opintomatka Saksaan ja Itävaltaan

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "opintomatka Saksaan ja Itävaltaan 10.-13.4.2007"

Transkriptio

1 Matkaraportti Rypsiöljyn tuotanto ja käyttö bioenergiana maatilalla - hankkeen opintomatka Saksaan ja Itävaltaan

2 SISÄLLYSLUETTELO Johdanto 3 1 Tiistai C.A.R.M.E.N e.v. 4 2 Keskiviikko Kernkraft, Moonsbauer und Rieglsperger GbR Maschinenring Braunau Hotelli Gasthof Danzerin lämpökeskus 10 3 Torstai Landtechnik Graml Der Loryhof Tutustuminen Betrieb Dallingerin tilaan Torstain iltaohjelma 16 4 Perjantai Kohteiden yhteystiedot 17 Kuvia 18 Bioenergiamatka Saksaan ja Itävaltaan

3 JOHDANTO Opintomatka Saksaan ja Itävaltaan oli osa syksyllä 2006 käynnistynyttä Idässä Itää ry:n ja Laureaammattikorkeakoulun bioenergiahanketta Rypsiöljyn tuotanto ja käyttö bioenergiana maatilalla. Matkan tarkoituksena oli tutustua bioenergian tuotantoon Saksassa ja Itävallassa sekä hakea ideoita siihen, miten maatilamittakaavaista bioenergian tuotantoa pystyttäisiin kehittämään Itä- Uudenmaan alueella. Matkalle osallistunut kahdeksantoista hengen ryhmä koostui itäuusmaalaisista viljelijöistä, Lapinjärven ja Liljendalin kuntien virkamiehistä, Laurean luonnonvara- ja ympäristöalan opiskelijoista ja henkilökunnasta sekä Hämeen ammattikorkeakoulun luonnonvara-alan henkilökunnasta. Matkan järjesti Laurea-ammattikorkeakoulu yhteistyössä kokeneen saksankielentaitajan ja matkanvetäjä Erkki Holman kanssa. Matkan aikana tutustuttiin seitsemään eri kohteeseen ja vierailut videoitiin kokonaisuudessaan. Videoinnin ja matkaraportin tekivät Laurean opiskelijat Minna Saarentausta (kestävän kehityksen ko.) ja Pirjo Virtanen (maaseutuelinkeinojen ko.). Matka onnistui hyvin, kiitos mukavan ryhmän, Erkin ammattitaidon sekä keväisen sään. Matkalle osallistuivat: 1. Anttila Minna, Artjärven maaseutusihteeri, Idässä Itää ry, Artjärvi 2. Fabritius Markku, maanviljelijä, MTK Myrskylä 3. Fredriksson Mathias, maanviljelijä, Lapinjärvi 4. Holma Erkki, maanviljelijä, matkanjohtaja, Loppi 5. Kortejärvi Pasi, maanviljelijä, Askola 6. Kuoppamäki Sami, maanviljelijä, Anjalankoski 7. Saarentausta Minna, opiskelija, Laurean luonnonvara- ja ympäristöala, Hyvinkää 8. Sankari Tomi, Laurea-ammattikorkeakoulu, Riihimäki 9. Savolainen Jouni, Hämeen ammattikorkeakoulu, Tammela 10. Teränen Paula, maanviljelijä, Askola 11. Teränen Seppo, maanviljelijä, Askola 12. Toropainen Jouko, tekninen johtaja, Lapinjärvi 13. Tuominen Anna, tutkimusassistentti, Laurea-ammattikorkeakoulu, Hyvinkää 14. Turpeinen Väinö, Hämeen ammattikorkeakoulu, Evo 15. Törmänen Kari, hankkeen koetilan isäntä, maanviljelijä, Myrskylä 16. Uusitalo Tero, Laurea-ammattikorkeakoulu, Espoo 17. Vaittinen Antti, Liljendalin/Lapinjärven kuntien kehittämispäällikkö, Porvoo 18. Virtanen Pirjo, maanviljelijä, opiskelija, Laurea-ammattikorkeakoulu, Tuulos Bioenergiamatka Saksaan ja Itävaltaan

4 1 TIISTAI Tiistaiaamuna lähdimme varhain liikkeelle, kukin taholtaan. Aamulla 18 henkilön ryhmämme kokoontui Helsinki-Vantaan lentoasemalla kello Lähtöselvityksien ja turvatarkastusten jälkeen nousimme koneeseen ja Lufthansan lennolla aloitimme matkan kohti Münchenia. Franz Josef Strauss:n lentokentällä meitä oli terminaalin edessä odottamassa bussi ja matkamme kohti ensimmäistä kohdetta C.A.R.M.E.N.:ia alkoi. C.A.R.M.E.N. sijaitsee noin 150 kilometrin päässä Münchenistä koilliseen. Matkalla kävimme syömässä ja samalla saimme ensi tuntuman keskieurooppalaiseen ruokakulttuuriin. 1.1 C.A.R.M.E.N. e.v C.A.R.M.E.N. (Centrales Agrar-Rohstoff-Marketing- und Entwicklungs Netzwerk e.v.) on bioenergian tutkimus-, koulutus ja energiakeskus Straubingissa. Keskus on perustettu Baijerin maatalousministeriön toimesta vuonna Laitoksen tehtävänä on sekä perus- että soveltava tutkimus, tiedotus sekä bioenergiamarkkinoiden kehittämisen edistäminen. Laitoksessa on kolme eri yksikköä 1) tutkimuslaitos, jossa toimii viisi korkeakoulua ja jota tiede- ja tutkimusministeriö sekä alan teollisuus rahoittavat, 2) Baijerin maatalousministeriön rahoittama teknologia ja tukitoiminta -laitos, jossa tehdään soveltavaa tutkimusta (mm. kiinteiden ja nestemäisten polttoaineiden tutkimusta) sekä 3) tutkimus-, koulutus- ja informaatiokeskus C.A.R.M.E.N, jonka tehtäväksi on annettu toimia puolueettomana asiantuntijana energianeuvonnassa sekä koota yhteen eri asiantuntijatahoja. Laitokseen tehdään parhaillaan laajennusta, ns. tiedekeskusta, jonka pitäisi valmistua vuonna 2008 ja josta myös yritykset saavat uusia toimitiloja. Tiedekeskukseen tulee kaiken kaikkiaan 150 tutkijan ja tiedottajan paikkaa ja Baijerin maatalousministeriö on investoinut laitoksen suunnitteluun ja rakentamiseen 38 milj. euroa. Tiedekeskuksen yhteyteen on rakenteilla myös kasvihuone, jossa ryhdytään jalostamaan energian tuottamiseen soveltuvia kasveja. Bioenergiamatka Saksaan ja Itävaltaan

5 Kuva1. Materiaalien energiasisältöjä verrattuna yhteen litraan polttoöljyä (vasemmalta: polttoöljy, rapsiöljy, kivihiili, etanoli, hake, olkipelletti, vety, pyökkihalko, kuusihalko, mäntyhake, kuusipuru, vilja, suurpaaliolki, kiinanruokosilppu) Saksassa on 17 miljoonaa hehtaaria peltoalaa, josta vuonna 2006 kesannolla oli hehtaaria. Kesantoalalla ei saa tuottaa ensisijaisesti elintarvikkeita tai rehua. Sen sijaan energiakasveja, kuten esimerkiksi rapsia, kesantopelloilla voidaan kasvattaa. Kesantoalalta tuotettu rapsi tulee puristaa energiakäyttöön ja sivutuotteena syntyvä rouhe voidaan käyttää rehuna. Saksassa keskisato rapsilla on 4000 kg/ha. EU:n tavoite on vuoteen 2020 mennessä tuottaa käytetystä primäärienergiasta 20 % bioenergialla. C.A.R.M.E.N.:in tehtävänä on viestintä- ja markkinointiasiantuntija Christian Schröterin (dipl.-ing.agr.) mukaan selvittää, millä tavalla eri bioenergialähteistä tämä määrä saadaan mahdollisimman tehokkaasti tuotettua uusiutuvista energiavaroista sekä jätteistä. Esimerkiksi puun käyttö suoraan lämpöenergiaksi on huomattavasti tehokkaampaa kuin sen jalostus polttonesteeksi. Rapsiöljyn tuotanto Ilmakehän hiilidioksidimäärä on viimeisen 200 vuoden aikana noussut merkittävästi. Tämä on lisännyt biopolttoaineiden tuotannon kehittämistä. Poliittisesti Euroopan alueella on kaksi linjaa: vuoteen 2010 mennessä liikennepolttoaineista tulee olla 5,75 % biopolttoaineita sekä biopolttoaineille annettavat verohelpotukset. Saksassa biopolttoaineilla on 2 snt/l polttoainevero, mutta maataloudessa käytettävät biopolttoaineet ovat verovapaita. Lisäksi öljy-yhtiöillä on velvoite sekoittaa taval- Bioenergiamatka Saksaan ja Itävaltaan

6 lisen polttoaineen sekaan biopolttoaineita (5 %). Tällä hetkellä Saksassa 4,4 % liikennepolttoaineista on bioperäisiä (biodiesel 3,3 %, bioetanoli ja kasviöljy nousussa). Rapsiöljyn tuotannosta ryhmälle esitelmöi Peter Emberger. Kasviöljy voidaan käyttää biopolttoaineena joko esteröimällä se biodieseliksi, sekoittamalla puhdasta kasviöljyä dieselin sekaan (30 %) tai muuttamalla koneen laitteisto kasviöljyn käyttöön sopivaksi. Saksassa on vuonna 2006 myyty vähän yli 500 milj. litraa biodieseliä. Biodieseliä valmistetaan mm. rapsi- ja palmuöljyistä sekä eläin- ja jäterasvoista. Rapsipohjainen biodiesel on kuitenkin fysikaalisilta ominaisuuksiltaan parhainta, sen jähmettymispiste on -10 ºC (palmuöljy + 9 ºC). Kuva 2. Saksassa viljellään rapsia sekä kasviöljyn että biodieselin tuottamiseksi Saksassa on paljon isoja rapsiöljyä tuottavia laitoksia. Näissä laitoksissa siemenen öljystä saadaan erotettua jopa 99 %, mutta tämä vaatii paljon energiaa. Pienissä puristamoissa siemenen kokonaisöljymäärästä saadaan puristettu vain %, mutta huomattavasti energiatehokkaammin. Pienten puristamoiden määrä onkin nousussa. Vuonna 2000 niitä on ollut koko maassa 100 kpl. Tällä hetkellä niitä on noin 600 kpl, joista 70 % on maatilojen hallinnassa. Baijerin alueella pienet puristamot ovat yleisiä. Jotta rapsiöljy soveltuisi polttoainekäyttöön, tulee sen puhdistukseen kiinnittää erityistä huomiota. Embergerin mukaan suurin ongelma puhtaan kasviöljyn polttoainekäytössä on liian korkea lämpötila (yli 60 ºC) öljyn puristusvaiheessa, jolloin fosforia liukenee siemenen kuoresta liikaa (>12 mg/kg) kasviöljyyn. Fosfori aiheuttaa polttoainesuodattimien tukkeutumista sekä moottorin ja venttiilien karstoittumista. Bioenergiamatka Saksaan ja Itävaltaan

