Basedowin taudin silmäoireita hoidetaan tiimityönä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Basedowin taudin silmäoireita hoidetaan tiimityönä"

Transkriptio

1 Suomen Silmähoitajat Finlands Ögonskötare ry 1/2012 Basedowin taudin silmäoireita hoidetaan tiimityönä Näkökenttätutkimus vaatii toistoa ja harjoitusta Porin uusi klinikka tarjoaa laaja-alaista silmäkirurgiaa. Sivu 4 Taysin Silmäkeskus kokoaa palvelut saman katon alle. Sivu 16 Nyt on aika hakea apurahaa ja kehittää omaa osaamista. Sivu 18

2 2 Silmähoitaja

3 Sisältö Porin uusi silmäklinikka tarjoaa laaja-alaista silmäkirurgiaa... 4 Basedowin tauti Kilpirauhasen liikatoiminta ja silmäoireet... 6 Hypertyreoosipotilaan silmäoireet... 8 Näkökenttätutkimus vaatii harjoitusta Silmähoitajana 23 vuotta Valoa ja iloa Taysin Silmäyksikössä Koulutuspäivien ruusut ja risut Apurahat Apurahan myöntämisohjeet Vinkit apurahojen hakemiseen Marja-Liisa Taubert sydämellä sairaanhoitaja Hallitus Silmähoitaja vuonna Palstat Puheenjohtajalta... 3 Uudet jäsenet... 3 Hallituksen päätöksiä Yhteystiedot Hallitustyö keskittyy pohjoismaisiin koulutuspäiviin Aurinko paistaa jo päivisin, saa hanget kimaltamaan ja houkuttelee väen ylös ulos ja lenkille. Pikkupakkanen nipistelee mukavasti lenkkeilijän poskipäitä. Päivät ovat pidentyneet. Kevättä kohti ollaan menossa Hallitus on pitänyt ensimmäisen kokouksensa uudessa kokoonpanossaan. Uudet jäsenet toivotettiin lämpimästi tervetulleiksi hallitustyöhön. He esittelevät itsensä tässä lehdessä. Uudet jäsenet saivat ja saavat opastusta hallituksen toimintaan ja toimintatapoihin. Hallituksen tämänhetkinen työ painottuu elokuuta Helsingissä pidettäviin Pohjoismaisiin silmähoitajien koulutuspäiviin. Tässä on hallitukselle haastetta järjestää Ruotsin, Norjan, Tanskan ja Suomen silmähoitajille yhteiset ja antoisat koulutuspäivät. Pohjoismainen silmähoitajien puheenjohtajuus siirtyy näiden päivien jälkeen Suomelta Norjalle. Apurahailmoitukset ovat tässä lehdessä jäsenistön haettavissa. Ilmoitukset ja hakuohjeet kannattaa lukea tarkasti, jotta hakemus täyttää ilmoitetut vaatimukset. Apurahalla voi esimerkiksi hakeutua tutustumaan kotimaassa tai ulkomailla työskentelevien kollegojen työkenttään tai osallistua ulkomaisiin kongresseihin ja koulutuksiin. Apurahojen saajat ovat velvollisia kirjoittamaan matkakertomuksen matkastaan sekä apurahan antajalle että yhdistykselle. Matkakertomuksia julkaistaan lehdessämme, joten saamme kaikki lukea mielenkiintoisia kokemuksia erilaisista kohteista ja koulutuksista. Aurinkoista kevään odotusta kaikille! Anja Korpiaho Puheenjohtajalta Uusia jäseniä Tervetuloa! Suomen Silmähoitajat ry toivottaa tervetulleeksi yhdistykseen seuraavat uudet jäsenet: Leena Saarenmaa, Luvia Katja Sisko, Pori Sanna Närvänen, Raisio Tarja Kauppi, Haapala Soili Pahkala, Saarenkylä Silmähoitaja 3

4 MAARIT AHO, HEINI KAIPIAINEN, NINA MUSTAKOSKI Porin uusi klinikka tarjoaa laaja-alaista silmäkirurgiaa Poriin avattiin maaliskuussa 2011 Medilaserin uusi silmäkirurgian klinikka. Uudella klinikalla tehdään pääsääntöisesti taittovirhekirurgiaa, kaihija linssileikkauksia sekä luomileikkauksia. Suurin osa asiakkaista käy ennen leikkausta esitutkimuksessa. Siinä asiakkailta otetaan muun muassa sarveiskalvon topografiakuvat, joissa mitataan sarveiskalvon paksuus ja profiili. Esitutkimuksen yhteydessä ehkä tärkein osa-alue on asiakkaan tarpeiden ja toiveiden kartoittaminen. Tämän pohjalta mietitään yhdessä asiakkaan kanssa hänelle henkilökohtaisesti paras leikkausmuoto. Asiantuntevan arkkitehtitoimiston avulla vanhat tilat remontoitiin perusteellisesti klinikan toimintaa vastaaviksi. Silmätautien erikoislääkäri Jyrki Mäki. Asiakkaalle pyritään antamaan yksilöllistä palvelua koko hoitoprosessin ajan ja huolehtimaan siitä, että hän saa realistisen tiedon erilaisista leikkausvaihtoehdoista, toipumisesta ja lopputuloksesta. Muodonmuutos Porin sydämessä Medilaserin uusi toimipiste sijaitsee keskeisellä paikalla Porin sydämessä, hyvien liikenneyhteyksien päässä. Ennen toiminnan aloittamista nykyisen klinikan tilat kokivat valtavan muodonmuutoksen. Aikaisemmin samassa talossa toimi muun muassa pyöräliike ja Postin lajittelukeskus. Asiantuntevan arkkitehtitoimiston avulla tilat remontoitiin perusteellisesti klinikan toimintaa vastaaviksi. Olemme olleet tiloihin hyvin tyytyväisiä. On 4 Silmähoitaja

5 mukava huomata, että tilojen suunnittelussa on otettu huomioon myös vakituisen henkilökunnan määrä. Tämä mahdollistaa klinikan toiminnan pyörittämisen melko pienelläkin työntekijämäärällä. Toimipisteessä työskentelee kahden vakituisen sairaanhoitajan lisäksi optikko. Kaksi silmäkirurgia hoitaa leikkaukset ja silmälääkärin vastaanotot niille erikseen varattuina päivinä. Kaikki tekevät kaikkea Työnkuva Medilaserin klinikalla on laaja-alainen ja vaihteleva. Yrityksen yhtenä perusideana onkin, että kaikki tekevät kaikkea. Omalla aktiivisuudella ja kiinnostuksella alaa kohtaan pyrimme jatkuvasti kehittämään itseämme silmähoitajina. Tiimimme on hyvin tiivis ja pyrimme jakamaan oman osaamisemme kollegoiden kesken. Myös yhteistyö muiden Medilaserin klinikoiden välillä on tiivistä. Optikko Heini Kaipiainen sekä sairaanhoitajat Maarit Aho ja Nina Mustakoski ovat Medilaser Oy:n Porin silmäklinikan työntekijöitä. Heini Kaipiainen (vasemmalla), Nina Mustakoski ja Maarit Aho ovat tyytyväisiä uusiin tiloihin ja laaja-alaiseen työhönsä. Glistenings do exist. But not for Nyt on aika laittaa kalenteriin Suomen silmähoitajien koulutuspäivät 2012, jotka ovat tällä kertaa myös Pohjoismaiset silmähoitajapäivät! Ne pidetään Pörssitalossa Helsingissä. Tuotelisätiedot: Pirjo Karina Korhonen puh Markkinointi: OneMed Oy PL 10 (Metsäläntie 20), Helsinki Lisätietoa päivistä Silmähoitaja-lehdessä 2/2012 ja lähiaikoina myös osoitteessa Silmähoitaja 5

6 PIRKKO NYLÄNDEN Kilpirauhasen liikatoiminta ja silmäoireet Kilpirauhasen liikatoiminta on melko yleinen sairaus, jota esiintyy noin yhdellä prosentilla suomalaisista. Kilpirauhasen liikatoimintaa kutsutaan sekä hypertyreoosiksi että tyreotoksikoosiksi. Tavallisin syy on Basedowin tauti, jota sairastaa noin 70 prosenttia hypertyreoosipotilaista. Liikatoimivan kyhmystruuman osuus on vähentynyt viime vuosikymmeninä. Nimenomaan Basedowin tautiin liittyy silmäoireita. Basedowin tauti on autoimmuunisairaus. Elimistön tuntemattomasta syystä kehittämät kilpirauhasen toimintaa kiihdyttävät vastaaineet (TSH reseptory stimulating antibodies, TSHRAbs) aiheuttavat hypertyreoosin. Vasta-aineet tunnistavat silmäntakaisten kudosten soluissa yhteisiä antigeeneja kilpirauhassolujen kanssa. Seurauksena on laaja tulehdusreaktio, joka voi kohdistua silmäkuopan kaikkiin kudoksiin: retrobulbaarirasvaan, silmälihaksiin, sidekalvoon ja luomiin. Kudokset turpoavat niihin kertyneiden glukosaminoglykaanien ja veden seurauksena. Paksuuntunut retrobulbaarikudos työntää silmämunaa ulospäin aiheuttaen eksoftalmuksen. Kliinisesti selviä silmäoireita on prosentilla Basedowin tautia sairastavista. Vaikeita oireita on noin kolmella prosentilla. Silmäoireet eivät korreloi kilpirauhasen liikatoiminnan vaikeuteen. Niitä voi esiintyä ennen liikatoimintavaihetta tai sen jälkeen jopa vuosien kuluttua. Basedowin tauti Silmäoireet ovat yleensä molemminpuolisia, mutta huomattavaa toispuoleisuuttakin voi olla. Silmäoireisto on yleisempi tupakoivilla kuin tupakoimattomilla. Basedowin tautiin voi liittyä myös sääriturvotus. Vaikea eksoftalmus voi johtaa sokeutumiseen nervus opticuksen (näköhermon) kompression tai keratiitin vuoksi. Liikatoiminnan oireet Tavallisimpia kilpirauhasen liikatoiminnan oireita ovat hermostuneisuus, hikoilu, lämmönsiedon heikentyminen, väsyneisyys, heikkous, vapina, sydämentykytys, hengenahdistus, laihtuminen, nopeutunut suolentoiminta ja hiustenlähtö. Silmäoireet Tavallisimpia Basedowin taudin silmäoireita ovat hiekantunne, valonarkuus, kyynelvuoto, liikuttelukipu, kaksoiskuvat, luomien sulkeutumattomuus ja näön huononeminen. Pelkästään hypertyreoosiin liittyvä sympatikotonia voi aiheuttaa luomispasmin, jolloin valkoista skleeraa on silmän yläosassa näkyvissä. Liikatoiminnan diagnostiikka Epäily herää oireiden ja kliinisten löydösten perusteella. Uudella eteisvärinäpotilaalla tulisi huomioida myös kilpirauhasen liikatoiminnan mahdollisuus. Selvässä tapauksessa laboratoriokokeet vahvistavat nopeasti diagnoosin. Seerumin vapaa tyroksiini (T4v) ja trijodityroniini (T3v) ovat kohonneita ja tyreotropiini (TSH, aivolisäkkeestä erittyvä säätelyhormoni) on mittaamattoman matala. Basedowin tautiin viittaa kohonnut seerumin TSH-reseptoria stimuloiva vasta-ainepitoisuus (TSHRAb). Tällöin usein autoimmuunisairauden ilmentymänä myös muut kilpirauhasvasta-aineet, kuten tyreoideaperoksidaasi- (TPO-) vasta-aine, ovat koholla. Kuvantamistutkimuksia ei yleensä tarvita diagnostiikassa, mutta kilpirauhasen ultraääni- ja isotooppitutkimus palpaation lisäksi voivat auttaa liikatoiminnan etiologian selvittelyssä. Basedowin taudissa kilpirauhanen on yleensä diffuusisti eriasteisesti suurentunut ja kauttaaltaan liikatoimintainen. Silmäoireyhtymän diagnostiikka Silmäoireisella kilpirauhasen liikatoimintapotilaalla on mitä ilmeisimmin Basedowin tauti. Lieviä luomispasmioireita voi olla kyhmystruumapotilaillakin liikatoiminnan aikana. Lievässä tapauksessa sisätautilääkäri ei havaitse selviä löydöksiä, vaikka potilaalla voi olla oireita. Luomispasmissa skleeraa voi näkyä silmän yläosassa suoraan eteen (lid retraction) tai alaspäin katsoessa (lid lag). Tutkitaan silmänliikkeet ja mahdolliset kaksoiskuvat. Kipua voi tuntua esimerkiksi ylöspäin katsoessa. 6 Silmähoitaja

