Uusihonko ENERGIA. Seuraavan eduskunnan. ei tule päättää uusista ydinvoimaloista, vaan kehittää uusiutuvan energian tuotantoa. Tärkeintä on energian

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Uusihonko ENERGIA. Seuraavan eduskunnan. ei tule päättää uusista ydinvoimaloista, vaan kehittää uusiutuvan energian tuotantoa. Tärkeintä on energian"

Transkriptio

1 Hannu Uusihonko Hannun tukiryhmä Hannu Uusihongon eduskuntavaalilehti 2015 Perusturvaa pitää selkeyttää Vanhustenhoidossa panostettava omais- ja perhehoitoon Lapsiperheiden lähipalvelut säilytettävä YRITTÄJYYS Satakunnan yrityksille on taattava mahdollisuudet luoda huomisen menestystuotteita. Työttömyys voidaan ratkaista pienten ja keskisuurten yritysten voimin, kunhan annamme yrityksille siihen kannustavan mahdollisuuden. ENERGIA YMPÄRISTÖ Seuraavan eduskunnan Kestävän kehityksen Tärkeintä on energian Me suomalaiset viljelijät ei tule päättää uusista ydinvoimaloista, vaan kehittää uusiutuvan energian tuotantoa. saatavuuden turvaaminen, kilpailukykyinen hinta ja ympäristöpäästöjen vähentäminen. mukainen monimuotoinen metsätalous on Suomen vahvuus tänään ja myös tulevaisuudessa. noudatamme jo nyt EU:n tiukimpia ympäristöehtoja, sen arvostus pitää näkyä myös tuottajahinnoissa. TOIMIVA TERVEYSKESKUS KOTIMAINEN RUOKA KUNNIAAN EUROOPPA 2020

2 Hannu Uusihongon eduskuntavaalilehti 2015 Kuka on Hannu Uusihonko? O len maaseutuyrittäjä ja maaseudun kehittäjä Satakunnan Honkajoelta. Perheeseeni kuuluvat vaimoni Lea sekä Suomen pystykorvat Hilla ja Kömö. Lea työskentelee julkisessa terveydenhuollossa plastiikkakirurgina Töölön sairaalassa Helsingissä. Koulutukseltani olen maatalous- ja metsätieteiden maisteri. Pääaineeni oli kansantaloudellinen metsäekonomia ja sivuaineina liiketiede sekä metsien arviointi. Opiskelunäkökulmani selittänee luontaisen mieltymykseni tutkia asioita hieman suurempina kokonaisuuksina kansantalouden kannalta ja siten yrittää ennakoida monipuolisesti tulevaa. Jääkäristä tulenjohtopäälliköksi Sotilasarvoltani olen reservin luutnantti. Olen aina arvostanut suomalaisen sotilaskoulutuksen tasoa ja merkitystä kansallisen itsetunnon ja turvallisuuden kohottajana. Olen valmis kansanedusta- jana avaamaan keskustelun Panssariprikaatin toimintojen siirtämisestä Niinisaloon. Opiskeluaika Helsingissä Helsingin Yliopistossa toimin maa- ja metsäylioppilaiden liiton hallituksessa vastaten opiskelijoiden liikunnallista palveluista. Lisäksi opiskeluaikaani liittyi vahvasti Satakuntalaisessa Osakunnassa toimiminen Maanviljelyä ja maaseutuyrittämistä ympäristön ehdoilla Sukutilan lunastin vuonna 1993 ja olen siitä asti toiminut osa-aikaisena maanviljelijänä. Vuonna 1995 siirryin luonnonmukaiseksi viljelijäksi. Myöhemmin olen saanut perehdyttää myös uusia viljelijöitä luomun saloihin. Ensimmäisen osakeyhtiön perustin vuonna 1995 ja seuraavat kaksi 1999, joten siitä alkoi myös toiminta laajemmin maaseutuyrittäjänä. Palattuani opiskelujen päätyttyä Helsingistä Satakuntaan vuonna 1998 aloin miettiä paikallisia kehittämistarpeita. KUVA: JUHA SUNI Ensimmäinen EU-hankkeeni oli ekologisen rakentamisen kehittäminen, jonka seurauksena syntyivät ekomökit Lauhanlinna ja Honkalinna Lauhavuoren kansallispuiston kupeeseen. Seuraava projektini oli lihateollisuuden sivutuotteiden vaihtoehtoisten hyötykäyttömuotojen kartoittaminen. Siitä lähtivät liikkeelle orgaanisten luomulannoitteiden ja biodieselin tuotteistamiset sekä agroekologisen toimintamallin kehittäminen. Satakunnan kehittämistä Prizztech Oy:n ja Työtehoseuran joukkueissa Luomulannoitteiden kehittämisessä tutustuin Prizztechin toimintaan. Aloimme suunnitella yhteishanketta Satakunnan Energiatoimiston kanssa Pohjois-Satakunnan energiaosaamisen kohottamisesta paneutuen erityisesti Honkajoen teollisuusalueen, Kirkkokallion, elintarviketeollisuuspuiston energiankäyttöön liittyviin erityiskysymyksiin. Myönteisen hankepäätöksen myötä aloitin energiaosaaja-hankkeen projektipäällikkönä vuonna Tässä yhteydessä perustimme myös Prizztech Oy:n Kankaanpään toimiston, joka edelleen toimii Satakun- Tutkin asioita kokonaisuuksina ja haluan ennakoida tulevaa. nan kehittämistyön parissa Pohjois-Satakunnan Kehittämiskeskus Oy:n kumppanina. Seuraavaksi innostuimme tavoittelemaan valtakunnallista KESSELI-hanketta, jonka tarkoituksena oli tuoda esille kierrätysravinteiden hyödyntämisen mahdollisuuksia sekä lähienergian tuottamisen positiivisia vaikutuksia aluetalouteen. Tässä paljon julkisuutta saaneessa hankkeessa kävimme läpi myös hajaasutusalueiden kalkkistabiloitujen jätevesien kierrätyksen mahdollisuuksia energia- ja ympäristöpelloille. Tämä ajat- telumalli tekisi kaivolietteistä arvokkaita lannoitteita eikä nykyajattelun mukaisia ongelmajätteitä. Tälläkin saralla riittää vielä eduskunnassa töitä uudenlaisen kierrätysajattelun omaksumiseksi. Siirryin syksyllä 2007 vahvistamaan Työtehoseuran bioenergiatiimiä. Aluksi perehdyin maatalouden energiaohjelman sisältöön ja siihen liittyvän koulutuksen suunnitteluun. Näistä lähtökohdista valmistelimme valtakunnallista koordinointihanketta, jonka saimme kilpailutuksen jälkeen Työtehoseuralle. Pienten seutukuntien kehittämistä Food Park Oy:n matkassa Olen ollut Food Park Oy:n pienomistaja vuodesta 2008 ja hallituksen jäsen vuodesta Vuoden 2010 alusta aloitin yhtiön toimitusjohtajana. Yhtiön omistajina on lähinnä elintarvikealan yrityksiä Pohjois-Satakunnasta ja Etelä-Pohjanmaalta. Food Park Oy on perustettu vuonna 2007 ja sen tehtäväkenttään kuuluvat alan yritysten kilpailukyvyn edistäminen tutkimuksen, tuotekehityksen ja yhteistyön keinoin. HANNUN CV 2009 Toimitusjohtaja, FP Food Park Oy 1999 Hallituksen puheenjohtaja, Kiinteistö Oy Lauhanlinna 1999 Toimitusjohtaja, Clean Energy Oy Finland 1995 Toimitusjohtaja, Uusihonko Oy 1993 Maa- ja metsätalousyrittäjä Projektipäällikkö, Työtehoseura Projektipäällikkö, Satakunnan Energiatoimisto, Prizztech Oy Projektipäällikkö, Pohjois-Satakunnan erikoisviljelyn kehittämisosuuskunta Huoltomies, apulaisisännöitsijä, Satalinnan Säätiö Kansainvälinen työharjoittelu, Western Pulp Ltd. ja Jussi Koverola Ltd., Kanada Useita kesätöitä, muun muassa sahalla, turvetuotannossa, sijaisopettajana ja metsätyöntekijänä, rakennus- ja kirvesmiehenä. Koulutus MMM, Metsänhoitaja, Helsingin yliopisto ylioppilas, laudaturin paperit, Honkajoen lukio Täydennysopinnot 2008 Maatilojen energiaratkaisut, Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu 2000 Metsä- ja puualan kehittäjäkoulutus, Helsingin yliopisto 1999 EU-projektien projektipäällikkö -koulutus, Helsingin kauppakorkeakoulu 1994 Yritystalouden koulutusohjelma, Helsingin yliopisto Yhdistystoiminta Honkajoen Lions Clubin hallituksen jäsen 2002 Honkajoen Yrittäjien hallituksen jäsen 1998 Honkajoen Yrittäjät puheenjohtaja 2006 Satakunnan Yrittäjien hallituksen varajäsen 2004 Keskustan Satakunnan piirin varapuheenjohtaja 2008 Keskustan yrittäjäasiain neuvottelukunnan, työvaliokunnan jäsen 2009 Pohjois-Satakunnan Kehittämiskeskus Oy hallituksen jäsen 2010 Sotilasarvo Reservin luutnantti Kielitaito suomi (äidinkieli), englanti (sujuva), ruotsi (sujuva), saksa (huono)

3 A SUNI Hannu Uusihonko: Uskon yrittävään, osaavaan ja oikeudenmukaiseen Suomeen S inulla, arvoisa äänestäjä, on paljon pohdiskeltavaa näiden eduskuntavaalien alla. Minä uskon siihen, että hyvä tulevaisuus luodaan pitkäjänteisellä yhteistyöllä ja ymmärryksellä. Kaikkea ei voida mitata rahassa, vaan ihmisyydelle on löydyttävä oma paikkansa jokaisessa hetkessä ja päätöksenteossa. en Visiossani Satakunta on Park energia- ja elintarvikealojen innovaatiokeskittymä, joka panostaa vaihtoehtoisten Oy:n 2008 energiantuotantojärjestelmiodesta en sekä terveyttä edistävien sta elintarvikkeiden tutkimus- ja johtuotekehitystoimintaan. na on n yri- Yrittäjyys ja osaaminen nnasta Satakunnassa Food Yrittäjyys on aina toiminut vuon- Suomessa liikkeelle laittavana kentvoimana ja useimmiten juuri tysten yrittäjät ovat reagoineet ja inen sopeuttaneet toimintansa enityksen ch Oy simmäisinä toimintaympäristön merkittävimpiin muutoksiin. Tulevaisuuden haasteet liittyvät suomalaisen kilpailukyvyn ylläpitämiseen osaamisen kautta. Uudet innovaatiot syntyvät osaamisesta niin yrittäjien kuin työntekijöidenkin oivaltamana. Tutkimus- ja tuotekehitykseen on panostettava selkeästi enemmän ja myös pääkaupunkiseudun ulkopuolella oleville yrityksille on taattava mahdollisuudet luoda huomisen menestystuotteita. Työttömyys tulee olemaan yksi seuraavankin hallituskauden tärkeimmistä kysymyksistä. Uskon pienten ja keskisuurten yritysten työllistämispotentiaaliin, kunhan annamme yrityksille siihen kannustavan mahdollisuuden. Sisäisen yrittäjyyden merkityksen ymmärtäminen on meille kaikille suuri mahdollisuus. Äänestä nyt tulevaisuutesi ja hyvinvointisi puolesta. Energiapolitiikan merkitys kasvaa Suomen energiapolitiikalla on kolme peruslähtökohtaa: energia, talous ja ympäristö. Keskeisellä sijalla ovat siis energian saatavuuden turvaaminen, energian kilpailukykyinen hinta sekä syntyvien ympäristöpäästöjen pitäminen vähintään kansainvälisten sitoumusten rajoissa. Suomessa päätettiin istuvan eduskunnan toimesta kerralla kahdesta uudesta ydinvoimalasta ja se leimasi meidät yhdeksi maailman ydinvoimamyönteisemmäksi kansaksi. Seuraavan eduskunnan ei tarvitse päättää uusista ydinvoimaloista, vaan nyt pitää luoda ekologisesti kilpailukykyinen uusiutuvan energiantuotantokonsepti. Voimavarat tulee suunnata uusiutuvan energian tuotannon kehittämiseen. Tarvitsemme luovaa ajattelua asunto- ja teollisuusalueiden kaavoituksiin energiatehokkuuden lähtökohdista. Päätös on meidän kaikkien yhteinen ja uuden ajattelun siemen on kylvettävä viimeistään näissä vaaleissa. Huoli yhteisestä elinympäristöstä Meillä on vastuu toisistamme sekä luonnosta. Toimintamme pitää olla sellaista, että voimme palauttaa elinympäristömme, sitä hieman lainattuamme, edelleen elinvoimaisena seuraaville sukupolville. Viimeistään nyt meidän on herättävä ymmärtämään, mitä on kestävä kehitys ja vastuu ympäristöstä. Me viljelijät noudatamme jo EU:n tiukempia ympäristöehtoja, mutta sen arvostaminen ei vielä näy tuottajahinnoissa. Olemme eurooppalaisessa hintakuopassa maailman puhtaimpien elintarvikkeiden ja maataloustuotteiden osalta. Sinä päätät näissä vaaleissa myös elinympäristömme ja etenkin pienten seutukuntien tulevaisuudesta. Kaikkea ei voida mitata rahassa, vaan ihmisyydelle on löydyttävä paikkansa jokaisessa hetkessä ja päätöksenteossa. na ja o MIELESTÄNI HANNU Yhteistyökumppaneiden ja tukijoiden mielipiteitä Hannusta. YRITTÄJIEN PUOLESTA SITOUTUNUT TEKIJÄ OSAAVA VAIKUTTAJA Hannu Uusihonko on yrittäjyyden asiantuntija ja vahva vaikuttaja. Hannu on tehnyt todeksi monia merkittäviä asioita pkyritysten kehittämiseksi. Järjestötoimijana Hannu on jakanut osaamistaan ja aikaansa elinkeinotoiminnan kehittämiseksi koko maakunnassa. Pyyteetön työ ja rehellinen toiminta takaavat Hannun menestyksen erityisesti valtakunnan politiikassa. Hannun ajatukset ja toiminta lähtevät asiapohjalta. Hannu on todella uusiutuvaa energiaa eduskuntaan. Voin suositella! Seppo Rantanen, Pori Hannu on todellinen Talkoo-Tauno! En tunne ketään niin vahvasti Satakuntaan sitoutunutta kuin Hannu on. Hannun sitoutuminen on sitä, että hän jaksaa aina miettiä seutukunnan parasta ja tehdä talkoita ihmisten hyväksi. Hannu käärii hihat ja tekee töitä yhteisen hyvän eteen ilman, että hän saisi siitä palkkiota. Vaatimattomana miehenä hän ei edes tuo ilmi, missä kaikessa hän on taustalla vaikuttanut. Jos haluamme, että kivikylässä on asiamies, joka jaksaa painaa töitä hyvinvointimme eteen on Hannu Oikea ja Todellinen vaihtoehto. Nina Rajamäki, kaupunginvaltuutettu, Kankaanpää Hannu perehtyy asioihin perinpohjaisesti, jopa hyvän tutkijan tarkkuudella. Hän ei kaihda kovaakaan työtä, vaan selvittää faktat ja näkökulmat. Pidän tätä tärkeänä ominaisuutena, sillä tieto ja osaaminen tuovat vaikutusvaltaa myös kansanedustajan työssä. Ja jos joskus on tarvetta pitkille puheille, pyskuva: SANNA SCHILDT tyy Hannu taatusti myös siihen. Jussi Lankoski, Itämeren suojelun ekonomian professori, Helsingin Yliopisto

