HYVÄN HOIDON KRITEEREITÄ -

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HYVÄN HOIDON KRITEEREITÄ -"

Transkriptio

1 HYVÄN HOIDON KRITEEREITÄ - Ortopedis - traumatologisten päivystyspotilaiden vastaanottamiseen leikkaus- ja anestesiayksikköön Vera Sipinen Opinnäytetyö, kevät 2004 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Helsingin yksikkö Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma Sairaanhoitaja (AMK)

2 SISÄLLYS TIIVISTELMÄ ABSTRACT 1 JOHDANTO Ortopedian- ja traumatologian klinikka Opinnäytetyön toimintaympäristön kuvaus 8 2 HYVÄN HOIDON TEOREETTISET LÄHTÖKOHDAT Kliininen raportointi vastaanottotilanteessa Potilaan yksilöllisen hoidon ja kohtaamisen merkitys Tiedon jakaminen Potilaan tarpeisiin vastaaminen Läsnäolon merkitys 15 3 OPINNÄYTETYÖN TAVOITTEET Päätavoitteet Omat tavoitteet 16 4 OPINNÄYTETYÖN TOTEUTUS Menetelmälliset lähtökohdat Prosessin kuvaus Työharjoittelut leikkaus- ja anestesiayksikössä Havainnointi opinnäytetyön tiedonlähteenä Vertaistuen merkitys: opiskelutoverit 20 ja yhteiset seminaarit 4.3 Aineiston hankinnan toteutus Aineiston analysointi 22

3 5 HYVÄN HOIDON KRITEEREITÄ Potilaan kunnioittaminen Potilaan tunteiden huomioiminen Potilaan osallisuus hoitoon Potilas turvallisessa hoitoympäristössä 25 6 POHDINTA Eettisyys opinnäytetyössä Opinnäytetyön arviointia Leikkaus- ja anestesiayksikön arvio opinnäytetyöstä Jatkokehitysehdotukset 32 LÄHTEET 33

4 TIIVISTELMÄ Sipinen, Vera. Hyvän hoidon kriteereitä Ortopedis - traumatologisten päivystyspotilaiden vastaanottamiseen leikkaus- ja anestesiayksikköön, Helsinki 2004, 34 s. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Helsingin yksikkö, Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma, terveysala, sairaanhoitaja (AMK). Opinnäytetyön tarkoituksena oli kirjoittaa hyvän hoidon kriteereitä ortopedis - traumatologisten päivystyspotilaiden vastaanottamiseen leikkaus- ja anestesiayksikköön. Vastaanotossa huomioitavat kliiniset kriteerit ovat jo olemassa ja opinnäytetyössä nostettuja hyvän hoidon kriteereitä käytetään siinä niiden tukena. Opinnäytetyö lähti liikkeelle HUS:n ortopedian ja traumatologian klinikan pyynnöstä. Opinnäytetyön prosessissa oli aktiivisesti mukana ortopedian ja traumatologian klinikan työryhmä, Diakonia ammattikorkeakoulun ohjaajat ja opiskelijat. Viisi muuta opiskelijaa Susanne Sieppo, Sami Dufva, Martina Laine, Sirpa Hujanen ja Iris Kuisma tekivät myös oman opinnäytetyönsä ortopedian ja traumatologian klinikalle, liittyen potilaan siirtymiseen. Opinnäytetyö perustui aiempiin tutkimuksiin ja niistä esiin nostettuihin havaintoihin, joita on tehty hoitotyössä. Tutkimuksissa puhuttiin hyvästä hoidosta, potilaan siirtymistilanteista, vastaanottotilanteista ja siihen vaikuttavista tekijöistä. Näkökulma oli potilaslähtöinen. Hyvän hoidon kriteereiksi opinnäytetyössäni saatiin esille seuraavat asiat: 1) Potilaan kunnioittaminen, 2) Potilaan tunteiden huomioiminen, 3) Potilaan osallisuus hoitoon, 4) Potilas turvallisessa hoitoympäristössä. Asiasanat: hyvä hoito, kriteerit, päivystys, potilas, siirtyminen, vastaanotto,

5 ABSTRACT Sipinen, Vera. Good Care Criteria: orthopedic and traumatology emergency patients admission to an operation unit. Helsinki pages. Diaconal Polytechnic, Helsinki unit, Degree Programme in Diaconal Social Welfare, Health Care and Education, Nurse. The purpose of this thesis is to develop emergency patient admission to a surgical ward. The thesis is done at the request of the Töölö University Hospital (HYS), Department of Orthopedic and Traumatology. Another purpose is to improve transfer from the emergency polyclinic to the surgical ward, making it more fluent and safe. The theoretical foundation is based on earlier research. The thesis process proceeded with active support from a hospital professional group, Diaconal Polytechnic training supervisors and students. Five other theses were done from different perspectives about the orthopedic and traumatology ward. Good care criteria must take into account the emergency patients, good clinical reporting and comprehensive care. Earlier studies suggest that, when all the criteria for good care are met, the admission process is safer and more fluent. The criteria for good care are: 1) Respecting the patient as an individual 2) Considering the patient s feelings 3) The patient s own participation (in his/ her care) 4) The safe nursing environment Keywords: good care, criteria, emergency patient, transfer, admission.

6

7 1 JOHDANTO Loppuvuodesta 2002 lähti käyntiin yhteistyö Diakonia-ammattikorkeakoulun ja Helsingin ja uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS), kirurgian toimialan ortopedian- ja traumatologian klinikan välillä. Ortopedian- ja traumatologian klinikalla haluttiin kehittää potilaan siirtymistä osastolta toiselle sujuvammaksi ja turvallisemmaksi. Kuudelle opiskelijalle tarjottiin mahdollisuutta päästä tekemään opinnäytetyötä liittyen päivystyspotilaan siirtymiseen osastolta toiselle sekä tekemään kaksi kliinistä työharjoittelua klinikalla. Mahdollisuudet kahdeksan viikon työharjoittelujaksoille tarjosivat päiväkirurginen yksikkö, tapaturma-asema ja ortopedinen ja traumatologinen leikkaus- ja anestesia yksikkö. Itse pääsin leikkaus- ja anestesiayksikköön, minne toivoinkin. Ortopedian ja traumatologian klinikan puolelta opinnäytetyön työryhmään kuuluvat ylihoitajan lisäksi osastonhoitajat sekä opiskelijoiden kliinisen työharjoittelun ohjaavat sairaanhoitajat tapaturma-asemalta, päiväkirurgisesta yksiköstä sekä ortopediseltä ja traumatologiselta leikkaus- ja anestesiayksiköstä. Diakonia- ammattikorkeakoulun puolelta työryhmässä ovat opinnäytetyön ohjaavat opettajat sekä opiskelijat Vera Sipinen, Martina Laine, Susanne Sieppo, Sami Dufva, Iris Kuisma ja Sirpa Hujanen. Opinnäytetyötä tehdessäni sain paljon apua ja tukea. Yhteisissä seminaareissa tapasimme säännöllisesti ylihoitajan, osastonhoitajien, opiskelijoiden ohjaajien, opinnäytetyön ohjaavan opettajan ja muiden opiskelijoiden kanssa. Tuki ortopedian ja traumatologian klinikan puolelta oli ensiarvoista. Saimme paljon opiskelijoiden kanssa ohjeita ja neuvoja, miten edetä työssämme. Opiskelijoilta sain myös paljon vertaistukea, koska jokainen meistä kuudesta opiskelijasta kirjoitti oman opinnäytetyönsä saman aiheen ympäriltä. Jokainen keskittyi siis päivystyspotilaiden siirtymiseen joko vastaanottamiseen tai luovuttamiseen osastolta toiselle. Päivystyspotilaan siirtyminen aiheena tuntui mielenkiintoiselta ja haastavalta. Motivaatiota lisää antoi myös työharjoittelun tekeminen. Näin pääsin itse henkilökohtai-

