Uusihonko ENERGIA. Seuraavan eduskunnan. ei tule päättää uusista ydinvoimaloista, vaan kehittää uusiutuvan energian tuotantoa. Tärkeintä on energian

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Uusihonko ENERGIA. Seuraavan eduskunnan. ei tule päättää uusista ydinvoimaloista, vaan kehittää uusiutuvan energian tuotantoa. Tärkeintä on energian"

Transkriptio

1 Hannu Uusihonko Hannun tukiryhmä Hannu Uusihongon eduskuntavaalilehti 2015 Perusturvaa pitää selkeyttää Vanhustenhoidossa panostettava omais- ja perhehoitoon Lapsiperheiden lähipalvelut säilytettävä YRITTÄJYYS Satakunnan yrityksille on taattava mahdollisuudet luoda huomisen menestystuotteita. Työttömyys voidaan ratkaista pienten ja keskisuurten yritysten voimin, kunhan annamme yrityksille siihen kannustavan mahdollisuuden. ENERGIA YMPÄRISTÖ Seuraavan eduskunnan Kestävän kehityksen Tärkeintä on energian Me suomalaiset viljelijät ei tule päättää uusista ydinvoimaloista, vaan kehittää uusiutuvan energian tuotantoa. saatavuuden turvaaminen, kilpailukykyinen hinta ja ympäristöpäästöjen vähentäminen. mukainen monimuotoinen metsätalous on Suomen vahvuus tänään ja myös tulevaisuudessa. noudatamme jo nyt EU:n tiukimpia ympäristöehtoja, sen arvostus pitää näkyä myös tuottajahinnoissa. TOIMIVA TERVEYSKESKUS KOTIMAINEN RUOKA KUNNIAAN EUROOPPA 2020

2 Hannu Uusihongon eduskuntavaalilehti 2015 Kuka on Hannu Uusihonko? O len maaseutuyrittäjä ja maaseudun kehittäjä Satakunnan Honkajoelta. Perheeseeni kuuluvat vaimoni Lea sekä Suomen pystykorvat Hilla ja Kömö. Lea työskentelee julkisessa terveydenhuollossa plastiikkakirurgina Töölön sairaalassa Helsingissä. Koulutukseltani olen maatalous- ja metsätieteiden maisteri. Pääaineeni oli kansantaloudellinen metsäekonomia ja sivuaineina liiketiede sekä metsien arviointi. Opiskelunäkökulmani selittänee luontaisen mieltymykseni tutkia asioita hieman suurempina kokonaisuuksina kansantalouden kannalta ja siten yrittää ennakoida monipuolisesti tulevaa. Jääkäristä tulenjohtopäälliköksi Sotilasarvoltani olen reservin luutnantti. Olen aina arvostanut suomalaisen sotilaskoulutuksen tasoa ja merkitystä kansallisen itsetunnon ja turvallisuuden kohottajana. Olen valmis kansanedusta- jana avaamaan keskustelun Panssariprikaatin toimintojen siirtämisestä Niinisaloon. Opiskeluaika Helsingissä Helsingin Yliopistossa toimin maa- ja metsäylioppilaiden liiton hallituksessa vastaten opiskelijoiden liikunnallista palveluista. Lisäksi opiskeluaikaani liittyi vahvasti Satakuntalaisessa Osakunnassa toimiminen Maanviljelyä ja maaseutuyrittämistä ympäristön ehdoilla Sukutilan lunastin vuonna 1993 ja olen siitä asti toiminut osa-aikaisena maanviljelijänä. Vuonna 1995 siirryin luonnonmukaiseksi viljelijäksi. Myöhemmin olen saanut perehdyttää myös uusia viljelijöitä luomun saloihin. Ensimmäisen osakeyhtiön perustin vuonna 1995 ja seuraavat kaksi 1999, joten siitä alkoi myös toiminta laajemmin maaseutuyrittäjänä. Palattuani opiskelujen päätyttyä Helsingistä Satakuntaan vuonna 1998 aloin miettiä paikallisia kehittämistarpeita. KUVA: JUHA SUNI Ensimmäinen EU-hankkeeni oli ekologisen rakentamisen kehittäminen, jonka seurauksena syntyivät ekomökit Lauhanlinna ja Honkalinna Lauhavuoren kansallispuiston kupeeseen. Seuraava projektini oli lihateollisuuden sivutuotteiden vaihtoehtoisten hyötykäyttömuotojen kartoittaminen. Siitä lähtivät liikkeelle orgaanisten luomulannoitteiden ja biodieselin tuotteistamiset sekä agroekologisen toimintamallin kehittäminen. Satakunnan kehittämistä Prizztech Oy:n ja Työtehoseuran joukkueissa Luomulannoitteiden kehittämisessä tutustuin Prizztechin toimintaan. Aloimme suunnitella yhteishanketta Satakunnan Energiatoimiston kanssa Pohjois-Satakunnan energiaosaamisen kohottamisesta paneutuen erityisesti Honkajoen teollisuusalueen, Kirkkokallion, elintarviketeollisuuspuiston energiankäyttöön liittyviin erityiskysymyksiin. Myönteisen hankepäätöksen myötä aloitin energiaosaaja-hankkeen projektipäällikkönä vuonna Tässä yhteydessä perustimme myös Prizztech Oy:n Kankaanpään toimiston, joka edelleen toimii Satakun- Tutkin asioita kokonaisuuksina ja haluan ennakoida tulevaa. nan kehittämistyön parissa Pohjois-Satakunnan Kehittämiskeskus Oy:n kumppanina. Seuraavaksi innostuimme tavoittelemaan valtakunnallista KESSELI-hanketta, jonka tarkoituksena oli tuoda esille kierrätysravinteiden hyödyntämisen mahdollisuuksia sekä lähienergian tuottamisen positiivisia vaikutuksia aluetalouteen. Tässä paljon julkisuutta saaneessa hankkeessa kävimme läpi myös hajaasutusalueiden kalkkistabiloitujen jätevesien kierrätyksen mahdollisuuksia energia- ja ympäristöpelloille. Tämä ajat- telumalli tekisi kaivolietteistä arvokkaita lannoitteita eikä nykyajattelun mukaisia ongelmajätteitä. Tälläkin saralla riittää vielä eduskunnassa töitä uudenlaisen kierrätysajattelun omaksumiseksi. Siirryin syksyllä 2007 vahvistamaan Työtehoseuran bioenergiatiimiä. Aluksi perehdyin maatalouden energiaohjelman sisältöön ja siihen liittyvän koulutuksen suunnitteluun. Näistä lähtökohdista valmistelimme valtakunnallista koordinointihanketta, jonka saimme kilpailutuksen jälkeen Työtehoseuralle. Pienten seutukuntien kehittämistä Food Park Oy:n matkassa Olen ollut Food Park Oy:n pienomistaja vuodesta 2008 ja hallituksen jäsen vuodesta Vuoden 2010 alusta aloitin yhtiön toimitusjohtajana. Yhtiön omistajina on lähinnä elintarvikealan yrityksiä Pohjois-Satakunnasta ja Etelä-Pohjanmaalta. Food Park Oy on perustettu vuonna 2007 ja sen tehtäväkenttään kuuluvat alan yritysten kilpailukyvyn edistäminen tutkimuksen, tuotekehityksen ja yhteistyön keinoin. HANNUN CV 2009 Toimitusjohtaja, FP Food Park Oy 1999 Hallituksen puheenjohtaja, Kiinteistö Oy Lauhanlinna 1999 Toimitusjohtaja, Clean Energy Oy Finland 1995 Toimitusjohtaja, Uusihonko Oy 1993 Maa- ja metsätalousyrittäjä Projektipäällikkö, Työtehoseura Projektipäällikkö, Satakunnan Energiatoimisto, Prizztech Oy Projektipäällikkö, Pohjois-Satakunnan erikoisviljelyn kehittämisosuuskunta Huoltomies, apulaisisännöitsijä, Satalinnan Säätiö Kansainvälinen työharjoittelu, Western Pulp Ltd. ja Jussi Koverola Ltd., Kanada Useita kesätöitä, muun muassa sahalla, turvetuotannossa, sijaisopettajana ja metsätyöntekijänä, rakennus- ja kirvesmiehenä. Koulutus MMM, Metsänhoitaja, Helsingin yliopisto ylioppilas, laudaturin paperit, Honkajoen lukio Täydennysopinnot 2008 Maatilojen energiaratkaisut, Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu 2000 Metsä- ja puualan kehittäjäkoulutus, Helsingin yliopisto 1999 EU-projektien projektipäällikkö -koulutus, Helsingin kauppakorkeakoulu 1994 Yritystalouden koulutusohjelma, Helsingin yliopisto Yhdistystoiminta Honkajoen Lions Clubin hallituksen jäsen 2002 Honkajoen Yrittäjien hallituksen jäsen 1998 Honkajoen Yrittäjät puheenjohtaja 2006 Satakunnan Yrittäjien hallituksen varajäsen 2004 Keskustan Satakunnan piirin varapuheenjohtaja 2008 Keskustan yrittäjäasiain neuvottelukunnan, työvaliokunnan jäsen 2009 Pohjois-Satakunnan Kehittämiskeskus Oy hallituksen jäsen 2010 Sotilasarvo Reservin luutnantti Kielitaito suomi (äidinkieli), englanti (sujuva), ruotsi (sujuva), saksa (huono)

3 A SUNI Hannu Uusihonko: Uskon yrittävään, osaavaan ja oikeudenmukaiseen Suomeen S inulla, arvoisa äänestäjä, on paljon pohdiskeltavaa näiden eduskuntavaalien alla. Minä uskon siihen, että hyvä tulevaisuus luodaan pitkäjänteisellä yhteistyöllä ja ymmärryksellä. Kaikkea ei voida mitata rahassa, vaan ihmisyydelle on löydyttävä oma paikkansa jokaisessa hetkessä ja päätöksenteossa. en Visiossani Satakunta on Park energia- ja elintarvikealojen innovaatiokeskittymä, joka panostaa vaihtoehtoisten Oy:n 2008 energiantuotantojärjestelmiodesta en sekä terveyttä edistävien sta elintarvikkeiden tutkimus- ja johtuotekehitystoimintaan. na on n yri- Yrittäjyys ja osaaminen nnasta Satakunnassa Food Yrittäjyys on aina toiminut vuon- Suomessa liikkeelle laittavana kentvoimana ja useimmiten juuri tysten yrittäjät ovat reagoineet ja inen sopeuttaneet toimintansa enityksen ch Oy simmäisinä toimintaympäristön merkittävimpiin muutoksiin. Tulevaisuuden haasteet liittyvät suomalaisen kilpailukyvyn ylläpitämiseen osaamisen kautta. Uudet innovaatiot syntyvät osaamisesta niin yrittäjien kuin työntekijöidenkin oivaltamana. Tutkimus- ja tuotekehitykseen on panostettava selkeästi enemmän ja myös pääkaupunkiseudun ulkopuolella oleville yrityksille on taattava mahdollisuudet luoda huomisen menestystuotteita. Työttömyys tulee olemaan yksi seuraavankin hallituskauden tärkeimmistä kysymyksistä. Uskon pienten ja keskisuurten yritysten työllistämispotentiaaliin, kunhan annamme yrityksille siihen kannustavan mahdollisuuden. Sisäisen yrittäjyyden merkityksen ymmärtäminen on meille kaikille suuri mahdollisuus. Äänestä nyt tulevaisuutesi ja hyvinvointisi puolesta. Energiapolitiikan merkitys kasvaa Suomen energiapolitiikalla on kolme peruslähtökohtaa: energia, talous ja ympäristö. Keskeisellä sijalla ovat siis energian saatavuuden turvaaminen, energian kilpailukykyinen hinta sekä syntyvien ympäristöpäästöjen pitäminen vähintään kansainvälisten sitoumusten rajoissa. Suomessa päätettiin istuvan eduskunnan toimesta kerralla kahdesta uudesta ydinvoimalasta ja se leimasi meidät yhdeksi maailman ydinvoimamyönteisemmäksi kansaksi. Seuraavan eduskunnan ei tarvitse päättää uusista ydinvoimaloista, vaan nyt pitää luoda ekologisesti kilpailukykyinen uusiutuvan energiantuotantokonsepti. Voimavarat tulee suunnata uusiutuvan energian tuotannon kehittämiseen. Tarvitsemme luovaa ajattelua asunto- ja teollisuusalueiden kaavoituksiin energiatehokkuuden lähtökohdista. Päätös on meidän kaikkien yhteinen ja uuden ajattelun siemen on kylvettävä viimeistään näissä vaaleissa. Huoli yhteisestä elinympäristöstä Meillä on vastuu toisistamme sekä luonnosta. Toimintamme pitää olla sellaista, että voimme palauttaa elinympäristömme, sitä hieman lainattuamme, edelleen elinvoimaisena seuraaville sukupolville. Viimeistään nyt meidän on herättävä ymmärtämään, mitä on kestävä kehitys ja vastuu ympäristöstä. Me viljelijät noudatamme jo EU:n tiukempia ympäristöehtoja, mutta sen arvostaminen ei vielä näy tuottajahinnoissa. Olemme eurooppalaisessa hintakuopassa maailman puhtaimpien elintarvikkeiden ja maataloustuotteiden osalta. Sinä päätät näissä vaaleissa myös elinympäristömme ja etenkin pienten seutukuntien tulevaisuudesta. Kaikkea ei voida mitata rahassa, vaan ihmisyydelle on löydyttävä paikkansa jokaisessa hetkessä ja päätöksenteossa. na ja o MIELESTÄNI HANNU Yhteistyökumppaneiden ja tukijoiden mielipiteitä Hannusta. YRITTÄJIEN PUOLESTA SITOUTUNUT TEKIJÄ OSAAVA VAIKUTTAJA Hannu Uusihonko on yrittäjyyden asiantuntija ja vahva vaikuttaja. Hannu on tehnyt todeksi monia merkittäviä asioita pkyritysten kehittämiseksi. Järjestötoimijana Hannu on jakanut osaamistaan ja aikaansa elinkeinotoiminnan kehittämiseksi koko maakunnassa. Pyyteetön työ ja rehellinen toiminta takaavat Hannun menestyksen erityisesti valtakunnan politiikassa. Hannun ajatukset ja toiminta lähtevät asiapohjalta. Hannu on todella uusiutuvaa energiaa eduskuntaan. Voin suositella! Seppo Rantanen, Pori Hannu on todellinen Talkoo-Tauno! En tunne ketään niin vahvasti Satakuntaan sitoutunutta kuin Hannu on. Hannun sitoutuminen on sitä, että hän jaksaa aina miettiä seutukunnan parasta ja tehdä talkoita ihmisten hyväksi. Hannu käärii hihat ja tekee töitä yhteisen hyvän eteen ilman, että hän saisi siitä palkkiota. Vaatimattomana miehenä hän ei edes tuo ilmi, missä kaikessa hän on taustalla vaikuttanut. Jos haluamme, että kivikylässä on asiamies, joka jaksaa painaa töitä hyvinvointimme eteen on Hannu Oikea ja Todellinen vaihtoehto. Nina Rajamäki, kaupunginvaltuutettu, Kankaanpää Hannu perehtyy asioihin perinpohjaisesti, jopa hyvän tutkijan tarkkuudella. Hän ei kaihda kovaakaan työtä, vaan selvittää faktat ja näkökulmat. Pidän tätä tärkeänä ominaisuutena, sillä tieto ja osaaminen tuovat vaikutusvaltaa myös kansanedustajan työssä. Ja jos joskus on tarvetta pitkille puheille, pyskuva: SANNA SCHILDT tyy Hannu taatusti myös siihen. Jussi Lankoski, Itämeren suojelun ekonomian professori, Helsingin Yliopisto

