opintomatka Saksaan ja Itävaltaan

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "opintomatka Saksaan ja Itävaltaan 10.-13.4.2007"

Transkriptio

1 Matkaraportti Rypsiöljyn tuotanto ja käyttö bioenergiana maatilalla - hankkeen opintomatka Saksaan ja Itävaltaan

2 SISÄLLYSLUETTELO Johdanto 3 1 Tiistai C.A.R.M.E.N e.v. 4 2 Keskiviikko Kernkraft, Moonsbauer und Rieglsperger GbR Maschinenring Braunau Hotelli Gasthof Danzerin lämpökeskus 10 3 Torstai Landtechnik Graml Der Loryhof Tutustuminen Betrieb Dallingerin tilaan Torstain iltaohjelma 16 4 Perjantai Kohteiden yhteystiedot 17 Kuvia 18 Bioenergiamatka Saksaan ja Itävaltaan

3 JOHDANTO Opintomatka Saksaan ja Itävaltaan oli osa syksyllä 2006 käynnistynyttä Idässä Itää ry:n ja Laureaammattikorkeakoulun bioenergiahanketta Rypsiöljyn tuotanto ja käyttö bioenergiana maatilalla. Matkan tarkoituksena oli tutustua bioenergian tuotantoon Saksassa ja Itävallassa sekä hakea ideoita siihen, miten maatilamittakaavaista bioenergian tuotantoa pystyttäisiin kehittämään Itä- Uudenmaan alueella. Matkalle osallistunut kahdeksantoista hengen ryhmä koostui itäuusmaalaisista viljelijöistä, Lapinjärven ja Liljendalin kuntien virkamiehistä, Laurean luonnonvara- ja ympäristöalan opiskelijoista ja henkilökunnasta sekä Hämeen ammattikorkeakoulun luonnonvara-alan henkilökunnasta. Matkan järjesti Laurea-ammattikorkeakoulu yhteistyössä kokeneen saksankielentaitajan ja matkanvetäjä Erkki Holman kanssa. Matkan aikana tutustuttiin seitsemään eri kohteeseen ja vierailut videoitiin kokonaisuudessaan. Videoinnin ja matkaraportin tekivät Laurean opiskelijat Minna Saarentausta (kestävän kehityksen ko.) ja Pirjo Virtanen (maaseutuelinkeinojen ko.). Matka onnistui hyvin, kiitos mukavan ryhmän, Erkin ammattitaidon sekä keväisen sään. Matkalle osallistuivat: 1. Anttila Minna, Artjärven maaseutusihteeri, Idässä Itää ry, Artjärvi 2. Fabritius Markku, maanviljelijä, MTK Myrskylä 3. Fredriksson Mathias, maanviljelijä, Lapinjärvi 4. Holma Erkki, maanviljelijä, matkanjohtaja, Loppi 5. Kortejärvi Pasi, maanviljelijä, Askola 6. Kuoppamäki Sami, maanviljelijä, Anjalankoski 7. Saarentausta Minna, opiskelija, Laurean luonnonvara- ja ympäristöala, Hyvinkää 8. Sankari Tomi, Laurea-ammattikorkeakoulu, Riihimäki 9. Savolainen Jouni, Hämeen ammattikorkeakoulu, Tammela 10. Teränen Paula, maanviljelijä, Askola 11. Teränen Seppo, maanviljelijä, Askola 12. Toropainen Jouko, tekninen johtaja, Lapinjärvi 13. Tuominen Anna, tutkimusassistentti, Laurea-ammattikorkeakoulu, Hyvinkää 14. Turpeinen Väinö, Hämeen ammattikorkeakoulu, Evo 15. Törmänen Kari, hankkeen koetilan isäntä, maanviljelijä, Myrskylä 16. Uusitalo Tero, Laurea-ammattikorkeakoulu, Espoo 17. Vaittinen Antti, Liljendalin/Lapinjärven kuntien kehittämispäällikkö, Porvoo 18. Virtanen Pirjo, maanviljelijä, opiskelija, Laurea-ammattikorkeakoulu, Tuulos Bioenergiamatka Saksaan ja Itävaltaan

4 1 TIISTAI Tiistaiaamuna lähdimme varhain liikkeelle, kukin taholtaan. Aamulla 18 henkilön ryhmämme kokoontui Helsinki-Vantaan lentoasemalla kello Lähtöselvityksien ja turvatarkastusten jälkeen nousimme koneeseen ja Lufthansan lennolla aloitimme matkan kohti Münchenia. Franz Josef Strauss:n lentokentällä meitä oli terminaalin edessä odottamassa bussi ja matkamme kohti ensimmäistä kohdetta C.A.R.M.E.N.:ia alkoi. C.A.R.M.E.N. sijaitsee noin 150 kilometrin päässä Münchenistä koilliseen. Matkalla kävimme syömässä ja samalla saimme ensi tuntuman keskieurooppalaiseen ruokakulttuuriin. 1.1 C.A.R.M.E.N. e.v C.A.R.M.E.N. (Centrales Agrar-Rohstoff-Marketing- und Entwicklungs Netzwerk e.v.) on bioenergian tutkimus-, koulutus ja energiakeskus Straubingissa. Keskus on perustettu Baijerin maatalousministeriön toimesta vuonna Laitoksen tehtävänä on sekä perus- että soveltava tutkimus, tiedotus sekä bioenergiamarkkinoiden kehittämisen edistäminen. Laitoksessa on kolme eri yksikköä 1) tutkimuslaitos, jossa toimii viisi korkeakoulua ja jota tiede- ja tutkimusministeriö sekä alan teollisuus rahoittavat, 2) Baijerin maatalousministeriön rahoittama teknologia ja tukitoiminta -laitos, jossa tehdään soveltavaa tutkimusta (mm. kiinteiden ja nestemäisten polttoaineiden tutkimusta) sekä 3) tutkimus-, koulutus- ja informaatiokeskus C.A.R.M.E.N, jonka tehtäväksi on annettu toimia puolueettomana asiantuntijana energianeuvonnassa sekä koota yhteen eri asiantuntijatahoja. Laitokseen tehdään parhaillaan laajennusta, ns. tiedekeskusta, jonka pitäisi valmistua vuonna 2008 ja josta myös yritykset saavat uusia toimitiloja. Tiedekeskukseen tulee kaiken kaikkiaan 150 tutkijan ja tiedottajan paikkaa ja Baijerin maatalousministeriö on investoinut laitoksen suunnitteluun ja rakentamiseen 38 milj. euroa. Tiedekeskuksen yhteyteen on rakenteilla myös kasvihuone, jossa ryhdytään jalostamaan energian tuottamiseen soveltuvia kasveja. Bioenergiamatka Saksaan ja Itävaltaan

5 Kuva1. Materiaalien energiasisältöjä verrattuna yhteen litraan polttoöljyä (vasemmalta: polttoöljy, rapsiöljy, kivihiili, etanoli, hake, olkipelletti, vety, pyökkihalko, kuusihalko, mäntyhake, kuusipuru, vilja, suurpaaliolki, kiinanruokosilppu) Saksassa on 17 miljoonaa hehtaaria peltoalaa, josta vuonna 2006 kesannolla oli hehtaaria. Kesantoalalla ei saa tuottaa ensisijaisesti elintarvikkeita tai rehua. Sen sijaan energiakasveja, kuten esimerkiksi rapsia, kesantopelloilla voidaan kasvattaa. Kesantoalalta tuotettu rapsi tulee puristaa energiakäyttöön ja sivutuotteena syntyvä rouhe voidaan käyttää rehuna. Saksassa keskisato rapsilla on 4000 kg/ha. EU:n tavoite on vuoteen 2020 mennessä tuottaa käytetystä primäärienergiasta 20 % bioenergialla. C.A.R.M.E.N.:in tehtävänä on viestintä- ja markkinointiasiantuntija Christian Schröterin (dipl.-ing.agr.) mukaan selvittää, millä tavalla eri bioenergialähteistä tämä määrä saadaan mahdollisimman tehokkaasti tuotettua uusiutuvista energiavaroista sekä jätteistä. Esimerkiksi puun käyttö suoraan lämpöenergiaksi on huomattavasti tehokkaampaa kuin sen jalostus polttonesteeksi. Rapsiöljyn tuotanto Ilmakehän hiilidioksidimäärä on viimeisen 200 vuoden aikana noussut merkittävästi. Tämä on lisännyt biopolttoaineiden tuotannon kehittämistä. Poliittisesti Euroopan alueella on kaksi linjaa: vuoteen 2010 mennessä liikennepolttoaineista tulee olla 5,75 % biopolttoaineita sekä biopolttoaineille annettavat verohelpotukset. Saksassa biopolttoaineilla on 2 snt/l polttoainevero, mutta maataloudessa käytettävät biopolttoaineet ovat verovapaita. Lisäksi öljy-yhtiöillä on velvoite sekoittaa taval- Bioenergiamatka Saksaan ja Itävaltaan

