TAMPERE. Valotapahtumien ketju alkoi Hämeenpuistosta SIVU 2 TAMPERE. Tampereen kaupungin tiedotuslehti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TAMPERE. Valotapahtumien ketju alkoi Hämeenpuistosta SIVU 2 TAMPERE. Tampereen kaupungin tiedotuslehti 5 2011"

Transkriptio

1 TAMPERE Julkinen tiedote, jaetaan jokaiseen tamperelaistalouteen TAMPERE Tampereen kaupungin tiedotuslehti Valotapahtumien ketju alkoi Hämeenpuistosta SIVU 2 Talousarvio 2012: Rohkeita investointeja SIVUT 3 5 Tampere-info in English PAGE 11

2 2 SUSANNA LYLY Valotapahtumat luovat valonauhan kaupunkiin Valoviikot valaisevat Tampereen katuja ja kadulla kulkevien mieliä jälleen. Tänä vuonna on mahdollisuus nähdä kaupunki myös aivan uudessa valossa. Perinteikkäät valoisat kuviot saavat nimittäin rinnalleen useita valotapahtumia. Hämeenpuisto, Kauppahalli, Joulutori, Tammerkoski ja Pyynikki pääsevät vuoronperään valotaideteoksien miljööksi. Kohteista muodostuu valonauha. Yhdessä kohteessa loistaa 1 2 viikkoa, ja sitten alkaa tapahtua toisessa paikassa. Tapahtumaketju kestää vuoden vaihteen yli 8. tammikuuta saakka, kertoo Valovoimainen Pirkanmaa -hankkeen projektipäällikkö Markus Joonas. Joulukuun alussa kannattaa suun nata Kauppahalliin, jossa Timo Alha sen ja Jaakko Kiukkasen suunnit telemalla valaistuksella luodaan nostalgista kauppapaikan henkeä. Sitä seuraavan Joulutorin tunnelmoinnin jälkeen valotapahtumat siirtyvät Tammerkoskelle. Vuodenvaihteessa on luvassa esitys, jossa puolen tunnin välein kerrotaan kol men minuutin valotarina. Valaistuksen suunnitelleet TAMPERE Valotapahtumaketju alkoi marraskuun puolivälissä Tampereen Hämeenpuistosta. Projektipäällikkö Markus Joonas kävi tutustumassa valorakennelmiin. Roope Siiroinen ja Katja Muttilainen korostavat teoksellaan kosken voimaa ja herättävät tehdasmaiseman eloon, Joonas kertoo. Tampereen ammattikorkeakoulun taiteen ja viestinnän opiskelijat suunnittelevat valotapahtumien viimeisen osan ajalle tammikuuta. Tällöin Pyynikin näkötorni puetaan uuteen asuun valoilla. Tekniikan kaikissa kohteissa toteuttaa Eastway Sound & Lighting Oy. Valotapahtumilla halutaan kiinnittää huomiota valon voimaan. Vaikka valaistus tuo turvallisuudentunnetta, niin valoa ei ole olemassa ainoastaan siksi, että näkisimme missä tie menee. Toivon, että valotapahtumat herättävät huomaamaan valon vaikutuksen. Valo ja valaistus tarjoavat elämyksiä ja herättävät uusia ajatuksia ja tunteita, Joonas sanoo. Hehkulamppujen poistuessa markkinoilta on aika miettiä myös valokuvioiden kohtaloa. Valotapahtumilla etsitäänkin vastausta siihen, mitä kaupunkilaiset haluavat Valoviikoilta. Tahdomme herättää keskustelua ja kuulla ihmisten mielipiteitä valotapahtumista, koska mielipiteiden perusteella tehdään suunnitelma siitä, mitä kaikkea tulevaisuuden Valoviikot pitävät sisällään, kertoo Joonas. Hänen mukaansa suositut valokuviot tuskin jäävät kokonaan pois, vaikka niiden tekniikalle on tehtävä uudistuksia. Joonas toivookin, että kaupunkilaiset kertoisivat ajatuksiaan, voisiko valokuvioiden rinnalla olla jotakin tämän vuoden valotapahtumaketjun kaltaista. Valotapahtumat ovat osa seutukunnallista Valovoimainen Pirkanmaa-projektia, joka kuuluu Luova Tampere -ohjelmaan. Projektissa nostetaan pimeä vuodenaika kehittämisen kohteeksi ja valo alueemme vetovoimatekijäksi. Lisäksi kootaan yhteen alan toimijoita. Tampereelle ja lähikunnille muodostetaan valaistuksen kokonaissuunnitelma, jossa luodaan linjoja toimivasta ja kauniista valojen käytöstä. Hanketta rahoittaa pääosin Euroopan aluekehitysrahasto. Teksti: Mari Tiensuu Kommentit ja lisätietoja: ARI JÄRVELÄ Joulutunnelmaa Tampereen Joulutorilta Kaupungin keskustassa virittää joulun perinteistä tunnelmaa tuikkivine kynttilöineen, tuoksuineen ja makuineen Tampereen joulutori. Mökkejä, tapahtumia ja kauppiaita on entistä enemmän, ja uudet somisteet valoköynnöksineen ja havuineen pukevat torin uuteen asuun. Suomen vanhin keskieurooppalaistyylinen Joulutori aukeaa 9. joulukuuta 2011 ja on avoinna joka päivä kello joulukuun 23. päivään saakka. Tampereen keskustorilla sijaitsevan Joulutorin avajaisia vietetään perjantaina kello 17 alkaen. Avajaisissa esiintyy muun muassa Tomi Metsäketo, tulitaiteilijat ja kuorot. Tarjolla on ohjelmaa kaikenikäisille. Lisäksi avajaisissa paljastetaan Chemnitzin ja Essenin upeat joululahjat Tampereen kaupungille. Joulutori tarjoaa joka päivä paljon erilaista ohjelmaa. Ohjelmateltassa esiin tyy lähes päivittäin Jakobin joulusirkus. Myös joulupukki on tavattavissa. Vanhassa kirkossa on konsertteja ja kauneimmat joululaulut yhteislaulutilaisuuksia. Perinteiseen tyyliin Joulutorilla on tarjolla laaja valikoima pirkanmaalaisia ja muita kotimaisia käsitöitä, koristeita, juomia ja ruokia, joulun tuoksuja. Essenistä ja Cheminitzistä vierailevien kauppiaiden mökeissä on tarjolla muun muassa bratwursteja, joulukakkuja ja koristeita sekä viime vuosina suuren suosion saavuttaneita paahdettuja manteleita ja kastanjoita. Tarjolla on myös kuumia joulunajan juomia, kuten perinteistä saksalaista glühweinia. Torilla on 50 mökkiä, Sepän paja, Arctic Kota, munkkikahvila sekä uutuutena Jakobin Sirkuksen ohjelmateltta. Tampereen Joulutori on avoinna Keskustorilla kello VIIKKO PORMESTARIN KALENTERISTA 2011 JYRKI NISONEN Ma Yksi hyvin merkityksellisistä päivistä oli heti maanantaina. Julkistin Ti talousarvioesitykseni vuo delle 2012 sekä median edustajille että valtuutetuille. Valmis telua on tehty talouden epävarmuudessa ja erityisen huolellisesti olemme pyrkineet hillitsemään menojen kasvua. Veroprosentti pysyy ennallaan ja palvelutaso pyritään kaupungissa kuitenkin säilyttämään ja osin parantamaanikin. Ensi vuonna panostamme muun muassa budjettikuriin. Iltapäivällä kiiruhdin tervehtimään Tampere-taloon maamme poliittista johtoa. Kansainvälisistä päivän tapahtumista mainittakoon myös Saksan valtiovarainministerin Wolfgang Schäublen vierailu Tampereen yliopistossa ajankohtaisen talousaiheisen luennon merkeissä. Keskustelimme vain lyhyesti tiukasta aikataulusta johtuen. Ilta kului ryhmäkokouksessa talousarvioasioiden parissa Talousarvion julkistamisen jälkeinen päivä oli onneksi kalenterimerkinnöiltään kohtuullinen, sillä tuolloin aina riittää keskustelua eri tahojen ja poliitikkojen kanssa budjetin summista. Valtuustohan käsittelee talousarvion vajaan kahden viikon kuluttua ja sitä ennen on vielä monenlaisia pohdiskeluja tiedossa. Esimiespäivää vietettiin Tamperetalossa ja oli mukava käydä avaamassa iltapäivän tilaisuus. Sain tervehtiä kaupungin neljääsataa esimiestä ja muistuttaa työhyvinvoinnista huolehtimisesta sekä omastakin jaksamisesta. Kun muistaa pitää itsestään huolta, pystyy pitämään huolta myös muista ja työntekokin sujuu paremmin. Tänä vuonna esimiespäivän luennot keskittyivätkin työhyvinvointiin. Ke Keskiviikko alkoi tarkastustoimikunnan kokouksella ja jatkui muilla sisäisillä palavereilla. Keskiviikon iltapäivästä pyrin varaamaan aikaa seuraavan maanantain kaupunginhallituksen kokousasioiden käsittelyä varten. Tänään se onnistuikin hyvin. Kun asialista on käyty läpi, tehdään täsmennykset ja torstaisin esityslista lähtee julkisuuteen. Loppuiltapäivästä keskustelimme avattavasta Tampereen Joulutorista. Avajaisiin tuolloin saapuvat joulupukin lisäksi Essenin pormestari sekä Chemnitzin apulaispormestari, ja molemmat ovat jälleen tuomassa lahjoja Tampereelle. To Pe Koolla olivat kaupungin hallituksen ja suunnittelujaoston jäsenet sekä ylintä virkamiesjohtoa, kun pureu duimme po liit tisen johtamisen kehittä miseen. Tampere on mukana kuntaliiton hankkeessa, jossa kehitetään toiminta mallia poliittiseen johtamiseen. Olemme pohtineet pormestarin sekä apulaispormestareiden roolia ja tehtäviä sekä myös päätöksentekoelinten tehtäviä ja työnjakoa. Näiden työseminaarien annin perusteella poliittiset ryhmät voivat arvioida kehitystarpeitaan ja keskustella mahdollisista muutoksista. Illalla isännöin kiinalaisia vieraita joiden kanssa neuvottelimme Terracotta-näyttelyn saamisesta Tampereelle vuonna Aamupäivä kului kuntajohtajakokouksessa, joita pidämme säännöllisesti seudun kuntien kesken. Laajensimme kokousteemaa, kun mukaan liittyi Pirkanmaan sairaanhoitopiirin johto. Palaveri oli hyvin hyödyllinen, ajankohtaisia asioita kun aina riittää, mutta aikaa yhteisille keskusteluille tahtoo olla aina liian vähän. Nyt sentään saimme joukon hyvin koolle ja myös tuloksia aikaan. Valtuustoryhmien puheenjohtajat kokoontuvat yleensä perjantai-iltapäivisin. Nyt aiheena oli: mikäs muu kuin ensi vuoden talousarvio. Viikonloppuna olin pitkästä aikaa vapaalla ja lauantai alkoi aamu-uinnilla Näsijärvessä. Ehdin laittaa pihan talvikuntoon ja pelata tennistäkin. Sunnuntaina jo toista kertaa sain viettää isänpäivää vaarina. Se onkin hyvin tärkeä tehtävä. Timo P. Nieminen TAMPERE-lehti 5/2011 Tampereen kaupungin tiedotuslehti ilmestyy viisi kertaa vuodessa: helmikuussa, huhtikuussa, kesäkuussa, syyskuussa ja joulukuussa. Lehti on julkinen tiedote, joka jaetaan jokaiseen tamperelaistalouteen. Jakelusta vastaa Ykkösjakelut Oy. Jakeluun liittyvät palautteet: Tampere-lehteä saa myös keskusvirastotalosta Aleksis Kiven katu C, Palvelupiste Frenckellistä ja kirjastoista. Julkaisija: Tampereen kaupungin viestintäyksikkö Päätoimittaja: Vs. viestintäpäällikkö Raija Lindell Tampereen kaupunki PL 487, Tampere puh Toimitus: Taitto: Marja Muhonen Paino: Pirkanmaan Lehtipaino Oy, Tampere, 2011 Painos: kappaletta Kannen kuva: Susanna Lyly. Hämeenpuisto on yksi Tampereen valotapahtumien näyttämöistä. ISSN: X (painettu) (verkkolehti) Seuraava Tampere-lehti ilmestyy Tampere-lehti verkossa: viestinta/lehdet/tamperelehti

3 VUODEN 2012 TALOUSARVIO TAMPERE 3 Investoinneilla kohti kestävää tulevaisuutta Teksti: Raija Lindell Kuvat Ari Järvelä Grafiikka: Marja Muhonen Tampereen kaupungin ensi vuoden talousarvio on valmisteltu nykyisessä talouden epävarmuudessa erityisen huolellisesi ja hyvin matalan menojen kasvun mukaan. Tästä huolimatta vuosikate kattaa poistoista vain 82 prosenttia ja tilikauden tulos painuu talousarviossa 15,1 miljoonaa euroa alijäämäiseksi. Huolimatta tulorahoituksen kasvunäkymien epävarmuudesta pormestari Timo P. Niemisen mukaan vuoden 2012 talousarviolla ja vuosien taloussuunnitelmalla säilytetään ja osittain parannetaankin kuntalaisten palveluita. Nykyisten palvelujen turvaamisen lisäksi kaupunki rakentaa kestävää tulevaisuutta rohkeilla yhdyskuntarakenteen investoinneilla, Nieminen kertoo. Kaupunginvaltuusto päätti syksyllä 2011 kaavoista, jotka mahdollistavat lähes 800 miljoonan euron arvoiset investoinnit Tampereella Rantaväylän tunneliin ja Ranta-Tampellan uuteen kaupunginosaan. Niemisen mukaan hanke on taloudellisesti perusteltu, koska myös valtio osallistuu tärkeällä osuudella tunnelin rakentamiskuluihin. Kyseessä on kaupungin suurin kehittämishanke. Nämä yhdessä Kansi ja Keskusareena-hankkeen kanssa ovat erittäin merkittäviä yhdyskuntahankkeita, jotka edesauttavat keskustan elinvoimaisuutta. Koska Tampere haluaa olla edelleenkin Suomen vetovoimaisin kaupunki ja kehityksen kärjessä, tulee meidän rohkeasti toteuttaa myös suuria investointeja ja varautua kaupungin ja seudun asukasmäärän kasvuun, painottaa Nieminen. Hänen mielestään suuria hankkeita ei pidä arvioida ainoastaan niiden rakentamiseen kuluvan rahamäärän mukaan. Investoinnit ovat kauaskantoisia ratkaisuja, joilla on keskeisiä vaikutuksia kaupungin positiiviseen tulevaisuuteen, ja ne tukevat myös työllistymistä. Valtion toimenpiteet kiristävät kuntataloutta ja asettavat merkittäviä vaateita kuntien lähivuosien talouden hoitoon. Niemisen mukaan erityisesti taloudellisesti epävarmoina aikoina on tärkeää tehdä strategian mukaisia valintoja, jotta niukat resurssit ohjataan kaupunkilaisten hyvinvoinnin ja kaupungin kehityksen kannalta oikeisiin kohtiin. Ensi vuosi on Tampere virtaa -kaupunkistrategian kolmas toteutusvuosi. Strategia näyttää suuntaa ja tarjoaa tukea tässä hetkessä vaikeiltakin tuntuville, mutta pitkällä tähtäimellä kaupunkilaisia hyödyttäville ratkaisuille. Strategiset hankkeet Avoin Tampere, Eco 2 -ekotehokas Tampere 2020, Keskustahanke, Tampere-Senior, TOP School, Tuot tavuusohjelma ja Vuores tukevat vuonna 2012 Tampereen kaupunkistrategian toteuttamista. Tampereen ja koko kaupunkiseudun kasvu jatkuu edelleen. Kaupunkiseudulla oli elokuun lopussa asukasta. Pormestari Niemisen mukaan kaupunkiseudun kuntien yhteistyötä jatketaan päivitetyn seutustrategian linjausten mukaisesti. Keskeisessä roolissa ovat valtion ja kaupunkiseudun kuntien kesken solmitun maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimuksen toteuttaminen sekä seudun elinkeinojen, osaamisen ja palvelujen kehittäminen. Hyvinvointipalveluissa tiivistyvää yhteistyötä valmistellaan muun muassa toisen asteen koulutuksen, kansalaisopistotoiminnan sekä suun terveydenhuollon järjestämisessä. TULOSLASKELMA, TULOT (Liikelaitokset yhdistetty, sisäiset erät poistettu) Myyntitulot, 139,8 milj., 10 % Valtionosuudet, 229 milj.,17 % Maksutulot, 71,4 milj., 5 % Rahoitustulot, 31,4 milj., 2 % Verotulot, 784,1 milj., 58 % Vuokratulot, 41,3 milj., 3 % Muut tulot 24,7 milj., 2 % Tuet ja avustukset 32,6 milj., 2 % TULOSLASKELMA, MENOT(Liikelaitokset yhdistetty, sisäiset erät poistettu) Palvelujen ostot, 563,5 milj., 40 % Avustukset, 105,1 milj., 7 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat, 87,5 milj., 6 % Vuokramenot, 25,0 milj., 2 % Rahoitusmenot, 9,8 milj., 1 % Muut toimintamenot, 8,9 milj., 1 % Henkilöstömenot, 609,5 milj., 43 % Frenckellin patomuurien uusiminen jatkuu ensi vuonna, ja työhön varataan 3,5 miljoonaa euroa. TALOUDEN TUNNUSLUVUT Maltillista menojen kasvua ja rohkeita investointeja Tampereen kaupungin menot ovat ensi vuonna talousarviosuunnitelman mukaan 1,478 miljardia euroa. Talousarviota ei ole tehty synkän taantuman näkökulmasta. Jos maailman ja Euroopan taloustilanne heikkenevät ensi vuoden aikana hälyttävästi, tehdään johtaja Juha Yli-Rajalan mukaan tilanteen uudelleenarviota. Maailmantalouden epävarmuus vaikuttaa vientivetoisen Tampereen elinvoimaisuuteen. Kaupungin ydinprosessien ja konsernihallinnon menojen arvioidaan kasvavan ensi vuonna 3,5 prosenttia. Huolimatta maltillisesta menojen kasvusta ja kiinteistöveroprosenttien korotuksista tuloslaskelman vuosikate on 68 miljoonaa euroa, joka kattaa 82 prosenttia poistoista. Ensi vuoden tilikauden tuloksen arvioidaan olevan 15,1miljoonaa euroa alijäämäinen ja lisäksi kaupungin lainamäärä kasvaa 20 miljoonaa euroa. Tuloslaskelman perusteella näyttää, että kaupungin nykyinen tulotaso ei jatkossa riitä nykyisten laajuisten palvelujen ylläpitämiseen. Johtaja Yli-Rajalan mukaan lähivuosien suuri tehtävä onkin sovittaa menojen kasvu hyvin matalaan tulojen sallimaan liikkumavaraan. Kaikkiaan kaupungin arvioidaan saavan verotuloja ensi vuonna 784,1 miljoonaa euroa. Tamperelaisten tuloveroprosentti säilyy ennallaan 19,0 prosentissa. Sen sijaan kiinteistöveroprosentteihin kaupunginvaltuusto teki marraskuussa korotuspäätöksen ensi vuodelle niin, että korotuksilla saadaan kerättyä noin 7,5 miljoonaa euroa enemmän veroa. Verotulojen arvioidaan nousevan yhteensä 1,4 prosenttia eli 11 miljoonaa euroa, mutta toisaalta yhteisöverotulojen arvioidaan laskevan noin 14 miljoonaa euroa. Asukasluku Veroprosentti 19,00 % Vuosikate Poistot Vuosikate poistoista 82 % Talouden tulos Investoinnit, netto Lainamäärän muutos Lainamäärä Lainat euroa/asukas Investointien tulorahoitusprosentti 46 % 68 milj. euroa -83,1 milj. euroa -15,1 milj. euroa 146,8 milj. euroa 20 milj. euroa 369,3 milj. euroa 1701 euroa

