Presidenttipari Lontoon kirkolla s. 6 4/2012. Kesäpäivien juhlaa s. 9. Rämän liikkuva korjauspaja s. 16

Transkriptio

1 Mer Sjöm irkko rkan 4/2012 Merimiehen ystävä vuodesta 1882 * Sjömansvännen från 1882 Presidenttipari Lontoon kirkolla s vuosikerta 130:e årgången Kesäpäivien juhlaa s. 9 Rämän liikkuva korjauspaja s. 16

2 2 Reinot Merimieskirkolta! Perus-Reino on klassikko, joka lämmittää ja pitää varpaat turvassa. Laajuutta piisaa ja pehmeä kumipohja tasoittaa tallausta. Reinojen perinteikäs kudottu ruutukuosipäällinen ja varressa oivallinen piilovenyke. Kumipohjassa on vaalea, pitävä kulutuspinta. Lesti on tuttu, tilava Reino-lesti. Reino, ruskea koot: kaikki parit. + toimituskulut. 45,-Kengissä Merimieskirkon logo! Niille, jotka mieluiten suijauttavat tossut jalkaan suoraan takaviistosta ja harrastavat myös "hiihtokävelyä", käyvät reinojen kevennetyt avokas-mallit. Samat tutut Reino-kuosit ovat myös näissä paljon toivotussa jalkaan potkaistavassa avo-mallissa. Kudottu kangaspäällinen. Kumipohjassa on vaalea, pitävä kulutuspinta. Lesti on tuttu, tilava Reino-lesti Avo-Reino, ruskea koot: Tilauskuponki sivulla 34. Avo-Reino, musta koot: Siunausta Paula Raitis Lontoon olympialaisten aikana olin kisakaupungilla bongaamassa suomen kieltä puhuvia. Tehtävänä oli kertoa näille suomalaisille, että merimieskirkon ovet ovat avoinna myös kisaturisteille, kilpailijoille, toimitsijoille, toimittajille jne., mihin ryhmään he nyt sattuivat kuulumaankin. Kaikki kuuntelivat mielenkiinnolla. Moni ei tiennyt paikan olemassa olosta mitään, mutta moni oli kuullut siitä asiallisia ja matkan varrella värittyneitäkin juttuja. Jotkut menivät käymään. Yksi siunaili muinaista epäonnista sattumusta kirkolla, vaikka toisen käden tietoihin asiansa perustikin. Toiset toivottivat siunausta tekemälleni rekrytoinnille ja samalla koko Merimieskirkon työlle. "Siunausta". Halusipa tai ei, toivotuksessa on voimallinen viesti. Olen tehnyt työtä Merimieskirkolle noin 15 vuotta. Työni vakinaistui ja kokopäiväistyi jokin aika sitten. Tämän vuoden kesäjuhlat olivat ensimmäiset, joiden järjestelyistä seurakunnan juhlatiimin kanssa minä vastasin. Näillä juhlilla sain kokea omakohtaisesti myös tehtäväänsiunaamisen. Siunaus. Olipa siihen valmistautunut tai ei, toimenpiteessä on voimauttava sisältö. Siunausta sinullekin. marko.toljamo@merimieskirkko.fi toimittajalta 2 Toimittajalta 4 Pääkirjoitus/ ledare 5 Hartaus. Pilapiirros 6 Presidenttipari Lontoon merimieskirkolla Olympiahengen perässä 9 Kesäjuhlat Leppävirralla 12 Hallitustyö innostaa Hannele Koivistoa 14 Kirkkolaiva 15 Meritaide. Sarjakuva 16 Liikkuvasta korjauspajasta apu teille 18 Työ rahtilaivalla on vastuullista 20 Arvo Kokkonen Oy on merenherkkujen mestaritukku 22 Luutnantti vapaaehtoistyössä Hampurissa 23 Sensaatiohylky Ruotsista 24 Uutta tietoa Titanicista 25 Merikohtaloita 26 Deo on syntynyt merenkulkijaksi 27 Kolumni 28 i kyrkans skepp 29 Fartygsnamn under 100 år 30 Kirjat/ böcker 32 Perhepiiri 35 Yhteystiedot/ kontaktuppgifter 22 Merimieskirkko / Sjömanskyrkan Merimiehen ystävä / Sjömansvännen 4/ vuosikerta / 130:e årgången ISSN Julkaisija / Utgivare: Suomen Merimieskirkko ry / Finlands Sjömanskyrka rf. Päätoimittaja / Chefredaktör: Sakari Lehmuskallio sakari.lehmuskallio@merimieskirkko.fi Toimitussihteeri, taitto / Redaktionssekreterare, layout: marko.toljamo@merimieskirkko.fi 2 Merimieskirkko 4/2012 Sjömanskyrkan Merimieskirkko 4/2012 Sjömanskyrkan 3 sisältö Ilkka Holopainen Översättningar / Käännökset: Märta von Schantz Teppo Ritari 9Merimieskirkon kesäjuhlia vietettiin elokuun toisena viikonloppuna Leppävirralla. Niin SMK:n puheenjohtaja Timo Lappalainen kuin taiteilijaprofessori Jorma Hynninen (kuvassa vaimonsa Reettan kanssa) ovat Leppävirralta kotoisin. Kesäolympialaisissa kilpailtiin Lontoossa heinä- ja elokuussa. Lontoon merimieskirkko oli tapahtumassa tiiviisti mukana. Kielto mainostaa palvelujaan olympialaisia hyväksi käyttäen latisti kaupungin kisailmettä, mutta tapahtuma oli läsnä olleille ikimuistoinen. Toimituskunta / Redaktion: Juthas Christina, Lehmuskallio Sakari (pj.), Malmberg Thure, Poutanen Pertti, Toljamo Marko, Tukkimäki Paavo, Valtonen Anne, Varho Liisa Tilaukset, osoitteenmuutokset ja jäsenasiat / Prenumerationer, adressförändringar och medlemsäranden: Albertinkatu 2 B, Albertsgatan 2 B Helsinki, Helsingfors Puh./Tel Fax heidy.egger@merimieskirkko.fi Jäsenmaksu / Medlemsavgift: 30 Katso s. 33. Se på s. 33. Vuosikertahinta 6 numeroa / Prenumerationspris 6 tidskrifter: Suomessa/i Finland: 25 EU-maihin/till EU länder: 30 Muihin maihin/till andra länder: vuotias luutnantti Antti Mörä työskentelee vapaaehtoisena laivaassistenttina Hampurin merimieskirkolla. Irtonumerohinta / Lösnummerpris: 4,50 + pst. Paino / Tryckeri: Miktor Kansi / Pärm: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö Lontoon merimieskirkolla Kuva: Markku Perälä. Lehteen tarjottu tai tilattu aineisto julkaistaan sillä ehdolla, että se voidaan ilman eri korvausta käyttää kaikissa lehden uudelleen julkaisuissa tai muussa käytössä toteutus- ja jakelutavoista riippumatta. Toimitus ei vastaa tilaamattomasta aineistosta. Mahdollinen palkkio maksetaan julkaisemisen / lehden ilmestymisen jälkeen. Aineisto- ja ilmestymispäivät 2012: 5: 8.10., ilm , 6: , ilm Tämä merkki kertoo, että aiheesta on enemmän lehden lisäsivuilla netissä. Nettilehti (pdf) ilmestyy noin viikko virallisen ilmestymispäivän jälkeen.

3 pääkirjoitus / ledare Presidentiltä kiitosta Merimieskirkon työlle Tasavallan presidentti puhuu selvin sanoin. Ulkomailla asuminen antaa tärkeitä kokemuksia, kontakteja ja ennen kaikkea ymmärrystä maailman menosta. Suomelle on etuoikeutettua, että te monenlaista kokemusta keränneet pidätte myös tärkeänä säilyttää yhteyttä omaan kotimaahan ja pidätte yhteyttä myös toisiin suomalaisiin. Näin sanoi Tasavallan presidentti Sauli Niinistö vieraillessaan Lontoon merimieskirkolla Ulkosuomalaiset ovat Suomelle tärkeitä, samoin Suomi ulkosuomalaisille. Totuuksia pitää toistaa, ja monen pitää niitä sanoa, usein. Sauli Niinistö ei ole tässä asiassa ulkopuolinen. Hän on aikaisempien tehtäviensä vuoksi itsekin asunut ulkomailla. Sen lisäksi, että presidentin tarkoittama yhteydenpito on Suomelle tärkeää, on se kullekin olennainen asia oman itsensä vuoksi. Kun perusta, tasapainoinen ymmärrys siitä kuka on, on hallussa, voi vapaasti ja pää pystyssä olla kansainvälinen ja menestyä. Tässä asiassa merimieskirkot ovat käytettävissä. Ne toimivat kehyksinä verkostoitumiselle, sosiaalisille kohtaamisille ja myös tukevat omien juurien sekä oman itsensä Beröm av presidenten för Sjömanskyrkans arbete Republikens president uttryckte sig klart och tydligt. Att bo utomlnds ger viktiga erfarenheter, kontakter och framför allt förståelse för världens gång. Finland har förmånen, att ni som har samlat många slags erfarenheter, också anser det vara viktigt att bibehålla kontakten till hemlandet och också håller kontakt till övriga finländare. Det sade Republikens president Sauli Niinistö under sitt besök i sjömanskyrkan i London Utlandsfinländarna är viktiga för Finland, och likaså Finland för utlandsfinländarna. kohtaamisessa niin henkisessä kuin hengellisessä mielessä. Presidentti jatkoi puhettaan: Haluankin lopuksi kiittää niitä, jotka ovat tämän (Merimieskirkon toiminnan) mahdollistaneet. Kirkon nykyiset ja entiset työntekijät sekä Sanningar bör upprepas, och mången bör också säga dem ofta. Sauli Niinistö är inte en utomstående i denna fråga. Han har själv i tidigare uppdrag varit bosatt utomlands. Utom att kontakten som presidenten avser är viktig för Finland, är den för envar en väsentlig sak redan för sin egen skull. Då grunden, en behärskad insikt om vem man är och har det klart för sig, kan man frimodigt bära huvudet högt, vara internationell och ha framgång. I den saken står sjömanskyrkorna till förfogande. De fungerar som ram för bildandet av nätverk, socialt Sakari Lehmuskallio pääsihteeri generalsekreterare kaikki ne vapaaehtoiset Suomesta ja paikallisesti asuvat, jotka olette mahdollistaneet kirkon toiminnan jatkumisen, kiitos tekemästänne työstä. Merimieskirkko toimii ystäviensä tuen varassa. Ilman teitä monella ulkosuomalaisella