7 Basedowin taudin silmäoireyhtymän hoito lievää vaikeammissa tapauksissa on tiimityötä: tarvitaan sisätautilääkärin ja silmälääkärin, tarvittaessa neuro-oftalmologin, asiantuntemusta, Pirkko Nyländen sanoo. Muutosten edetessä löydöksinä ovat luomiturvotus, luomiverestys, sidekalvoverestys, sidekalvon turvotus (kemoosi) ja karunkulaverestys. Näöntarkkuus ja värinäkö voidaan tarkistaa. Visuksen selvä huononeminen viittaa näköhermon kompressioon, mutta vaihteleva näön sumeneminen voi johtua silmien kuivuudesta. Eksoftalmuksen aste voidaan mitata. Orbitoiden magneettikuvaus auttaa tilanteen vakavuuden arvioinnissa: näköhermon kompressio, silmälihasten paksuus, silmäkuopan pohjan kudosten määrä. Lievää vaikeammissa muutoksissa sisätautilääkäri konsultoi silmälääkäriä tarkemmista tutkimuksista ja hoidon arviosta. Liikatoiminnan ja silmäoireyhtymän hoito Kaikkien potilaiden kilpirauhasen liikatoiminta hoidetaan alkuun tyreostaattilääkityksellä (karbimatsoli, Tyrazol, vaihtoehtona propyylitiourasiili) normaaliksi yleensä 3-6 viikon aikana. Tämä lääkitys ei tehoa silmäoireisiin, mutta vakaan normaalin toiminnan ylläpito on silmienkin puolesta tärkeää. Etenkin lääkityksen aiheuttama vajaatoiminta voi altistaa silmäoireiden pahenemiselle. Alussa oireiden hillinnässä on mukana beetasalpaaja. Yleisesti kilpirauhasen liikatoiminnan pysyvän hoidon vaihtoehdot ovat pitkäkestoinen estolääkitys (18 kk), radiojodihoito ja leikkaus. Radiojodi voi pahentaa silmäoireita ja- Basedowin taudissa sitä lieviä muotoja lukuun ottamatta yleensä vältetään, ainakin aktiivisessa vaiheessa. Kysymykseen tulevat pitkäkestoinen estolääkitys - karbimatsolin rinnalla aloitetaan usein tyroksiini ja leikkaus, jolloin kilpirauhanen yleensä poistetaan kokonaan. Jos lieväoireisella potilaalla päädytään radiojodihoitoon, se annetaan kortisonilääkityksen suojassa. Merkittäviä silmäoireita hoidetaan kortisonilla joko suurina annoksina viikoittain suoneen tai päivittäisenä hoitona suun kautta silmälääkärin ja sisätautilääkärin seuratessa tarkkaan tilannetta. Vaikeimmat tapaukset on keskitetty yliopistosairaaloihin. Kriittisessä tilanteessa näköhermon kompressiossa annetaan 1 g metylprednisolonia suoneen kolmena peräkkäisenä päivänä. Jos tästä ei ole apua, korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri tekee dekompressioleikkauksen. Leikkauksen vaihtoehtona on sädehoito, joka auttaa etenkin silmälihaksen paksuuntumiseen. Kaikissa silmäoireissa sidekalvojen paikallishoito on tärkeää kostutustipoin ja voitein sekä auringolta ja tuulelta suojaten. Tupakoinnin lopettamiseen kannustetaan, koska tupakoivilla silmäoireita on todettu useammin ja vaikeampina kuin tupakoimattomilla. TSHRAb-määrityksillä voidaan seurata taudin aktiviteettia. Aleneva pitoisuus korreloi taudin aktiivisuuden vähenemiseen. Hoito on tiimityötä Basedowin taudin silmäoireyhtymän hoito lievää vaikeammissa tapauksissa on tiimityötä: tarvitaan sisätautilääkärin ja silmälääkärin, tarvittaessa neuro-oftalmologin, asiantuntemusta. Kun on vähänkin epäilyä, että on harkittava kortisonin lisäksi dekompressioleikkausta tai sädehoitoa, lähetetään potilas hyvissä ajoin keskussairaalasta yliopistosairaalaan endokrinologin, silmälääkärin, leikkauksiin perehtyneen korvalääkärin ja sädehoitolääkärin arvioon. Karsastus- ja luomioperaatioita voidaan tarvita myöhemmässä vaiheessa. Kaikessa pyritään näön säilymiseen ja hyvään toiminnalliseen ja kosmeettiseen lopputulokseen. LL, sisätautien ja nefrologian erikoislääkäri Pirkko Nyländen toimii sisätautien osastonylilääkärinä Länsi-Pohjan keskussairaalassa Kemissä. Silmähoitaja 7

8 MAARIT SAIKKONEN Hypertyreoosipotilaan silmäoireet Hypertyreoosipotilaista noin prosentilla on taustalla Basedowin tauti. Basedowin taudin - toisilta nimiltään thyreoid-associated orbitopathy (TAO), Graves ophthalmopatia, dysthyroid ophthalmopathy, thyroid eye disease, thyroid orbitopathy, thyroid exophthalmos - taustalla on orbita-alueen autoimmuunipohjalta syntyvä inflammaatio, joka noin kuudella prosentilla johtaa jopa näkökykyä vaarantavaan näköhermon vaurioon. Inflammaation seurauksena tulee silmänliikuttajalihasten tulehdus, fibroplastit kertyvät paikalle, glukosamiinglykaaneja on ylimäärin, mistä seuraa orbitan kongestio. Potilaista 20 prosentilla diagnosoidaan hypertyreoidismi ja TAO samaan aikaan. Joskus silmäoireet johdattavat potilaan silmälääkärin vastaanotolle jo ennen varsinaista hypertyreoosidiagnoosia, kun joskus silmäoireet alkavat vasta kliinisen taudin puhjettua muutaman kuukauden kuluessa. Vain noin 30 prosentille autoimmuunihypertyreoosia sairastavista tulee TAO. Silmäoireita voi olla myös eutyreoottisella Basedowin tauti -potilaalla (6 %) liittyneenä Hashimoton tyreoidiittiin (3 %) ja primaarissa hypotyreoosissa (1 %). Naisilla tautia todetaan 3-10 kertaa useammin kuin miehellä. Sairastuneiden keski-ikä on noin 40 vuotta. Esiintyvyys Suomessa on noin yksi prosentti. Miehillä ja yli 50-vuotiailla tauti on usein hankalampi. Geneettisillä ja ympäristötekijöillä tiedetään olevan merkitystä taudin puhkeamisessa eli tietyt kudostyypit sekä esimerkiksi stressi, tupakointi ja tiettyjen gram-negatiivisten bakteerien aiheuttamat infektiot voivat lisätä Basedowin tauti riskiä sairastua. Tupakoivilla oireet kestävät pitempään ja heillä on huomattavan paljon suurempi riski saada Basedowin taudin silmäoireita kuin tupakoimattomilla. Eksoftalmuksen taustalla jopa puolella on Basedowin tauti. Silmäoireet ja -löydökset Potilaat voivat olla oireettomia tai oireita voi olla hyvin monenlaisia. Kaikkia alla olevia löydöksiä tai oireita ei ole kaikilla ja myös niiden voimakkuus vaihtelee. Yleisiä oireita ovat roskantunne, vetistys ja joskus valonarkuus. Luomioireita voivat olla turvotus, yläluomen vetäytyminen (lid retraction), jolloin limbuksen yläpuolelta jää skleeraa näkyviin potilaan katsoessa suoraan eteensä. Tämä oire löytyy jopa 90 prosentilla. Luomioireita ovat myös yläluomen jääminen jälkeen alas katsoessa (lid lag) ja luomien huono sulkeutuminen (lagophthalmos). Joskus potilaat räpsyttelevät harvoin silmiään ja aiheuttavat tuijottavan vaikutelman. Skleeran pinnan verisuonet voivat olla prominentteja horisontaalisten lihasten kiinnittymiskohtien päällä. Sidekalvolla voi olla punoitusta ja turvotusta myös muualla kuin Maarit Saikkosen mukaan potilaat voivat olla oireettomia tai oireita voi olla hyvin monenlaisia. Myös tuntemukset voivat poiketa löydöksistä. lihasten kiinnittymisalueilla. Eksoftalmus ilmenee lihasten paksuuntumisen tai orbitan pehmytkudosturvotuksen aiheuttamana luisen silmäkuopan sisällön lisääntyessä ja työntäessä silmiä ulospäin. Eksoftalmus on useimmiten molemminpuolista, mutta voi olla epäsymmetristä. Eksoftalmusta voi olla noin 60 prosentilla potilaista. Silmälihasten paksuuntumisen myötä silmien liikkeet voivat muuttua rajoittuneiksi. Useimmiten paksuuntuva lihas on alasuora, sitten sisäsuora ja yläsuora. Rajoittavaa lihasten toimintavajausta on noin 40 prosentilla. Rajoittuneiden silmänliikkeiden myötä potilaalle voi tulla kaksoiskuvia, jotka aamuisin ovat hankalimmillaan. Lievemmässä 8 Silmähoitaja

9 tilanteessa kaksoiskuvia näkyy vain tiettyihin suuntiin kuten ylös katsoessa. Potilaista silmäkuopat tuntuvat täyteläisiltä. Paksuuntuneesta lihaksesta poispäin katsoessa voi tulla kiristyksen tunnetta. Noin 30 prosentilla voi olla painontunnetta ja tylppää kipua. Silmänpaine voi olla korkeampi, kun mitataan potilaan katsoessa ylös kuin suoraan eteenpäin katsoessa. Potilailla voi olla kuivat silmät luomien huonon toiminnan ja sulkeutumattomuuden takia sekä sarveiskalvon yläosan keratiittia. Myös sarveiskalvon haavaumat ovat mahdollisia. Taustalla on kyynelrauhasen toimintahäiriö, joka voi vähentää erittyvän kyynelnesteen määrää ja muuttaa kyynelnesteen laatua. Näöntarkkuus voi huonontua tai vaihdella sekä kuivumisen että mahdollisen näköhermovaurion takia. Näön kannalta vaarallisin on näköhermon joutuminen puristuksiin ahtautuneessa orbitassa. Tämä löydös on noin kuudella prosentilla potilaista. Oireina ovat näön aleneminen, värinäköhäiriö, mustuaisen toimintahäiriö ja muutokset näkökentässä. Tutkittaessa näköhermon päätä se voi näyttää turvonneelta, normaalilta tai atrofiselta. Silmäoireista poikkeavana löydöksenä voi potilailta löytyä säären etuosan turvotusta. Myastenia gravista on alle prosentilla potilaista. Tutkimukset Usein potilaat tulevat sisätautilääkärin tai endokrinologin lähettämänä tutkimuksiin, jolloin suunnitellaan vastaanottokäynnin tutkimukset jo etukäteen. Aina tutkitaan näöntarkkuus, näkökenttä (Humphrey, Octopus tai Goldmann) ja värinäkö etenkin epäiltäessä näköhermon puristusta. Tarvittaessa tehdään diplopiatesti, Hessin kartta ja karsastusstatus, jotka paljastavat silmien liikerajoitukset, suunnan ja määrän. Lääkärin tekemässä silmästatuksessa huomioidaan samalla luomien ja sarveiskalvojen muutokset ja mitataan eksoftalmuksen määrä, silmänpaineen mittaus suoraan eteen ja ylös katsoessa sekä mustuaisreaktiot. Orbitan magneettitutkimus paljastaa mahdolliset lihaspaksuuntumat, näköhermon puristumisen ja silmäkuopan pehmytkudosten määrän. Kontrollikäynneillä tutkimukset uusitaan tarpeen mukaan ja seurataan tilanteen mahdollista etenemistä tai vakautumista. A ja B: Molemminpuolinen papillaturvotus. C. Magneettikuva, jossa näkyvät lihaspaksuuntumat ja etenkin vasemman silmän eksoftalmus. A. Molempien silmien sekä ylä- että alaluomien retraktio. B. Oikealla luomiretraktio ja silmä myös alempana, mahdollisesti alasuoran liikerajoitus. Silmä myös eksoftalminen. C. Vasemmalla eksoftalmus, orbita-alueen turvotus ja vahva sidekalvokemoosi. D. Eksoftalmus, luomiturvotus ja alaluomen retraktio. E. Molemminpuolinen vaikea sidekalvoturvotus ja kemoosi. Ilmeisesti silmät eivät myöskään käänny ylöspäin. Silmäoireiden hoito Lievimmillään potilas selviää silmää kostuttavien tippojen ja voiteiden avulla, joita on hyvä käyttää runsaasti ja säännöllisesti. Mikäli luomet sulkeutuvat huonosti, ne voi myös teipata yöksi. Aurinkolasit helpottavat valonarkuutta ja myös silmien kuivumista. Potilasta rohkaistaan lopettamaan tupakointi. Luomiturvotusta voi yrittää vähentämällä suolaa ruokavaliosta ja nostamalla sängyn päätä. Kaksoiskuvia voi vähentää Fresnellin prismojen avulla ennen mahdollisia operatiivisia toimenpiteitä. Jos potilaalla on vaikeita oireita ja kipua sekä mahdollisesti myös lievää näköhermon puristusta ja toimintahäiriötä, voidaan antaa suuria kortisoniannoksia suun kautta yhteistyössä sisätautilääkärin tai endokrinologin kanssa. Vakavassa näköhermovauriossa kortisoni voidaan antaa suoneen impulssihoitona eli kolmena peräkkäisenä päivänä 1g metyyliprednisolonia. Jos kortisonihoito ei auta, on tehtävä dekompressioleikkaus, jolla voidaan turvata potilaan näkökyky ja leikkaus voidaan joutua tekemään nopeastikin. Dekompressioleikkauksessa poistetaan osia silmäkuopan luisista rakenteista. Näin saadaan tilaa näköhermolle ja lihaksille. Toimenpide joudutaan tekemään noin seitsemälle prosentille potilaista. Jos tilanteen stabiloiduttua potilaalle jää kaksoiskuvia, voidaan harkita karsastusleikkausta, joka on tehty noin yhdeksälle prosentille. Luomikorjauksia on tehty noin 13 prosentille. Muutamat potilaat tarvitsevat useita eri toimenpiteitä hyvän kosmeettisen ja toiminnallisen lopputuloksen saamiseksi. Sädehoitoa on tutkittu, mutta sen tehoa ei ole varmasti osoitettu eikä sitä voi antaa esimerkiksi diabeetikoille ja vaskuliittipotilaille. Oireilu jatkuu noin vuoden tupakoimattomilla ja tupakoivilla 2-3 vuotta. Monella oireilu helpottuu ja löydökset voivat vähentyä. Monet kokevat kuitenkin silmiensä näyttävän erilaisilta ja epänormaaleilta, ja tarvitsevat psyykkistä tukea ja rohkaisua. Esteettisistä syistä silmälasien ja mahdollisesti liukuvärjättyjen linssien hankinta voi olla paikallaan. Erikoistuva lääkäri Maarit Saikkonen työskentelee Länsi-Pohjan keskussairaalan Silmätautien poliklinikalla. Silmähoitaja 9

