Valinnanvapaus dynamiikkaa vai dynamiittia?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Valinnanvapaus dynamiikkaa vai dynamiittia?"

Transkriptio

1 1/toukokuu 2014 Uudessa keskolassa perheetkin viihtyvät s. 4 Lonkkakeskus kerää potilaita kaukaakin s. 8 Tyksin Sydänkeskus hallitsee katetritoimenpiteet s. 14 Strålbehandlingen går på djupet s. 26

2 Valinnanvapaus dynamiikkaa vai dynamiittia? Samuli Saarni johtajaylilääkäri Potilaiden laajennettu erikoissairaanhoidon hoitopaikkansa valintaoikeus tuli voimaan vuoden 2014 alussa. Sitä odoteltiin pitkään, sillä Suomella on ollut kyseenalainen maine maana, jossa potilaalla oli ennätyksellisen vähän valinnanvapautta julkisessa terveydenhuollossa. Suomalaisen terveydenhuoltojärjestelmän kustannushallinta onkin perinteisesti perustunut kysynnän hillintään siis lääkärille pääsyn vaikeuttamiseen. Tämä on järkevää sikäli, että jos lääkärille pääsee kovin helposti, siellä myös tulee käytyä enemmän. Ongelma on, että lääkärissäkäyntien vähentyessä tarpeelliset käynnit vähenevät vähintään yhtä paljon kuin tarpeettomat. Lisäksi osa ihmisistä on tasa-arvoisempia kuin toiset suhteessa yksityissektoriin. Tämä korostaa julkisen terveydenhuollon tarvetta tarjota laadukkaat palvelut kaikille. Se on yksi monista syistä, miksi uudessa strategiassamme korostetaan yhdenvertaisuutta. Siis sitä, että edes meidän tulisi kyetä tarjoamaan varsinaissuomalaisille samantasoiset terveyspalvelut asuinpaikasta ja varallisuudesta riippumatta. Tämä ei onnistu, ellemme ensin yhtenäistä organisaatiorakennettamme ja toimintatapojamme. Valinnanvapauden taustalla on ajatus valinnanvapaudesta sekä itseisarvona että välineenä. Itseisarvo tarkoittaa sitä, että on oikein, että potilailla on enemmän sananvaltaa omissa asioissaan. Kulttuurimme muuttuu koko ajan asiakkuutta korostavaan suuntaan. Asiakkuus ei ole terveydenhuollossa ongelmatonta, koska asiakkaan tiedot ja mahdollisuudet tehdä viisaita päätöksiä eivät aina ole kovin hyvät. Silti sitä pitää tukea kaikin keinoin ihmisten tulisi ottaa vastuuta omasta terveydestään, jotta he pitäisivät itsestään huolta myös muuten kuin käyttämällä palveluita. Tämä on yksi näkökulma potilaslähtöisyy- Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin vahvin arvo on potilaslähtöisyys. Potilaita on hoidettava oikeudenmukaisesti ja tasapuolisesti riippumatta asuinpaikasta, varallisuudesta, sukupuolesta, iästä tai muista yksilöllisistä ominaisuuksista. Tehokkuudella tarkoitamme terveydenhuollon mahdollisimman hyvän vaikuttavuuden ja terveyshyödyn tavoittelemista käytettävissä olevin voimavaroin. Varmistamalla yhdenvertaisesti osana hoitoketjua erikoissairaanhoidon palveluiden laatu, saatavuus ja kattavuus lisäämme väestön terveyttä, elinvuosia ja sosiaalista hyvinvointia. Tavoittelemme potilaalle selkeää osallistavaa palvelua ja terveyshyötyä sekä potilashoidon sujuvuutta, minkä haluamme ilmaista yksinkertaisesti Kerralla kuntoon terveempänä kotiin. Vuoden 2013 alusta potilaidemme hoito ja tutkimus on järjestetty potilaslähtöisiksi erikoissairaanhoidon palvelukokonaisuuksiksi Turun yliopistollisen keskussairaalan (Tyks) osalta ja tämän palvelumallin mukaiset toimintatavat tullaan laajentamaan koko