Ikaalisten kaupunki TOIMINTAKERTOMUS

Transkriptio

1 Ikaalisten kaupunki TOIMINTAKERTOMUS 214

2

3 Ikaalisten kaupunki TP Toimintakertomus 214 hyväksytty hallituksessa valtuustossa Sisällysluettelo sivu Kaupunginjohtajan katsaus ja yleiskatsaus kaupunkistrategian toteutumiseen... 3 KAUPUNGIN HALLINTO Luottamushenkilöorganisaatio... 5 Toimielimet Viranhaltijaorganisaatio... 8 YLEINEN OMAN ALUEEN KEHITYS Väestönkehitys... 8 Työllisyys... 8 Työttömyys Työpaikat... 9 Seutuyhteistyö... 9 KAUPUNGIN TOIMINNAN JA TALOUDEN KEHITYS... 1 Olennaiset muutokset kaupungin toiminnassa ja taloudessa Kaupungin henkilöstö Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista Ympäristötekijät Selonteko kaupungin sisäisen valvonnan järjestämisestä Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut Verotulojen erittely... 2 Toiminnan rahoitus Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut Rahoitusasema ja sen muutokset Tase ja sen tunnusluvut Konsernin toiminta ja talous Konsernin rakenne Konsernin toiminnan ohjaus Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Kokonaistulot ja menot Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut Kaupunginhallituksen esitys tilikauden tuloksen käsittelystä ja talouden tasapainottamista koskevista toimenpiteistä 1. Tilikauden tuloksen käsittely Talouden tasapainottamista koskevat toimenpiteet... 35

4 Ikaalisten kaupunki TP TOIMINNALLISTEN TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMINEN JA TALOUSARVION TOTEUTUMINEN HALLINTOPALVELUT Keskusvaalilautakunta Vaalit Tarkastuslautakunta Tarkastustoimi Kaupunginhallitus Hallintopalvelut... 4 Kehittäminen ja elinkeinot Vuoden 214 talousarvion kaupunkikonsernia koskevat tavoitteet Konsernin rakenne Konsernin tavoitteet Tukipalvelut Pelastustoimi... 5 Maaseutupalvelut SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI Sosiaali- ja terveyslautakunta Yleispalvelut Sosiaali- ja perhepalvelut Vanhus- ja kotihoitopalvelut Terveyspalvelut SIVISTYSPALVELUT Kasvatus- ja opetuslautakunta Varhaiskasvatus Perusopetus Toisen asteen opetus Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut... 7 TEKNISET PALVELUT Ympäristölautakunta Tekninen lautakunta Yhdyskuntatekniikka Kiinteistönhoito Tilinpäätös 214 käyttötalous Sairauspoissaolojen seuranta TILINPÄÄTÖSLASKELMAT TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT ALLEKIRJOITUKSET JA MERKINNÄT LUETTELO JA SELVITYKSET HENKILÖSTÖKERTOMUS

5 Ikaalisten kaupunki TP KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS Työpaikkakato romahdutti tuloveron tuoton, SoTen menokasvu ikävä takaisku Ikaalisten kaupungin toimintavuosi 214 oli kaksijakoinen; yhtäältä koettiin onnistumisia asetettuja tavoitteita saavuttamalla, toisaalta koettiin ennakoimattomia takaiskuja erityisesti taloudessa. Yritysten lopettamiset veivät liki 2 teollista työpaikka eivätkä uudet hankkeet kyenneet niitä läheskään korvaamaan. Tämän seurauksena kunnallisveron tuotto romahti ja ennakoitu lievä kasvu kääntyi roimaan laskuun. Kun myös SoTen menokasvu ei pysynyt likikään ennakoidussa, muodostui kaupungin tilinpäätös rutkasti alijäämäiseksi. Vuonna 213 hyväksytyn kaupunkistrategian toteutus eteni hyvin ja suuri osa tavoitteista saavutettiin. Oman terveyskeskuksen tehostunut toiminta pysäytti erikoissairaanhoidon menokasvun, joskin aiheutti puolestaan lisämenoja omaan toimintaan. Tasapaino onkin vielä hakusessa. Vanhustyötä linjaavan toimintaohjelman Ikaalisten Illan malli päivitys oli tarpeellinen toimi, jonka uskotaan auttavan yhä paisuvan vanhushuollon palvelutarpeen ja kustannusten kasvun hallinnassa. Kouluverkkoratkaisu vakauttaa taloutta tulevina vuosina. Kehittämistyö kaupungin vetovoiman kasvattamiseksi oli pontevaa. Asukaslukuunkin kirjattiin nyt pieni kasvu. Erityisen ilahduttavaa oli kuntaan muuton suuri nettolisäys. Uudet lapsiperheet luovat uskoa tulevaisuuteen. Hyvä asuintonttivaranto takaa kasvun mahdollisuudet jatkossakin. Kaupungin hallintoa kuormittivat kertomusvuonna suuresti valtion toimet pyrkimyksissä uudistaa kuntarakennetta ja SoTe palvelujen järjestämistapaa. Nämä toimet eivät kuitenkaan johtaneet tuloksiin. Edessä onkin mitä ilmeisimmin pieni suvantovaihe, kunnes eduskuntavaalien jälkeen muodostettava valtakunnan uusi hallitus saa linjattua tavoitteet ja aikataulun uudistuksille. Tämä väliaika tuleekin käyttää aktiivisesti oman toiminnan ja vapaaehtoisen kuntayhteistyön kehittämiseen. Investointien osalta oli kertomusvuosi varsin maltillinen. Nummenrinteen kauppakeskusalueen kunnallistekniikan loppuunrakentaminen oli ainoa suuri investointikohde. Uusi kauppakeskus avasikin ovensa kevättalvella 214 lisäten paikkakunnan elinvoimaa merkittävästi. Myös Jyllin Kotien laajennuksen valmistuminen toi mukanaan kaivattuja uusia työpaikkoja. Keskustan koulun uusien toimitilojen suunnittelu käynnistyi ja työtä ohjamaan asetettiin rakennustoimikunta. Vuosi 214 jätti tuleville vuosille paljon tehtävää. Jo 2,2, milj. euroon kohonnut alijäämä vaatii toimenpideohjelman pikaisen uusimisen. Kaupungin toimintoja tulee ryhtyä voimakkaasti kehittämään. Pelkkä saneeraus ei ole ratkaisu talouden tasapainon saavuttamiseen. Kiitän lämpimästi päättäjiä ja kaupungin henkilöstöä tästä raskaasta ja työntäyteisestä vuodesta. Tekemistä tuleville vuosille riittää. Tässä vaaditaan meiltä kaikilta hyvää yhteistyökykyä ja tahtoa, uusia ideoita sekä tinkimätöntä aherrusta. Muistakaamme, että vaikeudet on tehty voitettaviksi. Ikaalinen Kalle Mäkelä