7 Baijerin alueella oli vuosina käynnissä tutkimusohjelma, jossa traktoreiden moottoreihin tehtiin muutostyöt, jotka mahdollistivat puhtaan kasviöljyn käytön ja traktorien toimivuutta käytössä seurattiin. Saksassa näitä traktoreita oli 169 kpl. Tällä hetkellä Itävallassa on 35 traktoria, joihin on tehty samanlaiset muutokset ja niiden toimintaa maatalouskäytössä seurataan vuosien ajan. Kokemuksista on todettu, että kasviöljyn käyttö on mahdollista, mutta osakuormituksella ajo voi aiheuttaa esimerkiksi pakoventtiilin karstoittumista. Huomiota tulee kiinnittää erityisesti myös huolto- ja öljynvaihtoväleihin. Kasviöljy sekoittuu moottoriöljyn joukkoon, eikä haihdu kuten tavallinen dieselpolttoaine, mikä puolittaa öljynvaihtovälin. Polttoaineen hinnan noustua on kasviöljyn käyttö muuttunut kannattavaksi ja kiinnostus biopolttoaineita kohtaan on kasvanut. Tämän vuoksi myös moottorien valmistajat ovat innokkaita kehittämään biopolttoaineille sopivia moottoreita. Biokaasun tuotanto Lämmitysöljyn hinta on Saksassa tällä hetkellä 5,5 snt/kwh, mikä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi hakkeesta lämpöarvon mukaan voitaisiin maksaa 192,5 /t. Tällä hetkellä hakkeen hinta on kuitenkin n. 70 /t. Biokaasunkin kohdalla sähkön myynnistä saatava hinta houkuttelee lisäämään biokaasun tuotantoa. Daniel Miller (Dipl.-Ing. FH) kertoi ryhmälle Saksan biokaasun tuotannosta. Vuonna 1999 Saksassa oli n. 800 biokaasulaitosta, viime vuonna määrä ylitti jo 4000 kpl. Biokaasusta tuotetaan Saksassa sähköä jo yhden ydinvoimalan verran vuodessa, eli n. 1 GW/vuosi. Biokaasulaitosten koko on jatkuvasti kasvamassa, tällä hetkellä on jo jopa 20 MW laitoksia. Saksassa laki määrää, miten paljon tuotetusta sähköstä laitokselle pitää maksaa ja sähköyhtiöiden on otettava kaikki tarjottu sähkö vastaan. Biokaasun tuotannosta saatava hinta määräytyy laitoksen koon mukaan. Mikäli laitos aloittaa toimintansa tämän vuoden (2007) aikana ja tuottaa sähköä maksimissaan 150 kw, on sähköstä saatava hinta 10,99 snt/kwh. Tämän lisäksi sähköstä voidaan maksaa lisähintaa (6 snt/kwh), mikäli sen tuotannossa käytetään energiakasveja (maissi) tai lietettä. Mikäli tuotannosta syntyvä lämpö pystytään hyödyntämään, saa tuottaja vielä 2 snt lisämaksua. Tällöin biokaasun tuotannosta saatavaksi hinnaksi saadaan 19 snt/kwh. Erikseen ovat vielä erilliset innovaatiotuet, jotka pystyvät nostamaan biokaasun hintaa. Laitoksen sähkötuotantotehon kasvaessa laskee saatava perushinta asteittain, muut maksut pysyvät samoina. Tuotannosta saatava perushinta laskee kuitenkin 1,5 % vuosi, joten laitoksen toiminnan aloittamisvuosi määrittää sähköntuotannosta saatavan perushinnan tason. Esitysten jälkeen ryhmämme kiersi Christian Schröterin johdolla kahdessa eri näyttelytilassa, jossa toisessa esiteltiin bioenergian tuotantoa ja biomassasta saatavia tuotteita. Toisessa oli esillä erilaisia hakekattiloita. Bioenergiamatka Saksaan ja Itävaltaan

8 Illalla majoituimme Gasthof Danzer hotelliin Aspachissa Itävallan puolella, jossa viipyisimme 2 yötä. 2 KESKIVIIKKO Kernkraft, Moonsbauer und Rieglsperger GbR Toisen päivän ensimmäisenä kohteena oli 40 ha maatila Saksan puolella Reutissa, jossa oli 6 emolehmää ja muutama hevonen. Isäntä Josef Moonsbauer esitteli tilalla kehitettyjä öljyn puristimia ja suodatuslaitteistoja. Tila oli alueella ainoa, josta sai koko kasviöljyn jalostukseen käyttövalmiiksi polttoaineeksi tarvittavan laitteiston aina ruuvikuljettimia myöden. Vuonna 2002 isäntä oli kehittänyt ja rakentanut itse ensimmäisen puristimen. Nykyään laitteet teetetään aliurakoitsijalla ja valittavana neljän eri koko luokan puristimia (8-140 kg/h). Tilalla puristetaan tällä hetkellä n t vuodessa rapsin ja auringonkukan siemeniä puristimella, jonka teho on 40 kg/h. Rapsi ostetaan lähialueelta hintaan 250 /t ja rapsirouhe myydään 15 kilometrin säteellä oleville karjankasvattajille hintaan 140 /t (alv. 0 %). Auringonkukkarouhe myydään rehuteollisuuteen tai lämmityskäyttöön. Rapsirouheen energiasisältö on 6,5 kwh/kg, rapsiöljyn n. 10 kwh/kg. Puristamisen jälkeen öljy laskeutetaan ja suodatetaan. Suodatetussa rapsiöljyssä saa Saksassa olla maksimissaan 24 mg/kg epäpuhtauksia. Rapsiöljy myydään maatiloille traktorikäyttöön tai kuorma-autoihin, auringonkukkaöljyn isäntä käyttää omien generaattoriensa pyörittämiseen. Tilan päätulot tulevat kuitenkin laitteiden myynnistä. Esim. 40 kg/h puristin maksaa vero ja öljynsuodatuslaitteisto vero. Tilalla tuotetaan myös biokaasua, 100 kw laitos on rakennettu 11 vuotta sitten. Kaasu valmistetaan pääosin mesofiilisesti (lämpötila 40 ºC) maissista. Tuotetusta biokaasusta tehdään sähköä. Bioenergiamatka Saksaan ja Itävaltaan

9 Kuva 3. Erkki Holma ja Josef Moonsbauer 2.2 Maschinenring Braunau Keskiviikon toiseen kohteeseen matkasimme taas takaisin Itävallan puolelle. Ruokailimme viihtyisässä maalaisravintolassa, jossa konerenkaan toimitusjohtaja Gunter Hasiweder esitteli ruokailun lomassa konerengas Innölin toimintaa. Konerengas perustettiin vuonna 2002 nimenomaan öljyn puristamista varten ja siinä toimii 91 viljelijää. Braunaun alueen pinta-alasta 70 % on peltoa ja keskimääräinen tilakoko on 22 ha. Itävallassa kesannointivelvoite on 10 % ja kesannolla saa kasvattaa bioenergiaan käytettäviä kasveja (mm. rapsi, auringonkukka). Rapsin viljelyyn käytetty ala alueella on n. 700 ha. Polttoaineen hinnan nousu innoitti viljelijöitä tuottamaan ympäristöystävällistä polttoainetta, jonka materiaali on tuotettu lähialueella. Tällä hetkellä rapsia puristetaan alueella n t vuodessa, josta saadaan n litraa öljyä. Jokaisella osakkaalla on myös karjaa ja syntyvä rehu hyödynnetään tiloilla. Hasiweder kertoi mielellään avustavansa vastaavanlaisia projekteja ja toivoo saavansa ihmiset ajattelemaan luonnon kiertokulkua ja sitä, että maailman öljyvarat ennen pitkää ehtyvät. Syötyämme, matkasimme muutaman kilometrin päähän tutustumaan tilaan, josta konerengas on vuokrannut vanhan navetan puristamolleen. Puristamo toimii vuorokauden ja vuoden ympäri. Puristamon kokonaisinvestointikustannukset olivat , josta valtionavustusta ja ulkopuolista rahoitusta. Konerenkaan osakkaat maksoivat loput kustannuksista. Siemenet tuodaan puristamolle kerran viikossa 8 km päässä sijaitsevalta varastolta. Puristeille on omat va- Bioenergiamatka Saksaan ja Itävaltaan