4 Hannu Uusihongon eduskuntavaalilehti 2015 Terveydenhuollon tulevaisuus Timo Kaunisto Kansanedustaja Suomen Keskustan varapuheenjohtaja VIHREÄÄ KASVUA JA VAPAUTTA VALINNOILLE Keskustalainen Suomi on vihreän talouden edelläkävijämaa. Yhdistämällä huippuosaamisemme ja runsaat uusiutuvat luonnonvaramme avulla voimme luoda hyvinvointia ja vaurautta kestävällä tavalla. Yrittäjyyden ja vihreän kasvun avulla on mahdollista kuoroa umpeen julkisen talouden miljardiaukko. Suomessa on synkistelty tärkeän tukijalkamme metsäteollisuuden takkuamista. Metsäteollisuuden kapasiteetista on ajettu viidennes alas, mutta näen tässä suuren mahdollisuuden. Metsäteollisuuden luova tuho vie oikein johdettuna uuteen puurakentamisen, älypaperien ja pakkausten sekä uuden energian kultakauteen. En epäile hetkeäkään, etteivätkö metsät osoittautuisi edelleen Suomen pelastukseksi. Ruoka, energia ja ympäristö muodostavat kohtalon yhteyden, jossa tarvitaan myös modernia talonpoikaista politiikkaa. Tarvitaan ratkaisuja, joissa kierrätyksen, uusien energiamuotojen ja ruoantuotannon ekonomiat ruokkivat toisiaan. Meidän keskustalaisten pitää olla etulinjassa rakentamassa vihreän talouden uutta maailmaa. Meidän tehtävämme on olla rohkeita ja katsoa eteenpäin uusien ratkaisujen suuntaan. Omavarainen ruoka- ja energiatuotanto on mahdollista toteuttaa ympäristön hyvinvoinnista tinkimättä. Maaseutua tarvitaan maailmassa enemmän kuin koskaan ja silti Suomessa valloille pyrkivät häikäilemättömät tiivistämis- ja keskittämispyrkimykset. En lähde siitä, että maaseutu keskuksineen olisi pidettävä asuttuna joka kolkkaa myöten väkisin tai että muuttoliike olisi väkivalloin pysäytettävä. Suunnitelmallisuuttakin tarvitaan, mutta sellainen yhteiskunta, joka määrittää miten ja missä saa asua, on totalitaristinen. Asutuksen hajautuminen tuottaa toki myös ongelmia ja säätelyä tarvitaan. Mutta eikö riitä, että asujalta vaaditaan yhtäläistä ympäristökuormitusta kaikkialla maassa? Kun tietyt ehdot täyttyvät, ei pitäisi olla merkitystä sillä, missä asuu. Itse asiassa ilmastonmuutoksen kannalta energiaa tuottavaksi muuttunut omakotitalo näyttää yhä realistisemmalta ratkaisulta. Asumisen tiiviyttä ihaileva poliitikko vaikuttaa juuri nyt yhtä älykkäältä kuin lankapuhelinverkkoa ihasteleva insinööri ensimmäisten kännyköiden tarjoutuessa markkinoille vuonna Maankäytön määräyksiä ja maakuntakaavoitusta kiristetään ylhäältä ohjaten kaiken aikaa. Kunnilla pitäisi olla aina ykkösoikeus oman maa-alueensa käytön suunnitteluun. Ilmastonmuutoksen torjuminen on aikamme suurimpia haasteita, mutta sen varjolla ei ole oikein tehdä raskaan sarjan betonipolitiikkaa. Maankäyttöpolitiikan näkemyserot puolueiden välillä on tehtävä vaalien alla näkyväksi kaikkialla Suomessa. Tämä näyttää jäävän Keskustan ja keskustalaisten ehdokkaiden tehtäväksi. Tärkeintä on, että politiikka ei jähmety paikoilleen. On luotava näköala tulevaisuuteen ja tehtävä johdonmukaista, uutta vihreän kasvun politiikkaa. Keskustan taito keskittyä asiapolitiikkaan ja laajalla rintamalla valmisteltu kattava vaaliohjelma antavat meille vahvan kivijalan hakea ajatuksillemme kannatusta ja politiikallemme uutta valtakirjaa huhtikuussa koittavissa vaaleissa. V appuna voimaan tuleva uusi terveydenhuoltolaki lisää potilaan mahdollisuuksia valita terveydenhuollon palveluja yli kuntarajojen. Uuden lain tarkoituksena on vahvistaa perusterveydenhuoltoa ja edistää hyvinvointia, terveyttä sekä terveyspalvelujen saatavuutta ja tehokasta tuottamista. Lailla halutaan myös varmistaa perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon tiivis yhteistyö ja asiakaskeskeisyys. Uudistuksen yhteydessä arvioidaan myös terveydenhuollon ja sosiaalihuollon yhteisiä rakenteita. Arvokas perusterveydenhuolto Toinen merkittävä perusterveydenhuollon linjaus on Toimiva terveyskeskus -ohjelma. Sen tavoitteena on terveyshyödyn tuottaminen. Painopistealueina ovat pitkäaikaissairaudet, potilaan asema vahvistaminen ja terveyskeskusten muodostuminen vetovoimaisiksi työpaikoiksi. Terveyskeskus ei houkuttele nuoria lääkäreitä arvostusvajeen vuoksi. Nuoriin vetoavat ja samalla hieman asenteitakin muokkaavat television lääkärisarjat kuvaavat teho- osastoa, muodonmuutosta plastiikkakirurgian keinoin tai akuuttia ensihoitoa. Erikoissairaanhoidon lääkärinä arvostan toimivaa perusterveydenhuoltoa. Mielestäni hyvin toimiva terveyskeskus ennaltaehkäisee ja tunnistaa sairauksia varhaisessa vaiheessa sekä huolehtii pitkäaikaissairauksista. Terveyskeskuksen ajanvarauksen on oltava sujuvaa. Terveydenhoitajat ja sairaanhoitajat ovat siirtyneet ensilinjaan ottamaan vastuun hoidon tarpeen arvioinnista. Hoitaja arvioi puhelimessa, saako potilas ajan lääkärille, terveydenhoitajalle vai kotihoito-ohjeet. Terveyskeskuksissa on siirrytty lääkäri-hoitajatyöparityöskentelyyn. Tämä toimintamalli sopii erityisesti pitkäaikaissairaiden hoitoon. Pitkäaikaispotilaat hyötyvät erityisesti suunnitelmallisesta hoidosta ja sen keskittämisestä, sillä voidaan välttää kalliita erikoissairaanhoidon osastohoitoja ja päivystyslähetteitä. Keikkalääkärit paikkaavat terveyskeskusten lääkärivajetta, mutta harvoin sitoutuvat pitkäjänteiseen työhön väestön terveyden edistämiseksi. Tässä tilanteessa terveydenhoitajat ja sairaanhoitajat usein muodostavatkin hoidon jatkuvuuden. Hyvin toimiva terveyskeskus ennaltaehkäisee ja tunnistaa sairauksia varhaisessa vaiheessa sekä huolehtii pitkäaikaissairauksista. Yhteistyöllä uutta vahvuutta Mielestäni perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon ei pidä kilpailla keskenään, sillä kummallakin on oma tehtävänsä ja ne täydentävät toisiansa. Terveyskeskuksissa toimivat yleislääketieteen erikoislääkärit muodostavat perusterveydenhuollon perustan. Osa erikoissairaanhoidon palveluista voidaan tarjota perusterveydenhuollon yhteydessä erikoislääkärin vastaanottoina tai pientoimenpiteinä. Eri alojen erikoislääkäreiden vastaanottojen myötä vahvistetaan terveyskeskusten erityisosaamista ja tuetaan erityisesti nuorten lääkärien työtä. Erikois- sairaanhoidon näkökulmasta jatkohoitopaikan järjestyminen kotipuolesta on tärkeää, joskus neljännes osastomme potilaista odottaa jatkohoitopaikkaa. Väestön ikääntyessä tarvitsemme parempia terveyttä ja hyvinvointia edistäviä toimia. Kansanterveysongelmat ja kansansairaudet voidaan saada kuriin sitouttamalla potilaat omahoitoon aktiivisesti ja tunnistamalla terveysriskit ajoissa. Olennaista on myös muistaa, ettei mikään hoitomalli voi toimia ellei terveydenhuollossa ole riittävästi osaavaa ja motivoitunutta henkilökuntaa. LEA PULLIAINEN plastiikkakirurgian erikoislääkäri, Töölön sairaala, Helsinki

