SOMPION KOULUN TOIMINTAKULTTUURIN KUVAUS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SOMPION KOULUN TOIMINTAKULTTUURIN KUVAUS"

Transkriptio

1 SOMPION KOULUN TOIMINTAKULTTUURIN KUVAUS Kerava.

2 SISÄLTÖ 0. YLEISKUVAUS Keravan kunnan historiaa Keravan kouluverkosto Sompion koulu OPPIMISYMPÄRISTÖ Fyysiset tilat Resurssit Ammatillinen vuorovaikutus Työtapojen kuvaus Pedagoginen kehittäminen Arviointi Koulun ulkopuolinen arviointi Koulun itsearviointi KOULUN ORGANISAATIO Johtamisjärjestelmä Koulua johtaa rehtori apunaan kaksi apulaisrehtoria ja johtoryhmä. Johtoryhmässä on viisi jäsentä rehtoreiden lisäksi. Se kokoontuu 2 h/vko sekä tarpeen mukaan TOIMINTAKULTTUURI Lukuvuoden järjestelyt Oppilastilanne Henkilöstö Luokanvalvojat Työajat Valvonnat Oppilasarviointi Oppilaat, jotka ovat valmistavan maahanmuuttajaopetuksen piirissä tai joilla on henkilökohtainen oppimissuunnitelma tai jotka tarvitsevat erityistä tukea, arvioidaan eri kriteerein kuin perusopetuksessa olevat oppilaat. Näiden oppilaiden arvioinnin perusteet löytyvät Keravan perusopetuksen opetussuunnitelman kohdasta Kasvatuskäytänteet Järjestyssäännöt Oppilaan ojentamisen muodot ja käytänteet Koulun käytänteet Oppituntien ajat Välitunnit Kouluruokailujärjestelyt Aamunavaukset Oppilaiden poissaolojen seuranta Koulun painotukset Ilmaisu ja luovuus Juhlat ja perinteet Lukuvuoden painotukset Opetusmenetelmät Koulussamme pyritään tänä lukuvuotena tarkastelemaan eri opetusmenetelmiä ja uudistamaan niitä Kasvattaminen ja kasvatuskäytänteiden juurruttaminen Hankkeet ja kansainvälinen toiminta... 25

3 6.1 Koulun ja kodin välinen yhteistyö Oppilaskuntatoiminta Tukioppilastoiminta Yhteistyö kaupungin muiden hallintokuntien kanssa Yhteistyö muiden tahojen kanssa OPPILASHUOLTO Yhteistyö nivelvaiheissa Tukiopetus Puuttumisen polku Koulunkäyntiavustajat Erityisopetus Oppilashuoltotyöryhmä Kouluterveydenhuolto Koulukuraattorin palvelut Koulupsykologin palvelut Yhteistyö muiden oppilashuoltotahojen kanssa KELPO-hanke (=kehitystä ja laatua perusopetustyöhön) Erityisnuorisotyöntekijä Maahanmuuttajaopetus JOPO light -opetus SOMPION KOULUN TURVALLISUUSSUUNNITELMA Tavoiteet Koulun fyysiset tilat turvallisuusnäkökulmasta Turvallisuusorganisaatio Toiminta koulukiusaamistilanteissa Toiminta tapaturmien ja sairauskohtausten sattuessa Tulipalon sattuessa Rikosten ja ilkivallan torjuntakeinot Varautuminen suuronnettomuuteen Varautuminen poikkeusoloihin Sisäinen turvatarkastus Poistumisharjoitukset AIHEKOKONAISUUDET Ihmisenä kasvaminen Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys Viestintä ja mediataito Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta Turvallisuus ja liikenne Ihminen ja teknologia LIITE 1. Sompion koulun luokanvalvojat, varavalvojat, oppilasmäärät ja luokkien kotiluokat LIITE 2. Sompion koulun henkilöstö LIITE 3. Luokanvalvojan tehtävät LIITE 4. Puuttumisen polku Sompion koulussa... 47

4 0. YLEISKUVAUS 0.1 Keravan kunnan historiaa Kerava sijaitsee Keski-Uusimaalla rajoittuen pohjoisessa Järvenpäähän, idässä Sipooseen, etelässä Vantaaseen ja lännessä Tuusulaan. Pinta-ala on 39,9 km 2, jolla se sijoittuu Suomen kaupungeista 7. pienimmäksi. Asukkaita vuoden 2008 lopussa Keravalla oli Lisäystä edelliseen vuoteen on 365 asukkaan verran. Väestötiheydeltään Kerava on Suomen kolmanneksi tiheimmin asutettu kunta Helsingin ja Kauniaisten jälkeen. Alueen asutushistoria ulottuu noin 9000 vuoden päähän, vaikka vielä keskiajallakin Kerava on ollut etupäässä eräaluetta. Voimakas väkimäärän kasvu alkoi rautateiden tulon jälkeen vuonna 1862, kun teollisuus saa jalansijaa aiemmin maatalousvaltaisella Keravalla. Vielä tuolloin Kerava oli osa Tuusulaa. Kerava sai kauppalan aseman vuonna 1924, ja kaupungiksi se tuli vuonna Keravan kouluverkosto Kaupungissa toimii yhdeksän perusopetusta antavaa koulua, yksi lukio ja yksi aikuislukio, kaksi ammatillista koulutusta tarjoavaa oppilaitosta sekä ammattikorkeakoulu. Taiteen perusopetusta on mahdollista saada Keravalla kolmessa oppilaitoksessa, jotka ovat yhdistysten ylläpitämät. Vuosiluokille perusopetusta antavat Ahjon, Lapilan, Killan, Kurkelan, Kalevan ja Ali- Keravan koulut. Savion koulu toimii pääsääntöisesti alakouluna, mutta tiloihin on sijoitettu erityisopetuksen luokka-asteita Perusopetusta vuosiluokille tarjoavat Keravanjoen koulun Jaakkolan toimipiste ja Sompion koulu. OPPILASMÄÄRÄ lukuvuosi lukuvuosi alakoulut yläkoulut

5 lukio ja aikuislukio = = 1147 Keravan kaupunki työllistää 1308 vakituisessa työsuhteessa olevaa. Heistä opetustoimen puolelle kuului vuonna 2008 kaikkiaan 278 vakituisessa virassa olevaa opetustyötä tekevää henkilöä. Koulutoimen strategiakartta. KASVO Strategiakartta PALVELUKYKY Laadukkaat peruspalvelut opetuksen kehittäminen osaamisen tuottaminen jatkokoulutuskelpoisuus KASVO:N TOIMINTAOHJELMA TA JA KÄYTTÖSUUNNITELMA TALOUS JA RESURSSIT Kestävä talous kustannustehokas toiminta kestävät investoinnit kysynnän ja tarjonnan tasapaino KASVON PALVELUVERKKO VIESTINTÄ- OHJELMA JOHTAMIS- JÄRJESTELMÄ KASVO Kasvaen ja oppien onnelliseen elämään PRDAGOGINEN OHJELMA LAATUJÄRJESTELMÄ PROSESSIT JA RAKENTEET Toimivat palvelujen tuottamisen rakenteet asiakaslähtöisyys tuottavuus toimialarajat ylittävä palveluyhteistyö KASVO:N HENKILÖSTÖASIOIDEN LINJAUKSET VIRKAEHTOSOPIMUKSET TVA YHTEISTOIMINTA OSAAMINEN JA UUDISTUMINEN Osaava henkilöstö osaamisen kehittäminen kehittyvä työympäristö kilpailukykyinen työnantaja johtamisen onnistuminen Sompion koulu Sompion koulu on Keravan keskustassa. Koulun historia alkoi vuonna 1921, jolloin toimiluvan sai Keski-Uusimaan ensimmäinen oppikoulu Keravalla. Oppilaita oli tuolloin 29 ja opettajia neljä. Sompion koulu on Keravan lukion kanssa muodostanut Keravan Yhteiskoulun vuodesta Yksityisenä kouluna Keravan yhteiskoulu lakkasi toimimasta vuonna Lokakuussa 2009 Keravan lukio ja aikuislukio muuttivat Nikkarin koulun tiloihin yläkoulun jäädessä Sompiolle.

6 Nykyinen päärakennus valmistui 1941 edellisen tuhouduttua talvisodan pommituksissa. Tuolloin uusi koulu sai runsaasti huomiota ollessaan Suomen ensimmäinen aineluokittain suunniteltu koulurakennus. Lisäsiipiä ja osia on päärakennukseen valmistunut neljään otteeseen viimeisin laajennus saatiin valmiiksi 2007.