olisi yksi koti vähemmän. umgänge och ger också stöd både för ens egna rötter och i att möta sig själv i intellektuellt och andligt avseende. Presidenten fortsatte sitt tal: Jag vill också till sist tacka dem som har gjort det möjligt för sjömanskyrkan att verka. Kyrkans nuvarande och tidigare medarbetare samt alla de frivilliga krafter från Finland och de lokalt bosatta, som har gjort det möjligt för kyrkans verksamhet att fortsätta tack vare det arbete ni utför. Sjömanskyrkan verkar med stöd av sina vänner. Utan er skulle många utlandsfinländare ha ett hem mindre. Tule vastaan Herra Jumala, me elämme sekavia aikoja. Kautta maailman hinnat nousevat, velat kasvavat, pankit luhistuvat, työpaikat viedään alta, ja hauraskin turvallisuus on uhattuna. Rakkauden Jumala, tule meitä vastaan, kun pelkäämme. Kuule rukouksemme: Ole meille vahva torni keskellä upottavaa hiekkaa, ole valo pimeydessä. Auta meitä ottamaan vastaan sinun rauhasi lahjana ja kiinnitä sydämemme siihen, missä todellinen ilo voi löytyä. (Tanskan) Lähetystoimen tulot eivät ole niin suuria, että menot niillä suoriutuisivat, vaikkakin se, että seurakunnat eri paikkakunnilla ulkomailla suurilla summilla ottavat pappien palkkaamiseen osaa, tekee sen, että menot eivät nouse suuren suuriksi. Tanskan valtio on sentähden antanut yhdistykselle apuansa. Merimiehen Ystävä 8/1887. Jeesuksessa Kristuksessa, Herrassamme. Aamen. Anglikaaninen rukous, käännös: Sakari Ojanen hartaus 4 Merimieskirkko 4/2012 Sjömanskyrkan Merimieskirkko 4/2012 Sjömanskyrkan 5

4 Presidenttiparille osoitettiin spontaanisti suosiota heidän astuttua kirkkosaliin. Rouva Haukio sai lapsilta kukkakimpun. Presidentti Niinistön ja rouva Haukion ympärillä kävi kuhina, kun ihmiset halusivat tulla tervehtimään heitä ja vaihtamaan ajatuksia heidän kanssaan. Presidenttiparilla oli aikaa kaikille tiukasta aikataulusta huolimatta. Lontoon merimieskirkon johtaja, pastori Teemu Hälli (vas.) ja Suomen Merimieskirkon pääsihteeri, rovasti Sakari Lehmuskallio (oik.) isännöivät presidenttiparin vierailua Lontoon merimieskirkolla Arvovieraille lahjoitettiin Lontoon merimieskirkon 100-vuotisjuhlalautanen. Presidenttipari Lontoon merimieskirkolla: Merimieskirkon työtä arvostetaan laajasti Kirkko täyttyi jo hyvissä ajoin suomalaisista ja Suomen ystävistä, jotka halusivat tavata presidenttiparin. Odotettujen vieraiden saavuttua paikalliset suomalaislapset kukittivat rouva Jenni Haukion ja Tasavallan presidentti Sauli Niinistölle lahjoitettiin Lontoon merimieskirkon 100-vuotisjuhlalautanen. Sali raikui yhteislaulusta: Kotimaani ompi Suomi, Suomi armas synnyinmaa. Presidentti Niinistö ihmetteli saamansa vastaanoton lämpöä. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja rouva Jenni Haukio vierailivat Lontoon merimieskirkolla sunnuntaina kokoontunutta juhlaväkeä siitä, että presidentillä on ulkomailla asumisesta myös omakohtaista kokemusta. Ulkosuomalaisen elämänkysymykset, vieraan kulttuurin keskellä eläminen ja läheisistä erossa oleminen ovat myös Niinistölle tuttuja asioita. Nimikkotuolit merimieskirkolla Pääsihteeri Lehmuskallion puheen jälkeen kirkon puheenvuoron käytti Lontoon merimieskirkon johtaja, pastori Teemu Hälli. Hälli kertoi juhlaväelle, että merimieskirkolla kannetaan paljon erilaisia asioita aina pahvilaatikoista toisten ihmisten kuormiin. Kerran tuoleja kantaessaan Hällin silmiin oli osunut tuolin pohjaan kirjoitettu teksti, joka kertoi presidentti Mauno Koiviston istuneen kyseisellä tuolilla vuonna Tellervon tuolikin oli löytynyt samalla kertaa. Tämä oli innostanut kirkon väkeä merkitsemään myös presidentti Niinistön ja rouva Haukion tuolit muistoksi jälkipolvia varten. Presidenttiparin istuimet olivat saaneet selkäänsä kuparilaatat, joihin oli kaiverrettu presidentti Niinistön ja rouva Haukion nimet sekä vierailun päivämäärä. Samalla aloitettiin varainkeruukampanja, jossa jokaisen halukkaan on mah- Suomalaisuuden apulähettiläät Hällin puheen jälkeen ääneen pääsivät kirkon kuoro Merenkurkut. Kuoron laulaman Heijastuksen jälkeen seurasi tilaisuuden odotetuin osuus, presidentti Niinistön