SOMPION KOULUN TOIMINTAKULTTUURIN KUVAUS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SOMPION KOULUN TOIMINTAKULTTUURIN KUVAUS"

Transkriptio

1 SOMPION KOULUN TOIMINTAKULTTUURIN KUVAUS Kerava.

2 SISÄLTÖ 0. YLEISKUVAUS Keravan kunnan historiaa Keravan kouluverkosto Sompion koulu OPPIMISYMPÄRISTÖ Fyysiset tilat Resurssit Ammatillinen vuorovaikutus Työtapojen kuvaus Pedagoginen kehittäminen Arviointi Koulun ulkopuolinen arviointi Koulun itsearviointi KOULUN ORGANISAATIO Johtamisjärjestelmä Koulua johtaa rehtori apunaan kaksi apulaisrehtoria ja johtoryhmä. Johtoryhmässä on viisi jäsentä rehtoreiden lisäksi. Se kokoontuu 2 h/vko sekä tarpeen mukaan TOIMINTAKULTTUURI Lukuvuoden järjestelyt Oppilastilanne Henkilöstö Luokanvalvojat Työajat Valvonnat Oppilasarviointi Oppilaat, jotka ovat valmistavan maahanmuuttajaopetuksen piirissä tai joilla on henkilökohtainen oppimissuunnitelma tai jotka tarvitsevat erityistä tukea, arvioidaan eri kriteerein kuin perusopetuksessa olevat oppilaat. Näiden oppilaiden arvioinnin perusteet löytyvät Keravan perusopetuksen opetussuunnitelman kohdasta Kasvatuskäytänteet Järjestyssäännöt Oppilaan ojentamisen muodot ja käytänteet Koulun käytänteet Oppituntien ajat Välitunnit Kouluruokailujärjestelyt Aamunavaukset Oppilaiden poissaolojen seuranta Koulun painotukset Ilmaisu ja luovuus Juhlat ja perinteet Lukuvuoden painotukset Opetusmenetelmät Koulussamme pyritään tänä lukuvuotena tarkastelemaan eri opetusmenetelmiä ja uudistamaan niitä Kasvattaminen ja kasvatuskäytänteiden juurruttaminen Hankkeet ja kansainvälinen toiminta... 25

3 6.1 Koulun ja kodin välinen yhteistyö Oppilaskuntatoiminta Tukioppilastoiminta Yhteistyö kaupungin muiden hallintokuntien kanssa Yhteistyö muiden tahojen kanssa OPPILASHUOLTO Yhteistyö nivelvaiheissa Tukiopetus Puuttumisen polku Koulunkäyntiavustajat Erityisopetus Oppilashuoltotyöryhmä Kouluterveydenhuolto Koulukuraattorin palvelut Koulupsykologin palvelut Yhteistyö muiden oppilashuoltotahojen kanssa KELPO-hanke (=kehitystä ja laatua perusopetustyöhön) Erityisnuorisotyöntekijä Maahanmuuttajaopetus JOPO light -opetus SOMPION KOULUN TURVALLISUUSSUUNNITELMA Tavoiteet Koulun fyysiset tilat turvallisuusnäkökulmasta Turvallisuusorganisaatio Toiminta koulukiusaamistilanteissa Toiminta tapaturmien ja sairauskohtausten sattuessa Tulipalon sattuessa Rikosten ja ilkivallan torjuntakeinot Varautuminen suuronnettomuuteen Varautuminen poikkeusoloihin Sisäinen turvatarkastus Poistumisharjoitukset AIHEKOKONAISUUDET Ihmisenä kasvaminen Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys Viestintä ja mediataito Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta Turvallisuus ja liikenne Ihminen ja teknologia LIITE 1. Sompion koulun luokanvalvojat, varavalvojat, oppilasmäärät ja luokkien kotiluokat LIITE 2. Sompion koulun henkilöstö LIITE 3. Luokanvalvojan tehtävät LIITE 4. Puuttumisen polku Sompion koulussa... 47

4 0. YLEISKUVAUS 0.1 Keravan kunnan historiaa Kerava sijaitsee Keski-Uusimaalla rajoittuen pohjoisessa Järvenpäähän, idässä Sipooseen, etelässä Vantaaseen ja lännessä Tuusulaan. Pinta-ala on 39,9 km 2, jolla se sijoittuu Suomen kaupungeista 7. pienimmäksi. Asukkaita vuoden 2008 lopussa Keravalla oli Lisäystä edelliseen vuoteen on 365 asukkaan verran. Väestötiheydeltään Kerava on Suomen kolmanneksi tiheimmin asutettu kunta Helsingin ja Kauniaisten jälkeen. Alueen asutushistoria ulottuu noin 9000 vuoden päähän, vaikka vielä keskiajallakin Kerava on ollut etupäässä eräaluetta. Voimakas väkimäärän kasvu alkoi rautateiden tulon jälkeen vuonna 1862, kun teollisuus saa jalansijaa aiemmin maatalousvaltaisella Keravalla. Vielä tuolloin Kerava oli osa Tuusulaa. Kerava sai kauppalan aseman vuonna 1924, ja kaupungiksi se tuli vuonna Keravan kouluverkosto Kaupungissa toimii yhdeksän perusopetusta antavaa koulua, yksi lukio ja yksi aikuislukio, kaksi ammatillista koulutusta tarjoavaa oppilaitosta sekä ammattikorkeakoulu. Taiteen perusopetusta on mahdollista saada Keravalla kolmessa oppilaitoksessa, jotka ovat yhdistysten ylläpitämät. Vuosiluokille perusopetusta antavat Ahjon, Lapilan, Killan, Kurkelan, Kalevan ja Ali- Keravan koulut. Savion koulu toimii pääsääntöisesti alakouluna, mutta tiloihin on sijoitettu erityisopetuksen luokka-asteita Perusopetusta vuosiluokille tarjoavat Keravanjoen koulun Jaakkolan toimipiste ja Sompion koulu. OPPILASMÄÄRÄ lukuvuosi lukuvuosi alakoulut yläkoulut

5 lukio ja aikuislukio = = 1147 Keravan kaupunki työllistää 1308 vakituisessa työsuhteessa olevaa. Heistä opetustoimen puolelle kuului vuonna 2008 kaikkiaan 278 vakituisessa virassa olevaa opetustyötä tekevää henkilöä. Koulutoimen strategiakartta. KASVO Strategiakartta PALVELUKYKY Laadukkaat peruspalvelut opetuksen kehittäminen osaamisen tuottaminen jatkokoulutuskelpoisuus KASVO:N TOIMINTAOHJELMA TA JA KÄYTTÖSUUNNITELMA TALOUS JA RESURSSIT Kestävä talous kustannustehokas toiminta kestävät investoinnit kysynnän ja tarjonnan tasapaino KASVON PALVELUVERKKO VIESTINTÄ- OHJELMA JOHTAMIS- JÄRJESTELMÄ KASVO Kasvaen ja oppien onnelliseen elämään PRDAGOGINEN OHJELMA LAATUJÄRJESTELMÄ PROSESSIT JA RAKENTEET Toimivat palvelujen tuottamisen rakenteet asiakaslähtöisyys tuottavuus toimialarajat ylittävä palveluyhteistyö KASVO:N HENKILÖSTÖASIOIDEN LINJAUKSET VIRKAEHTOSOPIMUKSET TVA YHTEISTOIMINTA OSAAMINEN JA UUDISTUMINEN Osaava henkilöstö osaamisen kehittäminen kehittyvä työympäristö kilpailukykyinen työnantaja johtamisen onnistuminen Sompion koulu Sompion koulu on Keravan keskustassa. Koulun historia alkoi vuonna 1921, jolloin toimiluvan sai Keski-Uusimaan ensimmäinen oppikoulu Keravalla. Oppilaita oli tuolloin 29 ja opettajia neljä. Sompion koulu on Keravan lukion kanssa muodostanut Keravan Yhteiskoulun vuodesta Yksityisenä kouluna Keravan yhteiskoulu lakkasi toimimasta vuonna Lokakuussa 2009 Keravan lukio ja aikuislukio muuttivat Nikkarin koulun tiloihin yläkoulun jäädessä Sompiolle.

6 Nykyinen päärakennus valmistui 1941 edellisen tuhouduttua talvisodan pommituksissa. Tuolloin uusi koulu sai runsaasti huomiota ollessaan Suomen ensimmäinen aineluokittain suunniteltu koulurakennus. Lisäsiipiä ja osia on päärakennukseen valmistunut neljään otteeseen viimeisin laajennus saatiin valmiiksi 2007.