4 4 TAMPERE VUODEN 2012 TALOUSARVIO Valtionosuuksilla kompensoidaan jonkin verran verotulojen vähenemistä. Valtionosuuksien määräksi arvioidaan 229 miljoonaa euroa. Valtionosuuksien kasvuksi arvioidaan 3,6 prosenttia eli 8 miljoonaa euroa tämän vuoden ennusteeseen verrattuna. Todellisuudessa valtionosuudet vähenevät 2,7 miljoonaa euroa. Osa kasvusta on kunnallisverotulojen vähennysten kompensaatiota. Myyntituloja kaupungille arvioidaan kertyvän 139,8 miljoonaa euroa. Muita kaupungin saamia tuloja ovat maksut, rahoitustulot, vuokratulot sekä tuet ja avustukset eli yhteensä 201,4 miljoonaa euroa. Henkilöstömenot ovat ensi vuonna noin 609 miljoonaa euroa. Menot nousevat 2 prosenttia tämän vuoden ennusteeseen nähden. Menoja kasvattaa arvioidut palkankorotukset. Suunniteltu henkilöstön määrä on yhteensä henkilötyövuotta. Investoimalla pidetään kaupunki elävänä Kaupunki rakentaa kestävää tulevaisuutta rohkeilla yhdyskuntarakenteen investoinneilla ja vastaa kasvavan kaupungin rakentamistarpeisiin. Bruttoinvestoinneille varataan ensi vuonna 150,2 miljoonaa euroa. Tulossa on suuria investointeja ja johtaja Juha Yli-Rajalan mukaan ainoastaan investoinneilla kaupunki pysyy elävänä ja toimivana. Investointeihin satsaamalla uskotaan tulevaisuuteen ja edistetään osaltaan talouskehitystä ja työllisyyttä. Tampereen työttömyysaste on 11,9 prosenttia työvoimasta. Huolestuttavaa on nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömien suuri määrä. Yli-Rajalan mukaan on onni, että hankkeita pystytään suunnittelemaan tilanteessa, jossa Tampereella on Suomen suurista kaupungeista toiseksi alhaisin lainamäärä asukasta kohden. Lainaa arvioidaan olevan vuoden 2012 lopussa 1701 euroa per asukas. Lainamäärän arvioidaan nousevan vuoden 2012 lopussa 369,3 miljoonaan euroon. Suurimpia investointikokonaisuuksia ovat Tilakeskuksen talonrakennusinvestoinnit 50,3 miljoonalla eurolla. Kaupungin yhdyskuntarakentamiseen, kuten katujen, väylien, ulkovalaistuksen ja kevyen liikenteen väylien rakentamiseen varaudutaan 51,8, miljoonalla eurolla. Talousarvioon sisältyy myös 20,5 miljoonaa euroa Tampereen Veden investointeihin vesihuoltoverkon ja vedenpuhdistamojen saneeraukseen. Lisäksi talousarviossa varaudutaan Rantaväylän tunnelin ja katuraitiotiehankkeen suunnitteluun. Vuoden 2012 investointilistalla ovat: Kansi ja Keskusareena 7,0 milj. Vuoreksen keskuspuisto 6,0 milj. Frenckellin patomuurin uusiminen 3,5 milj. Raholan vedenpuhdistamon laajennus 2,0 milj. Ratinan kauppakeskus sopimustyöt 2,0 milj. Kaupinojan vedenpuhdistamon saneeraus 5,0 milj. Talonrakennusinvestointeihin kuuluvat ensi vuonna: Koukkuniemen perusparannus ja kehittäminen, 8 milj. Sampolan koulun peruskorjaus, 7,9 milj. TAO Hervanta A-talon laajennus ja Hervannan lukio, 3,6 milj. Keskusvirastotalon perusparannus, 3,0 milj. Pyynikin uimahalli, 2,6 milj. Museoiden kokoelmakeskus, 2,6 milj. Keskustan monitoimitalo, 2,4 milj. Tammerkosken lukion kalustaminen, 2,1 milj. Hervannan jäähallin peruskorjaus, 2,0 milj. TOIMINTAMENOT YDINPROSESSEITTAIN (Ilman liikelaitoksia, muita taseyksiköitä ja konsernipalveluja) Konsernihallintointo 8 % Kaupunkiympäristön kehittäminen 7 % Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen 14 % Lasten ja nuorten kasvun tukeminen 26 % Osaamisen ja elinkeinojen kehittäminen 6 % Sivistyksen ja elämänlaadun edistäminen 6 % Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen 34 % Tampere ostaa palveluja 563 Ikäihmisten palvelut Tilaajapäällikkö Eeva Päivärinta Ikäihmisten palvelujen lautakunnan ratkaisut tukevat kaupunkistartegian tavoitetta edistää kuntalaisten ko tona asumis ta. Ikä ihmisten palvelutarjonnan kes kiöön nousevat ikäihmisen kotona tapahtuva hoi to ja sen tukemi nen. Kaupungin oma kotihoito kehittää edelleen toimintatapojaan ja palvelujen sisältöä. Kotihoito tarjoaa yhä useammin palvelut ympäri vuorokauden. Kaikki sairaalasta kotiutuvat saavat palvelut kotiin jatkossakin. Geripoli tuottaa muun muassa geriatrien (vanhuslääkäri) ja sairaanhoitajien kotikäyntejä säännöllisen kotihoidon asiakkaille ja tukee kotihoidossa työskenteleviä työntekijöitä asiakastyön ohella. Geripolin toimintaa vahvistetaan ostamalla muun muassa puheterapiapalveluja niitä tarvitseville potilaille. Kaupin sairaala kehittyy kotona tapahtuvan hoidon tukisairaalana. Rauhaniemen sairaalassa panostetaan erikoissairaanhoidosta tulevien potilaiden jatkokuntoutukseen ja Psykogeriatrinen sairaala tukee erityisesti päihde- ja mielenterveyssyistä apua tarvitsevia asiakkaita kotihoidossa. Asiakkaan näkökulmasta pyritään oikea-aikaisiin ja joustaviin palveluihin ja vältetään näin siirtoviiveitä aiheuttavat jonot ja vältetään Acutan käyttöä muuten kuin kiireellisissä ensiaputapauksissa. Myös jatkohoitomahdollisuuksia Acutasta omiin sairaaloihin vahvistetaan. Ikäihmisten liikkumista myös kodin ulkopuolelle halutaan tukea. Palvelubusseihin lisätään avustajia. Palvelukeskusten palvelutarjontaa pyritään laajentamaan. Uusi Pappilanpuiston palvelukeskus korvaa Takahuhdin palvelukeskuksen. Alue saa myös päiväkeskuksen, kun aikaisemmin Tammelan palvelukeskuksessa toiminut Kyllikin päiväkeskus jatkaa Pappilanpuistossa tuliterissä tiloissa. Pappilanpuistoon avataan myös kolme 15 hengen ryhmäkotia ympärivuorokautista hoitoa tarvitseville kuntalaisille. Palvelusetelillä lisätään kuntalaisten valinnan vapautta niin ympärivuorokautisen palveluasumisen kuin omaishoidon tuen lakisääteisten vapaapäivien järjestämisessä. Kaupunkiympäristön kehittäminen Tilaajapäällikkö Risto Laaksonen Kaupunginvaltuuston Rantaväylän tunnelia ja Ranta-Tampellaa koskevat asemakaavapäätökset mahdollistavat näiden kenties kaupungin historiallisesti suurimpien kehittämishankkeiden toteuttamisen. Yhdessä Kansi ja Keskusareena -hankkeen kanssa nämä luovat perustaa sille, että Tampere haluaa edelleenkin olla Suomen vetovoimaisin kaupunki. Tähän kokoluokkaan voidaan lukea myös moderni kaupunkiraitiotie. Nämä hankkeet näkyvät sekä toimialan suunnittelu- että toteutusohjelmissa. Kaupungin tärkein alue on ydinkeskusta, jonka kehittämisen edellytyksiä luodaan strategisella Keskustahankkeella. Kaavoituksessa kasvun mahdollisuuksia luodaan pyrkimällä sekä täydentämään nykyistä rakennetta että suunnittelemaan uusia alueita. Yleiskaavoituksen tai yleissuunnittelun osalta tällaisia alueita ovat Nurmi-Sorila, Ojala ja Vuoreksen Isokuusi sekä asemakaavoituksesta Härmälänranta, Niemenranta ja Vuoreksen keskusta. Vaikka rahoitustilanne on vaikea, ei ole mielekästä tinkiä huonokuntoisten liikenneväylien, puistojen ja rakenteiden peruskorjauksista, joiden siirtäminen tulevaisuuteen tulisi huomattavasti kalliimmaksi. Säästöt kohdistetaan päällysteisiin ja rakenteelliseen kunnossapitoon. Kustannusten ja energian säästämiseksi toisaalta uusitaan vanhoja valaistuksia, toisaalta sammutetaan valaistusta osittain vähäliikenteisillä alueilla hiljaisena aikana. Investoinnit suuntautuvat uusien alueiden liikenneväylien ja puistojen rakentamiseen. Kaupunkimaisemaan keskeisesti kuuluvat Tammerkosken ja Alarannan rantatukimuurit ovat hajoamassa. Muurien korjaamista jatketaan myös ensi vuonna muun muassa Frenckellin kohdalla. Joukkoliikenteen kehitys on ollut vuodesta 2006 lähtien hyvin positiivista. Nyt uhkana on muun muassa polttoaineveron korotuksesta johtuva menojen kasvu. Kustannuksia aiheuttaa myös uusien alueiden kuten Vuoreksen edellyttämä palvelun käynnistäminen sekä positiivisen ongelman eli kasvaneiden matkustajamäärien edellyttämä tarve lisätä autoja ruuhkaliikenteeseen. Kaupunkiympäristön kehittämisen osalta vuoden 2012 talousarvio pyrkii säilyttämään yleisten alueiden tason ennallaan eikä tarjoa käyttäjille uusia tai parantuneita palveluja. Lasten ja nuorten palvelut Lasten ja nuorten palvelujen vuoden 2012 toiminnan painopistee nä on alle kouluikäisen väestön lisääntyvään palvelutarpee seen vastaaminen päivähoito- ja neuvolapalveluissa, perusopetuslain muutokseen vastaa mi nen, päivähoidon ja esi- ja perusopetuk sen oppimisympäristöjen kehittäminen, ennaltaehkäisevien palvelujen vahvistaminen ja lastensuojelun painopisteen siirtäminen sijaishuollosta avohuoltoon ja sijaishuollon sisällä laitoshoidosta perhehoitoon. Koska alle kouluikäisten määrä kasvaa Tampereella, päivähoidon palveluverkkoa laajennetaan vuonna 2012 palvelutarpeen kasvun edellyttämällä tavalla. Ensi vuonna avataan mm. Luhtaan päiväkoti Takahuhdissa, Makasiinin päiväkoti Irjalassa, Satoramin päiväkoti Hervannassa, Pikku-Muotialan ryhmä Nekalassa ja Myllärin päiväkoti Ikurissa. Lisäksi selvitetään päivähoitoyksikön avaamista Vuorekseen. Yksityisen päivähoidon toimintaedellytyksiä parannetaan korottamalla yksityisen hoidon tuen kuntalisää merkittävästi heti vuoden alusta. Alle 3-vuotiaista, kotona hoidettavista lapsista maksettava Tampere-lisä säilyy ensi vuonna ennallaan. Päivähoitopaikkatakuu mahdollistaa lasten palaamisen samaan hoitopaikkaan, mikäli perhe päätyy isompien sisarusten hoitamiseen kotona esimerkiksi tilanteissa, joissa perheeseen syntyy vauva. Kerhotoimintaan osallistuminen on edelleen mahdollista myös näille perheille. Muutoinkin avoimia varhaiskasvatuspalveluja lisätään kaupungissa 8 9 uudella toimipisteellä syksystä 2012 alkaen. Lasten ja nuorten neuvola- ja terveydenhuoltopalveluissa syntyvyyden kasvu edellyttää lisäresursoin- Tilaajapäällikkö Taru Kuosmanen tia neuvolatyöhön. Tamperelaisissa äitiys- ja lastenneuvoloissa laajennetaan perheen kokonaisvaltaiseen tukeen perustuvaa hyvinvointineuvolamallia. Tavoitteena on, että vuonna 2013 kaikki kaupungin äitiys- ja lastenneuvolat toimivat tällä samalla toimintamallilla. Ensi vuonna kehitetään eri toimijoiden välisenä yhteistyönä perhevalmennusta sekä odottavien perheiden ja vauvaperheiden vertaisryhmätoimintaa. Puheterapiapalveluja lisätään pienten koululaisten palvelujen turvaamiseksi. Perusopetuksen haasteena on vastaaminen perusopetuslain uudistamiseen. Painopisteenä kehittämisessä ovat ensi syksynä esi- ja alkuopetuksessa olevat lapset ja heidän opetuksensa. Harrastava iltapäivä -toimintaa järjestetään ensi syksynä jo 38:lla koululla. Kouluverkkopäätöksen mukaisesti syksystä 2012 Kaarilan ja Tammerkosken koulut siirtyvät perusopetuksen käyttöön kokonaan, Hyhkyn ja Kalkun kouluista siirrytään 5. luokalle Kaarilaan ja Kanjonin koulusta Tampereen normaalikouluun (entinen Nekalan koulu, josta tulee osa yliopiston harjoittelukoulua elokuussa 2012). Vehmaisten koulun oppilaiden koulupolku muuttuu Klassillisesta koulusta Kaukajärven kouluun ja Johanneksesta Tammerkosken kouluun. Amurin koulua kehitetään seudullisena yhteistyönä kansainväliseksi kouluksi. Perhetyön uusia toimintamuotoja vahvistetaan. Lastensuojelussa lisätään nuorten ja heidän perheidensä avohuollon palveluja ja kehitetään vauvaperheiden palveluja. Sijaishuollossa jatketaan aktiivista uusien sijaisperheiden rekrytointia. Elokuussa 2012 aukeava keskustan monitoimitalo tulee olemaan eri-ikäisten toimintakeskus. Lastenkulttuurikeskus Rullan toimintaa kehitetään vastaamaan kasvaviin asiakasmääriin. Taidekaari-kulttuurikasvatusohjelma jatkaa esi- ja perusopetusikäisten perehdyttämistä eri taiteenalojen kiehtovaan maailmaan. Osaamisen ja elinkeinojen kehittäminen Vs. tilaajapäällikkö Tuija Mannila Osaamis- ja elinkeinopalveluilla vahvistetaan Tampe reen elinvoi maa ja kilpailukykyä laadukkaan koulu tuksen, osaavan työ voiman saatavuuden ja yri tyk sil le ja investoijille vetovoimaisen toimintaympäristön ke hittä misel lä. Ensi vuodesta on tulossa tiukka ja pyrkimyksenä onkin ylläpitää nykyinen palvelutaso.