6 lisen polttoaineen sekaan biopolttoaineita (5 %). Tällä hetkellä Saksassa 4,4 % liikennepolttoaineista on bioperäisiä (biodiesel 3,3 %, bioetanoli ja kasviöljy nousussa). Rapsiöljyn tuotannosta ryhmälle esitelmöi Peter Emberger. Kasviöljy voidaan käyttää biopolttoaineena joko esteröimällä se biodieseliksi, sekoittamalla puhdasta kasviöljyä dieselin sekaan (30 %) tai muuttamalla koneen laitteisto kasviöljyn käyttöön sopivaksi. Saksassa on vuonna 2006 myyty vähän yli 500 milj. litraa biodieseliä. Biodieseliä valmistetaan mm. rapsi- ja palmuöljyistä sekä eläin- ja jäterasvoista. Rapsipohjainen biodiesel on kuitenkin fysikaalisilta ominaisuuksiltaan parhainta, sen jähmettymispiste on -10 ºC (palmuöljy + 9 ºC). Kuva 2. Saksassa viljellään rapsia sekä kasviöljyn että biodieselin tuottamiseksi Saksassa on paljon isoja rapsiöljyä tuottavia laitoksia. Näissä laitoksissa siemenen öljystä saadaan erotettua jopa 99 %, mutta tämä vaatii paljon energiaa. Pienissä puristamoissa siemenen kokonaisöljymäärästä saadaan puristettu vain %, mutta huomattavasti energiatehokkaammin. Pienten puristamoiden määrä onkin nousussa. Vuonna 2000 niitä on ollut koko maassa 100 kpl. Tällä hetkellä niitä on noin 600 kpl, joista 70 % on maatilojen hallinnassa. Baijerin alueella pienet puristamot ovat yleisiä. Jotta rapsiöljy soveltuisi polttoainekäyttöön, tulee sen puhdistukseen kiinnittää erityistä huomiota. Embergerin mukaan suurin ongelma puhtaan kasviöljyn polttoainekäytössä on liian korkea lämpötila (yli 60 ºC) öljyn puristusvaiheessa, jolloin fosforia liukenee siemenen kuoresta liikaa (>12 mg/kg) kasviöljyyn. Fosfori aiheuttaa polttoainesuodattimien tukkeutumista sekä moottorin ja venttiilien karstoittumista. Bioenergiamatka Saksaan ja Itävaltaan

7 Baijerin alueella oli vuosina käynnissä tutkimusohjelma, jossa traktoreiden moottoreihin tehtiin muutostyöt, jotka mahdollistivat puhtaan kasviöljyn käytön ja traktorien toimivuutta käytössä seurattiin. Saksassa näitä traktoreita oli 169 kpl. Tällä hetkellä Itävallassa on 35 traktoria, joihin on tehty samanlaiset muutokset ja niiden toimintaa maatalouskäytössä seurataan vuosien ajan. Kokemuksista on todettu, että kasviöljyn käyttö on mahdollista, mutta osakuormituksella ajo voi aiheuttaa esimerkiksi pakoventtiilin karstoittumista. Huomiota tulee kiinnittää erityisesti myös huolto- ja öljynvaihtoväleihin. Kasviöljy sekoittuu moottoriöljyn joukkoon, eikä haihdu kuten tavallinen dieselpolttoaine, mikä puolittaa öljynvaihtovälin. Polttoaineen hinnan noustua on kasviöljyn käyttö muuttunut kannattavaksi ja kiinnostus biopolttoaineita kohtaan on kasvanut. Tämän vuoksi myös moottorien valmistajat ovat innokkaita kehittämään biopolttoaineille sopivia moottoreita. Biokaasun tuotanto Lämmitysöljyn hinta on Saksassa tällä hetkellä 5,5 snt/kwh, mikä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi hakkeesta lämpöarvon mukaan voitaisiin maksaa 192,5 /t. Tällä hetkellä hakkeen hinta on kuitenkin n. 70 /t. Biokaasunkin kohdalla sähkön myynnistä saatava hinta houkuttelee lisäämään biokaasun tuotantoa. Daniel Miller (Dipl.-Ing. FH) kertoi ryhmälle Saksan biokaasun tuotannosta. Vuonna 1999 Saksassa oli n. 800 biokaasulaitosta, viime vuonna määrä ylitti jo 4000 kpl. Biokaasusta tuotetaan Saksassa sähköä jo yhden ydinvoimalan verran vuodessa, eli n. 1 GW/vuosi. Biokaasulaitosten koko on jatkuvasti kasvamassa, tällä hetkellä on jo jopa 20 MW laitoksia. Saksassa laki määrää, miten paljon tuotetusta sähköstä laitokselle pitää maksaa ja sähköyhtiöiden on otettava kaikki tarjottu sähkö vastaan. Biokaasun tuotannosta saatava hinta määräytyy laitoksen koon mukaan. Mikäli laitos aloittaa toimintansa tämän vuoden (2007) aikana ja tuottaa sähköä maksimissaan 150 kw, on sähköstä saatava hinta 10,99 snt/kwh. Tämän lisäksi sähköstä voidaan maksaa lisähintaa (6 snt/kwh), mikäli sen tuotannossa käytetään energiakasveja (maissi) tai lietettä. Mikäli tuotannosta syntyvä lämpö pystytään hyödyntämään, saa tuottaja vielä 2 snt lisämaksua. Tällöin biokaasun tuotannosta saatavaksi hinnaksi saadaan 19 snt/kwh. Erikseen ovat vielä erilliset innovaatiotuet, jotka pystyvät nostamaan biokaasun hintaa. Laitoksen sähkötuotantotehon kasvaessa laskee saatava perushinta asteittain, muut maksut pysyvät samoina. Tuotannosta saatava perushinta laskee kuitenkin 1,5 % vuosi, joten laitoksen toiminnan aloittamisvuosi määrittää sähköntuotannosta saatavan perushinnan tason. Esitysten jälkeen ryhmämme kiersi Christian Schröterin johdolla kahdessa eri näyttelytilassa, jossa toisessa esiteltiin bioenergian tuotantoa ja biomassasta saatavia tuotteita. Toisessa oli esillä erilaisia hakekattiloita. Bioenergiamatka Saksaan ja Itävaltaan

8 Illalla majoituimme Gasthof Danzer hotelliin Aspachissa Itävallan puolella, jossa viipyisimme 2 yötä. 2 KESKIVIIKKO Kernkraft, Moonsbauer und Rieglsperger GbR Toisen päivän ensimmäisenä kohteena oli 40 ha maatila Saksan puolella Reutissa, jossa oli 6 emolehmää ja muutama hevonen. Isäntä Josef Moonsbauer esitteli tilalla kehitettyjä öljyn puristimia ja suodatuslaitteistoja. Tila oli alueella ainoa, josta sai koko kasviöljyn jalostukseen käyttövalmiiksi polttoaineeksi tarvittavan laitteiston aina ruuvikuljettimia myöden. Vuonna 2002 isäntä oli kehittänyt ja rakentanut itse ensimmäisen puristimen. Nykyään laitteet teetetään aliurakoitsijalla ja valittavana neljän eri koko luokan puristimia (8-140 kg/h). Tilalla puristetaan tällä hetkellä n t vuodessa rapsin ja auringonkukan siemeniä puristimella, jonka teho on 40 kg/h. Rapsi ostetaan lähialueelta hintaan 250 /t ja rapsirouhe myydään 15 kilometrin säteellä oleville karjankasvattajille hintaan 140 /t (alv. 0 %). Auringonkukkarouhe myydään rehuteollisuuteen tai lämmityskäyttöön. Rapsirouheen energiasisältö on 6,5 kwh/kg, rapsiöljyn n. 10 kwh/kg. Puristamisen jälkeen öljy laskeutetaan ja suodatetaan. Suodatetussa rapsiöljyssä saa Saksassa olla maksimissaan 24 mg/kg epäpuhtauksia. Rapsiöljy myydään maatiloille traktorikäyttöön tai kuorma-autoihin, auringonkukkaöljyn isäntä käyttää omien generaattoriensa pyörittämiseen. Tilan päätulot tulevat kuitenkin laitteiden myynnistä. Esim. 40 kg/h puristin maksaa vero ja öljynsuodatuslaitteisto vero. Tilalla tuotetaan myös biokaasua, 100 kw laitos on rakennettu 11 vuotta sitten. Kaasu valmistetaan pääosin mesofiilisesti (lämpötila 40 ºC) maissista. Tuotetusta biokaasusta tehdään sähköä. Bioenergiamatka Saksaan ja Itävaltaan

9 Kuva 3. Erkki Holma ja Josef Moonsbauer 2.2 Maschinenring Braunau Keskiviikon toiseen kohteeseen matkasimme taas takaisin Itävallan puolelle. Ruokailimme viihtyisässä maalaisravintolassa, jossa konerenkaan toimitusjohtaja Gunter Hasiweder esitteli ruokailun lomassa konerengas Innölin toimintaa. Konerengas perustettiin vuonna 2002 nimenomaan öljyn puristamista varten ja siinä toimii 91 viljelijää. Braunaun alueen pinta-alasta 70 % on peltoa ja keskimääräinen tilakoko on 22 ha. Itävallassa kesannointivelvoite on 10 % ja kesannolla saa kasvattaa bioenergiaan käytettäviä kasveja (mm. rapsi, auringonkukka). Rapsin viljelyyn käytetty ala alueella on n. 700 ha. Polttoaineen hinnan nousu innoitti viljelijöitä tuottamaan ympäristöystävällistä polttoainetta, jonka materiaali on tuotettu lähialueella. Tällä hetkellä rapsia puristetaan alueella n t vuodessa, josta saadaan n litraa öljyä. Jokaisella osakkaalla on myös karjaa ja syntyvä rehu hyödynnetään tiloilla. Hasiweder kertoi mielellään avustavansa vastaavanlaisia projekteja ja toivoo saavansa ihmiset ajattelemaan luonnon kiertokulkua ja sitä, että maailman öljyvarat ennen pitkää ehtyvät. Syötyämme, matkasimme muutaman kilometrin päähän tutustumaan tilaan, josta konerengas on vuokrannut vanhan navetan puristamolleen. Puristamo toimii vuorokauden ja vuoden ympäri. Puristamon kokonaisinvestointikustannukset olivat , josta valtionavustusta ja ulkopuolista rahoitusta. Konerenkaan osakkaat maksoivat loput kustannuksista. Siemenet tuodaan puristamolle kerran viikossa 8 km päässä sijaitsevalta varastolta. Puristeille on omat va- Bioenergiamatka Saksaan ja Itävaltaan