5 MENESTYS ON YRITYSTEN KILPAILUKYVYSSÄ Kun kuulee viestejä maailmalta, tuntuu oikein turvalliselta tehdä ruokaa Suomessa. Päättäjillä on Hannu Uusihonko ja Timo Rapila ovat tehneet yhdessä kehitystyötä, joka on auttanut yritykset kasvuun ja työllistänyt satakuntalaisia. maa. Heillä on aivan eri kustannustaso, joten yhtälö ei ole helppo. haasteensa pitää Suomi konstilla millä hyvänsä houkuttelevana. Suomi on kasvavalle yritykselle kallis maa, mutta monessa suhteessa se on hyväksyttävää. Silti verotus on pidettävä sillä tasolla, että elämä säilyy täällä, sanoo Timo Rapila. Verotuksella on väliä Timo Rapila on huolestunut verokeskusteluista. Monet tahot ovat sitä mieltä, että veroja pitää kerätä enemmän ja enemmän. Pääomia ja sukupolven vaihdoksia pitäisi verottaa, vaikka osinkoverojen nosto tutkitusti pienentää verotuloja. Nykyään on kovin helppo perustaa firma maailmalle. Monet siirtävät jo nyt konttorit Viroon tai muualle, missä on yrityksille edullisempi verotus. Kilpailijoita on kaikkialla emmekä me Suomessa saa olla huonossa asemassa kuin muut. Kannattaa tarkkailla esimerkiksi Puolaa, joka on nouseva Kehittyvää toimintaa Myös Viron nousuun Timo Rapila uskoo. Hänellä on 20 vuoden kokemus yritystoiminnasta Tarttossa. Viron Grüne Fee -yhtiöllä on hallussaan lähes kokonaan Baltian ruukkuvihannesmarkkinat. Siellä rahat voi investoida ennen veroja, kun täällä maksetaan ensin verot ja investoidaan vastaan sitten. Avainasemassa on yrityksen kehittäminen. Hannu on tosi mestari, kun puhutaan yritysten kehittämisestä. Hän on selvittänyt ja tuonut yrittäjille oikeat tietolähteet sekä järjestänyt sopivat tapaamiset. Näin sen pitää ollakin, kun laajemmin katsoo kilpailukykyä Suomen mittakaavassa. On hienoa, että löytyy joku, joka paneutuu asioihin. Hannu on monessa asiassa ennakkoluuloton. Hannun oivalluksia ovat muun muassa bioenergian tuotanto ja sivutuotteiden talteenotto, joita hyödynnetään muun maussa Kirkkokallion teollisuusalueella. PIENET KUNNAT JA KUNTATALOUS Yleisesti pienten kuntien kannalta on tärkeää, että Keskusta pysyy hallituksessa. Oleellista on nimenomaan alueellistaminen jatkuminen. Näin saadaan mahdollisuuksia maakuntiin ja tälle seutukunnalle. Karvialainen Sami Laitila tuntee pienten kuntien arjen. Keskustan olisi hyvä säilyä hallituksessa pakkoliitospelonkin takia. Vain Keskusta kannattaa itsenäisiä kuntia tai vapaaehtoisia kuntaliitoksia, ei pakkoliitoksia, toteaa Sami Laitila painokkaasti. Kuntien talouden näkökulmasta keskeistä on velvoitteiden ja rahoituksen tasapaino. Kuntien talouden näkökulmasta keskeistä on nyt ja tulevaisuudessa velvoitteiden sekä rahoituksen tasapaino. KUVA: JUHA SUNI Sami Laitila, Hannu Uusihonko ja Keskustan varapuheenjohtaja Annika Saarikko Karvian vaalimarkkinoilla. Jos valtio lisää kunnille velvoitteita palveluiden järjestämiseen, samassa suhteessa pitäisi lisätä myös rahoitusta. Eli tämä pitäisi saada balanssiin, jotta kuntataloudet pysyisivät tasapainossa. Sami Laitilan kantaa huolta myös opetuksen puolesta. Näen tärkeänä, että Keskusta saa tulevassa hallituksessa opetusministerin salkun. Vain niin voidaan turvata koulutusasteet alimmasta ylimpään tasoon asti tasapuolisesti maakuntien kesken. Tarkoitan tällä Satakunnassa kaikkea koulutusta peruskuntien kyläkouluista Yliopistokeskukseen asti. Laaja-alainen osaaja Sami Laitilan mielestä Hannu Uusihongon vahvoin ominaisuus on laaja-alainen osaaminen. Hannulla on tietämystä ja ammattitaitoa yrittäjyyden, maatalouden ja uusiutuvan energian osa-alueilla. Eli kaikkia niitä mitä nyky-yhteiskunta tarvitsee kehittyäkseen kestävästi kohti tulevaisuutta. Hannulla on erinomainen kyky innovoida ja yhdistää alueen vahvuuksia esimerkiksi energiassa ja lähiruuassa. Hannu on helposti lähestyttävä ihminen, jolla on vahva kyky omaksua yhteiskunnallisia asioita. Lauhansarven luontomatkailukeskus Lauhanvuorentie 490, ISOJOKI puh. (06) Timo Rapilan perheen yritykset työllistävät 300 henkeä. Kasvihuoneita on Satakunnassa ja VarsinaisSuomessa sekä Baltiassa. Vihreä Keiju -merkkiset salaatit, kurkut ja yrtit sekä Champ-herkkusienet ovat tuttuja kaupan hyllyiltä. a u p a i s n E n e e s u u p ai k n i k ö M Kankaanpääntie 374, Honkajoki Kankaanpääntie 374, Honkajoki Kankaanpääntie 372, Honkajoki Kankaanpääntie 374, Honkajoki vatajankosk i.fi tavara- ja henkilöliikennettä

6 Hannu Uusihongon eduskuntavaalilehti 2015 Paikallista ja uusiutuvaa energiaa Paikalliset hankkeet energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian edistämiseksi tuo synergiaetuja yhteistyössä toimiville yrityksille. Prizztech Oy, jossa Hannu Uusihonko toimi neljä vuotta, toimii uusituvan energian parissa. Energiahankkeita toteutti Satakunnan Energiatoimisto, joka on osa Prizztech Oy:tä. Esimerkiksi Honkajoen Kirkkokallion kehittämishankkeet ovat tuoneet alueelle lisää energiatehokkuutta. Siellä on hyödynnetty hukkalämpöä ja saatu ravinnekiertoa alkuun. Toivottavasti synergiaetujen myötä olemassa olevat yritykset vahvistuvat ja uusia toimijoita tulee lisää. Olemme myös selvittäneet etanolivalmistusta, biokaasutusta, olemme olleet mukana voimalaitoshankkeessa ja viimeisimpänä tehneet taustaselvityksiä tuulivoiman hyödyntämiseksi. Hannu on hyvin idearikas kaveri, kertoo entinen työkaveri, projektijohtaja Esa Merivalli. Esa Merivallin mukaan uusiutuva energian käyttö lisääntyy ja energiatehokkuus korostuu kaikessa toiminnassa yhä enemmän. Energian hinta nousee edelleen. Suomi on sitoutunut EU:n päästöjen vähentämiseen ja uusiutuvan energian käytön lisäämiseen. Yhtään kiveä ei voida jättää kääntämättä, vaan kaikkien uusiutuvien energiamuotojen mahdollisuudet tulee hyödyntää, jotta tavoitteisiin päästään. Toisaalta myös Kaikkien uusiutuvien energiamuotojen mahdollisuudet tulee hyödyntää innovatiivisesti. kiristyvät rakentamismääräykset tuovat uusia haasteita ja mahdollisuuksia. Energiatehokkaan rakentamisen myötä passiivi- ja matalaenergiatalojen tarvitsema lämpöenergia on erittäin vähäistä. Aurinkoenergiankin hyödyntäminen lämmön ja sähkön tuotannossa alkaa olla realistista. Bioenergiaa jätteistä Biokaasutoimiala ratkoo energiantuotannon lisäksi biojäteongelmaa. Suomalainen lainsäädäntö ja maatalouden tukipolitiikkaa laahaa vielä perässä, arvioi VamBio Oy:n toimitusjohtaja Kaisa Suvilampi. VamBio Oy:n yksityinen biokaasulaitos Huittisissa käsittelee elintarviketeollisuuden ja maatalouden sivutuotteita ja jätteitä tuottaakseen niistä bioenergiaa sekä lannoitevalmisteita. Lainsäädäntö ei aina kohtaa tarpeita. Markkinoita ja tilausta olisi, mutta nykyisen tukipolitiikan ja lainsäädännön vuosi maatalouden sivujakeiden hyödyntäminen biokaasuksi ei ole kannattavaa. Vaikka jätteen hyödyntämisessä ympäristöarvot ovatkin aivan toista luokkaa kuin esimerkiksi kompostoinnissa. Jätteiden käsittelyn myötä syntyy biokaasua, biosähköä ja biolämpöä, joka korvaa öljyä. Samalla toiminta edistää ravinteiden kierrätystä. Se, miten Suomessa hyödynnetään bioenergiaa on jopa naurettavissa kantimissa, vaikka kehuskelemme ympäristöosaamisellamme. Esim. Saksassa tilanne on aivan toinen. Valtio on tehnyt esimerkiksi biokaasun osalta sellaisia ohjaavia päätöksiä, joilla toiminta on saatu kannattavasti liikkeelle siellä biokaasusta tuotetaankin sähköä joyhden ydinvoimalan verran. Kaisa Suvilampi tietää, että biotalouden edistämiskuvioista tutuksi tullut Hannu Uusihonko nostaa uusiutuvien energiamuotojen tarkastelun esille ja tekee työtä kestävän ratkaisun aikaan saamiseksi.

7 Huom. kotitalousvähennys! Lavian Eristys Oy Tuunajärventie Yli-Putto MENESTYS SYNTYY LÄHITUOTANNOSTA elläpolttoöljyllä tuotettuun lämpöenergiaan verrattuna. Tämä on sellainen Kaikki voittaa -tilanne. Kunnille ja kuntayhtymille pitäisi luoda parempia mahdollisuuk- Puuhake lämmittää Pomarkun kunnan kiinteistöistä yli 90 prosenttia lämmitetään puuhakkeella. Paikalliset metsänomistajat ovat muodostaneet osuuskunnan, joka myy kunnalle puuhakkeella tuotettua lämpöenergiaa. Energiasta saatava korvaus on niin hyvä, että se kannattaa ja samalla myös kannustaa nuoren metsän hoitoon. Metsänomistajan ohella taloudellista hyötyä saa myös kunta, sillä puuenergialla tuotettu lämpö maksaa vain kolmanneksen kevy- sia tehdä kokonaisedullisia hankintoja. Lähellä tuotettu raaka-aine paitsi työllistää, se jättää rahan lähiseudulle pyörimään, kertoo Pomarkun Tuunajärvellä asuva MTK Satakunnan varapuheenjohtaja Jarkko Laitila uskoo, että Hannu jatkaa eduskunnassakin työtä elintarvike- ja energialan kehittämiseksi. Teollisuusimurit ja järjestelmät Hyötyä koko yhteiskunnalle Jarkko Laitilan mielestä maaseudun hyvinvointi ei ole pelkästään maanviljelijöiden etujen ajamista. Esimerkiksi uusiutuva energia työllistää muitakin ja työtä tarvitaan kunnissa, jotta palvelut on mahdollista järjestää. Kukaan ei hoida vanhuksia täällä, jos ei ole ihmisiä ja ihmisiä ei ole, jos ei ole työtä. Pienistä ja keskisuurista yrityksistä sekä niiden menestymismahdollisuuksista myös maatalouspolitiikassa on kysymys. Seuraavalla vaalikaudella on edessä maatalouspolitiikan kokonaisuudistus. Elämme kriittisiä hetkiä vuosina , jolloin EU:n uusi tukipolitiikka muodostuu. Nykyisessä markkinatilanteessa on tärkeää pystyä tuottamaan lähiruokaa ja -energiaa. Hannu varmasti jatkaa eduskunnassakin työtä pienten ja keskisuurten elintarvike- ja energia-alan yritysten kehittymiseksi, sanoo MTK Satakunnan varapuheenjohtaja Jarkko Laitila. Vaikuttaakseen kansanedustaja tarvitsee verkostoja. Hannulla ne ovat kunnossa ja se on hänen ehdoton vahvuutensa. Vahvuus on myös kyky kulkea aina tasaisen rauhallisesti jalat puolitoista metriä ilmassa. Hannulta eivät into ja uudet ajatukset lopu koskaan kesken, mutta tärkeintä on, että ideat myös toteutuvat. Pekka Lanne, yrittäjä, Jämijärvi tti.co Tr acwe w ww. r en YHTEISTYÖTÄ YLI PUOLUERAJOJEN Olen toiminut vuosia kunnallispolitiikassa kokoomuspuolueen edustajana. Tunnen Hannun ja tiedän, että hänellä on aito tahto kehittää seutukuntaa. Politiikassa oleellista on halu ja kyky tehdä yhteistyötä yli puoluerajojen. Juuri sitä Hannulla on. Hänellä on osaamista, tarmoa ja ideoita sekä into toteuttaa ne. Hannu on energiaa, jota Satakunta tarvitsee. - Raimo Toveri, Hämeenlinna Just Rent It! m MIELESTÄNI HANNU VERKOSTOT KUNNOSSA Jarkko Laitila. Oy Maanviljelyssä ja metsätaloudessa on useimmiten kyse yrittäjyydestä, ei vain elämäntavasta. Jarkko Laitila on pomarkkulainen tuntiopettaja, maanviljelijä, metsänomistaja ja puuhaketta myyvä osuuskuntayrittäjä, joka tarjoaa myös koneurakointia, rakentamista ja aurausta. MTK Satakunnan varapuheenjohtajana toimiva Jarkko Laitila arvioi, että maakunnan mahdollisuudet ovat lähellä tuotetussa ruoassa ja energiassa. puh: (02) fax: (02) Hannu Uusihonko, Sirkka-Liisa Havunen ja Seija Pihlajaviita tutkivat kotimaisia elintarvikkeita FP Food Parkin koekeittiössä. st on maanviljelijäperheestä lähtöisin. Enemmän voisi kiinnittää huomiota siihen, mitä syödään. Foodparkissa kehitämme elintarviketuotantoa paikallisien resurssien pohjalta. Annamme alueellisesti elintarvikeyrityksille tietoa kehittämishankkeista sekä alan tutkimuksista, rakennamme verkostoja yritysten, tutkimusorganisaatioiden ja valvontaviranomaisten välillä. Nyt käynnissä on hanke elintarvikkeiden vientiin ja prosessointiin. Seija Pihlajaviita uskoo Hannun pitävän esillä kotimaisen ruoan merkitystä, luomutuotantoa sekä kotimaisen energian käyttöä. Hannu osaa yhdistää ja hakea uusia tapoja, miten koko elintarvikeketjua voidaan hyödyntää: ei pelkästään pellolta pöytään vaan myös pellolta pöytään ja pöydästä pellolle. Hannu on sellainen tyyppi, että jos hän jotain kuulee, hän taatusti hakee uutta näkökulmaa ja vie asiaa eteenpäin. Hänellä on luova prosessi koko ajan päällä, Seija Pihlajaviita tietää. OTA YHTEYTTÄ JA PYYDÄ TARJOUS Listat ja piipunpellitykset Kaikki rakennuspeltityöt LE20 katto- ja seinäprofiilit KOTIMAINEN RUOKA KUNNIAAN Pidämme ruokaa itsestään selvyytenä. Ruoka ansaitsisi suuremman arvostuksen, sanoo Seija Pihlajaviita. Seija Pihlajaviita työskentelee kansanedustajaehdokas Hannu Uusihongon kanssa FP Food Park Oy:ssä kotimaisen ruoan parissa. Hannu Uusihonko on yhtiön toimitusjohtaja ja Seija Pihlajaviita hallituksen jäsen. Ruoka kannattaa tuottaa, siellä missä sitä käytetäänkin. Perusravitsemuksessa on paikallaan suosia lähellä tuotettuja raaka-aineita. Kotimaiseen ruokaturvallisuuteen voi luottaa. Meillä on suhteellisen vähän ongelmia. Muualla tuotettua ruokaa pitäisin vain lisänä monimuotoisuuden vuoksi. Seija Pihlajaviita tietää, mistä puhuu. Hän opettaa Seinäjoen ammattikorkeakoulussa ravitsemisalalla sekä toimii mikrobiologian ja hygienian parissa elintarvikelaboratoriossa. Hän on valmistellut tutkimushanketta, jossa tutkimuskohteena ovat uudet elintarvikeprosessit ja näkökulmina laatu ja kestävä tuotantotalous. Lisäksi hän Konesaumakatot Kuparikatot Classic-katot Konevuokraamo RENTTI Vuokrattavana maansiirtokoneita Minikaivurista 21 tonniseen koneeseen Honkajoki :: Juha Leivo :: ::

