Olen dokumentaristi, mikä ei tarkoita sitä, että minulla olisi objektiivista tietoa, yhtään mistään.
|
|
- Sinikka Lahtinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Vanhuuden lähteillä luomuvanhuus hakusessa , Petteri Saario Olen dokumentaristi, mikä ei tarkoita sitä, että minulla olisi objektiivista tietoa, yhtään mistään. Objektiivinen tieto on ihmisten ulottumattomissa. Aina kun tietoon tartumme, saastutamme sen omilla kokemuksillamme ja maailmankuvallamme. Voin tehdä täällä puhuneelle Alf Rehnille kymmenen kysymystä ja valita vastauksista sen, mikä minulle sopii tai mikä istuu parhaimmin kulloiseenkin mediaan tai omaan maailmankuvaani. Voin jättää oleellisen kysymättä tai kysyä merkityksetöntä. Voin nostaa trivian suureksi ja antaa mahtavan pysyä piilossa. Voin valita haastateltavakseni professori Rehnin tai haastatella hänen sijastaan Tuomas Enbuskea tai Vappu Taipaletta. Objektiivisuus ei yksinkertaisesti ole mahdollista, minkä vuoksi en suostu piiloutumaan sen taa. Olen avoimen - ja ehkä jonkun mielestä hävyttömänkin subjektiivinen. Myös tänään täällä. Minua vaivaa aika tavalla se, miten vanhuutta mediassa käsitellään. Enkä tarkoita vain sitä, miten muut - kuten päättäjät, virkamiehet, tutkijat tai vanhustyötä tekevät - vanhuksiin julkisuuden perusteella suhtautuvat, vaan myös se, miten vanhukset itse itseään, toiveitaan ja tekemisiään tiedotusvälineissä kuvailevat. Syy ei tietenkään ole vain vanhusten, vaan myös heitä omien subjektiivisten lasiensa läpi tulkitsevien toimittajien, kuvaajien ja dokumentaristien. Vanhuus on yhdenmukaistettu, sisällöllisesti polarisoitu: latistettu ja ajallisesti typistetty, vaikka se voi olla neljä vuosikymmentä kestävä, useita toisistaan poikkeavia elämänvaiheita sisältävä ajanjakso. Kuusikymppinen on yhtä kaukana satavuotiaasta kuin kaksikymppinen kuusikymppisestä. Todellisuudessa vanhat ovat kaikista ikäryhmistä se värikkäin porukka, johon kuuluvien tavat ja tarpeet, luonne ja ulkoinen olemus poikkeavat enemmän toisistaan kuin mihinkään muuhun ikäryhmään kuuluvien. On myös hyvä kysyä, miten relevantti asia ikä ylipäätänsä on identiteetin määrittelijänä. Oman kokemukseni perusteella ihmisten eroavaisuuksia selittävät useimmiten paljon enemmän muut asiat kuin ikä. Kaikenikäisissä on vastuunkantajia ja vapaamatkustajia, egoisteja ja ekoisteja. Muutama sananen sanoista, niiden merkityksistä, tulkinnoista ja vaikutuksesta käsityksiimme ympäröivästä maailmasta.
2 Otetaan esimerkiksi sana "vanhus". Foneettisesti se on kaunis ja kuvaava sana, mutta koska sille on annettu usein kärsimykseen kallellaan olevia ja ihmisarvoa vähätteleviä merkityksiä, sitä vältellään ja sille etsitään kiertoilmaisuja. Täälläkin puhutaan senioreista. Vanhuutta pelätään ja vierastetaan, sitä demonisoidaan ja romantisoidaan, samalla tavalla kuin kuolemaa, jolle sillekin on löydetty runsaasti kiertoilmaisuja: yksi poistui joukostamme, toinen siirtyi tuonilmaisiin, kolmas nukkui pois, neljäs menehtyi... Olen ehkä tiukkapipoinen sanapoliisi, mutta minun mielestäni "seniori" on ärsyttävä lainasana. Sen käyttö kuvastaa hyvin sitä, että jopa vanhustyön ammattilaiset ja vanhusten edunvalvojat näkevät usein vanhuuden ja vanhat ihmiset jotenkin kummallisina erityistapauksina: milloin puolustuskyvyttöminä ja hauraina, milloin minäkin; joka tapauksessa objekteina, toiminnan kohteina. Vanhuksia pitää hoitaa, heille pitää tarjota hoivaa ja virikkeitä, heitä pitää aktivoida ja arvostaa... Totta kai. ilman muuta. Mutta tällaiseen ajatteluun sisältyy sudenkuoppia. Uskallan väittää, että iän korostaminen tarpeidemme ja vastuidemme määrittelyssä - identiteetin perustana, on ehkä tärkein syy siihen, että vanhuksilla ei koeta olevan samaa ihmisarvoa kuin niin sanotusti tuottavaa työtä tekevillä veronmaksajilla. Vanhuus ei ole oire eikä kohde, sen paremmin kuin nuoruus, raskaus tai murrosikä, vaan yhtä luonnollinen asia ja osa elämää kuin huussissa käynti. Olemme kadottaneet kyvyn suhtautua vanhenemiseen ja vanhuuteen luontevasti, luonnollisesti. Se on kohtalokasta maassa ja maanosassa, jossa vanhojen ihmisten määrä kasvaa suhteellisesti eniten maailmassa. Minä peräänkuulutan luomuvanhuutta. En ole vanhuuden mestari, tuskin kisällikään, ja kuten huomaan: ei näköjään suurin osa täällä olevistakaan. Ensimmäisessä Proud Age -seminaarissa oli ehkä satakunta osallistujaa, joukosta bongasin yhden oikean vanhuksen, Aira Samulinin. Niinhän siinä usein käy: haluamme auttaa vanhuksia ja edistää arvokasta vanhuutta, mutta osaammeko aidosti kuunnella vanhuksia itseään? Haluavatko he olla ensisijaisesti vanhustyön kohteita, vai itsenäisiä ja täysivaltaisia kansalaisia, jotka haluavat itse päättää omasta elämästään? Me tiedämme, että vanhusten suhteellinen osuus kasvaa. Parinkymmenen vuoden päästä lähes joka kolmas suomalainen on yli 65-vuotias; minulle riittää leikkikavereita virikekerhoihin. Tiedämme myös, että Suomessa väestö ikääntyy maailmanennätysvauhtia. Me tiedämme, että vanhustenhuolto ei toimi niin hyvin kuin sen pitäisi. Tiedämme, että