10 rastotilansa, josta isännät käyvät itse hakemassa rehun karjalleen. Rapsirouhe säilyy varastossa noin puoli vuotta, öljy noin vuoden ajan. Tilalla on kolme puristinta; kaksi rapsille ja yksi soijalle. Soijaöljyä ei suodateta, mutta rapsiöljy suodatetaan kolme kertaa, jolloin epäpuhtauksien määrä on n mg/kg (raja-arvo 24 mg/kg). Öljyä myydään 0,66 /litra ja rapsirouhetta myydään hintaan 132 /t. Tilan omistavalla isännällä on käytössään kaksi kasviöljyllä käyvää traktoria. Toinen niistä toimii pelkästään kasviöljyllä, mutta tätä ei käytetä talviaikaan. Toinen traktoreista käynnistetään ja sammutetaan tavallisella dieselillä ja varsinainen ajo tapahtuu kasviöljyllä. Mitään ylitsepääsemättömiä ongelmia traktoreiden suhteen ei hänen kertomansa mukaan ole ollut. Kuva 4. Maschinenring Braunaun puristamo. Yksi puristin soijalle, kaksi rapsille. 2.3 Hotelli Gasthof Danzerin lämpökeskus Päivän päätteeksi palasimme hotelli Gasthof Danzeriin Itävallassa. Johtaja Markus Danzer esitteli ryhmälle hotellin lämpökeskuksen. Lämpökeskuksessa on vanha ja uusi Hargassnerin 100 kw:n kattila. Uusi kattila oli hankittu vanhan hakevaraston palon jälkeen. Uuteen hakevarastoon mahtuu 500 m³ haketta. Hotelli on laajentanut useampaan otteeseen ja kylmän talven aikana kuluu lämmittämiseen 900 m³ haketta. Erityisen paljon energiaa vie myös hotellin uima-altaan lämmittäminen huhtikuusta marraskuuhun ja lisäksi jouluksi. Aiemmin lämmitykseen oli kulunut noin litraa öljyä. Haketuksen suorittaa konerengas. 500 m³:n haketukseen kuluu aikaa kolme tuntia ja se maksaa dieselkulut. Hakkeen hinta on noin puolet sen tuottamaan lämpöarvoon verrattuna. Hakeraaka-aineena käytetään lumppeja (tukkiosasta otettu lyhyt kuitupuu), pyökkiä ja ilmaiseksi saatavaa rakennusjätettä. Yleisimpiä häiriöiden syitä ovat hakkeessa olevat naulat (ilmaises- Bioenergiamatka Saksaan ja Itävaltaan

11 ta rakennusjätteestä) tai vieraat esineet, kuten kivet. Hotellin tulee rakennuttaa myös 200 m³ palokaivo palokuntaa varten. Uuden hakevaraston rakentamiskustannukset olivat ja uusi kattila maksoi asennus. Laiteinvestointeihin saatiin 30 %:n avustus toteutuneista kustannuksista. Avustus tuli EU:lta valtion kautta. 3 TORSTAI Landtechnik Graml Kolmannen matkapäivän ensimmäinen kohde oli Saksan puolella toimiva yritys, jossa moottorit muutetaan kasviöljykäyttöön sopiviksi. Yrityksen perustaja Martin Graml kertoi ryhmällemme yrityksen historiasta ja kiinnostuksestaan muuttaa moottorit bioöljylle sopiviksi. Martin kertoi myös vierailleensa Porissa, Sampon vieraana. Yritys on seitsemän vuoden aikana tehnyt tuotekehittelyä asian eteen ja ollut mukana markkinoilla 5-6 vuoden ajan. Tuotekehittelyn aikaansaannokset toteutetaan ulkopuolisin voimin. Yrityksen erikoisuutena on monipuolinen kasviöljyn seurantajärjestelmä, jota ei muilla vastaavanlaisilla saksalaisilla asennusyrittäjillä ole. Yritys pystyy tarjoamaan asiakkailleen vakuutusturvan, mikäli he ottavat järjestelmän täydellisenä. Kiinnostusta herätti Martinin kehittelemä apuvälinekolmikko, joiden avulla öljytilanteen tarkkailu käy yksinkertaisesti ja edullisesti. Kuva 5. 2-tankkijärjestelmän demonstrointi Bioenergiamatka Saksaan ja Itävaltaan

12 Muutostöitä tehdään varsin erilaisiin ajoneuvoihin, kuten traktoreihin, linja-autoihin, kuormaautoihin, puimureihin, kaivureihin, pyöräkuormaajiin ja yhtenä tapauksena Martinilla oli ollut venäläinen sivuvaunullinen moottoripyörä, joka oli varustettu dieselmoottorilla. Valtaosa muutossarjojen asennuksista tehdään kuitenkin tällä hetkellä kuorma-autoihin (n. 200 kpl), sillä niiden polttoaineenkulutus on suuri. Kuorma-autoihin asennettava järjestelmä on edullinen, mutta se ei sisällä täydellistä vahtijärjestelmää. Koko muutostyön tekeminen maksaa ajoneuvosta riippuen (osat ja työ) + vero. Landtechnik Graml on tehnyt muutostöitä Saksassa, Itävallassa ja Sveitsissä. Vastaavanlaisia muutostöitä tekeviä yrityksiä on Saksassa noin 50, mutta kellään muulla ei ole vastaavanlaista valvontajärjestelmää. Graml kehittelemä, erityinen kasviöljyn seurantajärjestelmä asennettiin ensimmäiseksi Renaultin (Claas) traktoriin. Tulokset koekäytöstä olivat todella hyviä ja kiinnostus kasviöljyn käyttöön Itävallassa heräsi. Yritys palkittiin kansainvälisellä kultamitalilla Münchenin keksijämessuilla vuonna Itävallassa on 35 koetraktoria, joista suurin osa on varustettu firman muutossarjoilla, sillä niillä on pienin kasviöljyn huuhtoutuminen moottoriöljyn joukkoon. Kehittelyssä on otettu huomioon vähimmäisvaatimus 3. ja 4. kategorian päästönormit. Yritys pystyy tarjoamaan täydellisen järjestelmän hankkijalle vakuutusturvan, sillä vahtijärjestelmän käyttöönoton jälkeen ei yhtään moottoria ole mennyt rikki. Moottorivalmistajat eivät takuuta anna. Järjestelmä sisältää täydellisenä monipuolisen moottoriöljyn tilan tarkkailusysteemin. Aina kun moottori käy, menee polttoainetta öljyn joukkoon. Diesel tai bensa haihtuu öljyn joukosta, mutta kasviöljy ei. Mikäli moottoriöljyn joukkoon pääsee kasviöljyä 15 % tai yli, niin se on Gramlin mukaan vaarallista. Graml oli itse kokeillut sekoittaa 15 % auringonkukkaöljyä öljyn joukkoon ja moottori oli kuitenkin toiminut vielä ilman ongelmia. Öljynvaihtoväli puolitetaan ohjeissa lisäturvan saamiseksi ja se on suositusten mukaan 250 tuntia. Testeissä oli ajettu noin 400 tuntia laadun pahemmin muuttumatta, mutta se vaatii jo jatkuvaa tarkkailua. Jos järjestelmässä ilmenee ongelmia, antaa laite häiriöilmoituksen. Näin käy esimerkiksi, jos polttoaine on liian kuumaa tai jos suodatin on tukkeutunut. Landtechnik Gramlilla on käytössään oma suodatin, jota he kokeilivat jo 7 vuotta sitten (Mann). Kaikki, jotka muutostöitä tekevät käyttävät tätä suodatinta. Bioenergiamatka Saksaan ja Itävaltaan

13 Kuva 6. Martin Graml esittelee suodatinpaperia, joka analysoi moottoriöljyn laatua 24 tunnissa Gramlin mukaan markkinat ovat tällä hetkellä Saksassa hiljentyneet kasviöljyverotuksen korotuksen johdosta, mutta tuotekehittelyä jatketaan ja katsotaan mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Itävallan puolella markkinat ovat hyvät ja firman majapaikasta oli rajalle noin 4 km. Gramlin mukaan Saksan maatalouden tuottama biopolttoainemäärä pystyisi korvaamaan fossiilisista polttoaineista n. 15 %. Taivas avautuu meille tulevaisuus on kasviöljyssä (Martin Graml). 3.2 Der Loryhof Tilan nuori isäntä, Othmar Zeilinger, esitteli meille tilaa ja antoi tietopaketin nopeakasvuisen poppelin viljelystä energiapuuna sekä lahjoitti jokaiselle kaksi poppelipistokasta. Kohde on Itävallassa sijaitseva maatilamatkailutila. Tilaan kuuluu 35 ha peltoa, joilla aikaisemmin on harrastettu perinteistä viljelyä ja myöhemmin viljelty mm. kiinanruokoa. Nykyisin 20 ha pelloista on energiametsää, joilla kasvaa poppelia energiapuuksi. Tila saa kesantotukea ja energiakasvitukea. Erikoisuutena on heinäkylpy, joka vie paljon energiaa ja muutenkin tilan rakennukset ovat energiasyöppöjä, sillä osa juhlakäyttöön tarkoitetuista tiloista on eristämättömiä. Tilalla on oma lämpövoimala 200 kw hakekattilalla sekä lisäksi aurinkokennoja 68 m², joiden tuottamalla energialla, hyvänä aurinkoisena kesäpäivänä, lämpiää tilan 5000 litran vesivaraaja 80 :en. Bioenergiamatka Saksaan ja Itävaltaan