4 Hannu Uusihongon eduskuntavaalilehti 2015 Terveydenhuollon tulevaisuus Timo Kaunisto Kansanedustaja Suomen Keskustan varapuheenjohtaja VIHREÄÄ KASVUA JA VAPAUTTA VALINNOILLE Keskustalainen Suomi on vihreän talouden edelläkävijämaa. Yhdistämällä huippuosaamisemme ja runsaat uusiutuvat luonnonvaramme avulla voimme luoda hyvinvointia ja vaurautta kestävällä tavalla. Yrittäjyyden ja vihreän kasvun avulla on mahdollista kuoroa umpeen julkisen talouden miljardiaukko. Suomessa on synkistelty tärkeän tukijalkamme metsäteollisuuden takkuamista. Metsäteollisuuden kapasiteetista on ajettu viidennes alas, mutta näen tässä suuren mahdollisuuden. Metsäteollisuuden luova tuho vie oikein johdettuna uuteen puurakentamisen, älypaperien ja pakkausten sekä uuden energian kultakauteen. En epäile hetkeäkään, etteivätkö metsät osoittautuisi edelleen Suomen pelastukseksi. Ruoka, energia ja ympäristö muodostavat kohtalon yhteyden, jossa tarvitaan myös modernia talonpoikaista politiikkaa. Tarvitaan ratkaisuja, joissa kierrätyksen, uusien energiamuotojen ja ruoantuotannon ekonomiat ruokkivat toisiaan. Meidän keskustalaisten pitää olla etulinjassa rakentamassa vihreän talouden uutta maailmaa. Meidän tehtävämme on olla rohkeita ja katsoa eteenpäin uusien ratkaisujen suuntaan. Omavarainen ruoka- ja energiatuotanto on mahdollista toteuttaa ympäristön hyvinvoinnista tinkimättä. Maaseutua tarvitaan maailmassa enemmän kuin koskaan ja silti Suomessa valloille pyrkivät häikäilemättömät tiivistämis- ja keskittämispyrkimykset. En lähde siitä, että maaseutu keskuksineen olisi pidettävä asuttuna joka kolkkaa myöten väkisin tai että muuttoliike olisi väkivalloin pysäytettävä. Suunnitelmallisuuttakin tarvitaan, mutta sellainen yhteiskunta, joka määrittää miten ja missä saa asua, on totalitaristinen. Asutuksen hajautuminen tuottaa toki myös ongelmia ja säätelyä tarvitaan. Mutta eikö riitä, että asujalta vaaditaan yhtäläistä ympäristökuormitusta kaikkialla maassa? Kun tietyt ehdot täyttyvät, ei pitäisi olla merkitystä sillä, missä asuu. Itse asiassa ilmastonmuutoksen kannalta energiaa tuottavaksi muuttunut omakotitalo näyttää yhä realistisemmalta ratkaisulta. Asumisen tiiviyttä ihaileva poliitikko vaikuttaa juuri nyt yhtä älykkäältä kuin lankapuhelinverkkoa ihasteleva insinööri ensimmäisten kännyköiden tarjoutuessa markkinoille vuonna Maankäytön määräyksiä ja maakuntakaavoitusta kiristetään ylhäältä ohjaten kaiken aikaa. Kunnilla pitäisi olla aina ykkösoikeus oman maa-alueensa käytön suunnitteluun. Ilmastonmuutoksen torjuminen on aikamme suurimpia haasteita, mutta sen varjolla ei ole oikein tehdä raskaan sarjan betonipolitiikkaa. Maankäyttöpolitiikan näkemyserot puolueiden välillä on tehtävä vaalien alla näkyväksi kaikkialla Suomessa. Tämä näyttää jäävän Keskustan ja keskustalaisten ehdokkaiden tehtäväksi. Tärkeintä on, että politiikka ei jähmety paikoilleen. On luotava näköala tulevaisuuteen ja tehtävä johdonmukaista, uutta vihreän kasvun politiikkaa. Keskustan taito keskittyä asiapolitiikkaan ja laajalla rintamalla valmisteltu kattava vaaliohjelma antavat meille vahvan kivijalan hakea ajatuksillemme kannatusta ja politiikallemme uutta valtakirjaa huhtikuussa koittavissa vaaleissa. V appuna voimaan tuleva uusi terveydenhuoltolaki lisää potilaan mahdollisuuksia valita terveydenhuollon palveluja yli kuntarajojen. Uuden lain tarkoituksena on vahvistaa perusterveydenhuoltoa ja edistää hyvinvointia, terveyttä sekä terveyspalvelujen saatavuutta ja tehokasta tuottamista. Lailla halutaan myös varmistaa perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon tiivis yhteistyö ja asiakaskeskeisyys. Uudistuksen yhteydessä arvioidaan myös terveydenhuollon ja sosiaalihuollon yhteisiä rakenteita. Arvokas perusterveydenhuolto Toinen merkittävä perusterveydenhuollon linjaus on Toimiva terveyskeskus -ohjelma. Sen tavoitteena on terveyshyödyn tuottaminen. Painopistealueina ovat pitkäaikaissairaudet, potilaan asema vahvistaminen ja terveyskeskusten muodostuminen vetovoimaisiksi työpaikoiksi. Terveyskeskus ei houkuttele nuoria lääkäreitä arvostusvajeen vuoksi. Nuoriin vetoavat ja samalla hieman asenteitakin muokkaavat television lääkärisarjat kuvaavat teho- osastoa, muodonmuutosta plastiikkakirurgian keinoin tai akuuttia ensihoitoa. Erikoissairaanhoidon lääkärinä arvostan toimivaa perusterveydenhuoltoa. Mielestäni hyvin toimiva terveyskeskus ennaltaehkäisee ja tunnistaa sairauksia varhaisessa vaiheessa sekä huolehtii pitkäaikaissairauksista. Terveyskeskuksen ajanvarauksen on oltava sujuvaa. Terveydenhoitajat ja sairaanhoitajat ovat siirtyneet ensilinjaan ottamaan vastuun hoidon tarpeen arvioinnista. Hoitaja arvioi puhelimessa, saako potilas ajan lääkärille, terveydenhoitajalle vai kotihoito-ohjeet. Terveyskeskuksissa on siirrytty lääkäri-hoitajatyöparityöskentelyyn. Tämä toimintamalli sopii erityisesti pitkäaikaissairaiden hoitoon. Pitkäaikaispotilaat hyötyvät erityisesti suunnitelmallisesta hoidosta ja sen keskittämisestä, sillä voidaan välttää kalliita erikoissairaanhoidon osastohoitoja ja päivystyslähetteitä. Keikkalääkärit paikkaavat terveyskeskusten lääkärivajetta, mutta harvoin sitoutuvat pitkäjänteiseen työhön väestön terveyden edistämiseksi. Tässä tilanteessa terveydenhoitajat ja sairaanhoitajat usein muodostavatkin hoidon jatkuvuuden. Hyvin toimiva terveyskeskus ennaltaehkäisee ja tunnistaa sairauksia varhaisessa vaiheessa sekä huolehtii pitkäaikaissairauksista. Yhteistyöllä uutta vahvuutta Mielestäni perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon ei pidä kilpailla keskenään, sillä kummallakin on oma tehtävänsä ja ne täydentävät toisiansa. Terveyskeskuksissa toimivat yleislääketieteen erikoislääkärit muodostavat perusterveydenhuollon perustan. Osa erikoissairaanhoidon palveluista voidaan tarjota perusterveydenhuollon yhteydessä erikoislääkärin vastaanottoina tai pientoimenpiteinä. Eri alojen erikoislääkäreiden vastaanottojen myötä vahvistetaan terveyskeskusten erityisosaamista ja tuetaan erityisesti nuorten lääkärien työtä. Erikois- sairaanhoidon näkökulmasta jatkohoitopaikan järjestyminen kotipuolesta on tärkeää, joskus neljännes osastomme potilaista odottaa jatkohoitopaikkaa. Väestön ikääntyessä tarvitsemme parempia terveyttä ja hyvinvointia edistäviä toimia. Kansanterveysongelmat ja kansansairaudet voidaan saada kuriin sitouttamalla potilaat omahoitoon aktiivisesti ja tunnistamalla terveysriskit ajoissa. Olennaista on myös muistaa, ettei mikään hoitomalli voi toimia ellei terveydenhuollossa ole riittävästi osaavaa ja motivoitunutta henkilökuntaa. LEA PULLIAINEN plastiikkakirurgian erikoislääkäri, Töölön sairaala, Helsinki

5 MENESTYS ON YRITYSTEN KILPAILUKYVYSSÄ Kun kuulee viestejä maailmalta, tuntuu oikein turvalliselta tehdä ruokaa Suomessa. Päättäjillä on Hannu Uusihonko ja Timo Rapila ovat tehneet yhdessä kehitystyötä, joka on auttanut yritykset kasvuun ja työllistänyt satakuntalaisia. maa. Heillä on aivan eri kustannustaso, joten yhtälö ei ole helppo. haasteensa pitää Suomi konstilla millä hyvänsä houkuttelevana. Suomi on kasvavalle yritykselle kallis maa, mutta monessa suhteessa se on hyväksyttävää. Silti verotus on pidettävä sillä tasolla, että elämä säilyy täällä, sanoo Timo Rapila. Verotuksella on väliä Timo Rapila on huolestunut verokeskusteluista. Monet tahot ovat sitä mieltä, että veroja pitää kerätä enemmän ja enemmän. Pääomia ja sukupolven vaihdoksia pitäisi verottaa, vaikka osinkoverojen nosto tutkitusti pienentää verotuloja. Nykyään on kovin helppo perustaa firma maailmalle. Monet siirtävät jo nyt konttorit Viroon tai muualle, missä on yrityksille edullisempi verotus. Kilpailijoita on kaikkialla emmekä me Suomessa saa olla huonossa asemassa kuin muut. Kannattaa tarkkailla esimerkiksi Puolaa, joka on nouseva Kehittyvää toimintaa Myös Viron nousuun Timo Rapila uskoo. Hänellä on 20 vuoden kokemus yritystoiminnasta Tarttossa. Viron Grüne Fee -yhtiöllä on hallussaan lähes kokonaan Baltian ruukkuvihannesmarkkinat. Siellä rahat voi investoida ennen veroja, kun täällä maksetaan ensin verot ja investoidaan vastaan sitten. Avainasemassa on yrityksen kehittäminen. Hannu on tosi mestari, kun puhutaan yritysten kehittämisestä. Hän on selvittänyt ja tuonut yrittäjille oikeat tietolähteet sekä järjestänyt sopivat tapaamiset. Näin sen pitää ollakin, kun laajemmin katsoo kilpailukykyä Suomen mittakaavassa. On hienoa, että löytyy joku, joka paneutuu asioihin. Hannu on monessa asiassa ennakkoluuloton. Hannun oivalluksia ovat muun muassa bioenergian tuotanto ja sivutuotteiden talteenotto, joita hyödynnetään muun maussa Kirkkokallion teollisuusalueella. PIENET KUNNAT JA KUNTATALOUS Yleisesti pienten kuntien kannalta on tärkeää, että Keskusta pysyy hallituksessa. Oleellista on nimenomaan alueellistaminen jatkuminen. Näin saadaan mahdollisuuksia maakuntiin ja tälle seutukunnalle. Karvialainen Sami Laitila tuntee pienten kuntien arjen. Keskustan olisi hyvä säilyä hallituksessa pakkoliitospelonkin takia. Vain Keskusta kannattaa itsenäisiä kuntia tai vapaaehtoisia kuntaliitoksia, ei pakkoliitoksia, toteaa Sami Laitila painokkaasti. Kuntien talouden näkökulmasta keskeistä on velvoitteiden ja rahoituksen tasapaino. Kuntien talouden näkökulmasta keskeistä on nyt ja tulevaisuudessa velvoitteiden sekä rahoituksen tasapaino. KUVA: JUHA SUNI Sami Laitila, Hannu Uusihonko ja Keskustan varapuheenjohtaja Annika Saarikko Karvian vaalimarkkinoilla. Jos valtio lisää kunnille velvoitteita palveluiden järjestämiseen, samassa suhteessa pitäisi lisätä myös rahoitusta. Eli tämä pitäisi saada balanssiin, jotta kuntataloudet pysyisivät tasapainossa. Sami Laitilan kantaa huolta myös opetuksen puolesta. Näen tärkeänä, että Keskusta saa tulevassa hallituksessa opetusministerin salkun. Vain niin voidaan turvata koulutusasteet alimmasta ylimpään tasoon asti tasapuolisesti maakuntien kesken. Tarkoitan tällä Satakunnassa kaikkea koulutusta peruskuntien kyläkouluista Yliopistokeskukseen asti. Laaja-alainen osaaja Sami Laitilan mielestä Hannu Uusihongon vahvoin ominaisuus on laaja-alainen osaaminen. Hannulla on tietämystä ja ammattitaitoa yrittäjyyden, maatalouden ja uusiutuvan energian osa-alueilla. Eli kaikkia niitä mitä nyky-yhteiskunta tarvitsee kehittyäkseen kestävästi kohti tulevaisuutta. Hannulla on erinomainen kyky innovoida ja yhdistää alueen vahvuuksia esimerkiksi energiassa ja lähiruuassa. Hannu on helposti lähestyttävä ihminen, jolla on vahva kyky omaksua yhteiskunnallisia asioita. Lauhansarven luontomatkailukeskus Lauhanvuorentie 490, ISOJOKI puh. (06) Timo Rapilan perheen yritykset työllistävät 300 henkeä. Kasvihuoneita on Satakunnassa ja VarsinaisSuomessa sekä Baltiassa. Vihreä Keiju -merkkiset salaatit, kurkut ja yrtit sekä Champ-herkkusienet ovat tuttuja kaupan hyllyiltä. a u p a i s n E n e e s u u p ai k n i k ö M Kankaanpääntie 374, Honkajoki Kankaanpääntie 374, Honkajoki Kankaanpääntie 372, Honkajoki Kankaanpääntie 374, Honkajoki vatajankosk i.fi tavara- ja henkilöliikennettä