8 8 sesti tutustumaan yksikön toimintaan. Havainnointia harjoittelujaksoilla olenkin pitänyt suurena apuna opinnäytetyötä tehdessäni. Yhteistyö työryhmän kanssa on yksi asia, joka innoitti minut aiheen pariin. Opinnäytetyön päätavoitteenani oli kuvata tutkimuksistani nostamiani hyvän hoidon kriteerejä päivystysleikkaukseen tulevalle ortopedisille ja traumatologiselle päivystyspotilaalle. Näkökulmani oli potilaslähtöinen. Hyvän hoidon kriteerit tukevat kliinistä raportointia vastaanottotilanteessa. Jatkossa puhuessani HUS:n ortopedian ja traumatologian klinikan anestesia- ja leikkausosastosta käytän nimitystä leikkaus- ja anestesiayksikkö. 1.1 Ortopedian ja traumatologian klinikka HUS:n kirurgian toimialan ortopedian- ja traumatologian klinikka sijaitsee Töölössä. Töölön sairaalaan on keskitetty erikoissairaanhoitoa vaativa tapaturmakirurgia. Tämä toteutetaan ortopedian ja traumatologian erikoislääkärin johdolla yhteistyössä kiinteistössä toimivien muiden erikoisalojen lääkäreiden (plastiikkakirurgi, käsikirurgi, leukakirurgi ja neurokirurgi) kanssa. (Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri 2004.) Tarvittaessa leikkauksissa voidaan myös tehdä yhteistyötä muiden erikoisalojen ammattilaisten kanssa. Esimerkiksi thoraxkirurgin tai gastroenterologin kanssa. jotka tulevat muista sairaaloista osallistumaan potilaan hoitoon. Näin potilaan tilan vaatiessa häntä voidaan hoitaa yhdessä hoitopaikassa kokonaisvaltaisesti. Ortopedian ja traumatologian klinikan tehtävänä on myös tapaturmien jälkitilojen hoito, vaativa selän alueen kirurgia (erityisesti rangan kiinnityslaitteita edellyttävä kirurgia), vaativa lantion alueen kirurgia sekä luukasvainten hoito. Luukasvainten hoito toteutetaan yhteistyössä Syöpätautien osaamiskeskuksen kanssa. (Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri 2004.)

9 9 1.2 Opinnäytetyön toimintaympäristön kuvaus Potilaan saapuessa leikkaus- ja anestesiayksikköön luovuttavan yksikön hoitajat antavat hänestä suullisen ja kirjallisen raportin anestesiahoitajalle ja muulle leikkaustiimille. Instrumenttihoitaja, valvova sairaanhoitaja ja lääkintävahtimestari ovat myös läsnä vastaanottotilanteessa ja auttavat potilasta siirtymään turvallisesti leikkaustasolle. On tärkeää, että kaikki potilaan hoitoon osallistuvat ovat läsnä raportointitilanteessa. Raportti voidaan antaa leikkaus- ja anestesia yksikön vastaanottotilassa tai suoraan leikkaussalissa, jos potilaan tilan vakavuus sitä vaatii. Esimerkiksi monivammapotilaiden kohdalla toimitaan näin. Tarkoitus on kuitenkin kaikkien potilaiden kohdalla, että mahdollisimman nopeasti potilas siirretään saliin ja päästään aloittamaan leikkaus. Ellei potilas ole tullut suoraan leikkaussaliin, hänet siirretään sinne vastaanottotilasta. Leikkaussaleja leikkaus- ja anestesiayksikössä on useampia. Osa saleista on varattu elektiiviseen käyttöön ja osa päivystysleikkauksia varten. Päivystysleikkaus on kuitenkin mahdollista toteuttaa kaikissa saleissa jos tarve sitä vaatii. Päivystysleikkaus tehdään silloin, kun potilaan toipumismahdollisuudet huonontuisivat tai hän olisi jopa hengenvaarassa, jos leikkaus jätettäisiin myöhemmäksi. Päivystävä kirurgi asettaa toimenpiteet kiireellisyysjärjestykseen. (Ukkola, Ahonen, Alanko, Lehtonen & Suominen 2001, 22.) Leikkaus- ja anestesiayksikössä kaikki päivystyspotilaat eivät välttämättä vaadi välitöntä leikkaushoitoa. Osa potilaista leikataan muutaman päivän sisällä sairaalaan tulon ja kyseessä ovat kuitenkin päivystyspotilaat. Elektiivinen leikkaus on leikkaus, jonka ajankohtaa voidaan valita, koska se ei ole kiireellinen. Se on siis päivystysleikkauksen vastakohta. (Gastrolab maha-suolisanakirja 2004.)

10 10 Preoperatiivinen hoitovaihe alkaa siitä hetkestä, kun potilas saa tiedon leikkauksestaan ja päättyy, kun potilas on otettu vastaan leikkausosastolla. Intraoperatiivinen hoitovaihe alkaa potilaan siirtymisestä leikkauspöydälle ja jatkuu siihen asti, kunnes hänet viedään heräämöön. (Panelius & Varisto 1995, 10 & 12.) Leikkaussalissa potilaalle asetetaan tarvittavat tarkkailulaitteet, joilla voidaan perusteellisesti tarkkailla potilaan peruselintoimintoja ja mahdollisesti niissä tapahtuvia muutoksia leikkauksen aikana, ennen sitä ja sen jälkeen. Anestesia aloitetaan ja leikkausalue valmistellaan ennen varsinaista leikkausta. 2 HYVÄN HOIDON TEOREETTISET LÄHTÖKOHDAT Vakavasti vammautuminen koskettaa potilaan fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista elämää. Potilaan minäkuva muuttuu. Potilas on uuden ja oudon tilanteen edessä. Häntä hoitavat ihmiset ovat uusia ja tuntemattomia. Tämä pakottaa potilaan turvautumaan hoitohenkilökuntaan. Vaikka työskentelyssä korostuu potilaan hengen pelastaminen ja potilaan fyysisten ongelmien hoito, on muistettava, että sairaalaan joutuminen vaikuttaa potilaan koko elämään. (Alaspää, Kuisma, Rekala & Sillanpää 2003, ) Tutkimuksissa nostettu esiin asioita, joiden tulisi olla esillä päivystyspotilaan vastaanottotilanteissa. Teoreettiset lähtökohdat alkavat kliinisen raportoinnin merkityksen korostamisesta. Tärkeäksi tueksi tulevat muut teoreettisissa lähtökohdissa esitetyt asiat. 2.1 Kliininen raportointi vastaanottotilanteessa Päivystyspotilaan hoidossa korostuu potilaan peruselintoimintojen turvaaminen. Potilaan hengitystä, verenkiertoa, tajuntaa ja mahdollisia verenvuotoja tarkkaillaan jatkuvasti. Näin pystytään puuttumaan mahdollisiin muutoksiin. Raportointitilanteessa

11 11 näitä asioita tarkkaillaan koko ajan muiden tärkeiden asioiden kanssa samanaikaisesti. Esitiedot sisältävät kaikki potilaan tilan arviointiin tarvittavat tiedot. Potilaskertomuksesta puuttuva tieto aiheuttaa usein jälkikäteen tulkintaongelmia. (Mustajoki, Saha & Sane 2003, 342.) Potilaskertomus on tärkein potilasasiakirja ja siihen kootaan potilasta koskevat sairaustiedot hoitohenkilökunnan käytettäväksi ja hoidonjatkuvuuden edistämiseksi. Selkeä ja hyvin laadittu potilaskertomus on tiedon siirron ja hoitoturvallisuuden kannalta välttämätön. (Mustajoki ym. 2003, 338.) Potilaskertomukseen merkityt tiedot ovat aina luottamuksellisia. Potilaan yksityisyyteen kajoavia ja arkaluontoisia asioita on kirjattava harkiten, sillä potilaskertomuksia käsittelevät hyvin monet ihmiset, ja tietoverkoissa potilastiedot saattavat joutua ulkopuolisten nähtäväksi. Sellaiset potilaan elämään ja elämäntapoihin liittyvät asiat, jotka eivät vaikuta potilaan hoitoon, voidaan jättää merkitsemättä potilaskertomukseen. (Mustajoki ym. 2003, 338.) Potilaan saapuessa vastaanottoon käydään aina läpi hänen kliininen tilanteensa. Potilaan anamneesissa on kiinnitettävä huomiota erityisesti seuraaviin asioihin. Aiemmat anestesiat ja niiden mahdolliset komplikaatiot, kuten esimerkiksi pahoinvointi, hidas herääminen, hereillä olo leikkauksen aikana, päänsärky puudutusten jälkeen jne. (Rosenberg, Kanto & Nuutinen 1995, 111.) Raportoinnissa kiinnitetään huomiota allergioihin ja potilaan käyttämiin lääkkeisiin. On selvitettävä, mihin sairauteen lääkkeet on määrätty, kuinka kauan niitä on käytetty ja mikä on ollut annostus. Usein potilas on voinut ottaa leikkauspäivänä tavanomaiset aamulääkkeensä pienen vesimäärän kera. Potilaan fyysinen suorituskyky, tupakointi ja aiemmin sairaalassa hoidetut taudit tuodaan myös esille. On kiinnitettävä myös huomiota, miten oire, esimerkiksi rintakipu, hengenahdistus tai kipu vaikuttaa potilaaseen. Raportoinnissa tuodaan myös esille, jos potilaalla on verenvuototaipumusta, kuumekouristuksia tai epileptisiä kohtauksia. (Rosenberg ym. 1995, 111.)