puhe. Niinistö kiitti merimieskirkkoa sen vieraanvaraisesta ja ajassa kiinni olevasta toiminnasta toisten ihmisten hyväksi. Lontoon merimieskirkko on Suomessa hyvin tunnettu kirkko, jonka tekemää työtä arvostetaan laajasti. Hän myös muistutti ulkosuomalaisia siitä, että he ovat suomalaisuuden apulähettiläitä, jotka tekevät suomalaisuutta tunnetuksi maailmalla. On arvokasta, että haluatte säilyttää yhteyden Suomeen, hän totesi. Lopuksi Niinistö toi juhlaväelle terveisiä Lontoon ensimmäisen merimiespastorin Elis Bergrothin pojanpojanpojanpojalta, näyttelijä Aake Kallialalta. Ohjelmallinen osuus päättyi Suvivirteen, jonka jälkeen juhlaväki kävi yhdessä pullakahveille. Presidentti Niinistön ja rouva Haukion ympärillä kävi kuhina, kun ihmiset halusivat tulla tervehtimään heitä ja vaihtamaan ajatuksia heidän kanssaan. Oli uskomatonta, kuinka sydämel- Juhlissa osoitettiin suosiota muutamankin kerran. Ensimmäiset aplodit ansaitsi presidenttipari, joka oli raivannut aikaa kalenteristaan ulkosuomalaisyhteisön tapaamiseen. Toiset aplodit kuuluivat kirkon vapaaehtoistyöntekijöille ja keittiön väelle, jotka olivat leiponeet 300 korvapuustia, laittaneet kirkon juhlakuntoon ja jotka jäivät juhlien päätyttyä siivoamaan kirkkoa ja tarjoilemaan makaronilaatikkoa satunnaisille matkailijoille. Teksti: Anna Hälli Kuvat: Markku Perälä Ehkä ulkomailla asuminen opettaa myös välittömyyttä lämmön osoittamisessa. Merimieskirkon pääsihteeri Sakari Lehmuskallio kiitti tervetulopuheessaan presidenttiparia heidän vierailustaan Lontoon merimieskirkolle. Lontoon merimieskirkolla on ollut ilo ja kunnia isännöidä useiden presidenttien vierailuja pitkän historiansa aikana. Hie noa, että nykyinen presidenttiparimme dollista ostaa kirkosta oma nimikkotuoli, lisesti presidenttipari jaksoi kohdata ihmisiä tiukasta aikataulustaan huolimatta, hän ei ehtinyt syödä loppuun, pääsi Presidentti Sauli Niinistön pulla, jota jatkaa perinnettä. jonka voi omistaa halutessaan englantilaiseen tapaan vaikka läheisensä muistolle. totesi paikalle saapunut suomalaisrouva. mm. Lehmuskallio myös muistutti paikalle Ilta-Sanomiin. 6 Merimieskirkko 4/2012 Sjömanskyrkan Merimieskirkko 4/2012 Sjömanskyrkan 7

5 Teksti ja kuvat: Suomalaisia kannustajia. Kisakatsomo Lontoon merimieskirkolla. Pääjuhlassa Leppävirran kirkossa esiintyivät mm. taiteilijaprofessori, baritoni Jorma Hynninen (oik.) sekä huippupianisti Jouni Somero. Olympiahenkeä Lontoossa Lontoon olympialaiset herättivät etukäteen suuria odotuksia. Viime metreillä yleisö sai kuitenkin kylmää vettä niskaansa. Muutaman tapahtuman pääsponsorin annettiin sanella ehdot, joilla kiellettiin yrityksiä ja yhteisöjä mainostamasta omia tuotteitaan ja palvelujaan olympialasia esille tuoden. Olympiahenki ei näkynyt. Kaupungilla kisoja ei olisi huomannut ilman virallisia olympialippuja ja -banderolleja sekä vapaaehtoisia liikenteenohjaajia. Henki löytyi toki olympiastadionilta ja muilta kisapaikoilta. Julkisilla avoimilla paikoilla, kuten Hyde parkissa, järjestetyissä kilpailuissa tunnelma olikin käsin kosketeltava. Siellä juoksi maratoniaan Suomen Leena Puotiniemikin. Kipeää hammastaan purren, kannustuksista voimaa saaden. Lontoon merimieskirkolla järjestettiin oma kisastudio jokaisena kisapäivänä. Yhteinen kiinnostuksen kohde ja yhteisöllisyyden tunne kokosivat ihmisiä yhteen. Facebook kutsui tulemaan ja kertoi tapahtuneesta: 28.7.: Olemme auki koko olympialaisten ajan. Tervetuloa koko perheen voimin : Tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja rouva Jenni Haukio vierailivat kirkolla. 3.8.: Huomenna Satu Mäkelä-Nummela puolustaa trap-ammunnassa olympiavoittoaan. Häntä ja muita suomalaisia urheilijoita tsemppaamme kisastudiossamme päivittäin klo 22 asti. Sauna ja ruoka on lämmintä ja kahviakin löytyy. 4.8.: MTV3 Lontoossa: Suomalaiset jännittivät ammuntakilpailua. Huomenna jännitetään Jukka Keskisaloa puoli kympiltä, tule mukaan! 6.8.: Suomen lipuilla varustelluin valkosuklaa-raparperimuffinein yritämme pitää henkeä yllä kannustaen Jarkkoa ja Ramia painissa. Huomenna klo 14 tsemppaamme Tuulia avaamaan mitalitilin purjehduksessa. 