7 1. ARVOPOHJA JA VISIO Perusopetuksen tulee edistää ihmisoikeuksia, tasa-arvoa ja demokratiaa, tukea luonnon monimuotoisuuden ja ympäristön elinkelpoisuuden säilyttämistä sekä monikulttuurisuuden hyväksymistä. Perusopetuksen paikallista arvopohjaa tarkennetaan Keravan kaupungin yhteisessä opetussuunnitelmassa. Arvopohjan tulee välittyä kouluissa opetuksen tavoitteissa, sisällöissä ja jokapäiväisissä toiminnoissa. Perusopetuksen toimintaa Keravalla ohjaaviksi arvoiksi ja arvostuksiksi on määritelty seuraavat seikat: 1. Otetaan vastuu ympäristöstä, omasta työskentelystä ja omista teoista. 2. Kouluyhteisömme jäsenten hyväksyminen ja arvostaminen. 3. Toimitaan yhdessä ja ollaan avoimesti vuorovaikutuksessa yhteisöllisyyden lisäämiseksi. 4. Arvostetaan työtä niin omaa kuin toistenkin. 5. Kehitysmyönteisyys. Koulujen omissa lukuvuosisuunnitelmissa on kirjattu kunkin vuoden kehittämispainopistealue. Koulun arvopohja on yhteydessä Keravan kaupungin strategiaan. Strategia on koko kaupungin kehittämistä ohjaava tahtotilan määrittely, jonka ovat laatineet kaupunginvaltuusto ja -hallitus, lautakunnat ja kaupungin johtoryhmä. Strategian toimintaohjelman painopisteitä ovat kasvu ja vetovoimaisuus, hyvinvointi, uusiutuminen ja innovaatiot sekä yhteistyö. Kullakin painopisteellä on valtuuston asettamat tavoitteet, joita halutaan linjata ja seurataan, sekä vastuutahot strategian keskeisille toimenpiteille. Keravan kaupungin strategia on luettavissa kaupungin Internet-sivulta osoitteessa Sompion koulussa ohjataan oppilaita rehellisyyteen, ahkeruuteen ja itsenäisyyteen, mutta myös yhteistyökykyisyyteen, kriittiseen ajatteluun sekä vastuun tuntemiseen omasta oppimisestaan, omista teoistaan ja terveydestään. Oppilaita ohjataan Keravan kaupungin strategian (nro 8) mukaisesti ottamaan vastuu myös ympäristöstään ja arvostamaan kotiseutuaan. Suomalainen yhteiskunta on nykyään monikulttuurinen. Tämä antaa koulullemme mahdollisuuksia, mutta asettaa myös vaatimuksia. Ohjaamme oppilaita kunnioittamaan tasa-arvoa, hyväksymään ihmisten ja kulttuurien erilaisuuden sekä arvostamaan omaa kulttuuriaan. Tuemme nuoren kehitystä koulun antamilla keinoilla yhteistyössä huoltajien, erityisopettajien ja muiden tahojen kanssa. Kouluyhteisömme tulee olla turvallinen työympäristö kaikille. Jokainen opettaja ohjaa oppilaita sisäistämään koulun normit ja työn tekemisen periaatteet. Laiminlyönteihin, kiusaamiseen ja syrjintään puututaan heti. Tavoitteena on panostaa hyvinvointiin ennaltaehkäisevillä toimenpiteillä (kaupungin strategia nro 7). Oppilaan kasvun tukemiseksi Sompion koulussa käytetään kasvatuskäytänteitä, joita ovat keskustelu, kirjoittaminen ja pohdiskelu, etuisuuden menettäminen, läksyjen ja muiden tehtävien tekeminen koulussa. Jälki-istunnot ovat käytössä, mutta niiden antamista pyritään välttämään käyttämällä muita kasvatuskäytänteitä.

8 Tapakasvatus on koulussamme keskeisessä asemassa, koska se monella tavoin helpottaa yhdessä toimimista ja yhdessä viihtymistä. Yhteisöllisyyden merkitys yksilön hyvinvointia edistävänä on kirjattu koko kaupungin strategiseksi tavoitteeksi (nro 6). Koulumme arvioi ja kehittää omaa toimintaansa lukuvuosisuunnitelmaan kirjattavilla vuosittain kehitettävillä alueilla (ks. myös Keravan perusopetuksen ops 2.1). Koulu tukee opettajien ammatillista kehittymistä. Sompion koulu on ilmaisupainotteinen, luovasti yhtenäistä perusopetusta toteuttava yläkoulu, jossa käytetään luovia työtapoja ja tehdään laajaa yhteistyötä taiteen perusopetusta antavien koulujen kanssa. Ilmaisun painottaminen on Sompion koulussa vanha perinne, sillä jo vuonna 1933 painotuspisteitä biologian ja ornitologian lisäksi olivat liikunta ja musiikki. Nykyisin koulussa on kolme painotusluokkaa: liikunnan, musiikin ja draamapedagogiikan luokat kullakin luokka-asteella. Musiikkiluokkien oppilaat on valittu pääsykokeella ensimmäiselle luokalle ilmoittautumisen yhteydessä. Liikunta- ja draamaluokkien valintakokeisiin oppilaat osallistuvat kuudennen luokan keväällä. Liikuntaluokalle hakijat valitaan taipumuksen perusteella. Draamaluokka koostuu hakijoista, jotka ovat osoittaneet taipumusta, sekä niistä, jotka ovat kokeneet tarvitsevansa rohkaisua ilmaisussaan. Painotus tarkoittaa 7. luokalla yhtä lisätuntia. 8. ja 9. luokilla painotusaineen kaksi lisätuntia otetaan valinnaisainekiintiöstä. Musiikkiluokkaperinne on Keravalla vankka. Ensimmäiset musiikkiin painottuvat luokat perustettiin noin 30 vuotta sitten. Musiikkiluokalle haetaan sen vuoden alussa, jolloin lapsi aloittaa peruskoulun. Painotusluokat luokka-asteilla toimivat Keskuskoulussa. Luokka siirtyy Sompion yläkouluun 7. luokan alussa, jolloin on mahdollisuus muillakin pyrkiä musiikkiluokalle, mikäli sillä on tilaa.

9 Draamapedagogisen painotusluokan tavoitteena on kohottaa oppilaan itsetuntoa, antaa hänelle rohkeutta olla esillä, harjoituttaa ryhmässä toimimisen taitoja ja kykyä kohdata erilaisia elämäntilanteita turvallisessa opetusryhmässä. Draamapedagogiikka tarkoittaa asioiden oppimista ja opiskelua erilaisten draamatyökalujen avulla, ei pelkästään itse draaman opiskelua. Liikunnan painotetun luokan tavoitteena on ohjata oppilasta monipuoliseen liikunnan harrastamiseen, kehittää niin oppilaan koko persoonallisuutta liikunnan avulla kuin myös liikunnallisia valmiuksia sekä tarjota myönteisiä elämyksiä liikunnan parissa. 2. PERUSTEHTÄVÄ JA TOIMINTA-AJATUS Koulun toimintaa säätelevät lainsäädäntö, kouluhallitus, kaupungin valtuusto (virasto ja lautakunta), koulun johtoryhmä, opettajakunta ja oppilaskunta. KOULUHALLITUS Perusopetuslaki Opetussuunnitelman Kasvatus päämäärät sekä keskeiset perusteet tavoitteet Opetuksen tavoitteet ja sisällöt KUNTA Koulutussuunnitelma Päätös opetuksen tuntijaosta Kaupungin strategia Opetuksen tavoitteet ja sisällöt OPPILAITOS Opetussuunnitelma Koulun strategia Koulun toiminta-ajatus ja omaleimaisuus Järjestyssäännöt ja kasvatuskäytänteet Perusopetuslaki

10 Yleissivistävän peruskoulutuksen perustehtävänä on kasvattaa yksilöitä tasapainoisiksi, vastuuntuntoisiksi, itsenäisiksi ja luoviksi, yhteistyökykyisiksi ja rauhantahtoisiksi yksilöiksi. Perusopetuksen tavoitteena on perusopetuksen antaminen opetussuunnitelman mukaisesti. Tavoitteena on myös oppimaan ohjaaminen sekä oppilaan persoonallisen kasvun tukeminen osana yhteisöä. Oppilaille tarjotaan kelpoisuus jatko- opintoihin. Tavoitteena on, että Sompion koulusta lähtevillä nuorilla on tiedollinen, taidollinen ja asenteellinen valmius menestyä edellytystensä mukaisesti muuttuvassa ja uusia mahdollisuuksia luovassa maailmassa. Kokonaisvaltaisen kasvatuksen tavoitteena on myös kehittää oppilaan itsetuntemusta ja positiivista minäkuvaa, vastuullisuutta itsestä, muista ihmisistä ja ympäristöstä sekä kykyä noudattaa hyviä tapoja. Koulun tehtävänä on löytää jokaisesta oppilaasta hänen vahva alueensa: jokainen on hyvä jossakin- tekemällä oppii.

11 3. OPPIMISYMPÄRISTÖ 3.1 Fyysiset tilat Sompion koulu toimii Aleksis Kiven tie 18 olevassa kiinteistössä, jonka saneeraus päättyi vuoden 2008 syksyllä. Lukuvuotena opetusta on yhdessä pihaluokassa, joka on koulun eteläpuolella olevalla urheilukentällä aivan koulumme välittömässä läheisyydessä. Koulussa on 48 opetustilaa, jotka sijaitsevat viidessä siivessä ja kolmessa tasossa. Koulussa on kolme väestösuojaa, ja lisäksi kaupungin keskuskeittiö toimii tiloissamme.