sairaanhoitopiirin alueelle uudistamisohteen, joka on keskeisiä sairaanhoitopiirin tavoitteita. Valinnanvapaus tehokkuuden välineenä on kuitenkin se markkinatalouden perusidea, minkä vaikutuksia eniten odotetaan. Hyvät hoitopaikat pärjäävät ja huonot karsiutuvat ja tämän uh ka pakottaa kaikki parantamaan toimintansa. Potilaiden näkökulmasta hyvyys on hoidon laatua ja saatavuutta, päättäjien näkökulmasta myös siedettäviä kustannuksia ja hyvää yhteistyötä peruspalveluiden kanssa. Valinnanvapauteen valmistautuminen on yksi merkittävä tekijä VSSHP:n strategiauudistuksen takana. Voimme olla erittäin tyytyväisiä tällä hetkellä tarjoamaamme hoitoon. Meidän pitää kuitenkin varmistaa, että olemme kilpailukykyinen erikoissairaanhoidon palvelujen tuottaja myös jatkossa. Emme vielä tiedä, tuoko valinnanvapaus suomalaiseen järjestelmään kaivattua dynamiikkaa vai dynamiittia. Strategian perusajatuksena kuitenkin on, että kaikissa järkevissä valinnanvapauden ja soten maailmoissa pärjää sellainen sairaala, joka tekee kaksi asiaa hyvin: hoitaa oman erikoissairaanhoitonsa tehokkaasti ja laadukkaasti, sekä auttaa alueensa perusterveydenhuoltoa hoitamaan oman tehtävänsä hyvin. Yliopistosairaalalta odotetaan toki enemmänkin. 2 Potilaan hoidon laatu Päivi Nygren hallintoylihoitaja Potilaan hyvä hoito on sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnan perimmäinen tavoite, jonka toteutumiseen vaikuttavista tekijöistä keskeisiä ovat potilas ja henkilöstö. Potilaalla on oikeus laadultaan hyvään terveyden- ja sairaanhoitoon potilaslain perusteella. Terveydenhuollon toiminnan on perustuttava näyttöön ja hyviin hoito- ja toimintakäytäntöihin ja toiminnan on oltava laadukasta, turvallista ja potilaan osallisuutta vahvistavaa terveydenhuoltolain nojalla. Terveydenhuollon laatuoppaan mukaan hyvän hoidon lähtökohtana on, että potilasta hoidetaan hänen kanssaan hänen yksilölliset tarpeensa ja toiveensa huomioiden. Ammattitaitoinen henkilökunta toteuttaa hoidon sujuvana prosessina ja turvallisesti soveltaen näyttöön tai hyviin hoitokäytäntöihin perustuvia ja vaikuttavia menetelmiä. Yhteistyö ja tiedon kulku hoitoon osallistuvien tahojen välillä on sujuvaa ja saumatonta. Hyvän hoidon lopputuloksena on tyytyväinen potilas, joka on saanut hoidosta parhaan mahdollisen terveyshyödyn. jelmamme mukaisesti. Vuoden 2013 alusta Vaasan sairaanhoitopiiri liitettiin Tyksin erityisvastuualueeseen, jonka väestöpohja on nyt yli asukasta. Ruotsinkielisen väestön osuus erityisvastuualueella on noin 13 %. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin yksiköissä toteutetaan edellä kuvattua hyvää hoitoa päivittäin moniammatillisesti potilaan sekä alueellisen ja erityisvastuualueen laajuisen hoitoketjun kanssa. Vuoden 2013 aikana sairaanhoitopiirissä hoidettiin potilasta. Sairaanhoitopiiri on vuodesta 2011 alkaen julkaissut Potilashoidon vuosikertomuksessa hoidon laatuun, potilasturvallisuuteen ja vaikuttavuuteen liittyvät tulokset. Haluamme olla edelläkävijöitä avoimessa oman toiminnan tulosten ja potilaskokemuksen avulla toteutettavassa toiminnan kehittämisessä. Tämän periaatteen mukaisesti olemme koonneet tähän julkaisuun katsauksen potilashoidon sisällöistä, laadusta ja tutkimustoiminnasta.