14 Tilalla tuotetaan itse poppeli-vartteita vuoden vanhasta kasvustosta. Yhden hehtaarin istutus tehdään koneellisesti ( tainta). Koneistutus kustantaa noin 25 snt/pistokas (konetyö mukana). Kasvuolosuhteiden ollessa hyvät, saattaa kasvusto kasvaa saman vuoden aikana jopa kaksimetriseksi. Vuosituotoksena saadaan noin kg/ka/ha. Kasvustoa ei lannoiteta ja lahoongelmat ovat olleet vähäisiä. Tuholaisongelmia ei vielä ole esiintynyt, mutta tilannetta on jatkuvasti tarkkailtava. Korjuu tehdään puun ollessa viisivuotias ja lehdettömässä vaiheessa ja se voidaan tehdä yhteensä 4-5 kertaa. Tilalla oli huhtikuussa pidetty työnäytös, jossa eri valmistajat olivat kilpailun omaisesti testanneet poppelin korjuuseen ja haketukseen soveltuvia laitteitaan. Lopputuloksena oli ollut, että tekniikkaa tulee edelleen kehittää. Luomuviljelyä tulee Zeilingerin mielestä suosia niin paljon kuin mahdollista. Kuva 7. Tutustumista tilan mehiläistuotantoon. Takana viiden vuoden ikäistä energiapoppelia. Mehiläishoitaja Wolfgang Pointecker kertoi meille tilan mehiläistuotannosta. Tilalla on 250 mehiläispesää, joista saadaan hunajaa kg. Mehiläisten keinosiemennys herätti hilpeyttä ryhmämme keskuudessa. Eräs ryhmämme jäsenistä kysyi mehiläisten läheisyyden vaikutuksesta tiettyjen kasvien satoihin. Pointeckerin mukaan esimerkiksi omenatarhojen sato voi nousta jo % ja öljykasvien (rapsi) sato noin 30 %. Tilan yhteydessä oli myös myymälä, jossa myytiin paikallisia käsitöitä, erikoisuutena tilalla tuotettu hunajaviini. Bioenergiamatka Saksaan ja Itävaltaan

15 3.3 Tutustuminen Betrieb Dallingerin tilaan Matkan viimeisenä kohteena tutustuimme Saksan puolella olevaan tilaan, jossa on toimiva biokaasulaitos sekä tällä hetkellä käytöstä pois oleva puukaasulaitos. Tilan isäntä Marcus Dallinger kertoi tilalla olevan peltoa 55 ha ja 9 ha metsää. Pelloilla viljellään maissia, joka myydään toisille biokaasun tuottajille. Tila on ottanut vastaan elintarvikejätteitä jo 11 vuotta ja saa porttimaksuja 63 /t (yhteensä yli /vuosi). Biojätettä vastaanotetaan vuosittain tilalle noin t, josta tulee noin 4000 m³ lietettä. Ongelmana on lietteen määrä omaan peltopinta-alaan nähden. Pelloille saa levittää lietettä 50 m³/ha, joten vaadittava peltopinta-ala olisi n. 90 ha. Peltoon levitettävässä lietteessä on 3-4 % typpeä, 2 % fosforia, 4 % kalia ja 6 % kalkkia. Biokaasureaktorissa syntyvästä lietteestä otetaan raskasmetallimääritykset neljä kertaa vuodessa. Prosessissa syntyvän lietteen raskasmetallipitoisuudet ovat kuitenkin olleet normaalin lietteen pitoisuuksia alhaisemmat. Kuva 8. Markus Dallingerin tilallaan käsittelemää biojätettä Tällä hetkellä laitoksessa on kaksi reaktoria, joissa ensimmäisessä reaktio tapahtuu mesofiilisesti (40 ºC) ja toisessa termofiilisesti (55 ºC). Tilan tavoitteena on kehittää toimintaansa parempaan suuntaan siirtymällä kolmeportaiseen biokaasulaitokseen, jolloin kolmannessa reaktorissa lämpötila nostetaan 70ºC:en. Tällä hetkellä sähköteho on 190 kw ja rinnalle rakennetaan 130 kw:n generaattori. Sähköä kuluu prosessissa noin 8 10 % sähkön tuotannosta. Ostosähköstä joutuu maksamaan noin 16 snt/kwh ja myynnistä saa 10,25 snt/kwh, joka on perushinta, eikä sisällä lisämaksuja. Biokaasulla tuottamastaan sähköstä isäntä saa vuodessa n Biokaasutuotantoon Bioenergiamatka Saksaan ja Itävaltaan

16 kelpaamaton jäte, jota on noin 8 %, kuljetetaan laitokselle kompostoitavaksi. Kompostointimaksu on 40 /t. Puukaasulaitoksensa suhteen Dallinger oli hyvin optimistinen. Laitos on jo ollut koekäytössä, mutta siinä ilmeni lähinnä kaksi ongelmaa: hakkeen joukossa on ollut liikaa erilaista materiaalia (vaatii tasalaatuisen hakkeen) ja kosteus on ollut liian suuri (> 15 %). Hänen mielestään onnistuneeseen tuotantoon vaaditaan kehittelytyötä ja oppirahoja. Isännän mukaan Saksassa on jo käytössä olevia pienempiä puukaasulaitoksia. Toimiessaan täydellä teholla laitos tuottaisi 160 kw sähköä. Puukaasusähköstä saa 21,2 snt/kwh. Puukaasupöntössä syntyy häkää (hiilimonoksidi) ja vetyä. Lopputuotteena syntyy lisäksi, hiiltä, tuhkaa ja tervaa. Terva pitää saada erotettua ennen kaasun menoa moottoriin. Dallinger pesee kaasun kasviöljyllä, jolloin tervaa sisältävä kasviöljy muodostuu ongelmajätteeksi, sillä se ei tällä hetkellä kuulu Saksassa luokiteltujen polttoaineisiin, eikä sitä siksi saa polttaa. Hiili myydään teollisuuteen. Isäntä hakettaa lisäksi puuta ja myy hakkeen sekä kasvattaa poppelia. 3.4 Torstain iltaohjelma Viimeisen vierailukohteen jälkeen ajoimme Müncheniin ja majoituimme hotelli Ludwigiin rautatieaseman viereen. Illalla ruokailimme upeassa Hofbräuhausissa ja nautimme baijerilaisryhmän mukaansatempaavista esityksistä. Osa ryhmäläisistämme pääsi mukaan esityksiin ja he selviytyivät todella hienosti. Meno oli hyvin kansainvälistä, sillä ruokailijoita oli ympäri maailmaa. Ilta oli hieno kokemus. 4 PERJANTAI Matkan viimeinen päivä oli vapaamuotoinen. Heti aamupalan jälkeen lähes puolet ryhmästämme suunnisti kohti Münchenin teknistä museota Erkki Holman johdolla. Toiset kiertelivät ihastelemassa kaupungin nähtävyyksiä, tekemässä ostoksia ja nauttimassa lämpimästä päivästä katukahviloissa. Kokoonnuimme iltapäivällä hotellilla ja lähdimme kohti lentokenttää. Ajomatkan aikana saivat Anna Tuominen ja Erkki Holma ryhmältä kiitokset onnistuneen bioenergiamatkan järjestämisestä. Kiitos onnistuneesta matkasta kuuluu myös kaikille matkaan osallistuneille! Bioenergiamatka Saksaan ja Itävaltaan

17 Kohteiden yhteystiedot: C.A.R.M.E.N Schulgasse 18 Christian Schröter Straubing tel. +49 (0) 9421/ Saksa KernKraft Moosbauer und Rieglsperger GbR Willenbach 23 a Gerhard Rieglsperger Reut/Ndb tel Itävalta Maschinenring Braunau u. Umgebung Günter Hasiweder tel Hofmark Mining Itävalta Hotel*** - Gashof Danzer Markus Danzer Höhnharterstr. 19 tel. +43 (0) Aspach Itävalta Landtechnik Graml Oberer Markt 25 Martin Graml Kösslarn tel / 1267 Saksa Der Loryhof Familie Zeilinger Othmar Zeilinger Guggenberg 4 tel Wippenham Itävalta Betrieb Dallinger Markus Dallinger Deimel 1 D Wurmannsquick Saksa Bioenergiamatka Saksaan ja Itävaltaan

18 Kuvia Kuva 9. Puristin C.A.R.M.E.N.:n näyttelytilassa Kuva 10. Hakekattiloita C.A.R.M.E.N.:n näyttelytilassa Bioenergiamatka Saksaan ja Itävaltaan

19 Kuva 11. Rapsiöljyn suodatusta Maschinenring Braunaun puristamolla (suodatin KernKraft) Kuva 12. Rapsiöljyllä käyvä John Deere. Kuvassa Erkki Holma ja Mathiass Fredriksson Bioenergiamatka Saksaan ja Itävaltaan

20 Kuva 13. Ruokailemassa Jouko Turpeinen, Antti Vaittinen ja Matthias Fredriksson Kuva 14. Seppo ja Paula Teränen sekä Minna Anttila Bioenergiamatka Saksaan ja Itävaltaan

21 Kuva 15. Erkki Holma, Seppo Teränen ja Markku Fabritius (vas.) yhdessä mehiläishoitaja Wolfgang Pointeckerin kanssa Kuva 16. Marcus Dallingerin biokaasulaitos Bioenergiamatka Saksaan ja Itävaltaan

22 Kuva 17. Dallingerin puukaasulaitos (ei käytössä). Kuvassa Minna Anttila ja Pirjo Virtanen Kuva 18. Erkki Holma ja Pirjo Virtanen illan tähtinä Bioenergiamatka Saksaan ja Itävaltaan

Energia ja ilmastonmuutos- maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja

Energia ja ilmastonmuutos- maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja Energia ja ilmastonmuutos- maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja Maatilojen energiakulutus on n. 10 TWh -> n. 3% koko Suomen energiankulutuksesta -> tuotantotilojen lämmitys -> viljan kuivaus -> traktorin