6 Hannu Uusihongon eduskuntavaalilehti 2015 Paikallista ja uusiutuvaa energiaa Paikalliset hankkeet energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian edistämiseksi tuo synergiaetuja yhteistyössä toimiville yrityksille. Prizztech Oy, jossa Hannu Uusihonko toimi neljä vuotta, toimii uusituvan energian parissa. Energiahankkeita toteutti Satakunnan Energiatoimisto, joka on osa Prizztech Oy:tä. Esimerkiksi Honkajoen Kirkkokallion kehittämishankkeet ovat tuoneet alueelle lisää energiatehokkuutta. Siellä on hyödynnetty hukkalämpöä ja saatu ravinnekiertoa alkuun. Toivottavasti synergiaetujen myötä olemassa olevat yritykset vahvistuvat ja uusia toimijoita tulee lisää. Olemme myös selvittäneet etanolivalmistusta, biokaasutusta, olemme olleet mukana voimalaitoshankkeessa ja viimeisimpänä tehneet taustaselvityksiä tuulivoiman hyödyntämiseksi. Hannu on hyvin idearikas kaveri, kertoo entinen työkaveri, projektijohtaja Esa Merivalli. Esa Merivallin mukaan uusiutuva energian käyttö lisääntyy ja energiatehokkuus korostuu kaikessa toiminnassa yhä enemmän. Energian hinta nousee edelleen. Suomi on sitoutunut EU:n päästöjen vähentämiseen ja uusiutuvan energian käytön lisäämiseen. Yhtään kiveä ei voida jättää kääntämättä, vaan kaikkien uusiutuvien energiamuotojen mahdollisuudet tulee hyödyntää, jotta tavoitteisiin päästään. Toisaalta myös Kaikkien uusiutuvien energiamuotojen mahdollisuudet tulee hyödyntää innovatiivisesti. kiristyvät rakentamismääräykset tuovat uusia haasteita ja mahdollisuuksia. Energiatehokkaan rakentamisen myötä passiivi- ja matalaenergiatalojen tarvitsema lämpöenergia on erittäin vähäistä. Aurinkoenergiankin hyödyntäminen lämmön ja sähkön tuotannossa alkaa olla realistista. Bioenergiaa jätteistä Biokaasutoimiala ratkoo energiantuotannon lisäksi biojäteongelmaa. Suomalainen lainsäädäntö ja maatalouden tukipolitiikkaa laahaa vielä perässä, arvioi VamBio Oy:n toimitusjohtaja Kaisa Suvilampi. VamBio Oy:n yksityinen biokaasulaitos Huittisissa käsittelee elintarviketeollisuuden ja maatalouden sivutuotteita ja jätteitä tuottaakseen niistä bioenergiaa sekä lannoitevalmisteita. Lainsäädäntö ei aina kohtaa tarpeita. Markkinoita ja tilausta olisi, mutta nykyisen tukipolitiikan ja lainsäädännön vuosi maatalouden sivujakeiden hyödyntäminen biokaasuksi ei ole kannattavaa. Vaikka jätteen hyödyntämisessä ympäristöarvot ovatkin aivan toista luokkaa kuin esimerkiksi kompostoinnissa. Jätteiden käsittelyn myötä syntyy biokaasua, biosähköä ja biolämpöä, joka korvaa öljyä. Samalla toiminta edistää ravinteiden kierrätystä. Se, miten Suomessa hyödynnetään bioenergiaa on jopa naurettavissa kantimissa, vaikka kehuskelemme ympäristöosaamisellamme. Esim. Saksassa tilanne on aivan toinen. Valtio on tehnyt esimerkiksi biokaasun osalta sellaisia ohjaavia päätöksiä, joilla toiminta on saatu kannattavasti liikkeelle siellä biokaasusta tuotetaankin sähköä joyhden ydinvoimalan verran. Kaisa Suvilampi tietää, että biotalouden edistämiskuvioista tutuksi tullut Hannu Uusihonko nostaa uusiutuvien energiamuotojen tarkastelun esille ja tekee työtä kestävän ratkaisun aikaan saamiseksi.

7 Huom. kotitalousvähennys! Lavian Eristys Oy Tuunajärventie Yli-Putto MENESTYS SYNTYY LÄHITUOTANNOSTA elläpolttoöljyllä tuotettuun lämpöenergiaan verrattuna. Tämä on sellainen Kaikki voittaa -tilanne. Kunnille ja kuntayhtymille pitäisi luoda parempia mahdollisuuk- Puuhake lämmittää Pomarkun kunnan kiinteistöistä yli 90 prosenttia lämmitetään puuhakkeella. Paikalliset metsänomistajat ovat muodostaneet osuuskunnan, joka myy kunnalle puuhakkeella tuotettua lämpöenergiaa. Energiasta saatava korvaus on niin hyvä, että se kannattaa ja samalla myös kannustaa nuoren metsän hoitoon. Metsänomistajan ohella taloudellista hyötyä saa myös kunta, sillä puuenergialla tuotettu lämpö maksaa vain kolmanneksen kevy- sia tehdä kokonaisedullisia hankintoja. Lähellä tuotettu raaka-aine paitsi työllistää, se jättää rahan lähiseudulle pyörimään, kertoo Pomarkun Tuunajärvellä asuva MTK Satakunnan varapuheenjohtaja Jarkko Laitila uskoo, että Hannu jatkaa eduskunnassakin työtä elintarvike- ja energialan kehittämiseksi. Teollisuusimurit ja järjestelmät Hyötyä koko yhteiskunnalle Jarkko Laitilan mielestä maaseudun hyvinvointi ei ole pelkästään maanviljelijöiden etujen ajamista. Esimerkiksi uusiutuva energia työllistää muitakin ja työtä tarvitaan kunnissa, jotta palvelut on mahdollista järjestää. Kukaan ei hoida vanhuksia täällä, jos ei ole ihmisiä ja ihmisiä ei ole, jos ei ole työtä. Pienistä ja keskisuurista yrityksistä sekä niiden menestymismahdollisuuksista myös maatalouspolitiikassa on kysymys. Seuraavalla vaalikaudella on edessä maatalouspolitiikan kokonaisuudistus. Elämme kriittisiä hetkiä vuosina , jolloin EU:n uusi tukipolitiikka muodostuu. Nykyisessä markkinatilanteessa on tärkeää pystyä tuottamaan lähiruokaa ja -energiaa. Hannu varmasti jatkaa eduskunnassakin työtä pienten ja keskisuurten elintarvike- ja energia-alan yritysten kehittymiseksi, sanoo MTK Satakunnan varapuheenjohtaja Jarkko Laitila. Vaikuttaakseen kansanedustaja tarvitsee verkostoja. Hannulla ne ovat kunnossa ja se on hänen ehdoton vahvuutensa. Vahvuus on myös kyky kulkea aina tasaisen rauhallisesti jalat puolitoista metriä ilmassa. Hannulta eivät into ja uudet ajatukset lopu koskaan kesken, mutta tärkeintä on, että ideat myös toteutuvat. Pekka Lanne, yrittäjä, Jämijärvi tti.co Tr acwe w ww. r en YHTEISTYÖTÄ YLI PUOLUERAJOJEN Olen toiminut vuosia kunnallispolitiikassa kokoomuspuolueen edustajana. Tunnen Hannun ja tiedän, että hänellä on aito tahto kehittää seutukuntaa. Politiikassa oleellista on halu ja kyky tehdä yhteistyötä yli puoluerajojen. Juuri sitä Hannulla on. Hänellä on osaamista, tarmoa ja ideoita sekä into toteuttaa ne. Hannu on energiaa, jota Satakunta tarvitsee. - Raimo Toveri, Hämeenlinna Just Rent It! m MIELESTÄNI HANNU VERKOSTOT KUNNOSSA Jarkko Laitila. Oy Maanviljelyssä ja metsätaloudessa on useimmiten kyse yrittäjyydestä, ei vain elämäntavasta. Jarkko Laitila on pomarkkulainen tuntiopettaja, maanviljelijä, metsänomistaja ja puuhaketta myyvä osuuskuntayrittäjä, joka tarjoaa myös koneurakointia, rakentamista ja aurausta. MTK Satakunnan varapuheenjohtajana toimiva Jarkko Laitila arvioi, että maakunnan mahdollisuudet ovat lähellä tuotetussa ruoassa ja energiassa. puh: (02) fax: (02) Hannu Uusihonko, Sirkka-Liisa Havunen ja Seija Pihlajaviita tutkivat kotimaisia elintarvikkeita FP Food Parkin koekeittiössä. st on maanviljelijäperheestä lähtöisin. Enemmän voisi kiinnittää huomiota siihen, mitä syödään. Foodparkissa kehitämme elintarviketuotantoa paikallisien resurssien pohjalta. Annamme alueellisesti elintarvikeyrityksille tietoa kehittämishankkeista sekä alan tutkimuksista, rakennamme verkostoja yritysten, tutkimusorganisaatioiden ja valvontaviranomaisten välillä. Nyt käynnissä on hanke elintarvikkeiden vientiin ja prosessointiin. Seija Pihlajaviita uskoo Hannun pitävän esillä kotimaisen ruoan merkitystä, luomutuotantoa sekä kotimaisen energian käyttöä. Hannu osaa yhdistää ja hakea uusia tapoja, miten koko elintarvikeketjua voidaan hyödyntää: ei pelkästään pellolta pöytään vaan myös pellolta pöytään ja pöydästä pellolle. Hannu on sellainen tyyppi, että jos hän jotain kuulee, hän taatusti hakee uutta näkökulmaa ja vie asiaa eteenpäin. Hänellä on luova prosessi koko ajan päällä, Seija Pihlajaviita tietää. OTA YHTEYTTÄ JA PYYDÄ TARJOUS Listat ja piipunpellitykset Kaikki rakennuspeltityöt LE20 katto- ja seinäprofiilit KOTIMAINEN RUOKA KUNNIAAN Pidämme ruokaa itsestään selvyytenä. Ruoka ansaitsisi suuremman arvostuksen, sanoo Seija Pihlajaviita. Seija Pihlajaviita työskentelee kansanedustajaehdokas Hannu Uusihongon kanssa FP Food Park Oy:ssä kotimaisen ruoan parissa. Hannu Uusihonko on yhtiön toimitusjohtaja ja Seija Pihlajaviita hallituksen jäsen. Ruoka kannattaa tuottaa, siellä missä sitä käytetäänkin. Perusravitsemuksessa on paikallaan suosia lähellä tuotettuja raaka-aineita. Kotimaiseen ruokaturvallisuuteen voi luottaa. Meillä on suhteellisen vähän ongelmia. Muualla tuotettua ruokaa pitäisin vain lisänä monimuotoisuuden vuoksi. Seija Pihlajaviita tietää, mistä puhuu. Hän opettaa Seinäjoen ammattikorkeakoulussa ravitsemisalalla sekä toimii mikrobiologian ja hygienian parissa elintarvikelaboratoriossa. Hän on valmistellut tutkimushanketta, jossa tutkimuskohteena ovat uudet elintarvikeprosessit ja näkökulmina laatu ja kestävä tuotantotalous. Lisäksi hän Konesaumakatot Kuparikatot Classic-katot Konevuokraamo RENTTI Vuokrattavana maansiirtokoneita Minikaivurista 21 tonniseen koneeseen Honkajoki :: Juha Leivo :: ::

