Sosiaalinen ihmisarvo ja palvelut

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sosiaalinen ihmisarvo ja palvelut"

Transkriptio

1 Tampere-talo

2 Sosiaalinen ihmisarvo ja palvelut Päivi Topo, dos., pääsihteeri Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta, ETENE Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE

3 Ihmisarvo ja haavoittuvuus Eettisiä kysymyksiä auttaa hahmottamaan tilanteiden tarkastelu eettisten periaatteiden näkökulmasta. Nämä periaatteet muodostavat hoidon etiikan perustan. Taustalla on ajatus ihmisarvosta: jokainen syntyessään samanarvoinen ja tämä ihmisarvo on jakamaton. Ihmisarvo on koetuksella erityisesti silloin, kun ihminen tarvitsee tavanomaista enemmän muiden apua ja tukea. Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE

4 Ihmisarvo, haavoittuvuus ja palvelut "Mitä perustavammanlaatuiset inhimilliset tarpeet ovat uhattuina ja mitä heikommat ovat yksilön omat voimavarat selvitä, sitä vahvemmat ovat yksilön oikeudet ja sitä selkeämpi on julkisen vallan velvollisuus järjestää toimeentulo ja sosiaali- ja terveyspalvelut." (Oikeus ja kohtuus 2006) Tausta-ajatus: jokainen syntyessään samanarvoinen ja tämä ihmisarvo on jakamaton. Ihmisarvo on koetuksella erityisesti silloin, kun ihminen tarvitsee tavanomaista enemmän muiden apua ja tukea. Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE

5 Sosiaalinen ihmisarvo? Kuinka perusoikeudet toteutuvat: yksityisyys, ilmaisuvapaus, itsemäärääminen, liikkuminen, hoidon ja palvelun saanti, oikeusturva Ihmisarvo kansainvälisissä sopimuksissa ja kansallisessa lainsäädännössä Ihmisarvo käytännön toiminnassa Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE

6 Laitosvanhus: ei arvokkuutta Hän oli tuskainen, häntä paleli, peittona oli vain ohut lakana, hän oli märkä kukaan ei ollut ehtinyt auttamaan melkein liikuntakyvytöntä ihmistä vessaan. Kauhukseni huomasin, ettei hänellä ollut edes pyjamaa, pelkkä vaippa, mikä sekään ei ollut pysynyt paikoillaan! Hänen hampaansa oli otettu pois, silmälasit käden ulottumattomiin. Näin kuvailee helsinkiläinen AL 90-vuotiaan äitinsä alennustilaa, vain vuorokausi siitä kun hänet oli viety sydänkipujen takia sairaalaan. HS Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE

7 Haavoittuvuus on ihmisen osa Oman kuolevaisuuden ja haavoittuvuuden tunnistaminen, kohtaaminen ja hyväksyminen osana ihmisen kohtaloa ovat tärkeitä kun työskennellään sosiaali- ja terveydenhuollossa. Jos sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijä ei ole hyväksynyt tätä, saattaa hän siirtää tämän kieltämisen vuorovaikutukseen ja toimintatapaan sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijänä. Hän saattaa suhtautua vaikeassa tilanteessa oleviin asiakkaisiin ja potilaisiin mekanistisesti ja jopa niin, että heikentää heidän tilannettaan vaikka tietoinen tavoite olisikin toinen. Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE

8 Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE

9 Eettiset periaatteet Hyvän tekeminen ohjaa etsimään tilanteeseen aina sellaista ratkaisua, joka voi tukea apua tai hoitoa tarvitsevaa ihmistä. Vahingon välttämisen periaate puolestaan ohjaa etsimään ratkaisua, josta ei koidu haittaa henkilölle tai hänen läheisilleen tai ainakin haitta on selvästi saavutettavaa hyötyä pienempi. Itsemäärääminen, kyvykkyyden ja yksityisyyden kunnioittaminen Oikeudenmukaisuus ohjaa pohtimaan reiluutta. Tehokkuus: ei tuhlata Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE

10 Dilemmat ovat osa arkipäivää Käytännössä eettiset periaatteet ohjaavat usein toimintaamme eri suuntiin. Koemme tämän ristiriidan epämiellyttävänä tunteena ja ymmärryksenä siitä, että on valittava vähiten haitallinen vaihtoehto. Haluaisimme esimerkiksi tarjota mahdollisimman hyvän ja oikea-aikaisen diagnostiikan tai kuntoutuksen kaikille sitä tarvitseville, mutta resurssit eivät siihen riitä. Keneltä silloin eväämme nämä mahdollisuudet? Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE

11 Itsemääräämisoikeus Valinnanvapaus ja päätöksenteko. Jotta voi tehdä päätöksiä itseään koskevissa asioissa, on tiedettävä riittävästi tilanteestaan ja käsillä olevista vaihtoehdoista. Lisäksi oltava tilaisuus tehdä päätös ja edellytykset saattaa päätös toimeksi. Oikeus yksityisyyteen ohjaa kunnioittamaan henkilön oikeutta määritellä esim. kenelle hänen henkilökohtaisia tietojaan luovutetaan ja suojaamaan hänen fyysistä intimiteettiään. Yksityisyyden suojaamisella turvataan myös ihmisen eheyttä eli hänen integriteettiään. Oikeus omien kykyjen käyttöön eli oikeus kompetenssiin ja sen tunteeseen ohjaa tarkastelemaan apua ja tukea tarvitsevan ihmisen tilannetta siten, että auttaminen perustuu ihmisen oman toiminnan ja kyvykkyyden tukemiseen. Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE

12 Optimaalinen ja nähtävissä oleva toimintakyky Toimintakyvyn kontekstuaalisessa tarkastelussa kyse ei ole kunkin yksilön tai edes ryhmän kohdalla yhdestä toimintakyvystä tai toiminnan rajoitteesta vaan ne vaihtelevat kussakin kontekstissa. Mutta kuitenkaan varsinaista henkilön rakenteellista muutosta tai poikkeavuutta ei hyväkään ympäristö voi poistaa. (WHO: ICF-luokitus) Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE

13 Tarpeeton tai vältettävissä oleva vammaisuus Psykososiaalinen kysymys, johon vastaukset löytyvät yhteisön tasolta: millainen ympäristö rakennetaan ja hyväksytään, millainen kuva sen käyttäjistä ja heidän toimintamahdollisuuksistaan on? Millaiset asenteet vallitsevat ja miten syrjiviä käytäntöjä sallitaan tai voidaan estää? Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE

14 Mukaan ottavampi palvelutarpeen arviointi? Onko perusongelmana se, että henkilön omaa panosta tilanteeseensa ei kyetä kuvaamaan yhtä hyvin kuin hänen ongelmiaan? Mikäli kuulematta jää sairastuneiden, vammaisten ihmisten tai tukea tarvitsevien ihmisten omat näkemykset on riskinä tehottomuutta: ei osata kysyä olennaisia kysymyksiä, jotta voidaan tukea hyvinvointia. (Topo: Eettiset kysymykset dementiaoireisien ihmisen palvelutarpeen arvioinnissa, Gerontologia 3/2007) Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE

15 Itsemääräävän ihmisen ideaali on osa yksilökeskeistä ihmiskäsitystä Päätöksentekokykyä ja oikeutta sen käyttöön hankitaan elämän varrella aikuisuuden symboli Ajattelun, tahdon ja toiminnan autonomia edellyttää tiettyä kyvykkyyttä Sen menettäminen on uhka ihmisarvolle sellaisena kuin se toteutuu ihmisen elämässä Itsemääräämisen jonkun alueen menettäminen on päätöksentekovallan menettämistä, sen siirtymistä jollekin toiselle itseä koskevassa asiassa Itsemääräämisen menettämisen uhka = haavoittuvuus? Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE

16 Kenen valta lisääntyy kun asiakkaan tai potilaan itsemäärääminen heikkenee? Onko valta mahdollisuus tehdä päätöksiä vai onko se vasta päätöksien tekeminen toisen ihmisen puolesta? Sosiaali- ja terveydenhuollossa työntekijöiden vallankäyttöä ohjataan hyvän tekemisen ja vahingon välttämisen periaatteilla eli pyri maksimoimaan hyvä ja minimoimaan paha Silti valtatasapainossa on ongelmia, jotka johtaneet potilaiden ja sosiaalihuollon asiakkaiden oikeuksia turvaavin lakiuudistuksiin vasta vähän aikaa sitten. Nyt valmisteilla laki, joka kohdistunee iäkkäiden potilaiden ja asiakkaiden tilanteen turvaamiseen lisää. Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE

17 Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE

18 Kenen valta lisääntyy kun asiakkaan tai potilaan itsemäärääminen heikkenee? Vallan epätasapainon seuraukset käytännössä vaativat jatkuvaa tarkkailua, tärkein tarkkailija on se, jolla valtaa on enemmän kuin muilla. Pääpaino pitää olla heikoimmassa asemassa olevan tilanne. Nopeat keinot korjata virhe tai vahinko ovat kaikkien osapuolten etu Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE

