Sosnetin puheenjohtaja, professori Juha Hämäläinen, Itä-Suomen yliopisto

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sosnetin puheenjohtaja, professori Juha Hämäläinen, Itä-Suomen yliopisto 10.2.2015"

Transkriptio

1 1 / 5 Sosnetin puheenjohtaja, professori Juha Hämäläinen, Itä-Suomen yliopisto Valtakunnallisen sosiaalityön yliopistoverkosto Sosnetin lausunto eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnassa Hallituksen esityksestä HE 324/2014 vp eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Tässä lausunnossa näkökulma on rajattu sosiaalihuollon, erityisesti sosiaalityön koulutuksen, tutkimuksen ja kehittämisen turvaamiseen sote-integraatiossa. Järjestämislain tarkoituksen toteutuminen edellyttää sosiaali- ja terveydenhuollon yhdenvertaisuutta Sosnet pitää sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislakia koskevaa hallituksen esitystä erittäin merkittävänä ja kansainvälisestikin erityisenä sosiaali- ja terveyspolitiikan uudistuksena. Sote-uudistuksen toteutuminen on sosiaalityön koulutuksen, tutkimuksen ja kehittämisen kannalta tärkeää. Uudistus tarjoaa uudenlaisia mahdollisuuksia kehittää sosiaalityötä tutkimusperustaisena ammattina, mikä on ollut Suomessa alan lähtökohtana jo yli 20 vuoden ajan. Lain tarkoitusten toteutuminen edellyttää sosiaali- ja terveydenhuollon eheää kokonaisuutta ja keskinäistä tasavertaisuutta. Uudistuksen keskeinen poliittinen periaate on sosiaali- ja terveydenhuollon integraation vahvistaminen. Tässä onnistuminen edellyttää, että sosiaali- ja terveydenhuollolla on yhdenvertaiset mahdollisuudet kehittämiselle, osaamisen edistämiselle ja tietoperustan rakentumiselle. On tärkeää, että sosiaalityön koulutuksessa tuotettu tutkimus- ja kehittämisosaaminen huomioidaan integroiduissa rakenteissa. Lain perustana tulee olla sosiaali- ja terveydenhuollon aseman käsitteellinen yhdenvertaisuus. Lakiesityksessä puhutaan toiminnallisella tasolla kautta linjan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä ja ainoastaan järjestelmätasolla on näkyvissä sosiaalisen käsite, esimerkiksi sanayhdistelmässä sosiaali- ja terveydenhuolto. Sosiaalista ja terveydellistä ei ole mahdollista integroida, jos toista aluetta ei ole käsitteellisesti kunnolla edes olemassa. Sosnet esittää lakiesityksen käsitevalinnaksi sosiaalinen hyvinvointi ja terveys, jolloin myös lain tarkoitus tulisi määritellä (1, kohta 1) edistää ja ylläpitää väestön sosiaalista hyvinvointia ja terveyttä. Eduskunta on joulukuussa 2014 hyväksynyt uuden sosiaalihuoltolain (324/2014), joka on sosiaalihuollon keskeisin palveluita ja prosesseja ohjaava substanssilaki. Sosiaalihuoltolain toteutumisen kannalta on välttämätöntä, että järjestämislaissa sosiaalihuolto huomioidaan tasavertaisesti terveydenhuollon kanssa. Hallituksen lakiesitys sosiaalihuollon ammattihenkilöiksi (HE 354/2014 vp) turvaa osaltaan sosiaalihuoltolain edellyttämän osaamisen. Sosnet esittää, että sosiaali- ja terveysvaliokunta kiinnittää järjestämislakia koskevassa mietinnössään huomiota sosiaalihuollon koulutus- ja tehtävärakenteiden kehittämiseen ja alalla tarvittavan osaamisen ennakointiin. Tutkimus- ja kehittämisosaamisen turvaaminen Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittyminen muuttuvassa toimintaympäristössä edellyttää koulutukseen ja tutkimukseen perustuvan osaamisen vahvistamista. Sosiaali- ja terveydenhuolto on tulevina vuosina kasvavien palvelutarpeiden ja niukkenevan työvoiman ristipaineessa. Taloudellisen tilanteen ja hyvinvointivaltioon kohdistuvien paineiden vuoksi on tärkeää, että tutkimus- ja kehittämistietoa hyödynnetään tehokkaasti. Tutkimus, kehittäminen ja koulutus tulisi integroida tiiviisti sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämiseen.

2 Sote-integraation vahvistamisessa on tärkeää, että sosiaali- ja terveydenhuollon koulutus- ja tutkimustoimintaa koskevat periaatteet, rakenteet ja säädökset yhdenmukaistetaan. Sosiaali- ja terveydenhuollon aseman yhdenvertaisuutta rikkoo se, että lakiesityksessä turvataan terveydenhuollon tutkimuksen ja lääketieteellisen erikoistumiskoulutuksen rahoitus erillisin säännöksin ja samaan aikaan sosiaalihuollon tutkimuksen ja koulutuksen kysymykset jätetään avoimiksi. Lakiesitykseen on siirretty terveydenhuoltolaissa vastikään uusitut valtion koulutuskorvauksia (37 39 ) ja tutkimuskorvauksia (40 42 ) sekä korvausmenettelyä (43 46 ) koskevat pykälät. Sosiaalihuoltoon on välttämätöntä saada vastaavat säädökset, kuten sosiaali- ja terveysministeriön asettama selvityshenkilö ylisosiaalineuvos Aulikki Kananoja esitti syksyllä Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan valtion korvaus tarvitaan sosiaalityön yliopistollisen koulutuksen käytännön opetukseen, ammatillisena lisensiaatintutkintona suoritettavaan erikoissosiaalityöntekijän koulutukseen ja sosiaalihuollon tutkimukseen. Sosnet esittää, että sosiaali- ja terveysvaliokunta edellyttää mietinnössään tämän puutteen pikaista korjaamista. Kehittämistä ja tutkimusta tukevat rakenteet Sosiaali- ja terveysalueen tehtäviksi esitetään sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämis- ja tutkimustoiminnan suunnittelua ja yhteensovittamista (13 ). Yliopistolliset keskussairaalat ovat toteuttaneet tätä kokonaisuutta lääketieteiden koulutuksessa jo pitkään, minkä lisäksi on toiminut yliopistollisen tutkimuksen tutkimustoimikunta. Sosiaalihuollon vastaavat rakenteet puuttuvat, eikä niitä ole riittävästi huomioitu järjestämislakiesityksessä. Yliopistoverkostona Sosnet kiinnittää huomiota yliopistojen keskeiseen rooliin tutkimus- ja kehittämistiedon ja osaamisen tuottamisessa. Lakiesityksestä puuttuvat kirjaukset yliopistojen osallisuudesta palveluja järjestävissä ja niistä päättävissä rakenteissa sekä tutkimusta ja kehittämistä koskevassa päätöksenteossa. Sosiaali- ja terveystieteellisen asiantuntijuuden turvaaminen edellyttää, että tutkimus- ja kehittämisrakenteissa on mukana terveydenhuollon ja sosiaalihuollon yliopistollisen koulutuksen ja tutkimuksen sekä sosiaalialan osaamiskeskusten riittävä edustus. Sosnet esittää, että sosiaali- ja terveysvaliokunta kiinnittäisi mietinnössään huomiota sosiaalihuollon tutkimuksen ja koulutuksen edustukseen järjestämis- ja tuotantoalueiden tutkimus- ja kehittämistoiminnasta päättävissä elimissä. Liite Hämäläinen, Juha: Sote-integraatio: tavoite, toimintaperiaate, viitekehys. Esitelmä Sosiaalipolitiikan tutkimusta ja opetusta 40 vuotta Kuopiossa -juhlaseminaarissa / 5