7 1. ARVOPOHJA JA VISIO Perusopetuksen tulee edistää ihmisoikeuksia, tasa-arvoa ja demokratiaa, tukea luonnon monimuotoisuuden ja ympäristön elinkelpoisuuden säilyttämistä sekä monikulttuurisuuden hyväksymistä. Perusopetuksen paikallista arvopohjaa tarkennetaan Keravan kaupungin yhteisessä opetussuunnitelmassa. Arvopohjan tulee välittyä kouluissa opetuksen tavoitteissa, sisällöissä ja jokapäiväisissä toiminnoissa. Perusopetuksen toimintaa Keravalla ohjaaviksi arvoiksi ja arvostuksiksi on määritelty seuraavat seikat: 1. Otetaan vastuu ympäristöstä, omasta työskentelystä ja omista teoista. 2. Kouluyhteisömme jäsenten hyväksyminen ja arvostaminen. 3. Toimitaan yhdessä ja ollaan avoimesti vuorovaikutuksessa yhteisöllisyyden lisäämiseksi. 4. Arvostetaan työtä niin omaa kuin toistenkin. 5. Kehitysmyönteisyys. Koulujen omissa lukuvuosisuunnitelmissa on kirjattu kunkin vuoden kehittämispainopistealue. Koulun arvopohja on yhteydessä Keravan kaupungin strategiaan. Strategia on koko kaupungin kehittämistä ohjaava tahtotilan määrittely, jonka ovat laatineet kaupunginvaltuusto ja -hallitus, lautakunnat ja kaupungin johtoryhmä. Strategian toimintaohjelman painopisteitä ovat kasvu ja vetovoimaisuus, hyvinvointi, uusiutuminen ja innovaatiot sekä yhteistyö. Kullakin painopisteellä on valtuuston asettamat tavoitteet, joita halutaan linjata ja seurataan, sekä vastuutahot strategian keskeisille toimenpiteille. Keravan kaupungin strategia on luettavissa kaupungin Internet-sivulta osoitteessa Sompion koulussa ohjataan oppilaita rehellisyyteen, ahkeruuteen ja itsenäisyyteen, mutta myös yhteistyökykyisyyteen, kriittiseen ajatteluun sekä vastuun tuntemiseen omasta oppimisestaan, omista teoistaan ja terveydestään. Oppilaita ohjataan Keravan kaupungin strategian (nro 8) mukaisesti ottamaan vastuu myös ympäristöstään ja arvostamaan kotiseutuaan. Suomalainen yhteiskunta on nykyään monikulttuurinen. Tämä antaa koulullemme mahdollisuuksia, mutta asettaa myös vaatimuksia. Ohjaamme oppilaita kunnioittamaan tasa-arvoa, hyväksymään ihmisten ja kulttuurien erilaisuuden sekä arvostamaan omaa kulttuuriaan. Tuemme nuoren kehitystä koulun antamilla keinoilla yhteistyössä huoltajien, erityisopettajien ja muiden tahojen kanssa. Kouluyhteisömme tulee olla turvallinen työympäristö kaikille. Jokainen opettaja ohjaa oppilaita sisäistämään koulun normit ja työn tekemisen periaatteet. Laiminlyönteihin, kiusaamiseen ja syrjintään puututaan heti. Tavoitteena on panostaa hyvinvointiin ennaltaehkäisevillä toimenpiteillä (kaupungin strategia nro 7). Oppilaan kasvun tukemiseksi Sompion koulussa käytetään kasvatuskäytänteitä, joita ovat keskustelu, kirjoittaminen ja pohdiskelu, etuisuuden menettäminen, läksyjen ja muiden tehtävien tekeminen koulussa. Jälki-istunnot ovat käytössä, mutta niiden antamista pyritään välttämään käyttämällä muita kasvatuskäytänteitä.

8 Tapakasvatus on koulussamme keskeisessä asemassa, koska se monella tavoin helpottaa yhdessä toimimista ja yhdessä viihtymistä. Yhteisöllisyyden merkitys yksilön hyvinvointia edistävänä on kirjattu koko kaupungin strategiseksi tavoitteeksi (nro 6). Koulumme arvioi ja kehittää omaa toimintaansa lukuvuosisuunnitelmaan kirjattavilla vuosittain kehitettävillä alueilla (ks. myös Keravan perusopetuksen ops 2.1). Koulu tukee opettajien ammatillista kehittymistä. Sompion koulu on ilmaisupainotteinen, luovasti yhtenäistä perusopetusta toteuttava yläkoulu, jossa käytetään luovia työtapoja ja tehdään laajaa yhteistyötä taiteen perusopetusta antavien koulujen kanssa. Ilmaisun painottaminen on Sompion koulussa vanha perinne, sillä jo vuonna 1933 painotuspisteitä biologian ja ornitologian lisäksi olivat liikunta ja musiikki. Nykyisin koulussa on kolme painotusluokkaa: liikunnan, musiikin ja draamapedagogiikan luokat kullakin luokka-asteella. Musiikkiluokkien oppilaat on valittu pääsykokeella ensimmäiselle luokalle ilmoittautumisen yhteydessä. Liikunta- ja draamaluokkien valintakokeisiin oppilaat osallistuvat kuudennen luokan keväällä. Liikuntaluokalle hakijat valitaan taipumuksen perusteella. Draamaluokka koostuu hakijoista, jotka ovat osoittaneet taipumusta, sekä niistä, jotka ovat kokeneet tarvitsevansa rohkaisua ilmaisussaan. Painotus tarkoittaa 7. luokalla yhtä lisätuntia. 8. ja 9. luokilla painotusaineen kaksi lisätuntia otetaan valinnaisainekiintiöstä. Musiikkiluokkaperinne on Keravalla vankka. Ensimmäiset musiikkiin painottuvat luokat perustettiin noin 30 vuotta sitten. Musiikkiluokalle haetaan sen vuoden alussa, jolloin lapsi aloittaa peruskoulun. Painotusluokat luokka-asteilla toimivat Keskuskoulussa. Luokka siirtyy Sompion yläkouluun 7. luokan alussa, jolloin on mahdollisuus muillakin pyrkiä musiikkiluokalle, mikäli sillä on tilaa.

9 Draamapedagogisen painotusluokan tavoitteena on kohottaa oppilaan itsetuntoa, antaa hänelle rohkeutta olla esillä, harjoituttaa ryhmässä toimimisen taitoja ja kykyä kohdata erilaisia elämäntilanteita turvallisessa opetusryhmässä. Draamapedagogiikka tarkoittaa asioiden oppimista ja opiskelua erilaisten draamatyökalujen avulla, ei pelkästään itse draaman opiskelua. Liikunnan painotetun luokan tavoitteena on ohjata oppilasta monipuoliseen liikunnan harrastamiseen, kehittää niin oppilaan koko persoonallisuutta liikunnan avulla kuin myös liikunnallisia valmiuksia sekä tarjota myönteisiä elämyksiä liikunnan parissa. 2. PERUSTEHTÄVÄ JA TOIMINTA-AJATUS Koulun toimintaa säätelevät lainsäädäntö, kouluhallitus, kaupungin valtuusto (virasto ja lautakunta), koulun johtoryhmä, opettajakunta ja oppilaskunta. KOULUHALLITUS Perusopetuslaki Opetussuunnitelman Kasvatus päämäärät sekä keskeiset perusteet tavoitteet Opetuksen tavoitteet ja sisällöt KUNTA Koulutussuunnitelma Päätös opetuksen tuntijaosta Kaupungin strategia Opetuksen tavoitteet ja sisällöt OPPILAITOS Opetussuunnitelma Koulun strategia Koulun toiminta-ajatus ja omaleimaisuus Järjestyssäännöt ja kasvatuskäytänteet Perusopetuslaki

10 Yleissivistävän peruskoulutuksen perustehtävänä on kasvattaa yksilöitä tasapainoisiksi, vastuuntuntoisiksi, itsenäisiksi ja luoviksi, yhteistyökykyisiksi ja rauhantahtoisiksi yksilöiksi. Perusopetuksen tavoitteena on perusopetuksen antaminen opetussuunnitelman mukaisesti. Tavoitteena on myös oppimaan ohjaaminen sekä oppilaan persoonallisen kasvun tukeminen osana yhteisöä. Oppilaille tarjotaan kelpoisuus jatko- opintoihin. Tavoitteena on, että Sompion koulusta lähtevillä nuorilla on tiedollinen, taidollinen ja asenteellinen valmius menestyä edellytystensä mukaisesti muuttuvassa ja uusia mahdollisuuksia luovassa maailmassa. Kokonaisvaltaisen kasvatuksen tavoitteena on myös kehittää oppilaan itsetuntemusta ja positiivista minäkuvaa, vastuullisuutta itsestä, muista ihmisistä ja ympäristöstä sekä kykyä noudattaa hyviä tapoja. Koulun tehtävänä on löytää jokaisesta oppilaasta hänen vahva alueensa: jokainen on hyvä jossakin- tekemällä oppii.

11 3. OPPIMISYMPÄRISTÖ 3.1 Fyysiset tilat Sompion koulu toimii Aleksis Kiven tie 18 olevassa kiinteistössä, jonka saneeraus päättyi vuoden 2008 syksyllä. Lukuvuotena opetusta on yhdessä pihaluokassa, joka on koulun eteläpuolella olevalla urheilukentällä aivan koulumme välittömässä läheisyydessä. Koulussa on 48 opetustilaa, jotka sijaitsevat viidessä siivessä ja kolmessa tasossa. Koulussa on kolme väestösuojaa, ja lisäksi kaupungin keskuskeittiö toimii tiloissamme.