12 3.2 Resurssit Suurin osa luokista on varustetasoltaan moderneja sisältäen dokumenttikameran, dataprojektorin, DVD-soittimen ja tietokoneen. E-siiven viidessä opetustilassa sekä yhdessä biologian luokassa on käytössä myös Smart Board teknologia opetuksen tukena. 3.3 Ammatillinen vuorovaikutus Sompiossa pyritään avoimeen, yhteisölliseen vuorovaikutteiseen koulukulttuuriin, jossa hyvien tapojen ja toisten ihmisten arvostaminen saa etusijan. Koulun toimintakulttuuri antaa arvoa koulun sisäiselle sekä kotien ja muun yhteiskunnan kanssa tehtävälle yhteistyölle. Oppilaat voivat osallistuvat koulun toimintakulttuurin luomiseen ja kehittämiseen. Yhteisöllisen toimintakulttuurin edellytyksenä ovat sisäistetyt ammatillisen vuorovaikutuksen periaatteet. Kasvattajien ammatillisuuteen kuuluu pohtia, millaista on hyvä vuorovaikutus. Se on jatkuva malli lapsille ja nuorille, ja vuorovaikutuksen avulla välittyy yhteisön arvopohja. Jos vuorovaikutus lapsia ja nuoria kohtaan on välittävää ja kannustavaa, sillä on vaikutusta myös hyvinvointiin yleisesti. Ammatillisen ja yksityisen vuorovaikutuksen ydinero piilee siinä, että ammatillisessa vuorovaikutuksessa tulee tiedostaa omat tunteet ja säädellä tunteiden siivittämää käyttäytymistä ja vuorovaikutusta. (Nousiainen & Piekkari 2007.) Tässä yhteydessä ammatillista vuorovaikutusta kuvataan pedagogisen toiminnan ja työtapojen sekä niiden kehittämisen kautta tarjoten esimerkkejä vuorovaikutuksesta eri oppiaineissa. Tarkastelun painopiste on koulun henkilöstön ja oppilaiden välisessä vuorovaikutuksessa. Mahdollisuuksia ammatilliseen vuorovaikutukseen tarjoavat parhaimmillaan VESO-koulutukset, OpeHyvä-hanke, aineryhmissä ja tiimeissä tehtävä koulun kehittämistyö ja muut koulun hankkeet sekä yhteistyömahdollisuudet ympäröivän yhteiskunnan kanssa Työtapojen kuvaus Sompion koulussa käytetään monipuolisia, vaihtelevia ja pedagogisesti tarkoituksenmukaisia työtapoja. Opetus- ja työskentelymenetelmien valinnassa otetaan huomioon oppilaiden yksilölliset erot ja erilaiset oppimistavat. Työtapojen valinnassa oppilaslähtöisyys on keskeisessä roolissa, ja oppilaita pyritään aktivoimaan oma-aloitteisiksi tiedon hankkijoiksi ja soveltajiksi sekä vahvistamaan heidän ongelmanratkaisutaitojaan. Sisällöllisenä painopistealueena koulussamme on ilmaisu. Ilmaisupainotteisuus näkyy käytännön työtapojen valinnassa, ja siihen on sitouduttu kaikissa oppiaineissa sekä koko koulun toimintakulttuurissa. Äidinkielessä ja vieraissa kielissä puhe- ja kirjoitusviestinnän harjoittelu erilaisissa viestintätilanteissa on keskeisessä roolissa. Luonnontieteissä suositaan puolestaan tutkivaa ja toiminnallista työskentelyä, jossa uusi tieto yhdistyy aikaisemmin opittuun. Reaaliaineissa oppilaita pyritään haastamaan aktiiviseen tiedon soveltamiseen arkielämään tekemällä paljon projektiluonteisia oppilaiden arkipäivään liittyviä töitä. Taito- ja taideaineissa oppi-

13 laan itseilmaisua ja luovuutta pyritään tukemaan tarjoamalla heille mahdollisimman monipuolisia ja yksilöllisiä työtapoja. Tietotekniikkaa hyödynnetään useimpien oppiaineiden tunneilla muun muassa tiedonhankinnassa ja havainnollistamisessa. Tavoitteena on myös kannustaa oppilaita aktiiviseen tiedon etsimiseen sähköisistä lähteistä myös koulun ulkopuolella Pedagoginen kehittäminen Koulumme toiminta perustuu opetussuunnitelmaan, jonka mukaisesti kokonaisvaltaisen kasvatuksen tavoitteena on mm. kehittää oppilaan itsetuntemusta ja positiivista minäkuvaa. Oppilaita ohjataan myös ottamaan vastuuta itsestään sekä muista ihmisistä ja ympäristöstä. Koulun henkilökunta kannustaa oppilaita löytämään jokaisen oman vahvan alueen. Jokainen on hyvä jossakin - tekemällä oppii. Koulun henkilökunta ohjaa ja auttaa oppilaita sisäistämään koulumme normit ja työn tekemisen periaatteet. Positiivista palautetta annetaan, kun siihen on tilaisuus. Hyvien tapojen avulla helpotamme yhdessä toimimista ja yhdessä viihtymistä. Koulussa ohjataan opettajaa arvioimaan ja kehittämään omaa toimintaansa sekä tuetaan opettajien ja muun henkilökunnan ammatillista kehittymistä esim. koulutusten avulla. Opettajan oman työn kehittämistä ja arviointia toteutetaan mm. aineryhmien sisällä ja tiimeissä. Opettajat ja koulun muu henkilökunta laativat yhdessä yhteiset toimintatavat ja valvovat niiden toteutumista. Tavoitteena on luoda vuorovaikutteinen koulukulttuuri, jossa hyvien tapojen ja toisten ihmisten arvostaminen on etusijalla. Toimiva tiedonkulku kodin ja koulun välillä on vankka perusta toimivalle yhteistyölle. Se edellyttää molemminpuolista ja avointa vuorovaikutusta. Lähtökohtana tulee olla eri osapuolien kunnioitus, tasa-arvo ja yhdenvertaisuus. Kodin ja koulun yhteistyömuotoja ovat mm. vanhempainillat, tiedottaminen puolin ja toisin sekä erilaiset juhlat ja tapahtumat. 3.4 Arviointi Koulun ulkopuolinen arviointi Koulun toimintaa, onnistumisia ja kehitettäviä asioita, arvioidaan mm. vanhemmille kohdistetuilla huoltajakyselyillä ja oppilaskyselyillä, jotka toistuvat vaihdellen vuosittain. Valtakunnalliset kokeet ja PISA-tutkimukset tuloksineen sekä ruokahuoltokyselyt antavat hyvää pohjatietoa tehdä arviointia. Opetusministeriö on päättänyt koulutuksen arviointisuunnitelmasta vuosille Ministeriön tavoitteena on lisätä koulutuksen ulkopuolisen arviointitoiminnan vaikuttavuutta, vakautta ja ennakoitavuutta. Vuosina toteutetaan koulutuksen ulkopuoliset arvioinnit esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden toimivuuden osalta.

14 3.4.2 Koulun itsearviointi Arvioidessa koulutuksen tuloksellisuutta on otettava huomioon toiminnan vaikuttavuus, toiminnan taloudellisuus ja toiminnan tehokkuus. Yksinkertaistaen vaikuttavuus tarkoittaa sitä, että tehdään oikeita asioita ja tehokkuus, että asiat tehdään oikein. Vaikuttavuudella tutkitaan, viekö toiminta toivottuihin tuloksiin, ja tehokkuudella tarkastetaan, ovatko toimintaedellytykset oikein määriteltyjä ja toimivia. Arvioimalla toiminnan taloudellisuutta seurataan taloudellisten resurssien käyttöä perusteltavuusnäkökulmasta. Koulun itsearviointia toteutetaan lukuvuosisuunnitelman avulla, jossa arvioidaan lukuvuoden toimintaa. Kansainvälisellä EFQM (The European Foundation for Quality Management) -kriteeristöllä arvioidaan koulun työyhteisön toimintaa. EFQM-kriteeristö on yhdeksänportainen. 4. KOULUN ORGANISAATIO 4.1 Johtamisjärjestelmä Koulua johtaa rehtori apunaan kaksi apulaisrehtoria ja johtoryhmä. Johtoryhmässä on viisi jäsentä rehtoreiden lisäksi. Se kokoontuu 2 h/vko sekä tarpeen mukaan Tiimit Tiimit on perustettu syksyllä Lukukautena tiimejä oli viisi ja jokaisen tiiminvetäjänä toimi johtoryhmän eli joryn jäsen. Viime lukukautena tiimien määrä nostettiin seitsemään, samalla kun tiimien jäsenmäärä laski pienemmäksi. Tiimeissä on keskimäärin kahdeksan opettajajäsentä. Lisäksi tiimitoimintaan osallistuvat mahdollisuuksien mukaan myös terveydenhoitaja, kuraattorit, Kelpo-työntekijä ja kouluavustajat. Kerran viikossa kokoontuva jory määrittelee tiimeissä käsiteltäviä asioita, mutta niitä voi tulla myös tiimiläisiltä itseltään tiimipalavereissa. Tiimit ovat keskeisiä toimijoita koulun organisaatiorakenteessa nyt, kun niiden toiminta on säännöllistä. Näin henkilökunnan mielipiteet sekä huolenaiheet pääsevät helpommin esille ja tiimeissä tehdään käsiteltävistä asioista esityksiä joryn käsiteltäväksi.

