opintomatka Saksaan ja Itävaltaan

Transkriptio

1 Matkaraportti Rypsiöljyn tuotanto ja käyttö bioenergiana maatilalla - hankkeen opintomatka Saksaan ja Itävaltaan

2 SISÄLLYSLUETTELO Johdanto 3 1 Tiistai C.A.R.M.E.N e.v. 4 2 Keskiviikko Kernkraft, Moonsbauer und Rieglsperger GbR Maschinenring Braunau Hotelli Gasthof Danzerin lämpökeskus 10 3 Torstai Landtechnik Graml Der Loryhof Tutustuminen Betrieb Dallingerin tilaan Torstain iltaohjelma 16 4 Perjantai Kohteiden yhteystiedot 17 Kuvia 18 Bioenergiamatka Saksaan ja Itävaltaan

3 JOHDANTO Opintomatka Saksaan ja Itävaltaan oli osa syksyllä 2006 käynnistynyttä Idässä Itää ry:n ja Laureaammattikorkeakoulun bioenergiahanketta Rypsiöljyn tuotanto ja käyttö bioenergiana maatilalla. Matkan tarkoituksena oli tutustua bioenergian tuotantoon Saksassa ja Itävallassa sekä hakea ideoita siihen, miten maatilamittakaavaista bioenergian tuotantoa pystyttäisiin kehittämään Itä- Uudenmaan alueella. Matkalle osallistunut kahdeksantoista hengen ryhmä koostui itäuusmaalaisista viljelijöistä, Lapinjärven ja Liljendalin kuntien virkamiehistä, Laurean luonnonvara- ja ympäristöalan opiskelijoista ja henkilökunnasta sekä Hämeen ammattikorkeakoulun luonnonvara-alan henkilökunnasta. Matkan järjesti Laurea-ammattikorkeakoulu yhteistyössä kokeneen saksankielentaitajan ja matkanvetäjä Erkki Holman kanssa. Matkan aikana tutustuttiin seitsemään eri kohteeseen ja vierailut videoitiin kokonaisuudessaan. Videoinnin ja matkaraportin tekivät Laurean opiskelijat Minna Saarentausta (kestävän kehityksen ko.) ja Pirjo Virtanen (maaseutuelinkeinojen ko.). Matka onnistui hyvin, kiitos mukavan ryhmän, Erkin ammattitaidon sekä keväisen sään. Matkalle osallistuivat: 1. Anttila Minna, Artjärven maaseutusihteeri, Idässä Itää ry, Artjärvi 2. Fabritius Markku, maanviljelijä, MTK Myrskylä 3. Fredriksson Mathias, maanviljelijä, Lapinjärvi 4. Holma Erkki, maanviljelijä, matkanjohtaja, Loppi 5. Kortejärvi Pasi, maanviljelijä, Askola 6. Kuoppamäki Sami, maanviljelijä, Anjalankoski 7. Saarentausta Minna, opiskelija, Laurean luonnonvara- ja ympäristöala, Hyvinkää 8. Sankari Tomi, Laurea-ammattikorkeakoulu, Riihimäki 9. Savolainen Jouni, Hämeen ammattikorkeakoulu, Tammela 10. Teränen Paula, maanviljelijä, Askola 11. Teränen Seppo, maanviljelijä, Askola 12. Toropainen Jouko, tekninen johtaja, Lapinjärvi 13. Tuominen Anna, tutkimusassistentti, Laurea-ammattikorkeakoulu, Hyvinkää 14. Turpeinen Väinö, Hämeen ammattikorkeakoulu, Evo 15. Törmänen Kari, hankkeen koetilan isäntä, maanviljelijä, Myrskylä 16. Uusitalo Tero, Laurea-ammattikorkeakoulu, Espoo 17. Vaittinen Antti, Liljendalin/Lapinjärven kuntien kehittämispäällikkö, Porvoo 18. Virtanen Pirjo, maanviljelijä, opiskelija, Laurea-ammattikorkeakoulu, Tuulos Bioenergiamatka Saksaan ja Itävaltaan