19 Hoitoympäristöissä riskien välttämisen perusteella potilaiden/asiakkaiden/asukkaiden toimintaa rajoitetaan Tilanteissa, joissa potilaan toimintaa rajoitetaan siksi että ajatellaan hänen olevan vaaraksi itselleen tai muille, tulee olla pelisäännöt siitä miten henkilöä itseään kuullaan, kuka rajoittamisesta päättää, milloin sitä on hyväksyttävää käyttää, miten pitkään henkilön toimintaa rajoitetaan, miten tilannetta seurataan ja millä ehdoin rajoittamisesta voidaan luopua. Kun henkilö kyky ymmärtää tilanteensa on heikentynyt, on olennaista, että hänen edustajansa tietää rajoittamisesta ja siihen liittyvistä pelisäännöistä ja voi halutessaan kieltää sen. Näitäkin olennaisempaa on se, että ennen rajoittamiseen ryhtymistä muita keinoja on kokeiltu. Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE

20 Kasvavan tiedonkeruun haasteet Teknologioiden avulla voidaan henkilöistä kerätä aikaisempaa enemmän tietoa ja sitä voi olla saatavilla niin paljon, että olennaisen seulominen vie aikaa ja suurta osaa tiedosta ei ehkä koskaan käytetä asiakkaan hyväksi. Esimerkiksi erilaiset seurantateknologiat voivat koota jatkuvasti tietoa henkilön toiminnasta. Seurannan perusteluina on turvallisuus. Sitä voidaan toisinaan myös perustella liikkumisvapauden säilyttämisellä henkilön kasvaneesta avuntarpeesta huolimatta. Onko kaikki tehty tiedonkeruu kuitenkaan tarpeellista? Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE

21 Itsemääräämisoikeus ja yksityisyys hoitoympäristöjen haasteena Poliklinikoilla, sairaalahoidossa ja pitkäaikaishoidossa potilaan/asiakkaan yksityisyyden suojaaminen usein tilojen ja toimintatapojen vuoksi olla vähäistä. Myös sosiaalisten suhteiden ylläpitoa vaikeuttaa yksityisyyden puute. Yksityisyyden kannalta heikkolaatuiset hoivan ja hoidon ympäristöt voivat toimia kokonaistehokkuuden tavoitetta - hyvinvoinnin lisääminen kohtuullisin kokonaiskustannuksin - vastaan ja samalla heikentää henkilön mahdollisuuksia toimia oman tilanteensa edistämiseksi. Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE

22 Oikeudenmukaisuus palvelujen arjessa Palveluiden avulla voidaan tietoisesti puuttua rakenteellisen eriarvoisuuden kysymyksiin, mikäli sitä hyödynnetään entistä enemmän terveyden ja toimintakyvyn edistämiseen erityisesti alimpien sosioekonomisten ryhmien hyväksi. Samoin palveluiden kehittäminen asiakkaiden tarpeiden mukaan paremmin joustaviksi, voivat vähentää eriarvoisuutta. Tällä hetkellä trendinä kuitenkin palvelujärjestelmän hajanaisuuden kasvu Lisäksi niiden ihmisten tukeminen teknologian ja palvelujen avulla, joille terveysongelmia ja toimintakyvyn vajeita on kasautunut paljon, on keino vähentää eriarvoisuutta Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE

23 Tehokkuus: panoksen ja tuotoksen välinen suhde on usein määrittelykysymys Mikäli esimerkiksi teknologian käytön tai muun palveluissa tapahtuneen muutoksen seurauksena palveluiden kokonaislaadun voidaan olettaa heikkenevän tai mikäli heikoimmassa asemassa olevien asiakkaiden tai potilaiden tilanne voi heikentyä, ei ole eettisesti kestävää perustetta tehdä muutosta. Esimerkiksi yöhoidon korvaaminen valvontalaitteilla ei ole perusteltua välittömiin kustannuksiin vedoten, jollei ole selvää näyttöä siitä, että yöllä apua tarvitsevat potilaat tai asukkaat saavat apua yhtä nopeasti ja laadukkaasti kuin aikaisemminkin. Entä miten teknologian käyttöönotto vaikuttaa työntekijöiden tilanteeseen? Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE

24 Hyvän kohtaamisen perusta on yhdenvertaisuus, esimerkkejä 1. Aikuinen, tasaveroinen suhtautuminen 2. Yksilöllinen huomiointi ja toiminta 3. Myönteisen palautteen antaminen ja kannustaminen 4. Viihtyisä ja turvallinen fyysinen ympäristö ja tunnelma 5. Huumorin käyttö ja yhteinen nauru 6. Sosiaaliseen kanssakäymiseen ja yhteisyyteen kannustaminen 7. Vieraanvaraisuus ja omaisten huomioonotto 8. Lohdutus, turvallisuuden ylläpito ja läheisyys (Topo ym. Kohtaamisia dementiahoidon arjessa, Stakes 2007) Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE 24 Päivi Topo

25 9. Tilanteen seuranta, ennakointi ja toiminta sen mukaan 10. Tahdikkuus, hienotunteisuus, yksityisyys 11. Annetaan aikaa, tekemisen tahti on sopiva 12. Asiakkaan todellisuuden kunnioittaminen 13. Omien voimavarojen käytön ohjaus ja kannustus 14. Virikkeellisyys 15. Edellytysten luominen yhteiselle tekemiselle, asiakkaan mukaan saaminen luovasti 16. Asiakkaiden toiminnallisuutta tukeva ympäristö 17. Asiakas ulkoilee (Topo ym. Kohtaamisia dementiahoidon arjessa, Stakes 2007) Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE 25 Päivi Topo

26 Oikeudet, velvollisuudet ja ihmisarvo Palveluiden perusta universalismissa: oikeuksissa Viime aikoina velvollisuuksia korostettu enemmän: osa itsemääräämisoikeuden vahvistumista? valinnan vapaus vai valinnan pakko? itsenäinen vai yksinäinen suoriutuminen? Samalla palveluiden järjestämisen tavat muuttuneet ja palvelut pirstaloituneet Omavastuita kustannuksista lisätty tai ne lisääntyvät helposti Riittääkö motoksi näyttöön perustuva toiminta vai tarvitaanko jotain joka paremmin perustuu omien voimavarojen ja toimijuuden pohjalle - yhteistyölle? Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE

27 ETENEn julkaisuja aiheesta: Mielenterveysetiikka Vanhuus ja hoidon etiikka Teknologia ja etiikka sosiaali- ja terveysalan hoidossa ja hoivassa Sosiaali- ja terveysalan eettinen perusta Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE

28 Pitäisikö ihmisten olla valmiit muuttamaan niihin kuntiin, joissa palvelut voidaan lain hengen mukaisesti toteuttaa? A. Kyllä B. Ei C. En osaa sanoa ÄÄNESTYSOHJE: Lähetä valitsemasi vastausvaihtoehto A, B tai C tekstiviestinä numeroon Viestin hinta on normaali tekstiviestin hinta.

29 Pitäisikö ihmisten olla valmiit muuttamaan niihin kuntiin, joissa palvelut voidaan lain hengen mukaisesti toteuttaa? A. Kyllä B. Ei C. En osaa sanoa ÄÄNESTYSOHJE: Lähetä valitsemasi vastausvaihtoehto A, B tai C tekstiviestinä numeroon Viestin hinta on normaali tekstiviestin hinta.

30 Terve-Sos 2012 Kunta ihmisoikeuksien ja yhdenvertaisuuden turvaajana Lilli Autti

31 Oikeuksien turvaajat PERUSTUSLAKI LAKI SOSIAALIHUOLLON ASIAKKAAN ASEMASTA JA OIKEUKSISTA HALLINTOLAKI SOSIAALIHUOLTOLAKI HENKILÖTIETOLAKI LAKI VIRANOMAISEN TOIMINNAN JULKISUUDESTA SOSIAALIALAN AMMATILAISEN EETTISET OHJEET 2005

32 Perustuslaki Suomen perustuslain mukaan yhteiskunnassa tulee edistää oikeudenmukaisuutta. Sosiaali- ja terveydenhuollossa työskentelevien tavoitteena on tämän velvoitteen toteuttaminen käytännössä. Tehtävää varten kunnan tulee perustuslain mukaan varata riittävät määrärahat suhteessa kunnassa esiintyvään sosiaalija terveydenhuollon tarpeeseen. Julkisen vallan vastuu perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisesta on myös kirjattu perustuslakiin velvollisuus toteuttaa

33 Taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset oikeudet Sosiaaliset oikeudet Suomessa turvataan sen mukaan mitä varoja jää jäljelle YK:n TSS-sopimusta valvovassa komiteassa arvosteltu tätä asennetta Suomi ei lamasta toivuttuaan ryhtynyt kaikkiin tarvittaviin aikana leikattuja sosiaalietuuksia lamaa edeltävälle tasolle EOA sosiaalisten oikeuksien toteuttaminen vaatii rahaa

34 Vastuusta Eduskunnan oikeusasiamies on useasti todennut ratkaisuissaan, että jos virkamiehet tai luottamushenkilöt tahallaan varaavat riittämättömästi varoja sosiaali- tai terveydenhuoltoon, he syyllistyvät perustuslain vastaiseen menettelyyn. Ymmärretäänkö tämän tilanteen vakavuus?