10 VOLK MERLIN automaattinen non-contact linssijärjestelmä Caporex Oy» CaporexMERLIN 210x148.indd Caporex Oy myy UNICOS-tuotteita. Siksi myös huolto toimii. URK-800 REFRAKTOKERATOMETRI 10 Silmähoitaja Caporex Oy»

11 RINI U-300 potilastuoli Korkeudensäätönsä ansiosta myös pikkupotilaille. Saatavana myös pienemmät istuin- ja selkäosat. Caporex Oy» Caporex RINI U-300.indd RINI Mk2 siirrettävä leikkauspöytä Pyydä koekäyttö. Caporex Oy» Silmähoitaja 11

12 ULLA LEHMONEN Kokemuksia Lapista: Näkökenttätutkimus vaatii harjoitusta Goldmann-näkökenttätutkimus on tutkijalle vaativa. Jotta voi luottaa omiin tutkimuksiinsa, tarvitaan harjoitusta ja monta näkökenttätutkimusta. Erilaisten sairauksien ymmärtäminen sekä niiden vaikutus näkemiseen ja näkökenttään helpottaa tutkijan työtä. Näkökenttä on se avaruuden osa, jossa olevat kohteet yhteen pisteeseen fiksoiva silmä samanaikaisesti näkee. Oikeastaan on kyse näkösaaresta sokeuden meressä : saaren korkein kohta edustaa makulanäköä ja merestä nousevat rannat perifeeristä näköä. Goldmann-perimetri on sisäpinnaltaan valkoinen puolipallo, jossa voidaan tutkia sekä perifeerinen että sentraalinen kenttä vaihtamalla valkoisen valo-objektin kokoa ja valointensiteettiä. Goldmann-perimetriä käytetään muun muassa tutkittaessa neurooftalmologisia potilaita - potilaita, joiden visus on alle 0,3, lapsipotilaita ja ajokorttilausuntoa tarvitsevia potilaita. Ennen tutkimusta potilaalle selostetaan tutkimuksen kulku pääpiirteittäin. Rauhallinen ja selkeä ohjaus helpottaa tutkimuksen tekemistä. Potilaalle näytetään fiksaatiopiste, johon hän katsoo koko tutkimuksen ajan sekä näytetään millainen valo liikkuu perimetrin sisällä ja miten hän ilmaisee havaitsemansa valo-objektin. Tutkimuksen aikana saa ja pitää räpytellä normaalisti, ettei silmän pinta kuivu. Kuiviin silmiin voidaan tiputtaa ennen tutkimusta ja sen aikana kostutustippoja, ei kuitenkaan geelimäisiä. Potilaan tuoli ja perimetri asetetaan siten, että korkeus on sopiva sekä potilaalle että tutkijalle. Potilaan otsan pitää ylettyä otsatukeen ja leuan laskeutua napakasti telineeseen. Jos potilaan yläluomi varjostaa näkökenttää, täytyy luomi kohottaa ihoteipillä kevyesti ennen tutkimusta. Teippiä ei saa teipata liikkuvalle luomelle, ettei räpyttäminen vaikeudu. Toinen silmä peitetään koveralla muovisella peittolapulla, joka ei paina silmää. Potilaan asentoa voidaan tarvittaessa tukea tyynyillä ja otsaa tarranauhalla. Kun potilas on asetettu oikein perimetriin, näkyy potilaan silmä tutkijalle ja perimetrin sisällä oleva asteikko/hiusristikko on potilaan mustuaisaukon keskellä. Tutkimushuoneen valaistus on hyvä pitää hämäränä tai pimeänä. Perifeerinen kenttätutkimus Tutkimus aloitetaan sytyttämällä valo-objektia (4/II) neljässä kvandrantissa, jolloin esimerkiksi hemianopsia tulee heti esille ja potilas saa harjoitusta tulevaa tutkimusta varten. Tämän jälkeen tutkitaan kentän äärirajat liikuttamalla valo-objektia (4/II) tasaisesti aina yhtä hitaalla liikkeellä (2-5 astetta / sekunti) kohti fiksaatiopistettä. Havaitsemiskohta merkitään karttaan pisteellä. Jokainen meridiaani käydään läpi epämääräisessä järjestyksessä. Tarvittaessa voidaan tutkia vieläkin tiheämmin. Normaalit perifeerisen kentän rajat ovat temporaalisesti astetta, nasaalisesti 60 astetta, ylös astetta ja alas astetta. On tärkeää, ettei valoa tuoda liian nopeasti, jolloin potilas ei ehdi reagoida valoon, eikä myöskään liian hitaasti, jolloin tutkimusaika pitenee ja potilas ehtii väsyä. Isopterin sisälle jäävä alue on tutkittava myös joko liikuttaen objektia läpi kentän, jolloin potilas ilmoittaa, jos valo välillä häviää näkyvistä tai sytyttämällä objektia vuoron perään useissa kohdissa kentän alueella, jolloin potilas ilmoittaa, milloin valo syttyy. Tavoista jälkimmäinen on meillä käytössä. Jos valolla 4/II tulee puutoksia, tutkitaan vielä valolla 4/V. Pisteet yhdistetään viivoilla. Perifeerinen kenttä tutkitaan aina ilman lasikorjausta. Keskeinen näkökenttä Keskeinen eli sentraalinen näkökenttä tutkitaan samalla tavalla kuin perifeerinen, mutta käytetään huomattavasti pienempää valo-objektia. Meillä aloitusvalona on 3/0. Keskeisen näkökentän tutkimuksessa korjataan aina refraktiovika ja otetaan lasikorjauksessa huomioon ikäkorjaus Goldmann-perimetrin mukana olevien ohjeiden mukaisesti eli: vuotiaat vuotiaat +1, vuotiaat vuotiaat +2, vuotiaat +3 yli 60 -vuotiaat +3,50 12 Silmähoitaja

13 Päivi Posio Ulla Lehmosen kuvassa käyttämä vanha Goldmann-perimetri on Lapin keskussairaalassa edelleen ahkerassa käytössä. Lasikorjaus saadaan siten, että lasketaan yhteen potilaan tuorein refraktio ja ikäkorjaus. Jos on astigmatiaa, entisen ohjeen mukaan sai sylinterin puolittaa ja lisätä sfääriseen ja se toimi hyvin. Uusimman ohjeen mukaan 1.25 ja sen alle olevat voidaan puolittaa ja sitä suuremmat astigmatiat korjataan kokonaan. Sylinterilinssin asettamisessa pitää olla tarkkana, jotta astekulma tulee oikein. Esimerkki 1: 50-vuotias potilas, ol= cyl ax 90 tutkimuslinssi = +4 cyl ax 90. Esimerkki 2: 55-vuotias potilas, ol= +2 cyl +1.0 ax 50 tutkimuslinssi = Tutkimuksissa käytetään linssejä, jotka ovat halkaisijaltaan suurempia ja reunoiltaan kapeampia kuin normaalit tutkimuslinssit. Linssi asetetaan sille varattuun linssipidikkeeseen ja tuodaan mahdollisimman lähelle silmää. Se ei kuitenkaan saa koskettaa ripsiä. Keskeisen kentän rajat tutkitaan liikuttamalla valoa 3/0 kohti fiksaatiopistettä. Sytytys-sammuttamismenetelmällä käydään läpi keskikentän sisäpuolella olevat pisteet 5, 10 ja 15 asteen säteiltä/etäisyyksiltä. Samalla tavalla rekisteröidään valon näkyminen lähellä fiksaatiopistettä kaikissa neljässä kvandrantissa. Havaitut kohdat merkitään pienellä pisteellä tai pilkulla näkökenttäkarttaan. Jos valo ei näy sytyttäen, voidaan valoa liikuttaa, jolloin havaitsemisen merkkinä käytetään nuolta. Jos ilmenee puutoksia, tutkitaan ne alueet automaattisesti aina seuraavaksi suuremmalla valolla, eli 4/0 4/I ja niin edelleen. Sokeapiste esille Sokeapiste saadaan esille liikuttamalla samaa valo-objektia, jolla keskikenttä on otettu, noin 15 asteen kohdalta kahdeksaan eri suuntaan. Oikean silmän näkökentässä sokeapiste sijaitsee oikealla puolella ja vasemman vasemmalla puolella. Ellei sokeapistettä saada rekisteröidyksi, on potilaan fiksaatio huono ja kenttätutkimuksen luotettavuus jää kyseenalaiseksi. Jos sytyttämis-sammuttamistekniikalla jää näkymättä vierekkäisiä pisteitä, on kokeiltava, saako sillä kohdalla esille samaa valo-objektia liikuttamalla skotooman rajat. Jos liikkuva objekti näkyy, mutta sytytetty ei, voi vielä kokeilla, näkyykö seuraavaksi suurempi tai kirkkaampi objekti samalla kohdalla sytytettynä. Löydökset merkitään Silmähoitaja 13

14 Tutkimuksessa käytetään alkuperäisiä Goldmann-karttoja, koska monistettaessa karttamerkkien paikat voivat muuttua. Perimetri kalibroidaan noin kerran viikossa sille varatulla kalibrointilaitteella. kaavakkeeseen eri värien avulla tai sanallisesti niin että käy selville, mihin kentän alueisiin kontrollitutkimuksessa kannattaa kiinnittää huomiota. Kentän tulkinnan helpottamiseksi voidaan isopterit piirtää eri väreillä näkökenttäkarttaan, eli jokaisella valo-objektilla on oma väri. Tutkimuskarttaan voidaan, ja on suotavaa, kirjata havaintoja tutkimuksen kulusta, kuten fiksaatio, silmien vesiminen, vastauksien vaihtelu, luomen kohottaminen teipillä tai näön sumentuminen. Kalibroinnilla varmistetaan lampun valotehon riittävyys sekä taustavalon ja objektivalon valoisuuden suhde. Tutkimusolojen on pysyttävä samoina, jotta kenttiä myöhemmin uudelleen tutkittaessa saadaan aiempiin verrattavissa olevia tuloksia. Goldmannista Octobusiin Vanha Goldmann-perimetri on Lapin keskussairaalassa edelleen ahkerassa käytössä, vaikka rinnalle onkin hankittu hieno Octobus-perimetri. Se korvaa jatkossa Goldmannin, jonka valmistus on lopetettu, eikä vanha 14 Silmähoitaja laite enää kovin monta vuotta kestä säännöllisestä huollosta huolimatta. Laitetta huolletaan vuosittain. Viime kesänä sen sisäpuoli maalattiin automaalaamolla. Värinumero (RAL9010H) saatiin Octobus-laitteen edustajalta ja nyt se on siltä osin kuin uusi. Meillä on vuosia tilastoitu hoitajien tekemien tutkimusten määriä. Täydellisiä Goldmann-näkökenttätutkimuksia tehdään noin 400 potilaalle vuosittain. Humphrey on käytössä glaukoomapotilaiden tutkimuksessa, jossa käy vuosittain noin 900 potilasta. Glaukoomakuvauksia (st.pap+hs-kuvat) tehdään vuosittain noin 600 potilaalle. Perushoitaja Ulla Lehmonen työskentelee Lapin keskussairaalan silmätautien poliklinikalla vastuualueenaan näkökenttätutkimukset ja silmänpohjakuvaukset. Päivi Posio Vuodesta 1978 silmätautien parissa työskennellyt Ulla Lehmonen teki aluksi kolmivuorotyötä silmäosastolla, toimi poliklinikan avustavana hoitajana ja leikkaussalin passarina. Kuukausien perehdytys silmätauteihin ja niiden hoitoon antoi mahdollisuuden harjoitella näkökenttätutkimuksia, opettajina näkökenttien tutkijat omassa talossa ja OYSin silmäpoliklinikalla.

