Basedowin taudin silmäoireita hoidetaan tiimityönä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Basedowin taudin silmäoireita hoidetaan tiimityönä"

Transkriptio

1 Suomen Silmähoitajat Finlands Ögonskötare ry 1/ Basedowin taudin silmäoireita hoidetaan tiimityönä Näkökenttätutkimus vaatii toistoa ja harjoitusta Porin uusi klinikka tarjoaa laaja-alaista silmäkirurgiaa. Sivu 4 Taysin Silmäkeskus kokoaa palvelut saman katon alle. Sivu 16 Nyt on aika hakea apurahaa ja kehittää omaa osaamista. Sivu 18

2 2 Silmähoitaja

3 Sisältö Porin uusi silmäklinikka tarjoaa laaja-alaista silmäkirurgiaa... 4 Basedowin tauti Kilpirauhasen liikatoiminta ja silmäoireet... 6 Hypertyreoosipotilaan silmäoireet... 8 Näkökenttätutkimus vaatii harjoitusta Silmähoitajana 23 vuotta Valoa ja iloa Taysin Silmäyksikössä Koulutuspäivien ruusut ja risut Apurahat Apurahan myöntämisohjeet Vinkit apurahojen hakemiseen Marja-Liisa Taubert sydämellä sairaanhoitaja Hallitus Silmähoitaja vuonna Palstat Puheenjohtajalta... 3 Uudet jäsenet... 3 Hallituksen päätöksiä Yhteystiedot Hallitustyö keskittyy pohjoismaisiin koulutuspäiviin Aurinko paistaa jo päivisin, saa hanget kimaltamaan ja houkuttelee väen ylös ulos ja lenkille. Pikkupakkanen nipistelee mukavasti lenkkeilijän poskipäitä. Päivät ovat pidentyneet. Kevättä kohti ollaan menossa Hallitus on pitänyt ensimmäisen kokouksensa uudessa kokoonpanossaan. Uudet jäsenet toivotettiin lämpimästi tervetulleiksi hallitustyöhön. He esittelevät itsensä tässä lehdessä. Uudet jäsenet saivat ja saavat opastusta hallituksen toimintaan ja toimintatapoihin. Hallituksen tämänhetkinen työ painottuu elokuuta Helsingissä pidettäviin Pohjoismaisiin silmähoitajien koulutuspäiviin. Tässä on hallitukselle haastetta järjestää Ruotsin, Norjan, Tanskan ja Suomen silmähoitajille yhteiset ja antoisat koulutuspäivät. Pohjoismainen silmähoitajien puheenjohtajuus siirtyy näiden päivien jälkeen Suomelta Norjalle. Apurahailmoitukset ovat tässä lehdessä jäsenistön haettavissa. Ilmoitukset ja hakuohjeet kannattaa lukea tarkasti, jotta hakemus täyttää ilmoitetut vaatimukset. Apurahalla voi esimerkiksi hakeutua tutustumaan kotimaassa tai ulkomailla työskentelevien kollegojen työkenttään tai osallistua ulkomaisiin kongresseihin ja koulutuksiin. Apurahojen saajat ovat velvollisia kirjoittamaan matkakertomuksen matkastaan sekä apurahan antajalle että yhdistykselle. Matkakertomuksia julkaistaan lehdessämme, joten saamme kaikki lukea mielenkiintoisia kokemuksia erilaisista kohteista ja koulutuksista. Aurinkoista kevään odotusta kaikille! Anja Korpiaho Puheenjohtajalta Uusia jäseniä Tervetuloa! Suomen Silmähoitajat ry toivottaa tervetulleeksi yhdistykseen seuraavat uudet jäsenet: Leena Saarenmaa, Luvia Katja Sisko, Pori Sanna Närvänen, Raisio Tarja Kauppi, Haapala Soili Pahkala, Saarenkylä Silmähoitaja 3

4 MAARIT AHO, HEINI KAIPIAINEN, NINA MUSTAKOSKI Porin uusi klinikka tarjoaa laaja-alaista silmäkirurgiaa Poriin avattiin maaliskuussa 2011 Medilaserin uusi silmäkirurgian klinikka. Uudella klinikalla tehdään pääsääntöisesti taittovirhekirurgiaa, kaihija linssileikkauksia sekä luomileikkauksia. Suurin osa asiakkaista käy ennen leikkausta esitutkimuksessa. Siinä asiakkailta otetaan muun muassa sarveiskalvon topografiakuvat, joissa mitataan sarveiskalvon paksuus ja profiili. Esitutkimuksen yhteydessä ehkä tärkein osa-alue on asiakkaan tarpeiden ja toiveiden kartoittaminen. Tämän pohjalta mietitään yhdessä asiakkaan kanssa hänelle henkilökohtaisesti paras leikkausmuoto. Asiantuntevan arkkitehtitoimiston avulla vanhat tilat remontoitiin perusteellisesti klinikan toimintaa vastaaviksi. Silmätautien erikoislääkäri Jyrki Mäki. Asiakkaalle pyritään antamaan yksilöllistä palvelua koko hoitoprosessin ajan ja huolehtimaan siitä, että hän saa realistisen tiedon erilaisista leikkausvaihtoehdoista, toipumisesta ja lopputuloksesta. Muodonmuutos Porin sydämessä Medilaserin uusi toimipiste sijaitsee keskeisellä paikalla Porin sydämessä, hyvien liikenneyhteyksien päässä. Ennen toiminnan aloittamista nykyisen klinikan tilat kokivat valtavan muodonmuutoksen. Aikaisemmin samassa talossa toimi muun muassa pyöräliike ja Postin lajittelukeskus. Asiantuntevan arkkitehtitoimiston avulla tilat remontoitiin perusteellisesti klinikan toimintaa vastaaviksi. Olemme olleet tiloihin hyvin tyytyväisiä. On 4 Silmähoitaja

5 mukava huomata, että tilojen suunnittelussa on otettu huomioon myös vakituisen henkilökunnan määrä. Tämä mahdollistaa klinikan toiminnan pyörittämisen melko pienelläkin työntekijämäärällä. Toimipisteessä työskentelee kahden vakituisen sairaanhoitajan lisäksi optikko. Kaksi silmäkirurgia hoitaa leikkaukset ja silmälääkärin vastaanotot niille erikseen varattuina päivinä. Kaikki tekevät kaikkea Työnkuva Medilaserin klinikalla on laaja-alainen ja vaihteleva. Yrityksen yhtenä perusideana onkin, että kaikki tekevät kaikkea. Omalla aktiivisuudella ja kiinnostuksella alaa kohtaan pyrimme jatkuvasti kehittämään itseämme silmähoitajina. Tiimimme on hyvin tiivis ja pyrimme jakamaan oman osaamisemme kollegoiden kesken. Myös yhteistyö muiden Medilaserin klinikoiden välillä on tiivistä. Optikko Heini Kaipiainen sekä sairaanhoitajat Maarit Aho ja Nina Mustakoski ovat Medilaser Oy:n Porin silmäklinikan työntekijöitä. Heini Kaipiainen (vasemmalla), Nina Mustakoski ja Maarit Aho ovat tyytyväisiä uusiin tiloihin ja laaja-alaiseen työhönsä. Glistenings do exist. But not for Nyt on aika laittaa kalenteriin Suomen silmähoitajien koulutuspäivät 2012, jotka ovat tällä kertaa myös Pohjoismaiset silmähoitajapäivät! Ne pidetään Pörssitalossa Helsingissä. Tuotelisätiedot: Pirjo Karina Korhonen puh Markkinointi: OneMed Oy PL 10 (Metsäläntie 20), Helsinki Lisätietoa päivistä Silmähoitaja-lehdessä 2/2012 ja lähiaikoina myös osoitteessa Silmähoitaja 5

6 PIRKKO NYLÄNDEN Kilpirauhasen liikatoiminta ja silmäoireet Kilpirauhasen liikatoiminta on melko yleinen sairaus, jota esiintyy noin yhdellä prosentilla suomalaisista. Kilpirauhasen liikatoimintaa kutsutaan sekä hypertyreoosiksi että tyreotoksikoosiksi. Tavallisin syy on Basedowin tauti, jota sairastaa noin 70 prosenttia hypertyreoosipotilaista. Liikatoimivan kyhmystruuman osuus on vähentynyt viime vuosikymmeninä. Nimenomaan Basedowin tautiin liittyy silmäoireita. Basedowin tauti on autoimmuunisairaus. Elimistön tuntemattomasta syystä kehittämät kilpirauhasen toimintaa kiihdyttävät vastaaineet (TSH reseptory stimulating antibodies, TSHRAbs) aiheuttavat hypertyreoosin. Vasta-aineet tunnistavat silmäntakaisten kudosten soluissa yhteisiä antigeeneja kilpirauhassolujen kanssa. Seurauksena on laaja tulehdusreaktio, joka voi kohdistua silmäkuopan kaikkiin kudoksiin: retrobulbaarirasvaan, silmälihaksiin, sidekalvoon ja luomiin. Kudokset turpoavat niihin kertyneiden glukosaminoglykaanien ja veden seurauksena. Paksuuntunut retrobulbaarikudos työntää silmämunaa ulospäin aiheuttaen eksoftalmuksen. Kliinisesti selviä silmäoireita on prosentilla Basedowin tautia sairastavista. Vaikeita oireita on noin kolmella prosentilla. Silmäoireet eivät korreloi kilpirauhasen liikatoiminnan vaikeuteen. Niitä voi esiintyä ennen liikatoimintavaihetta tai sen jälkeen jopa vuosien kuluttua. Basedowin tauti Silmäoireet ovat yleensä molemminpuolisia, mutta huomattavaa toispuoleisuuttakin voi olla. Silmäoireisto on yleisempi tupakoivilla kuin tupakoimattomilla. Basedowin tautiin voi liittyä myös sääriturvotus. Vaikea eksoftalmus voi johtaa sokeutumiseen nervus opticuksen (näköhermon) kompression tai keratiitin vuoksi. Liikatoiminnan oireet Tavallisimpia kilpirauhasen liikatoiminnan oireita ovat hermostuneisuus, hikoilu, lämmönsiedon heikentyminen, väsyneisyys, heikkous, vapina, sydämentykytys, hengenahdistus, laihtuminen, nopeutunut suolentoiminta ja hiustenlähtö. Silmäoireet Tavallisimpia Basedowin taudin silmäoireita ovat hiekantunne, valonarkuus, kyynelvuoto, liikuttelukipu, kaksoiskuvat, luomien sulkeutumattomuus ja näön huononeminen. Pelkästään hypertyreoosiin liittyvä sympatikotonia voi aiheuttaa luomispasmin, jolloin valkoista skleeraa on silmän yläosassa näkyvissä. Liikatoiminnan diagnostiikka Epäily herää oireiden ja kliinisten löydösten perusteella. Uudella eteisvärinäpotilaalla tulisi huomioida myös kilpirauhasen liikatoiminnan mahdollisuus. Selvässä tapauksessa laboratoriokokeet vahvistavat nopeasti diagnoosin. Seerumin vapaa tyroksiini (T4v) ja trijodityroniini (T3v) ovat kohonneita ja tyreotropiini (TSH, aivolisäkkeestä erittyvä säätelyhormoni) on mittaamattoman matala. Basedowin tautiin viittaa kohonnut seerumin TSH-reseptoria stimuloiva vasta-ainepitoisuus (TSHRAb). Tällöin usein autoimmuunisairauden ilmentymänä myös muut kilpirauhasvasta-aineet, kuten tyreoideaperoksidaasi- (TPO-) vasta-aine, ovat koholla. Kuvantamistutkimuksia ei yleensä tarvita diagnostiikassa, mutta kilpirauhasen ultraääni- ja isotooppitutkimus palpaation lisäksi voivat auttaa liikatoiminnan etiologian selvittelyssä. Basedowin taudissa kilpirauhanen on yleensä diffuusisti eriasteisesti suurentunut ja kauttaaltaan liikatoimintainen. Silmäoireyhtymän diagnostiikka Silmäoireisella kilpirauhasen liikatoimintapotilaalla on mitä ilmeisimmin Basedowin tauti. Lieviä luomispasmioireita voi olla kyhmystruumapotilaillakin liikatoiminnan aikana. Lievässä tapauksessa sisätautilääkäri ei havaitse selviä löydöksiä, vaikka potilaalla voi olla oireita. Luomispasmissa skleeraa voi näkyä silmän yläosassa suoraan eteen (lid retraction) tai alaspäin katsoessa (lid lag). Tutkitaan silmänliikkeet ja mahdolliset kaksoiskuvat. Kipua voi tuntua esimerkiksi ylöspäin katsoessa. 6 Silmähoitaja

