Sosnetin puheenjohtaja, professori Juha Hämäläinen, Itä-Suomen yliopisto

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sosnetin puheenjohtaja, professori Juha Hämäläinen, Itä-Suomen yliopisto 10.2.2015"

Transkriptio

1 1 / 5 Sosnetin puheenjohtaja, professori Juha Hämäläinen, Itä-Suomen yliopisto Valtakunnallisen sosiaalityön yliopistoverkosto Sosnetin lausunto eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnassa Hallituksen esityksestä HE 324/2014 vp eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Tässä lausunnossa näkökulma on rajattu sosiaalihuollon, erityisesti sosiaalityön koulutuksen, tutkimuksen ja kehittämisen turvaamiseen sote-integraatiossa. Järjestämislain tarkoituksen toteutuminen edellyttää sosiaali- ja terveydenhuollon yhdenvertaisuutta Sosnet pitää sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislakia koskevaa hallituksen esitystä erittäin merkittävänä ja kansainvälisestikin erityisenä sosiaali- ja terveyspolitiikan uudistuksena. Sote-uudistuksen toteutuminen on sosiaalityön koulutuksen, tutkimuksen ja kehittämisen kannalta tärkeää. Uudistus tarjoaa uudenlaisia mahdollisuuksia kehittää sosiaalityötä tutkimusperustaisena ammattina, mikä on ollut Suomessa alan lähtökohtana jo yli 20 vuoden ajan. Lain tarkoitusten toteutuminen edellyttää sosiaali- ja terveydenhuollon eheää kokonaisuutta ja keskinäistä tasavertaisuutta. Uudistuksen keskeinen poliittinen periaate on sosiaali- ja terveydenhuollon integraation vahvistaminen. Tässä onnistuminen edellyttää, että sosiaali- ja terveydenhuollolla on yhdenvertaiset mahdollisuudet kehittämiselle, osaamisen edistämiselle ja tietoperustan rakentumiselle. On tärkeää, että sosiaalityön koulutuksessa tuotettu tutkimus- ja kehittämisosaaminen huomioidaan integroiduissa rakenteissa. Lain perustana tulee olla sosiaali- ja terveydenhuollon aseman käsitteellinen yhdenvertaisuus. Lakiesityksessä puhutaan toiminnallisella tasolla kautta linjan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä ja ainoastaan järjestelmätasolla on näkyvissä sosiaalisen käsite, esimerkiksi sanayhdistelmässä sosiaali- ja terveydenhuolto. Sosiaalista ja terveydellistä ei ole mahdollista integroida, jos toista aluetta ei ole käsitteellisesti kunnolla edes olemassa. Sosnet esittää lakiesityksen käsitevalinnaksi sosiaalinen hyvinvointi ja terveys, jolloin myös lain tarkoitus tulisi määritellä (1, kohta 1) edistää ja ylläpitää väestön sosiaalista hyvinvointia ja terveyttä. Eduskunta on joulukuussa 2014 hyväksynyt uuden sosiaalihuoltolain (324/2014), joka on sosiaalihuollon keskeisin palveluita ja prosesseja ohjaava substanssilaki. Sosiaalihuoltolain toteutumisen kannalta on välttämätöntä, että järjestämislaissa sosiaalihuolto huomioidaan tasavertaisesti terveydenhuollon kanssa. Hallituksen lakiesitys sosiaalihuollon ammattihenkilöiksi (HE 354/2014 vp) turvaa osaltaan sosiaalihuoltolain edellyttämän osaamisen. Sosnet esittää, että sosiaali- ja terveysvaliokunta kiinnittää järjestämislakia koskevassa mietinnössään huomiota sosiaalihuollon koulutus- ja tehtävärakenteiden kehittämiseen ja alalla tarvittavan osaamisen ennakointiin. Tutkimus- ja kehittämisosaamisen turvaaminen Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittyminen muuttuvassa toimintaympäristössä edellyttää koulutukseen ja tutkimukseen perustuvan osaamisen vahvistamista. Sosiaali- ja terveydenhuolto on tulevina vuosina kasvavien palvelutarpeiden ja niukkenevan työvoiman ristipaineessa. Taloudellisen tilanteen ja hyvinvointivaltioon kohdistuvien paineiden vuoksi on tärkeää, että tutkimus- ja kehittämistietoa hyödynnetään tehokkaasti. Tutkimus, kehittäminen ja koulutus tulisi integroida tiiviisti sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämiseen.

2 Sote-integraation vahvistamisessa on tärkeää, että sosiaali- ja terveydenhuollon koulutus- ja tutkimustoimintaa koskevat periaatteet, rakenteet ja säädökset yhdenmukaistetaan. Sosiaali- ja terveydenhuollon aseman yhdenvertaisuutta rikkoo se, että lakiesityksessä turvataan terveydenhuollon tutkimuksen ja lääketieteellisen erikoistumiskoulutuksen rahoitus erillisin säännöksin ja samaan aikaan sosiaalihuollon tutkimuksen ja koulutuksen kysymykset jätetään avoimiksi. Lakiesitykseen on siirretty terveydenhuoltolaissa vastikään uusitut valtion koulutuskorvauksia (37 39 ) ja tutkimuskorvauksia (40 42 ) sekä korvausmenettelyä (43 46 ) koskevat pykälät. Sosiaalihuoltoon on välttämätöntä saada vastaavat säädökset, kuten sosiaali- ja terveysministeriön asettama selvityshenkilö ylisosiaalineuvos Aulikki Kananoja esitti syksyllä Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan valtion korvaus tarvitaan sosiaalityön yliopistollisen koulutuksen käytännön opetukseen, ammatillisena lisensiaatintutkintona suoritettavaan erikoissosiaalityöntekijän koulutukseen ja sosiaalihuollon tutkimukseen. Sosnet esittää, että sosiaali- ja terveysvaliokunta edellyttää mietinnössään tämän puutteen pikaista korjaamista. Kehittämistä ja tutkimusta tukevat rakenteet Sosiaali- ja terveysalueen tehtäviksi esitetään sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämis- ja tutkimustoiminnan suunnittelua ja yhteensovittamista (13 ). Yliopistolliset keskussairaalat ovat toteuttaneet tätä kokonaisuutta lääketieteiden koulutuksessa jo pitkään, minkä lisäksi on toiminut yliopistollisen tutkimuksen tutkimustoimikunta. Sosiaalihuollon vastaavat rakenteet puuttuvat, eikä niitä ole riittävästi huomioitu järjestämislakiesityksessä. Yliopistoverkostona Sosnet kiinnittää huomiota yliopistojen keskeiseen rooliin tutkimus- ja kehittämistiedon ja osaamisen tuottamisessa. Lakiesityksestä puuttuvat kirjaukset yliopistojen osallisuudesta palveluja järjestävissä ja niistä päättävissä rakenteissa sekä tutkimusta ja kehittämistä koskevassa päätöksenteossa. Sosiaali- ja terveystieteellisen asiantuntijuuden turvaaminen edellyttää, että tutkimus- ja kehittämisrakenteissa on mukana terveydenhuollon ja sosiaalihuollon yliopistollisen koulutuksen ja tutkimuksen sekä sosiaalialan osaamiskeskusten riittävä edustus. Sosnet esittää, että sosiaali- ja terveysvaliokunta kiinnittäisi mietinnössään huomiota sosiaalihuollon tutkimuksen ja koulutuksen edustukseen järjestämis- ja tuotantoalueiden tutkimus- ja kehittämistoiminnasta päättävissä elimissä. Liite Hämäläinen, Juha: Sote-integraatio: tavoite, toimintaperiaate, viitekehys. Esitelmä Sosiaalipolitiikan tutkimusta ja opetusta 40 vuotta Kuopiossa -juhlaseminaarissa / 5