15 Tiimipalavereista tehdään muistiot, joista näkee käsitellyt asiat ja esitykset, ja ne lähetetään sähköpostilla joryn jäsenille. Tiimimuistiot kootaan myös paperiversioina kansioon. Tiimipalavereja oli viime lukukautena keskimäärin 12 kertaa. Kokoontumiskerrat vaihtelivat kuitenkin tiimien tehtävien mukaan. Kuluvana lukukautena tiimipalavereja on yleensä pidetty joka viikko. Suppeata tiimiarviointia tehtiin viime syksynä kehityskeskustelujen yhteydessä täytettävällä kyselylomakkeella. Säännöllinen tiimin toiminnan arviointimenetelmä on kehitteillä Tiimien vastuualueet ja toimintakuvauksia Jokaisella tiimillä on oma vastuualueensa, ja lisäksi tiimeissä käsitellään yleisesti koko koulua koskevia asioita, esimerkiksi lukuvuosisuunnitelmaa, opetussuunnitelman aihekokonaisuuksien päivitystä, järjestyssääntöjä ja pelastussuunnitelmaa. Tiimi 1. Uusi tiimi, joka on profiloitunut miettimään seitsemänsien luokkien asioita ja työhyvinvointia liikunnan näkökulmasta. Yhtenä vastuualueena ovat erityispäivät. Tiimi 2. Vastaa tiedotuksesta koulussamme. Viime lukuvuonna tiimi toimitti ja painatti syystiedotteen ja toimintakalenterin, suunnitteli valokuvausaikataulun ja aineenopettajavartin aikataulun. Myös kevätjuhla oli tiimin vastuulla. Kuluvana lukukautena tiimi on tehnyt sähköisen version syystiedotteesta. Lisäksi opettajainhuoneessa oleva infotaulun päivitys ja tiedotteiden tekeminen koteihin kuuluvat tiimin tehtäviin. Tiimi 3. Uusi tiimi, joka on osallistunut osaltaan mm. yhteisten pelisääntöjen luomiseen, organisoineet valinnaisainepäivää, tehneet työnjakoa 8. ja 9. luokkien lv-tuntikansion tekemistä varten. Tiimi 4. Pysyviä vastuita: koulun yrittäjyystoiminta. Tavoitteena on, että yrittäjyyden pitäisi näkyä jokaisessa oppiaineessa jollakin tavalla. Eräänä yhteistyökumppanina koulullamme on Keravan seurakunta, ja tiimi hoitaa näitä yhteyksiä seurakuntaan päin. Lisäksi tiimissä on kaksi henkilöä, jotka vastaavat työjärjestyksiin liittyvistä asioista. Viime keväänä tiimin vastuulla oli viimeisen viikon ohjelma. Toimintakultuurin päivitys kuluvana lukukautena on tiimin vastuulla. Tiimi 5. Toimintakulttuurin kirjallisen esityksen lopullinen koostaminen edellisinä lukukausina. Erityispäivät ovat kuluvana lukukautena keskeisenä vastuualueena. Teemaviikko viime lukukautena marraskuussa oli tiimin suunnittelema. Tiimi 6. Turvakansion tekeminen ja päivittäminen. Tiimi on tehnyt toimintakulttuurin turvallisuussuunnitelmaosion.

16 Tiimi 7. Vastaa erityisopetukseen liittyvistä asioista. Tiimi on osallistunut toimintakulttuurin erityisopetukseen liittyvän osion tekemisestä ja päivittämisestä.

17

18 5. TOIMINTAKULTTUURI 5.1 Lukuvuoden järjestelyt Oppilastilanne Lukuvuonna Sompion koulussa on 757 oppilasta (tilanne ). Luokkamuotoisessa erityisopetuksessa on 40 oppilasta ja perusopetusryhmiin integroituina 37 oppilasta. Joustavan perusopetuksen ryhmässä opiskelee kahdeksan oppilasta. Valmistavassa maahanmuuttajaopetuksessa on 20 oppilasta Henkilöstö Sompion koulussa työskentelee 69 opettajaa lukuvuonna Virkasuhteessa opettajista on 57. Määräaikaisessa opettajan toimessa on 12 opettajaa. Muodollisesti päteviä on 50. Vieraita uskontoja ja äidinkieliä opettavia on kaikkiaan kuusi. Henkilökuntaan kuuluu kaksi laaja-alaista erityisopettajaa, kolme opinto-ohjaajaa, kaksi koulukuraattoria, yksi koulupsykologi, neljä koulunkäyntiavustajaa, yksi terveydenhoitaja, kaksi kouluisäntää ja yksi kalustekunnostaja, yhdeksän keittäjää ja kuusi siistijää. Lisäksi henkilökuntaan kuuluvat JOPO-light -ohjaaja, KELPO-työntekijä, erityisnuoriso-ohjaaja ja päihdepysäkin työntekijä (liite 2). Näistä kolme jälkimmäistä toimivat koululla osan viikosta. Sompion koulu tukee henkilökunnan kehittymismahdollisuuksia, mikä on kirjattu koko kaupungin strategiaksi (nro 9). Opettajat laativat lukuvuodeksi henkilökohtaisen koulutussuunnitelman, joka käydään läpi rehtorin kanssa kehityskeskustelussa Luokanvalvojat Luokanvalvoja on oppilaan lähiopettaja, joka seuraa oppilaiden koulunkäynnin säännöllisyyttä, menestymistä ja hyvinvointia koulussa (liite 1). Luokanvalvoja tiedottaa oppilaille työjärjestyksistä ja koulun käytännöistä sekä pitää yhteyttä koteihin. Luokanvalvojalla on kokonaisvastuu luokan oppimisesta ja kasvun tukemisesta opetussuunnitelman määrittelemällä tavalla. Kasvun tukemiseen liittyy mm. valvontaluokkansa HOJKS-oppilaiden henkilökohtaisten opetussuunnitelmien päivittäminen yhdessä aineenopettajien ja erityisopettajien kanssa (liite 3). Luokanvalvojat tapaavat 7. luokan aikana huoltajat kolmikantakeskustelussa. Huoltajat voivat olla yhteydessä luokanvalvojaan kirjallisesti, Wilman välityksellä, sähköpostitse tai puhelimitse. Opettajainhuoneeseen tai koulusihteerille voi jättää soittopyynnön, jollei luokanvalvojaa tavoita koululta välituntien aikana Työajat Syyslukukausi 2010 alkaa torstaina ja päättyy keskiviikkona Syyslomaa vietetään (vko 43).

19 Kevätlukukausi 2011 alkaa tammikuun 10. päivä ja päättyy lauantaina , jolloin vietetään päättäjäiset. Talviloma on viikolla 8 eli Pääsiäisloma on Näiden lisäksi kesäkuussa torstai 2.6. (helatorstai) on vapaapäivä Valvonnat Opettajille kuuluu virkavelvollisuuteen välituntien valvominen. Lukukauden alussa apulaisrehtori laatii välituntivalvontalistan, jonka rehtori hyväksyy. Listassa olevien valvontojen lisäksi jokainen opettaja valvoo ja puuttuu tarvittaessa oppilaan käyttäytymiseen oppi- ja välitunneilla sekä erilaisissa koulun tilaisuuksissa. Koulualue on jaettu valvonta-alueiksi seuraavasti: A-siipi B-siipi Alue käsittää A-siiven ylä- ja alakerran (Laurintien suuntainen juhlasalisiipi). Varsinaisia välituntialueita ovat aulat sekä yläkerran päätytasanne. Yläkerran käytävällä voi käydä lokerollaan, mutta välituntejaan siellä voivat viettää ainoastaan oppilaat, joiden luokka sijaitsee käytävällä. Alue käsittää B- ja C-osan yläkäytävän (opettajainhuoneen, kansliat ja opojen työtilojen edustat). Oppilaat ohjataan yläkäytävältä ja portailta muihin tiloihin. Aula Alue käsittää B-osan aulan ja monistamon edustan C-osan puolella. Järjestystä valvotaan yleisesti. Aulavalvoja tyhjää luokkien B110 ja B102 edustan, ns. Monnikellarin, oppilaista välituntien ajaksi aulaan. C/D-siipi Alue käsittää palloiluhallin alakäytävän (pukuhuoneet ja TN- luokka) sekä terveydenhoitajien tilan edessä olevan ala-aulan. Oppilaat ohjataan kummastakin tilasta välitunninviettopaikkoihin. Valvoja kiertää C-osan 2 alimman kerroksen luokkatilojen edustat. E-siipi/ruokala Alue käsittää fysiikka-kemian luokkien käytävän. Valvoja tyhjentää E-siiven oppilaista ja ruokailuaikoina osallistuu ruokailun valvontaan. Ruokailuaikoina E-osan valvoja valvoo ruokalassa ruokalavalvojana. UV Piha Alue käsittää koulun piha-alueet. Huolehditaan yleisesti järjestyksestä ja puututaan tupakointiin, roskaamiseen ja luvattomaan koulun alueelta poistumiseen. Puututaan erityisesti luvattomaan City- Marketissa välitunneilla käynteihin: kirjataan oppilaiden nimiä ylös ja ollaan yhteydessä koteihin. Lisäksi opettaja on velvollinen viemään ryhmänsä ruokailuun, valvoen ruoanoton linjastolla. 5.2 Oppilasarviointi Arvioinnin kohteina ovat oppiminen ja sen edistyminen sekä työskentely. Myös oppilaan käyttäytymistä tulee arvioida. Käyttäytymisen arviointi ei kuitenkaan ole osa oppiaineen arviointia, joten käyttäytyminen ei vaikuta esimerkiksi oppiaineesta saatuun arvosanaan.

