LPY. Kunnallisvaaleissa. Lääkäripalvelut ja kuntien talous. Palveluseteli yllätti positiivisesti. HUS:n malli laajenemassa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LPY. Kunnallisvaaleissa. Lääkäripalvelut ja kuntien talous. Palveluseteli yllätti positiivisesti. HUS:n malli laajenemassa"

Transkriptio

1 LPY Lääkäripalveluyritykset ry:n lehti 1/2012 Palveluseteli yllätti positiivisesti Lääkäripalvelut ja kuntien talous HUS:n malli laajenemassa Asiakkaille vapaus valita Kuntalaisten terveyspalvelut Kunnallisvaaleissa ratkaistaan palvelujen saatavuus

2 KOSKISAIRAALA Koskiklinikan moderni yksityissairaala Tampereen keskustassa ortopedia käsikirurgia neurokirurgia verisuonikirurgia vatsaelinkirurgia plastiikkakirurgia lastenkirurgia urologia gynekologia korva-, nenä-, kurkkutoimenpiteet 70 kirurgia 4 leikkaussalia 11-paikkainen heräämö Kirurgimme ovat kokeneita ammattilaisia ja edustavat suomalaista kärkiosaamista omilla erikoisaloillaan. Haluamme asiakkaidemme toipumisen olevan mahdollisimman miellyttävää ja pyrimme kaikessa palvelussamme yksilölliseen ja ystävälliseen huolenpitoon. Koskisairaala on erinomainen vaihtoehto, kun haluat itse vaikuttaa leikkausajankohtaasi ja saada hoitoa yksilöllisesti ja jonottamatta. KOSKISAIRAALA KOSKISAIRAALA Koskikeskus 3. krs Hatanpään valtatie Tampere puh

3 Pääkirjoitus Ratkaistavana terveydenhuollon tulevaisuus Valtionhallinnossa on käynnistetty laaja kuntarakenteen uudistamishanke. Samassa yhteydessä on tavoitteena valmistella ja päättää sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämistä ja rahoitusta käsittelevän lainsäädännön uudistamisesta. Näiden kiinteästi toisiinsa liittyvien ratkaisujen tavoitteena on turvata hyvinvointipalvelujen oikeudenmukainen saatavuus ja laatu myös tulevaisuudessa. Kaikkien kansalaisten arkeen vaikuttavien uudistusten lainsäädännöllinen viitekehys päätetään kansallisella tasolla eduskunnassa. Asioiden käytännön toteutus jää kuitenkin paikallis- ja aluetasolle. Ensi lokakuussa vaalikaudelle valittavista uusista kuntavaltuutetuista tulee paljon vartijoita. Terveyspalvelujen järjestämisvastuu kuuluu kunnille ja palvelut rahoitetaan pääosin verovaroin. Kunnilla on jo vuoden 1993 valtionosuuslain uudistuksesta lähtien ollut mahdollisuus hyödyntää sosiaali- ja terveyspalvelujen tuotannossa yksityisiä toimijoita. Sosiaalipalveluiden järjestämisessä kunnat ovatkin käyttäneet tätä mahdollisuutta. Kunnat ostavat järjestämistään sosiaalipalveluista nykyisin yli kolmanneksen yrityksiltä ja yhdistyksiltä. Terveyspalveluissa ostot yksityiseltä sektorilta ovat vain noin neljä prosenttia. Myös palvelusetelijärjestelmien kehittäminen ja käyttöönotto on ollut hitaampaa terveydenhuoltosektorilla. Palvelumarkkinoiden kehittäminen ja hyödyntäminen on terveydenhuollossa vielä lähes hyödyntämätön voimavara. Kiristyvä kansainvälinen kilpailu ja ikärakenteen muutos edellyttävät tehokkuuden lisäämistä myös terveyspalvelujen järjestämisessä ja tuottamisessa. Yleisesti tiedetään ja tunnustetaan, että kilpailun lisääminen tuotteiden ja palvelujen tuotannossa tehostaa toimintaa. Tästä on näyttöjä muilta toimialoilta ja myös sosiaalipalveluista. Terveydenhuollossa palvelumarkkinoiden kehittämistä ja kilpailun hyödyntämistä vierastetaan. Terveyspalvelumarkkinoiden toimivuuden kehittäminen edellyttää kansalaisten ostovoiman lisäämistä sekä oikeudenmukaisten pelisääntöjen luomista koko tuottajakentälle. Jo nykyinen lainsäädäntö mahdollistaa ostopalvelujen ja palvelusetelijärjestelmien hyödyntämisen. Yksityinen sektori tuottaa viidenneksen Suomen terveyspalveluista. Useissa terveyspalveluissa yksityisen sektorin tuotanto-osuus on jo yli puolet. Terveyspalveluja tuottavat erilaiset, erikokoiset ja erilaisen omistuspohjan omaavat yritykset. Yksityiset terveyspalveluyritykset ovat osaltaan Yksityinen sektori tuottaa viidenneksen Suomen terveyspalveluista. turvanneet laadukkaiden palvelujen hyvän ja joustavan saatavuuden. Terveyspalvelujärjestelmän uudistamisen yhteydessä olisi kohtalokas virhe jättää yksityisen sektorin tarjoamat mahdollisuudet hyödyntämättä. Toivon, että kuntavaltuustoissa tehdään ensi vaalikaudella linjakkaita ja rakentavia päätöksiä myös terveyspalvelumarkkinoiden kehittämiseksi. Tässä lehdessä kerrotaan Suomen terveydenhuollon yksityisestä sektorista ja alan näkemyksistä terveyspalvelujärjestelmän kehittämiseksi. Toivon Sinulle mielenkiintoisia sekä ajatuksia ja keskustelua herättäviä lukuhetkiä LPY-lehden parissa. Ismo Partanen Toiminnanjohtaja 3

4 KESÄN TUNTURILOMA 72,- alk. /huone ELÄMYSKESKUS RANTASIPI RUKAHOVI SUOSITTU TUNTURIHOTELLI ympärivuotisten aktiviteettien sydämessä Rukalla. Tunturihotellissa huoneita ja sviitteja 180, 5 ravintolaa, saunoja. Lisäksi 48 rivitalohuoneistoa 2-6 hengelle, joissa sauna, vaatteiden kuivauskaappi ja keittiö. Nauti lomatunnelmasta, vaelluksesta, retkeilystä ja monipuolisista oheisohjelmista. Tästä ei loma parane! RAVINTOLA KALTIOKIVI palvelee joka päivä. Herkkuja moneen makuun, pizzat, pastat, pihvit, salaatit. Lapsille oma lista ja leikkinurkka. Ravintola Rukahovissa tähtiartisti, elävää musiikkia ja listalta koillismaan herkkuja. Tellu Night & Karaoke yöelämään! KOKOUSTILAA IDEOILLE JA INSPIRAATIOLLE Kokouskeskuksessa tilat jopa 400 hengelle, useita ryhmätyötiloja. Loistava paikka eri tyyppisiin kokouksiin ja juhliin. Sis. 1 yön majoituksen 1 tai 2 hengen huoneessa, runsaan buffet-aamiaisen ja saunan. Alkaen-hinta voimassa Lomahintaisia huoneita rajoitetusti. Lisätiedot ja varaukset puh tai Rukankyläntie 15, Rukatunturi, Varmista itsellesi parhaat hotelli- ja kylpyläedut. Liity:

5 Sisältö 1/12 18 Kirsti Castrén: Paikallista palvelua lähellä asiakasta. Tässä numerossa: Uutuutena valtakunnallinen lupa tervekunta.fi: Terve tulevaisuus tehdään kunnissa Palvelumarkkinoita kehittämässä HYKSin Oy:n kilpailua vääristävä malli leviämässä Kilpailu tuo tehoja Lääkärikeskusta arvostetaan Porvoossa Palveluseteli yllätti Lääketutkimuksen ylläpito tärkeää Monipuolinen yksityissektori Laastari Lähiklinikka esimerkki palveluinnovaatiosta PlusTerveys Oy lääketieteen käsityöläisiä Koskiklinikan Varkila: Palvelukokemus ratkaisee LPY Julkaisija: LPY Lääkäripalveluyritykset ry, Päätoimittaja: Ismo Partanen, Mäkelänkatu 2 A, Helsinki, puh Toimitus ja taitto: Kumppania Oy, tuottaja: Leena Roskala , tässä numerossa: Susanna Alanen, Julia Hannula, Karri Laihonen, Milla Majander, Kalevi Ketoluoto Kannen kuva: Julia Hannula Kuvapankit: Futureimagebank, Dreamstime, ScandinavianStockPhoto ISSN

