Sosiaalinen ihmisarvo ja palvelut

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sosiaalinen ihmisarvo ja palvelut"

Transkriptio

1 Tampere-talo

2 Sosiaalinen ihmisarvo ja palvelut Päivi Topo, dos., pääsihteeri Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta, ETENE Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE

3 Ihmisarvo ja haavoittuvuus Eettisiä kysymyksiä auttaa hahmottamaan tilanteiden tarkastelu eettisten periaatteiden näkökulmasta. Nämä periaatteet muodostavat hoidon etiikan perustan. Taustalla on ajatus ihmisarvosta: jokainen syntyessään samanarvoinen ja tämä ihmisarvo on jakamaton. Ihmisarvo on koetuksella erityisesti silloin, kun ihminen tarvitsee tavanomaista enemmän muiden apua ja tukea. Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE

4 Ihmisarvo, haavoittuvuus ja palvelut "Mitä perustavammanlaatuiset inhimilliset tarpeet ovat uhattuina ja mitä heikommat ovat yksilön omat voimavarat selvitä, sitä vahvemmat ovat yksilön oikeudet ja sitä selkeämpi on julkisen vallan velvollisuus järjestää toimeentulo ja sosiaali- ja terveyspalvelut." (Oikeus ja kohtuus 2006) Tausta-ajatus: jokainen syntyessään samanarvoinen ja tämä ihmisarvo on jakamaton. Ihmisarvo on koetuksella erityisesti silloin, kun ihminen tarvitsee tavanomaista enemmän muiden apua ja tukea. Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE

5 Sosiaalinen ihmisarvo? Kuinka perusoikeudet toteutuvat: yksityisyys, ilmaisuvapaus, itsemäärääminen, liikkuminen, hoidon ja palvelun saanti, oikeusturva Ihmisarvo kansainvälisissä sopimuksissa ja kansallisessa lainsäädännössä Ihmisarvo käytännön toiminnassa Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE

6 Laitosvanhus: ei arvokkuutta Hän oli tuskainen, häntä paleli, peittona oli vain ohut lakana, hän oli märkä kukaan ei ollut ehtinyt auttamaan melkein liikuntakyvytöntä ihmistä vessaan. Kauhukseni huomasin, ettei hänellä ollut edes pyjamaa, pelkkä vaippa, mikä sekään ei ollut pysynyt paikoillaan! Hänen hampaansa oli otettu pois, silmälasit käden ulottumattomiin. Näin kuvailee helsinkiläinen AL 90-vuotiaan äitinsä alennustilaa, vain vuorokausi siitä kun hänet oli viety sydänkipujen takia sairaalaan. HS Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE

7 Haavoittuvuus on ihmisen osa Oman kuolevaisuuden ja haavoittuvuuden tunnistaminen, kohtaaminen ja hyväksyminen osana ihmisen kohtaloa ovat tärkeitä kun työskennellään sosiaali- ja terveydenhuollossa. Jos sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijä ei ole hyväksynyt tätä, saattaa hän siirtää tämän kieltämisen vuorovaikutukseen ja toimintatapaan sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijänä. Hän saattaa suhtautua vaikeassa tilanteessa oleviin asiakkaisiin ja potilaisiin mekanistisesti ja jopa niin, että heikentää heidän tilannettaan vaikka tietoinen tavoite olisikin toinen. Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE

8 Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE

9 Eettiset periaatteet Hyvän tekeminen ohjaa etsimään tilanteeseen aina sellaista ratkaisua, joka voi tukea apua tai hoitoa tarvitsevaa ihmistä. Vahingon välttämisen periaate puolestaan ohjaa etsimään ratkaisua, josta ei koidu haittaa henkilölle tai hänen läheisilleen tai ainakin haitta on selvästi saavutettavaa hyötyä pienempi. Itsemäärääminen, kyvykkyyden ja yksityisyyden kunnioittaminen Oikeudenmukaisuus ohjaa pohtimaan reiluutta. Tehokkuus: ei tuhlata Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE

10 Dilemmat ovat osa arkipäivää Käytännössä eettiset periaatteet ohjaavat usein toimintaamme eri suuntiin. Koemme tämän ristiriidan epämiellyttävänä tunteena ja ymmärryksenä siitä, että on valittava vähiten haitallinen vaihtoehto. Haluaisimme esimerkiksi tarjota mahdollisimman hyvän ja oikea-aikaisen diagnostiikan tai kuntoutuksen kaikille sitä tarvitseville, mutta resurssit eivät siihen riitä. Keneltä silloin eväämme nämä mahdollisuudet? Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE

11 Itsemääräämisoikeus Valinnanvapaus ja päätöksenteko. Jotta voi tehdä päätöksiä itseään koskevissa asioissa, on tiedettävä riittävästi tilanteestaan ja käsillä olevista vaihtoehdoista. Lisäksi oltava tilaisuus tehdä päätös ja edellytykset saattaa päätös toimeksi. Oikeus yksityisyyteen ohjaa kunnioittamaan henkilön oikeutta määritellä esim. kenelle hänen henkilökohtaisia tietojaan luovutetaan ja suojaamaan hänen fyysistä intimiteettiään. Yksityisyyden suojaamisella turvataan myös ihmisen eheyttä eli hänen integriteettiään. Oikeus omien kykyjen käyttöön eli oikeus kompetenssiin ja sen tunteeseen ohjaa tarkastelemaan apua ja tukea tarvitsevan ihmisen tilannetta siten, että auttaminen perustuu ihmisen oman toiminnan ja kyvykkyyden tukemiseen. Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE

12 Optimaalinen ja nähtävissä oleva toimintakyky Toimintakyvyn kontekstuaalisessa tarkastelussa kyse ei ole kunkin yksilön tai edes ryhmän kohdalla yhdestä toimintakyvystä tai toiminnan rajoitteesta vaan ne vaihtelevat kussakin kontekstissa. Mutta kuitenkaan varsinaista henkilön rakenteellista muutosta tai poikkeavuutta ei hyväkään ympäristö voi poistaa. (WHO: ICF-luokitus) Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE

13 Tarpeeton tai vältettävissä oleva vammaisuus Psykososiaalinen kysymys, johon vastaukset löytyvät yhteisön tasolta: millainen ympäristö rakennetaan ja hyväksytään, millainen kuva sen käyttäjistä ja heidän toimintamahdollisuuksistaan on? Millaiset asenteet vallitsevat ja miten syrjiviä käytäntöjä sallitaan tai voidaan estää? Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE

14 Mukaan ottavampi palvelutarpeen arviointi? Onko perusongelmana se, että henkilön omaa panosta tilanteeseensa ei kyetä kuvaamaan yhtä hyvin kuin hänen ongelmiaan? Mikäli kuulematta jää sairastuneiden, vammaisten ihmisten tai tukea tarvitsevien ihmisten omat näkemykset on riskinä tehottomuutta: ei osata kysyä olennaisia kysymyksiä, jotta voidaan tukea hyvinvointia. (Topo: Eettiset kysymykset dementiaoireisien ihmisen palvelutarpeen arvioinnissa, Gerontologia 3/2007) Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE

15 Itsemääräävän ihmisen ideaali on osa yksilökeskeistä ihmiskäsitystä Päätöksentekokykyä ja oikeutta sen käyttöön hankitaan elämän varrella aikuisuuden symboli Ajattelun, tahdon ja toiminnan autonomia edellyttää tiettyä kyvykkyyttä Sen menettäminen on uhka ihmisarvolle sellaisena kuin se toteutuu ihmisen elämässä Itsemääräämisen jonkun alueen menettäminen on päätöksentekovallan menettämistä, sen siirtymistä jollekin toiselle itseä koskevassa asiassa Itsemääräämisen menettämisen uhka = haavoittuvuus? Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE

16 Kenen valta lisääntyy kun asiakkaan tai potilaan itsemäärääminen heikkenee? Onko valta mahdollisuus tehdä päätöksiä vai onko se vasta päätöksien tekeminen toisen ihmisen puolesta? Sosiaali- ja terveydenhuollossa työntekijöiden vallankäyttöä ohjataan hyvän tekemisen ja vahingon välttämisen periaatteilla eli pyri maksimoimaan hyvä ja minimoimaan paha Silti valtatasapainossa on ongelmia, jotka johtaneet potilaiden ja sosiaalihuollon asiakkaiden oikeuksia turvaavin lakiuudistuksiin vasta vähän aikaa sitten. Nyt valmisteilla laki, joka kohdistunee iäkkäiden potilaiden ja asiakkaiden tilanteen turvaamiseen lisää. Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE

17 Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE

18 Kenen valta lisääntyy kun asiakkaan tai potilaan itsemäärääminen heikkenee? Vallan epätasapainon seuraukset käytännössä vaativat jatkuvaa tarkkailua, tärkein tarkkailija on se, jolla valtaa on enemmän kuin muilla. Pääpaino pitää olla heikoimmassa asemassa olevan tilanne. Nopeat keinot korjata virhe tai vahinko ovat kaikkien osapuolten etu Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE

19 Hoitoympäristöissä riskien välttämisen perusteella potilaiden/asiakkaiden/asukkaiden toimintaa rajoitetaan Tilanteissa, joissa potilaan toimintaa rajoitetaan siksi että ajatellaan hänen olevan vaaraksi itselleen tai muille, tulee olla pelisäännöt siitä miten henkilöä itseään kuullaan, kuka rajoittamisesta päättää, milloin sitä on hyväksyttävää käyttää, miten pitkään henkilön toimintaa rajoitetaan, miten tilannetta seurataan ja millä ehdoin rajoittamisesta voidaan luopua. Kun henkilö kyky ymmärtää tilanteensa on heikentynyt, on olennaista, että hänen edustajansa tietää rajoittamisesta ja siihen liittyvistä pelisäännöistä ja voi halutessaan kieltää sen. Näitäkin olennaisempaa on se, että ennen rajoittamiseen ryhtymistä muita keinoja on kokeiltu. Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE

20 Kasvavan tiedonkeruun haasteet Teknologioiden avulla voidaan henkilöistä kerätä aikaisempaa enemmän tietoa ja sitä voi olla saatavilla niin paljon, että olennaisen seulominen vie aikaa ja suurta osaa tiedosta ei ehkä koskaan käytetä asiakkaan hyväksi. Esimerkiksi erilaiset seurantateknologiat voivat koota jatkuvasti tietoa henkilön toiminnasta. Seurannan perusteluina on turvallisuus. Sitä voidaan toisinaan myös perustella liikkumisvapauden säilyttämisellä henkilön kasvaneesta avuntarpeesta huolimatta. Onko kaikki tehty tiedonkeruu kuitenkaan tarpeellista? Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE

21 Itsemääräämisoikeus ja yksityisyys hoitoympäristöjen haasteena Poliklinikoilla, sairaalahoidossa ja pitkäaikaishoidossa potilaan/asiakkaan yksityisyyden suojaaminen usein tilojen ja toimintatapojen vuoksi olla vähäistä. Myös sosiaalisten suhteiden ylläpitoa vaikeuttaa yksityisyyden puute. Yksityisyyden kannalta heikkolaatuiset hoivan ja hoidon ympäristöt voivat toimia kokonaistehokkuuden tavoitetta - hyvinvoinnin lisääminen kohtuullisin kokonaiskustannuksin - vastaan ja samalla heikentää henkilön mahdollisuuksia toimia oman tilanteensa edistämiseksi. Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE

22 Oikeudenmukaisuus palvelujen arjessa Palveluiden avulla voidaan tietoisesti puuttua rakenteellisen eriarvoisuuden kysymyksiin, mikäli sitä hyödynnetään entistä enemmän terveyden ja toimintakyvyn edistämiseen erityisesti alimpien sosioekonomisten ryhmien hyväksi. Samoin palveluiden kehittäminen asiakkaiden tarpeiden mukaan paremmin joustaviksi, voivat vähentää eriarvoisuutta. Tällä hetkellä trendinä kuitenkin palvelujärjestelmän hajanaisuuden kasvu Lisäksi niiden ihmisten tukeminen teknologian ja palvelujen avulla, joille terveysongelmia ja toimintakyvyn vajeita on kasautunut paljon, on keino vähentää eriarvoisuutta Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE

23 Tehokkuus: panoksen ja tuotoksen välinen suhde on usein määrittelykysymys Mikäli esimerkiksi teknologian käytön tai muun palveluissa tapahtuneen muutoksen seurauksena palveluiden kokonaislaadun voidaan olettaa heikkenevän tai mikäli heikoimmassa asemassa olevien asiakkaiden tai potilaiden tilanne voi heikentyä, ei ole eettisesti kestävää perustetta tehdä muutosta. Esimerkiksi yöhoidon korvaaminen valvontalaitteilla ei ole perusteltua välittömiin kustannuksiin vedoten, jollei ole selvää näyttöä siitä, että yöllä apua tarvitsevat potilaat tai asukkaat saavat apua yhtä nopeasti ja laadukkaasti kuin aikaisemminkin. Entä miten teknologian käyttöönotto vaikuttaa työntekijöiden tilanteeseen? Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE

24 Hyvän kohtaamisen perusta on yhdenvertaisuus, esimerkkejä 1. Aikuinen, tasaveroinen suhtautuminen 2. Yksilöllinen huomiointi ja toiminta 3. Myönteisen palautteen antaminen ja kannustaminen 4. Viihtyisä ja turvallinen fyysinen ympäristö ja tunnelma 5. Huumorin käyttö ja yhteinen nauru 6. Sosiaaliseen kanssakäymiseen ja yhteisyyteen kannustaminen 7. Vieraanvaraisuus ja omaisten huomioonotto 8. Lohdutus, turvallisuuden ylläpito ja läheisyys (Topo ym. Kohtaamisia dementiahoidon arjessa, Stakes 2007) Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE 24 Päivi Topo

25 9. Tilanteen seuranta, ennakointi ja toiminta sen mukaan 10. Tahdikkuus, hienotunteisuus, yksityisyys 11. Annetaan aikaa, tekemisen tahti on sopiva 12. Asiakkaan todellisuuden kunnioittaminen 13. Omien voimavarojen käytön ohjaus ja kannustus 14. Virikkeellisyys 15. Edellytysten luominen yhteiselle tekemiselle, asiakkaan mukaan saaminen luovasti 16. Asiakkaiden toiminnallisuutta tukeva ympäristö 17. Asiakas ulkoilee (Topo ym. Kohtaamisia dementiahoidon arjessa, Stakes 2007) Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE 25 Päivi Topo

26 Oikeudet, velvollisuudet ja ihmisarvo Palveluiden perusta universalismissa: oikeuksissa Viime aikoina velvollisuuksia korostettu enemmän: osa itsemääräämisoikeuden vahvistumista? valinnan vapaus vai valinnan pakko? itsenäinen vai yksinäinen suoriutuminen? Samalla palveluiden järjestämisen tavat muuttuneet ja palvelut pirstaloituneet Omavastuita kustannuksista lisätty tai ne lisääntyvät helposti Riittääkö motoksi näyttöön perustuva toiminta vai tarvitaanko jotain joka paremmin perustuu omien voimavarojen ja toimijuuden pohjalle - yhteistyölle? Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE

27 ETENEn julkaisuja aiheesta: Mielenterveysetiikka Vanhuus ja hoidon etiikka Teknologia ja etiikka sosiaali- ja terveysalan hoidossa ja hoivassa Sosiaali- ja terveysalan eettinen perusta Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE

28 Pitäisikö ihmisten olla valmiit muuttamaan niihin kuntiin, joissa palvelut voidaan lain hengen mukaisesti toteuttaa? A. Kyllä B. Ei C. En osaa sanoa ÄÄNESTYSOHJE: Lähetä valitsemasi vastausvaihtoehto A, B tai C tekstiviestinä numeroon Viestin hinta on normaali tekstiviestin hinta.

29 Pitäisikö ihmisten olla valmiit muuttamaan niihin kuntiin, joissa palvelut voidaan lain hengen mukaisesti toteuttaa? A. Kyllä B. Ei C. En osaa sanoa ÄÄNESTYSOHJE: Lähetä valitsemasi vastausvaihtoehto A, B tai C tekstiviestinä numeroon Viestin hinta on normaali tekstiviestin hinta.

30 Terve-Sos 2012 Kunta ihmisoikeuksien ja yhdenvertaisuuden turvaajana Lilli Autti

31 Oikeuksien turvaajat PERUSTUSLAKI LAKI SOSIAALIHUOLLON ASIAKKAAN ASEMASTA JA OIKEUKSISTA HALLINTOLAKI SOSIAALIHUOLTOLAKI HENKILÖTIETOLAKI LAKI VIRANOMAISEN TOIMINNAN JULKISUUDESTA SOSIAALIALAN AMMATILAISEN EETTISET OHJEET 2005

32 Perustuslaki Suomen perustuslain mukaan yhteiskunnassa tulee edistää oikeudenmukaisuutta. Sosiaali- ja terveydenhuollossa työskentelevien tavoitteena on tämän velvoitteen toteuttaminen käytännössä. Tehtävää varten kunnan tulee perustuslain mukaan varata riittävät määrärahat suhteessa kunnassa esiintyvään sosiaalija terveydenhuollon tarpeeseen. Julkisen vallan vastuu perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisesta on myös kirjattu perustuslakiin velvollisuus toteuttaa

33 Taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset oikeudet Sosiaaliset oikeudet Suomessa turvataan sen mukaan mitä varoja jää jäljelle YK:n TSS-sopimusta valvovassa komiteassa arvosteltu tätä asennetta Suomi ei lamasta toivuttuaan ryhtynyt kaikkiin tarvittaviin aikana leikattuja sosiaalietuuksia lamaa edeltävälle tasolle EOA sosiaalisten oikeuksien toteuttaminen vaatii rahaa

34 Vastuusta Eduskunnan oikeusasiamies on useasti todennut ratkaisuissaan, että jos virkamiehet tai luottamushenkilöt tahallaan varaavat riittämättömästi varoja sosiaali- tai terveydenhuoltoon, he syyllistyvät perustuslain vastaiseen menettelyyn. Ymmärretäänkö tämän tilanteen vakavuus?