15 Silmähoitaja 15

16 SILMÄYKSIÄ ANJA KORPIAHO Silmähoitajana 23 vuotta Siskon ura on ollut nousujohteinen, hän on tullut yön pimeydestä päivän valoon. Sisko Rissanen muutti perheineen Oulun ja Kuopion kautta Tampereelle noin 23 vuotta sitten. Hän oli tehnyt Oulussa ilta- ja yötyötä ravintolassa hovimestarina kymmenisen vuotta. Sairaanhoito-opintojen jälkeen hän työskenteli Kuopion Yliopistollisen Sairaalan traumatologisella osastolla. Tampereelle muutettuaan hän hakeutui Tampereen Yliopistollisen sairaalan silmätautien vuodeosastolle virkaan, joten vuorotyö sai jatkoa hämäläisessä kulttuurissa. Yhteensä 15 vuotta hän teki kolmivuorotyötä vuodeosastolla. Vuosien mittaan pitkä työmatka kolmella eri bussilla alkoi rasittaa ja hän siirtyi silmätautien poliklinikalle päivätöihin. Sisko Rissanen oli järjestämässä ensimmäisiä silmähoitajien koulutuspäiviä Tampereella vuonna Viimeksi hän osallistui koulutuspäiville vuonna 2010 Oulussa. Parhaiten mieleen on jäänyt vapaa ohjelma työkaverien kanssa. Naurua piisasi ja kaikilla oli mukavaa. PARASTA työssä ovat olleet mukavat työkaverit, jotka ovat sietäneet häntä silloinkin, kun hän ei ole ollut kiltti, vaan suorastaan änkyrä. Eläkkeelle siirtyvä Sisko Rissanen jättää luottavaisin mielin potilaat nykyiselle ja osaavalle henkilökunnalle, joka selviää nykyisistä ja tulevista haasteista mutkattomasti. Hän haluaa kiittää Silmähoitajien johtoporrasta jaksamisesta järjestää jokavuotiset koulutuspäivät sekä edistää silmähoitajien osaamista myös apurahojen ja Silmähoitajalehden avulla. Nyt Sisko saa helliä kohta kaksivuotiasta tyttärentytärtä Annia vaikka aamusta iltaan. Oman osansa vaatii myös lemmikkikoira Pepe. Välillä Sisko laittaa sukset jalkaan ja ampaisee ladulle. Leppoisia ja aurinkoisia vapaaherrattaren päiviä! Iloa ja valoa! Tays Silmäkeskus aloitti toimintansa moderneissa tiloissa vuoden alussa. Uudet tilat sekä motivoitunut ja kehitysmyönteinen henkilökunta mahdollistavat vaikuttavat, tehokkaat ja laadukkaat palvelut, jotka huomioivat sekä yksittäisen potilaan hyvän hoidon että väestön terveystarpeet. Tays Silmäkeskuksen perustehtävä on edistää silmäpotilaiden ja pirkanmaalaisten hyvinvointia. Vaikka silmäsairauksista parantaminen on aina ykköstavoite, tauti ja sen hoito ovat joskus ulottumattomissa. Niissäkin tapauksissa haluamme auttaa ja kannustaa potilaita hyvään elämään sairaudesta ja näön vammautumisesta huolimatta. Julkisen sektorin terveydenhuollon henkilöstö tekee arvokasta, vaativaa ja vastuullista työtä. Ikääntyvän väestön ja lääketieteen mahdollisuuksien lisääntyminen tarkoittavat 16 Silmähoitaja sitä, että palveluiden kysyntä kasvaa nopeammin kuin silmäsairauksien hoitoon saatavat voimavarat. Olemme sisäistäneet epäsuhdan osaksi perustyötämme. Meille on uskottu tärkeä tehtävä käyttää rajalliset voimavarat eniten silmäterveyttä tuottavalla tavalla. On haluttava, osattava ja kyettävä tekemään valintoja ja joskus vaikeitakin päätöksiä, joita muut tahot eivät mielellään ota vastuulleen. Uusien tilojen suunnittelussa on alusta asti huomioitu huonosti näkevät asiakkaat. JULKISEN sektorin silmäterveydenhuollon kustannuksista yli 80 prosenttia kuluu neljään suureen silmäsairauteen: silmänpohjan ikärappeuma, glaukooma, diabeettinen silmäsairaus ja harmaakaihi. Silmänpohjan ikärappeuma on yleisin iäkkäiden potilaiden näkövamman aiheuttaja. Glaukooma on toisella sijalla. Diabeettinen silmäsairaus aiheuttaa eniten työikäisten näkövammaisuutta. Vaikka harmaakaihileikkausten jonot näkyvät usein otsikoissa, eniten pysyvää näkövammaisuutta aiheuttaa silmänpohjan ikärappeuma, jonka hoito on kehittynyt ja lisääntynyt viime vuosina huimasti - vastuullisten valintojen seurauksena. Tays Silmäkeskuksen moniammatillisissa tiimeissä suunnataan tarkoituksenmukaisen työnjaon avulla kunkin ammattiryhmän työpanosta koulutusta vastaaviin tehtäviin. Esimerkiksi hoitajat aloittivat toistaiseksi ainoana silmäyksikkönä Suomessa ikärappeu-

17 Helsingin koulutuspäivien ruusut ja risut KATI NIEMINEN Ihana paikka ja ruoat, hyvät luennot, aikataulut ja iltaohjelma! Jäsenistön palaute vuoden 2011 koulutuspäivistä Helsingissä oli pääosin positiivista. Historiallisessa ja kauniissa Paasitornissa pidetyille koulutuspäiville osallistui 267 jäsentä, joista palautteensa antoi 123 vastaajaa. Kesäisen aurinkoinen ja lämmin päivä helli päiville osallistuneita. Taiteiden yö sattui sopivasti samalle viikonlopulle, mistä päivät saivat mukavan lisämausteen. Parasta perjantaina Luennot olivat vastaajien mielestä kaiken kaikkiaan hyviä, asiallisia, mielenkiintoi- ANJA TUULONEN man hoidossa lääkeaineen piston silmään, mikä on vapauttanut lääkäreiden työaikaa diagnostiikkaan, hoitopäätöksiin ja vaativiin toimenpiteisiin. Juuri valmistuneen kaihiklinikan tiloissa on mahdollista päästä korkeaan laatuun ja volyymiin matalin kustannuksin. Myös muissa suurivolyymisissä silmäsairauksissa toiminta standardoidaan ja segmentoidaan potilaat sairauden vaikeusasteen mukaisesti. SILMÄKESKUKSELLA on yhteinen aula potilashotellin kanssa. Silmäkeskuksessa ensimmäinen kontakti ilmoittautuminen on haluttu ohjata asiakaspalvelun ammattilaisille hotellin vastaanottoon, jolloin terveydenhuollon osaajat pystyvät kohdentamaan ammattitaitoaan useammille potilaille. Toivotamme potilaat tervetulleeksi hyvän palvelun ja myös taiteen avulla. Toivomme niiden edistävän terveyttä ja turvallisuuden tunnetta teemaksi valitun ilon ja valon avulla. Ylilääkäri Anja Tuulonen on Tays Silmäkeskuksen vastuualuejohtaja. sia ja sopivan mittaisia. Suosituin luento oli Marita Uusitalon akuutti silmä, josta piti 80 jäsentä. Toiseksi suosituin oli triagehoitajan työ päivystyksessä, josta piti 23 jäsentä. Ari Tirkkosen esitystä takaosakirurgian historia ja Anu Vaajasen luentoa silmänpainetaudista kiitti 11 vastaajaa. Kauempaa tulleet arvostivat perjantain aamupalaa. Viisi jäsentä mainitsi tästä asiasta erikseen. Parasta lauantaina Kaikkiaan 80 vastaajaa piti lauantain parhaana esityksenä Pertti Oskalan Takaosat-luentoa, ja siihen liittynyttä videota. Takaosa-aamupäivää kokonaisuutena pidettiin hyvänä. Luennot, video ja keskustelu täydensivät toisiaan. Johanna Lindgrenin luentoa takaosapotilaan ohjauksesta piti hyvänä 30 vastaajaa. 12 nosti esiin potilasohjausvideon esittelyn. Raija Lammin toiminta päivän puheenjohtajana sai myös kiitosta. Yleisiä huomioita Paasitorni paikkana sai paljon hyvää palautetta. Paikkana kaunis ja edustava. Luentosali erinomainen, hyvät ja avarat tilat ja mukavat tuolit. Hyvä ilmastointi - joidenkin takana istuvien mielestä liiankin hyvä. Ruoka oli hyvää ja sitä oli riittävästi. Ruokailu sujui joustavasti. Palvelu oli hyvää. Likaiset astiat kerättiin sujuvasti pois pöydistä. 41 jäsentä antoi hyvää palautetta ruoasta. Iltatilaisuudesta pidettiin kovasti. Myös siellä ruoka oli hyvää. Tosin joku kaipasi kahvia tai teetä jälkiruoan kaveriksi. Illan ohjelmaa kehui 31 vastaajaa. Tilaisuus oli mukava ja rento. Myös näyttelyä pidettiin hyvänä. Aulaemäntäkin sai kiitosta. Joku mainitsi hyvänä kellon soittamisen luentojen alkamisen merkiksi. Pieniä risuja Risut olivat yksittäisiä, eikä mitään suurempaa aihetta noussut esille. Näkökenttäluennon peruuntuminen harmitti paria jäsentä, samoin se, ettei päivillä selitetty, miksi luento oli peruuntunut. Kolmea osallistujaa häiritsi osallistujien saapuminen luennoille myöhässä ja hälinä luentojen alussa. Yhtä monen mielestä akuutti silmä -luentoon oli varattu liian vähän aikaa. Äänentoistolaitteiden ja tietokoneohjelmien käyttöä toivottiin harjoiteltavan enemmän etukäteen. Jokaisen luennoitsijan ei myöskään tarvitse esitellä Hyksin silmäklinikan pääovea. Yleisiä toiveita Toiveita jäsenistöllä oli ilahduttavan paljon, ohessa muutamia poimintoja: Luentotiivistelmät jakoon, joko etukäteen nettiin tai paikan päällä. Silmähoitajapäivien ajankohdaksi torstai ja perjantai. Enemmän aikaa verkostoitumiseen ja näyttelyyn tutustumiseen. Enemmän tuote-esittelijöitä - toiselle päivälle eri esittelijät, jos paikkoja on rajoitetusti. Osallistujien nimilista jakoon kaikille. Vuosikokous keskelle päivää. Luentoaiheita Luentotoiveita esitettiin runsaasti ja laidasta laitaan vaikka useammaksi vuodeksi: Koulutusta näkökentistä Sarveiskalvo-, orbita-, taittovirhe-, glaukooma- ja plastiikkakirurgiaa Silmäpotilaiden apuvälineet, sosiaaliturva ja heikkonäköisyyden perusteet Miten jonkun hoitokäytännöt, hoitajien koulutus, haastattelu- ja ohjekaavakkeet tai hoitajavastaanotto vaihtelevat eri puolella Suomea? Silmätautien hoito eri maissa Kestävä kehitys osastoilla ja leikkaussaleissa Karsastus - mitä ongelmia aiheuttaa lapselle ja aikuiselle; karsastusleikkaukset Instrumenttien, työvälineiden ja koneiden esittelyä Yleisimmät silmälääkkeet Diabetespotilaan silmien ja hoidosta ja kuvauksista Luomiplastiat, keratokonuksen hoitomuodot Työhyvinvointi Työpajatyyppistä toimintaa tai ryhmätöitä > kokemusten vaihtoa ja verkostoitumista Lasten silmäsairaudet ja niiden hoito Palautteet kokosi sairaanhoitaja, Suomen Silmähoitajien hallituksen varajäsen Kati Nieminen, joka työskentelee Satakunnan keskussairaalan silmätautien yksikössä. Silmähoitaja 17