6 Sensori TY T Y S K HYVÄ TY T Y S K VÄ Valtakunnallisen luvan käyttöönotossa haasteita YTTY S K Ä HYV HYVÄKSYTTY TY T Y S K VÄ HYVÄKSYTTY Y KSYTT YTTY S K Ä YV HYVÄKSYTTY H Toimivat käytännöt vähitellen TY T Y S K HYVÄ TY T Y S K HYVÄ 6 LPY 1/12 Valtakunnallinen lupa yksityisten terveyspalvelujen tuottamiseksi otettiin käyttöön vuonna Aluehallintovirastot myöntävät edelleen alueellisia lupia. Kun toiminta, johon lupaa haetaan, tapahtuu kahden tai useamman aluehallintoviraston alueella, luvan myöntää Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira. Valtakunnallisen luvan etuna on, että lupaprosessin aikana hakija asioi vain yhden lupaviranomaisen kanssa, sanoo sosiaalineuvos Esa Koukkari, Valviran Rovaniemen yksikön päällikkö. Terveydenhuollon palvelujen antamista koskevan luvan hakijalla on oltava asianmukaiset tilat ja laitteet. Palveluntuottajalla tulee olla koulutettu henkilökunta, toiminnan on oltava lääketieteellisesti asianmukaista ja siinä tulee ottaa huomioon potilasturvallisuus. Yrityksessä on oltava lupaviranomaisen hyväksymä, terveydenhuollon palveluista vastaava johtaja. YTTY S K Ä HYV Valtakunnallisen luvan alkutaipale ei ole ollut toimijoiden kannalta paras mahdollinen. Parannustavoitteita on jo asetettu. Lupien myöntämisen tekee haasteelliseksi toimipaikkojen runsas määrä. Keskimääräinen käsittelyaika on ollut viisi kuukautta. Hakemukset kannattaa siis jättää hyvissä ajoin ennen toiminnan aloittamista. Kuluvan vuoden aikana on tavoitteena saada sähköinen asiointijärjestel- mä lyhentämään käsittelyaikoja, Esa Koukkari sanoo. Kehitettävää on PlusTerveys Oy on yksi valtakunnallisen luvan hakijoista. Yrityksellä on satoja toimipaikkoja ja lupaprosessi on vielä kesken. Prosessi on ollut monimutkainen ja työllistävä sekä meille että Valviralle. Keskustelu aloitettiin sillä, että lupaa olisi järkevä hakea kaikille toimipisteille saman vastaavan johtajan alaisuudessa. Mutta ei se ollutkaan niin yksinkertaista. Välillä luulimme, että jokaiselle toimialalle pitäisi olla oma vastaava johtaja, eli meillä se tarkoittaisi yli 30 vastaavaa johtajaa. Pitkien neuvottelujen jälkeen lopulta pystyimme jatkamaan prosessia kahdella vastaavalla johtajalla, kertoo PlusTerveys Oy:n lääketieteellinen johtaja Pirkko Grönroos. Joustavuutta systeemiin Toimiluvista tulee helposti päällekkäisiä. Jos esimerkiksi gynekologikeskuksessa toimii kolme eri yhtiötä samoissa tiloissa, jokainen yhtiö tarvitsee luvan, vaikka tilat ja välineet ovat yhteiset. Ongelmana on, ettei laki vastaa todellisuutta. Monimutkaisuus ei ole kenenkään vika, vaan yritämme kaikki tehdä, kuten laissa sanotaan. Systeemi on hyvin raskassoutuinen. Päällekkäisten toimilupien viidakosta olisi päästävä, Pirkko Grönroos pohtii. Lupahallinnon uudistuksen tavoit-

7 Tiesitkö, että... nyt voit käydä osoitteessa vertailemassa eri kuntien yksityisten lääkäripalvelujen keskimääräisiä hintoja. Vuonna 2010 myönnettiin yhteensä 67 terveydenhuollon lupaa 660 toimipaikalle. Viime vuonna myönnettiin jo yhteensä 158 lupaa 1039 toimipaikalle. Osa luvista on uusia ja osa muutoslupia. ACUTE Toiminnanohjausta lääkärikeskukseen sairaalaan työterveyshuoltoon fysioterapiaan ja kuntoutukseen Lupa pitää olla Yksityisten terveyspalveluiden tuottaminen edellyttää lupaa. Lupahallinto perustuu lakiin yksityisistä terveyspalveluista. Terveydenhuollon palveluja ovat laboratoriotoiminta, radiologinen toiminta, terveydentilan tai sairauden toteamiseksi tai hoidon määrittelemiseksi tehtävät tutkimukset ja toimenpiteet, fysioterapeuttinen toiminta, työterveyshuolto, lääkäri- ja hammaslääkäripalvelut, hieronta sekä sairaankuljetuspalvelut. Lupaa ei edellytetä, jos kyseessä on sairaankuljetus valtion, kunnan tai kuntayhtymän hallinnassa olevalla sairasautolla. Työnantajan itse järjestämän työterveyshuollon lakisääteiset palvelut eivät vaadi lupaa. Itsenäiset ammatinharjoittajat eivät lupaa tarvitse, mutta heidän pitää tehdä aloitusilmoitus aluehallintovirastoon. teena on kuitenkin ollut helpottaa jokaisen tahon toimintaa. Lupahallinto on etukäteisvalvontaa parhaimmillaan. Näin varmistetaan tuotettavien palveluiden asianmukaisuus ja edistetään potilasturvallisuutta. Valviran ja aluehallintovirastojen sekä kuntien hyvä yhteistyö on tärkeää luvanhakuvaiheessa ja palveluiden valvonnassa. Kuntien palvelurakenne on ollut pitkään muutoksessa. Kunnat käyttävät yhä enemmän yksityisten palveluntuottajien tuottamia ostopalveluita. Kun palvelut monimuotoistuvat ja ketjuuntuvat, kaipaa laki yksityisestä terveydenhuollosta pikaista uudistamista, Esa Koukkari toteaa. HYVÄKSYTTY HYVÄKSYTTY

8 Sensori Eväitä keskusteluun - tervekunta.fi Terveydenhuollon palvelujen saatavuuden ja laadun turvaaminen on yksi merkittävimmistä haasteista seuraavalla kunnallisvaalikaudella. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistamista selvitetään parhaillaan sosiaali- ja terveysministeriön työryhmässä. Työryhmän väliraportin odotetaan valmistuvan toukokuun lopussa, joten aihepiiri nousee varmuudella keskusteluun myös kuntavaaleissa. Siksi on erityisen tärkeää, että kunnallisvaaleissa keskustellaan aktiivisesti ja asiantuntevasti terveydenhuollon tulevaisuuden ratkaisuista. Yksityiset terveyspalvelutuottajat haluavat olla mukana keskustelussa ja avoimesti kertoa vaihtoehdoista sekä osaltaan auttaa tulevaisuuden haasteiden ratkaisemisessa. Lääkäripalveluyritykset LPY, Terveyspalvelualan Liitto ja Terveydenhuollon palveluntuottajat ry tuottavat yhteistyössä nettisivuston, jolta löytyy eväitä tähän keskusteluun. Osoitteesta löytyy muun muassa keskustelun avauksia ja tutkimustietoa. Sivustolla julkaistaan säännöllisesti uutta ajankohtaista materiaalia. Vaalikenttä on täynnä kysymyksiä. On tärkeää, että terveydenhuollon tulevaisuuden ratkaisuista keskustellaan koko Suomessa, eri alueilla ja jokaisessa kunnassa aktiivisesti ja asiantuntevasti. Vastauksia kysymyksiin ja näkemyksiä löytyy osoitteesta Korvauspalvelua, joka sujuu niin kuin pitääkin. if.fi

9 Tiesitkö, että... vuonna 2013 voimaan astuvan EU-direktiivin mukaan Euroopan Unionin kansalaisella on oikeus valita oma sairaanhoitopaikkansa. Ota kantaa terveyteen Sosiaali- ja terveysministeriö on avannut Otakantaa.fi -kansalaisfoorumille Miten turvaamme sosiaali- ja terveyspalvelut Suomessa? -keskustelun. Keskusteluun toivotaan näkökulmia ja mielipiteitä niin kuntien asukkailta kuin työntekijöiltäkin. Keskusteluavauksen johdannossa todetaan, että tarkoituksena on löytää paras tapa järjestää palvelut kuntauudistuksen myötä muodostuvissa uusissa peruskunnissa. Palvelut on tarkoitus järjestää nykyistä laajemmilla väestöpohjilla ja alueilla. Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson perustelee keskustelun avausta sillä, että näin suurta uudistusta pitää viedä eteenpäin hyödyntäen kuntien, kuntatyöntekijöiden ja palveluiden käyttäjien kokemuksia. Ilman laajaa yhteistyötä ja yhteistä tahtotilaa ei hyvää tulosta ole edes mahdollista saada aikaiseksi, toteaa peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson. Keskustelu on avoinna maanantaihin saakka. Jokaisella on nyt mahdollisuus ottaa kantaa. TEM terveyspalvelumarkkinoita kehittämässä Työ- ja elinkeinoministeriössä toimii HYVÄ-ohjelma, johon on koottu ministeriön sosiaali- ja terveydenhuollon alaan liittyvät kehittämistoimet. LPY:n toiminnanjohtaja Ismo Partanen on kutsuttu HYVÄohjelman ministerivetoisen ohjausryhmän pysyväksi asiantuntijaksi. HYVÄ-ohjelmaan sisältyy sosiaali- ja terveysministeriölle sekä valtiovarainministeriölle kohdistettuja ehdotuksia toimenpiteistä, joiden TEM katsoo olevan edellytyksenä sote-alojen yritystoiminnan kehittymiselle. On hienoa, että TEM toimii aktiivisesti ja yhteistyöhaluisesti toimialamme palvelumarkkinoiden kehittämiseksi. Ministeriö on nostanut esille asiakaslähtöisyyden ja asiakasvalinnan lisäämisen sote-alojen palvelutuotannossa sekä eri toimijoiden sääntelyn ja valvonnan perusteiden yhdenmukaistamisen. Nämä tavoitteet sisältyvät myös LPY:n tavoitteisiin, toteaa Ismo Partanen. Hyvän hoidon tukena Tieto on tuottanut terveydenhuoltoa tukevia ratkaisuja jo yli 40 vuotta. Kokonaisvaltainen ja asiantuntemuksella kehitetty terveydenhuollon järjestelmä tukee potilaan hyvää hoitoa. tieto.fi Knowledge. Passion. Results.

