Uudenmaan moottoriurheiluradat

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Uudenmaan moottoriurheiluradat"

Transkriptio

1 Uudenmaan liiton julkaisuja E Uudenmaan liitto Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaavan selvityksiä Uudenmaan moottoriurheiluradat

2

3 Uudenmaan liiton julkaisuja E Uudenmaan moottoriurheiluradat Uudenmaan liitto 2007 Uudenmaan moottoriurheiluradat : 1

4 Uudenmaan liiton julkaisuja E ISBN ISSN (sid.) ISBN ISSN (PDF) Ulkoasu: BNL Euro RSCG Kannen kuva: Tuula Palaste-Eerola Kannen piirros: Arja-Leena Berg Taitto: Arja Reinikka Painotalo Kyriiri Helsinki kpl Uudenmaan liitto Nylands förbund Aleksanterinkatu 48 A Helsinki Alexandersgatan 48 A Helsingfors puh. tfn +358 (0) fax +358 (0) : Uudenmaan moottoriurheiluradat

5 Uudenmaan liitto Nylands förbund Kuvailulehti Aleksanterinkatu 48 A Helsinki Alexandersgatan 48 A Helsingfors puh. tfn +385 (0) fax +358 (0) Tekijä(t) Uudenmaan liitto Nimeke Uudenmaan moottoriurheiluradat Sarjan nimeke Uudenmaan liiton julkaisuja E Sarjanumero Sivuja ISBN Kieli, koko teos Tiivistelmä Julkaisuaika Liitteitä (sid.), (PDF) suomi ISSN Yhteenveto ruotsi Selvityksessä on inventoitu autourheilu- ja moottoripyöräratojen nykytilanne sekä arvioitu ratojen kehittämistarpeita ja -mahdollisuuksia. Selvityksen perustiedot on koottu vuonna 2005 Uudenmaan alueella toimiville seuroille osoitetulla kyselyllä ja sen tekoa on ohjannut laaja asiantuntijaryhmä, johon ovat kuuluneet Uudenmaan liitto, Uudenmaan ympäristökeskus, AKK-Motorsport ry ja Suomen moottoriliitto ry. Selvityksen ovat koonneet vs. suunnittelupäällikkö Hannu Haukkasalo ja suunnittelija Carina Ölander. Työn tavoitteena oli, että moottoriurheilurata selvitys antaa valmiudet maakunnallisten ja seudullisten ratojen aluevarausten huomioon ottamiseen vaihemaakuntakaavassa, mikäli niin päätetään. Lisäksi selvitys antaa kattavasti ratatietoja käytettäväksi kuntakaavoituksessa ja muussa suunnittelutyössä. Moottoriurheiluratojen sijoittumiseen ja toimintaedellytyksiin vaikuttavat mm. ratojen tarve (harrastajat, käyttöaste, käyttöikä), tarvittavien maa-alueiden saatavuus (omistus, kaavoitustilanne), sijainti, ympäristöolosuhteet (maaperä, pinnanmuodot, peitteisyys, pohjavesi,suojelualuevaraukset, asutus), ratojen investointi- ja käyttökustannukset sekä rahoitusmahdollisuudet. Moottoriurheiluradat ovat kuntien toiminnassa ja päätöksenteossa joutuneet ampumaratojen tavoin yhä kovenevaan kilpailuun muiden maankäyttömuotojen kanssa. Käytännössä liiketaloudellisesti toimivien toteutusmallien löytäminen on vaikeaa. Varsinaisten moottoriratojen lisäksi tarvitaan erityyppisiä maasto- ja erityisratoja sekä kilpailu että harjoituskäyttöön. Uudenmaan moottoriurheilurataselvitys on tehty rinnan Uudenmaan ampumarataselvityksen kanssa. Työn tuloksia on hyödynnetty Uudenmaan vaihemaakuntakaavan luonnosta valmisteltaessa. Raportin laatija Uudenmaan liitto (Haukkasalo Hannu, Ölander Carina) Avainsanat (asiasanat) vaihemaakuntakaava, moottoriurheilurata, maakunnallinen, seudullinen, Uusimaa Huomautuksia Julkaisusta on myös verkkoversio kotisivullamme Uudenmaan moottoriurheiluradat : 3

6 Uudenmaan liitto Nylands förbund Aleksanterinkatu 48 A Helsinki Alexandersgatan 48 A Helsingfors puh. tfn +385 (0) fax +358 (0) Presentationsblad Författare Nylands förbund Publikation Uudenmaan moottoriurheiluradat (Motorsportbanorna i Nyland) Seriens namn Nylands förbunds publikationer E Seriens nummer Sidor ISBN Språk Referat Rapporten är utarbetad av Nyckelord (ämnesord) Övriga uppgifter Utgivningsdatum Nylands förbund (Haukkasalo Hannu, Ölander Carina) Bilagor (inb.), (PDF) finska ISSN etapplan, motorsportbana, landskapsnivå, regionnivå, Nyland Sammandrag svenska I utredningen har man inventerat nuläget i fråga om bilsport- och motorcykelbanorna samt bedömt behoven och möjligheterna att utveckla banorna. De uppgifter som ligger till grund för utredningen har insamlats 2005 genom en enkät riktad till de föreningar som är verksamma i Nyland. Utarbetandet har letts av en stor sakkunniggrupp bestående av Nylands förbund, Nylands miljöcentral, AKK-Motorsport ry och Finlands motorförbund rf. Utredningen har sammanställts av stf. planeringschef Hannu Haukkasalo och planerare Carina Ölander. Målet för utredningen var att den ger förutsättningar att beakta områdesreserveringar för banor på landskapsoch regionnivå i etapplanen, om man beslutar att göra det. Dessutom ger utredningen heltäckande uppgifter om banorna som kan användas i den kommunala planläggningen och annat planeringsarbete. Utplaceringen av och verksamhetsförutsättningarna för motorsportbanorna påverkas bl.a. av banbehovet (antalet användare, hur mycket banorna används och banornas livslängd), tillgången på behövliga markområden (ägarförhållanden, planläggningssituationen), placering, miljöförhållanden (jordmån, topografi, marktäcke, grundvatten, skyddsområdesreserveringar, bosättning osv.), kostnader för investering och användning samt finansieringsmöjligheter. Motorsportbanorna är kommunal verksamhet och de har i likhet med skjutbanorna blivit objekt för en allt hårdare konkurrens med övriga markanvändningsformer. I praktiken är det svårt att finna företagsekonomiskt sett välfungerande modeller för skjutbanorna. Förutom de egentliga motorbanorna behövs olika typer av terräng- och specialbanor både för tävlingar och övningar. Utredningen om motorsportbanorna i Nyland har utarbetats vid sidan av utredningen om skjutbanorna i Nyland. Utredningens resultat har utnyttjats då man berett utkastet till etapplan för Nyland. Publikationen finns även på vår webbplats: 4 : Uudenmaan moottoriurheiluradat

7 Esipuhe Ympäristöministeriö vahvisti Uudenmaan maakuntakaavan. Vahvistettu maakuntakaava sisältää kaikkien maankäyttömuotojen osalta alueidenkäytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet Uudellamaalla pitkälle tulevaisuuteen. Maakuntakaavan laadintaprosessin aikana nousi esiin asioita, joilla maakuntakaavaa on tarkoituksenmukaista täydentää. Tällaisia asiakokonaisuuksia olivat mm. jätehuollon pitkän aikavälin aluetarpeet, kiviaineshuollon aluevaraukset, moottoriurheilu- ja ampumarata-alueet sekä liikenteen varikot ja terminaalit. Näiden asiakokonaisuuksien osalta tietopohja ei kuitenkaan tuolloin ollut riittävä kaavalliseen käsittelyyn, ja maakuntahallitus päättikin erillisen vaihemaakuntakaavan laadinnasta syyskuussa Vaihemaakuntakaavatyötä varten on perusselvityksiksi laadittu seuraavat selvitykset: Jätehuollon pitkän aikavälin aluetarpeet Laajat yhtenäiset metsäalueet ekologisen verkoston osana Uudellamaalla Liikenteen varikot ja terminaalit Uudellamaalla Uudenmaan kiviaineshuollon kehityskuvat Uudenmaan ampumaradat Uudenmaan moottoriurheiluradat Hiljaisuus ja hiljaisten alueiden tarkastelua Uudellamaalla Uudenmaan moottoriurheiluradat -selvitys on laadittu Uudenmaan maakuntaa hieman laajemmalta alueelta. Moottoriurheiluharrastus on ylimaakunnallista toimintaa. Kiristyvät ympäristövaatimukset lisäävät ylimaakunnallista yhteistyötarvetta entisestään. Selvityksessä on tarkasteltu moottoriurheiluratojen riittävyyttä ja kehitysnäkymiä sekä arvioitu laaditun kehittämisstrategian pohjalta tarvittavat aluevaraukset ja niiden alueellinen jakautuminen ja kohdentuminen maakuntakaavoituksen pohjaksi. Lisäksi kunnat ja alueelliset ympäristökeskukset hyödyntävät selvityksen aineistoa ympäristölupien myöntämisen yhteydessä Selvitys on laadittu Uudenmaan liiton, Uudenmaan ympäristökeskuksen ja alueella toimivien järjestöjen edustajien yhteistyönä. Työtä on ohjannut ampujien ja moottoriurheilijoiden edustajista muodostettu ohjausryhmä, jonka kokoonpano oli seuraava: Hannu Airola, Uudenmaan ympäristökeskus Kaija Savelainen, Uudenmaan ympäristökeskus Riku Bitter, AKK-Motorsport, 1/2006 saakka Jani Backman, AKK-Motorsport, 3/2006 lähtien Kalevi Sulkava, AKK-Motorsport, 3/2006 lähtien Eino Louhio, Suomen moottoriliitto, 2/2005 saakka Kurt Ljungqvist, Suomen moottoriliitto, 6/2005 lähtien Risto Aarrekivi, Suomen Ampumaurheiluliitto Yrjö Partinen, Suomen metsästäjäliitto, Uudenmaan piiri Jari Ora, Helsingin reserviupseeripiiri Antti Nieminen, Maanpuolustuskoulutus ry, 1/2006 lähtien Arto Pulkki, Suomen reserviupseeriliitto, 1/2006 lähtien Panu Hiidenmies, Suomen metsästäjäliitto Håkan Mansner, Suomen metsästäjäliitto, Uusimaa Reijo Orava, Uudenmaan riistanhoitopiiri Outi Pyy, Suomen ympäristökeskus Jorma Riissanen, Suomen Ampumaurheiluliitto Uudenmaan moottoriurheiluradat : 5

8 Uudenmaan liitosta työryhmätyöskentelyyn ovat osallistuneet: Seija Vanhanen, Uudenmaan liitto Riitta Murto-Laitinen, Uudenmaan liitto Päivi Rapo, Uudenmaan liitto, sihteeri Lasse Rekola, Uudenmaan liitto Olavi Veltheim, Uudenmaan liitto Kaarina Rautio, Uudenmaan liitto Selvityksen ovat koonneet vs. suunnittelupäällikkö Hannu Haukkasalo ja suunnittelija Carina Ölander. 6 : Uudenmaan moottoriurheiluradat