20 Oppilaan arviointi jakautuu opintojen aikaiseen arviointiin ja päättöarviointiin. Opintojen aikana oppilaille annetaan välitodistus joulukuussa sekä lukuvuositodistus lukuvuoden lopussa. Yhdeksännellä luokalla oppilas saa päättötodistuksen. Oppilaan menestyminen opintojen aikana arvioidaan oppilaille yhteisissä oppiaineissa Keravan perusopetuksen opetussuunnitelman 2004 hyvän osaamisen kriteereiden mukaan. Päättöarviointi toteutetaan numeerisesti valtakunnallisten päättöarvioinnin kriteereiden mukaan. (Ks. Keravan perusopetuksen ops, 6.2.) Päättöarviointi perustuu 8. ja 9. luokilla saavutetun osaamisen tasoon. Tehtävänä on määritellä, miten hyvin oppilas on perusopetuksen päättyessä saavuttanut perusopetuksen oppimäärän mukaiset tai HOJKS:issa asetetut tavoitteet eri oppiaineissa. Vähintään kahden vuosiviikkotunnin mittaiset (2h/vko) valinnaisaineet arvioidaan oppiaineiden tavoin numeroin. Yhden vuosiviikkotunnin (1h/vko) pituiset valinnaiskokonaisuudet arvioidaan suoritusmerkinnöin hyväksytty (H)/hylätty (E). Käyttäytymisen arviointi kohdistuu siihen, miten oppilas ottaa huomioon muut ihmiset ja ympäristön, arvostaa työtä ja noudattaa koulun sääntöjä. (Ks. Keravan perusopetuksen opus, 6.1 ja käyttäytymisen arvioinnin perusteet.) Oppilaan itsearviointi kohdistuu oppilaan oppimisprosessiin ja työskentelytaitoihin. (Oppimisprosessi sisältää tavoitteen asettelun, suunnittelun, työskentelyn ja arvioinnin.) Opettajat voivat käyttää erilaisia oppilaan itsearviointimenetelmiä, kuten itsearviointilomakkeita, oppimispäiväkirjoja, portfolioita ja ohjauskeskusteluja. (Ks. Keravan perusopetuksen ops 6.1) Oppilaat, jotka ovat valmistavan maahanmuuttajaopetuksen piirissä tai joilla on henkilökohtainen oppimissuunnitelma tai jotka tarvitsevat erityistä tukea, arvioidaan eri kriteerein kuin perusopetuksessa olevat oppilaat. Näiden oppilaiden arvioinnin perusteet löytyvät Keravan perusopetuksen opetussuunnitelman kohdasta Kasvatuskäytänteet Järjestyssäännöt Sompion koulun järjestyssäännöt pohjautuvat perusopetuslakiin, asetukseen ja määräyksiin. Ne ovat opettajakunnan laatimat ja hyväksymät. SOMPION KOULUN JÄRJESTYSSÄÄNNÖT: Oppitunneille saavutaan ajoissa opiskeluvälineet mukana ja kotitehtävät tehtyinä. Koulussa käyttäydytään rauhallisesti ja hyviä tapoja noudattaen. Ruokailussa noudatetaan hyviä ruokailutapoja. Opiskelua ei saa häiritä. Ketään ei saa kiusata. Koulun omaisuutta ei saa turmella. Koulualue on savuton ja päihteetön. Välitunnit vietetään koulualueella. Polkupyörät ja muut kulkuneuvot jätetään niille varatuille alueille. Annettuja ohjeita noudatetaan.

Järjestyssääntöjen soveltaminen Kontiolahden kunnassa

Järjestyssääntöjen soveltaminen Kontiolahden kunnassa 1 (5) Kasvatus- ja koulutuslautakunta 28.10.2015 KONTIOLAHDEN KUNNAN PERUSOPETUKSEN JÄRJESTYSSÄÄNNÖT Järjestyssääntöjen tehtävänä on luoda perusta koulutyön kasvatuksellisten ja opetuksellisten tavoitteiden

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

NÄIN LIIKUTAAN TUEN PORTAILLA (YTE)

NÄIN LIIKUTAAN TUEN PORTAILLA (YTE) NÄIN LIIKUTAAN TUEN PORTAILLA (YTE) Tuki jaetaan kolmeen portaaseen: 1. Yleinen tuki Tuki on tilapäistä ja ennaltaehkäisevää. 2. Tehostettu tuki Oppilaalla oppimissuunnitelma, tuki on jatkuvaa/säännöllistä.

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

määritelty opetussuunnitelman perusteissa:

määritelty opetussuunnitelman perusteissa: Nousiainen määritelty opetussuunnitelman perusteissa: - edistää lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä - oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien

Lisätiedot

TYÖSUUNNITELMA. Isokylän. Lukuvuodelle Koulu

TYÖSUUNNITELMA. Isokylän. Lukuvuodelle Koulu KEMIJÄRVEN KAUPUNKI TYÖSUUNNITELMA Lukuvuodelle 2014-2015 Isokylän Koulu 1. KOULUN TOIMINTA-AJATUS Isokylän koulu tarjoaa muuttuvassa yhteiskunnassa tarvittavia tietoja, taitoja ja valmiuksia sekä tukee

Lisätiedot

TERVETULOA! 6. luokkien vanhempainilta Lielahden koulu 13.1.2014

TERVETULOA! 6. luokkien vanhempainilta Lielahden koulu 13.1.2014 TERVETULOA! 6. luokkien vanhempainilta Lielahden koulu 13.1.2014 Lielahden koulu tänään Oppilaita on yhteensä 577-264 oppilasta vuosiluokilla 1-6 - 313 oppilasta vuosiluokilla 7-10 Luokkia - 7. luokkia

Lisätiedot

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA 4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN ILMAJOELLA Ilmajoella perusopetuksen oppilaille annettava oppimisen ja koulunkäynnin tuki on muuttunut kolmiportaiseksi. Tuki jaetaan kolmeen tasoon: 1. yleinen tuki, 2.

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

1. Kolmiportainen tuki

1. Kolmiportainen tuki 1 1. Kolmiportainen tuki Erityinen tuki Suunnataan pedagogiseen selvitykseen perustuen, opetuspäällikön päätöksellä oppilaalle, jonka selviytyminen perusopetuksesta edellyttää yksilöllisiä opetusjärjestelyjä.

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS).

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS). 8. OPPILAAN ARVIOINTI 8.1. Arviointi opintojen aikana 8.1.1. Tukea tarvitsevan oppilaan arviointi Oppimisvaikeudet tulee ottaa huomioon oppilaan arvioinnissa. Tämä koskee myös oppilaita, joiden vaikeudet

Lisätiedot

OPPILASHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA Lukuvuosi Mukkulan peruskoulu

OPPILASHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA Lukuvuosi Mukkulan peruskoulu OPPILASHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA Lukuvuosi 2011-2012 Mukkulan peruskoulu 1. OPPILASHUOLLON TOIMINTA-AJATUS Oppilashuollolla tarkoitetaan oppilaan oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä

Lisätiedot

11.3. Pedagoginen toimikunta kokoontui laatimaan yhtenäiskoulun toimintakulttuuritekstiä toimintakulttuuriteksti tarkistettiin ja pedagoginen

11.3. Pedagoginen toimikunta kokoontui laatimaan yhtenäiskoulun toimintakulttuuritekstiä toimintakulttuuriteksti tarkistettiin ja pedagoginen 11.3. Pedagoginen toimikunta kokoontui laatimaan yhtenäiskoulun toimintakulttuuritekstiä. 19.5. toimintakulttuuriteksti tarkistettiin ja pedagoginen toimikunta kokoontui sellaisenaan viimeisen kerran.

Lisätiedot

HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIITTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PE- RUSKOULUN VUOSILUOKILLE 7 9

HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIITTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PE- RUSKOULUN VUOSILUOKILLE 7 9 HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIITTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PE- RUSKOULUN VUOSILUOKILLE 7 9 Suomenkielinen koulutusjaosto 17.9.2013 HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIITTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PERUS-

Lisätiedot

HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIIT- TYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PERUSKOULUSSA

HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIIT- TYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PERUSKOULUSSA HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIIT- TYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PERUSKOULUSSA HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIITTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA Toimintasuunnitelma on lasten ja nuorten hyvinvointityöryhmä

Lisätiedot

Tässä esityksessä on kustakin pykälästä esillä vain ne momentit, joihin esitetään muutoksia.