35 Esimerkki Lastensuojelulain mukaiset ehdottomat määräajat ovat ylittyneet kunnassa Valvontaviranomainen on puuttunut asiaan ja vaatinut toimenpiteitä asian korjaamiseksi Kunta toteaa vastineessa, että määräajat saataneen ajantasalle vuonna 2014, mikäli uudet työntekijät saadaan palkattua ja lastensuojelun tarve ei kasva

36 Perusturvarikos Mikään asia ei toimi, ellei ole kunnollista vastuuja seurausjärjestelmää, jos asioita laiminlyödään. Tässä tilanteessa tarvitaan parannettua vastuujärjestelmää, josta uusi rikostunnusmerkistö olisi tärkeä osa. Perusturvaa vakavasti vaarantavan toiminnan saattaminen uudeksi rikokseksi rikoslaissa selkiinnyttäisi sosiaali- ja terveydenhuollon päättäjien vastuuta sellaisista säästöpäätöksistä, jotka vaikuttavat kansalaisten perusturvaan.

37 Perusidea Kriminalisointi ehkäisisi ennakolta tahallista alibudjetointia. Ajatus perusturvarikoksesta toisi vastavoimaa ja valvontaa järjestelmän sisään rakennetulle säästämisautomaatiolle. Ehkäisisi ylilyöntejä ja laittomuuksia säästämisessä. Tavoite olisi ennaltaehkäistä nyt näkyvissä olevia alibudjetoinnin vaikutuksia. Kun päättäjät tiedostavat, että lainvastaisesta säästämisestä on oma pykälänsä rikoslaissa, se jo olemassaolollaan aiheuttaisi lisäharkintaa ja vähentäisi tahallista alibudjetointia tai lain rikkomista.

38 Miksi Jälkikäteisvalvonnan kautta tapahtuvan lainvalvonnan puutteena on se, ettei sen avulla pystytä vaikuttamaan asiakkaan ja asiakasryhmien lainvastaiseen tilanteeseen kuin vasta pitkällisen, useamman vuoden kestävän prosessin tuloksena. Lisäksi on huomioitava, ettei yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden näkökulmasta ole oikein, että heikoimmassa asemassa olevat tai avuttomat henkilöt joutuvat peräämään oikeuksiaan korkeimman hallintooikeuden päätösten tai kanteluiden avulla. Aluehallintovirastojen tulisi jo nyt käyttää aiempaa enemmän uhkasakon asettamismahdollisuutta selkeissä lainrikkomuksissa.

39 Miten Ennaltaehkäisevällä ja jälkikäteisvalvonnalla on erilaiset, toisiaan täydentävät vaikutukset lain noudattamiseen. Perusturvarikos eroaisi nykyisistä valvontaviranomaisten sanktiojärjestelmistä, koska se kohdistuisi etupäässä henkilökohtaisesti yksittäiseen tai yksittäisiin virka- ja luottamushenkilöihin. Pykälä sopisi virkarikosten yhteyteen, ja se olisi ikään kuin virkarikosten yksi alalaji ja tunnusmerkistö silloin kun velvollisuuden rikkominen koskee perusturvaa. Rikos edellyttäisi vain tahallisuutta eikä tuottamus riittäisi, jotta tutkintakynnys ei olisi liian alhainen. Siihen voisi syyllistyä vain johtavassa asemassa oleva, esimerkiksi määrärahoista vastaava virkamies. Lisäksi syytteeseen voisi asettaa esittelijät ja luottamusmiehet kuten lautakunnan jäsenet ja valtuuston jäsenet, jotka periaatteessa nytkin voivat syyllistyä virkavelvollisuuden rikkomiseen.

40 Miten Yksilöllisen sakkorangaistuksen lisäksi kunnalle tai ehkä myös valtiolle voitaisiin määrätä yhteisösakko. Perusturvarikoksen kohdalla pitäisi miettiä myös koskisiko uusi tunnusmerkistö vain kuntia vai myös valtion elimiä ja laitoksia tai kaikkia julkisyhteisöjä, jotka hoitavat ja tarjoavat perusturvaan kuuluvia palveluja, esimerkiksi sairaanhoitopiirejä. Perustasolla toimivia työntekijöitä ja vastaavia pykälä ei koskisi, heitä koskevat jatkossakin entiset virkavirhepykälät.

41 Esimerkki Yksittäisen virkamiehen henkilökohtaisesta rikosoikeudellisesta vastuu. Voitaisiinko Tehyn lakkoon osallistuvia sairaanhoitajia laittaa rikosoikeudelliseen vastuuseen, jos he eivät tule lakon aikana töihin hallituksen ja työantajan määräyksestä huolimatta. Perusteluna oli, että potilaiden turvallisuus saattaisi olla uhattuna.

42 Esimerkki Samalla tavalla johtavien virkamiesten ja luottamushenkilöiden laittomat säästöpäätökset vaarantavat sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa hoidon ja huollon tarpeessa olevien asiakkaiden turvallisuuden. Perusturvarikoksessa on kyse samanlaisesta ajatuksesta, nyt vain syytettyjen penkille joutuisivat määrärahoista vastuussa olevat virkamiehet tai luottamushenkilöt tavallisten rivityöntelijöiden sijasta.

43 Demokratiaryhmä Osallistuva budjetointi Alueellinen osallistuminen Kansanäänestys Vuorovaikutuksen ja valmistelun avoimuus Kansalaisten vaikuttamisen opas Demokratiatilat Edustuksellisen demokratian malli Kaupunginvaltuuston roolin vahvistaminen Kuntalaisten laaja osallistuminen demokratiaprosessiin

44

45 Tampere-talo

46 Vammaisuus, ihmisoikeudet ja osallisuus Juha-Pekka Konttinen lakimies, Kynnys ry / VIKE TERVE-SOS 2012 Tampere

47 Esityksen sisältö Onko kaikkien kuntalaisten on helppo osallistua kunnan toimintaan? Esimerkkinä vammaisten osallisuus yhteiskunnassa: 1.Perus- ja ihmisoikeuksien vaikutukset vammaisten oikeuksien kehittymiseen 2.Osallisuuden haasteet käytännössä 3.Kohti täysimääräistä osallisuutta VIKE

48 Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus (YK ) 1. artikla: Kaikki ihmiset syntyvät vapaina ja tasavertaisina arvoltaan ja oikeuksiltaan. Heille on annettu järki ja omatunto, ja heidän on toimittava toisiaan kohtaan veljeyden hengessä. VIKE

49 Ihmisoikeudet Universaaleja kuuluvat kaikille ihmisille Luovuttamattomia Perustavanlaatuisia YK:n ihmisoikeussopimukset, Euroopan ihmisoikeussopimus Ratifioidut ihmisoikeussopimukset ovat Suomea sitovia Perusoikeudet ovat ihmisoikeuksien kansallisia heijastumia Perus- ja ihmisoikeudet konkretisoituvat kansallisessa yleis- ja erityislainsäädännössä VIKE

50 Suomen perustuslaki PL 1.2 : Valtiosääntö turvaa ihmisarvon loukkaamattomuuden ja yksilön vapauden ja oikeudet sekä edistää oikeudenmukaisuutta yhteiskunnassa. PL 19.1 : Jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon. PL 22 : Julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen. VIKE

51 Ihmisoikeusajattelun vaikutus vammaiskäsitykseen Vammaiset hyväntekeväisyyden kohteena Lääketieteellinen lähestymistapa Vammaisuuden tarkastelu sosiaalisesta näkökulmasta Oikeudellinen näkökulma keskittyy itsemääräämisoikeuden ja ihmisarvon kunnioittamiseen sekä yhdenvertaisuuteen Poliittinen malli ei tyydy perinteiseen osallisuuteen, se ottaa vammaiset ihmiset mukaan päätöksentekoon, paitsi omien asioidensa, myös muiden osalta. Asiakkaasta tuleekin kansalainen perus- ja ihmisoikeuksineen. VIKE