4 1 TIISTAI Tiistaiaamuna lähdimme varhain liikkeelle, kukin taholtaan. Aamulla 18 henkilön ryhmämme kokoontui Helsinki-Vantaan lentoasemalla kello Lähtöselvityksien ja turvatarkastusten jälkeen nousimme koneeseen ja Lufthansan lennolla aloitimme matkan kohti Münchenia. Franz Josef Strauss:n lentokentällä meitä oli terminaalin edessä odottamassa bussi ja matkamme kohti ensimmäistä kohdetta C.A.R.M.E.N.:ia alkoi. C.A.R.M.E.N. sijaitsee noin 150 kilometrin päässä Münchenistä koilliseen. Matkalla kävimme syömässä ja samalla saimme ensi tuntuman keskieurooppalaiseen ruokakulttuuriin. 1.1 C.A.R.M.E.N. e.v C.A.R.M.E.N. (Centrales Agrar-Rohstoff-Marketing- und Entwicklungs Netzwerk e.v.) on bioenergian tutkimus-, koulutus ja energiakeskus Straubingissa. Keskus on perustettu Baijerin maatalousministeriön toimesta vuonna Laitoksen tehtävänä on sekä perus- että soveltava tutkimus, tiedotus sekä bioenergiamarkkinoiden kehittämisen edistäminen. Laitoksessa on kolme eri yksikköä 1) tutkimuslaitos, jossa toimii viisi korkeakoulua ja jota tiede- ja tutkimusministeriö sekä alan teollisuus rahoittavat, 2) Baijerin maatalousministeriön rahoittama teknologia ja tukitoiminta -laitos, jossa tehdään soveltavaa tutkimusta (mm. kiinteiden ja nestemäisten polttoaineiden tutkimusta) sekä 3) tutkimus-, koulutus- ja informaatiokeskus C.A.R.M.E.N, jonka tehtäväksi on annettu toimia puolueettomana asiantuntijana energianeuvonnassa sekä koota yhteen eri asiantuntijatahoja. Laitokseen tehdään parhaillaan laajennusta, ns. tiedekeskusta, jonka pitäisi valmistua vuonna 2008 ja josta myös yritykset saavat uusia toimitiloja. Tiedekeskukseen tulee kaiken kaikkiaan 150 tutkijan ja tiedottajan paikkaa ja Baijerin maatalousministeriö on investoinut laitoksen suunnitteluun ja rakentamiseen 38 milj. euroa. Tiedekeskuksen yhteyteen on rakenteilla myös kasvihuone, jossa ryhdytään jalostamaan energian tuottamiseen soveltuvia kasveja. Bioenergiamatka Saksaan ja Itävaltaan

5 Kuva1. Materiaalien energiasisältöjä verrattuna yhteen litraan polttoöljyä (vasemmalta: polttoöljy, rapsiöljy, kivihiili, etanoli, hake, olkipelletti, vety, pyökkihalko, kuusihalko, mäntyhake, kuusipuru, vilja, suurpaaliolki, kiinanruokosilppu) Saksassa on 17 miljoonaa hehtaaria peltoalaa, josta vuonna 2006 kesannolla oli hehtaaria. Kesantoalalla ei saa tuottaa ensisijaisesti elintarvikkeita tai rehua. Sen sijaan energiakasveja, kuten esimerkiksi rapsia, kesantopelloilla voidaan kasvattaa. Kesantoalalta tuotettu rapsi tulee puristaa energiakäyttöön ja sivutuotteena syntyvä rouhe voidaan käyttää rehuna. Saksassa keskisato rapsilla on 4000 kg/ha. EU:n tavoite on vuoteen 2020 mennessä tuottaa käytetystä primäärienergiasta 20 % bioenergialla. C.A.R.M.E.N.:in tehtävänä on viestintä- ja markkinointiasiantuntija Christian Schröterin (dipl.-ing.agr.) mukaan selvittää, millä tavalla eri bioenergialähteistä tämä määrä saadaan mahdollisimman tehokkaasti tuotettua uusiutuvista energiavaroista sekä jätteistä. Esimerkiksi puun käyttö suoraan lämpöenergiaksi on huomattavasti tehokkaampaa kuin sen jalostus polttonesteeksi. Rapsiöljyn tuotanto Ilmakehän hiilidioksidimäärä on viimeisen 200 vuoden aikana noussut merkittävästi. Tämä on lisännyt biopolttoaineiden tuotannon kehittämistä. Poliittisesti Euroopan alueella on kaksi linjaa: vuoteen 2010 mennessä liikennepolttoaineista tulee olla 5,75 % biopolttoaineita sekä biopolttoaineille annettavat verohelpotukset. Saksassa biopolttoaineilla on 2 snt/l polttoainevero, mutta maataloudessa käytettävät biopolttoaineet ovat verovapaita. Lisäksi öljy-yhtiöillä on velvoite sekoittaa taval- Bioenergiamatka Saksaan ja Itävaltaan