35 Esimerkki Lastensuojelulain mukaiset ehdottomat määräajat ovat ylittyneet kunnassa Valvontaviranomainen on puuttunut asiaan ja vaatinut toimenpiteitä asian korjaamiseksi Kunta toteaa vastineessa, että määräajat saataneen ajantasalle vuonna 2014, mikäli uudet työntekijät saadaan palkattua ja lastensuojelun tarve ei kasva

36 Perusturvarikos Mikään asia ei toimi, ellei ole kunnollista vastuuja seurausjärjestelmää, jos asioita laiminlyödään. Tässä tilanteessa tarvitaan parannettua vastuujärjestelmää, josta uusi rikostunnusmerkistö olisi tärkeä osa. Perusturvaa vakavasti vaarantavan toiminnan saattaminen uudeksi rikokseksi rikoslaissa selkiinnyttäisi sosiaali- ja terveydenhuollon päättäjien vastuuta sellaisista säästöpäätöksistä, jotka vaikuttavat kansalaisten perusturvaan.

37 Perusidea Kriminalisointi ehkäisisi ennakolta tahallista alibudjetointia. Ajatus perusturvarikoksesta toisi vastavoimaa ja valvontaa järjestelmän sisään rakennetulle säästämisautomaatiolle. Ehkäisisi ylilyöntejä ja laittomuuksia säästämisessä. Tavoite olisi ennaltaehkäistä nyt näkyvissä olevia alibudjetoinnin vaikutuksia. Kun päättäjät tiedostavat, että lainvastaisesta säästämisestä on oma pykälänsä rikoslaissa, se jo olemassaolollaan aiheuttaisi lisäharkintaa ja vähentäisi tahallista alibudjetointia tai lain rikkomista.

38 Miksi Jälkikäteisvalvonnan kautta tapahtuvan lainvalvonnan puutteena on se, ettei sen avulla pystytä vaikuttamaan asiakkaan ja asiakasryhmien lainvastaiseen tilanteeseen kuin vasta pitkällisen, useamman vuoden kestävän prosessin tuloksena. Lisäksi on huomioitava, ettei yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden näkökulmasta ole oikein, että heikoimmassa asemassa olevat tai avuttomat henkilöt joutuvat peräämään oikeuksiaan korkeimman hallintooikeuden päätösten tai kanteluiden avulla. Aluehallintovirastojen tulisi jo nyt käyttää aiempaa enemmän uhkasakon asettamismahdollisuutta selkeissä lainrikkomuksissa.

39 Miten Ennaltaehkäisevällä ja jälkikäteisvalvonnalla on erilaiset, toisiaan täydentävät vaikutukset lain noudattamiseen. Perusturvarikos eroaisi nykyisistä valvontaviranomaisten sanktiojärjestelmistä, koska se kohdistuisi etupäässä henkilökohtaisesti yksittäiseen tai yksittäisiin virka- ja luottamushenkilöihin. Pykälä sopisi virkarikosten yhteyteen, ja se olisi ikään kuin virkarikosten yksi alalaji ja tunnusmerkistö silloin kun velvollisuuden rikkominen koskee perusturvaa. Rikos edellyttäisi vain tahallisuutta eikä tuottamus riittäisi, jotta tutkintakynnys ei olisi liian alhainen. Siihen voisi syyllistyä vain johtavassa asemassa oleva, esimerkiksi määrärahoista vastaava virkamies. Lisäksi syytteeseen voisi asettaa esittelijät ja luottamusmiehet kuten lautakunnan jäsenet ja valtuuston jäsenet, jotka periaatteessa nytkin voivat syyllistyä virkavelvollisuuden rikkomiseen.

40 Miten Yksilöllisen sakkorangaistuksen lisäksi kunnalle tai ehkä myös valtiolle voitaisiin määrätä yhteisösakko. Perusturvarikoksen kohdalla pitäisi miettiä myös koskisiko uusi tunnusmerkistö vain kuntia vai myös valtion elimiä ja laitoksia tai kaikkia julkisyhteisöjä, jotka hoitavat ja tarjoavat perusturvaan kuuluvia palveluja, esimerkiksi sairaanhoitopiirejä. Perustasolla toimivia työntekijöitä ja vastaavia pykälä ei koskisi, heitä koskevat jatkossakin entiset virkavirhepykälät.

41 Esimerkki Yksittäisen virkamiehen henkilökohtaisesta rikosoikeudellisesta vastuu. Voitaisiinko Tehyn lakkoon osallistuvia sairaanhoitajia laittaa rikosoikeudelliseen vastuuseen, jos he eivät tule lakon aikana töihin hallituksen ja työantajan määräyksestä huolimatta. Perusteluna oli, että potilaiden turvallisuus saattaisi olla uhattuna.

42 Esimerkki Samalla tavalla johtavien virkamiesten ja luottamushenkilöiden laittomat säästöpäätökset vaarantavat sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa hoidon ja huollon tarpeessa olevien asiakkaiden turvallisuuden. Perusturvarikoksessa on kyse samanlaisesta ajatuksesta, nyt vain syytettyjen penkille joutuisivat määrärahoista vastuussa olevat virkamiehet tai luottamushenkilöt tavallisten rivityöntelijöiden sijasta.

43 Demokratiaryhmä Osallistuva budjetointi Alueellinen osallistuminen Kansanäänestys Vuorovaikutuksen ja valmistelun avoimuus Kansalaisten vaikuttamisen opas Demokratiatilat Edustuksellisen demokratian malli Kaupunginvaltuuston roolin vahvistaminen Kuntalaisten laaja osallistuminen demokratiaprosessiin

44

45 Tampere-talo

46 Vammaisuus, ihmisoikeudet ja osallisuus Juha-Pekka Konttinen lakimies, Kynnys ry / VIKE TERVE-SOS 2012 Tampere

47 Esityksen sisältö Onko kaikkien kuntalaisten on helppo osallistua kunnan toimintaan? Esimerkkinä vammaisten osallisuus yhteiskunnassa: 1.Perus- ja ihmisoikeuksien vaikutukset vammaisten oikeuksien kehittymiseen 2.Osallisuuden haasteet käytännössä 3.Kohti täysimääräistä osallisuutta VIKE

48 Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus (YK ) 1. artikla: Kaikki ihmiset syntyvät vapaina ja tasavertaisina arvoltaan ja oikeuksiltaan. Heille on annettu järki ja omatunto, ja heidän on toimittava toisiaan kohtaan veljeyden hengessä. VIKE

49 Ihmisoikeudet Universaaleja kuuluvat kaikille ihmisille Luovuttamattomia Perustavanlaatuisia YK:n ihmisoikeussopimukset, Euroopan ihmisoikeussopimus Ratifioidut ihmisoikeussopimukset ovat Suomea sitovia Perusoikeudet ovat ihmisoikeuksien kansallisia heijastumia Perus- ja ihmisoikeudet konkretisoituvat kansallisessa yleis- ja erityislainsäädännössä VIKE

50 Suomen perustuslaki PL 1.2 : Valtiosääntö turvaa ihmisarvon loukkaamattomuuden ja yksilön vapauden ja oikeudet sekä edistää oikeudenmukaisuutta yhteiskunnassa. PL 19.1 : Jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon. PL 22 : Julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen. VIKE

51 Ihmisoikeusajattelun vaikutus vammaiskäsitykseen Vammaiset hyväntekeväisyyden kohteena Lääketieteellinen lähestymistapa Vammaisuuden tarkastelu sosiaalisesta näkökulmasta Oikeudellinen näkökulma keskittyy itsemääräämisoikeuden ja ihmisarvon kunnioittamiseen sekä yhdenvertaisuuteen Poliittinen malli ei tyydy perinteiseen osallisuuteen, se ottaa vammaiset ihmiset mukaan päätöksentekoon, paitsi omien asioidensa, myös muiden osalta. Asiakkaasta tuleekin kansalainen perus- ja ihmisoikeuksineen. VIKE

52 Itsenäisen elämän ideologia Itsenäinen elämä ei tarkoita sitä, että ihmisen olisi tehtävä kaikki itse tai yksin. Itsenäinen elämä tarkoittaa sitä, että ihmisellä on vapaus valita, ja että hän voi päättää omasta puolestaan. 'Kaikki ihmiset olivatpa he kuinka vaikeavammaisia tahansa, pystyvät tekemään päätöksiä. Judy Heuman, USA, independent living liikkeen perustaja VIKE

53 Suomen vammaispolitiikan lähtökohdat 1. Vammaisten henkilöiden oikeus yhdenvertaisuuteen 2. Vammaisten henkilöiden oikeus osallisuuteen 3. Vammaisten henkilöiden oikeus tarpeellisiin palveluihin ja tukitoimiin Valtioneuvoston selonteko Suomen vammaispolitiikasta 2006 Vammaispoliittinen ohjelma VAMPO YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista (CRPD) VIKE

54 YK:n vammaissopimus (CRPD) Suomi allekirjoittanut 2007, ratifiointiprosessi kesken Sitova ja velvoittava yleissopimus Suunnannäyttäjä >>> lainsäädäntö, politiikat, käytännöt Laaja-alainen syrjinnän kielto ja vammaisasioiden valtavirtaistaminen eri hallinnonaloille (myös yksityisen sektori) Tietoisuuden lisääminen, asenteiden muutos VIKE

