Uudenmaan moottoriurheiluradat

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Uudenmaan moottoriurheiluradat"

Transkriptio

1 Uudenmaan liiton julkaisuja E Uudenmaan liitto Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaavan selvityksiä Uudenmaan moottoriurheiluradat

2

3 Uudenmaan liiton julkaisuja E Uudenmaan moottoriurheiluradat Uudenmaan liitto 2007 Uudenmaan moottoriurheiluradat : 1

4 Uudenmaan liiton julkaisuja E ISBN ISSN (sid.) ISBN ISSN (PDF) Ulkoasu: BNL Euro RSCG Kannen kuva: Tuula Palaste-Eerola Kannen piirros: Arja-Leena Berg Taitto: Arja Reinikka Painotalo Kyriiri Helsinki kpl Uudenmaan liitto Nylands förbund Aleksanterinkatu 48 A Helsinki Alexandersgatan 48 A Helsingfors puh. tfn +358 (0) fax +358 (0) : Uudenmaan moottoriurheiluradat

5 Uudenmaan liitto Nylands förbund Kuvailulehti Aleksanterinkatu 48 A Helsinki Alexandersgatan 48 A Helsingfors puh. tfn +385 (0) fax +358 (0) Tekijä(t) Uudenmaan liitto Nimeke Uudenmaan moottoriurheiluradat Sarjan nimeke Uudenmaan liiton julkaisuja E Sarjanumero Sivuja ISBN Kieli, koko teos Tiivistelmä Julkaisuaika Liitteitä (sid.), (PDF) suomi ISSN Yhteenveto ruotsi Selvityksessä on inventoitu autourheilu- ja moottoripyöräratojen nykytilanne sekä arvioitu ratojen kehittämistarpeita ja -mahdollisuuksia. Selvityksen perustiedot on koottu vuonna 2005 Uudenmaan alueella toimiville seuroille osoitetulla kyselyllä ja sen tekoa on ohjannut laaja asiantuntijaryhmä, johon ovat kuuluneet Uudenmaan liitto, Uudenmaan ympäristökeskus, AKK-Motorsport ry ja Suomen moottoriliitto ry. Selvityksen ovat koonneet vs. suunnittelupäällikkö Hannu Haukkasalo ja suunnittelija Carina Ölander. Työn tavoitteena oli, että moottoriurheilurata selvitys antaa valmiudet maakunnallisten ja seudullisten ratojen aluevarausten huomioon ottamiseen vaihemaakuntakaavassa, mikäli niin päätetään. Lisäksi selvitys antaa kattavasti ratatietoja käytettäväksi kuntakaavoituksessa ja muussa suunnittelutyössä. Moottoriurheiluratojen sijoittumiseen ja toimintaedellytyksiin vaikuttavat mm. ratojen tarve (harrastajat, käyttöaste, käyttöikä), tarvittavien maa-alueiden saatavuus (omistus, kaavoitustilanne), sijainti, ympäristöolosuhteet (maaperä, pinnanmuodot, peitteisyys, pohjavesi,suojelualuevaraukset, asutus), ratojen investointi- ja käyttökustannukset sekä rahoitusmahdollisuudet. Moottoriurheiluradat ovat kuntien toiminnassa ja päätöksenteossa joutuneet ampumaratojen tavoin yhä kovenevaan kilpailuun muiden maankäyttömuotojen kanssa. Käytännössä liiketaloudellisesti toimivien toteutusmallien löytäminen on vaikeaa. Varsinaisten moottoriratojen lisäksi tarvitaan erityyppisiä maasto- ja erityisratoja sekä kilpailu että harjoituskäyttöön. Uudenmaan moottoriurheilurataselvitys on tehty rinnan Uudenmaan ampumarataselvityksen kanssa. Työn tuloksia on hyödynnetty Uudenmaan vaihemaakuntakaavan luonnosta valmisteltaessa. Raportin laatija Uudenmaan liitto (Haukkasalo Hannu, Ölander Carina) Avainsanat (asiasanat) vaihemaakuntakaava, moottoriurheilurata, maakunnallinen, seudullinen, Uusimaa Huomautuksia Julkaisusta on myös verkkoversio kotisivullamme Uudenmaan moottoriurheiluradat : 3

6 Uudenmaan liitto Nylands förbund Aleksanterinkatu 48 A Helsinki Alexandersgatan 48 A Helsingfors puh. tfn +385 (0) fax +358 (0) Presentationsblad Författare Nylands förbund Publikation Uudenmaan moottoriurheiluradat (Motorsportbanorna i Nyland) Seriens namn Nylands förbunds publikationer E Seriens nummer Sidor ISBN Språk Referat Rapporten är utarbetad av Nyckelord (ämnesord) Övriga uppgifter Utgivningsdatum Nylands förbund (Haukkasalo Hannu, Ölander Carina) Bilagor (inb.), (PDF) finska ISSN etapplan, motorsportbana, landskapsnivå, regionnivå, Nyland Sammandrag svenska I utredningen har man inventerat nuläget i fråga om bilsport- och motorcykelbanorna samt bedömt behoven och möjligheterna att utveckla banorna. De uppgifter som ligger till grund för utredningen har insamlats 2005 genom en enkät riktad till de föreningar som är verksamma i Nyland. Utarbetandet har letts av en stor sakkunniggrupp bestående av Nylands förbund, Nylands miljöcentral, AKK-Motorsport ry och Finlands motorförbund rf. Utredningen har sammanställts av stf. planeringschef Hannu Haukkasalo och planerare Carina Ölander. Målet för utredningen var att den ger förutsättningar att beakta områdesreserveringar för banor på landskapsoch regionnivå i etapplanen, om man beslutar att göra det. Dessutom ger utredningen heltäckande uppgifter om banorna som kan användas i den kommunala planläggningen och annat planeringsarbete. Utplaceringen av och verksamhetsförutsättningarna för motorsportbanorna påverkas bl.a. av banbehovet (antalet användare, hur mycket banorna används och banornas livslängd), tillgången på behövliga markområden (ägarförhållanden, planläggningssituationen), placering, miljöförhållanden (jordmån, topografi, marktäcke, grundvatten, skyddsområdesreserveringar, bosättning osv.), kostnader för investering och användning samt finansieringsmöjligheter. Motorsportbanorna är kommunal verksamhet och de har i likhet med skjutbanorna blivit objekt för en allt hårdare konkurrens med övriga markanvändningsformer. I praktiken är det svårt att finna företagsekonomiskt sett välfungerande modeller för skjutbanorna. Förutom de egentliga motorbanorna behövs olika typer av terräng- och specialbanor både för tävlingar och övningar. Utredningen om motorsportbanorna i Nyland har utarbetats vid sidan av utredningen om skjutbanorna i Nyland. Utredningens resultat har utnyttjats då man berett utkastet till etapplan för Nyland. Publikationen finns även på vår webbplats: 4 : Uudenmaan moottoriurheiluradat

7 Esipuhe Ympäristöministeriö vahvisti Uudenmaan maakuntakaavan. Vahvistettu maakuntakaava sisältää kaikkien maankäyttömuotojen osalta alueidenkäytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet Uudellamaalla pitkälle tulevaisuuteen. Maakuntakaavan laadintaprosessin aikana nousi esiin asioita, joilla maakuntakaavaa on tarkoituksenmukaista täydentää. Tällaisia asiakokonaisuuksia olivat mm. jätehuollon pitkän aikavälin aluetarpeet, kiviaineshuollon aluevaraukset, moottoriurheilu- ja ampumarata-alueet sekä liikenteen varikot ja terminaalit. Näiden asiakokonaisuuksien osalta tietopohja ei kuitenkaan tuolloin ollut riittävä kaavalliseen käsittelyyn, ja maakuntahallitus päättikin erillisen vaihemaakuntakaavan laadinnasta syyskuussa Vaihemaakuntakaavatyötä varten on perusselvityksiksi laadittu seuraavat selvitykset: Jätehuollon pitkän aikavälin aluetarpeet Laajat yhtenäiset metsäalueet ekologisen verkoston osana Uudellamaalla Liikenteen varikot ja terminaalit Uudellamaalla Uudenmaan kiviaineshuollon kehityskuvat Uudenmaan ampumaradat Uudenmaan moottoriurheiluradat Hiljaisuus ja hiljaisten alueiden tarkastelua Uudellamaalla Uudenmaan moottoriurheiluradat -selvitys on laadittu Uudenmaan maakuntaa hieman laajemmalta alueelta. Moottoriurheiluharrastus on ylimaakunnallista toimintaa. Kiristyvät ympäristövaatimukset lisäävät ylimaakunnallista yhteistyötarvetta entisestään. Selvityksessä on tarkasteltu moottoriurheiluratojen riittävyyttä ja kehitysnäkymiä sekä arvioitu laaditun kehittämisstrategian pohjalta tarvittavat aluevaraukset ja niiden alueellinen jakautuminen ja kohdentuminen maakuntakaavoituksen pohjaksi. Lisäksi kunnat ja alueelliset ympäristökeskukset hyödyntävät selvityksen aineistoa ympäristölupien myöntämisen yhteydessä Selvitys on laadittu Uudenmaan liiton, Uudenmaan ympäristökeskuksen ja alueella toimivien järjestöjen edustajien yhteistyönä. Työtä on ohjannut ampujien ja moottoriurheilijoiden edustajista muodostettu ohjausryhmä, jonka kokoonpano oli seuraava: Hannu Airola, Uudenmaan ympäristökeskus Kaija Savelainen, Uudenmaan ympäristökeskus Riku Bitter, AKK-Motorsport, 1/2006 saakka Jani Backman, AKK-Motorsport, 3/2006 lähtien Kalevi Sulkava, AKK-Motorsport, 3/2006 lähtien Eino Louhio, Suomen moottoriliitto, 2/2005 saakka Kurt Ljungqvist, Suomen moottoriliitto, 6/2005 lähtien Risto Aarrekivi, Suomen Ampumaurheiluliitto Yrjö Partinen, Suomen metsästäjäliitto, Uudenmaan piiri Jari Ora, Helsingin reserviupseeripiiri Antti Nieminen, Maanpuolustuskoulutus ry, 1/2006 lähtien Arto Pulkki, Suomen reserviupseeriliitto, 1/2006 lähtien Panu Hiidenmies, Suomen metsästäjäliitto Håkan Mansner, Suomen metsästäjäliitto, Uusimaa Reijo Orava, Uudenmaan riistanhoitopiiri Outi Pyy, Suomen ympäristökeskus Jorma Riissanen, Suomen Ampumaurheiluliitto Uudenmaan moottoriurheiluradat : 5

