JÄSENLEHTI Kutsu kesäjuhlille s. 24 Kutsu Finnilco ry:n 30-vuotisjuhliin s. 8

Transkriptio

1 JÄSENLEHTI Kutsu kesäjuhlille s. 24 Kutsu Finnilco ry:n 30-vuotisjuhliin s. 8

2 Jo joutu armas aica, ja suvi suloinen, joll caunista caiken paican, caunista cuckanen. Erik Cajanus Seuraava lehti ilmestyy syyskuussa Aineisto mieluiten sähköpostilla, perillä viimeistään Jos aineisto lähetetään sähköpostilla, se on lähetettävä sekä päätoimittajalle osoitteeseen että toimitussihteerille Finnilco-lehti 2/2010 (121) 35. vuosikerta Julkaisija FINNILCO RY Avanne- ja vastaavasti leikattujen valtakunnallinen keskusjärjestö. Päätoimittaja Leena Jantunen Puh Toimitussihteeri Tarja Smalen Kansikuva: Kim Bruun-Riegels Toimitus Teija Kalinainen Outi Laine Helena Parila Ilmoitukset Taitto Taittotalo PrintOne Mekaanikonkatu 7 C, Helsinki Puh minna.komppa@printone.fi Paino Kirjapaino Gosmo Ilpoistentie 16, Turku ISSN Ilmoitushinnat 1/1 sivu 660 e 1/2 sivu 420 e 1/4 sivu 250 e 1/8 sivu 150 e Värilisä 330 e Ilmestymisajankohdat Suluissa aineiston viimeinen sisäänjättöpäivä. N:o 1 helmikuu (25.01.) N:o 2 toukokuu (10.04.) N:o 3 syyskuu (15.08.) N:o 4 joulukuu (07.11.) Aineisto mieluiten sähköpostilla. Kiitos. Sähköpostilla lähetettäessä perille tulon varmistamiseksi lähetetään sekä osoitteeseen leena.jantunen@finnilco.fi että finnilco@finnilco.fi. Toimitus pidättää oikeuden muokata julkaistavaksi tarjottuja tekstejä. Finnilco ry Toimisto Järjestösihteeri Tarja Smalen Santaniitynkatu 7 B 18, Kerava Puh ma-pe klo 9-13 Fax finnilco@finnilco.fi Hallitus Puheenjohtaja Helena Parila Ukonkatu 12, Karhula Puh helena.parila@finnilco.fi 1. varapuh.joht. Teija Kalinainen 2. varapuh.joht. Risto Rahkola Jäsenet Outi Laine, Hannu Luutonen, Matti Rönkkö, Anne Salmi Varajäsenet Timo Kangasmaa, Marita Kumpulainen, Esa Leppävuori, Helena Rahja, Pertti Seväkivi, Reijo Toivonen Rahastonhoitaja Hannu Luutonen Kunniajäsenet Sakari Aukee, Kalevi Lehikoinen, Osmo Lindroos, Elvi Teräväinen, Risto Westman, Olli Visakas Jäsenrekisteri ja osoitteenmuutokset Helena Parila Ukonkatu 12, Karhula Puh helena.parila@finnilco.fi TÄSSÄ LEHDESSÄ MM.:... s. Kutsu syyskokoukseen ja Finnilcon 30-vuotisjuhlaan...8 Avannehoitajan haastattelu...10 Ulosteenkarkailu...12 Tiesitkö että? Eurooppalainen sairaanhoitokortti...13 Savon Ilcon 30-vuotisjuhlat...14 Finnilcon toimintaa...16 Lyhyt tuloslaskelma Kasvissyöjä avannepotilaana...20 Finnilcon ja RAY:n yhteistyöstä...21 Kutsu Finnilcon kesäpäiville...24 Tiesitkö että? Turvatarkastuksista...25 Me ipaalaiset...26 Jäsenyhdistykset...29 Avannepoliklinikat...39 Loppuvuoden sope-kurssit

3 Pää toimittajalta Orvokki, lehdokki... Tulivuori on näyttänyt meille kaikkivoiville ihmisille, kuka tässä maailmassa määrää. Luonto on samalla armoton sekä armelias. Kevät antaa valoisuudellaan meille uutta voimaa. Odotan joka kevät ensimmäistä leskenlehteä. Tuo pieni keltainen kukka tuo minulle kevään. Tänä vuonna näin sen ensimmäisen kerran bussin ikkunasta Karhulassa. Toinen mitä odotan on vesilintujen muutto. Joutsenen tööt tööt -huuto saa minut juoksemaan pitkin pihaa löytääkseni taivaalta nuo uljaat valkoiset linnut. Paras riemunlähde on kuikka ja sen huuto, mutta sitä täytyy odottaa jäiden lähtöön asti. Lauantaina aamulla lähdimme linnunlaulun (ainakin mustarastas lauloi) aikaa Kuopioon, missä oli Finnilcon kevätkokous ja Savon Ilcon 30-vuotisjuhla. Menomatkalla sää oli aurinkoinen ja matkalla näimme lumen alta paljastuneen sammaleisen metsän. Erikoisena yl- lätyksenä oli ukkometso soidinasussa tienvarressa. Paluumatkalla kevät näytti toiset kasvonsa eli satoi räntää ja ajoittain jopa tiellä oli lunta. Mutta matkanteko kannatti, sillä kokous ja juhla olivat mieleenpainuvat. Niistä enemmän lehden sisäsivulla. Jos harmittelet, että et päässyt mukaan, niin tulossa ovat kesäjuhlat Joutsan Joutsenlammella ja syksyllä Finnilcon syyskokous ja 30-vuotisjuhla Helsingissä. Lähtekää mukaan Anttila nyt ampaisee ylös vuoteeltaan, Aurinko on korkeella, kevättuuli lounaassa Niityllä hän tanssii järin yöpaidassaan, Lauluhunsa yhtyä saa kuka vaan. Kuikkaemo uittaa jo untuvaisiaan, Peipponenkin helskyttää riemulaulujaan, Katso, kuinka kukkaakin monta on jo kevätniityllä, Orvokki, lehdokki, vuokko ja moni muu. Muistetaan ihmetellä luontoa ja elämää ympärillämme. juhlimaan, kisaamaan, syömään ja tanssimaan. Toivotan hyvää kesää Anttilan keväthuumaus -laulun säkeellä: Leena Jantunen Sopeutumisvalmennuskurssi anaali-inkontinenssipotilaille Finnilco järjestää RAY:n tuella sopeutumisvalmennuskurssin anaali-inkontinenssipotilaille Jyväskylässä, hotelli Cumuluksessa, Väinönkatu 3, Jyväskylä. KURSSIOHJELMA muodostuu gastrokirurgin, psykologin ja fysioterapeutin luennoista, lisäksi saadaan tietoa sosiaaliturvasta, ravitsemuksesta ja lääkeasioista. Kurssilaisille on varattu myös mahdollisuus inkontinenssihoitajan yksilövastaanottoon. Tärkeässä osassa kurssilla ovat myös iloinen yhdessäolo, jutustelu ja kokemusten vaihto samassa veneessä olevien kanssa. LISÄTIETOJA Outi Laineelta, puh tai sekä Finnilcon toimistolta, ma-pe klo 9-13, puh Hakuohjeet takakannessa. Hakulomakkeita saat Finnilcon toimistosta, Finnilcon kotisivuilta kohdasta lomakkeet tai tässä lehdessä s.37. Hakuaika kurssille päättyy