6 Ikaalisten kaupunki TP Yleiskatsaus kaupunkistrategian toteutumiseen Kaupunginvaltuuston hyväksymän vuoteen 216 ulottuvan Ikaalisten kaupunkistrategian painopisteet ovat; 1. kuntayhteistyö, 2. oman toiminnan kehittäminen ja 3. elinkeinoelämän toimintaedellytysten kehittäminen. Talousarvion tavoitteiden asettelun rakennetta ja tilinpäätöksen arviointimenettelyä muutettiin samalla siten, että strategian ja sen toimeenpano-ohjelman huomiointi ja seuranta ovat erityisen tarkastelun kohteena. Kuntayhteistyön osalta päätavoitteena on aktiivinen itsenäisten kuntien yhteistyö kolmostien kuntien kanssa. Konkreettisen kuntayhteistyön kehittämistä vaikeutti edelleen suurien valtakunnallisten uudistusten, kuten kuntarakennehankkeen ja SoTe -uudistuksen keskeneräisyys. Yhteistyötä on kuitenkin tehty yksittäisissä hankkeissa. Eri hallintokunnissa harjoitettu vapaamuotoinen yhteistoiminta on jatkunut Hämeenkyrön, Parkanon, Jämijärven ja Sastamalan kanssa. Valmisteilla on ollut uusi tuotteistamishanke yhteistyössä Nokian kanssa. Palvelutuotantoyhteistyössä ei kuitenkaan ole vieläkään päästy systemaattiseen, koko toimintaa koskevaan yhteiseen kehittämiseen. Osana oman toiminnan kehittämistä on johtamisjärjestelmää eräiltä osin muutettu vuoden 214 aikana. Päätöksentekovaltuuksia delegoimalla on sitoutettu aiempaa suurempi määrä henkilöstöä vastuullisiin johto- ja kehittämistehtäviin. Terveyspalvelujen tuotannon tehostaminen rekrytoimalla omia lääkäreitä on toiminut. Erityisesti erikoissairaanhoidon kustannusten kasvu on saatu hallintaan. Kouluverkkoratkaisu on tehty. Elinkeinoelämän toimintaedellytysten kehittämisen päätavoitteena kaupunkistrategiassa on Ikaalisten elinvoimaisuuden säilyttäminen ja kehittäminen. Asukasluku kasvoikin lievästi. Tonttikauppa sen sijaan oli vaisua. Vuonna 213 hyväksytyn elinkeino-ohjelman täytäntöönpano on alkanut, mutta ei aivan tavoitellulla vauhdilla. Yleisellä tasolla on todettavissa strategian täytäntöönpanon olevan käynnissä. Ongelmallisin osaalue on kuntayhteistyö, jonka kehittyminen riippuu kuitenkin pääosin valtion toimenpiteistä. Vasta niiden selvittyä saadaan isompia konkreettisia hankkeita aikaan. Muilla osa-alueillakin on kehittämistoimenpiteitä syytä vauhdittaa. Koska vuoden 214 taloudellinen tulos jäi huomattavan alijäämäiseksi, tuleekin harkittavaksi ottaa strategian osalta ns. puolivälin tarkastelu. Tarvittaessa strategiaa ylipäätään ja sen yksittäisiä tavoitteita sekä aikatauluja tulee sitten tarkentaa.

7 Keskusvaalilautakunta Sosiaali- ja terveyslautakunta * lautakunnan jaosto Kasvatus- ja opetuslautakunta Kulttuuri- ja vapaaaikalautakunta Tekninen lautakunta * lautakunnan jaosto Ympäristölautakunta Ikaalisten kaupunki TP KAUPUNGIN HALLINTO LUOTTAMUSHENKILÖORGANISAATIO VALTUUSTO TARKASTUSLAUTAKUNTA Tilintarkastaja HALLITUS Henkilöstöjaosto Hallintopalvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut Sivistyspalvelut Tekniset palvelut Valtuuston (27 jäsentä) poliittiset voimasuhteet olivat: Suomen Keskusta 9 Suomen Sosialidemokraattinen Puolue 6 Kansallinen Kokoomus 5 Perussuomalaiset 4 Kristillisdemokraatit 2 Vasemmistoliitto 1 Kaupunginhallituksen jäsenmäärä oli 8. Kaupungin tilintarkastusyhteisö on BDO Audiator Oy, JHTT-yhteisö, tilintarkastajana kertomusvuonna toimi JHTT Vesa Keso.

8 Ikaalisten kaupunki TP TOIMIELIMET JA KOKOUSMÄÄRÄT V. 214 KAUPUNGINVALTUUSTO Kokouksia 7 Tuomisto Timo, pj. Leppänen Reijo, I vpj. Iso-Oja Esko, II vpj. Haavisto Mirjami Hakala Juha-Pekka Hanhikangas Mirja Heikkilä Marjo Heinola-Lehtokorpi Liisa Heiska Ari Hiekka Matti Jokinen Petri Jyräkoski Aimo Kalli Ilmo Kartaslammi Ville Kivelä Jani Marttila Antti Mattila Jukka Moberg Heli Ranne Anneli Saarela Juhani Salo Aimo Salo Kari Talonen Esa Tienari Tapio Vuorela Sonja Ylihaveri Johanna Äijö Matti KESKUSVAALILAUTAKUNTA Kokouksia 2 TARKASTUSLAUTAKUNTA Kokouksia 7 Kivelä Jani, pj. Heinola-Lehtokorpi Liisa, vpj. Kartaslammi Ville Lassila Mauno Löfman Liisa Oksa Anna-Liisa Saraketo Hanna saakka Lindström Leila alkaen Viitasalo Tapio KAUPUNGINHALLITUS Kokouksia 18 Äijö Matti, pj. Tienari Tapio, I vpj. Hiekka Matti, II vpj. Haavisto Mirjami Hanhikangas Mirja Heikkilä Marjo Heiska Ari Vuorela Sonja saakka Saraketo Hanna alkaen HENKILÖSTÖJAOSTO Kokouksia 7 Haavisto Mirjami, pj. Talonen Esa Salo Aimo Mäkelä Jaana, pj. Mattila Tarja, vpj. Hakala Juhani Kettunen Reetta Mansoniemi Juha