10 rastotilansa, josta isännät käyvät itse hakemassa rehun karjalleen. Rapsirouhe säilyy varastossa noin puoli vuotta, öljy noin vuoden ajan. Tilalla on kolme puristinta; kaksi rapsille ja yksi soijalle. Soijaöljyä ei suodateta, mutta rapsiöljy suodatetaan kolme kertaa, jolloin epäpuhtauksien määrä on n mg/kg (raja-arvo 24 mg/kg). Öljyä myydään 0,66 /litra ja rapsirouhetta myydään hintaan 132 /t. Tilan omistavalla isännällä on käytössään kaksi kasviöljyllä käyvää traktoria. Toinen niistä toimii pelkästään kasviöljyllä, mutta tätä ei käytetä talviaikaan. Toinen traktoreista käynnistetään ja sammutetaan tavallisella dieselillä ja varsinainen ajo tapahtuu kasviöljyllä. Mitään ylitsepääsemättömiä ongelmia traktoreiden suhteen ei hänen kertomansa mukaan ole ollut. Kuva 4. Maschinenring Braunaun puristamo. Yksi puristin soijalle, kaksi rapsille. 2.3 Hotelli Gasthof Danzerin lämpökeskus Päivän päätteeksi palasimme hotelli Gasthof Danzeriin Itävallassa. Johtaja Markus Danzer esitteli ryhmälle hotellin lämpökeskuksen. Lämpökeskuksessa on vanha ja uusi Hargassnerin 100 kw:n kattila. Uusi kattila oli hankittu vanhan hakevaraston palon jälkeen. Uuteen hakevarastoon mahtuu 500 m³ haketta. Hotelli on laajentanut useampaan otteeseen ja kylmän talven aikana kuluu lämmittämiseen 900 m³ haketta. Erityisen paljon energiaa vie myös hotellin uima-altaan lämmittäminen huhtikuusta marraskuuhun ja lisäksi jouluksi. Aiemmin lämmitykseen oli kulunut noin litraa öljyä. Haketuksen suorittaa konerengas. 500 m³:n haketukseen kuluu aikaa kolme tuntia ja se maksaa dieselkulut. Hakkeen hinta on noin puolet sen tuottamaan lämpöarvoon verrattuna. Hakeraaka-aineena käytetään lumppeja (tukkiosasta otettu lyhyt kuitupuu), pyökkiä ja ilmaiseksi saatavaa rakennusjätettä. Yleisimpiä häiriöiden syitä ovat hakkeessa olevat naulat (ilmaises- Bioenergiamatka Saksaan ja Itävaltaan

11 ta rakennusjätteestä) tai vieraat esineet, kuten kivet. Hotellin tulee rakennuttaa myös 200 m³ palokaivo palokuntaa varten. Uuden hakevaraston rakentamiskustannukset olivat ja uusi kattila maksoi asennus. Laiteinvestointeihin saatiin 30 %:n avustus toteutuneista kustannuksista. Avustus tuli EU:lta valtion kautta. 3 TORSTAI Landtechnik Graml Kolmannen matkapäivän ensimmäinen kohde oli Saksan puolella toimiva yritys, jossa moottorit muutetaan kasviöljykäyttöön sopiviksi. Yrityksen perustaja Martin Graml kertoi ryhmällemme yrityksen historiasta ja kiinnostuksestaan muuttaa moottorit bioöljylle sopiviksi. Martin kertoi myös vierailleensa Porissa, Sampon vieraana. Yritys on seitsemän vuoden aikana tehnyt tuotekehittelyä asian eteen ja ollut mukana markkinoilla 5-6 vuoden ajan. Tuotekehittelyn aikaansaannokset toteutetaan ulkopuolisin voimin. Yrityksen erikoisuutena on monipuolinen kasviöljyn seurantajärjestelmä, jota ei muilla vastaavanlaisilla saksalaisilla asennusyrittäjillä ole. Yritys pystyy tarjoamaan asiakkailleen vakuutusturvan, mikäli he ottavat järjestelmän täydellisenä. Kiinnostusta herätti Martinin kehittelemä apuvälinekolmikko, joiden avulla öljytilanteen tarkkailu käy yksinkertaisesti ja edullisesti. Kuva 5. 2-tankkijärjestelmän demonstrointi Bioenergiamatka Saksaan ja Itävaltaan

12 Muutostöitä tehdään varsin erilaisiin ajoneuvoihin, kuten traktoreihin, linja-autoihin, kuormaautoihin, puimureihin, kaivureihin, pyöräkuormaajiin ja yhtenä tapauksena Martinilla oli ollut venäläinen sivuvaunullinen moottoripyörä, joka oli varustettu dieselmoottorilla. Valtaosa muutossarjojen asennuksista tehdään kuitenkin tällä hetkellä kuorma-autoihin (n. 200 kpl), sillä niiden polttoaineenkulutus on suuri. Kuorma-autoihin asennettava järjestelmä on edullinen, mutta se ei sisällä täydellistä vahtijärjestelmää. Koko muutostyön tekeminen maksaa ajoneuvosta riippuen (osat ja työ) + vero. Landtechnik Graml on tehnyt muutostöitä Saksassa, Itävallassa ja Sveitsissä. Vastaavanlaisia muutostöitä tekeviä yrityksiä on Saksassa noin 50, mutta kellään muulla ei ole vastaavanlaista valvontajärjestelmää. Graml kehittelemä, erityinen kasviöljyn seurantajärjestelmä asennettiin ensimmäiseksi Renaultin (Claas) traktoriin. Tulokset koekäytöstä olivat todella hyviä ja kiinnostus kasviöljyn käyttöön Itävallassa heräsi. Yritys palkittiin kansainvälisellä kultamitalilla Münchenin keksijämessuilla vuonna Itävallassa on 35 koetraktoria, joista suurin osa on varustettu firman muutossarjoilla, sillä niillä on pienin kasviöljyn huuhtoutuminen moottoriöljyn joukkoon. Kehittelyssä on otettu huomioon vähimmäisvaatimus 3. ja 4. kategorian päästönormit. Yritys pystyy tarjoamaan täydellisen järjestelmän hankkijalle vakuutusturvan, sillä vahtijärjestelmän käyttöönoton jälkeen ei yhtään moottoria ole mennyt rikki. Moottorivalmistajat eivät takuuta anna. Järjestelmä sisältää täydellisenä monipuolisen moottoriöljyn tilan tarkkailusysteemin. Aina kun moottori käy, menee polttoainetta öljyn joukkoon. Diesel tai bensa haihtuu öljyn joukosta, mutta kasviöljy ei. Mikäli moottoriöljyn joukkoon pääsee kasviöljyä 15 % tai yli, niin se on Gramlin mukaan vaarallista. Graml oli itse kokeillut sekoittaa 15 % auringonkukkaöljyä öljyn joukkoon ja moottori oli kuitenkin toiminut vielä ilman ongelmia. Öljynvaihtoväli puolitetaan ohjeissa lisäturvan saamiseksi ja se on suositusten mukaan 250 tuntia. Testeissä oli ajettu noin 400 tuntia laadun pahemmin muuttumatta, mutta se vaatii jo jatkuvaa tarkkailua. Jos järjestelmässä ilmenee ongelmia, antaa laite häiriöilmoituksen. Näin käy esimerkiksi, jos polttoaine on liian kuumaa tai jos suodatin on tukkeutunut. Landtechnik Gramlilla on käytössään oma suodatin, jota he kokeilivat jo 7 vuotta sitten (Mann). Kaikki, jotka muutostöitä tekevät käyttävät tätä suodatinta. Bioenergiamatka Saksaan ja Itävaltaan

13 Kuva 6. Martin Graml esittelee suodatinpaperia, joka analysoi moottoriöljyn laatua 24 tunnissa Gramlin mukaan markkinat ovat tällä hetkellä Saksassa hiljentyneet kasviöljyverotuksen korotuksen johdosta, mutta tuotekehittelyä jatketaan ja katsotaan mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Itävallan puolella markkinat ovat hyvät ja firman majapaikasta oli rajalle noin 4 km. Gramlin mukaan Saksan maatalouden tuottama biopolttoainemäärä pystyisi korvaamaan fossiilisista polttoaineista n. 15 %. Taivas avautuu meille tulevaisuus on kasviöljyssä (Martin Graml). 3.2 Der Loryhof Tilan nuori isäntä, Othmar Zeilinger, esitteli meille tilaa ja antoi tietopaketin nopeakasvuisen poppelin viljelystä energiapuuna sekä lahjoitti jokaiselle kaksi poppelipistokasta. Kohde on Itävallassa sijaitseva maatilamatkailutila. Tilaan kuuluu 35 ha peltoa, joilla aikaisemmin on harrastettu perinteistä viljelyä ja myöhemmin viljelty mm. kiinanruokoa. Nykyisin 20 ha pelloista on energiametsää, joilla kasvaa poppelia energiapuuksi. Tila saa kesantotukea ja energiakasvitukea. Erikoisuutena on heinäkylpy, joka vie paljon energiaa ja muutenkin tilan rakennukset ovat energiasyöppöjä, sillä osa juhlakäyttöön tarkoitetuista tiloista on eristämättömiä. Tilalla on oma lämpövoimala 200 kw hakekattilalla sekä lisäksi aurinkokennoja 68 m², joiden tuottamalla energialla, hyvänä aurinkoisena kesäpäivänä, lämpiää tilan 5000 litran vesivaraaja 80 :en. Bioenergiamatka Saksaan ja Itävaltaan

14 Tilalla tuotetaan itse poppeli-vartteita vuoden vanhasta kasvustosta. Yhden hehtaarin istutus tehdään koneellisesti ( tainta). Koneistutus kustantaa noin 25 snt/pistokas (konetyö mukana). Kasvuolosuhteiden ollessa hyvät, saattaa kasvusto kasvaa saman vuoden aikana jopa kaksimetriseksi. Vuosituotoksena saadaan noin kg/ka/ha. Kasvustoa ei lannoiteta ja lahoongelmat ovat olleet vähäisiä. Tuholaisongelmia ei vielä ole esiintynyt, mutta tilannetta on jatkuvasti tarkkailtava. Korjuu tehdään puun ollessa viisivuotias ja lehdettömässä vaiheessa ja se voidaan tehdä yhteensä 4-5 kertaa. Tilalla oli huhtikuussa pidetty työnäytös, jossa eri valmistajat olivat kilpailun omaisesti testanneet poppelin korjuuseen ja haketukseen soveltuvia laitteitaan. Lopputuloksena oli ollut, että tekniikkaa tulee edelleen kehittää. Luomuviljelyä tulee Zeilingerin mielestä suosia niin paljon kuin mahdollista. Kuva 7. Tutustumista tilan mehiläistuotantoon. Takana viiden vuoden ikäistä energiapoppelia. Mehiläishoitaja Wolfgang Pointecker kertoi meille tilan mehiläistuotannosta. Tilalla on 250 mehiläispesää, joista saadaan hunajaa kg. Mehiläisten keinosiemennys herätti hilpeyttä ryhmämme keskuudessa. Eräs ryhmämme jäsenistä kysyi mehiläisten läheisyyden vaikutuksesta tiettyjen kasvien satoihin. Pointeckerin mukaan esimerkiksi omenatarhojen sato voi nousta jo % ja öljykasvien (rapsi) sato noin 30 %. Tilan yhteydessä oli myös myymälä, jossa myytiin paikallisia käsitöitä, erikoisuutena tilalla tuotettu hunajaviini. Bioenergiamatka Saksaan ja Itävaltaan