4 Näköala paikalta...palveluista... Olemme jälleen uuden kevään kynnyksellä. Kevät ja luonnon puhkeaminen uuteen kasvuun virkistää ja antaa uskoa elämän jatkuvuudelle, vaikka eri puolilla maailmaa on suuria luonnonmullistuksia ja vakavia talouskriisejä. Mekin saimme Islannin tulivuorenpurkauksen myötä pienen käsityksen siitä, kuinka helposti luonto voi sekoittaa elämämme ja kuinka pieniä ja voimattomia olemme luonnon voimien edessä. Voimattomia olemme myös sen seikan edessä, että kolmannen sektorin toimijat, joiden tarjoamien palveluiden merkitys yhteiskunnassa tulee yhä kasvamaan, joutuvat pohtimaan aina vain tarkemmin toimintansa rahoitusta ja sen myötä toimintaedellytyksiään. Monet terveys- ja hyvinvointipalveluita tuottavat järjestöt toimivat vailla omaa varainhankintaa ja ovat siten täysin ulkopuolisen rahoituksen varassa. Kolmanteen sektoriin kohdistuvat odotukset ovat kuitenkin suuret. Me olemme tottuneet siihen, että julkiset palvelut toimivat. Vuosien myötä ovat julkisen sektorin tarjoamien palveluiden saatavuus ja laatu heikentyneet. Viimeisenä esimerkkinä tästä alasajosta on Heinolan reumasairaalan konkurssi. Julkisella vallalla ei ole ollut halukkuutta rahoittaa sairaalaa niin, että sen toiminta olisi voinut jatkua. Sairaala oli monelle reumapotilaalle ainut paikka, jossa he saivat asiantuntevaa apua. Yhteiskunnassa heikoimmassa asemassa olevien, etenkin vanhusten, sairaiden ja vammaisten, auttaminen koetaan nuorten ja terveiden taholta toisarvoiseksi. Unohdetaan liian helposti se, että tämä nyt tänään nuori ja terve voi huomenna olla vaikeasti sairas ja yllättävän pian vanhus. Panostamalla heikoimpien ryhmien hyvinvointiin ja kuntoutukseen voisimme päästä tilanteeseen, jossa he parantuneiden toimintaedellytystensä avulla pystyisivät monipuolisesti olemaan mukana yhteiskuntaamme rakentamassa. Opiskeluaikainen opettajani perusteli sosiaaliavustusten tärkeyttä sillä, että ne varat, mitkä avustuksina jaetaan, tulevat elvyttämään talouselämää, kun avustusten saajien kuluttamismahdollisuudet paranevat. Myös ne varat, jotka sijoitetaan kuntoutukseen ja terveyden ylläpitämiseen, tulevat takaisin yhteiskunnan hyväksi, kun ihmisten hyvinvointi paranee. Toivotan teille kaikille oikein hyvää kesää ja tapaammehan Finnilco ry:n 30-vuotisjuhlissa. Helena Parila MIKÄ ENSITIEDON KURSSI? Ensitiedon kurssit ovat osa lääkinnällistä kuntoutusta. Niiden avulla saadaan perustieto sairaudesta ja siihen johtaneista syistä sekä luodaan puitteet jatkossa tapahtuvalle kuntoutumiselle. Kursseja järjestävät joko sairaalat lääkinnällisenä kuntoutuksena tai vammaisjärjestöt. Yleensä sairaalat järjestävät kurssit ja vammaisjärjestöt ovat apuna järjestelyissä. Kurssit ovat kestoltaan 1 2-päiväisiä ja niiden tavoitteena on antaa sairaalassa tapahtunutta ohjausta ja neuvontaa tukevaa valmennusta. Kurssit on tarkoitettu henkilöille, joiden leikkauksesta on kulunut vähintään yksi kuukausi. Kursseilla saadaan tietoa avanteesta tai vastaavasta leikkauksesta ja hoidosta sekä normaali- että ongelmatilanteissa. Lisäksi saadaan alkuvaiheen tukea ja kannustusta elämiseen avanteen tai vastaavan leikkauksen kanssa sekä tavataan muita leikattuja. Teija Kalinainen 4

5 Från utsikts platsen OM SERVICE Våren står för dörren, naturen spirar. Det gör oss piggare och ger oss hopp om livets fortskridande, trots stora naturkatastrofer och allvarliga ekonomiska kriser runtom i världen. Med vulkanutbrottet på Island fick också vi en uppfattning om hur lätt naturen kan rubba våra liv, och hur små och maktlösa vi är inför naturens krafter. Vi är också maktlösa inför det faktum att den tredje sektorn allt noggrannare måste pröva sin verksamhet, finansiering och förutsättningar. Den service de erbjuder kommer att spela en allt större roll i samhället. Många organisationer som erbjuder hälso- och välfärdstjänster är helt beroende av utomstående finansiering. Den tredje sektorn går nu mot allt högre förväntningar. Vi är vana vid att offentliga tjänster fungerar. Med åren har den offentliga sektorns tjänster blivit både färre och sämre. Det senaste exemplet är det konkursdrabbade Reumasjukhuset i Heinola. Offentlig förvaltning ville inte finansiera sjukhusets fortsatta verksamhet. Sjukhuset var det enda stället för många reumapatienter, där de kunde få sakkunnig hjälp. Unga och friska människor upplever ofta att det är oväsentligt att hjälpa de sämst ställda i samhället de äldre, sjuka och handikappade. Man glömmer så lätt att den som är ung och frisk idag kan vara svårt sjuk i morgon, och ålderdomen kommer förvånansvärt fort. Att satsa på välmående och rehabilitering hos de svagaste grupperna kunde ge dem förbättrade möjligheter att delta i samhället. Under studietiden hade jag en lärare som motiverade socialbidrag med ökad konsumtion som i sin tur stimulerar ekonomin. Också de medel som går till hälsovård och rehabilitering kommer tillbaka till samhället, när individernas välmående ökar. Jag önskar er alla en riktigt trevlig sommar, och hoppas att vi ses på Finnilcos 30-årsfest. Helena Parila Översättning: Inka Fried SAIRAANHOITAJAPÄIVÄT HELSINGIN MESSUKESKUKSESSA Kai Sjölund Kuvassa oikealta TYKSin Kuntasairaalan avannehoitaja Ann-Christin Smidtslund- Rastas, hänen takanaan osittain piilossa Marja-Leena Monto, joka edusti päivillä Finnilcoa sekä Ilco Uusimaata ja vasemmalla opiskelijoita. 6

6 KU T SU Tervetuloa viettämään Finnilco ry:n 30-vuotisjuhlaa lauantaina Hotel Arthur Vuorikatu 19, Helsinki Tilaisuutta edeltää Finnilco ry:n sääntömääräinen syyskokous. Viikonlopun ohjelma: Pe Hallituksen kokous La Lounas Tuote-esittelyt Aurolan ja Hjeltin saleissa Finnilco ry:n sääntömääräinen syyskokous juhlasalissa Onnitteluiden vastaanotto ja kakkukahvit aulassa sekä Aurolan ja Hjeltin saleissa Finnilco ry:n 30-vuotisjuhla Juhlaillallinen juhlasalissa Ilmoittautumislomake Majoitus: 1 hh/vrk/hlö/78 2 hh/vrk/hlö/47 Lounas: 11 Sis.: keitto, salaattibuffet, kaksi lämminruokavaihtoehtoa, kasvislisäke, kahvi/tee ym. Illallismenuvaihtoehdot: Alkupalapöytä: Lämpimät ruoat: - perunasalaatti - maissikananrintaa bbq-kastikkeella 33,50 - paahtopaistisalaatti - röstiperunat - graavilohta, sinappikastike - sahrami-kesäkurpitsakohokas - ilmakuivattua kinkkua ja melonia - paistettu lohi, appelsiini-kermakastike 31,50 - oliiveja - maalaislohkoperunat - viinilehtikääryleitä - herneenpalkoja ja porkkanoita Lisäksi vihreää salaattia, leipävalikoima ja levite Jälkiruokavaihtoehdot: 4,60 Tuorehedelmäsalaatti ja vaniljakerma 2,50 Kahvi/tee 4,60 Suklaamarkiisi Juomista jäävesi sisältyy hintaan, maito ja kotikalja n. 2 /lasi, alkupalapöytä sisältyy lämpimien ruokien hintaan Olen virallinen kokousedustaja (max 2/yhdistys) muu osanottaja 8 Nimi: Puh.: Osoite: Sähköposti: Paikallisyhdistys: Erikoistoiveita, dieetti yms. Ilmoittautumiset mennessä. Postita kuponki osoitteella: Finnilco ry, Santaniitynkatu 7 B 18, Kerava. Samat tiedot voi lähettää myös sähköpostitse: finnilco@finnilco.fi. Tiedustelut: Finnilcon tsto, p , finnilco@finnilco.fi tai Outi Laine, puh Ilmoittautumiset ovat sitovia.

