K O U L U L E H T I

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "K O U L U L E H T I 2 0 1 0"

Transkriptio

1 K O U L U L E H T I

2 JÄLKI-ISTUNTO - HUUTJÄRVEN KOULUN KOULULEHTI 2010 Toimitus: Mirka Mannersuo, Diana Danielsbacka, Janni Joas, Emma Mäenpää, Anni Behm, Hanna Karvinen, Jaakko Marttinen ja Tuula Huittinen. Kannen kuva: Takannen kuva: Suvi Tuukkanen, Jaakko Marttinen Anni Behm

3 SISÄLLYSLUETTELO Oona Sjögrenin hauska Nipsu ja kisu -maalaus sai paikan alakoulun puolelta. Maalausapua Oona sai Vilma Heiskaselta ja Jessica Lönnbergiltä Tervetuloa meidän kouluumme: Seinämaalaukset Ne parhaat ysit Lehden tekemisestä... Aika kuluu Muistoja ensimmäiseltä luokalta Kaikki erilaisia, kaikki samanarvoisia Kiusaaminen - pintaa syvemmältä Runoja ystävyydestä Voi hyvä tavaton -kolumni Opettajien suusta kuultua Mielipiteitä Ilmoituksia Oppilaskunta Monikulttuurisuusviikko Kuka minä olen Kalevala-näytelmä Liikuntapäivä Urheilutuloksia 6A Peikkometsässä Kesänovelli Horoskoopit Kun nyt opiskelijajoukosta maailmaan poistuvat yhdeksäsluokkalaiset olivat kahdeksannella, he suunnittelivat kuvataidetöinään seinämaalauksia uuden koulurakennuksen koristamiseksi. Työt kilpailutettiin ja sisällysluettelosivulla ja aukeamalla 4-5 esitellään syksyn 2009 aikana toteutetut viisi voittajamaalausta. Ysit jättivät siis pysyvän jäljen, ainakin seuraavaan maalauskertaan saakka! 3

4 Tässä voittajatyö, jonka teki Jaakko Marttinen. Maalaus sijaitsee alakerran käytävässä. Diana Danielsbackan työ ruokalan seinällä. Valittaessa työ oli opettajien mieleen. Maalausapua Diana sai Emma Mäenpäältä. 4

5 Anniina Sajalinnan kaunis maisema koristaa yläkerran seinää. Maalamisessa auttoi Sara Sarkkinen. Iina Tuomalan ja Nette Mikkosen värikäs työ sijaitsee porrastasanteella. 5

6 NE PARHAAT YSIT ;) Koulu takana, elämä edessä... kuva: Tuula Huittinen Nyt on taas kesä tulossa ja yseillä koulu lähenee loppuaan. Peruskoulun ovi sulkeutuu ysien perässä lopullisesti 5.6., jolloin ysit, osa helpottuneina, osa haikein mielin, saavat käteensä päättötodistukset. Pääsemme peruskoulusta ensimmäisinä koko yläkoulunsa uudessa koulussa käyneinä pyhtääläisinä nuorina. 6 Kevät on ollut monelle vielä viimeinen mahdollisuus nostaa lopullisia arvosanoja, ja useille stressi on ollut tuttu kaveri viimeisille viikoille asti. Tänä viimeisenä keväänä yseistä onkin puristettu mehut viimeiseeen pisaraan. Nyt on kuitenkin aika kiittää ja lähteä kohti elämää ja uusia seikkailuja. Lehden vastaavana päätoimittajana haluan kiittää kaikkia ihania ysejä kuluneista vuosista ja myös teitä opettajia, jotka jaksoitte meitä enemmän tai vähemmän kuuliaisia oppilaita. Mirka Mannersuo

7 Ysien lempparit TOP 3: 1. Marja Klemola 2. Vesa Pirinen ja Jyrki Majuri 3. Aki Nokka YSIEN KESÄ -Minne ne oikein meni? "Otan aurinkoo ja meen mökkeilee." "Oon rannalla ja kesätöissä" "Meen kielikurssille" "Lähen Englantii" "Ajan mopol" "Reissailen ympäri Suomee ja kaveri ulkomailta tulee käymää" "Kesä menee töissä, mökillä ja kavereiden kanssa..." "Käyn maailmal pelailemas lentopalloo, oon kavereiden kaa ja lähen rapakon taakse." 7

8 LEHDEN TEKEMISESTÄ... En edes muistanut ilmoittautuneeni tekemään koululehteä, mutta niin vain kuvaamataidon opettajamme Tuula Huittinen kaivoi minun ja muutaman muun nimen arkistoistaan esiin ja meidät nakitettiin hommiin. Pian saimme huomata että lehden teko oli valtava projekti. Huittinen alusti meitä muutamilla ohjeilla, saimme muun muassa kuulla saarnoja taitto-ohjelmista ja selityksiä lehdentekijöiden ammattislangista. Saimme valittua päätoimittajan ja jaeltua muitakin hommia, niin että loppujen lopuksi kaikki olivat työllistetty. Aloitimme kokoukset välituntisin ja tappelimme lehden kannesta ja nimestä ja sisällöstä. Silloin ei mitään näyttänyt syntyvän, vaikka aineistoa tulvikin maagisesti suhteellisen paljon pieneen nurkkaukseemme. Itse olin tässä vaiheessa ihan kujalla koko asiasta ja aika tuntui menevän hitaasti. Mitään merkittävää tulosta ei ollut havaittavissa. Sitten tapahtui suuri käännekohta. Eräänä kauniina sunnuntaina me heräsimme ihan liian aikaisin ja vaivauduimme vapaaehtoisesti koululle tekemään lehdestä totta. Ensimmäinen tunti meni totaalisesti sähläämiseen, ja kaikki tuntui hirveän monimutkaiselta. Muutaman tunnin päästä taitto-ohjelma avautui minullekin. Ja kun iltapäivällä ihmiset poistuivat, oli Huittisen tikulle ilmestynyt monta valmista ja muutama melkein valmis aukeama. Vielä oli kuitenkin paljon tehtävää, ja lehden tekijöissä oli havaittavissa lievää epätoivoisuutta, kun jokainen tiedosti, että deadline lähestyi. Joku luopui kokonaan toivosta ja toinen tajusi, mitä kaikkea oli oikeasti lupautunut tekemään. Viime metreillä muistimme myös muutaman, idean, joka olisi pitänyt toteuttaa, mutta oli unohdettu jossain vaiheessa.. Me puhkuimme ja puhisimme ja pihisimme ja pinnistelimme, mutta lehti tästä syntyi. Tietysti luovan opettajamme suurella avustuksella. Hanna Karvinen Kuvat: Hanna Karvinen 8 Suurta arvostusta ja kunniaa on annettava lehden teosta vastanneelle toimitukselle: Janni Joas Diana Danielsbacka Mirka Mannersuo Jaakko Marttinen Emma Mäenpää Anni Behm Hanna Karvinen

9 Kuvia mystisestä tapahtumasta, lehden synnystä Lehden ahkera ja reipas toimitus... :) Viiden tähden datikset... ;D 9

10 AIKAA KULUU Työn hyviin puoliin kuuluvat iloiset, positiivisesti ja uteliaasti tulevaisuuteen suhtautuvat oppilaat, sanoo pian eläkkeelle jäävä OPO Elisabet Karkio. Alhaalla olevassa kuvassa vastavalmistunut luokanopettaja katsoo kameraan miettien: Mitähän työelämä tuo tullessaan? Oikeanpuoleisessa kuvassa sama henkilö kolmenkymmenen viiden opetusalalla vietetyn vuoden jälkeen myhäilee tyytyväisenä: Sitä se siis oli! Valmistuin luokanopettajaksi seitsemänkymmentäluvun puolivälissä. Toimin ensin kolme vuotta luokanopettajana yhden vuoden täällä Pyhtäälläkin, Kankaan koulussa. Sitten tuli vuosi, jolloin ei luokanopettajan virkoja ollut tarjolla Kotkan seudulla. Minulle tarjottiin opinto-ohjaajan paikkaa Karhuvuoren koulusta. Mikä ihmeen opinto-ohjaaja? Siispä ottamaan asiasta selvää? Huomasin pian, että viihdyn paremmin opon työssä kuin luokanopettajana. Koin työn monipuolisemmaksi ja huomasin tulevani paremmin toimeen isojen lasten eli nuorten kuin pikkulasten kanssa. Siispä hakeuduin koulutukseen, ja tässä sitä nyt ollaan: siirtymässä eläkkeelle täysin palvelleena opona! Mitä opoilu sitten oikeastaan on? Itse olen kokenut sen niin, että minulla on mahdollisuus kulkea nuoren vierellä kolme vuotta hänen elämässään yrittäen tarjota hänelle neuvoja ja vaihtoehtoja hänen tulevaisuuttaan varten ja yrittäen ohjata häntä mahdollisimman hyviin valintoihin jatko-opiskelun suhteen. Miten tässä työssäni lopulta onnistun, jää suurimmaksi Nuori vastavalmistunut opettajatar katsoo tulevaan. 10 osaksi hämärän peittoon. Nuoret siirtyvät elämässään eteenpäin eikä opo kuule heistä välttämättä enää mitään. Oppilaita minulla on vuosien saatossa ollut reilusti yli kaksi tuhatta. Tiedän, että tällaiseen joukkoon mahtuu vaikka minkälaisia tarinoita: on tohtoreita, dosentteja mutta myös dokuja; on lehtoreita, lääkäreitä mutta myös luusereita; on maistereita, muusikoita mutta myös murhaajia. Loppujen lopuksi jokainen rakentaa itse oman elämänsä omien valintojensa pohjalta. Opotunneilla puhutaan kahdeksasluokkalaisten kanssa työstä ja sen merkityksestä ihmiselle. Puhutaan siitä, miten jokaisessa työssä on sekä hyvät että huonot puolensa, joiden kanssa pitää pärjätä. Mitkä ovat opon työ hyvät, mitkä huonot puolet? Tuohon on helppo vastata: nuoret ihmiset! Hyviin puoliin kuuluvat iloiset, positiivisesti ja uteliaasti tulevaisuuteen suhtautuvat oppilaat. Heidän ansiostaan opon työ on mielekästä ja mukavaa. Huonoihin puoliin kuuluvat negatiiviset känkkäränkkämurkut, jotka ihan periaatteesta ovat aina eri mieltä joka asiasta. Onneksi nämä känkkäränkät ovat sen verran vähemmistössä, että hyviä puolia tässä työssä on paljon enemmän kuin niitä huonoja. Minulla on ollut onni työskennellä sellaisissa kouluissa, joissa työilmapiiri on ollut hyvä. Tämä nykyinen kouluni on siitä erin-

11 omainen esimerkki. Suurista muutoksista huolimatta aikuisväestö pyrkii puhaltamaan yhteen hiileen ja pitämään yllä myönteistä hyvä myö henkeä. Kiitänkin rakkaita kollegojani ja talon muuta väkeä kululuneista vuosista. Tiedän, että teitä tulee ikävä! Muutaman päivän kuluttua yhdeksäsluokkalaiset ja minä jätämme tämän koulun ja suuntaamme kohti uusia seikkailuja. Toivottavasti tulevaisuutemme on valoisa! Tänne jääville toivotan kaikkea mahdollista hyvää! Pitäkää huolta koulustamme ja sen hyvästä hengestä! Elisabeth Karkio Liki kahdentuhannen oppilaan opo osaa myös rentoutua, ja eläkkeellähän siihen on aikaa? MUISTOJA ENSIMMÄISELTÄ LUOKALTA Kuvat kuvispaja. Aamulla jännitti eka koulupäivä. Pakkasin kaikki tavarat mitä tarvitsi. Minä mietin minkälainen opettaja olisi ja minkälainen luokka. Kun olimme luokassa, mietin pärjäänkö, mutta koulupäiväni meni ihan hyvin. Pelkäsin, että heti ekana koulupäivänä saisin paljon läksyjä. Mutta seuraavana päivänä en enää jännittänyt. Viivi Tamminen 2 A Hiilimaalaus Tiina Puonti Eka koulupäivä oli tosi jännää. Minä pakkasin reppuun penaalin ja vihkon ja ystäväni kirjan. Seuraavana päivänä oli kiva päivä. Lukeminen oli hieman hankalaa, mutta opin kyllä lukemaan. Ekalla matematiikka oli helppoa. Lempiaineeni oli ympäristötieto. Heta Alcenius 2 A 11

12 Jännitin ekaa päivää todella paljon, mutta toka päivä ei ollut niin paha tai jännittävä. Koulussa oli kivaa, mutta ei aina hyvää ruokaa. Oli kivoja kavereita ja hauskoja leikkejä ja kiva ope. Henna Teräväinen 2 A Kun menin luokkaan en oikein osannut mitään. Ekan läksynkin unohdin tehdä. Opettaja oli tosi kiva. Aamulla oli tosi vaikea lähteä kouluun, mutta aloin tottua siihen. Kun mä menin luokkaan en oikein pitänyt siitä, koska se oli niin pieni, mutta mä aloin tottua siihen. Ärsyttävää on se, että saa läksyjä. Kerran sai kolmesta kirjasta vaikka yleensä tulee vain yhdestä tai kahdesta kirjasta. Markus Etholen 2 A Väinö Alanampa 2 A Kun minä heräsin jännitti hirveästi. Pakkasin reppuun penaalin. Ekana koulupäivänä oli kivaa. Opettaja oli mukava. Tunsin aika monta kaveria. Hiilimaalaus Elina Vehmaa 12 Tuukka Sahari 2 A