3 Valfrihet - dynamik eller dynamit? Samuli Saarni cheföverläkare I början av år 2014 trädde i kraft patientens utvidgade valfrihet att välja vårdenhet inom den specialiserade sjukvården. Man har väntat på detta länge eftersom Finland haft ett ifrågasatt rykte som ett land där patienten hade rekordartat liten valfrihet inom den offentliga hälso- och sjukvården. Det finska hälsovårdssystemets kostnadskontroll har också traditionellt baserat sig på att dämpa efterfrågan dvs. att göra det svårare att få tid till läkare. Detta är förnuftigt såtillvida, att ifall man får väldigt lätt läkartid, så går man också oftare till läkaren. Problemet är att då läkarbesöken minskar så minskar de nödvändiga besöken minst lika mycket som de onödiga. Därtill är vissa personer mer jämställda än andra i förhållande till den privata sektorn. Detta framhäver den offentliga hälso- och sjukvårdens behov att erbjuda högklassiga tjänster åt alla. Detta är en av många orsaker varför vi i vår nya strategi betonar jämlikheten. Alltså att vi åtminstone skulle klara av att erbjuda Egentliga Finlands invånare hälsovårdstjänster på samma nivå oberoende av hemort eller inkomst. Det här lyckas inte om vi inte först förenhetligar vår organisationsstruktur och våra verksamhetssätt. Bakom valfriheten ligger tanken om valfrihet både som egenvärde och som redskap. Egenvärdet betyder att det är rätt att patienten har mer bestämmanderätt om sina egna ärenden. Vår kultur ändrar hela tiden till att mer och mer betona klienten. Klientskapet är inte problemfritt inom hälso- och sjukvården, eftersom klientens information och möjligheter att fatta kloka beslut inte alltid är så goda. Trots detta bör det stödas på alla sätt var och en borde ta ansvar för sin egen hälsa för att också ta hand om sig själv på annat sätt än genom att använda tjänster. Det här är ett perspektiv på patientorientering, som är ett av sjukvårdsdistriktets centrala mål. Valfriheten som ett redskap för effektivitet är ändå den grundidé inom marknadsekonomin vars effekter man väntar mest på. Goda vårdenheter klarar sig och dåliga faller bort och det här hotet tvingar alla att förbättra sin verksamhet. Ur patientens synvinkel består det goda av vårdkvalitet och tillgång, ur beslutsfattarnas synvinkel består det goda också rimliga kostnader och gott samarbete med basservicen. Förberedelsen inför valfriheten är en betydande faktor bakom Egentliga Finlands sjukvårdsdistrikts förnyade strategi. Vi kan just nu vara mycket nöjda med den vård vi erbjuder. Vi måste ändå säkerställa att vi är en konkurrenskraftig producent av den specialiserade sjukvårdens tjänster också i fortsättningen. Vi vet inte ännu ifall valfriheten för med sig dynamik eller dynamit till det finska systemet. Strategins grundtanke är ändå att inom valfriheten och sote klarar ett sådant sjukhus sig som gör två saker bra: sköter sin egen specialiserad sjukvård effektivt och högklassigt och hjälper områdets primärvård att sköta sin uppgift bra. Av universitetssjukhus förväntas visserligen också mer. Patientvårdens kvalitet Päivi Nygren administrativ överskötare En god patientvård är det grundläggande målet för social-, hälso- och sjukvårdens verksamhet och centrala faktorer som påverkar att den genomförs är patienten och personalen. Patienten har enligt patientlagen rätt till hälso- och sjukvård av god kvalitet. Hälso- och sjukvården ska basera sig på evidens och goda vård- och verksamhetsrutiner. Verksamheten ska med stöd av hälso- och sjukvårdslagen vara av god kvalitet, trygg och den ska stärka patientens delaktighet. Enligt hälso- och sjukvårdens kvalitetsguide är utgångspunkten för en god vård att patienten är delaktig i vården så att individuella behov och önskemål beaktas. En yrkeskunnig personal utför vården som en smidig process och tryggt tillämpat med metoder som baserar sig på evidens eller god vårdpraxis. Samarbetet och informationsbytet mellan de olika parterna som deltar i vården löper smidigt. En god vård resulterar i en nöjd patient som fått bästa möjliga hälsonytta av vården. Egentliga Finlands sjukvårdsdistrikts starkaste värde är en patientorienterad vård. Patienterna ska vårdas rättvist och jämnlikt oberoende av hemort, inkomst, kön, ålder eller annan individuell egenskap. Med effektivitet menar vi att man med tillgängliga resurser strävar till en så god effekt och hälsonytta som möjligt. Genom att säkerställa kvaliteten, tillgången och omfattningen av den specialiserade sjukvårdens tjänster jämlikt som en del av vårdkedjan ökar vi befolkningens hälsa, levnadsår och sociala välbefinnande. Vi strävar efter tydlig, patientdeltagande