9 Sisällysluettelo ESIPUHE 5 1. TIIVISTELMÄ 8 2. MOOTTORIRATOJEN SIJOITUSNÄKÖKOHTIA Moottoriratojen perustaminen ja ympäristölupa Moottoriratojen suunnittelussa huomioitavia asioita MOOTTORIRATOJEN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Melu Päästöt ilmaan Päästöt maaperään ja vesistöihin Sosiaaliset vaikutukset Järjestäytymättömän toiminnan haittojen vähentäminen MOOTTORIRATOJEN NYKYTILANNE Moottoriurheilun harrastajista Käytössä olevat moottoriradat Suunnitellut moottoriradat Poistuneet ja lakkauttamisuhan alaiset moottoriradat Yhteenveto MOOTTORIRATOJEN KEHITTÄMISTARPEET KÄYTTÄJIEN NÄKÖKULMASTA MOOTTORIRADAT MAAKUNTAKAAVOITUKSESSA MAAKUNNALLISET JA SEUDULLISET MOOTTORIRADAT Maakunnallisten ja seudullisten ratojen kriteerit Maakunnalliset ja seudulliset moottoriradat Moottoriratojen käsittely Uudenmaan vaihekaavassa KEHITTÄMISEHDOTUKSIA 27 LIITTEET: Liite 1. Kyselylomake, moottoriurheiluselvitys Liite 2. Kyselylomake, moottoripyörä- ja kelkkaurheilualueselvitys Liite 3. Moottoriurheiluradat 36 Liite 4. Lajikuvaustaulukot 43 Liite 5. Tärkeimpien moottoriurheiluratojen kartat 53 Uudenmaan moottoriurheiluradat : 7

10 1. Tiivistelmä Selvityksessä on inventoitu autourheilu- ja moottoripyöräratojen nykytilanne sekä arvioitu ratojen kehittämistarpeita ja -mahdollisuuksia. Selvityksen perustiedot on koottu vuonna 2005 Uudenmaan alueella toimiville seuroille osoitetulla kyselyllä ja sen tekoa on ohjannut laaja asiantuntijaryhmä. Tavoitteena on, että selvitys antaa valmiudet maakunnallisten ja seudullisten ratojen aluevarausten huomioon ottamiseen vaihekaavassa, mikäli niin päätetään. Lisäksi selvitys antaa kattavasti ratatietoja käytettäväksi kuntakaavoituksessa ja muussa suunnittelutyössä. Moottoriurheiluharrastus herättää ristiriitaisia tunteita. Lajilla on omat vankkumattomat harrastaja- ja kannattajajoukkonsa, mutta myös kiivaita vastustajia. Harjoitus- ja suorituspaikoista on puutetta etenkin Uudenmaan keskeisissä osissa, jossa taajamarakenne on tehokkainta ja potentiaalista harrastajakuntaa eniten. Lisäksi osa aikaisemmin toimineista moottoriradoista on jouduttu sulkemaan ratojen haitallisten ympäristövaikutusten tai niiden ympäristön muuttuneiden maankäyttötarpeiden vuoksi. Uusien moottoriratojen perustaminen on kuitenkin ongelmallista, sillä melu- ja muiden ympäristövaikutusten takia ne soveltuvat huonosti monien muiden toimintojen läheisyyteen. Moottoriradat vaativat laajahkoja, tarkoitukseen soveltuvia maa-alueita, joten niiden huomioon ottaminen ja yhteensovittaminen muuhun maankäyttöön kaavoituksessa on tärkeää. Selvitystyö keskittyy pääasiassa pysyvien suorituspaikkojen tarkasteluun, eikä siinä ole käsitelty moottorikelkkailua, vesiskoottereita eikä katuratatoimintaa. Selvityksessä ei myöskään ole tarkasteltu sisätiloissa tapahtuvaa mikroautoilua (karting). Moottoriratoja koskevia tietoja on koottu kyselyllä, joka lähetettiin lähes sadalle auto- tai moottoripyöräurheilua harrastavalle seuralle. Vastauksia saatiin yli 70. Vastausten perusteella laadittu ratakohtainen yhdistelmä lähetettiin alueen kuntiin täydennettäväksi. Koska lähtökohtana selvitystyössä on ollut se, mitä ratoja Uudenmaan alueen harrastajat käyttävät, eivätkä hallinnolliset rajat, tiedot on koottu Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maakuntien alueelta sekä Kanta-Hämeen maakunnan eteläosasta. Moottoriratojen nykytilanne Selvitysalueella on yhteensä 31 moottorirataa, joista Uudenmaan liiton alueella 24, Itä-Uudenmaan liiton alueella kolme sekä Kanta-Hämeen maakunnan eteläosissa neljä rataa. Näistä 10 ovat autourheiluratoja, 17 moottoripyöräratoja ja neljä sellaisia moottoriurheiluratoja, joissa on mahdollista harrastaa sekä autourheilua että moottoripyöräilyä. Uudenmaan liiton alueella moottoriradat sijoittuvat 15 kuntaan. Yhdeksässä liiton kunnassa ei ole lainkaan moottorirataa. Nämä kunnat ovat Inkoo, Järvenpää, Karjaa, Karjalohja, Kauniainen, Nummi-Pusula, Pohja, Sammatti ja Tuusula. Ratojen lukumäärä yksinään ei kerro koko tilannetta moottoriurheilun harrastusmahdollisuuksista. Siihen vaikuttavat mm. ratojen saavutettavuus ja kullakin moottoriradalla olevat ratatyypit. Autourheilun osalta yleisin ratatyyppi on karting, jonka harrastaminen on mahdollista noin puolella kaikista autourheiluradoista. Rallia on mahdollista harrastaa joka kolmannella radalla ja jokamiesluokkaa joka neljännellä radalla. Moottoripyöräilyn osalta yleisin ratatyyppi on motocrossrata, joka on noin 66 %:lla kaikista moottoripyöräradoista. Toiseksi yleisin on endurorata (44 %) ja kolmanneksi yleisin trialrata (18 %). Moottoriratojen vuosittaisten käyttäjämäärien vaihteluväli on suuri, ja ratakohtaiset arviot vaihtelevat pienten ratojen alle sadasta käyttäjästä suurten ratojen jopa käyttäjään. Uudenmaan alueella on runsaasti moottoriurheilun aktiivisia harrastajia ja katsojia. Moottoriurheilun harrastajat ovat jakautuneet useisiin pieniin paikallisiin seuroihin ja yhdistyksiin. 8 : Uudenmaan moottoriurheiluradat

11 Moottoriratojen perustaminen ja ympäristölupa Ulkona sijaitsevalle moottoriradalle tarvitaan ympäristönsuojelulain mukaan aina ympäristölupa. Lupa haetaan sen kunnan ympäristöviranomaiselta, jonka alueelle rata aiotaan sijoittaa. Lupaviranomaisena toimii alueellinen ympäristökeskus, jos radan vaikutukset kohdistuvat kahden tai useamman kunnan alueelle. Myös toiminnan oleellinen muuttaminen on luvanvaraista. Olemassa olevien ratojen osalta ympäristöluvan tarve arvioidaan selvitysten perusteella erikseen. Ympäristöluvan yhteydessä selvitetään moottoriratatoiminnasta mahdollisesti aiheutuvat ympäristöhaitat, mm. melu sekä maaperän tai pohjaveden pilaantuminen. Selvitysten perusteella määritetään, millä ehdoilla toiminta sallitaan. Lupakäsittelyn lopputuloksena voi olla myös, ettei toiminnalle voida myöntää lupaa. Ympäristölupa on toistaiseksi myönnetty vain yhdeksälle radalle, mutta lupaa varten vaadittujen selvitysten laadinta on monella radalla käynnissä. Lisäksi kahden radan osalta on ympäristölupaprosessi on kesken. Kahdeksallatoista radalla on olemassa sijoituspaikkalupa. Usean radan kohdalla ympäristöluvan tarveharkinta on viranomaisilla vielä kesken. Maakunnallisten ja seudullisten moottoriratojen kriteerit Valmistunut selvitys muodostaa lähtökohdan moottoriratojen aluevaraustarpeiden arvioinnille, ja se on yksi Uudenmaan vaihemaakuntakaavatyön perusselvityksistä. Tästä johtuen on tärkeää tunnistaa, mitä olemassa olevia ratoja voidaan pitää maakunnallisesti tai seudullisesti merkittävinä. Selvitys tuottaa lisäksi sellaista aineistoa, jota kunnat voivat hyödyntää omassa kaavoitustyössään. Maakunnallisesta näkökulmasta keskeiseksi tavoitteeksi on asetettu olemassa olevien ratojen kapasiteetin ja palvelujen kehittäminen. Tämä edellyttää ratojen ylläpitäjiltä nykyistä ammattimaisempaa otetta. Tällä hetkellä moottoriratojen ylläpitäjänä ovat yleensä yksittäiset pienet seurat, joiden käytettävissä olevat taloudelliset resurssit ovat rajallisia. Pienten ratojen ylläpito perustuu suurelta osin talkootyöhön, eikä seuroilla useinkaan ole mahdollisuuksia toteuttaa yksinään esimerkiksi kalliita ratojen melutason alentamisen vaatimia toimenpiteitä. Maakunnallisen tai seudullisen radan valintakriteereinä on pidetty erityisesti radan käyttäjämääriä sekä sitä, kuinka monipuolisesti eri moottoriurheilulajeja radalla on mahdollista harrastaa. Eräs keskeinen valintakriteeri on ollut yli kuntarajojen tapahtuva liikkuminen radoille. Maakunnalliset ja seudulliset moottoriradat Selvityksen perusteella maakunnallisina ja seudullisina moottoriratoina Uudellamaalla on perusteita kehittää seuraavia: Hyvinkään moottoriurheilukeskus (Hyvinkää/Hausjärvi) Vantaan vauhtikeskus Kulmakorven uusi rata (Espoo) Mäntsälän moottorirata, selvityskohde Nummelan kartingrata (Vihti). Kulmakorven radan on tarkoitus korvata Espoossa sijaitseva Kellonummen rata sekä tarjota paljon tätä rataa monipuolisemmat harrastusmahdollisuudet. Kulmakorven rata-alueen käyttöönoton mahdollisuuksia on parannettu meluvallien rakentamisella, mutta toisaalta alueelle kohdistuu myös muita maankäyttöpaineita. Mäntsälän moottorirata on esitetty selvityskohteena. Harrastustoiminta nykyisellä radalla on pienimuotoista, mutta radan sijainti yhdistettynä läheisen moottoritien liittymän alueen maankäytön kehittämismahdollisuuksiin tekee siitä mielenkiintoisen tarkastelukohteen. Nummelan kartingrata on osoitettu maakunnalliseksi kohteeksi sen suuren käyttäjämäärän takia, vaikka radan sijainti tärkeällä pohjavesialueella asettaa rajoituksia toiminnan laajentamiselle. Uudenmaan moottoriurheiluradat : 9