7 Basedowin taudin silmäoireyhtymän hoito lievää vaikeammissa tapauksissa on tiimityötä: tarvitaan sisätautilääkärin ja silmälääkärin, tarvittaessa neuro-oftalmologin, asiantuntemusta, Pirkko Nyländen sanoo. Muutosten edetessä löydöksinä ovat luomiturvotus, luomiverestys, sidekalvoverestys, sidekalvon turvotus (kemoosi) ja karunkulaverestys. Näöntarkkuus ja värinäkö voidaan tarkistaa. Visuksen selvä huononeminen viittaa näköhermon kompressioon, mutta vaihteleva näön sumeneminen voi johtua silmien kuivuudesta. Eksoftalmuksen aste voidaan mitata. Orbitoiden magneettikuvaus auttaa tilanteen vakavuuden arvioinnissa: näköhermon kompressio, silmälihasten paksuus, silmäkuopan pohjan kudosten määrä. Lievää vaikeammissa muutoksissa sisätautilääkäri konsultoi silmälääkäriä tarkemmista tutkimuksista ja hoidon arviosta. Liikatoiminnan ja silmäoireyhtymän hoito Kaikkien potilaiden kilpirauhasen liikatoiminta hoidetaan alkuun tyreostaattilääkityksellä (karbimatsoli, Tyrazol, vaihtoehtona propyylitiourasiili) normaaliksi yleensä 3-6 viikon aikana. Tämä lääkitys ei tehoa silmäoireisiin, mutta vakaan normaalin toiminnan ylläpito on silmienkin puolesta tärkeää. Etenkin lääkityksen aiheuttama vajaatoiminta voi altistaa silmäoireiden pahenemiselle. Alussa oireiden hillinnässä on mukana beetasalpaaja. Yleisesti kilpirauhasen liikatoiminnan pysyvän hoidon vaihtoehdot ovat pitkäkestoinen estolääkitys (18 kk), radiojodihoito ja leikkaus. Radiojodi voi pahentaa silmäoireita ja- Basedowin taudissa sitä lieviä muotoja lukuun ottamatta yleensä vältetään, ainakin aktiivisessa vaiheessa. Kysymykseen tulevat pitkäkestoinen estolääkitys - karbimatsolin rinnalla aloitetaan usein tyroksiini ja leikkaus, jolloin kilpirauhanen yleensä poistetaan kokonaan. Jos lieväoireisella potilaalla päädytään radiojodihoitoon, se annetaan kortisonilääkityksen suojassa. Merkittäviä silmäoireita hoidetaan kortisonilla joko suurina annoksina viikoittain suoneen tai päivittäisenä hoitona suun kautta silmälääkärin ja sisätautilääkärin seuratessa tarkkaan tilannetta. Vaikeimmat tapaukset on keskitetty yliopistosairaaloihin. Kriittisessä tilanteessa näköhermon kompressiossa annetaan 1 g metylprednisolonia suoneen kolmena peräkkäisenä päivänä. Jos tästä ei ole apua, korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri tekee dekompressioleikkauksen. Leikkauksen vaihtoehtona on sädehoito, joka auttaa etenkin silmälihaksen paksuuntumiseen. Kaikissa silmäoireissa sidekalvojen paikallishoito on tärkeää kostutustipoin ja voitein sekä auringolta ja tuulelta suojaten. Tupakoinnin lopettamiseen kannustetaan, koska tupakoivilla silmäoireita on todettu useammin ja vaikeampina kuin tupakoimattomilla. TSHRAb-määrityksillä voidaan seurata taudin aktiviteettia. Aleneva pitoisuus korreloi taudin aktiivisuuden vähenemiseen. Hoito on tiimityötä Basedowin taudin silmäoireyhtymän hoito lievää vaikeammissa tapauksissa on tiimityötä: tarvitaan sisätautilääkärin ja silmälääkärin, tarvittaessa neuro-oftalmologin, asiantuntemusta. Kun on vähänkin epäilyä, että on harkittava kortisonin lisäksi dekompressioleikkausta tai sädehoitoa, lähetetään potilas hyvissä ajoin keskussairaalasta yliopistosairaalaan endokrinologin, silmälääkärin, leikkauksiin perehtyneen korvalääkärin ja sädehoitolääkärin arvioon. Karsastus- ja luomioperaatioita voidaan tarvita myöhemmässä vaiheessa. Kaikessa pyritään näön säilymiseen ja hyvään toiminnalliseen ja kosmeettiseen lopputulokseen. LL, sisätautien ja nefrologian erikoislääkäri Pirkko Nyländen toimii sisätautien osastonylilääkärinä Länsi-Pohjan keskussairaalassa Kemissä. Silmähoitaja 7

8 MAARIT SAIKKONEN Hypertyreoosipotilaan silmäoireet Hypertyreoosipotilaista noin prosentilla on taustalla Basedowin tauti. Basedowin taudin - toisilta nimiltään thyreoid-associated orbitopathy (TAO), Graves ophthalmopatia, dysthyroid ophthalmopathy, thyroid eye disease, thyroid orbitopathy, thyroid exophthalmos - taustalla on orbita-alueen autoimmuunipohjalta syntyvä inflammaatio, joka noin kuudella prosentilla johtaa jopa näkökykyä vaarantavaan näköhermon vaurioon. Inflammaation seurauksena tulee silmänliikuttajalihasten tulehdus, fibroplastit kertyvät paikalle, glukosamiinglykaaneja on ylimäärin, mistä seuraa orbitan kongestio. Potilaista 20 prosentilla diagnosoidaan hypertyreoidismi ja TAO samaan aikaan. Joskus silmäoireet johdattavat potilaan silmälääkärin vastaanotolle jo ennen varsinaista hypertyreoosidiagnoosia, kun joskus silmäoireet alkavat vasta kliinisen taudin puhjettua muutaman kuukauden kuluessa. Vain noin 30 prosentille autoimmuunihypertyreoosia sairastavista tulee TAO. Silmäoireita voi olla myös eutyreoottisella Basedowin tauti -potilaalla (6 %) liittyneenä Hashimoton tyreoidiittiin (3 %) ja primaarissa hypotyreoosissa (1 %). Naisilla tautia todetaan 3-10 kertaa useammin kuin miehellä. Sairastuneiden keski-ikä on noin 40 vuotta. Esiintyvyys Suomessa on noin yksi prosentti. Miehillä ja yli 50-vuotiailla tauti on usein hankalampi. Geneettisillä ja ympäristötekijöillä tiedetään olevan merkitystä taudin puhkeamisessa eli tietyt kudostyypit sekä esimerkiksi stressi, tupakointi ja tiettyjen gram-negatiivisten bakteerien aiheuttamat infektiot voivat lisätä Basedowin tauti riskiä sairastua. Tupakoivilla oireet kestävät pitempään ja heillä on huomattavan paljon suurempi riski saada Basedowin taudin silmäoireita kuin tupakoimattomilla. Eksoftalmuksen taustalla jopa puolella on Basedowin tauti. Silmäoireet ja -löydökset Potilaat voivat olla oireettomia tai oireita voi olla hyvin monenlaisia. Kaikkia alla olevia löydöksiä tai oireita ei ole kaikilla ja myös niiden voimakkuus vaihtelee. Yleisiä oireita ovat roskantunne, vetistys ja joskus valonarkuus. Luomioireita voivat olla turvotus, yläluomen vetäytyminen (lid retraction), jolloin limbuksen yläpuolelta jää skleeraa näkyviin potilaan katsoessa suoraan eteensä. Tämä oire löytyy jopa 90 prosentilla. Luomioireita ovat myös yläluomen jääminen jälkeen alas katsoessa (lid lag) ja luomien huono sulkeutuminen (lagophthalmos). Joskus potilaat räpsyttelevät harvoin silmiään ja aiheuttavat tuijottavan vaikutelman. Skleeran pinnan verisuonet voivat olla prominentteja horisontaalisten lihasten kiinnittymiskohtien päällä. Sidekalvolla voi olla punoitusta ja turvotusta myös muualla kuin Maarit Saikkosen mukaan potilaat voivat olla oireettomia tai oireita voi olla hyvin monenlaisia. Myös tuntemukset voivat poiketa löydöksistä. lihasten kiinnittymisalueilla. Eksoftalmus ilmenee lihasten paksuuntumisen tai orbitan pehmytkudosturvotuksen aiheuttamana luisen silmäkuopan sisällön lisääntyessä ja työntäessä silmiä ulospäin. Eksoftalmus on useimmiten molemminpuolista, mutta voi olla epäsymmetristä. Eksoftalmusta voi olla noin 60 prosentilla potilaista. Silmälihasten paksuuntumisen myötä silmien liikkeet voivat muuttua rajoittuneiksi. Useimmiten paksuuntuva lihas on alasuora, sitten sisäsuora ja yläsuora. Rajoittavaa lihasten toimintavajausta on noin 40 prosentilla. Rajoittuneiden silmänliikkeiden myötä potilaalle voi tulla kaksoiskuvia, jotka aamuisin ovat hankalimmillaan. Lievemmässä 8 Silmähoitaja

9 tilanteessa kaksoiskuvia näkyy vain tiettyihin suuntiin kuten ylös katsoessa. Potilaista silmäkuopat tuntuvat täyteläisiltä. Paksuuntuneesta lihaksesta poispäin katsoessa voi tulla kiristyksen tunnetta. Noin 30 prosentilla voi olla painontunnetta ja tylppää kipua. Silmänpaine voi olla korkeampi, kun mitataan potilaan katsoessa ylös kuin suoraan eteenpäin katsoessa. Potilailla voi olla kuivat silmät luomien huonon toiminnan ja sulkeutumattomuuden takia sekä sarveiskalvon yläosan keratiittia. Myös sarveiskalvon haavaumat ovat mahdollisia. Taustalla on kyynelrauhasen toimintahäiriö, joka voi vähentää erittyvän kyynelnesteen määrää ja muuttaa kyynelnesteen laatua. Näöntarkkuus voi huonontua tai vaihdella sekä kuivumisen että mahdollisen näköhermovaurion takia. Näön kannalta vaarallisin on näköhermon joutuminen puristuksiin ahtautuneessa orbitassa. Tämä löydös on noin kuudella prosentilla potilaista. Oireina ovat näön aleneminen, värinäköhäiriö, mustuaisen toimintahäiriö ja muutokset näkökentässä. Tutkittaessa näköhermon päätä se voi näyttää turvonneelta, normaalilta tai atrofiselta. Silmäoireista poikkeavana löydöksenä voi potilailta löytyä säären etuosan turvotusta. Myastenia gravista on alle prosentilla potilaista. Tutkimukset Usein potilaat tulevat sisätautilääkärin tai endokrinologin lähettämänä tutkimuksiin, jolloin suunnitellaan vastaanottokäynnin tutkimukset jo etukäteen. Aina tutkitaan näöntarkkuus, näkökenttä (Humphrey, Octopus tai Goldmann) ja värinäkö etenkin epäiltäessä näköhermon puristusta. Tarvittaessa tehdään diplopiatesti, Hessin kartta ja karsastusstatus, jotka paljastavat silmien liikerajoitukset, suunnan ja määrän. Lääkärin tekemässä silmästatuksessa huomioidaan samalla luomien ja sarveiskalvojen muutokset ja mitataan eksoftalmuksen määrä, silmänpaineen mittaus suoraan eteen ja ylös katsoessa sekä mustuaisreaktiot. Orbitan magneettitutkimus paljastaa mahdolliset lihaspaksuuntumat, näköhermon puristumisen ja silmäkuopan pehmytkudosten määrän. Kontrollikäynneillä tutkimukset uusitaan tarpeen mukaan ja seurataan tilanteen mahdollista etenemistä tai vakautumista. A ja B: Molemminpuolinen papillaturvotus. C. Magneettikuva, jossa näkyvät lihaspaksuuntumat ja etenkin vasemman silmän eksoftalmus. A. Molempien silmien sekä ylä- että alaluomien retraktio. B. Oikealla luomiretraktio ja silmä myös alempana, mahdollisesti alasuoran liikerajoitus. Silmä myös eksoftalminen. C. Vasemmalla eksoftalmus, orbita-alueen turvotus ja vahva sidekalvokemoosi. D. Eksoftalmus, luomiturvotus ja alaluomen retraktio. E. Molemminpuolinen vaikea sidekalvoturvotus ja kemoosi. Ilmeisesti silmät eivät myöskään käänny ylöspäin. Silmäoireiden hoito Lievimmillään potilas selviää silmää kostuttavien tippojen ja voiteiden avulla, joita on hyvä käyttää runsaasti ja säännöllisesti. Mikäli luomet sulkeutuvat huonosti, ne voi myös teipata yöksi. Aurinkolasit helpottavat valonarkuutta ja myös silmien kuivumista. Potilasta rohkaistaan lopettamaan tupakointi. Luomiturvotusta voi yrittää vähentämällä suolaa ruokavaliosta ja nostamalla sängyn päätä. Kaksoiskuvia voi vähentää Fresnellin prismojen avulla ennen mahdollisia operatiivisia toimenpiteitä. Jos potilaalla on vaikeita oireita ja kipua sekä mahdollisesti myös lievää näköhermon puristusta ja toimintahäiriötä, voidaan antaa suuria kortisoniannoksia suun kautta yhteistyössä sisätautilääkärin tai endokrinologin kanssa. Vakavassa näköhermovauriossa kortisoni voidaan antaa suoneen impulssihoitona eli kolmena peräkkäisenä päivänä 1g metyyliprednisolonia. Jos kortisonihoito ei auta, on tehtävä dekompressioleikkaus, jolla voidaan turvata potilaan näkökyky ja leikkaus voidaan joutua tekemään nopeastikin. Dekompressioleikkauksessa poistetaan osia silmäkuopan luisista rakenteista. Näin saadaan tilaa näköhermolle ja lihaksille. Toimenpide joudutaan tekemään noin seitsemälle prosentille potilaista. Jos tilanteen stabiloiduttua potilaalle jää kaksoiskuvia, voidaan harkita karsastusleikkausta, joka on tehty noin yhdeksälle prosentille. Luomikorjauksia on tehty noin 13 prosentille. Muutamat potilaat tarvitsevat useita eri toimenpiteitä hyvän kosmeettisen ja toiminnallisen lopputuloksen saamiseksi. Sädehoitoa on tutkittu, mutta sen tehoa ei ole varmasti osoitettu eikä sitä voi antaa esimerkiksi diabeetikoille ja vaskuliittipotilaille. Oireilu jatkuu noin vuoden tupakoimattomilla ja tupakoivilla 2-3 vuotta. Monella oireilu helpottuu ja löydökset voivat vähentyä. Monet kokevat kuitenkin silmiensä näyttävän erilaisilta ja epänormaaleilta, ja tarvitsevat psyykkistä tukea ja rohkaisua. Esteettisistä syistä silmälasien ja mahdollisesti liukuvärjättyjen linssien hankinta voi olla paikallaan. Erikoistuva lääkäri Maarit Saikkonen työskentelee Länsi-Pohjan keskussairaalan Silmätautien poliklinikalla. Silmähoitaja 9