12 3.2 Resurssit Suurin osa luokista on varustetasoltaan moderneja sisältäen dokumenttikameran, dataprojektorin, DVD-soittimen ja tietokoneen. E-siiven viidessä opetustilassa sekä yhdessä biologian luokassa on käytössä myös Smart Board teknologia opetuksen tukena. 3.3 Ammatillinen vuorovaikutus Sompiossa pyritään avoimeen, yhteisölliseen vuorovaikutteiseen koulukulttuuriin, jossa hyvien tapojen ja toisten ihmisten arvostaminen saa etusijan. Koulun toimintakulttuuri antaa arvoa koulun sisäiselle sekä kotien ja muun yhteiskunnan kanssa tehtävälle yhteistyölle. Oppilaat voivat osallistuvat koulun toimintakulttuurin luomiseen ja kehittämiseen. Yhteisöllisen toimintakulttuurin edellytyksenä ovat sisäistetyt ammatillisen vuorovaikutuksen periaatteet. Kasvattajien ammatillisuuteen kuuluu pohtia, millaista on hyvä vuorovaikutus. Se on jatkuva malli lapsille ja nuorille, ja vuorovaikutuksen avulla välittyy yhteisön arvopohja. Jos vuorovaikutus lapsia ja nuoria kohtaan on välittävää ja kannustavaa, sillä on vaikutusta myös hyvinvointiin yleisesti. Ammatillisen ja yksityisen vuorovaikutuksen ydinero piilee siinä, että ammatillisessa vuorovaikutuksessa tulee tiedostaa omat tunteet ja säädellä tunteiden siivittämää käyttäytymistä ja vuorovaikutusta. (Nousiainen & Piekkari 2007.) Tässä yhteydessä ammatillista vuorovaikutusta kuvataan pedagogisen toiminnan ja työtapojen sekä niiden kehittämisen kautta tarjoten esimerkkejä vuorovaikutuksesta eri oppiaineissa. Tarkastelun painopiste on koulun henkilöstön ja oppilaiden välisessä vuorovaikutuksessa. Mahdollisuuksia ammatilliseen vuorovaikutukseen tarjoavat parhaimmillaan VESO-koulutukset, OpeHyvä-hanke, aineryhmissä ja tiimeissä tehtävä koulun kehittämistyö ja muut koulun hankkeet sekä yhteistyömahdollisuudet ympäröivän yhteiskunnan kanssa Työtapojen kuvaus Sompion koulussa käytetään monipuolisia, vaihtelevia ja pedagogisesti tarkoituksenmukaisia työtapoja. Opetus- ja työskentelymenetelmien valinnassa otetaan huomioon oppilaiden yksilölliset erot ja erilaiset oppimistavat. Työtapojen valinnassa oppilaslähtöisyys on keskeisessä roolissa, ja oppilaita pyritään aktivoimaan oma-aloitteisiksi tiedon hankkijoiksi ja soveltajiksi sekä vahvistamaan heidän ongelmanratkaisutaitojaan. Sisällöllisenä painopistealueena koulussamme on ilmaisu. Ilmaisupainotteisuus näkyy käytännön työtapojen valinnassa, ja siihen on sitouduttu kaikissa oppiaineissa sekä koko koulun toimintakulttuurissa. Äidinkielessä ja vieraissa kielissä puhe- ja kirjoitusviestinnän harjoittelu erilaisissa viestintätilanteissa on keskeisessä roolissa. Luonnontieteissä suositaan puolestaan tutkivaa ja toiminnallista työskentelyä, jossa uusi tieto yhdistyy aikaisemmin opittuun. Reaaliaineissa oppilaita pyritään haastamaan aktiiviseen tiedon soveltamiseen arkielämään tekemällä paljon projektiluonteisia oppilaiden arkipäivään liittyviä töitä. Taito- ja taideaineissa oppi-

13 laan itseilmaisua ja luovuutta pyritään tukemaan tarjoamalla heille mahdollisimman monipuolisia ja yksilöllisiä työtapoja. Tietotekniikkaa hyödynnetään useimpien oppiaineiden tunneilla muun muassa tiedonhankinnassa ja havainnollistamisessa. Tavoitteena on myös kannustaa oppilaita aktiiviseen tiedon etsimiseen sähköisistä lähteistä myös koulun ulkopuolella Pedagoginen kehittäminen Koulumme toiminta perustuu opetussuunnitelmaan, jonka mukaisesti kokonaisvaltaisen kasvatuksen tavoitteena on mm. kehittää oppilaan itsetuntemusta ja positiivista minäkuvaa. Oppilaita ohjataan myös ottamaan vastuuta itsestään sekä muista ihmisistä ja ympäristöstä. Koulun henkilökunta kannustaa oppilaita löytämään jokaisen oman vahvan alueen. Jokainen on hyvä jossakin - tekemällä oppii. Koulun henkilökunta ohjaa ja auttaa oppilaita sisäistämään koulumme normit ja työn tekemisen periaatteet. Positiivista palautetta annetaan, kun siihen on tilaisuus. Hyvien tapojen avulla helpotamme yhdessä toimimista ja yhdessä viihtymistä. Koulussa ohjataan opettajaa arvioimaan ja kehittämään omaa toimintaansa sekä tuetaan opettajien ja muun henkilökunnan ammatillista kehittymistä esim. koulutusten avulla. Opettajan oman työn kehittämistä ja arviointia toteutetaan mm. aineryhmien sisällä ja tiimeissä. Opettajat ja koulun muu henkilökunta laativat yhdessä yhteiset toimintatavat ja valvovat niiden toteutumista. Tavoitteena on luoda vuorovaikutteinen koulukulttuuri, jossa hyvien tapojen ja toisten ihmisten arvostaminen on etusijalla. Toimiva tiedonkulku kodin ja koulun välillä on vankka perusta toimivalle yhteistyölle. Se edellyttää molemminpuolista ja avointa vuorovaikutusta. Lähtökohtana tulee olla eri osapuolien kunnioitus, tasa-arvo ja yhdenvertaisuus. Kodin ja koulun yhteistyömuotoja ovat mm. vanhempainillat, tiedottaminen puolin ja toisin sekä erilaiset juhlat ja tapahtumat. 3.4 Arviointi Koulun ulkopuolinen arviointi Koulun toimintaa, onnistumisia ja kehitettäviä asioita, arvioidaan mm. vanhemmille kohdistetuilla huoltajakyselyillä ja oppilaskyselyillä, jotka toistuvat vaihdellen vuosittain. Valtakunnalliset kokeet ja PISA-tutkimukset tuloksineen sekä ruokahuoltokyselyt antavat hyvää pohjatietoa tehdä arviointia. Opetusministeriö on päättänyt koulutuksen arviointisuunnitelmasta vuosille Ministeriön tavoitteena on lisätä koulutuksen ulkopuolisen arviointitoiminnan vaikuttavuutta, vakautta ja ennakoitavuutta. Vuosina toteutetaan koulutuksen ulkopuoliset arvioinnit esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden toimivuuden osalta.

14 3.4.2 Koulun itsearviointi Arvioidessa koulutuksen tuloksellisuutta on otettava huomioon toiminnan vaikuttavuus, toiminnan taloudellisuus ja toiminnan tehokkuus. Yksinkertaistaen vaikuttavuus tarkoittaa sitä, että tehdään oikeita asioita ja tehokkuus, että asiat tehdään oikein. Vaikuttavuudella tutkitaan, viekö toiminta toivottuihin tuloksiin, ja tehokkuudella tarkastetaan, ovatko toimintaedellytykset oikein määriteltyjä ja toimivia. Arvioimalla toiminnan taloudellisuutta seurataan taloudellisten resurssien käyttöä perusteltavuusnäkökulmasta. Koulun itsearviointia toteutetaan lukuvuosisuunnitelman avulla, jossa arvioidaan lukuvuoden toimintaa. Kansainvälisellä EFQM (The European Foundation for Quality Management) -kriteeristöllä arvioidaan koulun työyhteisön toimintaa. EFQM-kriteeristö on yhdeksänportainen. 4. KOULUN ORGANISAATIO 4.1 Johtamisjärjestelmä Koulua johtaa rehtori apunaan kaksi apulaisrehtoria ja johtoryhmä. Johtoryhmässä on viisi jäsentä rehtoreiden lisäksi. Se kokoontuu 2 h/vko sekä tarpeen mukaan Tiimit Tiimit on perustettu syksyllä Lukukautena tiimejä oli viisi ja jokaisen tiiminvetäjänä toimi johtoryhmän eli joryn jäsen. Viime lukukautena tiimien määrä nostettiin seitsemään, samalla kun tiimien jäsenmäärä laski pienemmäksi. Tiimeissä on keskimäärin kahdeksan opettajajäsentä. Lisäksi tiimitoimintaan osallistuvat mahdollisuuksien mukaan myös terveydenhoitaja, kuraattorit, Kelpo-työntekijä ja kouluavustajat. Kerran viikossa kokoontuva jory määrittelee tiimeissä käsiteltäviä asioita, mutta niitä voi tulla myös tiimiläisiltä itseltään tiimipalavereissa. Tiimit ovat keskeisiä toimijoita koulun organisaatiorakenteessa nyt, kun niiden toiminta on säännöllistä. Näin henkilökunnan mielipiteet sekä huolenaiheet pääsevät helpommin esille ja tiimeissä tehdään käsiteltävistä asioista esityksiä joryn käsiteltäväksi.