12 12 Leikkaukseen tulevalla potilaalla on aina mukanaan potilaspaperit sekä anestesialomake, joissa tulee olla myös lisäksi mainittuna seuraavat asiat. Potilaan tulee olla leikkauskelpoinen. Hänen on täytynyt olla syömättä ja juomatta vähintään kuusi tuntia ennen leikkausta. Jos potilas on kuitenkin syönyt ja potilaan tila on kriittinen, leikkaus aloitetaan silti. Tällöin on vain tärkeä varautua mahdollisiin komplikaatioihin ja niiden hoitoon. Jos muuten potilaalla on ollut mitä tahansa vointiin liittyvää oireilua, nämä tulee mainita kirjallisen raportoinnin lisäksi. Esimerkiksi jos potilas ei ole kyennyt virtsaamaan. Leikkauspäivänä annetut esilääkkeet tulee mainita ja potilaan tämän hetkinen vointi. (Rosenberg ym. 1995, 111.) Potilaasta pitää olla saatavilla uusimmat laboratoriotulokset, joissa selviää potilaan tämänhetkinen tila. Jos vaikka potilaan vammautumisesta on aiheutunut elektrolyyttitasapainon häiriö, tätä voidaan alkaa hoitaa jo heti leikkauksen alkuvaiheessa. Samoin jos esimerkiksi jos potilaalle on tarvetta antaa punasoluja tai muita verituotteita leikkauksen aikana, veriryhmä täytyy olla tiedossa. Jos jo etukäteen tiedetään, että leikkauksessa tulee paljon vuotoa, mainitaan myös erikseen onko verituotteet tilattu jo valmiiksi leikkausosastolle. (Rosenberg ym. 1995, 111.) Leikkausalueen ihon kunto on aina mainittava. Mahdollinen infektio on aina leikkausriski, samoin kuin infektiot muualla kuin leikkausalueella. Päivystyspotilaan kohdalla hoidon suunnittelussa tehdään kuitenkin aina priorisointia. Punnitaan, mitkä asiat ovat juuri tietyn yksilön kohdalla ensisijaisia. Syy, miksi päivystyspotilaan kohdalla toimitaan kiireellisesti ja näin ollen kaikki esitiedot eivät aina ole heti saatavissa, johtuvat potilaan äkillisestä vammautumisesta ja kriittisestä tilanteesta. Tällöin tietoja pyritään saamaan mahdollisimman nopeasti, mutta potilaan leikkausosastolla tapahtuva hoito aloitetaan välittömästi ja turvataan hänen vitaalielintoiminnot. Potilaan henki menee aina kaiken edelle. (Rosenberg ym. 1995, 111.) 2.2 Potilaan yksilöllisen hoidon ja kohtaamisen merkitys Schmidtin (2003) tutkimuksen mukaan potilaat olettavat, että sairaalaan tullessaan he saavat yksilöllistä kohtelua. Yksilöllinen hoito ja kohtaaminen käsittävät hoitajien tiedot potilaiden taustasta, potilaan kohtaamisen ihmisenä ja kunnioittavasti. Poti-

13 13 lasta kunnioittavan ja luottamuksellisen hoitosuhteen rakentamisessa ovat potilaslähtöisyys, ripeä aloittaminen ja kokonaisvaltaisen elämäntilanteen selvittäminen (Talkkari 2003, 11). Hallilan (1998) teoksessa kirjoitetaan, kuinka Suomen sairaanhoitajaliitto korostaa myös samoja asioita määritellessään potilaan vastaanottotilannetta. Laatuvaatimuksissa tuodaan esiin, kuinka potilaan tulisi kokea vastaanotto yksilöllisenä, turvallisena ja luottamusta herättävänä. (Hallila 1998, 47.) Mäenpään (1998, 60-61) mukaan myönteisessä tulotilanteessa potilaalle muodostuu kokemus siitä, että hän on tervetullut osastolle. Lovikka (1998, 36-37) mainitsee myös omassa tutkimuksessaan ensikohtaamisen merkityksen. Siinä välitetään kohtaamisen peruselementit ja suunta Hyvä kommunikaatio potilas- hoitajasuhteessa on merkittävää ja hoitosuhteessa tulisikin panostaa alusta alkaen, jotta se olisi toimiva ja molempia osapuolia miellyttävä (Mäenpää 1998, 60-61). Ensikohtaaminen vaikuttaa potilaan kokemukseen myöhemmästä hoidosta (Mäenpää 1998, 60-61). Kohtaamistilanteessa nousee esille vuorovaikutus ja sen merkityksen tärkeys. Vuorovaikutus koostuu sekä sanallisesta että sanattomasta viestinnästä. Se mitä me viestitämme koko olemuksellamme, on yhtä tärkeää kuin se mitä me sanomme. (Mustajoki ym. 2003, 10.) Rummukainen (1996) korostaakin juuri potilaan ja anestesiahoitajan vuorovaikutuksen merkitystä, koska vuorovaikutustilanteet ajallisesti usein lyhyitä leikkausosastolla ja potilaan täytyy jättäytyä anestesiasairaanhoitajan huomaan. Kohtaamistilanteessa potilas otetaan tosissaan huomioon ja ilmapiiri on ensihetkestä lähtien luottamusta herättävä ja kiireetön (Lovikka 1998, 51-52). 2.3 Tiedon jakaminen Tiedon jakaminen sisältää potilaiden tarpeita tyydyttävän tiedonsaannin. Potilaiden tulisi saada tietoa hoidon etenemisestä, sekä syistä ja selityksistä, miksi näin tapahtuu (Schmidt 2003.) Löfmanin (1995, 47-49) mukaan tiedonsaannilla ja asioiden hienotunteisella esittämisellä on suuri merkitys potilaan mielialaan.

14 14 Siirtotilanteessa potilaan olosuhteet muuttuvat ja ilman riittävää valmistelua levottomuus potilaassa lisääntyy. Levottomuutta voidaan vähentää antamalla potilaalle tietoa tulevasta. (Mc Kinney, Aidin, Melby & Vidar 2002.) Leith (1999, ) tukee tätä mainiten, että riittävä ja relevantti informaatio auttaa vähentämään stressiä ja lisää selviytymisen mahdollisuutta. Tiedonsaanti vaikuttaa henkiseen hyvinvointiin. Mielentila muuttuu aivan toiseksi kuin potilaan ollessa epätietoinen (Löfman 1995, 47-49). Kun hoidon etenemisestä informoidaan riittävästi, kokevat potilaat tämän vaikuttavan olennaisesti myös vuorovaikutussuhteen muodostumiseen (Poutala 1998, 70). Potilasta vastaanotettaessa tiedonvälitys on potilaan ja sairaanhoitajan yhteistyösuhdetta rakentavaa ja potilaan tulisi saada informaatiota ymmärrettävällä tavalla (Hallila 1998, 49-40). Tiedon ymmärtäminen on varmistettava potilaalta (Löfman 1995, 47-49). Potilaat toivovat aktiivista, selkeää ja erilaisin menetelmin havainnollistettua tietoa. Olisi tärkeää kuunnella potilaiden kokemuksia ja tarpeita, jotta tiedonsaanti olisi yksilöllistä. (Toivanen 1997, ) Itsemääräämisoikeuden mukaan potilailla on oikeus saada tietoa omasta hoidostaan. Tämän vuoksi olisikin tärkeää, että vastaanottotilanteissa tiedonantoa käytäisiin potilaiden kielellä, ei vain käyttämällä lääketieteellisiä termejä (Löfman 1995, 47-49). Potilaiden kokonaisvaltainen hoito käsittää myös mielipiteiden ja päätösten huomioimisen. Näille pitäisi antaa tilaa tiedon jakamisessa, ottamalla potilas mukaan raporttiin. (Löfman 1995, 61.) 2.4 Potilaan tarpeisiin vastaaminen Vakavasti vammautuminen merkitsee potilaalle suurta järkytystä. Psyykkisesti potilasta järkyttää tapaturman äkillisyys, minkä vuoksi potilas voi kokea turvattomuutta, pelkoa ja ahdistusta (Alaspää ym. 2003, ).