6 lisen polttoaineen sekaan biopolttoaineita (5 %). Tällä hetkellä Saksassa 4,4 % liikennepolttoaineista on bioperäisiä (biodiesel 3,3 %, bioetanoli ja kasviöljy nousussa). Rapsiöljyn tuotannosta ryhmälle esitelmöi Peter Emberger. Kasviöljy voidaan käyttää biopolttoaineena joko esteröimällä se biodieseliksi, sekoittamalla puhdasta kasviöljyä dieselin sekaan (30 %) tai muuttamalla koneen laitteisto kasviöljyn käyttöön sopivaksi. Saksassa on vuonna 2006 myyty vähän yli 500 milj. litraa biodieseliä. Biodieseliä valmistetaan mm. rapsi- ja palmuöljyistä sekä eläin- ja jäterasvoista. Rapsipohjainen biodiesel on kuitenkin fysikaalisilta ominaisuuksiltaan parhainta, sen jähmettymispiste on -10 ºC (palmuöljy + 9 ºC). Kuva 2. Saksassa viljellään rapsia sekä kasviöljyn että biodieselin tuottamiseksi Saksassa on paljon isoja rapsiöljyä tuottavia laitoksia. Näissä laitoksissa siemenen öljystä saadaan erotettua jopa 99 %, mutta tämä vaatii paljon energiaa. Pienissä puristamoissa siemenen kokonaisöljymäärästä saadaan puristettu vain %, mutta huomattavasti energiatehokkaammin. Pienten puristamoiden määrä onkin nousussa. Vuonna 2000 niitä on ollut koko maassa 100 kpl. Tällä hetkellä niitä on noin 600 kpl, joista 70 % on maatilojen hallinnassa. Baijerin alueella pienet puristamot ovat yleisiä. Jotta rapsiöljy soveltuisi polttoainekäyttöön, tulee sen puhdistukseen kiinnittää erityistä huomiota. Embergerin mukaan suurin ongelma puhtaan kasviöljyn polttoainekäytössä on liian korkea lämpötila (yli 60 ºC) öljyn puristusvaiheessa, jolloin fosforia liukenee siemenen kuoresta liikaa (>12 mg/kg) kasviöljyyn. Fosfori aiheuttaa polttoainesuodattimien tukkeutumista sekä moottorin ja venttiilien karstoittumista. Bioenergiamatka Saksaan ja Itävaltaan

7 Baijerin alueella oli vuosina käynnissä tutkimusohjelma, jossa traktoreiden moottoreihin tehtiin muutostyöt, jotka mahdollistivat puhtaan kasviöljyn käytön ja traktorien toimivuutta käytössä seurattiin. Saksassa näitä traktoreita oli 169 kpl. Tällä hetkellä Itävallassa on 35 traktoria, joihin on tehty samanlaiset muutokset ja niiden toimintaa maatalouskäytössä seurataan vuosien ajan. Kokemuksista on todettu, että kasviöljyn käyttö on mahdollista, mutta osakuormituksella ajo voi aiheuttaa esimerkiksi pakoventtiilin karstoittumista. Huomiota tulee kiinnittää erityisesti myös huolto- ja öljynvaihtoväleihin. Kasviöljy sekoittuu moottoriöljyn joukkoon, eikä haihdu kuten tavallinen dieselpolttoaine, mikä puolittaa öljynvaihtovälin. Polttoaineen hinnan noustua on kasviöljyn käyttö muuttunut kannattavaksi ja kiinnostus biopolttoaineita kohtaan on kasvanut. Tämän vuoksi myös moottorien valmistajat ovat innokkaita kehittämään biopolttoaineille sopivia moottoreita. Biokaasun tuotanto Lämmitysöljyn hinta on Saksassa tällä hetkellä 5,5 snt/kwh, mikä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi hakkeesta lämpöarvon mukaan voitaisiin maksaa 192,5 /t. Tällä hetkellä hakkeen hinta on kuitenkin n. 70 /t. Biokaasunkin kohdalla sähkön myynnistä saatava hinta houkuttelee lisäämään biokaasun tuotantoa. Daniel Miller (Dipl.-Ing. FH) kertoi ryhmälle Saksan biokaasun tuotannosta. Vuonna 1999 Saksassa oli n. 800 biokaasulaitosta, viime vuonna määrä ylitti jo 4000 kpl. Biokaasusta tuotetaan Saksassa sähköä jo yhden ydinvoimalan verran vuodessa, eli n. 1 GW/vuosi. Biokaasulaitosten koko on jatkuvasti kasvamassa, tällä hetkellä on jo jopa 20 MW laitoksia. Saksassa laki määrää, miten paljon tuotetusta sähköstä laitokselle pitää maksaa ja sähköyhtiöiden on otettava kaikki tarjottu sähkö vastaan. Biokaasun tuotannosta saatava hinta määräytyy laitoksen koon mukaan. Mikäli laitos aloittaa toimintansa tämän vuoden (2007) aikana ja tuottaa sähköä maksimissaan 150 kw, on sähköstä saatava hinta 10,99 snt/kwh. Tämän lisäksi sähköstä voidaan maksaa lisähintaa (6 snt/kwh), mikäli sen tuotannossa käytetään energiakasveja (maissi) tai lietettä. Mikäli tuotannosta syntyvä lämpö pystytään hyödyntämään, saa tuottaja vielä 2 snt lisämaksua. Tällöin biokaasun tuotannosta saatavaksi hinnaksi saadaan 19 snt/kwh. Erikseen ovat vielä erilliset innovaatiotuet, jotka pystyvät nostamaan biokaasun hintaa. Laitoksen sähkötuotantotehon kasvaessa laskee saatava perushinta asteittain, muut maksut pysyvät samoina. Tuotannosta saatava perushinta laskee kuitenkin 1,5 % vuosi, joten laitoksen toiminnan aloittamisvuosi määrittää sähköntuotannosta saatavan perushinnan tason. Esitysten jälkeen ryhmämme kiersi Christian Schröterin johdolla kahdessa eri näyttelytilassa, jossa toisessa esiteltiin bioenergian tuotantoa ja biomassasta saatavia tuotteita. Toisessa oli esillä erilaisia hakekattiloita. Bioenergiamatka Saksaan ja Itävaltaan