9 Ikaalisten kaupunki TP SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA Kokouksia 9 Ranne Anneli, pj. Talonen Tuula, vpj. Haapaniemi Pauli Hanhikangas Mirja Kartaslammi Maritta Lyytinen Heikki Ojakoski Arto Ronumäki Asko Veijalainen Esko SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTA- KUNNAN JAOSTO Kokouksia 6 Ojakoski Arto, pj. Talonen Tuula, vpj. Ranne Anneli KASVATUS- JA OPETUSLAUTAKUNTA Kokouksia 11 Ylihaveri Johanna, pj. Salonen Jouko, vpj. Bruun Kaisa Hakala Juha-Pekka Jyräkoski Aimo Lammi Tiina Niemi Elisa Salo Kari YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA Kokouksia 1 Kalli Ilmo, pj. Marttila Antti, vpj. Hankala Tapio Hiitelä Oili Kiuru Satu Kiviniemi Briitta Luokkala Jarkko Reunanen Eira-Maija Talonen Esa TEKNINEN LAUTAKUNTA Kokouksia 8 Saarela Juhani, pj. Kaukonen Samuli, vpj. Anetjärvi Ulla-Maija Hämeenaho Eija Jokinen Petri Kauppila Eero Viilo Jaana Viitasalo Maritta TIEJAOSTO Kokouksia 2 Saarela Juhani, pj. Kaukonen Samuli, vpj. Anetjärvi Ulla-Maija KULTTUURI- JA VAPAA-AIKA- LAUTAKUNTA Kokouksia 6 Sarin Sirpa, pj. Mäenpää Åsa, vpj. Ekman Toni Esko Jukka Mattila Jukka Moberg Heli Mäkinen Kaarlo

10 Ikaalisten kaupunki TP VIRANHALTIJAORGANISAATIO OSASTOJAKO / OSASTOJEN PÄÄLLIKÖT Kaupunginjohtaja Hallintopalvelut Kaupunginsihteeri Sosiaali- ja terveyspalvelut Perusturvajohtaja Sivistyspalvelut Sivistysjohtaja Tekniset palvelut Kaupunginrakennusmestari Tilivelvolliset Kaupunginvaltuuston päätöksen mukaan tilivelvollisia kaupunginhallituksen ja lautakuntien/jaostojen lisäksi ovat viranhaltijat, jotka toimivat päävastuualueiden johtajina tai vastuualueiden esimiehinä. Tilivelvollisuus ulottuu myös em. viranhaltijoiden sijaisina esteellisyys- ja estymistilanteissa toimiviin henkilöihin. YLEINEN JA OMAN ALUEEN KEHITYS VÄESTÖNKEHITYS VÄESTÖ TYÖLLISYYS Ikaalisten asukasmäärä oli 736, kun se vuotta aiemmin oli 734. Syntyneiden määrä vuonna 214 oli 69. Ikaalilaisia kuoli 117, joten luonnollinen poistuma oli 48. Vuosi Asukasluku Ikaalisten työttömyysaste oli joulukuun 214 lopussa 14,6 % (v ,6 %). Koko vuoden keskiarvona työttömyysaste 1,6 % oli 2,5 % -yksikköä Pirkanmaan (13,1) ja,7 % -yksikköä koko maan lukuja (11,3) alhaisempi.

11 Ikaalisten kaupunki TP TYÖTTÖMYYS Vuosi Työttömyys-%, vuosikeskiarvo Työttömät vuosikeskiarvo Työvoimamäärä vuosikeskiarvo 212 7, , , Taloudellinen huoltosuhde vuonna 212 oli 1,54 (= työvoiman ulkopuolella tai työttömän olevien määrä yhtä työllistä kohti; tiedot Tilastokeskukselta). TYÖPAIKAT elinkeinojen %-osuudet Alkutuotanto 1, 1,4 1,5 Jalostus 23,6 23, Palvelut 65,2 64,8 64,6 Tuntematon 1,2 1,4 1,1 Työpaikkaomavaraisuus, % 98,2 94,7 96,5 SEUTUYHTEISTYÖ Ikaalinen muodostaa yhdessä Kihniön ja Parkanon kanssa Luoteis-Pirkanmaan seutukunnan. Seudun johtoryhmä koostuu kuntien poliittisista päättäjistä (3/kunta) ja työvaliokunta kuntien virkajohtajista. Yhteistyöhön osallistuu myös Hämeenkyrön kunta (joka kuuluu Tampereen seutukuntaan). Johtoryhmä ei kokoontunut kertomusvuonna, mutta työvaliokunta kokoontui säännöllisesti.