15 3.3 Tutustuminen Betrieb Dallingerin tilaan Matkan viimeisenä kohteena tutustuimme Saksan puolella olevaan tilaan, jossa on toimiva biokaasulaitos sekä tällä hetkellä käytöstä pois oleva puukaasulaitos. Tilan isäntä Marcus Dallinger kertoi tilalla olevan peltoa 55 ha ja 9 ha metsää. Pelloilla viljellään maissia, joka myydään toisille biokaasun tuottajille. Tila on ottanut vastaan elintarvikejätteitä jo 11 vuotta ja saa porttimaksuja 63 /t (yhteensä yli /vuosi). Biojätettä vastaanotetaan vuosittain tilalle noin t, josta tulee noin 4000 m³ lietettä. Ongelmana on lietteen määrä omaan peltopinta-alaan nähden. Pelloille saa levittää lietettä 50 m³/ha, joten vaadittava peltopinta-ala olisi n. 90 ha. Peltoon levitettävässä lietteessä on 3-4 % typpeä, 2 % fosforia, 4 % kalia ja 6 % kalkkia. Biokaasureaktorissa syntyvästä lietteestä otetaan raskasmetallimääritykset neljä kertaa vuodessa. Prosessissa syntyvän lietteen raskasmetallipitoisuudet ovat kuitenkin olleet normaalin lietteen pitoisuuksia alhaisemmat. Kuva 8. Markus Dallingerin tilallaan käsittelemää biojätettä Tällä hetkellä laitoksessa on kaksi reaktoria, joissa ensimmäisessä reaktio tapahtuu mesofiilisesti (40 ºC) ja toisessa termofiilisesti (55 ºC). Tilan tavoitteena on kehittää toimintaansa parempaan suuntaan siirtymällä kolmeportaiseen biokaasulaitokseen, jolloin kolmannessa reaktorissa lämpötila nostetaan 70ºC:en. Tällä hetkellä sähköteho on 190 kw ja rinnalle rakennetaan 130 kw:n generaattori. Sähköä kuluu prosessissa noin 8 10 % sähkön tuotannosta. Ostosähköstä joutuu maksamaan noin 16 snt/kwh ja myynnistä saa 10,25 snt/kwh, joka on perushinta, eikä sisällä lisämaksuja. Biokaasulla tuottamastaan sähköstä isäntä saa vuodessa n Biokaasutuotantoon Bioenergiamatka Saksaan ja Itävaltaan

16 kelpaamaton jäte, jota on noin 8 %, kuljetetaan laitokselle kompostoitavaksi. Kompostointimaksu on 40 /t. Puukaasulaitoksensa suhteen Dallinger oli hyvin optimistinen. Laitos on jo ollut koekäytössä, mutta siinä ilmeni lähinnä kaksi ongelmaa: hakkeen joukossa on ollut liikaa erilaista materiaalia (vaatii tasalaatuisen hakkeen) ja kosteus on ollut liian suuri (> 15 %). Hänen mielestään onnistuneeseen tuotantoon vaaditaan kehittelytyötä ja oppirahoja. Isännän mukaan Saksassa on jo käytössä olevia pienempiä puukaasulaitoksia. Toimiessaan täydellä teholla laitos tuottaisi 160 kw sähköä. Puukaasusähköstä saa 21,2 snt/kwh. Puukaasupöntössä syntyy häkää (hiilimonoksidi) ja vetyä. Lopputuotteena syntyy lisäksi, hiiltä, tuhkaa ja tervaa. Terva pitää saada erotettua ennen kaasun menoa moottoriin. Dallinger pesee kaasun kasviöljyllä, jolloin tervaa sisältävä kasviöljy muodostuu ongelmajätteeksi, sillä se ei tällä hetkellä kuulu Saksassa luokiteltujen polttoaineisiin, eikä sitä siksi saa polttaa. Hiili myydään teollisuuteen. Isäntä hakettaa lisäksi puuta ja myy hakkeen sekä kasvattaa poppelia. 3.4 Torstain iltaohjelma Viimeisen vierailukohteen jälkeen ajoimme Müncheniin ja majoituimme hotelli Ludwigiin rautatieaseman viereen. Illalla ruokailimme upeassa Hofbräuhausissa ja nautimme baijerilaisryhmän mukaansatempaavista esityksistä. Osa ryhmäläisistämme pääsi mukaan esityksiin ja he selviytyivät todella hienosti. Meno oli hyvin kansainvälistä, sillä ruokailijoita oli ympäri maailmaa. Ilta oli hieno kokemus. 4 PERJANTAI Matkan viimeinen päivä oli vapaamuotoinen. Heti aamupalan jälkeen lähes puolet ryhmästämme suunnisti kohti Münchenin teknistä museota Erkki Holman johdolla. Toiset kiertelivät ihastelemassa kaupungin nähtävyyksiä, tekemässä ostoksia ja nauttimassa lämpimästä päivästä katukahviloissa. Kokoonnuimme iltapäivällä hotellilla ja lähdimme kohti lentokenttää. Ajomatkan aikana saivat Anna Tuominen ja Erkki Holma ryhmältä kiitokset onnistuneen bioenergiamatkan järjestämisestä. Kiitos onnistuneesta matkasta kuuluu myös kaikille matkaan osallistuneille! Bioenergiamatka Saksaan ja Itävaltaan

17 Kohteiden yhteystiedot: C.A.R.M.E.N Schulgasse 18 Christian Schröter Straubing tel. +49 (0) 9421/ Saksa KernKraft Moosbauer und Rieglsperger GbR Willenbach 23 a Gerhard Rieglsperger Reut/Ndb tel Itävalta Maschinenring Braunau u. Umgebung Günter Hasiweder tel Hofmark Mining Itävalta Hotel*** - Gashof Danzer Markus Danzer Höhnharterstr. 19 tel. +43 (0) Aspach Itävalta Landtechnik Graml Oberer Markt 25 Martin Graml Kösslarn tel / 1267 Saksa Der Loryhof Familie Zeilinger Othmar Zeilinger Guggenberg 4 tel Wippenham Itävalta Betrieb Dallinger Markus Dallinger Deimel 1 D Wurmannsquick Saksa Bioenergiamatka Saksaan ja Itävaltaan

18 Kuvia Kuva 9. Puristin C.A.R.M.E.N.:n näyttelytilassa Kuva 10. Hakekattiloita C.A.R.M.E.N.:n näyttelytilassa Bioenergiamatka Saksaan ja Itävaltaan

19 Kuva 11. Rapsiöljyn suodatusta Maschinenring Braunaun puristamolla (suodatin KernKraft) Kuva 12. Rapsiöljyllä käyvä John Deere. Kuvassa Erkki Holma ja Mathiass Fredriksson Bioenergiamatka Saksaan ja Itävaltaan

20 Kuva 13. Ruokailemassa Jouko Turpeinen, Antti Vaittinen ja Matthias Fredriksson Kuva 14. Seppo ja Paula Teränen sekä Minna Anttila Bioenergiamatka Saksaan ja Itävaltaan

21 Kuva 15. Erkki Holma, Seppo Teränen ja Markku Fabritius (vas.) yhdessä mehiläishoitaja Wolfgang Pointeckerin kanssa Kuva 16. Marcus Dallingerin biokaasulaitos Bioenergiamatka Saksaan ja Itävaltaan

22 Kuva 17. Dallingerin puukaasulaitos (ei käytössä). Kuvassa Minna Anttila ja Pirjo Virtanen Kuva 18. Erkki Holma ja Pirjo Virtanen illan tähtinä Bioenergiamatka Saksaan ja Itävaltaan

Energiantuotantoinvestoinnin edellytykset ja tuen taso. Säätytalo 01.02.2011

Energiantuotantoinvestoinnin edellytykset ja tuen taso. Säätytalo 01.02.2011 Biopolttoaineet maatalouden työkoneissa Hajautetun tuotannon veroratkaisut Energiantuotantoinvestoinnin edellytykset ja tuen taso Säätytalo 01.02.2011 Toimialapäällikkö Markku Alm Varsinais-Suomen ELY-keskus

Lisätiedot

Matti Kivelä KESKI-EUROOPAN EUROOPAN BIOENERGIA MALLIEN TOTEUTTAMINEN SYSMÄSSÄ

Matti Kivelä KESKI-EUROOPAN EUROOPAN BIOENERGIA MALLIEN TOTEUTTAMINEN SYSMÄSSÄ Matti Kivelä KESKI-EUROOPAN EUROOPAN BIOENERGIA MALLIEN TOTEUTTAMINEN SYSMÄSSÄ TYÖN LÄHTÖKOHDAT Yksi isysmä ähankkeen tulevaisuusryhmän kiinnostus energiakysymyksiin. Oma mielenkiinto. Voisiko ik Saksasta

Lisätiedot

Maatalouden biokaasulaitos

Maatalouden biokaasulaitos BioGTS Maatalouden biokaasulaitos Sähköä Lämpöä Liikennepolttoainetta Lannoitteita www.biogts.fi BioGTS -biokaasulaitos BioGTS -biokaasulaitos on tehokkain tapa hyödyntää maatalouden eloperäisiä jätejakeita

Lisätiedot

Liikenteen biopolttoaineet

Liikenteen biopolttoaineet Liikenteen biopolttoaineet Ilpo Mattila Energia-asiamies MTK 1.2.2012 Pohjois-Karjalan amk,joensuu 1 MTK:n energiastrategian tavoitteet 2020 Uusiutuvan energian osuus on 38 % energian loppukäytöstä 2020