8 Illalla majoituimme Gasthof Danzer hotelliin Aspachissa Itävallan puolella, jossa viipyisimme 2 yötä. 2 KESKIVIIKKO Kernkraft, Moonsbauer und Rieglsperger GbR Toisen päivän ensimmäisenä kohteena oli 40 ha maatila Saksan puolella Reutissa, jossa oli 6 emolehmää ja muutama hevonen. Isäntä Josef Moonsbauer esitteli tilalla kehitettyjä öljyn puristimia ja suodatuslaitteistoja. Tila oli alueella ainoa, josta sai koko kasviöljyn jalostukseen käyttövalmiiksi polttoaineeksi tarvittavan laitteiston aina ruuvikuljettimia myöden. Vuonna 2002 isäntä oli kehittänyt ja rakentanut itse ensimmäisen puristimen. Nykyään laitteet teetetään aliurakoitsijalla ja valittavana neljän eri koko luokan puristimia (8-140 kg/h). Tilalla puristetaan tällä hetkellä n t vuodessa rapsin ja auringonkukan siemeniä puristimella, jonka teho on 40 kg/h. Rapsi ostetaan lähialueelta hintaan 250 /t ja rapsirouhe myydään 15 kilometrin säteellä oleville karjankasvattajille hintaan 140 /t (alv. 0 %). Auringonkukkarouhe myydään rehuteollisuuteen tai lämmityskäyttöön. Rapsirouheen energiasisältö on 6,5 kwh/kg, rapsiöljyn n. 10 kwh/kg. Puristamisen jälkeen öljy laskeutetaan ja suodatetaan. Suodatetussa rapsiöljyssä saa Saksassa olla maksimissaan 24 mg/kg epäpuhtauksia. Rapsiöljy myydään maatiloille traktorikäyttöön tai kuorma-autoihin, auringonkukkaöljyn isäntä käyttää omien generaattoriensa pyörittämiseen. Tilan päätulot tulevat kuitenkin laitteiden myynnistä. Esim. 40 kg/h puristin maksaa vero ja öljynsuodatuslaitteisto vero. Tilalla tuotetaan myös biokaasua, 100 kw laitos on rakennettu 11 vuotta sitten. Kaasu valmistetaan pääosin mesofiilisesti (lämpötila 40 ºC) maissista. Tuotetusta biokaasusta tehdään sähköä. Bioenergiamatka Saksaan ja Itävaltaan

9 Kuva 3. Erkki Holma ja Josef Moonsbauer 2.2 Maschinenring Braunau Keskiviikon toiseen kohteeseen matkasimme taas takaisin Itävallan puolelle. Ruokailimme viihtyisässä maalaisravintolassa, jossa konerenkaan toimitusjohtaja Gunter Hasiweder esitteli ruokailun lomassa konerengas Innölin toimintaa. Konerengas perustettiin vuonna 2002 nimenomaan öljyn puristamista varten ja siinä toimii 91 viljelijää. Braunaun alueen pinta-alasta 70 % on peltoa ja keskimääräinen tilakoko on 22 ha. Itävallassa kesannointivelvoite on 10 % ja kesannolla saa kasvattaa bioenergiaan käytettäviä kasveja (mm. rapsi, auringonkukka). Rapsin viljelyyn käytetty ala alueella on n. 700 ha. Polttoaineen hinnan nousu innoitti viljelijöitä tuottamaan ympäristöystävällistä polttoainetta, jonka materiaali on tuotettu lähialueella. Tällä hetkellä rapsia puristetaan alueella n t vuodessa, josta saadaan n litraa öljyä. Jokaisella osakkaalla on myös karjaa ja syntyvä rehu hyödynnetään tiloilla. Hasiweder kertoi mielellään avustavansa vastaavanlaisia projekteja ja toivoo saavansa ihmiset ajattelemaan luonnon kiertokulkua ja sitä, että maailman öljyvarat ennen pitkää ehtyvät. Syötyämme, matkasimme muutaman kilometrin päähän tutustumaan tilaan, josta konerengas on vuokrannut vanhan navetan puristamolleen. Puristamo toimii vuorokauden ja vuoden ympäri. Puristamon kokonaisinvestointikustannukset olivat , josta valtionavustusta ja ulkopuolista rahoitusta. Konerenkaan osakkaat maksoivat loput kustannuksista. Siemenet tuodaan puristamolle kerran viikossa 8 km päässä sijaitsevalta varastolta. Puristeille on omat va- Bioenergiamatka Saksaan ja Itävaltaan

