Sosiaalinen ihmisarvo ja palvelut

Transkriptio

1 Tampere-talo

2 Sosiaalinen ihmisarvo ja palvelut Päivi Topo, dos., pääsihteeri Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta, ETENE Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE

3 Ihmisarvo ja haavoittuvuus Eettisiä kysymyksiä auttaa hahmottamaan tilanteiden tarkastelu eettisten periaatteiden näkökulmasta. Nämä periaatteet muodostavat hoidon etiikan perustan. Taustalla on ajatus ihmisarvosta: jokainen syntyessään samanarvoinen ja tämä ihmisarvo on jakamaton. Ihmisarvo on koetuksella erityisesti silloin, kun ihminen tarvitsee tavanomaista enemmän muiden apua ja tukea. Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE

4 Ihmisarvo, haavoittuvuus ja palvelut "Mitä perustavammanlaatuiset inhimilliset tarpeet ovat uhattuina ja mitä heikommat ovat yksilön omat voimavarat selvitä, sitä vahvemmat ovat yksilön oikeudet ja sitä selkeämpi on julkisen vallan velvollisuus järjestää toimeentulo ja sosiaali- ja terveyspalvelut." (Oikeus ja kohtuus 2006) Tausta-ajatus: jokainen syntyessään samanarvoinen ja tämä ihmisarvo on jakamaton. Ihmisarvo on koetuksella erityisesti silloin, kun ihminen tarvitsee tavanomaista enemmän muiden apua ja tukea. Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE

5 Sosiaalinen ihmisarvo? Kuinka perusoikeudet toteutuvat: yksityisyys, ilmaisuvapaus, itsemäärääminen, liikkuminen, hoidon ja palvelun saanti, oikeusturva Ihmisarvo kansainvälisissä sopimuksissa ja kansallisessa lainsäädännössä Ihmisarvo käytännön toiminnassa Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE

6 Laitosvanhus: ei arvokkuutta Hän oli tuskainen, häntä paleli, peittona oli vain ohut lakana, hän oli märkä kukaan ei ollut ehtinyt auttamaan melkein liikuntakyvytöntä ihmistä vessaan. Kauhukseni huomasin, ettei hänellä ollut edes pyjamaa, pelkkä vaippa, mikä sekään ei ollut pysynyt paikoillaan! Hänen hampaansa oli otettu pois, silmälasit käden ulottumattomiin. Näin kuvailee helsinkiläinen AL 90-vuotiaan äitinsä alennustilaa, vain vuorokausi siitä kun hänet oli viety sydänkipujen takia sairaalaan. HS Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE

7 Haavoittuvuus on ihmisen osa Oman kuolevaisuuden ja haavoittuvuuden tunnistaminen, kohtaaminen ja hyväksyminen osana ihmisen kohtaloa ovat tärkeitä kun työskennellään sosiaali- ja terveydenhuollossa. Jos sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijä ei ole hyväksynyt tätä, saattaa hän siirtää tämän kieltämisen vuorovaikutukseen ja toimintatapaan sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijänä. Hän saattaa suhtautua vaikeassa tilanteessa oleviin asiakkaisiin ja potilaisiin mekanistisesti ja jopa niin, että heikentää heidän tilannettaan vaikka tietoinen tavoite olisikin toinen. Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE

8 Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE

9 Eettiset periaatteet Hyvän tekeminen ohjaa etsimään tilanteeseen aina sellaista ratkaisua, joka voi tukea apua tai hoitoa tarvitsevaa ihmistä. Vahingon välttämisen periaate puolestaan ohjaa etsimään ratkaisua, josta ei koidu haittaa henkilölle tai hänen läheisilleen tai ainakin haitta on selvästi saavutettavaa hyötyä pienempi. Itsemäärääminen, kyvykkyyden ja yksityisyyden kunnioittaminen Oikeudenmukaisuus ohjaa pohtimaan reiluutta. Tehokkuus: ei tuhlata Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE

10 Dilemmat ovat osa arkipäivää Käytännössä eettiset periaatteet ohjaavat usein toimintaamme eri suuntiin. Koemme tämän ristiriidan epämiellyttävänä tunteena ja ymmärryksenä siitä, että on valittava vähiten haitallinen vaihtoehto. Haluaisimme esimerkiksi tarjota mahdollisimman hyvän ja oikea-aikaisen diagnostiikan tai kuntoutuksen kaikille sitä tarvitseville, mutta resurssit eivät siihen riitä. Keneltä silloin eväämme nämä mahdollisuudet? Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE

11 Itsemääräämisoikeus Valinnanvapaus ja päätöksenteko. Jotta voi tehdä päätöksiä itseään koskevissa asioissa, on tiedettävä riittävästi tilanteestaan ja käsillä olevista vaihtoehdoista. Lisäksi oltava tilaisuus tehdä päätös ja edellytykset saattaa päätös toimeksi. Oikeus yksityisyyteen ohjaa kunnioittamaan henkilön oikeutta määritellä esim. kenelle hänen henkilökohtaisia tietojaan luovutetaan ja suojaamaan hänen fyysistä intimiteettiään. Yksityisyyden suojaamisella turvataan myös ihmisen eheyttä eli hänen integriteettiään. Oikeus omien kykyjen käyttöön eli oikeus kompetenssiin ja sen tunteeseen ohjaa tarkastelemaan apua ja tukea tarvitsevan ihmisen tilannetta siten, että auttaminen perustuu ihmisen oman toiminnan ja kyvykkyyden tukemiseen. Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE

12 Optimaalinen ja nähtävissä oleva toimintakyky Toimintakyvyn kontekstuaalisessa tarkastelussa kyse ei ole kunkin yksilön tai edes ryhmän kohdalla yhdestä toimintakyvystä tai toiminnan rajoitteesta vaan ne vaihtelevat kussakin kontekstissa. Mutta kuitenkaan varsinaista henkilön rakenteellista muutosta tai poikkeavuutta ei hyväkään ympäristö voi poistaa. (WHO: ICF-luokitus) Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE

13 Tarpeeton tai vältettävissä oleva vammaisuus Psykososiaalinen kysymys, johon vastaukset löytyvät yhteisön tasolta: millainen ympäristö rakennetaan ja hyväksytään, millainen kuva sen käyttäjistä ja heidän toimintamahdollisuuksistaan on? Millaiset asenteet vallitsevat ja miten syrjiviä käytäntöjä sallitaan tai voidaan estää? Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE

14 Mukaan ottavampi palvelutarpeen arviointi? Onko perusongelmana se, että henkilön omaa panosta tilanteeseensa ei kyetä kuvaamaan yhtä hyvin kuin hänen ongelmiaan? Mikäli kuulematta jää sairastuneiden, vammaisten ihmisten tai tukea tarvitsevien ihmisten omat näkemykset on riskinä tehottomuutta: ei osata kysyä olennaisia kysymyksiä, jotta voidaan tukea hyvinvointia. (Topo: Eettiset kysymykset dementiaoireisien ihmisen palvelutarpeen arvioinnissa, Gerontologia 3/2007) Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE

15 Itsemääräävän ihmisen ideaali on osa yksilökeskeistä ihmiskäsitystä Päätöksentekokykyä ja oikeutta sen käyttöön hankitaan elämän varrella aikuisuuden symboli Ajattelun, tahdon ja toiminnan autonomia edellyttää tiettyä kyvykkyyttä Sen menettäminen on uhka ihmisarvolle sellaisena kuin se toteutuu ihmisen elämässä Itsemääräämisen jonkun alueen menettäminen on päätöksentekovallan menettämistä, sen siirtymistä jollekin toiselle itseä koskevassa asiassa Itsemääräämisen menettämisen uhka = haavoittuvuus? Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE

16 Kenen valta lisääntyy kun asiakkaan tai potilaan itsemäärääminen heikkenee? Onko valta mahdollisuus tehdä päätöksiä vai onko se vasta päätöksien tekeminen toisen ihmisen puolesta? Sosiaali- ja terveydenhuollossa työntekijöiden vallankäyttöä ohjataan hyvän tekemisen ja vahingon välttämisen periaatteilla eli pyri maksimoimaan hyvä ja minimoimaan paha Silti valtatasapainossa on ongelmia, jotka johtaneet potilaiden ja sosiaalihuollon asiakkaiden oikeuksia turvaavin lakiuudistuksiin vasta vähän aikaa sitten. Nyt valmisteilla laki, joka kohdistunee iäkkäiden potilaiden ja asiakkaiden tilanteen turvaamiseen lisää. Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE

17 Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE

18 Kenen valta lisääntyy kun asiakkaan tai potilaan itsemäärääminen heikkenee? Vallan epätasapainon seuraukset käytännössä vaativat jatkuvaa tarkkailua, tärkein tarkkailija on se, jolla valtaa on enemmän kuin muilla. Pääpaino pitää olla heikoimmassa asemassa olevan tilanne. Nopeat keinot korjata virhe tai vahinko ovat kaikkien osapuolten etu Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE

19 Hoitoympäristöissä riskien välttämisen perusteella potilaiden/asiakkaiden/asukkaiden toimintaa rajoitetaan Tilanteissa, joissa potilaan toimintaa rajoitetaan siksi että ajatellaan hänen olevan vaaraksi itselleen tai muille, tulee olla pelisäännöt siitä miten henkilöä itseään kuullaan, kuka rajoittamisesta päättää, milloin sitä on hyväksyttävää käyttää, miten pitkään henkilön toimintaa rajoitetaan, miten tilannetta seurataan ja millä ehdoin rajoittamisesta voidaan luopua. Kun henkilö kyky ymmärtää tilanteensa on heikentynyt, on olennaista, että hänen edustajansa tietää rajoittamisesta ja siihen liittyvistä pelisäännöistä ja voi halutessaan kieltää sen. Näitäkin olennaisempaa on se, että ennen rajoittamiseen ryhtymistä muita keinoja on kokeiltu. Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE

20 Kasvavan tiedonkeruun haasteet Teknologioiden avulla voidaan henkilöistä kerätä aikaisempaa enemmän tietoa ja sitä voi olla saatavilla niin paljon, että olennaisen seulominen vie aikaa ja suurta osaa tiedosta ei ehkä koskaan käytetä asiakkaan hyväksi. Esimerkiksi erilaiset seurantateknologiat voivat koota jatkuvasti tietoa henkilön toiminnasta. Seurannan perusteluina on turvallisuus. Sitä voidaan toisinaan myös perustella liikkumisvapauden säilyttämisellä henkilön kasvaneesta avuntarpeesta huolimatta. Onko kaikki tehty tiedonkeruu kuitenkaan tarpeellista? Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE

21 Itsemääräämisoikeus ja yksityisyys hoitoympäristöjen haasteena Poliklinikoilla, sairaalahoidossa ja pitkäaikaishoidossa potilaan/asiakkaan yksityisyyden suojaaminen usein tilojen ja toimintatapojen vuoksi olla vähäistä. Myös sosiaalisten suhteiden ylläpitoa vaikeuttaa yksityisyyden puute. Yksityisyyden kannalta heikkolaatuiset hoivan ja hoidon ympäristöt voivat toimia kokonaistehokkuuden tavoitetta - hyvinvoinnin lisääminen kohtuullisin kokonaiskustannuksin - vastaan ja samalla heikentää henkilön mahdollisuuksia toimia oman tilanteensa edistämiseksi. Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE

22 Oikeudenmukaisuus palvelujen arjessa Palveluiden avulla voidaan tietoisesti puuttua rakenteellisen eriarvoisuuden kysymyksiin, mikäli sitä hyödynnetään entistä enemmän terveyden ja toimintakyvyn edistämiseen erityisesti alimpien sosioekonomisten ryhmien hyväksi. Samoin palveluiden kehittäminen asiakkaiden tarpeiden mukaan paremmin joustaviksi, voivat vähentää eriarvoisuutta. Tällä hetkellä trendinä kuitenkin palvelujärjestelmän hajanaisuuden kasvu Lisäksi niiden ihmisten tukeminen teknologian ja palvelujen avulla, joille terveysongelmia ja toimintakyvyn vajeita on kasautunut paljon, on keino vähentää eriarvoisuutta Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE

23 Tehokkuus: panoksen ja tuotoksen välinen suhde on usein määrittelykysymys Mikäli esimerkiksi teknologian käytön tai muun palveluissa tapahtuneen muutoksen seurauksena palveluiden kokonaislaadun voidaan olettaa heikkenevän tai mikäli heikoimmassa asemassa olevien asiakkaiden tai potilaiden tilanne voi heikentyä, ei ole eettisesti kestävää perustetta tehdä muutosta. Esimerkiksi yöhoidon korvaaminen valvontalaitteilla ei ole perusteltua välittömiin kustannuksiin vedoten, jollei ole selvää näyttöä siitä, että yöllä apua tarvitsevat potilaat tai asukkaat saavat apua yhtä nopeasti ja laadukkaasti kuin aikaisemminkin. Entä miten teknologian käyttöönotto vaikuttaa työntekijöiden tilanteeseen? Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE

24 Hyvän kohtaamisen perusta on yhdenvertaisuus, esimerkkejä 1. Aikuinen, tasaveroinen suhtautuminen 2. Yksilöllinen huomiointi ja toiminta 3. Myönteisen palautteen antaminen ja kannustaminen 4. Viihtyisä ja turvallinen fyysinen ympäristö ja tunnelma 5. Huumorin käyttö ja yhteinen nauru 6. Sosiaaliseen kanssakäymiseen ja yhteisyyteen kannustaminen 7. Vieraanvaraisuus ja omaisten huomioonotto 8. Lohdutus, turvallisuuden ylläpito ja läheisyys (Topo ym. Kohtaamisia dementiahoidon arjessa, Stakes 2007) Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE 24 Päivi Topo

25 9. Tilanteen seuranta, ennakointi ja toiminta sen mukaan 10. Tahdikkuus, hienotunteisuus, yksityisyys 11. Annetaan aikaa, tekemisen tahti on sopiva 12. Asiakkaan todellisuuden kunnioittaminen 13. Omien voimavarojen käytön ohjaus ja kannustus 14. Virikkeellisyys 15. Edellytysten luominen yhteiselle tekemiselle, asiakkaan mukaan saaminen luovasti 16. Asiakkaiden toiminnallisuutta tukeva ympäristö 17. Asiakas ulkoilee (Topo ym. Kohtaamisia dementiahoidon arjessa, Stakes 2007) Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE 25 Päivi Topo

26 Oikeudet, velvollisuudet ja ihmisarvo Palveluiden perusta universalismissa: oikeuksissa Viime aikoina velvollisuuksia korostettu enemmän: osa itsemääräämisoikeuden vahvistumista? valinnan vapaus vai valinnan pakko? itsenäinen vai yksinäinen suoriutuminen? Samalla palveluiden järjestämisen tavat muuttuneet ja palvelut pirstaloituneet Omavastuita kustannuksista lisätty tai ne lisääntyvät helposti Riittääkö motoksi näyttöön perustuva toiminta vai tarvitaanko jotain joka paremmin perustuu omien voimavarojen ja toimijuuden pohjalle - yhteistyölle? Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE

27 ETENEn julkaisuja aiheesta: Mielenterveysetiikka Vanhuus ja hoidon etiikka Teknologia ja etiikka sosiaali- ja terveysalan hoidossa ja hoivassa Sosiaali- ja terveysalan eettinen perusta Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE

28 Pitäisikö ihmisten olla valmiit muuttamaan niihin kuntiin, joissa palvelut voidaan lain hengen mukaisesti toteuttaa? A. Kyllä B. Ei C. En osaa sanoa ÄÄNESTYSOHJE: Lähetä valitsemasi vastausvaihtoehto A, B tai C tekstiviestinä numeroon Viestin hinta on normaali tekstiviestin hinta.