Tässä esityksessä on kustakin pykälästä esillä vain ne momentit, joihin esitetään muutoksia. LIITE 1 (5) 18.10.2013 OAJ:N ESITYS SÄÄNNÖSMUUTOKSIKSI PYKÄLÄMUODOSSA Tässä esityksessä on kustakin pykälästä esillä vain ne momentit, joihin esitetään muutoksia. 4 a Erikoissairaanhoidossa olevan oppivelvollisen

Lisätiedot

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi Lukuvuosi - Yksikkö Esiopetusryhmän nimi Esiopetusryhmän henkilöstö Lukuvuoden painotusalueet Esioppilaiden määrä Tyttöjä Poikia LUKUVUODEN TYÖAJAT Syyslukukausi / 20 - / 20 Syysloma / 20 - / 20 Joululoma

Lisätiedot

TAMMELAN KUNNAN JOUSTAVAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

TAMMELAN KUNNAN JOUSTAVAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA TAMMELAN KUNNAN JOUSTAVAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Joustavan perusopetuksen toiminta Perusopetuslain mukaan kunta voi järjestää päättämässään laajuudessa perusopetuksen 7-9 vuosiluokkien yhteydessä

Lisätiedot

Kalkkisten koulu 2015 2016

Kalkkisten koulu 2015 2016 Lukuvuosisuunnitelma Kalkkisten koulu 2015 2016 yhteystiedot koulu Lähiosoite Kenttätie 5 Postinumero 17240 Postitoimipaikka Kalkkinen Puhelin 03 7671008 Sähköposti kalkkistenkoulu@asikkala.fi Kanslia

Lisätiedot

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen OSALLISUUS Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen Monipuoliset yhteistyökokemukset Oppilaiden osallistuminen suunnitteluun Oppilaskunta yhteistyön

Lisätiedot

TUEN KOLMIPORTAISUUDEN TOTEUTTAMINEN PERUSOPETUKSESSA

TUEN KOLMIPORTAISUUDEN TOTEUTTAMINEN PERUSOPETUKSESSA TUEN KOLMIPORTAISUUDEN TOTEUTTAMINEN PERUSOPETUKSESSA YLEINEN TUKI (jokaiselle oppilaalle tilapäisesti annettava tuki) Oppilas on jäänyt jälkeen opetuksesta tai on muuten tilapäisesti tuen tarpeessa TAI

Lisätiedot

Oppilaalla, saada jolla tukiopetusta. on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista tukea, on

Oppilaalla, saada jolla tukiopetusta. on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista tukea, on Yleisellä tuella tarkoitetaan jokaiselle suunnattua Yleinen tukea tuki muoto. erityisen Tehostamalla yleisen tuen tukimuotoja pyritään ennalta ja se on ehkäisemään ensisijainen tuen tehostetun järjestämisen

Lisätiedot

Hailuodon peruskoulu Maahanmuuttajaoppilaan ohjaussuunnitelma

Hailuodon peruskoulu Maahanmuuttajaoppilaan ohjaussuunnitelma Hailuodon peruskoulu Maahanmuuttajaoppilaan ohjaussuunnitelma Ohjaus ennen opintojen alkua Ohjaus maahanmuuttajaoppilaan opintojen alkaessa TEHTÄVÄ TEHTÄVÄN SISÄLTÖ JA AJOITUS VASTUUHENKILÖT MUUTA Oppilaan

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

KÄSIKIRJA KUUDESLUOKKALAISELLE 2016

KÄSIKIRJA KUUDESLUOKKALAISELLE 2016 KÄSIKIRJA KUUDESLUOKKALAISELLE 2016 Mikä sitten muuttuu? Yläkouluun tullessasi opiskelu muuttuu entistä itsenäisemmäksi. Opiskelu saattaa tuntua aluksi vapaammalta, mutta oma vastuusi asioiden hoitamisesta

Lisätiedot

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Piirros Iita Ulmanen Oppilashuolto Oppilashuollolla tarkoitetaan huolenpitoa oppilaiden oppimisesta ja psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista.

Lisätiedot

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuksen uudistuvat normit Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuslain muuttaminen Erityisopetuksen strategiatyöryhmän muistio 11/2007 Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan

Lisätiedot

Opetushenkilöstö Punkaharju

Opetushenkilöstö Punkaharju Opetuksen arviointi Sivistysltk 18.6.2012 20 Kevät 2012 Opetushenkilöstö Punkaharju Koulu (Punkaharju) 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kulennoisten koulu Punkasalmen koulu Särkilahden koulu Koulu (Punkaharju)

Lisätiedot

TYÖSUUNNITELMA. Isokylän. Lukuvuodelle 2015-2016. Koulu

TYÖSUUNNITELMA. Isokylän. Lukuvuodelle 2015-2016. Koulu KEMIJÄRVEN KAUPUNKI TYÖSUUNNITELMA Lukuvuodelle 2015-2016 Isokylän Koulu 1. KOULUN TOIMINTA-AJATUS Isokylän koulu tarjoaa muuttuvassa yhteiskunnassa tarvittavia tietoja, taitoja ja valmiuksia sekä tukee

Lisätiedot

ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio)

ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio) Kaustisen kunta Perusopetus Vuosi 201 LOMAKE B LUOTTAMUKSELLINEN kirjaa tiedot laatikoiden alle, älä laatikkoon ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio) Tämä selvitys

Lisätiedot

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Luku Sivunro Turun opsissa Otsikko Asiat Koulun opetussuunnitelmassa 1.4 (s 15) Painotettu opetus kuvataan painotetun opetuksen tuntijako

Lisätiedot

Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki

Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki eriyttäminen opetuksessa huomioidaan oppilaan opetusta voidaan

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN KÄSIKIRJA

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN KÄSIKIRJA PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN KÄSIKIRJA Oulunsalo Opetussuunnitelman perusteet muuttuivat vuoden 2011 alusta, mikä velvoitti kuntia tekemään muutoksia myös kuntakohtaisiin opetussuunnitelmiin. Oulunsalon

Lisätiedot

ILMAJOEN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OHJAUSSUUNNITELMA

ILMAJOEN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OHJAUSSUUNNITELMA ILMAJOEN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OHJAUSSUUNNITELMA Suunnitelmassa kuvataan oppilaanohjauksen järjestämisen rakenteet - ohjauksen eettiset periaatteet toimintatavat -vuosikellot alakoulu ja yläkoulu työn

Lisätiedot

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki 8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Tuen tarpeiden arviointi ja tarvittavan tuen tarjoaminen kuuluvat opettajan työhön ja kaikkiin opetustilanteisiin. Tuki rakennetaan opettajien sekä tarvittaessa muiden

Lisätiedot

Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa , 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET

Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa , 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa 17.3.2005, 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus Perusopetuksen oppimäärän suorittaneille

Lisätiedot

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Erityisopetusta

Lisätiedot

OPPILAAN ARVIOINNISTA OPPIMISEN ARVIOINTIIN alkaen

OPPILAAN ARVIOINNISTA OPPIMISEN ARVIOINTIIN alkaen OPPILAAN ARVIOINNISTA OPPIMISEN ARVIOINTIIN 1.8.2016 alkaen Uusi opetussuunnitelma astuu voimaan 1.8.2016 ja se otetaan käyttöön portaittain. Lukuvuonna 2016 2017 uuden opetussuunnitelman mukaan opiskelevat

Lisätiedot

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Pirjo Koivula Opetusneuvos Opetushallitus 16.4.2009 Opiskelun ja hyvinvoinnin tuen järjestämistä koskeva perusopetuslain sekä esi- ja perusopetuksen

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

Luokanopettajan tilalle tulee useita aineenopettajia. Melkein kaikissa aineissa on eri opettaja.

Luokanopettajan tilalle tulee useita aineenopettajia. Melkein kaikissa aineissa on eri opettaja. Mikä sitten muuttuu? Yläkouluun tullessasi opiskelu muuttuu entistä itsenäisemmäksi. Opiskelu saattaa tuntua aluksi vapaammalta, mutta oma vastuusi asioiden hoitamisesta kasvaa, ja monet asiat pitää hoitaa

Lisätiedot

4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ

4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ 4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ Lapsi ja nuori elää samanaikaisesti sekä kodin että koulun vaikutuspiirissä. Tämä edellyttää näiden kasvatusyhteisöjen vuorovaikutusta ja

Lisätiedot

10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi

10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi 10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi 10.1 Kuntakohtainen arviointi Uudistuneen perusopetuslain (628/1998) mukaan opetuksen järjestäjän tulee arvioida antamaansa koulutusta ja sen vaikuttavuutta.