3 3 / 5 Sosiaalipolitiikan tutkimusta ja opetusta 40 vuotta Kuopiossa Juhlaseminaari Juha Hämäläinen Sote-integraatio: tavoite, toimintaperiaate, viitekehys Johdanto Pisa-menestys toi Suomeen ulkomaisia delegaatioita kaikkialta maailmasta ihmettelemään, miten Suomi on sen tehnyt. Voisiko sote-integraatiolle rakentuva palvelujärjestelmä olla tai voisiko siitä tulla samanlainen ihmetyksen aihe? Jo 1800-luvun lopulla tilastojen perusteella tiedettiin, että sairastavuus on yleisintä alimmissa sosiaaliluokissa. Tästä on helppo päätellä, että terveysmenojen kustannuksia voidaan vähentää vaikuttamalla ihmisten sosiaalisiin oloihin. Ajatus sote-integraatiosta tarjoaa tähän teoreettisen perustan. Sote-integraatio ei ole Suomessa uusi asia. Autonomian ajalta lähtien ja erityisesti itsenäisyyden jälkeen sosiaali- ja terveyskysymyksiä on lähestytty yhteenkuuluvana kokonaisuutena. Hyvinvointivaltion aikakaudella integraatio vahvistui merkittävästi. Sosiaali- ja terveysministeriö on ollut vuodesta 1968, jolloin terveydenhuolto siirtyi sosiaaliministeriön hoidettavaksi, ja nykyisin integraatio läpäisee kaikki hallinnon tasot. Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteenkuuluvuus on tunnistettu ja tunnustettu myös kolmannella sektorilla. Nykyisessä sote-uudistuskeskustelussa huomio on kohdistunut lähinnä siihen, miten sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen ja tuotanto tulisi organisoida. Historialliseksi mainostettuna kompromissina päädyttiin viiden järjestämisestä vastaavan sote-alueen ja parinkymmenen tuotantoalueen malliin. Vähemmälle huomiolle keskustelussa on jäänyt itse sote-integraation periaate, jota voidaan pitää meneillään olevan uudistuksen yhtenä johtoajatuksena. Mitä sote-integraatio itse asiassa tarkoittaa? Teoreettista analyysiä käsitteestä ei juuri ole tai siitä on tulkintoja vain epäsuorasti. Uudistuksessa paino on ollut hallinnollis-käytännöllisissä kysymyksissä ja itse konseptin teoreettisten perusteiden analysointi on ollut niukkaa. Ilman teoreettisen ytimen tunnistamista suuri linja katoaa ja uudistus uhkaa näivettyä hallinnolliseksi puuhasteluksi. Sote-integraation tulkintahorisontteja Tarkastelen esityksessäni sote-integraatiota erityisesti kolmelta kannalta: sote-uudistuksen poliittisena tavoitteena, palveluiden järjestämisen ja tuottamisen periaatteena ja uudistuksen mahdollisena teoreettisena viitekehyksenä, ajatuksellisena jäsentäjänä. Poliittisena tavoitteena sote-integraatio viittaa integraation vahvistamiseen tai syventämiseen. Taloudellisen intressin ohella ajatellaan, että integraation syventäminen tarjoaa mahdollisuuksia parantaa palveluiden laatua, saatavuutta ja oikea-aikaisuutta. Sote-integraatiota ei siten tule pitää itseisarvoisena tavoitteena vaan pikemmin välineenä, jolla optimoidaan kustannuksia ja parannetaan palvelujärjestelmän toimivuutta. Toimintaperiaatteena sote-integraatio koskee palveluiden järjestämisen, organisoinnin ja tuottamiseen tapaa. Käsitteellisesti on perusteltua erottaa toisistaan palveluiden hallinnointiin ja palveluiden tuottamiseen viittaa-

4 vat merkitykset. Hallintointegraatiossa on kyse siitä, että sosiaali- ja terveyspalveluja järjestetään ja johdetaan yhtenäisenä hallinnollisena kokonaisuutena, tuotantointegraatiossa kyse on sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten intensiivisestä yhteistoiminnasta. Kumpikaan ei ole Suomessa uusia asioita. Sosiaali- ja terveyspalveluiden teoreettisena viitekehyksenä sote-integraatio on saanut osakseen vain vähän huomiota. Konseptin teoreettisen epäselvyyden vuoksi integraatioajatus on jäänyt paljolti hallinnollisen ja poliittisen pintavaahdon jalkoihin. Reformin päällimmäiseksi tavoitteeksi, käyttääkseni julkisen hallinnon modernia puhetapaa, on muotoutunut sosiaali- ja terveyskustannusten hillitseminen tuottavuutta parantamalla. On perusteltua olla huolissaan kustannusten karkaamisesta, kestävyysvajeesta ja julkisen palvelujärjestelmän rapautumisesta. Keskustelua näistä ei kuitenkaan käydä niinkään kansalaisten perusoikeuksien kannalta kuin taloudellisena kysymyksenä, palvelutuotannon kustannusten näkökulmasta. Sote-integraatio nähdään säästöä tuottavana mekanismina, ei ensisijaisesti kansalaisten perusoikeuksia ja palveluiden laatua turvaavana konseptina. On selvää, että palveluiden tuotanto, järjestäminen ja rahoitus ovat kytköksissä toisiinsa. Palvelutuotannon osalta teoriapohjaa sote-integraatiolle voisi hakea moniammatillisen toiminnan tutkimusperinteestä ja teorioista. Vastaavasti palveluiden järjestämisen, hallinnoinnin ja johtamisen osalta teoriapohjaa löytyy organisaatiotutkimuksesta, erityisesti organisaatioiden vuorovaikutusta sekä valta- ja riippuvuussuhteita koskevasta teorianmuodostuksesta. Kokonaisnäkemyksen tarve Jos halutaan, että ajatus sote-integraatiosta sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisen, hallinnoinnin ja tuottamisen yhteismuodosteena läpäisee sote-uudistuksen ja siitä syntyvän palvelujärjestelmän, on välttämätöntä, että konsepti työstetään teoreettisesti. Vain teoreettisen haltuunoton kautta konsepti pääsee oikeuksiinsa uudistuksessa ja muotoutuu osaksi hyvinvoinnin, sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja sosiaalisen turvallisuuden periaatteille rakentuvaa yhteiskuntajärjestystä. Sote-integraation konseptissa voisi olla aineksia vientituotteeksi kuten suomalaisessa koulutusjärjestelmässä on ollut. Sosiaali- ja terveydenhuollon laatua ja saavutuksia on tosin vaikeampi osoittaa kuin koulusaavutusmittauksia. Kansainvälisen vertailun kannalta olisi paikallaan määritellä indikaattorit, joilla järjestelmien laatua ja tuloksellisuutta voidaan pätevästi vertailla. Vertailevassa sosiaalipolitiikan tutkimuksessa näitä onkin työstetty teoreettisesti ja metodologisesti. Yhteiskunnat muuttuvat yhä monimutkaisemmiksi. Epävakaus ja sosiaaliset riskit muovaavat enenevästi ihmisten arkea, jossa sosiaaliset ja terveydelliset haasteet kietoutuvat yhä kompleksisemmin toisiinsa. Soteintegraation ajatus vetoaa sekä teoreettiseen että käytännölliseen järkeen. Se tarjoaa piskuiselle Suomelle mahdollisuuksia toimia maailmalaajuisesti edelläkävijänä konseptin kehittäjänä ja soveltajana. On syytä toistaa, että sote-integraation ajatus on kuulunut suomalaiseen yhteiskuntapolitiikkaan ja yhteiskuntajärjestykseen suurena linjana jo kauan ennen nykyistä sote-uudistusta. Konseptin teoreettiselle työstämiselle on siten vankka historiallinen pohja. Historialliselta kannalta nykyuudistuksessa onkin kyse syvenevästä integraatiosta, ei upouudesta mallista. Teoreettisen analyysin kautta siihen tuotetaan kokonaisnäkemystä, jolle on ilmeistä tarvetta sekä kansallisesti että kansainvälisesti. 4 / 5