10 rastotilansa, josta isännät käyvät itse hakemassa rehun karjalleen. Rapsirouhe säilyy varastossa noin puoli vuotta, öljy noin vuoden ajan. Tilalla on kolme puristinta; kaksi rapsille ja yksi soijalle. Soijaöljyä ei suodateta, mutta rapsiöljy suodatetaan kolme kertaa, jolloin epäpuhtauksien määrä on n mg/kg (raja-arvo 24 mg/kg). Öljyä myydään 0,66 /litra ja rapsirouhetta myydään hintaan 132 /t. Tilan omistavalla isännällä on käytössään kaksi kasviöljyllä käyvää traktoria. Toinen niistä toimii pelkästään kasviöljyllä, mutta tätä ei käytetä talviaikaan. Toinen traktoreista käynnistetään ja sammutetaan tavallisella dieselillä ja varsinainen ajo tapahtuu kasviöljyllä. Mitään ylitsepääsemättömiä ongelmia traktoreiden suhteen ei hänen kertomansa mukaan ole ollut. Kuva 4. Maschinenring Braunaun puristamo. Yksi puristin soijalle, kaksi rapsille. 2.3 Hotelli Gasthof Danzerin lämpökeskus Päivän päätteeksi palasimme hotelli Gasthof Danzeriin Itävallassa. Johtaja Markus Danzer esitteli ryhmälle hotellin lämpökeskuksen. Lämpökeskuksessa on vanha ja uusi Hargassnerin 100 kw:n kattila. Uusi kattila oli hankittu vanhan hakevaraston palon jälkeen. Uuteen hakevarastoon mahtuu 500 m³ haketta. Hotelli on laajentanut useampaan otteeseen ja kylmän talven aikana kuluu lämmittämiseen 900 m³ haketta. Erityisen paljon energiaa vie myös hotellin uima-altaan lämmittäminen huhtikuusta marraskuuhun ja lisäksi jouluksi. Aiemmin lämmitykseen oli kulunut noin litraa öljyä. Haketuksen suorittaa konerengas. 500 m³:n haketukseen kuluu aikaa kolme tuntia ja se maksaa dieselkulut. Hakkeen hinta on noin puolet sen tuottamaan lämpöarvoon verrattuna. Hakeraaka-aineena käytetään lumppeja (tukkiosasta otettu lyhyt kuitupuu), pyökkiä ja ilmaiseksi saatavaa rakennusjätettä. Yleisimpiä häiriöiden syitä ovat hakkeessa olevat naulat (ilmaises- Bioenergiamatka Saksaan ja Itävaltaan

11 ta rakennusjätteestä) tai vieraat esineet, kuten kivet. Hotellin tulee rakennuttaa myös 200 m³ palokaivo palokuntaa varten. Uuden hakevaraston rakentamiskustannukset olivat ja uusi kattila maksoi asennus. Laiteinvestointeihin saatiin 30 %:n avustus toteutuneista kustannuksista. Avustus tuli EU:lta valtion kautta. 3 TORSTAI Landtechnik Graml Kolmannen matkapäivän ensimmäinen kohde oli Saksan puolella toimiva yritys, jossa moottorit muutetaan kasviöljykäyttöön sopiviksi. Yrityksen perustaja Martin Graml kertoi ryhmällemme yrityksen historiasta ja kiinnostuksestaan muuttaa moottorit bioöljylle sopiviksi. Martin kertoi myös vierailleensa Porissa, Sampon vieraana. Yritys on seitsemän vuoden aikana tehnyt tuotekehittelyä asian eteen ja ollut mukana markkinoilla 5-6 vuoden ajan. Tuotekehittelyn aikaansaannokset toteutetaan ulkopuolisin voimin. Yrityksen erikoisuutena on monipuolinen kasviöljyn seurantajärjestelmä, jota ei muilla vastaavanlaisilla saksalaisilla asennusyrittäjillä ole. Yritys pystyy tarjoamaan asiakkailleen vakuutusturvan, mikäli he ottavat järjestelmän täydellisenä. Kiinnostusta herätti Martinin kehittelemä apuvälinekolmikko, joiden avulla öljytilanteen tarkkailu käy yksinkertaisesti ja edullisesti. Kuva 5. 2-tankkijärjestelmän demonstrointi Bioenergiamatka Saksaan ja Itävaltaan