3 3 / 5 Sosiaalipolitiikan tutkimusta ja opetusta 40 vuotta Kuopiossa Juhlaseminaari Juha Hämäläinen Sote-integraatio: tavoite, toimintaperiaate, viitekehys Johdanto Pisa-menestys toi Suomeen ulkomaisia delegaatioita kaikkialta maailmasta ihmettelemään, miten Suomi on sen tehnyt. Voisiko sote-integraatiolle rakentuva palvelujärjestelmä olla tai voisiko siitä tulla samanlainen ihmetyksen aihe? Jo 1800-luvun lopulla tilastojen perusteella tiedettiin, että sairastavuus on yleisintä alimmissa sosiaaliluokissa. Tästä on helppo päätellä, että terveysmenojen kustannuksia voidaan vähentää vaikuttamalla ihmisten sosiaalisiin oloihin. Ajatus sote-integraatiosta tarjoaa tähän teoreettisen perustan. Sote-integraatio ei ole Suomessa uusi asia. Autonomian ajalta lähtien ja erityisesti itsenäisyyden jälkeen sosiaali- ja terveyskysymyksiä on lähestytty yhteenkuuluvana kokonaisuutena. Hyvinvointivaltion aikakaudella integraatio vahvistui merkittävästi. Sosiaali- ja terveysministeriö on ollut vuodesta 1968, jolloin terveydenhuolto siirtyi sosiaaliministeriön hoidettavaksi, ja nykyisin integraatio läpäisee kaikki hallinnon tasot. Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteenkuuluvuus on tunnistettu ja tunnustettu myös kolmannella sektorilla. Nykyisessä sote-uudistuskeskustelussa huomio on kohdistunut lähinnä siihen, miten sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen ja tuotanto tulisi organisoida. Historialliseksi mainostettuna kompromissina päädyttiin viiden järjestämisestä vastaavan sote-alueen ja parinkymmenen tuotantoalueen malliin. Vähemmälle huomiolle keskustelussa on jäänyt itse sote-integraation periaate, jota voidaan pitää meneillään olevan uudistuksen yhtenä johtoajatuksena. Mitä sote-integraatio itse asiassa tarkoittaa? Teoreettista analyysiä käsitteestä ei juuri ole tai siitä on tulkintoja vain epäsuorasti. Uudistuksessa paino on ollut hallinnollis-käytännöllisissä kysymyksissä ja itse konseptin teoreettisten perusteiden analysointi on ollut niukkaa. Ilman teoreettisen ytimen tunnistamista suuri linja katoaa ja uudistus uhkaa näivettyä hallinnolliseksi puuhasteluksi. Sote-integraation tulkintahorisontteja Tarkastelen esityksessäni sote-integraatiota erityisesti kolmelta kannalta: sote-uudistuksen poliittisena tavoitteena, palveluiden järjestämisen ja tuottamisen periaatteena ja uudistuksen mahdollisena teoreettisena viitekehyksenä, ajatuksellisena jäsentäjänä. Poliittisena tavoitteena sote-integraatio viittaa integraation vahvistamiseen tai syventämiseen. Taloudellisen intressin ohella ajatellaan, että integraation syventäminen tarjoaa mahdollisuuksia parantaa palveluiden laatua, saatavuutta ja oikea-aikaisuutta. Sote-integraatiota ei siten tule pitää itseisarvoisena tavoitteena vaan pikemmin välineenä, jolla optimoidaan kustannuksia ja parannetaan palvelujärjestelmän toimivuutta. Toimintaperiaatteena sote-integraatio koskee palveluiden järjestämisen, organisoinnin ja tuottamiseen tapaa. Käsitteellisesti on perusteltua erottaa toisistaan palveluiden hallinnointiin ja palveluiden tuottamiseen viittaa-

4 vat merkitykset. Hallintointegraatiossa on kyse siitä, että sosiaali- ja terveyspalveluja järjestetään ja johdetaan yhtenäisenä hallinnollisena kokonaisuutena, tuotantointegraatiossa kyse on sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten intensiivisestä yhteistoiminnasta. Kumpikaan ei ole Suomessa uusia asioita. Sosiaali- ja terveyspalveluiden teoreettisena viitekehyksenä sote-integraatio on saanut osakseen vain vähän huomiota. Konseptin teoreettisen epäselvyyden vuoksi integraatioajatus on jäänyt paljolti hallinnollisen ja poliittisen pintavaahdon jalkoihin. Reformin päällimmäiseksi tavoitteeksi, käyttääkseni julkisen hallinnon modernia puhetapaa, on muotoutunut sosiaali- ja terveyskustannusten hillitseminen tuottavuutta parantamalla. On perusteltua olla huolissaan kustannusten karkaamisesta, kestävyysvajeesta ja julkisen palvelujärjestelmän rapautumisesta. Keskustelua näistä ei kuitenkaan käydä niinkään kansalaisten perusoikeuksien kannalta kuin taloudellisena kysymyksenä, palvelutuotannon kustannusten näkökulmasta. Sote-integraatio nähdään säästöä tuottavana mekanismina, ei ensisijaisesti kansalaisten perusoikeuksia ja palveluiden laatua turvaavana konseptina. On selvää, että palveluiden tuotanto, järjestäminen ja rahoitus ovat kytköksissä toisiinsa. Palvelutuotannon osalta teoriapohjaa sote-integraatiolle voisi hakea moniammatillisen toiminnan tutkimusperinteestä ja teorioista. Vastaavasti palveluiden järjestämisen, hallinnoinnin ja johtamisen osalta teoriapohjaa löytyy organisaatiotutkimuksesta, erityisesti organisaatioiden vuorovaikutusta sekä valta- ja riippuvuussuhteita koskevasta teorianmuodostuksesta. Kokonaisnäkemyksen tarve Jos halutaan, että ajatus sote-integraatiosta sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisen, hallinnoinnin ja tuottamisen yhteismuodosteena läpäisee sote-uudistuksen ja siitä syntyvän palvelujärjestelmän, on välttämätöntä, että konsepti työstetään teoreettisesti. Vain teoreettisen haltuunoton kautta konsepti pääsee oikeuksiinsa uudistuksessa ja muotoutuu osaksi hyvinvoinnin, sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja sosiaalisen turvallisuuden periaatteille rakentuvaa yhteiskuntajärjestystä. Sote-integraation konseptissa voisi olla aineksia vientituotteeksi kuten suomalaisessa koulutusjärjestelmässä on ollut. Sosiaali- ja terveydenhuollon laatua ja saavutuksia on tosin vaikeampi osoittaa kuin koulusaavutusmittauksia. Kansainvälisen vertailun kannalta olisi paikallaan määritellä indikaattorit, joilla järjestelmien laatua ja tuloksellisuutta voidaan pätevästi vertailla. Vertailevassa sosiaalipolitiikan tutkimuksessa näitä onkin työstetty teoreettisesti ja metodologisesti. Yhteiskunnat muuttuvat yhä monimutkaisemmiksi. Epävakaus ja sosiaaliset riskit muovaavat enenevästi ihmisten arkea, jossa sosiaaliset ja terveydelliset haasteet kietoutuvat yhä kompleksisemmin toisiinsa. Soteintegraation ajatus vetoaa sekä teoreettiseen että käytännölliseen järkeen. Se tarjoaa piskuiselle Suomelle mahdollisuuksia toimia maailmalaajuisesti edelläkävijänä konseptin kehittäjänä ja soveltajana. On syytä toistaa, että sote-integraation ajatus on kuulunut suomalaiseen yhteiskuntapolitiikkaan ja yhteiskuntajärjestykseen suurena linjana jo kauan ennen nykyistä sote-uudistusta. Konseptin teoreettiselle työstämiselle on siten vankka historiallinen pohja. Historialliselta kannalta nykyuudistuksessa onkin kyse syvenevästä integraatiosta, ei upouudesta mallista. Teoreettisen analyysin kautta siihen tuotetaan kokonaisnäkemystä, jolle on ilmeistä tarvetta sekä kansallisesti että kansainvälisesti. 4 / 5