13 KAIKKI ERILAISIA, KAIKKI SAMANARVOISIA Maailmaan mahtuu monenlaisia ihmisiä, ja heitä on tapana jakaa monenlaisten asioiden perusteella: ulkonäön, kulttuurin, tyyli, luonteen jne. Silti meidän tulisi tulla toimeen keskenämme, koska on vain tämä yksi planeetta, joka meidän on jaettava. Suomessa on vähän ihmisiä, joten erilaisuus tulee helposti esiin. Maaliskuun loskassa mustatakkisten seassa kävelevä pinkki erottuu väistämättömästi. Vaatii hyvää itsetuntoa erottua massasta. Jotkut ihmiset eivät reagoi toisen erilaisuuteen mitenkään, toisten mielestä se voi olla omituista tai hervottoman hauskaa. Niinpä he voivat alkaa nauraa toiselle tai pilkata häntä. Pinkkitakki on aivan yhtä hyvä ja huono kuin mustatakki. Pukeutumistyylin ei pitäisi olla kellekään ongelma. Erilaisuus voi olla myös sellaista, ettei siihen itse voi vaikuttaa. Jotkut ulkonäölliset seikat voivat tehdä henkilöstä erilaisen. Joku voi olla hyvin lyhyt ja toinen taas hyvin pitkä. Joskus ulkonäölliset erilaisuudet johtuvat sairaudesta. Syöpähoidot voivat aiheuttaa hiusten lähtemistä, henkilö saattaa menettää myös näkönsä tai muita aisteja sairauden takia. Onnettomuudessa voi menettää jalkansa tai jopa molemmat. Henkiset sairaudet voivat muuttaa persoonaa ja tehdä henkilöstä esim. hyvin eristäytyneen tai masentuneen. Sairauksista ja onnettomuuksista huolimatta, jokainen on samanarvoinen, vaikka olisi ulkonäöltään tai käytökseltään erilainen. Toien itsestään riippumattomasta erilaisuudesta huomautteleminen on aina epäsopivaa käytöstä. Kulttuurit voivat olla hyvin erilaisia toisiinsa nähden. Toisissa kulttuureissa ollaan hyvin tarkkoja ajan kanssa, toisissa aika on vain suuntaa antava. Erot aikakäsityksessä voivat aiheuttaa ikäviä tilanteita, jos henkilöt eivät tunne toistensa kulttuuria. Parhaiten tilaanteesta selviää hankkimalla etukäteen tietoa toisen kulttuurista. Toisille ihmisille maahanmuuttajien kulttuuri on vaikea asia. He eivät voi sietää, jos ihmiset tuovat oman maan kulttuuriaan uuteen maahan. Usein maahanmuuttajien kulttuuria inhoavat henkilöt ovat jo valmiiksi maahanmuuttoa vastaan, ja jos maahanmuuttaja näyttää kulttuuriaan esim. pukeutumalla, se voi lisätä rasismia. Ihmisten pitäisi oppia ymmärtämään, että vaikka tulee uuteen maahan, oman kulttuurin säilyttäminen on tärkeää, jos joskus haluaa palata kotimaahansa. Silti 13

14 14 haluaa palata kotimaahansa. Silti muualta tulleiden pitää yrittää sopeutua asuinmaansa tapoihin ja heitä pitää opastaa siinä. Erilaisuus on hyvä asia ja kaikkien pitäisi tajuta se. Jos kaikki olisi- vat samanlaisia, kaikki kyllästyisivät toisiinsa. Pienissä maissa, kuten Suomessa, suvaitsevaisuudessa saatetaan olla hieman jäljessä ja erilaisena oleminen vaatii hyvää itsetuntoa. Meidän KIUSAAMINEN - Pintaa syvemmältä On normaali koulupäivä ja oppilaat viettävät välituntia pihalla. Kaikki näyttää olevan päällisin puolin hyvin, mutta kun alkaa katsoa tarkemmin ympärilleen, näkee muutamia syrjittyjä ja yksinäisiä ihmisiä, henkistä kiusaamista katsein ja naurunremakoin, lyömistä tai muuta fyysistä väkivaltaa ja sitä, ettei kukaan puutu asiaan. Kiusaaminen on yhteiskunnassa suuri ongelma, eikä se keskity pelkästään kouluun, vaan myös esimerkiksi kotiin ja työpaikkoille. Yleensä ihmisillä tulee varmaan kiusaamisesta mieleen suora haukkuminen ja fyysinen väkivalta. Kuitenkin, kuten ensimmäisestä esimerkistä koulussa tuli ilmi, kiusaaminen voi ilmetä vain pieninä tekoina: katseina, vihjailevina sanoina ja selän takana pahaa puhumisella. Omasta mielestä kiusaamista on myöskin vahvasti välinpitämättömyys: ei kiinnitetä huomiota siihen yhteen tiettyyn nuoreen, joka on aina yksin ja tuijottaa masentuneena maata. Syyllistyn tähän itsekin ja se tuntuu pahalta. Kiusatun asemassa on hirveää olla. Olen itsekin kokenut kyseisen tilanteen, mutta hyvin pienenä. Eskarissa kolmen tytön joukko, jotka olivat samalla parhaita kavereitani, jättivät minut todella usein ulkopuolelle, haukkuivat sekä sabotoivat tekemisiäni. Kierre jatkui melkein koko vuoden. Vaikka siitä ajasta on aikaa, en ikinä unohda sitä hirveää ahdistuksen tunnetta, joka illalla oli, kun seuraavana päivänä piti taas mennä kiusattavaksi. Jos nyt joutuisin käymään taas läpi samaa, tulisin varmaan hulluksi. Siksi usein ahdistunkin, jos mietin, millaista kiusatulla on olla. Kiusatun ihmisen elämä saattaa alkaa mennä toisillakin elämänalueilla huonosti. Kouluun meno ahdistaa, mikä johtaa lintsaamiskierteeseen. Myös kotona saattaa ilmetä ongelmia: kiusattu ei halua puhua asiasta ja vetää suojamuurin itsensä ympärille sekä sulkeutuu kuoreensa. Näin esimerkiksi vanhempien ja opettajien taholta alkaa tulla moitteita huonompaan suuntaan menevästä koulunkäynnistä ja sulkeutuneesta käytöksestä. Kaikki tämä kiusatun harteilla on paljon, Meidän pitää hyväksyä, että kaikki ovat yhtä huonoja ja hyviä. Kukaan ei ole huonompi tai parempi kuin toinen. VEERA VANHALA 9C ja asiat alkavat luultavasti mennä vielä huonompaan suuntaan. Jos kiusaamisesta ei kaiken lisäksi uskalla puhua kenellekään, moni ei varmaankaan kestä niin rankkaa henkistä taakkaa, ja tämä voi johtaa masennukseen ja muihin mielenterveyssairauksiin. Kiusaaminen jättää aina jäljen, niin kiusattuun kuin kiusaajaankin. Onneksi oma tapaukseni ei jättänyt kamalia jälkiä, vaan teki minut vahvemmaksi: nykyään en anna kenenkään kävellä ylitseni. Jälkeenpäin olen miettinyt, että ilman sitä vuotta en omistaisi varmasti niin vahvoja mielipiteitä ja varsinkaan rohkeutta seistä niiden takana. Kiusattuna olo teki vahvemmaksi ja opin myös puolustamaan itseäni todella hyvin. Kuitenkin vakavampi kiusaaminen ja varsinkin kauemmin jatkunut voi jättää ihmiseen syvät jäljet. Esimerkiksi lapsena vakavasti kiusattu voi aikuisenakin saada tietyissä tilanteissa ahdistuskohtauksia, joissa lapsena koetut traumat koetaan tunnetasolla uudestaan. Tästä kierteestä voi aiheutua esimerkiksi paniikkihäiriö. Siksi mielestäni olisi tärkeää, että kiusaamisen kohteena ollut ihminen saa apua henkisiin ja varmasti pysyviin jälkiin, ettei asia jäisi muhimaan

15 useiksi vuosiksi ja puhkeaisi myöhemmin uudelleen. Mistä kiusaaminen sitten johtuu? Jos puhutaan jatkuvasta, saman henkilön kiusaamisesta, kiusaaja on luonnollisesti olennaisimmassa osassa. Ja tämä paneekin miettimään, onko kenelläkään ihmisellä, jolla on hyvä itsetunto ja joka on tyytyväinen itseensä, syytä kiusata muita. Kaikilla, jotka kiusaavat, on varmasti omia ongelmia, esimerkiksi kotona tai koulussa. Näin itse koettu paha olo purkautuu ulos: ehkä itselle tulee jopa parempi olo, jos ei ole ainoa, joka kärsii. Kiusaamisen tekevät mahdolliseksi ne, jotka seisovat sivussa, eivätkä tee mitään. Useissa tapauksissa, kuten myös omassani, pääkiusaajia oli vain yksi. Hän sai pelottelulla muut mukaan, muuten muutkin joutuisivat kiusaajan hampaisiin. Toiset eivät uskaltaneet sanoa kiusaajalle vastaan, vaan tottelivat häntä, eivätkä puuttuneet kiusaamistilanteeseen, vaan jopa tulivat siihen mukaan. Kiusaaja siis levittää ympärilleen pelkoa ja näin kukaan ei tee mitään. Näin luultavasti käy myös esimerkiksi koulun pihalla, kun yhtä ihmistä kiusataan. Sivusta voi katsoa jopa muutama sata ihmistä, mutta kenelläkään ei ole rohkeutta tehdä mitään. Siksi olisi tärkeää miettiä omia arvoja ja tunnetta, jos olisi kiusatun asemassa. Varmasti siinä vaiheessa pienikin puolustaminen jättäisi loppuiän kiitollisuudenvelkaan. Jos sanoisin, etten koskaan ole kiusannut ketään, valehtelisin. Olen puhunut useammin kuin kerran muista ihmisistä pahaa selän takana, juorunnut ja jauhanut toisten asioita, jotka minulle eivät kuulu. Vaikka tämä ei välttämättä aiheuta mielipahaa muille, oloni ahdistuu silti: miltä minusta tuntuisi toisen ihmisen asemassa. En osaa kertoa syytä, miksi esimerkiksi haukun muita selän takana, omistan kuitenkin kohtuullisen hyvän itsetunnon, en koe itseäni paremmaksi kuin muut, enkä pidä tarpeellisena kiusata muita. Ehkä takaa-alalla kummittelee kuitenkin lapsuuden kokemus, en halua kokea sitä enää toiste. Jotenkin näin kontrolloin sitä, etten jää muiden jalkoihin. Myös vallan tunne minäpä puhun nyt toisten huonosta elämäntilanteesta saa olon, että itsellä menee kaikki paljon paremmin kuin muilla, vaikkei näin välttämättä ole. Kiusaamiseen puututaan esimerkiksi meidän koulussamme omasta mielestäni liian vähän. Kyllä opettajat sanovat, ettei muita saa kiusata, mutta asiasta ei sen syvällisemmin koko koulun läsnäollessa puhuta. Minua hämmästyttää myös se, että useat opettajat ovat aika välinpitämättömiä yksinäisten oppilaiden suhteen, esimerkiksi välitunnilla. He kävelevät vain ohi, kiinnittämättä huomiota, vaikka toinen tuijottaa maata hartiat lytyssä. Jos kukaan oppilaista ei mene juttelemaan yksinäiselle ja syrjitylle, eikö aikuisen pitäisi kantaa vastuuta ja yrittää löytää asialle ratkaisu esimerkiksi oppilaan kanssa keskustelemalla? Hyvä idea tilanteen auttamiseksi voisi olla jokavuotinen parin tunnin kiusaamiskeskustelu, jonka perusajatuksena olisi jonka perusajatuksena olisi kiusaamisen ehkäisy. Siinä voitaisiin käydä läpi kiusatun, kiusaajan ja sivustakatsojan näkökulmaa ja pohtia yhdessä syitä, miksi kukin toimii tavallaan ja mitkä asiat käyttäytymiseen vaikuttavat. Näin jokainen oppilas pystyisi käsittämään yleisesti kiusaamistilannetta- ja kierrettä ja ymmämään tätä kautta asian ytimen: kiusaamistilanteessa jokainen osapuoli kärsii jotenkin. Jos asioita puhuttaisiin kaunistelematta ja nuoren näkökulmasta, kiusaaminen saattaisi vähentyä. Toivottavasti kiusaamista saataisiin yleisesti vähennettyä, sillä yksikin kiusattu ihminen niin henkisesti kuin fyysisestikin on liikaa. Julkaisemme tämän kirjoituksen nimettömänä sen tärkeän mutta aran aiheen vuoksi. Toimitus haluaa kiittää kirjoittajaa erittäin tärkeän asian esiin nostamisesta sekä syvällisestä ja oivaltavasta käsittelystä. Hiilimaalaus IIda Kahila 15

16 RUNOJA YSTÄVYYDESTÄ "...Ystävät auttavat toisiaan, Jos jollakin on vaikeaa..." 16 FRIENDSHIP RAKKAUTTA ON Jos todella paljon rakastaa On riiteleminen ihan turhaa Todella outoa vihata Jos ei oikeasti halua. Joku yrittää joskus rikkoa välit Mutta tosiystävät pitävät yhtä. Vuosisadan rakkaustarina saattaa olla totta, Jos jotkut rakastavat oikeasti. Monet ystävykset avaavat ovet Toisten sydämiin. Ystävät auttavat toisiaan, Jos jollakin on vaikeaa. Ystävyys voi alkaa jo pienenä taaperona, Hiekkalaatikolla tarhan pihalla. Ystävillä on aina hauskaa, Vaikka olisi vain tyhjässä huoneessa. Syntymäpäivillä on yleensä monia ystäviä, Joten siellä on usein todella mukavaa. Parhaat ystävät on sama asia kuin Polkupyörän ketju, koska parhaat ystävät pitävät kiinni toisistaan. Kulkea käsikädessä Jakaa popcornit Halata ystävää Kirjoittaa runo rakkaalle Osoittaa pitävänsä toisesta Tehdä itse synttärikortti Kynttilän valossa syöminen Lähettää rakkauskirjeitä Olla ymmärtäväinen Antaa toisen nukkua pitkään Herättää painajaisesta Kuunnella esitys loppuun Antaa lahja Mennä huvipuistoon Nauraa yhdessä Pitää yhtä Auttaa kaveria Antaa hyvänyönsuukko Katsoa elokuva Soittaa kappale ystävälle Sietää toista vaikka se olisikin vaikeaa...hullutella ystävän kanssa Taistella ystävän rinnalla Kertoa salaisuuksia Leikkiä tyynysotaa Olla kohtelias Rakkautta on rakastaa Ida Veisto Inka Peltola

17 RUUSUILLA TANSSIMISTA Joskus kun elämä on helppoo, Sopii sanonta tämän kuuloinen: tämä on kuin ruusuilla tanssimista. Mutta elämä ei välttämättä ole sitä. Saatat vain kuvitella koko asian, Mutta silti sanot että elämäsi on helppo. Haluat vain kerskua kaverille, jos tällä on vaikeaa. Se ei ole hänen mielestä mukavaa, joten ystävyytenne saattaa sen takia katketa. Mutta sitähän et halua, ethän? Vanhempasi kyselevät mitä ystävällesi kuuluu, Vastaat vain että mitä se heille kuuluu. Illalla itket itsesi uneen, Ja ystäväsi ottaa puhelimen käteen. Hän soittaa sinulle, että kaipaa sinua, Sinä vain itket että sinäkin häntä. Pian sovitte, että olette ystäviä Vielä vaikka riita teidät hetkeksi erotti. Olette tosiystäviä, sillä riita ei erottanut Teitä kokonaan. Ida Veisto 17