7.8.: Jes, hyvä Tuuli! Täällä juhlitaan ja hurrataan ensimmäistä mitaliamme. Tervetuloa mitalikahveille! 11.8.: Lontoon merimieskirkko päätti tarjota Suomen joukkueelle parastaan siis muutaman pellillisen tuoretta pullaa, jotka papin perhe toimitti läpivalaisun ja muiden asianmukaisten turvatarkastusten kautta perille : Lontoon kirkko siirtyy ajanlaskussaan Lontoon olympialaisten jälkeiseen aikaan. Kotoisa kisakatsomo, kahvila, kauppa, sauna ja avulias henkilökuntamme palvelevat paralympialaisten aikana päivittain. Merimieskirkko on kuin olympialaisten julkinen kisapaikka, jonne pääsyä ei ole rajoitettu ja jossa henki syttyy osallistujien omasta innosta. Valkokangasta alttarin edessä ei kukaan kummeksunut. Pyhyys ei sen vuoksi kirkosta katoa. Mutta mikä kirkko Suomessa järjestäisi kirkkosalissaan kisastudion? Kesäjuhlat Merimieskirkon kesäjuhlia vietettiin Leppävirran seurakunnan kutsumana Pohjois- Savossa. Tapahtuma oli tunnelmaltaan leppoisa ja juhlallinen. Äkkiseltään Merimieskirkon kesäjuhlien pitäminen Savon sydänmailla saattaa tuntua kaukaa haetulta. Onhan Leppävirralta kolmatta sataa kilometriä meren rantaan. Mutta kuten jo juhlien teema Virroilta valtamerille vihjaa, Leppävirralta on jo monen sukupolven ajan päästy valtamerille myös laivalla. Sitä paitsi Leppävirtaa halkova valtatie 5 kuljettaa Pääjuhlan ohjelman lopuksi laskettiin Merimieskirkon ja Leppävirran seurakunnan seppeleet entisen kirkkoherran Kalevi Lappalaisen haudalle. liikkuvat ihmiset helposti Leppävirralle ja sieltä pois. Keisari Nikolai I:n suopeus Saimaan kanavan rakentamiseksi avasi laivareitin Leppävirralta valtamerille jo 156 vuotta sitten luvun vaihteessa valmistuneet Konnuksen ja Taipaleen kanavat edistivät vesiliikenteen kehitystä, mutta sen kukoistuskausi alkoi vuonna 1856, kun laivayhteys Viipuriin ja Suomenlahdelle avautui, taustoitti kirkkoherra Teppo Ritari yhteisiä juhlia tervehdyspuheessaan. Sitä seuraavien kesien toistuvia merkkitapauksia oli, kun rahtilaivat saapuivat läheiselle Kalmalahdelle, ainakin Lyypekistä ja Hampurista saakka. Noina aikoina Leppävirran kehitys ja vauraus olikin suurelta osin laivaliikenteen ansiota. Nykyajan Leppävirran menestyksen taustalla on paljolti sen hyvä sijainti valtatie 5:n varrella. Raskas pyöräliikenne kuljettaa täältä ja kauttamme rahtia Etelä-Suomeen ja maailmalle. Tämä on mahdollistanut monipuolisen elinkeinorakenteen ja suhteellisen vaurauden. Kuvat: 8 Merimieskirkko 4/2012 Sjömanskyrkan Merimieskirkko 4/2012 Sjömanskyrkan 9

6 Kesäjuhlat Kesäjuhlien vieton aloitti retki Konnuksen kanaville. Sen emäntänä ja oppaana toimi seurakunnan vapaaehtoinen, lähetyssihteeri Maija Teppana-Karvinen (savonkeltaisessa asussa toinen vas.). Asiantuntemusta retkelle toivat myös ent. merikapteeni Martti Eerikäinen (keskivaiheilla), joka on useasti ohjannut laivan läpi Konnuksen kahdesta uusimmasta kanavasta sekä ent. puosu Pentti Hyttinen (toinen oik.), joka toimi vuonna 1985 kanavilla väylätöissä huolehtien merenkulun turvalaitteista. Ensimmäinen Konnuksen kanavista valmistui vuonna Saimaan kanavan valmistuttua 1856 se osoittautui liian pieneksi ja alueelle rakennettiin uusi kanava nälkävuosien hätäaputyönä. Kanava otettiin käyttöön Vanhin kanava muutettiin uittokanavaksi vuosina Kolmannen kanavansa Konnus sai vuonna 1973, kun syväväylä ja uusi Saimaan kanava rakennettiin. Merimieskirkon kesäjuhlat ovat aina paitsi Merimieskirkon ystävien myös järjestävällä paikkakunnalla ja sen lähitienoolla asuvien yhteiset juhlat. Näillä juhlilla meillä on erinomainen mahdollisuus saada ymmärrys siitä tärkeästä työstä, jota Merimieskirkko tekee Suomessa ja maailmalla, Teppo Ritari tähdensi. Yllättävää on, että historiankirjoista löytyy tieto, jonka mukaan Merimieskirkon isä Elis Bergroth puhui asiastaan kirkossamme jo vuonna Ja samana vuonna toinenkin merimiespappi, H. H. Snellman, saarnasi työalastaan täällä, Ritari totesi. Musiikin ja juhlapuheen lisäksi juhlassa kuultiin Pyhärannalta kotoisin olevan Jukka Suomisen lausuvan kaksi omaa runoaan. Laineiden karkelot ja Haapaveden aallot löytyvät hänen