12 Muutostöitä tehdään varsin erilaisiin ajoneuvoihin, kuten traktoreihin, linja-autoihin, kuormaautoihin, puimureihin, kaivureihin, pyöräkuormaajiin ja yhtenä tapauksena Martinilla oli ollut venäläinen sivuvaunullinen moottoripyörä, joka oli varustettu dieselmoottorilla. Valtaosa muutossarjojen asennuksista tehdään kuitenkin tällä hetkellä kuorma-autoihin (n. 200 kpl), sillä niiden polttoaineenkulutus on suuri. Kuorma-autoihin asennettava järjestelmä on edullinen, mutta se ei sisällä täydellistä vahtijärjestelmää. Koko muutostyön tekeminen maksaa ajoneuvosta riippuen (osat ja työ) + vero. Landtechnik Graml on tehnyt muutostöitä Saksassa, Itävallassa ja Sveitsissä. Vastaavanlaisia muutostöitä tekeviä yrityksiä on Saksassa noin 50, mutta kellään muulla ei ole vastaavanlaista valvontajärjestelmää. Graml kehittelemä, erityinen kasviöljyn seurantajärjestelmä asennettiin ensimmäiseksi Renaultin (Claas) traktoriin. Tulokset koekäytöstä olivat todella hyviä ja kiinnostus kasviöljyn käyttöön Itävallassa heräsi. Yritys palkittiin kansainvälisellä kultamitalilla Münchenin keksijämessuilla vuonna Itävallassa on 35 koetraktoria, joista suurin osa on varustettu firman muutossarjoilla, sillä niillä on pienin kasviöljyn huuhtoutuminen moottoriöljyn joukkoon. Kehittelyssä on otettu huomioon vähimmäisvaatimus 3. ja 4. kategorian päästönormit. Yritys pystyy tarjoamaan täydellisen järjestelmän hankkijalle vakuutusturvan, sillä vahtijärjestelmän käyttöönoton jälkeen ei yhtään moottoria ole mennyt rikki. Moottorivalmistajat eivät takuuta anna. Järjestelmä sisältää täydellisenä monipuolisen moottoriöljyn tilan tarkkailusysteemin. Aina kun moottori käy, menee polttoainetta öljyn joukkoon. Diesel tai bensa haihtuu öljyn joukosta, mutta kasviöljy ei. Mikäli moottoriöljyn joukkoon pääsee kasviöljyä 15 % tai yli, niin se on Gramlin mukaan vaarallista. Graml oli itse kokeillut sekoittaa 15 % auringonkukkaöljyä öljyn joukkoon ja moottori oli kuitenkin toiminut vielä ilman ongelmia. Öljynvaihtoväli puolitetaan ohjeissa lisäturvan saamiseksi ja se on suositusten mukaan 250 tuntia. Testeissä oli ajettu noin 400 tuntia laadun pahemmin muuttumatta, mutta se vaatii jo jatkuvaa tarkkailua. Jos järjestelmässä ilmenee ongelmia, antaa laite häiriöilmoituksen. Näin käy esimerkiksi, jos polttoaine on liian kuumaa tai jos suodatin on tukkeutunut. Landtechnik Gramlilla on käytössään oma suodatin, jota he kokeilivat jo 7 vuotta sitten (Mann). Kaikki, jotka muutostöitä tekevät käyttävät tätä suodatinta. Bioenergiamatka Saksaan ja Itävaltaan

13 Kuva 6. Martin Graml esittelee suodatinpaperia, joka analysoi moottoriöljyn laatua 24 tunnissa Gramlin mukaan markkinat ovat tällä hetkellä Saksassa hiljentyneet kasviöljyverotuksen korotuksen johdosta, mutta tuotekehittelyä jatketaan ja katsotaan mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Itävallan puolella markkinat ovat hyvät ja firman majapaikasta oli rajalle noin 4 km. Gramlin mukaan Saksan maatalouden tuottama biopolttoainemäärä pystyisi korvaamaan fossiilisista polttoaineista n. 15 %. Taivas avautuu meille tulevaisuus on kasviöljyssä (Martin Graml). 3.2 Der Loryhof Tilan nuori isäntä, Othmar Zeilinger, esitteli meille tilaa ja antoi tietopaketin nopeakasvuisen poppelin viljelystä energiapuuna sekä lahjoitti jokaiselle kaksi poppelipistokasta. Kohde on Itävallassa sijaitseva maatilamatkailutila. Tilaan kuuluu 35 ha peltoa, joilla aikaisemmin on harrastettu perinteistä viljelyä ja myöhemmin viljelty mm. kiinanruokoa. Nykyisin 20 ha pelloista on energiametsää, joilla kasvaa poppelia energiapuuksi. Tila saa kesantotukea ja energiakasvitukea. Erikoisuutena on heinäkylpy, joka vie paljon energiaa ja muutenkin tilan rakennukset ovat energiasyöppöjä, sillä osa juhlakäyttöön tarkoitetuista tiloista on eristämättömiä. Tilalla on oma lämpövoimala 200 kw hakekattilalla sekä lisäksi aurinkokennoja 68 m², joiden tuottamalla energialla, hyvänä aurinkoisena kesäpäivänä, lämpiää tilan 5000 litran vesivaraaja 80 :en. Bioenergiamatka Saksaan ja Itävaltaan