18 VOI HYVÄ TAVATON Kolumni tapain turmeluksesta ALOITIN KUVATAITEEN opettajan urani Huutjärven koulussa pari vuotta sitten. Sitä ennen kokemukseni peruskoulusta sijoittuvat seitsemänkymmentäluvulle, jolloin kuuluin ikäluokkaan, joka juuri lukion kynnyksellä asetettiin vuodeksi tämän koko kansalle yhtenäistä sivistystä tarjoavan laitoksen koekaniiniksi. Tuohon aikaan opettaja oli melkoinen auktoriteetti, eikä hänen tarvinnut tanssia pöydillä herättääkseen oppilaidensa hormonihöyryihin haipuvaa huomiokykyä. Myös alituinen haistattelun kuunteleminen oli aivan tavaton juttu. Jo pienestä nokkavaksi tulkitusta uhittelusta päätyi helposti ja häpeällisesti koulusta erotetuksi. lähes maan tapa. V-alkuiset sanat kirjovat arkipäiväistä vuorovaikutustamme kuulokuvin, jotka olisivat nuoruudessani olleet aivan ennenkuulumattomia. Eikä tämä kyseenalainen räppi kaiu ainoastaan oman koulumme käytävillä. ENNEN TAVATON ON TÄNÄÄN Kyseessä on paljon laajempi ilmiö. Esimerkiksi joskus koulumatkallani kuuntelemani aamuradion juontajat viljelevät härskisti alatyylistä ilmaisua. Heidän faktan ja fiktion rajamailla liikuskeleva jutustelunsa julkisuuden henkilöiden toilailuista täyttää useinkin kaikki herjauksen tuntomerkit. Vaikka joku Johanna Tukiainen onkin tavaton tyrkky, on hän sentään ihminen. Ja ihmiseen sattuu kun häntä lyödään. Olipa se sitten sanalla tai pesäpallomailalla. Nea Katajala 2010: Omakuva, akryyli. Albert Edelfeltin (1893) Larin Parasken mukaan. Kaukana ovat siis ajat jolloin suustaan levoton Ruben Stiller sai potkut potkut radiosta vain sanomalla pomoaan kökkötraktoriksi. Nykyisin tuntuu, että toisten ihmisen selkään puukottamisesta ja mollaamisesta, kyseenalaisen rehellisyyden nimissä, ollaan tekemässä kansalaistaitoa. Toivottavasti ei sentään valinnaisainetta kouluun, sillä kuten runoilija sanoo: usein rehellisyys on vain julmuutta pyhäpuvussa. REHELLISYYS EI OLE MUOTIA. Valehteleminen oman edun vuoksi luetaan oveluudeksi ja älykkääksi toiminnaksi. Menestyneimmät poliitikot vetävät välistä vakavin silmin. Jopa pääministeri unohtaa soveliaaksi katsomiaan tosiseikkoja. Ministeriksi haluavat tekevät kyseenalaisia kauppoja hämäräperäisten liikemiesten kanssa. Nettipiratismi kukoistaa. Työttömyys kasvaa ja luo epävakautta. Kouluja lakkautetaan lyhytnäköisten budjettisiivousten vuoksi. Opettajia lomautetaan unohtaen, että kaikki kuitataan pois tulevaisuudelta: lapsilta. Kuten Monni Pekka Töpöhännässä sanoi: "Ajat ovat kovat, rotat katoavat, silakka kallistuu, kellariluukkuja tukitaan Tässä moraalisesti ja eettisesti ankeassa yleisilmapiirissä tuntuu usein todella turhauttavalta toimia tapakyttänä. Vahtia kielen- 18

19 käyttöä, komentaa lippalakkeja pois päästä, tarkastella kohoaako lumimajasta outoja savumerkkejä? Opettaa sanomaan hyvää päivää ja näkemiin, siivoamaan omat jälkensä, lukemaan ruotsia, historiaa, matematiikkaa, atk:ta ja algebraa. Kaveria ei jätetä, hänelle ei haistatella, eikä käännetä selkää. Vaikkei hän olisikaan jengin mielestä cool tai mega-makee. VOIKO OPETTAA ELÄMÄÄN OIKEIN muutoin kuin elämällä oikein? Sehän on kuitenkin tärkeintä. Voiko tehdä muuta kuin oikeasti välittää? Kaveria ei jätetä, se on veteraanin motto ja saisi olla meidänkin toimintakoodimme. Kaverille ei räyhätä, haistatella ja valehdella. Kaverille ei käännetä selkää. Ei silloinkaan, kun hän ei ole koulun coolein kundi tai pitkäripsisin typykkä. Kaverista - olipa hän musta, valkea tai sateekaarenkirjava - pidetään huolta. Aina ja kaikkialla. Katsotaan, ettei häntä kiusata. Autetaan miestä mäessä, ei mäen alla. Vai mitä? HENKILÖKOHTAISESTI MINUA HÄIRITSEE haistattelu, joka kuvastaa yleistä kulttuurin ja sivistyksen alennustilaa. Kieli on mielemme peili. Kielen tasolla tapahtuva raaistuminen kertoo yhteisöstämme paljon, eikä tarina ole kaunis. En ole pyhimys. Toki kiroan itsekin joskus. Sanon p-le jos isken vaikkapa vasaralla sormeen. Joskus kirvesmiesisän perintönä saatu viisikirjaiminen v-alkuinenkin Ilona Sajalinna 2010: Omakuva, akryyli. Hugo Simbergin (1903) Haavoittuneen enkelin mukaan. saattaa vilahtaa suustani sammakkona,esimerkiksi kun lappuliisa ehtii iskemään tuoreet terveisensä tuulilasiin. Olkoon että olen muinaismuisto, mieluummin kuitenkin hyväilen kuin lyön sanoilla. On paljon mukavampaa sanoa: "kiitos" kuin "tunti jälki-istuntoa" ja "pyydän" kuin "tänne se kännykkä ja heti". "Ystävä" on kauniimpi sana kuin "vihollinen". "Suudelma" on suloisempi kuin "läimäys vasten kasvoja" ja "rakas" niin paljon lempeämpi kuin "tylppä isku rintaan". Ystävälliset ja hellät sanat maistuvat suussani makeilta. Vähän kuin saisin kulhollisen metsämansikoita happamien pihlajanmarjojen sijasta. Aukeaman kuvat on toteutettu valinnaisen kuvataiteen (8 lk) hommage à -tehtävänä. Madis Vainonen 2010: Omakuva, akryyli. Ilmari Aallon (1922) Omakuvan mukaan. Tuula Huittinen kuvataideopettaja 19

20 Opettajien suusta kuultua Arvaa kuka sanoi ja mitä? olevat opettajat eivät -Ja kenelle? Kuvissa välttämättä liity lausahduksiin. " Siis oikeesti! Missä te oikein luulette olevanne?! " " Teeskennellään edes, että täällä on oikea oppitunti menossa. " "No mitä? Hikistä ähellystä se on, ei sen ihmeempää.." " Oho, tuli panovirhe! " " Siis niitähän tulee sillee niinku: plop, plop, plop..." " Sitten minä teen siitä mukavaa." " Mut jos autossa on akku, niin eihän sitä autoo sitte välttämättä tarvitse tankata.... en mä ainakaan tankkaa mun akkua." 20 " Miettikää sitä päissänne." "Ai tää juttu kusee..." " Älkää nyt hermostuko, mut mä vähän vilautan." "Voiks lentokoneet peruuttaa ilmassa?"

21 " Minä halusin vartavasten nähdä sinut ennen viikonloppua." "Santeri haisetsä!?" " Ja kuka välttämättä haluaa olla äänessä?" ".. somalin seikkailut vaatekaapissa.." " Ootsiä...puu...puu...puupää?" " Jotkut työkalut kuolevat sukupuuttoon." " Santeri, mene kaivoon!!!!" "Pöpi kuin hedelmäkakku." " Huulet, älkää nyt liikkuko, mutta mikä olisikaan ihanampi fraasi naisen suusta, kuin lisää valoja pois?" "Ja tämän kuulin hyvältä ystävältäni, joka ei pahemmin valehtele." " Miko, pois sieltä kaapista!" "HYVÄ, HYVÄ!!! Näin taltutamme Marttisen." "Jotta voisin paremmin syödä sinut." " Mä en voi sille mitään, että olen niin ihana." Kuvat: Hanna Karvinen 21

22 MIELIPITEITÄ Kauneusleikkaukset "Käytännössä ihminen tuhlaa rahansa kasvojen ja vartalon muotoiluun." Turhamaisuuteen turhautunut Plastiikkakirurgit eli kauneuskirurgit tekevät kauneusleikkauksia. Plastiikkakirurgia on lääketieteen ala, jossa kirurgisilla toimenpiteillä muokataan ihmisen ulkonäköä ja kehon toimintoja. Kauneusleikkaukset ovat kuin vartalon muovaamista, joka tarjoaa ihmisille mahdollisuuden muuttaa kehoaan itselleen mieluisaksi. Pahoissa onnettomuuksissa kasvot voivat vaurioitua hyvinkin vakavasti, ja silloin on hyvä hakeutua plastiikkakirurgilliseen apuun. Kasvojen vauriotuminen voi olla myös synnynnäinen vika. Rasvaimu on mieles- 22 täni hyvä valinta sairaalloisen lihaville ihmisille, jolloin edellä mainitun leikkauksen väliin jättäminen on suuri terveysriski ja liiallinen rasva rasittaa paljon sydäntä. Mielestäni turhia leikkauksia kuitenkin ovat huulien kohotus ja rintojen liiallinen suurentelu. Huulien kohotuksessa kuten muissakin leikkauksissa on terveysriskinsä. Jotkut ihmiset joutuvat korjaamaan ulkonäköään työnsä puolesta, esim. useat mallit. Kauneusleikkaukset ovat todella kalliita. Hinta riippuu siitä, mikä leikkaus tehdään. Normmaali hintahaarukka on euroa. Miksi ihminen ei tyydy omaan ulkonäköönsä vaan maksaa euroa luonnottoman suurista rinnoista tai täyteen ahdatusta ylähuulesta? Mielestätäni tämä on turhamaista. Käytännössä ihminen tuhlaa rahansa kasvojen ja vartalon muotoiluun, jolloin plastiikkakirurgia menee liiallisuuksiin. Liiallinen leikkely tarkoittaa, että ihminen ei tyydy lopputulokseen, jolloin leikkauksista tulee pakkomielle. Hyvä esimerkki tästä on edesmennyt pop-kuningas Michael Jackson. Hän leikkautti itseään enemmän kuin olisi ollut tarpeen ja teki jopa ihonvaalennuksen. Miksi ihmeessä joku maksaa tuhansia euroja, kun ei ole tyytyväinen omaan ja aitoon ihopigmenttiin. Plastiikkakirurgia on tietenkin jokaisen ihmisen henkilökohtainen valinta, mutta edellämainitut mielipiteet ja esimerkit ovat oma kantani kauneusleikkauksista. Jotkut ihmiset pitävät, että näyttävät nuoremmalta, kuin mitä oikeasti ovat, ja he eivät niinkään välitä terveydestään, vaan laittavat kauneuden oman hyvinvointinsa edelle. Toiset taas ajattelevat ensin terveyttään ja hyvinvointiaan ja tyytyvät ulkonäköönsä, koska leikkauksen jälkeiset toipumisviikot voivat olla hyvinkin kivuliaita ja tukalia. Osa ihmisistä on täysin kauneusleikkauksia vastaan ja heidän mielestään on totaalisen järjetöntä pilata luonnolliset kasvot ja maksaa suuria summia rahaa.

23 Kävelijät laduilta syrjään "Pilatuilla laduilla hiihdettäessä nilkat pyörivät ja tasapaino pettää koko ajan." Suivaantunut Talvisin juuri ajetut ja koskemattomat ladut ovat kuin unelma hiihtäjälle. Illalla on hauska käydä hiihtämässä, mutta kun seuraavana aamuna menee hiihtämään, laduista ei ole jälkeäkään. Aivan kuin norsulauma olisi kävellyt latujen päällä. Takaisin vain autoon ja kotiin television ääreen. Mielestäni on väärin, että hiihtäjät joutuvat kärsimään pilatuista laduista. Hiihto on hieno perinnelaji, eikä sitä pitäisi pilata tallaamalla latuja. Pelkät kyltit älä kävele laduilla eivät kuitenkaan riitä, sillä kaikki eivät kieltoa noudata. Pilatuilla laduilla hiihdettäessä nilkat pyörivät ja tasapaino pettää koko ajan. Tällaisella alustalla on mahdoton hiihtää niin, että se olisi mielekästä. Vuodesta yksi neljäsosa on aikaa, jolloin pääsee hiihtämään luonnonlumille. Kävelijöillä on käytössään kolme neljäsosaa vuodesta. Tämäkin lyhyt aika viedään meiltä hiihtäjiltä. Melkein jokaisen tien vieresä on kävelytie, tai jos ei ole, tien reunassa on mahdollisuus kävellä, mutta ei hiihtää. Pururadoilla on mukava kävellä pehmeällä alustalla ja katsella kauniita maisemia. Tilaakin on hukattavaksi asti, voi juosta ja kävellä laidasta toiseen. Koirakin on mukava pitää vapaana keskellä metsää. Kävelijät ajattelevat, että mitä muutama jalanjälki hiihtoladuilla haittaa, onhan latukoneet keksitty. Ne kyllä tasoittavat ladut. Näin asia ei kuitenkaan ole. Kävelijöiden täytyisi ajatella asiaa myös hiihtäjien näkökulmasta. Pururadoilla kävelemisestä ei ole haittaa muulloin kuin talviaikaan. Jos jälkiä olisi vain muutama, en kirjoittaisi asiasta mitään. Kyse ei kuitenkaan ole vain muutamasta vaan kymmenistä jäljistä. Vaikka latukoneiden tarkoitus on tasoittaa ladut, eivät nekään ihmeisiin pysty. Latuun jää muhkuroita ja monttuja. Kauniita maisemia näkee suksetkin jalassa ja koiraakin voi ulkoiluttaaa suksimalla. Kävelijöidenkin pitäisi ostaa muutama pitovoidepurkki, voidella sukset ja lähteä laduille sivakoimaan. Ulkoilu käy helposti ja koirakin saa vähän vauhdikkaamman lenkin. Hiihtoa täytyy kunnioittaa samalla tavalla kuin esimerkiksi koripalloa. Eihän kukaan tule työntämään kuulaa liikuntasaliin. Kävelijöille ja hiihtäjille täytyisi olla omat ulkoilureitit, jotta kummatkin saisivat harrastaa rauhassa lempilajiaan. Turkistarhaus on lopetettava! Oikeutta eläimille Eikö Suomessa eläinsuojelulaki koske kaikkia eläimiä? Eikö eläimillä ole oikeus elää vapaina niille ominaisissa olosuhteissa ilman häkkejä ja myrkkyjä? Joka hetki ympäri maapalloa turkistarhoihin syntyy monia minkkejä,sini- ja hopeakettuja, supikoiria, hillereitä ja jopa nykyään lemmikkinäkin tunnettuja chinchilloja, jotka syntymästään lähtien ahdetaan häkkeihin odottamaan, että niiden turkille löytyisi joku rikas ostaja, joka saisi ylpeänä esitellä lämmintä turkistaan. Maapallolla ihmisiä tuomitaan tuomitaan toisien ihmisten taposta, eikö sama voisi päteä myös niihin ihmisiin, jotka tappavat eläimiä työkseen ja saavat elantonsa näin hirveällä tavalla. Eläimillä kuten ihmisilläkin tulisi olla lajinsa mukaiset olot ilman tuskaa, kuumuutta ja sietämätöntä hajua. Pienet ja virikkeettömät häkit aiheuttavat tutkitusti eläimissä käyttäytymis- sekä myös paljon muita häiriöitä kuten itsensä vahingoittamista ja joskus myös omien poikasten tappamista.on tutkittu myös, että häkki huonontaa minkin hy- vointia, sillä se ei tarjoa tarpeeksi minkille tärkeitä virikkeitä, kuten mahdollisuutta uida, kiipeillä ja välttää yhdessäoloa muiden minkkien kanssa. Wikipediassa kerrotaan, että tarhauksesta on myös paljon ympäristöhaittoja. Eläinten virtsan ja lannan sisältämiä fosforia ja typpeä huhtoutuu ympäristön pintavesiin, jokiin, järviin ja jopa pohjavesistöön.näihin päästöihin vaikuttavat tarhan eläinten määrä, lähimaaston korkeuserot, maaperän läpäisykyky ja kuinka usein tarhaaja korjaa ulosteet pois häkkien alta. Ammoniakki päästöt ovat valtavia. Tarhojen lähiympäristöissä on havaittu vaurioita myös meidän vihreälle kullalle eli puille ja metsille. Monissa Euroopan maissa turkistarhaus on jo kielletty tai tehty mahdottomaksi, kuten Ruotsissa, Britanniassa, Itävallassa, Hollannissa ja Sveitsissä ; Saksassa on tullut voimaan päätös, jossa vaaditaan ketuille maapohja ja minkeille uima-allas ja paljon aiempaa enemmäm tilaa 5-10 vuoden siirtymäajalla. 23