8 Uudenmaan liitosta työryhmätyöskentelyyn ovat osallistuneet: Seija Vanhanen, Uudenmaan liitto Riitta Murto-Laitinen, Uudenmaan liitto Päivi Rapo, Uudenmaan liitto, sihteeri Lasse Rekola, Uudenmaan liitto Olavi Veltheim, Uudenmaan liitto Kaarina Rautio, Uudenmaan liitto Selvityksen ovat koonneet vs. suunnittelupäällikkö Hannu Haukkasalo ja suunnittelija Carina Ölander. 6 : Uudenmaan moottoriurheiluradat

9 Sisällysluettelo ESIPUHE 5 1. TIIVISTELMÄ 8 2. MOOTTORIRATOJEN SIJOITUSNÄKÖKOHTIA Moottoriratojen perustaminen ja ympäristölupa Moottoriratojen suunnittelussa huomioitavia asioita MOOTTORIRATOJEN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Melu Päästöt ilmaan Päästöt maaperään ja vesistöihin Sosiaaliset vaikutukset Järjestäytymättömän toiminnan haittojen vähentäminen MOOTTORIRATOJEN NYKYTILANNE Moottoriurheilun harrastajista Käytössä olevat moottoriradat Suunnitellut moottoriradat Poistuneet ja lakkauttamisuhan alaiset moottoriradat Yhteenveto MOOTTORIRATOJEN KEHITTÄMISTARPEET KÄYTTÄJIEN NÄKÖKULMASTA MOOTTORIRADAT MAAKUNTAKAAVOITUKSESSA MAAKUNNALLISET JA SEUDULLISET MOOTTORIRADAT Maakunnallisten ja seudullisten ratojen kriteerit Maakunnalliset ja seudulliset moottoriradat Moottoriratojen käsittely Uudenmaan vaihekaavassa KEHITTÄMISEHDOTUKSIA 27 LIITTEET: Liite 1. Kyselylomake, moottoriurheiluselvitys Liite 2. Kyselylomake, moottoripyörä- ja kelkkaurheilualueselvitys Liite 3. Moottoriurheiluradat 36 Liite 4. Lajikuvaustaulukot 43 Liite 5. Tärkeimpien moottoriurheiluratojen kartat 53 Uudenmaan moottoriurheiluradat : 7

10 1. Tiivistelmä Selvityksessä on inventoitu autourheilu- ja moottoripyöräratojen nykytilanne sekä arvioitu ratojen kehittämistarpeita ja -mahdollisuuksia. Selvityksen perustiedot on koottu vuonna 2005 Uudenmaan alueella toimiville seuroille osoitetulla kyselyllä ja sen tekoa on ohjannut laaja asiantuntijaryhmä. Tavoitteena on, että selvitys antaa valmiudet maakunnallisten ja seudullisten ratojen aluevarausten huomioon ottamiseen vaihekaavassa, mikäli niin päätetään. Lisäksi selvitys antaa kattavasti ratatietoja käytettäväksi kuntakaavoituksessa ja muussa suunnittelutyössä. Moottoriurheiluharrastus herättää ristiriitaisia tunteita. Lajilla on omat vankkumattomat harrastaja- ja kannattajajoukkonsa, mutta myös kiivaita vastustajia. Harjoitus- ja suorituspaikoista on puutetta etenkin Uudenmaan keskeisissä osissa, jossa taajamarakenne on tehokkainta ja potentiaalista harrastajakuntaa eniten. Lisäksi osa aikaisemmin toimineista moottoriradoista on jouduttu sulkemaan ratojen haitallisten ympäristövaikutusten tai niiden ympäristön muuttuneiden maankäyttötarpeiden vuoksi. Uusien moottoriratojen perustaminen on kuitenkin ongelmallista, sillä melu- ja muiden ympäristövaikutusten takia ne soveltuvat huonosti monien muiden toimintojen läheisyyteen. Moottoriradat vaativat laajahkoja, tarkoitukseen soveltuvia maa-alueita, joten niiden huomioon ottaminen ja yhteensovittaminen muuhun maankäyttöön kaavoituksessa on tärkeää. Selvitystyö keskittyy pääasiassa pysyvien suorituspaikkojen tarkasteluun, eikä siinä ole käsitelty moottorikelkkailua, vesiskoottereita eikä katuratatoimintaa. Selvityksessä ei myöskään ole tarkasteltu sisätiloissa tapahtuvaa mikroautoilua (karting). Moottoriratoja koskevia tietoja on koottu kyselyllä, joka lähetettiin lähes sadalle auto- tai moottoripyöräurheilua harrastavalle seuralle. Vastauksia saatiin yli 70. Vastausten perusteella laadittu ratakohtainen yhdistelmä lähetettiin alueen kuntiin täydennettäväksi. Koska lähtökohtana selvitystyössä on ollut se, mitä ratoja Uudenmaan alueen harrastajat käyttävät, eivätkä hallinnolliset rajat, tiedot on koottu Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maakuntien alueelta sekä Kanta-Hämeen maakunnan eteläosasta. Moottoriratojen nykytilanne Selvitysalueella on yhteensä 31 moottorirataa, joista Uudenmaan liiton alueella 24, Itä-Uudenmaan liiton alueella kolme sekä Kanta-Hämeen maakunnan eteläosissa neljä rataa. Näistä 10 ovat autourheiluratoja, 17 moottoripyöräratoja ja neljä sellaisia moottoriurheiluratoja, joissa on mahdollista harrastaa sekä autourheilua että moottoripyöräilyä. Uudenmaan liiton alueella moottoriradat sijoittuvat 15 kuntaan. Yhdeksässä liiton kunnassa ei ole lainkaan moottorirataa. Nämä kunnat ovat Inkoo, Järvenpää, Karjaa, Karjalohja, Kauniainen, Nummi-Pusula, Pohja, Sammatti ja Tuusula. Ratojen lukumäärä yksinään ei kerro koko tilannetta moottoriurheilun harrastusmahdollisuuksista. Siihen vaikuttavat mm. ratojen saavutettavuus ja kullakin moottoriradalla olevat ratatyypit. Autourheilun osalta yleisin ratatyyppi on karting, jonka harrastaminen on mahdollista noin puolella kaikista autourheiluradoista. Rallia on mahdollista harrastaa joka kolmannella radalla ja jokamiesluokkaa joka neljännellä radalla. Moottoripyöräilyn osalta yleisin ratatyyppi on motocrossrata, joka on noin 66 %:lla kaikista moottoripyöräradoista. Toiseksi yleisin on endurorata (44 %) ja kolmanneksi yleisin trialrata (18 %). Moottoriratojen vuosittaisten käyttäjämäärien vaihteluväli on suuri, ja ratakohtaiset arviot vaihtelevat pienten ratojen alle sadasta käyttäjästä suurten ratojen jopa käyttäjään. Uudenmaan alueella on runsaasti moottoriurheilun aktiivisia harrastajia ja katsojia. Moottoriurheilun harrastajat ovat jakautuneet useisiin pieniin paikallisiin seuroihin ja yhdistyksiin. 8 : Uudenmaan moottoriurheiluradat

11 Moottoriratojen perustaminen ja ympäristölupa Ulkona sijaitsevalle moottoriradalle tarvitaan ympäristönsuojelulain mukaan aina ympäristölupa. Lupa haetaan sen kunnan ympäristöviranomaiselta, jonka alueelle rata aiotaan sijoittaa. Lupaviranomaisena toimii alueellinen ympäristökeskus, jos radan vaikutukset kohdistuvat kahden tai useamman kunnan alueelle. Myös toiminnan oleellinen muuttaminen on luvanvaraista. Olemassa olevien ratojen osalta ympäristöluvan tarve arvioidaan selvitysten perusteella erikseen. Ympäristöluvan yhteydessä selvitetään moottoriratatoiminnasta mahdollisesti aiheutuvat ympäristöhaitat, mm. melu sekä maaperän tai pohjaveden pilaantuminen. Selvitysten perusteella määritetään, millä ehdoilla toiminta sallitaan. Lupakäsittelyn lopputuloksena voi olla myös, ettei toiminnalle voida myöntää lupaa. Ympäristölupa on toistaiseksi myönnetty vain yhdeksälle radalle, mutta lupaa varten vaadittujen selvitysten laadinta on monella radalla käynnissä. Lisäksi kahden radan osalta on ympäristölupaprosessi on kesken. Kahdeksallatoista radalla on olemassa sijoituspaikkalupa. Usean radan kohdalla ympäristöluvan tarveharkinta on viranomaisilla vielä kesken. Maakunnallisten ja seudullisten moottoriratojen kriteerit Valmistunut selvitys muodostaa lähtökohdan moottoriratojen aluevaraustarpeiden arvioinnille, ja se on yksi Uudenmaan vaihemaakuntakaavatyön perusselvityksistä. Tästä johtuen on tärkeää tunnistaa, mitä olemassa olevia ratoja voidaan pitää maakunnallisesti tai seudullisesti merkittävinä. Selvitys tuottaa lisäksi sellaista aineistoa, jota kunnat voivat hyödyntää omassa kaavoitustyössään. Maakunnallisesta näkökulmasta keskeiseksi tavoitteeksi on asetettu olemassa olevien ratojen kapasiteetin ja palvelujen kehittäminen. Tämä edellyttää ratojen ylläpitäjiltä nykyistä ammattimaisempaa otetta. Tällä hetkellä moottoriratojen ylläpitäjänä ovat yleensä yksittäiset pienet seurat, joiden käytettävissä olevat taloudelliset resurssit ovat rajallisia. Pienten ratojen ylläpito perustuu suurelta osin talkootyöhön, eikä seuroilla useinkaan ole mahdollisuuksia toteuttaa yksinään esimerkiksi kalliita ratojen melutason alentamisen vaatimia toimenpiteitä. Maakunnallisen tai seudullisen radan valintakriteereinä on pidetty erityisesti radan käyttäjämääriä sekä sitä, kuinka monipuolisesti eri moottoriurheilulajeja radalla on mahdollista harrastaa. Eräs keskeinen valintakriteeri on ollut yli kuntarajojen tapahtuva liikkuminen radoille. Maakunnalliset ja seudulliset moottoriradat Selvityksen perusteella maakunnallisina ja seudullisina moottoriratoina Uudellamaalla on perusteita kehittää seuraavia: Hyvinkään moottoriurheilukeskus (Hyvinkää/Hausjärvi) Vantaan vauhtikeskus Kulmakorven uusi rata (Espoo) Mäntsälän moottorirata, selvityskohde Nummelan kartingrata (Vihti). Kulmakorven radan on tarkoitus korvata Espoossa sijaitseva Kellonummen rata sekä tarjota paljon tätä rataa monipuolisemmat harrastusmahdollisuudet. Kulmakorven rata-alueen käyttöönoton mahdollisuuksia on parannettu meluvallien rakentamisella, mutta toisaalta alueelle kohdistuu myös muita maankäyttöpaineita. Mäntsälän moottorirata on esitetty selvityskohteena. Harrastustoiminta nykyisellä radalla on pienimuotoista, mutta radan sijainti yhdistettynä läheisen moottoritien liittymän alueen maankäytön kehittämismahdollisuuksiin tekee siitä mielenkiintoisen tarkastelukohteen. Nummelan kartingrata on osoitettu maakunnalliseksi kohteeksi sen suuren käyttäjämäärän takia, vaikka radan sijainti tärkeällä pohjavesialueella asettaa rajoituksia toiminnan laajentamiselle. Uudenmaan moottoriurheiluradat : 9