14 Tilalla tuotetaan itse poppeli-vartteita vuoden vanhasta kasvustosta. Yhden hehtaarin istutus tehdään koneellisesti ( tainta). Koneistutus kustantaa noin 25 snt/pistokas (konetyö mukana). Kasvuolosuhteiden ollessa hyvät, saattaa kasvusto kasvaa saman vuoden aikana jopa kaksimetriseksi. Vuosituotoksena saadaan noin kg/ka/ha. Kasvustoa ei lannoiteta ja lahoongelmat ovat olleet vähäisiä. Tuholaisongelmia ei vielä ole esiintynyt, mutta tilannetta on jatkuvasti tarkkailtava. Korjuu tehdään puun ollessa viisivuotias ja lehdettömässä vaiheessa ja se voidaan tehdä yhteensä 4-5 kertaa. Tilalla oli huhtikuussa pidetty työnäytös, jossa eri valmistajat olivat kilpailun omaisesti testanneet poppelin korjuuseen ja haketukseen soveltuvia laitteitaan. Lopputuloksena oli ollut, että tekniikkaa tulee edelleen kehittää. Luomuviljelyä tulee Zeilingerin mielestä suosia niin paljon kuin mahdollista. Kuva 7. Tutustumista tilan mehiläistuotantoon. Takana viiden vuoden ikäistä energiapoppelia. Mehiläishoitaja Wolfgang Pointecker kertoi meille tilan mehiläistuotannosta. Tilalla on 250 mehiläispesää, joista saadaan hunajaa kg. Mehiläisten keinosiemennys herätti hilpeyttä ryhmämme keskuudessa. Eräs ryhmämme jäsenistä kysyi mehiläisten läheisyyden vaikutuksesta tiettyjen kasvien satoihin. Pointeckerin mukaan esimerkiksi omenatarhojen sato voi nousta jo % ja öljykasvien (rapsi) sato noin 30 %. Tilan yhteydessä oli myös myymälä, jossa myytiin paikallisia käsitöitä, erikoisuutena tilalla tuotettu hunajaviini. Bioenergiamatka Saksaan ja Itävaltaan

15 3.3 Tutustuminen Betrieb Dallingerin tilaan Matkan viimeisenä kohteena tutustuimme Saksan puolella olevaan tilaan, jossa on toimiva biokaasulaitos sekä tällä hetkellä käytöstä pois oleva puukaasulaitos. Tilan isäntä Marcus Dallinger kertoi tilalla olevan peltoa 55 ha ja 9 ha metsää. Pelloilla viljellään maissia, joka myydään toisille biokaasun tuottajille. Tila on ottanut vastaan elintarvikejätteitä jo 11 vuotta ja saa porttimaksuja 63 /t (yhteensä yli /vuosi). Biojätettä vastaanotetaan vuosittain tilalle noin t, josta tulee noin 4000 m³ lietettä. Ongelmana on lietteen määrä omaan peltopinta-alaan nähden. Pelloille saa levittää lietettä 50 m³/ha, joten vaadittava peltopinta-ala olisi n. 90 ha. Peltoon levitettävässä lietteessä on 3-4 % typpeä, 2 % fosforia, 4 % kalia ja 6 % kalkkia. Biokaasureaktorissa syntyvästä lietteestä otetaan raskasmetallimääritykset neljä kertaa vuodessa. Prosessissa syntyvän lietteen raskasmetallipitoisuudet ovat kuitenkin olleet normaalin lietteen pitoisuuksia alhaisemmat. Kuva 8. Markus Dallingerin tilallaan käsittelemää biojätettä Tällä hetkellä laitoksessa on kaksi reaktoria, joissa ensimmäisessä reaktio tapahtuu mesofiilisesti (40 ºC) ja toisessa termofiilisesti (55 ºC). Tilan tavoitteena on kehittää toimintaansa parempaan suuntaan siirtymällä kolmeportaiseen biokaasulaitokseen, jolloin kolmannessa reaktorissa lämpötila nostetaan 70ºC:en. Tällä hetkellä sähköteho on 190 kw ja rinnalle rakennetaan 130 kw:n generaattori. Sähköä kuluu prosessissa noin 8 10 % sähkön tuotannosta. Ostosähköstä joutuu maksamaan noin 16 snt/kwh ja myynnistä saa 10,25 snt/kwh, joka on perushinta, eikä sisällä lisämaksuja. Biokaasulla tuottamastaan sähköstä isäntä saa vuodessa n Biokaasutuotantoon Bioenergiamatka Saksaan ja Itävaltaan