7 AVANNEHOITAJA LEIKATUN APUNA JA TUKENA Kuka olet ja missä työskentelet avannehoitajana? Olen sairaanhoitaja/avannehoitaja Seija Veikanmaa. Työskentelen KYSissä Kirurgian osasto 2202/ 2207:llä. Tämä yhdysosasto on urologian- ja gastroenterologian kirurginen 40-paikkainen vuodeosasto. Osaston tiloissa toimii myös avannepoliklinikka kahtena päivänä viikossa, keskiviikkoisin ja perjantaisin. Työparinani on sairaanhoitaja/ avannehoitaja Maija Hoffren. Poliklinikkapäivät pidämme vuoropäivin. Muun työajan työskentelemme normaalissa kolmivuorotyössä osastollamme. Lomat pyrimme pitämään eri aikaan, jotta jompikumpi avannehoitaja olisi tavoitettavissa. KYSissä hoitohenkilökunnalle järjestetty alueellinen koulutustapahtuma avanne- ja vastaavasti leikattujen hoidosta. Edessä Seija Veikanmaa (oik.) ja Maija Hoffren. Mitä työhösi avannehoitajana kuuluu? Millaista yhteistyötä teet Finnilco ry:n tai sen jäsenyhdistysten kanssa? Avannehoitajan työhön kuuluu: preoperatiivinen (= ennen suunniteltua leikkausta) ohjaus leikkaukseen tuleville ja läheisille avanne- tai vastaavasti leikattujen potilaiden hoidon ja kuntoutuksen suunnittelu, toteutus ja arviointi yhdessä tiimien hoitajien kanssa omaisten ohjaus postoperatiiviset (= leikkauksen jälkeen) käynnit avannehoitajan poliklinikalla n. 1 kk leikkauksesta yhteistyö kotisairaanhoidon, hoitotarvikejakeluiden, terveyskeskusten ja muiden hoitoon osallistuvien kanssa avannehoitajan konsultaatiot muille osastoille KYSissä leikattujen käynnit poliklinikalla tarpeen mukaan myöhemminkin leikkauksen jälkeen, tarvittaessa 10 järjestämme mahdollisuuden tavata myös kirurgia, esim. avanneongelmien hoitamiseen liittyen puhelinneuvonta lähetteet sopeutumisvalmennuskursseille avannetarviketilaukset/apuvälinetilaukset henkilökunnan/opiskelijoiden ohjaus/koulutus yhteistyö oppilaitosten kanssa koulutuspäivien/koulutustilaisuuksien järjestäminen ensitiedon päivä avanne- ja vastaavasti leikatuille ja heidän läheisilleen kerran vuodessa verkostotyöskentely aluesairaaloissa/terveyskeskuksissa/kotisairaanhoidossa työskentelevien avannevastaavien kanssa kaksi kertaa vuodessa (vuodesta 2006 lähtien) yhteistyö potilasjärjestö Savon Ilcon kanssa: hallituksen jäsenyys, jäsenillat koulutusten osalta, sopeutumisvalmennuskurssit, tukihenkilötoiminta jne. yhteistyö avannetarvikefirmojen edustajien kanssa oman ammattitaidon ylläpitäminen erilaisiin koulutuksiin osallistumalla, yhteistyö muiden sairaaloiden avannehoitajien kanssa jne. Minkä verran KYSssä leikattiin avanteita tai vastaavia vuonna 2009? V KYSissä leikattiin ohutsuoliavannepotilaita 49 (väliaikaisia 29 ja pysyviä 20) paksusuoliavannepotilaita 44 (väliaikaisia 29 ja pysyviä 15) virtsa-avannepotilaita 6 IPAA ilman avannetta, 3 potilasta IPAA väliaikaisen ohutsuoliavanteen kanssa, 2 potilasta Yhteensä leikattuja oli 104 potilasta, joista lapsia 1. Millaisissa asioissa avanne- ja j- säiliöleikatut voivat Sinuun ottaa yhteyttä ja milloin? Avanne- tai vastaavasti leikatut voi-

8 vat ottaa yhteyttä avannehoitajiin kaikissa hoitoon ja avanteen kanssa elämiseen liittyvissä asioissa. Meidät tavoittaa parhaiten poliklinikkapäivinä keskiviikkoisin ja perjantaisin soittamalla keskuksen kautta hakuun tai osaston puhelinnumeroon. Meillä on todella vähän poliklinikkapäiviä leikattujen potilaiden määrään nähden, joten muinakin päivinä voi soittaa, olemmeko töissä tai jättää soittopyynnön. Avannehoitajan työ on hyvin monipuolista ja haasteellista ja yksittäisen ihmisen kohtaamiseen toivoisi enemmän aikaa. Teillä järjestetään ensitiedon kursseja leikatuille, kertoisitko millaisia ne ovat ja kuinka usein niitä pidetään sekä keitä muita henkilöitä siellä yleensä on paikalla leikattujen lisäksi? Ensitiedon päiviä pidämme leikatuille ja heidän läheisilleen kerran vuodessa, yleensä päivä on ollut helmikuussa. Kutsumme edellisen vuoden marraskuun loppuun mennessä vuoden aikana leikatut ja heidän läheisensä päivään mukaan. Paikallinen avanneyhdistyksemme Savon Ilco on ollut joka kerran mukana esittelemässä paikallisyhdistyksen ja Finnilcon toimintaa. Tukihenkilöt ovat myös kertoneet omista kokemuksistaan avanne- tai vastaavasti leikattuina. Savon Ilco on myös kustantanut osallistujien kahvit ja lounaan. Avannetarvikefirmojen edustajat ovat omissa näyttelypisteissään esitelleet avanteen hoitoon liittyviä tarvikkeita. Päivän aikana me avannehoitajat olemme kertoneet avanteen hoidosta. Ravitsemusterapeutti on luennoinut avanneleikatun ravitsemukseen liittyvistä asioista. Tukihenkilöt ovat kertoneet elämästä avanteen kanssa. Psykologi on käsitellyt sairastumisen jälkeiseen kriisiin ja siitä selviytymiseen liittyviä asioita. Seksuaaliterapeutti on luennoinut seksuaalisuuteen liittyvistä asioista. Urologi ja gastrokirurgi ovat kertoneet virtsa-ja suoliavanteista kirurgin näkökulmasta katsottuna. Jokaisen luennon yhteydessä on ollut myös mahdollisuus keskustella ja esittää kysymyksiä. Ensitiedon päivät ovat olleet hyvin suosittuja, vaikka päivän ohjelma onkin tiivis. Monenlaista keskustelua ja kohtaamista on syntynyt osallistujien välillä, koska osalla leikkauksesta on kulunut jo vuosi, mutta osalla vain muutama kuukausi. Avannepoliklinikoiden yhteystiedot löydät mm. Finnilco-lehdestä sekä Finnilco ry:n kotisivuilta Sähköpostihaastattelun teki Teija Kalinainen NUORISOKURSSI LOKAKUUSSA ESPOOSSA Kokoushotelli Meripuistossa, Espoon Kivenlahdessa Tiedossa rautaista asiaa, vertaistukea, yhdessäoloa ja hubaisaa ohjelmaa! RAY:n tukema nuorisokurssi on tarkoitettu nuorille vuotiaille avanne- ja ipaa-leikatuille sekä annikolaisille. Kurssille haetaan Finnilcon omalla kurssihakemuslomakkeella, jota saa postitse ja sähköpostilla allekirjoittaneelta, sekä Finnilcon toimistolta tai internetsivuilta Katso muut hakuohjeet lehden lopusta sopeutumisvalmennuskurssien kohdalta. Hakemukset mennessä Finnilcon toimistolle. Lisämainosta ja tarkempaa tietoa kurssista saat sähköpostilla kesällä. Ilmoita siis nuori itsesi postituslistalle, ellet jo siellä ole! Lisätietoja: Niina Haapaniemi, puh