service och hälsonytta samt vårdsmidighet - såsom vi enkelt vill uttrycka det: I gott skick på en gång - för ett friskare liv. Fr.o.m. början av år 2013 har vår patientvård och undersökningar för Åucs del ordnats till en patientorienterad, specialiserade sjukvårdens servicepaket och verksamhetssätt enligt denna servicemodell ska utbyggas till hela sjukvårdsdistriktet i enlighet med vårt omstruktureringsprogram. Fr.o.m. början av år 2013 anslöts Vasa sjukvårdsdistrikt till Åucs specialupptagningsområde vars befolkningsunderlag nu är över invånare. Andelen svenskspråkiga invånare på specialupptagningsområdet är cirka 13 %. På enheterna i Egentliga Finlands sjukvårdsdistrikt genomförs ovan nämnda goda vård dagligen multiprofessionellt tillsammans med patienten, den regionala vården och specialupptagningsområdet.under år 2013 vårdades patienter inom sjukvårdsdistriktet. Sjukvårdsdistriktet har sedan år 2011 i Patientvårdens årsberättelse publicerat resultaten angående vårdkvalitet, patientsäkerhet och effekt. Vi vill vara föregångare i att utveckla en öppen verksamhet med hjälp av egna verksamhetsresultat och patienterfarenheter. Därför har vi i denna publikation samlat översikt över patientvårdens innehåll, kvalitet och forskningsverksamhet. 3

4 Psykologi Sari Ahlqvist-Björkroth (vas.) ja osastonylilääkäri Liisa Lehtonen ovat perhekeskeisen hoidon ja sen koulutuksen asiantuntijoita. 4 Keskolan perhehuoneet heti menestys TEKSTI JA KUVA Markku näveri Turun yliopistollisen keskussairaalan vastasyntyneiden teho-osasto muutti huhtikuussa U-sairaalan C-osasta A-osan yhdeksänteen kerrokseen, jonne saneerattiin tilat varta vasten keskolalle. Ne ovat aiempaa laajemmat, mikä mahdollisti toiminnan aloittamisen perhehuonemallissa. Potilaskäytössä on 10 perhehuonetta, joista 2 on eristyshuoneita sekä kolme perinteisiä avohuoneita, joissa on yhteensä 8 potilaspaikkaa. Yhdessä avohuoneessa voidaan tehdä leikkauksia. Muuten avohuoneissa hoidetaan vauvoja, jotka tarvitsevat lyhyen (1 3 vuorokautta) hoitojakson ja voivat sen jälkeen siirtyä äidin viereen vierihoito-osastolle. Perhehuoneen saavat ensisijaisesti sellaiset vastasyntyneet, jotka tarvitsevat pitempää sairaalahoitoa ja joiden vanhemmat voivat olla paikalla. Muutto oli aivan loistava ratkaisu, iloitsee osastonylilääkäri Liisa Lehtonen. Toiminta käynnistyi sujuvasti, eikä merkittäviä sopeutumisongelmia ole ollut. Vastasyntyneiden teho-osastolla hoidetaan vuosittain vastasyntynyttä, joista kolmasosa on keskosia. Hoitopäiviä on ja noin puolet näistä on keskoshoitopäiviä. Osaston hoitotulokset ovat erittäin hyvät maailmankin mittakaavassa. Tyksin keskola on ensimmäisenä Suomessa aloittanut tehohoidon perhehuoneissa. Uudet perhehuoneet ovat osoittautuneet menestykseksi: Vanhemmat tulivat heti innolla mukaan, ja perhehuoneisiin täytyy jonottaa, kun kaikki haluavat niihin, Lehtonen kertoo. Nyt perhekeskeisyys on mukana koko hoidossa ja perheen rooli vahvempi. Onhan meilläkin vuosikymmeniä sallittu perheen läsnäolo, mutta tilat eivät ole sitä kuitenkaan täysin mahdollistaneet. Ilman tiloja vanhemmille heidän läsnäolonsa tukeminen voi jäädä kauniiksi sanoiksi, osastonylilääkäri kuvailee. Nyt tuemme perheen integroitumista hoitotiimiin ja perhettä arvostetaan tiimin tasaveroisena osana. Se on resurssi, jota ei aikaisemmin ole osattu riittävästi hyödyntää. Oppia Tyksistä Muut sairaalat hakevat oppia Tyksin Vanhemmat vahvasti mukaan -koulutusprojektista, joka käynnistyi vuonna 2009 psykologi Sari Ahlqvist-Björkrothin johdolla. Teoriakoulutuksen suunnitteli ja antoi psykologian professori Zack Boukydis. Nämä kaksi yhdessä Liisa Lehtosen kanssa ovat kirjoittaneet koulutuskäsikirjan koulutuksen tueksi kehittääkseen perhekeskeistä toimintatapaa vastasyntyneiden tehohoidossa. Vanhemmat vahvasti mukaan -koulutuksen rahoituksesta tekijät kiittävät Lastenklinikoiden Kummeja. Koulutusprojektissa keskolan henkilökunnasta koulutettiin kahdessa vuodessa puolet, ja sen jälkeen nämä kouluttivat toisen puolen. Koulutuksessa avainasemassa ovat mentorihoitajat. Perhekeskeinen toimintakulttuuri on maassamme varsin uutta, ja se onkin alkuun herättänyt hoitohenkilöstössä jonkin verran hämmennystä. Vanhempien kanssa työskenneltäessä sairaanhoitajan rooli on muuttunut tekijästä tukijaksi, Sari Ahlqvist-Björkroth sanoo. Vastarintaakin on alkuvaiheessa ollut. Se kuuluu asiaan, ja koulutus sisältää muutoksen toteuttamisen työkalut mukaan lukien kritiikistä keskustelemisen. Koulutuksessa korostetaan ymmärrystä ja omia oivalluksia. Perustamme koulutuksen henkilöstön omaan kokemukseen enemmän kuin teoriaan, Ahlqvist-Björkroth kiteyttää.