12 Valtakunnallisia keskuksia on suunnitteilla Etelä- Suomeen, mutta päätöksiä rakentamisesta ei ole tehty. Suunnitelmissa pisimmällä ollaan Kouvolan seudulla. Parhaat edellytykset kehittyä valtakunnalliseksi moottoriurheilukeskukseksi Uudenmaan alueella on Vantaan vauhtikeskuksella. Muut selvityksessä esitetyt radat ovat luonteeltaan paikallisia. Paikallisten ryhmään sisältyy hyvin erityyppisiä ratoja, joiden koko ja taso vaihtelevat huomattavasti. Paikallisiksi on luokiteltu sellaiset radat, joilla on lähinnä paikallista merkitystä ja joiden toiminnan jatkuminen nykylaajuudessa tulisi turvata kuntakaavoituksen yhteydessä. Vaikka näillä radoilla ei useinkaan ole merkittäviä laajentamismahdollisuuksia, niillä on tärkeä merkitys harrastustoiminnan näkökulmasta. Moottorirata-alueen sijoituspaikan valinnassa, suunnittelussa ja rakentamisessa tulee ottaa huomioon riittävän pitkä aikatähtäin. Monia ratoja on jouduttu lakkauttamaan radan läheisyyteen sen perustamisen jälkeen laajenneen asutuksen seurauksena. Rata-alueiden aluevaraukset riittävine suoja-alueineen on niiden toiminnan turvaamisen kannalta tarpeellista sisällyttää yleispiirteisiin kaavoihin. 10 : Uudenmaan moottoriurheiluradat

13 2. Moottoriratojen sijoitusnäkökohtia 2.1 Moottoriratojen perustaminen ja ympäristölupa Ulkona sijaitsevalle moottoriradalle tarvitaan ympäristönsuojelulain mukaan aina ympäristölupa. Uutta moottorirataa perustettaessa lupa haetaan sen kunnan ympäristöviranomaiselta, jonka alueelle rata aiotaan sijoittaa. Myös toiminnan oleellinen muuttaminen on luvanvaraista. Vanhoista moottoriradoista on tehtävä ympäristönsuojelulain mukainen ilmoitus alueelliselle ympäristökeskukselle. Ilmoitus tuli tehdä vuoden 2001 helmikuun loppuun mennessä. Alueellinen ympäristökeskus lähettää ilmoituksen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle tarkistettavaksi. Tämä harkitsee ilmoituksen johdosta tehtävät jatkotoimenpiteet ja lähettää niistä tiedon ympäristökeskukselle. Käytännössä tämä tarkoittaa päätöstä luvan tarpeesta. Jokaisen moottoriratatoimintaa harjoittavan yhdistyksen tulee kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen niin vaatiessa toimittaa ympäristölupahakemus käsiteltäväksi lupaharkintaa varten. Alueellinen ympäristökeskus ratkaisee toiminnan ympäristöluvan, jos radan vaikutukset kohdistuvat kahden tai useamman kunnan alueelle. Pohjavesialueilla sijaitsevista radoista ympäristökeskus antaa lausunnon lupaviranomaiselle. Ympäristölupakäsittelyn yhteydessä selvitetään moottoriratatoiminnasta mahdollisesti aiheutuvat ympäristöhaitat, mm. melukysymykset ja maaperän tai pohjaveden pilaantuminen. Selvitysten perusteella määritetään, millä edellytyksillä lupa voidaan myöntää ko. toimintaan. Lupakäsittelyn lopputuloksena voi olla, ettei toiminnalle voida enää myöntää lupaa, tai määräykset voivat olla aikaisempaa tiukemmat. Ympäristölupa moottoriratatoimintaan kuitenkin myönnetään, jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain vaatimukset sekä noudattaa luonnonsuojelulain säädöksiä. Toiminnasta ei saa, asetettavat lupamääräykset ja sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheutua yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa: terveyshaittaa merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa ympäristönsuojelulain pilaamiskieltojen vastaista seurausta erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta muun tärkeän käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella naapuruussuhdelaissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Moottoriratoja koskevista ympäristölupapäätöksistä on mahdollista valittaa Vaasan hallinto-oikeuteen ja sieltä edelleen Korkeimpaan hallintooikeuteen. 2.2 Moottoriratojen suunnittelussa huomioitavia asioita Moottorirata-alueen sijoituspaikan valinnassa, suunnittelussa ja rakentamisessa tulee ottaa huomioon riittävän pitkä aikatähtäin. Monia ratoja on jouduttu lakkauttamaan radan läheisyyteen sen perustamisen jälkeen laajenneen asutuksen seurauksena. Rata-alueiden aluevaraukset riittävine suoja-alueineen on niiden toiminnan turvaamisen kannalta tarpeellista sisällyttää kuntien yleiskaavoihin. Tavoitteena on, että rata on mahdollisimman lähellä radan käyttäjiä ja helposti saavutettavissa. Toisaalta radan välittömässä läheisyydessä ei ympäristöhäiriöiden, lähinnä melun, vuoksi voi olla asutusta tai muita häiriöille herkkiä toimintoja kuten hoito- tai oppilaitoksia taikka virkistysalueita. Moottorirata-alueen toteuttaminen edellyttää yleensä uusia liikennejärjestyjä. Rata-alueelle on toteutettava kunnollinen tieyhteys ja alueen lähelle on varattava riittävät pysäköintitilat. Sujuvat joukkoliikenneyhteydet ovat myös tarpeen. Moottoriratojen liikenne saattaa aiheuttaa ympäristöhäiriöitä, lähinnä liikennemelua suurten kilpailujen aikana. Uudenmaan moottoriurheiluradat : 11

14 Melua tuottavia vapaa-ajan toimintoja tulee mahdollisuuksien mukaan keskittää samalle alueelle, koska näin minimoidaan syntyvä melualue. Moottorirata voidaan luontevasti sijoittaa esimerkiksi lähelle ampumarata-aluetta. Ratojen sijoittaminen muiden melua tuottavien alueiden yhteyteen, kuten lentokenttien tai teiden melualueelle on tarkoituksenmukaista. Moottoriratojen läheisyyteen on mahdollista sijoittaa muitakin urheilupaikkoja. Eri toiminnot voivat tällöin hyödyntää yhteisiä pysäköinti-, huolto- ja sosiaalitiloja. Ulkomailla moottoriratojen yhteydessä onkin usein erilaisia muita urheilulaitoksia tai alaan liittyvää yritystoimintaa. Moottoriratojen perustamista säädellään paitsi ympäristösuojelulainsäädännön myös maankäyttö- ja rakennuslain keinoin. Ennen radan rakentamista tarvitaan maankäyttö- ja rakennuslain mukainen rakennuslupa radan erilaisille rakennuksille ja rakenteille. Ainakin uusien ratojen osalta luvan myöntämisen edellytyksenä on, että moottoriratatoiminnot on huomioitu kunnan kaavoituksessa ja muissa suunnitelmissa. 12 : Uudenmaan moottoriurheiluradat

15 3. Moottoriratojen ympäristövaikutukset 3.1 Melu Moottoriurheiluradan aiheuttamaa melua voidaan arvioida monen suureen avulla. Tavallisimmin käytetyt suureet ovat melu A-painotettu maksimitaso, L Amax, ja ekvivalenttitaso, LAeq. Haittojen arviointiin käytetään yleensä fast -aikapainotettua tasoa, L AFmax. Ekvivalenttitaso voidaan määrittää yhden ratakierroksen, yhden erän eli lähdön tai koko päivän ajalle. Ajon aikainen L Afmax -taso ei periaatteessa riipu toiminnan vilkkaudesta, esimerkiksi päivittäin ajettavien ratakierrosten tai radalla päivän aikana käyvien ajoneuvojen määrästä. L Aeq -perusteiset suureet sen sijaan riippuvat ajoneuvojen melutasojen lisäksi ratakierrosten ja ajoneuvojen määristä. Moottoriurheiluratojen aiheuttamista terveydellisistä meluhaitoista on julkaistu tutkimuksia varsin vähän. Tutkimuksissa, joissa ihmisiä on pyydetty nimeämään kiusalliseksi kokemiaan ympäristömelun lajeja, on mainintoja moottoriurheiluratojen kilpa-ajoneuvojen ja kuulutuslaitteiden melusta. Moottoriurheiluratojen melu on tutkimusten mukaan koettu saman L AFmax - ja L Aeq -tason aiheuttamaa tieliikennemelua kiusallisemmaksi. Sääntöjen mukaan äänenvaimentimen käyttö on kaikissa muissa kilpailuluokissa paitsi maantieralleissa vapaaehtoista, kunhan auton melu ei ylitä sääntöjen mukaista sallittua melutasoa. Moottoripyörissä ja moottorikelkoissa on oltava äänenvaimennin. Nopeuskilpailuissa kaikki autot on sääntöjen mukaan katsastettava ennen kilpailua. Moottoripyörät katsastetaan kaikissa lajeissa, myös taitolajeissa. Säännöt eivät velvoita kilpailun järjestäjää mittaamaan melua kaikkien kilpailujen esi- tai jälkikatsastuksessa. Melumittausten tekeminen on järjestäjille vapaaehtoista, mutta jos niitä tehdään, osanottajien on sääntöjen mukaan hyväksyttävä niiden tekeminen, ja ajoneuvojen melun on oltava sääntöjen mukaista. Olemassa olevien moottoriurheiluratojen melua voidaan mitata äänitasomittareilla. Suunnitteilla olevien ratojen melua ei yleensä voida selvittää etukäteen mittaamalla, ja radan rakentaminen muuttaa yleensä myös maaston ja kasvillisuuden vaimennusta. Saatavilla olevia moottoriratamelun laskentamalleja on vähän. Suomessa on käytetty melualueiden laskentaan Ruotsin ympäristönsuojeluviraston 1980-luvun alussa laatimaa laskentamallia, Buller från motorsportsbanor, Beräkningsmodell. Mallilla voidaan laskea kilpailun aikaisia L AFmax -tasoja. Moottoriurheiluradan melu liittyy lähinnä lyhytkestoiseen ja tiettyihin aikoihin rajattuun harjoittelutoimintaan. Moottoriurheiluratojen melutasoista ei ole annettu itsenäisiä ohjearvoja tai suosituksia. Nykyiset ohjearvomme, joita käytetään esimerkiksi ampumaratamelun arvioinnissa eivät sovellu meluvaikutusten arviointiin moottoriradoilla. Tätä varten tarvittaisiin kokonaan omat ohjearvot Ruotsin esimerkin mukaisesti. Ympäristönsuojelulain mukaan melun aiheuttajalla on velvollisuus olla selvillä aiheuttamastaan melusta. Kunnan velvollisuus taas on seurata melutilannetta alueellaan. 3.2 Päästöt ilmaan Ajoneuvojen pakokaasut sisältävät pääosin happea, typpikaasua ja hiilidioksidia. Haitallisten aineiden: typenoksidien, hiilivetyjen ja häkäkaasun osuus pakokaasujen tilavuudesta on noin 1 %. Hiilidioksidin osuus vaihtelee moottorin kuormituksen mukaan. Suurilla ajonopeuksilla sen osuudeksi on mitattu 13 %. Ajoneuvoista aiheutuu päästöjä myös polttoaineen haihtumisen, renkaiden ja jarrujen kulumisen sekä päällysteen kulumisen seurauksena. Kilpailukäytössä olevien ajoneuvojen päästöt ovat periaatteessa samankaltaisia kuin muidenkin ajoneuvojen. Liikenteen ja myös moottoriurheilun päästöille on ominaista, että päästölähde on Uudenmaan moottoriurheiluradat : 13