12 Ikaalisten kaupunki TP KAUPUNGIN TOIMINNAN JA TALOUDEN KEHITYS Kertomusvuodesta 214 muodostui taloudellisesti ennakoitua huonompi. Toimintansa lopettaneiden yritysten aiheuttamat työpaikkojen menetykset nostivat työttömyyden huomattavan korkeaksi ja aiheuttivat selkeän kunnallisverotulojen laskun. Kun tavoitellut menosäästöt Sote -palveluissa eivät nekään kaikilta osin toteutuneet eikä tontteja ja muuta omaisuutta saatu myytyä suunnitellusti, jäi tilinpäätös ,57 euroa alijäämäiseksi. Positiivista oli kuitenkin se, että määrärahat henkilöstömenoihin ja erikoissairaanhoitoon riittivät ja palvelutilaus Pirkanmaan sairaanhoitopiiristä jopa alitettiin. Toimintakatteen toteutumisaste oli 11,8 %. mikä ylitti talousarvion 74 t. Vuosikate oli vain,394 milj. = 54 /asukas, kun tarkistetussa talousarviossa vuosikatteeksi ennakoitiin 211 /asukas. Poistojen määrä kohosi uuden poistosuunnitelman ja valmistuneiden investointikohteiden myötä 1,627 milj. euroon. Kaupungin taseessa on kumulatiivista alijäämää ,63 (994 26,6), mikä on 136 /asukas (35 /asukas). Kumulatiivisen alijäämän kattamiseksi on kaupunginvaltuusto hyväksynyt kuntalain 65 :n edellyttämän toimenpideohjelman, jota vuoden 215 talousarviossa päätetyn mukaisesti uudelleen tarkistetaan mennessä, jotta alijäämä saadaan katettua kuntalain säädösten mukaisesti. Toimintatuotot kasvoivat 3,5 %. Määrä ylitti talousarviossa ennakoidun,458 milj. eurolla (= 7,1 %). Tuottojen kasvuun vaikuttivat keskeisimmin myyntituottojen (112 %) ja tuki-/avustustuottojen (132 %) ennakoitua selvästi suurempi kertymä. Omaisuuden myyntivoittotulot jäivät sen sijaan peräti,39 milj. alle arvion. Toimintakulut kasvoivat 3,2 % (4,2 %), käyttöaste oli 12,6 % ja ylittivät budjetoidun 1,198 milj. eurolla (,82 milj. eurolla). Toimintakatteen kasvu oli 3,1 % (6,2 %) ja 1,243 milj. (2,315 milj. ). Talousarvion toteutuminen lautakunnittain ja tulosalueittain vaihteli jälleen suuresti. Sosiaali- ja terveyslautakunnan toimintakate ylittyi huimat 1,478 milj. (käyttöaste 16,5 %). Vastaavasti teknisen lautakunta säästi toimintakatteessa,443 milj. (käyttöaste 85.5 %). Tulosalueilla Terveyspalvelut (-659 t = 14,9 %), Vanhus- ja kotihoitopalvelut (-657 t = 112,3 %), Sosiaali- ja perhepalvelut (-126 t = 13,6 %) ja Hallintopalvelut (-63 t = 17,4 %) kohosivat toimintakatteen ylitykset yli 5 t :n. Merkittäviä, yli 5 t :n säästöjä syntyi sen sijaan Yhdyskuntatekniikka (+35 t = 74,2 %), Tukipalvelut (+162 t = 93,1 %), Varhaiskasvatus (+11 t = 96,5 %), Kiinteistönhoito (+93 t = 94,5 %) ja Vapaa-ajanpalvelut (+54 t = 95, %). Tonttien myynneistä kertyi myyntivoittoa kertomusvuonna vain 36 t (135 t ), mikä alitti 39 t :lla talousarviotavoitteen. Tilinpäätökseen kirjattiin Terveyspalvelut tulosalueelle kuluksi Työterveysliikelaitos Akaasian tilikausien toiminnallinen tappio (191 t ). Hallintopalvelut tulosalueelle puolestaan kirjattiin Sasky koulutus-kuntayhtymän nettovarallisuuden arvon korotuksena saatu 191 t :n tuotto ja Kiinteistönhoito tulosalueelle ylimääräinen metsänmyyntitulo 1 t. Toimintakuluissa määrärahat ylittyivät merkittävästi Palvelujen ostot' (15,5 % = -1,1 milj. ) määrärahan kohdalla. Palvelujen ostoon varatun määrärahan ylitys kohdistui terveyspalveluihin, vanhuspalveluihin ja perhepalveluihin. Myös Avustukset määräraha ylittyi reilusti (112,9 % =,234 milj.. Tähän vaikutti pääosin kotitalouksille maksettujen tulonsiirtojen huomattava kasvu. Merkittävin säästö 95 t syntyi vuokrakuluissa (käyttöaste 89,4 %).

13 Ikaalisten kaupunki TP Kaupungin toimintaorganisaatiossa tapahtui vuonna 214 henkilöstön osalta vain vähäisiä muutoksia. Maaliskuussa virkaan aloitti virassa uusi kasvatusjohtaja. Kulttuurisihteerin virka jätettiin täyttämättä ja tehtävät siirrettiin sivistysjohtajalle. Rahatoimiston osa-aikainen toimistonhoitaja ja kaksi palkanlaskijaa jäivät eläkkeelle. Tilalle perustettiin taloussihteerin virka ja vain toinen palkanlaskijan toimi täytettiin. Valtuusto päätti lokakuussa lakkauttaa lukien Mansoniemen ja Riitialan koulut. Vanhustenhuollon strategia Ikaalisten Illan malli päivitettiin niinikään lokakuussa. PARAS -uudistukseen liittyvän, Hämeenkyrön kunnan kanssa yhteisen, SoTe -yhteistoimintaalueen toiminta ei edelleenkään käynnistynyt. Kaupunki osallistui aktiivisesti SoTe uudistuksen valmisteluun. Kaupungin asukasmäärä kasvoi 2:lla (v ). Asukasluku oli 7 36 (7 34). Kuolleisuus oli edelleen syntyvyyttä suurempi (-48; kuolleita 117 ja syntyneitä 69). Muuttotase oli vuonna 214 reilusti positiivinen. Kuntaan muuttaneita oli 5 (-24) enemmän kuin lähteneitä. Veroprosentit pysyivät ennallaan ja ne olivat: tuloveroprosentti 2,75 % ja kiinteistöveroprosenteista yleinen 1,15 %, vakituisten asuntojen,54 %, muiden asuinrakennusten 1,1 % ja voimalaitosten 2,85 %. Rakentamattomien tonttien osalta vero oli 3, %. Yleishyödyllisille yhdistyksille ei määrätty erillistä veroprosenttia. Menetettyjen työpaikkojen ja kasvaneen työttömyyden seurauksena verotulojen tuotto laski -1,8 %:lla ja se oli 23,919 milj. (24,363 milj. ). Laskua kertyi,444 milj.. Vuotta aiemmin verotulot kasvoivat 8,4 %. Verotulot jäivätkin 1,48 milj. alle talousarvion (+188 t ). Kunnallisveron tuotto laski peräti,796 milj. = -3,8 % (edellisvuonna kasvua 6,9 %) ja oli 19,794 milj. (vuonna 213 tuotto oli 2,59 milj. ). Kertymä talousarvioon nähden oli 94, %. Yhteisöveron tuotto kasvoi 7,58 % ja oli nyt 1,41 milj. (v. 213 tuotto oli 1,34 milj. ). Kertymä talousarvioon nähden oli 17,8 %. Kiinteistöveroa kertyi 2,724 milj. ja kasvua oli 1,3 % (v. 213 tuotto oli 2,469 milj. ). Kertymä talousarvioon nähden oli 14,1 %. Käyttötalouden valtionosuudet kasvoivat edelleen vuonna 214 hyvin. Kertymä oli 17,568 milj. euroa (17,124 milj. ) ja talousarvioon nähden 11,6 %. Kasvu oli,444 milj. = 2,6 % (v. 213 kasvua,77 milj. eli 4,3 %). Henkilöstömenojen kokonaismäärä oli kertomusvuonna 22,755 milj. (v. 213 vastaavasti 21,659 milj. ). Määrärahaa säästyi +,19 milj. euroa (+,18 milj. euroa). Henkilöstömenot kasvoivat 1,96 milj. eurolla = 5,1 % (+ 4,1 %). Kasvuun vaikutti merkittävästi se, että vuoden 213 aikana kaupunki luopui kokonaan ostopalvelulääkäreistä ja avasi lisäksi vanhuspalveluyksikkö Markunkodin ja palvelukoti Nikula toimi koko vuoden aiempaa suurempana. Palkkamenojen kasvu oli 5, % (+ 4,3 %) ja eläkemenojen 3,3 % (+ 3,6 %). Muut henkilöstösivukulut kasvoivat 11,7 % (3,2 %). Henkilöstömäärä oli vuonna 214 yhteensä 616. Lukumäärä sisältää aiemmista vuosista poiketen kaikki työssä olevat tilanteessa Vakituisessa työsuhteessa oli 414 työntekijää ja määräaikaisessa 22. Lisäksi työllistettyjä oli 16 työntekijää. Olennaisin muutos oli määräaikaisten väheneminen 26 työntekijällä (11,5 %) verrattuna tilanteeseen Henkilötyövuosia kertyi 458. Tarkemmat tiedot sisältävä henkilöstöraportti on kokonaisuudessaan uudistettu ja se on tilinpäätöksen erillisenä osiona.