12 Valtakunnallisia keskuksia on suunnitteilla Etelä- Suomeen, mutta päätöksiä rakentamisesta ei ole tehty. Suunnitelmissa pisimmällä ollaan Kouvolan seudulla. Parhaat edellytykset kehittyä valtakunnalliseksi moottoriurheilukeskukseksi Uudenmaan alueella on Vantaan vauhtikeskuksella. Muut selvityksessä esitetyt radat ovat luonteeltaan paikallisia. Paikallisten ryhmään sisältyy hyvin erityyppisiä ratoja, joiden koko ja taso vaihtelevat huomattavasti. Paikallisiksi on luokiteltu sellaiset radat, joilla on lähinnä paikallista merkitystä ja joiden toiminnan jatkuminen nykylaajuudessa tulisi turvata kuntakaavoituksen yhteydessä. Vaikka näillä radoilla ei useinkaan ole merkittäviä laajentamismahdollisuuksia, niillä on tärkeä merkitys harrastustoiminnan näkökulmasta. Moottorirata-alueen sijoituspaikan valinnassa, suunnittelussa ja rakentamisessa tulee ottaa huomioon riittävän pitkä aikatähtäin. Monia ratoja on jouduttu lakkauttamaan radan läheisyyteen sen perustamisen jälkeen laajenneen asutuksen seurauksena. Rata-alueiden aluevaraukset riittävine suoja-alueineen on niiden toiminnan turvaamisen kannalta tarpeellista sisällyttää yleispiirteisiin kaavoihin. 10 : Uudenmaan moottoriurheiluradat

13 2. Moottoriratojen sijoitusnäkökohtia 2.1 Moottoriratojen perustaminen ja ympäristölupa Ulkona sijaitsevalle moottoriradalle tarvitaan ympäristönsuojelulain mukaan aina ympäristölupa. Uutta moottorirataa perustettaessa lupa haetaan sen kunnan ympäristöviranomaiselta, jonka alueelle rata aiotaan sijoittaa. Myös toiminnan oleellinen muuttaminen on luvanvaraista. Vanhoista moottoriradoista on tehtävä ympäristönsuojelulain mukainen ilmoitus alueelliselle ympäristökeskukselle. Ilmoitus tuli tehdä vuoden 2001 helmikuun loppuun mennessä. Alueellinen ympäristökeskus lähettää ilmoituksen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle tarkistettavaksi. Tämä harkitsee ilmoituksen johdosta tehtävät jatkotoimenpiteet ja lähettää niistä tiedon ympäristökeskukselle. Käytännössä tämä tarkoittaa päätöstä luvan tarpeesta. Jokaisen moottoriratatoimintaa harjoittavan yhdistyksen tulee kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen niin vaatiessa toimittaa ympäristölupahakemus käsiteltäväksi lupaharkintaa varten. Alueellinen ympäristökeskus ratkaisee toiminnan ympäristöluvan, jos radan vaikutukset kohdistuvat kahden tai useamman kunnan alueelle. Pohjavesialueilla sijaitsevista radoista ympäristökeskus antaa lausunnon lupaviranomaiselle. Ympäristölupakäsittelyn yhteydessä selvitetään moottoriratatoiminnasta mahdollisesti aiheutuvat ympäristöhaitat, mm. melukysymykset ja maaperän tai pohjaveden pilaantuminen. Selvitysten perusteella määritetään, millä edellytyksillä lupa voidaan myöntää ko. toimintaan. Lupakäsittelyn lopputuloksena voi olla, ettei toiminnalle voida enää myöntää lupaa, tai määräykset voivat olla aikaisempaa tiukemmat. Ympäristölupa moottoriratatoimintaan kuitenkin myönnetään, jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain vaatimukset sekä noudattaa luonnonsuojelulain säädöksiä. Toiminnasta ei saa, asetettavat lupamääräykset ja sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheutua yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa: terveyshaittaa merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa ympäristönsuojelulain pilaamiskieltojen vastaista seurausta erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta muun tärkeän käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella naapuruussuhdelaissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Moottoriratoja koskevista ympäristölupapäätöksistä on mahdollista valittaa Vaasan hallinto-oikeuteen ja sieltä edelleen Korkeimpaan hallintooikeuteen. 2.2 Moottoriratojen suunnittelussa huomioitavia asioita Moottorirata-alueen sijoituspaikan valinnassa, suunnittelussa ja rakentamisessa tulee ottaa huomioon riittävän pitkä aikatähtäin. Monia ratoja on jouduttu lakkauttamaan radan läheisyyteen sen perustamisen jälkeen laajenneen asutuksen seurauksena. Rata-alueiden aluevaraukset riittävine suoja-alueineen on niiden toiminnan turvaamisen kannalta tarpeellista sisällyttää kuntien yleiskaavoihin. Tavoitteena on, että rata on mahdollisimman lähellä radan käyttäjiä ja helposti saavutettavissa. Toisaalta radan välittömässä läheisyydessä ei ympäristöhäiriöiden, lähinnä melun, vuoksi voi olla asutusta tai muita häiriöille herkkiä toimintoja kuten hoito- tai oppilaitoksia taikka virkistysalueita. Moottorirata-alueen toteuttaminen edellyttää yleensä uusia liikennejärjestyjä. Rata-alueelle on toteutettava kunnollinen tieyhteys ja alueen lähelle on varattava riittävät pysäköintitilat. Sujuvat joukkoliikenneyhteydet ovat myös tarpeen. Moottoriratojen liikenne saattaa aiheuttaa ympäristöhäiriöitä, lähinnä liikennemelua suurten kilpailujen aikana. Uudenmaan moottoriurheiluradat : 11

14 Melua tuottavia vapaa-ajan toimintoja tulee mahdollisuuksien mukaan keskittää samalle alueelle, koska näin minimoidaan syntyvä melualue. Moottorirata voidaan luontevasti sijoittaa esimerkiksi lähelle ampumarata-aluetta. Ratojen sijoittaminen muiden melua tuottavien alueiden yhteyteen, kuten lentokenttien tai teiden melualueelle on tarkoituksenmukaista. Moottoriratojen läheisyyteen on mahdollista sijoittaa muitakin urheilupaikkoja. Eri toiminnot voivat tällöin hyödyntää yhteisiä pysäköinti-, huolto- ja sosiaalitiloja. Ulkomailla moottoriratojen yhteydessä onkin usein erilaisia muita urheilulaitoksia tai alaan liittyvää yritystoimintaa. Moottoriratojen perustamista säädellään paitsi ympäristösuojelulainsäädännön myös maankäyttö- ja rakennuslain keinoin. Ennen radan rakentamista tarvitaan maankäyttö- ja rakennuslain mukainen rakennuslupa radan erilaisille rakennuksille ja rakenteille. Ainakin uusien ratojen osalta luvan myöntämisen edellytyksenä on, että moottoriratatoiminnot on huomioitu kunnan kaavoituksessa ja muissa suunnitelmissa. 12 : Uudenmaan moottoriurheiluradat

15 3. Moottoriratojen ympäristövaikutukset 3.1 Melu Moottoriurheiluradan aiheuttamaa melua voidaan arvioida monen suureen avulla. Tavallisimmin käytetyt suureet ovat melu A-painotettu maksimitaso, L Amax, ja ekvivalenttitaso, LAeq. Haittojen arviointiin käytetään yleensä fast -aikapainotettua tasoa, L AFmax. Ekvivalenttitaso voidaan määrittää yhden ratakierroksen, yhden erän eli lähdön tai koko päivän ajalle. Ajon aikainen L Afmax -taso ei periaatteessa riipu toiminnan vilkkaudesta, esimerkiksi päivittäin ajettavien ratakierrosten tai radalla päivän aikana käyvien ajoneuvojen määrästä. L Aeq -perusteiset suureet sen sijaan riippuvat ajoneuvojen melutasojen lisäksi ratakierrosten ja ajoneuvojen määristä. Moottoriurheiluratojen aiheuttamista terveydellisistä meluhaitoista on julkaistu tutkimuksia varsin vähän. Tutkimuksissa, joissa ihmisiä on pyydetty nimeämään kiusalliseksi kokemiaan ympäristömelun lajeja, on mainintoja moottoriurheiluratojen kilpa-ajoneuvojen ja kuulutuslaitteiden melusta. Moottoriurheiluratojen melu on tutkimusten mukaan koettu saman L AFmax - ja L Aeq -tason aiheuttamaa tieliikennemelua kiusallisemmaksi. Sääntöjen mukaan äänenvaimentimen käyttö on kaikissa muissa kilpailuluokissa paitsi maantieralleissa vapaaehtoista, kunhan auton melu ei ylitä sääntöjen mukaista sallittua melutasoa. Moottoripyörissä ja moottorikelkoissa on oltava äänenvaimennin. Nopeuskilpailuissa kaikki autot on sääntöjen mukaan katsastettava ennen kilpailua. Moottoripyörät katsastetaan kaikissa lajeissa, myös taitolajeissa. Säännöt eivät velvoita kilpailun järjestäjää mittaamaan melua kaikkien kilpailujen esi- tai jälkikatsastuksessa. Melumittausten tekeminen on järjestäjille vapaaehtoista, mutta jos niitä tehdään, osanottajien on sääntöjen mukaan hyväksyttävä niiden tekeminen, ja ajoneuvojen melun on oltava sääntöjen mukaista. Olemassa olevien moottoriurheiluratojen melua voidaan mitata äänitasomittareilla. Suunnitteilla olevien ratojen melua ei yleensä voida selvittää etukäteen mittaamalla, ja radan rakentaminen muuttaa yleensä myös maaston ja kasvillisuuden vaimennusta. Saatavilla olevia moottoriratamelun laskentamalleja on vähän. Suomessa on käytetty melualueiden laskentaan Ruotsin ympäristönsuojeluviraston 1980-luvun alussa laatimaa laskentamallia, Buller från motorsportsbanor, Beräkningsmodell. Mallilla voidaan laskea kilpailun aikaisia L AFmax -tasoja. Moottoriurheiluradan melu liittyy lähinnä lyhytkestoiseen ja tiettyihin aikoihin rajattuun harjoittelutoimintaan. Moottoriurheiluratojen melutasoista ei ole annettu itsenäisiä ohjearvoja tai suosituksia. Nykyiset ohjearvomme, joita käytetään esimerkiksi ampumaratamelun arvioinnissa eivät sovellu meluvaikutusten arviointiin moottoriradoilla. Tätä varten tarvittaisiin kokonaan omat ohjearvot Ruotsin esimerkin mukaisesti. Ympäristönsuojelulain mukaan melun aiheuttajalla on velvollisuus olla selvillä aiheuttamastaan melusta. Kunnan velvollisuus taas on seurata melutilannetta alueellaan. 3.2 Päästöt ilmaan Ajoneuvojen pakokaasut sisältävät pääosin happea, typpikaasua ja hiilidioksidia. Haitallisten aineiden: typenoksidien, hiilivetyjen ja häkäkaasun osuus pakokaasujen tilavuudesta on noin 1 %. Hiilidioksidin osuus vaihtelee moottorin kuormituksen mukaan. Suurilla ajonopeuksilla sen osuudeksi on mitattu 13 %. Ajoneuvoista aiheutuu päästöjä myös polttoaineen haihtumisen, renkaiden ja jarrujen kulumisen sekä päällysteen kulumisen seurauksena. Kilpailukäytössä olevien ajoneuvojen päästöt ovat periaatteessa samankaltaisia kuin muidenkin ajoneuvojen. Liikenteen ja myös moottoriurheilun päästöille on ominaista, että päästölähde on Uudenmaan moottoriurheiluradat : 13