10 Sensori HYKSin Oy:n epäterve malli leviämässä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin eli HUS:n yksityissairaalamalli on leviämässä muualle Suomeen. Keski- Pohjanmaan sairaanhoitopiiri suunnittelee vastaavanlaista yksityissairaalaa. Sairaanhoitopiirin valtuusto päättänee Kokkolan iltasairaalan toiminnan aloittamisesta toukokuun lopussa. Suunnitelman mukaan yhtiö perustetaan tänä vuonna ja sen varsinainen toiminta käynnistyisi vuonna Lääkäripalveluyritykset ry teki alkuvuodesta 2012 hallinto-oikeudelle valituksen HUS:n yksityissairaalan eli HYKSin Oy:n perustamisesta saadakseen selvyyden terveydenhuollon yritystoiminnan pelisääntöihin. LPY on edellyttänyt selkeiden rajojen asettamista julkisen sektorin elinkeinotoiminnalle. Alan yritykset eivät ole tasa-arvoisessa asemassa, jos nämä suunnitteilla olevat mallit toteutetaan. HUS:n yksityissairaalamallissa taloudelliset riskit toimitila- ja laiteinvestoinneista kantavat viime kädessä veronmaksajat. Tämän vuoksi HYKSin Oy saa merkittävää kilpailuetua muihin toimijoihin nähden. Muut yksityissektorin toimijat joutuvat kantamaan kyseiset taloudelliset riskit itse. Lisäksi HYKSin Oy saa merkittävää kilpailuetua siitä, että sen käyttämät HUS:n toimitilat on rakennettu ja niihin laitteet hankittu arvonlisäverovapaasti. Täten kyseisen yhtiön voidaan katsoa saavan piilotettua investointitukea valtiolta. Viime vaalikaudella hyväksytty sairausvakuutuslain muutos edellyttää, että julkisen sektorin pitää vuokrata tilat yksityisille toimijoille avoimen ja syrjimättömän menettelyn kautta. Helsingin ja Uudenmaan sekä Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirien suunnitelmien mukaan näin ei toimita, vaan ne aikovat vuokrata tilojansa omistamilleen yhtiöille yksinoikeudella. Kysymykseen vastaa Lääkäripalveluyritykset ry:n toiminnanjohtaja Ismo Partanen HYKSin Oy on saamassa erittäin kalliit toimitilat ja laitteet käyttöönsä yksinoikeudella ja suoriteperusteisella korvauksella. Samoilla markkinoilla kilpailevat yksityiset lääkärikeskusyhtiöt eivät saa mistään käyttöönsä toimitiloja ja laitteita vastaavin ehdoin. Yksityiset lääkärikeskukset joutuvat kantamaan toimitila- ja laiteinvestoinneistaan suuren taloudellisen riskin. HYKSin Oy:n puolesta riskin kantaa sairaanhoitopiiri, jonka toiminta rahoitetaan sen jäsenkuntien eli viime kädessä veronmaksajien rahoilla. Yksityiset lääkärikeskukset maksavat tilojensa ja laitehankintojensa yhteydessä arvonlisäveroa eivätkä voi vähentää sitä, koska terveyspalvelut ovat arvonlisäverotonta toimintaa. Yksityiset lääkärikeskukset eivät myöskään saa arvonlisäveroa takaisin, koska ns. kuntapalautusjärjestelmä ei koske yksityisiä yrityksiä. HYKSin Oy:n tapauksessa tosiasiallinen ja perinteistä lääkärikeskusta vastaava toimija on sairaanhoitopiiri eli HUS. HUS:lla on yksityisiä yrityksiä edullisempi verokohtelu eikä sillä ole konkurssiriskiä. Tällöin kyse on kilpailua vääristävästä ja kielletystä valtiontuesta. 10 LPY 1/12

11

12

13 Sensori Kuka tuottaa kunnan palvelut? Kuntien asema ja tehtäväkenttä ovat murroksessa. Kunnat eivät voi nojata vanhoihin toimintamalleihin, vaan niiden on etsittävä uusia ratkaisuja järjestääkseen palvelut kuntalaisille. Kuntauudistus muuttaa kuntakentän rakenteita ja tehtäviä. Nämä muutokset vaikuttavat kuntien toimintaan ja myös elinkeinopolitiikkaan. Erityisesti terveys- ja hyvinvointipalveluiden rakenteet ja tuotantotavat ovat merkittävässä murroksessa. Kunnalla on merkittävä vastuu palvelumarkkinoiden kehityksestä ja toiminnasta. Kuntarakenteen tulevat muutokset, palvelutarpeen kasvu, julkisen talouden heikko tila, työvoiman saatavuus ja paineet tuottavuuden parantamiseksi tekevät julkisten palveluiden tuotantotapojen kehittämisen välttämättömäksi, sanoo Suomen Yrittäjien elinkeinoasioiden päällikkö Kari Jääskeläinen. Kuntien palvelustrategiat Kunnalla on vastuu hankintatoimen linjauksista. Kuntien palvelustrategiat ja hankintapolitiikka varmistavat parhaimmillaan markkinoiden toimivuuden. Kunnan on huolehdittava siitä, ettei nykyinen julkinen monopoli korvaudu yksityisellä monopolilla. Yrittäjät haluavat olla mukana luomassa reilusti kilpailtuja markkinoita, jotta kuntalaisten valinnanmahdollisuus palveluissa lisääntyy, korostaa Jääskeläinen. Hallitus on asettanut kunnille tavoitteeksi palvelustrategian laatimisen. Siihen sisältyvät kunnan järjestämisvastuulla olevat palvelut sekä palvelut, jotka kunta on ottanut järjestettäväkseen. Palvelustrategian avulla kunnan tulee määrittää oma roolinsa yksityistä tarjontaa synnyttävänä ja markkinoita kehittävänä toimijana, muistuttaa Kari Jääskeläinen. Kunnan näkökulmasta julkisten ja yksityisten palveluiden kustannusten vertailtavuus on erittäin tärkeää. Lisäksi olennaista on, kuinka laajasti kunnat antavat asiakkaalle mahdollisuuden valita eri palveluntuottajien välillä esimerkiksi palveluseteleillä. Palvelusetelilaki antaa kunnille melko vapaat kädet kehittää omannäköisiään palvelusetelikäytäntöjä. Palveluiden laatu, saatavuus ja kustannustehokkuus paranevat kilpailun myötä, kertoo Kari Jääskeläinen. Suomen Yrittäjät ry:n kunnallisvaaliohjelman keskeiset tavoitteet Kunnan päätöksenteon tulee olla 1. yritysmyönteistä. Kunnassa tulee olla elinkeinopoliittinen 2. ohjelma, joka sisältää ainakin palvelustrategian, hankintastrategian ja yritysvaikutusten arvioinnin. Kunnan liikelaitokset ja yhtiöt eivät saa toiminnallaan aiheuttaa markkinahäiriöitä. 3. Kuntien oma yritystoiminta Kunnissa pitää myös kiinnittää huomiota kunnan omaan toimintaan markkinoilla. Kuntien omistamat liikelaitokset ja yritykset saavat kilpailuetua muun muassa suojatusta asemasta eli konkurssisuojasta, julkisista tuista, alhaisista tuottovaatimuksista, mahdollisista ristiinsubventioista ja niin sanotuista lahjaksi saaduista aloittavista taseista. Pelisäännöt ovat tarpeen, sillä avoimilla markkinoilla toimivilla julkisilla yhtiöllä on kilpailuetuja suhteessa yksityisiin yrityksiin. Kuntayhtymiä, liikelaitoksia ja kuntien omistamia yhtiöitä arvostellaan usein etäisiksi ja kustannustehottomiksi. Tämä pitää osin paikkansa, mutta ydinkysymys on laadukas ja osaava omistajaohjaus. Kunnissa pitää kiinnittää huomiota omistajaohjaukseen, esittää Kari Jääskeläinen. 13 Sini Pennanen

14 Terve kilpailu tuo tehoja Kuntatason päättäjät vaikuttavat olevan yksimielisiä siitä, että terveydenhuollon palvelujen järjestämisen pitää tulevaisuudessa olla yhä kustannustehokkaampaa. Suuri kysymys on, miten tehostaminen onnistuu. 14 LPY 1/12

15 Kuntavaalit käydään suurten sosiaali- ja terveydenhuoltokysymysten keskellä. Kuinka paljon terveydenhuollon saatavuus ja laatu painavat kuntien vaakakupissa? Nokian perusturvalautakunnan puheenjohtaja Jari Haapaniemi näkee kustannuksia silmällä pitäen yksityiset terveydenhuoltopalvelut kunnallisten rinnalla välttämättömänä. Osa sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluista täytyy ostaa yksityisiltä, jotta kustannusrakenne pysyy järkevänä. Tällä tavoin saadaan joustavuutta palvelujärjestelmään, kertoo Jari Haapaniemi. Nokialla on ostopalveluina hankittu esimerkiksi palveluasuminen ja osa erikoissairaanhoidon palveluista. Jos pyrkisimme tarjoamaan kaikki palvelut omana työnä, tulisi jo infrastruktuurin rakentaminen yksinkertaisesti liian kalliiksi, Haapaniemi sanoo. Yksityiset toimijat ovat osoittaneet olevansa näppäriä uudistumaan ja päätöksenteko on nopeaa. Kilpailu luo mahdollisuuksia Kouvolan perusturvalautakunnan puheenjohtaja Minna Tuukkanen pitää palveluiden rahoitusta haastavana. Hänen mukaansa yksityiset palvelut kunnallisten rinnalla luovat positiivista kilpailua. Yksityiset palvelut mahdollisuutena on hyvä juttu, koska se saa kunnallisenkin sektorin panostamaan palvelujensa laatuun, sanoo Minna Tuukkanen. Hän kuitenkin arvioi, että jos kaikki ne, joilla olisi varaa, siirtyisivät käyttämään yksityisiä terveydenhuoltopalveluja, se kuihduttaisi julkisen sektorin palvelut. Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon lautakunnan puheenjohtajan Pekka Heikkisen mielestä peruspalveluiden tulee olla kunnallisia ja yksityisten palveluntarjoajien rooli on täydentävä. Palvelujen järjestämisen tulee olla kustannustehokasta, Pekka Heikkinen toteaa ykskantaan. Kuka järjestää, kuka tuottaa palvelun? Sosiaali- ja terveyslautakuntien sekä perusturvalautakuntien puheenjohtajien kommenteissa korostuu, että kunnista ei aina löydy riittävästi resursseja tuottaa palveluja ainoastaan omana työnä. Kuntalaisille päätösvaltaa ja valinnanvapautta Lääkäripalveluyritykset ry:n puheenjohtaja Anni Vepsäläinen linjaa LPY:n yksiselitteiseksi kuntavaaliteemaksi valinnanvapauden lisäämisen. LPY:n tavoitteena on tarjota kuntalaisille enemmän valinnanvapautta ja mahdollisuuksia päättää omista asioistaan. Yksi konkreettinen keino valinnanvapauden lisäämiseksi on terveyspalveluseteli. Siitä ollaan saatu erittäin myönteisiä kokemuksia esimerkiksi Kuusamossa ja Tampereen seudulla, kertoo Anni Vepsäläinen. Ikäsidonnaiset menot kasvavat koko ajan ja tämä lisää julkisessa taloudessa kestävyysvajetta. Anni Vepsäläinen pitää tätä merkittävänä pulmana, joka lankeaa kunnanisien ja -äitien ratkaistavaksi. Hänen mukaansa kuntavaaleissa valitut ehdokkaat tulevat olemaan paljon vartijoina. Kyllä sillä on iso merkitys, ketkä kunnallisvaaleissa pääsevät läpi. Kuntataloudessa suurimmat menot liittyvät sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Tulevien edustajien näkemyksistä riippuu paljon, millaiseksi terveydenhuollon järjestäminen ja budjetti kussakin kunnassa muotoutuvat. 15