16 kelpaamaton jäte, jota on noin 8 %, kuljetetaan laitokselle kompostoitavaksi. Kompostointimaksu on 40 /t. Puukaasulaitoksensa suhteen Dallinger oli hyvin optimistinen. Laitos on jo ollut koekäytössä, mutta siinä ilmeni lähinnä kaksi ongelmaa: hakkeen joukossa on ollut liikaa erilaista materiaalia (vaatii tasalaatuisen hakkeen) ja kosteus on ollut liian suuri (> 15 %). Hänen mielestään onnistuneeseen tuotantoon vaaditaan kehittelytyötä ja oppirahoja. Isännän mukaan Saksassa on jo käytössä olevia pienempiä puukaasulaitoksia. Toimiessaan täydellä teholla laitos tuottaisi 160 kw sähköä. Puukaasusähköstä saa 21,2 snt/kwh. Puukaasupöntössä syntyy häkää (hiilimonoksidi) ja vetyä. Lopputuotteena syntyy lisäksi, hiiltä, tuhkaa ja tervaa. Terva pitää saada erotettua ennen kaasun menoa moottoriin. Dallinger pesee kaasun kasviöljyllä, jolloin tervaa sisältävä kasviöljy muodostuu ongelmajätteeksi, sillä se ei tällä hetkellä kuulu Saksassa luokiteltujen polttoaineisiin, eikä sitä siksi saa polttaa. Hiili myydään teollisuuteen. Isäntä hakettaa lisäksi puuta ja myy hakkeen sekä kasvattaa poppelia. 3.4 Torstain iltaohjelma Viimeisen vierailukohteen jälkeen ajoimme Müncheniin ja majoituimme hotelli Ludwigiin rautatieaseman viereen. Illalla ruokailimme upeassa Hofbräuhausissa ja nautimme baijerilaisryhmän mukaansatempaavista esityksistä. Osa ryhmäläisistämme pääsi mukaan esityksiin ja he selviytyivät todella hienosti. Meno oli hyvin kansainvälistä, sillä ruokailijoita oli ympäri maailmaa. Ilta oli hieno kokemus. 4 PERJANTAI Matkan viimeinen päivä oli vapaamuotoinen. Heti aamupalan jälkeen lähes puolet ryhmästämme suunnisti kohti Münchenin teknistä museota Erkki Holman johdolla. Toiset kiertelivät ihastelemassa kaupungin nähtävyyksiä, tekemässä ostoksia ja nauttimassa lämpimästä päivästä katukahviloissa. Kokoonnuimme iltapäivällä hotellilla ja lähdimme kohti lentokenttää. Ajomatkan aikana saivat Anna Tuominen ja Erkki Holma ryhmältä kiitokset onnistuneen bioenergiamatkan järjestämisestä. Kiitos onnistuneesta matkasta kuuluu myös kaikille matkaan osallistuneille! Bioenergiamatka Saksaan ja Itävaltaan

17 Kohteiden yhteystiedot: C.A.R.M.E.N Schulgasse 18 Christian Schröter Straubing tel. +49 (0) 9421/ Saksa KernKraft Moosbauer und Rieglsperger GbR Willenbach 23 a Gerhard Rieglsperger Reut/Ndb tel Itävalta Maschinenring Braunau u. Umgebung Günter Hasiweder tel Hofmark Mining Itävalta Hotel*** - Gashof Danzer Markus Danzer Höhnharterstr. 19 tel. +43 (0) Aspach Itävalta Landtechnik Graml Oberer Markt 25 Martin Graml Kösslarn tel / 1267 Saksa Der Loryhof Familie Zeilinger Othmar Zeilinger Guggenberg 4 tel Wippenham Itävalta Betrieb Dallinger Markus Dallinger Deimel 1 D Wurmannsquick Saksa Bioenergiamatka Saksaan ja Itävaltaan

18 Kuvia Kuva 9. Puristin C.A.R.M.E.N.:n näyttelytilassa Kuva 10. Hakekattiloita C.A.R.M.E.N.:n näyttelytilassa Bioenergiamatka Saksaan ja Itävaltaan

19 Kuva 11. Rapsiöljyn suodatusta Maschinenring Braunaun puristamolla (suodatin KernKraft) Kuva 12. Rapsiöljyllä käyvä John Deere. Kuvassa Erkki Holma ja Mathiass Fredriksson Bioenergiamatka Saksaan ja Itävaltaan

20 Kuva 13. Ruokailemassa Jouko Turpeinen, Antti Vaittinen ja Matthias Fredriksson Kuva 14. Seppo ja Paula Teränen sekä Minna Anttila Bioenergiamatka Saksaan ja Itävaltaan

21 Kuva 15. Erkki Holma, Seppo Teränen ja Markku Fabritius (vas.) yhdessä mehiläishoitaja Wolfgang Pointeckerin kanssa Kuva 16. Marcus Dallingerin biokaasulaitos Bioenergiamatka Saksaan ja Itävaltaan

22 Kuva 17. Dallingerin puukaasulaitos (ei käytössä). Kuvassa Minna Anttila ja Pirjo Virtanen Kuva 18. Erkki Holma ja Pirjo Virtanen illan tähtinä Bioenergiamatka Saksaan ja Itävaltaan