29 Pitäisikö ihmisten olla valmiit muuttamaan niihin kuntiin, joissa palvelut voidaan lain hengen mukaisesti toteuttaa? A. Kyllä B. Ei C. En osaa sanoa ÄÄNESTYSOHJE: Lähetä valitsemasi vastausvaihtoehto A, B tai C tekstiviestinä numeroon Viestin hinta on normaali tekstiviestin hinta.

30 Terve-Sos 2012 Kunta ihmisoikeuksien ja yhdenvertaisuuden turvaajana Lilli Autti

31 Oikeuksien turvaajat PERUSTUSLAKI LAKI SOSIAALIHUOLLON ASIAKKAAN ASEMASTA JA OIKEUKSISTA HALLINTOLAKI SOSIAALIHUOLTOLAKI HENKILÖTIETOLAKI LAKI VIRANOMAISEN TOIMINNAN JULKISUUDESTA SOSIAALIALAN AMMATILAISEN EETTISET OHJEET 2005

32 Perustuslaki Suomen perustuslain mukaan yhteiskunnassa tulee edistää oikeudenmukaisuutta. Sosiaali- ja terveydenhuollossa työskentelevien tavoitteena on tämän velvoitteen toteuttaminen käytännössä. Tehtävää varten kunnan tulee perustuslain mukaan varata riittävät määrärahat suhteessa kunnassa esiintyvään sosiaalija terveydenhuollon tarpeeseen. Julkisen vallan vastuu perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisesta on myös kirjattu perustuslakiin velvollisuus toteuttaa

33 Taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset oikeudet Sosiaaliset oikeudet Suomessa turvataan sen mukaan mitä varoja jää jäljelle YK:n TSS-sopimusta valvovassa komiteassa arvosteltu tätä asennetta Suomi ei lamasta toivuttuaan ryhtynyt kaikkiin tarvittaviin aikana leikattuja sosiaalietuuksia lamaa edeltävälle tasolle EOA sosiaalisten oikeuksien toteuttaminen vaatii rahaa

34 Vastuusta Eduskunnan oikeusasiamies on useasti todennut ratkaisuissaan, että jos virkamiehet tai luottamushenkilöt tahallaan varaavat riittämättömästi varoja sosiaali- tai terveydenhuoltoon, he syyllistyvät perustuslain vastaiseen menettelyyn. Ymmärretäänkö tämän tilanteen vakavuus?

35 Esimerkki Lastensuojelulain mukaiset ehdottomat määräajat ovat ylittyneet kunnassa Valvontaviranomainen on puuttunut asiaan ja vaatinut toimenpiteitä asian korjaamiseksi Kunta toteaa vastineessa, että määräajat saataneen ajantasalle vuonna 2014, mikäli uudet työntekijät saadaan palkattua ja lastensuojelun tarve ei kasva

36 Perusturvarikos Mikään asia ei toimi, ellei ole kunnollista vastuuja seurausjärjestelmää, jos asioita laiminlyödään. Tässä tilanteessa tarvitaan parannettua vastuujärjestelmää, josta uusi rikostunnusmerkistö olisi tärkeä osa. Perusturvaa vakavasti vaarantavan toiminnan saattaminen uudeksi rikokseksi rikoslaissa selkiinnyttäisi sosiaali- ja terveydenhuollon päättäjien vastuuta sellaisista säästöpäätöksistä, jotka vaikuttavat kansalaisten perusturvaan.

37 Perusidea Kriminalisointi ehkäisisi ennakolta tahallista alibudjetointia. Ajatus perusturvarikoksesta toisi vastavoimaa ja valvontaa järjestelmän sisään rakennetulle säästämisautomaatiolle. Ehkäisisi ylilyöntejä ja laittomuuksia säästämisessä. Tavoite olisi ennaltaehkäistä nyt näkyvissä olevia alibudjetoinnin vaikutuksia. Kun päättäjät tiedostavat, että lainvastaisesta säästämisestä on oma pykälänsä rikoslaissa, se jo olemassaolollaan aiheuttaisi lisäharkintaa ja vähentäisi tahallista alibudjetointia tai lain rikkomista.