24 Joten emmekö myös me suomalaiset voi puhaltaa yhteen hiileen ja yhdessä hankkia myös eläimille oikeuksia, nimittäin Suomessa on ollut turkistarhoja jo keskiajalta lähtien. Joka vuosi Suomessa tarhaus työllistää suomalaista. Voisimme ottaa malliamuista Euroopan maista, joissa turkistarhoja ei enää ole, tai ei ainakaan laillisia, ja saada myös lopetetuksi Suomen turkistarhat, joissa minkki on ollut monia vuosia jo tärkein turkiseläin joten nyt minkit ja muut turkiseläimet kunniaan ja annetaan niille vapaa loppuelämä. 24 KOULUSSAMME ON TOIMINTAA NIIN PIENILLE KUIN VÄHÄN ISOMMILLEKIN

25 25

26 OPPILASKUNTA OSALLISTU YLIHAUSKAAN TOIMINTAAMME! Hallitus järjestää kaikenlaista kivaa ohjelmaa oppilaille, pitää kioskia toiminnassa ja tekee parhaansa koulun hyvän yhteishengen säilyttämiseksi Vesihiihtoa? Pandoja kouluun? Helikopterikenttä koulun katolle? Laskettelukeskus pihalle? Kiipeilyseinä? 26 Ja mitä kaikkea muuta keksitkin! Kerro ideoistasi meille niin me teemme parhaamme toteuttaaksemme niitä.

27 Jokainen tämän koulun oppilas on osa oppilaskuntaa ja voi siten vaikuttaa oppilaskunnan asioihin kertomalla asiansa luokkansa luottamusoppilaalle, jota kautta asia/mielipide/idea päätyy kokoukseen koko hallituksen kuultavaksi. Eli siis, mitä enemmän ideoita, sitä vähemmän varsinaisia oppitunteja. Teidän ansiostanne meillä on mahdollisuus kaikkeen! Kuvat: Hanna Karvinen 27

28 Teksti ja kuvat: Nonna Bertling Maanantaina koulu alkoi kaikilla yhteisesti salissa. Salissa oli capoieraesitys, joka kesti noin 15 minuuttia. Oppilaat olivat innostuneita ja halusivat harjoitella capoieiraa. brasilialainen tanssi, peli ja taistelulaji. Laji on alkanut Brasiliassa eri maiden kulttuureiden yhdistyessä. Lajin ovat keksineet eri maiden orjat. Lajia voi alkaa harjoitella Helsingissä ja muutamassa isommassa kaupungissa. Tuomas on harrastanut neljä vuotta ja aloitti pitkän harkinnan jälkeen. Capoeira on yhtäaikaa peli, tanssi ja taistelulaji, jonka pehmeän näköisten liikkeiden hallinta vaatii runsaasti kuntoa ja kestävyyttä. Esityksen jälkeen koulu jatkui normaalisti, mutta neljäs- ja kolmasluokkalaiset jäivät harjoittelemaan capoieraa. Oppilailla oli kaksi tuntia aikaa harjoitella Tuomaksen ja Leonardon johdolla. Alla: Yhdeksänvuotiaat pojat katselivat salissa, miten kavereilta sujui capoieira. Jere Niemeläisen, Roni Okkosen ja Antti Mäkelän mielestä viikossa parasta olivat itse tuunattavat tortillat. Capoieira näytti mielenkiintoiselta, vaikka emme itse päässeet kokeilemaan lajia. Viikosta tulee mielenkiintoinen, sillä on paljon erilaista ohjelmaa. Valokuvauskurssin oppilaat tekivät näyttelyn omasta kaveristaan. Kaveria haastateltiin ja haastattelusta tehtiin pienimuotoinen esitelmä. Näyttely koostui oppilaiden itse kuvaamista ja suunnittelemista kuvista. Kuvauspaikka oli vapaavalintainen. Kuvien valmistuttua ne laitettiin koulun seinälle muille oppilaille nähtäviksi. Oppilaat pitivät näyttelystä ja lukivat kuvien henkilöiden haastattelut. Kysymykset: Tykkään tällaisista erilaisista viikoista niissä on aina jotain hauskaa. Paljon erilaista ohjelmaa eikä tarvitse kokoajan olla nenä kiinni kirjassa. Kivat ja hauskat viikot. Mukavaa kun on erilaista toimintaa. 28

29 Kuvaamataidon pajalla askarreltiin kipsinaamioita. Naamioita oli aikaa tehdä, muotoilla, maalata ja koristella. Oppilaat tekivät naamiot pareittain. Toinen pareista asettui istumaan tai selälleen lattialle. Toinen pareista teki vahvan pohjan kipsistä. Kipsin kuivumisen jälkeen naamarin sai maalata ja koristella erilaisilla koristeilla. Maaleja oli monenvärisiä ja koristeita oli jokaiselle omanlaisia. KUKA MINÄ OLEN? Kuka minä olen, mitä muuta olen kuin harrastukseni ja koulusuoritukseni? Koulullamme vieraili perjantaina nykytanssiryhmä, joka esitti meille Olenko Olento? -tanssiteoksen. Tanssiteos käsittelee identiteetin muodostutumista, ja se tutkailee kolmen nuoren- Oonan, Olivian ja Oskun -elämää ja kokemuksia ryhmän ulkopuolelle jäämisestä ja siihen kuulumista. Koreografian on tehnyt Englannissa asuva ja työskentelevä Satu Tuomisto, mutta myös vantaalaisen kartanonkoulun oppilaat ovat olleet mukana ideoimassa esityksen aihepiirejä. Liikemateriaali on syntynyt tanssijoiden improvisaation pohjalta, ja se on sekoitus nykytanssia ja erilaisia katutanssityylejä. Esityksen alussa tanssijat esiteltiin ja samalla he tulivat areenal- le tanssien. Oona, Olivia ja Osku ovat kaverukset, jotka viettävät aikaa yhdessä.teoksessa kuvattiin nuoren ihmisen vaihtuvia piirteitä esimerkiksi ujoutta, vahvuutta, heikkoutta, rohkeutta ja ulkopuolisuutta, ja esityksen loppupuolella pelattiin tanssin avulla. Pelaamiseeen koottiin joukkueet yleisöstä ja tehtiin maaleja, mutta voittaja ei selvinnyt, sillä pelissä tuli tasapeli. Ohjelman aikana yleisö sai myös piirtää tai kirjoittaa seinään, joka toimi kuin vieraskirjana. Mielestäni teos oli hieno ja mukaansatempaava. Esityksessä oli hyvä tempo, sillä se ei madellut mutta ei myöskään mennyt niin nopeasti, ettei olisi ehtinyt ajatella. Tanssijat saivat yleisön hyvin mukaan esimerkiksi seinän koristeluun ja pelin pelaamiseen. Tanssijat eläytyivät hyvin esitykseen ja saivat esityksen näyttämään helpolta ja rennon hauskalta. Liikkeet olivat hieno- ja ja hyvin opetellun näköisiä. Myös kohdat, joissa Oona, Olivia ja Osku juttelivat, oli tehty todentuntuisiksi. Esityksestä huomasi, että ystävyys ei katso ikää tai ulkonäköä, koska Oona, Olivia ja Osku olivat kaikki eriikäisiä ja pukeutuivat eri tavalla. Mielestäni paras kohta koko esityksessä oli se, kun tanssijat esittivät, että ihmisen sisällä asuu eläin. Siinä tanssijat tanssivat eläinhattu päässä. Itseäni jäi kuitenkin vaivaamaan se, mitä esityksessä pelattiin. Myös osa alussa kuvatuista luonteenpiirteistä jäi epäselviksi ja mielestäni kohtaus kesti hieman liian pitkään. Kaikin puolin esitys oli kuitenkin kiinnostava ja hyvä. Esityksestä teki kiinnostavan se, että siinä tapahtui koko ajan ja siihen oli sotkettu jutustelukohtauksia ja tanssimista. Enemmän tällaisia esityksiä! ARVOSTELIJA 29

30 KALEVALA-NÄYTELMÄ B järjesti kolme näytöstä Kalevalasta. Ensimmäinen näytös oli luokille, toinen näytös oli luokille ja viimeinen näytös oli luokille Kalevala-näytelmää tehtiin jo keväällä Oppilaat harjoittelivat Kalevalaa pienissä ryhmissä, joista koottiin yksi näytelmä. Kalevala koostuu monesta eri kohtauksesta, ja siinä on useita eri hahmoja, kuten Väinämöinen, Ilmarinen, Louhi ja Lemminkäi- " Olipa nuori Joukahainen, laiha poika lappalainen. Se kävi kylässä kerran; kuuli kummia sanoja, lauluja laeltavaksi.." Joukahainen (Mika Ahvonen) tulee kotiin. Kuvassa myös Aino (Julia Taka-aho) ja Ainon äiti (Laura Liimatainen). "Kullervo, Kalervon poika, sinisukka äijön poika, hivus keltainen, korea, kengän kauto kaunokainen.." 30 Kullervo (Niki Hillberg) töissä pellolla.

31 LIIKUNTAPÄIVÄ -ylös, ulos ja lenkille- LIIKUNTAPÄIVÄ Liikuntapäivä oli b oli ulkona melkein koko päivän ulkona. He olivat kuitenkin ensimmäisen tunnin sisällä, koska oli liian kylmä. Luokka laski mäkeä, luisteli ja kävi katsomassa opettajan lampaita. Yläkoulu sai päättää mitä teki. Vaihtoehtoina oli pilkkiminen, keilaaminen, kuntosali ja sähly. Suurin osa alakoulun oppilaista vietti liikuntapäivän sisällä, sään takia. Kuvassa vasemmalta: Julia Takaaho, Roosa Luukkainen, Ira Wass, Viola Nuuttila, Fanni Snellman ja Pinja Kaartinen Kuvassa vasemmalta: Ida Leppänen ja Mona Pesonen Mielipiteitä: 6B Viola Nuuttila: Oli ihan kivaa, mutta oli kylmä. 5A Noora Niemeläinen: Just kivaa, kun katottiin elokuvia. 2A Maria Saartia: Oli kivaa, koska laskettii mäkeä. 3A Neea Pykäläinen: Kivaa, koska sai olla ulkona. 2B Joa Wass: Oli kivaa. Pulkkamäkeä, luistelua ja piipahdettiin jopa katsomassa opettajan Kuvassa vasemmalta. Tuomas Heikkilä, Toni Niemelä ja Elias Bremer Kuvassa takana: Ida Leppänen ja Mona Pesonen. Edessä vasemmalta: Sakari Koskimies ja Jaakko Mielonen 31

32 URHEILUTULOKSIA Huutjärven koulussa pelataan ja palloillaan ympäri vuoden! Kevättalvella järjestettynä liikuntapäivänä jännitettiin salibandy-turnauksen loppuratkaisua. Päättyihän se niin, että 9C vei voiton. Santeri Bremer, Otto Kilpeläinen, Joel Kirjola,Miko Leppänen ja Juho Åström palkittiin kullalla. Hopeaa sai 9B Sami Ahon, Aleksi Heinosen, Matti Hovin, Antti Koskisen, Marko Reinolan ja Timo Metsolan voimin. Pronssille jäivät 8. luokan sekajoukkue. Varsinkin finaalipelissä tunnelmat olivat todella korkealla. Vuotuisen opettajat vastaan oppilaat -pesäpallopelin ajankohta on jällen kesän korvalla kesäkuun alussa. Ottelu kestää koko päivän, ja jokaiselta luokalta olisi tarkoitus muodostaa joukkue. Aikaisempina vuosina oppilaat ovat olleet niskan päällä, mutta vain aika näyttää, kuinka käy tänä vuonna. Ottelu pelataan suurturnaus tyylisenä pelinä, joka tarkoittaa, että joukkueita karsitaan kuten sählypelissäkin aina finaaliin asti. Onnea molemmille joukkueille! Liikuntapäivänä käytiin myös Aittakorven liikuntahallilla keilaamassa. Kuvassa Markus Häärä heittämässä täyskaatoa. Kuva: Hanna Karvinen 32

33 Kuvat: Hannu Avela Aina valpas Vesa Pirinen tarkkailee pelin kulkua tuomarin ominaisuudessa. Toisena tuomarina Aki Nokka. Sarjakuvan ja sivun valmistus Jaakko Marttinen. 33

34 6A PEIKKO 6.A luokka järjesti peikkometsän 1.luokille. Koko luokka avusti peikkometsän luontopolun järjestämistä. Olimme koko luokka innoissamme, miten tämä onnistuu. Polulla oli yhteensä 6 rastia. Ensiluokkalaiset jaettiin ryhmiin, ja ryhmän vetäjät pukeutuivat peikoiksi. Lapset lähtivät innoissaan luontopolulle. Kasvirasti Kasvirastilla piti arvuutella kasvien nimiä. Rastin pitäjät (Henna Ihalainen ja Marianna Ruotsalainen) suunnittelivat rastin itse. He kyselivät kasvien nimiä lapsilta. Lapset tiesivät ainakin joitakin kasveja. Peikonpesä Peikonpesä oli monen lapsen mielestä hauskin rasti. Rastin peikot (Henna Uronen ja Taru Vulkko) jakoivat lapsille karkkia. Kuvassa lapset tutkivat peikonpesää, joka on rakennettu Kärsäjärven metsään. Sokkorata Sokkoradalla teimme naruista radan lapsille. Rastin pitäjät (Kaisa Vehmaa ja Assi mansikka) sitoivat lapsien silmät huivilla ja sitten lapset kulkivat radan läpi pidellen narusta kiinni. Oravanpesä Oravanpesässä lapset keräsivät talvivarastoon käpyjä oravalle. Käpyjä kertyi aika paljon eli lapset olivat ahkeria. Ja nyt orava pärjää tämän talven loppuun asti, kiitos ensiluokkalaisten. Rastin pitäjät (Sami Sinisalo ja Joonas Schildt) antoivat lapsille ohjeet. Hipparasti Hipparastilla lapset yrittivät ottaa palloa heidän ryhmän vetäjäpeikolta. Kuvassa ryhmän vetäjäpeikko (Eveliina Tenttula) juoksee lapsia pakoon. Rastilla oli tarkoitus tulla hiki pintaan. 34