16 matalalla lähellä maanpinnan tasoa. Tämä saattaa aiheuttaa päästömäärään nähden korkeita ilman epäpuhtauspitoisuuksia. Ajoneuvojen polttoaineenkulutus ja päästöt kasvavat nopeuden noustessa ja ajotavan muuttuessa epätasaiseksi. Moottoriurheilukilpailuissa ajoneuvon päästöt ovat siten suuremmat kuin normaalissa liikenteessä. Moottoriurheilun osuus liikenteen kokonaispäästöistä on kuitenkin hyvin pieni. 3.3 Päästöt maaperään ja vesistöihin Ilman saasteet kulkeutuvat ilmakehässä ilmavirtojen mukana hyvinkin kauas päästölähteestä. Kulkeutumisen aikana yhdisteet voivat muuttua toisiksi yhdisteiksi ja synnyttää uusia yhdisteitä. Typpimonoksidi muuttuu typpidioksidiksi ja edelleen typpihapoksi. Typen oksidit ja hiilivedyt reagoivat auringon valon vaikutuksesta ja uutena yhdisteenä muodostuu alailmakehän otsonia. Vähitellen ilmansaasteet tulevat maahan joko kuivana tai märkänä laskeutumana. Sadevesi on happamoitunut rikin ja typen oksidien määrän lisääntyessä ilmassa. Laskeuma happamoittaa maaperää ja vesistöjä. Ilman epäpuhtauspitoisuuksien ja laskeuman vaikutukset kohdistuvat ihmisten terveyteen, viihtyisyyteen, kasveihin, eläimiin, materiaaleihin, maaperään, vesistöihin, pohjaveteen ja ilmastoon. Vaikutusten mittakaava vaihtelee paikallisista alueellisiin ja maapallonlaajuisiin vaikutuksiin. Pakokaasupäästöjen vaikutukset luontoon ja materiaaleihin aiheutuvat lähinnä typen oksideista ja hiukkasista. Moottoriurheilukilpailujen luonteeseen kuuluu tietty onnettomuusriski. Onnettomuustapauksissa maaperään ja edelleen pohjaveteen ja vesistöihin voi päästä haitallisia aineita, esim. polttoaineita tai öljyä. Erityisesti maastolajeissa haitallisilla aineilla on esteetön pääsy maaperään. Moottoriratojen suunnittelussa pyritään ottamaan huomioon pohjavesien suojelu. 3.4 Sosiaaliset vaikutukset Moottoriratojen sijainti koetaan usein ongelmalliseksi ja uuden radan rakentamista vastustetaan myös periaatteellisista syistä. Todellisten häiriötekijöiden ohella moottoriratojen häiritsevyyteen vaikuttavat myös muut seikat kuten ihmisten ratoja ja autourheilua kohtaan tuntemat asenteet ja ennakkoluulot. Vastaavasti asenteet moottoriurheilua kohtaan voivat olla hyvinkin myönteisiä, sillä suomalaisten urheilijoiden kansainvälinen menestys on parantanut lajin imagoa. Suurilla kilpailutapahtumilla on vaikutuksia laajalle alueelle moottoriradan tai kilpailureitin ulkopuolelle. Kilpailu aiheuttaa melua ja päästöjä, jonka osa asukkaista kokee kiusallisena. Suuret katsojamäärät ja ylimääräinen liikenne häiritsevät lähiseudun asukkaiden normaalia elämänmenoa. Ympäristönsuojelun korostuminen ja ympäristötietoisuuden lisääntyminen on johtanut siihen, että nykyisin suuret moottoriurheilutapahtumat keräävät katsojien lisäksi paikalle myös niitä vastustavia mielenosoittajia. Moottoriurheilun harrastajille ja katsojille harrastus tarjoaa mahdollisuuden tavata samanhenkisiä ihmisiä, ja sen sosiaaliset vaikutukset ovat tältä osin myönteisiä. 3.5 Järjestäytymättömän toiminnan haittojen vähentäminen Järjestäytymättömän toiminnan ohjaus on melko vaikeaa, vaikka laki kieltää maastossa ajamisen ilman maanomistajan lupaa. Luonnolle aiheutuvia haittoja voidaan pyrkiä vähentämään esimerkiksi maastoajokielloilla, mutta niiden valvontaan ei useinkaan riitä resursseja. Parasta olisi pyrkiä aktiivisesti kanavoimaan harrastusinto järjestäytyneen toiminnan piiriin ja rajoitetuille alueille. Se vaatii suorituspaikkaverkolta riittävää tiheyttä, etteivät etäisyydet suorituspaikoille muodostu kohtuuttomiksi. 14 : Uudenmaan moottoriurheiluradat

17 4. Moottoriratojen nykytilanne 4.1 Moottoriurheilun harrastajista Uudenmaan alueella on runsaasti moottoriurheilun aktiivisia harrastajia ja katsojia. Järjestäytyneen seuratoiminnan piirissä on noin jäsentä. Moottoriurheilun harrastajat ovat jakautuneet useisiin pieniin paikallisiin seuroihin ja yhdistyksiin. Seurojen valtakunnallisina kattojärjestöinä toimivat AKK-Motorsport ry, johon autourheilijat kuuluvat, sekä Suomen Moottoriliitto ry, johon kuuluvat moottoripyöräilijät ja -kelkkailijat. Moottoriratoja koskevat tiedot on koottu kyselyllä, joka lähetettiin moottoriurheiluseuroille Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maakuntien alueella. Tietoja täydennettiin kuntien ympäristöviranomaisille suunnatulla täydentämispyynnöllä, joka lähetettiin myös eräille Kanta-Hämeen maakunnan kunnille. Ratojen kehittämismahdollisuuksia on kuitenkin selvitetty tarkemmin ainoastaan Uudenmaan liiton alueella. Inventointia varten laadittiin kyselykaavakkeet erikseen autourheiluja moottoripyöräradoille. Kyselyn malli on esitetty liitteessä 1. Tiedot moottoriratojen nykytilanteesta Uudenmaan alueella ja lähikunnissa on esitetty kuvassa Käytössä olevat moottoriradat Selvitysalueella on käytössä yhteensä 31 moottorirataa joista Uudenmaan liiton alueella 24, Itä-Uudenmaan liiton alueella kolme sekä Kanta- Hämeen maakunnan eteläosissa neljä rataa. Näistä 10 on autourheiluratoja, 17 moottoripyöräratoja ja neljä moottoriurheiluratoja, joissa on mahdollista harrastaa sekä autourheilua että moottoripyöräilyä. Uudenmaan liiton alueella käytössä olevat moottoriradat sijoittuvat 15 kuntaan. Yhdeksässä liiton kunnassa ei ole lainkaan moottorirataa. Nämä kunnat ovat Inkoo, Järvenpää, Karjaa, Karjalohja, Kauniainen, Nummi-Pusula, Pohja, Sammatti ja Tuusula. Autourheiluratojen sijainti ilmenee kuvasta 2 ja moottoripyöräratojen sijainti kuvasta 3. Tietoja radoista on esitetty liitteessä 2. Yksityiskohtaisemmat ratatiedot sekä tiedot maakunnan alueen ulkopuolisista radoista on koottu osoitteeseen Moottoriratojen lukumäärä yksinään ei kerro koko tilannetta moottoriurheilun harrastusmahdollisuuksista. Siihen vaikuttavat mm. ratojen saavutettavuus ja kullakin moottoriradalla olevat ratatyypit. Autourheilun osalta yleisimmin esiintyvä ratatyyppi on kartingrata, joka on noin 50 %:lla kaikista autourheiluradoista. Toiseksi yleisin on rallirata (33 %) ja kolmanneksi yleisin jokamiesrata (27 %). Moottoripyöräilyn osalta yleisin ratatyyppi on motocrossrata, joka on noin 66 %:lla kaikista moottoripyöräradoista. Toiseksi yleisin on endurorata (44 %) ja kolmanneksi yleisin trialrata (18 %). Ratatyypit käyvät selville kuvasta 4. Ympäristölupaa varten vaadittujen selvitysten tekeminen on monen radan osalta käynnissä. Vastausten perusteella meluselvitys on tehty 17 radalla ja pohjavesiselvitys kahdeksalla radalla. Osa radanpitäjistä jätti vastaamatta selvityksiä koskevaan kysymykseen. Radoilla tehdyt selvitykset on havainnollistettu kuvassa 5. Selvitysalueen radoista ympäristölupa on myönnetty toistaiseksi vain yhdeksälle radalle. Lisäksi kahden radan ympäristölupaprosessi on kesken. Kahdeksallatoista radalla on olemassa sijoituspaikkalupa. Usean radan kohdalla ympäristöluvan tarveharkinta on viranomaisilla vielä kesken. Ratojen pitäjiltä saatujen vastausten perusteella luvan hakemista on pidetty hankalana. Ratojen lupatilanne on havainnollistettu kuvassa 6. Moottoriratojen vuosittaisten käyttäjämäärien vaihteluväli on suuri, ja ratakohtaiset arviot vaihtelevat pienten ratojen alle sadasta käyttäjästä suurten ratojen jopa käyttäjään. Ratojen käyttäjämääriä on moottoriratakuvissa havainnollistettu kohdemerkinnän kokoa vaihtelemalla. Moottoriratojen maanomistus on kyselyn mukaan vain kahdessa tapauksessa moottoriurheiluseuralla itsellään ja 24 tapauksessa muussa omistuksessa. Uudenmaan moottoriurheiluradat : 15