15 15 Reagointi ilmaisemalla tunteita yllätyksellisen sairastumisen tai loukkaantumisen yhteydessä on luonnollista ja jokaiselle yksilöllistä. Potilaat voivat reagoida tilanteeseen hyvin eri tavoin. Tähän vaikuttavat potilaan psyykkiset ominaispiirteet ja tapa käyttäytyä yllättävissä tilanteissa. (Alaspää ym. 2003, 12.) Schmidt (2003) jaottelee potilaiden tarpeisiin vastaamisen seuraavalla tavalla: millä tavalla ja asenteella hoitajat vastaavat potilaiden tarpeisiin, ajoituksen merkitys sekä tarpeiden tosissaan ottaminen. Henkilökunnan perehtyminen potilaan siirtymiseen liittyviin tunteisiin on merkittävää. Tällöin siirtoprosessia voitaisiin muokata niin, että kokemukset siirrosta parantuisivat potilaiden näkökulmasta (Mc Kinney ym. 2002, Odell 2000). Tavoitteena tulisi olla potilaan kaikinpuolisiin tarpeisiin vastaaminen pyytämättä. Todellinen hoitaminen sisältää myös potilaan tukemisen psyykkisesti(löfman 1995, 61.) Pulkkisen (1996, 28) mukaan potilaan yksilöllisten tuntemusten hyväksyminen ja todesta ottaminen koetaan tärkeänä. Hyvä hoitaja ei tee päätöksiä potilaan puolesta, vaan tekee ne yhdessä potilaan kanssa tasavertaisesti. Mc Kinney ym. (2002) kirjoittavat, kuinka siirtotilanteissa aiheutuva stressi saattaa aiheuttaa potilaalle psyykkistä tai fyysistä epätasapainoa. Sairaanhoitajan tulisi olla tarkkana ja puuttua tilanteeseen jos huomaa potilaalla epämiellyttäviä tunteita. Kettunen & Poskiparta (1998, ) mainitsevat, kuinka jo esimerkiksi peloista ja jännityksestä kertominen voi olla vapauttava, myönteinen viestintäkokemus. Kohtaamistilanteessa hoitajan tulisi pyrkiä tietoisesti herkkyyteen tunnistaa ja arvostaa asiakkaan ja hoitajan ainutlaatuista kohtaamista sekä osallisuuttaan siinä. Hoitajalla tulisi olla valmius oppia ja kehittyä kohtaamisessa sekä halu oman ihmisenä kasvun ja itsetuntemuksen lisäämiseen. Kohtaamista luonnehtii hoitajan vastuullinen sitoutuminen tilanteeseen ja tahto puolustaa asiakkaan hyvää. (Lovikka 1998, 52.)

16 Läsnäolon merkitys Äkillisesti sairastunut potilas joutuu riisutuksi sekä fyysisesti, että psyykkisesti, mikä lisää potilaan turvattomuuden tunnetta (Alaspää ym. 2003, 13.) Currie (2002) mainitsee tutkimuksessaan, kuinka potilaiden turvattomuuden tunnetta edisti se, että hoitajat eivät olleet aidosti läsnä hoitotilanteissa. Potilaan myönteiseen kokemukseen tulotilanteessa vaikuttavia tekijöitä ovat hoitajan keskittyminen, avoimuus ja aitous, läheisyys, turvallisuus, luottamus hoitajaan sekä hyväksytyksi tulemisen tunne (Mäenpää 1998, 60-61). Turvallisuuden tunne merkitsee potilaalle välitöntä läsnäoloa, tunnetta siitä, että hoitaja on käytettävissä ja seurana potilaalle (Schmidt 2003). Myös Pulkkinen (1996, 29) mainitsee, kuinka läsnäolo ja turvallinen ympäristö luovat turvallisuuden tunnetta. Rummukainen (1996) puhuu tässä kohtaa sanattomasta vuorovaikutuksesta, joka käsittää koskettamisen, lähellä olon ja välimatkan lyhentämisen vahvistavina tekijöinä turvallisuuden tunteen muodostumisessa. Anttilan (1997) mukaan hoitajan olemus oli tärkeä suurimmalle osalle potilaista. Arvostettiin sitä, että hoitaja antaa aikaa ja välittää. Ilmapiirin tulisi olla potilasta hoidettaessa sellainen, että se edesauttaa luomaan potilaalle lämpimän ja näin ollen turvallisen olon. Hoidon turvallisuus on tärkeää potilaiden hyvinvoinnille. (Löfman 1995, 60.) Ilman hyvää yhteistyötä yksinkertaisetkaan hoitotoimenpiteet eivät suju, mutta sen avulla vaikeatkin asiat pystytään käsittelemään. Yhteistyö perustuu rehellisyyteen, avoimuuteen ja molemminpuoliseen luottamukseen. (Mustajoki ym. 2003, 8-9.) Hoitajien kannustus ja tuki on ensiarvoisen tärkeää potilaalle (Löfman 1995, 43). Nöyryys kohtaamisen yhtenä osatekijänä on mahdollistamassa asiakkaan ja hoitajan ihmisyyden toteutumista ja asiakkaan todellisuudesta rakentuvaa etenemistä kohtaamistilanteessa. Kohtaamisen piirteenä todentuvat tällöin molempien osapuolten inhimillisyys, johon hoitajalla sisältyy tieto oman ihmisyyden ja asiantuntijuuden rajallisuudesta sekä uskallus suojattomuuteen ja haavoittuvuuteen. (Lovikka 1998, 37.)

17 17 Kohtaamisessa viestittyy asiakkaalle välittäminen ja hyväksyntä. Ne perimmältään kertovat siitä, että hoitaja kunnioittaa itseään ja asiakasta, välittää itsestään ja on hyväksynyt itsensä ihmisenä ja asiantuntijana. Kohtaamistilanteessa asiakas otetaan tosissaan ja ilmapiiri on ensihetkestä lähtien luottamusta herättävä ja kiireetön. (Lovikka 1998, 51-52) 3 OPINNÄYTETYÖN TAVOITTEET 3.1 Päätavoite Opinnäytetyön päätavoitteena on kuvata tutkimuksistani nostamiani hyvän hoidon kriteerejä päivystysleikkaukseen tulevalle ortopediselle ja traumatologiselle päivystyspotilaalle. Näkökulma on potilaslähtöinen. Hyvän hoidon kriteerit tukevat kliinistä raportointia vastaanottotilanteessa. 3.2 Omat tavoitteet Omina tavoitteina opinnäytetyössäni on oppia kirurgisen potilaan hoitoa, perioperatiivisessa hoitotyössä huomioitavia asioita. Tavoitteenani on oppia tarkastelemaan potilaan hoitoa kokonaisvaltaisesti potilaan moninaiset tarpeet huomioon ottaen. Tavoitteenani on myös, että työni lukijat saavat tästä arvokasta ajateltavaa käytännön työhönsä omaan toimintaansa. Miten itse toimii vastaanottotilanteissa ja siihen, voisiko mahdollisesti ehkä tehdä muutoksia niin, että osattaisiin myös asettua ajoittain vastapuolelle.

18 18 4 OPINNÄYTETYÖN TOTEUTUS 4.1 Menetelmälliset lähtökohdat Opinnäytetyön tekeminen on suurin ja vaativin haaste koulutuksen aikana. Opiskelija perehtyy valitsemaansa aiheeseen ja tekee tästä kirjallisen raportin jossa tarkastelee valitsemaansa aihetta eri näkökulmista. Omien päätöksien tekeminen ja niihin luottaminen on toisinaan hyvin vaikeata. Opinnäytetyö on kuitenkin pitkälle tekijänsä näköinen ja ongelman ratkaisuista vastaa pääosin opiskelija itse. Oma opinnäytetyöni on käytännönläheinen ja lähtöisin työelämän tarpeista. Yhteisissä seminaareissa tavoitteita on muokattu ja aihetta rajattu tarkemmin. Seminaareissa ja muissa yhteisissä tapaamisissa olen saanut ideoita ja ohjeistuksia avuksi työni etenemisessä. Suurimpana ongelmana ehkä koin sen, etten tehnyt perinteistä tutkimusta koska kirjallisuudessa on niukasti ohjeita opinnäytetyöni tyyppisen työn tekemiseen. Tämän vuoksi olenkin tehnyt paljon omia ratkaisuja soveltamalla ja kokeilemalla muiden ohjeiden sopivuutta omaan työhöni. Työn tekeminen ja kirjoittaminen on opettanut matkan varrella näkemään, mitkä asiat ovat tärkeitä ja merkityksellisiä oman työni kannalta ja minkälaista tietoa on ollut hyvä käyttää ilman selkeää teoreettista lähtökohtaa. Aivan työni loppuvaiheessa tutustuin Vilkan & Airaksisen (2003) teokseen. Toiminnallinen opinnäytetyö. Tätä lukiessani löysin paljon yhtäläisyyksiä oman työni kanssa ja iso osa ratkaisuista, joita jo olin itse miettinyt ja pohtinut itsekseni, saivat kirjasta tukea. Useissa oppilaitoksissa esikuvat puuttuvat ja esikuvista huolimatta joudutaan tekemään hyvin yksilöllisiä ratkaisuja. 4.2 Prosessin kuvaus Opinnäytetyöni tekeminen on ollut etenevä prosessi, joka on edennyt usean vaiheen kautta lopputulokseen. Kuvaan seuraavaksi vaiheita, joita olen käynyt läpi työtäni tehdessä ja miten koko prosessi on edennyt lopputulokseen.