18 Apurahat 2012 Iogen Oy on oftalmiseen huipputeknologiaan keskittyvä yritys, joka tuo uusimpia ratkaisuja helpottamaan terveydenhuollon ammattilaisten toimintaa. Uusimpaan teknologiaan ja sen hyötyihin pääsee usein parhaiten tutustumaan ulkomaisten kongressien yhteydessä. Iogen Oy myöntää OPINTOAPURAHAN joka on suuruudeltaan 800 euroa. Apuraha jaetaan yhdelle tai kahdelle Suomen Silmähoitajat ry:n jäsenelle / silmälääketieteen erikoissairaanhoitajalle. Apurahan hakemisessa noudatetaan lisäksi yhdistyksen apurahan hakusääntöjä, jotka julkaistaan Silmähoitaja-lehdessä 1/2012. Apurahan myöntämisestä päättää yhdistyksen hallitus, mutta Iogen Oy varaa mahdollisuuden antaa puoltavia lausuntoja tietyn painotuksen/aihealueen kongresseihin tai tietyille hakijoille. Apurahahakemus lisäliitteineen on jätettävä viimeistään Myöhästyneitä hakemuksia ei huomioida. Hakemus tulee osoittaa Suomen Silmähoitajat ry:n hallitukselle ja toimittaa postitse osoitteeseen: Suomen Silmähoitajat r.y / Finlands Ögonskötare rf. hallituksen jäsen Irmeli Ahonen Yliopistonkatu 39 F Turku ilink Finland Oy myöntää OPINTOAPURAHAN joka on suuruudeltaan 350 euroa. Apuraha jaetaan yhdelle Suomen Silmähoitajat ry:n jäsenelle. Apurahan hakemisessa noudatetaan lisäksi yhdistyksen apurahan hakusääntöjä, jotka julkaistaan Silmähoitajalehdessä 1/2012. Apurahan myöntämisestä päättää yhdistyksen hallitus. Apurahahakemus lisäliitteineen on jätettävä viimeistään Myöhästyneitä hakemuksia ei huomioida. Hakemus tulee osoittaa Suomen Silmähoitajat ry:n hallitukselle ja toimittaa postitse osoitteeseen: Suomen Silmähoitajat r.y / Finlands Ögonskötare rf. hallituksen jäsen Irmeli Ahonen Yliopistonkatu 39 F Turku DORC myöntää OPINTOAPURAHAN joka on suuruudeltaan 350 euroa. Apuraha jaetaan yhdelle Suomen Silmähoitajat ry:n jäsenelle. Apurahan hakemisessa noudatetaan lisäksi yhdistyksen apurahan hakusääntöjä, jotka julkaistaan Silmähoitajalehdessä 1/2012. Apurahan myöntämisestä päättää yhdistyksen hallitus. Apurahahakemus lisäliitteineen on jätettävä viimeistään Myöhästyneitä hakemuksia ei huomioida. Hakemus tulee osoittaa Suomen Silmähoitajat ry:n hallitukselle ja toimittaa postitse osoitteeseen: Suomen Silmähoitajat r.y / Finlands Ögonskötare rf. hallituksen jäsen Irmeli Ahonen Yliopistonkatu 39 F Turku Santen Oy myöntää OPINTOAPURAHAN joka on suuruudeltaan 500 euroa. Apuraha jaetaan yhdelle Suomen Silmähoitajat ry:n jäsenelle hoitotieteen/hoitomyöntyvyyden edistämiseksi. Apurahan hakemisessa noudatetaan lisäksi yhdistyksen apurahan hakusääntöjä, jotka julkaistaan Silmähoitajalehdessä 1/2012. Apurahan myöntämisestä päättää yhdistyksen hallitus. Apurahahakemus lisäliitteineen on jätettävä viimeistään Myöhästyneitä hakemuksia ei huomioida. Hakemus tulee osoittaa Suomen Silmähoitajat ry:n hallitukselle ja toimittaa postitse osoitteeseen: Suomen Silmähoitajat r.y / Finlands Ögonskötare rf. hallituksen jäsen Irmeli Ahonen Yliopistonkatu 39 F Turku 18 Silmähoitaja

19 Novartis Finland Oy myöntää OPINTOAPURAHAN joka on suuruudeltaan 500 euroa. Novartis Finland Oy edellyttää, että hakija työskentelee silmäpoliklinikalla joko ikärappeuma-, diabetes- tai verkkokalvon laskimotukospotilaiden parissa. Apuraha jaetaan yhdelle tai useammalle hakijalle / Suomen Silmähoitajat ry:n jäsenelle. Apurahan hakemisessa noudatetaan lisäksi yhdistyksen apurahan hakusääntöjä, jotka julkaistaan Silmähoitajalehdessä 1/2012. Apurahan myöntämisestä päättää yhdistyksen hallitus. Apurahahakemus lisäliitteineen on jätettävä viimeistään Myöhästyneitä hakemuksia ei huomioida. Hakemus tulee osoittaa Suomen Silmähoitajat ry:n hallitukselle ja toimittaa postitse osoitteeseen: Suomen Silmähoitajat r.y / Finlands Ögonskötare rf. hallituksen jäsen Irmeli Ahonen Yliopistonkatu 39 F Turku Suomen Silmähoitajat r.y / Finlands Ögonskötare rf. myöntää jäsentensä haettavaksi OPINTOAPURAHAN 2012 joka on suuruudeltaan euroa. Apuraha voidaan jakaa yhdelle tai useammalle hakijalle. Apurahan hakemisessa noudatetaan lisäksi yhdistyksen apurahan hakusääntöjä, jotka julkaistaan Silmähoitajalehdessä 1/2012. Apurahan myöntämisestä päättää yhdistyksen hallitus. Apurahahakemus lisäliitteineen on jätettävä viimeistään Myöhästyneitä hakemuksia ei huomioida. Hakemus tulee osoittaa Suomen Silmähoitajat ry:n hallitukselle ja toimittaa postitse osoitteeseen: Suomen Silmähoitajat r.y / Finlands Ögonskötare rf. hallituksen jäsen Irmeli Ahonen Yliopistonkatu 39 F Turku Apurahan myöntämisohjeet Apurahan tarkoitus Apurahan tarkoituksena on tukea silmähoitajien hoitotyötä, antaa mahdollisuus opinto- ja tutustumismatkoihin, kehittää omaa erikoisalaa, kielitaitoa sekä ammattitaitoa. Apurahalla pyritään myös tukemaan kansainvälistä yhteistyötä. Apurahan jakaminen Tähän tarkoitukseen osoitetut lahjoitukset ja yhdistyksen apuraha jaetaan yhdistyksen hallituksen päätöksillä suoraan jäsenille alkuperäisiä kuitteja vastaan takautuvasti. Apurahan hakeminen Apurahahakemus tulee tehdä kirjallisena ja se osoitetaan Suomen Silmähoitajat ry:n hallitukselle viimeiseen hakupäivään mennessä (postileima). Vuonna 2012 hakemukset lähetetään mennessä osoitteeseen: Irmeli Ahonen, Yliopistonkatu 39 F 115, Turku. Epätäydellisiä ja myöhästyneitä hakemuksia ei huomioida eikä apurahaa myönnetä jälkikäteen. Hakemus on henkilökohtainen ja vapaamuotoinen, ja siinä tulee lisäksi ilmetä seuraavat perusasiat: - hakijan tiedot: nimi, osoite, virka-asema/toiminimike, työnantaja, pankkitilinumero, verotuskunta ja yhdistykseen liittymisvuosi - apurahan käyttötarkoitus - kustannusarvio toiminnalle, jota varten apurahaa haetaan - ko. tarkoitukseen haetut muut apurahat Tutkimustyötä varten tehdyssä hakemuksessa tulee ilmetä - tutkimuksen tausta, tavoite ja suorituspaikka - tutkimuksen tämänhetkinen vaihe - rahoitussuunnitelma, hyväksytty tutkimussuunnitelma liitteeksi Apurahan myöntäminen Apurahat jaetaan kerran/kahdesti vuodessa ja ne julistetaan haettavaksi Silmähoitaja-lehdessä. Apurahan myöntämisestä päättää Suomen Silmähoitajat / Finlands Ögonskötare ry:n hallitus. Apuraha voidaan myöntää vain yhdistyksen jäsenille. Apurahan myöntämisestä ilmoitetaan hakijalle kirjallisesti, ja saajan nimi julkaistaan Silmähoitaja-lehdessä. Apuraha maksetaan todellisista kuluista, joista oltava alkuperäiset tositteet. Yhdistys ei maksa päivärahaa. Apuraha tulee käyttää vuoden kuluessa sen myöntämisestä ja sen käytöstä on esitettävä kirjallinen selostus, kuten matkaraportti, yhdistyksen hallitukselle. Se osoitetaan vuonna 2012 puheenjohtaja Anja Korpiaholle, Ikurintie 28, Tampere, ja apurahan myöntäneelle yhteistyötaholle kuuden kuukauden kuluessa. Hallitus Silmähoitaja 19

20 Vinkit apurahan hakemiseen! Suomen Silmähoitajat ry:n tämän kevään apurahat ovat haettavissa tässä lehdessä. Tulosta liite apurahahakemukseen yhdistyksen kotisivuilta osoitteesta Hakemukset tulee postittaa hallitukselle 18. maaliskuuta mennessä. Viimeinen jättöpäivämäärä tarkoittaa postileiman päivämäärää. Apurahan avulla voi kehittää ammattitaitoa sekä välittää uutta tietoa työyhteisöön ja yhdistyksen muille jäsenille. Lue tarkkaan apurahailmoitus. Monet apurahan myöntäneistä yrityksistä ovat asettaneet omia ehtojaan. Yhdistyksen tärkein ehto on vähintään vuoden mittainen jäsenyys. Jäsenmaksun tulee olla maksettuna helmikuun loppuun mennessä. Lue tarkkaan yhdistyksen apurahan hakusäännöt. Kerro itsestäsi, koulutuksestasi, työpaikastasi, työkuvastasi ja opiskelustasi. Miten hyödynnät työyhteisöäsi tai omaa ammatillista osaamistasi apurahan käyttökohteesta (kongressi, koulutus, tutustumismatka)? Miksi kyseinen kongressi, koulutus tai tutustumiskohde kiinnostaa ja on tarpeellinen? Apurahan saajien on annettava palaute kuuden kuukauden sisällä sekä silmähoitajayhdistykselle että apurahan myöntäneelle yritykselle. Palautteita julkaistaan Silmähoitaja-lehdessä. Selvitä suunnitelma apurahan käytölle: kongressin/koulutuksen nimi, aikataulu ja ohjelma, jos saatavilla sekä tutustumiskohde, johon haluat tutustua. Tutkimusten osalta on lisätietoa säännöissä. Laadi kustannusarvio. Hae netistä tai kysy matkatoimistosta kohteen matka- ja majoituskulut. Selvitä kongressin tai koulutuksen osallistumismaksu ja lisää kustannuksiin. Liitteenä on hyvä olla kopiot kongressiohjelmasta, matkavarauskopiot tai nettitulosteet. Hakemuksessa on mainittava, jos muita apurahoja haettu tai myönnetty. Pakolliset tiedot: nimi, osoite, sähköpostiosoite, puhelinnumero, tehtävänimike, tilinumero, johon myönnetty apuraha maksetaan ja verotuskunta. Apurahaa ei myönnetä silmähoitajien opintopäiville osallistumiseen. Sitä voi saada myös peräkkäisinä vuosina, jos ehdot täyttäviä hakijoita vähän. Sydämellä sairaanhoitaja IRJA TULONEN Sairaanhoitaja Marja-Liisa Taubert kuoli vaikeaan sairauteen kotonaan Tampereen Hervannassa. Hän oli syntynyt Jyväskylässä. Marja-Liisa Taubert oli uskollinen ja hyvin sitoutunut työhönsä Tampereen Yliopistollisen Sairaalan silmätautien leikkaussalissa. Hän oli kehittämässä silmäleikkauspotilaan hoitotyötä yhdessä kollegojensa kanssa. Hän oli Suomen Silmähoitajat ry:n perustaja ja Silmähoitajalehden ensimmäinen päätoimittaja. Marja-Liisa oli järjestöihminen. Omalla tarmokkaalla tavallaan hän näytti esimerkkiä meille muille siitä, että sairaanhoitajan ammatti on arvostettu ja tätä asiaa tulee pitää esillä. Marja-Liisa oli kutsumustyössään, mutta halusi omalla toiminnallaan saada aikaan parannuksia palkkaukseen ja ammattimme arvostukseen. Hän oli perustamassa Tehyä ja aktivoimassa työkavereitaan omien asioiden hoitamiseen. Tampereen Yliopistollisen sairaalan Tehyn ammattiosaston aktiivijäsenenä häntä arvostettiin osaamisensa ja ahkeruutensa ansiosta. Häneen luotettiin ja hän osasi luoda tunnetta, että yhdessä saamme hyvää aikaan. Marja-Liisa teki pyyteetöntä työtä toisten auttamiseksi, oli sitten kyse perheenjäsenistä tai ystävistä. Marja-Liisa ammensi voimaa kulttuuriharrastuksistaan. Hän oli muun muassa Tampereen Taidemuseon Ystävissä vuosikymmeniä. Perhe oli hänelle tärkeä - aviopuoliso ja kaksi poikaa. Lapsenlapset olivat rakkaita, ja heidän seurastaan hän sai nauttia taudin etenemisestä huolimatta. Marja-Liisaa hoiti hänen miehensä Reijo vuosien ajan. Hän sai kuolla kotona miehensä lähellä. Ystävänä oli vaikea seurata Marja-Liisan hiljaista hiipumista yhteydenpidon ulkopuolelle. Henkilökohtaisesti sain elää hänen rinnallaan ystävänä. Hän oli kannustava ja isänmaallinen kaikissa elämänsä vaiheissa. Marja-Liisa oli ihminen, joka auttoi muita, mutta ei koskaan pyrkinyt eturiviin. Vaatimattomuus omassa elämässään oli luontaista, jota me ystävät ja työkaverit kunnioitimme. Kirjoittaja Irja Tulonen on Marja- Liisan Taubertin ystävä ja työtoveri. 20 Silmähoitaja