15 Tiimipalavereista tehdään muistiot, joista näkee käsitellyt asiat ja esitykset, ja ne lähetetään sähköpostilla joryn jäsenille. Tiimimuistiot kootaan myös paperiversioina kansioon. Tiimipalavereja oli viime lukukautena keskimäärin 12 kertaa. Kokoontumiskerrat vaihtelivat kuitenkin tiimien tehtävien mukaan. Kuluvana lukukautena tiimipalavereja on yleensä pidetty joka viikko. Suppeata tiimiarviointia tehtiin viime syksynä kehityskeskustelujen yhteydessä täytettävällä kyselylomakkeella. Säännöllinen tiimin toiminnan arviointimenetelmä on kehitteillä Tiimien vastuualueet ja toimintakuvauksia Jokaisella tiimillä on oma vastuualueensa, ja lisäksi tiimeissä käsitellään yleisesti koko koulua koskevia asioita, esimerkiksi lukuvuosisuunnitelmaa, opetussuunnitelman aihekokonaisuuksien päivitystä, järjestyssääntöjä ja pelastussuunnitelmaa. Tiimi 1. Uusi tiimi, joka on profiloitunut miettimään seitsemänsien luokkien asioita ja työhyvinvointia liikunnan näkökulmasta. Yhtenä vastuualueena ovat erityispäivät. Tiimi 2. Vastaa tiedotuksesta koulussamme. Viime lukuvuonna tiimi toimitti ja painatti syystiedotteen ja toimintakalenterin, suunnitteli valokuvausaikataulun ja aineenopettajavartin aikataulun. Myös kevätjuhla oli tiimin vastuulla. Kuluvana lukukautena tiimi on tehnyt sähköisen version syystiedotteesta. Lisäksi opettajainhuoneessa oleva infotaulun päivitys ja tiedotteiden tekeminen koteihin kuuluvat tiimin tehtäviin. Tiimi 3. Uusi tiimi, joka on osallistunut osaltaan mm. yhteisten pelisääntöjen luomiseen, organisoineet valinnaisainepäivää, tehneet työnjakoa 8. ja 9. luokkien lv-tuntikansion tekemistä varten. Tiimi 4. Pysyviä vastuita: koulun yrittäjyystoiminta. Tavoitteena on, että yrittäjyyden pitäisi näkyä jokaisessa oppiaineessa jollakin tavalla. Eräänä yhteistyökumppanina koulullamme on Keravan seurakunta, ja tiimi hoitaa näitä yhteyksiä seurakuntaan päin. Lisäksi tiimissä on kaksi henkilöä, jotka vastaavat työjärjestyksiin liittyvistä asioista. Viime keväänä tiimin vastuulla oli viimeisen viikon ohjelma. Toimintakultuurin päivitys kuluvana lukukautena on tiimin vastuulla. Tiimi 5. Toimintakulttuurin kirjallisen esityksen lopullinen koostaminen edellisinä lukukausina. Erityispäivät ovat kuluvana lukukautena keskeisenä vastuualueena. Teemaviikko viime lukukautena marraskuussa oli tiimin suunnittelema. Tiimi 6. Turvakansion tekeminen ja päivittäminen. Tiimi on tehnyt toimintakulttuurin turvallisuussuunnitelmaosion.

16 Tiimi 7. Vastaa erityisopetukseen liittyvistä asioista. Tiimi on osallistunut toimintakulttuurin erityisopetukseen liittyvän osion tekemisestä ja päivittämisestä.

17

18 5. TOIMINTAKULTTUURI 5.1 Lukuvuoden järjestelyt Oppilastilanne Lukuvuonna Sompion koulussa on 757 oppilasta (tilanne ). Luokkamuotoisessa erityisopetuksessa on 40 oppilasta ja perusopetusryhmiin integroituina 37 oppilasta. Joustavan perusopetuksen ryhmässä opiskelee kahdeksan oppilasta. Valmistavassa maahanmuuttajaopetuksessa on 20 oppilasta Henkilöstö Sompion koulussa työskentelee 69 opettajaa lukuvuonna Virkasuhteessa opettajista on 57. Määräaikaisessa opettajan toimessa on 12 opettajaa. Muodollisesti päteviä on 50. Vieraita uskontoja ja äidinkieliä opettavia on kaikkiaan kuusi. Henkilökuntaan kuuluu kaksi laaja-alaista erityisopettajaa, kolme opinto-ohjaajaa, kaksi koulukuraattoria, yksi koulupsykologi, neljä koulunkäyntiavustajaa, yksi terveydenhoitaja, kaksi kouluisäntää ja yksi kalustekunnostaja, yhdeksän keittäjää ja kuusi siistijää. Lisäksi henkilökuntaan kuuluvat JOPO-light -ohjaaja, KELPO-työntekijä, erityisnuoriso-ohjaaja ja päihdepysäkin työntekijä (liite 2). Näistä kolme jälkimmäistä toimivat koululla osan viikosta. Sompion koulu tukee henkilökunnan kehittymismahdollisuuksia, mikä on kirjattu koko kaupungin strategiaksi (nro 9). Opettajat laativat lukuvuodeksi henkilökohtaisen koulutussuunnitelman, joka käydään läpi rehtorin kanssa kehityskeskustelussa Luokanvalvojat Luokanvalvoja on oppilaan lähiopettaja, joka seuraa oppilaiden koulunkäynnin säännöllisyyttä, menestymistä ja hyvinvointia koulussa (liite 1). Luokanvalvoja tiedottaa oppilaille työjärjestyksistä ja koulun käytännöistä sekä pitää yhteyttä koteihin. Luokanvalvojalla on kokonaisvastuu luokan oppimisesta ja kasvun tukemisesta opetussuunnitelman määrittelemällä tavalla. Kasvun tukemiseen liittyy mm. valvontaluokkansa HOJKS-oppilaiden henkilökohtaisten opetussuunnitelmien päivittäminen yhdessä aineenopettajien ja erityisopettajien kanssa (liite 3). Luokanvalvojat tapaavat 7. luokan aikana huoltajat kolmikantakeskustelussa. Huoltajat voivat olla yhteydessä luokanvalvojaan kirjallisesti, Wilman välityksellä, sähköpostitse tai puhelimitse. Opettajainhuoneeseen tai koulusihteerille voi jättää soittopyynnön, jollei luokanvalvojaa tavoita koululta välituntien aikana Työajat Syyslukukausi 2010 alkaa torstaina ja päättyy keskiviikkona Syyslomaa vietetään (vko 43).

19 Kevätlukukausi 2011 alkaa tammikuun 10. päivä ja päättyy lauantaina , jolloin vietetään päättäjäiset. Talviloma on viikolla 8 eli Pääsiäisloma on Näiden lisäksi kesäkuussa torstai 2.6. (helatorstai) on vapaapäivä Valvonnat Opettajille kuuluu virkavelvollisuuteen välituntien valvominen. Lukukauden alussa apulaisrehtori laatii välituntivalvontalistan, jonka rehtori hyväksyy. Listassa olevien valvontojen lisäksi jokainen opettaja valvoo ja puuttuu tarvittaessa oppilaan käyttäytymiseen oppi- ja välitunneilla sekä erilaisissa koulun tilaisuuksissa. Koulualue on jaettu valvonta-alueiksi seuraavasti: A-siipi B-siipi Alue käsittää A-siiven ylä- ja alakerran (Laurintien suuntainen juhlasalisiipi). Varsinaisia välituntialueita ovat aulat sekä yläkerran päätytasanne. Yläkerran käytävällä voi käydä lokerollaan, mutta välituntejaan siellä voivat viettää ainoastaan oppilaat, joiden luokka sijaitsee käytävällä. Alue käsittää B- ja C-osan yläkäytävän (opettajainhuoneen, kansliat ja opojen työtilojen edustat). Oppilaat ohjataan yläkäytävältä ja portailta muihin tiloihin. Aula Alue käsittää B-osan aulan ja monistamon edustan C-osan puolella. Järjestystä valvotaan yleisesti. Aulavalvoja tyhjää luokkien B110 ja B102 edustan, ns. Monnikellarin, oppilaista välituntien ajaksi aulaan. C/D-siipi Alue käsittää palloiluhallin alakäytävän (pukuhuoneet ja TN- luokka) sekä terveydenhoitajien tilan edessä olevan ala-aulan. Oppilaat ohjataan kummastakin tilasta välitunninviettopaikkoihin. Valvoja kiertää C-osan 2 alimman kerroksen luokkatilojen edustat. E-siipi/ruokala Alue käsittää fysiikka-kemian luokkien käytävän. Valvoja tyhjentää E-siiven oppilaista ja ruokailuaikoina osallistuu ruokailun valvontaan. Ruokailuaikoina E-osan valvoja valvoo ruokalassa ruokalavalvojana. UV Piha Alue käsittää koulun piha-alueet. Huolehditaan yleisesti järjestyksestä ja puututaan tupakointiin, roskaamiseen ja luvattomaan koulun alueelta poistumiseen. Puututaan erityisesti luvattomaan City- Marketissa välitunneilla käynteihin: kirjataan oppilaiden nimiä ylös ja ollaan yhteydessä koteihin. Lisäksi opettaja on velvollinen viemään ryhmänsä ruokailuun, valvoen ruoanoton linjastolla. 5.2 Oppilasarviointi Arvioinnin kohteina ovat oppiminen ja sen edistyminen sekä työskentely. Myös oppilaan käyttäytymistä tulee arvioida. Käyttäytymisen arviointi ei kuitenkaan ole osa oppiaineen arviointia, joten käyttäytyminen ei vaikuta esimerkiksi oppiaineesta saatuun arvosanaan.