19 Työharjoittelut leikkaus- ja anestesiayksikössä Alkukeväällä 2003 tein kahdeksan viikon työharjoittelun leikkaus- ja anestesiayksikössä. Tutustuessani yksikön toimintaan en keskittynyt ainoastaan potilaan vastaanottamiseen, vaan laajemmin koko hoitoprosessiin. Pyrin harjoittelun aikana jäsentämään ja ymmärtämään, mistä oikein oli kysymys päivystyspotilaan hoitopolussa. Mistä potilas tulee ja minkä takia. Mitä harjoitteluyksikössäni potilaalle tapahtuu ja millä tavalla häntä hoidetaan. Mihin potilas siirretään jatkohoitoon. Näiden kysymyksien kanssa tarkkailin ja tutustuin yksikön toimintaan. Kliinisten taitojen harjoitteleminen nousi opinnäytetyön yläpuolelle. Kliininen harjoittelu näytti, minkälaista arkipäivä yksikössä on ja mistä asioista potilaan hoito koostuu. Työharjoittelun ajan kirjoitin oppimispäiväkirjaa päivittäin tekemistäni havainnoista ja oivalluksista. Kirjoitin muistiin oppimiani asioita ja asioita, joita mielessäni heräsi liittyen työharjoitteluun ja opinnäytetyöhön. Syksyllä 2003 jatkui taas kliininen työharjoittelu samoissa yksiköissä, joissa olimme olleet jo keväällä Nyt tarkoituksena oli syventää ja laajentaa jo opittuja kliinisiä taitoja, sekä tarkemmin keskittyä myös omaan opinnäytetyön aiheeseen. Jatkoin päiväkirjan pitämistä ja merkitsin siihen myös enenevässä määrin tekemiäni havaintoja opinnäytetyöhön liittyen. Sain arvokasta tietoa kentällä työskenteleviltä sairaanhoitajilta potilaan vastaanottotilanteista ja niihin liittyvistä seikoista. Koin merkittävänä tukena työni tekemisessä harjoitteluni ohjaajan, jonka kanssa usein keskustelimme, mitä minun olisi hyvä huomioida. Sain myös työskennellä muiden sairaanhoitajien kanssa eri työvuoroissa, jolloin pääsin kysymään myös heiltä mielipiteitä ja ehdotuksia työni etenemisessä.

20 Havainnointi opinnäytetyön tiedonlähteenä Opinnäytetyössäni olen käyttänyt apunani tutkimustiedon tukena havainnointia. Havainnointi ei ole selkeästi näkyvissä opinnäytetyössäni vaan se on enemminkin käyttämäni apuväline. Havainnointi on ohjannut minua etsimään tutkimuksia sekä kirjoittaessani kriteereitä, se on auttanut niiden kontekstialisoinnissa. Hirsjärvi, Remes & Sajavaara (2001, 201) puhuvat havainnoinnista menetelmänä, jonka avulla voidaan kerätä mielenkiintoista ja monipuolista aineistoa. Suurimpana etuna on, että sen avulla saadaan välitöntä, suoraa tietoa yksilöiden, ryhmien tai organisaatioiden toiminnasta. Sen avulla päästään luonnollisiin ympäristöihin. Tässä mielessä voidaankin sanoa, että se on todellisen elämän tutkimista: se välttää keinotekoisuuden joka on monien muiden menetelmien rasitteena. Havainnointi on erinomainen menetelmä muun muassa vuorovaikutuksen tutkimuksessa samoin kuin tilanteissa, jotka ovat vaikeasti ennakoitavissa ja nopeasti muuttuvia. (Hirsjärvi ym. 2001, 200.) Havainnointi soveltuu kaikenlaiseen tutkimusaineiston kokoamiseen, sekä kielelliseen että ei- kielelliseen materiaaliin. Havainnot kertovat, mitä ihmiset tekevät, miltä asiat näyttävät ja tuntuvat ja se eroaa siitä mitä ihmiset sanovat niiden olevan. Havaintojen teko ei kohdistu pelkästään verbaaliseen asioiden ilmaisuun, vaan siihen lasketaan mukaan myös body language eli eleet, ilmeet, asennot, liikehdintä yms. (Anttila 1998, 220.) Työharjoittelussani koen tehneeni vastaanottotilanteissa niin sanottua osallistuvaa havainnointia. Tämä tarkoittaa sitä, että havainnoija on itse ryhmän toimintaan osallistuva. (Hirsjärvi ym. 2001, 201.) Pelkästään havainnoijan roolissa en kuitenkaan ole ollut työharjoittelussa vaan pyrkinyt myös kliinisellä tasolla oppimaan tilanteista mahdollisimman paljon. Havaintoja olen jonkin verran kirjoittanut itse tilanteessa, mutta pääosin kuitenkin purkanut tilanteita jälkikäteen.

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Näkökulma tulevaisuuden erityisosaamiseen erikoissairaanhoidossa. Raija Nurminen Yliopettaja,Turun AMK

Näkökulma tulevaisuuden erityisosaamiseen erikoissairaanhoidossa. Raija Nurminen Yliopettaja,Turun AMK Näkökulma tulevaisuuden erityisosaamiseen erikoissairaanhoidossa Raija Nurminen Yliopettaja,Turun AMK Tulevaisuuden tarvittavaa osaamista, tässä ydinosaamis- ja erityiskompetensseja voidaan tarkastella

Lisätiedot

KESKUSSAIRAALASSA. Anestesiahoitaja Piia Hämäläinen K-SKS

KESKUSSAIRAALASSA. Anestesiahoitaja Piia Hämäläinen K-SKS A N E S T E S I A H O I TA JA N T Y Ö K E S K I SUOMEN KESKUSSAIRAALASSA Anestesiahoitaja Piia Hämäläinen K-SKS T YÖPISTEET v Leikkaussalit (3 leikkausosastoa) v Kiertohoitajuus v Heräämöt x 3 v Silmäyksikkö

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Lähtökohtia Tavoitteena asiakkaan osallisuuden lisääminen. Asiakkaan kokemusmaailmaa tulee rikastuttaa tarjoamalla riittävästi elämyksiä ja kokemuksia. Konkreettisten

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2015 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Kätilöiden operatiivinen täydennyskoulutus Kuopion yliopistollisessa sairaalassa

Kätilöiden operatiivinen täydennyskoulutus Kuopion yliopistollisessa sairaalassa Kätilöiden operatiivinen täydennyskoulutus Kuopion yliopistollisessa sairaalassa moniammatilliset simulaatiot Kellomäki Marjaana, TtM, kliinisen hoitotyön opettaja, hoitotyön kehittämis-, opetus ja tutkimusyksikkö,

Lisätiedot

Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10.

Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10. Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10.2014 Tuetusti päätöksentekoon- projekti Projektin toiminta-aika:

Lisätiedot

Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma (Hensu) Ja täydentävä aineisto näyttötutkinnoissa

Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma (Hensu) Ja täydentävä aineisto näyttötutkinnoissa Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma (Hensu) Ja täydentävä aineisto näyttötutkinnoissa 1 Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma / Hensu Tutkinnon osan suorittaja kuvaa etukäteen,

Lisätiedot

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentelyn tavoite Turvallisuustyö isän käsittää tässä neljän eri aihealuetta: riskien arviointi, riskien hallinta, vastuu ja yhteistyö Tunteiden tunnistaminen

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2014 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

OPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus

OPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus OPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus Erityiskasvatuksen erikoistumisopinnot 30 op Sosiaalialan erikoistumisopinnot/ Erityiskasvatuksen erikoistumisopinnot ERITYISKASVATUS

Lisätiedot

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus Paha tapa pystytään hoitamaan parantumaton; miten hoidetaan? pystytään muuttamaan muuttumaton; miten hoidetaan? Miten tietoinen olen 1. omista asenteistani?