5 TAMPERE 5 Tampere-lehti seuraa Kauton perheen asuntomessuille valmistuvaa taloprojektia miljoonalla eurolla Lukiokoulutuksen keskittäminen ja entistä vahvempi profilointi näkyy muun muassa uuden luovien alojen lukion käynnistymisenä Sampolan tiloissa. Tähän uuteen Tammerkosken lukioon yhdistetään nykyiset Kaarilan ja Tammerkosken lukiot. Myös Hervannan lukio on siirtymässä uusiin tiloihin Tampereen ammattiopiston (TAO) kampusalueelle. Uusi Tampereen teknillinen lukio valmistuu vuonna Myös ammatillinen koulutus on muutosvaiheessa. TAOn tilat keskitetään tulevaisuudessa kolmelle alueelle; Hervantaan muodostuu teknologiapainotteinen ja Pyynikille hyvinvointialojen kampusalue, ja kolmanneksi suureksi yksiköksi jää Sammonkadun toimipiste. Hervannan kampukselle valmistuu nyt vuodenvaihteessa tilat logistiikkakoulutukselle, johon se siirtyy Pirkankadun vanhasta Rollikkahallista. Kehittämistä toteuttaa myös Top School-projekti, jossa kehitetään oppimisympäristöjä. Vuonna 2012 valmistellaan TAOn ja Pirkanmaan koulutuskonsernin yhdistämistä. Asialle on näytetty vihreää valoa kaikissa seudun kunnissa, ja yhdistetyn noin 8000 opiskelijan oppilaitoksen on tarkoitus aloittaa vuoden 2013 alusta. Elinkeinopalveluiden tehtävinä 2012 on houkutella kaupunkiseudulle matkailijoita, osaajia ja investointeja sekä edistää yritysten syntyä ja kasvua. Työllisyydenhoidossa keskitytään nuorten syrjäytymisen ja työttömyyden pitkittymisen ehkäisemiseen tarjoamalla työttömien koulutukseen ja työmarkkinoille sijoittumista edistäviä erityispalveluita. Sivistyksen ja elämänlaatupalvelut Tilaajapäällikkö Lauri Savisaari Sivistyksen ja elämänlaadun edistämisen pal ve lui den tavoit teena ta - lous ar vios sa on ny kyi sen palvelu tason tur vaa mi nen. Ta lousar vioon si sältyy kui ten kin myös muutamia paran nuk sia: Pyynikin uima halli avataan syksyllä 2012 pitkän odotuk sen jälkeen, ja Tesomalle vanhaan teollisuuskiinteistöön avataan liikuntahalli, joka parantaa merkittävästi telinevoimistelun ja muun muassa tanssiurheilun olosuhteita. Tesoman voimiste lu- ja liikuntahallin toteutuminen edellyttää, että Nekalassa sijaitsevasta Ajokin liikuntatilasta luovutaan ja toiminnot siirretään Tesomalle. Museoiden ko koelmakeskus otetaan käyttöön Ruskossa. Kokoelmakeskus on valtakunnallisestikin merkittävä panostus, jonka avulla taide- ja esinekokoelmien hoito saadaan erinomaiselle tasolle. Yhteisöjen toimintaedellytykset säilyvät suunnilleen ny kytasolla, koska toiminta-avustuksiin on kohdennettu pientä lisäystä. Sivistyksen ja elämänlaadun edistämisen keskeisiä haasteita ovat Tampereen vetovoimaisuuden säilyttä minen kulttuuri- ja liikuntakaupunkina, asukkaiden innostaminen kulttuuriin ja liikuntaan, Tampereen yhteisöllisyyden ja elinvoimaisuuden vahvistaminen sekä palvelujen kehittä minen vastaamaan kulttuurien ja kuntalaisten moninaisuutta. Vuoden 2012 aikana valmistuu sivistyksen ja elämänlaadun palveluverkkosuunnitelma, joka ulottuu aina vuoteen 2030 asti. Suunnitelman tavoitteena on vahvistaa kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen olosuhteita koko kaupungissa ja siten edistää kaupunkilaisten hyvinvointia Terveyttä ja toimintakykyä edistävät palvelut Kireän talousti lanteen vuok si Tam pereen sosiaali- ja ter veys - pal ve lui hin ei ole ensi vuodek si suun nit teilla suuria muutoksia. Uusiin avauk siin ei ole ollut mahdollisuutta, sillä tarpeet kas va vat nopeam min kuin kaupungin tulot. Tam perelaisten ter veyt tä ja toimin takykyä pyri- Tilaajapäällikkö tään jatkossakin parantamaan erityisesti ennalta ehkäisevillä palveluilla. Esimerkiksi työttömien syrjäytymistä kaupunki haluaa torjua terveystarkastuksia lisäämällä. Syrjäytymisen ehkäisemiseksi käynnistyy Nuorten Startti -hanke. Kyse on matalan kynnyksen työtoiminnasta, jonka tavoitteena on mahdollisimman varhaisessa vaiheessa puuttua syrjäytymisvaarassa olevien ja pitkäaikaisesti toimeentulotukea saavien nuorten tilanteeseen. Työvalmennussäätiö aloittaa ensi vuonna toimintansa täydellä teholla. Tavoitteena on työllistää pitkäaikaistyötöntä työnhakijaa. Palvelujen pa ranemista voidaan saada aikaan tuotannossa kehittämällä palveluketjuja esimerkiksi Hatanpään palvelulinjoilla ja vastaanottotoiminnassa. Diabetesvastaanotto saa endokrinologian sairaanhoitajan ja erikoissairaanhoito yhden ravitsemusterapeutin. Yhteistyötä yleishyödyllisten yhdistysten kanssa tiivistetään ja niille myönnettäviä toiminta-avustusmäärärahoja lisätään. Päihde- ja mielenterveyspalveluissa kaupunki pyrkii vähentämään päihdekuntoutuksen laitospaikkoja ja ohjaamaan päihdeongelmaisia avopalveluihin. Myös kehitysvammaisten laitospaikkoja vähennetään ja ne korvataan erilaisilla asumispalveluilla. Ensi vuoden alussa valmistuu Kotilinnasäätiön rakennuttama Pappilanpuiston ryhmäkoti kotoa muuttaville kehitysvammaisille. Myös Vuoreksessa ja Kalkussa otetaan käyttöön uusia kehitysvammaisille suunniteltuja asumisyksiköitä. Lisäksi Tuomikallion päivätoimintakeskuksessa alkaa autistisille kehitysvammaisille tarkoitettu päivätoimintayksikkö. Kauttojen asuntomessutalo sai rohkean värityksen Frans Emilin kadun puolelta Kauton perheen asuntomessutalo näyttää hillityn valkoiselta. Mutta kun talosta astuu takapihalle, kohtaa yllätyksen: toiselta puolelta talon julkisivu onkin pirteän oranssi. Vuoreksen asuntomessualueelle rakentuva Kauttojen perheen omakotitalo rapattuine julkisivuineen on ulkoapäin jo hyvin valmiin näköinen. Kauttojen mukaan talo on vastannut Asuntomessualuetta rakennetaan aikataulussaan Erkki Lehtomäki Koko asuntomessualueen rakentaminen on py synyt hyvin aikataulussa. Alueen kunnallistekniikka ja keskeinen Kirjailijanpuisto ovat viimeistelytöi tä vaille valmiita. Messualueelle rakennettavista 27 omakotitaloista harjakorkeudessa on parisenkymmentä kohdetta ja kerros-, rivija paritaloista noin puolet. Yksi- ja kaksikerroksisten omakotitalojen jou kossa on raken nutta ja perheiden tarpeisiin suunniteltuja yksilöllisiä taloja, kuten Kauton perheen talo, mutta myös valmis talomalleja. Hy viä esimerkke jä oma koti - kohteista ovat ekotoimiva vähähiili nen puutalo, Aalto-yliopiston Tampereen Vuoreksen tulevalle Isokuusen asuinalueelle suunnitellaan arkkitehtuuriltaan yhtenäistä puusta rakennettua aluetta, jossa olisi puukerrostaloja, puisia liikerakennuksia ja puisia pientaloja. Toteutuessaan alue on suurin nykyaikainen puukaupunkiympäristö Suomessa. Vuoreksen Isokuuseen on tulossa yhteensä noin asuntoa, joista toteutetaan puurakenteisiin taloihin. Näistä noin puolet sijoittuu puukerrostaloihin. Suomessa on viimei sen 15 vuoden aikana rakennettu kaiken kaikkiaan 31 puukerrostaloa 8:lle eri paikkakunnalle. Isokuusi tulee olemaan Suomen suurin yhtenäinen nykyaikainen puukerrostaloalue. Vuoreksen suunnittelun ja toteutuksen lähtökohtia ovat monimuotoisuus, luonnonläheisyys ja ekotehokkuus. Puurakentaminen tuo uuden näkökulman Vuoreksen kehittämiseen, monipuolistaa asuntotarjontaa ja lisää alueen vetovoimaa, projektijohtaja Pertti Tamminen sanoo. Isokuusen alue tulee olemaan merkittävä osa Vuoreksen noin asukkaan kaupunginosaa. Kaikkiaan Isokuuseen on tulossa noin asukasta, ja sinne syntyy uuden kaupunginosan alakeskus palveluineen. Isokuusen alue sijaitsee Vuorek sen pohjoisosassa, Särkijärven ja rakenteilla olevan Vuoreskeskuksen välissä. Isokuusen yleisilme on vehreä. Isokuusen suunnittelun ensimmäisenä vaiheena järjestettiin lokakuussa tavoitefoorumi, johon osallistui 45 luottamushenkilöä ja asiantuntijaa muun muassa kaupungin hallintokunnista, puutuotealan organisaatioista sekä Tampereen teknillisestä yliopistosta. Isokuusen tavoitefoorumissa nousivat esille puurakentamisen edistämisen ohella aluerakentamisen kokonaisvaltainen ekotehokkuus sekä jalankulun ja pyöräilyn keskeinen merkitys viihtyisän ja Kauton perheen lapset Ilari (vas.), Eerik, Karin ja Ingrid (edessä) kyselevät innokkaasti vanhemmiltaan Markus ja Karoliina Kautolta, millaisen pihan he saavat tuleviin leikkeihinsä. odotuksia, eikä pettymyksiä ole tullut vastaan. Ennen talven tuloa tavoitteena on vielä paneloida ja levyttää autokatos sekä tehdä pihalla isoimmat konetyöt. Talven voimme tehdä siistejä sisätöitä lämpimässä talossa, Markus Kautto sanoo. Markus Kautto työskentelee rakennustyömaalla usein, mutta myös Karoliina Kautto ja pariskunnan neljä lasta ovat viihtyneet hyvin tontilla. Lauantaisin tehdään yleensä retki Vuorekseen, ja välillä talolle poiketaan myös iltaisin. Lähinaapurit ovat jo tulleet päivittäisiksi tutuiksi Ja mikä kivointa, lapsetkin ovat saaneet kavereita viereisestä talosta, Karoliina Kautto kertoo. Teksti: Reetta Hynynen suunnitte lema nollaenergiatalo sekä viuh ka mainen viherkattoinen lapsiperheen talo. Monimuotoisissa ker ros-, rivija pari talo kort te leissa on niin omistus-, vuok ra- kuin asu mis oi keusasun tojakin. Alueelle rakennetaan myös kehitysvammaisten palvelukoti. Isokuuseen Suomen suurin puukerrostaloalue toimivan kaupunkiympäristön luomisessa. Isokuusen alueelle laaditaan ensin maankäytön yleissuunnitelma, minkä jälkeen tehdään asemakaavat. Tavoiteseminaari oli osa yleissuunnitelman laadintaa ja samalla osa puurakentamista kehittävää PuuVuores-hanketta. Isokuusen alueen maankäytön suunnittelu tehdään kumppanuuskaavoitusmallin mukaisesti, mikä mahdollistaa tavanomaista tiiviimmän yhteistyön kaavoittajien ja toteuttajien kesken sekä rakentajien sitoutumisen sovitun lopputuloksen toteuttamiseen. Hanke mahdollistaa arkkitehtuuriltaan yhtenäisen ja ekotehokkaan alueen rakentamisen. Lisäksi kumppanuuskaavoituksessa mukana olevat rakennusliikkeet saavat käyttöönsä parhaan mahdollisen tietämyksen puurakentamisen tekniikoista ja toteutuksesta. Teksti: Anna-Leea Hyry

6 6 TAMPERE Tekstit: Jaana Kalliomäki Kuvat: Ari Järvelä Kartta: Marja Muhonen Hoitoonpääsy nopeutui Hatanpään sairaalassa Hatanpään sairaalassa on eletty monien muutosten aikaa. Vuodeosastojen ja hallintorakennuksen remontit valmistuivat kesällä. Sairaalassa ovat aloittaneet uudet yleislääketieteen ja geriatrian osastot sekä neurologian poliklinikka ja neurologiset vuodeosastot. Uudet yksiköt siirtyivät erikoissairaanhoitoon laitoshoidosta ja avopalveluista. Vuoden alussa sairaalan toiminnot organisoitiin neljäksi palvelulinjaksi. Uudistukset ovat nopeuttaneet jatkohoitoon pääsyä varsinkin Ensiapu Acutasta. Hoitoketjun yhteistyötä ja suju vuutta on parannettu samalla, kun osastojen toimintaprofiilia on selkiy tetty. Turhat siirrot ja odottelut ovat jääneet pois. Po tilaskierto on nopeu tu - nut, kun potilaat pääsevät heti oikeaan paikkaan. Aikaisemmin heitä ohjautui osastoille usein sen mukaan, mistä paikka ensin vapautui, Hatanpään sairaalan vt. johtaja Paula Hakala sanoo. Uudet palvelulinjat ovat leikkaustoiminta, sisätaudit, neurologia sekä yleislääketiede ja geriatria. Hoitoon tullaan Acutan lisäksi työterveys-, yksityis- ja omalääkärin tai erikoissairaanhoidon lähetteillä. Tämä on potilaslähtöinen tapa toimia. Poliklinikan ja osastojen toiminta oli ennen eriytyneempää. Henkilöstö ja toiminnot profiloituvat nyt kunkin linjan osaamisen kautta, Hakala pohjustaa. Laajempi osaaminen varmistaa oikean hoitopaikan Vt. johtava lääkäri, leikkaustoiminnan ylilääkäri Arto Ranta tähdentää, että laajempi erityisosaaminen varmistaa hoidon sujumisen saman katon alla. Uudistukset ovat olleet myönteisiä myös kustannustehokkuuden näkökulmasta. Potilaat saadaan sijoitettua niil le osastoille, joilta löytyy juuri heille oi keaa osaamista. Hoi toketju toimii paremmin, ja olemme pystyneet järjestämään jat kohoitopaikan myös Taysin eri osastojen potilaille. Sairaanhoitopiiri onkin luopumassa siirtoviivemaksuista ensi vuonna, Ranta kertoo. Sairaansijojen määrä nousi uudistusten jälkeen 218:sta 368:aan. Hen kilökuntaa on noin 800. Toimintaa on muutettu olemassaolevilla henkilöstöresursseilla, mutta muutamia uusia lääkäri- ja hoitajavirkoja on perustettu erityisosaamisen varmis tamiseksi. A5:lle henkilökunta siirtyi erikoissairaanhoidon varahenkilöstöjärjestelmästä, Hakala kertoo. Noin 20 miljoonaa euroa maksanut peruskorjaus toi vuodeosastoilla sekä potilaille että henkilökunnalle ajanmukaiset ja toimivat tilat. Potilashuoneita muun muassa muutettiin korkeintaan kahden hengen huoneiksi. Hatanpään sairaalan palvelut ti laa nyt lähes kokonaan Tampereen kau pun ki. Rannan mukaan esimerkiksi leik kauksia olisi mahdollista tulevaisuudessa myydä myös muualle. Resurssit ovat hyvät. Tiloja voisi käyttää myös iltaisin ja viikonlop puisin, hän esittää. Selviämishoitoaseman asiakkaat tarvitsevat sairaanhoidollista seurantaa juomisen vuoksi. Sairaanhoitaja Mervi Valjus- Seppälä ja lähihoitaja Ville Leinonen tutkivat juuri tuodun potilaan vointia. Hatanpään sairaalan neljällä yleislääketieteen ja geriatrian osastolla on yhteensä 108 paikkaa. Kaksi osastoa siirtyi erikoissairaanhoitoon laitoshoidosta puistosairaalasta ja yksi kantasairaalan leikkaustoiminnasta. Yksi käynnistettiin uutena. Palvelulinja on tarkoitettu äkillisesti sairastuneille, kotona asuville yleislääketieteen ja geriatrian potilaille. Hoidon tavoitteena on, että he selviävät vielä omassa kodissaan. Siihen tähtäävät nopea diagnostiikka, hoito ja kuntoutus, ylilääkäri Sirkka-Liisa Kaistinen määrittelee. Uusi toiminta on selkiyttänyt työnjakoa myös Kaupin sairaalan kanssa. Sen ansiosta laitoshoitoon ei enää tarvit se lähettää lyhytaikaista sairaalahoitoa tarvitsevia, kotona asuvia vanhuksia. Kauppi toimii kotihoidon tukisairaalana. Osastot U1 ja V3 palvelevat kiireellistä hoitoa tarvitsevia iäkkäitä potilaita. Kuntouttava akuuttiosasto A5 tarjoaa päivystysluonteista sairaalahoitoa muun muassa keuhkosairauspotilaille. Osasto A3 painottuu leikkausten jatkohoitoon ja kuntoutukseen. Ortopediseen kuntoutukseen ja hoitoon Rintsikassa tehdään muun muassa rintarauhasten röntgen- ja ultraäänitutkimuksia ja ikäluokittaiset mammografiaseulonnat. Kuvantamisen osastonlääkäri Kari Paavola tutkii otettuja kuvia. Hoitoa ja kuntoutusta sairastuneille ikäihmisille tullaan esimerkiksi tapaturmien tai kaatumisten vuoksi. Geriatria paneutuu myös kaatumisten ja loukkaantumisten syihin ja niiden ehkäisemiseen. Joskus taustalla voi esimerkiksi olla lääkitys, joka korjataan sopivammaksi. Teemme tiivistä yhteistyötä Ensiapu Acutan kanssa, Kaistinen kertoo. Osasto A5:llä hoidettavana ollut Pentti Vainio kiittelee sekä saamaansa hoitoa että sairaalan tiloja. Henkilökunta on asiantuntevaa ja palvelualtista. Täällä on kahden hengen huoneet, ja uusitut tilat ovat siistit ja puhtaat. Jos joskus tarvitsisin uudestaan sairaalahoitoa, tulisin tänne luottamuksella. Olen erittäin tyytyväinen, hän vakuuttaa. Vainio tuotiin Hatanpäälle Acutasta hänen saatuaan kotona samankaltaisia oireita kuin viime maaliskuussa, jolloin hän sai aivoinfarktin. Nyt onneksi mitään vakavampaa ei ilmennyt. Minulla kävi keväälläkin tuuri. Kun sain sairauskohtauksen, olin kuntoutuksessa. Lääkäri oli paikalla, ja sain liuotushoidon heti, Vainio kertoo. Neurologian palvelulinja on parantanut neurologisten potilaiden hoito- Apuvälineyksikkö lainaa tarvittaessa tamperelaisille liikkumisen ja päivittäisten toimintojen apuvälineitä, kuten tätä fysioterapeutti Anne Toivosen esittelemää korkeaselkäistä pyörätuolia. ja kuntoutuspalvelujen saatavuutta ja erikoissairaanhoidon kolmen kuukauden hoitotakuun toteutumista. Siihen kuuluvat uusi poliklinikka ja kaksi 32-paikkaista vuodeosastoa, jotka sijaitsevat Hatanpään puistosairaalassa. Ne kuuluivat ennen laitoshoitoon. On tärkeää, että poliklinikka ja osastot kuuluvat hallinnollisesti yhteen, ylilääkäri Jari Honkaniemi toteaa. Potilaat sairastavat aivojen, selkäytimen ja ääreishermoston sairauksia. Kasvava ryhmä ovat aivoverenkiertohäiriöpotilaat. Ortopedinen kuntoutusosasto V2 muutettiin heidän kuntoutusosastokseen. Se myös vähentää olennaisesti sairaanhoitopiirin perimiä siirtoviivemaksuja, joita kertyi eniten juuri aivoverenkiertohäiriöpotilaista. Heidän jatkokuntoutukseen on nyt satsattu, Honkaniemi sanoo. Osastoille tullaan Taysin neurologian tai neurokirurgian osastoilta, aivoverenkiertohäiriöyksiköstä tai Acutasta, kuntoutus- ja arviointijaksolle myös kotoa. Potilaita hoitavat neurologian erikoislääkärit, sairaanhoitajat, perushoitajat, fysioterapeutit, neuropsykologi, toimintaterapeutti ja puheterapeutit. Sisätautien palvelulinjalla on 102 vuodepaikkaa. Siihen kuuluvat sisätautiosastot A4, B4, B5, infektiotautien osasto, kotisairaala sekä sisätautien- ja reumatologian poliklinikat. Toivomme, että voimme vastata aikaisempaa joustavammin hoidon tarpeeseen kaikkia olemassaolevia resursseja käyttäen. Osittain erikseen toimineet yksiköt kuuluvat nyt yhteen palvelulinjaan, mikä selkiyttää vastuita toiminnasta. Uskon, että se parantaa myös potilasturvallisuutta, palvelulinjan ylilääkäri Tapio Jussila sanoo. Leikkaustoiminnan palvelulinjan erikoisaloja ovat anestesiologia, yleiskirurgia, gastroenterologinen kirurgia, urolo gia, verisuonikirurgia, plastiikkakirurgia, ortopedia, käsikirurgia, gynekologia, korva-nenä- ja kurkkutaudit ja silmätaudit. Palvelulinjaan kuuluvat myös kantasai raalan erikoispoliklinikka, Pyynikin korva-silmäyksikkö ja Pyynikin keskusäitiysneuvola. Vuodeosastoja on kolme ja vuodepaikkoja 64. Osastolla A2 toimivat traumatologia ja ortopedia, B2:lla urologia, plastiikkakirurgia ja verisuonikirurgia. Osastolle B3 on keskitetty gastroenterologinen kirurgia ja yleiskirurgia.