38 Miksi Jälkikäteisvalvonnan kautta tapahtuvan lainvalvonnan puutteena on se, ettei sen avulla pystytä vaikuttamaan asiakkaan ja asiakasryhmien lainvastaiseen tilanteeseen kuin vasta pitkällisen, useamman vuoden kestävän prosessin tuloksena. Lisäksi on huomioitava, ettei yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden näkökulmasta ole oikein, että heikoimmassa asemassa olevat tai avuttomat henkilöt joutuvat peräämään oikeuksiaan korkeimman hallintooikeuden päätösten tai kanteluiden avulla. Aluehallintovirastojen tulisi jo nyt käyttää aiempaa enemmän uhkasakon asettamismahdollisuutta selkeissä lainrikkomuksissa.

39 Miten Ennaltaehkäisevällä ja jälkikäteisvalvonnalla on erilaiset, toisiaan täydentävät vaikutukset lain noudattamiseen. Perusturvarikos eroaisi nykyisistä valvontaviranomaisten sanktiojärjestelmistä, koska se kohdistuisi etupäässä henkilökohtaisesti yksittäiseen tai yksittäisiin virka- ja luottamushenkilöihin. Pykälä sopisi virkarikosten yhteyteen, ja se olisi ikään kuin virkarikosten yksi alalaji ja tunnusmerkistö silloin kun velvollisuuden rikkominen koskee perusturvaa. Rikos edellyttäisi vain tahallisuutta eikä tuottamus riittäisi, jotta tutkintakynnys ei olisi liian alhainen. Siihen voisi syyllistyä vain johtavassa asemassa oleva, esimerkiksi määrärahoista vastaava virkamies. Lisäksi syytteeseen voisi asettaa esittelijät ja luottamusmiehet kuten lautakunnan jäsenet ja valtuuston jäsenet, jotka periaatteessa nytkin voivat syyllistyä virkavelvollisuuden rikkomiseen.

40 Miten Yksilöllisen sakkorangaistuksen lisäksi kunnalle tai ehkä myös valtiolle voitaisiin määrätä yhteisösakko. Perusturvarikoksen kohdalla pitäisi miettiä myös koskisiko uusi tunnusmerkistö vain kuntia vai myös valtion elimiä ja laitoksia tai kaikkia julkisyhteisöjä, jotka hoitavat ja tarjoavat perusturvaan kuuluvia palveluja, esimerkiksi sairaanhoitopiirejä. Perustasolla toimivia työntekijöitä ja vastaavia pykälä ei koskisi, heitä koskevat jatkossakin entiset virkavirhepykälät.

41 Esimerkki Yksittäisen virkamiehen henkilökohtaisesta rikosoikeudellisesta vastuu. Voitaisiinko Tehyn lakkoon osallistuvia sairaanhoitajia laittaa rikosoikeudelliseen vastuuseen, jos he eivät tule lakon aikana töihin hallituksen ja työantajan määräyksestä huolimatta. Perusteluna oli, että potilaiden turvallisuus saattaisi olla uhattuna.

42 Esimerkki Samalla tavalla johtavien virkamiesten ja luottamushenkilöiden laittomat säästöpäätökset vaarantavat sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa hoidon ja huollon tarpeessa olevien asiakkaiden turvallisuuden. Perusturvarikoksessa on kyse samanlaisesta ajatuksesta, nyt vain syytettyjen penkille joutuisivat määrärahoista vastuussa olevat virkamiehet tai luottamushenkilöt tavallisten rivityöntelijöiden sijasta.