5 Vaikka sote-integraatio voidaan nähdä vain hallinnollis-pragmaattisena konseptina, joka koskee sosiaali- ja terveyspalveluiden hallinnointia ja järjestämistä, tietojärjestelmien yhteensovittamista ja muuta lähinnä hallinnolliselta ja taloudelliselta kannalta tähdellistä, olisi perusteltua, että konseptista luotaisiin paradigmaattinen vaihtoehto malleille, joissa sosiaali- ja terveydenhuolto jäsentyvät erillisinä toimintajärjestelminä. Tämä koskee paitsi järjestämistä, hallintoa, tuottamista ja rahoitusta myös tutkimusta ja kehittämistä. Sote-integraatiossa on kyse olennaisesti myös sosiaali- ja terveystutkimuksen rajapinnalla tapahtuvasta tiedonmuodostuksesta. Rajapinnalla kohtaavat erilaiset asiantuntijuudet, mikä ei vähennä vaan pikemminkin korostaa substanssilähtöisen asiantuntijuuden ja erityisosaamisen merkitystä. On tärkeää huolehtia siitä, ettei tutkimus- ja kehittämistoiminta fragmentoidu ja että asiantuntijuuden kentät rakentuvat yhteistoiminnalliseksi kokonaisuudeksi. Tähän tarvitaan yhteisiä, toimijoiden keskinäistä vuoropuhelua edistäviä tutkimus- ja kehittämisorganisaatioita. Sote-integraatio yhteiskuntamuodon jäsentäjänä Suomi on oikeus-, sivistys- ja hyvinvointivaltio, jossa kansalaisilla on laajat perusoikeudet ja julkisella vallalla laaja vastuu kansalaisten hyvinvoinnista. Suomalaisen sote-integraation teoreettisten perusteiden selkiyttäminen on perusteltua jäsentää nimenomaan tässä kontekstissa ja nähdä se olennaisena osana suomalaista yhteiskuntajärjestystä. Näin ajateltuna sote-uudistus ei mielly irralliseksi hankkeeksi vaan vahvojen poliittisten arvojen ilmentymäksi. Jos ja kun ulkomaiset delegaatiot tulevat Suomeen ihmettelemään sote-intgeraatiota, mitä se sitten yksityiskohdissaan tarkoittaakaan, se mitä heille esiteltäisiin, olisi paljolti mainittuihin poliittisiin arvoihin kiinnittyvä yhteiskuntamalli. Suomalaiset poliittiset arvot kansanvaltaisuus, sosiaalinen oikeudenmukaisuus, tasa-arvo, yhteisvastuu ja sosiaalinen turvallisuus olisivat sisään rakennettuina sote-integraation ajatuksessa, ja näiden arvojen kautta sote-integraation konsepti saisi sosiaalipoliittisen sisällön. Suomalainen hyvinvointijärjestelmä hyvinvoinnin pohjoismainen malli on yhteiskuntamuoto, jota kohtaan maailmalla yhä tunnetaan kiinnostusta. Kyse on ennen kaikkea sosiaalipolitiikasta. Sote-integraatiota olisi perusteltua työstää teoreettisesti tältä pohjalta, osana suomalaista yhteiskuntasopimusta. Vientituotteeksi sopisi suomalainen sosiaalipoliittinen ajattelu. Lopuksi Lopuksi voisi kysyä, onko sote-integraation ajatus hautautunut poliittisen taktikoinnin ja kärhämöinnin melskeessä. Viime aikoina siitä ei juuri ole puhuttu, vaan pinnalla ovat olleet palveluiden järjestämis- ja tuotantovastuun ja talouden kysymykset. On kuitenkin ilmeistä, että sote-integraation konsepti tarjoaa relevantin teoreettisen perustan ratkaista julkisen kestävyysvajeen ongelmaa. Sen täysimääräinen läpivienti sote-reformissa olisi kaikin puolin perusteltua. 5 / 5

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuolto uudistuu Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö 16.9.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Keskeinen sisältö Jatkovalmistelu Uudistuksen toimeenpano

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuoltolain. l - väliraportti Kirsi Paasikoski Osastopäällikkö Työryhmän puheenjohtaja

Sosiaali- ja terveydenhuoltolain. l - väliraportti Kirsi Paasikoski Osastopäällikkö Työryhmän puheenjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuoltolain järjestämislain j i valmisteluryhmä l - väliraportti 27.6.2013 Kirsi Paasikoski Osastopäällikkö Työryhmän puheenjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki Uudistamisen

Lisätiedot

SOTE-RATKAISUSTA NOUSEVIA KYSYMYKSIÄ

SOTE-RATKAISUSTA NOUSEVIA KYSYMYKSIÄ SOTE-RATKAISUSTA NOUSEVIA KYSYMYKSIÄ Sosiaalihuollon tutkimus, koulutus ja kehittäminen Huoltaja-säätiö Kuntatalo 11.4.2014 Aulikki Kananoja ylisosiaalineuvos ERITYISVASTUUALUE JÄRJESTÄMISVASTUUSSA Paljon

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Hankepäällikkö Marja Heikkilä Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Eläköön elämä ja työ V Laajavuori

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Laadun ja terveyshyödyn näkökulma soteuudistuksessa. Taina Mäntyranta

Laadun ja terveyshyödyn näkökulma soteuudistuksessa. Taina Mäntyranta Laadun ja terveyshyödyn näkökulma soteuudistuksessa Taina Mäntyranta 12.3.2015 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen.