7 TAMPERE 7 HATANPÄÄN ALUEEN TERVEYSPALVELUT V K Kappelien sisäänkäynnit Kesäkahvila Ruusutarha Pääovi A Sairaalan A-vuodeosastot Hatanpäänkatu 24 B Sairaalan B-vuodeosastot Hatanpäänkatu 24 C Selviämis- ja katkaisuhoitoasema Hatanpäänkatu 26 D Kuvantaminen (röntgen), 0. krs Hatanpään terveysasema, 1. krs, Hatanpäänkatu 24, sisäänkäynti pääovesta E Kuntoutus, 0. krs Laboratoriokeskus, 1. krs sisäänkäynti pääovesta H Päiväkirurgia, 2. krs Erikoispoliklinikka, 1. krs, sisäänkäynti pääovesta K Hatanpään puistosairaalan poliklinikka Psykogeriatriset K-vuodeosastot Neurologian poliklinikka Hatanpään puistokuja 8 O Rintaklinikka Rintsikka Tampereen apuvälineyksikkö Hatanpäänkatu 10 U T U V 9 tuntia Hatanpään kartano Hatanpään puistokuja B A T H Pääovi E D C Bussit 9 tuntia Reumasairauksien poliklinikka, 1. krs, sisäänkäynti yhdyskäytävän kautta Kotisairaala, 2. krs Hallinto, krs Hatanpäänkatu 24 Yleislääketieteen ja geriatrian sekä psykogeriatrian osastot Hatanpään puistokuja 8 Yleislääketieteen ja geriatrian sekä neurologian osastot Hatanpään puistokuja 8 P-maksuautomaatti maksullinen 4 tuntia Bussi Hatanpäänkatu pääovi, sisäänkäynti, neuvonta, virastomestarit sisäänkäynti kahvila O Alueella on parkkipaikkoja pysäköintikiekolla 4 h ja 9 h maksullisia 1 automaatti Bussit linjat 3, 6, 7, 21 palvelubussit 3, 4, 11, 16 Pyhäjärvi Rintaklinikka Rintsikka Hatanpäänkatu 10 Rintaklinikalla tehdään rintarauhasten röntgen- ja ultraäänitutkimuksia ja otetaan neulanäytteitä. Tutkimuksiin tarvitaan terveyskeskuslääkärin tai Tullinkulman työterveyslääkärin lähete. Rintsikassa järjestetään myös mammografiaseulonnat tamperelaisille vuotialle naisille. Niissä käy vuosittain yli naista. Maksuttomat tutkimukset tehdään kahden vuoden välein. Niihin kutsutaan kukin ikäluokka omana ryhmänään syntymäajan mukaan. Vuonna 1944 tai sen jälkeen syntyneet seulotaan 69-vuotiaiksi asti. Selviämis- ja katkaisuhoitoasema Hatanpäänkatu 26 Selviämishoitoaseman asiakkaat ovat sairaanhoidollista seurantaa tarvitsevia, yli 16-vuotiaita päihtyneitä. He ohjautuvat asemalle terveyden- tai sosiaalihuollon toimipisteistä. Myös poliisi ja pelastuslaitos voivat tuoda potilaita. Asiakas voi olla selviämisasemalla enintään 24 tuntia, jolloin hän on koko ajan tarkkailussa. Paikkoja on tamperelaisille kahdeksan ja sopimuskuntien asukkaille kaksi. Katkaisuhoitoasemalla hoidetaan yli 18-vuotiaita tamperelaisia alkoholinkäyttäjiä. Tavoitteena on katkaista alkoholikierre, helpottaa ja hoitaa vieroitusoireita, palauttaa normaali vuorokausirytmi ja motivoida jatkohoitoon. Hoito kestää 5 14 vuorokautta. Katkaisuhoitoasemalle voi ottaa yhteyttä myös itse. Lääkärin lähetettä ei tarvita. Reumasairauksien poliklinikka Hatanpäänkatu 24, T-rakennus Hatanpään kantasairaalan reumasairauksien poliklinikalla hoidetaan tulehduksellista reumaa sairastavia yli 16-vuotiaita tamperelaisia. Hoitoon pääsy edellyttää lääkärin lähetettä. Hoito tähtää potilaiden työ- ja toimintakyvyn säilyttämiseen. Siihen kuuluvat sairauden varhainen toteaminen, tehokas lääkehoito, itsehoitoon kannustava potilasohjaus sekä fysioterapeuttinen hoito ja neuvonta. Hoitotiimiin kuuluvat kaksi sisä- ja reumatautien erikoislääkäriä, kaksi sairaanhoitajaa ja kaksi fysioterapeuttia. Kotisairaala Tukikohta on Hatanpään sairaalassa, Hatanpäänkatu 24 Kotisairaalan ansiosta akuuttia erikoissairaanhoitoa voi saada omassa kodissa. Hoitopaikkoja on 30. Henkilökuntaan kuuluvat 2 osastonlääkäriä, osastonhoitaja, 13 sairaanhoitajaa, 5 perushoitajaa ja fysioterapeutti. Hoitajat tekevät kotikäyntejä tarvittaessa ympäri vuorokauden. Kotisairaalaan hakeudutaan siten, että potilaan hoidosta vastaava lääkäri ottaa yhteyttä kotisairaalaan, jonka lääkäri tekee päätöksen hoitoon ottamisesta. Lähettävän osaston tulee järjestää mahdollinen kotiapu niin, että se on valmiina potilaan kotiutuessa. Potilaan täytyy selviytyä päivittäisistä toiminnoista itsenäisesti, omaisten tai kotipalvelun turvin. Apuvälineyksikkö ja -huolto Hatanpäänkatu 10 Apuvälineitä lainataan maksutta kotona asuville tamperelaisille. Lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineitä lainataan lääketieteellisin perustein todetun vamman perusteella. Ilman etukäteisarviointia voi saada 1 3 kuukaudeksi tavallisimpia liikkumisen ja päivittäisten toimintojen apuvälineitä kuten kävely kepin, kyynärsauvat ja hygieniavälineet. Pidemmän käytön tarpeen arvioi terveydenhuollon ammattilainen, esimerkiksi fysioterapeutti tai kuntohoitaja ja mahdollisesti lääkäri. Lainattavia tuotteita on yli Yllämainittujen lisäksi yksiköstä saa muun muassa pyörätuoleja, kävelytelineitä, suihku- ja kylpytuoleja, wc-istuimen korottajia, tukikaiteita, makuuhaavapatjoja, inhalaatiolaitteita, kuntopyöriä, erikoissänkyjä, nilkka-, polvi-, ranne- ja tenniskyynärpäätukia sekä selkä- ja tukikauluksia. Apuvälineiden korjaukset, säädöt ja pienet muutostyöt tehdään apuvälineyksikössä tai asiakkaan kotona. Puistosairaala jakaa myös tietoa psykogeriatrisista sairauksista Psykogeriatrinen eli vanhuspsykiatrinen tutkimus, hoito ja kuntoutus ovat keskittyneet Tampereella Hatanpään puistosairaalaan. Eniten sairaalassa hoidetaan iäkkäitä masennus-, skitsofrenia- ja käytösoireisia dementiapotilaita. Henkilökunta tekee myös konsultaatioita ja järjestää koulutusta muille vanhuspotilaita hoitaville yksiköille. Tavoitteena on lisätä tietoa psykogeriatrisista sairauksista ja niiden hoidosta. Ne lisääntyvät, kun väki ikääntyy. Tietoa tarvitaan esimerkiksi siitä, miten pärjätä sairastuneen kanssa kotona, sairaalahoidon päällikkö, ylilääkäri Arto Lemmetty sanoo. Sairaala on aloittanut myös mentoroinnin, jonka kysyntä kasvaa kaiken aikaa. Tehtävään perehtyneet sairaanhoitajat auttavat, kun palvelutalossa tai kodissa asuvan, psykiatrista sairautta potevan vanhuksen ja henkilökunnan tai omaisten välille tulee ristiriitoja. Puistosairaalan viidellä psykogeriatrian osastolla on yhteensä 160 potilaspaikkaa. Henkilökuntaa on 185. Osasto U2 on keskittynyt masennuksen hoitoon. Sairaalahoitoa vaatii keskivaikea tai vaikea masennus. Vakavasti masentuneet vanhukset ovat haasteellisia hoidettavia, koska heillä masennukseen liittyy usein myös somaattisia sairauksia tai oireita. Niitä sekä muistihäiriöitä kehittyy usein myös ikääntyville skitsofreenikoille, Lemmetty toteaa. Dementiasairauksissa kotihoito tai palvelutalossa asuminen käy vaikeaksi, kun sairauteen liittyy vaikeita käytöshäiriöitä kuten aistiharhoja, aggressiivisuutta tai levottomuutta. Sairaalahoitoa tarvitaan silloin voinnin tasoittamiseksi ja lääkityksen arvioimiseksi. Myös mahdolliset somaattiset sairaudet pitää tutkia ja hoitaa. Toisin kuin tavanomaisessa geriatrisessa hoidossa, potilaista viidesosa on alle 65-vuotiaita. Hoito voi olla lyhyt- tai pitkäaikaista. Se tähtää sairastuneen fyysisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin parantamiseen sekä hyvään toimintakykyyn sopivan kuntouttamisen avulla. Puistosairaalassa hoidetaan myös aivohalvauksen tai esimerkiksi kolarissa saadun aivovamman aiheuttamia neuropsykiatrisia oireita. Yksi kasvava ongelma ovat Lemmetyn mukaan alkoholin ja muiden päihteiden käytön aiheuttamat keskushermostovauriot. Hoidettavat ovat olleet yhä nuorempia. Nuorimmat ovat syntyneet 70-luvulla; tosin he ovat yksittäis tapauksia. Huolestuttavaa on myös se, että naisten osuus näyttää kasvavan. Alkoholin aiheuttama psykogeria tri nen sairaus ei kuitenkaan ole saman lainen kuin muut psykogeriatri set sairau det. Jos päihteiden käyttö lopete taan, tauti ei enää etene. Potilas saattaa päästä sairaalasta ja pärjätä tuetussa yksikössä, Lemmetty kertoo. Hatanpään puistosairaalan poliklinikan kirjoilla on noin 450 henkilöä, muun muassa masennus- sekä käytösoireisia muistihäiriöpotilaita. Polikliininen hoito tukee avohoidossa pärjäämistä. Lemmetty huomauttaa, että psykogeriatristen potilaiden hoidossa myös ympäristöllä on merkitystä. Puistosairaala sijaitsee nimensä mukaisesti Hatanpään kauniissa puistomiljöössä Pyhäjärven rannalla. Ulkoilumahdollisuudet ovat hyvät. Suuri etu on myös siitä, että toimimme yhdessä erikoissairaanhoidon kanssa. Potilaiden somaattisiin sairauk- siin on helppo saada apua, kun yleissairaala on vieressä. Ehkä se myös poistaa joitakin ennakkoluuloja, kun toimitaan vierekkäin. Hatanpään puistosairaalan ylilääkäri Arto Lemmetty toteaa, että väestön ikääntyessä myös psykogeriatriset sairaudet kasvavat. Puisto sairaalassa on nyt 160 paikkaa, ja poliklinikan kirjoilla on 450 potilasta. Tilat ovat viihtyisät, ja sairaalaa ympäröivät kauniit puisto- ja järvimaisemat.

8 8 TAMPERE Liikennevalojen ohjausohjelmia Katujen ja teiden talvikunnossapitoon varaudutaan harkitusti Liikennevalokojeita ja liikennevalojen ohjausohjelmia uusitaan syksyn aikana eri puolilla Tamperetta. Tampereen kaupunki tekee parhaillaan uutta liikennevalo-ohjauksen yleissuunnitelmaa. Uudet liikennesuunnitelmat tuovat uusia järjestelyjä liittymien liikennevaloohjauksien toimintaan. Osassa risteyksistä on jo aloitettu liikennevalojen ohjausohjelmien uusiminen. Tarvittaessa uusitaan myös ohjauskojeet erillisen saneeraussuunnitelman mukaisesti. Yleissuunnitelman pohjalta saadaan suunnitelma tärkeysjärjestyksestä, mihin suunnittelussa tullaan panostamaan. Suunnitelmaa varten tehdään muun muassa tarveselvitys sekä määritellään valo-ohjattujen liittymien muutos- ja kehittämistarpeet. Vuonna 2010 kerätystä yleisöpalautteesta ja myöhemmin tehdyistä ammattiautoilijoiden haastatteluista saadaan tärkeää tukea suunnitelmien tekoon. Syksyn ja alkutalven aikana on tarkoituksena uusia kaikki liikennevalojen ohjausohjelmat Hervannan valtaväylälle. Hervannan valtaväylä ja Hervannan keskusta käsitellään nyt liikennevalojen suhteen erillisinä kohteina. Käsittelyuudistus lyhentää käytännössä jalankulkijoiden ja autoilijoiden odotusaikaa, koska Hervannan keskustan alueella lyhennetään kiertoaikaa, jolloin vihreät vaiheet toteutuvat lyhyempinä, mutta useammin. Hervantaa koskevaa palautetta tuli kyselyssä erittäin paljon. Uusia joukkoliikenne-etuuksia tulee useisiin kohteisiin ympäri Tamperetta. Joukkoliikenne-etuudella liikennevaloissa tarkoitetaan toimintoa, jolla aikataulustaan myöhässä olevalle bussille pyritään järjestämään vihreä valo. Näin nopeutetaan bussien kulkua ja autetaan niitä pysymään paremmin aikataulussa. Tieto joukkoliikenteen liikkumisesta ja bussien myöhässä olosta saadaan uuden joukkoliikenteen infojärjestelmän kautta. Suunnitelmassa liikennevalojen yöajan toimintoja linjataan liittymäkohtaisesti päälläolon ja pimeäksi laittamisen välillä. Valot ovat pääsääntöisesti aina päällä, mutta muutamat valot voidaan pitää perustellusti öisin pois päältä, jos liikenne on hyvin vähäistä eikä sammuttamisesta aiheudu vaaraa liikenneturvallisuudelle. Tällaisia liittymiä ovat esimerkiksi kauppakeskuksien liikennevaloliittymät, joissa liikenne loppuu, kun kauppa menee kiinni. Muutoksia liittymissä syksyn aikana Pirkankatu ja Satakunnankadun länsipää, Hatanpään valtatie, Sammon valtatie sekä Kangasalantie ja Messukyläntie olivat jo marraskuun alussa valmiita uuden ohjauksen osalta. Näissä kaikissa toteutettiin liikennevalo-ohjelmiin mahdollisuus joukkoliikenteen etuuksille. Liikennevalokojeet ja opastimet vaihdetaan vuoden loppuun mennessä Kuokkamaantiellä, Lempääläntiellä ja Lielahdenkadulla. Itsenäisyydenkadun, Kalevan puistotien, Teiskontien ja Sammonkadun liittymässä vaihdetaan koje. Myös Myllypuronkadulla, Lahdenperänkadulla, Lempääläntiellä ja Nuolialantiellä pyritään vaihtamaan liikennevalojen ohjausohjelmat vuoden loppuun mennessä. Satakunnankadulla vaihdetaan lisäksi ohjauskojeet. Kadulla on myös tarkoitus testata ja pilotoida liikennevalojen uutta tiedonsiirtoverkkoa. Tiedonsiirtoverkko kokonaisuudessaan ja liikennevalojen kaukokäyttö- ja valvontajärjestelmä on tarkoitus uusia lähivuosina. Teksti: Riina Kilpinen uusitaan Katujen talvikunnossapitoon kuuluvat lumen ja jään sekä aurausvallien poistaminen sekä liukkaudentorjunta ja hiekanpoisto keväisin. Ihmisten pitää voida kulkea turvallisesti ja vaivattomasti yleisiä väyliä pitkin. Kaupunkiympäristön kehittämisen rakennuttamispäällikkö Milko Tietäväisen mukaan talvikunnossapidon kustannukset ovat 4 6 miljoonaa euroa vuodessa. Pääosa kustannuksista aiheutuu talveen varautumisesta eli henkilöstö- ja kalustokustannuksista. Lumisateiden määrä ja ajankohta vaikuttavat merkittävästi kustannuksiin. Suuret lämpötilojen vaihtelut lisäävät liukkauden torjunnan ja lumen poiskuljettamisen kustannuksia, Tietäväinen kertoo. Talvikunnossapidon valvonta kuuluu kaupungille. Katumestari Tapio Virtanen kaupungin katutilavalvonnasta kertoo, että yleisin ongelma on jalkakäytävien auraamattomuus ja hiekoittamattomuus niiden kunnossapidon kuuluessa kiinteistön omistajan vastuulle. Katutilavalvonta ottaa tarvittaessa suoraan yhteyttä ja tiedottaa ongelmasta. Mikäli se ei tehoa, on vuorossa katuinsinöörin allekirjoittama kirjallinen korjauskehotus. Katumestari Virtanen sanoo näiden toimenpiteiden yleensä riittäneen. Katutilavalvontaan voi ottaa yhteyttä sähköpostilla osoitteeseen: Hätätilassa virkaaikaan voi myös soittaa ja Palvelupiste Frenckell välittää tarvittavat viestit myös Katutilavalvontaan. Tampereen talvisten katujen kunnossapidossa apuna ovat järeät tiekarhut. Tontinomistajan vastuut Tontinomistajan tai sen vuokraajan velvollisuuksiin kuuluu poistaa lumi ja jää tontin viereiseltä jalkakäytävältä sekä tonttiliittymältä. Hiekoittaminen ja kevään hiekanpoisto kuuluvat myös tontinomistajan tehtäviin. Jalkakäytävälle tai sen viereen aurattujen lumikinosten poiskuljetus tarvittaessa kuuluu tontinomistajan tehtäviin. Puhtaanapito kuuluu tontinomistajan velvollisuuksiin tontin rajasta aina kadun keskilinjaan saakka, kuten myös ojarummun avoinna pitäminen. Kaupunki eli käytännössä Tampereen Infra tai yksityinen urakoitsija vastaa ajoratojen, pyöräteiden ja yhdistettyjen jalankulku- ja pyöräteiden sekä kadun rakenteiden ja istutusten kunnossapidosta koko katualueella. Kadut on jaettu kolmeen eri kunnossapitoluokkaan. Vilkkaimmat pääväylät hoidetaan ensin, seuraavaksi vuorossa ovat kokoojakadut ja viimeisenä hoidetaan tonttikadut. Kevyenliikenteen väylät pyritään hoitamaan samalla katujen kanssa, jotta turhia valleja ja moninkertaista työtä ei syntyisi. Kevyen liikenteen väylät on jaettu kahteen kunnossapitoluokkaan. Ensimmäisen luokkaan kuuluu seitsemän laatukäytävää, jotka johtavat naapurikuntien kuntakeskuksiin sekä Hervantaan ja Teiskoon. Lisäksi I- luokkaan kuuluvat kaupungin tärkeimmät ja vilkkaimmat kevyen liikenteen pääreitit. Alueelliset pääreitit ja lähireitit ovat II-luokkaa, joten ne aurataan ja Lisää esteettömiä bussivuoroja hiekoitetaan heti ensimmäisen luokan väylien jälkeen, kertoo kaupungin liikenneinsinööri Timo Seimelä. Talvikelien vaihtelu vaikuttaa kustannuksiin Tampereen Infran kunnossapitopalvelujen päällikön Petri Salosen mukaan Infrassa varaudutaan talveen parhaalla mahdollisella tavalla. Viimeiset kaksi talvea olivat Salosen mukaan erittäin haastavia kunnossapidon kannalta. Esimerkiksi viime vuonna kaupungin lumenkaatopaikoille vietiin yli kuormaa lunta. Tampereen Infran osuus kuormista on noin kolmannes. Tänä vuonna Lielahdessa on laajennettu lumenkaatopaikkaa ja parannettu sulamisvesien käsittelyä. Kaupungin toinen lumenkaatopaikka sijaitsee Aarikkalassa, ja varapaikkoina ovat Myllypuron ja Ruskonperän maanvastaanottoalueet. Teksti: Jyrki Ristilä Palaute katujen ja väylien kunnossapidosta: Palvelupiste Frenckell tai puh Tampereen joukkoliikenteen bussivuoroista yhä useampi on esteetön joulukuusta lähtien, kun myös linjoille 6 ja 19 saadaan uudet linja-autot. Autot ovat luonnollisesti matalalattiaisia, mutta ne sopivat lisäksi myös sähköpyörätuolin kuljettamiseen. Tästä kertova pyörätuolisymboli löytyy bussin keulasta. Linjojen 17, 20 ja 22 kaikki lähdöt pyritään ajamaan esteettömillä linja-autoilla. Lisäksi esteettömiä vuoroja löytyy linjoilta 1, 16, 21, 29, 30, ja joulukuun alusta siis myös linjoilta 6 ja 19. Esteettömien lähtöjen aikataulut on koottu kaikki samaan paikkaan joukkoliikenteen internet-sivuille, osoitteeseen Uusi sähköinen linjakartta näyttää linjat yksitellen Joukkoliikenteen internet-sivuille on lisätty uutena palveluna sähköinen linjakartta. Kartalta voi valita näytölle yksittäisen linjan, johon on merkitty myös kaikki linjan pysäkit. Kartan pysäkkejä klikkaamalla saa esiin kyseisen pysäkin aikataulut tarvittaessa myös muiden linjojen osalta. Myös perinteinen, painettu linjakartta on uusittu. Kartalla on nyt erotettu tiheimmin liikennöivät runkolinjat, kaikkina arkipäivinä liikennöitävä peruslinjasto ja vain arkipäivinä liikennöivät työmatka- ja asiointilinjat kaikki omilla väreillään. Uudistuksella pyritään tekemään joukkoliikenteen käyttö entistä helpommaksi. Matkan suunnittelua helpottaa, kun yhdellä silmäyksellä havaitsee ne reitit, joilla bussit kulkevat tiheimmin. Kartasta löytyvät kaupunkialueen linjojen lisäksi nyt myös Teisko Aitolahti -alueen linjakartat sekä Koskipuiston, Hämeenkadun ja Keskustorin pysäkkikartat. Painettua linjakarttaa myydään joukkoliikenteen asiakaspalvelussa, osoitteessa Frenckellinaukio 2 B. Kartta löytyy pdf-muodossa myös joukkoliikenteen internet-sivuilta. Joukkoliikenteen internet-sivuille on lisätty matkustajien paljon toivoma aikataulujen pdf-tulostus. Aikataulun voi nyt tulostaa helposti ja pistää vaikka taskuun myöhempää käyttöä varten.