20 Oppilaan arviointi jakautuu opintojen aikaiseen arviointiin ja päättöarviointiin. Opintojen aikana oppilaille annetaan välitodistus joulukuussa sekä lukuvuositodistus lukuvuoden lopussa. Yhdeksännellä luokalla oppilas saa päättötodistuksen. Oppilaan menestyminen opintojen aikana arvioidaan oppilaille yhteisissä oppiaineissa Keravan perusopetuksen opetussuunnitelman 2004 hyvän osaamisen kriteereiden mukaan. Päättöarviointi toteutetaan numeerisesti valtakunnallisten päättöarvioinnin kriteereiden mukaan. (Ks. Keravan perusopetuksen ops, 6.2.) Päättöarviointi perustuu 8. ja 9. luokilla saavutetun osaamisen tasoon. Tehtävänä on määritellä, miten hyvin oppilas on perusopetuksen päättyessä saavuttanut perusopetuksen oppimäärän mukaiset tai HOJKS:issa asetetut tavoitteet eri oppiaineissa. Vähintään kahden vuosiviikkotunnin mittaiset (2h/vko) valinnaisaineet arvioidaan oppiaineiden tavoin numeroin. Yhden vuosiviikkotunnin (1h/vko) pituiset valinnaiskokonaisuudet arvioidaan suoritusmerkinnöin hyväksytty (H)/hylätty (E). Käyttäytymisen arviointi kohdistuu siihen, miten oppilas ottaa huomioon muut ihmiset ja ympäristön, arvostaa työtä ja noudattaa koulun sääntöjä. (Ks. Keravan perusopetuksen opus, 6.1 ja käyttäytymisen arvioinnin perusteet.) Oppilaan itsearviointi kohdistuu oppilaan oppimisprosessiin ja työskentelytaitoihin. (Oppimisprosessi sisältää tavoitteen asettelun, suunnittelun, työskentelyn ja arvioinnin.) Opettajat voivat käyttää erilaisia oppilaan itsearviointimenetelmiä, kuten itsearviointilomakkeita, oppimispäiväkirjoja, portfolioita ja ohjauskeskusteluja. (Ks. Keravan perusopetuksen ops 6.1) Oppilaat, jotka ovat valmistavan maahanmuuttajaopetuksen piirissä tai joilla on henkilökohtainen oppimissuunnitelma tai jotka tarvitsevat erityistä tukea, arvioidaan eri kriteerein kuin perusopetuksessa olevat oppilaat. Näiden oppilaiden arvioinnin perusteet löytyvät Keravan perusopetuksen opetussuunnitelman kohdasta Kasvatuskäytänteet Järjestyssäännöt Sompion koulun järjestyssäännöt pohjautuvat perusopetuslakiin, asetukseen ja määräyksiin. Ne ovat opettajakunnan laatimat ja hyväksymät. SOMPION KOULUN JÄRJESTYSSÄÄNNÖT: Oppitunneille saavutaan ajoissa opiskeluvälineet mukana ja kotitehtävät tehtyinä. Koulussa käyttäydytään rauhallisesti ja hyviä tapoja noudattaen. Ruokailussa noudatetaan hyviä ruokailutapoja. Opiskelua ei saa häiritä. Ketään ei saa kiusata. Koulun omaisuutta ei saa turmella. Koulualue on savuton ja päihteetön. Välitunnit vietetään koulualueella. Polkupyörät ja muut kulkuneuvot jätetään niille varatuille alueille. Annettuja ohjeita noudatetaan.

Järjestyssääntöjen soveltaminen Kontiolahden kunnassa

Järjestyssääntöjen soveltaminen Kontiolahden kunnassa 1 (5) Kasvatus- ja koulutuslautakunta 28.10.2015 KONTIOLAHDEN KUNNAN PERUSOPETUKSEN JÄRJESTYSSÄÄNNÖT Järjestyssääntöjen tehtävänä on luoda perusta koulutyön kasvatuksellisten ja opetuksellisten tavoitteiden

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

määritelty opetussuunnitelman perusteissa:

määritelty opetussuunnitelman perusteissa: Nousiainen määritelty opetussuunnitelman perusteissa: - edistää lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä - oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien

Lisätiedot

TYÖSUUNNITELMA. Isokylän. Lukuvuodelle Koulu

TYÖSUUNNITELMA. Isokylän. Lukuvuodelle Koulu KEMIJÄRVEN KAUPUNKI TYÖSUUNNITELMA Lukuvuodelle 2014-2015 Isokylän Koulu 1. KOULUN TOIMINTA-AJATUS Isokylän koulu tarjoaa muuttuvassa yhteiskunnassa tarvittavia tietoja, taitoja ja valmiuksia sekä tukee

Lisätiedot

Tässä esityksessä on kustakin pykälästä esillä vain ne momentit, joihin esitetään muutoksia.

Tässä esityksessä on kustakin pykälästä esillä vain ne momentit, joihin esitetään muutoksia. LIITE 1 (5) 18.10.2013 OAJ:N ESITYS SÄÄNNÖSMUUTOKSIKSI PYKÄLÄMUODOSSA Tässä esityksessä on kustakin pykälästä esillä vain ne momentit, joihin esitetään muutoksia. 4 a Erikoissairaanhoidossa olevan oppivelvollisen

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi Lukuvuosi - Yksikkö Esiopetusryhmän nimi Esiopetusryhmän henkilöstö Lukuvuoden painotusalueet Esioppilaiden määrä Tyttöjä Poikia LUKUVUODEN TYÖAJAT Syyslukukausi / 20 - / 20 Syysloma / 20 - / 20 Joululoma

Lisätiedot

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen OSALLISUUS Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen Monipuoliset yhteistyökokemukset Oppilaiden osallistuminen suunnitteluun Oppilaskunta yhteistyön

Lisätiedot

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuksen uudistuvat normit Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuslain muuttaminen Erityisopetuksen strategiatyöryhmän muistio 11/2007 Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan

Lisätiedot

HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIITTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PE- RUSKOULUN VUOSILUOKILLE 7 9

HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIITTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PE- RUSKOULUN VUOSILUOKILLE 7 9 HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIITTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PE- RUSKOULUN VUOSILUOKILLE 7 9 Suomenkielinen koulutusjaosto 17.9.2013 HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIITTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PERUS-

Lisätiedot

OPPILASHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA Lukuvuosi Mukkulan peruskoulu

OPPILASHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA Lukuvuosi Mukkulan peruskoulu OPPILASHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA Lukuvuosi 2011-2012 Mukkulan peruskoulu 1. OPPILASHUOLLON TOIMINTA-AJATUS Oppilashuollolla tarkoitetaan oppilaan oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä

Lisätiedot

11.3. Pedagoginen toimikunta kokoontui laatimaan yhtenäiskoulun toimintakulttuuritekstiä toimintakulttuuriteksti tarkistettiin ja pedagoginen

11.3. Pedagoginen toimikunta kokoontui laatimaan yhtenäiskoulun toimintakulttuuritekstiä toimintakulttuuriteksti tarkistettiin ja pedagoginen 11.3. Pedagoginen toimikunta kokoontui laatimaan yhtenäiskoulun toimintakulttuuritekstiä. 19.5. toimintakulttuuriteksti tarkistettiin ja pedagoginen toimikunta kokoontui sellaisenaan viimeisen kerran.

Lisätiedot

1. Kolmiportainen tuki

1. Kolmiportainen tuki 1 1. Kolmiportainen tuki Erityinen tuki Suunnataan pedagogiseen selvitykseen perustuen, opetuspäällikön päätöksellä oppilaalle, jonka selviytyminen perusopetuksesta edellyttää yksilöllisiä opetusjärjestelyjä.

Lisätiedot

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Piirros Iita Ulmanen Oppilashuolto Oppilashuollolla tarkoitetaan huolenpitoa oppilaiden oppimisesta ja psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista.

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Pirjo Koivula Opetusneuvos Opetushallitus 16.4.2009 Opiskelun ja hyvinvoinnin tuen järjestämistä koskeva perusopetuslain sekä esi- ja perusopetuksen

Lisätiedot

Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki

Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki eriyttäminen opetuksessa huomioidaan oppilaan opetusta voidaan

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki 8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Tuen tarpeiden arviointi ja tarvittavan tuen tarjoaminen kuuluvat opettajan työhön ja kaikkiin opetustilanteisiin. Tuki rakennetaan opettajien sekä tarvittaessa muiden

Lisätiedot

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Erityisopetusta

Lisätiedot

Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa , 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET

Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa , 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa 17.3.2005, 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus Perusopetuksen oppimäärän suorittaneille

Lisätiedot

OPPILAAN ARVIOINNISTA OPPIMISEN ARVIOINTIIN alkaen

OPPILAAN ARVIOINNISTA OPPIMISEN ARVIOINTIIN alkaen OPPILAAN ARVIOINNISTA OPPIMISEN ARVIOINTIIN 1.8.2016 alkaen Uusi opetussuunnitelma astuu voimaan 1.8.2016 ja se otetaan käyttöön portaittain. Lukuvuonna 2016 2017 uuden opetussuunnitelman mukaan opiskelevat

Lisätiedot

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Muonion kunta AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Sivistyslautakunta 3.4.2012 59 Sisällys 1. TOIMINTA-AJATUS JA TOIMINNAN TAVOITTEET... 3 2. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SUUNNITTELU JA SISÄLTÖ...