52 Itsenäisen elämän ideologia Itsenäinen elämä ei tarkoita sitä, että ihmisen olisi tehtävä kaikki itse tai yksin. Itsenäinen elämä tarkoittaa sitä, että ihmisellä on vapaus valita, ja että hän voi päättää omasta puolestaan. 'Kaikki ihmiset olivatpa he kuinka vaikeavammaisia tahansa, pystyvät tekemään päätöksiä. Judy Heuman, USA, independent living liikkeen perustaja VIKE

53 Suomen vammaispolitiikan lähtökohdat 1. Vammaisten henkilöiden oikeus yhdenvertaisuuteen 2. Vammaisten henkilöiden oikeus osallisuuteen 3. Vammaisten henkilöiden oikeus tarpeellisiin palveluihin ja tukitoimiin Valtioneuvoston selonteko Suomen vammaispolitiikasta 2006 Vammaispoliittinen ohjelma VAMPO YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista (CRPD) VIKE

54 YK:n vammaissopimus (CRPD) Suomi allekirjoittanut 2007, ratifiointiprosessi kesken Sitova ja velvoittava yleissopimus Suunnannäyttäjä >>> lainsäädäntö, politiikat, käytännöt Laaja-alainen syrjinnän kielto ja vammaisasioiden valtavirtaistaminen eri hallinnonaloille (myös yksityisen sektori) Tietoisuuden lisääminen, asenteiden muutos VIKE

55 CRPD 1 artikla Yleissopimuksen tarkoituksena on edistää, suojella ja taata kaikille vammaisille henkilöille täysimääräisesti ja yhdenvertaisesti kaikki ihmisoikeudet ja perusvapaudet, sekä edistää vammaisten henkilöiden synnynnäisen arvon kunnioittamista. KAIKKI SAMALLE VIIVALLE VIKE

56 Osallisuuden ja yhdenvertaisuuden haasteita Yhteiskunnan rakenteiden vaikutus osallisuuteen: Itsenäinen elämä (asuminen, palvelut, kommunikointi, tiedonsaanti, liikkuminen, oikeusturva ) Koulutus Työnhaku / työelämä Esteettömyys ja saavutettavuus Osallistuminen yhteiskuntaan (kansalaisoikeudet, oikeustoimikelpoisuus) Välitön / välillinen (rakenteellinen) / moniperusteinen syrjintä Ennakkoluulot ja asenteet taakkana VIKE

57 Osallisuus YK:n vammaissopimuksessa Vammaisten tosiasiallinen mukana oleminen kaikessa toiminnassa CRPD 4(3): Laadittaessa ja toimeenpantaessa lainsäädäntöä ja politiikkoja, joilla tätä yleissopimusta pannaan täytäntöön, sekä muissa vammaisia henkilöitä koskevissa päätöksentekoprosesseissa sopimuspuolten tulee neuvotella tiiviisti vammaisten henkilöiden kanssa ja aktiivisesti osallistaa heidät, mukaan lukien vammaiset lapset, heitä edustavien järjestöjen kautta. VIKE

58 Osallisuus YK:n vammaissopimuksessa (2) CRPD 29: Sopimuspuolet takaavat vammaisille henkilöille poliittiset oikeudet ja mahdollisuuden nauttia niitä yhdenvertaisesti muiden kanssa sekä sitoutuvat: a) varmistamaan, että vammaiset henkilöt voivat tehokkaasti ja täysimääräisesti osallistua poliittiseen ja julkiseen elämään yhdenvertaisesti muiden kanssa suoraan tai vapaasti valittujen edustajien kautta, myös siten, että heillä on oikeus ja mahdollisuus äänestää ja tulla valituiksi.. CRPD 33(3): Kansalaisyhteiskunta, erityisesti vammaiset henkilöt ja heitä edustavat järjestöt, on osallistettava ja heidän on osallistuttava seurantamenettelyyn täysimääräisesti. VIKE

59 Kohti täysimääräistä osallisuutta Kysymys on oikeudellisesta velvoitteesta! Palvelujärjestelmän kehittäminen ja kuntien soveltamiskäytäntöjen yhdenmukaistaminen Riittävä apu ja tuki (sis. tuettu päätöksenteko) Kohti hyvää hallintoa, palvelusuunnittelun kehittäminen Kunnalliset vammaisneuvostot, asiakasraadit Järjestöt, vertaistoiminta, kokemusasiantuntijuus Yhteistyö eri tahojen välillä (työryhmät, avoin vuoropuhelu ) Seuranta- ja valvontajärjestelmät Ihmisoikeudet vs. talous Asenteet ja tahtotila toimintatapojen ja käytäntöjen muutos VIKE

60 Nothing about us without us VIKE

61 Miten kunta turvaa ihmisoikeuksien ja yhdenvertaisuuden toteutumisen sosiaali- ja terveyspalveluissa? A. Erinomaisesti B. Hyvin C. Melko huonosti D. Erittäin huonosti ÄÄNESTYSOHJE: Lähetä valitsemasi vastausvaihtoehto A, B, C tai D tekstiviestinä numeroon Viestin hinta on normaali tekstiviestin hinta.

62 Miten kunta turvaa ihmisoikeuksien ja yhdenvertaisuuden toteutumisen sosiaali- ja terveyspalveluissa? A. Erinomaisesti B. Hyvin C. Melko huonosti D. Erittäin huonosti ÄÄNESTYSOHJE: Lähetä valitsemasi vastausvaihtoehto A, B, C tai D tekstiviestinä numeroon Viestin hinta on normaali tekstiviestin hinta.

YK:n vammaissopimus ja itsemääräämisoikeus. Juha-Pekka Konttinen, THL 18.1.2013 Vammaispalvelujen neuvottelupäivät

YK:n vammaissopimus ja itsemääräämisoikeus. Juha-Pekka Konttinen, THL 18.1.2013 Vammaispalvelujen neuvottelupäivät YK:n vammaissopimus ja itsemääräämisoikeus Juha-Pekka Konttinen, THL 18.1.2013 Vammaispalvelujen neuvottelupäivät YK:n vammaissopimus (CRPD) suunnannäyttäjänä CRPD viitoittaa uudenlaista ajattelutapaa

Lisätiedot

YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista - järjestöjen näkemyksiä. pääsihteeri Pirkko Mahlamäki Vammaisfoorumi ry

YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista - järjestöjen näkemyksiä. pääsihteeri Pirkko Mahlamäki Vammaisfoorumi ry YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista - järjestöjen näkemyksiä pääsihteeri Pirkko Mahlamäki Vammaisfoorumi ry Vammaisfoorumi ry. Vammaisjärjestöjen yhteinen ääni 24 kansallisen vammaisjärjestön

Lisätiedot

Autonomian tukeminen on yhteinen etu

Autonomian tukeminen on yhteinen etu Autonomian tukeminen on yhteinen etu Päivi Topo, dosentti, pääsihteeri Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta, ETENE Sosiaali- ja terveysministeriö paivi.topo@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

Eettisiä kysymyksiä vammaisen ja perheen kohtaamisessa

Eettisiä kysymyksiä vammaisen ja perheen kohtaamisessa Eettisiä kysymyksiä vammaisen ja perheen kohtaamisessa Ritva Halila, LT, dosentti, pääsihteeri etene@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Sidonnaisuudet ei sidonnaisuuksia teollisuuteen

Lisätiedot

Vammaisten ihmisoikeudet asumisessa

Vammaisten ihmisoikeudet asumisessa Vammaisten ihmisoikeudet asumisessa Juha-Pekka Konttinen Lakimies, Kynnys ry / 17.11.2011 Helsinki Koetaan usein abstrakteiksi ja julistuksenomaisiksi Vrt. perusoikeudet Ihmisoikeudet??? Periaatteellisella

Lisätiedot

Kysymyksiä ja vastauksia lakimuutoksista

Kysymyksiä ja vastauksia lakimuutoksista Kysymyksiä ja vastauksia lakimuutoksista Kehitysvammaliiton opintopäivät 4.11.2015 Liisa Murto Ihmisoikeuslakimies Kynnys ry/vike Kysymyksiä ja vastauksia lakimuutoksista Itsemääräämisoikeus Kehitysvammalain

Lisätiedot

Rotia palveluihin, kutia kumppanuuteen - käyttäjäkokemuksen asiantuntemusta vammaispalveluiden hankintaan Rotia-projekti (2011 2013)