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Kuntauudistuksen ja sote-uudistuksen eteneminen Kuntien ilmoitukset selvitysalueista 30.11.2013 mennessä Poikkeusten ja erityisten kuntajakoselvitysten

Lisätiedot

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Ylitarkastaja Hanna Nyfors STM sosiaali- ja terveyspalveluosasto 19.2.2016 19.2.2016 1 Sote- uudistuksen tavoitteet Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen

Lisätiedot

se~ lc?~i. 6b ~( 6 L SOSIAALI JA TERVEYSMINISTERIÖ Diakonia-ammattikorkeakoulu Kyläsaarenkuja Helsinki

se~ lc?~i. 6b ~( 6 L SOSIAALI JA TERVEYSMINISTERIÖ Diakonia-ammattikorkeakoulu Kyläsaarenkuja Helsinki SOSIAALI JA TERVEYSMINISTERIÖ L 0-09- 2016 se~ lc?~i. 6b ~( 6 Kyläsaarenkuja 2 00580 Helsinki Kirjaamo Sosiaali- ja terveysministeriö Pl33 00023 Valtioneuvosto Hei, ohessa käyttöönne n lausunto Jausuntopyyntöönne

Lisätiedot

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuolto

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuolto Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuolto Kansliapäällikkö Aikuissosiaalityön päivät 2013 Tampere 24.1.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistaminen Tiivistelmä sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Terveyttä Lapista Kari Haavisto

Terveyttä Lapista Kari Haavisto Terveyttä Lapista 2013 Kari Haavisto Terveyttä Lapista Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus Alkoholilain uudistaminen Raittiustyölain uudistaminen Terveyttä Lapista Sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Sote-rakenneuudistus Jukka Mattila lääkintöneuvos STM

Sote-rakenneuudistus Jukka Mattila lääkintöneuvos STM Sote-rakenneuudistus 2013 Jukka Mattila lääkintöneuvos STM Järjestämisvastuussa olevalle taholle kuuluu omalta osaltaan vastuu väestön hyvinvoinnista ja terveydestä Tähän sisältyy vastuu väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

SOTE- uudistuksen valtakunnalliset reunaehdot. apulaiskaupunginjohtaja Pekka Utriainen

SOTE- uudistuksen valtakunnalliset reunaehdot. apulaiskaupunginjohtaja Pekka Utriainen SOTE- uudistuksen valtakunnalliset reunaehdot apulaiskaupunginjohtaja Pekka Utriainen 16.8.2013 Uudistuksen keskeinen sisältö Integroidaan sosiaali- ja terveydenhuolto sekä perus- ja erikoistason palvelut

Lisätiedot

JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN?

JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN? JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN? Kuntamarkkinat tietoisku 14.9.2016 SOTE-UUDISTUKSEN TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Sote-uudistuksen tavoitteet,

Lisätiedot

Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio sote-uudistuksessa mitä se on käytännössä?

Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio sote-uudistuksessa mitä se on käytännössä? Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio sote-uudistuksessa mitä se on käytännössä? Asiantuntijalääkäri Markku Puro Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen Sote

Lisätiedot

Petteri Orpon koordinaatioryhmän linjaukset STM 23.10.2013

Petteri Orpon koordinaatioryhmän linjaukset STM 23.10.2013 Petteri Orpon koordinaatioryhmän linjaukset STM 23.10.2013 Uudistuksen keskeinen sisältö Integroidaan sosiaali- ja terveydenhuolto sekä perusja erikoistason palvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään

Lisätiedot

SOTE rakenneuudistus

SOTE rakenneuudistus SOTE rakenneuudistus 29.5.2013 Esimerkki perustason alueesta ja sote alueesta Kunta C: 15 000 as. SOTE-ALUE (laaja perustaso) PERUSTASON ALUE Kunta E: 3000 as. Kunta A: 50 000 as. SOTE ALUEEN VASTUUKUNTA

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari Kati Hokkanen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Sote-uudistus. Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus. Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Turvata yhdenvertaiset, asiakaslähtöiset

Lisätiedot

TERVEYSHYÖTYMALLI SOSIAALITYÖN VIITEKEHYKSESSÄ (Hämäläinen Juha ja Väisänen Raija, 2011)

TERVEYSHYÖTYMALLI SOSIAALITYÖN VIITEKEHYKSESSÄ (Hämäläinen Juha ja Väisänen Raija, 2011) TERVEYSHYÖTYMALLI SOSIAALITYÖN VIITEKEHYKSESSÄ (Hämäläinen Juha ja Väisänen Raija, 2011) - Artikkelin esittely 5.10.2011 PaKaste-seminaari, Rovaniemi Terho Pekkala TERVEYSHYÖTYMALLI Chronic Care Model,

Lisätiedot

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti. Anneli Pohjola professori

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti. Anneli Pohjola professori Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Lapin yliopisto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Anneli Pohjola 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Tampereen yliopisto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Timo Tiainen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Mikä on järjestämisvastuisten tahojen rooli hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tukemisessa

Mikä on järjestämisvastuisten tahojen rooli hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tukemisessa Mikä on järjestämisvastuisten tahojen rooli hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tukemisessa Taina Mäntyranta Taina Mäntyranta, lääkintöneuvos 19.3.2015 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset

Lisätiedot

Sosiaalialan osaamiskeskustoiminnan neuvottelukunnan kannanotto sosiaalialan tutkimus- ja kehittämisrakenteesta

Sosiaalialan osaamiskeskustoiminnan neuvottelukunnan kannanotto sosiaalialan tutkimus- ja kehittämisrakenteesta 17.12.2016 Sosiaalialan osaamiskeskustoiminnan neuvottelukunnan kannanotto sosiaalialan tutkimus- ja kehittämisrakenteesta Tiivistelmä ehdotuksista: 1) Sosiaalihuollon tutkimuksesta ja kehittämisestä säädetään

Lisätiedot

Eriävä mielipide sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamistyöryhmän loppuraporttiin

Eriävä mielipide sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamistyöryhmän loppuraporttiin Sosiaali ja terveysministeriölle 10.8.2012 Eriävä mielipide sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamistyöryhmän loppuraporttiin Sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamistyöryhmä loi väliraportissaan keskeiset

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö. Helena Vorma Terveyttä Lapista