10 VOLK MERLIN automaattinen non-contact linssijärjestelmä Caporex Oy» CaporexMERLIN 210x148.indd Caporex Oy myy UNICOS-tuotteita. Siksi myös huolto toimii. URK-800 REFRAKTOKERATOMETRI 10 Silmähoitaja Caporex Oy» jarmo.kinnunen@caporex.fi»

11 RINI U-300 potilastuoli Korkeudensäätönsä ansiosta myös pikkupotilaille. Saatavana myös pienemmät istuin- ja selkäosat. Caporex Oy» Caporex RINI U-300.indd RINI Mk2 siirrettävä leikkauspöytä Pyydä koekäyttö. Caporex Oy» jarmo.kinnunen@caporex.fi» Silmähoitaja 11

12 ULLA LEHMONEN Kokemuksia Lapista: Näkökenttätutkimus vaatii harjoitusta Goldmann-näkökenttätutkimus on tutkijalle vaativa. Jotta voi luottaa omiin tutkimuksiinsa, tarvitaan harjoitusta ja monta näkökenttätutkimusta. Erilaisten sairauksien ymmärtäminen sekä niiden vaikutus näkemiseen ja näkökenttään helpottaa tutkijan työtä. Näkökenttä on se avaruuden osa, jossa olevat kohteet yhteen pisteeseen fiksoiva silmä samanaikaisesti näkee. Oikeastaan on kyse näkösaaresta sokeuden meressä : saaren korkein kohta edustaa makulanäköä ja merestä nousevat rannat perifeeristä näköä. Goldmann-perimetri on sisäpinnaltaan valkoinen puolipallo, jossa voidaan tutkia sekä perifeerinen että sentraalinen kenttä vaihtamalla valkoisen valo-objektin kokoa ja valointensiteettiä. Goldmann-perimetriä käytetään muun muassa tutkittaessa neurooftalmologisia potilaita - potilaita, joiden visus on alle 0,3, lapsipotilaita ja ajokorttilausuntoa tarvitsevia potilaita. Ennen tutkimusta potilaalle selostetaan tutkimuksen kulku pääpiirteittäin. Rauhallinen ja selkeä ohjaus helpottaa tutkimuksen tekemistä. Potilaalle näytetään fiksaatiopiste, johon hän katsoo koko tutkimuksen ajan sekä näytetään millainen valo liikkuu perimetrin sisällä ja miten hän ilmaisee havaitsemansa valo-objektin. Tutkimuksen aikana saa ja pitää räpytellä normaalisti, ettei silmän pinta kuivu. Kuiviin silmiin voidaan tiputtaa ennen tutkimusta ja sen aikana kostutustippoja, ei kuitenkaan geelimäisiä. Potilaan tuoli ja perimetri asetetaan siten, että korkeus on sopiva sekä potilaalle että tutkijalle. Potilaan otsan pitää ylettyä otsatukeen ja leuan laskeutua napakasti telineeseen. Jos potilaan yläluomi varjostaa näkökenttää, täytyy luomi kohottaa ihoteipillä kevyesti ennen tutkimusta. Teippiä ei saa teipata liikkuvalle luomelle, ettei räpyttäminen vaikeudu. Toinen silmä peitetään koveralla muovisella peittolapulla, joka ei paina silmää. Potilaan asentoa voidaan tarvittaessa tukea tyynyillä ja otsaa tarranauhalla. Kun potilas on asetettu oikein perimetriin, näkyy potilaan silmä tutkijalle ja perimetrin sisällä oleva asteikko/hiusristikko on potilaan mustuaisaukon keskellä. Tutkimushuoneen valaistus on hyvä pitää hämäränä tai pimeänä. Perifeerinen kenttätutkimus Tutkimus aloitetaan sytyttämällä valo-objektia (4/II) neljässä kvandrantissa, jolloin esimerkiksi hemianopsia tulee heti esille ja potilas saa harjoitusta tulevaa tutkimusta varten. Tämän jälkeen tutkitaan kentän äärirajat liikuttamalla valo-objektia (4/II) tasaisesti aina yhtä hitaalla liikkeellä (2-5 astetta / sekunti) kohti fiksaatiopistettä. Havaitsemiskohta merkitään karttaan pisteellä. Jokainen meridiaani käydään läpi epämääräisessä järjestyksessä. Tarvittaessa voidaan tutkia vieläkin tiheämmin. Normaalit perifeerisen kentän rajat ovat temporaalisesti astetta, nasaalisesti 60 astetta, ylös astetta ja alas astetta. On tärkeää, ettei valoa tuoda liian nopeasti, jolloin potilas ei ehdi reagoida valoon, eikä myöskään liian hitaasti, jolloin tutkimusaika pitenee ja potilas ehtii väsyä. Isopterin sisälle jäävä alue on tutkittava myös joko liikuttaen objektia läpi kentän, jolloin potilas ilmoittaa, jos valo välillä häviää näkyvistä tai sytyttämällä objektia vuoron perään useissa kohdissa kentän alueella, jolloin potilas ilmoittaa, milloin valo syttyy. Tavoista jälkimmäinen on meillä käytössä. Jos valolla 4/II tulee puutoksia, tutkitaan vielä valolla 4/V. Pisteet yhdistetään viivoilla. Perifeerinen kenttä tutkitaan aina ilman lasikorjausta. Keskeinen näkökenttä Keskeinen eli sentraalinen näkökenttä tutkitaan samalla tavalla kuin perifeerinen, mutta käytetään huomattavasti pienempää valo-objektia. Meillä aloitusvalona on 3/0. Keskeisen näkökentän tutkimuksessa korjataan aina refraktiovika ja otetaan lasikorjauksessa huomioon ikäkorjaus Goldmann-perimetrin mukana olevien ohjeiden mukaisesti eli: vuotiaat vuotiaat +1, vuotiaat vuotiaat +2, vuotiaat +3 yli 60 -vuotiaat +3,50 12 Silmähoitaja

13 Päivi Posio Ulla Lehmosen kuvassa käyttämä vanha Goldmann-perimetri on Lapin keskussairaalassa edelleen ahkerassa käytössä. Lasikorjaus saadaan siten, että lasketaan yhteen potilaan tuorein refraktio ja ikäkorjaus. Jos on astigmatiaa, entisen ohjeen mukaan sai sylinterin puolittaa ja lisätä sfääriseen ja se toimi hyvin. Uusimman ohjeen mukaan 1.25 ja sen alle olevat voidaan puolittaa ja sitä suuremmat astigmatiat korjataan kokonaan. Sylinterilinssin asettamisessa pitää olla tarkkana, jotta astekulma tulee oikein. Esimerkki 1: 50-vuotias potilas, ol= cyl ax 90 tutkimuslinssi = +4 cyl ax 90. Esimerkki 2: 55-vuotias potilas, ol= +2 cyl +1.0 ax 50 tutkimuslinssi = Tutkimuksissa käytetään linssejä, jotka ovat halkaisijaltaan suurempia ja reunoiltaan kapeampia kuin normaalit tutkimuslinssit. Linssi asetetaan sille varattuun linssipidikkeeseen ja tuodaan mahdollisimman lähelle silmää. Se ei kuitenkaan saa koskettaa ripsiä. Keskeisen kentän rajat tutkitaan liikuttamalla valoa 3/0 kohti fiksaatiopistettä. Sytytys-sammuttamismenetelmällä käydään läpi keskikentän sisäpuolella olevat pisteet 5, 10 ja 15 asteen säteiltä/etäisyyksiltä. Samalla tavalla rekisteröidään valon näkyminen lähellä fiksaatiopistettä kaikissa neljässä kvandrantissa. Havaitut kohdat merkitään pienellä pisteellä tai pilkulla näkökenttäkarttaan. Jos valo ei näy sytyttäen, voidaan valoa liikuttaa, jolloin havaitsemisen merkkinä käytetään nuolta. Jos ilmenee puutoksia, tutkitaan ne alueet automaattisesti aina seuraavaksi suuremmalla valolla, eli 4/0 4/I ja niin edelleen. Sokeapiste esille Sokeapiste saadaan esille liikuttamalla samaa valo-objektia, jolla keskikenttä on otettu, noin 15 asteen kohdalta kahdeksaan eri suuntaan. Oikean silmän näkökentässä sokeapiste sijaitsee oikealla puolella ja vasemman vasemmalla puolella. Ellei sokeapistettä saada rekisteröidyksi, on potilaan fiksaatio huono ja kenttätutkimuksen luotettavuus jää kyseenalaiseksi. Jos sytyttämis-sammuttamistekniikalla jää näkymättä vierekkäisiä pisteitä, on kokeiltava, saako sillä kohdalla esille samaa valo-objektia liikuttamalla skotooman rajat. Jos liikkuva objekti näkyy, mutta sytytetty ei, voi vielä kokeilla, näkyykö seuraavaksi suurempi tai kirkkaampi objekti samalla kohdalla sytytettynä. Löydökset merkitään Silmähoitaja 13

14 Tutkimuksessa käytetään alkuperäisiä Goldmann-karttoja, koska monistettaessa karttamerkkien paikat voivat muuttua. Perimetri kalibroidaan noin kerran viikossa sille varatulla kalibrointilaitteella. kaavakkeeseen eri värien avulla tai sanallisesti niin että käy selville, mihin kentän alueisiin kontrollitutkimuksessa kannattaa kiinnittää huomiota. Kentän tulkinnan helpottamiseksi voidaan isopterit piirtää eri väreillä näkökenttäkarttaan, eli jokaisella valo-objektilla on oma väri. Tutkimuskarttaan voidaan, ja on suotavaa, kirjata havaintoja tutkimuksen kulusta, kuten fiksaatio, silmien vesiminen, vastauksien vaihtelu, luomen kohottaminen teipillä tai näön sumentuminen. Kalibroinnilla varmistetaan lampun valotehon riittävyys sekä taustavalon ja objektivalon valoisuuden suhde. Tutkimusolojen on pysyttävä samoina, jotta kenttiä myöhemmin uudelleen tutkittaessa saadaan aiempiin verrattavissa olevia tuloksia. Goldmannista Octobusiin Vanha Goldmann-perimetri on Lapin keskussairaalassa edelleen ahkerassa käytössä, vaikka rinnalle onkin hankittu hieno Octobus-perimetri. Se korvaa jatkossa Goldmannin, jonka valmistus on lopetettu, eikä vanha 14 Silmähoitaja laite enää kovin monta vuotta kestä säännöllisestä huollosta huolimatta. Laitetta huolletaan vuosittain. Viime kesänä sen sisäpuoli maalattiin automaalaamolla. Värinumero (RAL9010H) saatiin Octobus-laitteen edustajalta ja nyt se on siltä osin kuin uusi. Meillä on vuosia tilastoitu hoitajien tekemien tutkimusten määriä. Täydellisiä Goldmann-näkökenttätutkimuksia tehdään noin 400 potilaalle vuosittain. Humphrey on käytössä glaukoomapotilaiden tutkimuksessa, jossa käy vuosittain noin 900 potilasta. Glaukoomakuvauksia (st.pap+hs-kuvat) tehdään vuosittain noin 600 potilaalle. Perushoitaja Ulla Lehmonen työskentelee Lapin keskussairaalan silmätautien poliklinikalla vastuualueenaan näkökenttätutkimukset ja silmänpohjakuvaukset. Päivi Posio Vuodesta 1978 silmätautien parissa työskennellyt Ulla Lehmonen teki aluksi kolmivuorotyötä silmäosastolla, toimi poliklinikan avustavana hoitajana ja leikkaussalin passarina. Kuukausien perehdytys silmätauteihin ja niiden hoitoon antoi mahdollisuuden harjoitella näkökenttätutkimuksia, opettajina näkökenttien tutkijat omassa talossa ja OYSin silmäpoliklinikalla.