16 Kunnat ja kuntayhtymät ovat vastuussa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämisestä alueellaan. Järjestämisvastuuseen kuuluu huolehtia, että palveluja on kuntalaisten saatavilla joko kunnan itse tuottamana tai muilta palveluntuottajilta hankittuna. Vaikka kunnilla ja kuntayhtymillä on järjestämisvastuu, niillä ei ole tuottamisvastuuta. Usein kustannustehokkain tapa järjestää palvelut on kilpailuttaa niiden tuottaminen. Terveydenhuolto merkittävä vaaliteema Sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluiden järjestäminen tulevaisuudessa on yksi niistä isoista teemoista, jotka nousevat kunnallisvaaliehdokkaiden keskusteluissa esiin. Laitilan sosiaali- ja terveyslautakunnan puheenjohtajan Mika Seikolan mukaan näin on aina ollut, mutta nyt terveydenhuollon järjestämiseen liittyvät kysymykset ovat entisestään korostuneet. Kuntavaaleissa ja kuntaliitoksissa pitäisi välttää siirtymistä edelleen jähmeämpään byrokraattiseen suuntaan, Mika Seikola sanoo. Hän myöntää, että Vakka-Suomen pikkukaupungissa on sama yleiskansallinen ongelma kuin muuallakin: vakituisia lääkäreitä on vaikea saada. Laitilassa lääkärit hankitaan ostopalveluna. Mika Seikolan mukaan yksityiset toimijat ovat osoittaneet olevansa näppärämpiä ja niiden päätöksenteko on joustavampaa. Nokian perusturvalautakunnan nokkamies Jari Haapaniemi muistuttaa, että terveydenhuollon ratkaisut kannattaa äänestettäessä ottaa huomioon. Joka tapauksessa terveydenhuoltoon kuluu iso osa kuntien budjetista. Jos oman kunnan pärjääminen kiinnostaa, niin kannattaa tarkkaan ottaa huomioon oman ehdokkaan näkemykset terveydenhuollon järjestämiseen liittyvissä asioissa, Jari Haapaniemi toteaa. Kuntavaltuustojen työlistalla: Kuntalaisten valinnanmahdollisuudet 1. terveyspalveluissa Palvelustrategiat, palveluseteli ja muu rakenteiden uudistaminen ja 2. monipuolistaminen Hankintatoimi, elinkeinopolitiikka ja markkinoiden 3. kehittäminen 16 LPY 1/12

17 Sosiaali- ja terveydenhuollon osuus kunnan taloudesta Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen lohkaisee valtaosan kuntien budjeteista. Perusturvalautakuntien sekä sosiaali- ja terveyslautakuntien puheenjohtajat eri puolilta Suomea vastasivat kysymykseen, kuinka suuri osa heidän kuntansa taloudesta menee sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseen. 55 % Kouvola 61,5 % Kainuu 60 % Vieremä % Kemijoki 50 % Nokia 56 % Laitila 60 % Imatra % Kalajoki Näe elämä uusin silmin laser-, kaihi- ja linssileikkauksella! Medilaser Oy on kotimainen, Suomen suurin vaativaan silmäkirurgiaan keskittynyt yksityinen klinikka. Viimeisen yli 10 vuoden aikana huippukirurgimme ovat auttaneet jo yli tyytyväistä asiakasta nauttimaan elämästä uusin silmin. Varaa aika klinikaltamme ESPOO HELSINKI / EIRAN SAIRAALA HÄMEENLINNA JYVÄSKYLÄ KOTKA KUOPIO LAHTI PORI SEINÄJOKI TAMPERE TURKU VANTAA

18 Usko omaan alaan vie pitkälle Itsenäinen lääkärikeskus kasvaa ja kehittyy Itä-Uudellamaalla. Toimitusjohtaja Kirsti Castrénilla ja koko yrityksellä on vahva usko oman toimialan tulevaisuudennäkymiin. Itäisellä Uudellamaalla ei ole toista samankokoista terveyspalveluja tuottavaa yksityistä yritystä.

19 Kun Porvoossa paikallisen sairaalan ylilääkärit perustivat lääkärikeskuksen vuonna 1972, se tarjosi vain erikoislääkäripalveluita. Vähitellen toiminta laajentui. Nykyään Porvoon Lääkärikeskuksen toiminta-ajatuksena on tarjota monipuolisia ja jatkuvasti kehittyviä terveydenhuoltopalveluja. Yleis- ja erikoislääkäreiden vastaanotot muodostavat toiminnan rungon. Työterveyspalveluiden osuus on kasvanut jatkuvasti. Kattavat palvelut ovat asiakkaiden mieleen. Omassa laboratoriossamme teemme myös itse diagnostiikkaa, kemiaa ja hematologiaa, mikä on tärkeä osa toimintaamme. Lisäksi meillä on päiväkirurginen leikkaussali heräämöineen sekä fysioterapiaosasto. Yhteistyökumppanimme Porvoon Röntgen tarjoaa asiakkaillemme kattavat kuvantamispalvelut, Kirsti Castrén kiteyttää. Porvoon Lääkärikeskus on merkittävä toimija alueella ja yrityksen tavoitteena onkin pysyä johtavana ja suurimpana itsenäisenä terveyspalvelutuottajana Itä-Uudellamaalla. Yrityksen historialla on tärkeä merkitys ja juhlimmekin tänä vuonna 40. toimintavuottamme. Olemme hyvin tunnettu ja alueen ihmiset pitävät meitä arvossa. Ei täällä edes puhuta Porvoon Lääkärikeskuksesta, vaan pelkästä lääkärikeskuksesta, ja kaikki tietävät, mistä on kyse. Kasvu pitää pinnalla Lääkärikeskuksen nykyinen toimitila ydinkeskustassa on käynyt toiminnan laajentumisen ja monipuolistumisen myötä ahtaaksi. Kauaskantoinen ratkaisu löytyi. Porvoon Lääkärikeskus perusti yhdessä Porvoon Röntgenin, Hammaslääkäriasema Mediuksen, Hammaslaboratorio Pure Artin sekä Porvoon Vanhan Apteekin kanssa kiinteistöosakeyhtiön, joka rakentaa Porvoon Näsin kehittyvälle alueelle neliön liiketalon. Uuteen liiketaloon mahtuvat kaikki toimijat saman katon alle. Yhteistyöhanke on hyödyksi kaikille kumppaniyrityksille ja ennen kaikkea se hyödyttää asiakkaita. Saamme lisättyä vastaanottohuoneita kysyntää vastaavaksi sekä väljemmät ja modernimmat toimitilat. Potilaille on ihanteellista, että kaikki palvelut ovat samassa paikassa. Paikoitustilaa on riittävästi ja meille on helppo tulla. Asiakaskyselyn perusteella asiakkaamme arvostavat paljon sitä, että pihaan pääsee omalla autolla. Helppo saavutettavuus on hyvin tärkeää, Kirsti Castrén sanoo. Rohkeutta ja uskoa alaan Hanke on kokonaisuudessaan 9 miljoonan euron luokkaa, joten se vaatii merkittävää taloudellista sitoutumista. Emme olisi uskaltaneet lähteä tähän, ellemme olisi pohtineet terveyspalvelualan kehittymistä alueellamme. Asiakkaiden odotukset kasvavat. He haluavat saatavuutta kohtuullisessa ajassa sekä arvostavat valinnanvapautta. Sairausvakuutuskorvaus- ja palvelusetelijärjestelmien kehittäminen olisi tärkeää. Väestön vanhetessa kysyntä kasvaa, mutta julkisen sektorin resurssit eivät kasva samaan tahtiin. Uskomme vahvasti yksityisen alan tulevaisuuteen, mutta uskomme myös yhteistyöhön julkisen sektorin kanssa. Koska resurssit ovat rajalliset, pitäisi terveydenhuoltopalveluita kehittää yhteistyössä ja lopettaa turha vastakkainasettelu, Kirsti Castrén toteaa. Tärkeät tavoitteet saavutetaan yhdessä Kirsti Castrén huomauttaa, että palvelusetelijärjestelmän kehittäminen on hyvä mahdollisuus maamme terveydenhuollolle. Hän toivoo myös lisää tasapuolisuutta terveyspalvelumarkkinoille. Oma merkittävä investointi pisti miettimään muun muassa alv-vähennysoikeutta. Koska tuottamamme palvelut ovat alvittomina, emme myöskään saa vähentää hankkeesta maksamaamme arvonlisäveroa kuten julkinen sektori. Myös sairausvakuutuskorvausjärjestelmän kehittäminen olisi tärkeää. Se mahdollistaisi tasapuolisesti yksityisten palveluiden käytön. Järjestelmää pitää yksinkertaistaa asiakaslähtöisemmäksi. Terveydenhuoltopalveluiden järjestämis- ja tuottamisvastuu tulisi eriyttää toisistaan. Näin kunnat järjestäisivät palvelut ja ostaisivat ne sieltä, mistä edullisesti ja kilpailukykyisesti saavat. Tässä kaikessa on haastetta, mutta jos ryhdytään ajamaan parempia terveyspalveluita yhteistyössä, se varmasti onnistuu. Kuntauudistuksessa pitäisi nyt pureutua tähän asiaan täysillä. Kirsti Castrén Porvoon Lääkärikeskuksessa ammatinharjoittajana vuodesta 1985 lähtien. Toimitusjohtajana vuodesta Pidän edelleen vastaanottoa ja olen siten mukana lääkäriaseman jokapäiväisessä käytännön työssä. Kun terveydenhuollon ammattilaisena tuntee työolosuhteet, tukee se myös johtamistyötä. 19