35 METSÄSSÄ Piilorasti Piilorastilla rastin pitäjät (Miika Luotojärvi ja Tomi Mäkelä) opettivat käyttämään ritsaa. Lapset ampuivat käpyjä ritsalla osuen kävyillä puuhun. Kun oli ampuiltu, niin Tomi ja Miika piiloutuivat metsää ja lapset alkoivat etsiä heitä. Pojilla oli metsän väriset varusteet, ja he piiloutuivat maahan eikä heitä sieltä helposti erottanut. Kaikki rastit onnistuivat erittäin hyvin, ja lapset saivat lopuksi mitalit kiitokseksi mukavasta päivästä! 35

36 PULLOPOSTIA JUMALALLE Hei Jumala, Tää pulloposti on sulle. Mä kirjoitan tän, koska mulla on aikaa ja mulla on ikävä. Ja mulla on paljon Roopen isän tyhjiä pulloja. Mä kannan sisälläni ihan tajutonta taakkaa. Asioita, joista haluisin jo päästää irti. Miksi se on niin vaikeaa? Mä oon itkeny jo ihan tarpeeksi. Mua on satutettu jo ihan tarpeeksi ja mä oon satuttanu muita jo ihan liikaa. Miten sä sallit kaiken sen, Jumala? Katseletko sä meitä sieltä ylhäältä? Naurat kun me mokaillaan ja käännät selkäs kun surullisia ja ikäviä asioita tapahtuu? Ei, et sä selkääs käännä meille. Mä tiedän sen, koska oot aina ollu mun vierellä. Sä et oo väistyny hetkeksikään, vaikka mä oon. Mä oon syytelly sua ja kiukutella sulle. Sä veit multa mun parhaat kaverit. Tai ainakin toisen, ja toinen makaa sairaalassa ja kone pitää sen hengissä. Sä tiedät sen. Sä tiedät että he olivat mun parhaita kavereita. Kaikista parhaimpia. Ja silti sä veit heidät mun luota pois. Miksi Jumala? Mutta kai sä tiedät mikä on meille kaikille parasta. Sähän oot meidät luonut. Siltikään mä en ymmärrä sua, mutta ehkä meijän ei kuulukaan ymmärtää sun ajatuksia. Hei mitä Lotalle kuuluu? Kerro sille paljon terveisiä multa, ja sano, että sitä kaivattaisi nyt kipeästi tänne, lohduttamaan kaikkia ja herättämään Roope. Mulla on ikävä Lottaa.. kamala ikävä. Ja Jumala hei, voisitko sä mitenkään parantaa Roopen? Herättää sen. Mulla on sitäkin ikävä. Kamala ikävä. Mä pyydän, että saisin edes sen takas. Kuule, mä en tiedä mitä tekisin ilman sua. Luultavasti en enää ois hengissä. Siis jos en tuntis sua. Mutta mä tunnen sut ja oon kiitollinen jokaisesta henkäyksestä jonka hengitän, jokaisesta askeleesta jonka otan. Koska ei niin oo aina ollut. Mikään ei oo itsestäänselvyys. Tiesitkö sä Jumala sen? Heh, tiesit varmaan, sä tiedät kaiken. Mä välillä unohdan että sä tiedät kaiken. Eikö susta oo vähän pelottavaa ja surullistakin tietää kakki? Kaikki ajatukset mitä meijän päitten sisällä liikkuu, kaikki mitä me tehdään ja tullaan tekemään.. pelkäätkö sä? Mä pelkään. Muistatko sä, kun sä silloin kerran sanoit mulle, että mun ei tarvii pelätä yhtikäs mitään? Muistatko? Mä muistan. Oli pimeetä ja mä kävelin yksin kotiin ja mua pelotti kaikki se pimeys. Mutta mä kuulin sun äänes. Sä rohkaisit mua eikä mua enää pelottanut. Hei Jumala ei sellaista voi unohtaa. Oon varma että muistat sen. Mä lupaan tulla sun luo, sitten kun oon saanu hoidettua kaikki bisnekseni. Ja niitä riittää. On niin paljon ihmisiä, joista mun pitää pitää huolta ja ihmisiä, joilta mun pitää pyytää anteeksi. Ihmisiä, joille mun täytyy opetella antamaan anteeksi. En mä mitenkään voi vielä lähteä. En mä edes halua lähteä vielä. Mutta hei älä huoli mä oon tulossa. Joka päivä oon lähempänä sua, lähempänä Taivasta. Jumala, mä pidän lujaa sun poikas kädestä kii. Susta kii. Muistutathan aina välillä Jeesukselle, että se ei päästäis musta ikinä irti? Kyllä se sua tottelee, sä oot sen iskä. Ja mun myös. - Hene 36 Kesänovelli Diana Danielsbacka, kun Jumala loi taivaan ja maan. Okei, ehken mä alota ihan noin kaukaa. Hehheh. Kaikki alkoi siis siitä, kun mun vanhemmat rakastu toisiinsa. Ne kohtas jossain turistirysässä Kreikassa ja rakastuivat. Mä sain alkuni joskus vuotta myöhemmin. Äiti ja isä olivat sillon nuoria ja kauniita eikä niillä oikeen ollu hajua, miten lapsia kasvatetaan, mutta ei se kauheasti menoa haitannu. Musta kasvoi ihan kunnon kansalainen. Vaikka en mä aina ihan kunnollinen oo ollu. Mä oon kuustoista ja oon meijän perheen esikoinen. Mulla on kaksi pikkuveljeä ja pikkusisko. Mun pikkuveljet, Jesse ja Juuso, ovat kaksosia, ja ne on kahdeksanvuotiaita. Mun pikkusisko, Miisa, on neljätoista ja sillä vaihtuu poikaystävät samaan tahtiin kuin se vaihtaa vaatteita. Se on kaunis ja antaa kaikille. Tai en mä tiedä, niin vaan kaikki sanoo. Mun äiti on taiteilija, eli se maalaa kotona omassa taiteilijahuoneessaan, eikä sitä saa häiritä, ellei oo jotain ekstratärkeetä asiaa, niinku vaikka talo palaa tai Jesse tippu vahingossa parvekkeelta alas. Siltä muuten murtu vasen käsi. Me asutaan tokassa kerroksessa. Mä en tykkää asua kaupungissa. Mä haluaisin asua jossain rauhallisessa paikassa meren rannalla. Mun isä on kiireinen lakimies, joka ei oo ikinä kotona paitsi joskus. Ehkä sen takia äiti ja isä eros. Kun mä kerran ky-

37 syin äidiltä, mihin se oikeen isässä rakastui, niin äiti sanoi haikeana, että isän suklaanruskeisiin silmiin ja sikspäkkiin. Voi taivas näitä naisia. Ihmettelenpä vaan, että mihin suklaanruskeisiin silmiin. Isällä on kyllä tätä nykyä harmaat ja tyhjät silmät, täynnä huolia ja stressiä ja kiirettä. Ja mihin sikspäkkiin? Isällä on kyllä enemmän kaljamahaa kuin sikspäkkiä. Sitä ne saunakaljat teettää. Iskä asuu maalla lähellä mummia. Mä en tajuu, miksi se muutti maalle, kun ei se siellä ikinä oo. Maalle muutetaan yleensä sen takia, että siellä kanssa ollaan. Mä en ymmärrä mun perhettä kyllä yhtään. Mulla on paljon kavereita. Mulla on ollut muutamia tyttöystäviäkin. Ei siis samaan aikaan tietenkään. En mä sellanen tyyppi oo, jolla on jokaiselle viikonpäivälle yks tyttö. Ei todellakaan. Sit pitäis aina valehdella niille kuudelle muulle, ja sit kaikki menis hankalaksi. Mutta joo. Mun parhaat kaverit on Lotta ja Roope. Ne on yhessä. Olleet jo iät ja ajat, ja ne menee vissiin ens kuussa kihloihin, kun Roope saa tän kuun palkan. Lotta on informoinu mua paljon, mä tiedän nää jutut. Oon ravannut Lotan kaa ties kuinka monessa miljoonassa korukaupassa katselemassa sormuksia. Lotta on pieni keijukaisen näköinen tyttö, mun ikänen. Roope on kahdeksantoista. Me juhlittiin sen synttäreitä Lotan luona, koska Roopen luona ei oikeen oo kauheen kiva olla, koska sen isä on alkoholisti. Mä, Roope ja Lotta ollaan tunnettu ihan pikku naperoista asti. Me tutustuttiin meijän pihan hiekkalaatikolla, ja Lotta jäi heti vähän meijän tossun alle. Silleen keijukaisille saattaa käydä. Hanna Ruotsalainen 2010: Maisema. Vesiväri. Mä ja Lotta oltiin koko peruskoulun ajan samalla luokalla. Mut vaikka Roope oli eri luokalla, me hengattiin aina välitunnit kolmestaan. Roope ja Lotta alkoivat seurustella, sillon ku Lotta alotti seiskan ja Roope ysin. Siitä synty pikkunen kriisi, mutta se saatiin selvitettyä aika nopeasti. Ja oon jo tottunu siihen, kun ne pussailee mun naaman edessä. Mä luulen että ne on luotu toisiaan varten. Roope on menninkäisen näkönen. Sillä on jopa sellaset vähän suipot korvat. Vähän niinku Taru Sormusten Herrasta sillä Legolasilla. Siistiä. Ysin jälkeen Roope meni amikseen autopuolelle. Me jäätiin hengailemaan kouluun vielä pariks vuodeks Lotan kaa. Sen jälkeen mä menin pizzeriaan töihin ja oon ihan lätkässä Helinään, mun kauniiseen työkaveriin. Mä nään siitä usein ihania unia. Joskus me lennetään maapallon ympäri, ja joskus meillä on yhteinen pizzeria ja me tanssitaan valssia jauhojen keskellä. Ne on kauniita unia. Ei mitään muuta kuin kauniita. Mä mie- science of sleep -leffan jätkälle, joka näkee ihan kummia ja ihania unia. Tosin Helinä ei asu mun naapurissa enkä mä ikinä oo nähny sellofaania. Mutta ei se mitään, ihan sivuseikkoja. taiteilijaäitini kysyy ja hyräilee samalla kun laittaa kahvia tippumaan. Mä mutisen että ihan jees, ja kaivan jääkaapista jotain syötävää. Äiti alkaa laulamaan Dingon Autiotaloa ja mä mietin, onkohan sillä joku mies. Samassa ovi käy ja Miisa tulee keittiöön. Sen silmät on rajattu mustiksi, ja sillä on niin kireet vaatteet, ettei mitään rajaa. Mä muljautan silmiäni sille ja tungen maksamakkaraa suuhuni. - Äiti, mä tarvitsisin rahaa, Miisa vinkuu ja huomauttaa, että mulla ei oo mitään pöytätapoja. Mä virnistän ja sanon, ettei se kyllä osaa pukeutua. - Mun pukeutuminen ei oo sun asias! se tiuskaisee. Mä sanon, että huolehtivana isoveljenä mulla on oikeus huomauttaa pikkusiskolleni, jos sen pukeutuminen on sellaista, ettei 37

38 38 mitään oman tulkinnan varaan. - Sä voit pitää sen ison pääs kiinni ja olla puuttumatta toisten asioihin! se kiljuu ja kysyy missä sitä rahaa oikeen on. Äiti lauleskelee ja muiskauttaa suukot meijän molempien poskille. Sit se liihottaa hippivaatteissaan takas ateljeehensa ja Miisa jää ilman rahaa. - Oisko sulla antaa parikymppiä? se kysyy toiveikkaana. Mä katson ja säälin sitä. Se on vasta lapsi ja yrittää olla niin aikuinen. - On mulla, mutta en anna, koska ostaisit kuitenkin kaljaa, sanon ja tungen tomaatin suuhuni. Koulussa ei ikinä täyty vatsa, kun jossain lihapullissakin on rajoitukset. (Mä käyn meijän vanhalla koululla syömässä, kun se pizzeria on siinä aika lähellä.) Tänäänkin oli kyltti, että viisi lihapullaa per oppilas. Miten kukaan voi kuvitella, että sellasella annoksella voi elää? Miisa mulkaisee mua ja lähtee ovet paukkuen kämpästä. Mä kurkkaan keittiönikkunasta pihalle ja nään kuinka Miisa nousee siniseen kuplavolkkariin. Pitäisköhän sanoa äidille, että Miisalla on aika vanha poikaystävä. Tosin äiti varmaan vaan hymyilis ja sanois, että aikansa kutakin. Äiti kasvattaa meitä vapaalla kasvatustyylillä. Mulla ja Miisalla ei oo melkein mitään rajoja. Musta se on ihan älytöntä. Seison jakkaralla ja maalaan eteisen seinään ihmisiä. Mä oon periny äidiltä hyvän maalaustaidon. Meijän kämppä on tosi omaperäinen ja mua pelottaa että isännöitsijä tai joku päättää yhtäkkiä tulla kylään ja saa hepulin, kun näkee mitä kaikkee me ollaan seinille ja kattoihin maalattu. Ja lattiaan. Mun huoneen seinässä komeilee iso kuva musta, Lotasta ja Roopesta. Lotta maalasi sen yks viikonloppu kun oli vahtimassa Jesseä ja Juusoa. Eteisen lattiassa komeilee Jessen ja Juuson erivärisiä jalanjälkiä kylppääriin asti. Ne jalanjäljet on ihanat. Mä en ikinä haluu muuttaa tästä kämpästä pois. En ikinä. Tää on kuin Taivas. Satumaa. Mä rakastan satuja, niinku Peter Pania ja muita. Mä uskon keijuihin. Älkää kertoko kenellekään. Lotta on ainut joka tietää. Me uskotaan yhdes- Rosa Rosqvist 2010: Hiilimaalaus. sä keijuihin, ja joskus iltaisin me ajetaan kallioille ja istutaan hämärtyvässä illassa ja kuvitellaan, että me kuullaan keijut meijän ympärillä. Se on ihanaa. On tosi tärkeetä uskoo kivoihin mielikuvitusjuttuihin. Se antaa ihan uuden ulottuvuuden elämälle. Joskus mä juttelen mun mielikuvitus ystävien kanssa. En tietenkään ääneen. Ajatuksissani. - Isäs soitti ja pyys sut ja pikkupojat viikonlopuksi maalle, äiti huikkaa ateljeestaan. - Kiva, mutta mulla on muuta menoa, huikkaan takas ja saan ensimmäisen ihmisen maalattua valmiiksi. Se on mustavalkoinen. - Mitä menoa? äiti utelee ja tulee mun luo. Sen vaaleet käkkärät hiukset on ponnarilla ja sen maalaushaalari on täys maaliroiskeita. Sillä on väri paletti kädessään, pensseli toisessa ja toinen pensseli korvansa takana. Mä purskahdan nauruun sen nähdessäni ja melkein tipun jakkaralta. - Mitä menoa? äiti toistaa ja huomauttaa, että mä taidan elää aika pitkään kun nauran niin usein sille. - Joo elän varmaan satavuotiaaksi, hihitän ja kerron, että lupasin mennä Roopen kanssa auttamaan Helinää, joka muuttaa. - Onko Helinä se sun työkaveri? - Joo, sanon ja tunnen kuinka perhosia alkaa lennellä mun vatsassa - Se on tosi nätti, te olisitte hyvä pari, äiti sanoo virnuillen ja iskee mulle silmää. Mä tuhahdan ja sanon, että se seurustelee yhen Roopen kaverin kaa. - Anna sille suklaata ja ruusuja ja lupaa sille kuu taivaalta niin se on sun, äiti neuvoo ja mä vähän punastun. Äiti on aina ollu tosi suorasananen, eikä se kyllä nolostele sanojaan. - Mä ilmotan sitten isällenne, että sulla on treffit, mutta pikkupojat on tulossa, äiti sanoo virnuillen ja menee takas linnaansa. Mä oon avaamassa suuni sanoakseni, ettei sanois iskälle silleen, mutta se läimäyttää oven kiinni ja kohta sieltä alkaa kuulumaan, kuinka se laulaa Dingon Kaunotarta ja kulkuria. Se on vannoutunut Dingo-fani. Sillä on jopa niitten nimmarit. Ja yhessä me tykätään reggaesta. Varsinkin Christafarista. sanon pojille ja pörrötän niitten hiuksia. Ne hihkuvat innoissaan