43 Demokratiaryhmä Osallistuva budjetointi Alueellinen osallistuminen Kansanäänestys Vuorovaikutuksen ja valmistelun avoimuus Kansalaisten vaikuttamisen opas Demokratiatilat Edustuksellisen demokratian malli Kaupunginvaltuuston roolin vahvistaminen Kuntalaisten laaja osallistuminen demokratiaprosessiin

44

45 Tampere-talo

46 Vammaisuus, ihmisoikeudet ja osallisuus Juha-Pekka Konttinen lakimies, Kynnys ry / VIKE TERVE-SOS 2012 Tampere

47 Esityksen sisältö Onko kaikkien kuntalaisten on helppo osallistua kunnan toimintaan? Esimerkkinä vammaisten osallisuus yhteiskunnassa: 1.Perus- ja ihmisoikeuksien vaikutukset vammaisten oikeuksien kehittymiseen 2.Osallisuuden haasteet käytännössä 3.Kohti täysimääräistä osallisuutta VIKE

48 Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus (YK ) 1. artikla: Kaikki ihmiset syntyvät vapaina ja tasavertaisina arvoltaan ja oikeuksiltaan. Heille on annettu järki ja omatunto, ja heidän on toimittava toisiaan kohtaan veljeyden hengessä. VIKE

49 Ihmisoikeudet Universaaleja kuuluvat kaikille ihmisille Luovuttamattomia Perustavanlaatuisia YK:n ihmisoikeussopimukset, Euroopan ihmisoikeussopimus Ratifioidut ihmisoikeussopimukset ovat Suomea sitovia Perusoikeudet ovat ihmisoikeuksien kansallisia heijastumia Perus- ja ihmisoikeudet konkretisoituvat kansallisessa yleis- ja erityislainsäädännössä VIKE

50 Suomen perustuslaki PL 1.2 : Valtiosääntö turvaa ihmisarvon loukkaamattomuuden ja yksilön vapauden ja oikeudet sekä edistää oikeudenmukaisuutta yhteiskunnassa. PL 19.1 : Jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon. PL 22 : Julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen. VIKE

51 Ihmisoikeusajattelun vaikutus vammaiskäsitykseen Vammaiset hyväntekeväisyyden kohteena Lääketieteellinen lähestymistapa Vammaisuuden tarkastelu sosiaalisesta näkökulmasta Oikeudellinen näkökulma keskittyy itsemääräämisoikeuden ja ihmisarvon kunnioittamiseen sekä yhdenvertaisuuteen Poliittinen malli ei tyydy perinteiseen osallisuuteen, se ottaa vammaiset ihmiset mukaan päätöksentekoon, paitsi omien asioidensa, myös muiden osalta. Asiakkaasta tuleekin kansalainen perus- ja ihmisoikeuksineen. VIKE

52 Itsenäisen elämän ideologia Itsenäinen elämä ei tarkoita sitä, että ihmisen olisi tehtävä kaikki itse tai yksin. Itsenäinen elämä tarkoittaa sitä, että ihmisellä on vapaus valita, ja että hän voi päättää omasta puolestaan. 'Kaikki ihmiset olivatpa he kuinka vaikeavammaisia tahansa, pystyvät tekemään päätöksiä. Judy Heuman, USA, independent living liikkeen perustaja VIKE

53 Suomen vammaispolitiikan lähtökohdat 1. Vammaisten henkilöiden oikeus yhdenvertaisuuteen 2. Vammaisten henkilöiden oikeus osallisuuteen 3. Vammaisten henkilöiden oikeus tarpeellisiin palveluihin ja tukitoimiin Valtioneuvoston selonteko Suomen vammaispolitiikasta 2006 Vammaispoliittinen ohjelma VAMPO YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista (CRPD) VIKE

54 YK:n vammaissopimus (CRPD) Suomi allekirjoittanut 2007, ratifiointiprosessi kesken Sitova ja velvoittava yleissopimus Suunnannäyttäjä >>> lainsäädäntö, politiikat, käytännöt Laaja-alainen syrjinnän kielto ja vammaisasioiden valtavirtaistaminen eri hallinnonaloille (myös yksityisen sektori) Tietoisuuden lisääminen, asenteiden muutos VIKE