55 CRPD 1 artikla Yleissopimuksen tarkoituksena on edistää, suojella ja taata kaikille vammaisille henkilöille täysimääräisesti ja yhdenvertaisesti kaikki ihmisoikeudet ja perusvapaudet, sekä edistää vammaisten henkilöiden synnynnäisen arvon kunnioittamista. KAIKKI SAMALLE VIIVALLE VIKE

56 Osallisuuden ja yhdenvertaisuuden haasteita Yhteiskunnan rakenteiden vaikutus osallisuuteen: Itsenäinen elämä (asuminen, palvelut, kommunikointi, tiedonsaanti, liikkuminen, oikeusturva ) Koulutus Työnhaku / työelämä Esteettömyys ja saavutettavuus Osallistuminen yhteiskuntaan (kansalaisoikeudet, oikeustoimikelpoisuus) Välitön / välillinen (rakenteellinen) / moniperusteinen syrjintä Ennakkoluulot ja asenteet taakkana VIKE

57 Osallisuus YK:n vammaissopimuksessa Vammaisten tosiasiallinen mukana oleminen kaikessa toiminnassa CRPD 4(3): Laadittaessa ja toimeenpantaessa lainsäädäntöä ja politiikkoja, joilla tätä yleissopimusta pannaan täytäntöön, sekä muissa vammaisia henkilöitä koskevissa päätöksentekoprosesseissa sopimuspuolten tulee neuvotella tiiviisti vammaisten henkilöiden kanssa ja aktiivisesti osallistaa heidät, mukaan lukien vammaiset lapset, heitä edustavien järjestöjen kautta. VIKE

58 Osallisuus YK:n vammaissopimuksessa (2) CRPD 29: Sopimuspuolet takaavat vammaisille henkilöille poliittiset oikeudet ja mahdollisuuden nauttia niitä yhdenvertaisesti muiden kanssa sekä sitoutuvat: a) varmistamaan, että vammaiset henkilöt voivat tehokkaasti ja täysimääräisesti osallistua poliittiseen ja julkiseen elämään yhdenvertaisesti muiden kanssa suoraan tai vapaasti valittujen edustajien kautta, myös siten, että heillä on oikeus ja mahdollisuus äänestää ja tulla valituiksi.. CRPD 33(3): Kansalaisyhteiskunta, erityisesti vammaiset henkilöt ja heitä edustavat järjestöt, on osallistettava ja heidän on osallistuttava seurantamenettelyyn täysimääräisesti. VIKE

59 Kohti täysimääräistä osallisuutta Kysymys on oikeudellisesta velvoitteesta! Palvelujärjestelmän kehittäminen ja kuntien soveltamiskäytäntöjen yhdenmukaistaminen Riittävä apu ja tuki (sis. tuettu päätöksenteko) Kohti hyvää hallintoa, palvelusuunnittelun kehittäminen Kunnalliset vammaisneuvostot, asiakasraadit Järjestöt, vertaistoiminta, kokemusasiantuntijuus Yhteistyö eri tahojen välillä (työryhmät, avoin vuoropuhelu ) Seuranta- ja valvontajärjestelmät Ihmisoikeudet vs. talous Asenteet ja tahtotila toimintatapojen ja käytäntöjen muutos VIKE

60 Nothing about us without us VIKE

61 Miten kunta turvaa ihmisoikeuksien ja yhdenvertaisuuden toteutumisen sosiaali- ja terveyspalveluissa? A. Erinomaisesti B. Hyvin C. Melko huonosti D. Erittäin huonosti ÄÄNESTYSOHJE: Lähetä valitsemasi vastausvaihtoehto A, B, C tai D tekstiviestinä numeroon Viestin hinta on normaali tekstiviestin hinta.

62 Miten kunta turvaa ihmisoikeuksien ja yhdenvertaisuuden toteutumisen sosiaali- ja terveyspalveluissa? A. Erinomaisesti B. Hyvin C. Melko huonosti D. Erittäin huonosti ÄÄNESTYSOHJE: Lähetä valitsemasi vastausvaihtoehto A, B, C tai D tekstiviestinä numeroon Viestin hinta on normaali tekstiviestin hinta.

Suvianna Hakalehto-Wainio OTT,VT Asiantuntijalakimies. Lapsen osallisuus lastensuojelussa

Suvianna Hakalehto-Wainio OTT,VT Asiantuntijalakimies. Lapsen osallisuus lastensuojelussa Suvianna Hakalehto-Wainio OTT,VT Asiantuntijalakimies Lapsen osallisuus lastensuojelussa Esityksen rakenne 1) Lapsen oikeuksista Lapsen oikeuksien sopimus: keskeiset periaatteet Lasten oikeuksien toteutumisen

Lisätiedot

Unohtuuko hiljainen asiakas?

Unohtuuko hiljainen asiakas? Unohtuuko hiljainen asiakas? - yhdenvertaisuuden pullonkaulat päihdepalveluissa Päihdetyön seminaari Kuopio 5.11.2015 Heidi Poikonen Sosiaalioikeuden yliopisto-opettaja Oikeustieteiden laitos Oikeudellinen

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro. - Perus- ja ihmisoikeuksien turvaaminen -

Kommenttipuheenvuoro. - Perus- ja ihmisoikeuksien turvaaminen - Kommenttipuheenvuoro - Perus- ja ihmisoikeuksien turvaaminen - Juha-Pekka Konttinen oikeusasiamiehensihteeri 4.11.2015 Helsinki 9-Nov-15 1 Sosiaalisten perusoikeuksien turvaaminen Perustuslain 19 :n 1

Lisätiedot

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia 1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia Ihmisarvon kunnioittaminen ja siihen liittyen yhdenvertaisuus, syrjimättömyys ja yksityisyyden

Lisätiedot

Asiakaslähtöisyys vammaissosiaalityön prosessissa

Asiakaslähtöisyys vammaissosiaalityön prosessissa Asiakaslähtöisyys vammaissosiaalityön prosessissa Eskoon alueellinen vammaissosiaalityöntekijöiden tapaaminen 6.9.2016 13.9.16 Asiakaslähtöisyys vammaissosiaalityön prosessissa / Stina Sjöblom 1 THL:n

Lisätiedot

Vammaistyön uusimmat kuulumiset

Vammaistyön uusimmat kuulumiset Vammaistyön uusimmat kuulumiset VS avy 15.9.2015 Vammaisuuden määritelmä Vammaisuus ei ole vain terveysongelma. Se on monimutkainen ilmiö, joka syntyy vuorovaikutuksessa henkilön ja yhteiskunnan piirteiden

Lisätiedot

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS 2010 20.5.2010 Neuvotteleva virkamies Onko informaatio-ohjauksella tulevaisuutta? Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Artikloista arkitodellisuuteen

Artikloista arkitodellisuuteen Artikloista arkitodellisuuteen YK:n vammaissopimus on ratifioitu - Mikä muuttuu? Sirkka Sivula johtava lakimies Kehitysvammaisten Tukiliitto ry OLET TÄRKEÄ Miten minä voin omalla työlläni edistää YK-sopimuksen

Lisätiedot

Kokemuksia henkilökohtaisen budjetoinnin kehittämisestä. Petteri Kukkaniemi

Kokemuksia henkilökohtaisen budjetoinnin kehittämisestä. Petteri Kukkaniemi Kokemuksia henkilökohtaisen budjetoinnin kehittämisestä Petteri Kukkaniemi Omaisjärjestötaustainen valtakunnallinen palveluiden kehittäjä ja tuottaja. Tavoitteemme on löytää yksilöllisiä ratkaisuja ja

Lisätiedot

Ilmoitusvelvollisuus ja lainsäädäntö

Ilmoitusvelvollisuus ja lainsäädäntö Ilmoitusvelvollisuus ja lainsäädäntö 18.1.2017 / Timo Mutalahti 1 Kuvat: Pixabay.com Ilmoitus viranomaisille Missä asukkaan asumiseen tai elämiseen liittyvissä ongelmissa vuokranantajalla tai asumisen

Lisätiedot

Lapsi perheen ja hallinnon välissä

Lapsi perheen ja hallinnon välissä Lapsi perheen ja hallinnon välissä Lasten ja perheiden eroauttaminen -seminaari Pentti Arajärvi 11.11.2015 1 Lapsen oikeuksien yleissopimus 3 artikla 1. Kaikissa julkisen tai yksityisen sosiaalihuollon,

Lisätiedot

Vanhuspalvelulaki tulee - mistä on kysymys? Päivi Voutilainen sosiaalineuvos, STM

Vanhuspalvelulaki tulee - mistä on kysymys? Päivi Voutilainen sosiaalineuvos, STM Vanhuspalvelulaki tulee - mistä on kysymys? Päivi Voutilainen sosiaalineuvos, STM Lisätietoa: www.stm.fi Tiedotteet Tiedote 66/2012 VALMISTELUN KONTEKSTI TAVOITTEENA VAIKUTTAVA OHJAUS Ikäihmisten palvelujen

Lisätiedot

Mitä ovat kohtuulliset mukautukset ja kenelle?