18 Kuva 1. Kaikki moottoriurheiluradat käyttäjämäärien mukaan (Uudenmaan liitto 2006). 16 : Uudenmaan moottoriurheiluradat

19 Kuva 2. Autourheiluradat käyttäjämäärien mukaan (Uudenmaan liitto 2006). Uudenmaan moottoriurheiluradat : 17

20 Kuva 3. Moottoripyöräradat käyttäjämäärien mukaan (Uudenmaan liitto 2006). 18 : Uudenmaan moottoriurheiluradat

Ohjausvaikutus alueiden käytön suunnitteluun (MRL 32.1 ja 32.3 )

Ohjausvaikutus alueiden käytön suunnitteluun (MRL 32.1 ja 32.3 ) Maakuntakaavan oikeusvaikutukset, Keski-Suomen liitto 1.6.2004 Jukka Reinikainen, YM MAAKUNTAKAAVAN OIKEUSVAIKUTUKSET Ohjausvaikutus alueiden käytön suunnitteluun (MRL 32.1 ja 32.3 ) Viranomaisvaikutus

Lisätiedot

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? ETELÄ-KARJALAN LIITTO ALUESUUNNITTELU 2017 ARTO HÄMÄLÄINEN MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? Kaavoituksella ohjataan hyvin arkisia asioita, joita ei välttämättä edes tule ajatelleeksi. Kuten

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2016

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2016 KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2016 23.11.2016 1 / 8 Maakuntakaavoitus Maakuntakaava on maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 132/1999) mukainen pitkän aikavälin yleispiirteinen suunnitelma maakunnan yhdyskuntarakenteesta

Lisätiedot

ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen. Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö

ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen. Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen näkökulmasta Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö 30.8.2013 ELY:n tehtäviä (kytkös metsiin) Alueidenkäyttö, yhdyskuntarakenne

Lisätiedot

Rakentamis- ja toimenpiderajoitukset, rakennuskielto

Rakentamis- ja toimenpiderajoitukset, rakennuskielto Rakentamis- ja toimenpiderajoitukset, rakennuskielto Prof. Kai T. Kokko Lapin yliopisto, syksy 2011 Tentit 24.11. ja 26.1. Sisältö Rakentamisrajoitukset Toimenpiderajoitus Rakennuskiellot 1a Ehdollinen

Lisätiedot

Maakuntakaavoitus ase- ja ampumaharrastuksen kannalta

Maakuntakaavoitus ase- ja ampumaharrastuksen kannalta Maakuntakaavoitus ase- ja ampumaharrastuksen kannalta Tuli seis vai turvallisia laukauksia -seminaari 25.4.2008 Johtaja Riitta Murto-Laitinen, Uudenmaan liitto 2 MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN MALLI 3 MAANKÄYTTÖ-

Lisätiedot

Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa. Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3.

Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa. Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3. Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3.2012 Alueidenkäytön suunnittelun tavoitteet (maankäyttö- ja rakennuslaki

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2014

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2014 KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2014 12.8.2014 1 / 8 Maakuntakaavoitus Maakuntakaava on maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 132/1999) mukainen pitkän aikavälin yleispiirteinen suunnitelma maakunnan yhdyskuntarakenteesta

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ULLAVANJÄRVEN YLEISKAAVAN MUUTOS TILA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ULLAVANJÄRVEN YLEISKAAVAN MUUTOS TILA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ULLAVANJÄRVEN YLEISKAAVAN MUUTOS TILA 272-430- 15-47 Kokkolan kaupunki Tekninen palvelukeskus Kaupunkiympäristön vastuualue Kaavoituspalvelut PL 43, 67101 Kokkola

Lisätiedot

Kirkonkylän osayleiskaava

Kirkonkylän osayleiskaava Kirkonkylän osayleiskaava Yleiskaavapäällikkö Anita Pihala 8.6.2016 1 Osayleiskaavatyö alkaa... Miksi? Kirkonkylän kehittämistä varten laaditaan osayleiskaava, jossa ratkaistaan alueen maankäytölliset

Lisätiedot

JOUTSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 407 / 5,6,7 ASEMAKAAVASELOSTUS. Ote peruskartasta, kaavamuutosalue rajattuna keltaisella

JOUTSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 407 / 5,6,7 ASEMAKAAVASELOSTUS. Ote peruskartasta, kaavamuutosalue rajattuna keltaisella JOUTSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 407 / 5,6,7 ASEMAKAAVASELOSTUS Ote peruskartasta, kaavamuutosalue rajattuna keltaisella SISÄLLYSLUETTELO 1. LÄHTÖKOHDAT 1.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 1.2

Lisätiedot

Salla Sallatunturin asemakaava Pan Parks Poropuisto alue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Salla Sallatunturin asemakaava Pan Parks Poropuisto alue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Salla Sallatunturin asemakaava Pan Parks Poropuisto alue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 09.07.2009 Sallan kunta Seitap Oy 2009 Seitap Oy Osallistumis-

Lisätiedot

Salla Vaadinselän Lakilampien ranta-asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Salla Vaadinselän Lakilampien ranta-asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Salla Vaadinselän Lakilampien ranta-asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 26.07.2010 Seitap Oy 2010 Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

MATTI-tietojärjestelmä ja PIMA-kunnostukset tilastokatsaus

MATTI-tietojärjestelmä ja PIMA-kunnostukset tilastokatsaus MATTI-tietojärjestelmä ja PIMA-kunnostukset tilastokatsaus Mutku ry 21.3.2013 Outi Pyy, Suomen ympäristökeskus Käsiteltävät aiheet Maaperän tilan tietojärjestelmä Tietojärjestelmän kohteet Alueiden kunnostaminen

Lisätiedot

Kiviaineshuolto kaavoituksessa

Kiviaineshuolto kaavoituksessa Kiviaineshuolto kaavoituksessa Maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys Esityksen sisältö Kaavahierarkia ja VAT Maakuntakaavan rooli ja Pirkanmaan maakuntakaava Yleiskaavoitus Eri kaavatasojen

Lisätiedot

Tuulivoimalamelun haittojen arviointi suunnittelussa ja valvonnassa. Kaavoituspäällikkö Janne Nulpponen, Etelä-Savon maakuntaliitto

Tuulivoimalamelun haittojen arviointi suunnittelussa ja valvonnassa. Kaavoituspäällikkö Janne Nulpponen, Etelä-Savon maakuntaliitto Tuulivoimalamelun haittojen arviointi suunnittelussa ja valvonnassa Kaavoituspäällikkö Janne Nulpponen, Etelä-Savon maakuntaliitto Tuulivoimalan ääni roottorin lapojen aerodynaaminen ääni ja koneiston

Lisätiedot

Ampumaradat ja viranomaisohjauksen tulevaisuuden näkymätseminaari

Ampumaradat ja viranomaisohjauksen tulevaisuuden näkymätseminaari Ampumaradat ja viranomaisohjauksen tulevaisuuden näkymätseminaari Helsinki Kansliapäällikö Hannele Pokka Ympäristöministeriö 1 tulevaisuuden näkymät seminaari. Ampumaratoja on Suomessa yli 600, melkein

Lisätiedot

LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan muutos) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA

LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan muutos) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan muutos) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA Pälkäneen kunta 3.6.2015 LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan

Lisätiedot

Maisemat maakuntakaavoituksessa

Maisemat maakuntakaavoituksessa Maisemat maakuntakaavoituksessa Maankäyttö- ja rakennuslain arviointiin liittyvä työpaja 26.11.2012 Ympäristöministeriö Marja Mäntynen Oikeudellinen perusta Maakunnan suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten

Lisätiedot

MELUN- JA TÄRINÄNTORJUNTA MAANKÄYTÖN SUUNNITTELUSSA. Opas ja sen soveltaminen käytäntöön

MELUN- JA TÄRINÄNTORJUNTA MAANKÄYTÖN SUUNNITTELUSSA. Opas ja sen soveltaminen käytäntöön MELUN- JA TÄRINÄNTORJUNTA MAANKÄYTÖN SUUNNITTELUSSA Opas ja sen soveltaminen käytäntöön 7.12.2013 Taustaksi Uudenmaan ELY-keskus on laatinut oppaan MELUN- JA TÄRINÄNTORJUNTA MAANKÄYTÖN SUUNNITTELUSSA Perustuu

Lisätiedot

ASIKKALAN kunta. Lauttaniemen ranta-asemakaava ja. Ali-Marttilan ranta-asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

ASIKKALAN kunta. Lauttaniemen ranta-asemakaava ja. Ali-Marttilan ranta-asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 ASIKKALAN kunta Lauttaniemen ranta-asemakaava ja Ali-Marttilan ranta-asemakaavan muutos 12.11.2015 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma OAS Lauttaniemi 12112015.doc Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

Janakkalan kunta Turenki

Janakkalan kunta Turenki Janakkalan kunta Turenki 17.8.2015 1 Kauriinmaa etelä D:no 267/2015 Asemakaava ja asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee Turengin keskustan pohjoispuolella,

Lisätiedot

2. Ovatko kunnassanne sijaitsevat ampuma- ja moottoriurheiluradat huomioitu asema-ja yleiskaavoissa

2. Ovatko kunnassanne sijaitsevat ampuma- ja moottoriurheiluradat huomioitu asema-ja yleiskaavoissa KAAVOITUSYKSIKKÖ HEINOLAN KAUPUNKI 03.07.2013-1 44 I R T V I E H E I N O L A A N VIITE Kysymykset Heinolan kaupungin kaavoitusviranomaiselle, 11.06.2013 / WSP Finland Oy, Ilkka Oikarinen (ilkka.oikarinen@wspgroup.fi)