9 Ruokaa kaikille aisteille Jussinkylässä Mistä maitoa saadaan? Miltä herkkusieni tuoksuu? Mikä maistuu banaanissa? Mitä löytyy sitruunan sisältä? Maistelu ja haistelu eivät riitä, kun Jussinkylän päiväkodissa tutustutaan erilaisiin ruoka-aineisiin. Kaalia pääsee pilkkomaan ja omenaa raastamaan. Samalla opitaan käyttämään keittiön työvälineitä. Lopuksi omat luomukset syödään. Olemme tehneet lasten kanssa esimerkiksi vihannessalaatin lounaalle. Salaatin menestys olikin sillä kerralla erityisen hyvä! Lapsethan syövät itse tekemiään ruokia hyvin mielellään, kertovat Jussikylän päiväkodin johtaja Hanna Hjelt ja esiopettaja Eeva Näkki. Jussinkylän päiväkodin lisäksi 11 muuta tamperelaista päiväkotia on mukana ruokakasvatushank keessa, jonka tavoittee na on opastaa lapsia kiireettömään ruokailuun ja tutustut taa heitä erilaisiin ruoka-aineisiin ja niiden alkuperään. Ruokakasvatus on sinänsä kuulunut päivähoidon tehtäviin jo kauan, mutta nyt aihetta lähestytään uusista, ajankohtaisista näkökulmista. Sairaanhoitopiirien vetämässä Sapere-hankkeessa pyritään edistämään monipuolisia, terveellisiä ruokatottumuksia, joiden avulla ehkäistään muun muassa diabetesta. Tavoitteena on, että Tampereella mukaan tulisivat vähitellen kaikki päiväkodit. Sapere-sana viittaa latinan kieleen ja maistamiseen. Päiväkotien Saperetuokioissa ruokaa ja ruoka-aineita tutkitaan kaikilla aisteilla. Ruoalla saa myös välillä leikkiä, sillä lapsia rohkaistaan kokeilemaan uusia makuja esimerkiksi pelin ja leikin avulla. Ruokatuokios- Ruokaraadissa oppilaat sanovat sanansa kouluruuan laadusta Ruokasalissa on joukko koululaisia ja lukiolaisia. Jokaisella on edessään lautasellinen pinaattilättyjä. Toiset tarkkailevat ja nuuhkivat rauhallisesti kutakin lajiketta. Toiset taas hotkaisevat annoksen heti suuhunsa ja merkitsevät hymyillen arvionsa paperille. Aleksanterin koululla on koolla Tampereen Aterian kutsumana ruokaraati, joka mielipiteillään vaikuttaa koulujen ruokalistoihin. Ruokaraati kokoontuu kaksi kertaa vuodessa, keväällä ja syksyllä. Raadissa pohditaan yhdessä ruuan laatua ja makua. Keskustelujen ja palautelomakkeiden perusteella kehitämme toimintaa. Jos esimerkiksi jokin ruokalaji saa raadissa täystyrmäyksen, ei sitä oteta tarjottavaksi enää laajemman joukon lautasille, kertoo Tampereen Aterian asiakkuuspäällikkö Susanna Järvinen. Tampereen Ateriaa kiitetään ruuasta päivittäin oppilaitosten lisäksi myös päiväkodeissa, palvelukeskuksissa, sairaaloissa, vanhainkodeissa ja henkilöstöravintoloissa. Näistä jokaisella on oma ruokaraatinsa, johon kuuluu kunkin ryhmän asiakkaita. Koululaiset ja toisen asteen kouluissa opiskelevat muodostavat kuitenkin ruokailijamäärältään selvästi Ruoan avulla lapset voivat tutustua esimerkiksi eri maiden ruokakulttuureihin. Ruokatuokiota Jussinkylän päiväkodissa viettävät Tiitus Savonen (vas.), Elli Peltola, Kati Jokinen, Alma Paloneva ja Lauri Kul mala. Taustalla lastenhoitaja Christina Epistithiou. sa voidaan esimerkiksi vertailla kahta ruoka-ainetta keskenään. Miltä esimerkiksi rusina näyttää, entä hapankorppu? Miltä ne tuoksuvat ja maistuvat? Millainen ääni kuuluu, kun niitä puraisee? Miltä suussa tuntuu? Ruoka tulee ruokakärrystä Lapset tutustuvat myös erilaisten ruoka-aineiden alkuperään. Retki metsään, tilalle, torille tai kauppaan valaisee hyvin esimerkiksi marjojen, leivän tai vihannesten tietä omalle lautaselle. isoimman porukan ja isoon ryhmään mahtuu paljon erilaisia mielipiteitä. Nuo mielipiteet tahdotaan kuulla ja ottaa huomioon. Aina on tärkeää, että lapset ja nuoret pääsevät kertomaan ajatuksiaan ja vaikuttamaan. Ruokalistat rakennetaan heidän parastaan ajatellen, joten tahdomme tietää myös heidän kantansa, Järvinen pohtii. Ruokaraadissa toimiminen on osallistujilleen ilmeisen mieluinen TAMPERE 9 Jesse Kosonen ja Marjo-Reetta Kaul olivat mielissään maistuvasta tehtävästään ruokaraadissa. Nykyisin yhä harvempi lapsi on itse nähnyt, mistä ruoka tulee ja miten se valmistetaan. Arjen kiireessä kotona käytetään usein puolivalmisteita ja valmisruokia. Haluamme kertoa ja näyttää lapsille, että ruoka-aineet todellakin tulevat paljon kauempaa kuin päiväkodin ruokakärrystä, hymyilevät Hanna Hjelt ja Eeva Näkki. Toiminta ajoittuu etukäteen suunniteltuihin tuokioihin, joita hankkeessa mukana olevat päiväkodit järjestävät lapsille säännöllisesti. Sapere-tuokioiden ruoka-aineet tilataan Tampereen Aterialta. Päivähoitoa koskevat ruoan hygieniamääräykset otetaan tuokioissa huomioon. Tutustumistuokioissa ruokaa käsitellään arvokkaasti ja hyviä ruokatapoja opetellen. Ruoka-aineisiin tutustutaan kiireettömässä ilmapiirissä. Hanna Hjelt sanoo, että kiireettömyyttä ja ruokakasvatusta voidaan melko pienin keinoin lisätä myös päiväkodin tavallisiin ruokailutilanteisiin. Lapsen kanssa voi silloinkin ainakin jutella ruoasta, hän sanoo. Teksti: Johanna Toivanen tehtävä: hymy on herkässä ja huone on täynnä vauhdikasta keskus telua ja naurunpyrähdyksiä. Hiljaisuus laskeutuu kuitenkin maistelun ensi hetkiksi. Pohdiskelu porkkanalä tyistä alkaa: En usko, että tällaista syötäisiin koulussa. Saisinko tietää tuotteen porkkanaprosentin, kysyy toinen. Tällä kertaa maistellaan kasvisruokaa eri muodoissa. Tampereen kaupunginvaltuusto teki aloitteen kasvisruuan lisäämisen puolesta lasten ja nuorten ruokalistoille. Tampereen Ateria onkin kehittänyt ruokalistoja aloitteen mukaisesti, ja esimerkiksi lukioissa ja ammattioppilaitoksissa on kasvisruokavaihtoehto tarjolla joka päivä. Ruokaraadissa testattiinkin nyt vaihtoehtoja monipuolisten kasvismakuelämysten lisäämiseksi. Erilaisten pinaatti- ja porkkanalättyjen ohella maistettavana oli kasvispihvejä ja herkullisia kastikkeita. Keskustelun perusteella päivän suosikiksi nousivat makoisat pinaattiraejuustonapit. Päivän raatilaiset kutsuttiin Tampereen lasten parlamentin ja Tampereen nuorisofoorumin kautta. Jesse Kosonen ja Marjo-Reetta Kaul olivat ensimmäistä kertaa ruokaraatilaisina, ja pitivät tehtävästään. Oli tosi kivaa olla raadissa. Meillä oli hyvä porukka. Parasta tässä on, että saa vaikuttaa asioihin, ja että lapset saavat äänensä kuuluviin, Kosonen sanoo. Ja voiko ollakaan parempaa tapaa vaikuttaa kuin se, että saa syödä hyvää ruokaa, Kaul täydentää. Heidän mukaansa tärkein tarkasteltava kriteeri on tietenkin maku. Kaksikko tietää kuitenkin, että koulumaailmassa myös ruuan ensivaikutelma on ratkaiseva: Ruoka, joka ei näytä houkuttelevalta, voi jäädä helposti monilta ottamatta, Kaul pohtii. Kuitenkin tänään pinaattilätyissä huonoimman näköinen vaihtoehto oli selvästi parhaan makuinen. Ruokaakaan ei siis sovi tuomita heti sen ulkonäön vuoksi, Kosonen tuumii. Teksti: Mari Tiensuu Viileää järvien syvänteistä Moderni, energiatehokas rakentaminen vaatii kaverikseen tehokasta jäähdytystä. Tampereen Kaukolämpö Oy:ssä on aloitettu uusi kaukojäähdytyksen liiketoiminta. Ensimmäiset sopimukset kaukojäähdytyksestä on solmittu tänä syksynä. Esimerkiksi Tampere-talo siirtyy tulevassa saneerauksessaan kaukojäähdytyksen käyttäjäksi. Ensimmäiset kaukojäähdytyksen toimitukset aloitetaan Ratinan alueella ensi kesänä valmistuvalle asuintalolle ja rakenteilla olevalle toimistotalolle. Kaukojäähdytys tarkoittaa kylmän veden jakelua putkiston välityksellä useille rakennuksille ilmastoinnin jäähdytykseen. Kaukolämmön tapaan kaukojäähdytys on luotettava, vaivaton ja ympäristöystävällinen ratkaisu. Kaukojäähdytyksen kylmäenergia saadaan 80-prosenttisesti sellaisista energialähteistä, jotka muuten jäisivät käyttämättä. Tampereella tämä tarkoittaa käytännössä Näsijärven ja Pyhäjärven syvänteiden järvivettä. Kaukojäähdytys soveltuu kaikentyyppisille kiinteistöille. Sen edut korostuvat suurissa kiinteistöissä, joissa vaihtoehtoiset jäähdytysratkaisut aiheuttavat tila- ja meluongelmia, kertoo kehityspäällikkö Timo Pesonen Tampereen Kaukolämpö Oy:stä. Pesonen arvioi kahden viimeisen kesän helteiden lisänneen entisestään jäähdytyksen arvostusta niin työpaikoilla kuin asunnoissakin. Liike- ja toimistokiinteistöjen uudisrakentamisessa jäähdytys otetaan huomioon jo säännönmukaisesti, mutta nyt jäähdytyksestä ovat kiinnostuneet myös asuintalojen rakennuttajat. Tampereen Kaukolämmön suunnitelmissa on, että kaukojäähdytys laajenee lähivuosina Tampereen keskustan alueella. Euroopan suurimmat kaukojäähdytysjärjestelmät ovat tällä hetkellä Tukholmassa, Pariisissa ja Helsingissä. Teksti: Riitta Savola Aistit auki taidemuseossa Sara Hildénin taidemuseossa on jälleen tarjolla suosittuja Aistit auki -kierroksia. Toiminnallisilla kierroksilla tutustutaan kuvataiteilija Silja Rantasen Giotton talo ja muita teoksia -näyttelyyn kuvataiteilija Minna Elorannan kanssa moniaistisesti ja keskustellen. Aistit auki -kierrosten toteutus tapahtuu asiakkaiden ehdoilla heidän kiinnostustensa ja kykyjensä mukaan. Kierrosta voidaan soveltaa muun muassa seniori- ja kuntoutusryhmille ja erilaisista kulttuuritaustoista tuleville ryhmille. Kierrokset jatkuvat koko näyttelyajan asti. Kierroksia järjestetään ennakkovarauksella keskiviikkoisin ja torstaisin kello Ryhmän maksimikoko 15 henkilöä avustajineen. Lippu 2 euroa henkilöltä, opastus on maksuton. Varaukset puh Taidetorstaisin seniorit ja työttömät pääsevät museoon eurolla ja kello 14 on Aistit auki -kierros, johon kaikki museovieraat ovat lämpimästi tervetulleita. Seuraava Taidetorstai järjestetään

10 10 TAMPERE Taidekaari luottaa kokemuksellisuuteen Ylilääkäri Heikki Kolehmainen esittelee asennusvaiheessa olevaa magneettikuvauslaitetta. Hatanpään kantasairaalassa Suomen uudenaikaisin magneettikuvauslaite Hatanpään kantasairaalan magneet tikuvaus on nyt Suomen ja jo pa maailman kärkiluokkaa. Marraskuussa asennetulla, uusinta huipputeknologiaa edustavalla laitteella saadaan potilaasta erittäin tarkkaa kuvaa, josta on lääkäreille suuri apu hoitosuunnitelman laatimisessa. Potilaalle uusi laite tietää laadukkaan tutkimuksen lisäksi entistä lyhyempää kuvausaikaa. Jos 15 vuotta sitten hankitulla laitteella pään kuvaukseen saattoi mennä puolisen tuntia, niin uudella laitteella samasta kuvauksesta selviää kymmenessä minuutissa, selvittää kuvantamisen ylilääkäri Heikki Kolehmainen. Magneettikuvauslaitteen putki on halkaisijaltaan isompi kuin aikaisemmin, ja se helpottaa potilaan oloa ja myös hoitohenkilökunnan työtä. Erityisesti suljetun paikan kammosta kärsiviä potilaita ilahduttanee tieto, että laite on sijoitettu ikkunalliseen huoneeseen ja putkessa maatessaan voi kuunnella musiikkia. Magneettikuvauslaite otetaan täydellä teholla käyttöön alkuvuodesta Ylilääkäri Kolehmainen iloitsee siitä, että uudella laitteella pystytään kuvaamaan entistä monipuolisemmin esimerkiksi verisuonia ja korvaamaan jopa sädetutkimuksia. Rintakehän kuvauksia varten laitteessa on ainutlaatuinen ohjelma, jonka avulla voidaan todeta muun muassa rintasyövän levinneisyys. Kolehmainen arveleekin, että uudesta laitteesta on suurta hyötyä rintaklinikalle. Jos mammografiatutkimuksessa löytyy jotakin erityistä, magneettikuvauslaitteella voidaan nopeasti tarkistaa tilanne, Kolehmainen kertoo. Hatanpään kantasairaalassa tehdään vuodessa noin magneettikuvausta. Suurin osa on selän, pään ja nivelten kuvauksia. Uuden laitteen myötä kuvauksia pysty tään lisäämään huomattavastikin, jos myös 15 vuotta sitten hankittu magneettikuvauslaite pystytään pitämään toiminnassa. Vanhaa laitetta voitaisiin käyttää esimerkiksi Alzheimer-tutkimuksiin, jos saadaan lisää henkilökuntaa, Kolehmainen kertoo. Uusi magneettikuvauslaite maksaa noin 1,9 miljoonaa euroa. Ruotsissa on yksi yhtä tehokas ja laadukas kuvauslaite kuin Hatanpäällä. Turun yliopistollinen sairaala saa samanlaisen laitteen ensi vuonna. Teksti: Tuula Ala-Honkola Linnainmaan koulun 9. C:n oppilas Mira Tuominen kertoo sujuvasti muille, mitä Wiwi Lönnin suunnitteleman Tampereen paloaseman koristeet kuvaavat. Selitys on tarttunut muistiin aiemmalta esittelykierrokselta. Se tekee selvästi vaikutuksen muihin paloaseman kupeessa seisoviin oppilaisiin. Tuominen ja hänen luokkatoverinsa.ovat Taidekaari-kulttuurikasvatusohjelman järjestämällä aikamatkalla Tammerkosken maisemiin. Oppaana on Inka Ylihärsilä, joka johdattaa luokan Väinö Rautalinin tekemältä Tampereen patsaalta vuolaasti virtaavan Tammerkosken lähimaisemiin. Opas kertoo kiinnostavasti pääkohdat Tammerkosken synnystä ja kaupungin perustajasta Kustaa III:sta. Välillä käydään yhdessä läpi Tampereen lempinimiä. Niitä muistuu mieliin yllättävän paljon. Linnainmaan koulun 9. C ei ole huvimatkalla. Kyse on Taidekaarta käytännössä hoitavan museopalveluiden TAI- TE-yksikön ja koulun yhteistyöstä, jossa kulttuuri on otettu opetussuunnitelman osaksi. Se on mukana monissa oppiaineissa biologiasta ja historiasta matematiikkaan ja liikuntaan. Kokemuksellisuutta korostavasta Taidekaaresta on tullut opettajalle yksi opettamisen väline. Retki Tammerkosken maisemiin pyrkii siihen, että ysiluokkalaiset havainnoivat itseään osana kaupungin Inka Ylihärsilä (oik.) valistaa Hannu Öistiä (vas), Roni Olinia, Hannu Haavantoa, Sanna- Sofia Svenskiä, Julia Tulijokea, Tuukka Syrjästä, Janica Aholaa ja Birgit Liimataista siitä, mikä merkitys vuolaasti virtaavalla koskella on ollut kaupungin historiassa. historiaa ja kulttuuriympäristöä. Linnainmaan koulun ysiluokkalaisten Tammerkoski-retki päättyy valokuvaussessioon, jossa jokainen saa ottaa mieleisensä kuvan postikorttiin. Aineisto on moni-ilmeistä. Luokalla on vielä työpaja Näpsä-käsityökoulussa. Luvassa on kierrätysmateriaaleista tehtyjen t-paitojen tuunaamista. Oppilaat ovat selvästi innostuneita. Opettajallekin tämä tuo lisäarvoa. On kiintoisaa nähdä oppilaat erilaisessa oppimisympäristössä koulun ulkopuolella. Se edistää luokan yhteishenkeä ja yhteisöllisyyttä, sanoo luokanvalvoja Sari Väisänen. Linnainmaan koulu on kulttuurikasvatuksen edelläkävijä. Se on ensimmäinen koulu, jossa Taidekaari on otettu osaksi opetussuunnitelmaa kaikilla luokilla. Kyse on pilotista, joka alkoi viime vuonna. Haemme mallia, joka vähitellen levitetään kaikkiin kouluihin. Uskomme, että kulttuuri tukee monella tavalla lasten ja nuorten kasvua, psyykkistä hyvinvointia ja kykyä käsitellä tunteita, kertoo TAITE-yksikön johtava museolehtori Sanni Pöntinen. Taidekaari-ohjelma laajenee jo ensi syksynä kahteen uuteen kouluun. Tampere ei ole ainoa kaupunki, joka on havainnut kulttuurin mahdollisuudet opetuksessa. Ainakin Oulussa, Turussa, Helsingissä ja Espoossa on vastaavanlaisia kokeiluja. Yhteistyö TAITE-yksikön kanssa merkitsee sitä, että kaikki Linnainmaan koulun oppilaat pääsevät kerran vuodessa kulttuuritapahtumaan ja sitä seuraavaan työpajaan, jossa opitaan tekemällä. Pajoja ohjaa aina ammattitaiteilija tai taidekasvattaja. Kulttuurikasvatusohjelma on monessakin mielessä hieno juttu. Se on hyvin tasa-arvoinen, koska kaikki lapset pääsevät osalliseksi kulttuurista. Uskon sen lisäävän myös hyvinvointia, kertoo Linnainmaan koulun apulaisrehtori Virva-Leena Masar. Johtava museolehtori Sanni Pöntisellä on myönteisiä esimerkkejä kulttuurin voimasta. Yksi erityisluokka kävi katsomassa TTT:n Fannyn ja Aleksanderin. Luokka tapasi myös näyttelijöitä. Esityksen avulla otettiin käsiteltäväksi oikean ja väärän käsitteet. Nekin oppilaat, jotka eivät tavallisissa luokkatilanteissa kyenneet tunteidensa erittelyyn, pystyivät erilaisissa oloissa avaamaan itseään. Opettajat ovat antaneet sellaista palautetta, että myös ne oppilaat, jotka eivät tavallisilla tunneilla nouse esimerkiksi ujouttaan esille, saattavat olla tähtiä. Se on heille äärimmäisen korjaava kokemus. Teksti: Matti Wacklin Koukkuniemen rakennustyöt rajoittavat ulkoilureittejä K O U K K U N I E M E N V A N H A I N K O D I N A L U E R a k e n t a m i s a l u e IMPIVAARA JUKOLA Ulkoilijat LEHTELÄ Koukkuniemen Jukola-rakennuksen ja Impivaara-uudisosan rakentaminen alkaa keväällä Sitä ennen puretaan väliseiniä Jukolan sisätiloissa sekä vanha ravintokeskus kokonaan. Tontilla työmaa-alue suojataan aidoin, pohjoisen suunnalla Näsijärvi rajaa aluetta. Rantaa pitkin kulkeva kävelyreitti suljetaan pois käytöstä turvallisuussyistä koko rakentamisen ajaksi. Ulkoilijoiden käytettävä reitti näkyy kartassa ja opastetaan myös paikan päällä opastekilvin. Rakennustyöt valmistuvat kesällä Uudistetussa Jukolassa on 5 ryhmäkotia yhteensä 71 asukkaalle. Impivaaraan valmistuu 5 ryhmäkotia yhteensä 69 asukkaalle. Rakennusten välillä on esteetön lämmin sisäyhteys. Ulkoilijat JUHLA- TALO ILTALA HALLINTO VARPULA RAUHANIEMEN SAIRAALA URPULA HAVULA NIKSULA Huoltopiha RAVINTOLA KOUKUN HELMI Ravintokeskus KOIVULA Pääasiallinen työmaaliikenne R a u h a n i e m e n t i e KARTTA: MARJA MUHONEN