Rotia palveluihin, kutia kumppanuuteen - käyttäjäkokemuksen asiantuntemusta vammaispalveluiden hankintaan Rotia-projekti (2011 2013) Rotia palveluihin, kutia kumppanuuteen - käyttäjäkokemuksen asiantuntemusta vammaispalveluiden hankintaan Rotia-projekti (2011 2013) ry toteuttaa, RAY rahoittaa Projektitiimi: Tiina Lappalainen projektipäällikkö,

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Esteettömyys YK:n vammaissopimuksessa

Esteettömyys YK:n vammaissopimuksessa Esteettömyys YK:n vammaissopimuksessa Rakennusfoorumi, 01.09.2015, Rakennustietosali - Helsinki Henrik Gustafsson, Invalidiliiton lakimies 1 Yleistä ihmis- ja perusoikeuksista Perustavanlaatuisia oikeuksia,

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Vapaus valita miten asun - Kohti kehitysvammaisten yhdenvertaista kansalaisuutta -seminaari FDUV Helsinki, Kuntatalo 14.2.2013 Jaana Huhta, STM Vammaispolitiikan

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Vapaus valita miten asun - Kohti kehitysvammaisten yhdenvertaista kansalaisuutta -seminaari FDUV Helsinki, Kuntatalo 14.2.2013 Jaana Huhta, STM Vammaispolitiikan

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus lainsäädäntöön. 23.9.2014, Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl

Ajankohtaiskatsaus lainsäädäntöön. 23.9.2014, Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl Ajankohtaiskatsaus lainsäädäntöön 23.9.2014, Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl Muutosten aika Taustalla eri lainsäädäntömuutoksien tarpeisiin Ajattelutapa muutos tarve / dg Arjen ongelmien moninaistuminen

Lisätiedot

Lainsäädännössä tapahtuu. 20.11.2014 Jyväskylä Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Salla Pyykkönen, Kvtl

Lainsäädännössä tapahtuu. 20.11.2014 Jyväskylä Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Salla Pyykkönen, Kvtl Lainsäädännössä tapahtuu 20.11.2014 Jyväskylä Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Salla Pyykkönen, Kvtl Muutosten aika Taustalla mm. Ajattelutavan muutokset dg tarve Arjen moninaistuminen Toimintaympäristön

Lisätiedot

Itsemääräämisoikeuslaki

Itsemääräämisoikeuslaki Itsemääräämisoikeuslaki Oma elämä omannäköiset palvelut -seminaari 27.11.2014 Liisa Murto oikeuksienvalvontalakimies Näkövammaisten Keskusliitto ry Taustaa lainsäädännölle Perusoikeudet ja perustuslain

Lisätiedot

Vammaistyön uusimmat kuulumiset

Vammaistyön uusimmat kuulumiset Vammaistyön uusimmat kuulumiset VS avy 15.9.2015 Vammaisuuden määritelmä Vammaisuus ei ole vain terveysongelma. Se on monimutkainen ilmiö, joka syntyy vuorovaikutuksessa henkilön ja yhteiskunnan piirteiden

Lisätiedot

Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen 25.11.2014

Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen 25.11.2014 Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen 25.11.2014 Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen Alaikäiset ja biopankit -keskustelu 25.11.2014 Merike Helander Merike Helander, lakimies 25.11.2014 2 Esityksen

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus lainsäädäntöön. Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä 9.5.2014, Hämeenlinna Salla Pyykkönen, Kvtl

Ajankohtaiskatsaus lainsäädäntöön. Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä 9.5.2014, Hämeenlinna Salla Pyykkönen, Kvtl Ajankohtaiskatsaus lainsäädäntöön Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä 9.5.2014, Hämeenlinna Salla Pyykkönen, Kvtl Muutosten aika Taustalla eri lainsäädäntömuutoksien tarpeisiin Ajattelutapa muutos tarve

Lisätiedot

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS Tekstin kokoaminen ja kuvat: Tommi Kivimäki SOPIMUKSEN ARTIKLAT 5-30: 5. Vammaisten syrjintä on kielletty Vammaisten ihmisten on saatava tietoa ymmärrettävässä

Lisätiedot

Henkilökohtainen avustajajärjestelmä ja vammaispalvelulaki. Jyväskylä 28.8.2008 lakimies Juha-Pekka Konttinen

Henkilökohtainen avustajajärjestelmä ja vammaispalvelulaki. Jyväskylä 28.8.2008 lakimies Juha-Pekka Konttinen Henkilökohtainen avustajajärjestelmä ja vammaispalvelulaki Jyväskylä 28.8.2008 lakimies Juha-Pekka Konttinen Henkilökohtainen avustaja järjestelmä (Kynnys ry:n laatima määritelmä) Henkilökohtainen avustaja

Lisätiedot

TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA JURIDIIKKA

TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA JURIDIIKKA TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA JURIDIIKKA Lasse Lehtonen, LT, OTT Terveysoikeuden professori (Hy), hallintoylilääkäri (HUS) Ihmisoikeus sopimukset Oikeusvaltioperiaate Perustuslaki Perusoikeudet PeL 106 : perustuslain

Lisätiedot

Itsemääräämisoikeuslaki. Oma tupa, oma lupa - itsemääräämisoikeus vanhuspalveluissa

Itsemääräämisoikeuslaki. Oma tupa, oma lupa - itsemääräämisoikeus vanhuspalveluissa Itsemääräämisoikeuslaki Oma tupa, oma lupa - itsemääräämisoikeus vanhuspalveluissa Riitta Burrell 20.5.2014 Hallitusohjelma Pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelma: Laaditaan lainsäädäntö asiakkaiden

Lisätiedot

Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano

Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano Asumisen lähipalvelujen kehittämisen teemapäivä Yhteistyöseminaari, Kongressihotelli Linnasmäki Turku 16.11.2012 Jaana Huhta, STM Näkökulmia palvelujen kehittämiseen

Lisätiedot

Itsemääräämisoikeus. Sanna Ahola Erityisasiantuntija THL. 3.9.2015 Sanna Ahola 1

Itsemääräämisoikeus. Sanna Ahola Erityisasiantuntija THL. 3.9.2015 Sanna Ahola 1 Itsemääräämisoikeus Sanna Ahola Erityisasiantuntija THL 3.9.2015 Sanna Ahola 1 Esityksen sisältö Mitä tarkoittaa itsemääräämisoikeus lainsäädännön ja Suomen kansainvälisoikeudellisten velvoitteiden valossa

Lisätiedot

Yksilöllisen tuen laatukriteerit

Yksilöllisen tuen laatukriteerit Yksilöllisen tuen laatukriteerit Kesäkuu 2011 Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta, kesäkuu 2011 1 Laatukriteerien käyttötarkoitus: Laatukriteerit on tarkoitettu vammaisten ihmisten, heidän perheidensä,

Lisätiedot

Potilaan mahdollisuudet hoidon saatavuuden ja laadun selvittämiseen. Pentti Arajärvi Terveysfoorumi 12.3.2015

Potilaan mahdollisuudet hoidon saatavuuden ja laadun selvittämiseen. Pentti Arajärvi Terveysfoorumi 12.3.2015 Potilaan mahdollisuudet hoidon saatavuuden ja laadun selvittämiseen Pentti Arajärvi Terveysfoorumi 12.3.2015 1 sosiaali ja terveyspalvelut tarveperusteisia (riittävät palvelut) edellytykset toimia yhteiskunnan

Lisätiedot

Miksi tarvitaan eettistä keskustelua. Markku Lehto 28.1.2016

Miksi tarvitaan eettistä keskustelua. Markku Lehto 28.1.2016 Miksi tarvitaan eettistä keskustelua Markku Lehto 28.1.2016 Tausta» Eettisen ajattelun taustalla on» Biologinen pohjaviritys» Kulttuurin arvoväritys» Sosialisaatioprosessin mankelointi Miksi tarvitaan

Lisätiedot

Lapsi perheen ja hallinnon välissä

Lapsi perheen ja hallinnon välissä Lapsi perheen ja hallinnon välissä Lasten ja perheiden eroauttaminen -seminaari Pentti Arajärvi 11.11.2015 1 Lapsen oikeuksien yleissopimus 3 artikla 1. Kaikissa julkisen tai yksityisen sosiaalihuollon,

Lisätiedot

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke. Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke. Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa Kehittämissuunnittelija Piia Liinamaa 2013 Vammaispalvelulain

Lisätiedot

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus

Lisätiedot

Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö

Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö Yleistä Sääntelyä kansainvälisellä tasolla YK:n lasten oikeuksien sopimus EU:n valkoinen kirja Sääntelyä yleislaeissa Perustuslaki, kuntalaki Erityislait