8 Hannu Uusihongon eduskuntavaalilehti 2015 LUOMUN ODOTUKSET KORKEALLA Kiinnostus ja innostus luomu-tuotteisiin on nyt korkealla. Silti Suomessa sen markkinaosuus kaikista elintarvikkeista on vain 1,2 prosenttia, vaikka pelloista on seitsemän prosenttia luomuviljelyssä. Ruotsalaiset suosivat luomua suomalaisia enemmän. Siellä luomun osuus on lähellä neljää prosenttia. Tanskalaisten elintarvikkeista luomua on 7 8 prosenttia, tietää Jukka Kivelä. Luomuruokaa pöytiin Jukka Kivelä kouluttaa luomuviljelijöitä ja hän on yhdessä Hannu Uusihongon kanssa edistänyt luonnonmukaista viljelyä kehittämällä tehokkaampia viljelymenetelmiä sekä luonnonmukaisen lannoitteen yhteistyössä Honkajoki Oy:n kanssa. Luomuala on kehittynyt hitaasti, jo vuosien ajan, mutta nyt myös kaupat ja isot jalostajat alkavat olla kiinnostuneita panostamaan luomuun. Myös Suomen maabrändityöryhmän raportissa luomutuotteet nähdään pienen maatalousmaan mahdollisuuksina. Euroopassa hyvä esimerkki on Itävalta, jossa luomun osuus elintarvikkeista on kahdeksan prosentin tietämillä. Siellä luomu on nähty pienten ja epäedullisten olosuhteiden maatilojen tuotannon mahdollisuutena. Luonnonmukaista ravinnetta pelloille Tällä hetkellä Jukka Kivelä työskentelee Helsingin yliopistolla ja tekee väitöskirjaa ravinteiden kierrätyksestä. Aihe luomuviljelyyn hyväksytyn kierrätyslannoitteen tutkimisesta ja tuotteistamisesta on lähtenyt Hannun ideoista. Vuonna 2002 Hannu esitti idean tuotteistaa lihaluujauhosta kaupallista lannoitetta. Keskeisin teema on kierrättää eloperäisen sivutuotetta maaperän ravinteiksi. Perinteisesti ruokaketjun pää on meressä. Tavoitteena on saada ravinteet nykyisestä ruokajärjestelmästä takaisin tuotantoon ja hyödyksi, sillä ravinteiden joutuminen niille väärään elementtiin on haitaksi luonnon tasapainolle. Nyt esimerkiksi fosforia kerääntyy vesistöihin liikaa ja toisaalta sitä louhitaan kallioperästä lannoitteeksi. Kallionperän varannot riittävät vain noin 50 vuodeksi. Tavoitteena on kierrätystä lisäämällä estää fosforin joutuminen vesistöihin ja valjastaa se hyötykäyttöön lannoitteeksi. Rohkeita visioita vanhustenhoitoon L uin eräänä sunnuntaiaamuna Satakunnan Kansan pääkirjoituksen: Uusia tuulia vanhustenhoitoon. Tiedämme, että vanhusten hoidon tarve kasvaa ja nykyiset palvelut eivät ole riittävät. Ei yksistään riitä, että vanhainkodit muutetaan palvelutaloiksi tai laitospaikkoja tehostetuiksi palveluasumisen yksiköiksi. Ei riitä, että omaishoidon tukea lisätään. Omaishoidon tuen ei tulisi olla määrärahasidonnainen, vaan alan henkilöstön rautaisella ammattitaidolla tulisi etsiä ja löytää kaikki omaishoidon tukeen oikeutetut omaiset ja näin saisimme pieneltä osalta tätä laitoshoidon vinoumaa korjattua. Mutta mitä ne muut toimenpiteet tulisi olla? Millaisen vanhuuden haluat? Kysy itseltäsi, minkälaisen vanhuuden haluaisit? Missä haluaisit asua ja elää elämäsi viimeisen syklin? Et välttämättä pysty vaikuttamaan siihen myöhemmällä iällä, jos muistisairaus on vienyt kykysi osallistua tähän valintaan. Mutta jos olet tehnyt edunvalvontavaltuutuksen ja hoitotahdon, niin näkemystäsi kunnioitetaan. Ajattelisin niin, että ensisijaisesti annetaan kaikki mahdollinen tuki ikäihmisen omaan kotiin, niin kauan kuin se on tarpeenmukaista ja ikäihminen itse niin haluaa. Mutta, kun koittaa se hetki, että pitää pohtia muita ratkaisuja, niin harkitse haluatko asua 60-paikkaisessa palvelutalossa vai omassa pienessä kodissasi? Itse en tule koskaan asumaan tällaisessa massapalvelutaloasumisessa, olen sen jo aikuisille lapsilleni tuonut esiin. Helsingin Arabianrannalla sijaitseva Loppukiri saa niskavillani nousemaan pelkästään jo nimensä vuoksi. Onko se loppukiri elämässä tahi loppukiri kohti kuolemaa? Loppukirin senioritaloasumisen HANNU UUSIHONKO Uusiutuvaa energiaa eduskuntaan Katso kampanjakalenterista, missä liikun ja tule juttusille. >> malli on palveluna kuitenkin oikeansuuntainen. Uusia asumismalleja Toivon, että Suomessa herättäisiin aidosti kehittämään ikäihmisille tarjottavia kodin ja palveluasumisen välimuotopalveluja. Englannissa on oivallettu pienkotiasumisen edut: Uutisissa esitettiin taannoin heidän uusi vanhuspalveluasumisen mallinsa, jossa tulot palautuivat suoraan yksikköön ja työntekijät päättivät yhdessä ikäihmisten kanssa palvelukodin hankinnoista. Yksikkö oli aidosti kodinomainen, henkilökunta oli sitoutunutta ja sairaspoissaoloja oli hädin tuskin ollenkaan. Joensuussa on kehitetty uusi palvelumuoto, ikäihmisten kimppa-asuminen, jossa kotihoidon työntekijän käynti keskittyy yhteen asuntoon ja asiakkaat saavat palvelusta enemmän kuin pikaisen käynnin. Jo 90-luvulla sain ilokseni tehdä moniviikkoisen

9 Heitän haasteen Porin kaupungin suuntaan. Perustetaan yksi koko Satakunnan alueen kattava perhehoidon yksikkö. uiten- työharjoittelujakson Ruotn. sissa Tukholmassa. Enskede Nya Gård -palvelutalon tapainen kerrostalopalveluasueja sa minen on sellainen palvelu, ehittä- jota voisi monelle suosittaa. rjotasukas asuu kerrostalossa uasu- ikään kuin kuka muu tahanveluja. sa kerrostaloasukas, mutta lettu talon alatasossa olisi erilaisia ut: palveluja saatavilla, esimeraannoin kiksi kampaamo-, jalkahoipalve- to-, kunto-ohjaaja-, hieronta-,, jossa ja ravintola- sekä kirjastooraan palvelu. Myös Suomessa on kijät kehitetty vastaavanlaisia äihmis- senioriasumista. Tampereella odin markkinoidaan Kotosallakö oli asumista, joka on kuulemma n, hen- paljon enemmän kuin pelkkä nutta ja asunto. Asukkaalle tarjotaan hädin toimiva koti yhdessä palvelujen kera. hitetty ikäih- Satakunnankin haaste minen, Satakunnassa tulisi myös nteki- panostaa senioriasumiseen. yhteen Asetetaan visio, että Pohjoist Satakuntaan, esimerkiksi emmän Kankaanpään Kuntoutuskesin. kuksen kupeeseen rakennetilok- taisiin seniorikerrostalo, niin koisen saisimmeko alueelle osakkee- nostajia ja asuntojen vuokraajia laajaltakin alueelta? Nyt tarvitaan aidosti uusia visioita, uusia näkemyksiä ja vaihtoehtoisia ratkaisuja. Rohkeita ideoita, jotka olisivat myös toteutettavissa. Tuleva ministeriö voisi aloittaa kampanjan, jossa tuettaisiin nuoria ostamaan kodin maaseudulta, ostamaan talon ikäihmiseltä ja samaan aikaan kannustettaisiin ikäihmistä muuttamaan senioripalveluasumiseen. Luodaan oma Suomen -malli, osaamista riittää meillä yllin kyllin! Olen ihaillen seurannut Helinäkodin nousua Kankaanpäässä. Helinäkodista muokkautui sosiaalinen yritys, jota muutama nainen oli luomassa hyvin innovatiiviseksi palveluksi. Olen myös ihaillen seurannut kuinka Harjavaltaan rakentui yhden naisen visioima palvelutaloratkaisu. Mutta mitä tapahtui? Med One Attendo oli ilmeisesti myös ihaillen seurannut näiden naisten sinnikkyyttä ja raha ratkaisi. Nyt nämä yksiköt ovat kansain- Vuoden luomutuote: Onnelliset SNACKvälipalakurkku. KKK-Vihannes Oy Kirkkokalliontie 13, Honkajoki välisiä ja kunnille sanellaan hintaehdot. Joka toinen päivä yksi yli 65-vuotias tekee itsemurhan, tilastojen mukaan vanhusten itsemurhat ovat jopa kasvussa. Mitä yhteiskunnassamme tapahtuu? Meidän tulisi kunnioittaa, auttaa ja tukea heitä, jotka ovat rakentaneet tämän maan! Ikäihmisten perhehoidon kehittämisen -hanke, jota Perhehoitoliitto vie eteenpäin yhdessä Gerocenterin kanssa on tervetullut vaihtoehto kuntien palvelutarjontaan. Kehittämishanke sai lisäpotkua Tunne perhehoito hankkeella, joka mahdollistuu RAY-rahoituksen turvin. Olen saanut olla mukana Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymässä kehittämässä ikäihmisten palveluja. Pääsin ensimmäiseen ikäihmisten perhehoitajien kouluttajakoulutukseen ja valmensimme kouluttajaparini kanssa uusia perhehoitajia llky:n alueelle. Ikäihmisten perhehoito on inhimillinen hoitomuoto. Missä viipyy kehitys ja yhteistyö? Kaksi vuotta sitten Honkajoen kunnanvaltuusto teki aloitteen alueemme sosiaali- ja terveyskuntayhtymään PoSa:an ikäihmisten perhehoidonkehittämistyöryhmän perustamisesta, vielä en ole kehittämistyöryhmästä kuullut. Satakunnan sairaanhoitopiirin sosiaalipalveluissa työskennellessäni heitin haasteen, ikäihmisten perhehoidon kehittämisestä. Sairaanhoitopiirissä on vahvaa kehitysvammaisten perhehoidon osaamista jo erityishuoltopiirin vuosien ajalta, mutta tähän ei silloin tartuttu. Tuleva perhehoidon lakimuutos on erittäin tervetullut ja erityisesti odotan alueellisten perhehoidon yksikköjen tulemista. Näillä turvattaisiin tasavertainen perhehoidon saanti, mutta myös perhehoitajien hoitopalkkiot ja kulukorvaukset tulisi tasavertaistaa. Nythän on niin, että jokaisella kunnalla saattaa olla omat perhehoidon maksukäytänteet ja perhehoitajat ovat usein hyvin eriarvoisessa asemassa. Saattaa esiintyä jopa kilpailua siitä, kenen leivissä perhehoitaja on. Hoitopalkkiot ja kulukorvaukset sekä perhehoitajan vapaat että kunnan antama tuki tulee saattaa samalle tasolle, tällöin varmistamme, että löydämme varmasti perhehoitajiksi haluavia perheitä. Heitän haasteen Porin kaupungin suuntaan. Perustetaan yksi koko Satakunnan alueen kattava perhehoidon yksikkö, joka valmentaisi uusia perhehoitajia ja koordinoisi sekä kehittäisi perhehoitoa Satakunnassa. Perhehoito otettaisiin Satakunnassa aidosti haltuun yhtenä kokonaisuutena, kuten Kainuussa on jo tehty. Omaishoidon kehittäminen hallitusohjelmaan Kannatan Keskustan kevään hallitusohjelmaneuvottelujen tavoitteita, joista keskeisempiä ovat mielestäni omaishoidon verottomuus ja sen siirtäminen Kelalle. Tulevissa vaaleissa annan ääneni Hannu Uusihongolle, hän tietää pienten kuntien ahdingon ja hän ymmärtää, miksi peruspalvelut tulee säilyttää ja ylläpitää pienissäkin kunnissa. Hannu on ollut hyvin kiinnostunut myös ikäihmisten palvelujen kehittämisessä sekä uusien palvelumuotojen suunnittelusta. LISA SIPILÄ Sosionomi ylempi amk Pride kouluttaja Ikäihmisten perhehoidon kouluttaja Honkajoen kunnanhallituksen jäsen Honkajoen kunnanvaltuuston jäsen Pohjois-Satakunnan kehittämiskeskuksen hallituksen jäsen Kankaanpään kaupungin perusturvalautakunnan varajäsen