5 Vaikka sote-integraatio voidaan nähdä vain hallinnollis-pragmaattisena konseptina, joka koskee sosiaali- ja terveyspalveluiden hallinnointia ja järjestämistä, tietojärjestelmien yhteensovittamista ja muuta lähinnä hallinnolliselta ja taloudelliselta kannalta tähdellistä, olisi perusteltua, että konseptista luotaisiin paradigmaattinen vaihtoehto malleille, joissa sosiaali- ja terveydenhuolto jäsentyvät erillisinä toimintajärjestelminä. Tämä koskee paitsi järjestämistä, hallintoa, tuottamista ja rahoitusta myös tutkimusta ja kehittämistä. Sote-integraatiossa on kyse olennaisesti myös sosiaali- ja terveystutkimuksen rajapinnalla tapahtuvasta tiedonmuodostuksesta. Rajapinnalla kohtaavat erilaiset asiantuntijuudet, mikä ei vähennä vaan pikemminkin korostaa substanssilähtöisen asiantuntijuuden ja erityisosaamisen merkitystä. On tärkeää huolehtia siitä, ettei tutkimus- ja kehittämistoiminta fragmentoidu ja että asiantuntijuuden kentät rakentuvat yhteistoiminnalliseksi kokonaisuudeksi. Tähän tarvitaan yhteisiä, toimijoiden keskinäistä vuoropuhelua edistäviä tutkimus- ja kehittämisorganisaatioita. Sote-integraatio yhteiskuntamuodon jäsentäjänä Suomi on oikeus-, sivistys- ja hyvinvointivaltio, jossa kansalaisilla on laajat perusoikeudet ja julkisella vallalla laaja vastuu kansalaisten hyvinvoinnista. Suomalaisen sote-integraation teoreettisten perusteiden selkiyttäminen on perusteltua jäsentää nimenomaan tässä kontekstissa ja nähdä se olennaisena osana suomalaista yhteiskuntajärjestystä. Näin ajateltuna sote-uudistus ei mielly irralliseksi hankkeeksi vaan vahvojen poliittisten arvojen ilmentymäksi. Jos ja kun ulkomaiset delegaatiot tulevat Suomeen ihmettelemään sote-intgeraatiota, mitä se sitten yksityiskohdissaan tarkoittaakaan, se mitä heille esiteltäisiin, olisi paljolti mainittuihin poliittisiin arvoihin kiinnittyvä yhteiskuntamalli. Suomalaiset poliittiset arvot kansanvaltaisuus, sosiaalinen oikeudenmukaisuus, tasa-arvo, yhteisvastuu ja sosiaalinen turvallisuus olisivat sisään rakennettuina sote-integraation ajatuksessa, ja näiden arvojen kautta sote-integraation konsepti saisi sosiaalipoliittisen sisällön. Suomalainen hyvinvointijärjestelmä hyvinvoinnin pohjoismainen malli on yhteiskuntamuoto, jota kohtaan maailmalla yhä tunnetaan kiinnostusta. Kyse on ennen kaikkea sosiaalipolitiikasta. Sote-integraatiota olisi perusteltua työstää teoreettisesti tältä pohjalta, osana suomalaista yhteiskuntasopimusta. Vientituotteeksi sopisi suomalainen sosiaalipoliittinen ajattelu. Lopuksi Lopuksi voisi kysyä, onko sote-integraation ajatus hautautunut poliittisen taktikoinnin ja kärhämöinnin melskeessä. Viime aikoina siitä ei juuri ole puhuttu, vaan pinnalla ovat olleet palveluiden järjestämis- ja tuotantovastuun ja talouden kysymykset. On kuitenkin ilmeistä, että sote-integraation konsepti tarjoaa relevantin teoreettisen perustan ratkaista julkisen kestävyysvajeen ongelmaa. Sen täysimääräinen läpivienti sote-reformissa olisi kaikin puolin perusteltua. 5 / 5

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Moniammatillisuus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Rakenteiden uudistaminen: Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Lisätiedot

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Valtakunnallinen sosiaalityön yliopistoverkosto Sosnet 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Sanna Lähteinen 3. Vastauksen vastuuhenkilön

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuolto uudistuu Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö 16.9.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Keskeinen sisältö Jatkovalmistelu Uudistuksen toimeenpano

Lisätiedot

SOTE-RATKAISUSTA NOUSEVIA KYSYMYKSIÄ

SOTE-RATKAISUSTA NOUSEVIA KYSYMYKSIÄ SOTE-RATKAISUSTA NOUSEVIA KYSYMYKSIÄ Sosiaalihuollon tutkimus, koulutus ja kehittäminen Huoltaja-säätiö Kuntatalo 11.4.2014 Aulikki Kananoja ylisosiaalineuvos ERITYISVASTUUALUE JÄRJESTÄMISVASTUUSSA Paljon

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Hankepäällikkö Marja Heikkilä Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Eläköön elämä ja työ V Laajavuori

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuoltolain. l - väliraportti Kirsi Paasikoski Osastopäällikkö Työryhmän puheenjohtaja

Sosiaali- ja terveydenhuoltolain. l - väliraportti Kirsi Paasikoski Osastopäällikkö Työryhmän puheenjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuoltolain järjestämislain j i valmisteluryhmä l - väliraportti 27.6.2013 Kirsi Paasikoski Osastopäällikkö Työryhmän puheenjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki Uudistamisen

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Laadun ja terveyshyödyn näkökulma soteuudistuksessa. Taina Mäntyranta

Laadun ja terveyshyödyn näkökulma soteuudistuksessa. Taina Mäntyranta Laadun ja terveyshyödyn näkökulma soteuudistuksessa Taina Mäntyranta 12.3.2015 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen.