39 mustaan mersuun, jossa isä niitä odottaa. Mä en vaivaudu moikkaamaan, eikä sekään. Näättekö, kuinka lämpimät ja hyvät välit mulla ja isällä on? Mahtavaa. Sidon eteisen peilin edessä rastani sykerölle ja hymyilen. Päätän lähteä lenkille. Olo on rentoutunut ja loistava. Luin äsken Raamattua ja kuuntelin reggaeta. Takuuvarmat rentouttajat. Rapussa mua tulee vastaan meijän naapuri, yksinhuoltajaisä. Sen muija lähti maailmanympärimatkalle ja rakastu johonkin tummaan mieheen ja jäi sille tielleen. Jätti vuoden ikäsen lapsensa ja tuoreen aviomiehensä. Aika epäkypsää touhua sanon minä. - Mitäs kuuluu? kysyn ja autan sitä rattaiden kanssa. Meijän talossa ei oo hissiä. - Aika paskaa, mies toteaa. Mä vilkaisen sitä. Sen hiekanväriset hiukset roikkuu otsalla ja sen siniset silmät on väsyneet. Vauva nukkuu rattaissa. Pieni söpö tyttö. Me saadaan rattaat ylös, ja mies rupee kaivelemaan avainta nahkatakin taskuistaan. - Mä jäin työttömäksi muutama päivä sitten, se sanoo ja löytää avaimen. - Tyhmää, mä sanon ja työnnän rattaat sisälle asuntoon. Mies pitää ovea auki ja sanoo kiitos. Mä kurkkaan vielä kerran nukkuvaa vauvaa ja lähden. Kun painan oven kiinni, kuulen miehen syvän huokauksen. Se on nuori vielä, mutta se ei saa enää olla nuori, sen on pakko olla jo kypsä aikuinen. Ei se muutakaan voi. iltaa meillä. Lotta leipoo pipareita keittiössä ja mä ja Roope katotaan olkkarissa lätkää. Äiti ei oo tullu eikä tuukkaan. Sillä on taatusti joku - Sä taidat oikeesti tykätä siitä Helinästä, Roope sanoo ja tunkee popcornia suuhunsa. Mä vilkaisen sitä ja kohautan olkiani. Roope tönäisee mua ja sanoo, että kyllä sekin tykkäisi Helinästä, jos se ei rakastais Lottaa. Mä virnistän ja keittiöstä kuuluu Lotan ääni: - Mä kuulin ton! Me purskahdetaan nauruun, ja mä keskityn kuuntelemaan keijujen ääniä katossa. Lottakin tulee pipareiden kanssa ja niin me mussutellaan kaikki pipareita ja mä ja Lotta kuunnellaan keijuja. Roope ei tiedä niistä mitään, eikä me kerrota. Se vaan tunkee pipareita suuhunsa ja pitää Lottaa kädestä kii. Seinän takaa kuuluu vauvan itkua ja yksinhuoltajaisän kiroilua. Mä nousen ja oon jo eteisessä, kun Roope huikkaa: - Hyvä idea, lähimmäisiä pitää auttaa. Hymyilen. Roope on hyvä tajuamaan juttuja. Mä toivon, että muistan ne aina silleen. Mies ruudullisessa paidassa ja vauva vaaleanpunaisissa. Miehen katse täynnä rakkautta. Kaikesta huolimatta. Koputan naapuriovea Se aukee ja mä katson yksinhuoltajaisän väsyneitä kasvoja. Sillä on bokserit ja ruudullinen kulahtanut kauluspaita. - Mä voin hoitaa lasta, että sä saat vähän levätä, sanon ja mies huokaisee helpottuneena. - Se olisi mahtavaa, se sanoo karheella ja väsyneellä äänellään. Se viittilöi mut peremmälle. Mä kävelen sotkuiseen ja likaiseen kämppään. Vauva istuu lattialla ja itkee naama punaisena. Mies nostaa sen syliinsä ja hyssyttelee sitä. Mä nojaan ovenpieleen ja katselen niitä. Mä nään tavasta, jolla mies pitää lasta sylissään, että se rakastaa lastaan tosi paljon. Mä toivon, että muistan ne aina silleen. Mies ruudullisessa paidassa ja vauva vaaleanpunaisissa. Miehen katse täynnä rakkautta. Kaikesta huolimatta. - Kiitti tosi paljon, se sanoo ja ojentaa lapsen mulle. Mä hymyilen. Mies alkaa etsimään lattialta leluja. - Iines tykkää leikkiä näillä, se sanoo ja antaa mulle pehmolelun ja taivaansinisen helistimen. Mä sanon, että me pärjätään varmasti. Mies nyökkää, lysähtää sohvalle ja hautaa kasvot käsiinsä. Mä painan oven hiljaa kiinni ja painun kotiin. Lotta alkaa heti leikkimään Iineksen kanssa, ja me katsellaan Roopen kanssa sohvalta niitten touhuilua, ja mä kuiskaan Roopelle, että Lotasta tulee vielä joku päivä tosi hyvä äiti. - Kaikista paras, Roope virnistää ja katsoo hellästi Lottaansa., tajuan, että äiti ei oo tullu kotiin. Eikä Miisakaan. Molemmat varmaan miestensä kanssa jossain. Laahustan keittiöön ja otan jääkaapista pari päivää vahoja pannukakkuja. Samalla kuuntelen vastaajan viestit. Äiti ilmottaa, ettei kerkiä kotiin vaan on ystävänsä luona yötä. Mä nauran hiljaa mielessäni ja ajattelen äiti on huono valehtelija. Toinen viesti on Helinältä ja se sanoo "sorry jauhoinen pizzamuuttomieheni, mutta tuli mutkia matkaan eikä muuteta tänään". Mä huokaisen pettyneenä. Niinpä soitan Roopelle ja me päätetään lähteä ajelulle. Pihalla seisoo kaksi mummoa, jotka polttaa tupakkaa ja juttelee eilisestä bingosta. - Huomenta, tervehdin niitä ja yritän tähyillä, koska Roopen musta bemari kaartais pihaan. - Huomenta vaan, ne sanovat ja alkavat keskustella yksinhuoltajaisästä. 39

40 - Ei se kyllä lasta osaa hoitaa, toinen niistä päivittelee ja toinen nyökyttelee päätään. - Ihan hyvä isä se on, mä puutun keskusteluun. Mummot vähän hätkähtävät, kun tajuavat, että mä kuuntelen niitten juttuja. - Juujuu, onhan hän, ne mutisevat ja alkavat taas juoruamaan. Mä huokaisen ja sanon, että toisista juoruaminen selän takana tai muutenkaan ei oo kauheen kohteliasta eikä kypsää. Mummot vähän nolostuvat, tumppaavat tupakkansa ja painuvat viereiseen rappuun. Samassa Roope kurvaa pihaan stereot täysillä. Mä kapuan kyytiin ja kuvittelen ratsastavani uljaalla mustangilla halki niittyjen ja laaksojen. Stereoissa soi Ruudolf ja mä tunnen, että tästä päivästä tulee hyvä päivä. Kaikesta huolimatta. Me napataan Lotta kyytiin puistosta. Se on säteilevän kaunis ja näyttää tänään keijukaiseltta enemmän kuin ikinä ennen. Mä luovutan paikkani suosiolla sille ja kömmin takapenkille. Me kaahaillaan pitkin aurinkoista ja nukkuvaa kaupunkia. Taivas on kirkas, ja mä kuuntelen Lotan naurua ja katselen Roopen hymyä. Auringonsäteet osuu mun kasvoihin, ja mä kiitän Jumalaa siitä, että se on luonu auringon. Tän kaiken. Toivon, että aika vois pysähtyä. Ja samassa kuuluu kamala rysäh- Nea Katajala 2010: Tenavien innoittamana. Tussi ja vesiväri. 40 dys, eikä missään näy aurinkoa, keijukaisia tai menninkäisiä. piippauksen vierestäni. Mä oon hengissä. Mä elän. Mä tarviin pikkupoikien värikkäät jalanjäljet, jotta mä löydän täältä pimeydestä pois. Mä tarviin valoa. Jumalaa.

41 HoRoSKooPiT KALAT Te kaikki hassut ja persoonalliset kalat, kasvattakaa kesällä kidukset. Muistakaa varoa sinilevää. EHDOTTOMASTI teidän on varottava suuressa meressä vaanivia kalastajia. Kesällä ne ovat jousimiehiä. KAURIS Kaurikset horrostavat tämän kesän. Vaaka yrittää repiä sinua takaisin oikeaan maailmaan, mutta planeettojen liikeiden takia heräät horroksesta vasta syksyllä. RAPU Vietät suloisen kesän. Syö paljon appelsiineja, jotta vahvistut. Vietät suurimman osan ajastasi oinaan riippumatossa. Suosi omenamehua muiden juomien sijasta. OINAS Laidunna kesä ruohikolla paljain sorkin. Keltainen, ihan kuin voikukissa, on kesän väri. Hamstraa paljon kynttilöitä kesän hämärtyviksi illoiksi. Kappaa rapu riippumatoosi. SKORPIONI Yrität olla kaikkien kanssa kesällä, mutta väsyt reissaamiseen ja juoksemiseen ja kävelet metsään ja jäät sinne viikoksi nukkumaan. NEITSYT Sinä putoat puusta tulevana kesänä ja törmäät härkään. Suosi härkää kukkasilla, jotta tämä tajuaisi tunteesi. Älä keräile kiviä, ettei taskusi loppukesästä repeä kaikkien kivien painosta. KAKSONEN Leikkaa kesäksi kalju. Eksyt kesällä uimarannalla väärään pukukoppiin ja rakastut palavasti skorpioniin, joka ei pidä kaljustasi ja välttelee sinua loputtomiin. LEIJONA Lopeta pahat tavat tänä kesänä. Harrasta vähän jäätelöä pahojen tottumuksien sijasta. Soita kauriille, joka saattaisi herätä horroksesta kuultuaan ääntäsi. HÄRKÄ Törmäät neitsyeen. Vasta juhannuksena tajuat neitsyen palavat tunteet, koska olet kesällä tavallistakin hitaampi. VESIMIES Kesällä kiinnyt kaloihin, jotka sinun laillasi pitävät vedestä. Jousimiehet kuitenkin kilpailevat kaloista kanssasi, joten mene töihin, jotta saat rahaa ja pystyt ostamaan kaloille jäätelöä. JOUSIMIES Sinä kalastat paljon tänä kesänä. Et pidä vesimiehistä, jotka sotkevat verkkosi. Varo, ettei käy hassusti, voit jäädä vaikka ilman kalaa.. VAAKA Ärsyynnyt kauriin passiivisuudesta ja yrität raahata tätä kaikkialle. Tulet hulluksi tästä ja hankit silmälasit. Kukaan ei tunnista sinua enää silmälasiessa ja elät kesän tuntemattomana ja onnellisena. Kuvat: Hanna Karvinen 41

42 KERRO OMA KESÄTARINASI

43 Rentouttavaa ja hyvää kesää kaikille! :)

44

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen ilot Koulun jälkeen rättipoikki, kotiin laahustin tien poikki. Ajattelin: voisin mennä nukkumaan, ihan vain hetkeksi torkkumaan. Sitten

Lisätiedot

Gepa Käpälä Jännittävä valinta

Gepa Käpälä Jännittävä valinta Gepa Käpälä Jännittävä valinta Moikka! Mä oon Gepa Käpälä. Oon 7-vuotias ja käyn eskaria. Siili Iikelkotti ja oravakaksoset on siellä kanssa. Mutta mä oon niitä nopeampi. Oon koko Aparaattisaaren nopein.

Lisätiedot

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

HENKISTÄ TASAPAINOILUA HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Kaksi taakan kantajaa. (Pojalla raskas taakka ja tytöllä kevyt)

Kaksi taakan kantajaa. (Pojalla raskas taakka ja tytöllä kevyt) Draama-Taakankantajat Kirjoittanut Irma Kontu Draama perustuu Raamatunjakeisiin: Fil. 4:6-7 Älkää olko mistään huolissanne, vaan saattakaa aina se, mitä tarvitsette, rukoillen, anoen ja kiittäen Jumalan

Lisätiedot

Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen.

Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen. Oppilaan nimi: PRONOMINIT Persoonapronominien omistusliitteet Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen. Esimerkiksi: - Kenen pipo

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin. Objektiharjoituksia Harjoitus 1 Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Ensin te kirjoitatte... TÄMÄ TESTI ja sitten annatte... PAPERI minulle. 2. Haluan... KUPPI - KAHVI. 3. Ostan... TUO MUSTA KENKÄ (mon.).