8 Hannu Uusihongon eduskuntavaalilehti 2015 LUOMUN ODOTUKSET KORKEALLA Kiinnostus ja innostus luomu-tuotteisiin on nyt korkealla. Silti Suomessa sen markkinaosuus kaikista elintarvikkeista on vain 1,2 prosenttia, vaikka pelloista on seitsemän prosenttia luomuviljelyssä. Ruotsalaiset suosivat luomua suomalaisia enemmän. Siellä luomun osuus on lähellä neljää prosenttia. Tanskalaisten elintarvikkeista luomua on 7 8 prosenttia, tietää Jukka Kivelä. Luomuruokaa pöytiin Jukka Kivelä kouluttaa luomuviljelijöitä ja hän on yhdessä Hannu Uusihongon kanssa edistänyt luonnonmukaista viljelyä kehittämällä tehokkaampia viljelymenetelmiä sekä luonnonmukaisen lannoitteen yhteistyössä Honkajoki Oy:n kanssa. Luomuala on kehittynyt hitaasti, jo vuosien ajan, mutta nyt myös kaupat ja isot jalostajat alkavat olla kiinnostuneita panostamaan luomuun. Myös Suomen maabrändityöryhmän raportissa luomutuotteet nähdään pienen maatalousmaan mahdollisuuksina. Euroopassa hyvä esimerkki on Itävalta, jossa luomun osuus elintarvikkeista on kahdeksan prosentin tietämillä. Siellä luomu on nähty pienten ja epäedullisten olosuhteiden maatilojen tuotannon mahdollisuutena. Luonnonmukaista ravinnetta pelloille Tällä hetkellä Jukka Kivelä työskentelee Helsingin yliopistolla ja tekee väitöskirjaa ravinteiden kierrätyksestä. Aihe luomuviljelyyn hyväksytyn kierrätyslannoitteen tutkimisesta ja tuotteistamisesta on lähtenyt Hannun ideoista. Vuonna 2002 Hannu esitti idean tuotteistaa lihaluujauhosta kaupallista lannoitetta. Keskeisin teema on kierrättää eloperäisen sivutuotetta maaperän ravinteiksi. Perinteisesti ruokaketjun pää on meressä. Tavoitteena on saada ravinteet nykyisestä ruokajärjestelmästä takaisin tuotantoon ja hyödyksi, sillä ravinteiden joutuminen niille väärään elementtiin on haitaksi luonnon tasapainolle. Nyt esimerkiksi fosforia kerääntyy vesistöihin liikaa ja toisaalta sitä louhitaan kallioperästä lannoitteeksi. Kallionperän varannot riittävät vain noin 50 vuodeksi. Tavoitteena on kierrätystä lisäämällä estää fosforin joutuminen vesistöihin ja valjastaa se hyötykäyttöön lannoitteeksi. Rohkeita visioita vanhustenhoitoon L uin eräänä sunnuntaiaamuna Satakunnan Kansan pääkirjoituksen: Uusia tuulia vanhustenhoitoon. Tiedämme, että vanhusten hoidon tarve kasvaa ja nykyiset palvelut eivät ole riittävät. Ei yksistään riitä, että vanhainkodit muutetaan palvelutaloiksi tai laitospaikkoja tehostetuiksi palveluasumisen yksiköiksi. Ei riitä, että omaishoidon tukea lisätään. Omaishoidon tuen ei tulisi olla määrärahasidonnainen, vaan alan henkilöstön rautaisella ammattitaidolla tulisi etsiä ja löytää kaikki omaishoidon tukeen oikeutetut omaiset ja näin saisimme pieneltä osalta tätä laitoshoidon vinoumaa korjattua. Mutta mitä ne muut toimenpiteet tulisi olla? Millaisen vanhuuden haluat? Kysy itseltäsi, minkälaisen vanhuuden haluaisit? Missä haluaisit asua ja elää elämäsi viimeisen syklin? Et välttämättä pysty vaikuttamaan siihen myöhemmällä iällä, jos muistisairaus on vienyt kykysi osallistua tähän valintaan. Mutta jos olet tehnyt edunvalvontavaltuutuksen ja hoitotahdon, niin näkemystäsi kunnioitetaan. Ajattelisin niin, että ensisijaisesti annetaan kaikki mahdollinen tuki ikäihmisen omaan kotiin, niin kauan kuin se on tarpeenmukaista ja ikäihminen itse niin haluaa. Mutta, kun koittaa se hetki, että pitää pohtia muita ratkaisuja, niin harkitse haluatko asua 60-paikkaisessa palvelutalossa vai omassa pienessä kodissasi? Itse en tule koskaan asumaan tällaisessa massapalvelutaloasumisessa, olen sen jo aikuisille lapsilleni tuonut esiin. Helsingin Arabianrannalla sijaitseva Loppukiri saa niskavillani nousemaan pelkästään jo nimensä vuoksi. Onko se loppukiri elämässä tahi loppukiri kohti kuolemaa? Loppukirin senioritaloasumisen HANNU UUSIHONKO Uusiutuvaa energiaa eduskuntaan Katso kampanjakalenterista, missä liikun ja tule juttusille. >> malli on palveluna kuitenkin oikeansuuntainen. Uusia asumismalleja Toivon, että Suomessa herättäisiin aidosti kehittämään ikäihmisille tarjottavia kodin ja palveluasumisen välimuotopalveluja. Englannissa on oivallettu pienkotiasumisen edut: Uutisissa esitettiin taannoin heidän uusi vanhuspalveluasumisen mallinsa, jossa tulot palautuivat suoraan yksikköön ja työntekijät päättivät yhdessä ikäihmisten kanssa palvelukodin hankinnoista. Yksikkö oli aidosti kodinomainen, henkilökunta oli sitoutunutta ja sairaspoissaoloja oli hädin tuskin ollenkaan. Joensuussa on kehitetty uusi palvelumuoto, ikäihmisten kimppa-asuminen, jossa kotihoidon työntekijän käynti keskittyy yhteen asuntoon ja asiakkaat saavat palvelusta enemmän kuin pikaisen käynnin. Jo 90-luvulla sain ilokseni tehdä moniviikkoisen

9 Heitän haasteen Porin kaupungin suuntaan. Perustetaan yksi koko Satakunnan alueen kattava perhehoidon yksikkö. uiten- työharjoittelujakson Ruotn. sissa Tukholmassa. Enskede Nya Gård -palvelutalon tapainen kerrostalopalveluasueja sa minen on sellainen palvelu, ehittä- jota voisi monelle suosittaa. rjotasukas asuu kerrostalossa uasu- ikään kuin kuka muu tahanveluja. sa kerrostaloasukas, mutta lettu talon alatasossa olisi erilaisia ut: palveluja saatavilla, esimeraannoin kiksi kampaamo-, jalkahoipalve- to-, kunto-ohjaaja-, hieronta-,, jossa ja ravintola- sekä kirjastooraan palvelu. Myös Suomessa on kijät kehitetty vastaavanlaisia äihmis- senioriasumista. Tampereella odin markkinoidaan Kotosallakö oli asumista, joka on kuulemma n, hen- paljon enemmän kuin pelkkä nutta ja asunto. Asukkaalle tarjotaan hädin toimiva koti yhdessä palvelujen kera. hitetty ikäih- Satakunnankin haaste minen, Satakunnassa tulisi myös nteki- panostaa senioriasumiseen. yhteen Asetetaan visio, että Pohjoist Satakuntaan, esimerkiksi emmän Kankaanpään Kuntoutuskesin. kuksen kupeeseen rakennetilok- taisiin seniorikerrostalo, niin koisen saisimmeko alueelle osakkee- nostajia ja asuntojen vuokraajia laajaltakin alueelta? Nyt tarvitaan aidosti uusia visioita, uusia näkemyksiä ja vaihtoehtoisia ratkaisuja. Rohkeita ideoita, jotka olisivat myös toteutettavissa. Tuleva ministeriö voisi aloittaa kampanjan, jossa tuettaisiin nuoria ostamaan kodin maaseudulta, ostamaan talon ikäihmiseltä ja samaan aikaan kannustettaisiin ikäihmistä muuttamaan senioripalveluasumiseen. Luodaan oma Suomen -malli, osaamista riittää meillä yllin kyllin! Olen ihaillen seurannut Helinäkodin nousua Kankaanpäässä. Helinäkodista muokkautui sosiaalinen yritys, jota muutama nainen oli luomassa hyvin innovatiiviseksi palveluksi. Olen myös ihaillen seurannut kuinka Harjavaltaan rakentui yhden naisen visioima palvelutaloratkaisu. Mutta mitä tapahtui? Med One Attendo oli ilmeisesti myös ihaillen seurannut näiden naisten sinnikkyyttä ja raha ratkaisi. Nyt nämä yksiköt ovat kansain- Vuoden luomutuote: Onnelliset SNACKvälipalakurkku. KKK-Vihannes Oy Kirkkokalliontie 13, Honkajoki välisiä ja kunnille sanellaan hintaehdot. Joka toinen päivä yksi yli 65-vuotias tekee itsemurhan, tilastojen mukaan vanhusten itsemurhat ovat jopa kasvussa. Mitä yhteiskunnassamme tapahtuu? Meidän tulisi kunnioittaa, auttaa ja tukea heitä, jotka ovat rakentaneet tämän maan! Ikäihmisten perhehoidon kehittämisen -hanke, jota Perhehoitoliitto vie eteenpäin yhdessä Gerocenterin kanssa on tervetullut vaihtoehto kuntien palvelutarjontaan. Kehittämishanke sai lisäpotkua Tunne perhehoito hankkeella, joka mahdollistuu RAY-rahoituksen turvin. Olen saanut olla mukana Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymässä kehittämässä ikäihmisten palveluja. Pääsin ensimmäiseen ikäihmisten perhehoitajien kouluttajakoulutukseen ja valmensimme kouluttajaparini kanssa uusia perhehoitajia llky:n alueelle. Ikäihmisten perhehoito on inhimillinen hoitomuoto. Missä viipyy kehitys ja yhteistyö? Kaksi vuotta sitten Honkajoen kunnanvaltuusto teki aloitteen alueemme sosiaali- ja terveyskuntayhtymään PoSa:an ikäihmisten perhehoidonkehittämistyöryhmän perustamisesta, vielä en ole kehittämistyöryhmästä kuullut. Satakunnan sairaanhoitopiirin sosiaalipalveluissa työskennellessäni heitin haasteen, ikäihmisten perhehoidon kehittämisestä. Sairaanhoitopiirissä on vahvaa kehitysvammaisten perhehoidon osaamista jo erityishuoltopiirin vuosien ajalta, mutta tähän ei silloin tartuttu. Tuleva perhehoidon lakimuutos on erittäin tervetullut ja erityisesti odotan alueellisten perhehoidon yksikköjen tulemista. Näillä turvattaisiin tasavertainen perhehoidon saanti, mutta myös perhehoitajien hoitopalkkiot ja kulukorvaukset tulisi tasavertaistaa. Nythän on niin, että jokaisella kunnalla saattaa olla omat perhehoidon maksukäytänteet ja perhehoitajat ovat usein hyvin eriarvoisessa asemassa. Saattaa esiintyä jopa kilpailua siitä, kenen leivissä perhehoitaja on. Hoitopalkkiot ja kulukorvaukset sekä perhehoitajan vapaat että kunnan antama tuki tulee saattaa samalle tasolle, tällöin varmistamme, että löydämme varmasti perhehoitajiksi haluavia perheitä. Heitän haasteen Porin kaupungin suuntaan. Perustetaan yksi koko Satakunnan alueen kattava perhehoidon yksikkö, joka valmentaisi uusia perhehoitajia ja koordinoisi sekä kehittäisi perhehoitoa Satakunnassa. Perhehoito otettaisiin Satakunnassa aidosti haltuun yhtenä kokonaisuutena, kuten Kainuussa on jo tehty. Omaishoidon kehittäminen hallitusohjelmaan Kannatan Keskustan kevään hallitusohjelmaneuvottelujen tavoitteita, joista keskeisempiä ovat mielestäni omaishoidon verottomuus ja sen siirtäminen Kelalle. Tulevissa vaaleissa annan ääneni Hannu Uusihongolle, hän tietää pienten kuntien ahdingon ja hän ymmärtää, miksi peruspalvelut tulee säilyttää ja ylläpitää pienissäkin kunnissa. Hannu on ollut hyvin kiinnostunut myös ikäihmisten palvelujen kehittämisessä sekä uusien palvelumuotojen suunnittelusta. LISA SIPILÄ Sosionomi ylempi amk Pride kouluttaja Ikäihmisten perhehoidon kouluttaja Honkajoen kunnanhallituksen jäsen Honkajoen kunnanvaltuuston jäsen Pohjois-Satakunnan kehittämiskeskuksen hallituksen jäsen Kankaanpään kaupungin perusturvalautakunnan varajäsen