Lisätiedot

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Sosiaali- ja terveysministeriö Pekka Järvinen 2.4.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Lyhyt historia Uusi palvelurakenne

Lisätiedot

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Sosiaali- ja terveysministeriö Kari Haavisto 11.4.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Lyhyt historia Uusi palvelurakenne

Lisätiedot

se~ lc?~i. 6b ~( 6 L SOSIAALI JA TERVEYSMINISTERIÖ Diakonia-ammattikorkeakoulu Kyläsaarenkuja Helsinki

se~ lc?~i. 6b ~( 6 L SOSIAALI JA TERVEYSMINISTERIÖ Diakonia-ammattikorkeakoulu Kyläsaarenkuja Helsinki SOSIAALI JA TERVEYSMINISTERIÖ L 0-09- 2016 se~ lc?~i. 6b ~( 6 Kyläsaarenkuja 2 00580 Helsinki Kirjaamo Sosiaali- ja terveysministeriö Pl33 00023 Valtioneuvosto Hei, ohessa käyttöönne n lausunto Jausuntopyyntöönne

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM. 1. Vastaajatahon virallinen nimi. 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi. 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Lausuntopyyntö STM. 1. Vastaajatahon virallinen nimi. 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi. 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Lapin yliopisto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Anneli Pohjola 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Ylitarkastaja Hanna Nyfors STM sosiaali- ja terveyspalveluosasto 19.2.2016 19.2.2016 1 Sote- uudistuksen tavoitteet Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Kuntauudistuksen ja sote-uudistuksen eteneminen Kuntien ilmoitukset selvitysalueista 30.11.2013 mennessä Poikkeusten ja erityisten kuntajakoselvitysten

Lisätiedot

Perusturvalautakunta 66 30.09.2014 Kaupunginhallitus 306 06.10.2014. Lausunto sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislakiluonnoksesta

Perusturvalautakunta 66 30.09.2014 Kaupunginhallitus 306 06.10.2014. Lausunto sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislakiluonnoksesta Perusturvalautakunta 66 30.09.2014 Kaupunginhallitus 306 06.10.2014 Lausunto sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislakiluonnoksesta PETUR 30.09.2014 66 Sosiaali- ja terveysministeriön asettama sosiaali-

Lisätiedot

TUTKIMUS, KOULUTUS JA KEHITTÄMINEN UUDISTUVISSA RAKENTEISSA

TUTKIMUS, KOULUTUS JA KEHITTÄMINEN UUDISTUVISSA RAKENTEISSA TUTKIMUS, KOULUTUS JA KEHITTÄMINEN UUDISTUVISSA RAKENTEISSA Sosiaali- ja terveysministeriön johdon, Huoltajasäätiön ja Sosiaalijohto ry:n tapaaminen 14-08-2014 Helsinki Ylisosiaalineuvos Aulikki Kananoja

Lisätiedot

Sote-uudistus. valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti

Sote-uudistus. valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti Sote-uudistus valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti Kirsi Varhila, valmisteluryhmän puheenjohtaja sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen

Lisätiedot

Terveyttä Lapista Kari Haavisto

Terveyttä Lapista Kari Haavisto Terveyttä Lapista 2013 Kari Haavisto Terveyttä Lapista Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus Alkoholilain uudistaminen Raittiustyölain uudistaminen Terveyttä Lapista Sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Torjutaanko sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamisella syrjäytymistä

Torjutaanko sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamisella syrjäytymistä Torjutaanko sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamisella syrjäytymistä Päijät-Hämeen sosiaalipoliittinen foorumi 6.5.2010 Reijo Väärälä 6.5.2010 Kokemukset muualta Britannia, Saksa, Hollanti, Ruotsi Kilpailu

Lisätiedot

Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi

Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi Asia: Svenska Finlands folkting järjestön lausunto hallituksen eduskunnalle antamasta esityksestä laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuolto

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuolto Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuolto Kansliapäällikkö Aikuissosiaalityön päivät 2013 Tampere 24.1.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistaminen Tiivistelmä sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Eriävä mielipide sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamistyöryhmän loppuraporttiin

Eriävä mielipide sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamistyöryhmän loppuraporttiin Sosiaali ja terveysministeriölle 10.8.2012 Eriävä mielipide sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamistyöryhmän loppuraporttiin Sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamistyöryhmä loi väliraportissaan keskeiset

Lisätiedot

Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio sote-uudistuksessa mitä se on käytännössä?

Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio sote-uudistuksessa mitä se on käytännössä? Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio sote-uudistuksessa mitä se on käytännössä? Asiantuntijalääkäri Markku Puro Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen Sote

Lisätiedot

Petteri Orpon koordinaatioryhmän linjaukset STM 23.10.2013

Petteri Orpon koordinaatioryhmän linjaukset STM 23.10.2013 Petteri Orpon koordinaatioryhmän linjaukset STM 23.10.2013 Uudistuksen keskeinen sisältö Integroidaan sosiaali- ja terveydenhuolto sekä perusja erikoistason palvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään

Lisätiedot

Kaupunginjohtaja Jaana Karrimaa

Kaupunginjohtaja Jaana Karrimaa Kaupunginjohtaja Jaana Karrimaa } Erikoissairaanhoito ja kehitysvammaisten erityishuolto Satakunnan sairaanhoitopiirin ky:stä } Kunnat Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymän jäsenkuntia Väestöpohja

Lisätiedot

Sote-rakenneuudistus Jukka Mattila lääkintöneuvos STM

Sote-rakenneuudistus Jukka Mattila lääkintöneuvos STM Sote-rakenneuudistus 2013 Jukka Mattila lääkintöneuvos STM Järjestämisvastuussa olevalle taholle kuuluu omalta osaltaan vastuu väestön hyvinvoinnista ja terveydestä Tähän sisältyy vastuu väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti. Anneli Pohjola professori

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti. Anneli Pohjola professori Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Lapin yliopisto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Anneli Pohjola 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Katsaus Sote-järjestämislakiluonnoksesta ( ) viittaukset opetukseen ja tutkimukseen klo

Katsaus Sote-järjestämislakiluonnoksesta ( ) viittaukset opetukseen ja tutkimukseen klo Katsaus Sote-järjestämislakiluonnoksesta (22.12.2016) viittaukset opetukseen ja tutkimukseen 25.1.2017 klo 10.00-27.1.2017 1 www.pirkanmaa2019.fi 2 luku 10 Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisöalue Maakuntien

Lisätiedot

JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN?

JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN? JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN? Kuntamarkkinat tietoisku 14.9.2016 SOTE-UUDISTUKSEN TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Sote-uudistuksen tavoitteet,

Lisätiedot

Kehittämistoiminnan organisointi

Kehittämistoiminnan organisointi Kehittämistoiminnan organisointi Tutkimus-, opetus- ja kehittämisteema työryhmän työskentelyä varten tehty esitys Elise Kosunen ja Kristiina Laiho 1 10.4.2017 Esityksen pohjana on Väli-Suomen kehittäjäryhmän

Lisätiedot

Sosiaalialan osaamiskeskustoiminnan neuvottelukunnan kannanotto sosiaalialan tutkimus- ja kehittämisrakenteesta

Sosiaalialan osaamiskeskustoiminnan neuvottelukunnan kannanotto sosiaalialan tutkimus- ja kehittämisrakenteesta 17.12.2016 Sosiaalialan osaamiskeskustoiminnan neuvottelukunnan kannanotto sosiaalialan tutkimus- ja kehittämisrakenteesta Tiivistelmä ehdotuksista: 1) Sosiaalihuollon tutkimuksesta ja kehittämisestä säädetään

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

SOTE- uudistuksen valtakunnalliset reunaehdot. apulaiskaupunginjohtaja Pekka Utriainen

SOTE- uudistuksen valtakunnalliset reunaehdot. apulaiskaupunginjohtaja Pekka Utriainen SOTE- uudistuksen valtakunnalliset reunaehdot apulaiskaupunginjohtaja Pekka Utriainen 16.8.2013 Uudistuksen keskeinen sisältö Integroidaan sosiaali- ja terveydenhuolto sekä perus- ja erikoistason palvelut

Lisätiedot

Sote-uudistus Miten Kanta-palvelut tukevat Sotejärjestämislain

Sote-uudistus Miten Kanta-palvelut tukevat Sotejärjestämislain Sote-uudistus Miten Kanta-palvelut tukevat Sotejärjestämislain toimeenpanoa? 14.10.2014 Maritta Korhonen, STM Pekka Järvinen, STM Sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon kehittämisen yhteistyöseminaari

Lisätiedot

Sote Integraatio ja yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja ylläpitämiseksi ryhmä II

Sote Integraatio ja yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja ylläpitämiseksi ryhmä II Sote Integraatio ja yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja ylläpitämiseksi ryhmä II pj Tanja Matikainen, Janakkalan kunta siht. Reetta Sorjonen, Hämeen liitto Tehtävä 1. Valitkaa taulukosta

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

Sote-uudistus. Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus. Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Turvata yhdenvertaiset, asiakaslähtöiset

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari Kati Hokkanen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

SOTE rakenneuudistus

SOTE rakenneuudistus SOTE rakenneuudistus 29.5.2013 Esimerkki perustason alueesta ja sote alueesta Kunta C: 15 000 as. SOTE-ALUE (laaja perustaso) PERUSTASON ALUE Kunta E: 3000 as. Kunta A: 50 000 as. SOTE ALUEEN VASTUUKUNTA

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Tampereen yliopisto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Timo Tiainen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Sosiaalihuollon tutkimuksen lähestymistavat, sisällöt ja haasteet

Sosiaalihuollon tutkimuksen lähestymistavat, sisällöt ja haasteet Sosiaalihuollon tutkimuksen lähestymistavat, sisällöt ja haasteet Anu Muuri, VTT, dosentti ja yksikön päällikkö/thl 12.3.2013 Anu Muuri 1 12.3.2013 THL 12.3.2013 THL THL:n strategiset linjaukset 1. Väestön

Lisätiedot

Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen

Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen uudessa terveydenhuollon mallissa Liisa-Maria Voipio-Pulkki/ Terveyspalveluryhmä Sosiaali- ja terveysministeriö Mikä on uusi terveydenhuollon malli? Työ on vielä

Lisätiedot

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-alan kehittäminen yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-uudistus tulee ja muuttaa rakenteita Järjestämisvastuu Järjestämisvastuu t ja tuotantovastuu

Lisätiedot

SOTE palvelurakenneuudistus ajankohtaista. Arto Rautajoki, SONet BOTNIA Vaasa 11.6.2013. Ketterä moniosaaja 1

SOTE palvelurakenneuudistus ajankohtaista. Arto Rautajoki, SONet BOTNIA Vaasa 11.6.2013. Ketterä moniosaaja 1 SOTE palvelurakenneuudistus ajankohtaista kehitysjohtaja, Arto Rautajoki, SONet BOTNIA Vaasa 11.6.2013 Ketterä moniosaaja 1 SONet BOTNIAn VISIO 2015 SONet BOTNIA on Pohjanmaan maakuntien alueen sosiaalisen

Lisätiedot

TERVEYSHYÖTYMALLI SOSIAALITYÖN VIITEKEHYKSESSÄ (Hämäläinen Juha ja Väisänen Raija, 2011)

TERVEYSHYÖTYMALLI SOSIAALITYÖN VIITEKEHYKSESSÄ (Hämäläinen Juha ja Väisänen Raija, 2011) TERVEYSHYÖTYMALLI SOSIAALITYÖN VIITEKEHYKSESSÄ (Hämäläinen Juha ja Väisänen Raija, 2011) - Artikkelin esittely 5.10.2011 PaKaste-seminaari, Rovaniemi Terho Pekkala TERVEYSHYÖTYMALLI Chronic Care Model,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän työ

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän työ Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän työ Kirsi Varhila Osastopäällikkö Työryhmän puheenjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki Keskeiset tavoitteet Uudistus osana

Lisätiedot

Mikä on järjestämisvastuisten tahojen rooli hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tukemisessa

Mikä on järjestämisvastuisten tahojen rooli hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tukemisessa Mikä on järjestämisvastuisten tahojen rooli hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tukemisessa Taina Mäntyranta Taina Mäntyranta, lääkintöneuvos 19.3.2015 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset

Lisätiedot

Kuntanäkökulma soteuudistukseen. Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja

Kuntanäkökulma soteuudistukseen. Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Kuntanäkökulma soteuudistukseen Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja 12.9.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus - Kuntaliiton näkemyksiä Kuntaperusteinen järjestelmä keskeinen hyvinvointipalvelujen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän väliraportti

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän väliraportti Kunnanhallitus 252 01.10.2013 Kunnanhallitus 64 17.03.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän väliraportti KH 01.10.2013 252 Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän

Lisätiedot

Ministeriön terveiset: Soteuudistuksen

Ministeriön terveiset: Soteuudistuksen Ministeriön terveiset: Soteuudistuksen tilannekatsaus Terveyttä Lapista -päivät 2.9.2015 Ylitarkastaja Kati Hokkanen Etunimi Sukunimi Perustuslakivaliokunnan lausunnot Perustuslakivaliokunta katsoo, että

Lisätiedot

Sote-uudistus - järjestämislain valmistelu

Sote-uudistus - järjestämislain valmistelu Sote-uudistus - järjestämislain valmistelu 21.11.2013 Pekka Järvinen sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Keskeinen sisältö Jatkovalmistelu Uudistuksen toimeenpano

Lisätiedot

27.1.2015. Lausunnon keskeisen kohdat

27.1.2015. Lausunnon keskeisen kohdat 27.1.2015 Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia ry:n lausunto eduskunnalle hallituksen esitykseen (HE 324/2014 vp) laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä ja eräiksi siihen

Lisätiedot

SOTE-UUDISTUS Sosiaaliturvan uudistukset- 2020-luvun sosiaalipolitiikan kokonaiskuvaa hahmottelemassa Sosiaalipoliittinen yhdistys 3.2.

SOTE-UUDISTUS Sosiaaliturvan uudistukset- 2020-luvun sosiaalipolitiikan kokonaiskuvaa hahmottelemassa Sosiaalipoliittinen yhdistys 3.2. SOTE-UUDISTUS Sosiaaliturvan uudistukset- 2020-luvun sosiaalipolitiikan kokonaiskuvaa hahmottelemassa Sosiaalipoliittinen yhdistys 3.2.2015 Reijo Väärälä 1 Sote politiikkaprosessina Politiikan toimintatavan

Lisätiedot

Lapin sote-mallin maakuntaseminaari

Lapin sote-mallin maakuntaseminaari Lapin sote-mallin maakuntaseminaari Rovaniemi Ministeri Huovinen OSASTONHOITAJAPÄIVÄT 2014 Sote-uudistuksen tavoitteet terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen ja terveyserojen kaventaminen sote-palvelujen

Lisätiedot

SOTE-UUDISTUKSEN ETENEMINEN

SOTE-UUDISTUKSEN ETENEMINEN SOTE-UUDISTUKSEN ETENEMINEN Vaikutukset ICT-yhteistyön sisältöön ja organisointiin Maritta Korhonen 5.5.2015 Taustaa Sote-rakenneuudistuksen valmistelu käynnissä jo kahden edellisen vaalikauden aikana.

Lisätiedot

Sote-uudistus. Kari Haavisto, STM

Sote-uudistus. Kari Haavisto, STM Sote-uudistus Kari Haavisto, STM Tässä puheenvuorossa Sote-uudistus Hallitusohjelma 2015 Aikataulu Sote-uudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö. Helena Vorma Terveyttä Lapista

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö. Helena Vorma Terveyttä Lapista Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Helena Vorma Terveyttä Lapista 2014 8.10.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

Henkilöstön asema sote-uudistuksessa. Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Suolahti 19.11.2014 Keski-Suomen Sote 2020 - hanke

Henkilöstön asema sote-uudistuksessa. Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Suolahti 19.11.2014 Keski-Suomen Sote 2020 - hanke Henkilöstön asema sote-uudistuksessa Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Suolahti 19.11.2014 Keski-Suomen Sote 2020 - hanke Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä (Luonnos 18.8.2014) 1 Lain

Lisätiedot

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Sosiaalityön tutkimuksen seura ry. 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Pia Eriksson, sihteeri 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Lisätiedot

Sote-uudistus. Järjestämislain keskeinen sisältö Pekka Järvinen

Sote-uudistus. Järjestämislain keskeinen sisältö Pekka Järvinen Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö 25.11.2014 Pekka Järvinen Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Turvataan

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus Missä nyt mennään? Pekka Järvinen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Turvata

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki. Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki. Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen päämäärä ja tavoitteet Päämääränä väestön

Lisätiedot

ONKO SOSIAALITYÖN ARKI KUNNOSSA? MITEN VOISIMME JÄRJESTÄÄ SOSIAALITYÖN JA PALVELUT PAREMMIN?

ONKO SOSIAALITYÖN ARKI KUNNOSSA? MITEN VOISIMME JÄRJESTÄÄ SOSIAALITYÖN JA PALVELUT PAREMMIN? ONKO SOSIAALITYÖN ARKI KUNNOSSA? MITEN VOISIMME JÄRJESTÄÄ SOSIAALITYÖN JA PALVELUT PAREMMIN? SOSIAALIPALVELUIDEN MAHDOLLISUUDET SOTE- UUDISTUKSESSA SOSIAALITYÖN JA YLEENSÄ SOSIAALIPALVELUIDEN SUURIMPANA

Lisätiedot

Ehdotus Keski-Suomen sote kehittämistoiminnan uudesta rakenteesta (Valmistunut 10/2015)

Ehdotus Keski-Suomen sote kehittämistoiminnan uudesta rakenteesta (Valmistunut 10/2015) Ehdotus Keski-Suomen sote kehittämistoiminnan uudesta rakenteesta (Valmistunut 10/2015) 6.6.2016 Raili Haaki Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, KOSKE 8.6.2016 SO + TE kehittämisrakenteen lähtökohtia

Lisätiedot

Kuntoutus ja soteuudistus. - kohti vaikuttavampaa ja ihmiskeskeisempää palvelua. Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti 17.3.2016 17.3.

Kuntoutus ja soteuudistus. - kohti vaikuttavampaa ja ihmiskeskeisempää palvelua. Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti 17.3.2016 17.3. Kuntoutus ja soteuudistus - kohti vaikuttavampaa ja ihmiskeskeisempää palvelua Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti 17.3.2016 17.3.2016 1 Sote -uudistus on toiminnallinen uudistus, jossa keskiössä ihminen ja

Lisätiedot

Sote-uudistus. Sote uudistus ja sen toimeenpano. Oulu 5.2.2015. Päivi Sillanaukee kansliapäällikkö STM

Sote-uudistus. Sote uudistus ja sen toimeenpano. Oulu 5.2.2015. Päivi Sillanaukee kansliapäällikkö STM Sote-uudistus Sote uudistus ja sen toimeenpano Oulu Päivi Sillanaukee kansliapäällikkö STM Tässä puheenvuorossa Uudistuksen tavoitteet ja keinot Uusi palvelurakenne Uudistuksen toimeenpano Asukkaat ja

Lisätiedot

Yhteistyö terveydenhuollon päivystyksen kanssa

Yhteistyö terveydenhuollon päivystyksen kanssa Yhteistyö terveydenhuollon päivystyksen kanssa Sosiaalipäivystys osana uudistuvaa sosiaali- ja terveydenhuoltoa Valtion virastotalo, Turku 26.4.2017 Lääkintöneuvos, STM 1 9.5.2017 Päivystyksen ja erikoissairaanhoidon

Lisätiedot

Mitä voisi kansallinen koordinaatio moniammatillisen toiminnan edistämiseksi olla tulevissa sote-rakenteissa?