Lisätiedot

VALVONTAVIRANOMAISTEN

VALVONTAVIRANOMAISTEN VALVONTAVIRANOMAISTEN ROOLI OIKEUKSIEN TOTEUTTAMISESSA Oikeus sosiaali- ja terveyspalveluihin I 15.5.2014 Sanna Hyttinen VÄITÄN, ETTÄ Valvontaviranomaisilla on suurempi ja monipuolisempi rooli yksilön

Lisätiedot

Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta, kesäkuu 2011 Yksilöllisen tuen laatukriteerit. Laatukriteerien käyttötarkoitus:

Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta, kesäkuu 2011 Yksilöllisen tuen laatukriteerit. Laatukriteerien käyttötarkoitus: Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta, kesäkuu 2011 Yksilöllisen tuen laatukriteerit Laatukriteerien käyttötarkoitus: Laatukriteerit on tarkoitettu vammaisten ihmisten, heidän perheidensä, palvelun

Lisätiedot

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Vammaisohjelma 2009-2011 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän vammaisohjelma Johdanto Seurakuntayhtymän vammaisohjelma pohjautuu vammaistyöstä saatuihin kokemuksiin. Vammaistyön

Lisätiedot

Juha-Pekka Konttinen Lakimies, assistentti.info 10.3.2009, Kouvola

Juha-Pekka Konttinen Lakimies, assistentti.info 10.3.2009, Kouvola Juha-Pekka Konttinen Lakimies, assistentti.info 10.3.2009, Kouvola Palvelusuunnitelma prosessina (laaja tulkinta) Palvelusuunnitelma lomakkeena tai sähköisenä järjestelmänä (suppea tulkinta) Ajattelutavan

Lisätiedot

Kotkankatu 9 00510 Helsinki LAUSUNTO 13.2.2012

Kotkankatu 9 00510 Helsinki LAUSUNTO 13.2.2012 Sosiaali- ja terveysministeriö PL 33 00023 VALTIONEUVOSTO ASIA: Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaan itsemääräämisoikeus -hankkeen kuulemistilaisuus. Vanhukset ja vammaiset -alatyöryhmän ehdotukset.

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu ja itsemääräämisoikeus. 8.12.2015 Onnensilta, Hyvinkää

Henkilökohtainen apu ja itsemääräämisoikeus. 8.12.2015 Onnensilta, Hyvinkää Henkilökohtainen apu ja itsemääräämisoikeus Onnensilta, Hyvinkää Matti Suontausta Lakimies Heta-Liitossa Valmistunut Turun yliopistosta jouluna 2013 Aloittanut Heta-Liitossa syksyllä 2014 Työtehtävät liittyvät

Lisätiedot

Suvianna Hakalehto Lapsi- ja koulutusoikeuden apulaisprofessori LAPSEN OIKEUKSIEN SOPIMUS JA SEN MERKITYS LAINDÄÄDÄNTÖTYÖSSÄ

Suvianna Hakalehto Lapsi- ja koulutusoikeuden apulaisprofessori LAPSEN OIKEUKSIEN SOPIMUS JA SEN MERKITYS LAINDÄÄDÄNTÖTYÖSSÄ Suvianna Hakalehto Lapsi- ja koulutusoikeuden apulaisprofessori LAPSEN OIKEUKSIEN SOPIMUS JA SEN MERKITYS LAINDÄÄDÄNTÖTYÖSSÄ ESITYKSEN RAKENNE 1) Lapsen oikeudellinen asema 2) Lapsen oikeuksien sopimus

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki lapsen oikeuksien näkökulmasta

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki lapsen oikeuksien näkökulmasta Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki lapsen oikeuksien näkökulmasta Ohjelmajohtaja L A S T E N S U O J E L U N K E S K U S L I I T T O Arm feltintie 1, 00150 Helsinki Puh. (09) 329 6011 toim isto@lskl.fi Lapsen

Lisätiedot

Tahdosta riippumaton hoito, pakkotoimet ja ihmisen itsemääräämisoikeus

Tahdosta riippumaton hoito, pakkotoimet ja ihmisen itsemääräämisoikeus Tahdosta riippumaton hoito, pakkotoimet ja ihmisen itsemääräämisoikeus Ritva Halila, pääsihteeri Valtakunnallinen terveydenhuollon eettinen neuvottelukunta (ETENE) www.etene.org Suomessa pakon käyttö on

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

Susanna Hintsala Kehitysvammaliitto. Mitä itsemääräämisoikeus on lainsäädännössä ja käytännössä?

Susanna Hintsala Kehitysvammaliitto. Mitä itsemääräämisoikeus on lainsäädännössä ja käytännössä? Susanna Hintsala Kehitysvammaliitto Mitä itsemääräämisoikeus on lainsäädännössä ja käytännössä? Itsemääräämisoikeus Itsemääräämisoikeudella tarkoitetaan yksilön oikeutta päättää itseään koskevista asioista.

Lisätiedot

Väestön näkökulmia vammaispalveluihin

Väestön näkökulmia vammaispalveluihin Väestön näkökulmia vammaispalveluihin Anu Muuri, VTT, dosentti THL 15.08.2013 Anu Muuri 1 Vammaispalvelulaki 1987 Lain tarkoitus, 1 : Edistää vammaisen henkilön edellytyksiä elää ja toimia muiden kanssa

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus muistisairaan oikeuksista

Ajankohtaiskatsaus muistisairaan oikeuksista Ajankohtaiskatsaus muistisairaan oikeuksista Anna Mäki-Petäjä-Leinonen Perheoikeuden dosentti, tutkija Helsingin yliopisto Alustuksen rakenne Itsemääräämisoikeuslaki Sosiaalihuoltolaki Vanhuspalvelulaki

Lisätiedot

Miten perusoikeudet toteutuvat. Kansalainen hankintalain hetteikössä - seminaari Johtaja Riitta Särkelä, 14.1.2013

Miten perusoikeudet toteutuvat. Kansalainen hankintalain hetteikössä - seminaari Johtaja Riitta Särkelä, 14.1.2013 Miten perusoikeudet toteutuvat hankinnoissa Kansalainen hankintalain hetteikössä - seminaari Johtaja Riitta Särkelä, 14.1.2013 Perusoikeuksien ja sisämarkkinavapauksien jännite Jännitteinen lähtökohta

Lisätiedot

Kiitos, että sain tulla mukaan hienoon tapahtumaanne. Päivien teemat: oikeus omiin vahvuuksiin ja haaveista totta, ovat meille kaikille tärkeitä.

Kiitos, että sain tulla mukaan hienoon tapahtumaanne. Päivien teemat: oikeus omiin vahvuuksiin ja haaveista totta, ovat meille kaikille tärkeitä. Peruspalveluministeri Susanna Huovinen LUOTA MUHUN -konferenssi 14.-15.5.2014 Helsinki Congress Paasitorni Järjestäjä Kehitysvamma-alan neuvottelukunta yhdessä alan järjestöjen kanssa Ke 14.5.2014 klo

Lisätiedot

KEHAS-kuulumiset. Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Jyväskylä 20.11.2014 Jutta Keski-Korhonen

KEHAS-kuulumiset. Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Jyväskylä 20.11.2014 Jutta Keski-Korhonen KEHAS-kuulumiset Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Jyväskylä 20.11.2014 Jutta Keski-Korhonen Yhteiskunta muuttuu muuttuvatko palvelut? Palvelurakenne Sukupolvet vaihtuvat Toimintakulttuuri Tarpeet muuttuvat

Lisätiedot

Tunnelmia ja havaintoja VIA-tarkastuksista. Juha-Pekka Konttinen. Lakimies, Kynnys ry / VIA-projekti. 29.5.2012 Helsinki

Tunnelmia ja havaintoja VIA-tarkastuksista. Juha-Pekka Konttinen. Lakimies, Kynnys ry / VIA-projekti. 29.5.2012 Helsinki Tunnelmia ja havaintoja VIA-tarkastuksista Juha-Pekka Konttinen Lakimies, Kynnys ry / VIA-projekti 29.5.2012 Helsinki V - Vammaisten ihmisten elämänlaadun parantaminen ja oikeuksien tunnistaminen I - Ihmisoikeudet,

Lisätiedot

Vammaisyleissopimus ja vammaisten ihmisten oikeuksien toteutuminen. pääsihteeri Pirkko Mahlamäki Vammaisfoorumi ry

Vammaisyleissopimus ja vammaisten ihmisten oikeuksien toteutuminen. pääsihteeri Pirkko Mahlamäki Vammaisfoorumi ry Vammaisyleissopimus ja vammaisten ihmisten oikeuksien toteutuminen pääsihteeri Pirkko Mahlamäki Vammaisfoorumi ry Vammaisuus on ihmisoikeuskysymys Vammaisia EU-kansalaisia on yli 50 miljoonaa ja edustamme