Mitä ovat kohtuulliset mukautukset ja kenelle? Mitä ovat kohtuulliset mukautukset ja kenelle? 13.4.2015 Pirkko Mahlamäki Pääsihteeri, Vammaisfoorumi ry Kohtuulliset mukautukset Nykytilanne Uudistettu yhdenvertaisuuslaki voimaan 1.1.2015 Käytäntöjä

Lisätiedot

Henkilökohtainen avustajajärjestelmä ja vammaispalvelulaki. Jyväskylä 28.8.2008 lakimies Juha-Pekka Konttinen

Henkilökohtainen avustajajärjestelmä ja vammaispalvelulaki. Jyväskylä 28.8.2008 lakimies Juha-Pekka Konttinen Henkilökohtainen avustajajärjestelmä ja vammaispalvelulaki Jyväskylä 28.8.2008 lakimies Juha-Pekka Konttinen Henkilökohtainen avustaja järjestelmä (Kynnys ry:n laatima määritelmä) Henkilökohtainen avustaja

Lisätiedot

Sosiaalihuollon lainsäädännön kokonaisuudistus

Sosiaalihuollon lainsäädännön kokonaisuudistus Sosiaalihuollon lainsäädännön kokonaisuudistus Sosiaalihuoltolain valmistelun tilanne 1.2.2012 Työryhmän tehtävä Sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamistyöryhmän tehtävänä: selvittää sosiaalihuoltoa koskevien

Lisätiedot

Ihmisoikeuskeskus. YK:n vammaisyleissopimus arjessa Ihmisoikeudet kuntien toiminnassa. Vammaisneuvostopäivä Tampere

Ihmisoikeuskeskus. YK:n vammaisyleissopimus arjessa Ihmisoikeudet kuntien toiminnassa. Vammaisneuvostopäivä Tampere Ihmisoikeuskeskus YK:n vammaisyleissopimus arjessa Ihmisoikeudet kuntien toiminnassa Vammaisneuvostopäivä 1.12.2016 Tampere 1 Kenellä on oikeus, kenellä velvollisuus? Rights holders - Duty bearers Perus-

Lisätiedot

Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö

Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö Yleistä Sääntelyä kansainvälisellä tasolla YK:n lasten oikeuksien sopimus EU:n valkoinen kirja Sääntelyä yleislaeissa Perustuslaki, kuntalaki Erityislait

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

LUENTO TUETUSTA PÄÄTÖKSENTEOSTA JA ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDESTA. Satu Rautiainen, YTL Mikkeli / Kuopio

LUENTO TUETUSTA PÄÄTÖKSENTEOSTA JA ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDESTA. Satu Rautiainen, YTL Mikkeli / Kuopio LUENTO TUETUSTA PÄÄTÖKSENTEOSTA JA ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDESTA Satu Rautiainen, YTL Mikkeli 05.10. / Kuopio 11.10. Luentoni perustuu lisensiaatintutkimukseeni Itsemääräämisoikeus vammaisten henkilöiden kokemana

Lisätiedot

Vammaispalvelujen uudistaminen jatkuu

Vammaispalvelujen uudistaminen jatkuu Vammaispalvelujen uudistaminen jatkuu Henkilökohtaisen avun päivät Assistentti.info Helsinki, Kuntatalo 22.9.2010 Hallitussihteeri Jaana Huhta, STM Esityksen näkökulmia Vammaispalvelulain muutoksesta vuosi

Lisätiedot

Miksi tarvitaan eettistä keskustelua. Markku Lehto 28.1.2016

Miksi tarvitaan eettistä keskustelua. Markku Lehto 28.1.2016 Miksi tarvitaan eettistä keskustelua Markku Lehto 28.1.2016 Tausta» Eettisen ajattelun taustalla on» Biologinen pohjaviritys» Kulttuurin arvoväritys» Sosialisaatioprosessin mankelointi Miksi tarvitaan

Lisätiedot

Miten perus- ja ihmisoikeuksia käytetään? Ensisijaisena lähteenä YK:n vammaisten ihmisoikeussopimus

Miten perus- ja ihmisoikeuksia käytetään? Ensisijaisena lähteenä YK:n vammaisten ihmisoikeussopimus VIA-PROJEKTIN JURIDINEN POHJA Miksi juridiikkaa? Mikä on perusoikeus tai ihmisoikeus? Miten perus- ja ihmisoikeuksia käytetään? Ensisijaisena lähteenä YK:n vammaisten ihmisoikeussopimus Miksi juridiikkaa?

Lisätiedot

NUORTEN OSALLISUUS. Seija Saalismaa projektikoordinaattori. Lasten Kaste- Lappi ja Kuusamo

NUORTEN OSALLISUUS. Seija Saalismaa projektikoordinaattori. Lasten Kaste- Lappi ja Kuusamo NUORTEN OSALLISUUS LASTENSUOJELUN KEHITTÄJÄNÄ Seija Saalismaa projektikoordinaattori 1 Lainsäädäntö velvoittaa lasten ja nuorten osallisuuteen 2 Perustuslain 6 3 mom. määrää, että lapsia on kohdeltava

Lisätiedot

Kehittäjäasiakasvalmennus

Kehittäjäasiakasvalmennus Kehittäjäasiakasvalmennus 25.3.2014 klo 9-12 Eettiset kysymykset, vaitiolovelvollisuus, vastuut ja toimivalta Eettiset kysymykset MORAALI Siisti täytyy aina olla! sanoi kissa hietikolla Raapi päälle tarpeenteon

Lisätiedot

Lapsen saattohoito YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen näkökulmasta

Lapsen saattohoito YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen näkökulmasta Lapsen saattohoito YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen näkökulmasta Pyöreän pöydän keskustelu 14.3.2016 Säätytalo, Helsinki 14.3.2016 1 Eettiset koodistot/ ohjeet Terveys-/ lääkintäoikeus Sosiaalioikeus

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

SOSIAALIHUOLLON LAINSÄÄDÄNNÖN KOKONAISUUDISTUS - Sosiaalihuoltolain uudistuksen tilanne

SOSIAALIHUOLLON LAINSÄÄDÄNNÖN KOKONAISUUDISTUS - Sosiaalihuoltolain uudistuksen tilanne SOSIAALIHUOLLON LAINSÄÄDÄNNÖN KOKONAISUUDISTUS - Sosiaalihuoltolain uudistuksen tilanne Marja Heikkilä* 21.5.2012 * Hyödynnetty osin hallitusneuvos Virpi Vuorisen materiaalia Työryhmän työn tulos - Työryhmän

Lisätiedot

TOTEUTTAAKO VANHUSPALVELULAKI VALTAA VANHUUS -LIIKKEEN TEEMOJA?

TOTEUTTAAKO VANHUSPALVELULAKI VALTAA VANHUUS -LIIKKEEN TEEMOJA? TOTEUTTAAKO VANHUSPALVELULAKI VALTAA VANHUUS -LIIKKEEN TEEMOJA? Senioriliikkeen kevätkokous 22.04.2013 Helsinki Aulikki Kananoja LAKI l l Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden

Lisätiedot

Vammaisuus ja yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus. Simo Vehmas Erityispedagogiikan professori Jyväskylän yliopisto

Vammaisuus ja yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus. Simo Vehmas Erityispedagogiikan professori Jyväskylän yliopisto Vammaisuus ja yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus Simo Vehmas Erityispedagogiikan professori Jyväskylän yliopisto Poliittinen filosofia Pyrkimyksenä hahmottaa parhain tapa järjestää ihmisyhteisöjen elämä

Lisätiedot

Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet. Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet

Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet. Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2001:1 Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Sosiaali- ja terveysministeriö Helsinki 2001 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-0892-6 Sosiaalihuollon asiakkaan asema

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus henkilökohtaiseen apuun , Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl

Ajankohtaiskatsaus henkilökohtaiseen apuun , Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl Ajankohtaiskatsaus henkilökohtaiseen apuun 23.9.2014, Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl Palvelusuunnitelman merkitys korostuu! Palvelusuunnitelma Yhteistyössä ja yhteisymmärryksessä asiakkaan ja hänen läheistensä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuolto uudistuu Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö 16.9.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Keskeinen sisältö Jatkovalmistelu Uudistuksen toimeenpano

Lisätiedot

VAHINGONKORVAUSOIKEUDEN PERUSONGELMAT. Professori Juha Karhu Lapin yliopisto

VAHINGONKORVAUSOIKEUDEN PERUSONGELMAT. Professori Juha Karhu Lapin yliopisto VAHINGONKORVAUSOIKEUDEN PERUSONGELMAT Professori Juha Karhu Lapin yliopisto 10.9.2005 Vahinko ja perustellut odotukset perustellut odotukset kaikessa modernissa oikeudessa tärkeitä > luottamuksensuoja

Lisätiedot

Artikloista arkitodellisuuteen. - YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva yleissopimus

Artikloista arkitodellisuuteen. - YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva yleissopimus Artikloista arkitodellisuuteen - YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva yleissopimus LUENNON SISÄLTÖ Mitä ihmisoikeudet tarkoittavat? Sopimuksen synty ja ratifiointi Sopimuksen yleisesittely Tärkeimmät