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö. Helena Vorma Terveyttä Lapista Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Helena Vorma Terveyttä Lapista 2014 8.10.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

Lapin sote-mallin maakuntaseminaari

Lapin sote-mallin maakuntaseminaari Lapin sote-mallin maakuntaseminaari Rovaniemi Ministeri Huovinen OSASTONHOITAJAPÄIVÄT 2014 Sote-uudistuksen tavoitteet terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen ja terveyserojen kaventaminen sote-palvelujen

Lisätiedot

Sote-uudistus - järjestämislain valmistelu

Sote-uudistus - järjestämislain valmistelu Sote-uudistus - järjestämislain valmistelu 21.11.2013 Pekka Järvinen sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Keskeinen sisältö Jatkovalmistelu Uudistuksen toimeenpano

Lisätiedot

Sosiaalihuollon tutkimuksen lähestymistavat, sisällöt ja haasteet

Sosiaalihuollon tutkimuksen lähestymistavat, sisällöt ja haasteet Sosiaalihuollon tutkimuksen lähestymistavat, sisällöt ja haasteet Anu Muuri, VTT, dosentti ja yksikön päällikkö/thl 12.3.2013 Anu Muuri 1 12.3.2013 THL 12.3.2013 THL THL:n strategiset linjaukset 1. Väestön

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän työ

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän työ Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän työ Kirsi Varhila Osastopäällikkö Työryhmän puheenjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki Keskeiset tavoitteet Uudistus osana

Lisätiedot

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Sosiaalityön tutkimuksen seura ry. 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Pia Eriksson, sihteeri 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Lisätiedot

Sote-uudistus. Kari Haavisto, STM

Sote-uudistus. Kari Haavisto, STM Sote-uudistus Kari Haavisto, STM Tässä puheenvuorossa Sote-uudistus Hallitusohjelma 2015 Aikataulu Sote-uudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Kuntanäkökulma soteuudistukseen. Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja

Kuntanäkökulma soteuudistukseen. Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Kuntanäkökulma soteuudistukseen Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja 12.9.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus - Kuntaliiton näkemyksiä Kuntaperusteinen järjestelmä keskeinen hyvinvointipalvelujen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Rovaniemi 4.10.2011 Lainsäädännön uudistamisen tilanne Terveydenhuoltolaki (1326/2010)

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Socom

Toimintasuunnitelma. Socom Toimintasuunnitelma 2011 Kaakkois-Suomen sosiaalialan 1 osaamiskeskus Oy Socom 1 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä- Karjalan maakunnissa. Socomin

Lisätiedot

Ministeriön terveiset: Soteuudistuksen

Ministeriön terveiset: Soteuudistuksen Ministeriön terveiset: Soteuudistuksen tilannekatsaus Terveyttä Lapista -päivät 2.9.2015 Ylitarkastaja Kati Hokkanen Etunimi Sukunimi Perustuslakivaliokunnan lausunnot Perustuslakivaliokunta katsoo, että

Lisätiedot

Mitä voisi kansallinen koordinaatio moniammatillisen toiminnan edistämiseksi olla tulevissa sote-rakenteissa?

Mitä voisi kansallinen koordinaatio moniammatillisen toiminnan edistämiseksi olla tulevissa sote-rakenteissa? Mitä voisi kansallinen koordinaatio moniammatillisen toiminnan edistämiseksi olla tulevissa sote-rakenteissa? Ulla Närhi Neuvotteleva virkamies, FaT Sosiaali- ja terveysministeriö Aikataulu 2016 2017 2018

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet

Lisätiedot

Sote-palvelurakenneuudistus tilannekatsaus

Sote-palvelurakenneuudistus tilannekatsaus Sote-palvelurakenneuudistus tilannekatsaus 24.4.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen tavoitteena on vahvoihin kuntiin perustuva, pääsääntöisesti kaksitasoinen integroitu sosiaali-

Lisätiedot

Kuntoutus ja soteuudistus. - kohti vaikuttavampaa ja ihmiskeskeisempää palvelua. Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti 17.3.2016 17.3.

Kuntoutus ja soteuudistus. - kohti vaikuttavampaa ja ihmiskeskeisempää palvelua. Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti 17.3.2016 17.3. Kuntoutus ja soteuudistus - kohti vaikuttavampaa ja ihmiskeskeisempää palvelua Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti 17.3.2016 17.3.2016 1 Sote -uudistus on toiminnallinen uudistus, jossa keskiössä ihminen ja

Lisätiedot

Ehdotus Keski-Suomen sote kehittämistoiminnan uudesta rakenteesta (Valmistunut 10/2015)

Ehdotus Keski-Suomen sote kehittämistoiminnan uudesta rakenteesta (Valmistunut 10/2015) Ehdotus Keski-Suomen sote kehittämistoiminnan uudesta rakenteesta (Valmistunut 10/2015) 6.6.2016 Raili Haaki Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, KOSKE 8.6.2016 SO + TE kehittämisrakenteen lähtökohtia

Lisätiedot

Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet

Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet Hyvä ikääntyminen mahdollisuuksien Seinäjoella seminaari, 6.9.2010 Peruspalveluministeri Paula Risikko TAVOITTEET

Lisätiedot

SOTE-UUDISTUKSEN ETENEMINEN

SOTE-UUDISTUKSEN ETENEMINEN SOTE-UUDISTUKSEN ETENEMINEN Vaikutukset ICT-yhteistyön sisältöön ja organisointiin Maritta Korhonen 5.5.2015 Taustaa Sote-rakenneuudistuksen valmistelu käynnissä jo kahden edellisen vaalikauden aikana.

Lisätiedot

Määrätietoisesti kehittäen, aktiivisesti ja yhdessä

Määrätietoisesti kehittäen, aktiivisesti ja yhdessä Määrätietoisesti kehittäen, aktiivisesti ja yhdessä 18.9.2014 Kuntoutuksen toimialayhdistys Mika Pekkonen Hallituksen puheenjohtaja 1 Kuntoutuksen toimialayhdistys o Perustettu maaliskuussa 2011 o o o

Lisätiedot

Mittarityöpaja. Sosiaalityön mittareiden ja indikaattoreiden kokeilu- ja kehittämishankkeita Esityksen nimi / Tekijä

Mittarityöpaja. Sosiaalityön mittareiden ja indikaattoreiden kokeilu- ja kehittämishankkeita Esityksen nimi / Tekijä Mittarityöpaja Sosiaalityön mittareiden ja indikaattoreiden kokeilu- ja kehittämishankkeita 26.1.2017 Esityksen nimi / Tekijä 1 Sote-uudistuksessa sosiaalityöhön tarvitaan toimivat vaikuttavuuden arvioinnin