Lisätiedot

TOKAT-hanke ja alueidenkäyttö. Hannu Raasakka Lapin ELY-keskus alueidenkäyttöyksikkö

TOKAT-hanke ja alueidenkäyttö. Hannu Raasakka Lapin ELY-keskus alueidenkäyttöyksikkö TOKAT-hanke ja alueidenkäyttö Hannu Raasakka Lapin ELY-keskus alueidenkäyttöyksikkö 15.4.2015 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET VNp 30.11.2000, tarkistetut tavoitteet voimaan 1.3.2009 Osa maankäyttö-

Lisätiedot

Liito-oravan suojelustatus ja asema Suomen ja EU:n lainsäädännössä suhteessa kaavoitukseen

Liito-oravan suojelustatus ja asema Suomen ja EU:n lainsäädännössä suhteessa kaavoitukseen Liito-oravan suojelustatus ja asema Suomen ja EU:n lainsäädännössä suhteessa kaavoitukseen Liito-oravat kaupunkioloissa seminaari Espoossa 11.11.2014 12.11.2014 Esityksen sisältö Liito-oravaa koskevat

Lisätiedot

KIVIAINESHUOLLON KEHITYSKUVAT UUDELLAMAALLA. Johtaja Riitta Murto-Laitinen

KIVIAINESHUOLLON KEHITYSKUVAT UUDELLAMAALLA. Johtaja Riitta Murto-Laitinen KIVIAINESHUOLLON KEHITYSKUVAT UUDELLAMAALLA Johtaja Riitta Murto-Laitinen 2.10.2008 Uudenmaan liiton alue ja jäsenkunnat Tampere HYVINKÄÄ MÄNTSÄLÄ Lahti KARKKILA Turku Hanko Helsinki NUMMI- PUSULA SAMMATTI

Lisätiedot

JOUTSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS

JOUTSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS JOUTSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS SIIKANIEMI SELOSTUS Ote rantayleiskaavakartasta SISÄLLYSLUETTELO 1. LÄHTÖKOHDAT 1.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 1.2 Alueen yleiskuvaus 1.3 Luonnonympäristö 1.4

Lisätiedot

Ajankohtaista tuulivoimarakentamisesta. Tuulivoimaseminaari, Pori Katri Nuuja, YM

Ajankohtaista tuulivoimarakentamisesta. Tuulivoimaseminaari, Pori Katri Nuuja, YM Ajankohtaista tuulivoimarakentamisesta Tuulivoimaseminaari, Pori Katri Nuuja, YM 2 HE laiksi uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotuesta (VN 16.9.2010) Tuulivoimatuotannolle syöttötariffi

Lisätiedot

Seitap Oy 2016 Pello, Pellon asemakaava Kirkon kortteli. Pellon asemakaava Kirkon kortteli. ASEMAKAAVAN SELOSTUS (Luonnosvaihe)

Seitap Oy 2016 Pello, Pellon asemakaava Kirkon kortteli. Pellon asemakaava Kirkon kortteli. ASEMAKAAVAN SELOSTUS (Luonnosvaihe) Pellon asemakaava Kirkon kortteli ASEMAKAAVAN SELOSTUS 12.4.2016 (Luonnosvaihe) Pellon kunta Seitap Oy 2016 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Kaavan laatija: Seitap Oy, Ainonkatu 1, 96200 Rovaniemi Vastaava

Lisätiedot

FCG Planeko Oy OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 ( 7 ) Hangon kaupunki Kantakaupungin yleiskaava 104-C9376

FCG Planeko Oy OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 ( 7 ) Hangon kaupunki Kantakaupungin yleiskaava 104-C9376 FCG Planeko Oy OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 ( 7 ) HANGON KAUPUNKI OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63, 64 ) 1 PERUSTIEDOT KAAVAN NIMI: KANTAKAUPUNGIN YLEISKAAVA KAAVA-ALUE: Kaava-alue

Lisätiedot

ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVA YHTEENVETO ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVAN VAIKUTUKSISTA NATURA VERKOSTON ALUEISIIN

ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVA YHTEENVETO ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVAN VAIKUTUKSISTA NATURA VERKOSTON ALUEISIIN ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVA YHTEENVETO ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVAN VAIKUTUKSISTA NATURA 2000 -VERKOSTON ALUEISIIN 2007 1. Taustaa Natura 2000 verkosto on Euroopan Unionin kattava luonnonsuojelulle tärkeiden

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KÄRKÖLÄ JÄRVELÄ JAAKONSAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS Päiväys 31.10.2016 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) laaditaan kaavoituksen

Lisätiedot

Alueidenkäyttö ja maakuntauudistus

Alueidenkäyttö ja maakuntauudistus Alueidenkäyttö ja maakuntauudistus ELY-keskusten roolista uusien maakuntien rooliin Jyrki Palomäki, yksikönpäällikkö 1.12.2016 Maakuntauudistus (sekä maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) muutokset) Alueidenkäytön

Lisätiedot

Riihiniemen ranta- asemakaava osittainen kumoaminen

Riihiniemen ranta- asemakaava osittainen kumoaminen S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A KAAVIN KUNTA Riihiniemen ranta- asemakaava osittainen kumoaminen Kaavaselostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P23617 Kaavaselostus 1 (2) Sisällysluettelo 1 Tiivistelmä...

Lisätiedot

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma Maija Stenvall, Uudenmaan liitto MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava 2 Suunnittelualueena

Lisätiedot

OLMALAN 1. VAIHEEN ASEMA KAAVOITUKSEN VALMISTELU, YLIVIESKA MELUSELVITYS

OLMALAN 1. VAIHEEN ASEMA KAAVOITUKSEN VALMISTELU, YLIVIESKA MELUSELVITYS Liite 5 Vastaanottaja Asiakirjatyyppi Meluselvitys Päivämäärä 14.12.2012 Viite 1510000008 OLMALAN 1. VAIHEEN ASEMA KAAVOITUKSEN VALMISTELU, YLIVIESKA MELUSELVITYS RAMB LL OLMALAN 1. VAIHEEN ASEMAKAAVOITUKSEN

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LUUMÄKI Päiväys 9.1.2014 KIVIJÄRVEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS SEKÄ LUUMÄEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAN TARKOITUS Osallistumis-

Lisätiedot

Alue-/kohdevaraukset Rajausten ja varausten perusteet Määräykset

Alue-/kohdevaraukset Rajausten ja varausten perusteet Määräykset sivu 1 Ymp.ltk 9.9.2010 42 liite 3 Siilinjärvi-Maaninka harjualueen yleiskaava Alue- ja kohdevaraukset, niiden perusteet sekä niitä koskevat määräykset Alue-/kohdevaraukset Rajausten ja varausten perusteet

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) OAS 1 (6) TURUNKANKAAN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 7.2.2014 MIKÄ ON OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA? Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön sisällyttää

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 41. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 41. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1 Kaupunkisuunnittelulautakunta 02.03.2016 Sivu 1 / 1 5171/2015 10.02.03 41 Itä-Suviniitty, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue 613302, 40. kaupunginosa, Espoon keskus Valmistelijat / lisätiedot: Minna

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 107-AK1602 MYNÄMÄEN KUNTA NIHATTULAN ASEMAKAAVAN MUUTOS, KORTTELI 54 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 20.6.2016 Nosto Consulting Oy Nosto Consulting Oy 2 (9) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOS, NEITSYTMÄKI, KORTTELI 658

ASEMAKAAVAN MUUTOS, NEITSYTMÄKI, KORTTELI 658 ASEMAKAAVAN MUUTOS, NEITSYTMÄKI, KORTTELI 658 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 15.8.2016 KUNTA Euran kunta 050 KYLÄ Kauttua 406 KORTTELI 658 TONTTI 3 KIINTEISTÖT 2:574 (osa) 2:261 Kaavan laatija

Lisätiedot

Savukoski Pykäläinen-Kuttusoja rantaosayleiskaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Savukoski Pykäläinen-Kuttusoja rantaosayleiskaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Savukoski Pykäläinen-Kuttusoja rantaosayleiskaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 26.05.2011 Seitap Oy 2011 Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

MRL:N MUKAINEN TURVALLINEN JA TERVEELLINEN YMPÄRISTÖ ALUEIDEN SUUNNITTELUSSA, KAAVOJEN LAINMUKAISUUS. Larri Liikonen Uudenmaan ELY -keskus

MRL:N MUKAINEN TURVALLINEN JA TERVEELLINEN YMPÄRISTÖ ALUEIDEN SUUNNITTELUSSA, KAAVOJEN LAINMUKAISUUS. Larri Liikonen Uudenmaan ELY -keskus MRL:N MUKAINEN TURVALLINEN JA TERVEELLINEN YMPÄRISTÖ ALUEIDEN SUUNNITTELUSSA, KAAVOJEN LAINMUKAISUUS Larri Liikonen Uudenmaan ELY -keskus Turvallinen ja terveellinen ympäristö? WHO terveyden määritys utopia

Lisätiedot

KATTILALAITOSTEN YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS

KATTILALAITOSTEN YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS KATTILALAITOSTEN YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS (Viranomainen täyttää) Diaarimerkintä Viranomaisen yhteystiedot Hakemus on tullut vireille 1. TOIMINTA, JOLLE LUPAA HAETAAN Kyseessä on uusi toiminta olemassa oleva

Lisätiedot

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1 Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys 31.3.2014 Page 1 Kaupan palveluverkkoselvityksessä: Selvitettiin Kainuun kaupan palvelurakenteen ja yhdyskuntarakenteen kehitys, nykytilanne ja kehitysnäkymät Laadittiin

Lisätiedot

tark Leivonmäen kunta Niinniemen alueen asemakaava. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

tark Leivonmäen kunta Niinniemen alueen asemakaava. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 8.8.2007 tark. 11.1.2010 Leivonmäen kunta Niinniemen alueen asemakaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 11.1.2010 1 TEHTÄVÄN KUVAUS ESIPUHE Niinniemen alueen asemakaavoitus käynnistyi virallisesti

Lisätiedot

Maankäyttö- ja rakennuslaki /132

Maankäyttö- ja rakennuslaki /132 Maankäyttö- ja rakennuslaki 5.2.1999/132 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 43 Rakentamis ja toimenpiderajoitukset Lupaa rakennuksen rakentamiseen ei saa myöntää siten, että vaikeutetaan yleiskaavan

Lisätiedot

RAUMAN KAUPUNKI SUOMEN TÄRPÄTTI OY, TISLAAMOHANKE, RAUMA MELUARVIO

RAUMAN KAUPUNKI SUOMEN TÄRPÄTTI OY, TISLAAMOHANKE, RAUMA MELUARVIO Vastaanottaja Rauman kaupunki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 15.1.2016 Viite 1510024178 RAUMAN KAUPUNKI SUOMEN TÄRPÄTTI OY, TISLAAMOHANKE, RAUMA MELUARVIO RAUMAN KAUPUNKI MELUARVIO Päivämäärä 15.1.2016

Lisätiedot

Lintulan päiväkodin asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS)

Lintulan päiväkodin asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Lintulan päiväkodin asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Tässä asiakirjassa esitetään suunnittelualueen sijainti sekä aluetta koskevat lähtötiedot ja tavoitteet yleispiirteisesti.