15 Silmähoitaja 15

16 SILMÄYKSIÄ ANJA KORPIAHO Silmähoitajana 23 vuotta Siskon ura on ollut nousujohteinen, hän on tullut yön pimeydestä päivän valoon. Sisko Rissanen muutti perheineen Oulun ja Kuopion kautta Tampereelle noin 23 vuotta sitten. Hän oli tehnyt Oulussa ilta- ja yötyötä ravintolassa hovimestarina kymmenisen vuotta. Sairaanhoito-opintojen jälkeen hän työskenteli Kuopion Yliopistollisen Sairaalan traumatologisella osastolla. Tampereelle muutettuaan hän hakeutui Tampereen Yliopistollisen sairaalan silmätautien vuodeosastolle virkaan, joten vuorotyö sai jatkoa hämäläisessä kulttuurissa. Yhteensä 15 vuotta hän teki kolmivuorotyötä vuodeosastolla. Vuosien mittaan pitkä työmatka kolmella eri bussilla alkoi rasittaa ja hän siirtyi silmätautien poliklinikalle päivätöihin. Sisko Rissanen oli järjestämässä ensimmäisiä silmähoitajien koulutuspäiviä Tampereella vuonna Viimeksi hän osallistui koulutuspäiville vuonna 2010 Oulussa. Parhaiten mieleen on jäänyt vapaa ohjelma työkaverien kanssa. Naurua piisasi ja kaikilla oli mukavaa. PARASTA työssä ovat olleet mukavat työkaverit, jotka ovat sietäneet häntä silloinkin, kun hän ei ole ollut kiltti, vaan suorastaan änkyrä. Eläkkeelle siirtyvä Sisko Rissanen jättää luottavaisin mielin potilaat nykyiselle ja osaavalle henkilökunnalle, joka selviää nykyisistä ja tulevista haasteista mutkattomasti. Hän haluaa kiittää Silmähoitajien johtoporrasta jaksamisesta järjestää jokavuotiset koulutuspäivät sekä edistää silmähoitajien osaamista myös apurahojen ja Silmähoitajalehden avulla. Nyt Sisko saa helliä kohta kaksivuotiasta tyttärentytärtä Annia vaikka aamusta iltaan. Oman osansa vaatii myös lemmikkikoira Pepe. Välillä Sisko laittaa sukset jalkaan ja ampaisee ladulle. Leppoisia ja aurinkoisia vapaaherrattaren päiviä! Iloa ja valoa! Tays Silmäkeskus aloitti toimintansa moderneissa tiloissa vuoden alussa. Uudet tilat sekä motivoitunut ja kehitysmyönteinen henkilökunta mahdollistavat vaikuttavat, tehokkaat ja laadukkaat palvelut, jotka huomioivat sekä yksittäisen potilaan hyvän hoidon että väestön terveystarpeet. Tays Silmäkeskuksen perustehtävä on edistää silmäpotilaiden ja pirkanmaalaisten hyvinvointia. Vaikka silmäsairauksista parantaminen on aina ykköstavoite, tauti ja sen hoito ovat joskus ulottumattomissa. Niissäkin tapauksissa haluamme auttaa ja kannustaa potilaita hyvään elämään sairaudesta ja näön vammautumisesta huolimatta. Julkisen sektorin terveydenhuollon henkilöstö tekee arvokasta, vaativaa ja vastuullista työtä. Ikääntyvän väestön ja lääketieteen mahdollisuuksien lisääntyminen tarkoittavat 16 Silmähoitaja sitä, että palveluiden kysyntä kasvaa nopeammin kuin silmäsairauksien hoitoon saatavat voimavarat. Olemme sisäistäneet epäsuhdan osaksi perustyötämme. Meille on uskottu tärkeä tehtävä käyttää rajalliset voimavarat eniten silmäterveyttä tuottavalla tavalla. On haluttava, osattava ja kyettävä tekemään valintoja ja joskus vaikeitakin päätöksiä, joita muut tahot eivät mielellään ota vastuulleen. Uusien tilojen suunnittelussa on alusta asti huomioitu huonosti näkevät asiakkaat. JULKISEN sektorin silmäterveydenhuollon kustannuksista yli 80 prosenttia kuluu neljään suureen silmäsairauteen: silmänpohjan ikärappeuma, glaukooma, diabeettinen silmäsairaus ja harmaakaihi. Silmänpohjan ikärappeuma on yleisin iäkkäiden potilaiden näkövamman aiheuttaja. Glaukooma on toisella sijalla. Diabeettinen silmäsairaus aiheuttaa eniten työikäisten näkövammaisuutta. Vaikka harmaakaihileikkausten jonot näkyvät usein otsikoissa, eniten pysyvää näkövammaisuutta aiheuttaa silmänpohjan ikärappeuma, jonka hoito on kehittynyt ja lisääntynyt viime vuosina huimasti - vastuullisten valintojen seurauksena. Tays Silmäkeskuksen moniammatillisissa tiimeissä suunnataan tarkoituksenmukaisen työnjaon avulla kunkin ammattiryhmän työpanosta koulutusta vastaaviin tehtäviin. Esimerkiksi hoitajat aloittivat toistaiseksi ainoana silmäyksikkönä Suomessa ikärappeu-

17 Helsingin koulutuspäivien ruusut ja risut KATI NIEMINEN Ihana paikka ja ruoat, hyvät luennot, aikataulut ja iltaohjelma! Jäsenistön palaute vuoden 2011 koulutuspäivistä Helsingissä oli pääosin positiivista. Historiallisessa ja kauniissa Paasitornissa pidetyille koulutuspäiville osallistui 267 jäsentä, joista palautteensa antoi 123 vastaajaa. Kesäisen aurinkoinen ja lämmin päivä helli päiville osallistuneita. Taiteiden yö sattui sopivasti samalle viikonlopulle, mistä päivät saivat mukavan lisämausteen. Parasta perjantaina Luennot olivat vastaajien mielestä kaiken kaikkiaan hyviä, asiallisia, mielenkiintoi- ANJA TUULONEN man hoidossa lääkeaineen piston silmään, mikä on vapauttanut lääkäreiden työaikaa diagnostiikkaan, hoitopäätöksiin ja vaativiin toimenpiteisiin. Juuri valmistuneen kaihiklinikan tiloissa on mahdollista päästä korkeaan laatuun ja volyymiin matalin kustannuksin. Myös muissa suurivolyymisissä silmäsairauksissa toiminta standardoidaan ja segmentoidaan potilaat sairauden vaikeusasteen mukaisesti. SILMÄKESKUKSELLA on yhteinen aula potilashotellin kanssa. Silmäkeskuksessa ensimmäinen kontakti ilmoittautuminen on haluttu ohjata asiakaspalvelun ammattilaisille hotellin vastaanottoon, jolloin terveydenhuollon osaajat pystyvät kohdentamaan ammattitaitoaan useammille potilaille. Toivotamme potilaat tervetulleeksi hyvän palvelun ja myös taiteen avulla. Toivomme niiden edistävän terveyttä ja turvallisuuden tunnetta teemaksi valitun ilon ja valon avulla. Ylilääkäri Anja Tuulonen on Tays Silmäkeskuksen vastuualuejohtaja. sia ja sopivan mittaisia. Suosituin luento oli Marita Uusitalon akuutti silmä, josta piti 80 jäsentä. Toiseksi suosituin oli triagehoitajan työ päivystyksessä, josta piti 23 jäsentä. Ari Tirkkosen esitystä takaosakirurgian historia ja Anu Vaajasen luentoa silmänpainetaudista kiitti 11 vastaajaa. Kauempaa tulleet arvostivat perjantain aamupalaa. Viisi jäsentä mainitsi tästä asiasta erikseen. Parasta lauantaina Kaikkiaan 80 vastaajaa piti lauantain parhaana esityksenä Pertti Oskalan Takaosat-luentoa, ja siihen liittynyttä videota. Takaosa-aamupäivää kokonaisuutena pidettiin hyvänä. Luennot, video ja keskustelu täydensivät toisiaan. Johanna Lindgrenin luentoa takaosapotilaan ohjauksesta piti hyvänä 30 vastaajaa. 12 nosti esiin potilasohjausvideon esittelyn. Raija Lammin toiminta päivän puheenjohtajana sai myös kiitosta. Yleisiä huomioita Paasitorni paikkana sai paljon hyvää palautetta. Paikkana kaunis ja edustava. Luentosali erinomainen, hyvät ja avarat tilat ja mukavat tuolit. Hyvä ilmastointi - joidenkin takana istuvien mielestä liiankin hyvä. Ruoka oli hyvää ja sitä oli riittävästi. Ruokailu sujui joustavasti. Palvelu oli hyvää. Likaiset astiat kerättiin sujuvasti pois pöydistä. 41 jäsentä antoi hyvää palautetta ruoasta. Iltatilaisuudesta pidettiin kovasti. Myös siellä ruoka oli hyvää. Tosin joku kaipasi kahvia tai teetä jälkiruoan kaveriksi. Illan ohjelmaa kehui 31 vastaajaa. Tilaisuus oli mukava ja rento. Myös näyttelyä pidettiin hyvänä. Aulaemäntäkin sai kiitosta. Joku mainitsi hyvänä kellon soittamisen luentojen alkamisen merkiksi. Pieniä risuja Risut olivat yksittäisiä, eikä mitään suurempaa aihetta noussut esille. Näkökenttäluennon peruuntuminen harmitti paria jäsentä, samoin se, ettei päivillä selitetty, miksi luento oli peruuntunut. Kolmea osallistujaa häiritsi osallistujien saapuminen luennoille myöhässä ja hälinä luentojen alussa. Yhtä monen mielestä akuutti silmä -luentoon oli varattu liian vähän aikaa. Äänentoistolaitteiden ja tietokoneohjelmien käyttöä toivottiin harjoiteltavan enemmän etukäteen. Jokaisen luennoitsijan ei myöskään tarvitse esitellä Hyksin silmäklinikan pääovea. Yleisiä toiveita Toiveita jäsenistöllä oli ilahduttavan paljon, ohessa muutamia poimintoja: Luentotiivistelmät jakoon, joko etukäteen nettiin tai paikan päällä. Silmähoitajapäivien ajankohdaksi torstai ja perjantai. Enemmän aikaa verkostoitumiseen ja näyttelyyn tutustumiseen. Enemmän tuote-esittelijöitä - toiselle päivälle eri esittelijät, jos paikkoja on rajoitetusti. Osallistujien nimilista jakoon kaikille. Vuosikokous keskelle päivää. Luentoaiheita Luentotoiveita esitettiin runsaasti ja laidasta laitaan vaikka useammaksi vuodeksi: Koulutusta näkökentistä Sarveiskalvo-, orbita-, taittovirhe-, glaukooma- ja plastiikkakirurgiaa Silmäpotilaiden apuvälineet, sosiaaliturva ja heikkonäköisyyden perusteet Miten jonkun hoitokäytännöt, hoitajien koulutus, haastattelu- ja ohjekaavakkeet tai hoitajavastaanotto vaihtelevat eri puolella Suomea? Silmätautien hoito eri maissa Kestävä kehitys osastoilla ja leikkaussaleissa Karsastus - mitä ongelmia aiheuttaa lapselle ja aikuiselle; karsastusleikkaukset Instrumenttien, työvälineiden ja koneiden esittelyä Yleisimmät silmälääkkeet Diabetespotilaan silmien ja hoidosta ja kuvauksista Luomiplastiat, keratokonuksen hoitomuodot Työhyvinvointi Työpajatyyppistä toimintaa tai ryhmätöitä > kokemusten vaihtoa ja verkostoitumista Lasten silmäsairaudet ja niiden hoito Palautteet kokosi sairaanhoitaja, Suomen Silmähoitajien hallituksen varajäsen Kati Nieminen, joka työskentelee Satakunnan keskussairaalan silmätautien yksikössä. Silmähoitaja 17

18 Apurahat 2012 Iogen Oy on oftalmiseen huipputeknologiaan keskittyvä yritys, joka tuo uusimpia ratkaisuja helpottamaan terveydenhuollon ammattilaisten toimintaa. Uusimpaan teknologiaan ja sen hyötyihin pääsee usein parhaiten tutustumaan ulkomaisten kongressien yhteydessä. Iogen Oy myöntää OPINTOAPURAHAN joka on suuruudeltaan 800 euroa. Apuraha jaetaan yhdelle tai kahdelle Suomen Silmähoitajat ry:n jäsenelle / silmälääketieteen erikoissairaanhoitajalle. Apurahan hakemisessa noudatetaan lisäksi yhdistyksen apurahan hakusääntöjä, jotka julkaistaan Silmähoitaja-lehdessä 1/2012. Apurahan myöntämisestä päättää yhdistyksen hallitus, mutta Iogen Oy varaa mahdollisuuden antaa puoltavia lausuntoja tietyn painotuksen/aihealueen kongresseihin tai tietyille hakijoille. Apurahahakemus lisäliitteineen on jätettävä viimeistään Myöhästyneitä hakemuksia ei huomioida. Hakemus tulee osoittaa Suomen Silmähoitajat ry:n hallitukselle ja toimittaa postitse osoitteeseen: Suomen Silmähoitajat r.y / Finlands Ögonskötare rf. hallituksen jäsen Irmeli Ahonen Yliopistonkatu 39 F Turku ilink Finland Oy myöntää OPINTOAPURAHAN joka on suuruudeltaan 350 euroa. Apuraha jaetaan yhdelle Suomen Silmähoitajat ry:n jäsenelle. Apurahan hakemisessa noudatetaan lisäksi yhdistyksen apurahan hakusääntöjä, jotka julkaistaan Silmähoitajalehdessä 1/2012. Apurahan myöntämisestä päättää yhdistyksen hallitus. Apurahahakemus lisäliitteineen on jätettävä viimeistään Myöhästyneitä hakemuksia ei huomioida. Hakemus tulee osoittaa Suomen Silmähoitajat ry:n hallitukselle ja toimittaa postitse osoitteeseen: Suomen Silmähoitajat r.y / Finlands Ögonskötare rf. hallituksen jäsen Irmeli Ahonen Yliopistonkatu 39 F Turku DORC myöntää OPINTOAPURAHAN joka on suuruudeltaan 350 euroa. Apuraha jaetaan yhdelle Suomen Silmähoitajat ry:n jäsenelle. Apurahan hakemisessa noudatetaan lisäksi yhdistyksen apurahan hakusääntöjä, jotka julkaistaan Silmähoitajalehdessä 1/2012. Apurahan myöntämisestä päättää yhdistyksen hallitus. Apurahahakemus lisäliitteineen on jätettävä viimeistään Myöhästyneitä hakemuksia ei huomioida. Hakemus tulee osoittaa Suomen Silmähoitajat ry:n hallitukselle ja toimittaa postitse osoitteeseen: Suomen Silmähoitajat r.y / Finlands Ögonskötare rf. hallituksen jäsen Irmeli Ahonen Yliopistonkatu 39 F Turku Santen Oy myöntää OPINTOAPURAHAN joka on suuruudeltaan 500 euroa. Apuraha jaetaan yhdelle Suomen Silmähoitajat ry:n jäsenelle hoitotieteen/hoitomyöntyvyyden edistämiseksi. Apurahan hakemisessa noudatetaan lisäksi yhdistyksen apurahan hakusääntöjä, jotka julkaistaan Silmähoitajalehdessä 1/2012. Apurahan myöntämisestä päättää yhdistyksen hallitus. Apurahahakemus lisäliitteineen on jätettävä viimeistään Myöhästyneitä hakemuksia ei huomioida. Hakemus tulee osoittaa Suomen Silmähoitajat ry:n hallitukselle ja toimittaa postitse osoitteeseen: Suomen Silmähoitajat r.y / Finlands Ögonskötare rf. hallituksen jäsen Irmeli Ahonen Yliopistonkatu 39 F Turku 18 Silmähoitaja