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Koulukuraattoripäivät 20.9.2013 Kehrä II Asiakasosallisuus monitoimijaisessa yhteistyössä Riikka Pyykönen

Koulukuraattoripäivät 20.9.2013 Kehrä II Asiakasosallisuus monitoimijaisessa yhteistyössä Riikka Pyykönen Koulukuraattoripäivät 20.9.2013 Kehrä II Asiakasosallisuus monitoimijaisessa yhteistyössä Riikka Pyykönen 1 Esityksen rakenne Taustaa: tavoitteet Nuorten ja vanhempien ajatuksia ja palvelukokemuksia Kehittämisen

Lisätiedot

Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus)

Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) 1 Turun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Hoitotieteen laitos THM, esh Marja Renholm Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) LEKTIO 6.11.2015

Lisätiedot

OPINNÄYTE Keuda Tuusula Hiusalan perustutkinto Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

OPINNÄYTE Keuda Tuusula Hiusalan perustutkinto Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto OPINNÄYTE Keuda Tuusula Hiusalan perustutkinto Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 17.8.2011 TUTKINNON PERUSTEET Opiskelija suunnittelee ja tekee omaa osaamistaan

Lisätiedot

Työturvallisuus osaksi ammattitaitoa ja työyhteisön toimintaa

Työturvallisuus osaksi ammattitaitoa ja työyhteisön toimintaa Työturvallisuus osaksi ammattitaitoa ja työyhteisön toimintaa YTM, HTL Pasi Valtee Syvätutkimus Oy Syvätutkimus Oy Pyhäjärvenkatu 6, 33200 Tampere P. 03-2127855, 040-5583910 E-mail: syvatutkimus@yritys.soon.fi

Lisätiedot

Päiväkirurgisen postoperatiivisen hoitotyön käsikirja

Päiväkirurgisen postoperatiivisen hoitotyön käsikirja Päiväkirurgisen postoperatiivisen hoitotyön käsikirja Sairaanhoitaja Niina Hakala, niina.hakala@vshp.fi Päiväkirurginen yksikkö, VKS Suomen Anestesiasairaanhoitajien Syyskoulutuspäivät 4.-5.10.2012, Jyväskylä

Lisätiedot

Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon. Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008

Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon. Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008 Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon opinnäytetöissä Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008 aiheita Tutkimuksen ja kehittämisen suhde Laatusuositukset ylemmän AMK-tutkinnon opinnäytetöille

Lisätiedot

Case-opetusmenetelm. opetusmenetelmä. Mirja Anttila, Elina Kettunen, Kristiina Naski, Kaija Ojanperä 31.3.2010

Case-opetusmenetelm. opetusmenetelmä. Mirja Anttila, Elina Kettunen, Kristiina Naski, Kaija Ojanperä 31.3.2010 Case-opetusmenetelm opetusmenetelmä Mirja Anttila, Elina Kettunen, Kristiina Naski, Kaija Ojanperä 31.3.2010 Opetusmenetelmä Oppijat käsittelevät jotain esimerkkitapausta ja soveltavat siihen aikaisempia

Lisätiedot

Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti

Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti Opiskelijoiden kokemuksia oppimisesta ITK 2010 seminaari; Hämeenlinna Soile Bergström Opintojakson esittely

Lisätiedot

Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa

Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa Kirsi Viitanen Palautteen merkitys oppijalle Oppimisen edistäminen Osaamisen tunnistaminen Ongelmanratkaisun kehittäminen Ryhmässä toimiminen vuorovaikutustaidot Itsetuntemuksen

Lisätiedot

OPINNÄYTE Keuda Tuusula Hiusalan perustutkinto Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

OPINNÄYTE Keuda Tuusula Hiusalan perustutkinto Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto OPINNÄYTE Keuda Tuusula Hiusalan perustutkinto Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 31.8.2011 TUTKINNON PERUSTEET Opiskelija suunnittelee ja tekee omaa osaamistaan

Lisätiedot

Lausunto opinnäytetyöstä (AMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika:

Lausunto opinnäytetyöstä (AMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika: Lausunto opinnäytetyöstä (AMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika: 1. Tehtävän asettelu Työelämälähtöisyys ja työelämän tarpeisiin vastaaminen Ammatillinen osaaminen ja sen kehittymisen

Lisätiedot

SAATTOHOIDON PERIAATTEISTA

SAATTOHOIDON PERIAATTEISTA SAATTOHOIDON PERIAATTEISTA ELÄMÄN PUOLELLA KUOLEMAAN SAATTAMINEN Mistä saattohoito onkaan kotoisin? Miten se on löytänyt tiensä myös tänne Suomeen ja onko se polku ollut mutkaton? Terhokoti on perustettu

Lisätiedot

LÄÄKKELLINEN RASKAUDENKESKEYTYS / KESKENMENO

LÄÄKKELLINEN RASKAUDENKESKEYTYS / KESKENMENO LÄÄKKELLINEN RASKAUDENKESKEYTYS / KESKENMENO POTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN Aidon kohtaamisen kautta ihmiset voivat ymmärtää toisiaan ja itseään paremmin. Kohdatuksi tullessaan ihminen saa henkäyksen kokonaisesta

Lisätiedot

Muutoksessa elämisen taidot

Muutoksessa elämisen taidot Muutoksessa elämisen taidot Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK paivi.rauramo@ttk.fi Työelämän muutosvirtoja Teknologian kehitys Tietotekniikan ja siihen liittyvien sovellusten kehitys

Lisätiedot

Mediakasvatus kirjastossa Pirjo Sallmén, Kirjastot.fi

Mediakasvatus kirjastossa Pirjo Sallmén, Kirjastot.fi Mediakasvatus kirjastossa Pirjo Sallmén, Kirjastot.fi Taustaa 2006 Uimarengas mediatulvaan kirjastosta 2007 2008 Superkirtsin mediaopit 2008 2011 Lapset, media ja kirjastot - n. 20 aluekouluttajaa. Mediakasvatus

Lisätiedot

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa I TEHTÄVÄN ASETTELU Työelämälähtöisyys: opinnäytetyö hyödyttää työelämää, kehittää

Lisätiedot

AMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT päivitetty 24.10.2008

AMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT päivitetty 24.10.2008 1 AMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT päivitetty 24.10.2008 Arviointikriteerit K 5 H 4 H 3 T 2 T 1 Hylätty Aiheen valinta Yhteys koulutusohjelman ammattiopintoihin Yhteys työelämään työ kehittää opiskelijan

Lisätiedot

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

JOUSTAVUUS JA LUOTTAMUS -MITTAUS

JOUSTAVUUS JA LUOTTAMUS -MITTAUS JOUSTAVUUS JA LUOTTAMUS -MITTAUS Joustavuus ja luottamus -mittaristo selvittää, miten yrityksenne esimiestoiminta koetaan. 1 Tutkimusten mukaan organisaatiot kokevat suurimpina haasteina esimiestaitojen

Lisätiedot

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunneklinikka Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunnekehoterapia on luontaishoitomenetelmä, joka on kehittynyt erilaisten luontaishoitomenetelmien yhdistämisestä yhdeksi hoitomuodoksi.

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS

Lisätiedot

KUUNTELEMISEN TAITO. Heidi Lokkila

KUUNTELEMISEN TAITO. Heidi Lokkila KUUNTELEMISEN TAITO Heidi Lokkila Voit opetella olemaan parempi kuuntelija, mutta sen oppiminen ei ole taito, joka vain lisätään siihen mitä jo tiedämme. Se on kuuntelua häiritsevien tekijöiden poistamista,

Lisätiedot

HARJOITTELUN OHJAUKSEN LAATUKRITEERIT

HARJOITTELUN OHJAUKSEN LAATUKRITEERIT Sosiaali- ja terveysala/päivitys 12.4.2011 HARJOITTELUN OHJAUKSEN LAATU 1. Tiedonkulku Suunnitellulla tiedonkululla varmistetaan yhteistyö harjoittelupaikan ja oppilaitoksen välillä. - harjoittelupaikassa

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus 1 4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa kunnioittaa asiakkaan arvoja ja kulttuuritaustaa tunnistaa eri-ikäisten ja taustaltaan erilaisten asiakkaiden

Lisätiedot

Kokemuksia sähköisestä asioinnista leikkauspotilaan esitietojen huomioimisessa, hoidon suunnittelussa sekä saatujen terveyshyötyjen arvioinnissa

Kokemuksia sähköisestä asioinnista leikkauspotilaan esitietojen huomioimisessa, hoidon suunnittelussa sekä saatujen terveyshyötyjen arvioinnissa Päivi Valta Osastonylilääkäri, anestesia HYKS, Jorvin sairaala 19.05.2008 Kokemuksia sähköisestä asioinnista leikkauspotilaan esitietojen huomioimisessa, hoidon suunnittelussa sekä saatujen terveyshyötyjen

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA:

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: TUTKINTOTILAISUUDEN AJANKOHTA: TUTKINTOTILAISUUDEN PAIKKA:

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu käytännössä

Henkilökohtainen apu käytännössä Henkilökohtainen apu käytännössä Mirva Vesimäki, Henkilökohtaisen avun koordinaattori, Keski-Suomen henkilökohtaisen avun keskus HAVU 24.2.2012 Henkilökohtainen apu vaikeavammaiselle henkilölle, 8 2 Kunnan

Lisätiedot

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet.0.0 JS Partners Oy Toimiva työyhteisö selkeät tavoitteet ja yhteiset pelisäännöt tarkoituksenmukaiset työvälineet

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Kukkapellon päiväkoti sijaitsee Tampereen eteläisellä alueella kauniin Arboretumin puutarhan välittömässä läheisyydessä. Päiväkoti on perustettu