vastikään julkaistusta runokirjastaan. Leppävirralla on tätä nykyä runsaat 10 tuhatta asukasta. Kansainvälistymisen myötä yhä useampi leppävirtalainen työskentelee ja asuu muissa maissa: noin 250 leppävirtalaisen vakinainen asuinpaikka on tällä hetkellä ulkomailla. Kun 1875 perustettu Merimieskirkko työskenteli alkuaikoina ennen muuta merimiesten hyväksi, nykypäivän Merimieskirkko tukee monin tavoin kaikkia maailmalla liikkuvia ja olevia ihmisiä. Merimieskirkon ja kodin toimintatavoissa yhdistyy ajatus siitä, että molempiin voi turvautua sekä elämän hyvinä että huonoina hetkinä. Merimieskirkon toiminnan yksi vahvuus on siinä, että ulkomailla, kaukana omasta kodista, voi tarvittaessa tukeutua suomalaisiin ihmisiin ja kommunikoida omalla äidinkielellään. Uskon, että ulkomailla olevat kansalaisemme arvostavat erityisesti tätä Merimieskirkon luomaa yhteyttä kotimaahansa, kirjoitti kunnanjohtaja Matti Raatikainen juhlatervehdyksessään. Rakastava ilmapiiri Lauantain pääjuhlassa Leppävirran kirkossa paikalla oli kolmisensataa henkeä. Juhlavan ohjelman vetonaula oli taiteilijaprofessori, baritoni Jorma Hynninen, joka on jokin aika sitten palannut kotikuntansa Leppävirran asukkaaksi. Hynninen tulkitsi komeasti kaksi merellistä ja kaksi hengellistä laulua. Jos oli laulaja terävimmältä huipulta, oli sitä myös säestäjä, pianisti Jouni Somero. Hän on soittanut uransa aikana yli konsertissa eri puolilla maailmaa. Säyneisistä kotoisin oleva Somero on myös ahkerimmin levyttävä suomalainen pianisti. Juhlapuheen piti Suomen Merimieskir- Arja Suvanto Kesäjuhlat kon hallituksen puheenjohtaja Timo Lappalainen, joka puhui lapsuudenkotinsa kulmilla. Isäni Kalevin mukana seuramatkoilla eri puolilla pitäjää oli mahdollista kokea rakkauden ja yhteisen toivon henkeä. Oli hyvä ja turvallista olla. Vallitsi kaikenkattava rakastava ja hyväksyvä ilmapiiri. Voi, jospa edes jotakin tästä olisi osannut ja pystynyt välittämään niin merimieskirkko- kuin muussakin työssä ja elämässä. Sorsakosken ja Leppävirran vuodet antoivat mahdollisuuden myös nähdä läheltä isäni, entisen merimiespapin, tosi toimissa. Puheessaan Lappalainen keskittyi tulevaisuuteen ja pohti niitä mahdollisuuksia ja haasteita, jotka voivat vaikuttaa Merimieskirkon toimintaan. Euroopan integraatio, globalisaatio, vapaaehtoistyön muuttuminen ja yleisen ilmapiirin muutostila ovat Lappalaisen mukaan ajankohtaisia ja tulevien vuosien tekijöitä, jotka yhdistyksen on syytä huomioida toiminnassaan. Oma toivoni ja uskoni Suomen Merimieskirkon selviytymiseen tämän päivän ja tulevaisuuden haasteista ei ole horjunut, päinvastoin. Tapaamiset henkilöstön, vieraiden tai tukipiiriläisten kanssa vain entisestään lujittavat niitä. Merimieskirkolla on kyky ja taito liikkua eteenpäin ja muokata toimintatapojaan muutoksen keskellä. Yksi sen keskeisin aarre ja voimavara on pitkäaikainen kokemus vastuunkannosta, ihmisten kohtaamisesta ja palvelusta eri tilanteissa, eri maissa ja eri vuosikymmeninä. Näiden yli sadan vuoden aikana on rakennettu samalla liki rajatonta luottamusta yhdistystä ja sen työntekijöitä kohtaa. Mieli avoinna Sunnuntain jumalanpalveluksessa, jossa liturgina toimi pastori Antti Viisteensaari, saarnasi Kuopion hiippakunnan uusi piispa Jari Jolkkonen. Hän sanoi, että maailman muutoksesta huolimatta ihminen ei ole muuttunut. Ihminen matkustaa, yhä enemmän ja yhä useammin. Matkalla tulee usein se piste, jossa ikävöimme sekä kotia että toisia ihmisiä. Ihmisiä jotka puhuvat samaa kieltä, tuovat muistoja kotimaasta ja jotka tuntuvat (vaikka vieraita ovatkin) tutuilta ja turvallisilta, niin turvallisilta, että ehkä uskallan jakaa heidän kanssaan itselleni kivuliaan asian. Ehkä juuri matkalla saamme enemmän etäisyyttä oman arkeemme ja omiin rooleihimme niin, että on jotenkin helpompi olla avoimempi sekä omasta sisimmästä tuleville äänille että Jumalan puhuttelulle. Mielen avoimuuteen liittyy myös tämä etsikkoaikojen pyhä. Päivän Raamatun tekstit sekä kehottavat että varoittavat. Ne kehottavat meitä herkkyyteen ja avoimuuteen Jumalan puhuttelulle, siis sille puhuttelulle, jonka vaistoamme