10 Hannu Uusihongon eduskuntavaalilehti 2015 Jari Heiniluoma Valtiosihteeri TEM UUSIUTUVAN ENERGIAN AIKA ON NYT! Tavoitteena eurooppalainen kilpailukyky Olen uskonut siihen, että jossain vaiheessa Suomen maaseudun luonnonvarat nousevat vielä arvoonsa. Se hetki on nyt koittanut! Viime vuonna tehdyn energiaratkaisun myötä tarjoutuu tilaisuus uudelle kukoistavalle tuotannolle, joka perustuu metsäpohjaiseen bioenergiaan, tuuli- ja aurinkovoimaan sekä muihin biopohjaisiin luonnonvaroihimme. Arviomme mukaan päätettyjen toimien ansiosta syntyy Suomeen uutta työpaikkaa. Tuoreipäätös on uusiutuvilla energianlähteillä tuotetun sähkön syöttötariffin voimaan tulo maaliskuun lopulla. Tämä takaa vähimmäishinnan, niin että sähköä kannattaa tuottaa myyntiin pienemmässäkin voimalaitoksessa. Tämä järjestelmä voi olla voimassa 12 vuoden ajan, ja se muodostaa tukevan pohjan uusiutuvalla energialla tuotetun sähköntuotannon kehittämiseen. Eurooppa-asiantuntija Hanna Laurenin mukaan eduskuntaan pitäisi valita ihmisiä, joilla on halua ja näkemystä sekä ennen kaikkea kykyä ennakoida ja ottaa haltuun suuria kokonaisuuksia. Euroopan unionin jäsenyys ei tarkoita uhkakuvia, vaan se tarjoaa mahdollisuuksia kalasteltavaksi, niille joilla on mieli avoin ja sydämen sivistystä nähdä metsä puil-ta. Tarvitsemme uudenlaista ajattelua. Hannu näkee muutoksia jo pitkälle eteenpäin. Seuraavalla vaalikaudella kansanedustajien haasteena on turvata Euroopan kilpailukykyä. Suomessa on tulevina neljänä vuotena edessä on muutoksia osana Eurooppa strategiaa. Eläkeikä-paketti tulee olemaan iso päätös, eikä siitä vielä ole kovin paljoa näissä vaaleissa keskusteltu, samoin se, että muuttuuko työaikalaki, kommentoi Eurooppaasiantuntija Hanna Lauren. Talouskuri, valtion takaukset, kriisinhallintakysymykset, ydinvoima ja ruokakeskustelu ovat Hanna Laurenin mukaan vuosina kansanedustajien agendalla. Kansanedustajalla pitää olla neuvottelukykyä. Ei riitä, että on oikeat ja hyvät aikeet, vaan pitää myös olla välineet, joilla ne toteuttaa. Pitää osata asiat ja tuntea kokonaisuudet. Esimerkiksi tulevalta ruokakeskustelulta odotan oikeaa keskustelua siitä, mikä on kansainvälinen velvoite ja mikä kuuluu kotimaisen lainsäädännön piiriin, osa linjauksista tulee nyt kunnan virkamiehiltä, silti keskusteluissa on kaikki syydetty EU:n piikkiin. Tavoitteena on nostaa Suomessa uusiutuvan osuus 38 prosenttiin energian loppukulutuksesta vuoteen 2020 mennessä. Tämä on EU:n sitova tavoite, joten paluuta hiilenmustaan energiapolitiikkaan ei enää ole vaikka vaalien alla jotkin tahot ovat vaatineet silmien ummistamista koko ilmastokysymykseltä. Ja hyvä näin, Suomen etu ei missään tapauksessa olisi sulkea nyt avattuja ovia luonnonvarojemme hyödyntämiseltä. Ja uuden teknologian kehittäminen avaa myös merkittäviä teollisia mahdollisuuksia sekä kotimaassa että myös vientiin. Keskeisiä osia hallituksen uusiutuvan energian velvoitepaketissa ovat seuraavat: Metsäenergian osuus nostetaan yli kaksinkertaiseksi nykyisestään vuoteen 2020 mennessä. Metsäenergian kilpailukykyä parannetaan kolmiosaisen tukipaketin avulla, joka koostuu pienpuun haketuksen energiatuesta, muuttuvasta sähköntuotannon tuesta metsähakevoimaloille ja pienten lämmön ja sähköntuotantolaitosten syöttötariffista. Tukitoimilla edistetään voimakkaasti myös tuulivoiman, biokaasun, lämpöpumppujen ja liikenteen biopolttoaineiden käyttöä sekä 2-3:n biodiesellaitoksen rakentamista lähivuosina Suomeen. Eurooppa strategiassa taloutta lähestytään kolmen pääteeman kautta. Teemat on nimetty älykkääksi, kestäväksi ja huolehtivaksi kasvuksi. Komission mukaan Euroopassa on kehitettävä osaamiseen perustuvaa taloutta, joka on myös resurssitehokas, TAVOITTEENA ÄLYKÄS, KESTÄVÄ JA HUOLEHTIVA KASVU vähähiilinen ja kilpailukykyinen. Työllisten osuutta tulee lisätä ja sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta tavoitella. Komissio on määritellyt viisi mitattavaa tavoitetta, joiden kautta kasvuun tähdätään. Niitä ovat työllisyyden parantaminen, panostus tutkimukseen ja kehitykseen, päästöjen vähentäminen, nuorten koulutustason parantaminen ja köyhyyden vähentäminen. EU:n on ratkottava muitakin pulmia. Eläkkeelle jää ennätysmäärä ihmisiä, globalisaatio mullistaa työmarkkinoita edelleen ja energian ja muiden resurssien suhteen on keksittävä uusia keinoja. Uudessa strategiassa taloushaasteiden kimppuun käydään seitsemällä lippulaiva-aloitteella. Aloitteet liittyvät innovaatioihin, nuorten liikkuvuuteen, resurssitehokkuuteen, tietoyhteiskunnan kehittämiseen, teollisuuden päivittämiseen, koulutukseen ja köyhyyden vähentämiseen. Komissio haluaa esimerkiksi laajakaistayhteydet lähivuosina kaikkien käyttöön. Tieteellisten keksintöjen tuotteistamista halutaan helpottaa, samoin osaajien kansainvälistymistä. Jäsenvaltiot työstävät EU-tason tavoitteista kansalliset tavoitteet. Lähde: Suomessa suhteellisesti suurin kasvuodotus uusiutuvan energian lisäämisessä kohdistuu tuulivoimaan. Suomi kattaa sähköntarpeestaan tuulivoimalla 0,2 prosenttia. Tanskassa vastaava luku on noin 20 prosenttia. Saksassakin tuulivoiman osuus on noin 7 prosenttia. Tuulivoimalla on tarkoitus tuottaa vajaa kuudennes uusiutuvilla tuotetusta sähköstä vuoteen 2020 mennessä. Vuotuinen sähkön tuotanto tuulivoimalla olisi noin 6 TWh, johon tarvittaisiin noin 100 kappaletta 8-10 myllyn tuulivoimapuistoa. Tämä vastaisi noin puolta Tanskassa nyt käytössä olevasta tuulivoiman tuotannosta. Nykyisin Suomessa on käytössä 130 tuulivoimalaa. Kaikilla edellä mainituilla toimilla Suomi nousee yhdeksi merkittäväksi uuden ympäristömyönteisen energiateknologian kehittäjäksi ja jopa edelläkävijäksi. Tämä edistää kotimaisen kysynnän lisäksi myös suomalaista ilmasto- ja ympäristöalan teknologian vientiä. Kehittäminen on nyt todenteolla päässyt vauhtiin. Tarvitsemme nyt sekä paikallisen että valtakunnantason päättäjiä, jotka osaavat hyödyntää vihreän tuotannon mahdollisuuksia maksimaalisesi. Tarvitsemme myös Hannu Uusihongon kaltaisia uuden kehittäjiä ja toimijoiden yhteenkokoajia tässä yhteisessä savotassa! RUNO HANNU UUSIHONKO Vaalit ovat pian ja minulla yksi ääni, niinpä mietinkin miltei puhki pääni, äänestäisinkö persuja vai keskustaa. Nyt ovat jääneet huoleni kauas taa! Menin kuuntelemaan Hannua, miestä rehtiä ja oikeudenmukaista, ja tiestä oikeasta tulin vakuuttuneeksi ihan heti. Pienet yksiköt ne juuri puoleensa veti. Vanhukset ja lapset hoidetaan hyvin pienissä yksiköissä, siitä kiitos syvin! Inhimillisyyttä Hannu korostaa aina, ja mielipiteet ovat omia, eivät laina. Hannu on yrittäjä, joten tuntee tietä sitäkin, eikä nyt juuri vapaapäiviä vietä! Vastuuta on paljon, kunnialla hoitaa työt, ja siksi hyvällä omallatunnolla nukkuu yöt! Energia- ja ympäristöasiat Hannu tietää tarkkaan, ja muita mielipiteitäkin sietää. Hänellä on kontaktit ja verkostot hyvät, oman kotitilan laarissa on puhtaat jyvät! Meille kaikille satakuntalaisille on tärkeä juttu saada oma kansanedustaja, järkeä käytä siis! Ja kun Hannulle äänesi annat, kortesi kotiseutumme kehitykselle kannat! Ulla Arkko, Karvia

11 NAISVALTAISILLA ALOILLA KASVUMAHDOLLISUUDET Aloilla, jotka työllistävät suurimmaksi osaksi naisia olisi valtavat kasvumahdollisuudet. Kasvun ja kehityksen mahdollistaisi lakimuutos, jolla vanhemmuudesta syntyviä kuluja tasattaisiin yhteisvastuullisesti korvattaviksi. Matkatoimisto Satalomien toimitusjohtaja ja Yrittäjänaiset ry:n aktiivi Tarja Jönkkäri uskoo, että lakimuutoksen myötä yrittäjät panostaisivat huomattavasti enemmän yrityksen kehittämiseen ja henkilöstön kouluttamiseen sen sijaan, että yrityksen rahat ja voimava- rat kuluvat vanhemmuuden kustannuksiin, sijaisten rekrytoimiseen, kouluttamiseen ja ohjaamiseen. Kela ei korvaa lomaajan palkan sivukuluja eikä uuden henkilön perehdytysajasta syntyviä ylimääräisiä kustannuksia. Kustannuksia syntyy yllättävän paljon, kun huomioidaan äitiyslomalaisen lomarahojen sivukustannukset sekä sijaisen samanaikaiset lomarahat. Tällä hetkellä kaikki vanhemmuuden kustannukset jäävät äidin työnantajan korvattaviksi. Tarja Jönkkäri katsoo kadehtien lahden taakse Ruotsiin, jossa on ollut rahastomalli jo 30 vuotta. Rahastomallissa kustannusten korvaamiseen osallistuvat yhteisvastuullisesti kaikki: valtio, yritykset, yrittäjät ja palkansaajat. Varat kerätään samaan tapaan kuin sosiaaliturvamaksu. Ruotsissa tuetaan myös verotuksella sitä, että isät jäisivät perhevapaalle enemmän, koska sielläkin isät tienaavat usein äitejä enemmän. Samalla naisten mahdollisuudet työmarkkinoilla paranevat. Äitiydesta ei saa muodostua kohtuutonta taakkaa naisvaltaisten alojen työnantajille. MIELESTÄNI HANNU AHKERA JA VILPITÖN Hannu Uusihonko on auttava, rehellinen ja luotettava. Hän tuntee hyvin Satakunnan ja erityisesti sen yrityselämän. Hannu ajaa vilpittömän pyyteettömästi yhteistä etua. Hän suorastaan pursuaa ahkeruutta, luovuutta ja uusia ajatuksia. Ja mikä parasta hän myös löytää keinot toteuttaa kehitysideat yhteistyössä muiden kanssa. Hannu Malmivaara, yrittäjä ENERGINEN AKTIVAATTORI Hannu on energinen innovaattori ja monipuolinen asiantuntija muun muassa uusiutuvan energian ja ekologisen ruokatuotannon alalta. Hän on innokas aktivaattori kehittämään koko maakuntaa. Seppo Korpela, yrittäjä, Huittinen SANOJENSA MITTAINEN MIES Arvostan Hannun myönteistä ja tulevaisuuteen uskovaa asennetta. Hän ei tyydy esittelemään tilastolukuja ja voivottelemaan tulevaisuuden haasteita, vaan keskittyy siihen, miten tilanne voidaan ratkaista. Hannu uskoo siihen, että Satakunta menestyy myös tulevaisuudessa ja hän on valmis toimimaan sen eteen. Hannu on sanojensa mittainen mies. Antti Vuorela, kunnanhallituksen puheenjohtaja, Siikainen ASIALINJALLA Hannu Uusihongosta saamme Satakuntaan sitoutuneen edunvalvojan. Hän ei tee politiikkaa politiikan vuoksi, vaan hoitaa asioita. Hannulle ovat tärkeitä myös kaikille suomalaisille merkittävät asiat, kuten omavaraisuus energiassa ja elintarvikkeissa. Hannu ansaitsee tukemme yli puoluerajojen. Seppo Mäkiselkä, Siikaisten yrittäjät ry:n puheenjohtaja AINUTLAATUISTA ENERGIAOSAAMISTA Energiapolitiikka ja energiaratkaisut nousevat tärkeäksi teemaksi tulevassa eduskunnassa. Hannu Uusihongolla on ainutlaatuisen vahvaa osaamista energia-alalla ja hänen panostaan tarvitaan. Hannu on aito pohjoissatakuntalainen edustaja, joka edustaa maakuntaamme myös jatkossa. Kalevi Pukara, MTK:n valtuuskunnan jäsen UUTTA ENERGIAA EDUNVALVONTAAN Hannu on sosiaalinen ja hyvä seuramies. Hänellä on laajat verkostot, niiden luominen on hänelle helppoa. Hannu osaa myös lobata. Nykyään kansanedustajan vaikutusmahdollisuudet perustuvat suhdetoimintaan ja kykyyn vaikuttaa asioihin valmisteluvaiheessa. Satakunnan edunvalvonta kaipaa kipeästi uutta energiaa ja toimintakulttuuria. Hannu Uusihonko on siihen mies paikallaan. Mauno Mäkiranta, kunnanjohtaja, Honkajoki Maittavat ja ravitsevat reseptit vihreakeiju.fi champ.fi