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

Omaishoitajan voimavarat. Alustus Vantaalla 3.4.2014 Esa Nordling PsT Kehittämispäällikkö

Omaishoitajan voimavarat. Alustus Vantaalla 3.4.2014 Esa Nordling PsT Kehittämispäällikkö Omaishoitajan voimavarat Alustus Vantaalla 3.4.2014 Esa Nordling PsT Kehittämispäällikkö 1 Omaishoitajan karikot * Byrokratia * Velvoittava sitoutuminen * Avun vastaanottamisen vaikeus * Ammattilaisten

Lisätiedot

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen Muuton tuki ja yhteisöllisyys Pirjo Valtonen Muutto ja muutos Muutto ja muutos ovat isoja asioita, joissa koetaan epävarmuutta. Omalta mukavuusalueelta poistuminen on ahdistavaa. Muutos tuo aina haasteita

Lisätiedot

FARAX johtamisstrategian räätälöinti

FARAX johtamisstrategian räätälöinti FARAX johtamisstrategian räätälöinti Sisältö Taustaa Johtamisstrategian luominen ja instrumentin luominen Hyödyt ja referenssit Esimerkkejä matriiseista Prosessi Taustaa Esityksessä käydään läpi FaraxGroupin

Lisätiedot

Kansainvälisen opinnäytetyöryhmän ohjaus kokemuksia ja havaintoja. Outi Kivirinta Rovaniemen ammattikorkeakoulu

Kansainvälisen opinnäytetyöryhmän ohjaus kokemuksia ja havaintoja. Outi Kivirinta Rovaniemen ammattikorkeakoulu Kansainvälisen opinnäytetyöryhmän ohjaus kokemuksia ja havaintoja Outi Kivirinta Rovaniemen ammattikorkeakoulu Thesis Support Group for RAMK s EDP students Taustaa: Opinnäytetyö oli havaittu tulpaksi valmistumiselle

Lisätiedot

LIITE 1: OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT AMK- TUTKINTO. Arvioinnin osa-alueet perustutkintoon (AMK-tutkinto) johtavassa koulutuksessa

LIITE 1: OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT AMK- TUTKINTO. Arvioinnin osa-alueet perustutkintoon (AMK-tutkinto) johtavassa koulutuksessa LIITE 1: OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT AMK- TUTKINTO Arvioinnin osa-alueet perustutkintoon (AMK-tutkinto) johtavassa koulutuksessa I TEHTÄVÄN ASETTELU Työelämälähtöisyys: opinnäytetyö hyödyttää työelämää,

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

Turvallisuuden kehittämishanke Hakarinteen peruskoulussa

Turvallisuuden kehittämishanke Hakarinteen peruskoulussa Turvallisuuden kehittämishanke Hakarinteen peruskoulussa Anis, Daniel Piirainen, Ilkka 2011 Leppävaara 2 Laurea-ammattikorkeakoulu Leppävaara Johdanto opinnäytetyöhön ja yhteenveto Anis, Daniel. Piirainen,

Lisätiedot

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Valmistaudu kyselyyn vinkkilista esimiehelle vinkkilista työyhteisölle Valmistaudu kyselyyn - vinkkilista esimiehelle Missä tilaisuudessa/palaverissa työyhteisönne

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

portfolion ohjeet ja arviointi

portfolion ohjeet ja arviointi 2015 portfolion ohjeet ja arviointi EIJA ARVOLA (5.10.2015) 2 Sisällysluettelo 1. TYÖPORTFOLIO (ei palauteta opettajalle)... 3 2. NÄYTEPORTFOLIO (palautetaan opettajalle)... 3 3. NÄYTEPORTFOLION SISÄLLÖN

Lisätiedot

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista

Lisätiedot

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelma Mervi Nyman Koulutusohjelman toteutuksen lähtökohdat Koulutusohjelman opetussuunnitelma perustuu

Lisätiedot

Havainnointi. Tiedonkeruumenetelmänä. Terhi Hartikainen UEF

Havainnointi. Tiedonkeruumenetelmänä. Terhi Hartikainen UEF Havainnointi Tiedonkeruumenetelmänä Terhi Hartikainen UEF Luentorunko * Fiilis tällä hetkellä? (janalla ) * Mitä havainnointi tarkoittaa, milloin sitä käytetään ja miten? * Esimerkkejä... * Ohje havainnointi

Lisätiedot

Kouluilta kerätyistä kriteeristöistä parastettuja malleja päivitettynä Hämeenlinnan perusopetuksen arviointiohjeita vastaaviksi /RH 2010-2012

Kouluilta kerätyistä kriteeristöistä parastettuja malleja päivitettynä Hämeenlinnan perusopetuksen arviointiohjeita vastaaviksi /RH 2010-2012 Työskentelyn ja käyttäytymisen arvioinnin kriteerit Kouluilta kerätyistä kriteeristöistä parastettuja malleja päivitettynä Hämeenlinnan perusopetuksen arviointiohjeita vastaaviksi /RH 2010-2012 Työskentelyn

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Verkkofoorumi sosiaalityöntekijän tukena

Verkkofoorumi sosiaalityöntekijän tukena Verkkofoorumi sosiaalityöntekijän tukena Sinikka Forsman & Anna Metteri Tutkimus tutuksi -tapaaminen Hki 3.11.2006 Hankkeen tausta Seudullisen yhteistyön ja kollektiivisen asiantuntijuuden kehittämisen

Lisätiedot

Esimiehen opas erityisesti vuorotyötä tekevissä yksiköissä

Esimiehen opas erityisesti vuorotyötä tekevissä yksiköissä Työhyvinvointikyselyn tulosten käsittely ja hyvinvointisuunnitelman laatiminen työyksikön hyvinvointipajassa Esimiehen opas erityisesti vuorotyötä tekevissä yksiköissä Lapin sairaanhoitopiirin työhyvinvointisyke

Lisätiedot

Arviointi ja palaute käytännössä

Arviointi ja palaute käytännössä Arviointi ja palaute käytännössä Merja Ellilä Arvioinnista Oppimista ohjaavan arvioinnin merkitys ohjattavan oppimisen tukemista ja suuntaamista tietojen, taitojen ja asenteiden arvioimista ohjattavan

Lisätiedot

HENKINEN VALMENNUS MITÄ, MIKSI JA MITEN? Satu Kaski PsL, urheilupsykologi Huippu-urheiluseminaari 17.11.2012 Kotka

HENKINEN VALMENNUS MITÄ, MIKSI JA MITEN? Satu Kaski PsL, urheilupsykologi Huippu-urheiluseminaari 17.11.2012 Kotka HENKINEN VALMENNUS MITÄ, MIKSI JA MITEN? Satu Kaski PsL, urheilupsykologi Huippu-urheiluseminaari 17.11.2012 Kotka SISÄLTÖ Henkinen valmennus mitä? (tavoitteista, keinot ym) Mitä henkinen valmennus edellyttää

Lisätiedot

AMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009. 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1

AMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009. 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1 AMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1 TAVOITTEET 12.8.2009 TYÖSKENTELYLLE TEEMA Ammattimainen yhteistyö moniammatillisessa

Lisätiedot

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi 1 Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOJEN HARJOITTELU OPISKELIJAN SILMIN "Harjoittelun tavoitteena

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK -verkosto

Sosiaalialan AMK -verkosto 1 Sosiaalialan AMK -verkosto Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto 15.4.2010 Esitys sosionomi (AMK) tutkinnon kompetensseista Tämä esitys sisältää a) ehdotuksen sosiaalialan koulutusohjelmassa suoritetun

Lisätiedot

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ?

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? THM M Mustajoki Sairaanhoitajan käsikirjan päätoimittaja - MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? M Mustajoki 290506 1 Miksi? Kaikilla potilas(!) ja sairaanhoitaja - sama tieto Perustelut

Lisätiedot

Tapani Ahola. Lyhytterapiainstituutti Oy

Tapani Ahola. Lyhytterapiainstituutti Oy Tapani Ahola Lyhytterapiainstituutti Oy Osaavaa työ- ja työhönvalmennusta hanke 1.1.2008-31.3.2012, Loppuseminaari 9.12.2011 Tavoitteistaminen 1/5 Tavoitteistaminen tekee ongelmista puhumisen helpommaksi.

Lisätiedot

Yleisvaikutelma (Taulukko 1) N=317. Päivähoitopaikan henkilökunta on ystävällistä. 4,57. Lapsellamme on hyvä olla päivähoidossa.