Lisätiedot

Suvianna Hakalehto-Wainio apulaisprofessori VAMMAISTEN LASTEN IHMISOIKEUKSIEN TOTEUTUMINEN SUOMESSA

Suvianna Hakalehto-Wainio apulaisprofessori VAMMAISTEN LASTEN IHMISOIKEUKSIEN TOTEUTUMINEN SUOMESSA Suvianna Hakalehto-Wainio apulaisprofessori VAMMAISTEN LASTEN IHMISOIKEUKSIEN TOTEUTUMINEN SUOMESSA LAPSEN OIKEUKSISTA LAPSEN OIKEUKSIEN KEHITYS lapsi sosiaalisena ongelmana lapsi suojelun kohteena lapsi

Lisätiedot

YK-sopimus, itsemääräämisoikeus ja tuettu päätöksenteko Lahti Salla Pyykkönen Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

YK-sopimus, itsemääräämisoikeus ja tuettu päätöksenteko Lahti Salla Pyykkönen Kehitysvammaisten Tukiliitto ry YK-sopimus, itsemääräämisoikeus ja tuettu päätöksenteko 22.9.2016 Lahti Salla Pyykkönen Kehitysvammaisten Tukiliitto ry YK:n vammaissopimus Sopimus ratifioitu 10.6.2016 - laillisesti sitova. Sopimuksen

Lisätiedot

Henkilö, johon asiakas voi ottaa yhteyttä henkilötietojen käsittelyä koskevissa asioissa.

Henkilö, johon asiakas voi ottaa yhteyttä henkilötietojen käsittelyä koskevissa asioissa. Laatimispäivä: 1/2015 Tämä on tietosuojaseloste, joka sisältää rekisteriselosteen ja asiakkaiden henkilötietojen käsittelyä koskevan informoinnin. 1. Toiminnasta vastaava rekisterinpitäjä Katuosoite: Kuopion

Lisätiedot

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10. VANHUSPALVELULAKI Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.2013 Lain tarkoitus ( 1 ) IKÄÄNTYNYTTÄ VÄESTÖÄ KOSKEVAT TAVOITTEET

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia Satu Loippo 27.3.2013 Satu Loippo 1 Vanhuspalvelulain tarkoitus 1 Tuetaan ikääntyneen väestön

Lisätiedot

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet?

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet? Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet? Kotona kokonainen elämä, Hyvinkää6.9.2013 Sirpa Andersson, erikoistutkija VTT, THL, ikäihmisten palvelut -yksikkö 1 Esittelen: vanhuspalvelulakia

Lisätiedot

Vasemmistoliiton perustava kokous

Vasemmistoliiton perustava kokous VASEMMISTOLIITTO - VÄNSTERFÖRBUNDET Sturenkatu 4 00510 Helsinki Puh. (90) 77 081 Vasemmistoliiton perustava kokous 28. - 29.4.1990 - huhtikuun julistus - ohjelma - liittohallitus - liittovaltuusto Vasemmistoliiton

Lisätiedot

Laadun ja terveyshyödyn näkökulma soteuudistuksessa. Taina Mäntyranta

Laadun ja terveyshyödyn näkökulma soteuudistuksessa. Taina Mäntyranta Laadun ja terveyshyödyn näkökulma soteuudistuksessa Taina Mäntyranta 12.3.2015 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen.

Lisätiedot

Henkilö, johon asiakas voi ottaa yhteyttä henkilötietojen käsittelyä koskevissa asioissa.

Henkilö, johon asiakas voi ottaa yhteyttä henkilötietojen käsittelyä koskevissa asioissa. Laatimispäivä: 1/2015 Tämä on tietosuojaseloste, joka sisältää rekisteriselosteen ja asiakkaiden henkilötietojen käsittelyä koskevan informoinnin. 1. Toiminnasta vastaava rekisterinpitäjä Katuosoite: Kuopion

Lisätiedot

Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet

Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet Hyvä ikääntyminen mahdollisuuksien Seinäjoella seminaari, 6.9.2010 Peruspalveluministeri Paula Risikko TAVOITTEET

Lisätiedot

Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen

Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen Valtakunnallinen vertaistoiminnan koulutus 1 Mona Särkelä-Kukko 18.10.2013 1 Sisältö 1. Osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen

Lisätiedot

Lakiluonnos sosiaalityön näkökulmasta. Virpi Peltomaa Sosiaaliturvapäällikkö, YTM Näkövammaisten Keskusliitto ry 25.1.

Lakiluonnos sosiaalityön näkökulmasta. Virpi Peltomaa Sosiaaliturvapäällikkö, YTM Näkövammaisten Keskusliitto ry 25.1. Lakiluonnos sosiaalityön näkökulmasta Virpi Peltomaa Sosiaaliturvapäällikkö, YTM Näkövammaisten Keskusliitto ry 25.1.2012 Kelahalli Suhde muuhun lainsäädäntöön Suhde erityislakeihin oltava selkeä Lakien

Lisätiedot

Opiskeluterveydenhuollon toimivuus ja kokonaisuus opiskelijan terveys, hyvinvointi ja opiskelukyky seminaari , Joensuu

Opiskeluterveydenhuollon toimivuus ja kokonaisuus opiskelijan terveys, hyvinvointi ja opiskelukyky seminaari , Joensuu Opiskeluterveydenhuollon toimivuus ja kokonaisuus opiskelijan terveys, hyvinvointi ja opiskelukyky seminaari 11.11.2015, Joensuu Johtaja Sirkka Jakonen Itä-Suomen aluehallintovirasto, peruspalvelut, oikeusturva

Lisätiedot

Nimi: Perusturvajohtaja Mari Antikainen, puh. 044 718 6401. Henkilö, johon asiakas voi ottaa yhteyttä henkilötietojen käsittelyä koskevissa asioissa.

Nimi: Perusturvajohtaja Mari Antikainen, puh. 044 718 6401. Henkilö, johon asiakas voi ottaa yhteyttä henkilötietojen käsittelyä koskevissa asioissa. Laatimispäivä: 1/2015 Tämä on tietosuojaseloste, joka sisältää rekisteriselosteen ja asiakkaiden henkilötietojen käsittelyä koskevan informoinnin. 1. Toiminnasta vastaava rekisterinpitäjä Nimi: Kuopion

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Esa Iivonen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

LAUSUNTOPYYNTÖKYSELY HALLITUKSEN ESITYSLUONNOKSESTA LAIKSI SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN TUOTTAMISESTA

LAUSUNTOPYYNTÖKYSELY HALLITUKSEN ESITYSLUONNOKSESTA LAIKSI SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN TUOTTAMISESTA LAUSUNTOPYYNTÖKYSELY HALLITUKSEN ESITYSLUONNOKSESTA LAIKSI SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN TUOTTAMISESTA 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Valtakunnallinen vammaisneuvosto 2. Vastauksen kirjanneen

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

Itsemääräämisoikeus ja tuettu päätöksenteko

Itsemääräämisoikeus ja tuettu päätöksenteko Itsemääräämisoikeus ja tuettu päätöksenteko Itsemääräämisoikeus Itsemääräämisoikeus tarkoittaa, että ihmisellä on oikeus määrätä omasta elämästään ja tehdä omia valintoja. Useimmat päämiehet tarvitsevat

Lisätiedot

Vanhuus ja hoidon etiikka. Kuusankoski Irma Pahlman STM, ETENE, jäsen Tutkimus- ja verkostojohtaja, Kuopion yliopisto

Vanhuus ja hoidon etiikka. Kuusankoski Irma Pahlman STM, ETENE, jäsen Tutkimus- ja verkostojohtaja, Kuopion yliopisto Vanhuus ja hoidon etiikka Kuusankoski 19.11.2008 Irma Pahlman STM, ETENE, jäsen Tutkimus- ja verkostojohtaja, Kuopion yliopisto Valtakunnallinen terveydenhuollon eettinen neuvottelukunta (ETENE) käsittelee

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

KEHITYSVAMMALAIN MUUTOKSET. Itsemääräämisoikeus vahvistuu. Uusia määräyksiä rajoitustoimenpiteistä.