20 Palveluseteli toimii Ylöjärven kaupunki otti käyttöön palvelusetelin vuosi sitten. Kokemukset ovat olleet pelkästään positiivisia ja epäluulot karisivat jo alkumetreillä. Ylöjärvellä erikoissairaanhoidon palveluja on hankittu yksityiseltä sektorilta tavanomaisen kilpailumenettelyn kautta jo vuosia. Kun silloinen hankintakausi optioineen päättyi vuoden 2010 lopussa, tuli ajankohtaiseksi miettiä uusia palvelujen järjestämistapoja. Juuri voimaan tullut uudistettu palvelusetelilainsäädäntö oli omiaan pistämään pyörät pyörimään. Tampereen ympäristökunnissa erikoissairaanhoidon osalta kilpailuttamisesta vastaava perusturvajohtaja Kari Virta kertoo, että palvelusetelin käyttöönottoprosessi sujui kivuttomasti ja melko nopeastikin. Ryhdyin keväällä 2010 valmistelemaan uutta hankintamuotoa. Esitin kumppanikunnille Kangasalalle, Lempäälälle, Pirkkalalle, Nokialle ja Vesilahdelle, että teen tarjouspyynnöt siten, että kilpailutusta voidaan käyttää normaalin hankinnan pohjana tai perusteena palvelusetelihankinnalle, hän kertoo. Kunnista Nokia, Pirkkala ja Ylöjärvi tekivät päätöksen siirtyä palvelusetelimenettelyyn. Prosessi oli meillä varsin luonteva. Hankinta oli muutenkin ajankohtaista ja uusi, selkeä lainsäädäntö oli piste iin päälle. 20 LPY 1/12

Ratkaisuja. kunnan terveyspalveluihin

Ratkaisuja. kunnan terveyspalveluihin Ratkaisuja kunnan terveyspalveluihin Valinnanvapaus parantaa kuntalaisten asemaa. Terveyspalvelut kuntalaisille Terveyspalveluiden tuotanto LPY korostaa kuntavaaleissa kansalaisten valinnanvapauden lisäämistä.

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalveluyritysten kehitysnäkymiä

Sosiaali- ja terveyspalveluyritysten kehitysnäkymiä Seinäjoki Sosiaali- ja terveyspalveluyritysten kehitysnäkymiä Sanna Hartman, Toimialapäällikkö sosiaali- ja terveyspalvelut, TEM TOL 2008 87 Sosiaalihuollon laitospalvelut 88 Sosiaalihuollon avopalvelut

Lisätiedot

SOTE-UUDISTUS, KUNTIEN ELINVOIMA JA YRITTÄJYYS

SOTE-UUDISTUS, KUNTIEN ELINVOIMA JA YRITTÄJYYS 26.8.2014 1 (5) SOTE-UUDISTUS, KUNTIEN ELINVOIMA JA YRITTÄJYYS Tähän muistioon on koottu tiiviisti perustietoja sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta sekä Suomen Yrittäjien näkemyksiä siitä. Tarkemmin

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa. Eduskuntavaaliehdokastutkimus

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa. Eduskuntavaaliehdokastutkimus Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa Eduskuntavaaliehdokastutkimus Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen eduskuntavaaliehdokkaiden parissa koskien terveyspalvelualan tulevaisuutta

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus

Terveyspalvelujen tulevaisuus Terveyspalvelujen tulevaisuus Kansalaisten parissa toteutetun tutkimuksen tulokset Lasipalatsi 10.12.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen kansalaisten parissa koskien terveyspalvelujen

Lisätiedot

Suomen Yrittäjien kunnallisvaaliohjelma

Suomen Yrittäjien kunnallisvaaliohjelma Suomen Yrittäjien kunnallisvaaliohjelma Kunnallisjohdon seminaari 23.5.2012 varatoimitusjohtaja Anssi Kujala Suomen Yrittäjät 28.5.2012 1 115 000 jäsenyritystä 404 paikallisyhdistystä 21 aluejärjestöä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi

Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi Espoo Kouvola Oulu Tampere Turku Kuntien Tiera Oy Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1 Hyvinvointipalvelujen

Lisätiedot

HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI

HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI Hyvinvointipalveluita asiakkaan parhaaksi Hyvinvointipalvelujen järjestäminen on yksi yhteiskunnan tärkeimmistä tehtävistä ellei jopa kaikkein tärkein. Onnistuminen tässä

Lisätiedot

TERVEYSPALVELUT. Sanna Hartman Toimialapäällikkö

TERVEYSPALVELUT. Sanna Hartman Toimialapäällikkö TERVEYSPALVELUT Sanna Hartman Toimialapäällikkö Esityksen sisältö Toimialan kehityksestä Toimialan kannattavuus tunnuslukujen valossa Toimintaympäristö nyt Menestymisen mahdollisuudet Kansainvälistyminen

Lisätiedot

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely 30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tilaaja on Keskuskauppakamari ja Helsingin seudun kauppakamari Tutkimuksen tarkoitus on tuottaa mahdollisimman

Lisätiedot

Yritysesittely. Marraskuu 2012

Yritysesittely. Marraskuu 2012 Yritysesittely Marraskuu 2012 Agenda Mediverkko tänään Mediverkon tehtävä ja toiminnan lähtökohdat Mediverkon palvelut ja toimintakenttä Mediverkko kumppanina ja työnantajana Mediverkon omistus ja yhteiskuntavastuu

Lisätiedot

Valinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa. Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari

Valinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa. Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari Valinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari Ruotsi Ruotsissa alkoi 1980-luvulla keskustelu julkisen sektorin tuottavuudesta ja kansalaisten osallisuudesta sekä

Lisätiedot

Asiakkaan Asiakk v linnan linnan apaus on tulevaisuutta

Asiakkaan Asiakk v linnan linnan apaus on tulevaisuutta Asiakkaan valinnanvapaus on tulevaisuutta Terveyspalveluala Keskeiset terveydenhuollon osajärjestelmät, joissa yksityinen sektori mukana Lääkärikeskukset ja sairaalat, työterveyshuolto, hammashuolto, kuntoutus,

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011

Hyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011 Hyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011 Esityksen sisältö Palvelujen kehityskuva Tarpeet kasvavat Mistä tekijät Toimialan

Lisätiedot

Rakastu palveluseteliin seminaari Vaasa 28.9.2011 MAHDOLLISUUKSIEN PALVELUSETELI - KATSAUS TULEVAAN

Rakastu palveluseteliin seminaari Vaasa 28.9.2011 MAHDOLLISUUKSIEN PALVELUSETELI - KATSAUS TULEVAAN Rakastu palveluseteliin seminaari Vaasa 28.9.2011 MAHDOLLISUUKSIEN PALVELUSETELI - KATSAUS TULEVAAN Lääkäripalveluyritykset ry Ismo Partanen 040 518 5799 ismo.partanen@lpy.fi www.lpy.fi Palvelusetelilain

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus kunnissa Yhteenveto kuntapää5äjien ja kuntalaisten parissa toteute5ujen tutkimusten tuloksista

Terveyspalvelujen tulevaisuus kunnissa Yhteenveto kuntapää5äjien ja kuntalaisten parissa toteute5ujen tutkimusten tuloksista Terveyspalvelujen tulevaisuus kunnissa Yhteenveto kuntapää5äjien ja kuntalaisten parissa toteute5ujen tutkimusten tuloksista Lääkäripalveluyritykset ry Ismo Partanen 040 518 5799 ismo.partanen@lpy.fi www.lpy.fi

Lisätiedot

Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK EK-2015 strategian ydin Missio, visio ja arvot Missio = Perustehtävä, olemassaolon

Lisätiedot

Yksityisen ja julkisen terveydenhuollon raja-aidat kaatuvat Miten hallita alueellinen potilastiedon välittäminen

Yksityisen ja julkisen terveydenhuollon raja-aidat kaatuvat Miten hallita alueellinen potilastiedon välittäminen Yksityisen ja julkisen terveydenhuollon raja-aidat kaatuvat Miten hallita alueellinen potilastiedon välittäminen Kari J. Antila, LKT, dos. IT-kehitysjohtaja, Mehiläinen Oyj Stakesin ja Länsi-Suomen lääninhallituksen

Lisätiedot

Laadukkaat ja toimivat terveyspalvelut, joihin pääsee, ja joihin meillä on varaa huomennakin

Laadukkaat ja toimivat terveyspalvelut, joihin pääsee, ja joihin meillä on varaa huomennakin Laadukkaat ja toimivat terveyspalvelut, joihin pääsee, ja joihin meillä on varaa huomennakin Terveyspalveluala Keskeiset terveydenhuollon osajärjestelmät, joissa yksityinen sektori mukana Lääkärikeskukset