3 monissa laitoksissa hoitohenkilökuntaa on liian vähän, ja että inhimillistä läheisyyttä korvataan lääkkeillä, persoonallista kosketusta kalsealla rutiinilla. Me tiedämme, että liian monet vanhukset kokevat yksinäisyyttä ja tarvitsevat monenlaisia hoivapalveluja ja virikkeitä. Mutta mitä edellä mainittu ongelmakeskeinen lähestymiskulma todella kertoo vanhuuden ja vanhenemisen luonnosta ja vanhoista ihmisistä? Ehkä ei paljoakaan. Mutta se muovaa maailmankuvaamme, käsitystämme vanhoista ja vanhuudesta - ja samalla myös itsestämme ja vanhenemisestamme. Emme ehkä ole vanhuuden asiantuntijoita, mutta vanhenemisen enemmän tai vähemmän traumaattisia kokijoita olemme kaikki tyynni. Kokemusta voisi helpottaa, jos julkinen kuva vanhuudesta olisi vähemmän ongelmakeskeinen. Dokumentintekijänä uskallan väittää, että suhtautumisessamme vanhuuteen on ennen kaikkea kysymys siitä, mihin katseemme tarkennamme. Halutessamme voimme nähdä vanhuuden upeana, kiinnostavana, innostavana ja ennen muuta antoisana elämänvaiheena. "Ihminen alkaa elää vasta kun ymmärtää kuolevansa." Buddhaa ei turhaan pidetä viisaana. Woody Allen taas kysyi eräässä elokuvassaan, että mitä järkeä on elää, kun kumminkin kuolee. YK:n vanhenemisohjelman vetäjä Aleksandre Sidorenko valitti taannoin Suomessa käydessään, että teollisuusmaiden ihmiset pelkäävät hysteerisesti vanhenemista, hän itsekin pelkää. Pelot johtuvat stereotypioista, vakiintuneista tavoista käsitellä vanhenemista julkisuudessa. Sidorenkon mukaan mediassa on harvoin mitään myönteistä ikääntymisestä tai vanhuudesta. Vanhuus nähdään ongelmana ja taakkana, joka romahduttaa yhteiskunnan. Ajattelutapa vaikuttaa myös nuoriin; pitkäjänteisen elämäntavan sijasta haetaan pikavoittoja, niin ihmissuhteissa kuin työelämässä ja kaikenlaisten elämysten metsästämisessä. Ehkä pelot ovat selitys sille, että julkisuudelle on tehty onnistunut ja tehokas nuorennusleikkaus. Median näkökulmasta minäkin olen ikäloppu. Aleksandre Sidorenko sanoo, että suurin syntipukki vanhuskammoon on kuolemanpelko. Kuolema on korjattu pois. Mutta mitä kuolema on? Mitä kuolemassa kuolee vai kuoleeko mitään? Olen tehnyt luontodokumentteja ja ihmisen ja luonnon suhteesta kertovia dokumentteja, ja voin sanoa, että luonnon näkökulmasta tarkasteltuna ihminen - kuten kaikki muukin elollinen - syntyy ja
4 kuolee elämänsä aikana monta kertaa solujen uudistuessa. Luonnossa kuolema on elämän polttoainetta. Biologista kuolemaa ei yksinkertaisesti ole, on vain kulttuurinen ja hengellinen kuolema. Niissäkin kuolema kuuluu elämään; se tekee ihmisille omasta elämästä mysteerin. On tarve käsittää käsittämätön, kuten Minä kuolevainen -näyttelyn kokoamiseen tänne Turkuun aikanaan osallistunut Sirkku Pihlman osuvasti totesi. Olen 50-vuotias dokumenttielokuvan käsityöläinen, joka omien traumojensa, havaintojensa ja kokemustensa takia haluaa osallistua vanhuudesta käytävään julkiseen keskusteluun. Olen käsikirjoittamassa Vanhuuden lähteillä -dokumenttielokuvaa, joka toivottavasti valmistuu ennen kuin itse vaivun vanhuuden tuskan, hoivan ja virikkeiden täyttämään maailmaan. Kaikkien dokumenttieni tekeminen vie hyvän tovin, yleensä vähintään kolmesta viiteen vuoteen, joten ehkä tämä näkee päivänvalon joskus vuonna Moni on silloin kuollut. En kuitenkaan malta olla mainostamatta, että uudenvuodenpäivänä Teemalta tulee ohjaamani dokumentti Sven Quijote. Se kertoo talonpoikaiskulttuurin eloonjäämiskamppailusta Gotlannissa. Yksi päähenkilöistä on reippaasti 80-vuoden paremmalla puolen oleva Hilding Sigsarve. Hän asuu vaimonsa kanssa kolmen sukupolven maatilalla Etelä-Gotlannissa, neuvoo tarvittaessa tilan isäntää - omaa poikaansa - entisöi paikallista kirkkoa ja kalastaa armottomasti. Hilding, joka menehtyi, nukkui pois, siirtyi tuonilmaisiin, pari kuukautta sitten, sanoo dokumentissa viettävänsä elämänsä parasta aikaa. Vaimonsa on päinvastaisella kannalla: hän puhuu hieman surumielisenä ja alistuneena, kokien, ettei kukaan enää tarvitse häntä. Huomasitteko, että kuvailin äsken Sven Quijote -dokumentin Hildingiä sanomalla että hän on 80-vuoden paremmalla puolella? Suomen kieleen on vuosisatojen saatossa juurtunut viisaita kielikuvia, ajalta, jolloin kokemus oli arvokasta, elämän ja kuoleman kysymys. Toivottavasti viisaat kielikuvat säilyvät vastaisuudessakin. Olisihan se ollut kauheaa, jos minäkin olisin hiljattain siirtynyt 50 vuoden huonommalle puolelle. En aio tehdä dokumentissani, enkä täällä tänään, analyysiä vanhenemisesta enkä ylipäätänsä yhtään mistään. Heittelen ajatuksia vapaasti vasemmalta ja oikealta, täysin vastuuttomasti, tietäen, että joku tykkää ja toinen inhoaa. Sähköisen median olemusta arvioitaessa on hyvä pitää mielessä, että televisio tai elokuva on lähes onneton väline tiedon välittämiseen, mutta aivan ensiluokkainen väylä kiinnostuksen herättämiseen. Vaikuttamisen anatomiassa ei olekaan niin tärkeää se, mitä joku sanoo, vaan kuka sanoo ja miten hän asiansa sanoo. Huomattavasti kiinnostavampaa ja uskottavampaa on kuulla ihmistä, joka puhuu niin sanotulla perstuntumalla, kokemuksen rintaäänellä, vaikka hän olisi kuinka paha änkyttäjä tahansa, kuin sujuvasanaista "asiantuntijaa", jolla ei ole aiheesta omakohtaista kokemusta.