12 Hannu Uusihongon eduskuntavaalilehti 2015 Hannu ottaa kantaa: 1. Miten lapsiperheitä voitaisiin kannustaa? Kunnallisten lähipalveluiden säilyttäminen on hyvä lähtökohta kannustamisen tiellä aina vauvasta vaariin saakka. Etenkin lapsiperheissä osataan arvostaa sitä, että palvelut löytyvät läheltä: neuvolat, päivähoito, koulut, terveyskeskukset. Toinen asia, joka vaikuttaa välillisesti, on vanhemmuuden kustannusten jakaminen, jolloin äitiydestä ei muodostu kohtuutonta taakkaa naisvaltaisten alojen työnantajille ja äidille itselleen työllistymisen muodossa. Yksi suuri kysymys on vanhempien yleinen jaksaminen ja siinä nousevat esille sekä taloudelliset kysymykset että fyysiset ja henkiset voimavarat. Aina ei ole isovanhempia lähellä auttamassa ja siksi puolustan taloudellista kannustusta avun palkkaamisen osalta. 2. Miten vanhustenhuolto tulisi järjestää? Onko omaishoidon lisääminen järkevää, ja mistä eurot, että se kannattaa? Olen itse toiminut muutaman vuoden ajan omaishoitajana ja ymmärrän hyvin, että ikääntyneelle on paras paikka oma koti ja tuttu ympäristö. Täten omaishoidon edistäminen on hyvin perusteltua. Omaishoidon rinnalle pitää saada myös muita toimivia kunnallisia tukipalveluita, jotta omaishoitajien jaksaminen ja vastuunkantokyky eivät vaarannu. Vanhustenhuollossakaan ei ole vain yhtä totuutta, vaan pitää etsiä myös uusia innovatiivisia ratkaisuja, kuten esimerkiksi ikääntyneiden perhehoitomalli. Se muistuttaa paljon perinteistä omaishoitomallia, mutta omaista on korvaamassa toimintaan perehdytetty naapuri tai muu paikallinen toimija. Kustannusten suhteen voinen todeta, että kaikista kallein malli on se, että ikääntyneet keskitetään hoitolaitoksiin, joissa henkinen ja fyysinen taantuminen saattaa nopeutua tuttujen virikkeiden puuttuessa. Lähes kaikki muut mallit tulevat pidemmällä tähtäyksellä halvemmaksi ja siksi kannustan kaikkinaiseen omatoimisuuden ja yhteisöllisyyden tukemiseen. Tämä olkoon Satakunnan malli. 3. Mistä uudet maaseutuyrittäjät saadaan, kun nykyiset maanviljelijät jäävät eläkkeelle? Yrittäjyys kantaa Suomea niin maaseudulla kuin kaupungeissa. Ilman yrittäjiä meillä ei ole työpaikkoja ja ilman työpaikkoja ei ole verotuloja, joilla voimme pitää huolta palveluista. Ensimmäinen askel on positiivinen tulevaisuudenusko, että yrittäjiä ja yrittäjyyttä arvostetaan myös tulevaisuudessa. Seuraavaksi pitää olla tae siitä, että yrittämällä voi saada elannon perheelleen eli maaseutuyritysten ja maatilojen alenevan tulokehityksen trendi on saatava käännettyä nousevaksi. Verotuksen pitää olla kannustavaa yrittämisen ja työllistämisen osalta. Sukupolvenvaihdoksiin pitää saada myös tulevaisuudessa tuntuvaa korkotukea, jotta voimme pitää tämän maan asuttuna ja elävänä etelästä pohjoisiin. Yksi tulevia maanviljelijöitä stressaava tekijä on EU:n tukivalvonta, jossa on parannettava viljelijän oikeusturvaa. Tämä lista on laitettava aluksi kuntoon. 4. Miten voi perustaa perheen, kun äiti on pätkätöissä? Kodin ja perheen perustaminen edellyttää taloudellista vakautta ja turvallisuutta. Suomalainen pätkätöiden kulttuuri ei luo riittävää turvallisuuden tunnetta ja siksi perheen perustaminen siirtyy liiaksi eteenpäin, joka tuonee mukanaan taasen muita huolia. Puhumattakaan yksihuoltajaäitien asemasta lyhyiden pätkätöiden keskellä. Ensinnäkin Suomesta on lopetettava ketjutettujen määräaikaisten työsuhteiden ilmapiiri, jota harrastaa yllättävän usein kunnalliset ja valtiolliset työnantajat. Toisena perheen perustamista kannustava tekijä on lapsilisäjärjestelmän säilyttäminen ja sen painopisteen siirtäminen pienituloisten tukemiseen. 5. Tuleeko eläkeikää nostaa? Olemme pian Kreikan tiellä, jos emme ajoissa kiinnitä huomiota eläkerahastojen riittävyyteen eläkevastuiden hoitamisessa. Seuraavassa hallituksessa on syytä lähteä etsimään ratkaisuja työurien pidentämiseksi vapaaehtoisuuden pohjalta alusta, keskeltä ja lopusta. Voimme kannustaa pidempiin työuriin vapaaehtoisuuteen perustuen. Se onnistuu lähinnä siten, että työn henkinen ja fyysinen kuormittavuus ovat sopivalla tasolla, jolloin voidaan edetä pidempiin työuriin. Toisaalta yksi ratkaisu voisi olla osaaikainen työskentely eläkkeellä, joka osaltaan voisi nostaa keskimääräistä laskennallista eläkeikää. Kolmantena vaihtoehtona voisi olla yrittäjyys aktiivityöuran jälkeen, jolloin toiminimiyrittäjänä myisi sitä osaamista, joka on kertynyt vuosikymmenten saatossa. Muutokset virallisen eläkeiän nostamisessa pitää laatia riittävän pitkien siirtymäaikojen saatossa. 6. Mitä mieltä olet kuntaliitoksista? Tätä kysymystä voi miettiä myös niin, että voiko yritysmaailmassa olla kannattavia pieniä ja suuria yrityksiä vai pitääkö pienet yritykset fuusioida suurempien kylkeen, jotta voidaan olla tehokkaita ja kannattavia. Mielestäni optimaalista kuntakokoa ei ole määritelty, samoin kuin ei optimaalista yrityskokoakaan. Pieni kunta tai pieni yritys, voi olla myös tehokas, kunhan töissä on osaava ja motivoitunut henkilökunta sekä palvelutuotteet kunnossa. Toisaalta tulee pienuudessakin raja vastaan, jolloin vapaaehtoisuuteen perustuvat kuntaliitokset ovat silloin oikea lähtökohta. Maaseudun ihmiset muistavat vielä hyvin, kuinka kävi meijereille, kaupoille sekä pankeille, kun niitä lähdettiin yhdistelemään menneinä vuosikymmeninä. Varallisuus meni palveluiden myötä. Toivottavasti näissä kuntaliitoksissa ei käy samalla tavalla. Avoimuus kunniaan kuntaliitoksissa. 7. Toteutuuko Suomessa tasa-arvo? Kyllä ja ei. Käytännössä samalla koulutuksella ja työkokemuksella miehen ja naisen välinen ansiollinen tasa-arvo toteutuu monissa ammateissa. Toinen kysymys on sitten se, että on olemassa naisvaltaisia aloja, joissa palkkakehitys ei ole sama kuin esimerkiksi miesvaltaisessa metsäteollisuudessa. Mutta sielläkin paperimies tienaa kutakuinkin saman verran kuin paperinainenkin. Vastaavasti naisvaltaisilla aloilla oleva mies tienaa kutakuinkin saman verran kuin nainenkin. Sitten tullaankin siihen kysymykseen, että miehet eivät jää äitiyslomalle ja eikä niin usein kotiin hoitamaan lapsia, jolloin heidän urakehityksensä hidastuu miehiin verrattuna. Jotkut työnantaja saattavat pelätä palkata naisia, sillä vanhemmuuden kustannukset eivät vielä jakaudu oikeudenmukaisesti yritysten kesken ja se myös aiheuttaa koko työuraa koskevaa palkka-alenemaa verrattuna miehiin. Eli vielä on työtä tasaarvon edistämisessä, mutta olemme kuitenkin yksi maailman tasa-arvoisimmista maista ja siksi tästä on hyvä uuden eduskunnan jatkaa. 8. Onko verotus oikeuden mukaista? Miten verotusta pitäisi uudistaa? Suomessa on kautta aikojen ollut verotuksen periaatteena tasata tuloeroja ja tehdä kohdistettuja tulonsiirtoja joko alueellisesti eli pitää koko Suomi asuttuna tai pienituloiseen veronmaksajaan kohdentuen. Tämä periaate on edelleen erinomaisen hyvä ja tulen kannattamaan tämän käytännön säilyttämistä Suomessa. Kestävyysvajeen hoitamiseksi me keskustalaiset olemme esittäneet pitkävaikutteista yhteiskuntasopimusta, jossa katsotaan riittävän kauas ja sitoudutaan vajeen täyttämiseen työllä ja yrittämisellä. Tämä tarkoittaa puolestaan sitä, että kovin suuria muutoksia verotuksen painopisteisiin ei tarvitse tehdä. Verotuksen avulla voimme kannustaa yrityksiä investoimaan Suomeen eli siinä osiossa voisi olla etupainotteisia poistooikeuksia kasvun liikkeelle saattamiseksi. 9. Tuleeko arvonlisäveroa nostaa? Jos talouskasvumme ei lähde nopeaan kasvuun, joka toisi mukanaan lisääntyvät verotulot ja pienenevät valtiohallinnon kulut, niin saatamme olla pakotettuja yleiseen arvonlisäveroprosentin nousuun. Korostan, että me keskustalaiset painotamme sitä, että lääkkeiden ja ruuan arvonlisäveroa ei saa kuitenkaan nostaa, jotta pienituloisten elinkustannusten nousuvauhtia voidaan hidastaa. 10. Miten korjaisit perusturvaa? Perusturva muodostuu nykyään liian monen rinnakkaisen ja päällekkäisen järjestelmän tuloksena. Järjestelmän yleinen selkeyttäminen ja yksinkertaistaminen pitää olla lähtökohta. Olen valmis avaamaan keskustelun perustulosta, joka olisi yksi ratkaisu yksinkertaistamiseen. Loppumaisillaan olevalla vaalikauden merkittävin perusturvaan liittyvä edistys oli takuueläkkeen saaminen voimaan tämän vuoden maaliskuun alusta lukien. Tämä vajaa 700 euron takuueläke antaa taloudellista lisäturvaa niille, jotka ovat olleet pelkän kansaneläkkeen varassa. Samansuuntaista perusturvaratkaisua pitää tavoitella myös tulevan vaalikauden aikana perustulon määrittämiseksi. MIELESTÄNI HANNU VISIOISTA TOTTA Tunnen Hannun yli 20 vuoden ajalta. Olen opiskellut hänen kanssaan Helsingin yliopistossa ja jo silloin hän erottui joukosta. Hannu näkee asioita, trendejä ja mahdollisuksia, joita muut eivät huomaa. Hän tarttuu rohkeasti tilaisuuteen, osaa yhdistää eri toimijat, saa muut mukaansa ja tekee asioista totta. Tiesimme jo opiskeluaikana, että Hannun tie vie eduskuntaan. Jussi Lemmetty, metsänhoitaja, osa-aikalavialainen HANNU UUSIHONKO Kansanedustajan oloinen mies silti ei ole itsestään selvää, että menen läpi, koska: 1. Olen hyvin perusteellinen. Pointtiin pääseminen saattaa kestää liian kauan. 3. Olen niin innostunut uusiutuvista energioista ja ravinteiden kierrättämisestä, että pystyn nukuttamaan kaikki puhuessani niistä tuntikausia. Ajan peräänantamattomasti satakuntalaisten etua. Sinä päätät. Äänestä. 2. Olen huumorintajuinen. Tutustu minuun niin huomaat sen. 4. Mieheksi olen mainio analysoija. Asioiden punnitseminen monelta kantilta johtaa hyviin päätöksiin ja tekee maailmasta paremman paikan. Olen siis erikoinen mies. Ja Juuri siksi minusta tulee loistava kansanedustaja.

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011 ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET Hannu Koponen 21.9.2011 Sektorikohtaiset tavoitteet vuoteen 2020 Vertailuvuosi 2004-2006 Liikenne -30% Lämmitys -30% Sähkönkulutus -20% Teollisuus ja työkoneet -15% Maatalous

Lisätiedot

Anne Niemi. Osaava ja pätevä ja mukava

Anne Niemi. Osaava ja pätevä ja mukava eduskuntaan 2015 Hyvä ystävä, tule kanssani yhteiselle matkallemme tekemään Suomesta parempi paikka yrittää, tehdä työtä ja pitää huoli kaikista. Muutos parempaan alkaa nyt. Seuraa Annea Ota yhteyttä minuun.

Lisätiedot

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY Metsäteollisuuden EU-linjaukset 1 EUROOPAN UNIONI on Suomelle tärkeä. EU-jäsenyyden myötä avautuneet sisämarkkinat antavat viennistä elävälle Suomelle ja suomalaisille

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN ILMASTOSTRATEGIA 2020

KESKI-SUOMEN ILMASTOSTRATEGIA 2020 KESKI-SUOMEN ILMASTOSTRATEGIA 2020 Kuvitus: Jarkko Vehniäinen Ulkoasu: Sami Saresma Harkitse, valitse oikein. Tule ajatelleeksi, muuta asennettasi. Ilmastonmuutoksen hillintä ja sopeutuminen on kaikkien

Lisätiedot

www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. LENITA KANSANEDUSTAJA TOIVAKKA

www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. LENITA KANSANEDUSTAJA TOIVAKKA www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. KANSANEDUSTAJA LENITA TOIVAKKA www.lenitatoivakka.fi Teen enkä meinaa! Jo ensimmäisellä kansanedustajakaudella olen kovalla työllä ja asioihin perehtymällä saavuttanut

Lisätiedot

Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan

Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan Timo Toikka 0400-556230 05 460 10 600 timo.toikka@haminanenergia.fi www.haminanenergia.fi Haminan Energia lyhyesti Muutos

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest. SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.fi 040-585 1772 JOHDANTO Etelä-Pohjanmaalla asuu 4 % Suomen väestöstä Alueella

Lisätiedot

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto.