Lisätiedot

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Eikö ilmastovaikutus kerrokaan kaikkea? 2 Mistä ympäristövaikutuksien arvioinnissa

Lisätiedot

Kerääjäkasveista biokaasua

Kerääjäkasveista biokaasua Kerääjäkasveista biokaasua Erika Winquist (Luke), Maritta Kymäläinen ja Laura Kannisto (HAMK) Ravinneresurssi-hankkeen koulutuspäivä 8.4.2016 Mustialassa Kerääjäkasvien korjuu 2 11.4.2016 1 Kerääjäkasvien

Lisätiedot

Envor Group Hämeenlinna

Envor Group Hämeenlinna Envor Group 9.12.2016 Hämeenlinna Envor Group Envor Group muodostuu neljästä eri yrityksestä, joilla on vuosikymmenten kokemus kierrätyspalveluiden tuottamisesta. Envor Group tarjoaa asiakkailleen monipuolisia,

Lisätiedot

BioGTS Biojalostamo - Jätteestä paras tuotto

BioGTS Biojalostamo - Jätteestä paras tuotto BioGTS Biojalostamo - Jätteestä paras tuotto BioGTS Biojalostamo Biohajoavista jätteistä uusiutuvaa energiaa, liikenteen biopolttoaineita, kierrätysravinteita ja kemikaaleja kustannustehokkaasti hajautettuna

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma

Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ Työpaja Kotkassa 30.9.2010 Biovakka Suomi Oy Markus Isotalo Copyright Biovakka Suomi Oy, Harri Hagman 2010 Esitys keskittyy

Lisätiedot

Biokaasulaitosten investointituet v. 2014

Biokaasulaitosten investointituet v. 2014 Biokaasulaitosten investointituet v. 2014 Biokaasuseminaari, Liminganlahden luontokeskus 27.2.2014 Asiantuntija Kalevi Hiivala Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 1 1. Maatilan lämpökeskus ja biokaasulaitos

Lisätiedot

Kuivamädätys - kokeet ja kannattavuus

Kuivamädätys - kokeet ja kannattavuus Kuivamädätys - kokeet ja kannattavuus FM Johanna Kalmari-Harju Kokeet 190 pv ja 90 pv panoskokeet tiloilla käytettävissä olevista massoista. Massat Massojen suhteet N1 Munintakananlanta + heinä 3:1 N2

Lisätiedot

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora Henrik Karlsson Ariterm Group Ariterm on suomalais-ruotsalainen lämmitysalan yritys jolla on tuotantoa Saarijärvellä Suomessa ja Kalmarissa Ruotsissa. Aritermin

Lisätiedot

Jukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry

Jukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry Jukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry ProAgria Farma ja Satakunta yhdistyvät 1.1.2013 Viljatilojen määrä on kasvanut Valtaosa kuivataan öljyllä Pannut ovat pääsääntöisesti 250-330 kw Kuivauksen investoinnit

Lisätiedot

ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin

ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasulaitoksen energiatase

Lisätiedot

Eri tuotantomuodot -kulutusprofiilit ja vaatimukset energialähteelle

Eri tuotantomuodot -kulutusprofiilit ja vaatimukset energialähteelle Eri tuotantomuodot -kulutusprofiilit ja vaatimukset energialähteelle Maarit Kari ProAgria Keskusten Liitto Maatilojen energiapalapelille on monta pelaajaa Maatilan kokoluokka & energiavirtojen kompleksisuus

Lisätiedot

ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt. MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos

ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt. MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasulaitoksen energiatase Energiataseessa lasketaan

Lisätiedot

Jätteestä energiaa ja kierrätysravinteita BioGTS Oy

Jätteestä energiaa ja kierrätysravinteita BioGTS Oy Jätteestä energiaa ja kierrätysravinteita BioGTS Oy BioGTS Oy Kotipaikka Laukaa Toimipaikat Jyväskylässä & Laukaassa 100 % Suomalaisessa omistuksessa Pääomistajina Mika Rautiainen sekä Annimari Lehtomäki

Lisätiedot

Olki energian raaka-aineena

Olki energian raaka-aineena Olki energian raaka-aineena Olki Isokyrö Vilja- ala 6744 ha Koruu ala 70% Energia 50324 MW Korjuu kustannus 210 /ha Tuotto brutto ilman kustannuksia 3,4 mijl. Vehnä ala 1100 ha Vähäkyrö Vilja- ala 5200

Lisätiedot

Keski-Suomen biokaasupotentiaali raaka-aineiden ja lopputuotteiden hyödyntämismahdollisuudet

Keski-Suomen biokaasupotentiaali raaka-aineiden ja lopputuotteiden hyödyntämismahdollisuudet Keski-Suomen biokaasupotentiaali raaka-aineiden ja lopputuotteiden hyödyntämismahdollisuudet Veli-Heikki Vänttinen, Hanne Tähti, Saija Rasi, Mari Seppälä, Anssi Lensu & Jukka Rintala Jyväskylän yliopisto

Lisätiedot

Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos. Loppuraportti Julkinen Pekka Pääkkönen

Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos. Loppuraportti Julkinen Pekka Pääkkönen Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos Loppuraportti Julkinen 10.2.2014 Pekka Pääkkönen KÄYTÖSSÄ OLEVAN ENERGIATUOTANNON KUVAUS Lähtökohta Rajaville Oy:n Haukiputaan betonitehtaan prosessilämpö

Lisätiedot

PIEN-CHP POLTTOAINEENTUOTANTOLAITOKSEN YHTEYDESSÄ Polttomoottori- ja turbotekniikan seminaari Teknologiateollisuus Otaniemi,Espoo

PIEN-CHP POLTTOAINEENTUOTANTOLAITOKSEN YHTEYDESSÄ Polttomoottori- ja turbotekniikan seminaari Teknologiateollisuus Otaniemi,Espoo PIEN-CHP POLTTOAINEENTUOTANTOLAITOKSEN YHTEYDESSÄ 15.05.2014 Polttomoottori- ja turbotekniikan seminaari Teknologiateollisuus Otaniemi,Espoo Janne Suomela Projektitutkija, Levón-instituutti Vaasan yliopisto

Lisätiedot

Biodieselin (RME) pientuotanto

Biodieselin (RME) pientuotanto Biokaasu ja biodiesel uusia mahdollisuuksia maatalouteen Laukaa, 15.11.2007 Biodieselin (RME) pientuotanto Pekka Äänismaa Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Bioenergiakeskus BDC 1 Pekka Äänismaa Biodieselin

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto- ja käyttömahdollisuudet Jouni Havukainen

Biokaasun tuotanto- ja käyttömahdollisuudet Jouni Havukainen Biokaasun tuotanto- ja käyttömahdollisuudet Jouni Havukainen Sisältö Mitä mädätys on? Kuinka paljon kustantaa? Kuka tukee ja kuinka paljon? Mitä rakennusprojektiin kuuluu ja kuka toimittaa? Mikä on biokaasun

Lisätiedot

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE)

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen ammattikorkeakoulun luonnonvara- ja ympäristöalan osuus Antti Peltola 1. Kuntatiedotus uusiutuvasta energiasta ja hankkeen palveluista Kohteina 6 kuntaa

Lisätiedot

Hajautettu lämmöntuotanto liiketoimintana

Hajautettu lämmöntuotanto liiketoimintana Hajautettu lämmöntuotanto liiketoimintana - kokemuksia EU-hankkeista Forest Energy 2020 vuosiseminaari Joensuu, 9.10.2013 Jyrki Raitila, VTT Taustaa VTT (Jyväskylä) ollut mukana useissa EU- ja maakuntaprojekteissa,

Lisätiedot

Taaleritehtaan Biotehdas investoi biokaasulaitoksiin Suomessa. Eeli Mykkänen, VamBio Oy Keski-Suomen energiapäivä

Taaleritehtaan Biotehdas investoi biokaasulaitoksiin Suomessa. Eeli Mykkänen, VamBio Oy Keski-Suomen energiapäivä Taaleritehtaan Biotehdas investoi biokaasulaitoksiin Suomessa Eeli Mykkänen, VamBio Oy Keski-Suomen energiapäivä 5.2.2013 Taaleritehdas Varainhoitoa vuodesta 2007 Varoja hoidossa 2,3 miljardia euroa. Asiakkaita

Lisätiedot

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen 19.4.2012 Riittääkö bioraaka-ainetta 1 Päästötavoitteet CO 2 -vapaa sähkön ja lämmön tuottaja 4/18/2012 2 Näkökulma kestävään energiantuotantoon Haave: Kunpa ihmiskunta osaisi elää luonnonvarojen koroilla

Lisätiedot

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen 1. Metsähakkeen ja turpeen yhteenlaskettu käyttö laski viime vuonna 2. Tälle ja ensi vuodelle ennätysmäärä energiapuuta ja turvetta tarjolla

Lisätiedot

Esa Ekholm Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy Marraskuu 2016

Esa Ekholm Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy Marraskuu 2016 Tulevaisuuden bioenergia Lahden seudulla Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy Marraskuu 2016 Päijät-Häme 9 kuntaa 200.000 asukasta FINLAND RUSSIA SWEDEN ESTONIA LADEC lyhyesti Tukee Lahden kaupunkiseudun elinkeinoelämän

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013 METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,

Lisätiedot

OULUN AMMATTIKORKEAKOULU

OULUN AMMATTIKORKEAKOULU OULUN AMMATTIKORKEAKOULU BioE-logia Oppia ja tukea bioenergia-alan maaseutuyrittäjyyteen Toteuttaja Oulun ammattikorkeakoulu Oy, Oamk Hallinnoijana Oamkin luonnonvara-alan osasto BioE-logia Oppia ja tukea

Lisätiedot

Luomuviljelyn talous. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso

Luomuviljelyn talous. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso Luomuviljelyn talous Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso 1.12.2009 Luonnonmukaisen tuotannon näkymät 1/2 Luomutuotteiden kysyntä on kasvanut kaikkialla Suomessa kulutus on tapahtunut muuta Eurooppaa

Lisätiedot

Mistäuuttakysyntääja jalostustametsähakkeelle? MikkelinkehitysyhtiöMikseiOy Jussi Heinimö

Mistäuuttakysyntääja jalostustametsähakkeelle? MikkelinkehitysyhtiöMikseiOy Jussi Heinimö Mistäuuttakysyntääja jalostustametsähakkeelle? MikkelinkehitysyhtiöMikseiOy Jussi Heinimö 14.11.2016 Mistä uutta kysyntää metsähakkeelle -haasteita Metsähakkeen käyttö energiantuotannossa, erityisesti

Lisätiedot

Ratkaisuja hajautettuun energiantuotantoon

Ratkaisuja hajautettuun energiantuotantoon Ratkaisuja hajautettuun energiantuotantoon Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT on Suomen johtava ruokajärjestelmän vastuullisuutta, kilpailukykyä ja luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä kehittävä

Lisätiedot

Kokeita varten saatiin Turun amk:n silppuamaa ruokoa, joka oli pituudeltaan 5 25 cm. Tavaraa varattiin ~2 m 3.