5 Throug the heart to to brain toimii elokuvassa ja televisiossa huomattavasti paremmin kuin throug the brain to the heart. Siksi nyt, kun etsin päähenkilöitä ja valitsen kohtauksia dokumenttielokuvaani, tarvitsen juurevia vanhoja ihmisiä, jotka tekemällä ilmaisevat väkevästi itseään. En kuitenkaan etsi teräsvaareja ja -muoreja tai tervaskantoja, jotka satavuotiaina juoksevat maratoneja, vaan aivan tavallisia iästään ylpeitä vanhuksia, jotka ovat mielellään sen verran rohkeita, että uskaltavat esiintyä dokumentissani myös ilman vaatteita. Miksikö? Siksi, että haluan kuvata vanhuuden estetiikkaa, kauniisti, koko elämän kokemusten kartta kehoon tatuoituneena. Vanhan ihon topografiassa valo leikittelee kauniimmin kuin pinkeällä nuorella hipiällä. Onnellisuutta on tutkittu aika tavalla. Tutkimusten mukaan me suomalaiset kuulumme maailman onnellisimpien kansojen joukkoon. (Toiset tutkimukset tosin kertovat, että maissa, joissa ihmiset kokevat itsensä onnellisimmiksi, tehdään myös eniten itsemurhia.) Olen alkanut pohtia kokemuksen merkitystä onnellisuuden ja hyvän elämän tunteen synnyttäjänä ja ylläpitäjänä. Jospa onkin niin, että ihminen, joka tuntee välittävänsä hyödyllistä kokemusta ympäristöönsä, on lähtökohtaisesti onnellinen? Myös ilman sen suurempia mainetekoja, vaikka vain vanhuksena vuodeosastolla maatessaan? Isäni kuoli viime vuonna maattuaan sitä ennen vuoden letkuissa, pystymättä liikkumaan, puhumaan tai syömään. Loppuun asti hän kuitenkin säilytti arvokkuutensa ja elämäntahtonsa. Luulen, että hän koki oman harvinaisen sairautensa tuoman kokemuksen olevan avuksi muille. Vallitsevan ihanteen mukaan kauneus yhdistetään nuoruuteen ja seksikkyyteen. Seksikkäiden nuorten naisten ja miesten vyöry on jotain sellaista, että sen edessä typertyy, lähes halvaantuu. Dokumentaristin - etenkin luontodokumentaristin - kameran läpi katsottuna maailma voi näyttää perin toisenlaiselta. Nuori onkin aika mitäänsanomaton ja tylsä, mutta vanha kaunis. Vanha ihminen on samalla tavalla kaunis ja kiinnostava kuin vanha metsä: paljon enemmän elämää täynnä kuin nuori taimikko. Mutta mehän emme sitä huomaa, vaan kaadamme vanhat metsät ja kärräämme kauniit vanhat ihmiset piiloon julkisuudesta. Tai noh, saavat he julkisesti näyttäytyä, kunhan näyttävät nuorekkailta. Anti age on real cage: häkki, johon joutunut on hukassa, vääjäämättömästi häviämään tuomitussa taistelussa. Ainoat, jotka tässä sodassa voittavat, ovat anti age - tuotteiden valmistajat, myyjät ja plastiikkakirurgit.
6 On jossain määrin hämmentävää, että monet vanhat eivät itse huomaa, miten koomiselta heidän ikääntymistä vastaan käymänsä kamppailu usein näyttää. Olen havainnut, että anti age -ajattelu on levinnyt valtamediasta myös vanhoille suunnattuihin julkaisuihin. Yhä harvemmiksi käyvät ne vanhat ihmiset, jotka haluavat näyttää juuri sen ikäisiltä kuin ovat, ylpeästi ja rinta rottingilla. Sitä paitsi vanhuus on myös seksikästä. Oma isoäitini, joka kuoli 95-vuotiaana, oli todellinen vilkkusilmä, samoin 83-vuotiaana kuollut isäni isä. Toivottavasti olen perinyt edes pienen osan tuosta hurmaavasta kevytkenkäisyydestä. Olen pohtinut, missä määrin käsityksemme kauneudesta vaikuttaa sosiaalisen reviirimme muotoutumiseen. Sekoittuvatko eri-ikäiset ihmiset muualla paremmin kuin meillä Suomessa? Tai onko esimerkiksi sokeiden keskuudessa ystäväpiiri ikärakenteeltaan näkeviä heterogeenisempi siis rikkaampi? Haluan vielä sanoa muutaman sanasen lisää lempiaiheestani: kokemuksesta - ja omista kokemuksistani - sen kohdatessani. Olen kuvannut eri puolilla maailmaa: Afrikassa, Aasiassa, Etelä-Amerikassa, Venäjän syrjäseuduilla - hyvin erilaisissa kulttuureissa - ainakin noin näennäisesti. Olen tehnyt seuraavan havainnon: Mitä lähempänä luontoa ihmiset elävät, sitä enemmän he arvostavat kokemusta, siis ikää. Mitä useamman metson kiiman, muikunkudun tai kuivuuden ihminen on kokenut, sitä arvokkaampi hän yhteisölleen on. Siksi Afrikassa saatetaan surra kuukausia vanhusta, joka on kuollut ja vienyt mukanaan kultaakin arvokkaampaa kokemusta ja näkemystä. Surijoita saattaa tulla satojen kilometrien takaa surujuhlaan osallistumaan. Lapsen kuolema sen sijaan on monissa paikoissa tuiki arkipäiväistä: sitä surraan lähipiirissä, harvemmin yhteisön voimin. Näin myös Suomessa ennen. Nykyisin vanhusten kuolemaa ei meillä - ellei kyse ole todella merkittävästä henkilöstä - noteerata juuri lainkaan. Sen sijaan lapsen kuolema on aina suuria tunteita herättävä tapahtuma, josta revitään näyttäviä otsikoita. Kerroin puhuvani vastuuttomasti, niitä näitä. Olin tosissani. Mutta se oli aasinsilta myös seuraavaan teemaan, jota aion käsitellä dokumentissani: vastuuseemme ihmisyhteisön jäseninä ja elonkehän asukkaina. On sietämätöntä, että vastuuta kannetaan tai ollaan kantamatta iän perusteella. Jokaisella, ihan jokaisella, ikään riippumatta, on vastuu lähimmäisistä ja luonnosta - ja tulevaisuudesta. Hyvä, jos osaamme olla läsnä - jos emme muuten niin joogan avulla - mutta hyvät ystävät: ei tämän hetken suurin ongelma ole se, että emme kykene elämään hetkessä, vaan juuri