Lisätiedot

Leppäkaarteen päiväkodin yhteisöllinen oppilashuolto

Leppäkaarteen päiväkodin yhteisöllinen oppilashuolto 25.08.2016 Leppäkaarteen päiväkodin yhteisöllinen oppilashuolto Päiväkodissamme noudatetaan Siilinjärven kunnan esiopetuksen oppilashuoltosuunnitelmaa. Yhteisöllisen oppilashuollon tarkoituksena on luoda

Lisätiedot

ILMAJOEN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OHJAUSSUUNNITELMA

ILMAJOEN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OHJAUSSUUNNITELMA ILMAJOEN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OHJAUSSUUNNITELMA Suunnitelmassa kuvataan oppilaanohjauksen järjestämisen rakenteet - ohjauksen eettiset periaatteet toimintatavat -vuosikellot alakoulu ja yläkoulu työn

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan peruskoulujen opetussuunnitelma 2016

Etelä-Pohjanmaan peruskoulujen opetussuunnitelma 2016 Luonnos 11.11.2015 Etelä-Pohjanmaan peruskoulujen opetussuunnitelma 2016 Arviointi perusopetuksessa Arviointikulttuurin keskeiset piirteet Rohkaisu ja kannustus Oppilaiden osallisuus arvioinnissa Tuetaan

Lisätiedot

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä JOPO Joustava perusopetus 1/2 Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä Uudenmaankatu 17 Rehtori Janne Peräsalmi 05800 Hyvinkää Vehkojan koulu 0400-756276 janne.peräsalmi@hyvinkää.fi

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa.

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. LUKU 4 YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN TOIMINTAKULTTUURI 4.5 Paikallisesti päätettävät asiat Toimintakulttuuri

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Yleistä vai tehostettua tukea? Tuija Vänni KELPO-koordinaattori

Yleistä vai tehostettua tukea? Tuija Vänni KELPO-koordinaattori Yleistä vai tehostettua tukea? Tuija Vänni KELPO-koordinaattori Oppilaiden tukimuodot Eriyttäminen, joustavat järjestelyt, yhteisopettajuus 14.3.2013 Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki Tuija Vänni

Lisätiedot

Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto Arja Korhonen

Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto Arja Korhonen Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto 11.2.2013 Arja Korhonen Järvenpään kaupunki Arja Korhonen 1 Kolmiportaisen tuen tavoitteena: Oppilaita tuetaan suunnitelmallisesti etenevän ja vahvistuvan

Lisätiedot

Korhosen koulun koulukohtainen opetussuunnitelma

Korhosen koulun koulukohtainen opetussuunnitelma Korhosen koulun koulukohtainen opetussuunnitelma 1. Yleistä Korhosen koulu käyttää Sievin kunnan 14.6.2004 hyväksyttyä opetussuunnitelmaa, jota tämä koulukohtainen osio täydentää. Sievin kunnan opetussuunnitelmassa

Lisätiedot

Perusopetuksen laadun huoltajakysely 2014

Perusopetuksen laadun huoltajakysely 2014 Perusopetuksen laadun huoltajakysely 0 Tuusulan kunnan perusopetuksen huoltajakysely toteutettiin maaliskuussa 0. Sähköiseen kyselyyn vastasi 8 perusopetuksen.,. ja 9. luokkien oppilaiden huoltajaa. Yleistä,,0,8,,,,,.

Lisätiedot

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Luku Sivunro Turun opsissa 1.4 (s 9) Koulun tasaarvosuunnitelma Otsikko Asiat Koulun opetussuunnitelmassa laaditaan erilliseksi liitteeksi.

Lisätiedot

PERUSOPETUSTA KOSKEVAA LAINSÄÄDÄNTÖÄ. Pasi Hieta Perusopetuksen apulaisrehtori 7-9 23.3.2015

PERUSOPETUSTA KOSKEVAA LAINSÄÄDÄNTÖÄ. Pasi Hieta Perusopetuksen apulaisrehtori 7-9 23.3.2015 PERUSOPETUSTA KOSKEVAA LAINSÄÄDÄNTÖÄ Pasi Hieta Perusopetuksen apulaisrehtori 7-9 23.3.2015 Perusopetusta sääteleviä lakeja ja muita säännöksiä: - Perusopetuslaki 628/1998, muutettu useita kertoja - Perusopetusasetus

Lisätiedot

KOTIEN OPS-OPAS. OPS = opetussuunnitelma, jossa kerrotaan ARVOT

KOTIEN OPS-OPAS. OPS = opetussuunnitelma, jossa kerrotaan ARVOT KOTIEN OPS-OPAS OPS = opetussuunnitelma, jossa kerrotaan - mitkä arvot ohjaavat koulun toimintaa - millainen oppimiskäsitys ohjaa oppimista - mitä milläkin vuosiluokalla opiskellaan - miten opiskellaan

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Tervolan lukion ohjaussuunnitelma

Tervolan lukion ohjaussuunnitelma Tervolan lukion ohjaussuunnitelma Sisällys: 1. Ohjaustoiminnan tavoitteet... 3 2. Ohjauksen järjestäminen, työmuodot ja tehtävien jakautuminen... 3 3. Kodin ja oppilaitoksen yhteistyö... 5 4. Keskeiset

Lisätiedot

Painotettu opetus ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa

Painotettu opetus ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa Painotettu opetus ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa Ops-koordinaattori Tuija Vänni 16.3.2016 Vänni 2016 1 4.3: Eriyttäminen opetussuunnitelman perusteissa ohjaa työtapojen valintaa perustuu

Lisätiedot

GUMERUKSEN KOULUN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016

GUMERUKSEN KOULUN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016 GUMERUKSEN KOULUN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016 Opetuksen järjestäjä vastaa siitä, että oppilashuollon toteuttamista, arviointia ja kehittämistä varten laaditaan

Lisätiedot

Perusopetuksen maakunnallinen arviointi Koulun toiminta. Möysän koulun tulokset. Vastaajamäärät lk oppilasta

Perusopetuksen maakunnallinen arviointi Koulun toiminta. Möysän koulun tulokset. Vastaajamäärät lk oppilasta Perusopetuksen maakunnallinen arviointi 2016 Möysän koulun tulokset Vastaajamäärät 124 1.-2.lk oppilasta 120 3.-5.lk oppilasta 22 opetushenkilöä 83 huoltajaa, joista loppuun saakka vastasi 68 Koulun toiminta

Lisätiedot

Terva-Toppilan koulun käytänteet

Terva-Toppilan koulun käytänteet 1 Terva-Toppilan koulun käytänteet 19.8.2015 2 Myöhästelyt Oppitunnilta myöhästyminen estää ensisijaisesti oppilaan omaa oppimista. Lisäksi oppitunnin keskeyttäminen myöhästyjän vuoksi estää myös koko

Lisätiedot

Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012

Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012 1 Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012 Taiteen perusopetus, lasten tanssi- ja balettiopetus Yleinen oppimäärä Limingan kunta Sivistyslautakunta Voimassa 1.8.2012 alkaen 2 1. Toiminta-ajatus

Lisätiedot

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki mikä on muuttunut? Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki mikä on muuttunut? Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus Oppimisen ja koulunkäynnin tuki mikä on muuttunut? Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus 1 Tavoitteena - jokainen oppilas oppii mahdollisimman hyvin oman potentiaalinsa mukaan - oppilaan saama tuki

Lisätiedot

Huoltajapalautekysely_suruen (2012) Iivisniemen koulu k

Huoltajapalautekysely_suruen (2012) Iivisniemen koulu k Huoltajapalautekysely_suruen (0) Iivisniemen koulu k 0 0..0 Osa-alueiden keskiarvot,,,,,8,7,8,,,,,,,,, Kaikki Osa-alueiden keskiarvot,,,,,,,,,,8,8,7,,,, Kaikki Johtaminen. Koulun rehtori johtaa kasvatus-

Lisätiedot

Oppilaan nimi: luokka: rehtori Hannu Isolauri (02) 2629 653 050 3101653. apulaisrehtori Matti Palmunen (02) 2629 257 050 4323625

Oppilaan nimi: luokka: rehtori Hannu Isolauri (02) 2629 653 050 3101653. apulaisrehtori Matti Palmunen (02) 2629 257 050 4323625 LUOSTARIVUOREN KOULUN OPISKELUOPAS 2015 2016 1 Oppilaan nimi: luokka: KOULUN YHTEYSTIEDOT LUOSTARIVUOREN KOULU Luostarinkatu 13, 20700 Turku http://info.edu.turku.fi/luostarivuori/ KOULUN HENKILÖKUNTA

Lisätiedot

LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA

LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA Pirjo Koivula ylitarkastaja OPETUSHALLITUS Osaamisen ja sivistyksen asialla Lasten hyvinvointi yhteiskunnassa Valtaosa suomalaislapsista voi

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus Opetussuunnitelmauudistus Suomessa 2.6.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset tarpeet ja linjaukset

Lisätiedot

Eräitä oppilaan arvioinnin yleisiä kysymyksiä. Kielitivolin koordinaattoritapaaminen Helsinki Opetusneuvos Kristiina Ikonen

Eräitä oppilaan arvioinnin yleisiä kysymyksiä. Kielitivolin koordinaattoritapaaminen Helsinki Opetusneuvos Kristiina Ikonen Eräitä oppilaan arvioinnin yleisiä kysymyksiä Kielitivolin koordinaattoritapaaminen Helsinki 5.11.2010 Opetusneuvos Kristiina Ikonen Oppilaan arvioinnin merkitys ja tehtävä opetussuunnitelman perusteissa

Lisätiedot

Kuusamon perusopetuksen yhteiset järjestyssäännöt

Kuusamon perusopetuksen yhteiset järjestyssäännöt 1 Kuusamon perusopetuksen yhteiset järjestyssäännöt Kasvatus- ja sivistyslautakunta 31.8.2011 64 2 SISÄLLYS 1. SÄÄNTÖJEN TARKOITUS JA SOVELTAMISALUE...3 1.1. Järjestyssääntöjen tarkoitus...3 1.2. Viittaukset