Lisätiedot

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Eikö ilmastovaikutus kerrokaan kaikkea? 2 Mistä ympäristövaikutuksien arvioinnissa

Lisätiedot

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Perinteiset polttoaineet eli Bensiini ja Diesel Kulutus maailmassa n. 4,9 biljoonaa litraa/vuosi. Kasvihuonekaasuista n. 20% liikenteestä. Ajoneuvoja n. 800

Lisätiedot

Joutsan seudun biokaasulaitos

Joutsan seudun biokaasulaitos Joutsan seudun biokaasulaitos Joutsan biokaasulaitos Alueellinen biokaasulaitos, paikalliset maataloustoimijat sekä ympäristöyrittäjät Alueen jätteenkäsittely uusittava lyhyellä aikajänteellä (Evira) Vaihtoehdot:

Lisätiedot

Stormossen Oy. Sähkön, lämmön ja liikennepolttoaineen yhteistuotanto. Leif Åkers

Stormossen Oy. Sähkön, lämmön ja liikennepolttoaineen yhteistuotanto. Leif Åkers Stormossen Oy Sähkön, lämmön ja liikennepolttoaineen yhteistuotanto Leif Åkers Aiheet Ab Stormossen Oy Biokaasun käyttö Suomessa Biokaasun käyttö Stormossenilla Kaasu-/biokaasuvisio Perustettu 1985 Asukkaita

Lisätiedot

Maatilojen biokaasulaitosten toteuttamismallit. 6.5.2014 Erkki Kalmari

Maatilojen biokaasulaitosten toteuttamismallit. 6.5.2014 Erkki Kalmari Maatilojen biokaasulaitosten toteuttamismallit 6.5.2014 Erkki Kalmari Prosessikaavio Jalostus -Liikenne -Työkoneet Biokaasu -Lämmöntuotanto -CHP Lanta Energiakasvit Jätteet (porttimaksut) Biokaasuprosessi

Lisätiedot

Energiansäästö viljankuivauksessa

Energiansäästö viljankuivauksessa Energiansäästö viljankuivauksessa Antti-Teollisuus Oy Jukka Ahokas 30.11.2011 Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Maataloustieteiden laitos Agroteknologia Öljyä l/ha tai viljaa kg/ha Kuivaamistarve

Lisätiedot

Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle

Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle - Lannankäsittelytekniikat nyt ja tulevaisuudessa- Toni Taavitsainen, Envitecpolis Oy 6/30/2009 4/15/2009 12/10/2010

Lisätiedot

Kerääjäkasveista biokaasua

Kerääjäkasveista biokaasua Kerääjäkasveista biokaasua Erika Winquist (Luke), Maritta Kymäläinen ja Laura Kannisto (HAMK) Ravinneresurssi-hankkeen koulutuspäivä 8.4.2016 Mustialassa Kerääjäkasvien korjuu 2 11.4.2016 1 Kerääjäkasvien

Lisätiedot

Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke

Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke Kestävän kehityksen kylätilaisuus Janakkala Virala 23.10.2014 Sivu 1 2014 Miksi puuta energiaksi? Mitä energiapuu on? Puuenergia kotitalouksissa Sivu

Lisätiedot

Puuenergian tukijärjestelmät Ilpo Mattila MTK Keuruu 31.5.2012

Puuenergian tukijärjestelmät Ilpo Mattila MTK Keuruu 31.5.2012 Puuenergian tukijärjestelmät Ilpo Mattila MTK Keuruu 1 31.5.2012 Ilpo Mattila Maaseudun bioenergialähteet ENERGIALÄHDE TUOTE KÄYTTÖKOHTEITA METSÄ Oksat, latvat, kannot, rangat PELTO Ruokohelpi, olki Energiavilja

Lisätiedot

MATKAKERTOMUS Bioenergiamatka Saksaan ja Itävaltaan 4. 7.3.2010

MATKAKERTOMUS Bioenergiamatka Saksaan ja Itävaltaan 4. 7.3.2010 MATKAKERTOMUS Bioenergiamatka Saksaan ja Itävaltaan 4. 7.3.2010 Kokoonnuimme aikaisin torstaiaamuna 4.3.2010 Helsingin lentokentällä. Lentomme Saksaan laskeutui aikataulun mukaisesti noin klo 8.00. Lentokentältä

Lisätiedot

BioGTS Biojalostamo - Jätteestä paras tuotto

BioGTS Biojalostamo - Jätteestä paras tuotto BioGTS Biojalostamo - Jätteestä paras tuotto BioGTS Biojalostamo Biohajoavista jätteistä uusiutuvaa energiaa, liikenteen biopolttoaineita, kierrätysravinteita ja kemikaaleja kustannustehokkaasti hajautettuna

Lisätiedot

Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen. Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki

Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen. Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki Bioenergian toimialaa ei ole virallisesti luokiteltu tilastokeskuksen TOL 2002 tai TOL 2008

Lisätiedot

Satafood ry biokaasulaitosmatka Etelä-Saksaan 18. 21.10.2011

Satafood ry biokaasulaitosmatka Etelä-Saksaan 18. 21.10.2011 Matkaraportti Maaseudun ydinvoimaa biojalostamoista hanke Satafood ry biokaasulaitosmatka Etelä-Saksaan 18. 21.10.2011 1 Satafood kehittämisyhdistys ry järjesti yhdessä Ukipolis Oy:n ja Sastamalan seudun

Lisätiedot

Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys

Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys BioRefine innovaatioita ja liiketoimintaa 27.11.2012 Ilmo Aronen, T&K-johtaja, Raisioagro Oy Taustaa Uusiutuvien energialähteiden käytön

Lisätiedot

Maatilatason biokaasulaitoksen toteutusselvitys. BioG Biokaasun tuotannon liiketoimintamallien kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla -hanke

Maatilatason biokaasulaitoksen toteutusselvitys. BioG Biokaasun tuotannon liiketoimintamallien kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla -hanke 1 Maatilatason biokaasulaitoksen toteutusselvitys BioG Biokaasun tuotannon liiketoimintamallien kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla -hanke 2 Toteutusselvityksen tavoite Selvityksen tavoitteena on esimerkkitilan

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto ja käyttö Suomessa. Prof. Jukka Rintala Ympäristötieteet Jyväskylän yliopisto

Biokaasun tuotanto ja käyttö Suomessa. Prof. Jukka Rintala Ympäristötieteet Jyväskylän yliopisto Biokaasun tuotanto ja käyttö Suomessa Prof. Jukka Rintala Ympäristötieteet Jyväskylän yliopisto Biokaasuteknoloia On ympäristö- ja eneriateknoloiaa Vertailtava muihin saman alan teknoloioihin / menetelmiin:

Lisätiedot

Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma

Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma Johtaja Jorma Tolonen Metsäkeskus Kainuu Projektipäällikkö Cemis-Oulu Sivu 1 9.12.2011 Esityksen sisältö Kainuun bioenergiaohjelma

Lisätiedot

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Maakaasuyhdistys 23.4.2010 Kymen Bioenergia Oy KSS Energia Oy, 60 % ajurina kannattava bioenergian tuottaminen liiketoimintakonseptin tuomat monipuoliset mahdollisuudet tehokkaasti

Lisätiedot

Pelletöinti ja pelletin uudet raaka-aineet 9.2.2010 Valtimo

Pelletöinti ja pelletin uudet raaka-aineet 9.2.2010 Valtimo Pelletöinti ja pelletin uudet raaka-aineet 9.2.2010 Valtimo Lasse Okkonen Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Lasse.Okkonen@pkamk.fi Tuotantoprosessi - Raaka-aineet: höylänlastu, sahanpuru, hiontapöly

Lisätiedot

ENERGIAA JÄTEVESISTÄ. Maailman käymäläpäivän seminaari - Ongelmasta resurssiksi - 19.11.2014

ENERGIAA JÄTEVESISTÄ. Maailman käymäläpäivän seminaari - Ongelmasta resurssiksi - 19.11.2014 ENERGIAA JÄTEVESISTÄ Maailman käymäläpäivän seminaari - Ongelmasta resurssiksi - 19.11.2014 Watrec Oy palvelutarjonta Ratkaisut 1) Viranomaisprosessit 2) Selvitysprosessit 3) Asiantuntijaarvioinnit Asiantuntijapalvelut

Lisätiedot

aimo.palovaara@lakkapaa.com

aimo.palovaara@lakkapaa.com BIOENERGIAA TILOILLE JA TALOILLE Torniossa 24.5.2012 Aimo Palovaara aimo.palovaara@lakkapaa.com 050-3890 819 24.5.2012 1 Energiapuu: 1. hakkuutähde => HAKETTA 2. kokopuu => HAKETTA 3. ranka => HAKETTA,

Lisätiedot

Hajautettu energiantuotanto

Hajautettu energiantuotanto 1 Hajautettu energiantuotanto Tulevaisuuden hajautetut ja pienimuotoiset ratkaisut Ulf-Peter Granö 2011 2 Hajautettu energiantuotanto Tulevaisuuden hajautetut ja pienimuotoiset ratkaisut Ulf-Peter Granö

Lisätiedot

Kasviöljyteollisuuden puheenvuoro. Öljynpuristamoyhdistys, Pekka Heikkilä 3.2.2009

Kasviöljyteollisuuden puheenvuoro. Öljynpuristamoyhdistys, Pekka Heikkilä 3.2.2009 Kasviöljyteollisuuden puheenvuoro Öljynpuristamoyhdistys, Yleistä Puristamoteollisuuden volyymi on n. 270 000 t ja liikevaihto n. 100 milj. Öljy ja valkuainen ovat molemmat tärkeitä rypsi/rapsi öljyä 30-40

Lisätiedot

Biokaasun mahdollisuudet päästöjen hillitsemisessä

Biokaasun mahdollisuudet päästöjen hillitsemisessä Biokaasun mahdollisuudet päästöjen hillitsemisessä Liikenne ja ilmasto -seminaari 22.9.2009, Jyväskylä Eeli Mykkänen Jyväskylä Innovation Oy www.biokaasufoorumi.fi 1 Biokaasuprosessin raaka-aineet Biohajoavat