5 SISÄLLYSLUETTELO Vanhemmat raportoivat Käytännön esimerkki uudesta kulttuurista keskolassa ovat lääkärinkierrot, joiden järjestys on sellainen, että ensimmäiseksi kysytään vanhemmilta vauvan vointia. Vanhemmat osaavat yleensä raportoida vauvan voinnin niin tarkasti, ettei hoitajalla välttämättä ole mitään lisättävää. Tällöin tavoite vanhempien tukemisessa on toteutunut niin, että heistä on tullut oman vauvansa asiantuntijoita. Osastonylilääkärin mukaan kulttuurinmuutoksessa on kyse isoa sitoutumista vaativasta asiasta, mutta henkilökunta on ottanut sen hienosti vastaan. Murheena hänellä kuitenkin on keskolan merkittävä henkilökuntavaje, joka haittaa mm. uusien työntekijöiden perehdytystä vanhempia tukevaan työotteeseen. Perhehoitomallin vaikutuksia seurataan jatkuvasti, mutta jo nyt tiedetään, että se lyhentää sairaalassaoloaikaa ja vähentää näin kustannuksia. Puhumattakaan siitä, mitä se merkitsee lapselle ja vanhemmille ja heidän vuorovaikutussuhteelleen. Kuten eräskin äiti totesi yhdessä Vanhemmat Vahvasti Mukaan -koulutusohjelman avulla koulutetussa sairaalassa verratessaan kokemuksiaan hoitojaksoon edellisen lapsensa kanssa: En tiedä, mikä teillä on muuttunut, mutta tämän lapsen kanssa saan olla enemmän äiti. Valinnanvapaus dynamiikkaa vai dynamiittia?...2 Potilaan hoidon laatu...2 Valfrihet - dynamik eller dynamit?....3 Patientvårdens kvalitet...3 Keskolan perhehuoneet heti menestys...4 Tyksin lapsettomuushoitojen tulokset ovat Suomen huippuluokkaa....6 Lonkkakipupotilaalle kokonaisvaltaista hoitoa...8 3D-mallinnus apuna pään ja kaulan syöpäkirurgiassa....9 Uusia tutkimusmenetelmiä ja hoitomuotoja eturauhasen syöpään...11 Robotiikka auttaa säästämään hermostoa kohdunkaulasyövän kirurgiassa...12 Uudet katetritoimenpiteet sydänvikojen hoidossa Loimaan aluesairaalassa panostetaan päiväkirurgiaan Tyksissä vahvaa erityisosaamista lasten ortopediassa ja skolioosileikkauksissa...17 Hyviä tuloksia tekonivelleikkauksista...19 Vertailututkimuksen kustannukset eivät suoraan verrannollisia laskutushintoihin Tyksissä endometrioosin hoito valtakunnan tasolla huippua Ni ligger väldigt i framkant med vården av endometrios...22 Sjukskötarens läkekonsthar båda fötterna på golvet...23 Fotodynaamisesta PDT-valo-hoidosta hyviä kokemuksia Salon aluesairaalassa...24 Tutkimus ratkoo rintasyöpäleikkauksen aiheuttaman turvotuksen ongelmaa Brakyterapi går rakt på sak Efterladdaren slog ett slag mot tumören på Marias livmoderhals...27 VEEG -unitutkimusyksikkö ja neuromodulaation osaamiskeskus aloittaa Turussa Kaihileikkaus nopea toimenpide ja toipuminen...30 Sairaanhoitopiirille uudet verkkosivut...31 Tämän päivän tutkimus on huomisen hoitoa...32 TOIMITUSTIEDOT Lasaretti - Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin tiedotuslehti sidosryhmille. Informationsblad för Egentliga Finlands sjukvårdsdistrikts intressentgrupper. 14. vsk. Ilmestyy 2 kertaa vuonna JULKAISIJA: Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri, PL 52, Turku. Puh Sähköposti: Päätoimittaja: Olli-Pekka Lehtonen. Toimitussihteeri: Maria Myllymaa. Toimituskunta: Olli-Pekka Lehtonen (pj.), Esa Halsinaho, Anne Hedman, Hannele Heine, Päivi Nygren ja Samuli Saarni. Toimittajat: Mathias Luther (Inter Folia Press), Maria Myllymaa, Markku Näveri, Marjo Peltoniemi, Pekka Remes ja Tuula Vainikainen. Taitto: Letterhead Painopaikka: Paino-Kaarina Oy, Kaarina, Osoitelähteet: Varsinais-Suomen, Vaasan ja Satakunnan sairaanhoitopiirit, Lääketieteen toimittajat ry. Osoitteenmuutokset: Puh , sähköposti ISSN Kansi: Tyksin Vakka-Suomen sairaalassa aloitettiin kaihileikkaukset tämän vuoden alussa. Kuvassa kaihileikkauksista vastaava silmälääkäri Marja Vuori tiimeineen leikkausta suorittamassa. (kuva: Marjo Peltoniemi) 5