19 Novartis Finland Oy myöntää OPINTOAPURAHAN joka on suuruudeltaan 500 euroa. Novartis Finland Oy edellyttää, että hakija työskentelee silmäpoliklinikalla joko ikärappeuma-, diabetes- tai verkkokalvon laskimotukospotilaiden parissa. Apuraha jaetaan yhdelle tai useammalle hakijalle / Suomen Silmähoitajat ry:n jäsenelle. Apurahan hakemisessa noudatetaan lisäksi yhdistyksen apurahan hakusääntöjä, jotka julkaistaan Silmähoitajalehdessä 1/2012. Apurahan myöntämisestä päättää yhdistyksen hallitus. Apurahahakemus lisäliitteineen on jätettävä viimeistään Myöhästyneitä hakemuksia ei huomioida. Hakemus tulee osoittaa Suomen Silmähoitajat ry:n hallitukselle ja toimittaa postitse osoitteeseen: Suomen Silmähoitajat r.y / Finlands Ögonskötare rf. hallituksen jäsen Irmeli Ahonen Yliopistonkatu 39 F Turku Suomen Silmähoitajat r.y / Finlands Ögonskötare rf. myöntää jäsentensä haettavaksi OPINTOAPURAHAN 2012 joka on suuruudeltaan euroa. Apuraha voidaan jakaa yhdelle tai useammalle hakijalle. Apurahan hakemisessa noudatetaan lisäksi yhdistyksen apurahan hakusääntöjä, jotka julkaistaan Silmähoitajalehdessä 1/2012. Apurahan myöntämisestä päättää yhdistyksen hallitus. Apurahahakemus lisäliitteineen on jätettävä viimeistään Myöhästyneitä hakemuksia ei huomioida. Hakemus tulee osoittaa Suomen Silmähoitajat ry:n hallitukselle ja toimittaa postitse osoitteeseen: Suomen Silmähoitajat r.y / Finlands Ögonskötare rf. hallituksen jäsen Irmeli Ahonen Yliopistonkatu 39 F Turku Apurahan myöntämisohjeet Apurahan tarkoitus Apurahan tarkoituksena on tukea silmähoitajien hoitotyötä, antaa mahdollisuus opinto- ja tutustumismatkoihin, kehittää omaa erikoisalaa, kielitaitoa sekä ammattitaitoa. Apurahalla pyritään myös tukemaan kansainvälistä yhteistyötä. Apurahan jakaminen Tähän tarkoitukseen osoitetut lahjoitukset ja yhdistyksen apuraha jaetaan yhdistyksen hallituksen päätöksillä suoraan jäsenille alkuperäisiä kuitteja vastaan takautuvasti. Apurahan hakeminen Apurahahakemus tulee tehdä kirjallisena ja se osoitetaan Suomen Silmähoitajat ry:n hallitukselle viimeiseen hakupäivään mennessä (postileima). Vuonna 2012 hakemukset lähetetään mennessä osoitteeseen: Irmeli Ahonen, Yliopistonkatu 39 F 115, Turku. Epätäydellisiä ja myöhästyneitä hakemuksia ei huomioida eikä apurahaa myönnetä jälkikäteen. Hakemus on henkilökohtainen ja vapaamuotoinen, ja siinä tulee lisäksi ilmetä seuraavat perusasiat: - hakijan tiedot: nimi, osoite, virka-asema/toiminimike, työnantaja, pankkitilinumero, verotuskunta ja yhdistykseen liittymisvuosi - apurahan käyttötarkoitus - kustannusarvio toiminnalle, jota varten apurahaa haetaan - ko. tarkoitukseen haetut muut apurahat Tutkimustyötä varten tehdyssä hakemuksessa tulee ilmetä - tutkimuksen tausta, tavoite ja suorituspaikka - tutkimuksen tämänhetkinen vaihe - rahoitussuunnitelma, hyväksytty tutkimussuunnitelma liitteeksi Apurahan myöntäminen Apurahat jaetaan kerran/kahdesti vuodessa ja ne julistetaan haettavaksi Silmähoitaja-lehdessä. Apurahan myöntämisestä päättää Suomen Silmähoitajat / Finlands Ögonskötare ry:n hallitus. Apuraha voidaan myöntää vain yhdistyksen jäsenille. Apurahan myöntämisestä ilmoitetaan hakijalle kirjallisesti, ja saajan nimi julkaistaan Silmähoitaja-lehdessä. Apuraha maksetaan todellisista kuluista, joista oltava alkuperäiset tositteet. Yhdistys ei maksa päivärahaa. Apuraha tulee käyttää vuoden kuluessa sen myöntämisestä ja sen käytöstä on esitettävä kirjallinen selostus, kuten matkaraportti, yhdistyksen hallitukselle. Se osoitetaan vuonna 2012 puheenjohtaja Anja Korpiaholle, Ikurintie 28, Tampere, ja apurahan myöntäneelle yhteistyötaholle kuuden kuukauden kuluessa. Hallitus Silmähoitaja 19

20 Vinkit apurahan hakemiseen! Suomen Silmähoitajat ry:n tämän kevään apurahat ovat haettavissa tässä lehdessä. Tulosta liite apurahahakemukseen yhdistyksen kotisivuilta osoitteesta Hakemukset tulee postittaa hallitukselle 18. maaliskuuta mennessä. Viimeinen jättöpäivämäärä tarkoittaa postileiman päivämäärää. Apurahan avulla voi kehittää ammattitaitoa sekä välittää uutta tietoa työyhteisöön ja yhdistyksen muille jäsenille. Lue tarkkaan apurahailmoitus. Monet apurahan myöntäneistä yrityksistä ovat asettaneet omia ehtojaan. Yhdistyksen tärkein ehto on vähintään vuoden mittainen jäsenyys. Jäsenmaksun tulee olla maksettuna helmikuun loppuun mennessä. Lue tarkkaan yhdistyksen apurahan hakusäännöt. Kerro itsestäsi, koulutuksestasi, työpaikastasi, työkuvastasi ja opiskelustasi. Miten hyödynnät työyhteisöäsi tai omaa ammatillista osaamistasi apurahan käyttökohteesta (kongressi, koulutus, tutustumismatka)? Miksi kyseinen kongressi, koulutus tai tutustumiskohde kiinnostaa ja on tarpeellinen? Apurahan saajien on annettava palaute kuuden kuukauden sisällä sekä silmähoitajayhdistykselle että apurahan myöntäneelle yritykselle. Palautteita julkaistaan Silmähoitaja-lehdessä. Selvitä suunnitelma apurahan käytölle: kongressin/koulutuksen nimi, aikataulu ja ohjelma, jos saatavilla sekä tutustumiskohde, johon haluat tutustua. Tutkimusten osalta on lisätietoa säännöissä. Laadi kustannusarvio. Hae netistä tai kysy matkatoimistosta kohteen matka- ja majoituskulut. Selvitä kongressin tai koulutuksen osallistumismaksu ja lisää kustannuksiin. Liitteenä on hyvä olla kopiot kongressiohjelmasta, matkavarauskopiot tai nettitulosteet. Hakemuksessa on mainittava, jos muita apurahoja haettu tai myönnetty. Pakolliset tiedot: nimi, osoite, sähköpostiosoite, puhelinnumero, tehtävänimike, tilinumero, johon myönnetty apuraha maksetaan ja verotuskunta. Apurahaa ei myönnetä silmähoitajien opintopäiville osallistumiseen. Sitä voi saada myös peräkkäisinä vuosina, jos ehdot täyttäviä hakijoita vähän. Sydämellä sairaanhoitaja IRJA TULONEN Sairaanhoitaja Marja-Liisa Taubert kuoli vaikeaan sairauteen kotonaan Tampereen Hervannassa. Hän oli syntynyt Jyväskylässä. Marja-Liisa Taubert oli uskollinen ja hyvin sitoutunut työhönsä Tampereen Yliopistollisen Sairaalan silmätautien leikkaussalissa. Hän oli kehittämässä silmäleikkauspotilaan hoitotyötä yhdessä kollegojensa kanssa. Hän oli Suomen Silmähoitajat ry:n perustaja ja Silmähoitajalehden ensimmäinen päätoimittaja. Marja-Liisa oli järjestöihminen. Omalla tarmokkaalla tavallaan hän näytti esimerkkiä meille muille siitä, että sairaanhoitajan ammatti on arvostettu ja tätä asiaa tulee pitää esillä. Marja-Liisa oli kutsumustyössään, mutta halusi omalla toiminnallaan saada aikaan parannuksia palkkaukseen ja ammattimme arvostukseen. Hän oli perustamassa Tehyä ja aktivoimassa työkavereitaan omien asioiden hoitamiseen. Tampereen Yliopistollisen sairaalan Tehyn ammattiosaston aktiivijäsenenä häntä arvostettiin osaamisensa ja ahkeruutensa ansiosta. Häneen luotettiin ja hän osasi luoda tunnetta, että yhdessä saamme hyvää aikaan. Marja-Liisa teki pyyteetöntä työtä toisten auttamiseksi, oli sitten kyse perheenjäsenistä tai ystävistä. Marja-Liisa ammensi voimaa kulttuuriharrastuksistaan. Hän oli muun muassa Tampereen Taidemuseon Ystävissä vuosikymmeniä. Perhe oli hänelle tärkeä - aviopuoliso ja kaksi poikaa. Lapsenlapset olivat rakkaita, ja heidän seurastaan hän sai nauttia taudin etenemisestä huolimatta. Marja-Liisaa hoiti hänen miehensä Reijo vuosien ajan. Hän sai kuolla kotona miehensä lähellä. Ystävänä oli vaikea seurata Marja-Liisan hiljaista hiipumista yhteydenpidon ulkopuolelle. Henkilökohtaisesti sain elää hänen rinnallaan ystävänä. Hän oli kannustava ja isänmaallinen kaikissa elämänsä vaiheissa. Marja-Liisa oli ihminen, joka auttoi muita, mutta ei koskaan pyrkinyt eturiviin. Vaatimattomuus omassa elämässään oli luontaista, jota me ystävät ja työkaverit kunnioitimme. Kirjoittaja Irja Tulonen on Marja- Liisan Taubertin ystävä ja työtoveri. 20 Silmähoitaja

Suomen Silmähoitajat r.y. Finlands Ögonskötare rf

Suomen Silmähoitajat r.y. Finlands Ögonskötare rf Suomen Silmähoitajat r.y. Finlands Ögonskötare rf 20 v. Luento Koulutuspäivillä Oulussa 1.10.2010 6.10.2010 Riitta Lindelöf 1 YHDISTYS Perustettu 08 12 90 perustamiskokous Tampereella Kotipaikka Tampere

Lisätiedot

Uudet toimintakonseptit ja tulokset. Professori Anja Tuulonen Vastuualuejohtaja

Uudet toimintakonseptit ja tulokset. Professori Anja Tuulonen Vastuualuejohtaja Uudet toimintakonseptit ja tulokset Professori Anja Tuulonen Vastuualuejohtaja Nähdään yhdessä pidemmälle Toiminta uusiin tiloihin 2.1.12 Perustehtävä (Silmä)hyvinvoinnin edistäminen Sairauksien parantaminen

Lisätiedot

HILDA KINNUSEN RAHASTON APURAHAHAKEMUS SUOMEN LASTENHOITOALAN LIITON HALLITUKSELLE 1. HAKIJA

HILDA KINNUSEN RAHASTON APURAHAHAKEMUS SUOMEN LASTENHOITOALAN LIITON HALLITUKSELLE 1. HAKIJA 1 HILDA KINNUSEN RAHASTON APURAHAHAKEMUS SUOMEN LASTENHOITOALAN LIITON HALLITUKSELLE 1. HAKIJA Sukunimi, etunimet Henkilötunnus Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Arvo tai ammatti Virka tai toimi

Lisätiedot

MISSÄ OLET TÖISSÄ? MINKÄLAINEN ON SINUN TAVALLINEN TYÖPÄIVÄ?