Lisätiedot

Vähittäiskaupan ohjaus

Vähittäiskaupan ohjaus Vähittäiskaupan ohjaus Kaavoituksen ja rakentamisen lupien sujuvoittaminen -työryhmä 25.11.2015 Pekka Normo Ympäristöministeriö Vähittäiskaupan ohjaus, nykytilanne MRL -muutos 2011, keskeinen sisältö Kauppaa

Lisätiedot

Ampumaratojen ympäristölupaohjeistus OSA C Lupaviranomaiselle

Ampumaratojen ympäristölupaohjeistus OSA C Lupaviranomaiselle Ampumaratojen ympäristölupaohjeistus OSA C Lupaviranomaiselle Ampumaradat ja viranomaisohjauksen tulevaisuuden näkymät Messukeskus,11. maaliskuuta 2011 Outi Pyy/Suomen ympäristökeskus OSA C LUPAVIRANOMAISELLE

Lisätiedot

Inari MIELGNJARGAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Inari MIELGNJARGAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Inari MIELGNJARGAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 02.12.2013 Seitap Oy 2013-2014 Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

Hyökännummi Kortteli 801 asemakaavan muutos

Hyökännummi Kortteli 801 asemakaavan muutos 1(7) HYÖKÄNNUMMI KORTTELI 801 ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PROJ. NRO 256 Hyökännummi Kortteli 801 asemakaavan muutos OSOITE TAI MUU PAIKANNUS Sijainti on osoitettu oheisessa

Lisätiedot

Täydennysrakentaminen onnistuu

Täydennysrakentaminen onnistuu Täydennysrakentaminen onnistuu Ohjaavan viranomaisen näkemyksiä täsmäiskuihin Alueidenkäyttöpäällikkö Brita Dahlqvist-Solin/Uudenmaan ELY-keskus Näkemykset perustuvat ELY:n rooliin ELY-keskusten tehtävä

Lisätiedot

Juhani Korkeilan muistutus asemakaavaehdotuksiin 8084 ja 8080:

Juhani Korkeilan muistutus asemakaavaehdotuksiin 8084 ja 8080: Kalevi Suoniemen muistutus asemakaavaehdotukseen 8084: Särkijärven silta on tarpeeton. Melun leviäminen järvellä on väärin laskettu. Vaaditaan täydellistä selvitystä pumppaamoista ja hulevesistä sekä Höytämöjärven

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Nurmeksen kaupungin Pielisen - Kuokkastenjärven rantaosayleiskaavan osittainen muutos (Vihtorila ja Koivula) Kuva 1: Sijainti Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Nurmeksen kaupunki Lieksan ja Nurmeksen

Lisätiedot

Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa

Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa Etelä-Pohjanmaan vaihemaakuntakaava III Markus Erkkilä 11/2014 Esityksen sisältö Maakuntakaavoitus yleisesti Maakuntakaavatilanne Etelä Pohjanmaalla

Lisätiedot

Rantaosayleiskaavamuutoksen selostus

Rantaosayleiskaavamuutoksen selostus Nurmeksen kaupungin Pielisen - Kuokkastenjärven rantaosayleiskaavan osittainen muutos (Haapolahti) Kuva 1: Sijainti Rantaosayleiskaavamuutoksen selostus NURMEKSEN KAUPUNKI Lieksan ja Nurmeksen tekninen

Lisätiedot

Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden uudistaminen

Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden uudistaminen Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden uudistaminen - vaikuttavammin, rajatummin, täsmällisemmin Käynnistystilaisuus 8.2.2016 Timo Turunen ympäristöministeriöstä Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Luonnos 24.2.2017 Valtioneuvoston asetus maankäyttö- ja rakennusasetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti kumotaan maankäyttö- ja rakennusasetuksen 31 ja 34 :n 2 momentti, sellaisena

Lisätiedot

KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy OAS 1 (5) KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

Liitteen 3 lähteet: Syksyinen näkymä uusittua puukujannetta pitkin merelle. VP.

Liitteen 3 lähteet: Syksyinen näkymä uusittua puukujannetta pitkin merelle. VP. Syksyinen näkymä uusittua puukujannetta pitkin merelle. VP. Liitteen 3 lähteet: Kaivopuiston Ison Puistotien puukujanteen uusiminen. Peruskorjaussuunnitelma 2007. Helsingin kaupungin rakennusviraston julkaisu

Lisätiedot

Laitakallion VP-alueen ja yleisen tiealueen (LT) asemakaavan muutos

Laitakallion VP-alueen ja yleisen tiealueen (LT) asemakaavan muutos 1 Laitakallion VP-alueen ja yleisen tiealueen (LT) asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kuva 1. Ote opaskartasta ja suunnittelualueen rajaus. Fonecta kartat 1. Miksi kaavoitukseen on

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(6) Maankäyttöpalvelut KAPULI III-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(6) Maankäyttöpalvelut KAPULI III-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS 1(6) KAPULI III-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 188B Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN KOHDE

Lisätiedot

Tekninen lautakunta Tekninen lautakunta Pohjavesialueiden suojelusuunnitelma

Tekninen lautakunta Tekninen lautakunta Pohjavesialueiden suojelusuunnitelma Tekninen lautakunta 43 18.11.2015 Tekninen lautakunta 4 03.02.2016 Pohjavesialueiden suojelusuunnitelma Tekla 43 Vetelin kunnan alueella sijaitsee yhteensä 11 pohjavesialuetta. Vedenhankinnan kannalta

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tammelan kunta Hakkapeliitantie 2 31300 Tammela puh 03 41201

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tammelan kunta Hakkapeliitantie 2 31300 Tammela puh 03 41201 Kydön asemakaavalaajennus ja -muutos, korttelit 738 ja 738B Aluerajaus kunnanhallituksen päätös ei mittakaavassa Kohde ja suunnittelualue Hakija / Suunnittelutehtävä ja tavoite Alue sijoittuu osin Tammelan

Lisätiedot

Ylitornio. Alkkulan asemakaavan muutos Kortteli 32a OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Ylitornio. Alkkulan asemakaavan muutos Kortteli 32a OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Ylitornio Alkkulan asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 30.6.2016 YLITORNIO KUNTA SEITAP OY 2016 Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

Janakkalan kunta Tervakoski

Janakkalan kunta Tervakoski Janakkalan kunta Tervakoski 25.4.2014 1 Lepola Asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee noin 1,5 km etäisyydellä Tervakosken liikekeskustasta, Vanhan kylän

Lisätiedot

Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2016

Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2016 1 Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2016 Hyväksytty: Valtuusto 29.11.2016 97 2 1. Yleistä kaavoituskatsauksesta Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) sekä maankäyttö- ja rakennusasetus (MRA) säätelevät kaavoitusta

Lisätiedot

Immersbyn osayleiskaavan meluselvitys

Immersbyn osayleiskaavan meluselvitys S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A SIPOON KUNTA, KEHITYS- JA KAAVOITUSKESKUS, KAAVOITUSYKSIKKÖ Immersbyn osayleiskaavan meluselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P16134 Raportti 1 (5) Manninen

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alavuden rantaosayleiskaavan 2. osan muutos Kuorasjärvi, pohjoisosa, Kuusikallio

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alavuden rantaosayleiskaavan 2. osan muutos Kuorasjärvi, pohjoisosa, Kuusikallio OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alue Alavuden rantaosayleiskaavan 2. osan muutos Kuorasjärvi, pohjoisosa, 10-405-23-89 Kuusikallio Maankäyttö- ja rakennuslain 63 1 momentin mukaan kaavaa laadittaessa

Lisätiedot

Juvan kunta Jukajärven yleiskaavan muuttaminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Juvan kunta Jukajärven yleiskaavan muuttaminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA JUVAN KUNTA JUKAJÄRVEN YLEISKAAVAN MUUTTAMINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 edellyttää, että kaavatyön yhteydessä

Lisätiedot

Siuntion aseman pohjoispuolen meluselvitys 17.3.2008

Siuntion aseman pohjoispuolen meluselvitys 17.3.2008 Siuntion aseman pohjoispuolen meluselvitys 17.3.2008 S. Jokinen 17.3.2008 2 (5) SISÄLLYSLUETTELO 1 Esipuhe...3 2 Menetelmät ja lähtötiedot...3 3 Ohjearvot...3 4 Raideliikennemelun leviäminen...4 5 Johtopäätökset...4

Lisätiedot

Juvan kunta Rautjärven yleiskaavan muuttaminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Juvan kunta Rautjärven yleiskaavan muuttaminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA JUVAN KUNTA RAUTJÄRVEN YLEISKAAVAN MUUTTAMINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 edellyttää, että kaavatyön yhteydessä

Lisätiedot

Yleiskaavat ja rakentaminen asemakaava-alueiden ulkopuolella

Yleiskaavat ja rakentaminen asemakaava-alueiden ulkopuolella Yleiskaavat ja rakentaminen asemakaava-alueiden ulkopuolella Valmisteilla olevat MRL:n muutokset Seminaari, sipoo 13.5.2016 Matti Laitio, ympäristöministeriö Hallitusohjelman kirjauksia Helpotetaan haja-asutusalueiden

Lisätiedot

KAINUUN TUULIVOIMAMAA- KUNTAKAAVA

KAINUUN TUULIVOIMAMAA- KUNTAKAAVA KAINUUN TUULIVOIMAMAA- KUNTAKAAVA Kaavamerkinnät ja - määräykset, luonnos 30.6.2014 Julkaisija: Kainuun Liitto Kauppakatu 1 87100 Kajaani Puh. 08 6155 41 / vaihde Faksi: 08 6155 4260 kainuunliitto@kainuu.fi

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kemijärven kaupunki 1 (7) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaava Pyhätunturin matkailukeskuksessa Suopursunmutkan varrella. Suunnittelualue ja kaavan tavoite Suunnittelualue sijaitsee Pyhätunturin

Lisätiedot

Sahantien asemakaavan muutos

Sahantien asemakaavan muutos JUUPAJOEN KUNTA Sahantien asemakaavan muutos FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 9.12.2016 P26375P001 1 (5) 9.12.2016 Liite 2 Sisällysluettelo 1 n tarkoitus... 2 2 Suunnittelualue... 2 3 Suunnittelun tavoitteet...