Lisätiedot

Kainuun bioenergiaohjelma

Kainuun bioenergiaohjelma Kainuun bioenergiaohjelma Kajaanin yliopistokeskus/cemis-oulu Metsäenergia Kainuussa seminaari 20.11.2012 Sivu 1 19.11.2012 Esityksen sisältö Kainuun bioenergiaohjelma 2011-2015 Ohjelman päivitys - Nettikysely

Lisätiedot

Biokaasua muodostuu, kun mikrobit hajottavat hapettomissa eli anaerobisissa olosuhteissa orgaanista ainetta

Biokaasua muodostuu, kun mikrobit hajottavat hapettomissa eli anaerobisissa olosuhteissa orgaanista ainetta 1. MITÄ BIOKAASU ON Biokaasu: 55 70 tilavuus-% metaania (CH 4 ) 30 45 tilavuus-% hiilidioksidia (CO 2 ) Lisäksi pieniä määriä rikkivetyä (H 2 S), ammoniakkia (NH 3 ), vetyä (H 2 ) sekä häkää (CO) + muita

Lisätiedot

Eri tuotantomuodot -kulutusprofiilit ja vaatimukset energialähteelle

Eri tuotantomuodot -kulutusprofiilit ja vaatimukset energialähteelle Eri tuotantomuodot -kulutusprofiilit ja vaatimukset energialähteelle Maarit Kari ProAgria Keskusten Liitto Maatilojen energiapalapelille on monta pelaajaa Maatilan kokoluokka & energiavirtojen kompleksisuus

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan Bioenergiastrategia 2006-2015

Pohjois-Karjalan Bioenergiastrategia 2006-2015 Pohjois-Karjalan Bioenergiastrategia 2006-2015 Bioenergian tulevaisuus Itä-Suomessa Joensuu 12.12.2006 Timo Tahvanainen - Metsäntutkimuslaitos (Metla) Eteneminen: - laajapohjainen valmistelutyö 2006 -

Lisätiedot

Onko puuta runsaasti käyttävä biojalostamo mahdollinen Suomessa?

Onko puuta runsaasti käyttävä biojalostamo mahdollinen Suomessa? Onko puuta runsaasti käyttävä biojalostamo mahdollinen Suomessa? Hallituksen puheenjohtaja Pöyry Forest Industry Consulting Miksi bioenergian tuotantoa tutkitaan ja kehitetään kiivaasti? Perinteisten fossiilisten

Lisätiedot

Kuivamädätys - kokeet ja kannattavuus

Kuivamädätys - kokeet ja kannattavuus Kuivamädätys - kokeet ja kannattavuus FM Johanna Kalmari-Harju Kokeet 190 pv ja 90 pv panoskokeet tiloilla käytettävissä olevista massoista. Massat Massojen suhteet N1 Munintakananlanta + heinä 3:1 N2

Lisätiedot

Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen

Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen Kaasumoottorikannan uusiminen ja ORC-hanke Helsingin seudun ympäristöpalvelut Riikka Korhonen Viikinmäen jätevedenpuhdistamo Otettiin käyttöön

Lisätiedot

TEKNIIKKA. Dieselmoottorit jaetaan kahteen ryhmään: - Apukammiomoottoreihin - Suoraruiskutusmoottoreihin

TEKNIIKKA. Dieselmoottorit jaetaan kahteen ryhmään: - Apukammiomoottoreihin - Suoraruiskutusmoottoreihin TALOUDELLISUUS Dieselmoottori on vastaavaa ottomoottoria taloudellisempi vaihtoehto, koska tarvittava teho säädetään polttoaineen syöttömäärän avulla. Ottomoottorissa kuristetaan imuilman määrää kaasuläpän

Lisätiedot

Virolahden biokaasulaitokselta biokaasua jakeluverkkoon 12.11.2015

Virolahden biokaasulaitokselta biokaasua jakeluverkkoon 12.11.2015 Virolahden biokaasulaitokselta biokaasua jakeluverkkoon 12.11.2015 Haminan Energia Oy Perustettu 23.3.1901 Maakaasun jakelu aloitettiin 3.12.1982 Haminan Energia Oy:ksi 1.9.1994 Haminan kaupungin 100%

Lisätiedot

Keski-Suomen biokaasupotentiaali raaka-aineiden ja lopputuotteiden hyödyntämismahdollisuudet

Keski-Suomen biokaasupotentiaali raaka-aineiden ja lopputuotteiden hyödyntämismahdollisuudet Keski-Suomen biokaasupotentiaali raaka-aineiden ja lopputuotteiden hyödyntämismahdollisuudet Veli-Heikki Vänttinen, Hanne Tähti, Saija Rasi, Mari Seppälä, Anssi Lensu & Jukka Rintala Jyväskylän yliopisto

Lisätiedot

VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009

VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009 VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009 A. SAHA PUUPOLTTOAINEIDEN TOIMITTAJANA 24.11.2009 2 Lähtökohdat puun energiakäytön lisäämiselle ovat hyvät Kansainvälinen energiapoliikka ja EU päästötavoitteet luovat

Lisätiedot

BioGTS biojalostamokonsepti

BioGTS biojalostamokonsepti BioGTS biojalostamokonsepti Biohajoavista jätteistä uusiutuvaa energiaa, liikenteen biopolttoaineita, kierrätysravinteita ja kemikaaleja kustannustehokkaasti hajautettuna energiantuotantona BioGTS Biokaasu

Lisätiedot

Esimerkkejä yksittäisten maatilojen energiankäytöstä - lähtötilanteen muodostaa tilan nykyinen energiankäyttö

Esimerkkejä yksittäisten maatilojen energiankäytöstä - lähtötilanteen muodostaa tilan nykyinen energiankäyttö Esimerkkejä yksittäisten maatilojen energiankäytöstä - lähtötilanteen muodostaa tilan nykyinen energiankäyttö Viljatila 80 hehtaaria, etelä-suomi vehnää, ohraa, kauraa, rypsi Hakelämpökeskus 1970 luvulta.

Lisätiedot

Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi

Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07 Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Esa Marttila, LTY, ympäristötekniikka Jätteiden kertymät ja käsittely

Lisätiedot

KUIVAN LAATUHAKKEEN 11.11.2013

KUIVAN LAATUHAKKEEN 11.11.2013 KUIVAN LAATUHAKKEEN MARKKINAT 11.11.2013 KUIVA LAATUHAKE Kuiva laatuhake tehdään metsähakkeesta, joka kuivataan hyödyntämällä Oulussa olevien suurten teollisuuslaitosten hukkalämpöjä ja varastoidaan erillisessä

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI

ORIMATTILAN KAUPUNKI ORIMATTILAN KAUPUNKI Miltä näyttää uusiutuvan energian tulevaisuus Päijät-Hämeessä? Case Orimattila Sisältö Orimattilan kaupunki - Energiastrategia Orimattilan Lämpö Oy Yhtiötietoja Kaukolämpö Viljamaan

Lisätiedot

Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet

Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet BalBic, Bioenergian ja teollisen puuhiilen tuotannon kehittäminen aloitusseminaari 9.2.2012 Malmitalo Matti Virkkunen, Martti Flyktman ja Jyrki Raitila,

Lisätiedot

Matkaraportti: BIOWAY-tiedonvälityshankkeen järjestämä yritysvierailumatka Laukaaseen ja Tampereelle 26. 27.10.2010

Matkaraportti: BIOWAY-tiedonvälityshankkeen järjestämä yritysvierailumatka Laukaaseen ja Tampereelle 26. 27.10.2010 Matkaraportti: BIOWAY-tiedonvälityshankkeen järjestämä yritysvierailumatka Laukaaseen ja Tampereelle 26. 27.10.2010 BIOWAY- tiedonvälityshanke järjesti bioenergia-aiheisen yritysvierailumatkan Laukaaseen

Lisätiedot

Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja

Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja Maakaasuyhdistyksen syyskokous 11.11.2009 Jouni Haikarainen 10.11.2009 1 Kestävä kehitys - luonnollinen osa toimintaamme Toimintamme tarkoitus:

Lisätiedot

BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA

BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA Elina Virkkunen, vanhempi tutkija MTT Sotkamo p. 040 759 9640 Kuvat Elina Virkkunen, ellei toisin mainita MTT Agrifood Research Finland Biokaasu Kaasuseos, joka sisältää

Lisätiedot

Biolaitostoiminta osana kiertotaloutta Metener Oy palvelut ja tuotteet. 29.10.2014 Juha Luostarinen

Biolaitostoiminta osana kiertotaloutta Metener Oy palvelut ja tuotteet. 29.10.2014 Juha Luostarinen Biolaitostoiminta osana kiertotaloutta Metener Oy palvelut ja tuotteet 29.10.2014 Juha Luostarinen Tausta Biokaasuntuotanto Laukaassa Kalmarin lypsykarjatilalla alkoi vuonna 1998, tavoitteena mikrobien

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit

Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit BioG Haapavesi 8.12. 2010 Ritva Imppola ja Pekka Kokkonen Maaseudun käyttämätön voimavara Biokaasu on luonnossakin muodostuva kaasu, joka sisältää pääasiassa -

Lisätiedot

Kaukolämmitys. Karhunpään Rotaryklubi 910.9.2015

Kaukolämmitys. Karhunpään Rotaryklubi 910.9.2015 Kaukolämmitys Karhunpään Rotaryklubi 910.9.2015 Lämmityksen markkinaosuudet Asuin- ja palvelurakennukset Lämpöpumppu: sisältää myös lämpöpumppujen käyttämän sähkön Sähkö: sisältää myös sähkökiukaat ja

Lisätiedot

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora Henrik Karlsson Ariterm Group Ariterm on suomalais-ruotsalainen lämmitysalan yritys jolla on tuotantoa Saarijärvellä Suomessa ja Kalmarissa Ruotsissa. Aritermin

Lisätiedot

Olki energian raaka-aineena

Olki energian raaka-aineena Olki energian raaka-aineena Olki Isokyrö Vilja- ala 6744 ha Koruu ala 70% Energia 50324 MW Korjuu kustannus 210 /ha Tuotto brutto ilman kustannuksia 3,4 mijl. Vehnä ala 1100 ha Vähäkyrö Vilja- ala 5200

Lisätiedot

24.10.2013 Gasum Jussi Vainikka 1

24.10.2013 Gasum Jussi Vainikka 1 24.10.2013 Gasum Jussi Vainikka 1 BIOKAASULLA LIIKENTEESEEN GASUMIN RATKAISUT PUHTAASEEN LIIKENTEESEEN HINKU LOHJA 29.10.2013 24.10.2013 Gasum Jussi Vainikka 2 Kaasu tieliikenteen polttoaineena Bio- ja

Lisätiedot

Mitä polttoaineita moottoreihin tulevaisuudessa?