11 Tampere-info in English Immigrant Advice Centre The new Advice Centre is located across from the Tampere cathedral, at Tuomiokirkonkatu 12. The service is available to all immigrants. Customers are served in 17 different languages by 10 Advisors, all of whom speak also Finnish. More information: Tel , tampere.fi Investments for a sustainable future The budget of the City of Tampere was prepared in the current uncertain economy with special care and on the basis of very low increase in expenditure. Regardless of this, the annual margin covers only 82 per cent of depreciations, and the budgeted result for the period goes down to a deficit of EUR 15.1 million. According to the budget, the city s expenditure will be EUR billion next year. Even with the uncertain growth of financing, Mayor Timo P. Nieminen says that the budget for 2012 and the economic plan for will preserve and even improve services offered to inhabitants. In addition to ensuring the availability of current services, the city is building a sustainable future with bold urban development investments, Nieminen says. The City Council decided in autumn 2011 on plans allowing for investments of almost EUR 800 million on the Tampere Rantaväylä tunnel and a district in Ranta-Tampella. According to Nieminen, the project is financially sound as also the state will participate in the construction of the tunnel with a significant share. As Tampere aims to remain Finland s most attractive city and maintain its position at the forefront of development, we must boldly carry out even major investments and prepare for an increasing population in the city and the Tampere Central Region, Nieminen emphasises. Income tax percentage kept at current level All in all, the city expects to gain EUR million in tax revenue next year. The income tax percentage of inhabitants of Tampere will remain at the current level of 19.0 per cent. The City Council decided in March to increase the property tax percentages for next year, on the other hand, in order to collect an additional EUR 7.5 million in property taxes. The total estimated increase in tax revenue is 1.4 per cent or EUR 11 million, but company and community taxes, on the other hand, are expected to decrease by EUR 14 million. State grants will compensate for some of the loss of tax revenue. The estimated amount of state grants next year is EUR 229 million. The city expects to gain some EUR million in sales income. Other income of the city include fees, financial income, rent income as well as subsidies and grants, totalling EUR million. One of the largest investments is the house building investments of EUR 50.3 million of the property centre. Some EUR 51.8 million are reserved for the urban development of the city, such as building streets, routes, external lighting and pedestrian and bicycle ways. The budget also includes EUR 20.5 million for investments in the Tampereen Vesi water network and the renovation of water treatment plants. The budget also prepares for the planning of the Rantaväylä tunnel and the tramline project. Text: Raija Lindell 11 Key figures Population 31 December Tax percentage 19% Annual margin EUR 68 million Depreciations EUR million Annual margin / depreciations 82% Financial result EUR million Investments, net EUR million Change in long-term loans EUR 20 million Total debt EUR million Debts/inhabitant EUR 1,701 Income financing percentage of investments 46% More accessible bus connections More and more of the bus connections offered by Tampere public transport will be accessible starting from December as new buses are taken into use also in lines 6 and 19. The buses are naturally kneeling and also suitable for electric wheelchairs, which is indicated by the wheelchair symbol on the front of the bus. The goal is to use accessible buses on all departures of lines 17, 20 and 22. In addition, accessible departures are available on lines 1, 16, 21, 29, 30, and starting in December, also on lines 6 and 19. The timetables of accessible departures have been collected in one place in the public transport Internet site at matkustaminen/esteettoman-liikenteenaikataulut.html New electronic line map shows each line individually The public transport Internet site now offers a new service, an electronic line map. You can choose an individual line for display, also indicating all stops on the line. When you click on a stop, the timetables for the bus stop in question are shown, also for other lines if you wish. Also the traditional printed line map has been renewed. It now indicates the main lines with the most frequent service, basic lines with service from Monday through Saturday and work and personal business lines with service only on weekdays in separate colours. The goal of this update is to make public transport even easier to use. Planning a trip is easier as lines with the most frequent service can be seen at just one glance. In addition to the city area lines, also line maps for the Teisko and Aitolahti region and the bus stop maps for Koskipuisto, Hämeenkatu and Keskustori are included in the map. The printed line map is sold at the customer service at Frenckellinaukio 2 B. It is also available as a pdf file on the public transport Internet site. You can print timetables from the web Pdf printing has now been added to the public transport site based on frequent requests from customers. You can now easily print out a timetable and keep it in your pocket for later use. Food can be used for introducing children to the food cultures of different countries. Tiitus Savonen (left), Kati Jokinen, childminder Christina Epistithiou and Elli Peltola enjoy a food session in Jussinkylä day care centre. Food for all senses in Jussinkylä Where does milk come from? What do champignons smell like? What is the taste of banana? What do you find inside a lemon? Just tasting and smelling are not enough when children at Jussinkylä day care centre get to know various ingredients. They chop cabbage and grate apples. At the same time, they learn to use kitchen tools. Finally, they eat what they have created. We have prepared a vegetable salad for the lunch, for example, with the children. It seemed like salad was more tasty than ever that day! Kids like to eat what they have prepared themselves, director Hanna Hjelt and primary school teacher Eeva Näkki of Jussinkylä day care centre say. In addition to the Jussinkylä day care centre, 11 other day care centres in Tampere are participating in a food education project aiming at guiding children towards unhurried eating and teaching them about various foodstuffs and their origins. Food education as such has been a task of day care for a long time already, but it is now being approached from new, contemporary angles. The Sapere project run by hospital districts aims to promote a versatile, healthy diet that prevents diabetes, amongst other health problems. Tampere intends to include all day care centres in the project in phases. The word sapere comes from Latin and refers to tasting. The Sapere activity sessions of day care centres introduce food and foodstuffs in a multisensory manner. It is sometimes even okay to play with food, as children are encouraged to try out new flavours by means of games and play, for example. The food activity sessions may include, for example, comparing two ingredients. What does a raisin look like, how about crisp bread? What do they smell and taste like? What kind of sound do they make when you bite them? How does it feel in the mouth? Food comes from the food cart Children also learn about the origin of various foodstuffs. A trip to the forest, a farm, a market or a store illustrate how berries, bread or vegetables, for example, end up on your plate. Nowadays fewer and fewer children have seen for themselves where food comes from and how it is prepared. Convenience foods and ready-made meals are often used also at home on busy weekdays. We want to tell and show children that food actually comes from a place much further away than the food cart in day care, Hanna Hjelt and Eeva Näkki say smiling. Activities are organised as prepared sessions that the participating day care centres organise for the children on a regular basis. Foodstuffs for the Sapere sessions are ordered from Tampereen Ateria. All applicable hygienic regulations are taken into account during the session. Text: Johanna Toivanen

12 12 Tampereen tapahtumatoimiston projektinjohtajana joulukuun alusta aloittanut Perttu Pesä sanoo, että kulttuurifestivaalit ja suuret urheilukisat ovat modernin kaupungin tärkeitä rakennuspuita. Tapahtumatoimisto luo hyvinvointia Se, että Tampereella pidetään vuonna 2013 yleisurheilun nuorten EM-kisat, on hyvä esimerkki keväällä aloittaneen kaupungin tapahtumatoimiston tehtäväsarasta. Hankkeesta innostunut Tampereen Pyrintö kysyi kiinnostaako kisat kaupunkia. Vastaus oli myönteinen. Niin Pyrintö ja Tampereen kaupunki lähtivät yksissä tuumin tekemään hakemusta ensin Suomen Urheiluliitolle ja sitten Euroopan yleisurheiluliitolle. Lopulta Tampere sai kilpailut järjestettäväkseen. Tapahtumatoimisto on mukana urheilun puolella vähintään EM-statuksen saaneissa kisoissa ja kiertävissä suurtapahtumissa, kuten esimerkiksi suunnistuksen Jukolan viestin kaltaisissa kilpailuissa, kertoo apulaispormestari Perttu Pesä. Hän siirtyi uuden tapahtumatoimiston, Major Event Officen projektinjohtajaksi joulukuun alussa. Käynnistämisessä on ollut mukana sivistys- ja elämänlaatupalveluiden suunnittelupäällikkö Iina Ojala. Tuottaja Anna Saarni aloitti työt elokuussa. Saarni oli vastaamassa jo vuoden 2009 nuorten olympiafestivaalien vapaa-ajan ohjelmasta. Ajatus tapahtumatoimiston perustamisesta kumpusi siitä, että Tampere haluaa olla entistä aktiivisemmin kilpailemassa kulttuurin ja urheilun suurtapahtumista. Kaupungissa on ollut vuodesta 2007 oma suurtapahtumatyöryhmä, joka on seurannut ja kartoittanut mahdollisia yhteistyökumppaneita, mutta panostus ei ole ollut riittävä. Tampereella järjestettävien tapahtumien kalenterissa alkoi olla liikaa tyhjiä kohtia. Kilpailu on selvästi kiristynyt. Helsingissä ja monissa muissakin Euroopan suurkaupungeissa on ollut vastaava toimisto jo jonkin aikaa. Ne ovat tärkeitä brändin, identiteetin ja turismin ja talouden moottoreita. Myös Turku haluaa muuttaa kulttuuripääkaupunkivuoden kokemukset vakiintuneeksi käytännöksi, joilla edistetään kaupungin kehitystä ja hyvinvointia. Tavoitteena on etsiä Tampereelle uusia tapahtumia verkostoitumalla entistä paremmin, kertoo Iina Ojala. Hän muistuttaa, ettei tapahtumatoimisto luo sisältöjä, vaan on tukija, joka helpottaa pääjärjestäjän työtä. Tapahtumatoimiston haaste on löytää yhteistyökumppaneita niin, että festivaali- ja urheilukilpailuvirta jakautuu entistä tasaisemmin koko vuodeksi. Tampereella järjestetään vuosittain kymmeniä säännöllisiä tapahtumia. Järjestäjien toiveena on ollut, että kaikki palvelut saadaan samalta luukulta. Tapahtumatoimisto toteuttaa ensi kerran yhden luukun -palvelumallia. Meiltä löytyy tulevaisuudessa myös tietopankki, jossa on kattavat tiedot kaikesta, mitä suurtapahtumien järjestäjä tarvitsee lupalomakkeista hotelleihin ja kulkuyhteyksiin, lupaa Pesä. Tapahtumatoimisto pääsee täyteen vauhtiinsa vuoden 2012 aikana. Pesällä ja kumppaneilla on hyvä perusta työlleen. Tampereella on osaamista ja kokemusta. Myös sijainti on hyvä. Kaikki tämä on tuonut kaupungille hyvän tapahtumakaupungin maineen. Projektinjohtaja muistuttaa, että tapahtumat kasvattavat kaupungin vetovoimaa. Ne luovat imagoa ja vahvistavat kansainvälisyyttä. Suurtapahtumat tuovat monenlaista hyvää myös tavallisille tamperelaisille. Mahdollisuudet omaehtoiseen harrastamiseen kasvavat ja yhteisöllisyys lisääntyy. Pesä uskoo, että elinkeinoelämäkin saa tehostetuista tapahtumajärjestelyistä osansa. Elämystalous vahvistuu, mikä parantaa työllisyyttä. Palveluiden kysyntä kasvaa, kun matkailu lisääntyy. Teksti: Matti Wacklin TampereSeniorohjelma käynnistyy Itsenäisyyspäivän paraati sulkee useita keskustan katuja TampereSenior ikääntyvä yhteiskunta mahdollisuutena -ohjelma käynnistyy vuoden 2012 alusta lähtien. Kaupungin uuden strategisen ohjelman lähtökohtana on nähdä ikääntyminen voimavarana. TampereSenior-ohjelman tavoitteena on muun muassa uusien kasvuyritysten synnyttäminen sekä tukeminen. Tampereen kaupunkiseudulla on edellytykset luoda ikäihmisten palveluista uusi kehittämissektori. Se tuo uutta työtä seutukunnan asukkaille sekä kansallisesti ja kansainvälisesti positiivista mainetta. Tarkoituksenamme on jalkauttaa parhaita käytäntöjä ja oppia toinen toisiltamme. Kun tunnistamme puuttuvan tiedon alueet ja kehittämistarpeet, voimme suunnata voimavaroja tarpeen mukaisesti. Turhia päällekkäisyyksiä saadaan samalla karsittua erillään toteutettavien projektien väliltä. Tässä on verkostotyön yksi keskeinen hyöty, kertoo ohjelmajohtaja Mari Patronen. TampereSenior kokoaa yhteen olemassa olevat tutkimus- ja kehittämishankkeet sekä palveluinnovaatiot. Mukana yhteistyössä ovat niin korkeakoulut, palveluntuottajat kuin elinkeinoelämä ja järjestöt. Ohjelman lähtökohta on jo kaikille tuttu. Väestö ikääntyy ympäri maailmaa ja Suomi kulkee tämän kehityksen eturintamassa. Ikääntyvät kaupunkilaiset ovat enenevässä määrin erilaistuva joukko niin arvoiltaan, toimintakyvyltään, elämäntavoiltaan kuin valinnoiltaan. TampereSeniorissa ei ole kysymys vain yhdestä uudesta palvelujen kehittämishankkeesta. Tavoitteena on uusi, yhteinen toimintamalli. Ohjelmassa halutaan tunnistaa muutosten mukanaan tuomat mahdollisuudet ja lähestyä ikääntyvää yhteiskuntaa tilaisuutena tehdä asioita toisin, löytää uusia kasvun, työn ja hyvinvoinnin edellytyksiä. TampereSenior-ohjelmaa on valmisteltu muun muassa Aamulehden kanssa järjestetyllä yleisökeskustelulla sekä eri alojen osaajien ideapajoissa. Ikäihmisiä on kuultu keskusteluryhmissä eri palvelukeskuksissa kuten Kuuselassa, Takahuhdissa, Nekalassa, Pispassa ja Tammelassa. Pormestari Timo P. Niemisen käynnistämä TampereSenior-ohjelma kestää vuoden 2020 loppuun asti. Länsi-Suomen Sotilasläänin Esikunta johtaa itsenäisyyspäivän valtakunnallisen paraatin Tampereella tiistaina 6. joulukuuta Paraatikatselmus pidetään Keskustorilla ja ohimarssi Hämeenkadulla. Paraatiin osallistuu joukkoja kaikista puolustushaaroista. Paraatin vahvuus on noin 1100 henkilöä ja 60 ajoneuvoa. Paraatikatselmus alkaa Keskustorilla kello 12 ja ohimarssi Hämeenkadulla kello 13. Katselmuksen jälkeen paraatissa jalan liikkuvat osastot siirtyvät Keskustorilta Kauppakadulle järjestäytymään ohimarssia varten. Paraati etenee reittiä Kauppakatu Näsilinnankatu Hämeenkatu Hatanpään valtatie Ratinan rantatie. Moottoroidut osastot järjestäytyvät Eteläpuistossa, Nalkalankadulla ja Hämeenpuiston itäpuolen ajokaistalla tai pysäköintipaikoilla. Moottoroitu paraatiosasto etenee reittiä Hämeenpuisto Hämeenkatu Hatanpään valtatie Vuolteenkatu joko linja-autoaseman taakse tai Tampereen valtatietä Eteläpuistoon. Paraati aiheuttaa rajoitteita pysäköintiin ja liikennöintiin suureen osaan keskustan katuja. Puolustusvoimat valmistautuu katselmukseen ja ohimarssiin edellisen päivän, yön ja itsenäisyyspäivän aamun aikana. Kalusto saapuu keskustaan Lempääläntien suunnasta ja sen ryhmitysalue on Eteläpuiston kentällä. Ratinan stadionin edustalla, Ratinan rantatiellä, on pysäköintikielto alkaen, mutta läpikulku on sallittu. Pysäköintikiellot ja autojen siirtokehotukset tulevat voimaan kello 18. Siirtokehotuksia tulee Ratinan rantatielle, Nalkalankadulle välille Hämeenpuisto Näsilinnankatu, Hämeenpuistoon välille Satamakatu Hämeenkatu ja Keskustorin kaikille pysäköintialueille. Itsenäisyyspäivänä kello 10 Keskustorilla alkava kalustoesittely sulkee liikenteen alueella, ja torin Hämeenkadun reunaan pystytetään itsenäisyys päivän aattona 300 metriä aitaa. Keskus torin alapuolinen Frenckellin pysäköintitalo on normaalisti autoilijoiden käytössä. Itsenäisyyspäivänä kello 11 Hämeenkatu suljetaan väliltä Hämeenpuisto Pellavatehtaankatu. Hämeenkadulle ei ole kulkua Hämeensillalta Hämeenpuistoon kello alkaen. Hämeenpuiston liikennerajoitukset aloitetaan kello 12.15, ja ne vaikuttavat liikenteeseen välillä Eteläpuisto Hämeenkadun risteys. Kauppakatu suljetaan kello ja samaan aikaan suljetaan myös väli Hatanpään valtatie Ratina. Hotelli Ilveksen asiakkaiden kulku pyritään järjestämään mahdollisuuksien mukaan, samoin kuin kerrostalojen asukkaiden kulku Ratinanrannassa, Suvantokadulla ja Ratinan rantatiellä. Hämeenpuisto avataan liikenteelle noin kello 13.10, ja ydinkeskustan rajoitukset poistetaan kello marssin ehdittyä Ratinaan ja Tampereen valtatielle. Kaikki kadut avataan liikenteelle noin kello 14. Ajoneuvoja ei päästetä ohimarssin aikana Hämeenkadun yli välillä Hämeenpuisto Hatanpään valtatie. Kadut suljetaan puomein. Poliisi ja sotilaspoliisi ovat ohjaamassa liikennettä. Itsenäisyyspäivän pääjuhla ja ilotulitus Tampereen kaupungin järjestämä perinteinen itsenäisyyspäivän pääjuhla alkaa Keskustorilla kello 18. Pääjuhla päättyy ilotulitukseen noin kello Pääjuhlan ja ilotulituksen vuoksi Hämeenkatu on kokonaisuudessaan suljettu Koskipuiston ja Hämeenpuiston väliseltä osuudelta kello Lisäksi on syytä varautua siihen, että myös Aleksis Kiven katu on suljettuna kyseisen ajan väliltä Kauppakatu Puutarhakatu.