Lisätiedot

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat:

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat: Maailma muuttuu - miten koulun pitäisi muuttua? Minkälaista osaamista lapset/ nuoret tarvitsevat tulevaisuudessa? Valtioneuvosto on päättänyt perusopetuksen valtakunnalliset tavoitteet ja tuntijaon. Niiden

Lisätiedot

Peruskouluissa. Tuen kolmiportaisuus

Peruskouluissa. Tuen kolmiportaisuus Tuki annetaan mahdollisuuksien mukaan omassa tutussa ympäristössä ja luokassa. Tarpeen kasvaessa tukimuotoja voidaan lisätä joustavasti ja päinvastoin. Tuen kolmiportaisuus Peruskouluissa 3 Tuen kolmiportaisuus

Lisätiedot

Opetussuunnitelma. Salon kaupungin perusopetus Särkisalon koulu

Opetussuunnitelma. Salon kaupungin perusopetus Särkisalon koulu Opetussuunnitelma Salon kaupungin perusopetus Särkisalon koulu 1 Hyväksytty opetuslautakunnassa 12.4.2011 Johdanto Perusopetuslaki on muuttunut osittain 24.6.2010 (PoL 642/2010). Tästä johtuen myös perusopetuksen

Lisätiedot

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA PERUSOPETUSLAKI Perusopetuslain muutos voimaan 1.1.2011 Lain lähtökohtana on oppilaan oikeus saada oppimiseen ja koulunkäyntiin tarvitsemansa tuki oikea-aikaisesti

Lisätiedot

NIVELVAIHEIDEN VUOSIKELLO

NIVELVAIHEIDEN VUOSIKELLO Kauhavan kaupunki Sivistystoimi NIVELVAIHEIDEN VUOSIKELLO Varhaiskasvatus-esiopetus, esiopetus-alkuopetus, alakoulu-yläkoulu ja yläkoulu-toinen aste Oppilaanohjauksen, tehostetun ja erityisen tuen -KELPO

Lisätiedot

Yleistä vai tehostettua tukea? Tuija Vänni KELPO-koordinaattori

Yleistä vai tehostettua tukea? Tuija Vänni KELPO-koordinaattori Yleistä vai tehostettua tukea? Tuija Vänni KELPO-koordinaattori Oppilaiden tukimuodot Eriyttäminen, joustavat järjestelyt, yhteisopettajuus 14.3.2013 Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki Tuija Vänni

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa 29.3.2012 Ikaalinen Ohjelma Klo 14-14.20 Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa aluekoordinaattorit Marika Korpinurmi, Mari Silvennoinen

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN JA TOISEN ASTEEN NIVELVAIHEEN PROSESSIKUVAUS

PERUSOPETUKSEN JA TOISEN ASTEEN NIVELVAIHEEN PROSESSIKUVAUS PERUSOPETUKSEN JA TOISEN ASTEEN NIVELVAIHEEN PROSESSIKUVAUS www.nurmijarvi.fi KUUKAUSI TOIMENPIDE VASTUUHENKILÖ LÄSNÄ LOMAKKEET MUUTA ELOKUU Edellisenä keväänä päättötodistuksen saaneitten 9.- luokkalaisten

Lisätiedot

Perusopetuslain muutos ja muuta ajankohtaista

Perusopetuslain muutos ja muuta ajankohtaista Perusopetuslain muutos ja muuta ajankohtaista Hallitusneuvos Outi Luoma-aho Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Yleissivistävän koulutuksen yksikkö 29.9. 2010 Perusopetuslain muutossäädös 642/2010 laki

Lisätiedot

Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto Arja Korhonen

Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto Arja Korhonen Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto 11.2.2013 Arja Korhonen Järvenpään kaupunki Arja Korhonen 1 Kolmiportaisen tuen tavoitteena: Oppilaita tuetaan suunnitelmallisesti etenevän ja vahvistuvan

Lisätiedot

ALA- JA YLÄKOULUN NIVELVAIHEEN PROSESSIKUVAUS

ALA- JA YLÄKOULUN NIVELVAIHEEN PROSESSIKUVAUS ALA- JA YLÄKOULUN NIVELVAIHEEN PROSESSIKUVAUS www.nurmijarvi.fi ELOKUU 7. luokkalaisten ryhmäyttämiset syyskuun SYYSKUU Vanhempainilta 7. luokkalaisten huoltajille lokakuun loppuun Alueen vastaava nuoriso-ohjaaja

Lisätiedot

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä JOPO Joustava perusopetus 1/2 Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä Uudenmaankatu 17 Rehtori Janne Peräsalmi 05800 Hyvinkää Vehkojan koulu 0400-756276 janne.peräsalmi@hyvinkää.fi

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan peruskoulujen opetussuunnitelma 2016

Etelä-Pohjanmaan peruskoulujen opetussuunnitelma 2016 Luonnos 11.11.2015 Etelä-Pohjanmaan peruskoulujen opetussuunnitelma 2016 Arviointi perusopetuksessa Arviointikulttuurin keskeiset piirteet Rohkaisu ja kannustus Oppilaiden osallisuus arvioinnissa Tuetaan

Lisätiedot

Leppäkaarteen päiväkodin yhteisöllinen oppilashuolto

Leppäkaarteen päiväkodin yhteisöllinen oppilashuolto 25.08.2016 Leppäkaarteen päiväkodin yhteisöllinen oppilashuolto Päiväkodissamme noudatetaan Siilinjärven kunnan esiopetuksen oppilashuoltosuunnitelmaa. Yhteisöllisen oppilashuollon tarkoituksena on luoda

Lisätiedot

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran ja Pöytyän kunnat Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran kunnan sivistyslautakunta 16.12.2014 175 Pöytyän kunnan koulutuslautakunta 10.12.2014 97 Sisällys

Lisätiedot

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Luku Sivunro Turun opsissa 1.4 (s 9) Koulun tasaarvosuunnitelma Otsikko Asiat Koulun opetussuunnitelmassa laaditaan erilliseksi liitteeksi.

Lisätiedot

KIRKONKYLÄN KOULUN JÄRJESTYSSÄÄNNÖT

KIRKONKYLÄN KOULUN JÄRJESTYSSÄÄNNÖT KIRKONKYLÄN KOULUN JÄRJESTYSSÄÄNNÖT A. YLEISET SÄÄNNÖT 1. Järjestyssäännöillä edistetään koulun sisäistä järjestystä, opiskelun esteetöntä sujumista sekä kouluyhteisön turvallisuutta ja viihtyisyyttä.

Lisätiedot

PERUSOPETUSTA KOSKEVAA LAINSÄÄDÄNTÖÄ. Pasi Hieta Perusopetuksen apulaisrehtori 7-9 23.3.2015

PERUSOPETUSTA KOSKEVAA LAINSÄÄDÄNTÖÄ. Pasi Hieta Perusopetuksen apulaisrehtori 7-9 23.3.2015 PERUSOPETUSTA KOSKEVAA LAINSÄÄDÄNTÖÄ Pasi Hieta Perusopetuksen apulaisrehtori 7-9 23.3.2015 Perusopetusta sääteleviä lakeja ja muita säännöksiä: - Perusopetuslaki 628/1998, muutettu useita kertoja - Perusopetusasetus

Lisätiedot

JOUSTAVA PERUSOPETUS

JOUSTAVA PERUSOPETUS JOUSTAVA PERUSOPETUS Sisältö 1 JOUSTAVAN PERUSOPETUKSEN TOTEUTTAMINEN... 2 1.1 Muu opetus ja toiminta... 2 1.2 Joustavan perusopetuksen toiminnan tavoitteet ja sisältö... 2 1.3 Oppilaan ottaminen joustavan

Lisätiedot

(HOJKS) Koulu/päiväkoti: Oppilas:

(HOJKS) Koulu/päiväkoti: Oppilas: Mikkelin kaupunki Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma () () Koulu/päiväkoti: Henkilötiedot Päiväys / Oppilas Sukunimi Etunimi Syntymäaika Osoite Puhelin/sähköposti Koulun/päiväkodin

Lisätiedot

Korhosen koulun koulukohtainen opetussuunnitelma

Korhosen koulun koulukohtainen opetussuunnitelma Korhosen koulun koulukohtainen opetussuunnitelma 1. Yleistä Korhosen koulu käyttää Sievin kunnan 14.6.2004 hyväksyttyä opetussuunnitelmaa, jota tämä koulukohtainen osio täydentää. Sievin kunnan opetussuunnitelmassa

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Jokivarren koulu. Orimattila. Antti Ketonen, perusopetuksen rehtori

Jokivarren koulu. Orimattila. Antti Ketonen, perusopetuksen rehtori Jokivarren koulu Orimattila Antti Ketonen, perusopetuksen rehtori Yhtenäinen peruskoulu Vuosiluokat 1 9 (esiopetusta koulun yhteydessä) Perusopetuksessa oppilaita noin 600 joista erityisluokilla noin 80

Lisätiedot

GUMERUKSEN KOULUN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016

GUMERUKSEN KOULUN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016 GUMERUKSEN KOULUN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016 Opetuksen järjestäjä vastaa siitä, että oppilashuollon toteuttamista, arviointia ja kehittämistä varten laaditaan

Lisätiedot

Perusopetuksen laadun huoltajakysely 2014

Perusopetuksen laadun huoltajakysely 2014 Perusopetuksen laadun huoltajakysely 0 Tuusulan kunnan perusopetuksen huoltajakysely toteutettiin maaliskuussa 0. Sähköiseen kyselyyn vastasi 8 perusopetuksen.,. ja 9. luokkien oppilaiden huoltajaa. Yleistä,,0,8,,,,,.