10 Hannu Uusihongon eduskuntavaalilehti 2015 Jari Heiniluoma Valtiosihteeri TEM UUSIUTUVAN ENERGIAN AIKA ON NYT! Tavoitteena eurooppalainen kilpailukyky Olen uskonut siihen, että jossain vaiheessa Suomen maaseudun luonnonvarat nousevat vielä arvoonsa. Se hetki on nyt koittanut! Viime vuonna tehdyn energiaratkaisun myötä tarjoutuu tilaisuus uudelle kukoistavalle tuotannolle, joka perustuu metsäpohjaiseen bioenergiaan, tuuli- ja aurinkovoimaan sekä muihin biopohjaisiin luonnonvaroihimme. Arviomme mukaan päätettyjen toimien ansiosta syntyy Suomeen uutta työpaikkaa. Tuoreipäätös on uusiutuvilla energianlähteillä tuotetun sähkön syöttötariffin voimaan tulo maaliskuun lopulla. Tämä takaa vähimmäishinnan, niin että sähköä kannattaa tuottaa myyntiin pienemmässäkin voimalaitoksessa. Tämä järjestelmä voi olla voimassa 12 vuoden ajan, ja se muodostaa tukevan pohjan uusiutuvalla energialla tuotetun sähköntuotannon kehittämiseen. Eurooppa-asiantuntija Hanna Laurenin mukaan eduskuntaan pitäisi valita ihmisiä, joilla on halua ja näkemystä sekä ennen kaikkea kykyä ennakoida ja ottaa haltuun suuria kokonaisuuksia. Euroopan unionin jäsenyys ei tarkoita uhkakuvia, vaan se tarjoaa mahdollisuuksia kalasteltavaksi, niille joilla on mieli avoin ja sydämen sivistystä nähdä metsä puil-ta. Tarvitsemme uudenlaista ajattelua. Hannu näkee muutoksia jo pitkälle eteenpäin. Seuraavalla vaalikaudella kansanedustajien haasteena on turvata Euroopan kilpailukykyä. Suomessa on tulevina neljänä vuotena edessä on muutoksia osana Eurooppa strategiaa. Eläkeikä-paketti tulee olemaan iso päätös, eikä siitä vielä ole kovin paljoa näissä vaaleissa keskusteltu, samoin se, että muuttuuko työaikalaki, kommentoi Eurooppaasiantuntija Hanna Lauren. Talouskuri, valtion takaukset, kriisinhallintakysymykset, ydinvoima ja ruokakeskustelu ovat Hanna Laurenin mukaan vuosina kansanedustajien agendalla. Kansanedustajalla pitää olla neuvottelukykyä. Ei riitä, että on oikeat ja hyvät aikeet, vaan pitää myös olla välineet, joilla ne toteuttaa. Pitää osata asiat ja tuntea kokonaisuudet. Esimerkiksi tulevalta ruokakeskustelulta odotan oikeaa keskustelua siitä, mikä on kansainvälinen velvoite ja mikä kuuluu kotimaisen lainsäädännön piiriin, osa linjauksista tulee nyt kunnan virkamiehiltä, silti keskusteluissa on kaikki syydetty EU:n piikkiin. Tavoitteena on nostaa Suomessa uusiutuvan osuus 38 prosenttiin energian loppukulutuksesta vuoteen 2020 mennessä. Tämä on EU:n sitova tavoite, joten paluuta hiilenmustaan energiapolitiikkaan ei enää ole vaikka vaalien alla jotkin tahot ovat vaatineet silmien ummistamista koko ilmastokysymykseltä. Ja hyvä näin, Suomen etu ei missään tapauksessa olisi sulkea nyt avattuja ovia luonnonvarojemme hyödyntämiseltä. Ja uuden teknologian kehittäminen avaa myös merkittäviä teollisia mahdollisuuksia sekä kotimaassa että myös vientiin. Keskeisiä osia hallituksen uusiutuvan energian velvoitepaketissa ovat seuraavat: Metsäenergian osuus nostetaan yli kaksinkertaiseksi nykyisestään vuoteen 2020 mennessä. Metsäenergian kilpailukykyä parannetaan kolmiosaisen tukipaketin avulla, joka koostuu pienpuun haketuksen energiatuesta, muuttuvasta sähköntuotannon tuesta metsähakevoimaloille ja pienten lämmön ja sähköntuotantolaitosten syöttötariffista. Tukitoimilla edistetään voimakkaasti myös tuulivoiman, biokaasun, lämpöpumppujen ja liikenteen biopolttoaineiden käyttöä sekä 2-3:n biodiesellaitoksen rakentamista lähivuosina Suomeen. Eurooppa strategiassa taloutta lähestytään kolmen pääteeman kautta. Teemat on nimetty älykkääksi, kestäväksi ja huolehtivaksi kasvuksi. Komission mukaan Euroopassa on kehitettävä osaamiseen perustuvaa taloutta, joka on myös resurssitehokas, TAVOITTEENA ÄLYKÄS, KESTÄVÄ JA HUOLEHTIVA KASVU vähähiilinen ja kilpailukykyinen. Työllisten osuutta tulee lisätä ja sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta tavoitella. Komissio on määritellyt viisi mitattavaa tavoitetta, joiden kautta kasvuun tähdätään. Niitä ovat työllisyyden parantaminen, panostus tutkimukseen ja kehitykseen, päästöjen vähentäminen, nuorten koulutustason parantaminen ja köyhyyden vähentäminen. EU:n on ratkottava muitakin pulmia. Eläkkeelle jää ennätysmäärä ihmisiä, globalisaatio mullistaa työmarkkinoita edelleen ja energian ja muiden resurssien suhteen on keksittävä uusia keinoja. Uudessa strategiassa taloushaasteiden kimppuun käydään seitsemällä lippulaiva-aloitteella. Aloitteet liittyvät innovaatioihin, nuorten liikkuvuuteen, resurssitehokkuuteen, tietoyhteiskunnan kehittämiseen, teollisuuden päivittämiseen, koulutukseen ja köyhyyden vähentämiseen. Komissio haluaa esimerkiksi laajakaistayhteydet lähivuosina kaikkien käyttöön. Tieteellisten keksintöjen tuotteistamista halutaan helpottaa, samoin osaajien kansainvälistymistä. Jäsenvaltiot työstävät EU-tason tavoitteista kansalliset tavoitteet. Lähde: Suomessa suhteellisesti suurin kasvuodotus uusiutuvan energian lisäämisessä kohdistuu tuulivoimaan. Suomi kattaa sähköntarpeestaan tuulivoimalla 0,2 prosenttia. Tanskassa vastaava luku on noin 20 prosenttia. Saksassakin tuulivoiman osuus on noin 7 prosenttia. Tuulivoimalla on tarkoitus tuottaa vajaa kuudennes uusiutuvilla tuotetusta sähköstä vuoteen 2020 mennessä. Vuotuinen sähkön tuotanto tuulivoimalla olisi noin 6 TWh, johon tarvittaisiin noin 100 kappaletta 8-10 myllyn tuulivoimapuistoa. Tämä vastaisi noin puolta Tanskassa nyt käytössä olevasta tuulivoiman tuotannosta. Nykyisin Suomessa on käytössä 130 tuulivoimalaa. Kaikilla edellä mainituilla toimilla Suomi nousee yhdeksi merkittäväksi uuden ympäristömyönteisen energiateknologian kehittäjäksi ja jopa edelläkävijäksi. Tämä edistää kotimaisen kysynnän lisäksi myös suomalaista ilmasto- ja ympäristöalan teknologian vientiä. Kehittäminen on nyt todenteolla päässyt vauhtiin. Tarvitsemme nyt sekä paikallisen että valtakunnantason päättäjiä, jotka osaavat hyödyntää vihreän tuotannon mahdollisuuksia maksimaalisesi. Tarvitsemme myös Hannu Uusihongon kaltaisia uuden kehittäjiä ja toimijoiden yhteenkokoajia tässä yhteisessä savotassa! RUNO HANNU UUSIHONKO Vaalit ovat pian ja minulla yksi ääni, niinpä mietinkin miltei puhki pääni, äänestäisinkö persuja vai keskustaa. Nyt ovat jääneet huoleni kauas taa! Menin kuuntelemaan Hannua, miestä rehtiä ja oikeudenmukaista, ja tiestä oikeasta tulin vakuuttuneeksi ihan heti. Pienet yksiköt ne juuri puoleensa veti. Vanhukset ja lapset hoidetaan hyvin pienissä yksiköissä, siitä kiitos syvin! Inhimillisyyttä Hannu korostaa aina, ja mielipiteet ovat omia, eivät laina. Hannu on yrittäjä, joten tuntee tietä sitäkin, eikä nyt juuri vapaapäiviä vietä! Vastuuta on paljon, kunnialla hoitaa työt, ja siksi hyvällä omallatunnolla nukkuu yöt! Energia- ja ympäristöasiat Hannu tietää tarkkaan, ja muita mielipiteitäkin sietää. Hänellä on kontaktit ja verkostot hyvät, oman kotitilan laarissa on puhtaat jyvät! Meille kaikille satakuntalaisille on tärkeä juttu saada oma kansanedustaja, järkeä käytä siis! Ja kun Hannulle äänesi annat, kortesi kotiseutumme kehitykselle kannat! Ulla Arkko, Karvia