16 matalalla lähellä maanpinnan tasoa. Tämä saattaa aiheuttaa päästömäärään nähden korkeita ilman epäpuhtauspitoisuuksia. Ajoneuvojen polttoaineenkulutus ja päästöt kasvavat nopeuden noustessa ja ajotavan muuttuessa epätasaiseksi. Moottoriurheilukilpailuissa ajoneuvon päästöt ovat siten suuremmat kuin normaalissa liikenteessä. Moottoriurheilun osuus liikenteen kokonaispäästöistä on kuitenkin hyvin pieni. 3.3 Päästöt maaperään ja vesistöihin Ilman saasteet kulkeutuvat ilmakehässä ilmavirtojen mukana hyvinkin kauas päästölähteestä. Kulkeutumisen aikana yhdisteet voivat muuttua toisiksi yhdisteiksi ja synnyttää uusia yhdisteitä. Typpimonoksidi muuttuu typpidioksidiksi ja edelleen typpihapoksi. Typen oksidit ja hiilivedyt reagoivat auringon valon vaikutuksesta ja uutena yhdisteenä muodostuu alailmakehän otsonia. Vähitellen ilmansaasteet tulevat maahan joko kuivana tai märkänä laskeutumana. Sadevesi on happamoitunut rikin ja typen oksidien määrän lisääntyessä ilmassa. Laskeuma happamoittaa maaperää ja vesistöjä. Ilman epäpuhtauspitoisuuksien ja laskeuman vaikutukset kohdistuvat ihmisten terveyteen, viihtyisyyteen, kasveihin, eläimiin, materiaaleihin, maaperään, vesistöihin, pohjaveteen ja ilmastoon. Vaikutusten mittakaava vaihtelee paikallisista alueellisiin ja maapallonlaajuisiin vaikutuksiin. Pakokaasupäästöjen vaikutukset luontoon ja materiaaleihin aiheutuvat lähinnä typen oksideista ja hiukkasista. Moottoriurheilukilpailujen luonteeseen kuuluu tietty onnettomuusriski. Onnettomuustapauksissa maaperään ja edelleen pohjaveteen ja vesistöihin voi päästä haitallisia aineita, esim. polttoaineita tai öljyä. Erityisesti maastolajeissa haitallisilla aineilla on esteetön pääsy maaperään. Moottoriratojen suunnittelussa pyritään ottamaan huomioon pohjavesien suojelu. 3.4 Sosiaaliset vaikutukset Moottoriratojen sijainti koetaan usein ongelmalliseksi ja uuden radan rakentamista vastustetaan myös periaatteellisista syistä. Todellisten häiriötekijöiden ohella moottoriratojen häiritsevyyteen vaikuttavat myös muut seikat kuten ihmisten ratoja ja autourheilua kohtaan tuntemat asenteet ja ennakkoluulot. Vastaavasti asenteet moottoriurheilua kohtaan voivat olla hyvinkin myönteisiä, sillä suomalaisten urheilijoiden kansainvälinen menestys on parantanut lajin imagoa. Suurilla kilpailutapahtumilla on vaikutuksia laajalle alueelle moottoriradan tai kilpailureitin ulkopuolelle. Kilpailu aiheuttaa melua ja päästöjä, jonka osa asukkaista kokee kiusallisena. Suuret katsojamäärät ja ylimääräinen liikenne häiritsevät lähiseudun asukkaiden normaalia elämänmenoa. Ympäristönsuojelun korostuminen ja ympäristötietoisuuden lisääntyminen on johtanut siihen, että nykyisin suuret moottoriurheilutapahtumat keräävät katsojien lisäksi paikalle myös niitä vastustavia mielenosoittajia. Moottoriurheilun harrastajille ja katsojille harrastus tarjoaa mahdollisuuden tavata samanhenkisiä ihmisiä, ja sen sosiaaliset vaikutukset ovat tältä osin myönteisiä. 3.5 Järjestäytymättömän toiminnan haittojen vähentäminen Järjestäytymättömän toiminnan ohjaus on melko vaikeaa, vaikka laki kieltää maastossa ajamisen ilman maanomistajan lupaa. Luonnolle aiheutuvia haittoja voidaan pyrkiä vähentämään esimerkiksi maastoajokielloilla, mutta niiden valvontaan ei useinkaan riitä resursseja. Parasta olisi pyrkiä aktiivisesti kanavoimaan harrastusinto järjestäytyneen toiminnan piiriin ja rajoitetuille alueille. Se vaatii suorituspaikkaverkolta riittävää tiheyttä, etteivät etäisyydet suorituspaikoille muodostu kohtuuttomiksi. 14 : Uudenmaan moottoriurheiluradat

17 4. Moottoriratojen nykytilanne 4.1 Moottoriurheilun harrastajista Uudenmaan alueella on runsaasti moottoriurheilun aktiivisia harrastajia ja katsojia. Järjestäytyneen seuratoiminnan piirissä on noin jäsentä. Moottoriurheilun harrastajat ovat jakautuneet useisiin pieniin paikallisiin seuroihin ja yhdistyksiin. Seurojen valtakunnallisina kattojärjestöinä toimivat AKK-Motorsport ry, johon autourheilijat kuuluvat, sekä Suomen Moottoriliitto ry, johon kuuluvat moottoripyöräilijät ja -kelkkailijat. Moottoriratoja koskevat tiedot on koottu kyselyllä, joka lähetettiin moottoriurheiluseuroille Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maakuntien alueella. Tietoja täydennettiin kuntien ympäristöviranomaisille suunnatulla täydentämispyynnöllä, joka lähetettiin myös eräille Kanta-Hämeen maakunnan kunnille. Ratojen kehittämismahdollisuuksia on kuitenkin selvitetty tarkemmin ainoastaan Uudenmaan liiton alueella. Inventointia varten laadittiin kyselykaavakkeet erikseen autourheiluja moottoripyöräradoille. Kyselyn malli on esitetty liitteessä 1. Tiedot moottoriratojen nykytilanteesta Uudenmaan alueella ja lähikunnissa on esitetty kuvassa Käytössä olevat moottoriradat Selvitysalueella on käytössä yhteensä 31 moottorirataa joista Uudenmaan liiton alueella 24, Itä-Uudenmaan liiton alueella kolme sekä Kanta- Hämeen maakunnan eteläosissa neljä rataa. Näistä 10 on autourheiluratoja, 17 moottoripyöräratoja ja neljä moottoriurheiluratoja, joissa on mahdollista harrastaa sekä autourheilua että moottoripyöräilyä. Uudenmaan liiton alueella käytössä olevat moottoriradat sijoittuvat 15 kuntaan. Yhdeksässä liiton kunnassa ei ole lainkaan moottorirataa. Nämä kunnat ovat Inkoo, Järvenpää, Karjaa, Karjalohja, Kauniainen, Nummi-Pusula, Pohja, Sammatti ja Tuusula. Autourheiluratojen sijainti ilmenee kuvasta 2 ja moottoripyöräratojen sijainti kuvasta 3. Tietoja radoista on esitetty liitteessä 2. Yksityiskohtaisemmat ratatiedot sekä tiedot maakunnan alueen ulkopuolisista radoista on koottu osoitteeseen Moottoriratojen lukumäärä yksinään ei kerro koko tilannetta moottoriurheilun harrastusmahdollisuuksista. Siihen vaikuttavat mm. ratojen saavutettavuus ja kullakin moottoriradalla olevat ratatyypit. Autourheilun osalta yleisimmin esiintyvä ratatyyppi on kartingrata, joka on noin 50 %:lla kaikista autourheiluradoista. Toiseksi yleisin on rallirata (33 %) ja kolmanneksi yleisin jokamiesrata (27 %). Moottoripyöräilyn osalta yleisin ratatyyppi on motocrossrata, joka on noin 66 %:lla kaikista moottoripyöräradoista. Toiseksi yleisin on endurorata (44 %) ja kolmanneksi yleisin trialrata (18 %). Ratatyypit käyvät selville kuvasta 4. Ympäristölupaa varten vaadittujen selvitysten tekeminen on monen radan osalta käynnissä. Vastausten perusteella meluselvitys on tehty 17 radalla ja pohjavesiselvitys kahdeksalla radalla. Osa radanpitäjistä jätti vastaamatta selvityksiä koskevaan kysymykseen. Radoilla tehdyt selvitykset on havainnollistettu kuvassa 5. Selvitysalueen radoista ympäristölupa on myönnetty toistaiseksi vain yhdeksälle radalle. Lisäksi kahden radan ympäristölupaprosessi on kesken. Kahdeksallatoista radalla on olemassa sijoituspaikkalupa. Usean radan kohdalla ympäristöluvan tarveharkinta on viranomaisilla vielä kesken. Ratojen pitäjiltä saatujen vastausten perusteella luvan hakemista on pidetty hankalana. Ratojen lupatilanne on havainnollistettu kuvassa 6. Moottoriratojen vuosittaisten käyttäjämäärien vaihteluväli on suuri, ja ratakohtaiset arviot vaihtelevat pienten ratojen alle sadasta käyttäjästä suurten ratojen jopa käyttäjään. Ratojen käyttäjämääriä on moottoriratakuvissa havainnollistettu kohdemerkinnän kokoa vaihtelemalla. Moottoriratojen maanomistus on kyselyn mukaan vain kahdessa tapauksessa moottoriurheiluseuralla itsellään ja 24 tapauksessa muussa omistuksessa. Uudenmaan moottoriurheiluradat : 15

18 Kuva 1. Kaikki moottoriurheiluradat käyttäjämäärien mukaan (Uudenmaan liitto 2006). 16 : Uudenmaan moottoriurheiluradat

19 Kuva 2. Autourheiluradat käyttäjämäärien mukaan (Uudenmaan liitto 2006). Uudenmaan moottoriurheiluradat : 17

20 Kuva 3. Moottoripyöräradat käyttäjämäärien mukaan (Uudenmaan liitto 2006). 18 : Uudenmaan moottoriurheiluradat

Pohjois-Savon liiton julkaisu A:57. Kannet: Irma Toivanen Taitto: Marja Partanen. Painosmäärä 100 kpl Kuopio 2008