14 Ikaalisten kaupunki TP Uusien vuosia koskevien virka- ja työehtosopimusten osalta toteutettiin myös Ikaalisissa sovitut sopimuskorotukset (2 :n suuruinen yleiskorotus ja palkkahinnoittelumuutokset ). Kaupunki teki kahden työntekijäjärjestön kanssa paikallisen Virka- ja työehtosopimuksen Ikaalisten kaupungin henkilöstön mahdollisuudesta sopia vapaaehtoisesti ylimääräisestä vapaasta vuonna 214. Mahdollisuus yhtyä sopimuksen mukaiseen käytäntöön annettiin kuitenkin koko kaupungin henkilöstölle. Sopimuksen avulla saatiin aikaan vain noin 28 :n säästö palkkamenoissa. Kaupungin toimintatuottojen ja -kulujen suhde vuonna 214 oli 14,4 % (14,4 %). Luku on alle kuntien keskiarvon. Tunnusluku vuosikate/poistot oli vain 24 % (124 %). Kaupungin kokonaisinvestoinnit vuonna 214 olivat selvästi aiempia vuosia vähäisemmät ja bruttomäärältään 2,17 milj. (v. 213 määrä oli 6,148 milj. ). Investointeihin saatiin rahoitusosuuksia,249 milj. (,581 milj. ). Myyntituloja kertyi,43 milj. (,29 milj. ). Myyntitulot ilman myyntivoittoja olivat,7 milj. (,18 milj. ). Kertomusvuoden suurin investointihanke oli vuonna 212 käynnistyneen Nummenrinteen kauppakeskusalueen kunnallisteknisten töiden loppuun rakentaminen (,536 milj. ). Kunnallistekniikassa käytettiin katujen (1,32 milj. ) ja teiden (,131 milj. ), viheralueiden yms. (,74 milj. ) rakentamiseen varoja yhteensä 1,246 milj. (1,324 milj. ). Suurimmat kohteet olivat kauppakeskusalueen kunnallisteknisten töiden rakentamisen lisäksi Karhurannan tie,159 milj. ja Oksjoen tie,65 milj.. Rakennusten peruskorjauksia tehtiin lukuisissa pienkohteissa yhteensä,18 milj. (suurimpana Toivolansaarikodin remonttiin,74 milj. ). Maa-alueita ostettiin,24 milj. :lla (Renoirin maat Kiviniemessä ja Kyynyn alue). Kaupunki hankki kiinteistöyhtiöiden osakkeita,247 milj. :lla (Silkkirivi ja Puolikivi). Irtaimistohankintoihin käytettiin varoja eri hallintokunnissa 149 t (v. 213 käytettiin 435 t ), josta suurimpana SoTe:n atk-ohjelmiin 65 t. Talousarviossa varattujen investointimäärärahoista käyttöaste oli 96,6 %. Investointien tulorahoitusprosentti vuonna 214 oli 21 % (vuotta aiemmin 29 %). Kaupungin velkamäärä kasvoi yhä, mutta maltillisesti. Lainakannan kasvu oli 1,844 milj. ja määrä vuoden lopussa 27,61 milj. (25,997 milj. ). Lainaa asukasta kohti oli vuoden lopussa (3 559 ). Kaupungin lainanhoitokate vuonna 214 oli vain,1 (v. 213 kate oli 3,9). Vanhaa talousarviolainaa lyhennettiin 6,96 milj. (,34 milj. ). Uutta pitkäaikaista lainaa nostettiin 6, milj.. Lisäksi nostettiin lyhytaikaista lainaa 1,7 milj.. Kaupungin lainakannasta vuoden 214 lopussa oli edullista lyhytaikaista kassalainaa 21,6 milj. (vuonna 213 määrä oli 19,9 milj. ). Kaupungin elinkeinoelämän kehittämishankkeisiin välittämän vanhan lainan määrä oli,164 milj. (,18 milj. ). Kauppakeskuksen kiinteistöyhtiö Ikaalisten Portti Oy:lle on lisäksi myönnetty vuonna 212 lainaa 3,5 milj., jota lyhennettiin kertomusvuoden kuluessa,1 milj. :lla. Korkein Hallinto-oikeus on päätöksellään todennut, että lainan myöntäminen ei kuulu kunnan