55 CRPD 1 artikla Yleissopimuksen tarkoituksena on edistää, suojella ja taata kaikille vammaisille henkilöille täysimääräisesti ja yhdenvertaisesti kaikki ihmisoikeudet ja perusvapaudet, sekä edistää vammaisten henkilöiden synnynnäisen arvon kunnioittamista. KAIKKI SAMALLE VIIVALLE VIKE

56 Osallisuuden ja yhdenvertaisuuden haasteita Yhteiskunnan rakenteiden vaikutus osallisuuteen: Itsenäinen elämä (asuminen, palvelut, kommunikointi, tiedonsaanti, liikkuminen, oikeusturva ) Koulutus Työnhaku / työelämä Esteettömyys ja saavutettavuus Osallistuminen yhteiskuntaan (kansalaisoikeudet, oikeustoimikelpoisuus) Välitön / välillinen (rakenteellinen) / moniperusteinen syrjintä Ennakkoluulot ja asenteet taakkana VIKE

57 Osallisuus YK:n vammaissopimuksessa Vammaisten tosiasiallinen mukana oleminen kaikessa toiminnassa CRPD 4(3): Laadittaessa ja toimeenpantaessa lainsäädäntöä ja politiikkoja, joilla tätä yleissopimusta pannaan täytäntöön, sekä muissa vammaisia henkilöitä koskevissa päätöksentekoprosesseissa sopimuspuolten tulee neuvotella tiiviisti vammaisten henkilöiden kanssa ja aktiivisesti osallistaa heidät, mukaan lukien vammaiset lapset, heitä edustavien järjestöjen kautta. VIKE

58 Osallisuus YK:n vammaissopimuksessa (2) CRPD 29: Sopimuspuolet takaavat vammaisille henkilöille poliittiset oikeudet ja mahdollisuuden nauttia niitä yhdenvertaisesti muiden kanssa sekä sitoutuvat: a) varmistamaan, että vammaiset henkilöt voivat tehokkaasti ja täysimääräisesti osallistua poliittiseen ja julkiseen elämään yhdenvertaisesti muiden kanssa suoraan tai vapaasti valittujen edustajien kautta, myös siten, että heillä on oikeus ja mahdollisuus äänestää ja tulla valituiksi.. CRPD 33(3): Kansalaisyhteiskunta, erityisesti vammaiset henkilöt ja heitä edustavat järjestöt, on osallistettava ja heidän on osallistuttava seurantamenettelyyn täysimääräisesti. VIKE

59 Kohti täysimääräistä osallisuutta Kysymys on oikeudellisesta velvoitteesta! Palvelujärjestelmän kehittäminen ja kuntien soveltamiskäytäntöjen yhdenmukaistaminen Riittävä apu ja tuki (sis. tuettu päätöksenteko) Kohti hyvää hallintoa, palvelusuunnittelun kehittäminen Kunnalliset vammaisneuvostot, asiakasraadit Järjestöt, vertaistoiminta, kokemusasiantuntijuus Yhteistyö eri tahojen välillä (työryhmät, avoin vuoropuhelu ) Seuranta- ja valvontajärjestelmät Ihmisoikeudet vs. talous Asenteet ja tahtotila toimintatapojen ja käytäntöjen muutos VIKE

60 Nothing about us without us VIKE

61 Miten kunta turvaa ihmisoikeuksien ja yhdenvertaisuuden toteutumisen sosiaali- ja terveyspalveluissa? A. Erinomaisesti B. Hyvin C. Melko huonosti D. Erittäin huonosti ÄÄNESTYSOHJE: Lähetä valitsemasi vastausvaihtoehto A, B, C tai D tekstiviestinä numeroon Viestin hinta on normaali tekstiviestin hinta.

62 Miten kunta turvaa ihmisoikeuksien ja yhdenvertaisuuden toteutumisen sosiaali- ja terveyspalveluissa? A. Erinomaisesti B. Hyvin C. Melko huonosti D. Erittäin huonosti ÄÄNESTYSOHJE: Lähetä valitsemasi vastausvaihtoehto A, B, C tai D tekstiviestinä numeroon Viestin hinta on normaali tekstiviestin hinta.