Lisätiedot

Vastausten määrä: 87 Tulostettu :39:44

Vastausten määrä: 87 Tulostettu :39:44 Vastausten määrä: 87 Tulostettu 30.4.2015 8:39:44 Poiminta Koulu = 12 (Riihikallion koulu) Taustatiedot Koulu Riihikallion koulu 87 100% Vastausten määrä: 87 Yleistä 1. Koulun jokapäiväinen toiminta on

Lisätiedot

Liite LEMIN KUNNAN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA LUKUVUODEKSI 2016-2017. Hyväksytty sivistyslautakunnassa 11.5.2016 31

Liite LEMIN KUNNAN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA LUKUVUODEKSI 2016-2017. Hyväksytty sivistyslautakunnassa 11.5.2016 31 Liite LEMIN KUNNAN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA LUKUVUODEKSI 2016-2017 Hyväksytty sivistyslautakunnassa 11.5.2016 31 2 (5) 1. TOIMINTA-AJATUS JA TAVOITTEET Aamu- ja iltapäivätoiminta on perusopetuslain

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA korostaa ennalta ehkäisevän ja varhaisen tuen merkitystä tehostettu tuki (yleisten tukitoimenpiteiden tehostaminen määrällisesti ja laadullisesti sekä opetuksen järjestäminen

Lisätiedot

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto 14.- 15.9.2015 Karkkila Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Koulua ympäröivä maailma muuttuu Teknologia Ilmastonmuutos, luonto

Lisätiedot

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille 2015-2020 Hyväksytty sivistyslautakunnassa 23.9.2015 Kaarinan strategia Visio Maailma muuttuu Kaarina toimii! Toiminta-ajatus Järjestämme

Lisätiedot

6.6 Perusopetuksessa käytettävät todistukset ja todistusmerkinnät

6.6 Perusopetuksessa käytettävät todistukset ja todistusmerkinnät 6.6 Perusopetuksessa käytettävät todistukset ja todistusmerkinnät Perusopetuksessa käytettävät todistukset ovat: 1. Lukuvuositodistus 2. Välitodistus 3. Erotodistus 4. Päättötodistus Opetuksen järjestäjä

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

ALA- JA YLÄKOULUN NIVELVAIHEEN PROSESSIKUVAUS

ALA- JA YLÄKOULUN NIVELVAIHEEN PROSESSIKUVAUS ALA- JA YLÄKOULUN NIVELVAIHEEN PROSESSIKUVAUS www.nurmijarvi.fi KUUKAUSI TOIMENPIDE VASTUUHENKILÖ LÄSNÄ LOMAKKEET TAI MUU KIRJALLI- NEN MATERIAALI ELOKUU 7. luokkalaisten ryhmäyttämiset syyskuun loppuun

Lisätiedot

Tiivistelmä Munkkivuoren ala-asteen koulun koulukohtaisesta opetussuunnitelmasta

Tiivistelmä Munkkivuoren ala-asteen koulun koulukohtaisesta opetussuunnitelmasta Tiivistelmä Munkkivuoren ala-asteen koulun koulukohtaisesta opetussuunnitelmasta MUNKKIVUOREN ALA-ASTEEN KOULUSSA LUODAAN MEIDÄN KOULU -HENKEÄ Koulussa arvostetaan kaikkia niin lapsia kuin aikuisia. Koulussa

Lisätiedot

Formatiivinen arviointi Miten arvioinnilla edistetään oppimista?

Formatiivinen arviointi Miten arvioinnilla edistetään oppimista? Formatiivinen arviointi Miten arvioinnilla edistetään oppimista? Katja Elo katja.elo@tuusula.fi luokanopettaja Tuusulan kunta Tuusulan OPS2016 arviointityöryhmän jäsen OPS2016: Arvioinnin merkitys oppilaalle

Lisätiedot

Lukuvuosisuunnitelmaa ohjaava säädöspohja ja lukuvuosisuunnitelman käsittely

Lukuvuosisuunnitelmaa ohjaava säädöspohja ja lukuvuosisuunnitelman käsittely Kirkkonummen kunta Sivistyspalvelut LUKUVUOSISUUNNITELMA 20-20 Koulun nimi Yhteystiedot Koulun osoite ja rehtorin yhteystiedot Lukuvuosisuunnitelmaa ohjaava säädöspohja ja lukuvuosisuunnitelman käsittely

Lisätiedot

2. Oppimissuunnitelma ohje

2. Oppimissuunnitelma ohje 2. Oppimissuunnitelma ohje PERUSTIEDOT Luokanvalvoja: Työpuhelin: Opiskelija: Lukuvuosi: Luokka: Syntymäaika: Huoltajat: TEHOSTETTUUN TUKEEN SIIRTÄMINEN KÄSITELTY MONIALAISESTI Käsittelypäivä, kommentit:

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun 8. luokkien palvelukyky. Kauniainen, Kasavuori. Joulukuu 2013

Pääkaupunkiseudun 8. luokkien palvelukyky. Kauniainen, Kasavuori. Joulukuu 2013 Pääkaupunkiseudun. luokkien palvelukyky Kauniainen, Kasavuori Joulukuu 0 Väittämät koko kunnan alueella Koulupaikka, oppimiskäsitys ja -ympäristö Kauniainen, n= KOULUPAIKAN MÄÄRÄYTYMINEN. Lapsellamme on

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät Sivistystoimiala 18.5. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

Pedagogisen arvion ja pedagogisen selvityksen kirjaaminen esi- ja perusopetuksessa

Pedagogisen arvion ja pedagogisen selvityksen kirjaaminen esi- ja perusopetuksessa Pedagogisen arvion ja pedagogisen selvityksen kirjaaminen esi- ja perusopetuksessa 12.10.2011 Pyhäntä 18.10.2011 Kestilä 3.11.2011 Rantsila Erityisluokanopettaja Pia Kvist Ohjaava opettaja Raisa Sieppi

Lisätiedot

KÄRSÄMÄEN KUNNAN PERUSOPETUKSEN KOULUJEN OHJAUSSUUNNITELMA. Käytössä alkaen. Hyväksytty Opetustoimen lautakunnassa 29.6.

KÄRSÄMÄEN KUNNAN PERUSOPETUKSEN KOULUJEN OHJAUSSUUNNITELMA. Käytössä alkaen. Hyväksytty Opetustoimen lautakunnassa 29.6. 1 KÄRSÄMÄEN KUNNAN PERUSOPETUKSEN KOULUJEN OHJAUSSUUNNITELMA Käytössä 1.8.2016 alkaen Hyväksytty Opetustoimen lautakunnassa 29.6.2016 2 Sisällys 1 Oppilaanohjauksen järjestämisen rakenteet ja toimintatavat...

Lisätiedot

YHTEISTYÖ OPPILAAN JA HUOLTAJIEN KANSSA. Kodin tuki, koulunkäynnissä auttaminen (esim. yhteiset toimintatavat, läksyt, kokeet, riittävä lepo jne.

YHTEISTYÖ OPPILAAN JA HUOLTAJIEN KANSSA. Kodin tuki, koulunkäynnissä auttaminen (esim. yhteiset toimintatavat, läksyt, kokeet, riittävä lepo jne. YLEINEN TUKI Aloitetaan HETI tuen tarpeen ilmetessä. Ei vaadi testausta tai päätöstä. On yksittäinen pedagoginen ratkaisu sekä ohjaus- ja tukitoimi, jota toteutetaan joustavasti. Tuki järjestetään opettajien

Lisätiedot

Mäntyharjun lukion järjestyssääntö

Mäntyharjun lukion järjestyssääntö Mäntyharjun lukion järjestyssääntö Lukion työskentelyä ohjaavat lukiolaki, lukioasetus, opetushallituksen ohjeet, koulutoimen toimintasääntö ja järjestyssäännöt. Järjestyssääntöjen tavoitteena on turvata

Lisätiedot

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia. Erja Vitikka 25.11.2014

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia. Erja Vitikka 25.11.2014 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia Erja Vitikka 25.11.2014 1 Ops-uudistuksen keskeisiä lähtökohtia Pedagoginen uudistus Siirtyminen kysymyksestä MITÄ opitaan? Kysymykseen MITEN opitaan?

Lisätiedot

Koulun nimi lukuvuosi 2014-2015. Oppilasmäärä lukuvuoden päättyessä. Luokalle jääneiden lukumäärä. Työnantajan järjestämä koulutus

Koulun nimi lukuvuosi 2014-2015. Oppilasmäärä lukuvuoden päättyessä. Luokalle jääneiden lukumäärä. Työnantajan järjestämä koulutus Eurajoen kunta / koulutoimi PERUSKOULUN TOIMINTAKERTOMUS Koulun nimi lukuvuosi 2014-2015 Rikantilan koulu A. TILASTOLLISET ASIAT 1. Peruskoulun oppilaiden lukumäärä kevätlukukauden 2014 päättyessä Oppilasmäärä

Lisätiedot

Ohjaussuunnitelma Esi- ja perusopetus

Ohjaussuunnitelma Esi- ja perusopetus Ohjaussuunnitelma Esi- ja perusopetus 1.8.2016 2 Sisällysluettelo 1 Oppilaanohjaus... 3 2 Oppilaanohjauksen eettiset periaatteet... 3 Itsemääräämisoikeus... 3 Totuudellisuus... 3 Luottamuksellisuus...