15 Ikaalisten kaupunki TP toimialaan. Kaupunginhallitus on käynnistänyt neuvottelut lainan takaisinperimiseksi. Välityslainojen osuus oli tilinpäätöksessä yhteensä 488 /asukas (vuotta aiemmin 495 /as.). Rahoituksen nettokulut olivat yhä alhaiset matalan korkotason ja aktiivisen lyhytaikaisen kassalainan käytön johdosta. Rahoitus jäikin tuoton puolelle ja määrä oli 11 t (vuonna 213 nettotuottojen määrä oli 79 t ). Korkokulut olivat alhaiset 13,5 t (vuotta aiemmin 142,9 t ). Kaupungin lainakannan keskikorko oli,46 % (,54 %). Maksuvalmius pysyi koko vuoden kassalainojen aktiivisen käytön myötä kunnossa. Suuria kassavaroja ei kerätty. Varat riittivät vuoden lopussa 4, päivän maksuihin (vuotta aiemmin,9 pv). Kaupungin taseen loppusumma kasvoi ja oli yhteensä 51,257 milj., kun se vuotta aiemmin oli 51,217 milj.. Omavaraisuusaste laski ja oli vuoden lopussa 37,2 % (39,7 %). Suhteellinen velkaantuneisuus heikkeni ja oli 66,1 % (63,8 %). Konsernituloslaskelman mukaan kaupunkikonsernin toimintatuotot olivat 34,841 milj. (28,981 milj. ) ja toimintakulut 73,67 milj. (73,31 milj. ). Toimintakatteeksi muodostui -38,766 milj. (-44,5 milj. ). Konsernin vuosikate oli 2,43 milj. (3,531 milj. ). Poistojen, rahoitustuottojen ja -kulujen sekä muiden tilinpäätöserien jälkeen jäi konsernin alijäämäksi 1,3 milj. (+,566 milj. ). Toimintatuotot olivat 47,3 % (39,7 %) toimintakuluista. Vuosikateprosentti oli 68,9 (119,5 %) ja vuosikate 329 /asukas (484 /asukas). Kaupunkikonsernin investoinnit vuonna 214 nousivat lievästi ja olivat 1,85 milj. (9,157 milj. ). Rahoitusosuuksia investointimenoihin saatiin,249 milj. (,2581 milj. ) ja omaisuuden myyntituloja,122 milj. (,374 milj. ). Konsernin lainakanta kasvoi 1,999 milj. (3,75 milj. ). Investointien tulorahoitusprosentti oli 24,4 (41,2). Konsernin lainanhoitokate oli,4 (1,6) ja kassan riittävyys 15,9 pv (17 pv). Kertomusvuoden lopussa kaupunkikonsernin taseen loppusumma oli milj. (75,847 milj. ). Konsernin lainakanta (= pitkä- ja lyhytaikainen korollinen vieras pääoma) oli 4,698 milj. (38,699 milj. ), mikä tekee asukasta kohti 5 57 (5 298 ). Kaupunki -konsernin omavaraisuusaste oli 3,8% (32,6 %) ja suhteellinen velkaantuneisuus 68,4 % (65,4 %). Konsernin kertyneen alijäämän määrä oli milj. (-,838 milj. ) ja on -277 /as. (-115 /as).

16 Ikaalisten kaupunki TP OLENNAISET MUUTOKSET KAUPUNGIN TOIMINNASSA JA TALOUDESSA Kaupungin hallinto-organisaatioon perustettiin uusi taloussihteerin virka, jossa aloitti maaliskuussa 214 tradenomi Maija Ollila. Toisaalta yksi palkanlaskijan virka ja osa-aikainen rahatoimiston toimistonhoitajan virka jätettiin täyttämättä. Uusi kasvatusjohtaja, KM Kari Tolonen aloitti virassaan myös maaliskuussa. Kulttuurisihteerin toimi jätettiin täyttämättä ja tehtävät siirrettiin sivistysjohtajalle. Terveyskeskuksen apulaisylilääkärin virka muutettiin ylilääkärin viraksi, johon nimettiin LL Riikka Lilja. Samalla lopetettiin osa-aikaisen ylilääkäripalvelun osto Hämeenkyrön kunnalta. Lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisy -hanke käynnistyi kertomusvuonna. Työtä tekemään perustettiin uusi perhetyöntekijän toimi. Kaupungin atk palvelimia uusittiin kertomusvuoden aikana laajasti. Henkilöstöhallintoon hankittiin uusi raportointiohjelma ja taloushallinnon Talgraf raportointiohjelma päivitettiin lisäominaisuuksilla. Merkittävin investointikohde oli Nummenrinteen kauppakeskuksen kunnallistekniikan valmiiksi rakentaminen. Kauppakeskus Komppi avasi ovensa maalikuun 214 lopulla. Keskustan koulun kaikki opetustoiminta siirtyi syyslukukauden 214 alusta lukien väistötiloihin ja koulukiinteistö jäi sisäilmaongelmien vuoksi tyhjilleen. Kaupunginhallitus nimesi uuden koulurakennuksen investointihanketta valmistelemaan rakennustoimikunnan. Tavoitteeksi muodostui saada uusi koulurakennus valmiiksi sen nykyiselle tontille syyslukukauden 217 alusta lukien. Vuonna 213 vahvistettu poistosuunnitelma ja vuoden 213 kuluessa valmistuneet uudet isot kiinteistöt (SoTe keskus ja keskustan päiväkoti) nostivat kaupungin poistojen määrää huomattavasti. Poistot olivat vuonna 213 vielä 1,292 milj. euroa, mutta vuonna 214 jo 1,627 milj. euroa. Investointien määrä laski reilusti. Kun vuonna 213 investoitiin vielä 6,1 milj. eurolla, oli määrä vuonna 214 enää 2,1 milj. euroa.