Lisätiedot

Selvitys valtioneuvoston periaatepäätöksen ja valtakunnallisen toimintaohjelman toteutumisesta meluntorjunnasta

Selvitys valtioneuvoston periaatepäätöksen ja valtakunnallisen toimintaohjelman toteutumisesta meluntorjunnasta Selvitys valtioneuvoston periaatepäätöksen ja valtakunnallisen toimintaohjelman toteutumisesta meluntorjunnasta Ari Saarinen Lentomelun seudullinen seurantaryhmä 13.12.2012 Meluntorjunnan toimintaohjelma

Lisätiedot

Kaavoituksen tulevaisuus Työnjako IHA:n ja kunnan välillä? Merja Vikman-Kanerva

Kaavoituksen tulevaisuus Työnjako IHA:n ja kunnan välillä? Merja Vikman-Kanerva Kaavoituksen tulevaisuus Työnjako IHA:n ja kunnan välillä? Merja Vikman-Kanerva 26.4.2016 Maakuntakaavan toimintaympäristö muutoksessa Kaavoituksen tulee vastata aluehallintouudistuksen tarpeisiin Kaavaprosessia

Lisätiedot

KESKUSTAAJAMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELEISSA 21 JA 35

KESKUSTAAJAMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELEISSA 21 JA 35 S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A RUOKOLAHDEN KUNTA KESKUSTAAJAMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELEISSA 21 JA 35 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20848 1 (8) P20848 Sisällysluettelo 1 SUUNNITTELUN KOHDE...

Lisätiedot

Heinäveden kunnan kaavoituskatsaus

Heinäveden kunnan kaavoituskatsaus 1 Heinäveden kunnan kaavoituskatsaus 2013 2 HEINÄVEDEN KUNNAN KAAVOITUSKATSAUS 2013 Kaavoituskatsauksen tavoite ja sisältö Maankäyttö- ja rakennuslain 7 :n mukaan kunnan tulee vähintään kerran vuodessa

Lisätiedot

Niskaperän osayleiskaavan meluselvitys

Niskaperän osayleiskaavan meluselvitys ROVANIEMEN KAUPUNKI Niskaperän osayleiskaavan meluselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 31.5.2016 P26781P002 Raportti 1 (5) Manninen Matti 31.5.2016 Sisällysluettelo 1 Taustaa... 1 2 Ympäristömelun

Lisätiedot

Kauppa ja kaavoitus. Suomen Ympäristöoikeustieteen Seuran ympäristöoikeuspäivä Klaus Metsä-Simola

Kauppa ja kaavoitus. Suomen Ympäristöoikeustieteen Seuran ympäristöoikeuspäivä Klaus Metsä-Simola Kauppa ja kaavoitus Suomen Ympäristöoikeustieteen Seuran ympäristöoikeuspäivä 8.9.2011 OTL 2 Kauppa ja kaavoitus Esityksen sisältö Johdanto Maankäyttö- ja rakennuslain muutos 15.4.2011 Uusi 9 a luku Tausta

Lisätiedot

TIEDON SIIRTYMINEN YMPÄRISTÖPÄÄTÖKSENTEOSSA

TIEDON SIIRTYMINEN YMPÄRISTÖPÄÄTÖKSENTEOSSA TIEDON SIIRTYMINEN YMPÄRISTÖPÄÄTÖKSENTEOSSA ASIANTUNTIJATYÖPAJA ARKTINEN KESKUS 18.3.2011 Riitta Lönnström Suunnittelujohtaja Lapin liitto Maakuntakaavan tehtävät MRL 25 Maakuntakaavassa esitetään alueidenkäytön

Lisätiedot

SUOLAHDEN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN MUUTOS 3. KAUPUNGINOSAN KORTTELEISSA 9, 14 JA KUKKULANPUISTOSSA

SUOLAHDEN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN MUUTOS 3. KAUPUNGINOSAN KORTTELEISSA 9, 14 JA KUKKULANPUISTOSSA SUOLAHDEN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN MUUTOS 3. KAUPUNGINOSAN KORTTELEISSA 9, 14 JA KUKKULANPUISTOSSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 28.7.2006 Suunnittelualue ja nykyinen maankäyttö Voimassa olevan kaavan

Lisätiedot

Ylöjärven Kolmenkulman teollisuusalueen meluselvitys

Ylöjärven Kolmenkulman teollisuusalueen meluselvitys Ylöjärven Kolmenkulman teollisuusalueen meluselvitys Ylöjärven kaupunki Anne Määttä Siru Parviainen 7.11.2013 1 Taustatiedot Tässä meluselvityksessä on tarkasteltu Ylöjärven kaupungin Kolmenkulman alueelle

Lisätiedot

Tietola, kaava nro 460 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS)

Tietola, kaava nro 460 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Tietola, kaava nro 460 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Tässä asiakirjassa esitetään suunnittelualueen sijainti sekä aluetta koskevat lähtötiedot ja tavoitteet yleispiirteisesti. Lisäksi kerrotaan,

Lisätiedot

KAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA

KAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA KAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA Kaavamerkinnät ja - määräykset, luonnos 24.3.2014 Julkaisija: Kainuun Liitto Kauppakatu 1 87100 Kajaani Puh. 08 6155 41 / vaihde Faksi: 08 6155 4260 kirjaamo@kainuu.fi

Lisätiedot

PÄÄTÖS. Helsinki 29.5.2007. No YS 719. Päätös ympäristönsuojelulain (86/2000) 60 :n mukaisen tilapäistä melua koskevan ilmoituksen johdosta.

PÄÄTÖS. Helsinki 29.5.2007. No YS 719. Päätös ympäristönsuojelulain (86/2000) 60 :n mukaisen tilapäistä melua koskevan ilmoituksen johdosta. PÄÄTÖS Helsinki 29.5.2007 Dnro UUS 2007 Y 216 115 Annettu julkipanon jälkeen No YS 719 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain (86/2000) 60 :n mukaisen tilapäistä melua koskevan ilmoituksen johdosta. ILMOITUKSEN

Lisätiedot

Kaavaselostus LUONNOS KUNNANHALLITUKSEN HYVÄKSYMÄ KUNNANVALTUUSTON HYVÄKSYMÄ

Kaavaselostus LUONNOS KUNNANHALLITUKSEN HYVÄKSYMÄ KUNNANVALTUUSTON HYVÄKSYMÄ Kaavaselostus LUONNOS 29.8.2016 KUNNANHALLITUKSEN HYVÄKSYMÄ KUNNANVALTUUSTON HYVÄKSYMÄ Kaavaselostus Sivu 1/8 SISÄLLYSLUETTELO 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 2 1.1 Suunnittelualueen sijainti ja kuvaus...

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 19/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 5398/ /2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 19/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 5398/ /2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 19/2016 1 (1) 220 Asianro 5398/10.03.00.01/2016 Poikkeaminen (KH) / Kuopio 297-510-10-33 Va. yleiskaavajohtaja Matti Asikainen Strateginen maankäytön suunnittelu Selostus Rakennuspaikka

Lisätiedot

SATAKUNTALIITTO SATAKUNNAN VAIHEMAAKUNTAKAAVA 1. Tuulivoimatuotannolle parhaiten soveltuvat alueet

SATAKUNTALIITTO SATAKUNNAN VAIHEMAAKUNTAKAAVA 1. Tuulivoimatuotannolle parhaiten soveltuvat alueet SATAKUNTALIITTO SATAKUNNAN VAIHEMAAKUNTAKAAVA 1 Tuulivoimatuotannolle parhaiten soveltuvat alueet Ehdotusvaihe 2012 Kaavamerkinnät ja määräykset 10092012 MAAKUNTAKAAVATOIMIKUNTA 10.9.2012 Satakunnan vaihemaakuntakaava

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tammelan kunta Hakkapeliitantie 2 31300 Tammela puh 03 41201. Kydön asemakaavamuutos, kortteli 738 (tontit 1-3)

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tammelan kunta Hakkapeliitantie 2 31300 Tammela puh 03 41201. Kydön asemakaavamuutos, kortteli 738 (tontit 1-3) Kydön asemakaavamuutos, kortteli 738 (tontit 1-3) Aluerajaus kunnanhallituksen päätös 18.2.2013 OAS-vaiheen nähtävillä olo 2.5. 31.5.2013 luonnosvaiheen nähtävillä olo 2.5. 31.5.2013 ehdotusvaiheen nähtävillä

Lisätiedot

Ampumaratalaki ja kokemuksia. kehittämisestä

Ampumaratalaki ja kokemuksia. kehittämisestä Ampumaratalaki ja kokemuksia maakuntien ampumarataverkoston kehittämisestä Rata-asiantuntija Lotta Jaakkola Ampumaharrastusfoorumi 8.11.2016 Uusi ampumaratalaki ja maakuntien liittojen velvoitteet ampumarataverkoston

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 17/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 4087/ /2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 17/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 4087/ /2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 17/2016 1 (1) 186 Asianro 4087/10.03.00.01/2016 Poikkeaminen (KH) / Kuopio 297-471-1-45 Yleiskaavajohtaja Juha Romppanen Strateginen maankäytön suunnittelu Selostus Rakennuspaikka

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIONTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIONTISUUNNITELMA INKOON KUNTA Solvik, Kälkö Ulkosaariston yleiskaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tässä osallistumis ja arviointisuunnitelmassa (MRL 63 ja 64 ) esitetään mm. kaavoitushankkeen sijainti

Lisätiedot

Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2015

Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2015 1 Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2015 Sisällysluettelo 1. Yleistä 2. Maakuntakaava 3. Yleiskaava 4. Asemakaava 5. Rakennusjärjestys 6. Ohjelmoimattomat kaavoitustyöt 7. Kaavoitusohjelma 8. Liitekartat

Lisätiedot