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus kunnissa. Kuntavaikuttajien parissa toteutetun tutkimuksen tulokset

Terveyspalvelujen tulevaisuus kunnissa. Kuntavaikuttajien parissa toteutetun tutkimuksen tulokset Terveyspalvelujen tulevaisuus kunnissa Kuntavaikuttajien parissa toteutetun tutkimuksen tulokset Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen kunnanvaltuutettujen, kunnanjohtajien ja

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen kumppanuus sosiaali- ja terveysalalla

Julkisen ja yksityisen kumppanuus sosiaali- ja terveysalalla Julkisen ja yksityisen kumppanuus sosiaali- ja terveysalalla Helsingin yrittäjät Palveleva Helsinki -seminaari, 1.3.2011 Peruspalveluministeri Paula Risikko Sosiaali- ja terveysalan tulevaisuuden haasteita

Lisätiedot

Selvitys terveyspalvelujen tulevaisuudesta Suomessa

Selvitys terveyspalvelujen tulevaisuudesta Suomessa Selvitys terveyspalvelujen tulevaisuudesta Suomessa Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Aula Research Oy toteutti terveyspolitiikan vaikuttajien parissa tutkimuksen

Lisätiedot

Palvelualan yritysten kehitysnäkymät ja haasteet

Palvelualan yritysten kehitysnäkymät ja haasteet Palvelualan yritysten kehitysnäkymät ja haasteet Valtakunnalliset kotityöpalvelupäivät 19.1.2013 1 Tuomas Telkkä Suomen Yrittäjät Esityksen sisältö Toimintaympäristön muutos ja ennusteet tulevaan Lainsäädännön

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa. 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja

Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa. 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja 1 Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja 2 Hyvinvointipalvelut murroksessa Kansantalouden ja yleisen varallisuuden kasvu ovat keskeisiä hyvinvointipalvelujen

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN 19.4.2012. Maakunta - osallisuus - lähidemokratia Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto

YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN 19.4.2012. Maakunta - osallisuus - lähidemokratia Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN 19.4.2012 Maakunta - osallisuus - lähidemokratia Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto AJATUKSIA PALVELURAKENNEUUDISTUKSISTA 2000-LUVULLA Aikaisemman kuin nykyisenkin

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

Fiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut

Fiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut Fiksulla kunnalla on Oikeat kumppanit & parhaat palvelut Fiksusti toimiva pärjää aina. Myös tiukkoina aikoina. Fiksu katsoo eteenpäin Kuntien on tuotettava enemmän ja laadukkaampia palveluita entistä vähemmällä

Lisätiedot

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Palvelustrategia Miksi palvelustrategiaa tarvitaan? Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Kuntatalous => tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen

Lisätiedot

SOTE-alan toimintaympäristö, yritysten tilanne ja tulevaisuuden haasteet

SOTE-alan toimintaympäristö, yritysten tilanne ja tulevaisuuden haasteet SOTE-alan toimintaympäristö, yritysten tilanne ja tulevaisuuden haasteet Salmia, Jyväskylä 1.10.2012 Sanna Hartman Toimialapäällikkö, terveys- ja sosiaalipalvelut, TEM HYVÄ Toimintaympäristö - Entistä

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus kunnissa. Etelä-Suomen aluetulokset

Terveyspalvelujen tulevaisuus kunnissa. Etelä-Suomen aluetulokset Terveyspalvelujen tulevaisuus kunnissa Etelä-Suomen aluetulokset Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen kunnanvaltuutettujen, kunnanjohtajien ja ylimpien sote-virkamiesten parissa

Lisätiedot

Terveyspalvelut kestävän hyvinvoinnin Suomessa - Case DIACOR. Laura Raitio toimitusjohtaja Diacor terveyspalvelut Oy

Terveyspalvelut kestävän hyvinvoinnin Suomessa - Case DIACOR. Laura Raitio toimitusjohtaja Diacor terveyspalvelut Oy Terveyspalvelut kestävän hyvinvoinnin Suomessa - Case DIACOR Laura Raitio toimitusjohtaja Diacor terveyspalvelut Oy Esitykseni 8.12.2014 Diacor terveyspalvelut Oy osana Suomen suurinta yhteiskunnallista

Lisätiedot

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Ylitarkastaja Hanna Nyfors STM sosiaali- ja terveyspalveluosasto 19.2.2016 19.2.2016 1 Sote- uudistuksen tavoitteet Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen

Lisätiedot

Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään

Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään HYVÄ -hankeryhmä Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM/HYVÄ Joensuu 23.1.2014 Sisältö Keskeiset muutokset

Lisätiedot

Jyväskylän palvelusetelitoiminta

Jyväskylän palvelusetelitoiminta Jyväskylän palvelusetelitoiminta 31.3.2011 Riitta Pylvänen Projektipäällikkö Asiakas-tuottajamalli hanke (ASTU) Käynnistettiin lokakuussa 2009, päättyy 31.12.2011 Jykesin hallinnoima Jyväskylän kaupungin

Lisätiedot

Yksityinen palvelutuotanto sosiaali- ja terveydenhuollossa verkkokirja www.thl.fi/yksityinenpalvelutuotanto

Yksityinen palvelutuotanto sosiaali- ja terveydenhuollossa verkkokirja www.thl.fi/yksityinenpalvelutuotanto Yksityinen palvelutuotanto sosiaali- ja terveydenhuollossa verkkokirja Julkistamistilaisuus 3.4.2009 1 Kustannukset 2006, miljardia euroa Kustannukset ja henkilöstö eri sektoreilla 2006 julkiset palveluntuottajat

Lisätiedot

YKSITYINEN TERVEYDENHUOLTO TULEVAISUUDESSA Jussi Rantanen 27.4.2012

YKSITYINEN TERVEYDENHUOLTO TULEVAISUUDESSA Jussi Rantanen 27.4.2012 YKSITYINEN TERVEYDENHUOLTO TULEVAISUUDESSA Jussi Rantanen 27.4.2012 1 YKSITYISSEKTORISTA SANOTTUA: Kuorii kermat! Tuottaa vain sellaisia palveluja, joille on kysyntää Kahmii parhaat osaajat! Vapaus valita

Lisätiedot

Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen

Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen uudessa terveydenhuollon mallissa Liisa-Maria Voipio-Pulkki/ Terveyspalveluryhmä Sosiaali- ja terveysministeriö Mikä on uusi terveydenhuollon malli? Työ on vielä

Lisätiedot

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9. HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015 Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.2012 Missä ollaan? 65 vuotta täyttäneiden henkilöiden määrä ylitti

Lisätiedot

HYVÄ 2011 2015. Työ- ja elinkeinoministeriön tavoitteena on hoito- ja hoivapalvelujen työ- ja elinkeinopoliittinen kehittäminen

HYVÄ 2011 2015. Työ- ja elinkeinoministeriön tavoitteena on hoito- ja hoivapalvelujen työ- ja elinkeinopoliittinen kehittäminen HYVÄ 2011 2015 Työ- ja elinkeinoministeriön tavoitteena on hoito- ja hoivapalvelujen työ- ja elinkeinopoliittinen kehittäminen Hyvinvointiohjelma HYVÄ on yksi työ- ja elinkeinoministeriön neljästä hallitusohjelmaa

Lisätiedot

Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa

Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Tilanne 30.4.2010 Erikoissairaanhoidon hoitoonpääsy - 30.4.2010 tilanne 1 Yleistä 30.4.2010 tiedonkeruussa kysyttiin tietoja sekä kiireettömien että kiireellisten

Lisätiedot

Oma Lääkärisi Espoontori - vapaan asiakasvalinnan malli. Janne-Olli Järvenpää, toimitusjohtaja Mediverkko Yhtymä Oy 25.11.2014

Oma Lääkärisi Espoontori - vapaan asiakasvalinnan malli. Janne-Olli Järvenpää, toimitusjohtaja Mediverkko Yhtymä Oy 25.11.2014 Oma Lääkärisi Espoontori - vapaan asiakasvalinnan malli Janne-Olli Järvenpää, toimitusjohtaja Mediverkko Yhtymä Oy 25.11.2014 Agenda Ajankohtaista Oma Lääkärisi Espoontori Tulokset Vaikutukset Espoon kaupungin

Lisätiedot

Hoitoon pääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa

Hoitoon pääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Hoitoon pääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Tilanne 31.8.2009 Erikoissairaanhoidon hoitoon pääsy - 31.8.2009 tilanne 1 Yleistä 31.8.2009 tiedonkeruussa kysyttiin tietoja sekä kiireettömien että kiireellisten

Lisätiedot

ESH:n palveluseteli Kuusamossa. Jonkun on oltava ensimmäinen

ESH:n palveluseteli Kuusamossa. Jonkun on oltava ensimmäinen ESH:n palveluseteli Kuusamossa Jonkun on oltava ensimmäinen Palvelusetelin soveltuvuus ja tavoitteet Palvelut tuotteistettuja Palvelujen hinnoista ja laadusta on sekä kunnalla että asiakkaalla riittävästi

Lisätiedot

HYVÄÄ YRITTÄJYYDESTÄ Hyvinvointialan kehittäminen. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, TEM Lohja 18.10.2012

HYVÄÄ YRITTÄJYYDESTÄ Hyvinvointialan kehittäminen. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, TEM Lohja 18.10.2012 HYVÄÄ YRITTÄJYYDESTÄ Hyvinvointialan kehittäminen Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, TEM Lohja 18.10.2012 Hoito- ja hoiva-alan yrittäjät luovat hyvinvointia Sosiaali- ja terveyspalvelujen arvo kansantaloudessa