Mitä polttoaineita moottoreihin tulevaisuudessa? Mitä polttoaineita moottoreihin tulevaisuudessa? Energian käyttö ja säästö maataloudessa Helsingin yliopisto, Maataloustieteiden laitos Seppo Mikkonen Neste Oil seppo.mikkonen@nesteoil.com Monenlaisia

Lisätiedot

Maatilamittakaavan biokaasulaitoksen energiatase lypsylehmän lietelannan sekä lietelannan ja säilörehun yhteiskäsittelyssä

Maatilamittakaavan biokaasulaitoksen energiatase lypsylehmän lietelannan sekä lietelannan ja säilörehun yhteiskäsittelyssä Maatilamittakaavan biokaasulaitoksen energiatase lypsylehmän lietelannan sekä lietelannan ja säilörehun yhteiskäsittelyssä Maataloustieteen päivät 2014 ja Halola-seminaari 12.2.2014 Tutkija, FM Ville Pyykkönen

Lisätiedot

Bioenergia on maaseudulla Energia- ja ilmastostrategia TEM 1.2.2008 Ilpo Mattila MTK

Bioenergia on maaseudulla Energia- ja ilmastostrategia TEM 1.2.2008 Ilpo Mattila MTK Bioenergia on maaseudulla Energia- ja ilmastostrategia TEM Ilpo Mattila MTK Maaseudun bioenergialähteet Energialähde Tuote Käyttökohteita METSÄ -Oksat, latvat,kannot, rangat PELTO - ruokohelpi, olki -rypsi,

Lisätiedot

Sähkökyselyn tulokset

Sähkökyselyn tulokset Hankkeen energiaosion yhteenveto Hanna Kuusela 22.11.2011 Yhteistyössä: Siipikarjan tuottajat Sähkökyselyn tulokset Vastaus-% 56 Vuosikulutuksen keskiarvo oli 81,8 MWh / v Kaikkien hankkeen 136 tilan kokonaiskulutukseksi

Lisätiedot

25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus. Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla

25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus. Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla 25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla Pirkanmaan puuenergiaselvitys 2011 Puuenergia Pirkanmaalla Maakunnan energiapuuvarat

Lisätiedot

Biokaasun hyödyntäminen liikennepolttoaineena. Informaatiotilaisuus 16.4.2015 Jari Kangasniemi

Biokaasun hyödyntäminen liikennepolttoaineena. Informaatiotilaisuus 16.4.2015 Jari Kangasniemi Biokaasun hyödyntäminen liikennepolttoaineena Informaatiotilaisuus 16.4.2015 Jari Kangasniemi Osakeyhtiö perustettu 1.1.2015, sitä ennen liikelaitoksena vuodesta 1995 Oulun kaupungin 100 %:sti omistama

Lisätiedot

BioForest-yhtymä HANKE

BioForest-yhtymä HANKE HANKE Kokonaisen bioenergiaketjun yritysten perustaminen: alkaa pellettien tuotannosta ja päättyy uusiutuvista energialähteistä tuotetun lämmön myyntiin Bio Forest-yhtymä Venäjän federaation energiatalouden

Lisätiedot

Snellman korvasi öljyn biokaasulla Esityksen laatija

Snellman korvasi öljyn biokaasulla Esityksen laatija HALUAMME ANTAA IHMISILLE MAHDOLLISUUDEN PAREMPAAN Snellman korvasi öljyn biokaasulla Esityksen laatija 25.10.2015 Snellmanin Lihanjalostus Oy Snellmans Köttförädling Ab 1 Mistä on kyse? HALUAMME ANTAA

Lisätiedot

MATKARAPORTTI. Avomaankurkun viljelytekniikan kehittäminen. Benchmarkkausmatka Etelä-Saksa 1. 2.7.2009

MATKARAPORTTI. Avomaankurkun viljelytekniikan kehittäminen. Benchmarkkausmatka Etelä-Saksa 1. 2.7.2009 MATKARAPORTTI Avomaankurkun viljelytekniikan kehittäminen Benchmarkkausmatka Etelä-Saksa 1. 2.7.2009 Matka on osa Pyhäjärvi-instituutin hallinnoimaa hanketta Kasvisklusterin kehittäminen Lounais-Suomessa.

Lisätiedot

ENPOS Maaseudun Energiaakatemia

ENPOS Maaseudun Energiaakatemia ENPOS Maaseudun Energiaakatemia Jukka Ahokas Maataloustieteiden laitos Helsingin yliopisto Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Hannu Mikkola Energian käyttö ja säästö maataloudessa 1.3.2011 1 Maaseudun

Lisätiedot

Energian uusia tuulia Euroopan pienlaitoksilta

Energian uusia tuulia Euroopan pienlaitoksilta Energian uusia tuulia Euroopan pienlaitoksilta Markku Lappi 0400 497638 markku.lappi@proagria.fi ProAgria Etelä-Suomi Järkivihreä energiapäivä 24.4.2013 Forssa Hyötysuhde, energiasisältö ja hinta eri enegialähteille

Lisätiedot

Jukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry

Jukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry Jukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry ProAgria Farma ja Satakunta yhdistyvät 1.1.2013 Viljatilojen määrä on kasvanut Valtaosa kuivataan öljyllä Pannut ovat pääsääntöisesti 250-330 kw Kuivauksen investoinnit

Lisätiedot

Biokaasulaitoksen sijoituspaikaksi Mänttä

Biokaasulaitoksen sijoituspaikaksi Mänttä Biokaasulaitoksen sijoituspaikaksi Mänttä Watrec Oy Energia- ja ympäristöklusterin kehittämishankkeen loppuseminaari Hotelli Keurusselkä 13.2.2014 Watrec Oy - suomalainen cleantech kasvuja vientiyritys

Lisätiedot

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen Turpeen energiakäytön näkymiä Jyväskylä 14.11.27 Satu Helynen Sisältö Turpeen kilpailukykyyn vaikuttavia tekijöitä Turveteollisuusliitolle Energia- ja ympäristöturpeen kysyntä ja tarjonta vuoteen 22 mennessä

Lisätiedot

Biopolttoaineet, niiden ominaisuudet ja käyttäytyminen maaperässä

Biopolttoaineet, niiden ominaisuudet ja käyttäytyminen maaperässä Biopolttoaineet, niiden ominaisuudet ja käyttäytyminen maaperässä Henrik Westerholm Neste Oil Ouj Tutkimus ja Teknologia Mutku päivät 30.-31.3.2011 Sisältö Uusiotuvat energialähteet Lainsäädäntö Biopolttoaineet

Lisätiedot

TransEco -tutkimusohjelma 2009 2013

TransEco -tutkimusohjelma 2009 2013 TransEco -tutkimusohjelma 2009 2013 Vuosiseminaari Ari Juva RED dir. 2009/28/EC: EU polttoainedirektiivit ohjaavat kehitystä Uusiutuva energia (polttoaine + sähkö) liikenteessä min.10% 2020 Suomen tavoite

Lisätiedot

Biodieselin (RME) pientuotanto

Biodieselin (RME) pientuotanto Biokaasu ja biodiesel uusia mahdollisuuksia maatalouteen Laukaa, 15.11.2007 Biodieselin (RME) pientuotanto Pekka Äänismaa Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Bioenergiakeskus BDC 1 Pekka Äänismaa Biodieselin

Lisätiedot

Matkaraportti: World Sustainable Energy Days, Wels, Itävalta

Matkaraportti: World Sustainable Energy Days, Wels, Itävalta Matkaraportti: World Sustainable Energy Days, Wels, Itävalta BIOWAY-tiedonvälityshankkeen konferenssi- ja messumatka 28.2. 4.3.2011 RAPORTIN LAATI VAT (9.3.2011): Helena Torkko, projektisuunnittelija,

Lisätiedot

Kooste biokaasulaitosten kannattavuusselvityksistä Keski-Suomessa

Kooste biokaasulaitosten kannattavuusselvityksistä Keski-Suomessa Kooste biokaasulaitosten kannattavuusselvityksistä Keski-Suomessa Selvitykset tehty Biokaasusta energiaa Keski-Suomeen -hankkeessa vuosina 2008-2009 Eeli Mykkänen Joulukuu 2009 Tässä koosteessa on kuvattu

Lisätiedot

Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II. Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy

Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II. Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy Miksi voimalaitos on rakennettu? Lahti Energialla on hyvät kokemukset yli 12 vuotta hiilivoimalan yhteydessä

Lisätiedot

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET Matkalle PUHTAAMPAAN maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET NYT TEHDÄÄN TEOLLISTA HISTORIAA Olet todistamassa ainutlaatuista tapahtumaa teollisuushistoriassa. Maailman ensimmäinen kaupallinen biojalostamo valmistaa

Lisätiedot

Naarvan otteessa useita puita. Moipu 400E

Naarvan otteessa useita puita. Moipu 400E BIOENERGIAA METSÄSTÄ 2003-2007 EUROOPAN UNIONIN osaksi rahoittama Interreg-projekti Projekti - INFO 106 Koneellinen raivaus Risutec III hydraulivetoinen raivauslaitteisto, joka myös on asennettu metsätraktorin