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena

Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena Sosiaali- ja terveysturvan päivät, Seinäjoki 14.- 15.8.2013 / Markku Virkamäki, toiminnanjohtaja, Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Tiedän mitä tahdon! projekti

Lisätiedot

YK:n vammaissopimus ja hankintalaki

YK:n vammaissopimus ja hankintalaki YK:n vammaissopimus ja hankintalaki Apuvälineiden standardit tutuiksi, 13.10.2015, Vega talo, Validia Kuntoutus Helsinki Henrik Gustafsson, Invalidiliiton lakimies 1 Yleistä ihmis- ja perusoikeuksista

Lisätiedot

Ajankohtaista tutkimusetiikasta

Ajankohtaista tutkimusetiikasta Terveiset Helsingissä 2.11.2010 järjestetystä Eettinen ennakkoarviointi ihmistieteissä -seminaarista Professori Matti Lehtihalmes Etiikka-työryhmän kokous 21.12.2010 klo 13.15 Ajankohtaista tutkimusetiikasta

Lisätiedot

Kantelu valtioneuvoston oikeuskanslerille

Kantelu valtioneuvoston oikeuskanslerille Heta - Henkilökohtaisten Avustajien Työnantajien Liitto ry 1 Invalidiliitto ry Kantelu valtioneuvoston oikeuskanslerille Kantelun alainen asia Matti Vanhasen hallituksen (aloittanut toimikautensa 24.6.2003)

Lisätiedot

Kehitysvammahuollon ohjaus, valvonta ja luvat

Kehitysvammahuollon ohjaus, valvonta ja luvat Kehitysvammahuollon ohjaus, valvonta ja luvat Kehitysvammahuollon yhteistyökokous Sosiaalihuollon johtava ylitarkastaja Eija Hynninen-Joensivu 12.12.2011 1 Vammaispolitiikan uusi aika 1) YK:n yleissopimus

Lisätiedot

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa

Lisätiedot

Alue 2: Vaatimukset palvelun tarjoajille

Alue 2: Vaatimukset palvelun tarjoajille Alue 2: Vaatimukset palvelun tarjoajille 1. Hyvä hallinto Kuvaus: Sosiaalipalveluja tuottavia yrityksiä johdetaan läpinäkyvästi, tehokkaasti ja johdonmukaisesti, ja niitä arvioidaan yrityksen menestyksen

Lisätiedot

Johdatus lapsivaikutusten arviointiin 30.11.2015

Johdatus lapsivaikutusten arviointiin 30.11.2015 Johdatus lapsivaikutusten arviointiin Akaa 24.11.2015 Lapsivaikutusten arviointi Virkamiesten ja päättäjien työkalu lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen sekä palveluiden

Lisätiedot

LÄHIHOITAJAN EETTISET OHJEET

LÄHIHOITAJAN EETTISET OHJEET LÄHIHOITAJAN EETTISET OHJEET Tehtävän nimi (Raportti, Essee ) 31.5.2005 Oulun seudun ammattiopisto Kontinkankaan yksikkö Lähihoitajakoulutus STAP 39 T Tiina Opiskelija (opiskelijan nimi) Opettaja Onerva

Lisätiedot

Osa I 1 Ikääntymisen, vanhuuden ja vanhusten palvelujen nykytila 2 Vanhuus, haavoittuvuus ja hoidon eettisyys

Osa I 1 Ikääntymisen, vanhuuden ja vanhusten palvelujen nykytila 2 Vanhuus, haavoittuvuus ja hoidon eettisyys Sisällys Esipuhe 5 Osa I VANHUUS JA HAAVOITTUVUUS vanhustyön HAASTEENA 13 1 Ikääntymisen, 2 Vanhuus, vanhuuden ja vanhusten palvelujen nykytila 14 Ikääntyvä yhteiskunta 14 Elämänkulku, ikääntyminen ja

Lisätiedot

Sosiaalihuollon asiakkaan oikeuksien toteutuminen

Sosiaalihuollon asiakkaan oikeuksien toteutuminen Sosiaalihuollon asiakkaan oikeuksien toteutuminen Lohjan kaupunginkirjaston Järnefeltinsali 5.5.2011 klo 12.00 16.00 Sosiaaliasiamies Hilkka Kärkkäinen Sosiaalihuollon palvelujen asiakkaalla on: Oikeus

Lisätiedot

Palvelujen hyvän laadun varmistaminen omavalvonnan ja viranomaisvalvonnan avulla

Palvelujen hyvän laadun varmistaminen omavalvonnan ja viranomaisvalvonnan avulla Palvelujen hyvän laadun varmistaminen omavalvonnan ja viranomaisvalvonnan avulla Vanhustyön vastuunkantajat 15.5.2014 Hanna Ahonen Sosiaalineuvos Valvira 15.5.2014 Hanna Ahonen 1 Omavalvonta Palveluntuottaja

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua. KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012

Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua. KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012 Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012 Palvelujen suunnittelun olemassa oleva säädöspohja Perustuslaki yhdenvertaisuus, sosiaaliturva, oikeusturva

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Tulevaisuuden vammaispalvelut

Tulevaisuuden vammaispalvelut Tulevaisuuden vammaispalvelut Anu Autio, Juha-Pekka Konttinen ja Stina Sjöblom 13.3.2014 Tulevaisuuden vammaispalvelut 1 Vammaislainsäädännön uudistamistyöryhmän tehtävät 1. Sovittaa yhteen nykyinen vammaispalvelulaki

Lisätiedot

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus Paha tapa pystytään hoitamaan parantumaton; miten hoidetaan? pystytään muuttamaan muuttumaton; miten hoidetaan? Miten tietoinen olen 1. omista asenteistani?

Lisätiedot

Toimeentulotuen määräajat ja ehkäisevä toimeentulotuki

Toimeentulotuen määräajat ja ehkäisevä toimeentulotuki Toimeentulotuen määräajat ja ehkäisevä toimeentulotuki 1 Toimeentulotuki turvaa välttämättömän toimeentulon Julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen. Jokaisella Suomen

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu käytännössä

Henkilökohtainen apu käytännössä Henkilökohtainen apu käytännössä Mirva Vesimäki, Henkilökohtaisen avun koordinaattori, Keski-Suomen henkilökohtaisen avun keskus HAVU 24.2.2012 Henkilökohtainen apu vaikeavammaiselle henkilölle, 8 2 Kunnan

Lisätiedot

Lähihoitajan eettiset ohjeet

Lähihoitajan eettiset ohjeet Lähihoitajan eettiset ohjeet Lähihoitajan eettiset ohjeet Sisältö: 1. Sosiaali- ja terveysalan erityispiirteet 2. Lähihoitajan työ 3. Lähihoitajan eettiset periaatteet Esipuhe Lähihoitaja työskentelee

Lisätiedot

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä Pohdi! Seisot junaradan varrella. Radalla on 40 miestä tekemässä radankorjaustöitä. Äkkiä huomaat junan lähestyvän, mutta olet liian kaukana etkä pysty varoittamaan miehiä, eivätkä he itse huomaa junan

Lisätiedot

Lastensuojelupalvelut

Lastensuojelupalvelut Lastensuojelupalvelut Valvonta vahvistaa lasten ja nuorten oikeuksia erityiseen suojeluun Valviran ja aluehallintovirastojen yhdessä laatimat lastensuojelun valvontaohjelmat Kunnalliset lastensuojelupalvelut

Lisätiedot

Sote Integraatio ja yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja ylläpitämiseksi ryhmä II

Sote Integraatio ja yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja ylläpitämiseksi ryhmä II Sote Integraatio ja yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja ylläpitämiseksi ryhmä II pj Tanja Matikainen, Janakkalan kunta siht. Reetta Sorjonen, Hämeen liitto Tehtävä 1. Valitkaa taulukosta

Lisätiedot

Osallisuus ja palvelusuunnittelu

Osallisuus ja palvelusuunnittelu Vammaispalvelujen kehittämishanke 2 Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke 2012-2013 Osallisuus ja palvelusuunnittelu Vammaispalvelulaki VpL:n tarkoituksena on edistää vammaisen henkilön edellytyksiä

Lisätiedot

Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Tampere 10.2.2009. 9.2.2009 Hanna Heinonen 1

Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Tampere 10.2.2009. 9.2.2009 Hanna Heinonen 1 Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Tampere 10.2.2009 9.2.2009 Hanna Heinonen 1 Lastensuojelun kansalliset linjaukset Kansallisten linjausten tavoitteena on ohjata

Lisätiedot

SOSIAALITYÖN ARVOT JA JOHTAMINEN. Sosiaalityön johtamisen kehittämisrakenne Rovaniemi 1.12.2009 Anneli Pohjola