Kokeita varten saatiin Turun amk:n silppuamaa ruokoa, joka oli pituudeltaan 5 25 cm. Tavaraa varattiin ~2 m 3. 1 (6) PELLETÖINTIKOE BIOTTORI OY:LLÄ JÄMIJÄRVELLÄ SYKSYLLÄ 2006 Metsäkeskus Kaakkois-Suomi tutkii Ruovikko-hankkeen puitteissa lähinnä ruoko materiaalin hyödyntämistä energiaksi. Tutkittuja asioita ovat

Lisätiedot

Uusiutuva energia ja energiatehokkuus Alueelliset verkostopäivät, Häme 20.1.2016

Uusiutuva energia ja energiatehokkuus Alueelliset verkostopäivät, Häme 20.1.2016 Uusiutuva energia ja energiatehokkuus Alueelliset verkostopäivät, Häme 20.1.2016 Jigoro Kano ajatuksia judosta - soveltuu myös energiatehokkuuden kehittämiseen Tärkein tavoite tuottaa hyötyä yhteiskunnalle

Lisätiedot

Valtran biokaasu (Dual Fuel) traktori Nurmesta biokaasua - uusi tuotantosuunta maatiloille 26.10.2012. Petri Hannukainen, Agco/Valtra

Valtran biokaasu (Dual Fuel) traktori Nurmesta biokaasua - uusi tuotantosuunta maatiloille 26.10.2012. Petri Hannukainen, Agco/Valtra Valtran biokaasu (Dual Fuel) traktori Nurmesta biokaasua - uusi tuotantosuunta maatiloille 26.10.2012 Petri Hannukainen, Agco/Valtra AGCO Valtra on osa AGCOa, joka on maailman kolmanneksi suurin maatalouskoneiden

Lisätiedot

Itä-Suomen maakuntien energian käyttö

Itä-Suomen maakuntien energian käyttö Itä-Suomen maakuntien energian käyttö Itä-Suomen bioenergiapäivä Kajaani 21.11.2016 Timo Karjalainen Kajaanin yliopistokeskus ITÄ-SUOMEN BIOENERGIAOHJELMA 2020 ITÄ-SUOMEN ENERGIATILASTO 2014 24.11.2016

Lisätiedot

Lisää kaasua Keski-Suomeen?

Lisää kaasua Keski-Suomeen? 10.9.2015 Lisää kaasua Keski-Suomeen? Tausta Biokaasuntuotanto Laukaassa Kalmarin lypsykarjatilalla alkoi vuonna 1998 Sähkön ja lämmön tuotanto Vuonna 2002 ensimmäinen biokaasun puhdistuslaitteisto ja

Lisätiedot

Entreprenurship Benchmarking Nordplus Junior Latvia

Entreprenurship Benchmarking Nordplus Junior Latvia Entreprenurship Benchmarking Nordplus Junior 31.1.-6.2.2016 Latvia M13a ja 14a ryhmät, opettajat Arja Mäkinen ja Merja Räihä suuntasivat junalla kohti Tikkurilaa sunnuntaina. Lensimme ensin Riikaan ja

Lisätiedot

Ympäristöliiketoiminnan kasvava merkitys

Ympäristöliiketoiminnan kasvava merkitys Ympäristöliiketoiminnan kasvava merkitys Case: Biovakka Suomi Oy biohajoavien jakeiden käsittelijä, biokaasun ja kierrätysravinteiden tuottaja Mynälahti seminaari, Livonsaari 5. elokuuta 2011 Harri Hagman

Lisätiedot

Biokaasu traktori on jo teknisesti mahdollinen maatiloille Nurmesta biokaasua, ravinteet viljelykiertoon - seminaari 26.03.2013

Biokaasu traktori on jo teknisesti mahdollinen maatiloille Nurmesta biokaasua, ravinteet viljelykiertoon - seminaari 26.03.2013 Biokaasu traktori on jo teknisesti mahdollinen maatiloille Nurmesta biokaasua, ravinteet viljelykiertoon - seminaari 26.03.2013 Petri Hannukainen, Agco/Valtra AGCO Valtra on osa AGCOa, joka on maailman

Lisätiedot

Mikko Rahtola Hankekoordinaattori Luonnonvarakeskus (Luke)

Mikko Rahtola Hankekoordinaattori Luonnonvarakeskus (Luke) Kiertotalouden mahdollisuudet 26.10.2016 Mikko Rahtola Hankekoordinaattori Luonnonvarakeskus (Luke) 1 AIHEET Maatalouden ravinteiden iso kuva Mitä tukea kärkihanke tarjoaa? 3 vaihetta parempaan kiertotalouteen

Lisätiedot

Biokaasun mahdollisuudet ja potentiaali Keski-Suomessa Outi Pakarinen, Suomen Biokaasuyhdistys ry

Biokaasun mahdollisuudet ja potentiaali Keski-Suomessa Outi Pakarinen, Suomen Biokaasuyhdistys ry Biokaasun mahdollisuudet ja potentiaali Keski-Suomessa Outi Pakarinen, Suomen Biokaasuyhdistys ry www.biokaasuyhdistys.net Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Sisältö Keski-Suomen biokaasupotentiaali Biokaasun

Lisätiedot

Maaseudun Energia-akatemia Arviointi oman tilan energian kulutuksesta

Maaseudun Energia-akatemia Arviointi oman tilan energian kulutuksesta Maaseudun Energia-akatemia Arviointi oman tilan energian kulutuksesta Maaseudun energia-akatemia Tavoitteena - Maatalouden energiatietouden ja energian tehokkaan käytön lisääminen - Hankkeessa tuotetaan

Lisätiedot

Biokaasun liikennekäyttö Keski- Suomessa. Juha Luostarinen Metener Oy

Biokaasun liikennekäyttö Keski- Suomessa. Juha Luostarinen Metener Oy Biokaasun liikennekäyttö Keski- Suomessa Juha Luostarinen Metener Oy Tausta Biokaasulaitos Kalmarin tilalle vuonna 1998 Rakentamispäätöksen taustalla navetan lietelannan hygieenisen laadun parantaminen

Lisätiedot

Öljyä puusta. Uuden teknologian avulla huipputuotteeksi. Janne Hämäläinen Päättäjien metsäakatemian vierailu Joensuussa

Öljyä puusta. Uuden teknologian avulla huipputuotteeksi. Janne Hämäläinen Päättäjien metsäakatemian vierailu Joensuussa Öljyä puusta Uuden teknologian avulla huipputuotteeksi Janne Hämäläinen 30.9.2016 Päättäjien metsäakatemian vierailu Joensuussa Sisältö 1) Joensuun tuotantolaitos 2) Puusta bioöljyksi 3) Fortum Otso kestävyysjärjestelmä

Lisätiedot

Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat

Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat Martti Flyktman, VTT martti.flyktman@vtt.fi Puh. 040 546 0937 10.10.2013 Martti Flyktman 1 Sisältö Suomen energian kokonaiskulutus Suomen puupolttoaineiden käyttö ja

Lisätiedot

Maatalouden energiapotentiaali

Maatalouden energiapotentiaali Maatalouden energiapotentiaali Maataloustieteiden laitos Helsingin yliopisto 1.3.2011 1 Miksi maatalouden(kin) energiapotentiaalit taas kiinnostavat? To 24.2.2011 98.89 $ per barrel Lähde: Chart of crude

Lisätiedot

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Markku Saastamoinen, Luke Vihreä teknologia, hevostutkimus Ypäjä HELMET hanke, aluetilaisuus, Jyväskylä 24.1.2017 Johdanto Uusiutuvan energian

Lisätiedot

Aurinkosähkön mahdollisuudet maatilalla. Lauri Hietala Solarvoima OY. www.solarvoima.fi. www.solarvoima.fi

Aurinkosähkön mahdollisuudet maatilalla. Lauri Hietala Solarvoima OY. www.solarvoima.fi. www.solarvoima.fi Aurinkosähkön mahdollisuudet maatilalla Lauri Hietala Solarvoima OY Toteuttaa avaimet käteen -periaatteella aurinkosähköratkaisuita kotiin, mökille, maatilalle ja teollisuuteen Omat asentajat Tuotteina