Mitä voisi kansallinen koordinaatio moniammatillisen toiminnan edistämiseksi olla tulevissa sote-rakenteissa? Mitä voisi kansallinen koordinaatio moniammatillisen toiminnan edistämiseksi olla tulevissa sote-rakenteissa? Ulla Närhi Neuvotteleva virkamies, FaT Sosiaali- ja terveysministeriö Aikataulu 2016 2017 2018

Lisätiedot

Sote-palvelurakenneuudistus tilannekatsaus

Sote-palvelurakenneuudistus tilannekatsaus Sote-palvelurakenneuudistus tilannekatsaus 24.4.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen tavoitteena on vahvoihin kuntiin perustuva, pääsääntöisesti kaksitasoinen integroitu sosiaali-

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ Lausunto Sivu 1 / 2 Perusterveydenhuollon yksikkö ylilääkäri Anu Niemi 2.3.

POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ Lausunto Sivu 1 / 2 Perusterveydenhuollon yksikkö ylilääkäri Anu Niemi 2.3. POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ Lausunto Sivu 1 / 2 Perusterveydenhuollon yksikkö ylilääkäri Anu Niemi 2.3.2015 Sosiaali- ja terveysvaliokunta asiantuntijakuuleminen 3.3.2015

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön näkemys vakavien vaaratapahtumien tutkintaan

Sosiaali- ja terveysministeriön näkemys vakavien vaaratapahtumien tutkintaan Sosiaali- ja terveysministeriön näkemys vakavien vaaratapahtumien tutkintaan Anne Koskela Hallitusneuvos Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet

Lisätiedot

Terveempi ja Liikkuvampi Kainuu 24.2.2014. Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja

Terveempi ja Liikkuvampi Kainuu 24.2.2014. Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja Terveempi ja Liikkuvampi Kainuu 24.2.2014 Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä Lain tarkoitus 1 : 1) edistää ja ylläpitää

Lisätiedot

Sote ja yleislääkärit

Sote ja yleislääkärit Sote ja yleislääkärit Yleislääkäripäivät 26.-27.11.2015 Hilton Kalastajatorppa Helsinki Heikki Pärnänen, Lääkäriliitto Päätoimi'aja Eila Kujansuu Professori Mauno Vanhala Johtava lääkäri Erkki Lehtomäki

Lisätiedot

Raija Väisänen Itä-Suomen yliopisto Yhteiskuntatieteiden laitos

Raija Väisänen Itä-Suomen yliopisto Yhteiskuntatieteiden laitos Raija Väisänen Itä-Suomen yliopisto Yhteiskuntatieteiden laitos YHTEISKUNNALLINEN TEHTÄVÄ KOULUTUS TUTKIMUS "Yhteiskuntatieteiden laitoksen toiminta-ajatus kiinnittyy tiedeyliopistoperinteeseen, jossa

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Socom

Toimintasuunnitelma. Socom Toimintasuunnitelma 2011 Kaakkois-Suomen sosiaalialan 1 osaamiskeskus Oy Socom 1 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä- Karjalan maakunnissa. Socomin

Lisätiedot

SOTE palveluiden tuottaminen Pohjois-Savossa. Jussi Huttunen Neuvottelutilaisuus, Tahko 19.9.2014

SOTE palveluiden tuottaminen Pohjois-Savossa. Jussi Huttunen Neuvottelutilaisuus, Tahko 19.9.2014 SOTE palveluiden tuottaminen Pohjois-Savossa Jussi Huttunen Neuvottelutilaisuus, Tahko 19.9.2014 Tuottajalle asetetut vaatimukset Tuottamisvastuullisella pitää olla kyky vastata ehkäisevistä, korjaavista,

Lisätiedot

Itsehallintoalueet. EPL seminaari Harri Jokiranta Projektinjohtaja Etelä-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus

Itsehallintoalueet. EPL seminaari Harri Jokiranta Projektinjohtaja Etelä-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Itsehallintoalueet EPL seminaari 22.2.2016 Harri Jokiranta Projektinjohtaja Etelä-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Soten vaiheet Kehittämisohjelmat Kansallinen terveyshanke

Lisätiedot

Sote-uudistuksen vaikutusten arviointi

Sote-uudistuksen vaikutusten arviointi Sote-uudistuksen vaikutusten arviointi 5.5.2017 1 Sote-järjestämislain ennakkoarviointi THL on toteuttanut STM:n toimeksiannosta sote-uudistuksen eri vaiheissa valmisteltavan lainsäädännön vaikutusten

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Rovaniemi 4.10.2011 Lainsäädännön uudistamisen tilanne Terveydenhuoltolaki (1326/2010)

Lisätiedot

SOTE-UUDISTUS, KUNTIEN ELINVOIMA JA YRITTÄJYYS

SOTE-UUDISTUS, KUNTIEN ELINVOIMA JA YRITTÄJYYS 26.8.2014 1 (5) SOTE-UUDISTUS, KUNTIEN ELINVOIMA JA YRITTÄJYYS Tähän muistioon on koottu tiiviisti perustietoja sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta sekä Suomen Yrittäjien näkemyksiä siitä. Tarkemmin

Lisätiedot

1. Voidaanko uudistuksella kaventaa väestön terveys- ja hyvinvointieroja sekä parantaa palvelujen yhdenvertaista saatavuutta?

1. Voidaanko uudistuksella kaventaa väestön terveys- ja hyvinvointieroja sekä parantaa palvelujen yhdenvertaista saatavuutta? Lausuntopyyntökysely 31.01.2017 TAUSTATIEDOT Vastaajatahon virallinen nimi Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry Kysymykset Kysymyksiä uudistuksen tavoitteista Sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Ehdotus Keski-Suomen sote kehittämistoiminnan uudesta rakenteesta. Raili Haaki Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, KOSKE

Ehdotus Keski-Suomen sote kehittämistoiminnan uudesta rakenteesta. Raili Haaki Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, KOSKE Ehdotus Keski-Suomen sote kehittämistoiminnan uudesta rakenteesta Raili Haaki Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, KOSKE 17.11.2015 SO + TE kehittämisrakenteen lähtökohtia Myös kehittämistoiminta on

Lisätiedot

Kuntauudistus sote kuntien tehtävät. Kari Prättälä 2.4.2013

Kuntauudistus sote kuntien tehtävät. Kari Prättälä 2.4.2013 Kuntauudistus sote kuntien tehtävät Kari Prättälä 2.4.2013 Kehysriihi + rakennelaki Kuntarakennelaki annetaan eduskunnalle huhtikuun alussa siten, että laki voi tulla voimaan 1.7.2013 alkaen. Kuntien tulee