11 NAISVALTAISILLA ALOILLA KASVUMAHDOLLISUUDET Aloilla, jotka työllistävät suurimmaksi osaksi naisia olisi valtavat kasvumahdollisuudet. Kasvun ja kehityksen mahdollistaisi lakimuutos, jolla vanhemmuudesta syntyviä kuluja tasattaisiin yhteisvastuullisesti korvattaviksi. Matkatoimisto Satalomien toimitusjohtaja ja Yrittäjänaiset ry:n aktiivi Tarja Jönkkäri uskoo, että lakimuutoksen myötä yrittäjät panostaisivat huomattavasti enemmän yrityksen kehittämiseen ja henkilöstön kouluttamiseen sen sijaan, että yrityksen rahat ja voimava- rat kuluvat vanhemmuuden kustannuksiin, sijaisten rekrytoimiseen, kouluttamiseen ja ohjaamiseen. Kela ei korvaa lomaajan palkan sivukuluja eikä uuden henkilön perehdytysajasta syntyviä ylimääräisiä kustannuksia. Kustannuksia syntyy yllättävän paljon, kun huomioidaan äitiyslomalaisen lomarahojen sivukustannukset sekä sijaisen samanaikaiset lomarahat. Tällä hetkellä kaikki vanhemmuuden kustannukset jäävät äidin työnantajan korvattaviksi. Tarja Jönkkäri katsoo kadehtien lahden taakse Ruotsiin, jossa on ollut rahastomalli jo 30 vuotta. Rahastomallissa kustannusten korvaamiseen osallistuvat yhteisvastuullisesti kaikki: valtio, yritykset, yrittäjät ja palkansaajat. Varat kerätään samaan tapaan kuin sosiaaliturvamaksu. Ruotsissa tuetaan myös verotuksella sitä, että isät jäisivät perhevapaalle enemmän, koska sielläkin isät tienaavat usein äitejä enemmän. Samalla naisten mahdollisuudet työmarkkinoilla paranevat. Äitiydesta ei saa muodostua kohtuutonta taakkaa naisvaltaisten alojen työnantajille. MIELESTÄNI HANNU AHKERA JA VILPITÖN Hannu Uusihonko on auttava, rehellinen ja luotettava. Hän tuntee hyvin Satakunnan ja erityisesti sen yrityselämän. Hannu ajaa vilpittömän pyyteettömästi yhteistä etua. Hän suorastaan pursuaa ahkeruutta, luovuutta ja uusia ajatuksia. Ja mikä parasta hän myös löytää keinot toteuttaa kehitysideat yhteistyössä muiden kanssa. Hannu Malmivaara, yrittäjä ENERGINEN AKTIVAATTORI Hannu on energinen innovaattori ja monipuolinen asiantuntija muun muassa uusiutuvan energian ja ekologisen ruokatuotannon alalta. Hän on innokas aktivaattori kehittämään koko maakuntaa. Seppo Korpela, yrittäjä, Huittinen SANOJENSA MITTAINEN MIES Arvostan Hannun myönteistä ja tulevaisuuteen uskovaa asennetta. Hän ei tyydy esittelemään tilastolukuja ja voivottelemaan tulevaisuuden haasteita, vaan keskittyy siihen, miten tilanne voidaan ratkaista. Hannu uskoo siihen, että Satakunta menestyy myös tulevaisuudessa ja hän on valmis toimimaan sen eteen. Hannu on sanojensa mittainen mies. Antti Vuorela, kunnanhallituksen puheenjohtaja, Siikainen ASIALINJALLA Hannu Uusihongosta saamme Satakuntaan sitoutuneen edunvalvojan. Hän ei tee politiikkaa politiikan vuoksi, vaan hoitaa asioita. Hannulle ovat tärkeitä myös kaikille suomalaisille merkittävät asiat, kuten omavaraisuus energiassa ja elintarvikkeissa. Hannu ansaitsee tukemme yli puoluerajojen. Seppo Mäkiselkä, Siikaisten yrittäjät ry:n puheenjohtaja AINUTLAATUISTA ENERGIAOSAAMISTA Energiapolitiikka ja energiaratkaisut nousevat tärkeäksi teemaksi tulevassa eduskunnassa. Hannu Uusihongolla on ainutlaatuisen vahvaa osaamista energia-alalla ja hänen panostaan tarvitaan. Hannu on aito pohjoissatakuntalainen edustaja, joka edustaa maakuntaamme myös jatkossa. Kalevi Pukara, MTK:n valtuuskunnan jäsen UUTTA ENERGIAA EDUNVALVONTAAN Hannu on sosiaalinen ja hyvä seuramies. Hänellä on laajat verkostot, niiden luominen on hänelle helppoa. Hannu osaa myös lobata. Nykyään kansanedustajan vaikutusmahdollisuudet perustuvat suhdetoimintaan ja kykyyn vaikuttaa asioihin valmisteluvaiheessa. Satakunnan edunvalvonta kaipaa kipeästi uutta energiaa ja toimintakulttuuria. Hannu Uusihonko on siihen mies paikallaan. Mauno Mäkiranta, kunnanjohtaja, Honkajoki Maittavat ja ravitsevat reseptit vihreakeiju.fi champ.fi

12 Hannu Uusihongon eduskuntavaalilehti 2015 Hannu ottaa kantaa: 1. Miten lapsiperheitä voitaisiin kannustaa? Kunnallisten lähipalveluiden säilyttäminen on hyvä lähtökohta kannustamisen tiellä aina vauvasta vaariin saakka. Etenkin lapsiperheissä osataan arvostaa sitä, että palvelut löytyvät läheltä: neuvolat, päivähoito, koulut, terveyskeskukset. Toinen asia, joka vaikuttaa välillisesti, on vanhemmuuden kustannusten jakaminen, jolloin äitiydestä ei muodostu kohtuutonta taakkaa naisvaltaisten alojen työnantajille ja äidille itselleen työllistymisen muodossa. Yksi suuri kysymys on vanhempien yleinen jaksaminen ja siinä nousevat esille sekä taloudelliset kysymykset että fyysiset ja henkiset voimavarat. Aina ei ole isovanhempia lähellä auttamassa ja siksi puolustan taloudellista kannustusta avun palkkaamisen osalta. 2. Miten vanhustenhuolto tulisi järjestää? Onko omaishoidon lisääminen järkevää, ja mistä eurot, että se kannattaa? Olen itse toiminut muutaman vuoden ajan omaishoitajana ja ymmärrän hyvin, että ikääntyneelle on paras paikka oma koti ja tuttu ympäristö. Täten omaishoidon edistäminen on hyvin perusteltua. Omaishoidon rinnalle pitää saada myös muita toimivia kunnallisia tukipalveluita, jotta omaishoitajien jaksaminen ja vastuunkantokyky eivät vaarannu. Vanhustenhuollossakaan ei ole vain yhtä totuutta, vaan pitää etsiä myös uusia innovatiivisia ratkaisuja, kuten esimerkiksi ikääntyneiden perhehoitomalli. Se muistuttaa paljon perinteistä omaishoitomallia, mutta omaista on korvaamassa toimintaan perehdytetty naapuri tai muu paikallinen toimija. Kustannusten suhteen voinen todeta, että kaikista kallein malli on se, että ikääntyneet keskitetään hoitolaitoksiin, joissa henkinen ja fyysinen taantuminen saattaa nopeutua tuttujen virikkeiden puuttuessa. Lähes kaikki muut mallit tulevat pidemmällä tähtäyksellä halvemmaksi ja siksi kannustan kaikkinaiseen omatoimisuuden ja yhteisöllisyyden tukemiseen. Tämä olkoon Satakunnan malli. 3. Mistä uudet maaseutuyrittäjät saadaan, kun nykyiset maanviljelijät jäävät eläkkeelle? Yrittäjyys kantaa Suomea niin maaseudulla kuin kaupungeissa. Ilman yrittäjiä meillä ei ole työpaikkoja ja ilman työpaikkoja ei ole verotuloja, joilla voimme pitää huolta palveluista. Ensimmäinen askel on positiivinen tulevaisuudenusko, että yrittäjiä ja yrittäjyyttä arvostetaan myös tulevaisuudessa. Seuraavaksi pitää olla tae siitä, että yrittämällä voi saada elannon perheelleen eli maaseutuyritysten ja maatilojen alenevan tulokehityksen trendi on saatava käännettyä nousevaksi. Verotuksen pitää olla kannustavaa yrittämisen ja työllistämisen osalta. Sukupolvenvaihdoksiin pitää saada myös tulevaisuudessa tuntuvaa korkotukea, jotta voimme pitää tämän maan asuttuna ja elävänä etelästä pohjoisiin. Yksi tulevia maanviljelijöitä stressaava tekijä on EU:n tukivalvonta, jossa on parannettava viljelijän oikeusturvaa. Tämä lista on laitettava aluksi kuntoon. 4. Miten voi perustaa perheen, kun äiti on pätkätöissä? Kodin ja perheen perustaminen edellyttää taloudellista vakautta ja turvallisuutta. Suomalainen pätkätöiden kulttuuri ei luo riittävää turvallisuuden tunnetta ja siksi perheen perustaminen siirtyy liiaksi eteenpäin, joka tuonee mukanaan taasen muita huolia. Puhumattakaan yksihuoltajaäitien asemasta lyhyiden pätkätöiden keskellä. Ensinnäkin Suomesta on lopetettava ketjutettujen määräaikaisten työsuhteiden ilmapiiri, jota harrastaa yllättävän usein kunnalliset ja valtiolliset työnantajat. Toisena perheen perustamista kannustava tekijä on lapsilisäjärjestelmän säilyttäminen ja sen painopisteen siirtäminen pienituloisten tukemiseen. 5. Tuleeko eläkeikää nostaa? Olemme pian Kreikan tiellä, jos emme ajoissa kiinnitä huomiota eläkerahastojen riittävyyteen eläkevastuiden hoitamisessa. Seuraavassa hallituksessa on syytä lähteä etsimään ratkaisuja työurien pidentämiseksi vapaaehtoisuuden pohjalta alusta, keskeltä ja lopusta. Voimme kannustaa pidempiin työuriin vapaaehtoisuuteen perustuen. Se onnistuu lähinnä siten, että työn henkinen ja fyysinen kuormittavuus ovat sopivalla tasolla, jolloin voidaan edetä pidempiin työuriin. Toisaalta yksi ratkaisu voisi olla osaaikainen työskentely eläkkeellä, joka osaltaan voisi nostaa keskimääräistä laskennallista eläkeikää. Kolmantena vaihtoehtona voisi olla yrittäjyys aktiivityöuran jälkeen, jolloin toiminimiyrittäjänä myisi sitä osaamista, joka on kertynyt vuosikymmenten saatossa. Muutokset virallisen eläkeiän nostamisessa pitää laatia riittävän pitkien siirtymäaikojen saatossa. 6. Mitä mieltä olet kuntaliitoksista? Tätä kysymystä voi miettiä myös niin, että voiko yritysmaailmassa olla kannattavia pieniä ja suuria yrityksiä vai pitääkö pienet yritykset fuusioida suurempien kylkeen, jotta voidaan olla tehokkaita ja kannattavia. Mielestäni optimaalista kuntakokoa ei ole määritelty, samoin kuin ei optimaalista yrityskokoakaan. Pieni kunta tai pieni yritys, voi olla myös tehokas, kunhan töissä on osaava ja motivoitunut henkilökunta sekä palvelutuotteet kunnossa. Toisaalta tulee pienuudessakin raja vastaan, jolloin vapaaehtoisuuteen perustuvat kuntaliitokset ovat silloin oikea lähtökohta. Maaseudun ihmiset muistavat vielä hyvin, kuinka kävi meijereille, kaupoille sekä pankeille, kun niitä lähdettiin yhdistelemään menneinä vuosikymmeninä. Varallisuus meni palveluiden myötä. Toivottavasti näissä kuntaliitoksissa ei käy samalla tavalla. Avoimuus kunniaan kuntaliitoksissa. 7. Toteutuuko Suomessa tasa-arvo? Kyllä ja ei. Käytännössä samalla koulutuksella ja työkokemuksella miehen ja naisen välinen ansiollinen tasa-arvo toteutuu monissa ammateissa. Toinen kysymys on sitten se, että on olemassa naisvaltaisia aloja, joissa palkkakehitys ei ole sama kuin esimerkiksi miesvaltaisessa metsäteollisuudessa. Mutta sielläkin paperimies tienaa kutakuinkin saman verran kuin paperinainenkin. Vastaavasti naisvaltaisilla aloilla oleva mies tienaa kutakuinkin saman verran kuin nainenkin. Sitten tullaankin siihen kysymykseen, että miehet eivät jää äitiyslomalle ja eikä niin usein kotiin hoitamaan lapsia, jolloin heidän urakehityksensä hidastuu miehiin verrattuna. Jotkut työnantaja saattavat pelätä palkata naisia, sillä vanhemmuuden kustannukset eivät vielä jakaudu oikeudenmukaisesti yritysten kesken ja se myös aiheuttaa koko työuraa koskevaa palkka-alenemaa verrattuna miehiin. Eli vielä on työtä tasaarvon edistämisessä, mutta olemme kuitenkin yksi maailman tasa-arvoisimmista maista ja siksi tästä on hyvä uuden eduskunnan jatkaa. 8. Onko verotus oikeuden mukaista? Miten verotusta pitäisi uudistaa? Suomessa on kautta aikojen ollut verotuksen periaatteena tasata tuloeroja ja tehdä kohdistettuja tulonsiirtoja joko alueellisesti eli pitää koko Suomi asuttuna tai pienituloiseen veronmaksajaan kohdentuen. Tämä periaate on edelleen erinomaisen hyvä ja tulen kannattamaan tämän käytännön säilyttämistä Suomessa. Kestävyysvajeen hoitamiseksi me keskustalaiset olemme esittäneet pitkävaikutteista yhteiskuntasopimusta, jossa katsotaan riittävän kauas ja sitoudutaan vajeen täyttämiseen työllä ja yrittämisellä. Tämä tarkoittaa puolestaan sitä, että kovin suuria muutoksia verotuksen painopisteisiin ei tarvitse tehdä. Verotuksen avulla voimme kannustaa yrityksiä investoimaan Suomeen eli siinä osiossa voisi olla etupainotteisia poistooikeuksia kasvun liikkeelle saattamiseksi. 9. Tuleeko arvonlisäveroa nostaa? Jos talouskasvumme ei lähde nopeaan kasvuun, joka toisi mukanaan lisääntyvät verotulot ja pienenevät valtiohallinnon kulut, niin saatamme olla pakotettuja yleiseen arvonlisäveroprosentin nousuun. Korostan, että me keskustalaiset painotamme sitä, että lääkkeiden ja ruuan arvonlisäveroa ei saa kuitenkaan nostaa, jotta pienituloisten elinkustannusten nousuvauhtia voidaan hidastaa. 10. Miten korjaisit perusturvaa? Perusturva muodostuu nykyään liian monen rinnakkaisen ja päällekkäisen järjestelmän tuloksena. Järjestelmän yleinen selkeyttäminen ja yksinkertaistaminen pitää olla lähtökohta. Olen valmis avaamaan keskustelun perustulosta, joka olisi yksi ratkaisu yksinkertaistamiseen. Loppumaisillaan olevalla vaalikauden merkittävin perusturvaan liittyvä edistys oli takuueläkkeen saaminen voimaan tämän vuoden maaliskuun alusta lukien. Tämä vajaa 700 euron takuueläke antaa taloudellista lisäturvaa niille, jotka ovat olleet pelkän kansaneläkkeen varassa. Samansuuntaista perusturvaratkaisua pitää tavoitella myös tulevan vaalikauden aikana perustulon määrittämiseksi. MIELESTÄNI HANNU VISIOISTA TOTTA Tunnen Hannun yli 20 vuoden ajalta. Olen opiskellut hänen kanssaan Helsingin yliopistossa ja jo silloin hän erottui joukosta. Hannu näkee asioita, trendejä ja mahdollisuksia, joita muut eivät huomaa. Hän tarttuu rohkeasti tilaisuuteen, osaa yhdistää eri toimijat, saa muut mukaansa ja tekee asioista totta. Tiesimme jo opiskeluaikana, että Hannun tie vie eduskuntaan. Jussi Lemmetty, metsänhoitaja, osa-aikalavialainen HANNU UUSIHONKO Kansanedustajan oloinen mies silti ei ole itsestään selvää, että menen läpi, koska: 1. Olen hyvin perusteellinen. Pointtiin pääseminen saattaa kestää liian kauan. 3. Olen niin innostunut uusiutuvista energioista ja ravinteiden kierrättämisestä, että pystyn nukuttamaan kaikki puhuessani niistä tuntikausia. Ajan peräänantamattomasti satakuntalaisten etua. Sinä päätät. Äänestä. 2. Olen huumorintajuinen. Tutustu minuun niin huomaat sen. 4. Mieheksi olen mainio analysoija. Asioiden punnitseminen monelta kantilta johtaa hyviin päätöksiin ja tekee maailmasta paremman paikan. Olen siis erikoinen mies. Ja Juuri siksi minusta tulee loistava kansanedustaja.