17 Ikaalisten kaupunki TP KAUPUNGIN HENKILÖSTÖ Kaupungin henkilöstömäärä oli 616 henkeä ( 639 henkeä). Määräaikaisten lukumäärä oli laskenut 226:sta 22 työntekijään. Luvuissa ovat mukana kaikki palkkalistoilla olleet, myös kansalaisopiston tuntiopettajat ym. Henkilötyövuosia kertyi kaikkiaan 458,2. Henkilöstön keski-ikä oli 46,5 (46,6) vuotta. Maksettujen palkkojen kokonaissumma oli 17,33 (16,56) milj.. Vanhuuseläkkeelle jäi 13 (27)henkilöä ja keski-ikä oli 63 (59) vuotta. Sairauspoissaolojen määrä oli (6 44) työpäivää. Työterveyshuollon kustannukset olivat 216 (22) t. Työolobarometrin mukaan henkilöstön työtyytyväisyys parani 11:llä kyselyn 13:sta osa-alueesta. Sisäilmaongelmista johtuvat poissaolot vähenivät loppuvuodesta, kun keskustan koulun kaikki toiminta siirrettiin väistötiloihin. Toimintakertomuksen liitteenä on Ikaalisten kaupungin henkilöstöraportti vuodelta 214.

18 Ikaalisten kaupunki TP ARVIO MERKITTÄVIMMISTÄ RISKEISTÄ JA EPÄVARMUUSTEKIJÖIS- TÄ SEKÄ MUISTA TOIMINNAN KEHITTYMISEEN VAIKUTTAVISTA SEIKOISTA Uhkan kaupungin taloudelle tulevaisuudessa muodostaa aiempien vuosien tapaan julkisen sektorin entisestäänkin heikentyvä rahoitusasema ja paineet ikääntyvälle väestölle tarjottavien palvelujen määrän kasvusta ja kalleudesta. Myös valtiontalouteen kohdistuvat sopeuttamistoimet merkitsevät lähivuosina kuntasektorillekin rahoitusvaikeuksia supistuvien valtionosuuksien myötä. Valtionosuusjärjestelmää uudistettiin jo vuonna 214 ja muutokset tulevat voimaan vaiheittain alkaen. Kuntalain uudistuvat säädökset tiukentavat lisäksi kuntatalouden tasapainovaatimuksia ja esim. Ikaalisissa toimenpiteitä kumulatiivisen alijäämän kattamiseksi. Paineet kuntarakenteen muutokseen myös Ikaalisissa ja lähiympäristössä ovat yhä suuret vaikka keväällä 215 päättyvällä hallitus-/eduskuntakaudella ei merkittäviä uudistuksia saatukaan aikaan. Selvää kuitenkin on, että suuria muutoksia on tulossa niin kuntarakenteen kuin SoTe palveluiden järjestämiseen. Lisäksi lykkääntyneet uudistukset tullevat koskettamaan toisen asteen koulutusta ja vapaata sivistystyötä. Ns. PARAS -lainsäädännön mukainen sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistoiminta-alue on Ikaalisissa ja osassa lähiympäristöä yhä muodostamatta ja jääneekin muodostumatta. Lainsäädännön määräykset ovat kuitenkin voimassa tällä tietoa vuoden 216 loppuun saakka. Ikaalisten kuten yleensäkin kuntien taloudelliset mahdollisuudet vastata kasvavaan palvelukysyntään ovat kovilla. Merkittävimmän tulolähteen, verotulojen tuoton kehitys on aina vaikeasti ennustettavissa, koska vaihtelut niin tuloveron kuin yhteisöveronkin tuotossa ovat viime vuosina olleet suuret. Erityisesti heikentynyt työllisyystilanne ja lopetettujen tuotantolaitosten myötä kadonneet työpaikat ovat heikentäneet kaupungin verotulopohjaa rajusti. Kaupungin korkea ja jatkossa vielä keskustan koulun uudisrakentamisen myötä mitä ilmeisimmin kasvava lainakanta ja siitä seuraavat kohoavat rahoituskulut muodostavat merkittävän riskin talouden vakaudelle tulevina vuosina. Erityisenä uhkana on mahdollisesti kohoava korkotaso. Kuntotutkimusten avulla on selvitettävä kaupungin kiinteistöjen korjausinvestointien tarve. Korjausvelka on jatkossakin ilmeisen suuri. Ongelman aiheuttaa uusien korjausinvestointien rahoitus kaupungin velkamäärän ollessa jo nyt huomattavan korkea. Mahdollisesti tarpeettomista kiinteistöistä tuleekin luopua ja hankkia sitä kautta varoja korjausinvestointeihin. Työpaikkakehitys Ikaalisissa on viime aikoina ollut negatiivinen niin teollisuudessa kuin koulutuksessa. Erityinen huomio tulee kiinnittää paikkakunnan elinvoimaa lisääviin toimiin. Valtuuston vahvistaman elinkeino-ohjelman toteutusta tulee vauhdittaa. Toimissa vaaditaan suurta yksituumaisuutta, jotta uusia hankkeita saadaan liikkeelle. Uusien työpaikkojen myötä paikkakunnan toimeliaisuus ja väestömäärä on mahdollista saada kasvuun ja sitä kautta vankistaa kaupungin taloutta ja toimintaedellytyksiä. Kaupungin talouden uudelleen kasvanut alijäämä tulee saada katettua taloussuunnittelukauden kuluessa. Tämän vuoksi alijäämän kattamiseksi laadittu toimenpideohjelma tulee uudistaa. Verotuksen kiristämiseen ei lähivuosina ole edellytyksiä. Kaupungin yleinen vakuutusturva on ajan tasalla ja vastuuvakuutus kattaa omavastuun jälkeen aineellisten vahinkojen lisäksi myös mahdollisen toimintojen keskeytymisen.