Lisätiedot

Terva-Toppilan koulun käytänteet

Terva-Toppilan koulun käytänteet 1 Terva-Toppilan koulun käytänteet 19.8.2015 2 Myöhästelyt Oppitunnilta myöhästyminen estää ensisijaisesti oppilaan omaa oppimista. Lisäksi oppitunnin keskeyttäminen myöhästyjän vuoksi estää myös koko

Lisätiedot

Oppilaan nimi: luokka: rehtori Hannu Isolauri (02) 2629 653 050 3101653. apulaisrehtori Matti Palmunen (02) 2629 257 050 4323625

Oppilaan nimi: luokka: rehtori Hannu Isolauri (02) 2629 653 050 3101653. apulaisrehtori Matti Palmunen (02) 2629 257 050 4323625 LUOSTARIVUOREN KOULUN OPISKELUOPAS 2015 2016 1 Oppilaan nimi: luokka: KOULUN YHTEYSTIEDOT LUOSTARIVUOREN KOULU Luostarinkatu 13, 20700 Turku http://info.edu.turku.fi/luostarivuori/ KOULUN HENKILÖKUNTA

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

VIROLAHDEN PERUSKOULUN YLÄASTEEN JÄRJESTYSSÄÄNNÖT

VIROLAHDEN PERUSKOULUN YLÄASTEEN JÄRJESTYSSÄÄNNÖT VIROLAHDEN PERUSKOULUN YLÄASTEEN JÄRJESTYSSÄÄNNÖT 31.1.2000 Yleistä 1 Koulun alue on kortteli 57-YO. Koulun piha-alue on koulukiinteistön, Rantatien sekä koulun kentän erottama alue. 2 Kouluajaksi katsotaan

Lisätiedot

KOTIEN OPS-OPAS. OPS = opetussuunnitelma, jossa kerrotaan ARVOT

KOTIEN OPS-OPAS. OPS = opetussuunnitelma, jossa kerrotaan ARVOT KOTIEN OPS-OPAS OPS = opetussuunnitelma, jossa kerrotaan - mitkä arvot ohjaavat koulun toimintaa - millainen oppimiskäsitys ohjaa oppimista - mitä milläkin vuosiluokalla opiskellaan - miten opiskellaan

Lisätiedot

TERVETULOA! 6. luokkien vanhempainilta Lielahden koulu 14.1.2013

TERVETULOA! 6. luokkien vanhempainilta Lielahden koulu 14.1.2013 TERVETULOA! 6. luokkien vanhempainilta Lielahden koulu Lielahden koulu Oppilaita on yhteensä 607 - yläkoulussa 324 - alakoulussa 283 Luokkia - 7. luokkia 5 kpl, 106 oppilasta - 8. luokkia 5 kpl, 106 oppilasta

Lisätiedot

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa.

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. LUKU 4 YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN TOIMINTAKULTTUURI 4.5 Paikallisesti päätettävät asiat Toimintakulttuuri

Lisätiedot

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Muonion kunta AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Sivistyslautakunta 3.4.2012 59 Sisällys 1. TOIMINTA-AJATUS JA TOIMINNAN TAVOITTEET... 3 2. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SUUNNITTELU JA SISÄLTÖ...

Lisätiedot

Tervolan lukion ohjaussuunnitelma

Tervolan lukion ohjaussuunnitelma Tervolan lukion ohjaussuunnitelma Sisällys: 1. Ohjaustoiminnan tavoitteet... 3 2. Ohjauksen järjestäminen, työmuodot ja tehtävien jakautuminen... 3 3. Kodin ja oppilaitoksen yhteistyö... 5 4. Keskeiset

Lisätiedot

JÄRJESTYSSÄÄNNÖT

JÄRJESTYSSÄÄNNÖT JÄRJESTYSSÄÄNNÖT 2017 2018 Järjestyssääntöjen tarkoitus on 1) turvata koulutyön sujuminen rauhallisesti 2) taata kouluyhteisön jäsenille viihtyisä ja turvallinen työympäristö 3) opettaa vastuullisuuteen

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki mikä on muuttunut? Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki mikä on muuttunut? Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus Oppimisen ja koulunkäynnin tuki mikä on muuttunut? Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus 1 Tavoitteena - jokainen oppilas oppii mahdollisimman hyvin oman potentiaalinsa mukaan - oppilaan saama tuki

Lisätiedot

Muilta osin joustavassa perusopetuksessa noudatetaan Naantalin kaupungin opetussuunnitelmaa.

Muilta osin joustavassa perusopetuksessa noudatetaan Naantalin kaupungin opetussuunnitelmaa. 203 LIITTEET LIITE 1 Joustava perusopetus yläkoulussa - JOPO JOUSTAVAN PERUSOPETUKSEN (JOPO) OPETUSSUUNNITELMA Muilta osin joustavassa perusopetuksessa noudatetaan Naantalin kaupungin opetussuunnitelmaa.

Lisätiedot

Painotettu opetus ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa

Painotettu opetus ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa Painotettu opetus ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa Ops-koordinaattori Tuija Vänni 16.3.2016 Vänni 2016 1 4.3: Eriyttäminen opetussuunnitelman perusteissa ohjaa työtapojen valintaa perustuu

Lisätiedot

Akaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen strategia. Koulutuslautakunta 5.2.2015 11

Akaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen strategia. Koulutuslautakunta 5.2.2015 11 Akaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen strategia Koulutuslautakunta 5.2.2015 11 Akaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen strategia Tehtävä Akaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen tehtävänä on tarjota

Lisätiedot

Huoltajapalautekysely_suruen (2012) Iivisniemen koulu k

Huoltajapalautekysely_suruen (2012) Iivisniemen koulu k Huoltajapalautekysely_suruen (0) Iivisniemen koulu k 0 0..0 Osa-alueiden keskiarvot,,,,,8,7,8,,,,,,,,, Kaikki Osa-alueiden keskiarvot,,,,,,,,,,8,8,7,,,, Kaikki Johtaminen. Koulun rehtori johtaa kasvatus-

Lisätiedot

TERVETULOA! Tulevien 7. luokkien vanhempainilta Lielahden koulu 12.1.2016

TERVETULOA! Tulevien 7. luokkien vanhempainilta Lielahden koulu 12.1.2016 TERVETULOA! Tulevien 7. luokkien vanhempainilta Lielahden koulu Mitä odotamme ja mihin pyrimme? Tavoitteenamme on kasvattaa oppilaistamme omatoimisia, vastuuntuntoisia ja hyvin käyttäytyviä nuoria, joilla

Lisätiedot

Moision koulu Ylöjärven kaupunki

Moision koulu Ylöjärven kaupunki Moision koulu Ylöjärven kaupunki Väkivallan, kiusaamisen ja häirinnän ehkäisy ja siihen puuttuminen kuuluvat kaikille kouluyhteisössä työskenteleville. 1. KIUSAAMINEN, HÄIRINTÄ JA VÄKIVALTA Väkivalta,

Lisätiedot

YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI

YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI Laadukas opetus sekä mahdollisuus saada ohjausta ja tukea oppimiseen ja koulunkäyntiin kaikkina työpäivinä on jokaisen oppilaan oikeus. Koulutyössä otetaan huomioon

Lisätiedot

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Pudasjärven perusopetuksen opetussuunnitelmaa täydentävä suunnitelma 2010 Valmistavan opetuksen opetussuunnitelman sisältö 1. VALMISTAVAN OPETUKSEN PERUSTEET...3

Lisätiedot

Perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt II

Perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt II Perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt II Esimerkkejä Vaasa: Nivelluokat Jyväskylä: JOPO mmt oppilaille Kontiolahti: Jatkoluokat MOKU 18.9.2009 Vaasan nivelluokat 1 Nivelluokat

Lisätiedot

Lukuvuosisuunnitelmaa ohjaava säädöspohja ja lukuvuosisuunnitelman käsittely

Lukuvuosisuunnitelmaa ohjaava säädöspohja ja lukuvuosisuunnitelman käsittely Kirkkonummen kunta Sivistyspalvelut LUKUVUOSISUUNNITELMA 20-20 Koulun nimi Yhteystiedot Koulun osoite ja rehtorin yhteystiedot Lukuvuosisuunnitelmaa ohjaava säädöspohja ja lukuvuosisuunnitelman käsittely

Lisätiedot

Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012

Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012 1 Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012 Taiteen perusopetus, lasten tanssi- ja balettiopetus Yleinen oppimäärä Limingan kunta Sivistyslautakunta Voimassa 1.8.2012 alkaen 2 1. Toiminta-ajatus

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET. Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala

PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET. Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala 1 Kuva 1 Erityisopetukseen otetut tai siirretyt oppilaat 1995-2009 Lähde: Tilastokeskus

Lisätiedot

TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TUORSNIEMEN KOULU TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTA AJATUS 2010-2016

TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TUORSNIEMEN KOULU TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTA AJATUS 2010-2016 TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTA AJATUS 2010-2016 Tuorsniemen koulun tehtävänä on tukea oppilaan kokonaisvaltaista kasvua yksilölliset erot huomioon ottaen ja opettaa niitä perustietoja ja taitoja, joita oppilas

Lisätiedot

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen MUSIIKKI Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ luoda edellytykset monipuoliseen musiikilliseen toimintaan ja aktiiviseen kulttuuriseen osallisuuteen ohjata

Lisätiedot

Kuusamon perusopetuksen yhteiset järjestyssäännöt

Kuusamon perusopetuksen yhteiset järjestyssäännöt 1 Kuusamon perusopetuksen yhteiset järjestyssäännöt Kasvatus- ja sivistyslautakunta 31.8.2011 64 2 SISÄLLYS 1. SÄÄNTÖJEN TARKOITUS JA SOVELTAMISALUE...3 1.1. Järjestyssääntöjen tarkoitus...3 1.2. Viittaukset

Lisätiedot