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

Hyvinvoinnin rakentuminen järjestöjen näkökulmasta Kajaani Johtaja Anne Knaapi

Hyvinvoinnin rakentuminen järjestöjen näkökulmasta Kajaani Johtaja Anne Knaapi Hyvinvoinnin rakentuminen järjestöjen näkökulmasta 14.10.2016 Kajaani Johtaja Anne Knaapi Sosiaali- ja terveysjärjestöt Järjestöjen tuottamat sosiaali- ja terveyspalvelut Sosiaali- ja terveyspalveluja

Lisätiedot

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta -asiantuntijakuuleminen 29.1.2015. Jukka T. Salminen Apulaiskaupunginjohtaja Vantaan kaupunki

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta -asiantuntijakuuleminen 29.1.2015. Jukka T. Salminen Apulaiskaupunginjohtaja Vantaan kaupunki Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta -asiantuntijakuuleminen 29.1.2015 Jukka T. Salminen Apulaiskaupunginjohtaja Vantaan kaupunki Yleistä sotehenkilöstön näkökulmasta /1 Sosiaali- ja terveydenhuolto

Lisätiedot

Ehdotus Keski-Suomen sote kehittämistoiminnan uudesta rakenteesta. Raili Haaki Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, KOSKE

Ehdotus Keski-Suomen sote kehittämistoiminnan uudesta rakenteesta. Raili Haaki Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, KOSKE Ehdotus Keski-Suomen sote kehittämistoiminnan uudesta rakenteesta Raili Haaki Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, KOSKE 17.11.2015 SO + TE kehittämisrakenteen lähtökohtia Myös kehittämistoiminta on

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki (817/2015)

Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki (817/2015) Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki (817/2015) Ammattihenkilölain aluekierros, Kuopio Neuvotteleva virkamies 2.3.2016 Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki voimaan 1.3.2016 Lisäksi 1.3. voimaan asetukset:

Lisätiedot

Terveyden edistämisen laatusuositus

Terveyden edistämisen laatusuositus Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kunnan perustehtävä. Tämän tehtävän toteuttamiseen kunta tarvitsee jokaisen hallinnonalan osaamista ja yhteistyötä. Terveyden edistäminen on tietoista terveyteen

Lisätiedot

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Esitys hallitukselle Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Kuntaliiton hallitus 20.4.2011 8. Kokoava rakenneuudistus luo selkeän perustan uudelle, jäsentävälle kuntalaille 1. Vuosina 2013-2016

Lisätiedot

Ehdotus Keski-Suomen sote kehittämistoiminnan uudesta rakenteesta Raili Haaki K-S sosiaalialan osaamiskeskus

Ehdotus Keski-Suomen sote kehittämistoiminnan uudesta rakenteesta Raili Haaki K-S sosiaalialan osaamiskeskus Ehdotus Keski-Suomen sote kehittämistoiminnan uudesta rakenteesta Raili Haaki K-S sosiaalialan osaamiskeskus 30.10.2015 SO + TE kehittämisrakenteen lähtökohtia Myös kehittämistoiminta on tarkoituksenmukaista

Lisätiedot

Sote-järjestämislaki ja integraatio. Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki Pekka Järvinen, STM

Sote-järjestämislaki ja integraatio. Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki Pekka Järvinen, STM Sote-järjestämislaki ja integraatio Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki 11.9.2014 Pekka Järvinen, STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Turvataan

Lisätiedot

Itsehallintoalueet. EPL seminaari Harri Jokiranta Projektinjohtaja Etelä-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus

Itsehallintoalueet. EPL seminaari Harri Jokiranta Projektinjohtaja Etelä-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Itsehallintoalueet EPL seminaari 22.2.2016 Harri Jokiranta Projektinjohtaja Etelä-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Soten vaiheet Kehittämisohjelmat Kansallinen terveyshanke

Lisätiedot

Ihanteista todellisuuteen selvitysmiesten työ

Ihanteista todellisuuteen selvitysmiesten työ Ihanteista todellisuuteen selvitysmiesten työ Sairaanhoitopiirin johtaja Rauno Ihalainen Palvelurakenneuudistus opittiinko menneestä, miten ohjata tulevaa? Seminaari 22.8.2013, STAS ja Lääkäriliitto, Helsinki

Lisätiedot

https://www.webropolsurveys.com/answer/surveysummary.aspx?sdid=fin

https://www.webropolsurveys.com/answer/surveysummary.aspx?sdid=fin Sida 1 av 9 Lausuntopyyntökysely 3110/00.04.00/2016 Vastausaika 10:28:29 FIN Lausuntopyyntökysely sote syksy 2016 1. TAUSTATIEDOT Vastaajatahon virallinen nimi Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Vastauksen

Lisätiedot

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa PRO SOS hanke valtakunnallisesti Hankekokonaisuutta hallinnoi ja johtaa Seinäjoen ammattikorkeakoulu Oy ja sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA

Lisätiedot

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa SOSIAALI- JA TERVEYS- HALLINTOTIEDE Yhdistää opetuksessa (kaikilla tasoilla) molemmat hyvinvoinnin

Lisätiedot

SOSIAALIHUOLLON LAINSÄÄDÄNNÖN KOKONAISUUDISTUS - Sosiaalihuoltolain uudistuksen tilanne

SOSIAALIHUOLLON LAINSÄÄDÄNNÖN KOKONAISUUDISTUS - Sosiaalihuoltolain uudistuksen tilanne SOSIAALIHUOLLON LAINSÄÄDÄNNÖN KOKONAISUUDISTUS - Sosiaalihuoltolain uudistuksen tilanne Marja Heikkilä* 21.5.2012 * Hyödynnetty osin hallitusneuvos Virpi Vuorisen materiaalia Työryhmän työn tulos - Työryhmän

Lisätiedot

Opetus, tutkimus ja kehittämistoiminta sosiaalihuollossa. Marja Heikkilä Hankepäällikkö Keski-Suomen SOTE 2020 hanke

Opetus, tutkimus ja kehittämistoiminta sosiaalihuollossa. Marja Heikkilä Hankepäällikkö Keski-Suomen SOTE 2020 hanke Opetus, tutkimus ja kehittämistoiminta sosiaalihuollossa Marja Heikkilä Hankepäällikkö Keski-Suomen SOTE 2020 hanke Olemmeko jälleen kerran lähtöruudussa? Uusi sosiaalihuoltolakiesitys ei puhu opetuksesta,

Lisätiedot

Sairaanhoitopiirien ja sosiaalija terveysjohdon tapaaminen. Kuntatalo

Sairaanhoitopiirien ja sosiaalija terveysjohdon tapaaminen. Kuntatalo Sairaanhoitopiirien ja sosiaalija terveysjohdon tapaaminen Kuntatalo 5.5. 2015 Mihin sote kaatui? Sote uudistuksen perustuslailliset kysymykset Kansanvaltaisuus (asukkaiden itsehallinto)» Sote alueet olisivat

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelujen tuottaminen Pekka Järvinen STM Keskeiset asiat Lakisääteinen julkinen sosiaali- ja terveydenhuolto toteutetaan jatkossakin kunnallisena toimintana