Piiriapurahojen hakeminen ja raportointi Rotarypiirissä 1420

Piiriapurahojen hakeminen ja raportointi Rotarypiirissä 1420 Piiriapurahojen hakeminen ja raportointi Rotarypiirissä 1420 Piiriapurahojen tarkoitus Rotarypiirin 1420 alueelle toimivat klubit voivat hakea piiriltä apurahaa ensisijaisesti rotaryaatteen mukaisiin humanitaarisiin

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 19/2013 1 (6) Kaupunginvaltuusto Kj/32 27.11.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 19/2013 1 (6) Kaupunginvaltuusto Kj/32 27.11.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 19/2013 1 (6) Päätöshistoria Kaupunginhallitus 18.11.2013 1226 HEL 2013-007690 T 00 00 03 Päätös Kaupunginhallitus päätti esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma vuodelle 2016

Toimintasuunnitelma vuodelle 2016 Toimintasuunnitelma vuodelle 2016 Suomen on aatteellinen yhdistys, jonka kotipaikka on Helsinki ja toiminta-alue koko Suomi. Vuosi 2016 on Yhdistyksen juhlavuosi, jolloin se täyttää 50 vuotta. Sitä juhlistetaan

Lisätiedot

VUOSIKERTOMUS 2014 Diabeteshoitajat ry

VUOSIKERTOMUS 2014 Diabeteshoitajat ry VUOSIKERTOMUS 2014 Diabeteshoitajat ry S i v u 2 DIABETESHOITAJAT RY VUOSIKERTOMUS 2014 SISÄLTÖ 1.YHDISTYS... 2 3.HALLINTO... 3 5.2. Yhteistyö... 4 5.3. Tiedotus... 4 5.4. Toimikuntatyöskentely... 5 6.1.

Lisätiedot

Sädehoitoon tulevalle

Sädehoitoon tulevalle Sädehoitoon tulevalle Satakunnan sairaanhoitopiiri Sädehoitoyksikkö Päivitys 10//2015 Päivittäjä MM, mi Tämä opas on selkokielinen. Saat siitä tietoa helposti ja nopeasti. Ohjeen laatinut: Satakunnan sairaanhoitopiiri,

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Vuoden 2011 vuosikokouksessa tehtyjen valintojen mukaan hallituksen jäsenet ja varajäsenet olivat;

Vuoden 2011 vuosikokouksessa tehtyjen valintojen mukaan hallituksen jäsenet ja varajäsenet olivat; 17.8.2011 Jäsenkirje 2/2011 Hyvää loppu kesää! Vuosikokous pidettiin Helsingissä 11.3.2011. Puheenjohtajaksi seuraavaksi kolmivuotiskaudeksi valittiin Pekka Honkanen ja kansainvälisenä sihteerinä toimivaksi

Lisätiedot

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi Tulokset kyselystä -potilasversioiden kehittämiseksi Tiina Tala, Mari Honkanen, Kirsi Tarnanen, Raija Sipilä 30.9.2015 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sisältö 1 Kyselyn tavoite... 3 2 Kyselyn vastaajat...

Lisätiedot

PARANTAA Kuopion yliopistollinen sairaala, KYS, on yksi Suomen viidestä yliopistosairaalasta.

PARANTAA Kuopion yliopistollinen sairaala, KYS, on yksi Suomen viidestä yliopistosairaalasta. parantaa. PARANTAA Kuopion yliopistollinen sairaala, KYS, on yksi Suomen viidestä yliopistosairaalasta. KYS antaa korkeatasoista kliinistä hoitoa, tekee kansainvälisesti arvostettua tutkimusta ja kouluttaa

Lisätiedot

SILMÄLEIKKAUSTIEDOTUS

SILMÄLEIKKAUSTIEDOTUS 1(5) SILMÄLEIKKAUSTIEDOTUS Teille on varattu kaihileikkausaika oheisen ajanvarauskirjeen mukaan Vaasan keskussairaalan silmäyksikköön, joka sijaitsee A-rakennuksessa, 6. kerroksessa. Sairaanhoitaja soittaa

Lisätiedot

APURAHAHAKEMUS Linjattu säätiön hallituksessa 15.12.2004

APURAHAHAKEMUS Linjattu säätiön hallituksessa 15.12.2004 AGRONOMILIITON TIEDE- JA TUTKIMUSSÄÄTIÖ P. Makasiinikatu 6 A 8, 00130 Helsinki Puh. (09) 2511 160, faksi (09) 2511 1610 Saapunut: 1 APURAHAHAKEMUS Linjattu säätiön hallituksessa 15.12.2004 A Matka-apuraha

Lisätiedot

Onko runsaasta tietokoneen tai mobiililaitteiden käytöstä haittaa lasten ja nuorten silmille? Kristiina Vasara HUS, silmätautien klinikka

Onko runsaasta tietokoneen tai mobiililaitteiden käytöstä haittaa lasten ja nuorten silmille? Kristiina Vasara HUS, silmätautien klinikka Onko runsaasta tietokoneen tai mobiililaitteiden käytöstä haittaa lasten ja nuorten silmille? Kristiina Vasara HUS, silmätautien klinikka Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta LL, silmätautien

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Proscar 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Eturauhanen on ainoastaan miehillä oleva rauhanen. Eturauhanen

Lisätiedot

Turun yliopisto, silmätautioppi Perusopetuksen oppimistavoitteet

Turun yliopisto, silmätautioppi Perusopetuksen oppimistavoitteet sivu 1 Turun yliopisto, silmätautioppi Perusopetuksen oppimistavoitteet 1 Silmän anatomia ja fysiologia 2 Silmän tutkiminen 3 Taittovirheet ja niiden korjaaminen 4 Karsastus ja amblyopia 5 Harmaakaihi

Lisätiedot

Potilaan opas. Tietoa henkilöille, joille on määrätty botulinutoksiini B:tä (NeuroBloc ) servikaalisen dystonian hoitoon

Potilaan opas. Tietoa henkilöille, joille on määrätty botulinutoksiini B:tä (NeuroBloc ) servikaalisen dystonian hoitoon Potilaan opas Tietoa henkilöille, joille on määrätty botulinutoksiini B:tä (NeuroBloc ) servikaalisen dystonian hoitoon Oppaan on laatinut Eisai Europe Limited Tässä oppaassa kerrotaan NeuroBloc -lääkkeestä

Lisätiedot

Kuka on näkövammainen?

Kuka on näkövammainen? Näkövammat 1 Sisältö Kuka on näkövammainen? 3 Millaisia näkövammat ovat? 4 Näöntarkkuus 4 Näkökenttä 4 Kontrastien erotuskyky 6 Värinäkö 6 Silmien mukautuminen eri etäisyyksille 6 Silmien sopeutuminen

Lisätiedot

Specsavers. Tutkimusraportti. Syksy Being More 1. Committed to

Specsavers. Tutkimusraportti. Syksy Being More 1. Committed to Specsavers Tutkimusraportti Syksy 2015 Being More 1 Tutkimuksen perustiedot Tutkimus toteutettiin elokuussa 2015 markkinatutkimusyhtiö M3 Research Oy:n internet-paneelissa. Tutkimuksen suunnitteli ja analysoi

Lisätiedot

Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla

Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla KKI Päivät 2016 Oulu 16.-17.3.2016 Oili Ojala, työhyvinvointipäällikkö Tuottaa Pohjois-Suomen asukkaille korkeatasoiset erikoissairaanhoidon

Lisätiedot

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 7.6.2012 Tausta Kuusi haastateltavaa, joista viisi osallistui keskusteluun jollain tasolla Ikähaarukka 70-83 vuotiaita Aktiivisia ikäihmisiä, käyvät säännöllisesti ikäihmisille suunnatuissa toiminnoissa

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi?

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi? POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle Taustatiedot 1) Sukupuolesi? Nainen Mies 2) Mikä on ikäsi? vuotta 3) Mikä on nykyinen tehtävänimikkeesi? apulaisosastonhoitaja

Lisätiedot

Tahdomme parantaa. Uudistuva KYS KAARISAIRAALA

Tahdomme parantaa. Uudistuva KYS KAARISAIRAALA Tahdomme parantaa Uudistuva KYS KAARISAIRAALA Tahdomme PARANTAA Sairaalan rooli on muuttumassa. Siellä vietetty aika on entistä lyhyempi ja kohdistuu tarkoin harkittuihin hoitoihin. Kaikki perustuu yhteistyöhön.

Lisätiedot

Inarijärvi-yhdistys ry:n säännöt

Inarijärvi-yhdistys ry:n säännöt Inarijärvi-yhdistys ry:n säännöt 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Inarijärvi-yhdistys ry ja sen kotipaikka on Inarin kunta. Yhdistyksen toiminta-alue käsittää Inarin, Utsjoen ja Sodankylän

Lisätiedot

7 Palvelualueiden lääkäripalvelujen terveyskeskuslääkärin viran täyttäminen. Päätös

7 Palvelualueiden lääkäripalvelujen terveyskeskuslääkärin viran täyttäminen. Päätös Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1 (11) 7 Palvelualueiden lääkäripalvelujen terveyskeskuslääkärin viran täyttäminen HEL 2014-006944 T 01 01 01 01 Päätös Päätöksen perustelut päätti koulutuksen, työkokemuksen

Lisätiedot

Etiikka työyhteisön näkökulmasta. ProEt Oy Annu Haho, TtT, Tutkija ja kouluttaja www.proet.fi, toimisto@proet.fi p. 0400 592 262

Etiikka työyhteisön näkökulmasta. ProEt Oy Annu Haho, TtT, Tutkija ja kouluttaja www.proet.fi, toimisto@proet.fi p. 0400 592 262 Etiikka työyhteisön näkökulmasta ProEt Oy Annu Haho, TtT, Tutkija ja kouluttaja www.proet.fi, toimisto@proet.fi p. 0400 592 262 Tapausesimerkki 1. Osastonhoitaja suunnittelee työvuorolistaa. Saara ja Tuula

Lisätiedot

1 TOIMINTA-AJATUS 2 STRATEGISET LINJAUKSET

1 TOIMINTA-AJATUS 2 STRATEGISET LINJAUKSET TOIMINTASUUNNITELMA 2016 1 1 TOIMINTA-AJATUS Sairaanhoitajien koulutussäätiön tarkoituksena on tukea ja edistää hoitotyön koulutusta ja ammatillista toimintaa kartuttamalla säätiön varoja ja käyttämällä

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT EGENTLIGA Ohjeita peukalon cmc-nivelen luudutusleikkauksesta kuntoutuvalle Tämän ohjeen tarkoituksena on selvittää peukalon cmc-nivelen luudutusleikkaukseen

Lisätiedot

Lapsen näön tutkimisen haasteet. Arto Hartikainen BSc Optom, optikko

Lapsen näön tutkimisen haasteet. Arto Hartikainen BSc Optom, optikko Lapsen näön tutkimisen haasteet Arto Hartikainen BSc Optom, optikko Lapsi näöntutkimuksessa Kuka on lapsi? alle 18v., alle 16v., alle 10v.? Mitä nuoremmasta henkilöstä on kysymys, sen tarkemmin on mietittävä,

Lisätiedot

Millainen on hyvä työhakemus?

Millainen on hyvä työhakemus? TYÖHAKEMUS- OPAS Millainen on hyvä työhakemus? Hyvä hakemus erottuu joukosta ja vastaa kysymykseen, miksi sinä olisit hyvä valinta tehtävään. Hakemuksessa voit tuoda omaa persoonaasi esiin, jopa ehkä enemmän

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Autoimmuunitaudit: osa 1

Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,

Lisätiedot

POTILAAN OPAS. EYLEA likitaitteisuuden aiheuttaman suonikalvon uudissuonittumisen hoidossa

POTILAAN OPAS. EYLEA likitaitteisuuden aiheuttaman suonikalvon uudissuonittumisen hoidossa POTILAAN OPAS EYLEA likitaitteisuuden aiheuttaman suonikalvon uudissuonittumisen hoidossa EYLEA Potilaan opas Lääkäri on määrännyt sinulle EYLEA -hoidon, koska sinulla on todettu likitaitteisuuden aiheuttama

Lisätiedot

Suomen lippu. lippu; liputus, liputtaa, nostaa lippu salkoon

Suomen lippu. lippu; liputus, liputtaa, nostaa lippu salkoon Suomen lippu Suomessa on laki, miten saat liputtaa. Lipussa on valkoinen pohja ja sininen risti. Se on kansallislippu. Jokainen suomalainen saa liputtaa. Jos lipussa on keskellä vaakuna, se on valtionlippu.