Lisätiedot

Kodin tuntu tulee läheltä

Kodin tuntu tulee läheltä Kodin tuntu tulee läheltä Lämmin koti on arvokas, muttei kallis Hippu-kaukolämpö tuo arkeesi turvaa. Edullisesti ja ekologisesti Lapista. Miksi liittyä kaukolämpöön? Kaukolämpö tuo mukavuutta arkeen ihmisistä

Lisätiedot

Biovakan yritysesittely

Biovakan yritysesittely Biovakan yritysesittely Biokaasulaitos Vehmaalla Ensimmäinen suuren mittaluokan yksikkö Suomessa Toiminta alkanut 2004 Käsittelee erilaisia biohajoavia materiaaleja 120 000 tn/v Menetelmänä mesofiilinen

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia hiiltä) 1 8 6 4 2 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

HYDRO-POHJANMAA 1.11.2012 31.12.2014

HYDRO-POHJANMAA 1.11.2012 31.12.2014 HYDRO-POHJANMAA 1.11.2012 31.12.2014 Seinäjoen Ammattikorkeakoulu Oy, Elintarvike ja Maatalous Oulun ammattikorkeakoulu Oy, Luonnonvara-alan yksikkö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013

Lisätiedot

Täyttä kaasua eteenpäin Keski-Suomi! -seminaari ja keskustelutilaisuus. 10.12.2009 Hotelli Rantasipi Laajavuori, Jyväskylä

Täyttä kaasua eteenpäin Keski-Suomi! -seminaari ja keskustelutilaisuus. 10.12.2009 Hotelli Rantasipi Laajavuori, Jyväskylä Täyttä kaasua eteenpäin Keski-Suomi! -seminaari ja keskustelutilaisuus 10.12.2009 Hotelli Rantasipi Laajavuori, Jyväskylä 1 Biokaasusta energiaa Keski-Suomeen Eeli Mykkänen Projektipäällikkö Jyväskylä

Lisätiedot

Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet

Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet Tilanne tällä hetkellä Kiinteiden puupolttoaineiden käyttö lämpö- ja voimalaitoksissa 2000-2012 Arvioita tämänhetkisestä tilanteesta

Lisätiedot

Biokaasua Pohjois-Karjalasta nyt ja tulevaisuudessa

Biokaasua Pohjois-Karjalasta nyt ja tulevaisuudessa BioKymppi Oy Biokaasua Pohjois-Karjalasta nyt ja tulevaisuudessa Pohjois-Karjalan Bioenergia Forum, Joensuu, 1 , yrittäjä / toimitusjohtaja BioKymppi Oy, 8 v. (06 ) Toimitusjohtaja 1.7.2009 alkaen Hankevastaava,

Lisätiedot

Energiamurros - Energiasta ja CO2

Energiamurros - Energiasta ja CO2 Energiamurros - Energiasta ja CO2 Hybridivoimala seminaari, 25.10.2016 Micropolis, Piisilta 1, 91100 Ii Esa Vakkilainen Sisältö CO2 Uusi aika Energian tuotanto ja hinta Bioenergia ja uusiutuva Strategia

Lisätiedot

Päästövaikutukset energiantuotannossa

Päästövaikutukset energiantuotannossa e Päästövaikutukset energiantuotannossa 21.02.2012 klo 13.00 13.20 21.2.2013 IJ 1 e PERUSTETTU 1975 - TOIMINTA KÄYNNISTETTY 1976 OMISTAJANA LAPUAN KAUPUNKI 100 % - KAUPUNGIN TYTÄRYHTIÖ - OSAKEPÄÄOMA 90

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa.

Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa. Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa. Satakunnan biokaasu- ja energiapäivä 1.9.2016 BIOENERGIA RY TIIVISTETTYNÄ Historiamme ulottuu 70 vuoden taakse (Turveteollisuusliitto 1943,

Lisätiedot

Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut

Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut Antto Kulla, kehityspäällikkö Turku Energia Kuntien 8. ilmastokonferenssi 12.-13.5.2016 Tampere Turun seudun kaukolämmityksen CO2-päästöt 2015 n. 25 % (Uusiutuvien

Lisätiedot

Vetoletkulevitys urakointikäytössä Belgiassa onnistuisiko myös Suomessa?

Vetoletkulevitys urakointikäytössä Belgiassa onnistuisiko myös Suomessa? Vetoletkulevitys urakointikäytössä Belgiassa onnistuisiko myös Suomessa? 25.11.2016 Kaisa Riiko Baltic Sea Action Group Järki Lannoite -hanke 25.11.2016 Järki Lannoite 1 Eri maalajit, viljelykasvit ja

Lisätiedot

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Jukka Leskelä Energiateollisuus Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.2016 Hiilen käyttö sähköntuotantoon on

Lisätiedot

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme Energiantuotanto Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919 Sähkö -konserni on monipuolinen energiapalveluyritys, joka tuottaa asiakkailleen sähkö-, lämpö- ja maakaasupalveluja. Energia Oy Sähkö

Lisätiedot

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta Ympäristöjohtaja Liisa Pietola, MTK MTK:n METSÄPOLITIIKN AMK-KONFERENSSI 9.3.2016 Miksi hiilenkierrätys merkityksellistä? 1. Ilmasto lämpenee koska hiilidioksidipitoisuus

Lisätiedot

RANKU-hankkeen JÄTEVEDEN RAVINTEET KIERTOON OPINTOMATKA SAKSAAN

RANKU-hankkeen JÄTEVEDEN RAVINTEET KIERTOON OPINTOMATKA SAKSAAN RANKU-hankkeen JÄTEVEDEN RAVINTEET KIERTOON OPINTOMATKA SAKSAAN Varsinais-Suomen ELY-keskuksen Ravinneneutraali kunta hanke (RANKU) järjesti kaikille avoimen tutustumismatkan Saksaan 6.- 8.4.2016. Matka

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 Uusiutuva energia NYT! tilaisuus 24.2.2016 Timitran Linna, LIEKSA ELY-keskus Haetut yritystuet tukimuodoittain vuonna 2015. -

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

Metsäalan merkitys. Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry 26.8.2011

Metsäalan merkitys. Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry 26.8.2011 Metsäalan merkitys Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry Metsäteollisuus on oleellinen osa Suomen kansantaloutta Metsäteollisuuden osuus Suomen Teollisuustuotannosta 13 % Tehdasteollisuuden

Lisätiedot

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo 15.6.2009 3.6.2009 Vapo tänään Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Viro, Latvia, Liettua, Puola Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo Oy:n osakkeista

Lisätiedot

Maatalouden ilmasto-ohjelma. Askeleita kohti ilmastoystävällistä

Maatalouden ilmasto-ohjelma. Askeleita kohti ilmastoystävällistä Maatalouden ilmasto-ohjelma Askeleita kohti ilmastoystävällistä ruokaa Maatalouden ilmasto-ohjelma Askeleita kohti ilmastoystävällistä ruokaa SISÄLLYS: Askel 1: Hoidetaan hyvin maaperää 4 Askel 2: Hoidetaan

Lisätiedot

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia 22.8.2012 Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Maatilojen Kehitysnäkymät 2020 Pirkanmaan lähiruoka Maatilojen kehitysnäkymät 2020 tutkimuksen

Lisätiedot

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle ll 2010-luvulla Hiilitieto ry:n seminaari 18.3.2010 Ilkka Kananen Ilkka Kananen 19.03.2010 1 Energiahuollon turvaamisen perusteet Avointen energiamarkkinoiden toimivuus

Lisätiedot

GASEK HEAT & CHP. Pienen mittakavan energiaratkaisut alle 5 MW teholuokkaan

GASEK HEAT & CHP. Pienen mittakavan energiaratkaisut alle 5 MW teholuokkaan GASEK HEAT & CHP Pienen mittakavan energiaratkaisut alle 5 MW teholuokkaan Sisältö GASEK teknologiat GASEK Oy GASEK teknologiat GASEK kaasun tuotantoyksiköt MITÄ PUUKAASU ON? GASEK CHP ratkaisut GASEK

Lisätiedot

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy on Kemin kaupungin 100 % omistama energiayhtiö Liikevaihto 16 miljoonaa euroa Tase 50 miljoonaa euroa 100 vuotta

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA YK:n Polaari-vuosi ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA Ilmastonmuutos on vakavin ihmiskuntaa koskaan kohdannut ympärist ristöuhka. Ilmastonmuutos vaikuttaa erityisen voimakkaasti arktisilla alueilla. Vaikutus

Lisätiedot

Aurinkolämpö osana uusiutuvaa kaukolämmön tuotantoa - Case Savon Voima. Kaukolämpöpäivät Kari Anttonen

Aurinkolämpö osana uusiutuvaa kaukolämmön tuotantoa - Case Savon Voima. Kaukolämpöpäivät Kari Anttonen Aurinkolämpö osana uusiutuvaa kaukolämmön tuotantoa - Case Savon Voima Kaukolämpöpäivät 24.8.2016 Kari Anttonen Savon Voiman omistajat ja asiakkaat Kuopio 15,44 % Lapinlahti 8,49 % Iisalmi 7,34 % Kiuruvesi

Lisätiedot

Luku 2 Sähköhuolto. Asko J. Vuorinen Ekoenergo Oy. Pohjana: Energiankäyttäjän käsikirja 2013

Luku 2 Sähköhuolto. Asko J. Vuorinen Ekoenergo Oy. Pohjana: Energiankäyttäjän käsikirja 2013 Luku 2 Sähköhuolto Asko J. Vuorinen Ekoenergo Oy Pohjana: Energiankäyttäjän käsikirja 2013 1 Sisältö Uusiutuvat lähteet Ydinvoima Fossiiliset sähköntuotantotavat Kustannukset Tulevaisuusnäkymät 2 Maailman