9 ULOSTEENKARKAILU Lyhennelmä sope-kurssilla pidetystä luennosta Ulosteenkarkailu aiheuttaa huomattavaa psyykkistä ja sosiaalista haittaa. Sen hoito perustuu tarkkaan diagnoosiin. Perushoito koostuu ruokavalion saneerauksesta, kuituvalmisteista ja suolentoimintaa hillitsevästä lääkityksestä. Nykyisillä tutkimus- ja hoitomuodoilla on saatu varsin hyviä tuloksia ja potilaiden elämänlaatua parannettua. Ulosteenpidätyskyky on keskushermoston säätelyn alainen monimutkainen mekanismi, johon vaikuttavat ulosteen laatu, paksusuolen toiminta, peräsuolen tilavuus ja venyvyys, peräsuolen ja peräaukon tunto, sulkijalihasten ja lantionpohjan lihasten toiminta ja hermotus. Ihmisellä on kaksi sulkijalihasta, joista ulommainen on tahdonalaisesti säädeltävissä. Sisempi sulkijalihas sen sijaan toimii itsenäisesti autonomisen hermoston säätelemänä. Sulkijalihasten tahdonalainen hermotus tulee häpyhermoa pitkin pitkälti selkäytimen S3- hermojuuren kautta. Sulkijalihasten toimintaan vaikuttavat myös parasympaattinen ja autonominen hermosto. Ulosteenkarkailu aiheuttaa huomattavaa psyykkistä ja sosiaalista haittaa. Ongelma on alidiagnosoitu. Tähän vaikuttavat sekä potilaiden että lääkäreiden asenteet. Vaiva voi olla niin häpeällinen, ettei siitä kerrota lääkärille. Toisaalta lääkäreillä ei ehkä ole tarpeeksi tietoa ulosteenkarkailun hoitomahdollisuuksista ja näin potilaita ei lähetetä eteenpäin tutkimuksiin erikoissairaanhoitoon. Tri Aitolan Tampereen seudulla tehdyn tutkimuksen mukaan oireisista potilaista alle kolmasosa oli keskustellut ongelmastaan lääkärinsä kanssa. Ulosteenkarkailua esiintyy eri lähteistä riippuen 2 13 %:lla aikuisväestöstä. Väestön ikääntyminen tulee edelleen lisäämään tutkimusten ja hoidon tarvetta. 12 Syitä ulosteenkarkailuun on monia. Synnytyksessä tapahtunut sulkijalihasten vaurio voi aiheuttaa oireita vasta vuosien kuluttua lantionpohjan muiden kompensaatiomekanismien heikentyessä. Erilaiset peräaukkoon kohdistuvat leikkaukset tai sädehoito voivat huonontaa pidätyskykyä sulkijalihasvaurion tai hermovaurion seurauksena. Peräsuolen pullistuma tai tuppeuma itsenäisenä, tai gynekologisen laskeuman yhteydessä, on varsin tavallinen syy ulosteenkarkailuun. Ulosteenkarkailua esiintyy erilaisten neurologisten sairauksien kuten MS-taudin, selkäydinvamman tai synnynnäisen selkäydinsairauden seurauksena. Ripulia aiheuttavat suolistosairaudet, kuten tulehdukselliset suolistosairaudet tai keliakia, voivat tehdä ulosteen pidättämisestä vaikeaa. Myöskin ärtynyt paksusuoli -oireyhtymään liittyvä nopeasti tuleva voimakas ulostamisen tarve voi tehdä ulosteen pidättämisestä mahdotonta. Ulosteenkarkailun syyn selvittämisessä käytetään potilaan täyttämää oirehaastattelukaavaketta, jolla pyritään saamaan selville kaikki lantionpohjan alueen oireet sekä niiden vaikeusaste. Paksusuolen tähystyksellä selvitetään mahdolliset suoleen liittyvät syyt, kuten tulehdukset ja kasvaimet. Mahdollinen sulkijalihasvaurio saadaan selville ultraäänitutkimuksella. Sulkijalihasten hermotusta ja toimintaa voidaan tutkia hermojen johtumisnopeusmittauksella ja sulkijalihasten painemittauksella (anomanometria). Mahdollinen suolen tuppeutuminen tai laskeuma näkyy hyvin varjoaineella tehtävällä röntgenkuvauksella (defecografia). Ulosteenkarkailun hoito perustuu tarkkaan diagnoosiin. Perushoito koostuu ruokavalion saneerauksesta, kuituvalmisteista ja suolentoimintaa hillitsevästä lääkityksestä. Myös suolihuuhteluista, anaalitamponeista ja biopalautehoidosta on hyötyä ulosteenkarkailun hoidossa. Tietyissä tilanteissa voidaan kokeilla ruiskutushoitoa, jolla pyritään tiivistämään peräaukon kanavaa. Mahdollinen sulkijalihasvaurio voidaan korjata leikkauksella varsin hyvin tuloksin. Jos ulosteenkarkailu liittyy peräsuolen laskeumaan tai tuppeumaan, se on mahdollista hoitaa tähystyksellä tehtävällä leikkauksella, jossa peräsuoli ripustetaan

10 verkon avulla oikealle paikalleen. Tämä leikkaus hoitaa samalla myös mahdollisen emättimen tai kohdun laskeuman. Peräsuolen tuppeumaan on kehitetty myös peräaukon kautta tehtävä leikkaus. Tässä leikkauksessa peräaukon kautta poistetaan tuppeutuvaa peräsuolta. Uusin varsin lupaava hoitomuoto on ns. sakraalihermostimulaatio, joka perustuu lantionpohjan ja aivon kuorikerroksen välisen yhteyden parantamiseen. Toimenpide tehdään kokonaisuudessaan paikallispuudutuksessa. Siinä lantionpohjaan ja sulkijalihaksiin meneviä hermoja stimuloidaan hermon viereen asetettavan elektrodin kautta. Toimenpide on kaksivaiheinen. Ensimmäisessä vaihe on ns. testausvaihe. Siinä käytetään väliaikaista stimulaattoria, jota yleensä pidetään noin kaksi viikkoa. Jos tällä saadaan hyvä vaste oireisiin, toisessa vaiheessa ihon alle asetetaan pysyvä hermostimulaattori, jota voidaan säätää ja ohjata pienellä tietokoneen hiiren kokoisella ulkoisella laitteella ihon päältä. Vaikka ulosteenkarkailu voikin olla arka asia monille ihmisille, kannattaa siitä keskustella oman lääkärin kanssa. Nykyisillä tutkimus- ja hoitomuodoilla on saatu varsin hyviä tuloksia ja potilaiden elämänlaatua parannettua. Dos. Matti Kairaluoma Lantionpohjan tutkimus- ja hoitoyksikkö Keski-Suomen keskussairaala Tiesitkö, että? Eurooppalaisen sairaanhoitokortin voi tilata verkossa Eurooppalainen sairaanhoitokortti oikeuttaa sairaanhoitoon EU- ja ETA-maissa sekä Sveitsissä. Kortin voi nyt tilata helposti ja nopeasti Kelan internetsivuilta. Ulkomaille matkustavan kannattaa tilata Kelasta eurooppalainen sairaanhoitokortti (European Health Insurance Card). Kortti oikeuttaa saamaan sairaanhoitoa EU- ja ETA-maissa sekä Sveitsissä äkillisen sairastumisen yhteydessä. Kortin saavat maksutta kaikki Suomen sairausvakuutuksen piiriin kuuluvat henkilöt. Kortin voi tilata Kelan internetsivuilta omilla verkkopankkitunnuksilla tai sähköisellä henkilökortilla. Verkossa kortin saa tilattua nopeasti ja vaivattomasti. Palvelusta asiakas voi myös jälkikäteen katsoa, milloin hän on jättänyt tilauksensa. Kun kortin on tilannut verkossa, se tulee asiakkaalle noin 1 2 viikossa. Vaihtoehtoisesti asiakas voi pyytää toimittamaan kortin haluamaansa Kelan toimistoon. Palvelu tutkii, onko asiakkaalla oikeus tilata sairaanhoitokortti. Korttia ei voi tilata verkossa, jos asiakas ei esimerkiksi kuulu Suomen sosiaaliturvan piiriin. Tällöin palvelu ilmoittaa esteestä. Eurooppalainen sairaanhoitokortti on voimassa kaksi vuotta. Kela uusii kortin automaattisesti, kun se on umpeutumassa. Asiointipalvelussa voi myös ilmoittaa, jos ei halua uutta korttia. Vuonna 2008 kortteja myönnettiin lähes Uuden palvelun myötä korttien määrän uskotaan kasvavan. Kortilla saa välttämättömän hoidon Eurooppalainen sairaanhoitokortti kelpaa ulkomailla julkisessa terveydenhuollossa sekä lisäksi sosiaalivakuutuksen piiriin kuuluvissa yksityisissä lääkäreissä ja sairaaloissa. Esittämällä kortin saa sairauteensa välttämättömän sairaanhoidon samoilla maksuilla ja samojen käytäntöjen mukaan kuin kyseisen maan omat kansalaiset. Näin sairauden vuoksi ei tarvitse palata ulkomailta Suomeen hoitoa saamaan. Kortilla ei saa oikeutta sairaanhoitoon, jos varta vasten hakeutuu ulkomaille saamaan hoitoa. Tiesitkö, että? Beställ det europeiska sjukvårdskortet via webben Med det europeiska sjukvårdskortet får man rätt till sjukvård i ett annat EU-/EES-land eller Schweiz. Nu går det att beställa kortet enkelt och snabbt via FPA:s webbplats. Om man ska resa ut i Europa lönar det sig att skaffa ett europeiskt sjukvårdskort (European Health Insurance Card) från FPA. Det europeiska sjukvårdskortet ger rätt till nödvändig vård vid plötsligt insjuknande i ett annat EU/EES-land eller Schweiz. Alla som omfattas av den finländska sjukförsäkringen kan få ett avgiftsfritt europeiskt sjukvårdskort. Kortet kan beställas på FPA:s webbplats med nätbankskoder eller med ett elektroniskt ID-kort. Genom att beställa kortet via webben går det snabbt och behändigt. På e-tjänsten kan man också efteråt kontrollera när beställningen gjorts. Det tar 1 2 veckor att beställa kortet via webben. Alternativt kan kortet sändas till närmaste FPA-byrå. När kortet beställs via e-tjänsten granskas berättigandet till att beställa sjukvårdskortet genast. Om kunden inte omfattas av den finländska sjukförsäkringen går det inte att beställa sjukvårdskortet och e-tjänsten meddelar detta. Det europeiska sjukvårdskortet är giltigt i två år. FPA förnyar kortet automatiskt innan det går ut. Det är också möjligt att annullera kortet på e-tjänsten. Nästan sjukvårdskort beviljades år I och med den nya tjänsten är man övertygad om att korten kommer att öka. Nödvändig vård med kortet Med det europeiska sjukvårdskortet får man sjukvård utomlands till samma kostnader och på samma villkor som landets invånare. Den offentliga hälso- och sjukvården omfattas i regel av ersättningssystemet. Om man insjuknar behöver man inte resa till Finland för att få vård. Däremot går det inte att söka sig utomlands för sjukvård med sjukvårdskortet. Lähde: 13