6 Tyksin lapsettomuushoitojen tulokset ovat Suomen huippuluokkaa 6 Teksti ja kuva Pekka Remes Arvellaan, että joka kuudes kaikista pariskunnista on jossain vaiheessa kärsinyt tahattomasta lapsettomuudesta. Pariskunnan hedelmällisyyttä on perusteltua selvitellä, jollei raskaus ole alkanut, kun suojaamattomia yhdyntöjä on ollut vuoden ajan. Terveellä pariskunnalla on noin 20 prosentin kuukausittainen mahdollisuus saada aikaan raskaus, jolloin 12 kuukauden kumulatiivinen todennäköisyys raskauteen on 93 prosenttia. Todellisuudessa luku on hieman pienempi, noin 84 prosenttia. Lapsettomuutta voidaan kuitenkin hoitaa, ja suurin osa pariskunnista saakin hoidoista toivotun tuloksen. Tyksistä tarjotaan kaikki muut lapsettomuushoidot, mutta ei lahjamunasoluhoitoja. Oma spermapankki on ollut vuosikaudet. Toimintatavat ovat muuttuneet vuosien myötä. Aikaisemmin ongelmaa tutkittiin rauhalliseen tahtiin ja samalla odotettiin, josko luonto hoitaisi asian. Nykyisin tehokkaiden lapsettomuushoitojen aikana toimitaan toisin. Hoito aloitetaan tarpeen vaatiessa mahdollisimman pian, jo toisella tai kolmannella käynnillä, kertoo Tyksin naistentautien poliklinikan osastonylilääkäri Antti Perheentupa. Lapsettomuushoidoissa käyvien pariskuntien oma käsitys hoitojen onnistumisen suhteen on tutkimusten mukaan pessimistisempi kuin hoitojen realistinen tulos. Hoitojen avulla raskaus saadaan aikaiseksi kahdeksalle parille kymmenestä. Usein tämä edellyttää kuitenkin hoitojen toistamista, joskus useampaankin kertaan. Nykyisellään hoitoihin pääsee ilman kuukausien jonottamista. Meillä ei tällä hetkellä ole pitkää jonoa. Tästä vuodesta alkaen potilaalla on mahdollisuus valita julkisen erikoissairaanhoi- don hoitopaikka, siis mikä tahansa Suomen julkisista sairaaloista, joka valitaan yhdessä lähetteen antavan lääkärin kanssa. Pakastettujen alkioiden hyöty Koeputkihoidot ovat leipäpuumme, Perheentupa sanoo. Maailman ensimmäinen koeputkilapsi syntyi Englannissa vuonna Suomessa vastaavassa onnistuttiin vuonna Koeputkihedelmöityksessä (IVF, in vitro fertilisaatio) naisen ja miehen sukusolut yhdistyvät viljelymaljassa. Hedelmöitetyt munasolut kehittyvät alkioiksi. Alkioiden kehittymistä seurataan huolellisesti. Kun alkio siirretään kohtuun hormonihoitojen, munasolukeräyksen, laboratoriossa tapahtuvan hedelmöityksen ja alkioviljelyn päätteeksi, puhutaan tuoresiirrosta. Kokonaisuuden kannalta on tärkeää, että hyviä alkioita voidaan myös pakastaa. Pakastetun alkion siirrosta saatavat tulokset ovat Tyksissä samaa tasoa kuin tuorealkionsiirron tulokset, Perheentupa näyttää ylpeänä tilastoista. Tyksissä tehtiin viime vuonna 186 tuorealkionsiirtoa. Pakastusalkionsiirtoja tehtiin 276 kappaletta. Hyvät tulokset pakastusalkionsiirroista ovatkin Tyksin vahvuus. Näistä 34,4 prosentissa todettiin kliininen raskaus, kun kansallinen keskiarvo on noin 25 prosenttia. Koeputkihoitoa kevyempi hoitomuoto on inseminaatiohoito eli keinohedelmöitys. Tässä hoitomuodossa liikkuvat siittiöt erotellaan liikkumattomista, minkä jälkeen ne ruiskutetaan kohtuun munasolun irtoamisen aikana. Näitä hoitoja Tyksissä tehtiin 159 kappaletta viime vuonna. Näistä kliinisiä raskauksia oli 10,1 prosentissa. Perheentupa huomauttaa, että noin neljäsosa kaikista hoitojen aikana alkaneista raskauksista menee kesken. Keskenmenojen määrä on sama kuin tavallisissa raskauksissa. Laboratorio merkittävässä roolissa Laboratorion tekemällä työllä ja osaamisella on erittäin merkittävä osuus lapsettomuushoidoissa. Jos löydämme näytteestä siittiöitä, olemme jo voiton puolella, sanoo IVF-biologi Harri Mankonen Tyksin fertiliteettilaboratoriosta. Mankonen kertoo esimerkkinä erään tapauksen, jossa kolmen tunnin etsinnän jälkeen löytyi 12 siittiötä, ja raskaus saatiin käynnistettyä. Tapauksessa oli kyse kiveskirurgiasta eli siittiöitä etsittiin kiveksistä otetuista näytteistä. Mikrohedelmöityksessä ollaankin jo tekemissä pienten asioiden kanssa, kun munasolun koko on 0,1 millimetriä. Siittiön pään läpimitta on 0,003 millimetriä. Myös laboratorion olosuhteiden pitää olla kunnossa. Laboratoriotiloissa on tehostettu ilmanvaihto, ylipaine ja ilman hepasuodatus.