Pohjois-Savon liiton julkaisu A:57. Kannet: Irma Toivanen Taitto: Marja Partanen. Painosmäärä 100 kpl Kuopio 2008 1 PohjoisSavon liiton julkaisu A:57 Kannet: Irma Toivanen Taitto: Marja Partanen Painosmäärä 100 kpl Kuopio 2008 PohjoisSavon liitto Sepänkatu 1, Kuopio, PL 247, 70101 Kuopio puh. (017) 550 1400 email:

Lisätiedot

Hakija Turun Moottorikerho ry, Itäinen Pitkäkatu 21, 20700 TURKU

Hakija Turun Moottorikerho ry, Itäinen Pitkäkatu 21, 20700 TURKU VAASAN HALLINTO-OIKEUS Valitus ympäristöluvasta/ Turun Moottorikerho ry:n enduromoottoripyörien maastoharjoittelurata/liedon Rakennus- ja ympäristölautakunta 101/25.6.2008 (Ympäristönsuojelulain 35 :n

Lisätiedot

Ohjausvaikutus alueiden käytön suunnitteluun (MRL 32.1 ja 32.3 )

Ohjausvaikutus alueiden käytön suunnitteluun (MRL 32.1 ja 32.3 ) Maakuntakaavan oikeusvaikutukset, Keski-Suomen liitto 1.6.2004 Jukka Reinikainen, YM MAAKUNTAKAAVAN OIKEUSVAIKUTUKSET Ohjausvaikutus alueiden käytön suunnitteluun (MRL 32.1 ja 32.3 ) Viranomaisvaikutus

Lisätiedot

TEURASTAMOTOIMINNAN YMPÄRISTÖLUPA. Anna Järvinen vs. ympäristönsuojelusihteeri Kosken Tl kunta

TEURASTAMOTOIMINNAN YMPÄRISTÖLUPA. Anna Järvinen vs. ympäristönsuojelusihteeri Kosken Tl kunta TEURASTAMOTOIMINNAN YMPÄRISTÖLUPA Anna Järvinen vs. ympäristönsuojelusihteeri Kosken Tl kunta Ympäristölupa tarvitaan: Kun tuotantokapasiteetti on vähintään 5 tonnia ruhoja päivässä. Toimintaan, josta

Lisätiedot

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? 2 maakuntakaavoitus on suunnittelua, jolla päätetään maakunnan tai useamman kunnan suuret maankäytön linjaukset. Kaava on kartta tulevaisuuteen Kaavoituksella ohjataan jokaisen arkeen

Lisätiedot

Uudenmaan liitto. Riitta Murto-Laitinen Aluesuunnittelusta vastaava johtaja. Uudenmaan liitto Nylands förbund

Uudenmaan liitto. Riitta Murto-Laitinen Aluesuunnittelusta vastaava johtaja. Uudenmaan liitto Nylands förbund 1 Uudenmaan liitto Riitta Murto-Laitinen Aluesuunnittelusta vastaava johtaja Ampumaradat ja kaavoitusprosessi CASE-metropolialue Ampumaratojen tulevaisuus seminaari, 5.3.2010 Johtaja Riitta Murto-Laitinen,

Lisätiedot

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? 2 MAAKUNTAKAAVOITUS on suunnittelua, jolla päätetään maakunnan tai useamman kunnan suuret maankäytön linjaukset. KAAVA ON KARTTA TULEVAISUUTEEN Kaavoituksella ohjataan jokaisen arkeen

Lisätiedot

Maakuntakaavoitus ase- ja ampumaharrastuksen kannalta

Maakuntakaavoitus ase- ja ampumaharrastuksen kannalta Maakuntakaavoitus ase- ja ampumaharrastuksen kannalta Tuli seis vai turvallisia laukauksia -seminaari 25.4.2008 Johtaja Riitta Murto-Laitinen, Uudenmaan liitto 2 MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN MALLI 3 MAANKÄYTTÖ-

Lisätiedot

Ampumarata ympäristöturvallisuuden näkökulmasta. Outi Pyy, Suomen ympäristökeskus Turvallinen ampumarata -seminaari 2.3.2012

Ampumarata ympäristöturvallisuuden näkökulmasta. Outi Pyy, Suomen ympäristökeskus Turvallinen ampumarata -seminaari 2.3.2012 Ampumarata ympäristöturvallisuuden näkökulmasta Outi Pyy, Suomen ympäristökeskus Turvallinen ampumarata -seminaari 2.3.2012 Esityksen sisältö Rajautuu haitallisten aineiden aiheuttamiin riskeihin Ympäristöhaitan

Lisätiedot

Katsaus maakuntakaavoituksen. Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015

Katsaus maakuntakaavoituksen. Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015 Katsaus maakuntakaavoituksen maailmaan Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015 Iltapäivän sisältö Mikä on Uudenmaan liitto? Entä maakuntakaava? Maakunta-arkkitehti Kristiina Rinkinen Maisema-arkkitehdin

Lisätiedot

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? ETELÄ-KARJALAN LIITTO ALUESUUNNITTELU 2017 ARTO HÄMÄLÄINEN MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? Kaavoituksella ohjataan hyvin arkisia asioita, joita ei välttämättä edes tule ajatelleeksi. Kuten

Lisätiedot

PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILA 10:136 KIVENKOLO

PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILA 10:136 KIVENKOLO HIRVENSALMEN KUNTA PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILA 10:136 KIVENKOLO Kaavaselostus 5.9.2012 Kaavan vireilletulo: Tekninen lautakunta 28.2.2012 31 Kaavan hyväksyminen: Tekninen lautakunta 18.9.2012

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2015

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2015 KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2015 2.6.2015 1 / 8 Maakuntakaavoitus Maakuntakaava on maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 132/1999) mukainen pitkän aikavälin yleispiirteinen suunnitelma maakunnan yhdyskuntarakenteesta

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2016

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2016 KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2016 23.11.2016 1 / 8 Maakuntakaavoitus Maakuntakaava on maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 132/1999) mukainen pitkän aikavälin yleispiirteinen suunnitelma maakunnan yhdyskuntarakenteesta

Lisätiedot

Vantaanjoki-neuvottelukunnan VESI KAAVASSA SEMINAARI 25.9.2007 MAAKUNTAKAAVOITUKSEN KEINOT. ympäristösuunnittelija Lasse Rekola Uudenmaan liitto

Vantaanjoki-neuvottelukunnan VESI KAAVASSA SEMINAARI 25.9.2007 MAAKUNTAKAAVOITUKSEN KEINOT. ympäristösuunnittelija Lasse Rekola Uudenmaan liitto Vantaanjoki-neuvottelukunnan VESI KAAVASSA SEMINAARI 25.9.2007 MAAKUNTAKAAVOITUKSEN KEINOT ympäristösuunnittelija Lasse Rekola Uudenmaan liitto 2 VESI MAAKUNTAKAAVASSA Seuraavassa lyhyesti: Maakuntakaavasta

Lisätiedot

HEINÄVEDEN KUNTA HEINÄVEDEN JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS. Kaavaselostus 14.4.2015. Kaavan vireille tulo: Kunnanhallitus 15.9.

HEINÄVEDEN KUNTA HEINÄVEDEN JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS. Kaavaselostus 14.4.2015. Kaavan vireille tulo: Kunnanhallitus 15.9. HEINÄVEDEN KUNTA HEINÄVEDEN JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus 14.4.2015 Kaavan vireille tulo: Kunnanhallitus 15.9.2014 162 Kaavan hyväksyminen: Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto 1. Sisällysluettelo

Lisätiedot

ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen. Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö

ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen. Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen näkökulmasta Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö 30.8.2013 ELY:n tehtäviä (kytkös metsiin) Alueidenkäyttö, yhdyskuntarakenne

Lisätiedot

Rakentamis- ja toimenpiderajoitukset, rakennuskielto

Rakentamis- ja toimenpiderajoitukset, rakennuskielto Rakentamis- ja toimenpiderajoitukset, rakennuskielto Prof. Kai T. Kokko Lapin yliopisto, syksy 2011 Tentit 24.11. ja 26.1. Sisältö Rakentamisrajoitukset Toimenpiderajoitus Rakennuskiellot 1a Ehdollinen

Lisätiedot

Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa. Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3.

Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa. Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3. Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3.2012 Alueidenkäytön suunnittelun tavoitteet (maankäyttö- ja rakennuslaki

Lisätiedot

PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILAT 2:43 HARJAKALLIO, 2:73 HÄÄHKIÄINEN, 2:42 KOKKOKALLIO

PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILAT 2:43 HARJAKALLIO, 2:73 HÄÄHKIÄINEN, 2:42 KOKKOKALLIO HIRVENSALMEN KUNTA PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILAT 2:43 HARJAKALLIO, 2:73 HÄÄHKIÄINEN, 2:42 KOKKOKALLIO Kaavaselostus 20.2.2012 Kaavan vireilletulo: Tekninen lautakunta 7.10.2011 39 Kaavan hyväksyminen:

Lisätiedot

2. Ovatko kunnassanne sijaitsevat ampuma- ja moottoriurheiluradat huomioitu asema-ja yleiskaavoissa

2. Ovatko kunnassanne sijaitsevat ampuma- ja moottoriurheiluradat huomioitu asema-ja yleiskaavoissa KAAVOITUSYKSIKKÖ HEINOLAN KAUPUNKI 03.07.2013-1 44 I R T V I E H E I N O L A A N VIITE Kysymykset Heinolan kaupungin kaavoitusviranomaiselle, 11.06.2013 / WSP Finland Oy, Ilkka Oikarinen (ilkka.oikarinen@wspgroup.fi)

Lisätiedot

LÄNSIOSAN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILA 1:104 NOUKKALA

LÄNSIOSAN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILA 1:104 NOUKKALA HIRVENSALMEN KUNTA LÄNSIOSAN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILA 1:104 NOUKKALA Kaavaselostus, ehdotus 4.9.2017 Kaavan hyväksyminen: Tekninen lautakunta Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto 1. Sisällysluettelo 1.