Lisätiedot

KÄSIKIRJOITUS TYÖ ENNEN HUVIA. (Lyhytelokuva, draama komedia)

KÄSIKIRJOITUS TYÖ ENNEN HUVIA. (Lyhytelokuva, draama komedia) KÄSIKIRJOITUS TYÖ ENNEN HUVIA (Lyhytelokuva, draama komedia) 1. INT. Työpaikka, toimisto. Ilta klo.19.45. Kesto 30s. istuu yksin työpaikan suuressa toimistotilassa omassa työpisteessään. Yösiivooja tulee

Lisätiedot

KARVIAN ALAKOULUJEN VANHEMPAINILLAN RYHMÄTYÖT, 3.- 4. LK

KARVIAN ALAKOULUJEN VANHEMPAINILLAN RYHMÄTYÖT, 3.- 4. LK KARVIAN ALAKOULUJEN VANHEMPAINILLAN RYHMÄTYÖT, 3.- 4. LK Mitä tarkoittaa positiivinen kannustaminen? - rohkaiseminen Miten sitä voidaan toteuttaa a) kotona - jos lapsi ei vielä ymmärrä tehtävää, niin vanhemmat

Lisätiedot

Menninkäisen majatalo

Menninkäisen majatalo Ari Ruokola Menninkäisen majatalo runoja Menninkäisen majatalo Ari Ruokola Ulkoasu: R. Penttinen Kustantaja: Mediapinta, 2010 ISBN 978-952-235-224-8 Menninkäisen majatalohon, ovi auki aina on. Pääsee sinne

Lisätiedot

Maanviljelijä ja kylvösiemen

Maanviljelijä ja kylvösiemen Nettiraamattu lapsille Maanviljelijä ja kylvösiemen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

3. Oppimiseni Vastaa asteikolla 1-3. Kolme on täysin samaa mieltä, yksi on täysin eri mieltä.

3. Oppimiseni Vastaa asteikolla 1-3. Kolme on täysin samaa mieltä, yksi on täysin eri mieltä. VIRVATULIKYSELY 7-8-VUOTIAILLE, kevät 2013 1. Monettako vuotta olet kuvataidekoulussa? 1. vuotta 32 % 9 2. vuotta 25 % 7 3. vuotta 11 % 3 4. vuotta 21 % 6 5. vuotta 11 % 3 2. Ilomittarit eli hymynaamat

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

lehtipajaan! Opettajan aineisto

lehtipajaan! Opettajan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Opettajan aineisto Opettajalle Ennen kuin ryhdyt lehtipajaan lue myös oppilaan aineisto Lehtipaja on tarkoitettu tt 3.-6.-luokkalaisille l ill Voit käyttää aineistoa myös 1.-2.-luokkalaisille,

Lisätiedot

Nettielämä on oikeaa elämää JA SE ON TAITOLAJI!

Nettielämä on oikeaa elämää JA SE ON TAITOLAJI! Nettielämä on oikeaa elämää JA SE ON TAITOLAJI! SINULLA ON OIKEUKSIA! Netistä saa enemmän irti, kun pitää oikeuksistaan huolta ja toimii itse vastuullisesti. Nettiä voi käyttää lähes jokainen ja jokainen

Lisätiedot

Pöllönkankaan verkkokohina

Pöllönkankaan verkkokohina Pöllönkankaan verkkokohina 2011-2012 Ensimmäinen luokka Pöllöjä liikkeellä Pöllönkankaalla ... ihan joka puolella! Talvikaupunkeja Talvella Pipo päässä... lapaset kädessä! Lentävää grafiikkaa Kevättä

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Löydätkö tien. taivaaseen?

Löydätkö tien. taivaaseen? Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut

Lisätiedot

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2. Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.

Lisätiedot

Joka kaupungissa on oma presidentti

Joka kaupungissa on oma presidentti Kaupungissa on johtajia. Ne määrää. Johtaja soittaa ja kysyy, onko tarpeeksi hoitajia Presidentti päättää miten talot on rakennettu ja miten tää kaupunki on perustettu ja se määrää tätä kaupunkia, Niinkun

Lisätiedot

Jesse Saarinen & Jaakko Jänis

Jesse Saarinen & Jaakko Jänis Jesse Saarinen & Jaakko Jänis Amazing Race Amazing racessa kilpailijat toimivat joukkueina, joissa on kaksi henkeä, jotka jotenkin tuntevat toisensa. Joillakin tuotantokausilla on ollut enemmänkin henkilöitä

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

Yksikön esittely Pretzissä. http://prezi.com/ktbm3nyfyvni/?utm_campaig n=share&utm_medium=copy&rc=ex0share

Yksikön esittely Pretzissä. http://prezi.com/ktbm3nyfyvni/?utm_campaig n=share&utm_medium=copy&rc=ex0share Yksikön esittely Pretzissä http://prezi.com/ktbm3nyfyvni/?utm_campaig n=share&utm_medium=copy&rc=ex0share NUORET RAKENTAVAT MIELIPITEITÄÄN Onko aikuisista tukea sosiaalisessa mediassa? Ilmo Jokinen Nuoruuden

Lisätiedot

TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU

TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU Toiminnallinen esiopetus on: Toiminnallinen esiopetus on tekemällä oppimista. Vahvistaa vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja, sekä

Lisätiedot

PIHALLA (WORKING TITLE) by Tom Norrgrann & Nils-Erik Ekblom. Mikun koekuvausmateriaali

PIHALLA (WORKING TITLE) by Tom Norrgrann & Nils-Erik Ekblom. Mikun koekuvausmateriaali PIHALLA (WORKING TITLE) by Tom Norrgrann & Nils-Erik Ekblom Mikun koekuvausmateriaali MUSTA RUUTU. Kuulemme musiikkia. Ruudun oikeaan ala-laitaan ilmestyy grafiikkaa: SANNA on POKEttanut sinua. S0 INT.

Lisätiedot

Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle.

Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle. Hän rakastaa minua. Tietenkin minä rakastan häntä. Kyllä minä uskon, että hän rakastaa minua... Hänhän on vaimoni! Joskus hän sanoo sen ääneenkin. Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle. On hyvä

Lisätiedot

TAIKURI VERTAISRYHMÄT

TAIKURI VERTAISRYHMÄT TAIKURI VERTAISRYHMÄT C LAPSILLE JOIDEN VANHEMMAT OVAT ERONNEET Erofoorumi 3.11.15 Tina Hav erinen Suom en Kasv atus- ja perheneuvontaliitto Kenelle ja miksi? Alakouluikäisille kahden kodin lapsille joiden

Lisätiedot

Nyhkälä 29.1.2015 luokat 4.-6. ohjaava opettaja Sari Metsäkivi 30.1.2015 luokat 1.-3. ohjaava opettaja Heidi Rouvali

Nyhkälä 29.1.2015 luokat 4.-6. ohjaava opettaja Sari Metsäkivi 30.1.2015 luokat 1.-3. ohjaava opettaja Heidi Rouvali Kaikkien Ahmoon koulun oppilaiden kuuleminen lukuvuonna 2014-2015 1. Oppilasneuvostojen kuuleminen Ahmoo 28.1.2015 Mukana Silja Silvennoinen ja Eija Pajarinen Nyhkälä 29.1.2015 luokat 4.-6. ohjaava opettaja

Lisätiedot

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Stephar Stephar Matkaraportti Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Tässä matkaraportista yritän kertoa vähän, että miten minulla meni lentomatka,

Lisätiedot

Piirrä kuvasi tauluun.

Piirrä kuvasi tauluun. Linus ja Ismenia haluaisivat tutustua sinuun. Piirrä kuvasi tauluun. Artikla 7. Jokaisella lapsella on oikeus nimeen ja kansalaisuuteen. Mikä on sinun nimesi ja kansalaisuutesi? On hauska tutustua uusiin

Lisätiedot

4.1 Samirin uusi puhelin

4.1 Samirin uusi puhelin 4. kappale (neljäs kappale) VÄRI T JA VAATTEET 4.1 Samirin uusi puhelin Samir: Tänään on minun syntymäpäivä. Katso, minun lahja on uusi kännykkä. Se on sedän vanha. Mohamed: Se on hieno. Sinun valkoinen

Lisätiedot

Sinettiseminaari 2013 ryhmätyöt

Sinettiseminaari 2013 ryhmätyöt Sinettiseminaari 2013 ryhmätyöt Suomen Taitoluisteluliitto Radiokatu 20, 00093 VALO, Finland puhelin 02 919 333 20 fax 09 3481 2095 office@stll.fi www.stll.fi www.facebook.com/taitoluistelu Tehtävä: Lämmittely

Lisätiedot

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme Kiinaraportti Sain kuulla lähdöstäni Kiinaan 3 viikkoa ennen matkan alkua ja siinä ajassa en ehtinyt edes alkaa jännittää koko matkaa. Meitä oli reissussa 4 muuta opiskelijaa lisäkseni. Shanghaihin saavuttua

Lisätiedot

ILOISTA PÄÄSIÄISTÄ! ME 111 MAALISKUU 2015 - PÄÄTOIMITTAJA

ILOISTA PÄÄSIÄISTÄ! ME 111 MAALISKUU 2015 - PÄÄTOIMITTAJA ILOISTA PÄÄSIÄISTÄ! ME 111 MAALISKUU 2015 - PÄÄTOIMITTAJA marketta.sarahonka@edu.hel.fi Ympäristöraadin terveiset Viikolla 13 kiinnitimme ruokalassa huomiota hyvään ruokalakäyttäytymiseen ja ruokahävikin

Lisätiedot

Ryhmässä tehtävät harjoitukset koulukiusaamisen ennaltaehkäisemiseksi ja vähentämiseksi

Ryhmässä tehtävät harjoitukset koulukiusaamisen ennaltaehkäisemiseksi ja vähentämiseksi Ryhmässä tehtävät harjoitukset koulukiusaamisen ennaltaehkäisemiseksi ja vähentämiseksi Tulevaisuuden koulua kohti -seminaari 7.-8. 10 2014 Elisa Poskiparta Turun yliopisto KiVa Koulu Mitä kiusaaminen

Lisätiedot

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net Majakka-ilta 21.11.2015 antti.ronkainen@majakka.net Majakka-seurakunta Majakan missio: Majakka-seurakunta kutsuu, opettaa, palvelee, varustaa, lähtee ja lähettää! Majakan arvolauseke: Yhdessä olemme aivan

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ EURO RUN -PELI www.uudet-eurosetelit.eu ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ - 2 - Anna ja Aleksi ovat samalla luokalla ja parhaat kaverit. Heillä on tapana joutua erilaisiin seikkailuihin. Taas

Lisätiedot

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ EURO RUN -PELI www.uudet-eurosetelit.eu ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ Anna ja Aleksi ovat samalla luokalla ja parhaat kaverit. Heillä on tapana joutua erilaisiin seikkailuihin. Taas alkaa

Lisätiedot

ME 112 HUHTIKUU 2015 - PÄÄTOIMITTAJA

ME 112 HUHTIKUU 2015 - PÄÄTOIMITTAJA Aurinkoista KESÄÄ! ME 112 HUHTIKUU 2015 - PÄÄTOIMITTAJA marketta.sarahonka@edu.hel.fi Keväinen tervehdys täältä koulusta! Lukuvuosi 2014-2015 lähenee kovaa vauhtia loppuaan! Luonnossa on jo kauan ollut

Lisätiedot

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Työpajan tavoite Tunnistetaan palvelukokemukseen lii4yvien

Lisätiedot

U N E L M. Motivaatio Hyvinvointi. Elämäkortti

U N E L M. Motivaatio Hyvinvointi. Elämäkortti Raha HYVÄ RUOKA Söit aamulla kunnon aamupalan ja koulussakin oli hyvää ruokaa. Raha -1 E HUVTA MKÄÄN Oikein mikään ei huvita. Miksi en saa mitään aikaiseksi? Raha RKAS SUKULANEN Sori, etten oo pitänyt

Lisätiedot

Kiveen. hakattu 2/2013. Aleksis Kiven peruskoulu

Kiveen. hakattu 2/2013. Aleksis Kiven peruskoulu Kiveen hakattu 2/2013 Aleksis Kiven peruskoulu Sisällysluettelo Pääkirjoitus Minun proggikseni 3 Proggislogokilpailu 2013 5 Sarjakuvia 6 Koulu alkoi ja musiikki soi 10 Koululehti sai nimen 12 Lomatoivoituksia

Lisätiedot

VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ

VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ EI taipuu tekijän mukaan + VERBI NUKU/N EI NUKU (minä) EN NUKU (sinä) ET NUKU hän EI NUKU (me) EMME NUKU (te) ETTE NUKU he EIVÄT NUKU (tekijänä joku, jota

Lisätiedot

"Koko kylä kasvattaa" -pelisäännöt Page 1 of 5

Koko kylä kasvattaa -pelisäännöt Page 1 of 5 "Koko kylä kasvattaa" -pelisäännöt Page 1 of 5 KÄYTTÄYTYMINEN Käyttäytymisessä me aikuiset olemme esimerkkejä lapsillemme. Lastemme turvallisuuden vuoksi noudatamme liikennesääntöjä ja nopeusrajoituksia.

Lisätiedot

Kolmannen luokan luokkalehti

Kolmannen luokan luokkalehti Kolmasluokkalainen 5 Pääkirjoitus 6 Sähkökatkos koulussa 8 Lumiluola 10 Erityisopettajan haastattelu 12 Rehtorin haastattelu 14 Maalivahti Miikka Kiprusoff 16 Kuviskerho 18 3. luokan sarjakuvia 3 Kolmasluokkalainen

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

VIRVATULIKYSELY 12-13-VUOTIAILLE, kevät 2013

VIRVATULIKYSELY 12-13-VUOTIAILLE, kevät 2013 VIRVATULIKYSELY 12-13-VUOTIAILLE, kevät 2013 1. Perustiedot a) Ikä 12 vuotta 67 % 6 13 vuotta 33 % 3 b) Kuinka monetta vuotta olet oppilaana kuvataidekoulussa? 1. vuotta 22 % 2 3. vuotta 11 % 1 4. vuotta

Lisätiedot

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja.

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja. Täytyy-lause Minun täytyy lukea kirja. Kenen? (-N) TÄYTYY / EI TARVITSE perusmuoto missä? mistä? mihin? milloin? miten? millä? Minun täytyy olla luokassa. Pojan täytyy tulla kotiin aikaisin. Heidän täytyy

Lisätiedot

asiakas työntekijä suhde pitkäaikaistyöttömän identiteetti Outi Välimaa Tampereen yliopisto Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos

asiakas työntekijä suhde pitkäaikaistyöttömän identiteetti Outi Välimaa Tampereen yliopisto Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos asiakas työntekijä suhde pitkäaikaistyöttömän identiteetti Outi Välimaa Tampereen yliopisto Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos asiakas työntekijä suhde työn ydin on asiakkaan ja työntekijän kohtaamisessa

Lisätiedot

Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi.

Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi. 2007 Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi. Nyt on hyvä muistella mennyttä kesää ja sen tapahtumia.