Lisätiedot

Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet

Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet Hyvä ikääntyminen mahdollisuuksien Seinäjoella seminaari, 6.9.2010 Peruspalveluministeri Paula Risikko TAVOITTEET

Lisätiedot

Opetus, tutkimus ja kehittämistoiminta sosiaalihuollossa. Marja Heikkilä Hankepäällikkö Keski-Suomen SOTE 2020 hanke

Opetus, tutkimus ja kehittämistoiminta sosiaalihuollossa. Marja Heikkilä Hankepäällikkö Keski-Suomen SOTE 2020 hanke Opetus, tutkimus ja kehittämistoiminta sosiaalihuollossa Marja Heikkilä Hankepäällikkö Keski-Suomen SOTE 2020 hanke Olemmeko jälleen kerran lähtöruudussa? Uusi sosiaalihuoltolakiesitys ei puhu opetuksesta,

Lisätiedot

Ehdotus Keski-Suomen sote kehittämistoiminnan uudesta rakenteesta Raili Haaki K-S sosiaalialan osaamiskeskus

Ehdotus Keski-Suomen sote kehittämistoiminnan uudesta rakenteesta Raili Haaki K-S sosiaalialan osaamiskeskus Ehdotus Keski-Suomen sote kehittämistoiminnan uudesta rakenteesta Raili Haaki K-S sosiaalialan osaamiskeskus 30.10.2015 SO + TE kehittämisrakenteen lähtökohtia Myös kehittämistoiminta on tarkoituksenmukaista

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM. 1. Vastaajatahon virallinen nimi. 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi. 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Lausuntopyyntö STM. 1. Vastaajatahon virallinen nimi. 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi. 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Turun yliopisto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Susanna Sutinen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Määrätietoisesti kehittäen, aktiivisesti ja yhdessä

Määrätietoisesti kehittäen, aktiivisesti ja yhdessä Määrätietoisesti kehittäen, aktiivisesti ja yhdessä 18.9.2014 Kuntoutuksen toimialayhdistys Mika Pekkonen Hallituksen puheenjohtaja 1 Kuntoutuksen toimialayhdistys o Perustettu maaliskuussa 2011 o o o

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus lainsäädäntöön. 23.9.2014, Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl

Ajankohtaiskatsaus lainsäädäntöön. 23.9.2014, Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl Ajankohtaiskatsaus lainsäädäntöön 23.9.2014, Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl Muutosten aika Taustalla eri lainsäädäntömuutoksien tarpeisiin Ajattelutapa muutos tarve / dg Arjen ongelmien moninaistuminen

Lisätiedot

Sosiaalibarometri 2015. Sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät 14.4.2015 Tyyne Hakkarainen

Sosiaalibarometri 2015. Sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät 14.4.2015 Tyyne Hakkarainen Sosiaalibarometri 2015 Sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät 14.4.2015 Tyyne Hakkarainen Aineisto Kysely tehtiin marras-joulukuussa 2014 Kokonaistutkimus Kolme vastaajatahoa: - Sosiaali- ja terveysjohtajat

Lisätiedot

Mittarityöpaja. Sosiaalityön mittareiden ja indikaattoreiden kokeilu- ja kehittämishankkeita Esityksen nimi / Tekijä

Mittarityöpaja. Sosiaalityön mittareiden ja indikaattoreiden kokeilu- ja kehittämishankkeita Esityksen nimi / Tekijä Mittarityöpaja Sosiaalityön mittareiden ja indikaattoreiden kokeilu- ja kehittämishankkeita 26.1.2017 Esityksen nimi / Tekijä 1 Sote-uudistuksessa sosiaalityöhön tarvitaan toimivat vaikuttavuuden arvioinnin

Lisätiedot

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa PRO SOS hanke valtakunnallisesti Hankekokonaisuutta hallinnoi ja johtaa Seinäjoen ammattikorkeakoulu Oy ja sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA

Lisätiedot

SOSIAALIHUOLLON LAINSÄÄDÄNNÖN KOKONAISUUDISTUS - Sosiaalihuoltolain uudistuksen tilanne

SOSIAALIHUOLLON LAINSÄÄDÄNNÖN KOKONAISUUDISTUS - Sosiaalihuoltolain uudistuksen tilanne SOSIAALIHUOLLON LAINSÄÄDÄNNÖN KOKONAISUUDISTUS - Sosiaalihuoltolain uudistuksen tilanne Marja Heikkilä* 21.5.2012 * Hyödynnetty osin hallitusneuvos Virpi Vuorisen materiaalia Työryhmän työn tulos - Työryhmän

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalveluiden alueellinen kehittämisrakenne. Aila-Leena Matthies Keski-Pohjanmaan hyvinvointifoorumi 21.8.2014

Sosiaali- ja terveyspalveluiden alueellinen kehittämisrakenne. Aila-Leena Matthies Keski-Pohjanmaan hyvinvointifoorumi 21.8.2014 Sosiaali- ja terveyspalveluiden alueellinen kehittämisrakenne Aila-Leena Matthies Keski-Pohjanmaan hyvinvointifoorumi 21.8.2014 Sisältö Laki Nykyinen ja uudistuva lainsäädäntö Epäsuhta sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa PRO SOS hanke valtakunnallisesti Hankekokonaisuutta hallinnoi ja johtaa Seinäjoen ammattikorkeakoulu Oy ja sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistaminen

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistaminen Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistaminen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27. 28.11.2012, Helsinki Rauno Ihalainen FT, Sairaanhoitopiirin johtaja 2 Miksi tarvitaan palvelurakenneuudistusta

Lisätiedot

Sote-järjestämislaki ja integraatio. Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki Pekka Järvinen, STM

Sote-järjestämislaki ja integraatio. Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki Pekka Järvinen, STM Sote-järjestämislaki ja integraatio Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki 11.9.2014 Pekka Järvinen, STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Turvataan

Lisätiedot

Sote- ja maakuntauudistus. - kuulemistilaisuus valinnanvapauteen liittyen. Outi Antila

Sote- ja maakuntauudistus. - kuulemistilaisuus valinnanvapauteen liittyen. Outi Antila Sote- ja maakuntauudistus - kuulemistilaisuus valinnanvapauteen liittyen Outi Antila 2.11.2016 1 Miksi ja mitä tavoitellaan? Hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen Toimivammat palvelut Hallinnon sujuvoittaminen

Lisätiedot

osaamisella? Eduskuntaseminaari 17.9.2014 Juha Luomala Johtaja, sosiaalialan osaamiskeskus Verso

osaamisella? Eduskuntaseminaari 17.9.2014 Juha Luomala Johtaja, sosiaalialan osaamiskeskus Verso Sosiaalipalvelut, mitä ja millä osaamisella? Eduskuntaseminaari 17.9.2014 Juha Luomala Johtaja, sosiaalialan osaamiskeskus Verso "sote uudistuksessa on kyse siitä kuinka nopeasti sinne omalle terveyskeskuslääkärille

Lisätiedot