Lisätiedot

LYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit

LYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit OULUN LYSEON LUKION LAATUTYÖ Omaa tarinaa laadusta Mitä koulu edustaa sinulle? Mitä haluat saada aikaan omassa työssäsi? Miksi laatutyötä tarvitaan? Miten haluat itse olla mukana laatutyössä? Miten sinun

Lisätiedot

Oppilas opiskelee toiminta-alueittain

Oppilas opiskelee toiminta-alueittain Opetuksen järjestäjä HENKILÖKOHTAINEN OPETUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA SUUNNITELMA (HOJKS) Oppilas opiskelee toiminta-alueittain Salassa pidettävä Julkisuuslaki 24 1 mom. 30 kohta 1. PERUSTIEDOT Oppilaan

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun 5. luokkien palvelukyky. Kauniainen. Tammikuu 2015

Pääkaupunkiseudun 5. luokkien palvelukyky. Kauniainen. Tammikuu 2015 Pääkaupunkiseudun. luokkien palvelukyky Kauniainen Tammikuu 201 Väittämät / Kauniainen vs. koko pk-seutu Koulupaikka, oppimiskäsitys ja -ympäristö Kauniainen=8: Väittämien jakaumat Vuosivertailu Kauniainen

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

SIMPELEEN YHTEISKOULUN JÄRJESTYSSÄÄNNÖT JA SEURAUKSET NIIDEN RIKKOMISESTA

SIMPELEEN YHTEISKOULUN JÄRJESTYSSÄÄNNÖT JA SEURAUKSET NIIDEN RIKKOMISESTA SIMPELEEN YHTEISKOULUN JÄRJESTYSSÄÄNNÖT JA SEURAUKSET NIIDEN RIKKOMISESTA Voimassa 1.11.2014 alkaen 1 KOULUN ALUE, TILAT JA KOULUMATKAT Koulun alueena pidetään koulurakennusta, koulun pihaa sekä kaikkia,

Lisätiedot

1. Oppimisen arviointi

1. Oppimisen arviointi 1. Oppimisen arviointi Koulu vaikuttaa merkittävästi siihen, millaisen käsityksen oppilaat muodostavat itsestään oppijana ja ihmisenä. Arviointi ohjaa ja kannustaa oppilasta opiskelussa sekä kehittää oppilaan

Lisätiedot

Sivistyspalvelukeskus Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta 2015 2016. Sisällysluettelo

Sivistyspalvelukeskus Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta 2015 2016. Sisällysluettelo 1 Sisällysluettelo 1 Toiminta-ajatus ja tavoitteet... 2 1.1 Kodin ja koulun kasvatustyön tukeminen... 2 1.2 Hyvinvoinnin, tunne-elämän ja sosiaalisen kehityksen tukeminen... 2 1.3 Eettisen kasvun tukeminen...

Lisätiedot

Toivalan koulun opetussuunnitelma

Toivalan koulun opetussuunnitelma Toivalan koulun opetussuunnitelma 1. ARVOT JA TOIMINTAKULTTUURI Toivalan koulun arvoja ovat yhteisöllisyys, yhteistyö ja turvallisuus. Koulun toiminnan tavoitteena on luoda turvallinen ja virikkeellinen

Lisätiedot

Oppilaanohjauksen malli

Oppilaanohjauksen malli Espoon kristillinen koulu Oppilaanohjauksen malli Elina Palosaari 2015 Sisällys Espoon kristillisen koulun oppilaanohjauksen malli 1. Ohjauksen toteutuminen käytännössä Henkilökohtainen ohjaus Luokkamuotoinen

Lisätiedot

LUOKKATUNNIT OPS YLÄKOULUN NÄKÖKULMASTA

LUOKKATUNNIT OPS YLÄKOULUN NÄKÖKULMASTA LUOKKATUNNIT OPS2016 - YLÄKOULUN NÄKÖKULMASTA H A N N A G U S TA F S S O N O S A L L I S U U S - KO O R D I NA AT TO R I Miksi? Miten? Mitä? MIKSI LUOKKATUNTEJA? - Turun opetussuunnitelmassa 2016 paikallisena

Lisätiedot

Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen

Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen - oppilaslähtöinen näkökulma Helsinki 27.4.2012 Marja Kangasmäki Kolmiportainen tuki Erityinen tuki Tehostettu tuki Yleinen tuki Oppimisen ja koulunkäynnin

Lisätiedot

KARSTULAN PERUSKOULUN KASVATUSOHJEISTUS JA SEURAAMUSPOLKU

KARSTULAN PERUSKOULUN KASVATUSOHJEISTUS JA SEURAAMUSPOLKU KARSTULAN PERUSKOULUN KASVATUSOHJEISTUS JA SEURAAMUSPOLKU JOHDANTO Hyvä koulu syntyy, kun jokainen koulussa toimiva huolehtii omasta ja muiden turvallisuudesta ja viihtymisestä noudattamalla järjestyssääntöjä

Lisätiedot

1. Johdanto 2. Keskeiset käsitteet 3. Opiskeluhuolto Turun ammatti-instituutissa 4. Hyvinvoiva opiskelija TAIssa

1. Johdanto 2. Keskeiset käsitteet 3. Opiskeluhuolto Turun ammatti-instituutissa 4. Hyvinvoiva opiskelija TAIssa Opiskeluhuollon opas 1. Johdanto 2. Keskeiset käsitteet 3. Opiskeluhuolto Turun ammatti-instituutissa 4. Hyvinvoiva opiskelija TAIssa 1. Johdanto Oppilas- ja opiskeluhuoltolaki (1287/2013) tuli voimaan

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN NORMAALIKOULUN PERUSKOULUN JA LUKION OHJAUSSUUNNITELMA. 1. Ohjauksen järjestämisen rakenteet ja toimintatavat

JYVÄSKYLÄN NORMAALIKOULUN PERUSKOULUN JA LUKION OHJAUSSUUNNITELMA. 1. Ohjauksen järjestämisen rakenteet ja toimintatavat JYVÄSKYLÄN NORMAALIKOULUN PERUSKOULUN JA LUKION OHJAUSSUUNNITELMA Jyväskylän Normaalikoulun ohjaussuunnitelmassa kuvataan perusopetuksen oppilaanohjauksen ja lukion opinto-ohjauksen järjestämisen rakenteet,

Lisätiedot

LEPPÄLÄN KOULU KOULUKOHTAINEN OPETUSSUUNNITELMA

LEPPÄLÄN KOULU KOULUKOHTAINEN OPETUSSUUNNITELMA LEPPÄLÄN KOULU KOULUKOHTAINEN OPETUSSUUNNITELMA Yleistä Leppälän koulu käyttää Sievin kunnan 14.6.2004 hyväksyttyä opetussuunnitelmaa, jota tämä koulukohtainen osio täydentää. Sievin kunnan opetussuunnitelmassa

Lisätiedot

Monikulttuuristen lasten hyvinvointi opetuksen näkökulmasta. Monikulttuurisuusasioiden neuvottelukunta

Monikulttuuristen lasten hyvinvointi opetuksen näkökulmasta. Monikulttuurisuusasioiden neuvottelukunta Monikulttuuristen lasten hyvinvointi opetuksen näkökulmasta Monikulttuurisuusasioiden neuvottelukunta 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 syksy syksy syksy 2015 2016 2017

Lisätiedot

Reisjärven lukion ohjaussuunnitelma

Reisjärven lukion ohjaussuunnitelma Reisjärven lukion ohjaussuunnitelma OPPIMISEN OHJAUKSEN TAVOITE Ohjauksen tavoitteena on tukea opiskelijan kehittymistä oppijana, sekä ohjata opiskelijaa itsenäisyyteen ja vastuullisuuteen. Häntä ohjataan

Lisätiedot

Kauhava. Nivelvaiheiden vuosikello - esi- ja perusopetus

Kauhava. Nivelvaiheiden vuosikello - esi- ja perusopetus 9.12.2016 Kauhava Nivelvaiheiden vuosikello - esi- ja perusopetus NIVELVAIHEIDEN VUOSIKELLO, VARHAISKASVATUS - ESIOPETUS Kuukausi Mitä tehdään/toimenpiteet Vastuuhenkilö/taho Tammikuu Helmikuu Tiedotetaan

Lisätiedot

Jämsän kaupunki ei tarjoa aamutoimintaa lukuvuonna

Jämsän kaupunki ei tarjoa aamutoimintaa lukuvuonna KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SUUNNITELMA JÄMSÄN KAUPUNKI LUKUVUOSI 2016-2017 TOIMINNAN PERUSTEET Koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa järjestetään Perusopetuslain 48 a 3 momentin ja Opetushallituksen

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat Kauniaisissa 2. Toimintakulttuuri 3. Opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt

Lisätiedot

Perusopetuksen paikallisen opetussuunnitelman luvut 1-5, 7-9 ja 12

Perusopetuksen paikallisen opetussuunnitelman luvut 1-5, 7-9 ja 12 Opetus- ja kasvatuslautakunta 42 26.04.2016 Perusopetuksen paikallisen opetussuunnitelman luvut 1-5, 7-9 ja 12 129/12.00.01/2016 OPEKAS 42 valmistelijat; sivistysjohtaja Peter Johnson puh. 044 780 9254,

Lisätiedot

Kasvun, oppimisen, ja koulunkäynnin tuki

Kasvun, oppimisen, ja koulunkäynnin tuki Kasvun, oppimisen, ja koulunkäynnin tuki Tuen kolmiportaisuus: yleinen, tehostettu ja erityinen Hanna-Mari Sarlin, opetustoimen ylitarkastaja hanna-mari.sarlin@avi.fi Tuen tarvetta aiheuttavat: } Matemaattiset

Lisätiedot