KEHITYSVAMMALAIN MUUTOKSET. Itsemääräämisoikeus vahvistuu. Uusia määräyksiä rajoitustoimenpiteistä. KEHITYSVAMMALAIN MUUTOKSET Itsemääräämisoikeus vahvistuu. Uusia määräyksiä rajoitustoimenpiteistä. LUKIJALLE Tässä esitteessä kerrotaan muutoksista, joita on tehty kehitysvammalakiin. Kehitysvammalaissa

Lisätiedot

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2010-2012 Asumisen arkea ja unelmia - näkökulmia kehitysvammaisten henkilöiden asumiseen Kajaani 3.11.2011 / Tuija Anttila Valtakunnallinen vammaisneuvostopäivä

Lisätiedot

Invalidiliitto ry Järjestöpäivät Kuntavaalit Sote-uudistus

Invalidiliitto ry Järjestöpäivät Kuntavaalit Sote-uudistus Invalidiliitto ry Järjestöpäivät 4.2.2017 Kuntavaalit Sote-uudistus Laura Andersson, yhteiskuntasuhdejohtaja Elina Akaan-Penttilä, lakimies Keijo Kaskiaho, liittohallituksen 2. vpj, sote-johtoryhmän pj

Lisätiedot

Käyttäjäkokemuksen asiantuntemusta vammaispalveluiden hankintaan

Käyttäjäkokemuksen asiantuntemusta vammaispalveluiden hankintaan Käyttäjäkokemuksen asiantuntemusta vammaispalveluiden hankintaan Vammaispalvelut 2013 13.-14.2.2013 Messukeskus, Helsinki Tiina Lappalainen, projektipäällikkö, YTM, ry Rotia palveluihin, kutia kumppanuuteen

Lisätiedot

Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö. Yhdenvertaisuussuunnittelun ohjeistus

Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö. Yhdenvertaisuussuunnittelun ohjeistus Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö Yhdenvertaisuussuunnittelun ohjeistus 1 Edistämisvelvollisuudet Yhdenvertaisuuden edistäminen (luku 2). Laki edellyttää yhdenvertaisuussuunnitelmaa viranomaisilta,

Lisätiedot

Henkilö, johon asiakas voi ottaa yhteyttä henkilötietojen käsittelyä koskevissa asioissa.

Henkilö, johon asiakas voi ottaa yhteyttä henkilötietojen käsittelyä koskevissa asioissa. Laatimispäivä: 1/2015 Tämä on tietosuojaseloste, joka sisältää rekisteriselosteen ja asiakkaiden henkilötietojen käsittelyä koskevan informoinnin. 1. Toiminnasta vastaava rekisterinpitäjä Katuosoite: Kuopion

Lisätiedot

Rotia palveluihin, kutia kumppanuuteen - käyttäjäkokemuksen asiantuntemusta vammaispalveluiden hankintaan

Rotia palveluihin, kutia kumppanuuteen - käyttäjäkokemuksen asiantuntemusta vammaispalveluiden hankintaan Rotia palveluihin, kutia kumppanuuteen - käyttäjäkokemuksen asiantuntemusta vammaispalveluiden hankintaan Henkilökohtaisen avun päivät 26.9.2012, Helsinki Tiina Lappalainen projektipäällikkö ry /Rotia-projekti

Lisätiedot

T Henkilöturvallisuus ja fyysinen turvallisuus, k-04

T Henkilöturvallisuus ja fyysinen turvallisuus, k-04 T-110.460 Henkilöturvallisuus ja fyysinen turvallisuus, k-04 Ilkka Kouri Henkilöstöturvallisuus 28.1.2004: Henkilöstöturvallisuus yleisesti Henkilöstöturvallisuus Henkilöstöturvallisuus on osa yritysturvallisuutta

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaispalveluissa henkilökohtainen apu ja vammainen lapsi

Ajankohtaista vammaispalveluissa henkilökohtainen apu ja vammainen lapsi Sosiaalipalvelut -tulosalue 1 Ajankohtaista vammaispalveluissa henkilökohtainen apu ja vammainen lapsi Päivi Nurmi-Koikkalainen 21.10.2008 Rovaniemi Oikeudenmukaisuus = normit + käytäntö H.T. Klami 1990

Lisätiedot

TASA-ARVO - VASEMMISTOLIITTO

TASA-ARVO - VASEMMISTOLIITTO TASA-ARVO - VASEMMISTOLIITTO VASEMMISTOLIITTO - VISIO Visiomme on talouspoliittisten valtarakenteiden demokratia, resurssien oikeudenmukainen jako, yleinen ja yhtäläinen tasa-arvo, ihmisten henkilökohtaisen

Lisätiedot

IHANTEET JA ARKI PÄIHTEIDEN KÄYTÖN PUHEEKSIOTTOTILANTEISSA PÄIVYSTYSVASTAANOTOILLA

IHANTEET JA ARKI PÄIHTEIDEN KÄYTÖN PUHEEKSIOTTOTILANTEISSA PÄIVYSTYSVASTAANOTOILLA IHANTEET JA ARKI PÄIHTEIDEN KÄYTÖN PUHEEKSIOTTOTILANTEISSA PÄIVYSTYSVASTAANOTOILLA Minna-Maria Behm, TtT, henkilöstöasiantuntija Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Pykälistä käytäntöön: ehkäisevän

Lisätiedot

Salassapito- ja tietosuojakysymykset moniammatillisessa yhteistyössä Kalle Tervo. Keskeiset lait

Salassapito- ja tietosuojakysymykset moniammatillisessa yhteistyössä Kalle Tervo. Keskeiset lait Salassapito- ja tietosuojakysymykset moniammatillisessa yhteistyössä 7.5.2014 Kalle Tervo Keskeiset lait Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (21.5.1999/621) Henkilötietolaki (22.4.1999/523) Laki

Lisätiedot

Kehitysvamma-alan tutkintotoimikunnan ja tutkinnon järjestäjien yhteistyöpäivä -ajankohtaista Anne Mårtensson Opetushallitus

Kehitysvamma-alan tutkintotoimikunnan ja tutkinnon järjestäjien yhteistyöpäivä -ajankohtaista Anne Mårtensson Opetushallitus Kehitysvamma-alan tutkintotoimikunnan ja tutkinnon järjestäjien yhteistyöpäivä -ajankohtaista 9.11.2012 Anne Mårtensson Opetushallitus VAMPO 2010-2015 Suomen vammaispoliittinen ohjelma VAMPO 2010 2015

Lisätiedot

Hard Law-Soft Law Tutkija Anja Karvonen-Kälkäjä, Lapin yliopisto/tkk

Hard Law-Soft Law Tutkija Anja Karvonen-Kälkäjä, Lapin yliopisto/tkk Hard Law-Soft Law 1 Onko 1800-luvun koodifikaatiomalli uudistumassa? -nationaalinen koodifikaatio ja eurooppalainen koodifikaatio -- staattisuus ongelmana Dynaaminen oikeus herkkyys muualta tuleville ärsykkeille

Lisätiedot

Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa

Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa Sara Haimi-Liikkanen /Kehittämiskoordinaattori Tarja Viitikko / Projektikoordinaattori KASTE / Kotona kokonainen elämä / Etelä-Kymenlaakson

Lisätiedot

Henkilö, johon asiakas voi ottaa yhteyttä henkilötietojen käsittelyä koskevissa asioissa.

Henkilö, johon asiakas voi ottaa yhteyttä henkilötietojen käsittelyä koskevissa asioissa. Laatimispäivä: 1/2015 Tämä on tietosuojaseloste, joka sisältää rekisteriselosteen ja asiakkaiden henkilötietojen käsittelyä koskevan informoinnin. 1. Toiminnasta vastaava rekisterinpitäjä Nimi: Katuosoite:

Lisätiedot

Ajankohtaisia asioita ja lakiuudistuksia

Ajankohtaisia asioita ja lakiuudistuksia Ajankohtaisia asioita ja lakiuudistuksia Aarne Rajalahti Ts. kehittämistoiminnan johtaja Tienviittoja tulevaisuuteen, 4.11.2014 Paljon rakenteellisia muutoksia meneillään Sote-palvelurakenneuudistus Sosiaalihuoltolaki

Lisätiedot

YHDENVERTAISUUSLAKI MITÄ KÄYTÄNNÖSSÄ?

YHDENVERTAISUUSLAKI MITÄ KÄYTÄNNÖSSÄ? YHDENVERTAISUUSLAKI MITÄ KÄYTÄNNÖSSÄ? Vammaisten henkilöiden oikeudet ja yhdenvertaisuus 2.2.2017 Oulu Pamela Sarasmo Ylitarkastaja, YVV-toimisto 2 VALTUUTETUN TEHTÄVÄ Valtuutettu edistää yhdenvertaisuutta

Lisätiedot

Sote- ja maakuntauudistuksen lapsivaikutusten arviointi

Sote- ja maakuntauudistuksen lapsivaikutusten arviointi Sote- ja maakuntauudistuksen lapsivaikutusten arviointi Esa Iivonen (MLL) ja Kirsi Pollari (LSKL) Lapsen oikeuksien iltapäivä 8.11.2016 Tuumasta toimeen Sote- ja maakuntauudistuksen oikeudellinen lapsivaikutusten

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet 24.2.2015 Rovaniemi Lakimies Timo Mutalahti Sininauhaliitto Asuminen ja päihteet Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden

Lisätiedot

LAPSEN OIKEUKSIEN YLEISSOPIMUS 20 VUOTTA

LAPSEN OIKEUKSIEN YLEISSOPIMUS 20 VUOTTA LAPSEN OIKEUKSIEN YLEISSOPIMUS 20 VUOTTA 1 YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus täyttää 20 vuotta 20.11.2009 Yleissopimus lapsen oikeuksista hyväksyttiin YK:n yleiskokouksessa 20.11.1989. 2 Lapsen ihmisoikeuksien

Lisätiedot

Suvianna Hakalehto Koulutusoikeuden apulaisprofessori KOULUTUSOIKEUS KEVÄT 2015

Suvianna Hakalehto Koulutusoikeuden apulaisprofessori KOULUTUSOIKEUS KEVÄT 2015 Suvianna Hakalehto Koulutusoikeuden apulaisprofessori KOULUTUSOIKEUS KEVÄT 2015 RYHMÄTEHTÄVÄ 1) Mitkä ovat koulutusoikeuden oikeuslähteet 2) Oppilaan velvollisuudet koulussa - mitä sinulle on jäänyt mieleen

Lisätiedot

Saattohoidon toteuttamisen eettinen perusta miksi on oikein hoitaa

Saattohoidon toteuttamisen eettinen perusta miksi on oikein hoitaa Saattohoidon toteuttamisen eettinen perusta miksi on oikein hoitaa Ritva Halila, dosentti, pääsihteeri etene@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Sidonnaisuudet ei kaupallisia

Lisätiedot

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT?