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto. Kyselylomakkeen palautus 2.6.2003 mennessä osoitteeseen: OAMK/ Hoitotyön osasto/ Salla Seppänen Kuntotie 2 86300 Oulainen TIETOA KOHTI AKTIIVISTA VANHUUTTA KYSELYLOMAKKEESTA Kohti aktiivista vanhuutta

Lisätiedot

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Jarno Turunen Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Lieksa 20.5.2014 Strateginen sitoutuminen ja visio Pohjois-Karjalan strategia

Lisätiedot

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Aimo Aalto, TEM 19.1.2015 Hajautetun energiantuotannon työpaja Vaasa Taustaa Pienimuotoinen sähköntuotanto yleistyy Suomessa Hallitus edistää

Lisätiedot

Käytännön kokemuksia VamBion biokaasulaitokselta

Käytännön kokemuksia VamBion biokaasulaitokselta Käytännön kokemuksia VamBion biokaasulaitokselta Lannasta moneksi ravinteita ja energiaa Liedon kunnantalo 7.11.2011 Kaisa Suvilampi VamBio Oy Yhtiömme toiminta-ajatuksena on bioenergian ja lannoitevalmisteiden

Lisätiedot

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Maaseutuohjelma vartissa Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö Maaseutupolitiikka Suomessa Maa- ja metsätalousministeriö Lähes puolet suomalaisista asuu maaseudulla Lähes puolet väestöstä asuu maaseudulla. Suomi on myös hyvin harvaan asuttu maa. Asukastiheys on keskimäärin

Lisätiedot

HALLITUKSEN BIOTALOUDEN KÄRKIHANKKEET JA SUOMEN BIOTALOUSSTRATEGIA. Liisa Saarenmaa MMM 20.10.2015 TUTKAS

HALLITUKSEN BIOTALOUDEN KÄRKIHANKKEET JA SUOMEN BIOTALOUSSTRATEGIA. Liisa Saarenmaa MMM 20.10.2015 TUTKAS HALLITUKSEN BIOTALOUDEN KÄRKIHANKKEET JA SUOMEN BIOTALOUSSTRATEGIA Liisa Saarenmaa MMM 20.10.2015 TUTKAS Suomen tulevaisuuden visio: Suomi 2025 yhdessä rakennettu Tilannekuva/SWOT Kestävä kasvu ja julkinen

Lisätiedot

Rakennerahastot ja vähähiilisyys. Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo

Rakennerahastot ja vähähiilisyys. Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo Rakennerahastot ja vähähiilisyys Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo Yleistavoitteena vähähiilinen paikallistalous Yritysten tulisi panostaa: - Liiketoimintaosaamiseen - Toimiviin laatujärjestelmiin

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Satakunnan Tulevaisuuskäsikirja 2035 Rakennetaan yhdessä hyvää tulevaisuutta!

Satakunnan Tulevaisuuskäsikirja 2035 Rakennetaan yhdessä hyvää tulevaisuutta! Satakunnan Tulevaisuuskäsikirja 2035 Rakennetaan yhdessä hyvää tulevaisuutta! Satakunnan Tulevaisuuskäsikirja 2035, maakuntasuunnitelma, tehtiin satakuntalaisten yhteistyönä syksystä 2011 kevääseen 2012.

Lisätiedot

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma Robinwood Plus Workshop, Metsäteollisuus ry 2 EU:n metsät osana globaalia metsätaloutta Metsien peittävyys n. 4 miljardia ha = 30 % maapallon maapinta-alasta

Lisätiedot

KEHITTYVÄ METSÄENERGIA

KEHITTYVÄ METSÄENERGIA KEHITTYVÄ METSÄENERGIA KEHITTYVÄ METSÄENERGIA 2008-2010 RAHOITUS Hanke kuuluu EU-rahoitteeseen Manner-Suomen maaseutuohjelmaan TAUSTA Suomi on sitoutunut osaltaan toteuttamaan EU:n ilmasto ja energiapolitiikkaa

Lisätiedot

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Investoiminen Suomeen luo uusia työpaikkoja ja kehittää yhteiskuntaa Fortumin tehtävänä on tuottaa energiaa, joka parantaa nykyisen

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä

Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä Seinäjoki 5.4.2011 Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Omaishoitajat ja Läheiset Liitto 14.4.2011 Omaishoito

Lisätiedot

KOTISAIRAANHOITO HARMONIA OY. Kotimainen hyvinvointipalveluiden tuottajaverkosto

KOTISAIRAANHOITO HARMONIA OY. Kotimainen hyvinvointipalveluiden tuottajaverkosto KOTISAIRAANHOITO HARMONIA OY Kotimainen hyvinvointipalveluiden tuottajaverkosto Kotisairaanhoito Harmonia Oy Pienestä suureksi v.2001-2010 Tuotteet: Kotihoidon palvelut Kaikki palvelut samasta osoitteesta.

Lisätiedot

Energiantuotantoinvestoinnin edellytykset ja tuen taso. Säätytalo 01.02.2011

Energiantuotantoinvestoinnin edellytykset ja tuen taso. Säätytalo 01.02.2011 Biopolttoaineet maatalouden työkoneissa Hajautetun tuotannon veroratkaisut Energiantuotantoinvestoinnin edellytykset ja tuen taso Säätytalo 01.02.2011 Toimialapäällikkö Markku Alm Varsinais-Suomen ELY-keskus

Lisätiedot

Hanketoiminta maatilayrittämisen ja ruokaketjun kehittämisessä. Tulevaisuus kasvaa Hämeessä 2.12.2013 Jukka-Pekka Kataja MTK Häme Toiminnanjohtaja

Hanketoiminta maatilayrittämisen ja ruokaketjun kehittämisessä. Tulevaisuus kasvaa Hämeessä 2.12.2013 Jukka-Pekka Kataja MTK Häme Toiminnanjohtaja Hanketoiminta maatilayrittämisen ja ruokaketjun kehittämisessä Tulevaisuus kasvaa Hämeessä 2.12.2013 Jukka-Pekka Kataja MTK Häme Toiminnanjohtaja Suomalainen ruoka työllistää Näkemyksen taustaa 1990-91

Lisätiedot

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA.

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET Joutsan kunta toimii aktiivisesti ja tulevaisuushakuisesti sekä etsii uusia toimintatapoja kunnan

Lisätiedot

Luomuliiton ympäristöstrategia

Luomuliiton ympäristöstrategia Luomuliiton ympäristöstrategia Luomun ympäristöhyödyt esille ja tavoitteet kirkkaiksi. Elisa Niemi Luomuliiton toiminnanjohtaja Luomu. Hyvää sinulle, hyvää luonnolle. Luomu. Hyvää vesistöille, ilmastolle

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteena kilpailukykyinen ja kestävä ruokaketju

Tutkimuksen tavoitteena kilpailukykyinen ja kestävä ruokaketju Tutkimuksen tavoitteena kilpailukykyinen ja kestävä ruokaketju Kehitysjohtaja Ilkka P. Laurila Luonnonvarakeskus ilkka.p.laurila@luke.fi Salaojituksen Tukisäätiö 13.5.2015 Luke 133 pv (tai 117 v) Toiminta

Lisätiedot

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Puumarkkinapäivät Reima Sutinen Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous Biotalous:

Lisätiedot

Ravinteiden kierrätys Suomessa

Ravinteiden kierrätys Suomessa Ravinteiden kierrätys Suomessa Eija Hagelberg, FM Projektijohtaja Järki-hanke Baltic Sea Action Group 2015 Dry Toilet konferenssin Suomi-päivänä Tampere 19.8.2015 Kuvat: Eija Hagelberg, Hia Sjöblom, Foodpark

Lisätiedot

Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys

Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys Toimitusjohtajan katsaus Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys Forssan seudun kommentti 25.02.2010 Timo Lindvall Forssan Seudun Kehittämiskeskus

Lisätiedot

Puhtaan energian ohjelma. Jyri Häkämies Elinkeinoministeri

Puhtaan energian ohjelma. Jyri Häkämies Elinkeinoministeri Puhtaan energian ohjelma Jyri Häkämies Elinkeinoministeri Puhtaan energian kolmiloikalla vauhtia kestävään kasvuun 1. 2. 3. Talous Tuontienergian vähentäminen tukee vaihtotasetta Työpaikat Kotimaan investoinneilla

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa 25.8.2014 Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa sekä terävöittää sen sisältöä ja toteutusta

Lisätiedot

Kanta-Hämeen kestävän energian ohjelma

Kanta-Hämeen kestävän energian ohjelma en monipuolisista luonnonvaroista lähienergiaa kestävästi, taloudellisesti ja paikallisesti työllistäen en kestävän energian ohjelma Hämeenlinna 30.11.2011 Kestävää energiaa Hämeestä - hanke Toteuttanut

Lisätiedot

Kysely 2013. Kyselyn vastausprosentti oli nyt 26 vastaava luku 2010 oli 33 ja vuonna 2008 se oli 43 %.

Kysely 2013. Kyselyn vastausprosentti oli nyt 26 vastaava luku 2010 oli 33 ja vuonna 2008 se oli 43 %. Kysely 13 Kyselyn vastausprosentti oli nyt 26 vastaava luku 1 oli 33 ja vuonna 8 se oli 43 %. 1. Roolini jokin muu rooli 2 kunnan tai kuntayhtymän työntekijä 26 kunnan luottamushenkilö 16 1. Roolini yrityksen

Lisätiedot

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla 1 Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla Vaskiluodon Voima Oy:n käyttökohteet Kaasutuslaitos Vaskiluotoon, korvaa kivihiiltä Puupohjaisten polttoaineiden nykykäyttö suhteessa potentiaaliin Puuenergian

Lisätiedot

Wood Valley Suomen puulaakso. Aki Saarinen 23.11.2011

Wood Valley Suomen puulaakso. Aki Saarinen 23.11.2011 Wood Valley Suomen puulaakso M. Sc. Paper Tech. (1991) MBA (2007) 1989-1997 Kymmene / UPM-Kymmene 1997-2011 Valmet / Metso Paper / Metso 2011- Humap Oy Sisältö sivu 2 Sisältö sivu 3 Esityksen tarkoitus

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina?

Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina? Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina? Ihmiset uskovat, että kaupungeissa on paremmat mahdollisuudet työhön, opiskeluun ja vapaa ajan viettoon. (*****) Jyväskylä kasvaa pienemmät kaupungit

Lisätiedot

Luomuliitto vie luomua eteenpäin. www.luomuliitto.fi

Luomuliitto vie luomua eteenpäin. www.luomuliitto.fi Luomuliitto vie luomua eteenpäin www.luomuliitto.fi Luomuliitto 14 paikallista luomuyhdistystä Luomutuotannon kehittäminen tuottajien kanssa yhteistyössä Pienimuotoisen elintarviketuotannon edistäminen

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lahden alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Lahdessa opiskelevat nuoret. Vastaajat opiskelevat ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset. 28.4.2009 Joensuu. Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala

Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset. 28.4.2009 Joensuu. Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset 28.4.2009 Joensuu Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala Metsäsektori Suomessa + Klusteri työllistää suoraan ja välillisesti n. 200 000 työntekijää

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Mistä tulevat hankehakujen painoalueet? 10.2.2015 Anna Lemström elintarvikeylitarkastaja, ruokaosasto, MMM

Mistä tulevat hankehakujen painoalueet? 10.2.2015 Anna Lemström elintarvikeylitarkastaja, ruokaosasto, MMM Mistä tulevat hankehakujen painoalueet? 10.2.2015 Anna Lemström elintarvikeylitarkastaja, ruokaosasto, MMM 1 Sisältö Hankehaku 2014 painoalueet Taustalla vaikuttavat asiakirjat Elintarviketurvallisuuselonteko

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Pohjoinen periferia ja Arktinen ohjelma 2014-2020 (NPA) Paula Mikkola

Pohjoinen periferia ja Arktinen ohjelma 2014-2020 (NPA) Paula Mikkola Pohjoinen periferia ja Arktinen ohjelma 2014-2020 (NPA) Paula Mikkola Suomen kansallinen kontaktihenkilö (Fin-RCP) Ohjelma-alueen yhteiset erityispiirteet 1) Syrjäinen, harvaan asuttu ja osittain arktinen

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

KOKOEKO-seminaari Suljetaanko kaatopaikat vuonna 2016? Minne jätteet? Kuopio 11.2.2014. Eeli Mykkänen Kehityspäällikkö Biotehdas Oy

KOKOEKO-seminaari Suljetaanko kaatopaikat vuonna 2016? Minne jätteet? Kuopio 11.2.2014. Eeli Mykkänen Kehityspäällikkö Biotehdas Oy KOKOEKO-seminaari Suljetaanko kaatopaikat vuonna 2016? Minne jätteet? Kuopio 11.2.2014 Eeli Mykkänen Kehityspäällikkö Biotehdas Oy Biotehdas Oy on suomalainen cleantech-yritys, joka tarjoaa kestävää palvelua

Lisätiedot

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Metsätieteen päivät Metsäteollisuus ry 2 Maailman metsät ovat kestävästi hoidettuina ja käytettyinä ehtymätön luonnonvara Metsien peittävyys

Lisätiedot

Hankintojen merkitys kestävässä ruokaketjussa

Hankintojen merkitys kestävässä ruokaketjussa Hankintojen merkitys kestävässä ruokaketjussa Sanoista säästöihin! -Kestävien hankintojen vuosiseminaari 22.03.2013 EkoCentria Anu Arolaakso EkoCentria Tuotamme kestäviin hankintoihin liittyviä viestintä-

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Julkaistu: 14.7. 14:07 IS SUOMIAREENA Yhdysvaltain Suomen suurlähettiläs Bruce Oreck vertasi Yhdysvaltain ja Euroopan asenne-eroa erikoisella

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN ARVOT Lapuan kaupunkikonsernin noudattamat arvot, joihin jokainen konsernissa työskentelevä henkilö sitoutuu. Oikeudenmukaisuus ja Tasapuolisuus Ihmisarvo on korvaamaton.