7 Tyksin naistenklinikan osastonylilääkäri Antti Perheentupa (vasemmalla) ja IVF-biologi Harri Mankonen Tyksin fertiliteettilaboratoriosta sekä mikromanipulaattori, jolla tehdään mikrohedelmöitys. Sukusolujen ja alkioiden käsittelyt tehdään pölyttömässä ja mikrobittomassa ympäristössä. Tyksin fertiliteettilaboratorion nykyiset tilat ovat pienet, ja odotuksissa ovatkin uudet, käytännölliset tilat. Spermalaboratoriossa tehdään noin 350 sperma-analyysia vuodessa. Laboratorion yhteydessä toimii myös Turun yliopiston spermapankki. Esimerkiksi syöpätautien hoidossa käytetyt sytostaatit saattavat heikentää tai kokonaan lopettaa siittiöiden tuotannon. Siksi eräiltä syöpäpotilailta otetaan siittiöitä talteen spermapankkiin. Yhdestä pakastuskerrasta riittää keskimäärin noin kymmeneen hedelmöityshoitokertaan. Spermalaboratoriossa tehdään myös miesten vasektomia- eli sterilisointikontrolleja, joita on noin sata vuodessa. Laki muutti käytäntöjä Vuonna 2007 voimaan tullut laki hedelmällisyyshoidoista käytännössä muutti lapsettomuushoitoja. Lain mukaan luovutetusta sukusolusta tai alkiosta syntyneellä henkilöllä on 18 vuotta täytettyään oikeus saada tietää luovuttajan henkilöllisyys. Laki vähensi ainakin aluksi miesten halukkuutta luovuttaa spermaa. Alkoi kiveskirurgian kehittäminen. Siinä miehestä johtuvaan lapsettomuuteen haetaan ratkaisua siten, että kiveksistä leikkausmikroskoopin avulla valituista näytteistä etsitään siittiöitä. Siittiöitä etsitään laboratoriossa aluksi mekaanisesti pilkotuista näytteistä. Jos siittiöitä ei löydy, voidaan pilkottujen näytteiden solukkoa vielä hajottaa entsyymien avulla. Näin saadaan vielä kudoksen sisään mahdollisesti jääneet siittiöt esiin. Kivesleikkauksissa 40 prosentissa on löytynyt siittiöitä. Näillä on saatu alkuun kaikkiaan 17 raskautta. Kiveskirurgian kehittäminen aloitettiin vuonna Tyks on tässä hoitomuodossa ainoa julkinen toimija Suomessa. Turkuun tulee potilaita lähes kaikkialta Suomesta. Kaikkien sairaaloiden lapsettomuuslääkärit eivät kuitenkaan vielä suhtaudu hoitoon varauksetta. Perheentupa kysyykin, toteutuuko kansalaisten tasa-arvo, jos hoidon saatavuus riippuu kotipaikkakunnasta. Tosin nykyisen lainsäädännön mukaan potilas voi valita hoitopaikkansa. Kiveskirurgiahoidossa pariskunnan mies matkaa Turkuun. Operaatio tehdään nukutuksessa päiväkirurgiana. Tyksistä löydetyt siittiöt siirretään sinne, mistä potilas on hoitoon lähetetty. Kehittyneestä kiveskirurgiasta huolimatta luovutettujen siittiöiden pula on jatkuva, ja uusia spermanluovuttajia otetaankin Tyksissä mieluusti vastaan. Yhteiskunta muutoksessa Lapsettomuushoidot riippuvat voimassa olevasta lainsäädännöstä sekä yhteiskunnan vallitsevista käytännöistä ja tapakulttuurista. Päivänpolttava aihe on, miten hoitoja jatkossa tarjotaan ja mikä on viranomaisten tulkinta. Julkisella puolella on pitkään pidetty kiinni siitä, että hoitoja saavan naisen yläikäraja on 40 vuotta, Perheentupa sanoo. Yhteiskunnan perhekäsitys ja vanhemmuuskäsitys ovat muutoksessa. Julkisen sektorin periaatteena on hoitaa sairaudesta johtuvaa lapsettomuutta. Sosiaalisista syistä johtuvaa lapsettomuutta ei hoideta, siis käytännössä naisparien ja yksittäisten naisten lapsettomuutta, jota hoidetaan yksityisillä klinikoilla. Näihin sperma ostetaan tavallisimmin Tanskasta, jolloin Suomen lainsäädännön vaatimukset täyttyvät. Perheentupa tähdentää, että julkisten ja yksityisten klinikoiden hoitotulosten vertailu on vaikeaa, koska potilasaines on erilaista. Aika näyttää, miten käytännöt tulevat muuttumaan. 7