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 19.3.2010 Helsinki Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali- ja terveyspalvelujen lähivuosien haasteet

Lisätiedot

Miten voidaan vahvistaa asiakaslähtöisyyttä ja osallisuutta palvelujen toteuttamisessa?

Miten voidaan vahvistaa asiakaslähtöisyyttä ja osallisuutta palvelujen toteuttamisessa? Miten voidaan vahvistaa asiakaslähtöisyyttä ja osallisuutta palvelujen toteuttamisessa? Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki, Scandic Park 29.1.2015 Jaana Huhta, neuvotteleva virkamies STM Tavoitteita

Lisätiedot

Valtio säästää miten käy kehitysvammaisen ihmisen. Anneli Pohjola Sosiaalityön professori Lapin yliopisto

Valtio säästää miten käy kehitysvammaisen ihmisen. Anneli Pohjola Sosiaalityön professori Lapin yliopisto Valtio säästää miten käy kehitysvammaisen ihmisen Anneli Pohjola Sosiaalityön professori Lapin yliopisto 4.11.2015 Kysymys enemmän kuin ajankohtainen Kaikkialla puhutaan järjestelmäkieltä Asiakas, ihminen,

Lisätiedot

HOIDA ITE ITTES? Perjantai , Paasitorni, Helsinki

HOIDA ITE ITTES? Perjantai , Paasitorni, Helsinki HOIDA ITE ITTES? Perjantai 30.5.2008, Paasitorni, Helsinki HYVINVOINTIPALVELUT 2010-LUVULLA JULKINEN VASTUU, TUOTANTO JA RAHOITUS Missä kulkee julkisen vallan järjestj rjestämisvastuun raja? Maija Sakslin

Lisätiedot

Asukkaiden osallisuus ja hyvinvointivastuun jakautuminen. Riitta Pylvänen hankesuunnittelija

Asukkaiden osallisuus ja hyvinvointivastuun jakautuminen. Riitta Pylvänen hankesuunnittelija Asukkaiden osallisuus ja hyvinvointivastuun jakautuminen Riitta Pylvänen hankesuunnittelija Hyvinvointivastuun jakautuminen tulevassa sote -rakenteessa Asukkaat/asiakkaat Kunnat Yhteinen tietovaranto -asukkaiden

Lisätiedot

Laki kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä

Laki kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä N:o 497/2003 Annettu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2003 Laki kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku Yleiset säännökset 1 Lain tarkoitus ja soveltamisala Lain

Lisätiedot

Hyvinvoinnin rakentuminen järjestöjen näkökulmasta Kajaani Johtaja Anne Knaapi

Hyvinvoinnin rakentuminen järjestöjen näkökulmasta Kajaani Johtaja Anne Knaapi Hyvinvoinnin rakentuminen järjestöjen näkökulmasta 14.10.2016 Kajaani Johtaja Anne Knaapi Sosiaali- ja terveysjärjestöt Järjestöjen tuottamat sosiaali- ja terveyspalvelut Sosiaali- ja terveyspalveluja

Lisätiedot

Päihdealan sosiaalityön päivä 21.11.2013

Päihdealan sosiaalityön päivä 21.11.2013 Päihdealan sosiaalityön päivä 21.11.2013 Tervetuloa www.a-klinikka.fi www.paihdelinkki.fi www.a-klinikka.fi/tietopuu/ika-paihteet-ja-mieli 1 Sisko Salo-Chydenius, TtM, kehittämiskoordinattori JOHDANTO

Lisätiedot

Kunnallisen päätöksenteon luotettavuus

Kunnallisen päätöksenteon luotettavuus Kunnallisen päätöksenteon luotettavuus Olli Mäenpää, Helsingin yliopisto Kuntalaki uudistuu Kunnallisen päätöksenteon luotettavuus Kuntatalo 21.5.2013 Esityksen painopisteet 1. Julkishallinnon arvot ja

Lisätiedot

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ KUNTOUTUMISEN TUKEMISEN TUTKINNON OSASSA / NÄYTÖN

Lisätiedot

Henkilö, johon asiakas voi ottaa yhteyttä henkilötietojen käsittelyä koskevissa asioissa.

Henkilö, johon asiakas voi ottaa yhteyttä henkilötietojen käsittelyä koskevissa asioissa. Laatimispäivä: 10 / 2015 Tämä on tietosuojaseloste, joka sisältää rekisteriselosteen ja asiakkaiden henkilötietojen käsittelyä koskevan informoinnin. 1. Toiminnasta vastaava rekisterinpitäjä Katuosoite:

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki (817/2015)

Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki (817/2015) Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki (817/2015) Ammattihenkilölain aluekierros, Kuopio Neuvotteleva virkamies 2.3.2016 Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki voimaan 1.3.2016 Lisäksi 1.3. voimaan asetukset:

Lisätiedot

Lapsen saattohoito. Ritva Halila, dosentti, pääsihteeri Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE

Lapsen saattohoito. Ritva Halila, dosentti, pääsihteeri  Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Lapsen saattohoito Ritva Halila, dosentti, pääsihteeri etene@stm.fi www.etene.fi Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Sidonnaisuudet ei kaupallisia sidonnaisuuksia lastentautien erikoislääkäri

Lisätiedot

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Työelämän laatu ja johtaminen muutoksessa TOIMINTAYMPÄRISTÖN KAAOS RESURSSIEN NIUKKUUS JA KUNTALAISTEN RAJOTTOMAT TARPEET OVAT JO HAASTANEET

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaan itsemääräämisoikeus työryhmän alustavat linjaukset Koske X juhlii positiivista polkua Jyväskylä 10.5.

Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaan itsemääräämisoikeus työryhmän alustavat linjaukset Koske X juhlii positiivista polkua Jyväskylä 10.5. Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaan itsemääräämisoikeus työryhmän alustavat linjaukset Koske X juhlii positiivista polkua Jyväskylä 10.5.2012 SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON LÄHTÖKOHTINA UNIVERSAALIT

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10. Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.2016 1 Sosiaalihuoltoyksikön tehtävät ohjausta, yhteistyötä, lupahallintoa,

Lisätiedot

- valtion virastot ja laitokset - kuntien virastot ja laitokset sekä luottamuselimet - tuomioistuimet.

- valtion virastot ja laitokset - kuntien virastot ja laitokset sekä luottamuselimet - tuomioistuimet. VOIKO OIKEUSASIAMIES AUTTAA? 1) Mitä eduskunnan oikeusasiamies tekee? Oikeusasiamies valvoo, että viranomaiset ja virkamiehet noudattavat lakia ja täyttävät velvollisuutensa. Lisäksi hän valvoo muita julkista

Lisätiedot

Tehoa teknologiasta uusiin palvelukonsepteihin Salon kaupunki Vanhuspalveluiden asiantuntija ma.

Tehoa teknologiasta uusiin palvelukonsepteihin Salon kaupunki Vanhuspalveluiden asiantuntija ma. Tehoa teknologiasta uusiin palvelukonsepteihin 1.6.2011 31.12.2013 Salon kaupunki Vanhuspalveluiden asiantuntija ma. Tuula Suominen Salon väestöennusteet 2010 2040 75 vuotta täyttäneiden osalta Teknologian

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Hankepäällikkö Marja Heikkilä Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Eläköön elämä ja työ V Laajavuori

Lisätiedot

Ihmisoikeusnäkökulma sukupuolten väliseen tasaarvoon ja yhdenvertaisuuteen

Ihmisoikeusnäkökulma sukupuolten väliseen tasaarvoon ja yhdenvertaisuuteen Itä-Suomen yliopisto tasa-arvopäivät 17.4.2012 Kristiina Kouros pääsihteeri, Ihmisoikeusliitto Ihmisoikeusnäkökulma sukupuolten väliseen tasaarvoon ja yhdenvertaisuuteen LÄHESTYMISTAVAT IHMISOIKEUKSIIN

Lisätiedot

Lastensuojelun Keskusliitto Armfeltintie 1, Helsinki Puh. (09)

Lastensuojelun Keskusliitto Armfeltintie 1, Helsinki Puh. (09) YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen määräaikaisraportointi YK:n lapsenoikeuksien komitealle ja lapsen oikeuksien sopimuksen vaihtoehtoinen raportti Toiminnanjohtaja Hanna Heinonen 9.11.2016 Lastensuojelun

Lisätiedot