Lisätiedot

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS Miten kohtelet muita? Ihmiset ovat samanarvoisia Vastuu ja omatunto Missä Jumala on? Opettajalle TAVOITE Oppilas saa keskustelujen ja tekstien kautta mahdollisuuden muodostaa ja syventää käsityksiään ihmisyydestä

Lisätiedot

Välähdyksiä lasten maailmasta välähdyksiä tulevaisuudesta

Välähdyksiä lasten maailmasta välähdyksiä tulevaisuudesta Välähdyksiä lasten maailmasta välähdyksiä tulevaisuudesta Lapsen ääni ja peruspalvelut -päivä Jyrki Reunamo Merja Salmi 7.4.2011 Hyvinkää, Laurea Helsingin yliopisto 1. Ajatellaan että olet leikkimässä

Lisätiedot

KAKKOS SANOMAT. Tapahtumia: luistelu 2 liikunta 2 Metsäpaja 3 Laavuretki 3 syysloma 4 Mosaiikkia 7 Merimuseo 8

KAKKOS SANOMAT. Tapahtumia: luistelu 2 liikunta 2 Metsäpaja 3 Laavuretki 3 syysloma 4 Mosaiikkia 7 Merimuseo 8 Rauman freinetkoulun 2lk:n luokkalehti 2# lokakuu 2010 KAKKOS SANOMAT SISÄLLYS: Tapahtumia: luistelu 2 liikunta 2 Metsäpaja 3 Laavuretki 3 syysloma 4 Mosaiikkia 7 Merimuseo 8 Koulumme 2 4lk:n oppilaista

Lisätiedot

SANATYYPIT JA VARTALOT

SANATYYPIT JA VARTALOT SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen? opiskelija opiskelijat opiskelija- opiskelijan pöytä pöydät pöydä-

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Sano näin itsellesi Ohjaa lasta Jos lapsi on jatkuvasti vihainen Kun aikuista suututtaa Ole etuviisas Kun aikuisen tunteet kiehuvat

SISÄLTÖ. Sano näin itsellesi Ohjaa lasta Jos lapsi on jatkuvasti vihainen Kun aikuista suututtaa Ole etuviisas Kun aikuisen tunteet kiehuvat Tunteet SISÄLTÖ Värikylläinen tunne-elämä Tunne on aina viesti Olet malli tunteiden ilmaisemisessa Auta lasta tunnistamaan Auta lasta nimeämään Kiukku lapsen haasteena Kun lapsi kiukustuu Sano näin itsellesi

Lisätiedot

Jeremia, kyynelten mies

Jeremia, kyynelten mies Nettiraamattu lapsille Jeremia, kyynelten mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible

Lisätiedot

VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa!

VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! Löydät Internetistä kotibilekuvia, joissa esiinnyt. Mitä ajattelet kuvista? 1) SIISTII! 2) EVVK 3) En pidä siitä, että kuviani laitetaan nettiin ilman lupaani Internetiin laitettua kuvaa tai aineistoa

Lisätiedot

MAAILMAN NAPA. Vihkonen on osa Pop In hanketta, joka tekee työtä seksuaalista kaltoinkohtelua vastaan 2006-2008. apa_mv_a7.indd 1 4.6.

MAAILMAN NAPA. Vihkonen on osa Pop In hanketta, joka tekee työtä seksuaalista kaltoinkohtelua vastaan 2006-2008. apa_mv_a7.indd 1 4.6. MAAILMAN NAPA Vihkonen on osa Pop In hanketta, joka tekee työtä seksuaalista kaltoinkohtelua vastaan 2006-2008 apa_mv_a7.indd 1 4.6.2007 22:32:08 Ketä sinä kosketit viimeksi? Miltä tuntui koskettaa? Miten

Lisätiedot

Tästä se alkoi Tiinan talli. 8.6.1985 BLACK EDITION - tum0r Tiina

Tästä se alkoi Tiinan talli. 8.6.1985 BLACK EDITION - tum0r Tiina Tästä se alkoi Tiinan talli 8.6.1985 BLACK EDITION - tum0r Tiina 2 Tässä se kauan odotettu kirjoitus, mitä joskus vuosia sitten lupasin ja itse asiassa jo aloitinkin. Eli mistä kaikki alkoi. Vuosi -85

Lisätiedot

PÄIVÄKODIN ARKI LAPSEN KOKEMANA. KT Taina Kyrönlampi Taina.kyronlampi@humak.fi

PÄIVÄKODIN ARKI LAPSEN KOKEMANA. KT Taina Kyrönlampi Taina.kyronlampi@humak.fi PÄIVÄKODIN ARKI LAPSEN KOKEMANA KT Taina Kyrönlampi Taina.kyronlampi@humak.fi Tutkimusaineisto 29 (5-7- vuotiaita) lapsia Menetelmänä: lapsihaastattelu Ja lasten piirrokset Miksi kuunnella lasta? YK:n

Lisätiedot

Tämän leirivihon omistaa:

Tämän leirivihon omistaa: Tämän leirivihon omistaa: 1 Tervetuloa kesäleirille! Raamiksilla tutustumme Evankeliumin väreihin. o Keltainen kertoo Jumalasta ja taivaasta, johon pääsen uskomalla Jeesukseen. o Musta kertoo, että olen

Lisätiedot

nopea hidas iloinen surullinen hauska vakava rauhallinen reipas kovaääninen hiljainen raju herkkä salaperäiset selkeät

nopea hidas iloinen surullinen hauska vakava rauhallinen reipas kovaääninen hiljainen raju herkkä salaperäiset selkeät nopea hidas iloinen surullinen hauska vakava rauhallinen reipas kovaääninen hiljainen raju herkkä salaperäiset sanat selkeät sanat CC Kirsi Alastalo 2016 Kuvat: Papunetin kuvapankki, www.papunet.net, Sclera

Lisätiedot

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alue Janakkalan neuvola Lapsi 4 vuotta Arvoisat vanhemmat Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan terveydenhoitajalle / 201 klo. Käynti on osa

Lisätiedot

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto.

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto. TEE OIKEIN Kumpi on (suuri), Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) kuin tuo. Minä olen (pitkä) kuin

Lisätiedot

Jeesus parantaa sokean

Jeesus parantaa sokean Nettiraamattu lapsille Jeesus parantaa sokean Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3

Lisätiedot

Jokkarin Sanomat on Lopen Joentaan koulun 5.-6.-luokkalaisten tekemä koululehti. Kuvat: Curly ry

Jokkarin Sanomat on Lopen Joentaan koulun 5.-6.-luokkalaisten tekemä koululehti. Kuvat: Curly ry Jokkarin Sanomat on Lopen Joentaan koulun 5.-6.-luokkalaisten tekemä koululehti. Kuvat: Curly ry Sisällysluettelo 3 Mikä on Jokkarin Sanomat? 4 Opettajanhuoneessa suuria muutoksia 5 Kisakuume nousee -

Lisätiedot

Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa harvoin

Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa harvoin Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa 2 3 4 5 Puhuminen auttaa Äidin kanssa Isän kanssa Äitipuolen kanssa Isäpuolen kanssa Isovanhempien

Lisätiedot

Raportti työharjoittelusta ulkomailla

Raportti työharjoittelusta ulkomailla Eevi Takala PIN10 12.5.2013 Raportti työharjoittelusta ulkomailla Opiskelen pintakäsittelyalan viimeisellä vuodella ja olin puolet (5vk) työharjoitteluajastani Saksassa töissä yhdessä kahden muun luokkalaiseni

Lisätiedot

Koulujen yhdistyminen - lasten ajatuksia

Koulujen yhdistyminen - lasten ajatuksia Muhoksen Kirkonkylän koulu ja Honkalan koulu Koulujen yhdistyminen - lasten ajatuksia Vanhemmat 7 13-vuotiaiden lasten osallisuuden edistäjinä Kyselyn toteuttaminen Kysely tehtiin yhteistyössä rehtoreiden

Lisätiedot

Terveisiä Imatralta Poutapilvestä!

Terveisiä Imatralta Poutapilvestä! Terveisiä Imatralta Poutapilvestä! Nyt on jo kevät. Halusimme kertoa, kuinka kulunut talvi meillä sujui. Sää on ollut vaihteleva koko talven. Tällä hetkellä meidän pihalla on aika paljon lunta. Sää oli

Lisätiedot

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,

Lisätiedot

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset:

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset: LAUSETREENEJÄ Kysymykset: Mikä - kuka - millainen? (perusmuoto) Mitkä ketkä millaiset? (t-monikko) Minkä kenen millaisen? (genetiivi) Milloin? Millainen? Minkävärinen? Minkämaalainen? Miten? Kenellä? Keneltä?

Lisätiedot

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14 Unelmoitu Suomessa Sisällys ä ä ä ö ö ö ö ö ö ä ö ö ä 2 1 Perustiedot ö ä ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ä ö ä ää ö ä ä ä ä ö ä öö ö ä ä ä ö ä ä ö ä ää ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ö ä ä ää ö ä ä ä ää ö ä ä ö ä ä ö ä ä ä

Lisätiedot

SISARUKSENA KESKOSVAUVALLE

SISARUKSENA KESKOSVAUVALLE SISARUKSENA KESKOSVAUVALLE Onneksi olkoon pikkusisaruksestasi! Perheeseenne on syntynyt uusi perheenjäsen ja sinusta on tullut isosisko tai isoveli. Pienen sisaruksesi syntymä on ollut sinulle varmasti

Lisätiedot

2. Mitä asioita haluaisit tehdä - yksin lukea, tehdä matematiikkaa kokeisiin lukeminen olla vessassa kokeet läksyt mennä kotiin

2. Mitä asioita haluaisit tehdä - yksin lukea, tehdä matematiikkaa kokeisiin lukeminen olla vessassa kokeet läksyt mennä kotiin OPPILAAT 14.2.2014 1. Mitkä ovat sinulle tärkeitä asioita koulussa? hyvä opetus liikunta, matematiikka, oppii lukemaan ruoka! työrauha välitunnit ja kaverit kivat opettajat hyvä luokkahenki saa oppia uutta

Lisätiedot

Osallistujan palautelomake

Osallistujan palautelomake Kokonaisvastaajamäärä: 45 Osallistujan palautelomake 1. Ikäni Kysymykseen vastanneet: 42 (ka: 4,9) (1.1) Alle 7 v 9,5% 4 (1.2) 7 v 14,3% 6 (1.3) 8 v 9,5% 4 (1.4) 9 v 9,5% 4 (1.5) 10 v 14,3% 6 (1.6) 11

Lisätiedot

KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 1/14. KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 2/14. KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 3/14

KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 1/14. KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 2/14. KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 3/14 KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 1/14 Tervetuloa täyttämään kysely! Koulutunnus: Oppilaiden tilannekartoitussalasana: Kirjaudu kyselyyn KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 2/14 Kukaan

Lisätiedot

3. kappale (kolmas kappale) AI KA

3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3.1. Kellonajat: Mitä kello on? Kello on yksi. Kello on tasan yksi. Kello on kaksikymmentä minuuttia vaille kaksi. Kello on kymmenen minuuttia yli yksi. Kello on kymmenen

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Kehitä kuuntelutaitojasi Tarkista, kuulitko oikein Hyvät sanat avaavat korvat Kasvokkain

SISÄLTÖ. Kehitä kuuntelutaitojasi Tarkista, kuulitko oikein Hyvät sanat avaavat korvat Kasvokkain Sanat SISÄLTÖ Puhuminen ja kuunteleminen tie läheisyyteen Mitä on viestintä? Puhumisen tasoja Miten puhun? Keskustelu itsensä kanssa Puhumisen esteitä Kuuntelemisen tasoja Tahdo kuunnella Kehitä kuuntelutaitojasi

Lisätiedot

Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014

Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014 Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014 Ajattelun muuttaminen on ZestMarkin työtä VANHA AJATTELU JA VANHA TOIMINTA " ZestMark on nuorten valmentamisen ja oppimistapahtumien asiantuntija.

Lisätiedot

SELVIYTYMISTARINOITA Pesäpuu ry:n Selviytyjät tiimi Suvi Koski

SELVIYTYMISTARINOITA Pesäpuu ry:n Selviytyjät tiimi Suvi Koski SELVIYTYMISTARINOITA Pesäpuu ry:n Selviytyjät tiimi Suvi Koski SELVIYTYJÄT LASTENSUOJELUN KEHITTÄJÄTIIMI..on perustettu vuonna 2008. Tiimiin kuuluu 16-26-vuotiaita nuoria miehiä ja naisia, joilla on monipuolisia

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti Joki Minä asun omakotitalossa. Talo sijaitsee Kemijärven rannan lähellä. Talon ja rannan välimatka on noin 20 metriä. Tänä keväänä Kemijoen pinnan jää alkoi sulaa aikaisemmin kuin ennen. Kaiken jään sulamisen

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Maanviljelijä ja kylvösiemen

Nettiraamattu lapsille. Maanviljelijä ja kylvösiemen Nettiraamattu lapsille Maanviljelijä ja kylvösiemen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika Nettiraamattu lapsille Tuhlaajapoika Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for Children,

Lisätiedot

Kouluun lähtevien siunaaminen

Kouluun lähtevien siunaaminen Kouluun lähtevien siunaaminen Tätä aineistoa käytetään rukoushetkessä (ks. sen rakenne s. 9), jossa siunataan kouluun lähtevät. Siunaaminen toimitetaan keväällä tai juuri ennen koulun alkamista. Siunaamisen

Lisätiedot

Esi-kakkosen uutiset Helmikuu 2013

Esi-kakkosen uutiset Helmikuu 2013 Esi-kakkosen uutiset Helmikuu 2013 Me haastateltiin1a luokkaa, mikä on heidän lempitalviurheilulajinsa. Suosituin laji oli hiihto. Tekijät Kerttu,Iida,Veikka ja Bedran Haastattelimme apulaisrehtoria Katri

Lisätiedot

Agricolan Monenlaista luettavaa 2

Agricolan Monenlaista luettavaa 2 Helikopteri Jo 500 vuotta sitten italialainen keksijä Leonardo da Vinci suunnitteli helikopterin. Silloin sellaista ei kuitenkaan osattu vielä valmistaa. Vasta 70 vuotta sitten tehtiin ensimmäinen toimiva

Lisätiedot

Herra on Paimen. Ps. 100:3 Tietäkää, että Herra on Jumala. Hän on meidät luonut, ja hänen me olemme, hänen kansansa, hänen laitumensa lampaat.

Herra on Paimen. Ps. 100:3 Tietäkää, että Herra on Jumala. Hän on meidät luonut, ja hänen me olemme, hänen kansansa, hänen laitumensa lampaat. Herra on Paimen Ps. 100:3 Tietäkää, että Herra on Jumala. Hän on meidät luonut, ja hänen me olemme, hänen kansansa, hänen laitumensa lampaat. Joh. 10:11 Minä olen se hyvä paimen. Joh. 10:11 Minä olen

Lisätiedot

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma NALLE PUH Olipa kerran Nalle Puh. Nalle Puh lähti tapaamaan veljeään. Nalle Puh ja hänen veljensä nauroi itse keksimäänsä vitsiä. Se oli kuka on Nalle Puhin veli. Vastaus oli puhveli. Sitten he söivät

Lisätiedot

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry Outi Rossi JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa Kuvittanut Susanna Sinivirta Fida International ry JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa, 4. painos C Outi Rossi Kuvitus Susanna Sinivirta Fida International ry Kirjapaino

Lisätiedot

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA KERROMME KULUNEEN VUODEN KUULUMISISTA JA VIIME VUODEN MIELEENPAINUVISTA TAPAHTUMISTA Talvella oli paljon pakkasta ja lunta. Paljon vaatteita päälle ja

Lisätiedot