Lisätiedot

Digipalvelut terveydenhuollossa lisäarvon tuottajana. Jyrki Saarivaara 16.4.2015

Digipalvelut terveydenhuollossa lisäarvon tuottajana. Jyrki Saarivaara 16.4.2015 Digipalvelut terveydenhuollossa lisäarvon tuottajana Jyrki Saarivaara 16.4.2015 Suomen suurin terveyspalveluyritys 2,5 miljoonaa lääkärikäyntiä Palvelut yksityishenkilöille, yritysasiakkaille, julkiselle

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Kuopion seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Kuopion seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Kuopion seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Lääkärikeskus matkalla kohti 2015

Lääkärikeskus matkalla kohti 2015 Lääkärikeskus matkalla kohti 2015 Lääkäripäivät 2011 Antti Aho Tero Silvola Sivu 1 Mistä tulemme ja mitä eväitä meillä on matkarepussa? Sivu 2 Mistä tulemme? TAVOITTEET Yksityinen Lääkärin vastaanotto

Lisätiedot

Terveyspalvelujen ulkoistaminen ja kilpailun toimivuus

Terveyspalvelujen ulkoistaminen ja kilpailun toimivuus Terveyspalvelujen ulkoistaminen ja kilpailun toimivuus Hennamari Mikkola, Kelan tutkimusosasto, Tieteiden talo 10.5.2010 Terveyspalvelujen markkinat Yksityinen tuottaja ja kuluttajat Yksityinen tuottaja

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Lappeenrannan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Lappeenrannan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Lappeenrannan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriö 4.8.2009 PL 32 00023 Valtioneuvosto

Työ- ja elinkeinoministeriö 4.8.2009 PL 32 00023 Valtioneuvosto Työ- ja elinkeinoministeriö 4.8.2009 PL 32 00023 Valtioneuvosto Lausuntopyyntö TEM 266:00/2008 TERVEYSPALVELUALAN LIITON LAUSUNTO JULKISISTA HANKINNOISTA ANNETUN LAIN (348/2007) 15 :N MUUTTAMISESTA Vuoden

Lisätiedot

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking 2 Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking Mittaa seutukunnan vetovoimaisuutta yrittäjien ja yritysten näkökulmasta Hyödyntää kahta aineistoa: 1) Tilastotieto Kuntatalouden lähtökohdat ja

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Vaasan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Vaasan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Vaasan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Kumppanuus yrityksen näkökulmasta

Kumppanuus yrityksen näkökulmasta Kumppanuus yrityksen näkökulmasta Kari ivarkila Toimitusjohtaja, Koskiklinikka Puheenjohtaja, Lääkäripalveluyritykset ä (LPY) Puheenjohtaja, Yrittäjät, Hyvinvointipalvelujen vk Tampereen lääkärikeskus

Lisätiedot

Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen

Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen Ulla-Maija Laiho Työ- ja elinkeinoministeriö, HYVÄ hanke Helsinki 26.11.2009 Miksi TEM:n linjauksia hyvinvointialalle? Sosiaali-

Lisätiedot

PALVELUMARKKINOIDEN KEHITTÄMISNÄKYMÄT ROVANIEMELLÄ

PALVELUMARKKINOIDEN KEHITTÄMISNÄKYMÄT ROVANIEMELLÄ PALVELUMARKKINOIDEN KEHITTÄMISNÄKYMÄT ROVANIEMELLÄ Auvo Kilpeläinen Sosiaali- ja terveysjohtaja Tilaajahallinto auvo.kilpelainen@rovaniemi.fi 040-5321952 Hyvä-aluefoorum Oulu 29.10.2009 Uuden Rovaniemen

Lisätiedot

Palveluseteli on mahdollisuus palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta

Palveluseteli on mahdollisuus palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Palveluseteli on mahdollisuus palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Joensuu 12.1.2012 Kumppanuudella tuloksiin Pekka Utriainen Uudet askeleet Kunnan järjestämisvastuulla

Lisätiedot

Sosiaalihuollon tutkimus, koulutus ja kehittäminen työseminaari. Tarja Myllärinen 10.4.2014

Sosiaalihuollon tutkimus, koulutus ja kehittäminen työseminaari. Tarja Myllärinen 10.4.2014 Sosiaalihuollon tutkimus, koulutus ja kehittäminen työseminaari Tarja Myllärinen 10.4.2014 Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen viidelle alueelle Valtioneuvoston tiedote 23.3.2014 Alueet rakentuvat

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki. Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki. Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen päämäärä ja tavoitteet Päämääränä väestön

Lisätiedot

Salo2009 Monikuntaliitoksen Informaatioseminaari Kunnan palvelutuotanto ja liikelaitokset Johtaja Antti Neimala, Suomen Yrittäjät

Salo2009 Monikuntaliitoksen Informaatioseminaari Kunnan palvelutuotanto ja liikelaitokset Johtaja Antti Neimala, Suomen Yrittäjät Salo2009 Monikuntaliitoksen Informaatioseminaari Kunnan palvelutuotanto ja liikelaitokset Johtaja Antti Neimala, Suomen Yrittäjät 12.3.2008 1 Esityksen logiikka Suomen Yrittäjien toiminnan tavoite: Paremmat

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus kunnissa. Pohjois-Suomen aluetulokset

Terveyspalvelujen tulevaisuus kunnissa. Pohjois-Suomen aluetulokset Terveyspalvelujen tulevaisuus kunnissa Pohjois-Suomen aluetulokset Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen kunnanvaltuutettujen, kunnanjohtajien ja ylimpien sote-virkamiesten parissa

Lisätiedot

Näkökulma hyvinvointipalveluiden tulevaisuuteen

Näkökulma hyvinvointipalveluiden tulevaisuuteen Näkökulma hyvinvointipalveluiden tulevaisuuteen Elinkeinoasioiden päällikkö Janne Pesonen 5.10.2010 Helsinki 19.10.2010 1 Lähtökohtia kuntapalveluiden tuotannon kehittämiselle Kunnilla ja kuntayhtymillä

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Työnjako ja. sosiaali- ja. tehtävän siirrot. terveydenhuollossa

Työnjako ja. sosiaali- ja. tehtävän siirrot. terveydenhuollossa Työnjako ja tehtävän siirrot sosiaali- ja terveydenhuollossa Yksityissektorilla työskentelevien bioanalyytikkojen ja laboratoriohoitajien koulutuspäivät 15.-16.4.2016, Tampere Mervi Flinkman, sh, TtT Työvoimapoliittinen

Lisätiedot

Hankinnat kuntien ja yrittäjien kohtalonyhteys Jyväskylä 10.4.2015. Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala

Hankinnat kuntien ja yrittäjien kohtalonyhteys Jyväskylä 10.4.2015. Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala Hankinnat kuntien ja yrittäjien kohtalonyhteys Jyväskylä 10.4.2015 Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala Yritysrakenne Suomessa 0,2% 0,2% Suuryritykset 0,9% (250 hlöä) 588 5,5% Suuryritykset (250- hlöä) 588

Lisätiedot

KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista. Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014

KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista. Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014 KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista toimenpide ehdotukset id TEM:lle Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014 Hoivapalvelualan yritysten liiketoimintaosaamisen i i i khi kehittäminen i

Lisätiedot

Varsinainen yhtiökokous 22.3.2012 Toimitusjohtajan katsaus Martin Forss. Oral Hammaslääkärit Oyj

Varsinainen yhtiökokous 22.3.2012 Toimitusjohtajan katsaus Martin Forss. Oral Hammaslääkärit Oyj Varsinainen yhtiökokous 22.3.2012 Toimitusjohtajan katsaus Martin Forss Oral Hammaslääkärit Oyj Oral Hammaslääkärit Oyj Suurin ketjukonseptilla toimiva hammasterveyspalveluyhtiö Suomessa 23 hammaslääkäriasemaa

Lisätiedot

Oral Hammaslääkärit Oyj 27.8.2013. Toimitusjohtaja Martin Forss

Oral Hammaslääkärit Oyj 27.8.2013. Toimitusjohtaja Martin Forss Oral Hammaslääkärit Oyj 27.8.2013 Toimitusjohtaja Martin Forss Oral Hammaslääkärit Oyj Suurin ja tunnetuin ketjukonseptilla toimiva hammasterveyspalveluyhtiö Suomessa 30 hammaslääkäriasemaa 22 paikkakunnalla

Lisätiedot

Kohti huomisen sosiaali ja terveydenhuoltoa. LähiTapiolan Veroilla ja varoilla seminaari 27.5.2015 Mikko Kosonen, yliasiamies

Kohti huomisen sosiaali ja terveydenhuoltoa. LähiTapiolan Veroilla ja varoilla seminaari 27.5.2015 Mikko Kosonen, yliasiamies Kohti huomisen sosiaali ja terveydenhuoltoa LähiTapiolan Veroilla ja varoilla seminaari 27.5.2015 Mikko Kosonen, yliasiamies Miksi Soteuudistus? Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten kasvu kiihtyy.