Lisätiedot

Ekologiset yhteydet, MRL ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Nunu Pesu ympäristöministeriö

Ekologiset yhteydet, MRL ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Nunu Pesu ympäristöministeriö Ekologiset yhteydet, MRL ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Nunu Pesu ympäristöministeriö 27.3.2013 Maankäyttö- ja rakennuslaki MRL 1 Lain yleinen tavoite Tämän lain tavoitteena on järjestää

Lisätiedot

Uudenmaan vaihemaakuntakaava. Pääkaupunkiseudun neuvottelukunta

Uudenmaan vaihemaakuntakaava. Pääkaupunkiseudun neuvottelukunta Uudenmaan vaihemaakuntakaava Pääkaupunkiseudun neuvottelukunta 21.11.2006 2 Maakuntakaava vahvistettu Valitukset hylättiin Kaksi aluetta vahvistamatta Ohjeita jatkokaavoitukselle Voimaan jo ennen lainvoimaisuutta

Lisätiedot

Tuulivoima kaavoituksessa. Tuulivoima.laisuus Lai.la, 28.11.2013 Aleksis Klap

Tuulivoima kaavoituksessa. Tuulivoima.laisuus Lai.la, 28.11.2013 Aleksis Klap Tuulivoima kaavoituksessa Tuulivoima.laisuus Lai.la, 28.11.2013 Aleksis Klap MITÄ SELVITETÄÄN Valtakunnalliset alueidenkäyhö- tavoiheet MaankäyHö- ja rakennuslaki EU:n säädökset Strategiat ja ohjelmat

Lisätiedot

RAJAMÄEN SÄHKÖASEMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS Rajamäki, Urttila

RAJAMÄEN SÄHKÖASEMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS Rajamäki, Urttila Kaavatunnus 1/6 1-153 Asianumero RAJAMÄEN SÄHKÖASEMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS Rajamäki, Urttila Asemakaavan muutos koskee tiloja 543-414-1-219 ja -220 Asemakaavan muutoksella muodostuvat korttelin 1130 tontit

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2014

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2014 KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2014 12.8.2014 1 / 8 Maakuntakaavoitus Maakuntakaava on maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 132/1999) mukainen pitkän aikavälin yleispiirteinen suunnitelma maakunnan yhdyskuntarakenteesta

Lisätiedot

Pilaantumattoman maa-aineksen hyödyntäminen peltoviljelyn kasvuolosuhteiden parantamiseksi

Pilaantumattoman maa-aineksen hyödyntäminen peltoviljelyn kasvuolosuhteiden parantamiseksi Pilaantumattoman maa-aineksen hyödyntäminen peltoviljelyn kasvuolosuhteiden parantamiseksi Ympäristönsuojelun neuvottelupäivä 23.9.2015 29.9.2015 1 Hankkeen sijainti ja laajuus Hanke koskee n. 15 ha:n

Lisätiedot

Ylitarkastaja Jukka Timperi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Ylitarkastaja Jukka Timperi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Ylitarkastaja Jukka Timperi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 28.11.2013 1 Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) Laki ympäristövaikutusten

Lisätiedot

Kaavoitus ja pohjavedet. Hydrogeologi Timo Kinnunen Uudenmaan ELY-keskus Luonnon- ja vesiensuojelun yksikkö

Kaavoitus ja pohjavedet. Hydrogeologi Timo Kinnunen Uudenmaan ELY-keskus Luonnon- ja vesiensuojelun yksikkö Kaavoitus ja pohjavedet Hydrogeologi Timo Kinnunen Uudenmaan ELY-keskus Luonnon- ja vesiensuojelun yksikkö 7.10.2015 Kaavoitus ja pohjavedet, sisältö: Maankäytön suunnittelujärjestelmä Suomessa Esimerkkejä

Lisätiedot

JOUTSAN KUNTA / RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS

JOUTSAN KUNTA / RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS JOUTSA KOIVULA 172-413-1-45 RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS SELOSTUS Ote rantaosayleiskaavakartasta, kaavamuutosalueella punainen rajaus SISÄLLYSLUETTELO 1. LÄHTÖKOHDAT 1.1 Selvitys suunnittelualueen oloista

Lisätiedot

Lahnuksen ampumarata, Espoo

Lahnuksen ampumarata, Espoo Lahnuksen ampumarata, Espoo Uusiutuva aselainsäädäntö seminaari Ampumaharrastusfoorumi 25.4.2014 Rantasipi Airport hotelli, Vantaa Ville Maijanen Puheenjohtaja (11.2.2014 alkaen) Espoon Ampumaratayhdistys

Lisätiedot

Maakuntakaava ja ampumaradat. Suunnittelujohtaja Paula Qvick

Maakuntakaava ja ampumaradat. Suunnittelujohtaja Paula Qvick Maakuntakaava ja ampumaradat Suunnittelujohtaja Paula Qvick 22.8.2017 Maakuntakaava kaavajärjestelmässä Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Periaate: kaavaratkaisu täsmentyy yksityiskohtaisemmassa

Lisätiedot

JOUTSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 100 / 1 ASEMAKAAVASELOSTUS. Ote asemakaavakartasta, kaavamuutosalue rajattuna punaisella

JOUTSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 100 / 1 ASEMAKAAVASELOSTUS. Ote asemakaavakartasta, kaavamuutosalue rajattuna punaisella JOUTSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 100 / 1 ASEMAKAAVASELOSTUS Ote asemakaavakartasta, kaavamuutosalue rajattuna punaisella SISÄLLYSLUETTELO 1. LÄHTÖKOHDAT 1.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 1.2

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.5.2015

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.5.2015 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.5.2015 VETELIN KUNTA Harmaakiven asemakaavan muutos ja laajennus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö-ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön

Lisätiedot

Kiviaineshuolto kaavoituksessa

Kiviaineshuolto kaavoituksessa Kiviaineshuolto kaavoituksessa Maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys Esityksen sisältö Kaavahierarkia ja VAT Maakuntakaavan rooli ja Pirkanmaan maakuntakaava Yleiskaavoitus Eri kaavatasojen

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ULLAVANJÄRVEN YLEISKAAVAN MUUTOS TILA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ULLAVANJÄRVEN YLEISKAAVAN MUUTOS TILA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ULLAVANJÄRVEN YLEISKAAVAN MUUTOS TILA 272-430- 15-47 Kokkolan kaupunki Tekninen palvelukeskus Kaupunkiympäristön vastuualue Kaavoituspalvelut PL 43, 67101 Kokkola

Lisätiedot

Osmajärven alueen ranta- asemakaava, osittainen kumoaminen

Osmajärven alueen ranta- asemakaava, osittainen kumoaminen S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A LEPPÄVIRRAN KUNTA Osmajärven alueen ranta- asemakaava, osittainen kumoaminen Kaavaselostus, ehdotus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20689 Kaavaselostus, ehdotus 1

Lisätiedot

Tuulivoimalamelun haittojen arviointi suunnittelussa ja valvonnassa. Kaavoituspäällikkö Janne Nulpponen, Etelä-Savon maakuntaliitto

Tuulivoimalamelun haittojen arviointi suunnittelussa ja valvonnassa. Kaavoituspäällikkö Janne Nulpponen, Etelä-Savon maakuntaliitto Tuulivoimalamelun haittojen arviointi suunnittelussa ja valvonnassa Kaavoituspäällikkö Janne Nulpponen, Etelä-Savon maakuntaliitto Tuulivoimalan ääni roottorin lapojen aerodynaaminen ääni ja koneiston

Lisätiedot

Kirkonkylän osayleiskaava

Kirkonkylän osayleiskaava Kirkonkylän osayleiskaava Yleiskaavapäällikkö Anita Pihala 8.6.2016 1 Osayleiskaavatyö alkaa... Miksi? Kirkonkylän kehittämistä varten laaditaan osayleiskaava, jossa ratkaistaan alueen maankäytölliset

Lisätiedot

MATTI-tietojärjestelmä ja PIMA-kunnostukset tilastokatsaus

MATTI-tietojärjestelmä ja PIMA-kunnostukset tilastokatsaus MATTI-tietojärjestelmä ja PIMA-kunnostukset tilastokatsaus Mutku ry 21.3.2013 Outi Pyy, Suomen ympäristökeskus Käsiteltävät aiheet Maaperän tilan tietojärjestelmä Tietojärjestelmän kohteet Alueiden kunnostaminen

Lisätiedot

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI VALTAKUNNALLISTEN ALUEDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN OHJAAVUUS JOUNI LAITINEN 23.1.2012 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT) Valtioneuvosto päätti

Lisätiedot

Tuulivoimakaavoitus Kymenlaaksossa. 3.10.2013 Lotta Vuorinen

Tuulivoimakaavoitus Kymenlaaksossa. 3.10.2013 Lotta Vuorinen Tuulivoimakaavoitus Kymenlaaksossa 3.10.2013 Lotta Vuorinen Tuulivoiman maakuntakaavoitus 11.10.2013 Mitä maakuntakaavoitus on? Maakuntakaava on yleispiirteinen suunnitelma alueiden käytöstä maakunnassa

Lisätiedot

Ampumaradat ja viranomaisohjauksen tulevaisuuden näkymätseminaari

Ampumaradat ja viranomaisohjauksen tulevaisuuden näkymätseminaari Ampumaradat ja viranomaisohjauksen tulevaisuuden näkymätseminaari Helsinki Kansliapäällikö Hannele Pokka Ympäristöministeriö 1 tulevaisuuden näkymät seminaari. Ampumaratoja on Suomessa yli 600, melkein

Lisätiedot

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA 4.4.2016 LEMIN KUNTA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma I SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ... 1 2 SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

MELUN- JA TÄRINÄNTORJUNTA MAANKÄYTÖN SUUNNITTELUSSA. Opas ja sen soveltaminen käytäntöön

MELUN- JA TÄRINÄNTORJUNTA MAANKÄYTÖN SUUNNITTELUSSA. Opas ja sen soveltaminen käytäntöön MELUN- JA TÄRINÄNTORJUNTA MAANKÄYTÖN SUUNNITTELUSSA Opas ja sen soveltaminen käytäntöön 7.12.2013 Taustaksi Uudenmaan ELY-keskus on laatinut oppaan MELUN- JA TÄRINÄNTORJUNTA MAANKÄYTÖN SUUNNITTELUSSA Perustuu

Lisätiedot

viherrakenne ja maatalousalueet Uudellamaalla maakuntakaavan näkökulmasta Kehittämispäällikkö Sirkku Huisko Uudenmaan liitto 13.6.

viherrakenne ja maatalousalueet Uudellamaalla maakuntakaavan näkökulmasta Kehittämispäällikkö Sirkku Huisko Uudenmaan liitto 13.6. viherrakenne ja maatalousalueet Uudellamaalla maakuntakaavan näkökulmasta Kehittämispäällikkö Sirkku Huisko Uudenmaan liitto 13.6.2013 Esityksen sisältö Maakunta Maakuntakaava osana kaavajärjestelmää j

Lisätiedot

Kanta-Hämeen 2. vaihemaakuntakaava

Kanta-Hämeen 2. vaihemaakuntakaava Kanta-Hämeen 2. vaihemaakuntakaava Luonnonvarat ja liikenne Merkinnät, määräykset ja suositukset 19.1.2015 Kaavaehdotus Hyväksytty maakuntahallituksessa 3.11.2014 1 Rakentamisrajoitus Maakuntakaavan MRL

Lisätiedot

Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaava luonnos valmistumassa. Mediatilaisuus 4.12.2014 Riitta Murto-Laitinen

Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaava luonnos valmistumassa. Mediatilaisuus 4.12.2014 Riitta Murto-Laitinen Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaava luonnos valmistumassa Mediatilaisuus 4.12.2014 Riitta Murto-Laitinen Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaava Tavoitteena kestävää kilpailukykyä ja hyvinvointia Uudellemaalle Aikatähtäin

Lisätiedot

SAVONLINNAN KAUPUNKI TURTIANNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSTUS, LUONNOS

SAVONLINNAN KAUPUNKI TURTIANNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSTUS, LUONNOS 1 SAVONLINNAN KAUPUNKI TURTIANNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSTUS, LUONNOS TURTIANNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN KUMOAMINEN OSALLE TILASTA 740-577-2-3 Arkkitehtitoimisto Keijo Tolppa 12.6.2015