Yleisvaikutelma (Taulukko 1) N=317. Päivähoitopaikan henkilökunta on ystävällistä. 4,57. Lapsellamme on hyvä olla päivähoidossa. 1 PÄIVÄHOIDON ASIAKASKYSELY 2014 Perheet ovat vastanneet kyselyyn sähköisellä ja paperisella lomakkeella keväällä 2014. Kyselyyn vastasi 317 vanhempaa. Vastausprosentti on 23,83%. Päivähoidon asiakkaina

Lisätiedot

Suomen kielen Osaamispyörä -työkalu

Suomen kielen Osaamispyörä -työkalu Suomen kielen Osaamispyörä -työkalu Tavoitteet Kohderyhmät Käyttö Suomen kielen Osaamispyörän tavoitteena on tehdä näkyväksi maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden suomen kielen osaamista. Osaamispyörä

Lisätiedot

ALAN ASIANTUNTI- JATEHTÄVISSÄ TOIMIMINEN, KE- HITTÄMINEN JA ONGELMANRAT- KAISU - perustella asiantuntijatehtävissä. toimiessaan tekemiään

ALAN ASIANTUNTI- JATEHTÄVISSÄ TOIMIMINEN, KE- HITTÄMINEN JA ONGELMANRAT- KAISU - perustella asiantuntijatehtävissä. toimiessaan tekemiään ALKUVAIHEEN MINEN MISALUEET Tasot ALAN TEORIOIDEN, KÄSITTEIDEN, ME- NETELMIEN JA PE- RIAATTEIDEN MINEN 5 - käyttää keskeisiä teorioita, käsitteitä ja menetelmiä johdonmukaisesti erilaisissa - kirjoittaa

Lisätiedot

Autonomian tukeminen on yhteinen etu

Autonomian tukeminen on yhteinen etu Autonomian tukeminen on yhteinen etu Päivi Topo, dosentti, pääsihteeri Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta, ETENE Sosiaali- ja terveysministeriö paivi.topo@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi YMPÄRISTÖOPPI Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Rakentaa perusta ympäristö- ja luonnontietoaineiden eri tiedonalojen osaamiselle Tukea oppilaan

Lisätiedot

PORTFOLIO-OHJEET. 1. Periodi. Lukuvuosi 2006-07 FyKeMaTT -aineet

PORTFOLIO-OHJEET. 1. Periodi. Lukuvuosi 2006-07 FyKeMaTT -aineet PORTFOLIO-OHJEET Lukuvuosi 2006-07 FyKeMaTT -aineet 1. Periodi portfolioryhmä, keskustelu, kirjoitus (2-3 sivua) Palautuspäivä: ennen keskustelua tai viimeistään 20.10.2006 klo 16:00 Perusharjoittelun

Lisätiedot

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran ja Pöytyän kunnat Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran kunnan sivistyslautakunta 16.12.2014 175 Pöytyän kunnan koulutuslautakunta 10.12.2014 97 Sisällys

Lisätiedot

1. ydinkokonaisuus, työpajapäivä 2. Mirja Borgström

1. ydinkokonaisuus, työpajapäivä 2. Mirja Borgström 1. ydinkokonaisuus, työpajapäivä 2. Mirja Borgström Ihmissuhdetaidoista riippuva palvelun käyttäjäkokemus Ihmiskäsitys, ihmissuhdekyvyt Itsensä/toisen arvostus Vuorovaikutus, viestintä Empatia Älykkyys

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma

Varhaiskasvatussuunnitelma Varhaiskasvatussuunnitelma Nuolialan päiväkoti on Pirkkalan suurin, 126- paikkainen päiväkoti. Nuolialan päiväkoti sijaitsee osoitteessa Killonvainiontie 2. Toiminta päiväkodilla alkoi 2.1.2009 avoimilla

Lisätiedot

EDUTOOL 2010 graduseminaari

EDUTOOL 2010 graduseminaari EDUTOOL 2010 graduseminaari tutkimussuunnitelma, kirjallisuus ja aiheen rajaaminen Sanna Järvelä Miksi tutkimussuunnitelma? Se on kartta, kompassi, aikataulu ja ajattelun jäsentäjä Tutkimussuunnitelma

Lisätiedot

Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008

Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008 Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008 EPSHP/aikuispsykiatria TUKE 1242 Projektityöntekijänä Tiina Leppinen Psyk. sh., NLP-Master, Kuntoutuksen ohjaaja amk Hankkeen taustaa Nuorten aikuisten

Lisätiedot

Kehitys- ja urakeskustelu urakehitysmahdollisuuksien ja uudelleensijoittumisen edistäjänä

Kehitys- ja urakeskustelu urakehitysmahdollisuuksien ja uudelleensijoittumisen edistäjänä 1 Kehitys- ja urakeskustelu urakehitysmahdollisuuksien ja uudelleensijoittumisen edistäjänä Miten tuloksellisia keskusteluja työurasta käydään? Mistä hyvä työurakeskustelu koostuu? Miksi urakehitysmahdollisuuksista

Lisätiedot

Lausunto opinnäytetyöstä (YAMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika:

Lausunto opinnäytetyöstä (YAMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika: Lausunto opinnäytetyöstä (YAMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika: 1. Tehtävän asettelu Työelämälähtöisyys ja työelämän tarpeisiin vastaaminen Ammatillinen osaaminen ja sen kehittymisen

Lisätiedot

ANESTESIAHOITOTYÖN UUDISTUVA ASIANTUNTIJUUS JA KOULUTUKSEN NYKYTILA

ANESTESIAHOITOTYÖN UUDISTUVA ASIANTUNTIJUUS JA KOULUTUKSEN NYKYTILA ANESTESIAHOITOTYÖN UUDISTUVA ASIANTUNTIJUUS JA KOULUTUKSEN NYKYTILA Ann-Nina Maksimainen, LAMK, TtM, Työelämäpalvelut; vastaava lehtori Maria Tuominen, LAMK, TtM, Hoitotyö: vastaava lehtori Mistä löytyy

Lisätiedot

TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS. 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen

TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS. 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen Koulutuksen rakenne Ryhmästä syntyy turvallinen oppimista ja itsen reflektointia edistävä ympäristö Tukihenkilönä toimimisen lähtökohdat: mikä

Lisätiedot

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN Hanna Vilkka Mikä on havainto? - merkki (sana, lause, ajatus, ominaisuus, toiminta, teko, suhde) + sen merkitys (huom. myös

Lisätiedot

Ihmistiede, hoitotiede, lääketiede; rajanvetoa tutkimusasetelmien välillä lääketieteellistä tutkimusta koskeneen

Ihmistiede, hoitotiede, lääketiede; rajanvetoa tutkimusasetelmien välillä lääketieteellistä tutkimusta koskeneen Ihmistiede, hoitotiede, lääketiede; rajanvetoa tutkimusasetelmien välillä lääketieteellistä tutkimusta koskeneen lainsäädäntöuudistuksen valossa TENK:n kevätseminaari 17.5.2011 Ylitarkastaja Outi Konttinen

Lisätiedot

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN Ohessa osa-alueittain alueittain taulukot, joihin on jo täytetty riittävän tason kuvaus kaikista osa-alueista. Taulukon perässä ovat kysymykset,

Lisätiedot

Elämänhallinta kuntayhteisöissä yhteistoiminta-alueella. Niina Lehtinen

Elämänhallinta kuntayhteisöissä yhteistoiminta-alueella. Niina Lehtinen Elämänhallinta kuntayhteisöissä yhteistoiminta-alueella Niina Lehtinen Tavoite Vastaus kysymykseen Mitkä kuntien toimenpiteet vaikuttavat niin, että ihmiset kykenevät vahvistamaan elämänhallintataitojansa?

Lisätiedot

Satu Rauta, esh, TtM, HUS Hyks Oper ty

Satu Rauta, esh, TtM, HUS Hyks Oper ty Satu Rauta, esh, TtM, HUS Hyks Oper ty Mitä on hoitoisuus / hoitoisuusluokitus? Miksi tarvitaan? Millaisia luokituksia on tarjolla? RAFAELA -järjestelmä PERIHOIq-mittari Käyttöperiaatteet Hyödyntäminen

Lisätiedot

* * * * * *-merkistä tavoitteisiin ja sisältöön *-merkistä tehtäviin. Opiskelijaohjaajakoulutus 3 op Lähiopetus 18,5 h Verkko-opiskelu 62 h

* * * * * *-merkistä tavoitteisiin ja sisältöön *-merkistä tehtäviin. Opiskelijaohjaajakoulutus 3 op Lähiopetus 18,5 h Verkko-opiskelu 62 h Opiskelijaohjaajakoulutus 3 op Lähiopetus 18,5 h Verkko-opiskelu 62 h Verkkostartti 2 x 1,5 h Verkkotyöskenteltyöskenteltyöskentely Verkko- Verkko- 1. 2. 3. Lähipäivä Lähipäivä Lähipäivä * 25 h * 21 h

Lisätiedot