MISSÄ OLET TÖISSÄ? MINKÄLAINEN ON SINUN TAVALLINEN TYÖPÄIVÄ? 1 Kpl 3 MISSÄ OLET TÖISSÄ? MINKÄLAINEN ON SINUN TAVALLINEN TYÖPÄIVÄ? Rinaldo: Minun ammatti on kokki. Olen työssä ravintolassa... sen nimi on Omena. Minulla on vuorotyö. Omenassa teen usein iltavuoroa.

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma vuodelle 2017

Toimintasuunnitelma vuodelle 2017 Toimintasuunnitelma vuodelle 2017 Suomen on aatteellinen yhdistys, jonka kotipaikka on Helsinki ja toiminta-alue koko Suomi. Vuoden 2017 aikana Yhdistys jatkaa anestesiasairaanhoitajien osaamisen ja koulutuksen

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma vuodelle 2015

Toimintasuunnitelma vuodelle 2015 Toimintasuunnitelma vuodelle 2015 Suomen on aatteellinen yhdistys, jonka kotipaikka on Helsinki ja toiminta-alue koko Suomi. Vuoden 2015 aikana Yhdistys jatkaa anestesiasairaanhoitajien osaamisen ja koulutuksen

Lisätiedot

Opas sädehoitoon tulevalle

Opas sädehoitoon tulevalle Opas sädehoitoon tulevalle Satakunnan keskussairaala Syöpätautien yksikkö / sädehoito 2014 Teksti ja kuvitus: Riitta Kaartinen Pekka Kilpinen Taru Koskinen Syöpätautien yksikkö / sädehoito Satakunnan keskussairaala

Lisätiedot

Apurahahakemus Heinon Tukun 100-vuotisjuhlarahastolle

Apurahahakemus Heinon Tukun 100-vuotisjuhlarahastolle Apurahahakemus Heinon Tukun 100-vuotisjuhlarahastolle 1 (2) Hakija voi olla henkilö tai ryhmä. Sukunimi: Etunimet: Osoite: Syntymävuosi: Puhelinnumero: Sähköposti: Nykyinen työ- tai opiskelupaikka: Ryhmän

Lisätiedot

LUCENTIS (ranibitsumabi) Silmänpohjan kosteaan ikärappeumaan

LUCENTIS (ranibitsumabi) Silmänpohjan kosteaan ikärappeumaan LUCENTIS (ranibitsumabi) Silmänpohjan kosteaan ikärappeumaan Potilasesite LUCENTIS-hoidosta Osa 1 Tietoja LUCENTIS-valmisteesta Tässä esitteessä kerrotaan silmänpohjan kosteasta ikärappeumasta ja sen hoidossa

Lisätiedot

Etelä-Karjalan keskussairaala Syöpähoitoyksikkö

Etelä-Karjalan keskussairaala Syöpähoitoyksikkö Etelä-Karjalan keskussairaala Syöpähoitoyksikkö www.eksote.fi Syöpähoitoyksikkö Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri eli Eksote yhdistää koko alueen erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon, vanhustenpalvelut

Lisätiedot

Poikkeuksia em. rajoihin, jos

Poikkeuksia em. rajoihin, jos Harmaakaihin leikkaushoito Minna Sandberg-Lall, LT Silmätautiopin dosentti Silmäkirurgi Suomen Silmälääkäriyhdistyksen varapuheenjohtaja 1 Harmaakaihi Kehittyy useimmiten iän myötä ilman ulkoista syytä

Lisätiedot

HYY seniorit ry, HUS seniorer rf. Rek. no 192.654 SÄÄNNÖT

HYY seniorit ry, HUS seniorer rf. Rek. no 192.654 SÄÄNNÖT HYY seniorit ry, HUS seniorer rf SÄÄNNÖT Yhdistysrekisteri vahvistanut 27.10.2005 HYY-seniorit, HUS-seniorer rf SÄÄNNÖT 2 (5) 1 Nimi, kotipaikka ja kielet Yhdistyksen nimi on HYY-seniorit ry, HUS-seniorer

Lisätiedot

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ?

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? THM M Mustajoki Sairaanhoitajan käsikirjan päätoimittaja - MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? M Mustajoki 290506 1 Miksi? Kaikilla potilas(!) ja sairaanhoitaja - sama tieto Perustelut

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma vuodelle 2016

Toimintasuunnitelma vuodelle 2016 Toimintasuunnitelma vuodelle 2016 Suomen on aatteellinen yhdistys, jonka kotipaikka on Helsinki ja toiminta-alue koko Suomi. Vuosi 2016 on Yhdistyksen juhlavuosi, jolloin se täyttää 50 vuotta. Sitä juhlistetaan

Lisätiedot

Piiriapurahojen hakeminen ja raportointi Rotarypiirissä 1420

Piiriapurahojen hakeminen ja raportointi Rotarypiirissä 1420 Piiriapurahojen hakeminen ja raportointi Rotarypiirissä 1420 Piiriapurahojen tarkoitus Rotarypiirin 1420 alueelle toimivat klubit voivat hakea piiriltä apurahaa ensisijaisesti rotaryaatteen mukaisiin humanitaarisiin

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla! Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus on osa hyvää hoitoa kattaa tutkimuksen, hoidon ja laitteiden turvallisuuden tarkoittaa myös sitä, ettei hoidosta aiheutuisi potilaalle haittaa

Lisätiedot

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä 8.2.2010 Paasitorni Verkostot sihteerin ja assistentin työssä ammatilliset yhdistykset kollegat muissa yrityksissä henkilökohtaiset kontaktit

Lisätiedot

Turun yliopisto, silmätautioppi Perusopetuksen oppimistavoitteet

Turun yliopisto, silmätautioppi Perusopetuksen oppimistavoitteet sivu 1 Turun yliopisto, silmätautioppi Perusopetuksen oppimistavoitteet 1 Silmän anatomia ja fysiologia 2 Silmän tutkiminen 3 Taittovirheet ja niiden korjaaminen 4 Karsastus ja amblyopia 5 Harmaakaihi

Lisätiedot

Milloin blefaroplastia julkisessa erikoissairaanhoidossa? Juha Hagman LT, FEBO, silmäkir.erityispätevyys SSLY Syyskoulutus

Milloin blefaroplastia julkisessa erikoissairaanhoidossa? Juha Hagman LT, FEBO, silmäkir.erityispätevyys SSLY Syyskoulutus Milloin blefaroplastia julkisessa erikoissairaanhoidossa? Juha Hagman LT, FEBO, silmäkir.erityispätevyys SSLY Syyskoulutus 10.11.2018, Kuopio Milloon blefaroplastiahan julkises erikoossairaanhoiros? Juha

Lisätiedot

Suomen Gynekologiyhdistys ry Finlands Gynekologförening rf Säännöt

Suomen Gynekologiyhdistys ry Finlands Gynekologförening rf Säännöt Suomen Gynekologiyhdistys ry Finlands Gynekologförening rf Säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Suomen Gynekologiyhdistys - Finlands Gynekologförening ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. Yhdistyksen virallinen

Lisätiedot

VUOSIKERTOMUS 2014 Diabeteshoitajat ry

VUOSIKERTOMUS 2014 Diabeteshoitajat ry VUOSIKERTOMUS 2014 Diabeteshoitajat ry S i v u 2 DIABETESHOITAJAT RY VUOSIKERTOMUS 2014 SISÄLTÖ 1.YHDISTYS... 2 3.HALLINTO... 3 5.2. Yhteistyö... 4 5.3. Tiedotus... 4 5.4. Toimikuntatyöskentely... 5 6.1.

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti)

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Verenpaine on koholla, kun yläarvo on 140 tai ala-arvo yli 90 tai kumpikin luku on korkeampi. Kohonnut

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

APURAHAHAKEMUS Linjattu säätiön hallituksessa 15.12.2004

APURAHAHAKEMUS Linjattu säätiön hallituksessa 15.12.2004 AGRONOMILIITON TIEDE- JA TUTKIMUSSÄÄTIÖ P. Makasiinikatu 6 A 8, 00130 Helsinki Puh. (09) 2511 160, faksi (09) 2511 1610 Saapunut: 1 APURAHAHAKEMUS Linjattu säätiön hallituksessa 15.12.2004 A Matka-apuraha

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 19/2013 1 (6) Kaupunginvaltuusto Kj/32 27.11.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 19/2013 1 (6) Kaupunginvaltuusto Kj/32 27.11.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 19/2013 1 (6) Päätöshistoria Kaupunginhallitus 18.11.2013 1226 HEL 2013-007690 T 00 00 03 Päätös Kaupunginhallitus päätti esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto

Lisätiedot

Kysely kandien kesätöistä 2013. Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013

Kysely kandien kesätöistä 2013. Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013 Kysely kandien kesätöistä 2013 Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013 Kyselytutkimus lääketieteen opiskelijoille Tiedot kerättiin sähköisellä kyselyllä syyskuussa 2013.

Lisätiedot

Sihteeriyhdistys Sekreterarföreningen ry. Ilo toimia yhdessä!

Sihteeriyhdistys Sekreterarföreningen ry. Ilo toimia yhdessä! Sihteeriyhdistys Sekreterarföreningen ry Ilo toimia yhdessä! 10.11.2014 Sihteeriyhdistys - Sekreterarföreningen ry Voittoa tavoittelematon ammatillinen yhdistys ja kollegaverkosto. Yhdistyksemme tarkoituksena

Lisätiedot

Sädehoitoon tulevalle

Sädehoitoon tulevalle Sädehoitoon tulevalle Satakunnan sairaanhoitopiiri Sädehoitoyksikkö Päivitys 10//2015 Päivittäjä MM, mi Tämä opas on selkokielinen. Saat siitä tietoa helposti ja nopeasti. Ohjeen laatinut: Satakunnan sairaanhoitopiiri,

Lisätiedot

Hakijan opas: Turun kaupunkitutkimusohjelman tutkijastipendit 2015

Hakijan opas: Turun kaupunkitutkimusohjelman tutkijastipendit 2015 Hakijan opas: Turun kaupunkitutkimusohjelman tutkijastipendit 2015 Kuka voi hakea? Turun kaupunki myöntää tässä haussa vuoden (12 kk) apurahoja väitöskirjatutkimukseen ja väitöksen jälkeiseen (post- doc)

Lisätiedot

Hemodialyysihoitoon tulevalle

Hemodialyysihoitoon tulevalle Hemodialyysihoitoon tulevalle Potilasohje Olet aloittamassa hemodialyysihoidon eli keinomunuaishoidon. Tästä ohjeesta saat lisää tietoa hoidosta. Satakunnan sairaanhoitopiiri Dialyysi Päivitys 01/2016

Lisätiedot

Nivelreumapotilaiden hoidon laatustandardit

Nivelreumapotilaiden hoidon laatustandardit Nivelreumapotilaiden hoidon laatustandardit Käännös kielelle: Laatija: Sähköposti: SOC 1 Henkilöiden, joilla on nivelreumaoireita, tulee päästä ajoissa diagnoosin (erottavan) tekemiseen pätevän terveydenhoidon

Lisätiedot

LUCENTIS (ranibitsumabi) Diabeettisesta makulaturvotuksesta johtuvaan näkökyvyn heikentymiseen

LUCENTIS (ranibitsumabi) Diabeettisesta makulaturvotuksesta johtuvaan näkökyvyn heikentymiseen LUCENTIS (ranibitsumabi) Diabeettisesta makulaturvotuksesta johtuvaan näkökyvyn heikentymiseen Potilasesite LUCENTIS-hoidosta Osa 1 Tietoja LUCENTIS-valmisteesta Tässä esitteessä kerrotaan diabeettisen

Lisätiedot

SILMÄLEIKKAUSTIEDOTUS

SILMÄLEIKKAUSTIEDOTUS 1(5) SILMÄLEIKKAUSTIEDOTUS Teille on varattu kaihileikkausaika oheisen ajanvarauskirjeen mukaan Vaasan keskussairaalan silmäyksikköön, joka sijaitsee A-rakennuksessa, 6. kerroksessa. Sairaanhoitaja soittaa

Lisätiedot

Onko runsaasta tietokoneen tai mobiililaitteiden käytöstä haittaa lasten ja nuorten silmille? Kristiina Vasara HUS, silmätautien klinikka

Onko runsaasta tietokoneen tai mobiililaitteiden käytöstä haittaa lasten ja nuorten silmille? Kristiina Vasara HUS, silmätautien klinikka Onko runsaasta tietokoneen tai mobiililaitteiden käytöstä haittaa lasten ja nuorten silmille? Kristiina Vasara HUS, silmätautien klinikka Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta LL, silmätautien

Lisätiedot

Lasiaisinjektiohoitajan tehtäväkuvaus Päijät-Hämeen keskussairaalan silmätautien klinikassa

Lasiaisinjektiohoitajan tehtäväkuvaus Päijät-Hämeen keskussairaalan silmätautien klinikassa Lasiaisinjektiohoitajan tehtäväkuvaus Päijät-Hämeen keskussairaalan silmätautien klinikassa Injektiohoitajat Sh Merja Korhonen Sh Kati-Marjukka Pohjonen Valokuvaus ja editointi Sh Maritta Jaatinen Alkutilanne