11 SAVON ILCON 30-vuotisjuhlat Savon Ilcon onnitteluja vastaanottivat puh.joht. Marita Kumpulainen ja sihteeri Matti Tenhunen. Onnittelemassa Anna-Liisa Sallavuori ja Aila Venäläinen. Juhlapäivä oli ja kokouspaikkana kylpylähotelli Rauhalahti. Lukuisat avannejärjestöt ympäri Suomea olivat tulleet tervehtimään lupsakkuudestaan kuuluisia savolaisia, joukossa oli myös avannetuotefirmojen edustajia. Ensiksi nautittiin tervetuliaiskahvit makoisan täytekakun kera. Juhlavieraita oli 75, mikä ilahdutti järjestäjiä. Juhla alkoi lauluesityksellä. Musiikista vastasi lauluyhtye Intro johtajanaan Petteri Nieminen. Kappaleet olivat teemoja tv-sarjoista Pulmuset ja Lemmenlaiva. Lauluesityksen jälkeen Savon Ilcon puheenjohtaja Marita Kumpulainen lausui tervehdyssanat, joissa hän muisteli jo edesmennyttä pitkäaikaista toimijaa Osmo Kärkkäistä. Niin ikään avannehoitajat saivat kiitosta osallistumisesta Savon Ilcon toimintaan ja hallitustyöskentelyyn. Tuotefirmojen edustajat ovat olleet aktiivisesti mukana eri tilaisuuksissa, joten heitä oli myös aihetta kiittää. Juhlassa muistettiin ansioituneita Savon Ilcon jäseniä, joista kuvassa vain osa. Finnilcon tervehdyksen toi juhlivalle yhdistykselle puheenjohtaja Helena Parila. Puheessaan hän korosti vertaistukea, joka on ollut Savon Ilcossa merkittävässä roolissa. Tämän jälkeen lauluyhtye Intro antoi näytteen lemmenlurituksesta italian kielellä Orlando di Lasson kappaleella Matona mia cara luvulta. Juhlapuheen oli saapunut pitämään syöpäsairauksien erikoislääkäri, Kuopion kaupunginhallituksen puheenjohtaja Sari Raassina. Hän toi myös kaupungin tervehdyksen juhlivalle yhdistykselle. Hänenkin sanoissaan korostui vertaistuki ja sitä kautta yhteisön merkitys avunantajana. Vertaistuki on hänen mielestään täydentävä terveydenhuollon muoto. Lisäksi hän korosti sopeutumisen merkitystä ja yhteisön tärkeyttä sopeutumisessa. Savolaista sanarieskaa tarjosi pitkäaikainen puheenjohtaja menneiltä vuosilta eli Viljo Pulkkinen, joka lainasi Kalle Väänäsen sanoja. Juha Komulaisen soittamat Kallavesi-laulun sävelet kaikuivat taustalla. Tämän jälkeen lavan valtasi Patty Sievänen, joka esitti Aapelin tekstiä. Pattyn rooliin oli antautunut Raija Jauhiainen, opettaja Tuovilanlahdesta. Patty kertoi mukaansa tempaavalla tyylillä elämän ihanuudesta. Taustalla soivat Juha Komulaisen soittamat elokuvasävelmät. Juhlassa muistettiin ansioituneita Savon Ilcon jäseniä: Sakari Aukee, perustajajäsen Eino Pekkarinen, perustajajäsen Tuula Janhunen, avannehoitaja, perustajajäsen Matti Kärkkäinen, puh.johtaja Risto Väisänen, hall.jäsen Toini Nikulainen Taimi Sillanpää 14

12 Juhlapuheen piti Kuopion kaupungin hallituksen puheenjohtaja Sari Raassina. Hän on syöpätautien erikoislääkäri. Helka Kärkkäinen, rahastonhoitaja Marja-Liisa Mykkänen, rahastonhoitaja Toini ja Toivo Pakarinen Seppo Koskinen Reijo Hytti Rauni ja Juha Komulainen, Juha sihteeri ja rahastonhoitaja Marit Salo, Mikkelin puh.johtaja Seija Veikanmaa avannehoitaja Maija Hoffren, avannehoitaja Ulla Heiskanen, avannehoitaja Viljo Pulkkinen, puh.johtaja Marita Kumpulainen, nyk. puheenjohtaja Huomionosoitusten jälkeen laulettiin yhdessä Savolaisten laulu. Säestyksestä vastasi Juha Komulainen. Nautittu juhlaillallinen oli savolaisuutta mukaileva kukkoineen ja muine herkkuineen. Tilaisuuden juontaja, ex-puheenjohtaja Viljo Pulkkinen toi juonnossaan esille yhdistyksen vaiheita lupsakkaalla tyylillään. Ilta jatkui tanssilla ja yhdessäololla päättyen seuraavan vuorokauden puolella. Kiitos osallistujille. Kirjoitti Savon Ilcon tiedottaja Martti Tervo Avanne- ja vastaavasti leikattujen yksilökurssi Ikaalisten kylpylä, Ikaalinen Ikaalisten kylpylä, alun perin Eräsen saunana tunnettu, on toiminut jo 1800-luvun lopulta alkaen virkistäytymispaikkana Pirkanmaalla Kyrösjärven rantamaisemassa. Nykyisin kylpylä tarjoaa mitä monipuolisimmat hyvinvointipalvelut. Sopeutumisvalmennuskurssin tavoitteena on tukea ja rohkaista avanne- tai vastaavasti leikattua uudessa elämäntilanteessa sekä antaa asiallista tietoa ja henkilökohtaista ohjausta avanteen hoidossa. Kurssiohjelma koostuu terveydenhoidon eri alojen edustajien, kuten psykologin, kirurgin, fysio- ja ravitsemusterapeutin luennoista. Avannehoitaja luennoi avanteen hoidosta ja hän on koko kurssin ajan kurssilaisten käytettävissä. Luentojen vastapainona on virkistystä ja leppoisaa yhdessäoloa. Lähetä hakemuksesi Ikaalisen kurssille mennessä. Hakemuslomakkeen löydät Finnilcon kotisivuilta, tai saat sen toimistolta. LISÄTIETOJA kurssista antaa Helena Parila, puhelin tai sähköposti Tarkemmat hakuohjeet lehden takakannessa. Savonmaan diiva, opettaja Raija Jauhiainen kertoili teatterikokemuksistaan Kuopion teatterissa. 15

13 FINNILCON TOIMINTAA Finnilcon hallitus on ehtinyt kokoontua jo kahteen kokoukseen viime lehden ilmestymisen jälkeen: Mikkeliin ja Kuopioon. Mikkelin kokouksessa olivat kaikki hallituksen jäsenet läsnä sekä kutsuttuna lehden päätoimittaja. Koska kokous oli vuoden ensimmäinen, valittiin työryhmien jäsenet kunkin ryhmän vetäjän ehdotuksen perusteella kuluvalle vuodelle. Keskusteltiin lehden ilmestymisaikataulusta ja materiaalin sisäänjättöajoista. Aikataulua myöhennettiin numeroiden 3 ja 4 osalta. Lehden sisältöä kehitetään. Pyritään saamaan lehteen lyhennelmiä kurssien luennoista. Henkilöhaastattelut, esim. aktiivisesti toimivista jäsenistä, toisivat lehteen uutta sisältöä. RAY:n kanssa oli yhteinen neuvottelutilaisuus tulevaisuuden rahoituksemme kehityksestä. Tapaamiseen osallistuivat hallituksen edustajina Teija Kalinainen, Hannu Luutonen ja Helena Parila sekä järjestösihteeri Tarja Smalen. Mikkelin kokouksessa olivat esillä myös kurssiasiat. Koska taloudellinen tilanne on hyvä, tänäkin vuonna voidaan järjestää anaali-inkontinenssipotilaiden sopeutumisvalmennuskurssi. Säästyneellä nuorisoprojektirahalla pidetään nuorisolle suunnattu kurssi. Koska yhdistykset ovat ilmoittaneet jo useita halukkaita henkilöitä koulutettaviksi uusiksi tukihenkilöiksi, niin järjestetään heille koulutus. Finnilcon vietettävän 30-vuotisjuhlan pitopaikaksi on valittu Hotelli Arthur Helsingissä. Juhlaa järjestämään nimettiin toimikunta, johon kuuluvat Outi Laine, Matti Rönkkö, Anne Salmi, Tarja Smalen ja Helena Parila. Päätettiin tilata uimapukumerkkejä, joita yhdistykset saavat tilata maksutta toimistolta jaettavaksi jäsenilleen. Kevätkokousta edeltänyt Kuopion kokous päätti, että järjestetään rahastonhoitajien koulutus ja samalla syysseminaari Tampereella Kansainvälisten asioiden osalta päätettiin, että otetaan osaa pohjoismaiseen kokoukseen Göteborgissa elokuussa IOA:n Word Meeting -kokoukseen osallistutaan valtakirjalla. Finnilco-lehdestä julkaistaan kotisivuilla vain kansilehti ja sisällysluettelo ei enää koko lehteä. Helena Parila 16