19 Ikaalisten kaupunki TP YMPÄRISTÖTEKIJÄT Ikaalisten kaupungin taloudelliseen tulokseen tai asemaan tai toiminnan kehitykseen olennaisesti negatiivisesti vaikuttavia ympäristökysymyksiä ei ole todettu. Haja-asutusalueen jätevesihuollon kehittämishankkeiden vauhdittamiseksi on laadittu koko pitäjää koskeva yleissuunnitelma ja toteutettu yhteistyössä kaupungin, Ikaalisten Vesi Oy:n ja Vatulan jätevesiosuuskunnan kanssa Vatulan jätevesiverkoston rakentaminen runkolinjoineen osittain kaupungin rahoittamana. Tevaniemen jäteveden puhdistamo on uusittu vuonna 211 ja keskustan puhdistamoa saneerattu vuonna 213 ja sille saatu uusi ympäristölupa. Kaupungilla on valmius osallistua toteuttamiskelpoisiin viemäröintihankkeisiin keskustaajaman ulkopuolella valmisteilla olevien periaatteiden mukaisesti. SELONTEKO KAUPUNGIN SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ Kaupunginhallitus on hyväksynyt (254 ) noudatettavaksi sisäisen valvonnan ohjeen. Ohjeen mukaan sisäinen valvonta jakaantuu kolmeen osaan; sisäinen tarkkailu, seuranta ja sisäinen tarkastus. Tammikuussa 215 on valtuusto hyväksynyt Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Ikaalisten kaupungissa asiakirjan. Sisäinen tarkkailu on jatkuvaa toimintaan liittyvien työvaiheiden tai erillisten toimenpiteiden ja varojen käytön valvontaa, jota suoritetaan ilman erillisiä valvontaelimiä. Sisäisen tarkkailun tarkoituksena on varmistaa, että tehtävät hoidetaan oikeaan aikaan, tarkoituksenmukaisella ja hyväksytyllä tavalla, ja että tehtävien hoitaminen tapahtuu niihin osoitettujen voimavarojen puitteissa. Sisäinen tarkkailu on luonnollinen osa palvelujen järjestämistä ja muuta toimintaa. Se on rationaalista toimintaa suunnittelun, päätöksenteon, toimeenpanon ja valvonnan muodostamassa toimintaketjussa. Sisäinen tarkkailu kuuluu ennen kaikkea johtovastuussa olevien viranhaltijoiden tehtäviin. Seuranta on kunnallishallinnossa luottamushenkilöille kuuluva osa sisäistä valvontaa. Seurannan keskeisiä tehtäviä ovat raportointivelvoitteiden antaminen, raportoinnin toteuttamisen valvonta sekä tehtyjen päätösten ja raporteissa kuvattujen tulosten vertailu ja arviointi. Sisäinen tarkastus on sisäisen valvonnan näkyvin osa-alue. Se on aktiivista, systemaattista ja julkista toimintaa, joka tehdään toimivan johdon johdolla. Sisäinen tarkastus on tarkastustarkoituksessa tehtyä valvontaa, jonka kohde tietää olevansa arvioitavana. Sisäisen valvonnan järjestämisestä vastaavat koko kaupungin ja kaupunkikonsernin osalta kaupunginhallitus ja kaupunginjohtaja. Järjestämisvastuuseen kuuluvat sisäisen valvonnan ohjeistaminen, valvonnan painopistealueiden määrittely sekä sisäisen valvonnan toimivuuden seuranta. Sama velvoite on lautakunnilla omalla toimialallaan. Toiminnan ohjausjärjestelmän tehtävänä on luoda puitteet sisäisen valvonnan järjestämiselle. Ohjausjärjestelmän muodostavat; johtaminen, suunnittelu ja seuranta, organisaatiorakenteet, säännöt ja hallinto. Toiminnan sisäisessä valvonnassa korostetaan riskien tunnistamista. Toiminnassa esiintyvät vaaratekijät kartoitetaan, nimetään ja luetteloidaan. Riskien hallitsemiseksi määritellään keinot. Riskit

20 Ikaalisten kaupunki TP jaetaan neljään eri luokkaan; rahoitusriskit, henkilöstöriskit, informaatiotoiminnan riskit ja omaisuuden vahinkoriskit. Sisäisen tarkastuksen ohjaamisesta, kehittämisestä ja valvomisesta vastaa kaupungin johtoryhmä kaupunginjohtajan johdolla. Johtoryhmän tehtävänä on vuosittain laatia suunnitelma tarkastuskohteista ja tarkastuksen toteuttajista sekä käsitellä sisäisen tarkastuksen raportit. Raportissa tehdään lyhyesti selkoa suoritetuista tarkastustoimenpiteistä, keskeisistä havainnoista, ja siitä mitä havaintojen johdosta on jo tehty ja mitä tullaan tekemään. Tarkastusraportit tulee saattaa kaupunginhallitukselle tiedoksi. Vuonna 214 on suunnitelma ja tarkastusraportti laadittu ja käsitelty ne asianmukaisesti osavuosikatsausten yhteydessä. Riskienhallinnan järjestämisen tehostamiseksi on kaupungille tehty vakuutusyhtiön asiantuntijoiden avustuksella riskienhallinnan laatuarvio. Yhteenvetona todettiin, että kaupungin vahinkoriskien hallinta oli hyvällä tasolla (laatuarvioprosentti oli 87, kun toimialalla tehtyjen arviointien keskiarvo oli 79 %). Eniten kehitettävää todettiin olevan riskienhallinnan johtamisessa ja organisoinnissa. Kehittämistarpeita nähtiin olevan myös IT -riskien kohdalla. Kaupungin johtoryhmässä on laatuarvion tekemisen jälkeen käsitelty ja ohjeistettu riskienhallintaa. Tämän jälkeen tehtiinkin asiantuntijayrityksen johdolla avainhenkilöille kohdistettu Turvallisuuden nykytila-analyysi, jonka loppuraportin pohjalta päätettiin panostaa tietoturvan kehittämiseen. Kaupunki on toteuttanut esimiehille kohdennetun tietoturvallisuuden peruskurssi verkkokoulutuksena loppukokeineen kahtena eri kertana. Hallitus hyväksyi kaupungille (37 ) Tietoturvallisuuspolitiikka -ohjeen. Tietoturvallisuuspolitiikka -ohje, joka on oleellinen osa kaupungin riskienhallintapolitiikka -ohjelmaa. Vuonna 28 on laadittu käyttäjille tarkoitettu tietoturvaohje ja käyttö-oikeuslomake, jolla esimiehet hyväksyvät alaisilleen pääsyn kaupungin eri tietojärjestelmiin / ohjelmiin. Kaupunginhallitus hyväksyi v. 21 Ikaalisten kaupungin riskienhallintapolitiikka - ohjelman. Vuonna 212 otettiin käyttöön uusi tulostuspolitiikka -ohje. Sopimusehtojen noudattaminen ja vanhentumisaikojen seuranta Ikaalisten kaupungilla on vastuutettu toimialoittain osastopäälliköille tai näiden nimeämille henkilöille. Olennaisia puutteita ei ole ilmennyt. Sisäinen tarkastus on kertomusvuonna toteutettu osana päivittäistä johtamisjärjestelmää. Työtä koordinoitiin osana johtoryhmän työskentelyä. Merkittäviä epäkohtia ei vuonna 214 ole noussut esiin.