Lisätiedot

Moniammatillinen tiimityön valmennus, Mikkelin ammattikorkeakoulun oppimisympäristössä

Moniammatillinen tiimityön valmennus, Mikkelin ammattikorkeakoulun oppimisympäristössä Moniammatillinen tiimityön valmennus, Mikkelin ammattikorkeakoulun oppimisympäristössä Etelä-Savon RAMPE osahankkeessa toteutettiin moniammatillisen tiimityön valmennusta simulaatio oppimisympäristössä

Lisätiedot

ARTO-PERIMETRI TUTUKSI

ARTO-PERIMETRI TUTUKSI ARTO-PERIMETRI TUTUKSI Näköä 2013, Helsinki 12.10.2013 Arto Hartikainen Bachelor of Science in Optometry, optikko Tmi. Optivisio www.optivisio.fi arto.hartikainen@optivisio.fi Ajokortin uudistuneet näkövaatimukset

Lisätiedot

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä Työn kaari kuntoon Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä 2 Keva tukee työssä jatkamista työkyvyn heikentyessä Jos sinulla on sairaus, jonka vuoksi työkykysi on uhattuna, Kevan tukema ammatillinen

Lisätiedot

TUTKIMUSAPURAHOJEN HAKUOPAS

TUTKIMUSAPURAHOJEN HAKUOPAS TUTKIMUSAPURAHOJEN HAKUOPAS 2015 OP-Pohjola-ryhmän tutkimussäätiö Kyösti Haatajan säätiö SÄÄTIÖIDEN SYNTY JA TOIMINTA OP-Pohjola-ryhmän tutkimussäätiö ja Kyösti Haatajan säätiö ovat tukeneet tieteellistä

Lisätiedot

Pitääkö murtunut jalkani leikata? Mitä röntgenkuvissa näkyy? Mitä laboratoriokokeet osoittavat? Pitääkö minun olla syömättä ennen laboratoriokokeita?

Pitääkö murtunut jalkani leikata? Mitä röntgenkuvissa näkyy? Mitä laboratoriokokeet osoittavat? Pitääkö minun olla syömättä ennen laboratoriokokeita? '' Pitääkö murtunut jalkani leikata? Mitä röntgenkuvissa näkyy? Mitä laboratoriokokeet osoittavat? Pitääkö minun olla syömättä ennen laboratoriokokeita? Kuinka kauan kipsiä pidetään jalassa? Saako kipeälle

Lisätiedot

Hoitoon liittyvien infektioiden seuranta. Kun tiedetään hoitoon liittyvien infektioiden esiintyvyys

Hoitoon liittyvien infektioiden seuranta. Kun tiedetään hoitoon liittyvien infektioiden esiintyvyys Hygieniayhdyshenkilön rooli hoitoon liittyvien infektioiden seurannassa Valtakunnalliset sairaalahygieniapäivät 16.-17.3.2016 Hygieniahoitaja Raija Järvinen, infektioiden torjuntayksikkö, OYS p. 040 5060997/raija.jarvinen@ppshp.fi

Lisätiedot

TUUSULAN SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA Yhdistyksen vuosiavustushakemus 2017 ja avustussääntö. Sosiaali- ja terveysalan järjestöt ja yhdistykset

TUUSULAN SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA Yhdistyksen vuosiavustushakemus 2017 ja avustussääntö. Sosiaali- ja terveysalan järjestöt ja yhdistykset TUUSULAN SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA Yhdistyksen vuosiavustushakemus 2017 ja avustussääntö Sosiaali- ja terveysalan järjestöt ja yhdistykset Tuusulan sosiaali- ja terveyslautakunta PL 60 04301 Tuusula

Lisätiedot

Minikampus Moniammatillinen opetuspoliklinikka. Opetushoitaja Eija Huovinen Jyväskylän yliopisto, Agora 8.12.2015

Minikampus Moniammatillinen opetuspoliklinikka. Opetushoitaja Eija Huovinen Jyväskylän yliopisto, Agora 8.12.2015 Minikampus Moniammatillinen opetuspoliklinikka Opetushoitaja Eija Huovinen Jyväskylän yliopisto, Agora 8.12.2015 KSSHP MONIAMMATILLINEN OPETUSPOLIKLINIKKA/ PIENTOIMENPITEET Jyväskylässä kirurgian kandien

Lisätiedot

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Käsitteet Palliatiivisella hoidolla tarkoitetaan potilaan kokonaisvaltaista hoitoa siinä vaiheessa kun etenevää

Lisätiedot

Päätöksen pvm Tampereen yliopisto Myönnetään euroa. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi Etunimet (puhuttelunimi alleviivataan)

Päätöksen pvm Tampereen yliopisto Myönnetään euroa. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi Etunimet (puhuttelunimi alleviivataan) TAMPEREEN YLIOPISTO Saapunut Opinto ja kansainvälisten asiain osasto Päätöksen pvm 33014 Tampereen yliopisto Myönnetään euroa OPISKELIJOIDEN MATKA APURAHAHAKEMUS HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi Etunimet

Lisätiedot

LEIKO Leikkaukseen kotoa kulma

LEIKO Leikkaukseen kotoa kulma LEIKO Leikkaukseen kotoa - uusi näkökulman kulma Operatiiviset päivät 2005 Ulla Keränen Kirurgiylilääkäri HUS, Hyvinkään sairaala Taustan suunnittelu,, Mikko Keränen Hyvinkään sairaala : väestöpohja 170

Lisätiedot

Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia. valtiolla työskenteleville

Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia. valtiolla työskenteleville Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia valtiolla työskenteleville Virkamiesvaihdossa syvennetään maailmalla oman alan osaamista, kielitaitoa ja kansainvälisiä verkostoja. Vaihdossa hankitut tiedot,

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Päijät-Hämeen tutkimusseura ja kotipaikka Lahden kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Päijät-Hämeen tutkimusseura ja kotipaikka Lahden kaupunki. 1 PÄIJÄT-HÄMEEN TUTKIMUSSEURA R.Y:N SÄÄNNÖT Nimi 1 Yhdistyksen nimi on Päijät-Hämeen tutkimusseura ja kotipaikka Lahden kaupunki. Tarkoitus 2 Seuran tarkoituksena on toimia Päijät-Hämeeseen kohdistuvan

Lisätiedot

Ammattiosaston nuorisovastaavan käsikirja

Ammattiosaston nuorisovastaavan käsikirja Ammattiosaston nuorisovastaavan käsikirja Ammattiosaston tehtävä ja tarkoitus 1. Koota palvelu- ja niitä lähellä olevilla aloilla työskenteleviä jäseniksi 2. Toimia palkka- ja työehtojen parantamiseksi

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

Tervetuloa Työnvälitykseen

Tervetuloa Työnvälitykseen Tervetuloa Työnvälitykseen Välkommen till Arbetsförmedlingen Finska Tämä on Työnvälitys Haetko työtä? Haluatko lisätietoja työmarkkinoista? Tarvitsetko vinkkejä ja neuvoja löytääksesi haluamasi työn?

Lisätiedot

KUTSU Esrin kansainvälinen käyttäjäkonferenssi , San Diego

KUTSU Esrin kansainvälinen käyttäjäkonferenssi , San Diego KUTSU Esrin kansainvälinen käyttäjäkonferenssi 27.6.-1.7.2016, San Diego Tervetuloa kanssamme Esrin kansainväliseen käyttäjäkonferenssiin 2016! Maailman suurin paikkatietotapahtuma, Esri User Conference

Lisätiedot

Bimatoprosti. 6.6.2014, versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Bimatoprosti. 6.6.2014, versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Bimatoprosti 6.6.2014, versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Kohonneen silmänpaineen alentaminen kroonista avokulmaglaukoomaa

Lisätiedot

Inhimillisesti vaikuttava hoitotyö kenen käsissä tulevaisuudessa?

Inhimillisesti vaikuttava hoitotyö kenen käsissä tulevaisuudessa? II Pohjois-Suomen Hoitotiedepäivät Inhimillisesti vaikuttava hoitotyö kenen käsissä tulevaisuudessa? 4. - 5.11.2009 Oulun Yliopisto, Lääketieteellisen tiedekunnan päärakennuksen auditorio (Aapistie 5 A)

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: LuTK 06, Biologian laitos 9 00% 80% 60% % 6% 0% 0% % 0% 0% Nainen Mies

Lisätiedot

LÄÄKÄRIN JA HOITAJAN TIIMITYÖ RINTASYÖVÄN HOIDOSSA

LÄÄKÄRIN JA HOITAJAN TIIMITYÖ RINTASYÖVÄN HOIDOSSA LÄÄKÄRIN JA HOITAJAN TIIMITYÖ RINTASYÖVÄN HOIDOSSA Erikoislääkäri Anna- Liisa Kautio ja sairaanhoitaja Elina Rinkineva TAYS Syöpätautien poliklinikka 1 9.6.2014 9.5.2014 TYÖPARITYÖSKENTELY Omat vierekkäiset

Lisätiedot

Kotisairaalatoiminnan aloittaminen Eurajoella

Kotisairaalatoiminnan aloittaminen Eurajoella Kotisairaalatoiminnan aloittaminen Eurajoella vastaava sairaanhoitaja Eurajoen terveyskeskuksen vuodeosasto ja vanhainkoti Taustaa Kotisairaalatoiminnan tarkoituksena on tarjota potilaalle hänen kotonaan

Lisätiedot

Timmi 4.1. sähköinen asiointi ohje hakijalle

Timmi 4.1. sähköinen asiointi ohje hakijalle Tuusulan kunta Päivitetty 29.2.2016 Kasvatus- ja sivistystoimi Timmi 4.1. sähköinen asiointi ohje hakijalle Sisällys Rekisteröityminen yksityishenkilönä... 2 Organisaation (rekisteröityneen seuran ja yhdistyksen)

Lisätiedot

RAHAHUUTOKAUPPA SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO HUUTOKAUPPA 07.10.2009 LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16.

RAHAHUUTOKAUPPA SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO HUUTOKAUPPA 07.10.2009 LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16. HNY UUTISET 3/2009 26. VUOSIKERTA RAHAHUUTOKAUPPA 163 HUUTOKAUPPA 07.10.2009 SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16.45 Kokous klo 17.15 HUUTOKAUPPA

Lisätiedot

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 1. Tavoitteet Suomen Potilasliitto ry, Finlands Patientförbund rf, on vuonna 1970 potilaiden perustama valtakunnallinen potilaiden etujen ja oikeuksien ajaja.

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Pyydämme sinua täyttämään hakemuksen huolella ja noudattamaan ohjeita. Puutteellisia hakemuksia emme käsittele.

Pyydämme sinua täyttämään hakemuksen huolella ja noudattamaan ohjeita. Puutteellisia hakemuksia emme käsittele. Hyvä Helsingin kaupungin tutkimusapurahan hakija! Pyydämme sinua täyttämään hakemuksen huolella ja noudattamaan ohjeita. Puutteellisia hakemuksia emme käsittele. Apurahat on tarkoitettu ylemmän korkeakoulututkinnon

Lisätiedot

Jäsenkirje 5/2013 27.8.2013

Jäsenkirje 5/2013 27.8.2013 1 Jäsenkirje 5/2013 27.8.2013 Hyvä yhdistysväki Tässä kirjeessä kerrotaan seuraavista asioista: Liiton organisaatiouudistus Revanssin toimituksen uudet yhteystiedot Yhdistysten juhlista ja tapahtumista

Lisätiedot

Leonardo Adult Moblity Pool LAMP

Leonardo Adult Moblity Pool LAMP Leonardo Adult Moblity Pool LAMP Aikuiskoulutuksen kansainvälisyysseminaari 16.-17.4.2013 Paasitorni / Helsinki AMKE International Oy Marja Suomaa Kansainvälisten asioiden päällikkö www.amke.fi Miksi ja

Lisätiedot

Varsinainen liittokokous alkaa

Varsinainen liittokokous alkaa KUUROJEN LIITTO RY ESITYSLISTA 1 (5) Varsinainen liittokokous Aika 6.-7.6.2015 Paikka Valkea Talo, Ilkantie 4, 00400 Helsinki Lauantai 6.6. Lounas klo 11.30-12.30 Kahvi klo 15.00-15.30 8.30 9.30 Edustajavaltakirjojen

Lisätiedot

Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13

Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13 Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13 Halusin lähteä ulkomaille työssäoppimaan sekä tutustumaan pieneksi aikaa toiseen maahan ja kulttuuriin. Kuusi

Lisätiedot

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 60 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): Reilu 3/7 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on.