14 FINNILCON TOIMINTAA Finnilcon kevätkokous pidettiin Kuopiossa Siinä käsiteltiin toimintakertomus ja tilinpäätös. Puheenjohtajana toimi Risto Rahkola ja sihteerinä Teija Kalinainen. Varsinaisen kokouksen jälkeen jäätiin vielä keskustelemaan. Esille nostettiin lentokentillä oleva skannaus (läpivalaisu) ja kerrottiin kokemuksia avannekortin käytöstä tarkastustilanteissa. Yleensä kokemukset olivat myönteisiä, mutta esim. Kiinassa ongelmia oli ollut, kun yhteistä kieltä ei koko lentokentältä ollut löytynyt. Lisäksi puhuttiin tarpeellisista lausunnoista kursseille haettaessa. Avannehoitajan puoltava lausunto on haettava, mutta lääkärin lausuntoa tarvitaan matkakorvauksiin. Aiheista tulee lisäartikkeleita tuleviin lehtiin. Lisäksi nuorisotyöryhmä esittäytyi. Heillä on menossa vaihto suurempaan, kun nykyinen vetäjä Niina Haapaniemi vaihtuu Juha Kemppaiseen. Myös lehden päätoimittaja Leena Jantunen käytti esittelypuheenvuoron. Kokouksen jälkeen vietettiin Savon Ilco ry:n 30-vuotisjuhlia. Juhlivaa yhdistystä oli onnittelemassa Finnilco ry:n hallitus. Teksti ja kuvat Leena Jantunen Puheenjohtajaksi valittiin Risto Rahkola. Hän valitsi kahdesta nuijasta isomman käyttöönsä. Nuorisoryhmässä on menossa vahdinvaihto isompaan. Kuvassa vasemmalta Niina Haapaniemi, Juha Kemppainen (uusi nuorisotyöryhmän vetäjä) ja Mirella Klinga. Sihteeriksi kutsuttiin Teija Kalinainen, joka kuvassa valmistautuu tehtäväänsä. Finnilcon tervehdyksen toivat puh.joht. Helena Parila, 1.varapuh.joht. Teija Kalinainen ja 2.varapuh.joht. Risto Rahkola. Onnittelua vastaanottamassa sihteeri Matti Tenhunen, puh.joht. Marita Kumpulainen ja tiedottaja Martti Tervo. 17

15 FINNILCO RY LYHYT VERTAILEVA TULOSLASKELMA VARSINAINEN TOIMINTA Edellinen vuosi Vuosisaldo SOPEUTUMISVALMENNUSKURSSIT Kurssitulot, RAY , ,51 Kulut , ,12-58,00-962,61 TUKIHENKILÖTOIMINTA , ,85 VIRKISTYSTOIMINTA - 159,40-300,00 TIEDOTUSTOIMINTA Tuotot , ,00 Kulut , , , ,42 KANSAINVÄLINEN TOIMINTA ,05-735,28 VARAINJAKO JÄSENYHDISTYKSILLE Kulut , ,06 Toiminta-avustukset , , , ,17 MUU VARSINAINEN TOIMINTA Tuotot 3 200, ,00 Henkilöstökulut , ,87 Poistot - 400, ,50 Toimistokulut , ,80 Kokous- ja matkakulut , ,58 Muut kulut , , , ,22 KULUJÄÄMÄ , ,55 VARAINHANKINTA 407,70 0,00 SIJOITUS- JA RAHOITUSTOIMINTA 1 944,46 549,21 SATUNNAISET ERÄT - 3,05-118,40 KULUJÄÄMÄ , ,74 YLEISAVUSTUKSET (RAY) , ,00 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ 8 983, ,26 18 TASE Edellinen vuosi Vuosisaldo PYSYVÄT VASTAAVAT Aineelliset hyödykkeet 1 200,50 0,00 Sijoitukset 37,00 37,00 VAIHTUVAT VASTAAVAT Pitkäaikaiset saamiset 445,92 445,92 Rahat ja pankkisaamiset , ,92 VASTAAVAA yhteensä , ,84 =========== =========== OMA PÄÄOMA Toimintapääoma , ,07 Tilikauden ylijäämä , , , ,33 VIERAS PÄÄOMA Lyhytaikainen Ostovelat , ,53 Siirtovelat , ,00 Muut velat ,26-845, , ,51 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,84 =========== ===========

16 KASVISSYÖJÄ AVANNEPOTILAANA Miltä tuntuu, kun omasta mielestäsi täysin terveenä päädyt sairaalaan ja sitä tietä vielä ohutsuoliavannepotilaaksi. Näin minulle vajaa vuosi sitten kävi. Olin elänyt nelisenkymmentä vuotta maito-kasvisravinnolla ja ollut tämän ajan täysin terveenä; kasvissyöjäthän ovat yleensäkin muita terveempiä. En ollut potenut vatsavaivoja enkä kausiflunssia. Niinpä kun sitten viime kesänä juhannuksen tienoilla aloin tuntea pientä särkyä alavatsassani molemman nivukseni vaiheilla, arvelin syyksi vain juhannusherkutteluja. Vatsan jomotus ei kuitenkaan hellittänyt ja niin päädyin KYSiin. Siellä tutkijapojat tuumailivat, mikä kumma minua vaivasi, kun tiesivät minut kasvisten ystäväksi ja olin kokeittenkin perusteella täysin terve. Pian kuitenkin selvisi, että paksusuolessani oli ollut verisuonitukos. Luonto oli kuitenkin jo tehnyt tukoksen ohi uudet suonet ja osa lääkäreistä arveli, ettei leikkausta olisi tarvittukaan. Leikkaukseen kuitenkin päädyttiin, paksusuoli hylättiin ja niin minusta tuli ohutsuoliavannepotilas. Nyt totuttelen uudenlaiseen elämään. Tietokirjailijana olen tottunut etsimään ongelmiin vastauksia. Ensimmäinen suuri kysymykseni oli: Onko minun palattava sekaravinnon pariin, vai pysyisinkö avanneleikattuna terveenä myös pelkällä maitokasvisravinnolla? Otin yhteyttä Helsinkiin ravitsemusprofessori Aila Rissaseen, joka tunsi minut kasvisruokakirjojen 20 tekijänä ja tiesi myös luomupuutarhanhoidostani ja kasvissyönnistäni. Hän neuvoi heti, ettei minun pidä missään tapauksessa muuttaa ruokavaliotani. Kasviksista nimenomaan on suurta hyötyä avanneleikatuille. Olen seurannut Aila Rissasen neuvoja ja syön aivan samaan tapaan kuin ennen avanneleikkausta. Porkkanan osalta olen tehnyt yhden muutoksen. Syön porkkanaa vaihdellen raakana ja kypsennettynä. Tämä on tärkeää sen vuoksi, että porkkanan ravintoarvot vaihtelevat valmistustavan mukaan. Raaoissa porkkanoissa on tallella enemmän kuumennuksessa menetettäviä B- ja C-vitamiineja. Raa asta porkkanasta karoteeni eli A-vitamiinin esiasteet imeytyvät kuitenkin heikommin. Kun porkkanaa keitetään tai muuten kypsennetään, sen solujen rakenne rikkoutuu ja karoteeni vapautuu paremmin. Osallistuin helmikuulla KYSissä järjestettyyn Ensitiedonpäivään. Jokaisen avannepotilaan tulisi tällaiseen tilaisuuteen päästä ja myös mennä. Mukanani oli kaukana Turussa asuva tytär, mutta koin, että hänen kauttaan päivän anti kulkisi myös muille lapsilleni ja lastenlapsilleni. Tieto lisää keskinäistä ymmärtämistä, joka varsinkin vaikeissa elämäntilanteissa on tarpeen. Minun kohdallani jälkipolvi on halauksissaan tullut varovaiseksi, sillä pelkäävät mummon vatsan särkymistä ja kenties myös sitä, että 83-vuotias mummo ei elä tämän vaivan vuoksi enää kauan. Sen olen myös huomannut, että jokainen lapseni on hankkinut itselleen tietoa avannesairauksista. Uskon tottuvani avanne-elämään, vaikka yöt ovatkin vielä vähän repaleisia. Vaikeinta on pussin vuoksi totuttelu selällään nukkumiseen. Olen aina nukkunut vatsallani ja nythän se ei onnistu. Kyljellä nukkuessani vatsa vetää puoleensa ja jonkun kerran avannepussi on rikkoutunutkin. Pussin vaihto onnistuu hyvin. Jos pussi yöllä alkaa vuotaa, mietin, onko syy minussa vai pussin valmistajassa. Huolellisuutta ja tarkkuutta pussielämä kyllä vaatii! Nyt odotan kesää! Saa nähdä, kuinka pahasti avannepussi häiritsee kasvimaan hoidossa porkkanan kitkemistä, sillä porkkanan viljely ei pelkällä heiluriharalla työskentelemällä onnistu. Kuinka raskasta työtä uskallan tehdä? Olen yrittänyt saada vastausta näihin kysymyksiin. Terveyskeskuslääkärin neuvo oli, että kokeilkaa! Jos tulee kipuja, niin lopettakaa. Olisiko jollain avanneleikatulla neuvoja minulle? Varkaus Ulla Lehtonen, tietokirjailija, toimittaja Virrankuja 5, Varkaus Puh ja