Lisätiedot

Salla Sallatunturin asemakaava Pan Parks Poropuisto alue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Salla Sallatunturin asemakaava Pan Parks Poropuisto alue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Salla Sallatunturin asemakaava Pan Parks Poropuisto alue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 09.07.2009 Sallan kunta Seitap Oy 2009 Seitap Oy Osallistumis-

Lisätiedot

LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan muutos) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA

LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan muutos) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan muutos) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA Pälkäneen kunta 3.6.2015 LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan

Lisätiedot

KIVIAINESHUOLLON KEHITYSKUVAT UUDELLAMAALLA. Johtaja Riitta Murto-Laitinen

KIVIAINESHUOLLON KEHITYSKUVAT UUDELLAMAALLA. Johtaja Riitta Murto-Laitinen KIVIAINESHUOLLON KEHITYSKUVAT UUDELLAMAALLA Johtaja Riitta Murto-Laitinen 2.10.2008 Uudenmaan liiton alue ja jäsenkunnat Tampere HYVINKÄÄ MÄNTSÄLÄ Lahti KARKKILA Turku Hanko Helsinki NUMMI- PUSULA SAMMATTI

Lisätiedot

55 12.05.2015. Lausunto: Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen esikunta/taipalsaaren harjoitus- ja ampuma-alueen ampumaratojen ympäristölupahakemus

55 12.05.2015. Lausunto: Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen esikunta/taipalsaaren harjoitus- ja ampuma-alueen ampumaratojen ympäristölupahakemus Lappeenrannan seudun ympäristölautakunta 55 12.05.2015 Lausunto: Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen esikunta/taipalsaaren harjoitus- ja ampuma-alueen ampumaratojen ympäristölupahakemus 154/11.01.00.01/2015

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Suunnitteluvarauksen jatkaminen Kulmakorvesta Espoon Moottoriradat ry:lle

Espoon kaupunki Pöytäkirja Suunnitteluvarauksen jatkaminen Kulmakorvesta Espoon Moottoriradat ry:lle 112015 Sivu 1 / 1 5507/10.00.02/2014 10 12015 139 Suunnitteluvarauksen jatkaminen Kulmakorvesta Espoon Moottoriradat ry:lle Valmistelijat / lisätiedot: Juha Pulkkinen, puh. 046 877 1881 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

KORTTELIN 374 MELUSELVITYS, RAUMA RAUMAN KAUPUNKI

KORTTELIN 374 MELUSELVITYS, RAUMA RAUMAN KAUPUNKI Vastaanottaja Rauman kaupunki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 23.6.2014 KORTTELIN 374 MELUSELVITYS, RAUMA RAUMAN KAUPUNKI KORTTELIN 374 MELUSELVITYS, RAUMA RAUMAN KAUPUNKI Päivämäärä 23.6.2014 Laatija

Lisätiedot

Tuusulan Moottorikerho ry Turku 11.9.2009 c/o Hannu Lehtinen Kuusamontie 44 Sivu 1(6) 04380 Tuusula MITTAUSSUUNNITELMA

Tuusulan Moottorikerho ry Turku 11.9.2009 c/o Hannu Lehtinen Kuusamontie 44 Sivu 1(6) 04380 Tuusula MITTAUSSUUNNITELMA 16 Mittaussuunnitelma PR-Y1384 Tuusulan Moottorikerho ry Tuusulan Moottorikerho ry Turku 11.9.2009 c/o Hannu Lehtinen Kuusamontie 44 Sivu 1(6) 04380 Tuusula MITTAUSSUUNNITELMA Tuusulan Moottorikerho ry

Lisätiedot

JOUTSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 407 / 5,6,7 ASEMAKAAVASELOSTUS. Ote peruskartasta, kaavamuutosalue rajattuna keltaisella

JOUTSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 407 / 5,6,7 ASEMAKAAVASELOSTUS. Ote peruskartasta, kaavamuutosalue rajattuna keltaisella JOUTSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 407 / 5,6,7 ASEMAKAAVASELOSTUS Ote peruskartasta, kaavamuutosalue rajattuna keltaisella SISÄLLYSLUETTELO 1. LÄHTÖKOHDAT 1.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 1.2

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ja 64 )

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ja 64 ) INKOON KUNTA BARÖSUNDIN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ja 64 ) Kaava-alue Kaava-alue käsittää Barösundin kyläkeskuksen ympäristöineen Orslandetin saaressa. Kaava-alue on rajattu

Lisätiedot

PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2014. viistokuva: MOVA kuvaaja Jari Kokkonen

PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2014. viistokuva: MOVA kuvaaja Jari Kokkonen PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2014 viistokuva: MOVA kuvaaja Jari Kokkonen Pyhäjärven kaupunginvaltuusto hyväksynyt..2014 KAAVOITUSKATSAUS 2014 1.5.2014 Maankäyttö- ja rakennuslain 7 :n mukaisesti

Lisätiedot

Rantaosayleiskaavamuutoksen selostus

Rantaosayleiskaavamuutoksen selostus Nurmeksen kaupungin Pielisen - Kuokkastenjärven rantaosayleiskaavan osittainen muutos (Nurmesniemi I) Kuva 1: Sijainti Rantaosayleiskaavamuutoksen selostus NURMEKSEN KAUPUNKI Lieksan ja Nurmeksen tekninen

Lisätiedot

Maisemat maakuntakaavoituksessa

Maisemat maakuntakaavoituksessa Maisemat maakuntakaavoituksessa Maankäyttö- ja rakennuslain arviointiin liittyvä työpaja 26.11.2012 Ympäristöministeriö Marja Mäntynen Oikeudellinen perusta Maakunnan suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten

Lisätiedot

Liito-oravan suojelustatus ja asema Suomen ja EU:n lainsäädännössä suhteessa kaavoitukseen

Liito-oravan suojelustatus ja asema Suomen ja EU:n lainsäädännössä suhteessa kaavoitukseen Liito-oravan suojelustatus ja asema Suomen ja EU:n lainsäädännössä suhteessa kaavoitukseen Liito-oravat kaupunkioloissa seminaari Espoossa 11.11.2014 12.11.2014 Esityksen sisältö Liito-oravaa koskevat

Lisätiedot

PÄLKÄNE SAPPEEN ETU VAINION RANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS. Osallistumis ja arviointisuunnitelma

PÄLKÄNE SAPPEEN ETU VAINION RANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS. Osallistumis ja arviointisuunnitelma PÄLKÄNE Osallistumis ja arviointisuunnitelma 5.2.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. TUNNISTETIEDOT... 3 2. SUUNNITTELUALUE JA NYKYINEN MAANKÄYTTÖ... 3 3. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET... 4 4. SUUNNITTELUN

Lisätiedot

FCG Finnish Consulting Group Oy. Konneveden kunta PUKARAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN. Kaavaselostus. Ehdotus

FCG Finnish Consulting Group Oy. Konneveden kunta PUKARAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN. Kaavaselostus. Ehdotus FCG Finnish Consulting Group Oy Konneveden kunta PUKARAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN Kaavaselostus Ehdotus FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus I SISÄLLYSLUETTELO 1 Tiivistelmä... 1 1.1

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KARJALOHJA RANTA-ASEMAKAAVA Tila: Lehtoniemi 1:204 Kylä: 427 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Päiväys 19.9.2012 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS)

Lisätiedot

Salla Vaadinselän Lakilampien ranta-asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Salla Vaadinselän Lakilampien ranta-asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Salla Vaadinselän Lakilampien ranta-asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 26.07.2010 Seitap Oy 2010 Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

Yleisötilaisuuden ympäristöasiat. Ilmoitukset ja luvat

Yleisötilaisuuden ympäristöasiat. Ilmoitukset ja luvat Yleisötilaisuuden ympäristöasiat Ilmoitukset ja luvat Yleisötilaisuudesta mahdollisesti vaadittavia ilmoituksia ja lupia Meluilmoitus Ympäristönsuojelulaki 527/2014 Jätehuoltosuunnitelma Jätelaki 646/2011

Lisätiedot

Pienten ja keskisuurten toimintojen ympäristölupapäätösten valmistelu. Hanna Lönngren Suomen ympäristökeskus

Pienten ja keskisuurten toimintojen ympäristölupapäätösten valmistelu. Hanna Lönngren Suomen ympäristökeskus Pienten ja keskisuurten toimintojen ympäristölupapäätösten valmistelu Hanna Lönngren Suomen ympäristökeskus hanna.lonngren@ymparisto.fi Pk-mallilupahanke Opas pienten ja keskisuurten toimintojen ympäristölupapäätösten

Lisätiedot

Kaavoitus ja jätehuolto

Kaavoitus ja jätehuolto 1 Kaavoitus ja jätehuolto Kaarina Rautio 21.4.2008 2 Maakunnan kehittämisen malli 2 3 Kaavajärjestelmä (MRL) Valtakunnalliset alueidenkäyttö- tavoitteet - Valtioneuvosto hyväksyy MAAKUNTAKAAVA Kuntien

Lisätiedot

ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVA YHTEENVETO ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVAN VAIKUTUKSISTA NATURA VERKOSTON ALUEISIIN

ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVA YHTEENVETO ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVAN VAIKUTUKSISTA NATURA VERKOSTON ALUEISIIN ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVA YHTEENVETO ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVAN VAIKUTUKSISTA NATURA 2000 -VERKOSTON ALUEISIIN 2007 1. Taustaa Natura 2000 verkosto on Euroopan Unionin kattava luonnonsuojelulle tärkeiden

Lisätiedot

ELY-keskusten konsultoiva rooli ja valitusoikeuden rajoittaminen. Karalusu-työryhmä Anu Kerkkänen

ELY-keskusten konsultoiva rooli ja valitusoikeuden rajoittaminen. Karalusu-työryhmä Anu Kerkkänen ELY-keskusten konsultoiva rooli ja valitusoikeuden rajoittaminen Karalusu-työryhmä 8.3.2016 Anu Kerkkänen Uudet pykäläluonnokset: MRL 18 Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen tehtävät Elinkeino-,

Lisätiedot

Ajankohtaista tuulivoimarakentamisesta. Tuulivoimaseminaari, Pori Katri Nuuja, YM

Ajankohtaista tuulivoimarakentamisesta. Tuulivoimaseminaari, Pori Katri Nuuja, YM Ajankohtaista tuulivoimarakentamisesta Tuulivoimaseminaari, Pori Katri Nuuja, YM 2 HE laiksi uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotuesta (VN 16.9.2010) Tuulivoimatuotannolle syöttötariffi

Lisätiedot

Suomen Moottoriliitto ry. KILPAILULUPA

Suomen Moottoriliitto ry. KILPAILULUPA Suomen Moottoriliitto ry. KILPAILULUPA Sisällysluettelo: 1. SUOMEN MOOTTORILIITTO ry (SML) 2. LIITON JÄSENYYS MUISSA YHTEISÖISSÄ 3. SML:N ORGANISAATION KUVAUS 4. SML:N EDUSTAMAT LAJIT 5. KILPAILULUPA,