Lisätiedot

Vuoden 2011 vuosikokouksessa tehtyjen valintojen mukaan hallituksen jäsenet ja varajäsenet olivat;

Vuoden 2011 vuosikokouksessa tehtyjen valintojen mukaan hallituksen jäsenet ja varajäsenet olivat; 17.8.2011 Jäsenkirje 2/2011 Hyvää loppu kesää! Vuosikokous pidettiin Helsingissä 11.3.2011. Puheenjohtajaksi seuraavaksi kolmivuotiskaudeksi valittiin Pekka Honkanen ja kansainvälisenä sihteerinä toimivaksi

Lisätiedot

Suomen Kliinisen Fysiologian Yhdistys r.y. Jäsenkirje 1/2014. Sisällys

Suomen Kliinisen Fysiologian Yhdistys r.y. Jäsenkirje 1/2014. Sisällys 1 Suomen Kliinisen Fysiologian Yhdistys r.y. Jäsenkirje 1/2014 Sisällys 1. Puheenjohtajan palsta 2. Tulevia koulutustilaisuuksia 3. Yhteistyökumppanin tiedotus, Spira Oy Hallituksen kokouksen esityslistalle

Lisätiedot

Specsavers. Tutkimusraportti. Syksy Being More 1. Committed to

Specsavers. Tutkimusraportti. Syksy Being More 1. Committed to Specsavers Tutkimusraportti Syksy 2015 Being More 1 Tutkimuksen perustiedot Tutkimus toteutettiin elokuussa 2015 markkinatutkimusyhtiö M3 Research Oy:n internet-paneelissa. Tutkimuksen suunnitteli ja analysoi

Lisätiedot

VEIJOLLA ON LASTENREUMA

VEIJOLLA ON LASTENREUMA VEIJOLLA ON LASTENREUMA T ässä on Veijo ja hänen äitinsä. Veijo on 4-vuotias, tavallinen poika. Veijo sairastaa lastenreumaa. Lastenreuma tarkoittaa sitä, että nivelet ovat kipeät ja tulehtuneet. Nivelet

Lisätiedot

Silmänpainetauti Dg, hoito ja seuranta

Silmänpainetauti Dg, hoito ja seuranta Silmänpainetauti Dg, hoito ja seuranta Suomen Silmähoitajapäivät 26.8.2011 Paasitorni, Helsinki El, LT Anu Vaajanen Mikä tauti on glaukooma? Näköhermon etenevä sairaus, joka aiheuttaa vaurioita näköhermon

Lisätiedot

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN Opiskelijakunta Lamko 2014 SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 Tutortuntien suunnittelu... 2 Tutortuntien sisältö... 3 Jokaisella kerralla:... 3 Ensimmäiset tutortunnit... 3 Teemat... 3

Lisätiedot

Lähi- ja perushoitajien ammattiliitto SuPer

Lähi- ja perushoitajien ammattiliitto SuPer Lähi- ja perushoitajien ammattiliitto SuPer SuPer on Suomen suurin sosiaali- ja terveysalan sekä kasvatusalan toisen asteen tutkinnon suorittaneiden ja aloille opiskelevien ammattiliitto. Me teemme lähihoitajille

Lisätiedot

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi?

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi? POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle Taustatiedot 1) Sukupuolesi? Nainen Mies 2) Mikä on ikäsi? vuotta 3) Mikä on nykyinen tehtävänimikkeesi? apulaisosastonhoitaja

Lisätiedot

TILKAN SILMÄSAIRAALA Coronaria

TILKAN SILMÄSAIRAALA Coronaria TILKAN SILMÄSAIRAALA Coronaria HARMAAKAIHI Yleisöluento Tilkan Silmäsairaala 24.11.2015 Silmäkirurgi Kaisu Järvinen KOTIMAINEN CORONARIA Vuonna 1988 perustettu suomalainen, terveys- ja hyvinvointipalveluihin

Lisätiedot

Päivystysosasto. Ylilääkäri Jari Nyrhilä, EPSHP

Päivystysosasto. Ylilääkäri Jari Nyrhilä, EPSHP Päivystysosasto Ylilääkäri Jari Nyrhilä, EPSHP Potilaat Päivystysosastolle päivystyspoliklinikan kautta tarkkailuosasto A11, A31, A32 A12, A21, A21 A42 Miksi päivystys osasto aikaa vievä diagnostiikka

Lisätiedot

Terveydenhuollon barometri 2009

Terveydenhuollon barometri 2009 Terveydenhuollon barometri 009 Sisältö Johdanto Sivu Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus 4 Aineiston rakenne 5 Tutkimuksen rakenne 6 Tulokset Terveystyytyväisyyden eri näkökulmat 9 Omakohtaiset näkemykset

Lisätiedot

Lapsen näön seulonta neuvolassa Mihin suositukset perustuvat? Päivi Lindahl Silmätautien erikoislääkäri HYKS silmätautien klinikka Lasten yksikkö

Lapsen näön seulonta neuvolassa Mihin suositukset perustuvat? Päivi Lindahl Silmätautien erikoislääkäri HYKS silmätautien klinikka Lasten yksikkö Lapsen näön seulonta neuvolassa Mihin suositukset perustuvat? Päivi Lindahl Silmätautien erikoislääkäri HYKS silmätautien klinikka Lasten yksikkö Suositusten lähtökohdat Määräaikaistarkastusten minimointi

Lisätiedot

VARHAINEN PUUTTUMINEN

VARHAINEN PUUTTUMINEN VARHAINEN PUUTTUMINEN www.tasapainoa.fi MITÄ VARHAINEN PUUTTUMINEN ON? Varhaisella puuttumisella tarkoitetaan yksinkertaisesti sitä, että autetaan kaveria tai ystävää jo silloin kun mitään vakavaa ei vielä

Lisätiedot

PARANTAA Kuopion yliopistollinen sairaala, KYS, on yksi Suomen viidestä yliopistosairaalasta.

PARANTAA Kuopion yliopistollinen sairaala, KYS, on yksi Suomen viidestä yliopistosairaalasta. parantaa. PARANTAA Kuopion yliopistollinen sairaala, KYS, on yksi Suomen viidestä yliopistosairaalasta. KYS antaa korkeatasoista kliinistä hoitoa, tekee kansainvälisesti arvostettua tutkimusta ja kouluttaa

Lisätiedot

Lataa Silmätautioppi. Lataa

Lataa Silmätautioppi. Lataa Lataa Silmätautioppi Lataa ISBN: 9789518951295 Sivumäärä: 548 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 17.59 Mb Miten hoidan diabeteksen silmäkomplikaatiot? Mikä on silmän emäsvamman akuuttihoito? Saako potilaani

Lisätiedot

Mälläistentie 137, 32440 ALASTARO (puh. 02 76 41 492 Mirja Liukas, majoitusmahdollisuus)

Mälläistentie 137, 32440 ALASTARO (puh. 02 76 41 492 Mirja Liukas, majoitusmahdollisuus) 1/5 Vuosikokouksen 2014 esityslista SAKSIN SUKUSEURA RY:N VUOSIKOKOUS :n jäsenet ja suvun toiminnasta kiinnostuneet toivotetaan tervetulleiksi yhdistyksen sääntömääräiseen vuosikokoukseen. Kokoukselle

Lisätiedot

sinullako Keuhkoahtaumatauti ja pahenemis vaiheita?

sinullako Keuhkoahtaumatauti ja pahenemis vaiheita? sinullako Keuhkoahtaumatauti ja pahenemis vaiheita? Ahdistaako henkeä? Tärkeää tietoa keuhkoahtaumataudista Keuhkoahtaumatauti kehittyy useimmiten tupakoiville ihmisille. Jos kuulut riskiryhmään tai sairastat

Lisätiedot

Oppiarvo. Nimi Oppiarvo tai asema Kotikunta Syntymävuosi

Oppiarvo. Nimi Oppiarvo tai asema Kotikunta Syntymävuosi APURAHAHAKEMUS YKSITYISYRITTÄJÄIN SÄÄTIÖN HALLITUKSELLE APURAHAN HAKIJA TAI HAKIJARYHMÄ Sukunimi (myös entinen) Etunimi (puhuttelunimi alleviivataan) Osoite: Hanikka 19 A, 02360 Espoo Puh. 040 514 2552

Lisätiedot

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi Tulokset kyselystä -potilasversioiden kehittämiseksi Tiina Tala, Mari Honkanen, Kirsi Tarnanen, Raija Sipilä 30.9.2015 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sisältö 1 Kyselyn tavoite... 3 2 Kyselyn vastaajat...

Lisätiedot

Tervetuloa Geriatripäiville Kuopioon !

Tervetuloa Geriatripäiville Kuopioon ! Tervetuloa Geriatripäiville Kuopioon 12. 13.2.2019! Hyvää huomenta hyvät kollegat! Eija Lönnroos Suomen Geriatrit ry:n puheenjohtaja Geriatrian professori Itä-Suomen yliopisto MUUTAMA KYSYMYS Oletko Suomen

Lisätiedot

Seuran hallituksen päätös- ja toimivaltaisuuteen nähden noudatetaan seuran sääntöjen määräyksiä.

Seuran hallituksen päätös- ja toimivaltaisuuteen nähden noudatetaan seuran sääntöjen määräyksiä. A.K. CAJANDERIN RAHASTON SÄÄNNÖT Suomen Metsätieteellinen Seura on kunnioittaakseen perustajansa ja kunniapuheenjohtajansa uraa uurtavaa metsätiedemiehen elämäntyötä perustanut tammikuun 22 p:nä 1943 A.

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

YLEISAVUSTUS. 1 Avustuksen hakeminen

YLEISAVUSTUS. 1 Avustuksen hakeminen AVUSTUSOHJESÄÄNNÖT 1 (6) YLEISAVUSTUS 1 Avustuksen hakeminen Yleisavustusta voidaan myöntää Jyväskylän ammattikorkeakoulussa koulutusalajärjestöinä tai vastaavassa asemassa toimiville rekisteröidyille

Lisätiedot

AMGEVITA (adalimumabi)

AMGEVITA (adalimumabi) AMGEVITA (adalimumabi) Potilaskortti - Lapset Tässä kortissa on tärkeitä turvallisuustietoja Amgevitavalmisteesta. Huom: Näytä tämä kortti aina, kun asioit lapsesi lääkärin tai muun terveydenhuoltohenkilöstön

Lisätiedot

Kuka on näkövammainen?

Kuka on näkövammainen? Näkövammat 1 Sisältö Kuka on näkövammainen? 3 Millaisia näkövammat ovat? 4 Näöntarkkuus 4 Näkökenttä 4 Kontrastien erotuskyky 6 Värinäkö 6 Silmien mukautuminen eri etäisyyksille 6 Silmien sopeutuminen

Lisätiedot

1 Yhdistyksen nimi on Pohjois-Suomen Työterveyslääkärit, ruotsiksi Företagsläkarna i Norra Finland. 3 Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys:

1 Yhdistyksen nimi on Pohjois-Suomen Työterveyslääkärit, ruotsiksi Företagsläkarna i Norra Finland. 3 Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys: POHJOIS-SUOMEN TYÖTERVEYSLÄÄKÄRIT r.y. FÖRETAGSLÄKARNA I NORRA FINLAND r.f. SÄÄNNÖT Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Tarkoitus 1 Yhdistyksen nimi on Pohjois-Suomen Työterveyslääkärit, ruotsiksi Företagsläkarna

Lisätiedot

JÄSENKIRJE 1 / 2015 PUHEENJOHTAJALTA

JÄSENKIRJE 1 / 2015 PUHEENJOHTAJALTA JÄSENKIRJE 1 / 2015 PUHEENJOHTAJALTA Olen Vantaan yrittäjänaisten uusi puheenjohtaja Anne Nurminen. Olen paljasjalkainen vantaalainen ja työskentelen oppimisen, arvioinnin ja monikielisyyden kentällä.

Lisätiedot

Sanomalehti syntyy vuorovaikutuksesta

Sanomalehti syntyy vuorovaikutuksesta Sanomalehti syntyy vuorovaikutuksesta 1. Sähköpostilla 2. Puhelimella suoraan päätoimittajaan, toimitussihteeriin tai toimittajaan (numerot lehden viimeisellä aukeamalla) 3. Kirjeellä/kortilla 4. Facebookisssa,

Lisätiedot

Etiikka työyhteisön näkökulmasta. ProEt Oy Annu Haho, TtT, Tutkija ja kouluttaja www.proet.fi, toimisto@proet.fi p. 0400 592 262

Etiikka työyhteisön näkökulmasta. ProEt Oy Annu Haho, TtT, Tutkija ja kouluttaja www.proet.fi, toimisto@proet.fi p. 0400 592 262 Etiikka työyhteisön näkökulmasta ProEt Oy Annu Haho, TtT, Tutkija ja kouluttaja www.proet.fi, toimisto@proet.fi p. 0400 592 262 Tapausesimerkki 1. Osastonhoitaja suunnittelee työvuorolistaa. Saara ja Tuula

Lisätiedot

DIABEETIKKO ERITYISTILANTEESSA. Konsultoiva diabeteshoitaja Irmeli Virta 04.11.2015

DIABEETIKKO ERITYISTILANTEESSA. Konsultoiva diabeteshoitaja Irmeli Virta 04.11.2015 DIABEETIKKO ERITYISTILANTEESSA Konsultoiva diabeteshoitaja Irmeli Virta 04.11.2015 TULEHDUSSAIRAUKSIEN VAIKUTUKSIA VATSATAUDIN KANSSA TARKKANA Verensokerin seuranta: nouseeko vai laskeeko? Jos suolistossa

Lisätiedot

KNK-klinikan keinot kohti savutonta leikkausta Päivi Siimes, sairaanhoitaja KYS, knk-poliklinikka. 19.3.2014 Päivi Siimes

KNK-klinikan keinot kohti savutonta leikkausta Päivi Siimes, sairaanhoitaja KYS, knk-poliklinikka. 19.3.2014 Päivi Siimes KNK-klinikan keinot kohti savutonta leikkausta Päivi Siimes, sairaanhoitaja KYS, knk-poliklinikka Terveydenhuollon henkilöstön tehtävänä on tunnistaa potilaan tupakointi ja nikotiiniriippuvuus, kehottaa

Lisätiedot

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2. Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.