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella?

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Maisema-seminaari 23.04.2009 Helsinki Tilaajapäällikkö Eeva Päivärinta Ikäihmisten palvelujen ydinprosessi Tampereen kaupunki

Lisätiedot

Pormestari Timo P. Niemisen ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi

Pormestari Timo P. Niemisen ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Pormestari Timo P. Niemisen ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Investoinneilla kohti kestävää tulevaisuutta T A M P E R E E N K A U P U N K I 1 Talousarvio 2012 Taloussuunnitelma 2012 2014 Pormestari Timo

Lisätiedot

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Talousjohtaja Jukka Männikkö 1 4.5.2015 Hallinto- ja talousryhmä 2 - Kuntapuolueelle kävi erinomaisen hyvin näissäkin vaaleissa. Kunnanvaltuustoissa

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKI. Avopalvelut - yhdessä tehden Esittely 2015

TAMPEREEN KAUPUNKI. Avopalvelut - yhdessä tehden Esittely 2015 Avopalvelut - yhdessä tehden Esittely 2015 Toiminta-ajatus Avopalvelut edistävät, tukevat ja hoitavat tamperelaisten terveyttä, psyykkistä hyvinvointia ja sosiaalista turvallisuutta sekä valmiuksia sujuvaan

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN PALVELURAKENNEMUUTOS. Tiedotustilaisuus 18.9.2013

IKÄIHMISTEN PALVELURAKENNEMUUTOS. Tiedotustilaisuus 18.9.2013 IKÄIHMISTEN PALVELURAKENNEMUUTOS Tiedotustilaisuus Sairaalasta kotiin - kotihoito on ikäihmisten palvelujen perusta Laitostavasta rakenteesta siirrytään kotona pärjäämistä ja itsehoitoisuutta tukevaan

Lisätiedot

Yhteinen Tampere Uudistusten vuosi 2015. näköalojen kaupunki

Yhteinen Tampere Uudistusten vuosi 2015. näköalojen kaupunki Yhteinen Tampere Uudistusten vuosi 2015 näköalojen kaupunki Pormestari Anna-Kaisa Ikosen esitys vuoden 2015 talousarvioksi Tampereen kaupunkistrategia 2025 27.10.2014 Tampere 2015 talousarvion lähtökohdat

Lisätiedot

Päivystysosasto. Ylilääkäri Jari Nyrhilä, EPSHP

Päivystysosasto. Ylilääkäri Jari Nyrhilä, EPSHP Päivystysosasto Ylilääkäri Jari Nyrhilä, EPSHP Potilaat Päivystysosastolle päivystyspoliklinikan kautta tarkkailuosasto A11, A31, A32 A12, A21, A21 A42 Miksi päivystys osasto aikaa vievä diagnostiikka

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Talousarvio 2014. Konsernijohtaja Juha Yli-Rajala 28.10.2013

Talousarvio 2014. Konsernijohtaja Juha Yli-Rajala 28.10.2013 Talousarvio 2014 Konsernijohtaja Juha Yli-Rajala 28.10.2013 Yleiset lähtökohdat Tampereen väestönkasvu tänä vuonna 2000-luvun nopeinta Työllisyystilanne on vuoden aikana heikentynyt voimakkaasti. Valtiovarainministeriön

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

JÄMSÄN KAUPUNKI NIMISTÖT 2014 OSASTOKARTTA = A. 30 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI (Toimiala) 300 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA

JÄMSÄN KAUPUNKI NIMISTÖT 2014 OSASTOKARTTA = A. 30 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI (Toimiala) 300 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA 1 30 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI (Toimiala) 300 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA 3000 Sosiaali- ja terveystoimen hallinto 30000 Sosiaali- ja terveystoimen hallinto 30 000 Yhteiset talous- ja hallintopalvelut

Lisätiedot

PÄIVYSTYS Tampereella

PÄIVYSTYS Tampereella Terveydenhuollon PÄIVYSTYS Tampereella Tampereen kaupungin terveys- ja lääkäriasemat Tampereen kaupungin hammaslääkäripäivystys TAYS Ensiapu Acuta TAYS Lastentautien päivystyspoliklinikka TAYS Naistentautien-

Lisätiedot

Seinäjoen terveyskeskus etsii terveydenhuollon osaajia. Oletko se sinä?

Seinäjoen terveyskeskus etsii terveydenhuollon osaajia. Oletko se sinä? Seinäjoen terveyskeskus etsii terveydenhuollon osaajia Oletko se sinä? Meillä on töitä! Hyvä terveydenhuollon ammattilainen, me haluaisimme juuri sinut töihin osaavaan joukkoomme Seinäjoen terveyskeskukseen.

Lisätiedot

Palvelutarpeen kasvu ja talouden tasapainottaminen tilaajien näkemyksiä tasapainon edellytyksistä

Palvelutarpeen kasvu ja talouden tasapainottaminen tilaajien näkemyksiä tasapainon edellytyksistä Palvelutarpeen kasvu ja talouden tasapainottaminen tilaajien näkemyksiä tasapainon edellytyksistä Tampereen kaupunginvaltuuston talous- ja strategiaseminaari Tampere-talo 4.5.2015 Kari Hakari johtaja tilaajaryhmä

Lisätiedot

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Miten turvataan sosiaalipalvelujen osuus sosiaali- ja terveyspiirissä? Anu Olkkonen-Nikula Koti- ja asumispalvelujen johtaja Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

PTS. Konsernin investointien TAMPEREEN KAUPUNKI. Kaupunginhallituksen suunnittelujaosto 12.12.2011 Controller Hankekehityspäällikkö Tero Tenhunen

PTS. Konsernin investointien TAMPEREEN KAUPUNKI. Kaupunginhallituksen suunnittelujaosto 12.12.2011 Controller Hankekehityspäällikkö Tero Tenhunen TAMPEREEN KAUPUNKI Konsernin investointien PTS 2012 2026 Kaupunginhallituksen suunnittelujaosto 12.12.2011 Controller Hankekehityspäällikkö Tero Tenhunen INVESTOINTIEN PITKÄN TÄHTÄIMEN SUUNNITELMA 1 KONSERNIN

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä Järviseudun sairaalassa toimii 16-paikkainen psykiatrinen

Lisätiedot

AIKUISTEN SOSIAALIPALVELUT LIITE 3

AIKUISTEN SOSIAALIPALVELUT LIITE 3 AIKUISTEN SOSIAALIPALVELUT LIITE 3 Kotona tehtävä palvelutarpeen arviointi Kotiin vietävä psykososiaalinen tuki Palvelutarpeen arviointi (muu kuin kotona tehtävä) Aikuissosiaalityö (ennalta ehkäisevä sosiaalityö,

Lisätiedot

Ajankohtaista Pukinmäen terveyspalveluista ja Malmin sairaalan tilanteesta 17.4.2012

Ajankohtaista Pukinmäen terveyspalveluista ja Malmin sairaalan tilanteesta 17.4.2012 Ajankohtaista Pukinmäen terveyspalveluista ja Malmin sairaalan tilanteesta 17.4.2012 Pukinmäen terveysasema- ja neuvolapalvelut Malmin terveysasema 19 lääkärin terveysasema, jossa hyvä työvoimatilanne

Lisätiedot

Liite 1 Kaupunginhallitus 3.11.2014. Ulvila MERIKARVIA PORI LAVIA ULVILA PORIN PERUSTURVAKESKUS

Liite 1 Kaupunginhallitus 3.11.2014. Ulvila MERIKARVIA PORI LAVIA ULVILA PORIN PERUSTURVAKESKUS Kaupunginhallitus 3.11.214 MERIKARVIA PORI LAVIA ULVILA KUNTAKORTTI 215 Kaupunginhallitus 3.11.214 Väestöennuste 212-24 Vuosi 212 22 225 23 235 24 9 8-6 199 1 176 136 113 117 7-14 136 1329 1336 1315 1278

Lisätiedot

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa. 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa. 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kotikuntoutus (EKSOTE)

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelut

Ikäihmisten palvelut Ikäihmisten palvelut Ikäihmisten palvelut sisältävät palveluohjauksen, kotihoidon tukipalveluineen, omaishoidontuen, palveluasumisen ja terveyskeskussairaalan palvelut ja ennakoivan ja kuntouttavan toiminnan

Lisätiedot

Kuntoutus- ja sairaalapalvelut Porin perusturva Kaupunginsairaalasta kuntouttavaksi sairaalaksi

Kuntoutus- ja sairaalapalvelut Porin perusturva Kaupunginsairaalasta kuntouttavaksi sairaalaksi Kuntoutus- ja sairaalapalvelut Porin perusturva Kaupunginsairaalasta kuntouttavaksi sairaalaksi 15.1.2015 Anna-Liisa Koivisto, johtava lääkäri Maritta Salonoja, geriatrian ylilääkäri Tavoite Iäkkään selviytyminen

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa.

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020 Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. Vuonna 2020 Nurmijärvi on elinvoimainen ja kehittyvä kunta. Kunnan taloutta hoidetaan pitkäjänteisesti. Kunnalliset päättäjät

Lisätiedot

Kaupunkiympäristön kehittäminen

Kaupunkiympäristön kehittäminen Kaupunkiympäristön kehittäminen T A M P E R E E N K A U P U N K I 1 Organisaatiorakenne Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus Tarkastuslautakunta Henkilöstöjaosto Tarkastustoimikunta Sisäinen tarkastus

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 16/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 30.11.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 16/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 30.11.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 16/2010 1 322 9.11.2010 pöydälle pantu asia LAUSUNTO VANHUSTEN HOITOPAIKKOJEN SÄILYTTÄMISTÄ JA LISÄÄMISTÄ KOSKEVASTA VALTUUSTOALOITTEESTA Terke 2010-2346 Esityslistan asia

Lisätiedot

Soteviestintä tilaaja-tuottaja - mallissa Tampereella. Matti Meikäläinen

Soteviestintä tilaaja-tuottaja - mallissa Tampereella. Matti Meikäläinen Soteviestintä tilaaja-tuottaja - mallissa Tampereella X.X.2012 Matti Meikäläinen Viestintä monituottajamallissa Monituottajamalli haastaa perinteisen viestinnän jaon sisäiseen ja ulkoiseen viestintään.

Lisätiedot

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Kumppanuussopimus Tahto-osa 1 /3 Organisaatiot Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Sopimuskausi 2015-2017 Johtopäätökset toimintaympäristön kehityksestä Väestöennusteen mukaan yli

Lisätiedot

Palveluverkon suunnittelun näkökulma yhdyskuntarakenteen ja palveluverkon yhteensovittamiseen

Palveluverkon suunnittelun näkökulma yhdyskuntarakenteen ja palveluverkon yhteensovittamiseen Palveluverkon suunnittelun näkökulma yhdyskuntarakenteen ja palveluverkon yhteensovittamiseen Suunnittelupäällikkö Sisko Hiltunen Tampereen kaupunki, tilaajaryhmä 15.3.2011 Hyvinvointipalvelujen palveluverkon

Lisätiedot

Mika Vuori. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen

Mika Vuori. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen Mika Vuori Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen KKI-päivät/ Laatua liikunnan palveluketjuun 18.3.2015 Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen ydinprosessin palvelutilaukset (Tilinpäätösennuste 2014) ennaltaehkäisevät

Lisätiedot

Talousarvio 2016. Konsernijohtaja Juha Yli-Rajala 26.10.2015

Talousarvio 2016. Konsernijohtaja Juha Yli-Rajala 26.10.2015 Talousarvio 2016 Konsernijohtaja Juha Yli-Rajala 26.10.2015 Talouden tunnuslukuja 2007-2015 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 ENN 2015 TA 2016 Asukasluku 207 866 209 552 211 507 213 217 215 168 217

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS

PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA 2013-2017 LUONNOS Strategia tarkoittaa valintojen tekemistä. Mitkä ovat kaikkein suurimmat haasteet porvoolaisten hyvinvoinnille vuosina 2013-2017? STRATEGIA RAKENNETTIIN YHDESSÄ

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä, Järviseudun sairaalan toimipisteessä on kaksi psykiatrista

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Varhaiskasvatus ja opetus Terhi Päivärinta Johtaja, opetus ja kulttuuri Kuntatalo 4.2.2015 Nykyinen yhteistyö Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa

Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Tätä haluamme olla Edistämme kokonaisvaltaisesti ja ennakoivasti ihmisten terveyttä, toimintakykyä

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI HENKILÖSTÖRESURSSI- YKSIKKÖ. TUNNUSLUVUT TALOUSARVIO 2015 Tp 2011 Tp 2012 Tp 2013 Ta 2014 Ta 2015

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI HENKILÖSTÖRESURSSI- YKSIKKÖ. TUNNUSLUVUT TALOUSARVIO 2015 Tp 2011 Tp 2012 Tp 2013 Ta 2014 Ta 2015 Henkilöstöresurssiyksikkö TUNNUSLUVUT TALOUSARVIO 2015 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI Vakinaiset virat/toimet 631 638 573 615,2 568,4 Ulkopuolelta ostettu työvoima/päivät 833 2 330 1 360 470 400 HENKILÖSTÖRESURSSI-

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä. 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja. Järvenpään kaupunki 1

Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä. 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja. Järvenpään kaupunki 1 Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja 1 30.9.2010 Miksi tarvittiin palvelurakenteen keventäminen? Kaupunginhallitus päätti v. 2007, että kaikkien hoidon

Lisätiedot

HYVINVOINTIPALVELUJEN TULOSKORTIT JA TALOUSARVIO VUODELLE 2015

HYVINVOINTIPALVELUJEN TULOSKORTIT JA TALOUSARVIO VUODELLE 2015 Sosiaali- ja terveysltk 146 16.09.2014 Sosiaali- ja terveysltk 154 30.09.2014 Sosiaali- ja terveysltk 166 14.10.2014 HYVINVOINTIPALVELUJEN TULOSKORTIT JA TALOUSARVIO VUODELLE 2015 713/02.02.00/2014 SOSTE

Lisätiedot

Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) yhteistyösopimus

Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) yhteistyösopimus Kunnanhallitus 305 27.11.2014 Kunnanhallitus 151 10.06.2015 Kunnanhallitus 19 28.01.2016 Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) yhteistyösopimus 143/00.04.01/2014 KH 27.11.2014 305 Työ-

Lisätiedot

Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA

Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA 1 2 Hallitusohjelman tarkoitus ja merkitys Pirkkalan pormestarimalliin kuuluu toimintatapa, jossa uusi pormestari ryhtyy heti valintansa jälkeen kokoamaan hallitusohjelmaa.

Lisätiedot

TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT

TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT 1 TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT KVTES: Vaalit Tulot 40 592 0 0 20 000 20 000 Menot 60 455 0 0 20 000 20 000 Netto -19 863 0 0 0 0 Tilintarkastus Tulot 0 0 0 0 0 Menot 27 987 31

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2015 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2015 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, vt. sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito

Lisätiedot

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 Lähihoitajan tutkinto, suuntautuminen kuntoutukseen Kyky itsenäiseen ja aktiiviseen työskentelyyn Omaa hyvät

Lisätiedot

Itäinen Ylöjärvi MERKKIEN SELITE. Talonrakennus. Liikenne, vesi ja muut. Liikenne- vesi- ja muut. Yleiskaavat. Asemakaavat.

Itäinen Ylöjärvi MERKKIEN SELITE. Talonrakennus. Liikenne, vesi ja muut. Liikenne- vesi- ja muut. Yleiskaavat. Asemakaavat. Itäinen Ylöjärvi Tämä osa-alue koostuu Siivikkalan ja Mettistön asemakaava-alueista sekä läheisestä maaseutualueesta. Siivikkalan asukkaiden palvelujen käyttö on perinteisesti suuntautunut Tampereen suuntaan,

Lisätiedot

Tilastot ja kustannukset tehokkuudeksi

Tilastot ja kustannukset tehokkuudeksi Tilastot ja kustannukset tehokkuudeksi Kehysorganisaation näkökulma 3.12.2013 tilaajapäällikkö Lauri Savisaari Kehysorganisaatio? KAUPUNGINVALTUUSTO KAUPUNGINHALLITUS Keskusvaalilautakunta Tarkastuslautakunta

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2011 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 1.3.2011

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2011 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 1.3.2011 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2011 1 73 8.2.2011 pöydälle pantu asia LAUSUNTO ALOITTEESTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSTA KOTIUTETTAVIEN JATKOHOIDON JÄRJESTÄMISESTÄ Terke 2010-3092 Esityslistan asia TJA/8 TJA

Lisätiedot

Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa

Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä 1.1.2014 Raahe-Siikajoki-Pyhäjoki Väestö 34.570 Henkilöstö

Lisätiedot

KEURUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 9/2015 1(9)

KEURUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 9/2015 1(9) KEURUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 9/2015 1(9) Tarkastuslautakunta 19.11.2015 AIKA 19.11.2015 klo 15:00-18:00 PAIKKA Kehitysvammaisten asumisyksikkö Runokulma klo 15, ja sen jälkeen kau pun gin ta lo, kokoushuone

Lisätiedot

VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT

VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT Sallan kunta Sosiaali- ja terveyslautakunta SAS-työryhmä 2015 VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

VANHUSTEN ASUMISPALVELUJEN VISIOT LAHDESSA

VANHUSTEN ASUMISPALVELUJEN VISIOT LAHDESSA 29.8.2013 VANHUSTEN ASUMISPALVELUJEN VISIOT LAHDESSA VALVANNE SYMPOSIUM - HYVÄN VANHUUDEN PUOLESTA 26.8.2013 Ismo Rautiainen Vanhusten palvelujen ja kuntoutuksen johtaja Lahden sosiaali- ja terveystoimiala

Lisätiedot

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Ikääntyvien asumispalvelut Pitkäaikaisen laitoshoidon vähentäminen aloitettiin, kun Senioripihan tehostetun asumispalvelun yksikkö valmistui.