17 Finnilco RAY Yhteistyössä Maaliskuussa pidettiin RAY:n kanssa yhteispalaveri, jossa mukana Finnilcosta olivat puheenjohtaja Helena Parila, rahastonhoitaja Hannu Luutonen, järjestösihteeri Tarja Smalen ja 1. varapuheenjohtaja Teija Kalinainen. Itse koin tuon palaverin erittäin hyvänä. Palaverissa toimme puolin ja toisin esille omia ajatuksiamme tämän hetken toiminnasta ja tulevaisuudesta. Teksti ja kuva: Teija Kalinainen Hannu Luutonen, Helena Parila ja Tarja Smalen RAY:n edustalla Espoossa. Finnilcon tärkeällä yhteistyökumppanilla Raha-automaattiyhdistyksellä on ratkaiseva merkitys siihen, kuinka hyvin voimme toimia avanne- ja vastaavasti leikattujen ja anaali-inkontinenssipotilaiden hyväksi Suomessa. Tärkeimpiä osaalueita ovat mm. sopeutumisvalmennuskurssit, joita RAY:n tuella järjestämme. Kursseilta on mahdollisuus saada mm. tietoa, tukea, vinkkejä ja kokemuksia muilta vastaavassa tilanteessa olevilta. RAY - Tukea terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Raha-automaattiavustuksia voivat saada yleishyödylliset yhteisöt kuten järjestöt ja säätiöt. Tukea myönnetään terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia edistävään työhön. Järjestötoiminnan perusedellytysten turvaaminen Järjestöjen perustoiminnan turvaaminen Hyvinvoinnin ja osallistumismahdollisuuksien edistäminen Ongelmien ennaltaehkäisy Merkittävien kansanterveysongelmien ehkäiseminen Sosiaalisen ja taloudellisen syrjäytymiskehityksen katkaiseminen Avun ja tuen turvaaminen ongelmiin jo joutuneille Muita heikommassa asemassa olevien väestöryhmien auttaminen Palvelujen ja palvelujärjestelmien kehittäminen Lähde: FINNILCON KURSSEJA JA KOULUTUSTA Kesän jälkeen tapahtuu yhdistystoiminnassa monenlaista kurssi- ja koulutusrintamalla. Sopeutumisvalmennuskurssit Syksyllä tulossa Avanne- ja vastaavasti leikattu ja läheinen kurssi, Imatra Avanne- ja vastaavasti leikattujen yksilökurssi, Ikaalinen Elämässä eteenpäin -kurssi, Keuruu Kurssi anaali-inkontinenssipotilaille Lisätietoja ajankohtineen Finnilco-lehden takakannessa. Nuoret Nuorisokurssi Espoossa Tukihenkilökoulutus tulossa tukihenkilökoulutus uusille tukihenkilöille. Koulutuksesta tulee tiedote yhdistyksiin huhti-toukokuun aikana. Rahastonhoitajien koulutus ja syysseminaari tulossa rahastonhoitajien koulutus syysseminaarin yhteydessä Tampereella (aiheena mm. vapaaehtoistoiminta). Syysseminaarista ja siellä järjestettävästä koulutuksesta tulee myös tiedote yhdistyksiin samalla kuin tukihenkilökoulutuksesta. Terveisin: Teija ja muu kurssityöryhmä 21

18 AVANNE- JA VASTAAVASTI LEIKATTU JA LÄHEINEN -KURSSI TULOSSA SYYSKUUSSA IMATRALLE Vuonna 2010 järjestetään kaksi avanne- ja vastaavasti (esim. IPAA) leikattu ja läheinen -kurssia, joista toinen pidettiin huhtikuussa Rokualla. Toinen kurssi pidetään syksyllä Imatralla ja paikkana on Imatran Kylpylä. Kurssi on tarkoitettu leikatuille ja heidän läheisilleen. Kurssin ohjelmaan kuuluu tietoa avanteesta tai vastaavasta leikkauksesta ja elämästä sen jälkeen, myös mahdollisista ongelmista. Puhumme ravinnosta, liikunnasta, seksuaalisuudesta ja parisuhteesta sekä sosiaalietuuksista. Lisäksi kuulemme, kuinka voidaan selvitä kriisin kohdatessa. Avannehoitaja on myös paikalla pitäen halukkaille leikatuille vastaanottoa sekä kertoo meille mm. ihonhoidosta ym. Myös läheisten näkökanta ja ajatukset ovat tärkeitä ja käymmekin niitä läpi kurssin aikana. Luentojen lisäksi ohjelmaa viedään eteenpäin yhteisten keskustelujen muodossa. Kurssilla on mukana myös liikuntaa ja muuta mukavaa yhdessäoloa ja virkistystä. Tavoitteena on antaa kurssilaisille lisää tietoa, vinkkejä ja kannustusta leikattuna elämiseen sekä mahdollisuus myös virkistymiseen. Tervetuloa siis hakemaan tietoa ja vaihtamaan kokemuksia toisten samassa tilanteessa olevien kanssa. Saat myös tietoa vertaistuesta ja itseäsi lähinnä olevasta Finnilco-toiminnasta ja tapahtumista. Imatran Kylpylä sijaitsee kauniilla paikalla Saimaan rannalla tarjoten paljon erilaisia mahdollisuuksia sekä sisä- että ulkoliikuntaan. Kylpyläosasto Taikametsässä on mm. ulkoallas, erilaisia hierovia altaita ja putouksia sekä kuntoiluallas. Allasosaston ohjelmaan kuuluu myös ääniefektein toteutettu ukkosteema, näin ollen voit kokea ukkosen jyrinän ja pienen virkistävän sateen. Hyvät ulkoilureitit ja hienot maisemat Saimaalle yhdistyvät myös pienellä lenkillä, vaikkapa välillä laavulla kahvia nautiskellen. Lisätietoja kylpylästä löydät mm. osoitteesta Hakuohjeet ja ajankohdat löydät Finnilco-lehden takakannesta. Kurssi on maksuton sekä leikatulle että läheiselle. Lisätietoja antaa Teija Kalinainen, puh , Ilmestynyt avanneohjaus-dvd Se on tarkoitettu avanneleikatun ohjaamisen tueksi ja uusien hoitajien perehdyttämisen apuvälineeksi. Tilaukset s-postilla tai postitse: Avannehoitaja Sirkku Vainionpää Osasto B3, Satakunnan keskussairaala Sairaalantie 3, PORI Dvd:n hinta 20 22