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Ajankohtaiskatsaus 23.11.2012 Sinikka Näätsaari Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakennetta koskevat linjaukset 15.11.2012 Lähtökohdat Palvelutavoite

Lisätiedot

PROFESSORILIITON STRATEGIA VUOTEEN 2022

PROFESSORILIITON STRATEGIA VUOTEEN 2022 HYVÄKSYTTY VALTUUSTOSSA 25.11.2016 TIEDOSSA TULEVAISUUS www.professoriliitto.fi Professoriliiton tehtävät Professoriliiton sääntöjen mukaan liitto toimii yliopistolain tarkoittamien yliopistojen, Maanpuolustuskorkeakoulun

Lisätiedot

Terveyttä ja hyvinvointia valvonnalla

Terveyttä ja hyvinvointia valvonnalla Terveyttä ja hyvinvointia valvonnalla Valvonta vastaa muuttuvan toimintaympäristön haasteisiin Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira pyrkii valvonnan, ohjauksen ja lupahallinnon avulla

Lisätiedot

Sote-ratkaisu tuottavuuden ja tuloksellisuuden kehittämisessä

Sote-ratkaisu tuottavuuden ja tuloksellisuuden kehittämisessä Sote-ratkaisu tuottavuuden ja tuloksellisuuden kehittämisessä Kirsi Varhila ylijohtaja, STM Tuottavuuden peruskaava Management of resources TARGET INPUT resources PROCESS methods OUTPUT PRODUCTIVITY INPUT/

Lisätiedot

Sote himmelien himmeli vai tiekartta hyvinvointiin

Sote himmelien himmeli vai tiekartta hyvinvointiin Sote himmelien himmeli vai tiekartta hyvinvointiin Sote-uudistus ja sosiaaliset oikeudet Vapaus valita toisin seminaari 9.3.2015 Professori Juhani Lehto Kansalaisten oikeudet lainsäädännössä Julkisen vallan

Lisätiedot

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Auta lasta ajoissa- moniammatillisessa yhteistyössä 14.1.2016 Alkoholi, perhe- ja lähisuhdeväkivalta lapsiperheiden palvelut tunnistamisen ja puuttumisen

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen johtamisen näkökulmasta

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen johtamisen näkökulmasta Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen johtamisen näkökulmasta Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 9.2.2012 Helsinki Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Lisätiedot

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS 2010 20.5.2010 Neuvotteleva virkamies Onko informaatio-ohjauksella tulevaisuutta? Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Alustavia pohdintoja tulevan sote-alueen järjestämisvastuun, tuotannon ja rahoituksen haasteista

Alustavia pohdintoja tulevan sote-alueen järjestämisvastuun, tuotannon ja rahoituksen haasteista Alustavia pohdintoja tulevan sote-alueen järjestämisvastuun, tuotannon ja rahoituksen haasteista Risto Miettunen Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin johtaja Tekesin Sote & Huippuostajat Lappeenranta 6.5.2014

Lisätiedot

Sosiaali-ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Sosiaali-ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Sosiaali-ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Sosiaali- ja terveysministeriö suunnittelija Kati Hokkanen Sosiaali-ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Lyhyt historia Uusi palvelurakenne Valmistelu

Lisätiedot

LUONNOS HE laiksi terveydenhuoltolain 61 ja 79 :n muuttamisesta. Esityksen pääasiallinen sisältö

LUONNOS HE laiksi terveydenhuoltolain 61 ja 79 :n muuttamisesta. Esityksen pääasiallinen sisältö 1 LUONNOS 23.4.2013 HE laiksi terveydenhuoltolain 61 ja 79 :n muuttamisesta Esityksen pääasiallinen sisältö Esityksessä ehdotetaan terveydenhuoltolakia muutettavaksi siten, erityisvastuualuejaossa tapahtuvat

Lisätiedot

Sosiaalialan osaamiskeskuspäivät Pohjoisessa Pyhätunturilla

Sosiaalialan osaamiskeskuspäivät Pohjoisessa Pyhätunturilla Sosiaalialan osaamiskeskuspäivät Pohjoisessa Pyhätunturilla 26.-27.8.2009 Onko sosiaalialan osaamiskeskustoiminnan suunta muutoksessa? Eija Koivuranta ja Martti Lähteinen, sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

5/6/2016. Sote-uudistus. Sote-uudistuksen tavoitteet. Saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaaminen ja kehittäminen soteuudistuksessa

5/6/2016. Sote-uudistus. Sote-uudistuksen tavoitteet. Saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaaminen ja kehittäminen soteuudistuksessa Saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaaminen ja kehittäminen soteuudistuksessa Saamelaisten sote-palvelujen tulevaisuusseminaari 20.1.2016 Pekka Järvinen, STM 6.5.2016 1 Sote-uudistuksen

Lisätiedot

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Jukka Mattila

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Jukka Mattila Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma 10.2.2011 Jukka Mattila Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Terveydenhuoltolain 34 Samaan sairaanhoitopiiriin kuuluvien kuntien on laadittava terveydenhuollon

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 1 ( 5) Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 Eduskunta Sosiaali- ja terveysvaliokunta Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkoston lausunto hallituksen esitykseen (HE 354/2014 vp) laiksi sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

Lisätiedot

Palvelurakenneuudistuksesta & sosiaalihuoltoa koskevan lainsäädännön uudistuksesta

Palvelurakenneuudistuksesta & sosiaalihuoltoa koskevan lainsäädännön uudistuksesta Palvelurakenneuudistuksesta & sosiaalihuoltoa koskevan lainsäädännön uudistuksesta Palvelurakenneuudistuksesta Päivi Voutilainen STM/STO Uudistuksen keskeinen sisältö Integroidaan sosiaali- ja terveydenhuolto

Lisätiedot

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Kuurojen Liitto ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Marika Rönnberg 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

SOTE uudistuksesta. Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos, UEF Markku Pekurinen, johtaja, tutkimusprofessori

SOTE uudistuksesta. Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos, UEF Markku Pekurinen, johtaja, tutkimusprofessori SOTE uudistuksesta Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos, UEF 15.11.2015 Markku Pekurinen, johtaja, tutkimusprofessori Sisältö Mistä sote-uudistuksessa on kysymys? Järjestämis- ja tuottamisvastuu Rahoitus

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki. Valmisteluryhmän ehdotus (2013:45) Virpi Kölhi

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki. Valmisteluryhmän ehdotus (2013:45) Virpi Kölhi Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki Valmisteluryhmän ehdotus (2013:45) Virpi Kölhi 21.1.2014 Yleistä Osa säännöksistä ehdottomia Osa ns. perälautasäännöksiä; kunnat voivat sopia asiasta, mutta

Lisätiedot

Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset. Pekka Järvinen 27.6.2013

Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset. Pekka Järvinen 27.6.2013 Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset 27.6.2013 Uudistuksen keskeinen sisältö Integroidaan sosiaali- ja terveydenhuolto sekä perusja erikoistason palvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään

Lisätiedot

Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa Pentti Kananen

Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa Pentti Kananen Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa 1 17.11.2009 Pentti Kananen Valtioneuvoston selonteko 12.11.2009 Hallinnollisten rakenteiden kehittämisen ohella keskeistä on palvelurakenteiden ja palvelujen

Lisätiedot

Sosiaalihuollon lainsäädännön kokonaisuudistus

Sosiaalihuollon lainsäädännön kokonaisuudistus Sosiaalihuollon lainsäädännön kokonaisuudistus Sosiaalihuoltolain valmistelun tilanne 1.2.2012 Työryhmän tehtävä Sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamistyöryhmän tehtävänä: selvittää sosiaalihuoltoa koskevien

Lisätiedot

Lausunto sosiaali- ja terveysvaliokunnalle hallituksen esityksestä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaiksi (HE 324/2014 vp.