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi kesäkuu

Väestömuutokset, tammi kesäkuu Iitin kunta 546/02.01.02/2015 Talouskatsaus 25.8.2015 Tammi kesäkuu Kunnanhallitus 7.9.2015 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2015 Luonnollinen Kuntien välinen Netto Väestönlisäys Väkiluku väestön lisäys

Lisätiedot

PERUSTURVAPALVELUJEN TALOUSARVIO VUODELLE 2016

PERUSTURVAPALVELUJEN TALOUSARVIO VUODELLE 2016 ptltk 28.10.2015 PERUSTURVAPALVELUJEN TALOUSARVIO VUODELLE 2016 Toimintaympäristöanalyysi Suunnitelmakaudella perusturvapalvelujen toimintaan tulee voimakkaasti vaikuttamaan valtakunnan tason päätökset

Lisätiedot

Muutostiimin ehdotus Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen uudeksi organisaatioksi

Muutostiimin ehdotus Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen uudeksi organisaatioksi Muutostiimin ehdotus Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen uudeksi organisaatioksi Lautakuntien seminaari 20.3.2012 Muutostiimi 21.3.2012 Muutostiimi 1 Sosiaali- ja terveyslautakunta Ensimmäinen

Lisätiedot

Tampereen kaupungin rooli liikkumisen edistämisessä. 23.3.2015 Lauri Savisaari Sivistyksen ja elämänlaadun edistäminen

Tampereen kaupungin rooli liikkumisen edistämisessä. 23.3.2015 Lauri Savisaari Sivistyksen ja elämänlaadun edistäminen Tampereen kaupungin rooli liikkumisen edistämisessä 23.3.2015 Lauri Savisaari Sivistyksen ja elämänlaadun edistäminen Talousarvion toiminnalliset tavoitteet (raportointi kaupunginvaltuustolle) 23.3.2015

Lisätiedot

Paraisten kaupunki Tilinpäätös 2014 Sosiaali- ja terveysosasto TERVEYDENHUOLTO

Paraisten kaupunki Tilinpäätös 2014 Sosiaali- ja terveysosasto TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Paula Sundqvist, sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille kuntalaisille ja kiireellinen

Lisätiedot

Tays:n selkäydinvammakeskuksen toiminta ja yhteistyötyks:n kanssa. Sosiaalityöntekijä Kaarina Eskola Tays/Neku 17.5.2016

Tays:n selkäydinvammakeskuksen toiminta ja yhteistyötyks:n kanssa. Sosiaalityöntekijä Kaarina Eskola Tays/Neku 17.5.2016 Tays:n selkäydinvammakeskuksen toiminta ja yhteistyötyks:n kanssa Sosiaalityöntekijä Kaarina Eskola Tays/Neku 17.5.2016 Keskittämisasetuksen voimaanastumisen (5/2011) jälkeen Taysiin on ohjautunut potilaita

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTO 2013. 312,6 vakanssia (303,6/1v/1ma/8avoinna)

SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTO 2013. 312,6 vakanssia (303,6/1v/1ma/8avoinna) SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTO 2013 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA YKSILÖJAOSTO HYVINVOINTIJAOSTO SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTO Perusturva HALLINTO Perusturva Toimistopalvelut Talousasiat Terveyspalvelujen

Lisätiedot

YDINPROSESSIT LÄHIPALVELUT ALUEELLISET PALVELUT ERITYISPALVELUT. Palvelutarpeen arviointi, palveluohjaus ja neuvonta

YDINPROSESSIT LÄHIPALVELUT ALUEELLISET PALVELUT ERITYISPALVELUT. Palvelutarpeen arviointi, palveluohjaus ja neuvonta LIITE 2. Ydinprosessityöryhmien palvelujaottelut IKÄIHMISTEN YDINPROSESSIT LÄHI ALUEELLISET ERITYIS Ennaltaehkäisevät palvelut Palvelutarpeen arviointi Palvelutarpeen arviointi, palveluohjaus ja neuvonta

Lisätiedot

Perusturvakuntayhtymä Akseli. www.soteakseli.fi Terveyspalvelujen palvelulinja, TA-info 7.10.2015

Perusturvakuntayhtymä Akseli. www.soteakseli.fi Terveyspalvelujen palvelulinja, TA-info 7.10.2015 www.soteakseli.fi Terveyspalvelujen palvelulinja, TA-info 7.10.2015 Ulkoiset toimintamenot, M Terveyspalvelut, koko linja 14.0 12.0 10.0 8.0 1.6 2.7 1.9 1.8 2.8 2.6 1.7 1.8 1.6 2.2 2.4 2.3 6.0 4.0 7.2

Lisätiedot

2009 Lastensuojelun asiakkaana olevien alle 18-vuotiaiden osuus ikäluokasta, tavoitteena osuuden pieneneminen.

2009 Lastensuojelun asiakkaana olevien alle 18-vuotiaiden osuus ikäluokasta, tavoitteena osuuden pieneneminen. Sosiaali- ja terveystoimen strategisen palvelusopimuksen mittarit YDINPROSESSI: LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN SPS: Tuetaan lasten ja nuorten normaalia kasvua ja kehitystä Lastensuojelun asiakkaana

Lisätiedot

TAVOITE 2016 1 906 308 000 TAVOITE 2015 2 160 502 000. Hoitopäivät Kustannukset. Suunnitelma valmis Toiminnan aloittaminen 12/2015 8/2016

TAVOITE 2016 1 906 308 000 TAVOITE 2015 2 160 502 000. Hoitopäivät Kustannukset. Suunnitelma valmis Toiminnan aloittaminen 12/2015 8/2016 Joensuu Palveluohjelma: Työikäisten palvelut Kehitysvammaisten palvelujen organisointi Kärkihanke: Kehitysvammaisten asumispalveluiden avopainotteisuuden edistäminen Tuotantopuolen vastuuhenkilö: Sosiaalipalvelujen

Lisätiedot

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava n päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016 Strategia on syntynyt yhteistyössä Strategiaa on ollut valmistelemassa laaja ja moniammatillinen joukko peruspalvelukeskus Aavan työntekijöitä organisaation

Lisätiedot

Kuusi kehityksen vuotta

Kuusi kehityksen vuotta Kuusi kehityksen vuotta Tampereen ensimmäisen pormestarin toimintakertomus. On ollut hienoa olla rakentamassa Suomen vetovoimaisinta kaupunkia. Tulokset ovat laajan yhteistyön ansiota. Timo P. Nieminen

Lisätiedot

GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA GERO-NEURO-PÄIHDEPSYKIATRIAN LINJAJOHTAJA 30.10.2015 1

GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA GERO-NEURO-PÄIHDEPSYKIATRIAN LINJAJOHTAJA 30.10.2015 1 GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA GERO-NEURO-PÄIHDEPSYKIATRIAN LINJAJOHTAJA 30.10.2015 1 NEUROPSYKIATRIAN OSASTO 21 MUUTTO PSYKIATRIAKESKUKSEEN MARRASKUUSSA 2016 Neuropsykiatrisia potilasryhmiä:

Lisätiedot

Palveluseteli on mahdollisuus palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta

Palveluseteli on mahdollisuus palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Palveluseteli on mahdollisuus palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Joensuu 12.1.2012 Kumppanuudella tuloksiin Pekka Utriainen Uudet askeleet Kunnan järjestämisvastuulla

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Sosiaalipalvelut Ympäristöpalvelut Terveyspalvelut Suupohjan peruspalvelu- liikelaitoskuntayhtymä Sosiaalipalvelut Tuotamme ja kehitämme lapsiperheiden sosiaalityötä, aikuissosiaalityötä

Lisätiedot

MALMIN TERVEYDENHUOLTOALUE KY

MALMIN TERVEYDENHUOLTOALUE KY MALMIN TERVEYDENHUOLTOALUE KY PSYKIATRIA: Mielenterveystoimisto; aikuistenlasten ja nuorten vastaanotto, syömishäiriöpoliklinikka, sivuvastaanotto Uudessakaarlepyyssä Päiväosasto ja yöpymismoduli Psykiatrinen

Lisätiedot

TERVEYS JA TOIMINTAKYKY TA 2015 TAVOITTEET JA TOIMENPITEET

TERVEYS JA TOIMINTAKYKY TA 2015 TAVOITTEET JA TOIMENPITEET TERVEYS JA TOIMINTAKYKY TA 2015 TAVOITTEET JA TOIMENPITEET Valiokuntaesittely Jouko Koskela 27.1.2015 TERVEYS JA TOIMINTAKYKY Palvelujen tehtävänä on kuntalaisten elämänhallinnan edistäminen, terveyden,

Lisätiedot

Tampereen kaupungin. tilinpäätös 2014. 30.3.2015 Hallinto- ja talousryhmä

Tampereen kaupungin. tilinpäätös 2014. 30.3.2015 Hallinto- ja talousryhmä Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014 1 Tilikauden tulos ja taloudellinen asema 2 Tuloslaskelma TILIKAUDEN TULOS 19,3 milj. (TP2014) NETTOMENOT +0,5 % (TP2014/ TP2013) VERORAHOITUS + 3,3 % (TP2014/ TP2013)

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (5) Kaupunginvaltuusto Kj/24 26.02.2014

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (5) Kaupunginvaltuusto Kj/24 26.02.2014 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (5) 66 Stj / Valtuutettu Tuomo Valokaisen aloite terveyskeskuksen ja kaupunginsairaalan palveluista päätti kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti katsoa valtuutettu

Lisätiedot

21702174 Mielenterveystyö

21702174 Mielenterveystyö Kaupunginhallitus 30 01.02.2016 Uusien virkojen ja työsuhteiden perustaminen ja vakanssien lakkauttaminen 2016 170/01.01.00.00/2016 Kaupunginhallitus 01.02.2016 30 Valmistelijat: taloussuunnittelija Janne

Lisätiedot

Ohjelmaperusteinen kehittäminen ja isot hankkeet osana kaupungin vetovoimaisuutta

Ohjelmaperusteinen kehittäminen ja isot hankkeet osana kaupungin vetovoimaisuutta 1 Tampereen pormestarin puheenvuoro Suomalais Saksalaisessa Ystävyyskuntakokouksessa 17.6.2011 Ohjelmaperusteinen kehittäminen ja isot hankkeet osana kaupungin vetovoimaisuutta Hyvät suomalais saksalaisen

Lisätiedot

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ennaltaehkäisevä kuntoutus toimintakyvyn hiipuessa Akuuttiin sairastumiseen liittyvä kuntoutus OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TIEDONKULKU RAKENTEET Riskitekijöiden

Lisätiedot

Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue

Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue TP 2013 TP 2014 TA2015 Henkilöstömäärä 1196 1134 1071 Toimintakulut 102,4 M 99,4M 97,8 M joista henkilöstökulut 54 M 52,4 M joista asumis- ja hoiva-palvelujen ostot

Lisätiedot

SAIRAALA- JA KUNTOUTUSPALVELUJEN TUOTANTOALUEEN TOIMINTASÄÄNTÖ

SAIRAALA- JA KUNTOUTUSPALVELUJEN TUOTANTOALUEEN TOIMINTASÄÄNTÖ 1 Tuotantojohtajan päätös 21.1.2015, 16 SAIRAALA- JA KUNTOUTUSPALVELUJEN TUOTANTOALUEEN TOIMINTASÄÄNTÖ 1 a. Toiminta-alue Sairaala- ja kuntoutuspalvelujen tehtävänä on tuottaa erikoissairaanhoidon palveluja,

Lisätiedot

OPTS 2015 3.6.2015 TERVEYSPALVELUT

OPTS 2015 3.6.2015 TERVEYSPALVELUT TERVEYSPALVELUT OPTS 215 3.6.215 Kustannukset ja tuottavuustavoitteet Mittari Toteuma 213 Tavoite 214 Toteuma 214 Tavoitetaso 215 1. Taloustavoitteet Menot - 136 633 993 Tulot - 2 87 6 Netto - 115 826

Lisätiedot

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Ikäihmisten palveluiden tulevaisuuden visio Osallistava ja turvallinen Osallistava ja turvallinen kunta, joka tarjoaa ikäihmisille

Lisätiedot

Vanhuspalvelujen ajankohtaiset asiat. Matti Lyytikäinen Vanhusten palvelujen johtaja Vanhusneuvosto 27.3.2015

Vanhuspalvelujen ajankohtaiset asiat. Matti Lyytikäinen Vanhusten palvelujen johtaja Vanhusneuvosto 27.3.2015 Vanhuspalvelujen ajankohtaiset asiat Matti Lyytikäinen Vanhusten palvelujen johtaja Vanhusneuvosto 27.3.2015 Vapa onnistumiset 2014 Hoitoketjut sujuviksi Potilaat kotiutuivat sairaalasta kotiin, ei vanhainkotiin

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI HEINÄKUU 1 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT JOHTAMINEN, OSAAMINEN JA HENKILÖSTÖ Tammi-heinäkuussa 1 on kirjattu henkilöstökuluja n., milj. euroa (, %) viimevuotista enemmän. Muutos johtuu työllistämistuella

Lisätiedot

2015 - Sosiaali- ja terveystoimi. Resurssit ja johtaminen

2015 - Sosiaali- ja terveystoimi. Resurssit ja johtaminen 2015 - Sosiaali- ja terveystoimi Resurssit ja johtaminen Oma valtuustokauden tavoite Tulostavoite / tavoite Mittari / arviointikriteeri Seuranta 30.4. Työn tuottavuus Sote-palveluissa paranee Tuottavuus

Lisätiedot

Oulun palvelumalli 2020:

Oulun palvelumalli 2020: Oulun palvelumalli 2020: asiakaslähtöisyyttä, yhteisöllisyyttä ja monituottajuutta OSAAVA KUNTA tutkimuksen -SEMINAARI KUNTAPÄIVILLÄ 15.5.2013 Kehittämispäällikkö Maria Ala-Siuru Oulun palvelumalli 2020:

Lisätiedot

Psykiatrinen hoito ja Muurolan sairaalakiinteistö Valtuustoseminaari 9.6.14 Sanna Blanco Sequeiros Psykiatrian tulosaluejohtaja

Psykiatrinen hoito ja Muurolan sairaalakiinteistö Valtuustoseminaari 9.6.14 Sanna Blanco Sequeiros Psykiatrian tulosaluejohtaja Psykiatrinen hoito ja Muurolan sairaalakiinteistö Valtuustoseminaari 9.6.14 Sanna Blanco Sequeiros Psykiatrian tulosaluejohtaja Lyhyt historia Muurolan keuhkotautiparantola 1920 -luvulla Parantolan pihalla

Lisätiedot

Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014. 1.4.2014 Heli Vesaranta

Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014. 1.4.2014 Heli Vesaranta Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014 Kotikuntoutuksen taustaa Vanhuspalvelulaki ja sitä tukeva laatusuositus Tampereen kaupungin strategia ja hyvinvointisuunnitelma TampereSenior- hanke Ikäihmisten

Lisätiedot

Perusturvakuntayhtymä Karviaisen talousarvion 2012 muuttaminen Karkkilan kaupungin osalta

Perusturvakuntayhtymä Karviaisen talousarvion 2012 muuttaminen Karkkilan kaupungin osalta Kaupunginhallitus 126 28.05.2012 Kaupunginvaltuusto 23 11.06.2012 Perusturvakuntayhtymä Karviaisen talousarvion 2012 muuttaminen Karkkilan kaupungin osalta 209/02.02/2011 Kyh 67 Karkkilan kaupunginhallitus

Lisätiedot

Kaupunginhallitus 248 02.11.2015 Kaupunginvaltuusto 63 09.11.2015. Tulo- ja kiinteistöveroprosentin määrääminen vuodelle 2016 591/211/2015

Kaupunginhallitus 248 02.11.2015 Kaupunginvaltuusto 63 09.11.2015. Tulo- ja kiinteistöveroprosentin määrääminen vuodelle 2016 591/211/2015 Kaupunginhallitus 248 02.11.2015 Kaupunginvaltuusto 63 09.11.2015 Tulo- ja kiinteistöveroprosentin määrääminen vuodelle 2016 591/211/2015 Kaupunginhallitus 02.11.2015 248 Kuntalain 66 :n mukaan valtuuston

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT 2014 SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT SUONENJOEN KAUPUNGIN PÄIVÄKESKUKSEN TOIMINTA-AJATUS: Iloa ja eloa ikääntyneen arkeen. Omien voimavarojen mukaan, yhdessä ja yksilöllisesti. PÄIVÄKESKUS JOHDANTO

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysltk 201 09.12.2014 Sosiaali- ja terveysltk 22 26.01.2016

Sosiaali- ja terveysltk 201 09.12.2014 Sosiaali- ja terveysltk 22 26.01.2016 Sosiaali- ja terveysltk 201 09.12.2014 Sosiaali- ja terveysltk 22 26.01.2016 TILOJEN VUOKRAAMINEN TORNION SAIRASKOTISÄÄTIÖLTÄ PÄIVÄKESKUSTOIMINTAA VARTEN/TILOJEN VUOKRAAMINEN VUODELLE 2014/TILOJEN VUOKRAAMINEN

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta

Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta 10.2.2011 Markku Tervahauta palvelualuejohtaja Kuopion kaupunki ASIAKASVOLYYMI Potentiaaliset asiakkaat (yritykset,

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) historia Opetuslautakunta 26.03.2013 40 Opetuslautakunta päätti antaa seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle: Perusopetuslain ja opetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue

Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue 1 Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue 8 YLEISTIETOJA JA TUNNUSLUKUJA KUNNASTA..... 15 Kuntien lukumäärä 1 1 1 1 1 30 Asukasluku 31.12.2011 22020 4798 102308 15027 16369 60 Henkilökunnan

Lisätiedot

Psykiatrian toiminnan muutoksia. Psykiatrian tulosalueen johtaja Outi Saarento

Psykiatrian toiminnan muutoksia. Psykiatrian tulosalueen johtaja Outi Saarento Psykiatrian toiminnan muutoksia Psykiatrian tulosalueen johtaja Outi Saarento 14.11.2013 Tausta -asiakirjoja Kansallinen Mieli 2009-suunnitelma PPSHP:n strategia ja omistajastrategia 2009 PPSHP:n pohjoisen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta projektijohtaja Jorma Teittinen, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, Palvelurakenneselvityksen loppuseminaari,

Lisätiedot

Kohti maakunnallisia integroituja palvelukokonaisuuksia muutosagentin toimintamallia Eksotesta. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT

Kohti maakunnallisia integroituja palvelukokonaisuuksia muutosagentin toimintamallia Eksotesta. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT Kohti maakunnallisia integroituja palvelukokonaisuuksia muutosagentin toimintamallia Eksotesta Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT Etelä Karjalan sosiaali ja terveydenhuollon ky, Eksote järjestää maakunnan

Lisätiedot

TALOUSARVION 2015 MUUTOS / HUOVILAN KOULUN ILTAPÄIVÄTOIMINTA / OPETUS- JA VARHAISKASVATUSPALVELUT

TALOUSARVION 2015 MUUTOS / HUOVILAN KOULUN ILTAPÄIVÄTOIMINTA / OPETUS- JA VARHAISKASVATUSPALVELUT Opetus- ja 112 26.08.2015 varhaiskasvatuslautakunta Kunnanhallitus 303 14.09.2015 Valtuusto 64 28.09.2015 TALOUSARVION 2015 MUUTOS / HUOVILAN KOULUN ILTAPÄIVÄTOIMINTA / OPETUS- JA VARHAISKASVATUSPALVELUT

Lisätiedot