Lisätiedot

Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätiedon paketti laajennetulle työssäoppijoille

Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätiedon paketti laajennetulle työssäoppijoille Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätiedon paketti laajennetulle työssäoppijoille 1. Tässä opintojaksossa painotetaan työelämätaitoja ja yrittäjyyttä. Lisäksi käsitellään lyhyesti oman talouden suunnittelua.

Lisätiedot

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Proscar 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Eturauhanen on ainoastaan miehillä oleva rauhanen. Eturauhanen

Lisätiedot

Autoimmuunitaudit: osa 1

Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

Tahdomme parantaa. Uudistuva KYS KAARISAIRAALA

Tahdomme parantaa. Uudistuva KYS KAARISAIRAALA Tahdomme parantaa Uudistuva KYS KAARISAIRAALA Tahdomme PARANTAA Sairaalan rooli on muuttumassa. Siellä vietetty aika on entistä lyhyempi ja kohdistuu tarkoin harkittuihin hoitoihin. Kaikki perustuu yhteistyöhön.

Lisätiedot

1 TOIMINTA-AJATUS 2 STRATEGISET LINJAUKSET

1 TOIMINTA-AJATUS 2 STRATEGISET LINJAUKSET TOIMINTASUUNNITELMA 2015 1 1 TOIMINTA-AJATUS Sairaanhoitajien koulutussäätiön tarkoituksena on tukea ja edistää hoitotyön koulutusta ja ammatillista toimintaa kartuttamalla säätiön varoja ja käyttämällä

Lisätiedot

Tehty yhteistyönä tri Jan Torssanderin kanssa. Läkarhuset Björkhagen, Ruotsi.

Tehty yhteistyönä tri Jan Torssanderin kanssa. Läkarhuset Björkhagen, Ruotsi. idslofi04.12/06.2 Tehty yhteistyönä tri Jan Torssanderin kanssa. Läkarhuset Björkhagen, Ruotsi. Galderma Nordic AB. Box 15028, S-167 15 Bromma. Sweden Tel +46 8 564 355 40, Fax +46 8 564 355 49. www.galdermanordic.com

Lisätiedot

Glaukooman hoito Lapin sairaanhoitopiirissä 3.12.2009 Marko Ollila

Glaukooman hoito Lapin sairaanhoitopiirissä 3.12.2009 Marko Ollila Glaukooman hoito Lapin sairaanhoitopiirissä 3.12.2009 Marko Ollila Taustaa Oikeusasiamies Riitta-Leena Paunio 29.4.2004: Kunnalla on velvollisuus järjestää kroonisen glaukooman hoito ja sen seuraamiseksi

Lisätiedot

Suomen MS-hoitajat ry. Jäsentiedote 1/2015 www.ms-hoitajat.net

Suomen MS-hoitajat ry. Jäsentiedote 1/2015 www.ms-hoitajat.net Suomen MS-hoitajat ry Jäsentiedote 1/2015 www.ms-hoitajat.net 2 15 VUOTISJUHLASEMINAARI K aksi hienoa koulutustapahtumaa on taas takana. Kiitos teille osallistuneille päivien onnistumisesta! Jäsentiedote

Lisätiedot

Potilaan opas. Tietoa henkilöille, joille on määrätty botulinutoksiini B:tä (NeuroBloc ) servikaalisen dystonian hoitoon

Potilaan opas. Tietoa henkilöille, joille on määrätty botulinutoksiini B:tä (NeuroBloc ) servikaalisen dystonian hoitoon Potilaan opas Tietoa henkilöille, joille on määrätty botulinutoksiini B:tä (NeuroBloc ) servikaalisen dystonian hoitoon Oppaan on laatinut Eisai Europe Limited Tässä oppaassa kerrotaan NeuroBloc -lääkkeestä

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

KERAVAN TAIDEMUSEON YSTÄVÄT ry. 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka

KERAVAN TAIDEMUSEON YSTÄVÄT ry. 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka KERAVAN TAIDEMUSEON YSTÄVÄT ry 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Keravan Taidemuseon ystävät ry. ja sen kotipaikka on Kerava. Yhdistyksen toimialue on Keravan kaupunki ja sen lähialueella

Lisätiedot

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 7.6.2012 Tausta Kuusi haastateltavaa, joista viisi osallistui keskusteluun jollain tasolla Ikähaarukka 70-83 vuotiaita Aktiivisia ikäihmisiä, käyvät säännöllisesti ikäihmisille suunnatuissa toiminnoissa

Lisätiedot

lehtipajaan! Opettajan aineisto

lehtipajaan! Opettajan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Opettajan aineisto Opettajalle Ennen kuin ryhdyt lehtipajaan lue myös oppilaan aineisto Lehtipaja on tarkoitettu tt 3.-6.-luokkalaisille l ill Voit käyttää aineistoa myös 1.-2.-luokkalaisille,

Lisätiedot

Hyvä Helsingin kaupungin tutkimusapurahan hakija!

Hyvä Helsingin kaupungin tutkimusapurahan hakija! Hyvä Helsingin kaupungin tutkimusapurahan hakija! Täytä hakemus huolella ja noudata ohjeita. Puutteellisia hakemuksia ei käsitellä. Apurahat on tarkoitettu ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneille jatko-opintojen

Lisätiedot

TÄRKEITÄ TURVALLISUUSTIETOJA RIXATHON (RITUKSIMABI) -HOITOA SAAVILLE POTILAILLE

TÄRKEITÄ TURVALLISUUSTIETOJA RIXATHON (RITUKSIMABI) -HOITOA SAAVILLE POTILAILLE RIXATHON (RITUKSIMABI) -HOITOA SAAVILLE POTILAILLE POTILASESITE MUIHIN KUIN ONKOLOGISIIN KÄYTTÖAIHEISIIN Tähän lääkkeeseen kohdistuu lisäseuranta. rituksimabi Fimean hyväksymä, heinäkuu/2018 2 3 TÄRKEÄÄ

Lisätiedot

Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet

Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet Päivämäärä.. Oppilaitos.. Nimi.. Tehtävä 1 Millainen kielenoppija sinä olet? Merkitse rastilla (x) lauseet, jotka kertovat sinun tyylistäsi oppia ja käyttää kieltä. 1. Muistan

Lisätiedot

Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin?

Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin? Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin? Antti Mäntylä, kehittämispäällikkö 19.3.2015 Järkevän lääkehoidon toteutumisen

Lisätiedot

Pikatreffit. Pikatreffien kuvaus

Pikatreffit. Pikatreffien kuvaus 1 (9) Pikatreffit Materiaalipaketti sisältää: - mainoskirjepohjat opiskelijoille ja työnantajille - ohjeet opiskelijoille ja työnantajille - matchmaking-viestipohjat treffien jälkeen lähetettäväksi - treffikorttipohjat

Lisätiedot

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni,

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, Sydän- ja verisuoni sairaudet Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, - Yli miljoona suomalaista sairastaa sydän-ja verisuoni sairauksia tai diabetesta. - Näissä sairauksissa on kyse rasva- tai sokeriaineenvaihdunnan

Lisätiedot

Käytä tätä erityisesti myeloproliferatiivista sairautta (MPN) varten suunniteltua oiremittaria kirjataksesi, kuinka oireet vaikuttavat sinuun ajan

Käytä tätä erityisesti myeloproliferatiivista sairautta (MPN) varten suunniteltua oiremittaria kirjataksesi, kuinka oireet vaikuttavat sinuun ajan 21 63 89 47 5 Käytä tätä erityisesti myeloproliferatiivista sairautta (MPN) varten suunniteltua oiremittaria kirjataksesi, kuinka oireet vaikuttavat sinuun ajan mittaan. Keskustele siitä lääkärisi kanssa

Lisätiedot

Jonnan tarina. Keväällä 2007

Jonnan tarina. Keväällä 2007 Sairastui syömishäiriöön 19-vuotiaana, 2006 Hoitosuhde kotikaupunkinsa nuorisopsykiatriseen poliklinikkaan jo ennen syömishäiriötä ahdistuksen takia Nyt 26-vuotias - Nuorisopsykiatrian poliklinikalla syömishäiriötä

Lisätiedot

Hoitajan urapolku. Sairaanhoitaja Noora, 28v. Allergia- ja astmahoitaja. Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v. Vastaava hoitaja Kristiina, 42v

Hoitajan urapolku. Sairaanhoitaja Noora, 28v. Allergia- ja astmahoitaja. Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v. Vastaava hoitaja Kristiina, 42v Sairaanhoitajaopiskelija Terhi, 21v Sairaanhoitaja Noora, 28v Allergia- ja astmahoitaja Kirsi, 34v Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v Vastaava hoitaja Kristiina, 42v Laatupäällikkö Teija, 50v Yksikönjohtaja

Lisätiedot

sekavia Hyödyntäjän näkökulmia terveysdatan analytiikkaan Ari Salmela Hallintoylilääkäri Satakunnan sairaanhoitopiiri

sekavia Hyödyntäjän näkökulmia terveysdatan analytiikkaan Ari Salmela Hallintoylilääkäri Satakunnan sairaanhoitopiiri sekavia Hyödyntäjän näkökulmia terveysdatan analytiikkaan Ari Salmela Hallintoylilääkäri Satakunnan sairaanhoitopiiri Kuka? Yleislääketieteen erikoislääkäri Erikoislääkärin johtamispätevyys emba Terveydenhuollon

Lisätiedot

Suomalainen IPF-rekisteri FinnishIPF

Suomalainen IPF-rekisteri FinnishIPF POTILAAN TIEDOTE Suomalainen IPF-rekisteri FinnishIPF Arvoisa potilas, Tiedustelemme halukkuuttanne osallistua seuraavassa esitettävään tutkimukseen. Tutkimuksen tausta Idiopaattiset keuhkoparenkyymisairaudet

Lisätiedot

Luonnontieteellinen tiedekunta julistaa haettavaksi APURAHOJA

Luonnontieteellinen tiedekunta julistaa haettavaksi APURAHOJA Luonnontieteellinen tiedekunta julistaa haettavaksi APURAHOJA 1. TYÖSKENTELYAPURAHAT vuodelle 2011 = APURAHAT TOHTORINTUTKINTOON TÄHTÄÄVIIN OPINTOIHIN 1. ERÄ 2. JATKO-OPISKELIJOIDEN MATKA-APURAHAT 3. TUTKIJOIDEN

Lisätiedot

Alkoholidementia hoitotyön näkökulmasta

Alkoholidementia hoitotyön näkökulmasta Alkoholidementia hoitotyön näkökulmasta PÄIHDELÄÄKETIETEEN PÄIVÄT 8.3.2019 SH KATJA ORANEN HELSINGIN SAIRAALA / SUURSUON SAIRAALA, AKUUTTI PÄIHDEKUNTOUTUSOSASTO 12 Suursuon sairaala os. 12 Akuutti päihdekuntoutusosasto

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT EGENTLIGA Ohjeita peukalon cmc-nivelen luudutusleikkauksesta kuntoutuvalle Tämän ohjeen tarkoituksena on selvittää peukalon cmc-nivelen luudutusleikkaukseen

Lisätiedot

Sihteeriyhdistys Sekreterarföreningen ry. Ilo toimia yhdessä!

Sihteeriyhdistys Sekreterarföreningen ry. Ilo toimia yhdessä! Sihteeriyhdistys Sekreterarföreningen ry Ilo toimia yhdessä! 7.1.2016 Sihteeriyhdistys - Sekreterarföreningen ry Voittoa tavoittelematon ammatillinen yhdistys ja kollegaverkosto. Yhdistyksemme tarkoituksena

Lisätiedot

AMS 700 MS -sarjan Pumpattava penisproteesi

AMS 700 MS -sarjan Pumpattava penisproteesi AMS 700 MS -sarjan Pumpattava penisproteesi Käyttöopas AMS 700 MS sarjan pumpattava penisproteesi 1 AMS 700 MS sarjan pumpattavan penisproteesin käyttö 2-3 Mitä toimenpiteen jälkeen on odotettavissa?..

Lisätiedot

Lasten ja nuorten hematologinen osasto, UC10

Lasten ja nuorten hematologinen osasto, UC10 Lasten ja nuorten hematologinen osasto, UC10 Sijainti: TYKS Kantasairaala Kiinamyllynkatu 4-8, Turku Rakennus 3 (U-sairaala 10. krs. käynti osastolle kanttiinin puoleisilla hisseillä ja poliklinikalle

Lisätiedot