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Keski-Suomen maaseudun näkymiä

Keski-Suomen maaseudun näkymiä Keski-Suomen maaseudun näkymiä Nurmesta biokaasua, ravinteet viljelykiertoon seminaari 26.3.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Maaseudun näkymät ovat varsin haasteelliset Palvelut etääntyvät, kuntien talousvaikeudet

Lisätiedot

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE)

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen ammattikorkeakoulun luonnonvara- ja ympäristöalan osuus Antti Peltola 1. Kuntatiedotus uusiutuvasta energiasta ja hankkeen palveluista Kohteina 6 kuntaa

Lisätiedot

Odotukset ja mahdollisuudet

Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet teollisuudelle teollisuudelle Hannu Anttila Hannu Anttila Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiatyön aloitusseminaari

Lisätiedot

Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa.

Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa. Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa. Satakunnan biokaasu- ja energiapäivä 1.9.2016 BIOENERGIA RY TIIVISTETTYNÄ Historiamme ulottuu 70 vuoden taakse (Turveteollisuusliitto 1943,

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Vihreää kasvua ja menestystä maalle

Vihreää kasvua ja menestystä maalle 3 -ohjelma linjaa MTK-järjestön yhteiskunnallista vaikuttamista, markkinavaikuttamista ja järjestön kehittämistä. Ohjelma hyväksyttiin Savonlinnan liittokokouksessa 28.-29.6.2012. Ohjelma on valmisteltu

Lisätiedot

Kansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen

Kansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen Kansallisen metsäohjelman linjaukset Joensuu 28.4.2009 Marja Kokkonen 1 MIKSI KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015? Toimintaympäristön muutos: Tuotannon ja talouden globalisaatio Venäjän puutullit ja markkinat

Lisätiedot

Lainsäädäntö ja hallitusohjelman linjaukset maaseudun yrityksen näkökulmasta. Hevosyrittäjäpäivät

Lainsäädäntö ja hallitusohjelman linjaukset maaseudun yrityksen näkökulmasta. Hevosyrittäjäpäivät Lainsäädäntö ja hallitusohjelman linjaukset maaseudun yrityksen näkökulmasta Hevosyrittäjäpäivät 13.11.2015 Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous 1900 2014

Lisätiedot

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 -strategia Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia= visio 3 temaattista prioriteettia 5 EU-tason

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012

Lisätiedot

Hankintojen merkitys kestävässä ruokaketjussa

Hankintojen merkitys kestävässä ruokaketjussa Hankintojen merkitys kestävässä ruokaketjussa Sanoista säästöihin! -Kestävien hankintojen vuosiseminaari 22.03.2013 EkoCentria Anu Arolaakso EkoCentria Tuotamme kestäviin hankintoihin liittyviä viestintä-

Lisätiedot

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa 25.8.2014 Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa sekä terävöittää sen sisältöä ja toteutusta

Lisätiedot

Ikäihmisten perhehoitotulevaisuuden. Tampereella. Välisuomen IKÄKASTE ÄLDRE-KASTE II hankkeen päätösseminaari Tampereella 24.9.

Ikäihmisten perhehoitotulevaisuuden. Tampereella. Välisuomen IKÄKASTE ÄLDRE-KASTE II hankkeen päätösseminaari Tampereella 24.9. Ikäihmisten perhehoitotulevaisuuden palvelumuoto Tampereella Välisuomen IKÄKASTE ÄLDRE-KASTE II hankkeen päätösseminaari Tampereella 24.9.2013 Esityksen sisältö Perhehoito ideasta palveluksi Mitä perhehoidon

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

Kanta-Hämeen kestävän energian ohjelma

Kanta-Hämeen kestävän energian ohjelma en monipuolisista luonnonvaroista lähienergiaa kestävästi, taloudellisesti ja paikallisesti työllistäen en kestävän energian ohjelma Hämeenlinna 30.11.2011 Kestävää energiaa Hämeestä - hanke Toteuttanut

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa.

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. LISÄÄ NAISIA KAUPPAKAMAREIDEN LUOTTAMUSTEHTÄVIIN 12.11.7 Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. Tutkimuksen avulla selvitetään

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Teollisuusneuvos Mika Aalto Elinkeino- ja innovaatio-osasto Strategiset kasvualat-ryhmä 2.9.2014 Teollisuuspolitiikan visio Teollisuuspolitiikan

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

Uusi ohjelmakausi

Uusi ohjelmakausi Uusi ohjelmakausi 2014-2020 Maaseutufoorumi 21.2.2012 Rovaniemi Sivu 1 22.2.2012 Eurooppa 2020-strategia = talous- ja työllisyysstrategia, joka perustuu kolmeen toisiaan täydentävään prioriteettiin 1.

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset. 28.4.2009 Joensuu. Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala

Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset. 28.4.2009 Joensuu. Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset 28.4.2009 Joensuu Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala Metsäsektori Suomessa + Klusteri työllistää suoraan ja välillisesti n. 200 000 työntekijää

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus

Terveyspalvelujen tulevaisuus Terveyspalvelujen tulevaisuus Kansalaisten parissa toteutetun tutkimuksen tulokset Lasipalatsi 10.12.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen kansalaisten parissa koskien terveyspalvelujen

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Tampereen tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Tampereen tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Tampereen tulevaisuusfoorumi 9.2.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa

PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa Järjestämissuunnitelma PPSHP - mistä nyt sovittava? Päivi Hirsso 190402012 Perusterveydenhuollon vahvistaminen perusterveydenhuollon yksiköiden perustehtävänä Terveydenhuoltolain

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia

Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia 8.5.2014 Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous 1900 2014 2030 Biotalous on talouden seuraava aalto,

Lisätiedot

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Biojalostamohanke BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Sunpine&Preem Arizona Chemicals SP Processum Fortum Borregaard Forssa UPM Forchem Neste Oil Kalundborg FORSSAN ENVITECH-ALUE Alueella toimii jätteenkäsittelylaitoksia,

Lisätiedot

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa?

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Vastaa sen pohjalta, millaista Ruotsin paras vanhustenhoito sinun mielestäsi olisi. Yritä pohtia, miten haluaisit asioiden olevan

Lisätiedot

YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI

YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI Maakuntajohtaja Ossi Savolainen Uudenmaan liitto 24.11.2009 UUDENMAAN LIITTO: hyvinvointia ja kilpailukykyä alueelle Uudenmaan liitto on maakunnan kehittäjä luo edellytyksiä

Lisätiedot

E 88/2015 vp Valtioneuvoston selvitys: Kierto kuntoon - Kiertotaloutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma

E 88/2015 vp Valtioneuvoston selvitys: Kierto kuntoon - Kiertotaloutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma E 88/2015 vp Valtioneuvoston selvitys: Kierto kuntoon - Kiertotaloutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma Eduskunnan talousvaliokunta 19.2.2016 Erja Fagerlund TEM/ innovaatio ja elinkeino-osasto Kilpailukyky

Lisätiedot

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT?

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 19.3.2010 Helsinki Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali- ja terveyspalvelujen lähivuosien haasteet

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa Vaikuttajatutkimuksen tulokset LUOTTAMUKSELLINEN Lehdistötilaisuus Lasipalatsi 12.6.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti terveyspolitiikan vaikuttajien

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 LÄHIRUOKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen

Lisätiedot

JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN?

JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN? JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN? Kuntamarkkinat tietoisku 14.9.2016 SOTE-UUDISTUKSEN TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Sote-uudistuksen tavoitteet,

Lisätiedot

KULTU-kokeiluhankkeet

KULTU-kokeiluhankkeet KULTU-kokeiluhankkeet Kestävän kulutuksen ja tuotannon ohjelman Vähemmästä viisaammin tavoitteena on vähentää niin kotien kuin julkisen sektorin ympäristöhaittoja ja kasvihuonekaasupäästöjä. Sen mukaan

Lisätiedot

EAKR -yritystuet 2014-2020

EAKR -yritystuet 2014-2020 EAKR -yritystuet 2014-2020 Infotilaisuus 14.1.2015 Timo Mäkelä / Varsinais-Suomen ELY-keskus 16.1.2015 Ohjelma-asiakirja: yritys- ja innovaatiotoiminta haasteena yksipuolinen elinkeinorakenne, yritysten

Lisätiedot

Ympäristötehokkaan rakentamisen brunssi Ekotehokas kaupunki Jukka Noponen

Ympäristötehokkaan rakentamisen brunssi Ekotehokas kaupunki Jukka Noponen Ympäristötehokkaan rakentamisen brunssi Ekotehokas kaupunki 25.8.2011 Jukka Noponen Haaste: energiankäytön ja päästöjen vähentäminen rakennetussa ympäristössä Kansainväliset ilmastoneuvottelut Ilmasto-

Lisätiedot

ENERGINEN KUNTA - TYRNÄVÄ. Marjukka Manninen, kunnanjohtaja, Tyrnävä

ENERGINEN KUNTA - TYRNÄVÄ. Marjukka Manninen, kunnanjohtaja, Tyrnävä ENERGINEN KUNTA - TYRNÄVÄ Marjukka Manninen, kunnanjohtaja, Tyrnävä Tyrnäväläisten rohkeus ja ennakkoluulottomuus sekä ylpeys asuinympäristöstään ja juuristaan. Ainutlaatuinen kulttuuriympäristö ja maisema

Lisätiedot

EU:n tuleva rr-ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

EU:n tuleva rr-ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto EU:n tuleva rr-ohjelmakausi 2014-2020 Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Aluepolitiikka 2014-2020 Euroopan komission rahoituskehysehdotus 10/2011 336 miljardia euroa, 5,3%