7 päinvastoin: elämme hetkessä kuin viimeistä päivää, ymmärtämättä, että ihmisenä olemiseen kuluu huomenlahjana vastuu huomisesta, vastuu ottaa oppia menneestä ja ymmärtää, että kaikella mitä teemme, on seurauksia. Tämän hetken ongelmat ovat mitä suurimmassa määrin, olkoot kyse luonnosta, eriarvoisuuden lisääntymisestä, talouden rakenteiden horjumisesta, vähemmistöjen sortamisesta, ikärasismia... entisten sukupolvien synnyttämiä. Vanhusten kohteluunkin, olkoon se millaista tahansa, suurimpia syyllisiä ovat ne, jotka ovat nykyisen yhteiskunnan rakenteet ja toimintatavat luoneet, niitä tukeneet ja vahvistaneet: siis nykyiset ikäihmiset, jotka ovat tietämättömyyttään tai tieten tahtoen tehneet aikanaan huonoja päätöksiä, joiden hedelmiä nyt korjaamme. Siellä ajatellaan: että nyt tuokin alkaa syyllistää vanhuksia. Syyllistänkö? Kyllä. Provosoinko? Kyllä. Siksi, että vastuun kantaminen ei pääty johonkin tiettyyn ikään. Myös ja ennen muuta vanhuksilla on vastuu itsestään ja muista. Heillä on monin verroin enemmän arvokasta kokemusta kuin meillä nuoremmilla, se pitää saada yhteiskunnan käyttöön, emme me näistä ongelmista muuten selviä. On vaikeaa olla täysivaltainen, jos itse typistää itsensä. Palataanpa dokumenttielokuvaan Vanhuuden lähteillä. Millainen siitä tulee? En tiedä. Elämä yllättää, aina. Se yllätti, kun aina terve isäni sairastui vakavasti juuri eläkkeelle päästyään ja kuoli pois. No, onneksi osa isän kokemuksista elää minussa, lapsissani ja kaikissa tapaamissani. Kokemus on ikuista, se ei kuole kuolemassakaan. Siksi sen välittäminen on niin tärkeää. En tiedä, millainen dokumentistani tulee. Mutta sen tiedän miten se luultavasti alkaa. Kuvaan vanhaa metsää, pökkelöineen, liekopuineen. Vanha metsä on kaunis. Se ylläpitää rikasta elämää: uhanalaisista lajeistamme lähes puolet elää vanhoissa metsissä. Vanhassa metsässä elämän ja kuoleman luonne - luonto - näyttäytyy aidoimmillaan. Metsän arvokkain puu on kuoleva puu, koska kuoleva puu ylläpitää rikasta elämää. Toivon saavani kuvata arvokasta kokemusta ja tallentaa sen tuomaa näkemystä aitojen vanhusten välittäminä. Toivon löytäväni polkuja hyvään omaan vanhuuteen...vaikka luulenkin, ettei se poikkea millään tavalla hyvästä elämästä ylipäätänsä. Toivon saavani dokumentoiduksi ennakkoluulottomuutta, suvaitsevaisuutta, virkeitä ja
8 klenkkoja ihmisiä, luovia ratkaisuja, joiden avulla vanheneminen ja vanhuus näyttäytyvät luonnollisina ja hyvinä asioina. Joskus nuorena kirjoitin mummoani ajatellen, että kurtut eivät elämää kutista. Olen yhä, pikku hiljaa itsekin rypistyessäni, samaa mieltä. Koska Vanhuuden lähteillä -dokumenttini alaotsikkona on löytöretki onnelliseen vanhuuteen, toivon saavani hyviä vinkkejä. Tässä vaiheessa matkaani olen aika väkevästi siinä uskossa, että tärkein yksittäinen asia hyvän vanhuuden kokemisessa on riittävän vahva tunne siitä, että on aidosti tarpeellinen. Toistan vielä sen, jonka hetki sitten sanoin: Jospa onkin niin, että ihminen, joka tuntee välittävänsä hyödyllistä kokemusta ympäristöönsä, on lähtökohtaisesti onnellinen? Myös ilman sen suurempia mainetekoja, vaikka vain vanhuksena vuodeosastolla maatessaan?
Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.
1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA
LisätiedotSUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.
SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT
LisätiedotMitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)
14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä
LisätiedotSaa mitä haluat -valmennus
Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen
LisätiedotTervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.
Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi
LisätiedotPerustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.
Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.
LisätiedotMitkä alla olevista asioista pitävät paikkansa sinun kohdallasi? Katso lista rauhassa läpi ja rastita ne kohdat, jotka vastaavat sinun ajatuksiasi.
SYYT ELÄÄ Tehtävän tarkoituksena on kartoittaa ja vahvistaa niitä syitä, joiden vuoksi nuori tahtoo elää. Samalla sen avulla voidaan arvioida hyvin monipuolisesti nuoren elämäntilannetta ja kokemusmaailmaa.
LisätiedotMoniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset
Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu
LisätiedotKuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET
Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada
LisätiedotMitä sinulle tulee mieleen sanasta ARMOLLISUUS? Armollinen monikkovanhemmuus Taru Hallikainen
Mitä sinulle tulee mieleen sanasta ARMOLLISUUS? Armollinen monikkovanhemmuus 3.5.2017 Taru Hallikainen ARMOLLINEN VANHEMMUUS OLEN RIITTÄVÄN HYVÄ OLEN RAJALLINEN OLEN EPÄTÄYDELLINEN VOIN OTTAA APUA VASTAAN
LisätiedotEloisan iän salaisuudet. Vappu Taipale Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton puheenjohtaja Eloisa Ikä- seminaari Helsinki 10.10.2012
Eloisan iän salaisuudet 10.10.2012 Eloisan iän salaisuudet Vappu Taipale Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton puheenjohtaja Eloisa Ikä- seminaari Helsinki 10.10.2012 Me olemme nyt muodissa! Vanhat ihmiset
LisätiedotEettisyys ja vanhustyö
Eettisyys ja vanhustyö Porin maakuntakirjasto 11.9.2012 Olli Mäkinen Omia muisteloita 1995-96 Oulussa vielä hakeutuvan kirjastotyön opintojakso, elimellinen osa kirjastoalan koulutusta Selkokirjat (Bo
LisätiedotHENKISTÄ TASAPAINOILUA
HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,
LisätiedotANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ
EURO RUN -PELI www.uudet-eurosetelit.eu ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ - 2 - Anna ja Aleksi ovat samalla luokalla ja parhaat kaverit. Heillä on tapana joutua erilaisiin seikkailuihin. Taas
LisätiedotANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ
EURO RUN -PELI www.uudet-eurosetelit.eu ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ Anna ja Aleksi ovat samalla luokalla ja parhaat kaverit. Heillä on tapana joutua erilaisiin seikkailuihin. Taas alkaa
LisätiedotVanhuus ja hoidon etiikka. Kuusankoski Irma Pahlman STM, ETENE, jäsen Tutkimus- ja verkostojohtaja, Kuopion yliopisto
Vanhuus ja hoidon etiikka Kuusankoski 19.11.2008 Irma Pahlman STM, ETENE, jäsen Tutkimus- ja verkostojohtaja, Kuopion yliopisto Valtakunnallinen terveydenhuollon eettinen neuvottelukunta (ETENE) käsittelee
LisätiedotEloisa ikä -ohjelman kyselytutkimus
Eloisa ikä -ohjelman kyselytutkimus..0 Juho Rahkonen/Marko Mäkinen 1 Tutkimuksen toteutus Täm tutkimuksen on tehnyt Vanhustyön keskusliiton toimeksiannosta Taloustutkimus Oy. Aineisto on kerätty Taloustutkimuksen
LisätiedotLASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä
LASTEN OIKEUDET Setan Transtukipiste Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä >> SUKUPUOLEN MONINAISUUS ON JOIDENKIN LASTEN OMINAISUUS Joskus lapsi haluaa olla välillä poika ja välillä tyttö.
LisätiedotNuorten osallisuuden toteutuminen Vailla huoltajaa Suomessa olevien turvapaikanhakijalasten edustajien koulutushankkeessa
Nuorten osallisuuden toteutuminen Vailla huoltajaa Suomessa olevien turvapaikanhakijalasten edustajien koulutushankkeessa Kokemusasiantuntija Anita Sinanbegovic ja VTM, suunnittelija Kia Lundqvist, Turun
Lisätiedotveta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot
Jag vill veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Tämä esite on tarkoitettu nuorille, joilla on suojatut henkilötiedot. Sen ovat laatineet yhdessä Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)
LisätiedotEväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy
Eväitä yhteistoimintaan Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy 3.10.2008 Modernistinen haave Arvovapaa, objektiivinen tieto - luonnonlaki Tarkkailla,tutkia ja löytää syy-seuraussuhteet
LisätiedotMitä ajattelit tässä kohtaa? Haluaisitko kertoa omin sanoin, millä perusteella laitoit ruksin juuri tuohon?
ELÄMÄN JANAT Tehtävän tarkoituksena on tunnistaa nuoren elämästä riskitekijöitä, jotka voivat altistaa lyhyellä tai pitkällä aikavälillä itsetuhoiselle käyttäytymiselle. Samalla sen avulla voidaan kartoittaa
LisätiedotAjatuksia henkilökohtaisesta avusta
Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014
LisätiedotSUKUPUOLI IKÄÄNTYVÄSSÄ YHTEISKUNNASSA YTI-LUENNOT 30.10.2012 HANNA OJALA KT, TUTKIJATOHTORI TUTKIJAKOLLEGIUM HANNA.L.OJALA@UTA.FI
SUKUPUOLI IKÄÄNTYVÄSSÄ YHTEISKUNNASSA YTI-LUENNOT 30.10.2012 HANNA OJALA KT, TUTKIJATOHTORI TUTKIJAKOLLEGIUM HANNA.L.OJALA@UTA.FI Kunnes kaupunki meidät erottaa / HS 23.11.2008 2 TÄLLÄ LUENNOLLA (1) Aiheena
LisätiedotVERTAISARVIOINTI. s a a p u u k o u l u k o t i i s i! Mitä sulle kuuluu? Minkälainen tyyppi sä olet? Onko sulla hyvä olla täällä?
VERTAISARVIOINTI s a a p u u k o u l u k o t i i s i! Minkälainen tyyppi sä olet? Mitä sulle kuuluu? Onko sulla hyvä olla täällä? VALTTI VERTAISARVIOINTI SIJAISHUOLLOSSA VERTAISARVIOINTI? MIKSI? MITÄ HYÖTYÄ?
Lisätiedot- Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on vaaleammat hiukset.
MAI FRICK KOMPARAATIO ELI VERTAILU 1. Komparatiivi -mpi -mpa, -mma monikko: -mpi, -mmi - Kumpi on vanhempi, Joni vai Ville? - Joni on vanhempi kuin Ville. - Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on
LisätiedotHyvän hoidon ulottuvuudet
Hyvän hoidon ulottuvuudet Kysymyksiä omaishoitajuudesta -seminaari 18.10.2017 Tieteiden talo, Helsinki Jari Pirhonen, FT Hyvä elämä Onnellisuus edellyttää mahdollisuutta ja valmiutta elää mahdollisimman
Lisätiedot3. Arvot luovat perustan
3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat
LisätiedotTAIKURI VERTAISRYHMÄT
TAIKURI VERTAISRYHMÄT C LAPSILLE JOIDEN VANHEMMAT OVAT ERONNEET Erofoorumi 3.11.15 Tina Hav erinen Suom en Kasv atus- ja perheneuvontaliitto Kenelle ja miksi? Alakouluikäisille kahden kodin lapsille joiden
LisätiedotFakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto
Fakta- ja näytenäkökulmat Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mikä on faktanäkökulma? sosiaalitutkimuksen historia: väestötilastot, kuolleisuus- ja syntyvyystaulut. Myöhemmin kysyttiin ihmisiltä tietoa
LisätiedotTÄÄ OLIS TÄRKEE! Lapsivaikutusten arviointi
v TÄÄ OLIS TÄRKEE! Lapsivaikutusten arviointi Lapset ja nuoret näkyviksi Kangasalan seurakunnassa info työntekijöille ja luottamushenkilöille v Mikä ihmeen LAVA? Lapsivaikutusten arviointi eli LAVA on
LisätiedotNuoret ovat toivon sanansaattajia
Nuoret ovat toivon sanansaattajia Maria Kaisa Aula 23.3.2011 Minä selviydyn - foorumi aikuisille 1 YK:n lapsen oikeuksien sopimus (1991) Suojelu Protection Palvelut ja toimeentulo Riittävä osuus yhteisistä
LisätiedotKuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.
Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.
LisätiedotYllättävän, keskustelun aikana puhkeavan ristiriidan käsittely
Yllättävän, keskustelun aikana puhkeavan ristiriidan käsittely TOIMI NÄIN Pysäytä keskustelu hetkeksi ja sanoita havaitsemasi ristiriita. Kysy osallistujilta, mitä he ajattelevat havainnostasi. Sopikaa
LisätiedotEnsimmäinen Johanneksen kirje 4. osa
Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa 1 opettaja- Isak Penzev 21.0.3.2013 Jatkamme Johanneksen kirjeen tutkimista. Tämä oppitunti kuuluu opetussarjaan, jossa me tutkimme Uutta testamenttia. Kun me tutkimme
Lisätiedot3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.
1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa
LisätiedotIrja Öun Geriatrian erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys
Irja Öun Geriatrian erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Lääkärin koulutus korostaa biologista näkökulmaa Kuolema biologinen psykologinen kulttuurinen eettinen ja uskonnollinen näkökulma
Lisätiedot1. Uskon puolustus. Jyväskylän Vapaaseurakunta
1. Uskon puolustus Jyväskylän Vapaaseurakunta 2. Sisältö Klo 12-13.30 Timo K: 1) Katsaus ateismiin ja uusateismiin 2) Mitä meiltä kysytään? Mitä vastamme kysymyksiin? *Miksi on kärsimystä, jos Jumala on
LisätiedotMiesten kokema väkivalta
Miesten kokema väkivalta Lahden ensi- ja turvakoti ry; Jussi-työ 1 * Suomessa on toteutettu yksi tutkimus, jossa on tarkasteltu erikseen ja erityisesti miehiin kohdistunutta väkivaltaa (Heiskanen ja Ruuskanen
LisätiedotMIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA. Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015
MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015 LUOMINEN 1) Raamattu kertoo kaiken olevaisen synnystä yksinkertaisen (entisajan) maailmankuvan puitteissa. 2) Raamatun
LisätiedotSuomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.
Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.2013 MYRSKY-HANKE mahdollistaa nuorille suunnattuja, nuorten omia voimavaroja
LisätiedotHerään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei
Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa
LisätiedotOsallisuuden kehittämistä VKK-Metron tutkimuspäiväkodeissa
Osallisuuden kehittämistä VKK-Metron tutkimuspäiväkodeissa Lapsen kuuleminen Minun ihannepäiväkodissani lasten ajatuksia kuullaan seuraavalla tavalla: Lapsi saisi kertoa omat toiveet, ne otettaisiin huomioon.
LisätiedotLöydätkö tien. taivaaseen?
Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut
LisätiedotMIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen
Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA
LisätiedotRaamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä.
elämä alkaa tästä 2008 Evangelism Explosion International Kaikki oikeudet pidätetään. Ei saa kopioida missään muodossa ilman kirjallista lupaa. Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. Asteikolla
LisätiedotEikev 5. Moos 7: 12-11: 25
1 Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 Hepreankielisessä sanassa eikev on hyvin paljon tarkoitusta. Ensimmäinen tarkoitus on: johdonmukainen, askel askeleelta eteenpäin. Sana eikev tarkoittaa myös kantapäätä. Kaikkivaltias
LisätiedotKuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa
Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,
LisätiedotToiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Suunta
Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Suunta 1. Joukkue / ryhmä, jossa lapsi on mukana - egroupjr - Villihiiret - Karttaketut (aloittelijat) - Karttaketut - Karttaketut aloittelevat - Karttaketut
LisätiedotAIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni
AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni Ihmisen hyvinvointi on kokonaisuus, jossa on eri osa-alueita. Tämä mittari auttaa sinua hahmottamaan, mitä asioita hyvinvointiisi kuuluu. Osa-alueet:
LisätiedotKaste ja avioliittoon vihkiminen suomalaisten keskuudessa ja mitä kuuluu tamperelaisnuorille 10 vuotta rippikoulun jälkeen?
Kaste ja avioliittoon vihkiminen suomalaisten keskuudessa ja mitä kuuluu tamperelaisnuorille 10 vuotta rippikoulun jälkeen? Dos. Kati Niemelä Kirkon tutkimuskeskus Tampereen rovastikuntakokous 15.2.2012
LisätiedotNainen ja seksuaalisuus
Nainen ja seksuaalisuus Kun syntyy tyttönä on Kela-kortissa naisen henkilötunnus. Onko hän nainen? Millaista on olla nainen? Naisen keho Kun tytöstä tulee nainen, naiseus näkyy monella tavalla. Ulospäin
LisätiedotSEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli
SEISKALUOKKA Itsetuntemus ja sukupuoli Tavoite ja toteutus Tunnin tavoitteena on, että oppilaat pohtivat sukupuolen vaikutusta kykyjensä ja mielenkiinnon kohteidensa muotoutumisessa. Tarkastelun kohteena
Lisätiedot1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään
Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus
LisätiedotDialogin missiona on parempi työelämä
VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla
LisätiedotAjatukset - avain onnellisuuteen?