19 TERVETULOA FINNILCON KESÄPÄIVILLE JA ANNIKO RY:N 10-VUOTISJUHLILLE Rantasipi Joutsenlampi -lomahotelliin os. Joutsenlammentie 188, Joutsa. Etäisyydet hotellista: keskustaan 11 km, linja-autoasemalle 11 km, lentokentälle 85 km, Jyväskylään 70 km. Ohjelma: Perjantai Sunnuntai Saapuminen ja majoittuminen Aamupala Tulokahvit Aamusauna ja huoneiden luovutus Illallinen/runsas iltapala Mahdollisuus lounaaseen eri maksusta Vapaata ohjelmaa Lähtö hotellilta Lauantaina Aamupala Lounas Finnilcon kesäkisat Sauna/suihku/uinti Kakkukahvit ja palkintojen jako Anniko ry:n tervehdysten vastaanotto Ohjelmallinen iltatilaisuus Juhlapäivällinen Tanssiaiset orkesterin tahdittamina ILMOITTAUTUMISLOMAKE Järjestetty bussikuljetus (ilmoittautumisen yhteydessä ilmoitettava osallistumisesta yhteiskuljetukseen) - Anniko ry:n tilausbussilla perjantaina Hki Mäntsälä Lahti Heinola Joutsa Joutsenlampi ja paluu sunnuntaina (poikkeaa tarvittaessa Mäntsälässä, Lahdessa ja Heinolassa ennakkoon sovittaessa, muutoin reitti kulkee molempiin suuntiin moottoritietä). - Bussi noutaa lauantaina tarvittaessa Jyväskylän matkakeskuksesta ja Joutsan linja-autoasemalta (Huttulan kautta) Joutsenlammelle. Sunnuntaina tarvittaessa paluukuljetus. Anniko perii yhteiskuljetuksesta erillisen korvauksen. Tarkemmat tiedustelut kuljetuksesta: Outi Laine, puh Ruokailupaketti 57,00 /hlö Sis.: pe: tulokahvi/tee ja kahvileipä, päivällinen noutopöydästä la: lounas, juhlapäivällinen noutopöydästä TAI Yksittäishinnat: pe-tulokahvi ja kahvileipä 6 pe-päivällinen noutopöydästä 18 la-lounas noutopöydästä 15 la-juhlapäivällinen noutopöydästä 18 Lasten hinnat: alle 4-vuotiaat ilmaiseksi, 4 14-vuotiaat puoleen hintaan. Majoitus: 1 hh 70 /vrk Rivitalohuoneisto kahdelle 105 /vrk Rivitalohuoneisto kolmelle 120 /vrk 2 hh 75 /vrk Rivitalohuoneisto neljälle 131 /vrk (Hintoihin sisältyy buffet-aamiainen sekä asiakassauna klo Su myös aamusauna klo 9 12.) Nimi: Puhelin: Osoite: Sähköposti: Yhdistys: Erikoistoiveita, ruokavalio: Ilmoittautuminen mennessä. Postita tai faksaa kuponki Finnilcon toimistoon os. Santaniitynkatu 7 B 18, Kerava, faksi tai samat tiedot sähköpostilla finnilco@finnilco.fi. Tiedustelut: puhelimitse Outi Laine, Anniko ry, tai 24Finnilcon toimisto, puh Ilmoittautumiset ovat sitovia.

20 Muisteloit.. Muisteloit.. Muisteloit.. Mietiskelyn aihe on usein suomalainen SISU. Onko sitä olemassa muualla kuin automerkkinä? Puurrettaessa arkisissa askareissa käytetään voimia ja toimintakykyjä. Entäs sitten, kun on sairastunut. Silloin tulevat kuvioon toiset asiat. Laitetaanpa vastakkain sisu ja tuska. Tuska, mitä se on? Onko minun lupa tuntea tuskaa maatessani letkuissa ja hoitajan laittaessa kanyylia käsivarteen? Saanko huutaa kurkku suorana? Kohteliaisuudestako sitä ei saa tehdä, vaikka se on tuskien kannalta täysin todennäköistä? Vaikka olenkin aikoinani antanut sydämeni toisen huostaan, niin käsivarret ovat nykyisin hoiturien käytössä. Heillä on siis oikeus käyttää valtaansa lääkärin antamien ohjeiden mukaan. Usein se valta osoittautuu julmetun paksuksi neulaksi. Tulee eteen mm. odottamisen tuska. Mietin tässä myös sitä, että olenko antanut täyden vallan koko sairaalan hoitohenkilökunnalle käsitellä minua. Tietysti olen tullut apua hakemaan sairauteeni, mutta onko se lupa kohdella minua milloin ja miten sattuu? Olen melko varma, että lehden lukijoista 99 % on joutunut samantyyliseen tilanteeseen. Olen myös joutunut usein tilanteeseen, missä lääkäri ei ole tarkastanut sairauksiani ennen hoidon alkamista. On vähän verrattavissa tilanteeseen, jossa diabeteksen takia joutuisin koomaan keskellä kaupunkia ja virkavalta veisi putkaan. Tosin kohdallani ei vielä, onneksi, ole sitä tapahtunut. Ei sairaana muista kaikkia asioita, mutta niistä on nykyisin ainakin kohdallani melkoinen nivaska tietoa. Tuntemalleni henkilölle kävi hiljakkoin niin, että hänen ollessaan ensiavussa ja jo sairaalan asussa loikoillessaan verhojen takana kukaan ei käynyt häntä tapaamassa vähään aikaan. Hän kävi ruokalassa syömässä nälissään. Myöhemmin tajusivat, että hänellä oli aivokalvontulehdus. Monivammainen, olenko sellainen, kun niitä sairauksia löytyy puolentusinaa eri lajia? Tosin raajoja ei ole poistettu, mutta yläpään sisukset jäävät muiden arvioitaviksi. Sielu ja sen tuntemat tuskat, ovatko ne aivoissa vai jossain sydämen kolkassa? Kun miettii sitä mitä toimenpiteiden aikana kokee, niin eikös se asia ole sieluun koskeva eli minuun itseeni? Entäs jos se sielu vaeltaa muissa maisemissa nauttien hyvästä seurasta, niin helpottaako se tuskan kestämistä? Emme elomme aikana voi juurikaan välttyä tilanteilta, joissa meitä ei jollain tavalla lääkitä ja parannella. Nykyiset hoidot ovat edenneet niin pitkälle, että tuskatilanteet ovat usein vain ennen hoitoja olevia kipuja. Entäs se sisu sitten, mitä se on? Onko kyseessä vain pelkkä suomalainen sanonta? Olenko sisukas pysyessäni paikoillani esim. silloin, kun selkärankaani työnnetään puudutuspiikki? Luulen vain olevani sellainen, etten ilkeä lähteä ulko-ovelle, vaikka mieli tekisi. Tilanteiden kestämiseen tarvitaan sitä sisua ja elämän todellisuuden hyväksymistä. Luottamus ihmisiin on olennainen osa. Meidän tehtävämme on elää tämä elämä. Katselin tässä paralympialaisia. Miten on, olisiko meillä suolivaivaisilla mahdollisuus järjestää vastaavia kisoja keskenämme? Muuten, onko muilla iloinen suoli? Minulla se ilostuu ja alkaa toimia heti, kun poistan vanhaa sidosta. Tulee kivoja kuvioita lattiaan. Voikaa hyvin ja terveiset tutuille! Evakko Tiesitkö, että? TURVATARKASTUKSISTA Tiesitkö, että? Meidän leikattujen keskuudessa on herättänyt kysymyksiä lentokenttien turvatarkastuksissa käytettävät skannerit. Laitteethan läpivalaisevat aivan iholle asti, jolloin avannesidokset tulevat näkyviin. Meillä toteutettavasta turvatarkastuskäytännöstä tiedusteltiin Finavian Arto Tuomiselta, joka vastaa turvatarkastuksista. Hän tuntui olevan hyvin selvillä avanne- ja vastaavasti leikattujen matkustamiseen liittyvistä asioista. Suomessa ei tällä hetkellä käytetä skannereita niiden saaman vastustuksen takia. Skannerit ovat kylläkin olleet koekäytössä puolisentoista vuotta. Jos laitteet olisivat Suomen lentokentällä toiminnassa, niin niihin meneminen olisi vapaaehtoista. Turvatarkastukset suoritetaan vielä vanhaan tapaan metallinpaljastimella tai virkailijan toimesta käsin tunnustelemalla. Jotta pääsisi lentokoneeseen, on suostuttava tarkastukseen. Virkailijalla on oikeus kysyä huomaamistaan asioista, joita ei entuudestaan tunne. Avanne- tai vastaavasti leikattu voi pyytää, jos joutuu käsitarkastukseen, että tarkastus tehdään sivummalla muiden katseilta piilossa. Avannekortti on hyvä olla mukana tai sitten matkustaja kertoo itse tilanteensa. Näin virkailija tietää suorittaa tarkastuksen varovasti, eikä hän ihmettele sidosta. Turvatarkastajilla on vaitiolovelvollisuus. He eivät saa keskustella keskenään asiakkaiden matkatavaroiden sisällöstä. Jos katsoo joutuneensa turvatarkastustilanteessa kohdelluksi asiattomasti, on parasta tehdä asiasta valitus. On lentokenttiä, joilla skannerit ovat käytössä, esim. Lontoon Heathrow. Arto Tuominen ei osannut sanoa, onko siellä skanneritarkastus pakollinen. EU:n alueella on vastustettu skannerien käyttöönottoa. Turvallisia lentomatkoja! Helena Parila 25