Lisätiedot

Palvelusetelikokemuksia valtakunnallisesti Asiakkaan valinta avain palvelurakennemuutokseen? Joensuu 12.1.2012

Palvelusetelikokemuksia valtakunnallisesti Asiakkaan valinta avain palvelurakennemuutokseen? Joensuu 12.1.2012 Palvelusetelikokemuksia valtakunnallisesti Asiakkaan valinta avain palvelurakennemuutokseen? Joensuu 12.1.2012 Varpu Valkeinen palveluseteliasiantuntija 040 748 0639, varpu.valkeinen@smartum.fi Smartum

Lisätiedot

Eurooppalaisen potilasliikkuvuusdirektiivin kansallinen soveltaminen Suomessa. Kuntamarkkinat, 12.9.2013. Hannele Häkkinen, erityisasiantuntija

Eurooppalaisen potilasliikkuvuusdirektiivin kansallinen soveltaminen Suomessa. Kuntamarkkinat, 12.9.2013. Hannele Häkkinen, erityisasiantuntija Eurooppalaisen potilasliikkuvuusdirektiivin kansallinen soveltaminen Suomessa Kuntamarkkinat, 12.9.2013 Hannele Häkkinen, erityisasiantuntija EU:n direktiivi potilaan oikeuksista rajat ylittävässä terveydenhuollossa,

Lisätiedot

Tehostetun palveluasumisen kilpailutus 2013, Palveluseteli vaihtoehtoisena hankintamuotona

Tehostetun palveluasumisen kilpailutus 2013, Palveluseteli vaihtoehtoisena hankintamuotona Tehostetun palveluasumisen kilpailutus 2013, Palveluseteli vaihtoehtoisena hankintamuotona Miksi palveluseteli? Lisää asiakkaan/hänen läheistensä valinnan mahdollisuuksia ja vahvistaa itsemääräämisoikeutta

Lisätiedot

Ennakointi apuna hyvinvointiyrityksen toiminnassa 21.11.2013 Hanna Erkko & Anne Tiihonen

Ennakointi apuna hyvinvointiyrityksen toiminnassa 21.11.2013 Hanna Erkko & Anne Tiihonen Ennakointi apuna hyvinvointiyrityksen toiminnassa 21.11.2013 Hanna Erkko & Anne Tiihonen Tavoitteet ja sisältö Osallistujat tutustuvat käytännönläheiseen ennakoinnin työkaluun (tulevaisuuskartta) ja työstävät

Lisätiedot

Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Ajankohtaiset kunta-asiat Aktuella kommunfrågor

Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Ajankohtaiset kunta-asiat Aktuella kommunfrågor Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Ajankohtaiset kunta-asiat Aktuella kommunfrågor Kristina Wikberg, Johtaja, ruotsinkieliset ja kansainväliset asiat Direktör, svenska och

Lisätiedot

Yritykset kunnan palvelutuotannossa

Yritykset kunnan palvelutuotannossa Yritykset kunnan palvelutuotannossa Päijät-Hämeen liitto, seminaarisarja 13.3.2013 Outi Hongisto Päijät-Hämeen Yrittäjät 1 Yritysrakenne Suomessa 0,2% Suuryritykset: 623 0,2% Suuryritykset (250- hlöä)

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Lahden seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Lahden seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Lahden seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Kunnallisvaaliohjelma Suomen Yrittäjät Päijät-Hämeen Yrittäjät

Kunnallisvaaliohjelma Suomen Yrittäjät Päijät-Hämeen Yrittäjät Kunnallisvaaliohjelma Suomen Yrittäjät Päijät-Hämeen Yrittäjät Lahti 4.9.2012 Outi Hongisto Päijät-Hämeen Yrittäjät 5.9.2012 1 Kunnallisvaalien ehdokkaille Suomen Yrittäjien jäsenille Maksuton näkyvyys

Lisätiedot

ENNAKKOARVIOINTI (IHMISIIN KOHDISTUVIEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI) KOSKIEN ESPOON SAIRAALAN AULA- JA TURVALLI- SUUSPALVELUITA

ENNAKKOARVIOINTI (IHMISIIN KOHDISTUVIEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI) KOSKIEN ESPOON SAIRAALAN AULA- JA TURVALLI- SUUSPALVELUITA ENNAKKOARVIOINTI (IHMISIIN KOHDISTUVIEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI) KOSKIEN ESPOON SAIRAALAN AULA- JA TURVALLI- SUUSPALVELUITA Palveluiden järjestäminen Nykyisen mallin mukainen toiminta (0 vaihtoehto). Muutosesitys

Lisätiedot

Palveluseteli: hyötyä kunnalle ja yrittäjälle palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta

Palveluseteli: hyötyä kunnalle ja yrittäjälle palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Palveluseteli: hyötyä kunnalle ja yrittäjälle palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Kunta / Tuotannon arviointi Seuranta arviointi

Lisätiedot

Palvelusetelihanke. 31.8.2009 Kehitysjohtaja Tuomo Melin, Kuntaohjelma

Palvelusetelihanke. 31.8.2009 Kehitysjohtaja Tuomo Melin, Kuntaohjelma Palvelusetelihanke 31.8.2009 Kehitysjohtaja Tuomo Melin, Kuntaohjelma Strategiset tavoitteet ja keinot (1) Palvelusetelin käytön, sovellettavuuden ja toimintamallien laajentaminen kunnissa - Tuotetaan

Lisätiedot

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Vastaa alueen sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta. Väestö 132.000 Budjetti 410 M Työntekijöitä 4200 Helsinki tai Pietari

Lisätiedot

Apuvälinetoiminnan alueellinen organisointihanke

Apuvälinetoiminnan alueellinen organisointihanke Apuvälinetoiminnan alueellinen organisointihanke ( Diasarja apuvälinehankkeen tämän hetkisestä tilanteesta on tarkoitettu yhteiseen käyttöön esim. yhteistoimintamenettelyyn liittyvää henkilöstön informointia

Lisätiedot

HEVOSYRITYS HUIPPUKUNTOON KIERTUE 2010-2013

HEVOSYRITYS HUIPPUKUNTOON KIERTUE 2010-2013 ALUEELLINEN KOULUTUSKALENTERI (tilanne 24.6.2010) Teemapäivät on suunnattu toimiville hevosyrityksille; ravi-, ratsastus-, kasvatus-, siittola-, ym. yrittäjille. Aiheet soveltuvat hyvin myös toimintaa

Lisätiedot

yritysten ja markkinoiden kehitys Tampere 30.9.2013

yritysten ja markkinoiden kehitys Tampere 30.9.2013 Sosiaali- ja terveyspalvelualan yritysten ja markkinoiden kehitys HYVÄ -hankeryhmä Ulla-Maija Laiho Ulla Maija Laiho Tampere 30.9.2013 Tietopohja TEM raportteja 34/2013 Yksityiset sosiaali- ja terveyspalvelut

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Oulun seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Oulun seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Oulun seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 mikko.martikainen@tem.fi laura.janis@tem.fi Mikko Martikainen 1 Mihin TEM ajatus perustuu? Yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuus Toimittajayhteistyö missä toimittajilla/palveluiden

Lisätiedot

KOKEMUKSIA VALINNANVAPAUDESTA RUOTSISSA

KOKEMUKSIA VALINNANVAPAUDESTA RUOTSISSA KOKEMUKSIA VALINNANVAPAUDESTA RUOTSISSA 30.1.2015 Anne Eriksson sosiaalineuvos Tukholman suurlähetystö Vammaispalvelujen valtakunnalliset neuvottelupäivät 29.-30.1.2015 Taustatietoa Ruotsista - asukkaita

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Helsingin seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Helsingin seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Helsingin seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Harjoitustehtävä. 3. Suunnittele Kymenlaakson alueen sairaalapalvelut puhtaalta pöydältä: Punnosen raportin sivut 16,17, 20 ja 21

Harjoitustehtävä. 3. Suunnittele Kymenlaakson alueen sairaalapalvelut puhtaalta pöydältä: Punnosen raportin sivut 16,17, 20 ja 21 HARJOITUS- TEHTÄVÄ Harjoitustehtävä 1. Kuvaa terveyspalveluiden erityispiirteitä? Miten terveyspalvelut poikkeavat muista toimialoista a) prosessin johtamisen ja kehittämisen ja b) liiketoiminnan näkökulmasta?

Lisätiedot

Sote-uudistus. valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti

Sote-uudistus. valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti Sote-uudistus valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti Kirsi Varhila, valmisteluryhmän puheenjohtaja sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen

Lisätiedot

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys. 1.2.2011 Anne Korhonen

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys. 1.2.2011 Anne Korhonen Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys 1.2.2011 Anne Korhonen Toteutus etsittiin viitteitä Green Care -malliin soveltuvista palvelutarpeista palvelustrategiat, palvelutarve- ja väestöselvitykset,

Lisätiedot

Yritysten odotukset kuntien elinkeinopolitiikalta

Yritysten odotukset kuntien elinkeinopolitiikalta Yritysten odotukset kuntien elinkeinopolitiikalta Lapin kuntapäivä 24.9.2013 Pirkka Salo Lapin Yrittäjät 1 UUSI LAPIN YRITTÄJÄT 1.1.2014 alkaen 21 paikallisyhdistystä 3200 jäsenyritystä lähes 200 luottamushenkilöä

Lisätiedot

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto.

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto. Kyselylomakkeen palautus 2.6.2003 mennessä osoitteeseen: OAMK/ Hoitotyön osasto/ Salla Seppänen Kuntotie 2 86300 Oulainen TIETOA KOHTI AKTIIVISTA VANHUUTTA KYSELYLOMAKKEESTA Kohti aktiivista vanhuutta

Lisätiedot

Kunnat ja yrittäjät yhdessä Loppi 18.9.2013

Kunnat ja yrittäjät yhdessä Loppi 18.9.2013 1 Kunnat ja yrittäjät yhdessä Loppi 18.9.2013 116 000 jäsenyritystä 21 aluejärjestöä 400 paikallisyhdistystä 53 toimialajärjestöä yli 4000 luottamushenkilöä 1500 jäsentä kuntien valtuustoissa 55000 Elinkeinorakenne

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE

Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja TEM raportteja 3/2015 26 4.5 Yksityisen sektorin asema Nykyisessä sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmässä

Lisätiedot

KYSELY OSALLISTUMISESTA SOTE-TUOTANNON SUUNNITTELUUN JA VALMISTELUUN KESKI-UUDELLAMAALLA

KYSELY OSALLISTUMISESTA SOTE-TUOTANNON SUUNNITTELUUN JA VALMISTELUUN KESKI-UUDELLAMAALLA Kh 19.1.2015 25 KYSELY OSALLISTUMISESTA SOTE-TUOTANNON SUUNNITTELUUN JA VALMISTELUUN KESKI-UUDELLAMAALLA Joulukuussa 2014 julkistetun sote-järjestämislakiluonnoksen mukaan kuntayhtymien on ilmoitettava

Lisätiedot