Ajatukset - avain onnellisuuteen? Minna Immonen / Suomen CP-liiton syyspäivät 26.10.2013, Kajaani Mistä hyvinvointi syntyy? Fyysinen hyvinvointi Henkinen hyvinvointi ja henkisyys Emotionaalinen hyvinvointi
LisätiedotSELVIÄ VOITTAJANA LAMASTA tästä ja seuraavasta. Olli E. Juvonen
SELVIÄ VOITTAJANA LAMASTA tästä ja seuraavasta Olli E. Juvonen Talentum Helsinki 2009 Talentum Media Oy ja Olli E. Juvonen ISBN 978-952-14-1446-6 Kansi: Ea Söderberg Taitto: NotePad Ay, www.notepad.fi
LisätiedotTerveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka
TAPAAMINEN Tehtävä Tutki liikuntapiirakkaa ja suunnittele itsellesi oma piirakka. Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka Liikuntapiirakka: UKK-instituutti 34 TAPAAMINEN Oma liikuntapiirakkani 35 TAPAAMINEN
LisätiedotLapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011
Lapset palveluiden kehittäjiksi! Maria Kaisa Aula Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 1 YK-sopimuksen yleiset periaatteet Lapsia tulee kohdella yhdenvertaisesti eli lapsen oikeudet kuuluvat
LisätiedotSinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta
Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta Toivomme, että PRIDE-valmennuksen ensimmäinen tapaaminen vastasi odotuksiasi ja rohkaistuit jatkamaan pohdintojasi. PRIDE-kotitehtävien
LisätiedotTavallisen ihmisen merkitys lastensuojelussa? Pienillä teoilla suuri merkitys!
Tavallisen ihmisen merkitys lastensuojelussa? Pienillä teoilla suuri merkitys! Samin teesit Vapaaehtoistoiminnan periaatteet Polku Akateemiset, kauniit ja rohkeat Kehittäminen vs. byrokratia Kiitos! Tukihenkilöiden
LisätiedotKun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää
Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.
LisätiedotLähes päivittäin 41,0 30,2 29,0 35,6 42,0 33,2 34,2 37,5 36,6 Muutaman kerran 31,0 28,4 22,4 28,6 34,0 36,6 35,3 35,1 32,1
Taulukko 182. Kuinka monta sellaista läheistä ystävää tai omaista on, joiden kanssa on helppo olla ja joiden kanssa voi puhua erilaisista tärkeistä asioista sukupuolen ja iän mukaan (%)(kys2/17). Ei yhtään
LisätiedotNaisten hiustenlähtö Suomessa
Kyselytutkimus: Naisten hiustenlähtö Suomessa Mediatilaisuus 25.9.2013 Marko Perälahti 28 35-70-vuotiaista naisista kärsii tai on kärsinyt hiustenlähdöstä. Johdanto Tutkimuksen kohderyhmänä olivat 35-70-vuotiaat
LisätiedotMINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN
MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN Tähän vihkoon on koottu kysymyksiä, jotka auttavat sinua miettimään omaa vointiasi. Vihkon kysymykset auttavat sinua myös miettimään, millaista apua
LisätiedotOpettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS
Miten kohtelet muita? Ihmiset ovat samanarvoisia Vastuu ja omatunto Missä Jumala on? Opettajalle TAVOITE Oppilas saa keskustelujen ja tekstien kautta mahdollisuuden muodostaa ja syventää käsityksiään ihmisyydestä
LisätiedotKohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit
Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,
LisätiedotMieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti
Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin
LisätiedotTurvallisesti netissä
Turvallisesti netissä Reilun somen säännöt: 1. Erottele tieto ja mielipide. Esitä tietona vain sellaista, mikä on totta. Erota oma pohdintasi, kantasi ja arvelusi tiedosta. 2. Perustele väitteesi. Tuo
LisätiedotNuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014
Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014 Ajattelun muuttaminen on ZestMarkin työtä VANHA AJATTELU JA VANHA TOIMINTA " ZestMark on nuorten valmentamisen ja oppimistapahtumien asiantuntija.
LisätiedotYhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.
Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla
LisätiedotOsaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna
Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen
LisätiedotTestaajan eettiset periaatteet
Testaajan eettiset periaatteet Eettiset periaatteet ovat nousseet esille monien ammattiryhmien toiminnan yhteydessä. Tämä kalvosarja esittelee 2010-luvun testaajan työssä sovellettavia eettisiä periaatteita.
Lisätiedotasiakas työntekijä suhde pitkäaikaistyöttömän identiteetti Outi Välimaa Tampereen yliopisto Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos
asiakas työntekijä suhde pitkäaikaistyöttömän identiteetti Outi Välimaa Tampereen yliopisto Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos asiakas työntekijä suhde työn ydin on asiakkaan ja työntekijän kohtaamisessa
LisätiedotF 64. Transsukupuolisuus osana itseäni. Anita Pistemaa
F 64 Transsukupuolisuus osana itseäni. Anita Pistemaa Yleistä... Sukupuoli-identiteettejä: Transvestiitti Mies / Nainen / intersukupuolinen Transsukupuolinen nainen/-mies Genderqueer (yl. muunsukupuolinen)
LisätiedotKiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua
Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskyselyyn
LisätiedotMiina ja Ville etiikkaa etsimässä
Miina ja Ville etiikkaa etsimässä Elämänkatsomustieto Satu Honkala, Antti Tukonen ja Ritva Tuominen Sisällys Opettajalle...4 Oppilaalle...5 Työtavoista...6 Elämänkatsomustieto oppiaineena...6 1. HYVÄ ELÄMÄ...8
LisätiedotJärjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet
Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Sanoista tekoihin tavoitteena turvalliset, elinvoimaiset ja hyvinvoivat alueet seminaari 16.-17.2.2011 Tutkimuksen puheenvuoro Arjen turvaa kylissä
LisätiedotLAPINJÄRVI IHMISLÄHTÖINEN KUNTA KUNTALAISKYSELY 2016
LAPINJÄRVI IHMISLÄHTÖINEN KUNTA KUNTALAISKYSELY 2016 Kyselyyn vastasi kaikkiaan 149 ihmistä, joista 31 olivat ruotsinkielisiä ja 118 suomenkielisiä Kaikki ihmiset eivät vastanneet kaikkiin kysymyksiin
LisätiedotVanhuus Suomessa miten se muuttuu ja miten sitä tutkitaan?