Lisätiedot

Ravitsemusterapeutin palveluiden tarve Pohjois- ja Tunturi- Lappi

Ravitsemusterapeutin palveluiden tarve Pohjois- ja Tunturi- Lappi Ravitsemusterapeutin palveluiden tarve Pohjois- ja Tunturi- Lappi Ammattisi Avoimet vastaukset: muu, mikä? - avohoidon johtaja Työalueesi Avoimet vastaukset: muu, mikä? - kehitysvammahuolto - kotihoito

Lisätiedot

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Projektikoordinaattori Sydämen vajaatoimintapotilaan potilasohjauksen kehittämistyön taustaa Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueella vajaatoimintaa

Lisätiedot

HAKEMUSLOMAKE AVOTYÖN ARVIOINTI- JA VALMENNUSJAKSOLLE VASKOOLIIN JA KOIVUTARHAAN

HAKEMUSLOMAKE AVOTYÖN ARVIOINTI- JA VALMENNUSJAKSOLLE VASKOOLIIN JA KOIVUTARHAAN HAKEMUSLOMAKE AVOTYÖN ARVIOINTI- JA VALMENNUSJAKSOLLE VASKOOLIIN JA KOIVUTARHAAN Vastaanottaja täyttää: Hakija: Hakemus nro: / Saapunut: Keski-Pohjanmaan sosiaalipsykiatrinen yhdistys ry 1 Hakeutumisohje:

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos tukihenkilöstö Vastaajia Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 0 8 6 8% 6% % 8% Nainen Mies Biologian laitos, Muu henkilökunta,

Lisätiedot

Yhdistyksen kotipaikka on Helsingin kaupunki ja toiminta alueena kokovaltakunnan alue.

Yhdistyksen kotipaikka on Helsingin kaupunki ja toiminta alueena kokovaltakunnan alue. 1/5 SÄÄNNÖT 1. NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on. Yhdistyksen kotipaikka on Helsingin kaupunki ja toiminta alueena kokovaltakunnan alue. 2. TARKOITUS Yhdistys on käyttäjävetoinen SAP Finland Oy:sta

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. Liite 8 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. VN1 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista, jollaiseen

Lisätiedot

Mitä työnantaja odottaa nuorelta tutkijalta?

Mitä työnantaja odottaa nuorelta tutkijalta? Mitä työnantaja odottaa nuorelta tutkijalta? Naantali 26.4.2012 Jussi Mertsola Ylilääkäri Lastenklinikka, TYKS Lastenklinikka 2011 Tutkimusprojekteja 94 Tutkimushenkilöstöä 95, 312 palvelujaksoa Tutkijoita

Lisätiedot

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen Futurex Helmikuu 2011 Tuire Palonen Missio! Korkea-asteen täydennyskoulutuksen tehtävänä on yhdessä työympäristöjen oman toiminnan kanssa pitää huolta siitä että koulutus, tutkimus ja työelämässä hankittu

Lisätiedot

4 Yhdistyksen jäsenen on suoritettava vuosittain yhdistyksen syyskokouksen määräämä jäsenmaksu.

4 Yhdistyksen jäsenen on suoritettava vuosittain yhdistyksen syyskokouksen määräämä jäsenmaksu. Ehdotus sääntömuutoksiksi Suomen Internet-yhdistyksen kevätkokoukselle 2006. Alla on ehdotus uusiksi säännöiksi, jotka toimitetaan yhdistysrekisteriin hyväksyttäviksi, mikäli yhdistyksen kevätkokous päättää

Lisätiedot

Ohjeita kämmenkalvon kurouma leikkauksesta kuntoutuvalle (Dupuytrenin kontraktuura)

Ohjeita kämmenkalvon kurouma leikkauksesta kuntoutuvalle (Dupuytrenin kontraktuura) Ohjeita kämmenkalvon kurouma leikkauksesta kuntoutuvalle (Dupuytrenin kontraktuura) Potilasohje / i / Toimintaterapia / VSSHP Kämmenkalvon kurouma syntyy, kun kämmenen alueen sidekudoksen liikakasvu aiheuttaa

Lisätiedot

Suomen yleislääketieteen yhdistys ry Säännöt

Suomen yleislääketieteen yhdistys ry Säännöt Suomen yleislääketieteen yhdistys ry Säännöt Suomen yleislääketieteen yhdistyksen julkaisuja n:o 9 Tampere 1997 Suomen yleislääketieteen yhdistys ry Säännöt Hyväksytty vuosikokouksessa 15.3.1991 Oikeusministeriön

Lisätiedot

Todetaan kokous sääntöjen mukaan koolle kutsutuksi ja siten päätösvaltaiseksi.

Todetaan kokous sääntöjen mukaan koolle kutsutuksi ja siten päätösvaltaiseksi. ESITYSLISTA/PÖYTÄKIRJA Paikka Järjestötalo, Paulan Sali, Seinäjoki Aika Ke 25.5.2016 klo 18.00 - Läsnä VUOSIKOKOUS 1 Kokouksen avaus 2 Kokouksen järjestäytyminen Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri,

Lisätiedot

Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta

Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta Tavoitteet Seurannassa pyritään rintasyövän mahdollisen paikallisen uusiutumisen ja vastakkaisen rinnan uuden syövän varhaiseen toteamiseen. Oireettomalle potilaalle

Lisätiedot

Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi.

Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi. Kivunlievitys Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi. Huomaa, että tämä kivunlievitysohje pätee vain, jos lapsella

Lisätiedot

Uusi potilasyhdistys kilpirauhaspotilaiden tukena. Marika Alanen puheenjohtaja Suomen kilpirauhaspotilaat ry

Uusi potilasyhdistys kilpirauhaspotilaiden tukena. Marika Alanen puheenjohtaja Suomen kilpirauhaspotilaat ry Uusi potilasyhdistys kilpirauhaspotilaiden tukena Marika Alanen puheenjohtaja Suomen kilpirauhaspotilaat ry Ajatus yhdistyksen perustamisesta lähti helmikuussa 2015 eräästä Facebookin vertaistukiryhmästä,

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Materia ry

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Materia ry TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Materia ry SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2. Hallitus ja hallituksen kokoukset 3. Jäsenet 4. Yhdistyksen toiminta 5. Näyttelyt, seminaarit ja muut tapahtumat 6. Muut toiminta 5.1

Lisätiedot

MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN?

MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN? Hannamari Honkanen, kätilö, HUS MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN? 1 Työssä jaksaminen vai loppuun palaminen? 1. Katse kutsumuksen juurelle +/-? 5. Katse koulutukseen, "konttoriin" ja kulisseihin +/-? Työssä

Lisätiedot

Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta TALOUSARVIOESITYKSEN 2017 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT KUNTALAISALOITTEET

Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta TALOUSARVIOESITYKSEN 2017 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT KUNTALAISALOITTEET TALOUSARVIOESITYKSEN 2017 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT KUNTALAISALOITTEET Kuntalaisaloite asumispalveluiden järjestämiseksi tamperelaisille kehitysvammaisille - Tarja Viitapohja ym. (Dno TRE: 4108/05.01.05/2016)

Lisätiedot

Kainuun terveyshyötymalli. Pekka Honkanen Professori, Oulun yliopisto, terveystieteiden laitos Terveyskeskuslääkäri, Kainuun sote- kuntayhtymä

Kainuun terveyshyötymalli. Pekka Honkanen Professori, Oulun yliopisto, terveystieteiden laitos Terveyskeskuslääkäri, Kainuun sote- kuntayhtymä Kainuun terveyshyötymalli Pekka Honkanen Professori, Oulun yliopisto, terveystieteiden laitos Terveyskeskuslääkäri, Kainuun sote- kuntayhtymä Omahoidon tuki Palveluvalikoima Päätöksentuk i Tiedon tehokäyttö

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Karateseura Honbu ja sen kotipaikka on Helsinki.

Yhdistyksen nimi on Karateseura Honbu ja sen kotipaikka on Helsinki. 1 (5) Karateseura Honbu ry yhdistyksen kokoukseen 17.5.09 hyväksymät säännöt YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Karateseura Honbu ja sen kotipaikka on Helsinki. 2 Yhdistyksen tarkoitus on edistää

Lisätiedot

VASTAAJAN TAUSTATIEDOT Ympyröi sopivin vaihtoehto tai kirjoita vastauksesi sille varattuun tilaan. 1. Sukupuoleni on 1 nainen 2 mies

VASTAAJAN TAUSTATIEDOT Ympyröi sopivin vaihtoehto tai kirjoita vastauksesi sille varattuun tilaan. 1. Sukupuoleni on 1 nainen 2 mies 1 Kysely koostuu neljästä osiosta: -taustatiedoista -perustehtävään ja työn organisointiin liittyviin kysymyksiin -työn rikastamisen tavoitteisiin liittyviin kysymyksiin -työn rikastamisen keinoihin liittyviin

Lisätiedot

! LAATUKÄSIKIRJA 2015

! LAATUKÄSIKIRJA 2015 LAATUKÄSIKIRJA Sisällys 1. Yritys 2 1.1. Organisaatio ja vastuualueet 3 1.2. Laatupolitiikka 4 2. Laadunhallintajärjestelmä 5 2.1. Laadunhallintajärjestelmän rakenne 5 2.2. Laadunhallintajärjestelmän käyttö

Lisätiedot

Potilaan päiväkirja. Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi

Potilaan päiväkirja. Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi Potilaan päiväkirja Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi POTILAAN TIEDOT Nimi: Osoite: Puh.: Erikoislääkäri: Erikoislääkärin puh.: Parkinsonhoitaja: Parkinsonhoitajan

Lisätiedot

YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA

YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA 1 Itä-Suomen virtuaaliyliopisto YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 23 SAADUSTA PALAUTTEESTA Henkilöstökoulutushankkeessa järjestettiin Verkko-opetuksen perusteet (VOP)

Lisätiedot

Ohjeet kaihileikkausta varten

Ohjeet kaihileikkausta varten Ohjeet kaihileikkausta varten Harmaakaihileikkaus Harmaakaihi tarkoittaa sitä, että silmän mykiö on samentunut ja läpäisee huonosti valoa. Mistä harmaakaihi johtuu? Usein kaihi kehittyy iän myötä ilman

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Arja Haapakorpi 30.3.2009 KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI OPPIMISVERKOSTOTAPAAMISTEN ARVIOINTIRAPORTTI - Monikulttuurinen

Lisätiedot

Akuuttilääketiede erikoisalana. Johanna Tuukkanen, anest.el vt. ylilääkäri, KSKS päivystysalue

Akuuttilääketiede erikoisalana. Johanna Tuukkanen, anest.el vt. ylilääkäri, KSKS päivystysalue Akuuttilääketiede erikoisalana Johanna Tuukkanen, anest.el vt. ylilääkäri, KSKS päivystysalue Miksi uusi erikoisala? Maailma ja lääketiede sen mukana on muuttunut Muutos on tarpeen Päivystyspalvelut eivät

Lisätiedot

GKS-päivät 2016 Palaute

GKS-päivät 2016 Palaute GKS-päivät 2016 Palaute GKS-PÄIVÄT 2016 Koulutuspäivät pidettiin Helsingissä, Biomedicumissa 22.-23.9.2016 Osallistujia oli yhteensä 232 Palautekyselyyn vastasi 156 henkilöä (67%) Valtaosa vastaajista

Lisätiedot

Esityslistaa muokattiin. Ops-asiat lisättiin kohtaan 6. Tämän jälkeen esityslista hyväksyttiin.

Esityslistaa muokattiin. Ops-asiat lisättiin kohtaan 6. Tämän jälkeen esityslista hyväksyttiin. Nefa-Jyväskylä Ry. Esityslista Historian ja etnologian laitos 6/2014 Historica PL 35 40014 Jyväskylän yliopisto nefa-hallitus@lists.jyu.fi 7.5.2014 Hallituksen kokous Aika: 7.5.2014 Klo 16.00 Paikka: Yliopiston

Lisätiedot

Työpajojen esittely ja kokemukset: Tampere 25.9.2014, Vaasa 2.12.2014

Työpajojen esittely ja kokemukset: Tampere 25.9.2014, Vaasa 2.12.2014 Työpajojen esittely ja kokemukset: Tampere 25.9.2014, Vaasa 2.12.2014 MOSAIC-ohjausryhmä, 15.1.2015 Janne Laine, Johanna Leväsluoto, Jouko Heikkilä, Joona Tuovinen ja kumpp. Teknologian tutkimuskeskus

Lisätiedot

Läsnä: Emmi Pihlajaniemi puheenjohtaja Riku Karppinen Krister Karttunen (poistui klo 14.45) Anu Pellinen Tanja Rintala

Läsnä: Emmi Pihlajaniemi puheenjohtaja Riku Karppinen Krister Karttunen (poistui klo 14.45) Anu Pellinen Tanja Rintala PÄÄTÖSLUETTELO 2/2014 Helsinki 1.3.2014 SATEENKAARIPERHEET RY:N HALLITUKSEN KOKOUS Aika: La 1.3.2014 klo 10.00 15.00 Paikka: Kotola, Yrjönkatu 29 A 1, Helsinki Läsnä: Emmi Pihlajaniemi puheenjohtaja Riku

Lisätiedot