luonnossa ja omatunnossa ja jonka kuulemme kirkkaana Kristuksen sanoissa ja teoissa. Toisaalta päivän tekstit myös varoittavat: ne varottavat paatumuksesta, Jumalan puhuttelun torjumisesta. Merimieskirkkoauto Navicar oli esillä niin Leppävirran torilla kuin Vanhan pappilan ja kirkon pihalla. Autosta myytiin erilaisia tuotteita Merimieskirkon tukemiseksi. Uutuustuotteena olivat Leppävirran seurakunnan miesten puutyöpiirin myyntiin lahjoittamat puiset pannunaluset ja palapelit. Mies tämän vuoden juhlan takana oli sorsakoskelainen entinen merimies Pentti Hyttinen (oik.), joka on tässä Teppo Ritarin haastateltavana Merellisessä illanvietossa Vanhassa pappilassa. Juhlaillan vietto sujui leppoisissa merkeissä. Haastatteluissa pohdittiin, mitä Merimieskirkko oli ennen, mitä se on nyt ja mitä sen tulisi olla huomenna. Illan aikana musiikkia esitti Sorsakosken soittokunta Taisto Waijuksen johdolla. Yhteislauluista juhlien aikana vastasivat kanttorit Merja Hynninen ja Sauli Rissanen. Teppo Ritari Vanhassa pappilassa järjestettiin lapsille omaa ohjelmaa. Kurt Somby, 7, Norjasta askarteli seurakunnan vapaaehtoisten avulla monenlaista kotiin viemistä. Juhlamessussa siunattiin uusiin tehtäviinsä viestintäpäällikkö (vas.), Pohjois-Saksan merimieskirkon johtaja Satu Oldendorff ja Antwerpenin sosiaalikuraattori Pekka Wilska. Siunauksen toimitti piispa Jari Jolkkonen. Lue lisää juhlasta sekä pääjuhlan juhlatervehdys, juhlapuhe ja juhlajumalanpalveluksen saarna kokonaisuudessaan lehden lisäsivuilta netistä. Suomen Merimieskirkko kiittää kaikkia juhlaan osallistuneita, Leppävirran seurakuntaa ja kaikkia niitä, jotka osallistuivat juhlan tekemiseen ja läpiviemiseen. Ensi vuonna kesäjuhlat pidetään Pirkkalassa. 10 Merimieskirkko 4/2012 Sjömanskyrkan Merimieskirkko 4/2012 Sjömanskyrkan 11

7 Hallitusjäsen Hannele Koivisto Merimieskirkosta: Matalan kynnyksen seurakunta Merimieskirkko jätti paluumuuttajan elämään lähtemättömän jäljen. Millainen on perheesi ja ketä siihen kuuluu? Perheeni on viisihenkinen paluumuuttajaperhe, johon kuuluvat aviomieheni Jari ja lapset Janni, Jaapo ja Saana sekä jack russel Sunny ja border-terrieri Beffi. Missä ja miten asutte? Asumme omakotitalossa Tampereen Rantaperkiössä Pyhäjärven tuntumassa. Mistä olet kotoisin ja millainen oli lapsuuden perheesi? Olen kotoisin Lapualta. Lapsuuden perheestäni olen saanut perintönä kristillisen arvopohjan elämääni, mistä olen vanhemmilleni erittäin kiitollinen. Maalaistalossa kasvaneena olen tottunut tarttumaan kaikenlaisiin töihin pelkäämättä. Viisilapsisen perheen keskimmäisenä isojenveljien ja pikkusiskojen välissä opin taistelemaan ja sovittelemaan. Mikä ja missä on siviilityösi nyt? Olen töissä Tampereella Messukylän seurakunnassa johtavana diakoniatyöntekijänä. Merimieskirkolle uusi hallitus Kesäjuhlan yhteydessä pidetty vaalikokous valitsi yhdistykselle uuden hallituksen. Hallituksen uusia jäseniä ovat: hallintojohtaja Tarja Larmasuo Suomen Lähetysseurasta, viestintäjohtaja Seppo Simola Helsingin seurakuntayhtymästä ja kansanedustaja Ilkka Kantola. Hallituksessa jatkavat: Timo Lappalainen, Paula Raitis, Mikko Jokela, Hannele Koivisto, Jouko Kuivalainen, Ilkka Mäkelä, Jarkko Nisula, Carolus Ramsay ja Mari Suomalainen. Vaalikokouksen äänten merkitseminen toteutettiin tukkimiehen kirjanpidolla. Ääntenlaskijat Tiina Aalto ja Marketta Levanto olivat tarkkana tulosta julkistaessa. Miten luonnehtisit työtäsi ja työpaikkaasi? Työni on erittäin mielenkiintoista, monipuolista ja haasteellista. Kahta samanlaista päivää työssäni ei ole. Olen lähiesimiehenä kymmenhenkisessä diakoniatiimissä. Työtoverini ovat kokeneita diakonia-alan ammattilaisia, joiden kanssa on hienoa tehdä työtä. Diakoniatyö on tänä päivänä erittäin haasteellista. Pyrimme työssämme auttamaan ihmisiä, jotka ovat syystä tai toisesta joutuneet kriisitilanteeseen tai yhteiskunnan avun ulkopuolelle tai eivät itse kykene hakemaan apua. Missä olet työskennellyt aikaisemmin? Olen tehnyt diakoniatyötä Espoossa Tapiolan, Leppävaaran ja Olarin seurakunnissa. Belgiassa tein kaikenlaista vapaaehtoistyötä Antwerpenin ja