Lisätiedot

Kivihiilen rooli huoltovarmuudessa

Kivihiilen rooli huoltovarmuudessa Kivihiilen rooli huoltovarmuudessa Hiilitieto ry:n seminaari 11.2.2009 M Jauhiainen HVK PowerPoint template A4 11.2.2009 1 Kivihiilen käyttö milj. t Lähde Tilastokeskus HVK PowerPoint template A4 11.2.2009

Lisätiedot

LÄMPÖYRITTÄJÄPÄIVÄ. 09.20 Avaus ja pienpuun energiatuki Urpo Hassinen Biomas-hanke

LÄMPÖYRITTÄJÄPÄIVÄ. 09.20 Avaus ja pienpuun energiatuki Urpo Hassinen Biomas-hanke LÄMPÖYRITTÄJÄPÄIVÄ 09.00 Kahvitarjoilu 09.20 Avaus ja pienpuun energiatuki Urpo Hassinen Biomas-hanke 09.45 Hakeraaka-aineen hankintanäkymät ja Ilkka Hämäläinen energiapuumarkkinat Keski-Karjalassa Biowatti

Lisätiedot

BIOKAASUN NYKYTILA,KEHITTÄMISTOIMENPITEET JA HYÖTYKÄYTÖN EDISTÄMINEN

BIOKAASUN NYKYTILA,KEHITTÄMISTOIMENPITEET JA HYÖTYKÄYTÖN EDISTÄMINEN BIOKAASUN NYKYTILA,KEHITTÄMISTOIMENPITEET JA HYÖTYKÄYTÖN EDISTÄMINEN BIOKAASUN TAUSTAA JA TAVOITTEITA 1) UUSIUTUVAN ENERGIAN EDISTÄMISOHJELMA 2003 2006 Biokaasun hyödyntäminen 2001 0,75 PJ = 208 GWh Tavoite:

Lisätiedot

Liikenteen vaihtoehtoiset polttoaineet

Liikenteen vaihtoehtoiset polttoaineet Liikenteen vaihtoehtoiset polttoaineet Kimmo Klemola Yliassistentti, teknillinen kemia, Lappeenrannan teknillinen yliopisto Kaakkois-Suomen kemistiseuran öljyhuippu- ja bioenergiailta, Lappeenrannan teknillinen

Lisätiedot

Moottoritekniikan kehityssuuntia ja tulevaisuuden polttoaineet

Moottoritekniikan kehityssuuntia ja tulevaisuuden polttoaineet Moottoritekniikan kehityssuuntia ja tulevaisuuden polttoaineet Ari Juva, Neste Oil seminaari 4.11.2009 Source: Ben Knight, Honda, 2004 4.11.2009 Ari Juva 2 120 v 4.11.2009 Ari Juva 3 Auton kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

LUONNONKAASUA TEOLLISUUDELLE NYT KAIKKIALLE SUOMEEN.

LUONNONKAASUA TEOLLISUUDELLE NYT KAIKKIALLE SUOMEEN. LUONNONKAASUA TEOLLISUUDELLE NYT KAIKKIALLE SUOMEEN. ENERGIATEHOKASTA JA YMPÄRISTÖ- YSTÄVÄLLISTÄ. Luonnonkaasu on tarjonnut suomalaiselle teollisuudelle turvallisen, energiatehokkaan ja kokonaishinnaltaan

Lisätiedot

KUIVAKÄYMÄLÄT KÄYTTÖÖN

KUIVAKÄYMÄLÄT KÄYTTÖÖN KUIVAKÄYMÄLÄT KÄYTTÖÖN DT -TEKNOLOGIA TEKEE TULOAAN Raini Kiukas Käymäläseura Huussi ry DT keskus Kuivakäymälä kopli@kopli.fi HUOMIOITA NYKYTILANTEESTA MAAILMAN TÄRKEIN LUONNONVARA ON MAKEA VESI MEIDÄN

Lisätiedot

Loimaa 16.04.2013 Bengt Sohlberg Siuntion Koneasema Oy

Loimaa 16.04.2013 Bengt Sohlberg Siuntion Koneasema Oy Loimaa 16.04.2013 Bengt Sohlberg Siuntion Koneasema Oy OLKEA ENERGIAKSI Olkea ruvettiin käyttämään vasta 1970 luvun öljykriisin jälkeen. Ensin Tanskassa josta käyttö levisi Saksaan ja etelä Ruotsiin. Muuta

Lisätiedot

Jätteistä ja tähteistä kohti uusia raakaaineita

Jätteistä ja tähteistä kohti uusia raakaaineita Jätteistä ja tähteistä kohti uusia raakaaineita Tulevaisuuden liikennepolttoaineet teemapäivä 18.9.2014 Pekka Tuovinen Helsingin keskusta inversiotilanteessa Kuvattu 10.2.1999 Keilaniemestä itään 18.9.2014

Lisätiedot

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla 1 Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla Vaskiluodon Voima Oy:n käyttökohteet Kaasutuslaitos Vaskiluotoon, korvaa kivihiiltä Puupohjaisten polttoaineiden nykykäyttö suhteessa potentiaaliin Puuenergian

Lisätiedot

Metsäenergian korjuun ja käytön aluetaloudellisia vaikutuksia Kajaani 28.10.2014

Metsäenergian korjuun ja käytön aluetaloudellisia vaikutuksia Kajaani 28.10.2014 Asko Piirainen Toimitusjohtaja, Metsäurakointi Piirainen Oy OK-Yhtiöt Oy, hallituksen puhenjohtaja Koneyrittäjienliitto ry, hallituksen puheenjohtaja Finnmetko Oy, hallituksen puheenjohtaja Metsäenergian

Lisätiedot

Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009

Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009 Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009 www.jenergia.fi JYVÄSKYLÄN ENERGIAA VUODESTA 1902 Jyväskylän kaupunginvaltuusto päätti perustaa kunnallisen sähkölaitoksen

Lisätiedot

Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007

Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007 Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007 Olli-Pekka Pietiläinen, Suomen ympäristökeskus, 20.2.2009 Ilmastonmuutos on haastavin ja ajankohtaisin maailmanlaajuisista ympäristöuhkista johtuu kasvihuonekaasujen

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen BIOKAASUA METSÄSTÄ Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen KOTIMAINEN Puupohjainen biokaasu on kotimaista energiaa. Raaka-aineen hankinta, kaasun tuotanto ja käyttö tapahtuvat kaikki maamme rajojen

Lisätiedot

Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa

Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa Teollisuuden polttonesteet seminaari, 10.9.2015 Sisältö Kaukolämmön ja siihen liittyvän sähköntuotannon

Lisätiedot

Biokaasun tuotannon kannattavuus - Onko biopolttoaineiden kestävä tuotanto ylipäänsä mahdollista?

Biokaasun tuotannon kannattavuus - Onko biopolttoaineiden kestävä tuotanto ylipäänsä mahdollista? Biokaasun tuotannon kannattavuus - Onko biopolttoaineiden kestävä tuotanto ylipäänsä mahdollista? JAMK, Biokaasu-opintomatka 26.9.2014 Erika Winquist & Pellervo Kässi, MTT Biokaasutuotannon vaihtoehdot

Lisätiedot

Biokaasun jakelu Suomessa

Biokaasun jakelu Suomessa JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ Työpaja Turussa 10.6.2010 12.00-16.00 Biokaasun jakelu Suomessa 2 GASUMIN TUNNUSLUVUT 2009 Maakaasun myynti 40,6 TWh Henkilökunta 220 Siirtoputkiston pituus 1186 km Liikevaihto

Lisätiedot

ORIMATTILAN LÄMPÖ OY. Hevosenlanta -ympäristöuhka vai hukattu mahdollisuus? -seminaari 4.11.2009 Toimitusjohtaja Reijo Hutri

ORIMATTILAN LÄMPÖ OY. Hevosenlanta -ympäristöuhka vai hukattu mahdollisuus? -seminaari 4.11.2009 Toimitusjohtaja Reijo Hutri ORIMATTILAN LÄMPÖ OY Hevosenlanta -ympäristöuhka vai hukattu mahdollisuus? -seminaari 4.11.2009 Toimitusjohtaja Reijo Hutri ORIMATTILA 2 ORIMATTILAN HEVOSKYLÄ Tuottaa n. 20 m³/vrk kuivikelantaa, joka sisältää

Lisätiedot

- Vuonna 2014 Lapissa oli 1 446 maatilaa:

- Vuonna 2014 Lapissa oli 1 446 maatilaa: - Vuonna 2014 Lapissa oli 1 446 maatilaa: - Lypsykarjatiloja 356 - Naudanlihantuotanto 145 - Lammastalous 73 - Hevostalous 51 - Muu kasvin viljely 714 - Aktiivitilojen kokoluokka 30 60 ha - Maataloustuotanto

Lisätiedot

Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen

Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillintään Jätteistä bioenergiaa ja ravinnetuotteita - mädätyksen monet mahdollisuudet Tuuli Myllymaa, Suomen ympäristökeskus

Lisätiedot

VAPO PELLETTI. Vapo-puupelletti edullista lämpöä helposti

VAPO PELLETTI. Vapo-puupelletti edullista lämpöä helposti VAPO PELLETTI Vapo-puupelletti edullista lämpöä helposti Nosta mukavuutta, laske lämmön hintaa! Puulla lämmittäminen on huomattavan edullista ja nyt pelletin ansiosta myös tosi helppoa. Vapo-puupelletit

Lisätiedot

Peltobiomassojen hyödyntäminen biokaasun tuotannossa. Annimari Lehtomäki Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos

Peltobiomassojen hyödyntäminen biokaasun tuotannossa. Annimari Lehtomäki Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Peltobiomassojen hyödyntäminen biokaasun tuotannossa Annimari Lehtomäki Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasu Muodostuu bakteerien hajottaessa orgaanista ainesta hapettomissa

Lisätiedot

Puukaasutekniikka energiantuotannossa

Puukaasutekniikka energiantuotannossa CENTRIA Ylivieskan yksikön tutkimustehtävänä on ollut tutkia laboratoriokaasutuslaitteistollaan kaasutustekniikan mahdollisuuksia pienimuotoisessa CHP tuotannossa Tutkimuskohteet: Kaasutusprosessin ominaisuuksiin

Lisätiedot