Lisätiedot

VILJAMARKKINAT. Tilannekatsaus Maaliskuussa 2011

VILJAMARKKINAT. Tilannekatsaus Maaliskuussa 2011 VILJAMARKKINAT Tilannekatsaus Maaliskuussa 2011 Viljan hintoihin vaikuttavat tekijät Tarjonta ja kysyntä tuotannon ja kulutuksen tasapaino Varastotilanne Valuuttakurssit rahan saanti (luotto, korot) Kuljetuskustannukset

Lisätiedot

BIOKAASULAITOS SAARIJÄRVELLE LAITOSHANKKEEN EDELLYTYKSET

BIOKAASULAITOS SAARIJÄRVELLE LAITOSHANKKEEN EDELLYTYKSET BIOKAASULAITOS SAARIJÄRVELLE LAITOSHANKKEEN EDELLYTYKSET NYKYTILANNE POHJOISESSA KESKI SUOMESSA Biokaasutettavia materiaalien potentiaali suuri Painopistealueet Saarijärvi, Viitasaari ja Pihtipudas Suurin

Lisätiedot

PUUTA-hanke. Yrittäjätapaaminen ULLA LEHTINEN

PUUTA-hanke. Yrittäjätapaaminen ULLA LEHTINEN PUUTA-hanke Yrittäjätapaaminen 04.11.2016 ULLA LEHTINEN Ulla.lehtinen@oulu.fi 4.11.2016 1 Markkinatutkimus: mitä selvitetty? Selvityksen tavoitteena on löytää vastaus seuraaviin kysymyksiin pohjautuen

Lisätiedot

Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus

Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus 7.3.2011 17.4.2011 Joni Kärki ja Mikko Lehtola Matka alkoi Oulaisten rautatieasemalta sunnuntaina 16.3. Juna oli yöjuna, ja sen oli tarkoitus lähteä matkaan

Lisätiedot

Riikinvoiman ajankohtaiset

Riikinvoiman ajankohtaiset Riikinvoiman ajankohtaiset Yhdyskuntajätteestä energiaa kiertopetitekniikalla 18.2.2016 Sisältö 1. Hanke- ja prosessiesittely 2. Kiertopetitekniikan haasteet ja mahdollisuudet 3. Tilannekatsaus Riikinvoiman

Lisätiedot

Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen. Erik Raita Polarsol Oy

Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen. Erik Raita Polarsol Oy Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen Erik Raita Polarsol Oy Polarsol pähkinänkuoressa perustettu 2009, kotipaikka Joensuu modernit tuotantotilat Jukolanportin alueella ISO 9001:2008

Lisätiedot

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Elinkeinoministeri Olli Rehn Päättäjien 40. Metsäakatemia Majvikin Kongressikeskus 26.4.2016 Pariisin ilmastokokous oli menestys Pariisin

Lisätiedot

Innovaatiotyöpaja. Katariina Manni, HAMK , Jokioinen. Valkuaisosaamiskeskuksesta ratkaisuja Hämeen valkuaisomavaraisuuteen hanke

Innovaatiotyöpaja. Katariina Manni, HAMK , Jokioinen. Valkuaisosaamiskeskuksesta ratkaisuja Hämeen valkuaisomavaraisuuteen hanke Innovaatiotyöpaja Katariina Manni, HAMK 12.02.2016, Jokioinen Valkuaisosaamiskeskuksesta ratkaisuja Hämeen valkuaisomavaraisuuteen hanke Lyhytnimi: Valkuaisfoorumi Hankkeen toteuttajat Päätoteuttaja Hämeen

Lisätiedot

Pirkanmaan ympäristöohjelma Teema: Ympäristövastuullinen elinkeinotoiminta

Pirkanmaan ympäristöohjelma Teema: Ympäristövastuullinen elinkeinotoiminta Pirkanmaan ympäristöohjelma Teema: Ympäristövastuullinen elinkeinotoiminta Neljä strategista tavoitetta vuoteen 2030 Toimenpiteet asetettu vuosille 2011-2016 Ympäristövastuullinen elinkeinotoiminta Strategiset

Lisätiedot

Biopolttoaineiden kestävyys

Biopolttoaineiden kestävyys Biopolttoaineiden kestävyys Biopolttoaineiden kestävyyskriteeri-info, Energiamarkkinavirasto 30.8.2013 Pekka Ripatti Ohjelma Ajankohtaista EMV:sta Ylijohtaja Riku Huttunen Biopolttoaineiden kestävyys Ryhmäpäällikkö

Lisätiedot

Energiapuusta enemmän? Mikkeli Minna Lappalainen

Energiapuusta enemmän? Mikkeli Minna Lappalainen Energiapuusta enemmän? Mikkeli 14.11.2016 Minna Lappalainen Kumpi maisematyyppi miellyttää Sinua enemmän? Vai kenties? tukkiautokuva 810.000 ha LASKELMA METSÄNHOITOVAIHTOEHDOISTA KOHTEEN TIEDOT: 1 ha

Lisätiedot

Jätteestä energiaa ja kierrätysravinteita BioGTS Oy

Jätteestä energiaa ja kierrätysravinteita BioGTS Oy Jätteestä energiaa ja kierrätysravinteita BioGTS Oy BioGTS Oy Kotipaikka Laukaa Toimipaikat Jyväskylässä & Laukaassa 100 % Suomalaisessa omistuksessa Pääomistajina Mika Rautiainen sekä Annimari Lehtomäki

Lisätiedot

Neste Oil energiatehokkuus - käytäntöjä ja kokemuksia. Energiatehokkuus kemianteollisuudessa seminaari

Neste Oil energiatehokkuus - käytäntöjä ja kokemuksia. Energiatehokkuus kemianteollisuudessa seminaari Neste Oil energiatehokkuus - käytäntöjä ja kokemuksia Energiatehokkuus kemianteollisuudessa seminaari 22.8.2013 Agenda 1. Neste Oil Oyj ja Porvoon jalostamo 2. Neste Oilin energian käyttö ja energian käyttö

Lisätiedot

Kannattavuus metsänomistuksen ydinkysymyksenä Päättäjien 29. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila,

Kannattavuus metsänomistuksen ydinkysymyksenä Päättäjien 29. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila, Kannattavuus metsänomistuksen ydinkysymyksenä Päättäjien 29. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila, Tutkimuspäällikkö Erno Järvinen Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y. erno.jarvinen@mtk.fi

Lisätiedot

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Biojalostamohanke BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Sunpine&Preem Arizona Chemicals SP Processum Fortum Borregaard Forssa UPM Forchem Neste Oil Kalundborg FORSSAN ENVITECH-ALUE Alueella toimii jätteenkäsittelylaitoksia,

Lisätiedot

Biojalostamot Suomeen, pohjoismaihin ja EU:hun

Biojalostamot Suomeen, pohjoismaihin ja EU:hun Biojalostamot Suomeen, pohjoismaihin ja EU:hun Suomi tarvitsee uutta liiketoimintaa, työpaikkoja, vientiä ja energian huoltovarmuutta Sievi Biofuels Oy Markku Koski 20.05.2014 Sievi Biofuels Oy SBF Oy:n

Lisätiedot

Outi Pakarinen Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö

Outi Pakarinen Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö 21.11.2016 Outi Pakarinen outi.pakarinen@keskisuomi.fi Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö 1 Biokaasua Voidaan tuottaa yhdyskuntien ja teollisuuden biohajoavista jätteistä, maatalouden sivuvirroista,

Lisätiedot

Parikkalan kunta Biojalostusterminaalin mahdollisuudet Parikkalassa

Parikkalan kunta Biojalostusterminaalin mahdollisuudet Parikkalassa Parikkalan kunta Biojalostusterminaalin mahdollisuudet Parikkalassa Biotalous hankkeen päätösseminaari 27.1.2015 NOVOX X Biojalostusterminaali Kasvavat metsähakkeen markkinat edellyttävät tehokasta ja

Lisätiedot

ENERGIAYHTIÖN NÄKÖKULMIA AURINKOENERGIASTA. AURINKOSÄHKÖN STANDARDOINTI, SESKO Atte Kallio,

ENERGIAYHTIÖN NÄKÖKULMIA AURINKOENERGIASTA. AURINKOSÄHKÖN STANDARDOINTI, SESKO Atte Kallio, ENERGIAYHTIÖN NÄKÖKULMIA AURINKOENERGIASTA AURINKOSÄHKÖN STANDARDOINTI, SESKO Atte Kallio, 20.9.2016 ESITYKSEN SISÄLTÖ Helen lyhyesti Suvilahden ja Kivikon aurinkovoimalat PPA-uutuus Muuta aurinkoenergiaan

Lisätiedot

Onko maatalous ratkaisijan roolissa vesienhoidossa?

Onko maatalous ratkaisijan roolissa vesienhoidossa? Onko maatalous ratkaisijan roolissa vesienhoidossa? Liisa Pietola, MTK, ympäristöjohtaja 30.10.2014 Maatalouden vesiensuojelun mahdollisuudet ja keinot teoriasta käytäntöön K-Uudenmaan ympäristökeskus,

Lisätiedot

Neste esitys eduskunnan ympäristövaliokunnassa. Ilkka Räsänen & Seppo Loikkanen

Neste esitys eduskunnan ympäristövaliokunnassa. Ilkka Räsänen & Seppo Loikkanen Neste esitys eduskunnan ympäristövaliokunnassa Ilkka Räsänen & Seppo Loikkanen 20.5.2016 Esityksen sisältö 1. Yritys lyhyesti 2. Uusiutuva diesel 3. Ajankohtaista ympäristövaliokunnalle Nesteen strategia

Lisätiedot

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, 12.5.2016 Toimialapäällikkö Markku Alm Missä olemme? Minne menemme? Millä menemme? Uusiutuva energia Uusiutuvilla energialähteillä tarkoitetaan aurinko-, tuuli-,

Lisätiedot