Brysselin merimieskirkoilla. Suomeen muutettuamme tein vuoden töitä Ylöjärven seurakunnassa, kunnes siirryin Messukylään vuonna Mitä harrastat ja miten rentoudut? Harrastan erilaista liikuntaa, kuten lenkkeilyä ja pilates-jumppaa. Pirkan Hölkkä (Valkeakoski-Tampere) on kuulunut vuosittaiseen tavoitteeseeni. Rentoudun oleskellen, hyvää kirjaa lukien, veneillen ja viettäen aikaa perheeni kanssa. Intohimosi? Musiikki ja suklaa. Ilman musiikkia minun maailmani olisi paljon köyhempi. Ilman suklaata ehkä pärjäisin, mutta se on niin hyvää. Oliko sinulla kosketusta Merimieskirkkoon ennen hallitukseen tulemista? Kosketukseni Merimieskirkkoon alkoi vuonna 1988, kun muutimme Belgiaan mieheni Jarin työn vuoksi. Minä lähdin mukaan ja jäin työstäni virkavapaalle. Perheemme alkuperäinen kolmen vuoden pesti muuttui viidentoista vuoden asumiseksi Belgiassa. Sinä aikana perheemme kasvoi kolmella lapsella ja minun pääasiallinen työni oli olla kotiäitinä ja huolehtia perheestä. Tampereen Messukylän seurakunnan johtava diakoniatyöntekijä Hannele Koivisto valittiin Merimieskirkon hallitukseen vuonna Vapaaehtoistyö eri muodoissaan merimieskirkolla alkoi jo viikon kuluttua muutostamme ensin Antwerpenissa ja myöhemmin Brysselissä. Vapaaehtoistyöni sisälsi kaikenlaisia tehtäviä siivouksesta saarnaan. Kirkkoraadin puheenjohtajan tehtävässä sain hyvän kokonaiskuvan merimieskirkon toiminnasta sekä mahdollisuuden verkostoitua muiden vastaavissa tehtävissä olevien kanssa. Merimieskirkko oli kuin toinen kotimme noina vuosina. Miksi ryhdyit aikoinaan Merimieskirkon hallitusehdokkaaksi? Milloin tulit valituksi hallitukseen? Palattuamme Suomeen vuonna 2004 sain puhelinsoiton pääsihteeri Sakari Lehmuskalliolta, joka kysyi halukkuuttani lähteä ehdokkaaksi hallitukseen. Olin iloisesti yllättynyt kysymyksestä ja lähdin innolla ehdokkaaksi. Olin mielissäni mahdollisuudesta olla edelleen mukana merimieskirkkoelämässä aktiivisesti, vaikkakin vähän eri näkökulmasta työtä katsellen. Merimieskirkko on jättänyt elämääni lähtemättömän jäljen. Onko aiemmista ja nykyisestä työstäsi hyötyä merimieskirkkotyöllesi? Pitkästä vapaaehtoistyöstä merimieskirkolla oli hyötyä nykyiseen työhöni, koska sain pidettyä yllä ammattitaitoani vapaaehtoisessa diakoniatyössä. Messukylän seurakunnassa vanhin seurakuntamme piireistä on Juvan merimieskirkkopiiri, joka on toiminut useita kymmeniä vuosia ja kokoontuu edelleen Kaukajärven seurakuntakodilla. Sain piirin perinnöksi kappalaiseltamme Aaro Eerolalta hänen jäätyään eläkkeelle. Millaisena olet kokenut hallitustyöskentelyn? Hallitustyöskentely on ollut erittäin mielenkiintoista ja haastavaa. Etenkin kiristyneen taloustilanteen edessä Merimieskirkonkin työ on ollut suurien haasteiden edessä. Mitä työssä priorisoidaan ja mistä luovutaan? Missä Merimieskirkko on onnistunut? Mielestäni Merimieskirkko on onnistunut erittäin hyvin yhteisöllisyyden luomisessa, Suomen erinomaisessa edustamisessa ulkomailla (esimerkiksi Niinistön äskettäinen vierailu Lontoossa) ja matalan kynnyksen seurakuntana, jossa jokainen saa kokea olevansa tervetullut. Mihin suuntaan haluaisit Merimieskirkkoa kehitettävän? Minusta olisi tärkeää, että Merimieskirkko on edelleen kaikkien ihmisten kirkko, jossa kynnys on matala ja kristillinen lähimmäisenrakkaus on läsnä jokaisessa kohtaamisessa. Millaisena näet Merimieskirkon tulevaisuuden? Merimieskirkon toiminta on tärkeää tulevaisuudessa, koska liikkeellä olevien ihmisten- ja ulkosuomalaisten määrä jatkaa kasvuaan. Raha ja varsinkin sen puute näyttelee suurta roolia jatkossakin. Mitä terveisiä haluat sanoa Merimieskirkkotyön tekijöille ja lehden lukijoille? Teette tosi tärkeää työtä. Lämmin kiitos jokaiselle työntekijälle tärkeästä panoksesta yhteiseen työhön. Merimieskirkot ovat tärkeitä kohtaamispaikkoja monille meistä. Kerrotaan hyvistä kokemuksistamme ystäville ja tuttaville ja tuetaan yhteistä työtä rukouksin ja taloudellisesti, jokainen voimavarojensa mukaan. Haluan toivottaa siunausta kaikille lehden lukijoille! Teksti ja kuvat: 12 Merimieskirkko 4/2012 Sjömanskyrkan Merimieskirkko 4/2012 Sjömanskyrkan 13