Lisätiedot

HEA Hyvinvointia ja energiatehokkuutta asumiseen (Etelä-Suomen EAKR)

HEA Hyvinvointia ja energiatehokkuutta asumiseen (Etelä-Suomen EAKR) HEA Hyvinvointia ja energiatehokkuutta asumiseen (Etelä-Suomen EAKR) Metropolia, Hyto Tuula Mikkola Projektipäällikkö 28.2..2013 1 HEA pähkinän kuoressa Kesto 2.5 vuotta: 9/11 2/14 hankekokonaisuus, jossa

Lisätiedot

ProAgrian Neuvo 2020 -palvelut maatiloille. Maatilojen neuvontajärjestelmä

ProAgrian Neuvo 2020 -palvelut maatiloille. Maatilojen neuvontajärjestelmä ProAgrian Neuvo 2020 -palvelut maatiloille Maatilojen neuvontajärjestelmä Mikä on maatilan neuvontajärjestelmä? Viljelijälle mahdollisuus saada asiantuntijanäkemystä maatilan ympäristökysymyksiin, eläinten

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Päijät-Hämeen kestävän energian ohjelma

Päijät-Hämeen kestävän energian ohjelma en monipuolisista luonnonvaroista lähienergiaa kestävästi, taloudellisesti ja paikallisesti työllistäen en kestävän energian ohjelma Vierumäki 23.11.2011 Kestävää energiaa Hämeestä - hanke Toteuttanut

Lisätiedot

ja sen mahdollisuudet Suomelle

ja sen mahdollisuudet Suomelle ja sen mahdollisuudet Suomelle Asmo Honkanen, Luonnonvarakeskus 29.9.2015 Kuopio Biotalous on seuraava talouden aalto Biotalous on osa talouden uutta aaltoa, jossa resurssiviisaus ja luonnonvarojen kestävän

Lisätiedot

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 mikko.martikainen@tem.fi laura.janis@tem.fi Mikko Martikainen 1 Mihin TEM ajatus perustuu? Yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuus Toimittajayhteistyö missä toimittajilla/palveluiden

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Luonnonvarat ja pitkä tähtäin. 2.12.2011 Hallintotuomioistuinpäivä Eeva Hellström

Luonnonvarat ja pitkä tähtäin. 2.12.2011 Hallintotuomioistuinpäivä Eeva Hellström Luonnonvarat ja pitkä tähtäin 2.12.2011 Hallintotuomioistuinpäivä Eeva Hellström Sisältö: Luonnonvarat ja Maailma Suomi Sääntely 13.12.2011 2 Globaali lähtökohta: Kun yksi maapallo ei riitä 28.9.2011 Maailman

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus

Terveyspalvelujen tulevaisuus Terveyspalvelujen tulevaisuus Kansalaisten parissa toteutetun tutkimuksen tulokset Lasipalatsi 10.12.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen kansalaisten parissa koskien terveyspalvelujen

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

ProAgrian Neuvo 2020 -palvelut maatiloille. Maatilojen neuvontajärjestelmä

ProAgrian Neuvo 2020 -palvelut maatiloille. Maatilojen neuvontajärjestelmä ProAgrian Neuvo 2020 -palvelut maatiloille Maatilojen neuvontajärjestelmä Mikä on maatilan neuvontajärjestelmä? Viljelijälle mahdollisuus saada asiantuntijanäkemystä maatilan ympäristökysymyksiin, eläinten

Lisätiedot

Miten valtio tukee biokaasulaitoksia? Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö

Miten valtio tukee biokaasulaitoksia? Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö Miten valtio tukee biokaasulaitoksia? Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö Biokaasuasioiden vastuutahoja MMM:ssä MMM Maatalousosasto (MAO) - Bioenergiatuotannon edistämistoimet (investointi-

Lisätiedot

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Joensuun seudun kestävä ja älykkäästi uudistuva kasvu edellyttää, että kaikki käytettävissä olevat voimavarat suunnataan entistäkin määrätietoisemmin kaikkein lupaavimmille

Lisätiedot

Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017

Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Alustavia painotuksia Kaik lutviutuup! Etelä-Karjalan liitto Maakuntavaltuusto- ja MYR-seminaari 23.1.2014 Etelä Karjalan toimintaympäristön kehitystekijöitä Vahva

Lisätiedot

Jätämme maapallon lapsillemme vähintään samanlaisena kuin meillä se on nyt

Jätämme maapallon lapsillemme vähintään samanlaisena kuin meillä se on nyt Jätämme maapallon lapsillemme vähintään samanlaisena kuin meillä se on nyt 1. Emme tuhlaa luonnonvaroja ja saastuta ympäristöä - tasapaino luonnon käytön ja suojelun välillä 2. Huolehdimme ihmisten hyvinvoinnista

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Maaseuturahoituksen uudet tuulet Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.2016 Ylitarkastaja Juuso Kalliokoski Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1

Lisätiedot

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Ohjelmakausi 2014-2020 EU:n kaikkia rahastoja koskevat strategiset tavoitteet: älykäs, kestävä

Lisätiedot

Kansalaisten käsitykset, odotukset ja mielipiteet metsäenergiasta Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella

Kansalaisten käsitykset, odotukset ja mielipiteet metsäenergiasta Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella Kansalaisten käsitykset, odotukset ja mielipiteet metsäenergiasta Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella KEHITTYVÄ METSÄENERGIA -HANKE Laukka Pasi, Laurila Jussi & Tasanen Tapani www.kehittyvametsaenergia.fi

Lisätiedot

Lähiruokatukku LähiPuoti Remes Oy

Lähiruokatukku LähiPuoti Remes Oy Lähiruokatukku LähiPuoti Remes Oy Yrityksen toiminta: - LähiPuoti Remes Oy on perustettu tammikuussa 2013, Puotipuksuna Kimmo Remes. - Yrityksen kotipaikka on Humppila ja toiminta-alueena Lounais- ja Etelä-Suomi.

Lisätiedot

KULTU-kokeiluhankkeet

KULTU-kokeiluhankkeet KULTU-kokeiluhankkeet Kestävän kulutuksen ja tuotannon ohjelman Vähemmästä viisaammin tavoitteena on vähentää niin kotien kuin julkisen sektorin ympäristöhaittoja ja kasvihuonekaasupäästöjä. Sen mukaan

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 hyväksyttiin Euroopan komissiossa virallisesti joulukuun 12. päivänä 2014. Kehittämisohjelmassa

Lisätiedot

HAJAUTETUT ENERGIARATKAISUT

HAJAUTETUT ENERGIARATKAISUT HAJAUTETUT ENERGIARATKAISUT 1 5. 2.2012, U LLA A S IKAINEN, ASKO P U HAKKA, EER O A N TIKAINEN, K A R I LEHTOMÄKI Taustaa ISAT-yhteistyöstä: ISAT (Itä-Suomen ammattikorkeakoulut) on Savoniaammattikorkeakoulun

Lisätiedot

Fiksumpia hankintoja Tekes kehittämisen rahoittajana

Fiksumpia hankintoja Tekes kehittämisen rahoittajana Fiksumpia hankintoja Tekes kehittämisen rahoittajana Tom Warras, Tekes Kuntainfran kehittäminen Kansallissali 26.9.2011 Fiksumpia hankintoja Rohkeutta ja riskinottoa julkisiin hankintoihin Tom Warras,

Lisätiedot

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies Ketkä ovat täällä tänään? Olen 13 1. Nainen 16 2. Mies 1 Taustatiedot Ketkä ovat täällä tänään? Ikä 5 1. < 25 1 6 8 6 3 2. < 35 3. < 45 4. < 55 5. < 65 6. 65 tai yli 2 7 3 5 1 9 Olen Ammatti 4 1. opiskelemassa

Lisätiedot

PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa

PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa Järjestämissuunnitelma PPSHP - mistä nyt sovittava? Päivi Hirsso 190402012 Perusterveydenhuollon vahvistaminen perusterveydenhuollon yksiköiden perustehtävänä Terveydenhuoltolain

Lisätiedot

Ruokaketjun yrittäjyys ja maaseudun kehittäminen

Ruokaketjun yrittäjyys ja maaseudun kehittäminen Ruokaketjun yrittäjyys ja maaseudun kehittäminen Pellolta haarukkaan Keskisuomalaisen ruokaketjun kehittäminen 2014-2020 Käynnistysseminaari ja tulevaisuustyöpaja 21.5.2012 Ulla Mehto-Hämäläinen Ohjelmakausi

Lisätiedot

Pohjois-Suomen nurmitoimikunnan talvipäivät. Neuvo 2020: Mahdollisuuksia maatiloille. Erityisasiantuntija Risto Jokela

Pohjois-Suomen nurmitoimikunnan talvipäivät. Neuvo 2020: Mahdollisuuksia maatiloille. Erityisasiantuntija Risto Jokela Pohjois-Suomen nurmitoimikunnan talvipäivät Neuvo 2020: Mahdollisuuksia maatiloille Erityisasiantuntija Risto Jokela ProAgrian Neuvo 2020 -palvelut maatiloille Maatilojen neuvontajärjestelmä Mikä on maatilan

Lisätiedot

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa?

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Vastaa sen pohjalta, millaista Ruotsin paras vanhustenhoito sinun mielestäsi olisi. Yritä pohtia, miten haluaisit asioiden olevan

Lisätiedot

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ITÄ-SUOMESSA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan jos ajaa maakuntaliitto a 6.2.2015 Maarita Mannelin Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET Matkalle PUHTAAMPAAN maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET NYT TEHDÄÄN TEOLLISTA HISTORIAA Olet todistamassa ainutlaatuista tapahtumaa teollisuushistoriassa. Maailman ensimmäinen kaupallinen biojalostamo valmistaa

Lisätiedot

EAKR -yritystuet 2014-2020

EAKR -yritystuet 2014-2020 EAKR -yritystuet 2014-2020 Infotilaisuus 14.1.2015 Timo Mäkelä / Varsinais-Suomen ELY-keskus 16.1.2015 Ohjelma-asiakirja: yritys- ja innovaatiotoiminta haasteena yksipuolinen elinkeinorakenne, yritysten

Lisätiedot

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010 Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta Ville Niinistö 17.5.2010 Ilmastonmuutoksen uhat Jo tähänastinen lämpeneminen on aiheuttanut lukuisia muutoksia

Lisätiedot

2013 Muuttuva Yrittäjyys- riittääkö kilpailukyky

2013 Muuttuva Yrittäjyys- riittääkö kilpailukyky Satakuntaliitto 19.07.2013 2013 Muuttuva Yrittäjyys- riittääkö kilpailukyky 2 5300 jäsenyrittäjää Työllistää 24 000 27 paikallisyhdistystä 300 luottamusyrittäjää 3 EDUNVALVONNAN PAINOPISTEET 1. Suomen

Lisätiedot

Omakustannushintainen mankalatoimintamalli. lisää kilpailua sähköntuotannossa

Omakustannushintainen mankalatoimintamalli. lisää kilpailua sähköntuotannossa Omakustannushintainen mankalatoimintamalli lisää kilpailua sähköntuotannossa Mankalatoimintamalli lisää kilpailua sähkömarkkinoilla Omakustannushintainen mankalatoimintamalli tuo mittakaava- ja tehokkuusetuja

Lisätiedot

HALLITUSPARTNERIT ESITTÄYTYY

HALLITUSPARTNERIT ESITTÄYTYY Seppo Mustonen HALLITUSPARTNERIT ESITTÄYTYY Pohjois-Suomen Hallituspartnerit ry Jäsenet 91 kpl PKyritykset Hallituspartnerien tarkoituksena on edistää ammattimaista ja eettisesti korkeatasoista Suomessa

Lisätiedot

Taivassalo 2020 Paremppa arkki!

Taivassalo 2020 Paremppa arkki! Taivassalo 2020 Paremppa arkki! Taivassalon kunnan arvot, visio ja strategia Taivassalon kunta Kv strategiaseminaarit 6.5.2013, 24.9.2013 Kh 4.11.2013 Kv 11.11.2013 - Mut sellaista piti varsinaisesti sanoa,

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

Metsäalan strateginen ohjelma (MSO) 2011 2015 Päättäjien metsäakatemia 14.9.2011

Metsäalan strateginen ohjelma (MSO) 2011 2015 Päättäjien metsäakatemia 14.9.2011 Metsäalan strateginen ohjelma (MSO) 2011 2015 Päättäjien metsäakatemia 14.9.2011 Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma MSO hallitusohjelmassa Toteuttaa

Lisätiedot

Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 Hankekoordinaattori Tarja Haaranen

Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Sivu 1 25.11.2014 Lantakoordinaattori, lantamaisteri Sivu 2 25.11.2014 Miksi ravinteiden

Lisätiedot