Vanhuus Suomessa miten se muuttuu ja miten sitä tutkitaan? Marja Jylhä Terveystieteiden yksikkö ja Gerontologian tutkimuskeskus (GEREC) Tampereen yliopisto Luentosarja Tutkimuksen näkökulmia ikääntymiseen
LisätiedotToivon pedagogiikka. KT, tutkimuspäällikkö Anna-Liisa Lämsä Ammattiopisto Luovi. Anna-Liisa Lämsä Oulu 8.10.2011. Toivon pedagogiikka
KT, tutkimuspäällikkö Anna-Liisa Lämsä Ammattiopisto Luovi Mistä toivon pedagogiikka sai alkunsa? Elämänhallinta Syrjäytymisvaara Syrjäytyminen Selviytyminen Toivo Syrjäytyminen Toivottomuus Nuorten syrjäytymisen
LisätiedotLataa Vanheneminen kielletty? - Simo Ylikarjula. Lataa
Lataa Vanheneminen kielletty? - Simo Ylikarjula Lataa Kirjailija: Simo Ylikarjula ISBN: 9789522472007 Sivumäärä: 229 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 25.91 Mb Vanhuus on muutoksen ja sopeutumisen aikaa.
LisätiedotSusanna Anglé. PsT, psykoterapeutti Psykologikeskus ProMente, Turku 20.1.2011
Susanna Anglé PsT, psykoterapeutti Psykologikeskus ProMente, Turku 20.1.2011 I Toiveikkuuden määritelmästä ja merkityksestä Mitä toiveikkuus, toivo, on? Miksi toivo on tärkeää? II Toiveikkuuden ylläpitämisestä
LisätiedotVARHAINEN PUUTTUMINEN
VARHAINEN PUUTTUMINEN www.tasapainoa.fi MITÄ VARHAINEN PUUTTUMINEN ON? Varhaisella puuttumisella tarkoitetaan yksinkertaisesti sitä, että autetaan kaveria tai ystävää jo silloin kun mitään vakavaa ei vielä
LisätiedotIHMISTEN VÄLINEN VUOROVAIKUTUS
Lions Clubs International MD 107 Finland IHMISTEN VÄLINEN VUOROVAIKUTUS KOODIT, SIGNAALIT, JOTKA KUVAAVAT AIVOJEN SYNAPSIEN VÄLISET KYTKENNÄT 1 Lions Clubs International MD 107 Finland TUOTTEESI/PALVELUSI,
LisätiedotNettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika
Nettiraamattu lapsille Tuhlaajapoika Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for Children,
LisätiedotVÄLITTÄMISESTÄ. Lasse Siurala
VÄLITTÄMISESTÄ Lasse Siurala Välittäminen on myös sitä, että rakennetaan keskinäisen huolehtimisen yhteisöjä, jossa nuori ei ole pelkkä tuen kohde vaan aktiivinen osa solidaarista yhteiskuntaa. VÄLITTÄMINEN
LisätiedotLefkoe Uskomus Prosessin askeleet
Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä
LisätiedotPalautuskansio moduuli, ja sen vuorovaikutukset tehtävien annossa!
Palautuskansio moduuli, ja sen vuorovaikutukset tehtävien annossa! - Elikkä tässä ohjeessa näet kuinka voit tehdä peda.net palveluun koti/etätehtäviä tai vaikka kokeitten tekoa, tapoja on rajattomasti.
LisätiedotDialogi 1 Luonto ja ympäristö
Lämmittely Kuinka paljon Suomen pinta-alasta on metsää? Mikä suo on? Miksi ihmiset liikkuvat syksyllä paljon metsässä? Mikä on villieläimen ja kesyn eläimen ero? Millainen eläin karhu / susi on? Mitkä
LisätiedotNäin me työskentelemme ja palvelemme asiakkaita / A
1 Otteita osallistujalle jaettavasta materiaalista Näin me työskentelemme ja palvelemme asiakkaita / A Nimi Päivämäärä TUTUSTUMINEN NAAPURIIN Naapurin kertomat tiedot itsestään TOTUUDEN HETKI o Totuuden
LisätiedotMe lähdemme Herran huoneeseen
Me lähdemme l Herran huoneeseen "Jumalanpalvelus - seurakunnan elämän lähde Keminmaan seurakunnan ja Hengen uudistus kirkossamme ry:n talvitapahtuma 23.-25.1.2009 Reijo Telaranta Ilo valtasi minut, kun
LisätiedotMitä tahansa voi saavuttaa kunhan vain yrittää!
Mitä tahansa voi saavuttaa kunhan vain yrittää! Median matkassa Media on tuotettua todellisuutta. Media tarjoaa informaatiota ja tapoja ymmärtää maailmaa. Suomalaiseksi sanaksi media on päätynyt englannin
LisätiedotHAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA!
HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! Diak Länsi 29.11.2007 Rehtori, dosentti Jorma Niemelä 1. Ihmisarvoinen vanhuus kuuluu jokaiselle. Siihen kuuluu oikeus olla osallisena ympäröivästä yhteisöstä
LisätiedotPerheen perusteet 1. osa
Perheen perusteet 1. osa 1 opettaja rabbi J. Melamed 2013 talvi Ensimmäisessä Mooseksen kirjassa, Bereshit, Jumala puhuu omassa sanassaan, että ihmisen ei ole hyvä olla yksin. Vaikea sanoa, mitä suomenkielinen
LisätiedotKäyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja
Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,
LisätiedotRaportti. TYÖELÄKEVAKUUTTAJAT TELA RY Kansalaisten näkemyksiä elämästään työuran jälkeen
Raportti TYÖELÄKEVAKUUTTAJAT TELA RY Kansalaisten näkemyksiä elämästään työuran jälkeen Selvityksen tausta Tavoitteena oli verkkoaivoriihen avulla saada kuva ihmisten näkemyksistä vanhuuteen ja eläköitymiseen
LisätiedotMa Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä.
Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä. 3. Kuinka monta sivua tämän päivän lehdessä on? 2. Kumpaan suuntaan sanomalehti repeää paremmin, alhaalta ylös vai sivulta sivulle? Laita rasti oikean
LisätiedotParhaimmillaan kirjallisuus auttaa ymmärtämään elämää. Kirjallisuustutkielma 9. luokan kotimaisen kirjallisuuden historia
Parhaimmillaan kirjallisuus auttaa ymmärtämään elämää Kirjallisuustutkielma 9. luokan kotimaisen kirjallisuuden historia Tutkielmatyöskentely opettaa tieteellisen ja analyyttisen kirjoittamisen taitoja.
LisätiedotPU:NC Participants United: New Citizens
PU:NC Participants United: New Citizens 2013 PU:NC Participants United: New Citizens * Kolmas Loimaan teatterin (Suomi) & County Limerick Youth Theatren (Irlanti) yhteinen Youth in Action projekti * CIMOn
Lisätiedot