Lisätiedot

Janakkalan kunta Turenki

Janakkalan kunta Turenki Janakkalan kunta Turenki 17.8.2015 1 Kauriinmaa etelä D:no 267/2015 Asemakaava ja asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee Turengin keskustan pohjoispuolella,

Lisätiedot

RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS KALALAMMELLA

RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS KALALAMMELLA RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS KALALAMMELLA Selostus Kaavaluonnos 27.8.2014 KUNNANHALLITUKSEN HYVÄKSYMÄ KUNNANVALTUUSTON HYVÄKSYMÄ Hirvikallio Consulting Kaavaselostus I 27.1.2014 SISÄLLYSLUETTELO 1 PERUS- JA

Lisätiedot

Lauttaniemen ranta-asemakaava ja. Ali-Marttilan ranta-asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lauttaniemen ranta-asemakaava ja. Ali-Marttilan ranta-asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 ASIKKALAN KUNTA Lauttaniemen ranta-asemakaava ja Ali-Marttilan ranta-asemakaavan muutos 21.03.2014 Päivitetty 14.02.2015 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma OAS Lauttaniemi14022015.doc Osallistumis-

Lisätiedot

Metsätalous ja kaavoitus Suomen metsäkeskus

Metsätalous ja kaavoitus Suomen metsäkeskus Metsätalous ja kaavoitus Suomen metsäkeskus Mika Salmi, Projektipäällikkö 10.10.2017 Metsätalous ja kaavoitus hanke Suomen metsäkeskus Hankeaika on 1.3.2017 31.12.2018 Hanke tukee Kansallisessa metsästrategiassa

Lisätiedot

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja Kaavatunnus: 3-331 Asianumero: 507/10.2.03/2012 ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja Asemakaavanmuutos koskee korttelin 3086 tonttia 2 Asemakaavanmuutoksella muodostuu osa korttelista

Lisätiedot

JOUTSENSUVAN ASEMAKAAVA

JOUTSENSUVAN ASEMAKAAVA ORIMATTILA JOUTSENSUVAN ASEMAKAAVA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Virenojan kylässä vanhan tiilitehtaan alue ja tien toisella puolella Ritalan tila 1 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI JA KUVAUS Tehtävänä on

Lisätiedot

Ympäristövaikutusten arviointi

Ympäristövaikutusten arviointi Ympäristövaikutusten arviointi Ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä arvioidaan hankkeen aiheuttamia välittömiä ja välillisiä vaikutuksia jotka kohdistuvat (laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä

Lisätiedot

ASIKKALAN kunta. Lauttaniemen ranta-asemakaava ja. Ali-Marttilan ranta-asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

ASIKKALAN kunta. Lauttaniemen ranta-asemakaava ja. Ali-Marttilan ranta-asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 ASIKKALAN kunta Lauttaniemen ranta-asemakaava ja Ali-Marttilan ranta-asemakaavan muutos 12.11.2015 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma OAS Lauttaniemi 12112015.doc Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVA JA LOGISTIIKKA

UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVA JA LOGISTIIKKA UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVA JA LOGISTIIKKA ESLogC -tulevaisuusverstas 26.3.2010, Pekka Normo Tavaraliikenteen logistiikka vahvistetussa maakuntakaavassa 2 Kaava sisältää valtakunnallisesti ja maakunnallisesti

Lisätiedot

Paikkatieto Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan kaupan ratkaisussa. HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Sanna Jylhä

Paikkatieto Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan kaupan ratkaisussa. HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Sanna Jylhä Paikkatieto Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan kaupan ratkaisussa HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Sanna Jylhä Uudenmaan 2.vaihemaakuntakaava Valtuustoon 20.3, sitten vahvistettavaksi TEEMAT 1. Metropolialueen

Lisätiedot

Tässä katsauksessa kerrotaan kaupungin vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista.

Tässä katsauksessa kerrotaan kaupungin vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista. ORIVEDEN KAUPUNGIN KAAVOITUSKATSAUS 2013 Tässä katsauksessa kerrotaan kaupungin vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista. Lisätietoja kaava-asioista saa maankäyttöinsinööri Päivi

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 41. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 41. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1 Kaupunkisuunnittelulautakunta 02.03.2016 Sivu 1 / 1 5171/2015 10.02.03 41 Itä-Suviniitty, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue 613302, 40. kaupunginosa, Espoon keskus Valmistelijat / lisätiedot: Minna

Lisätiedot

HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus

HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus 22.4.2013, Helsinki, Laituri Pekka Normo, Ympäristöministeriö VÄHITTÄISKAUPAN PALVELUT - KESKUSTA-ALUEET, LÄHIKAUPAT,

Lisätiedot

Kaavan 8159 meluselvitys

Kaavan 8159 meluselvitys Tampereen kaupunki Suunnittelupalvelut Mittaus- ja Geotekniikkayksikkö Kaavan 8159 meluselvitys Hanke: 4010025 Pvm: 29.5.2008 Laatinut: Petri Jokinen SUUNNITTELUPALVELUT MITTAUS- JA GEOTEKNIIKKAYKSIKKÖ

Lisätiedot

Seitap Oy 2016 Pello, Pellon asemakaava Kirkon kortteli. Pellon asemakaava Kirkon kortteli. ASEMAKAAVAN SELOSTUS (Luonnosvaihe)

Seitap Oy 2016 Pello, Pellon asemakaava Kirkon kortteli. Pellon asemakaava Kirkon kortteli. ASEMAKAAVAN SELOSTUS (Luonnosvaihe) Pellon asemakaava Kirkon kortteli ASEMAKAAVAN SELOSTUS 12.4.2016 (Luonnosvaihe) Pellon kunta Seitap Oy 2016 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Kaavan laatija: Seitap Oy, Ainonkatu 1, 96200 Rovaniemi Vastaava

Lisätiedot

Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 2013 Sodankylä, Kakslauttasen asemakaava ja asemakaavan muutos

Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 2013 Sodankylä, Kakslauttasen asemakaava ja asemakaavan muutos Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 SODANKYLÄ KAKSLAUTTASEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS KAKSLAUTTASEN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS ASEMAKAAVAKSI JA ASEMAKAAVAN MUUTOS KAKSLAUTTASEN

Lisätiedot

Muonio. VISANNON RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS Korttelit 1, 2 ja 3 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Muonio. VISANNON RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS Korttelit 1, 2 ja 3 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Muonio VISANNON RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS Korttelit 1, 2 ja 3 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 21.2.2017 Seitap Oy 2017 Seitap Oy Osallistumis-

Lisätiedot

FCG Planeko Oy OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 ( 7 ) Hangon kaupunki Kantakaupungin yleiskaava 104-C9376

FCG Planeko Oy OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 ( 7 ) Hangon kaupunki Kantakaupungin yleiskaava 104-C9376 FCG Planeko Oy OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 ( 7 ) HANGON KAUPUNKI OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63, 64 ) 1 PERUSTIEDOT KAAVAN NIMI: KANTAKAUPUNGIN YLEISKAAVA KAAVA-ALUE: Kaava-alue

Lisätiedot

TUULIVOIMARAKENTAMINEN TERVEYDENSUOJELUN KANNALTA

TUULIVOIMARAKENTAMINEN TERVEYDENSUOJELUN KANNALTA TUULIVOIMARAKENTAMINEN TERVEYDENSUOJELUN KANNALTA - Missä vaiheessa ja miten terveydensuojelu voi vaikuttaa? Ylitarkastaja, Vesa Pekkola Tuulivoima, ympäristöystävällisyyden symboli vai lintusilppuri?

Lisätiedot

UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVAN VALMISTELUTILANNE. Helsingin seudun yhteistyökokous Pekka Normo, kaavoituspäällikkö

UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVAN VALMISTELUTILANNE. Helsingin seudun yhteistyökokous Pekka Normo, kaavoituspäällikkö UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVAN VALMISTELUTILANNE Helsingin seudun yhteistyökokous 5.11.2009 Pekka Normo, kaavoituspäällikkö Maakuntakaava Yleispiirteinen suunnitelma maakunnan yhdyskuntarakenteesta ja alueiden

Lisätiedot

OLMALAN 1. VAIHEEN ASEMA KAAVOITUKSEN VALMISTELU, YLIVIESKA MELUSELVITYS

OLMALAN 1. VAIHEEN ASEMA KAAVOITUKSEN VALMISTELU, YLIVIESKA MELUSELVITYS Liite 5 Vastaanottaja Asiakirjatyyppi Meluselvitys Päivämäärä 14.12.2012 Viite 1510000008 OLMALAN 1. VAIHEEN ASEMA KAAVOITUKSEN VALMISTELU, YLIVIESKA MELUSELVITYS RAMB LL OLMALAN 1. VAIHEEN ASEMAKAAVOITUKSEN

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOSLUONNOSLUONNOKSEN SELOSTUS (NRO 12276) PÄIVÄTTY 14.8.2014. Asemakaavan muutosluonnos koskee:

ASEMAKAAVAN MUUTOSLUONNOSLUONNOKSEN SELOSTUS (NRO 12276) PÄIVÄTTY 14.8.2014. Asemakaavan muutosluonnos koskee: 1 ASEMAKAAVAN MUUTOSLUONNOSLUONNOKSEN SELOSTUS (NRO 12276) PÄIVÄTTY 14.8.2014 Asemakaavan muutosluonnos koskee: Helsingin kaupungin 31. kaupunginosan (Lauttasaari) korttelin 31119 tontteja 1 ja 12 Hankenumero:

Lisätiedot

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1 Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys 31.3.2014 Page 1 Kaupan palveluverkkoselvityksessä: Selvitettiin Kainuun kaupan palvelurakenteen ja yhdyskuntarakenteen kehitys, nykytilanne ja kehitysnäkymät Laadittiin

Lisätiedot

Uudenmaan ampumaradat

Uudenmaan ampumaradat Uudenmaan liiton julkaisuja E 92-2007 Uudenmaan liitto Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaavan selvityksiä Uudenmaan ampumaradat Uudenmaan liiton julkaisuja E 92-2007 Uudenmaan ampumaradat Uudenmaan liitto 2007

Lisätiedot

Turvetuotannon sijoittaminen

Turvetuotannon sijoittaminen Turvetuotannon sijoittaminen Turvelupa workshop 7.2.2017 Seinäjoki Ympäristölakimies Pasi Kallio Suomen luonnonsuojeluliitto ry Muutoksia turvetuotannon sääntelyyn YSL 13 Turvetuotannon sijoittaminen YSL

Lisätiedot

Ampumaratojen ympäristölupaohjeistus OSA C Lupaviranomaiselle

Ampumaratojen ympäristölupaohjeistus OSA C Lupaviranomaiselle Ampumaratojen ympäristölupaohjeistus OSA C Lupaviranomaiselle Ampumaradat ja viranomaisohjauksen tulevaisuuden näkymät Messukeskus,11. maaliskuuta 2011 Outi Pyy/Suomen ympäristökeskus OSA C LUPAVIRANOMAISELLE

Lisätiedot