SOSIAALITYÖN ARVOT JA JOHTAMINEN. Sosiaalityön johtamisen kehittämisrakenne Rovaniemi 1.12.2009 Anneli Pohjola SOSIAALITYÖN ARVOT JA JOHTAMINEN Sosiaalityön johtamisen kehittämisrakenne Rovaniemi 1.12.2009 Anneli Pohjola Eri aikakausien ratkaisuvaihtoehdot Lainsäädäntö Organisaatiomuutokset Verkostot Kehittämisprojektit

Lisätiedot

Lastensuojelun valtakunnalliset laatusuositukset

Lastensuojelun valtakunnalliset laatusuositukset Lastensuojelun valtakunnalliset laatusuositukset Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 15.9.2009 18.09.2009 Projektipäällikkö Hanna Heinonen 1 Mihin tarvitaan laatukriteerejä? Varmistamaan lastensuojelun

Lisätiedot

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Eveliina Pöyhönen Keitä ovat vaikeasti työllistyvät henkilöt? Ei yhtenäistä määritelmää voi tarkoittaa pitkäaikaistyöttömiä, vammaisia, osatyökykyisiä

Lisätiedot

Vammaisten ihmisoikeudet asumisessa. Sanna Ahola, projektipäällikkö VIA-projekti Kynnys ry

Vammaisten ihmisoikeudet asumisessa. Sanna Ahola, projektipäällikkö VIA-projekti Kynnys ry Vammaisten ihmisoikeudet asumisessa Sanna Ahola, projektipäällikkö VIA-projekti Kynnys ry Mikä on VIA-projekti? Vammaisten ihmisoikeudet asumisessa (VIA) projekti selvittää ihmisoikeuksien toteutumista

Lisätiedot

Vanhuus, kuolema ja terveydenhuollon eettiset periaatteet

Vanhuus, kuolema ja terveydenhuollon eettiset periaatteet Vanhuus, kuolema ja terveydenhuollon eettiset periaatteet Ritva Halila, dosentti, pääsihteeri etene@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Sidonnaisuudet ei sidonnaisuuksia teollisuuteen

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Lihastautia sairastava sosiaalihuollon asiakkaana toteutuuko asiakkaan itsemääräämisoikeus

Lihastautia sairastava sosiaalihuollon asiakkaana toteutuuko asiakkaan itsemääräämisoikeus Lihastautia sairastava sosiaalihuollon asiakkaana toteutuuko asiakkaan itsemääräämisoikeus Lihastautien kehittyvä tutkimus ja hoito. Konferenssi 16. 17.11.2011 Tampere talo. 17.11.2011 Elina Akaan-Penttilä,

Lisätiedot

Rotia palveluihin, kutia kumppanuuteen - käyttäjäkokemuksen asiantuntemusta vammaispalveluiden hankintaan

Rotia palveluihin, kutia kumppanuuteen - käyttäjäkokemuksen asiantuntemusta vammaispalveluiden hankintaan Rotia palveluihin, kutia kumppanuuteen - käyttäjäkokemuksen asiantuntemusta vammaispalveluiden hankintaan Henkilökohtaisen avun päivät 26.9.2012, Helsinki Tiina Lappalainen projektipäällikkö ry /Rotia-projekti

Lisätiedot

Tietoa paperittomuudesta Meri Korniloff 27.5.2015

Tietoa paperittomuudesta Meri Korniloff 27.5.2015 Tietoa paperittomuudesta Meri Korniloff 27.5.2015 Tässä koulutuksessa käsitellään Paperittomat -hanke Ketkä ovat paperittomia Suomessa Paperittomien perusoikeudet Mikä on paperittoman oikeudellinen asema

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Esa Iivonen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki, Scandic Park, 29.-30.1.2015 Kirsi Varhila, STM

Lisätiedot

Suomen Kuurosokeat ry Tavoiteohjelma 2015 2024

Suomen Kuurosokeat ry Tavoiteohjelma 2015 2024 Suomen Kuurosokeat ry Tavoiteohjelma 2015 2024 Suomen Kuurosokeat ry Föreningen Finlands Dövblinda rf Suomen Kuurosokeat ry:n tavoiteohjelma vuosiksi 2015 2024 SISÄLTÖ Johdanto A. Tarkoitus B. Järjestömme

Lisätiedot

Vammaisfoorumin ja Varsinais- Suomen TE toimiston koulutuspäivä 2015: Työ kuuluu kaikille!

Vammaisfoorumin ja Varsinais- Suomen TE toimiston koulutuspäivä 2015: Työ kuuluu kaikille! Vammaisfoorumin ja Varsinais- Suomen TE toimiston koulutuspäivä 2015: Työ kuuluu kaikille! Varsinais-Suomen TE -toimisto, Turku 17.9.2015 Henrik Gustafsson, lakimies, ry 1 Syrjinnän kielto työelämässä

Lisätiedot

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma ja palvelusuunnitelma Ideaalitilanne on, että palvelusuunnitelma ja kuntoutussuunnitelma tukevat toisiaan palvelujen järjestämisessä. Niiden

Lisätiedot

Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi

Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi Asia: Svenska Finlands folkting järjestön lausunto hallituksen eduskunnalle antamasta esityksestä laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Hyvä elämä mielenterveyden mahdollistajana. RAI-seminaari 24.3.2011 Kehittämispäällikkö, FT, Britta Sohlman

Hyvä elämä mielenterveyden mahdollistajana. RAI-seminaari 24.3.2011 Kehittämispäällikkö, FT, Britta Sohlman Hyvä elämä mielenterveyden mahdollistajana RAI-seminaari 24.3.2011 Kehittämispäällikkö, FT, Britta Sohlman Esityksen sisältö Mielenterveyden ja hyvän elämän määrittelyä RAI-aineistojen esittely Hyvän elämän

Lisätiedot

siirtymä köyhäinhoidosta hyvinvointivaltioon.

siirtymä köyhäinhoidosta hyvinvointivaltioon. Suomalaisen hyvinvointivaltio- Kehityksen tärkeä virstanpylväs oli sosiaalihuollon periaatekomitea (KM 1971): siirtymä köyhäinhoidosta hyvinvointivaltioon. Ero entiseen kiteytyi mm. palveluhenkisyyden

Lisätiedot

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen.

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen. Koulutusaineiston pohdintatehtäviä ROMANIT EUROOPASSA Ihmisoikeudet, liikkuvuus ja lapset 1. OSA: ROMANIT - Vähemmistönä Euroopassa ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaislainsäädännössä

Ajankohtaista vammaislainsäädännössä Ajankohtaista vammaislainsäädännössä Kuinka lakia luetaan, Omaishoitajat ja läheiset -liitto ry, 6.10.2015 Helsinki. Elina Akaan-Penttilä, lakimies, Invalidiliitto. 1 Vammaisia henkilöitä koskevan sosiaalihuollon

Lisätiedot

Maailmankansalaisen etiikka

Maailmankansalaisen etiikka Maailmankansalaisen etiikka Olli Hakala Maailmankansalaisena Suomessa -hankkeen avausseminaari Opetushallituksessa 4.2.2011 Maailmankansalaisen etiikka Peruskysymykset: Mitä on maailmankansalaisuus? Mitä

Lisätiedot

Kuinka tunnistaa syrjintä?

Kuinka tunnistaa syrjintä? Kuinka tunnistaa syrjintä? Pirkko Mahlamäki Pääsihteeri, Vammaisfoorumi ry Uutta lainsäädäntöä Nykytilanne Uudistettu yhdenvertaisuuslaki voimaan 1.1.2015 Käytäntöjä YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia Satu Loippo 27.3.2013 Satu Loippo 1 Vanhuspalvelulain tarkoitus 1 Tuetaan ikääntyneen väestön

Lisätiedot

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kuntoutus Kartanonväessä Hyvään hoitoon kuuluu aina kuntoutus Huonokuntoisellakin avuttomalla vanhuksella

Lisätiedot

LÄHIHOITAJAN EETTISET OHJEET

LÄHIHOITAJAN EETTISET OHJEET LÄHIHOITAJAN EETTISET OHJEET Toimittanut SuPerin eettinen työryhmä 2015 Helsinki 2015 Copyright SuPer ry www.superliitto.fi E S I P U H E Sosiaali- ja terveysalan työ luo perustan yhteiskunnan toimivuudelle.

Lisätiedot

Teemapäivän tavoitteena on lisääntynyt tietämys, miten

Teemapäivän tavoitteena on lisääntynyt tietämys, miten Teemapäivän tavoitteena on lisääntynyt tietämys, miten kohdata vammainen ihminen käytännön toimin helpottaa hänen osallisuuttaan seurakunnassa aloittaa vammaistyö seurakunnassa Tiesitkö? Miljardi (1 000

Lisätiedot