Lausunto sosiaali- ja terveysvaliokunnalle hallituksen esityksestä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaiksi (HE 324/2014 vp. LAUSUNTO Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Lausunto sosiaali- ja terveysvaliokunnalle hallituksen esityksestä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaiksi (HE 324/2014 vp.) Integraatio Lakiehdotukseen

Lisätiedot

Sote-uudistus järjestöjen näkökulmasta. Marjo Riitta Tervonen, SOSTE

Sote-uudistus järjestöjen näkökulmasta. Marjo Riitta Tervonen, SOSTE Sote-uudistus järjestöjen näkökulmasta Marjo Riitta Tervonen, SOSTE SOSTE on Suomen suurin sosiaali- ja terveysalan toimija ja hyvinvoinnin edistäjä Yhdistää liki 200 sosiaali- ja terveysjärjestöä Yhteistyöjäseninä

Lisätiedot

Lakiluonnos sosiaalityön näkökulmasta. Virpi Peltomaa Sosiaaliturvapäällikkö, YTM Näkövammaisten Keskusliitto ry 25.1.

Lakiluonnos sosiaalityön näkökulmasta. Virpi Peltomaa Sosiaaliturvapäällikkö, YTM Näkövammaisten Keskusliitto ry 25.1. Lakiluonnos sosiaalityön näkökulmasta Virpi Peltomaa Sosiaaliturvapäällikkö, YTM Näkövammaisten Keskusliitto ry 25.1.2012 Kelahalli Suhde muuhun lainsäädäntöön Suhde erityislakeihin oltava selkeä Lakien

Lisätiedot

Askeleet sote-muutokseen

Askeleet sote-muutokseen Askeleet sote-muutokseen Perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula 9.9.2016 1 Perustat kuntoon Perustason palvelut vahvistuvat Rahat ja osaajat riittämään So + Te - integraatio - sujuvat palveluketjut

Lisätiedot

Soteuudistuksen. kulmakivet ja eteneminen. Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti Sote -johdolle

Soteuudistuksen. kulmakivet ja eteneminen. Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti Sote -johdolle Soteuudistuksen kulmakivet ja eteneminen Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti 14.2.2017 Sote -johdolle 1 14.2.2017 - Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti Aikataulu 2016 2017 2018 2019 Soteuudistuksen ja maakuntien

Lisätiedot

Palvelulupaus - alustava hahmotelma

Palvelulupaus - alustava hahmotelma Palvelulupaus - alustava hahmotelma 18.5.2016 1 Palvelulupaus hallitusohjelmassa Hyvinvoinnin ja terveyden 10 v tavoite: eriikäisten vastuuta omasta terveydestä sekä elämäntavoista on tuettu. Julkinen

Lisätiedot

Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa?

Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa? Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa? Tarja Myllärinen Johtaja Kuntaliitto Hyvinvoiva Päijät-Häme ja sote-uudistus 8.9.2014 Lahti Mitä tavoitellaan Sote-uudistuksen tarkoitus 1)

Lisätiedot

Uuden kunnan sote Porin seudulla Työryhmän loppuraportin keskeiset asiat

Uuden kunnan sote Porin seudulla Työryhmän loppuraportin keskeiset asiat Uuden kunnan sote Porin seudulla Työryhmän loppuraportin keskeiset asiat Työvaliokunta 6.6.2015 Aulis Laaksonen Uusi Sote Keskeiset tavoitteet Yhdenvertaisten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen turvaaminen

Lisätiedot

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kajaani 10.9.2013 Leena Meriläinen, Kaste-ohjelma Ohjelmapäällikkö Me kaikki olemme vastuussa toisistamme, heikoimmistakin, jotta jokainen huomenna näkisi

Lisätiedot

Valtio säästää miten käy kehitysvammaisen ihmisen. Anneli Pohjola Sosiaalityön professori Lapin yliopisto

Valtio säästää miten käy kehitysvammaisen ihmisen. Anneli Pohjola Sosiaalityön professori Lapin yliopisto Valtio säästää miten käy kehitysvammaisen ihmisen Anneli Pohjola Sosiaalityön professori Lapin yliopisto 4.11.2015 Kysymys enemmän kuin ajankohtainen Kaikkialla puhutaan järjestelmäkieltä Asiakas, ihminen,

Lisätiedot

Lasse Lehtonen Mirva Lohiniva-Kerkelä Irma Pahlman

Lasse Lehtonen Mirva Lohiniva-Kerkelä Irma Pahlman Lasse Lehtonen Mirva Lohiniva-Kerkelä Irma Pahlman Terveysoikeus Talentum Pro Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja tekijät Yhteistyössä Lakimiesliiton Kustannus ISBN 978-952-14-2574-5 Taitto:

Lisätiedot

Sote-tuloksellisuusmittarointia

Sote-tuloksellisuusmittarointia Sote-tuloksellisuusmittarointia Vaikuttavuus- ja kustannustieto-alaryhmän kuulumisia Etäesitys Seinäjoelle 8.4.2016 EPSOTE-taustatietotyöryhmän kokous Sote- ja aluehallintouudistuksen valmisteluorganisaatio

Lisätiedot

Kohti asiakaslähtöisempiä palveluja

Kohti asiakaslähtöisempiä palveluja Kohti asiakaslähtöisempiä palveluja Sosiaalipäivystys osana päivystysuudistusta 26.5.2016 Valmiusseminaari erityisasiantuntija Virva Juurikkala, STM Päivystysuudistus lausunnolla Valmisteilla oleva uudistuksen

Lisätiedot

Yhteistyössä päihteettömään vanhemmuuteen. Rovaniemi 27.11.2009

Yhteistyössä päihteettömään vanhemmuuteen. Rovaniemi 27.11.2009 Yhteistyössä päihteettömään vanhemmuuteen Rovaniemi 27.11.2009 Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Osaamisen lisääminen Asiantuntijuuden välittäminen Kehittämis-, kokeilu ja tutkimustoiminta Valtakunnallista

Lisätiedot