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Aluekehitysjohtaja Varpu

Lisätiedot

2/2002. Kansalaisten käsityksiä Suomen energiatuotannosta keväällä Tutkimus tieto SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ

2/2002. Kansalaisten käsityksiä Suomen energiatuotannosta keväällä Tutkimus tieto SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ Tutkimus tieto 2/2002 Kansalaisten käsityksiä Suomen energiatuotannosta keväällä 2002 SUOMEN AMMATTILIITTOJEN USJÄRJESTÖ Kansalaisten käsityksiä Suomen energiatuotannosta keväällä 2002 Suomen Gallup tutki

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Maaseuturahoituksen uudet tuulet Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.2016 Ylitarkastaja Juuso Kalliokoski Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1

Lisätiedot

Biotalouden kärkihankkeet Maaseutuohjelma Satakunnan ruokaketju

Biotalouden kärkihankkeet Maaseutuohjelma Satakunnan ruokaketju Biotalouden kärkihankkeet Maaseutuohjelma Satakunnan ruokaketju Tiedonvälitys Yritysryhmät Maaseutuohjelma on keskeisin rahoitusmuoto Satakunnan ruokaketjun ja biotalouden kehittämiseen Tavoitteena 100

Lisätiedot

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 7.6.2012 Tausta Kuusi haastateltavaa, joista viisi osallistui keskusteluun jollain tasolla Ikähaarukka 70-83 vuotiaita Aktiivisia ikäihmisiä, käyvät säännöllisesti ikäihmisille suunnatuissa toiminnoissa

Lisätiedot

Tekninen sektori edelläkävijänä kestävien hankintojen edistäjänä? Kehto-verkosto Taina Nikula, YM

Tekninen sektori edelläkävijänä kestävien hankintojen edistäjänä? Kehto-verkosto Taina Nikula, YM Tekninen sektori edelläkävijänä kestävien hankintojen edistäjänä? Kehto-verkosto Taina Nikula, YM 14.4.2016 Julkiset hankinnat hallitusohjelmassa Kannustetaan julkista sektoria hiilineutraaleihin energiaratkaisuihin.

Lisätiedot

Pidämme huolen P IDÄ M ME HUOLEN

Pidämme huolen P IDÄ M ME HUOLEN Pidämme huolen P IDÄ M ME HUOLEN 2 Inergia on monipuolinen energia-alan ammattilainen läheinen, inhimillinen ja lappilaisten tarpeita aidosti ymmärtävä Alkusanat Inergian toiminta-ajatus on selkeä: Inergia-konserni

Lisätiedot

KEHITTÄMISOHJELMA KOHO JA OMAISHOITAJIEN ASEMA. Anneli Kiljunen Omaishoitajat ja läheiset -liiton puheenjohtaja Kansanedustaja

KEHITTÄMISOHJELMA KOHO JA OMAISHOITAJIEN ASEMA. Anneli Kiljunen Omaishoitajat ja läheiset -liiton puheenjohtaja Kansanedustaja KANSALLINEN OMAISHOIDON KEHITTÄMISOHJELMA KOHO JA OMAISHOITAJIEN ASEMA 21.8.2014 1 Anneli Kiljunen Omaishoitajat ja läheiset -liiton puheenjohtaja Kansanedustaja - Sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma neuvonta ja maatalouden ympäristönhoito

Maaseudun kehittämisohjelma neuvonta ja maatalouden ympäristönhoito Maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 - neuvonta ja maatalouden ympäristönhoito Anna Schulman 2.10.2013, Tampere Neuvonta (art. 16) 1/2 Uusi toimenpide maaseutuohjelmassa Tällä kaudella hyviä kokemuksia

Lisätiedot

ZA5209. Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland

ZA5209. Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland ZA5209 Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland FLASH 269 Haluaisin kysyä muutaman kysymyksen, jotka liittyvät yhteiskuntamme muodostavien eri sukupolvien

Lisätiedot

TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI

TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma 2017 - ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI Keskustalla on yhdessä tekemisestä 110 vuotinen perinne. Keskusta rakentaa politiikkansa ihmisen, ei

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA. Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio,

MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA. Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio, MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio, 12.5.2016 ESITYKSEN SISÄLTÖ Helen lyhyesti Kalasataman älykkäät energiajärjestelmät Suvilahden aurinkovoimala

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 hyväksyttiin Euroopan komissiossa virallisesti joulukuun 12. päivänä 2014. Kehittämisohjelmassa

Lisätiedot

Luonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy

Luonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy Luonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy Tarkastellut strategiat Kansainvälisiä ja kansallisia luonnonvarojen

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR)

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014-2020, PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) Tavoitteena luoda yritystoiminnalle paras mahdollinen toimintaympäristö Tuetaan yritysten kasvua, kilpailukykyä ja uusiutumista

Lisätiedot

Huomisen tiennäyttäjä

Huomisen tiennäyttäjä Huomisen tiennäyttäjä 75 huomisen tiennäyttäjä HUOMISEN TIENNÄYTTÄJÄ SKAL on jäsentensä näköinen ja arvostat niitä. Järjestömme valvoo kokoinen, maanteiden tavaraliikenteessä toimivien yritysten ja kuljetusyrittäminen

Lisätiedot

BIOTALOUDEN MAHDOLLISUUKSIA. Saara Kankaanrinta

BIOTALOUDEN MAHDOLLISUUKSIA. Saara Kankaanrinta BIOTALOUDEN MAHDOLLISUUKSIA Saara Kankaanrinta Soilfood Oy, perustaja-, hallituksen jäsen, T&K Qvidja Kraft Ab, perustaja-, hallituksen jäsen BSAG säätiö, perustaja-, hallituksen jäsen Carbon to Soil Ltd,

Lisätiedot

Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto

Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto Tuotteita käyttävistä ihmisistä on tullut parempia mainoksia, kuin perinteisistä medioista Miksi näin on? 3

Lisätiedot

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin!

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015 Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Hienoa nähdä täällä näin paljon osanottajia. Päivän teemana on Kuohuntaa

Lisätiedot

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Rauhala on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Yrityksen perustiedot Omistajat: Ismo ja Miika Takkunen Ismo vastaa tilanjohtaminen

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysryhmä

Sosiaali- ja terveysryhmä Porin seudun kuntarakenneuudistus TOIMEKSIANTO: Sosiaali- ja terveysryhmä Johtopäätökset sosiaali- ja terveyspalveluiden nykytilan arvioinnista Sosiaalipalvelujen visio ja tavoitteet uudessa kunnassa Sosiaali-

Lisätiedot

Wood Valley Suomen puulaakso. Aki Saarinen

Wood Valley Suomen puulaakso. Aki Saarinen Wood Valley Suomen puulaakso M. Sc. Paper Tech. (1991) MBA (2007) 1989-1997 Kymmene / UPM-Kymmene 1997-2011 Valmet / Metso Paper / Metso 2011- Humap Oy Sisältö Lähtö;lanne Näkemyksen avartaminen Wood Valley

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat. Jyväskylä

Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat. Jyväskylä Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat Jyväskylä 28.1.2010 1. Suomen ilmasto- ja energiapolitiikka vuoteen 2020 2. Tulevaisuusselonteko: kohti vähäpäästöistä Suomea 3. Esimerkkejä maakuntien ilmastopolitiikasta

Lisätiedot

Ympäristöministeriö rakentamassa vihreää kasvua

Ympäristöministeriö rakentamassa vihreää kasvua Ympäristöministeriö rakentamassa vihreää kasvua YM uusi strategia ulos elokuussa 2014 Toiminta-ajatus: Kestävää elinympäristöä ja vihreää kasvua rakentamassa. Mitä YM:n vihreän kasvun rakentaminen tarkoittaa?

Lisätiedot

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle STRATEGIA 2016-2018 Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle 19.11.2015 1 STRATEGISET TAVOITTEET 2016-2018 VISIO 2020 MISSIO ARVOT RIL on arvostetuin rakennetun ympäristön ammattilaisten verkosto.

Lisätiedot

Metsä- ja puuala. Hämeen alueellinen verkostopäivä Tapani Pöykkö

Metsä- ja puuala. Hämeen alueellinen verkostopäivä Tapani Pöykkö Metsä- ja puuala Hämeen alueellinen verkostopäivä 20.1.2016 Tapani Pöykkö Hämeen metsävarat Metsätalousmaata on Kanta- ja Päijät-Hämeessä kaikkiaan noin 620 000 hehtaaria, joista valtaosa on yksityisten

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus Työpaja 4 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle 15.4.2015 Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen Tutkinnon

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

Elintarvikealan TKI-foorumi. Satakuntaliitto

Elintarvikealan TKI-foorumi. Satakuntaliitto Elintarvikealan TKI-foorumi Satakuntaliitto 24.3.2016 Maakunnallinen alue-ennakointi Satakurssi hanke (1.12.2015-31.10.2017) alue-ennakoinnin ja edunvalvonnan kehittäminen Tavoitteena Tiivistää maakunnan

Lisätiedot

Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti. Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli

Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti. Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli 19.1.2016 Kärkihanke 1: Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

Ruokamaa Pohjanmaaseminaari. - Matriket Österbottenseminarium

Ruokamaa Pohjanmaaseminaari. - Matriket Österbottenseminarium Ruokamaa Pohjanmaaseminaari - Matriket Österbottenseminarium ruokakulttuuriasiamies/ ombusdsman för matkultur Anni-Mari Syväniemi Maaseutuyrittäjyyyslinja/ 1 Ruoka ei ratkaise kaikkea, mutta ilman ruokaa

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

ENERGIAYHTIÖN NÄKÖKULMIA AURINKOENERGIASTA. AURINKOSÄHKÖN STANDARDOINTI, SESKO Atte Kallio,

ENERGIAYHTIÖN NÄKÖKULMIA AURINKOENERGIASTA. AURINKOSÄHKÖN STANDARDOINTI, SESKO Atte Kallio, ENERGIAYHTIÖN NÄKÖKULMIA AURINKOENERGIASTA AURINKOSÄHKÖN STANDARDOINTI, SESKO Atte Kallio, 20.9.2016 ESITYKSEN SISÄLTÖ Helen lyhyesti Suvilahden ja Kivikon aurinkovoimalat PPA-uutuus Muuta aurinkoenergiaan

Lisätiedot

Energia- ja ilmastostrategian lähtökohdat ja tavoitteet. ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 28.1.

Energia- ja ilmastostrategian lähtökohdat ja tavoitteet. ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 28.1. Energia- ja ilmastostrategian lähtökohdat ja tavoitteet ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 28.1.2016 Kärkihanke 1: Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti

Lisätiedot

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO/MBY Puuta liikkeelle ja luontopolitiikkaa luottamuksella seminaari 14.10.2015

Lisätiedot

Vastuullinen ja rohkea Säkylä. Säkylän kuntastrategia

Vastuullinen ja rohkea Säkylä. Säkylän kuntastrategia Vastuullinen ja rohkea Säkylä Säkylän kuntastrategia Kunnanhallitus 21.11.2016 Kunnanhallitus 29.11.2016 Kunnanvaltuusto 12.12.2016 SISÄLLYS Esipuhe 1 TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT 5 2 VISIO 2030 6 3 STRATEGISET

Lisätiedot

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta Teknotarinoita Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta www.visiolehti.fi 1 Hyvinvointia Suomelle Teknologiateollisuus on Suomen tärkein vientiala. Teknologiayritykset toimivat

Lisätiedot

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunnallishallinto on kansainvälinen menestystarina. Kunnat järjestävät kansalaisten hyvinvointipalvelut

Lisätiedot

Keski- ja Itä-Suomen MTK yhdistysten luottamushenkilöneuvoston koulutus- ja neuvottelupäivät Kylpylähotelli Peurunka

Keski- ja Itä-Suomen MTK yhdistysten luottamushenkilöneuvoston koulutus- ja neuvottelupäivät Kylpylähotelli Peurunka Katsaus maan ja maaseudun tilanteeseen ja tulevaisuuteen Keski- ja Itä-Suomen MTK yhdistysten luottamushenkilöneuvoston koulutus- ja neuvottelupäivät Kylpylähotelli Peurunka 31.1.2014 Lähtökohdat vuodelle

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

VESIHUOLTO 2016 PÄIVÄT

VESIHUOLTO 2016 PÄIVÄT VESIHUOLTO 2016 PÄIVÄT MAA JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ JUHA NIEMELÄ 8.6.2016 1 Sininen biotalous kasvua vesiluonnonvarojen kestävästä hyödyntämisestä ja vesiosaamisesta Maapallon väestö vuonna 2030 noin 9

Lisätiedot

Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö

Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö 22.1.2013 Tänään kuulette... 1. Riistatiedon merkityksestä riistakonsernin strategiassa riistatieto

Lisätiedot