8 Lonkkakipupotilaalle kokonaisvaltaista hoitoa Teksti ja kuva Marjo Peltoniemi Tyksin lonkkaspecialisti Matti Seppänen tutkii lonkan tilannetta nuorella raumalaisella potilaalla, joka on tullut lonkan tähystysleikkausarvioon Tyksiin. Tyksin Tules- eli tuki- ja liikuntaelinsairauksien toimialueella on luotu erityisosaajien avulla kansallisen lonkkakeskus, jollaista ei ole koskaan aiemmin Suomessa ollut. Keskuksessa ei tehdä pelkästään tekonivelleikkauksia, vaan myös lonkan tähystyksiä ja osteotomioita. 8 Suomessa on Tyksin lonkkakkivun hoitoon erikoistuneen ortopedin Matti Seppäsen mukaan järkevää keskittää harvinaiset toimenpiteet. Yhdellä toimenpiteellä ei voida hoitaa koko potilasryhmää, joka tulee vastaanotolle saman vaivan eli lonkkakivun takia. Optimaalisen toimenpiteen etsiminen kannattaa keskittää paikkaan, jossa kaikkia mahdollisia toimenpiteitä tehdään. Kirurginen sairaala luo lonkkakeskukselle ainutlaatuisen toimintaympäristön Tyksissä, kun kaikki elektiivinen, ei-kiireellinen ortopedia tehdään samassa rakennuksessa. Tieto erikoisosaamisesta on kulkenut hyvin, sillä potilaita tulee Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin lisäksi Erva-alueelta eli Satakunnasta ja Vaasan seudulta sekä esimerkiksi Oulusta, Tampereelta ja Itä-Suomesta. Noin 40 prosenttia potilaista tulee oman piirin ulkopuolelta. Kokonaisvaltainen lonkkakipupotilaan hoito Lähettävät lääkärit terveyskeskuksista ja yksityisiltä terveysasemilta voivat lähettää potilaan arvioitavaksi Tyksiin, jossa toteutuu kokonaisvaltainen lonkkakivun hoito poliklinikkakäynteineen, kuvantamisineen ja mahdollisine toimenpiteineen ja kuntoutuksen aloituksineen. Lonkkakipupotilas saa entistä paremmin ja nopeammin oikean hoidon. Osa ortopedeistä keskittyy yhteen niveleen tehden sen alueen hoitoa alusta loppuun niin olkapäässä, polvessa kuin lonkassa. Samaa toimenpidettä kuten lonkkaleikkauksia tekee vähintään kaksi ihmistä keskustelu- ja konsultointiyhteyden vuoksi ja toimenpiteen jatkuvuuden varmistamiseksi. Esimiehet ovat Seppäsen mukaan mahdollistaneet lonkkakeskuksen toiminnan kehittämisen sekä laajentamisen ja oppia on haettu sekä kotimaasta että ulkomailta. Hoidon suunnittelu Hoidon suunnittelemiseksi lonkkakivun selvittelyssä tarvitaan ortopedin tekemän tutkimuksen lisäksi röntgenkuva ja useimmiten myös lonkan magneettitutkimus, jotta kliininen epäily voidaan varmistaa. Leikkauksessa pyritään aina korjaamaan nivelen rakenne niin lähelle optimaalista kuin mahdollista. Vaihtoehtoina on joko nivelen säilyttäminen tai sen korvaaminen tekonivelellä. Niveltä säilyttävässä menetelmässä oma nivel säästetään ja korjataan joko luun muotoa luuta poistamalla tai katkaisemalla luu ja kääntämällä se parempaan asentoon.

9 Toimenpiteet voidaan tehdä vaivan syystä riippuen joko tähystys- tai avoleikkauksina. Tähystys on jonkin verran helpompi potilaalle toipumisen kannalta. Suomessa vasta viime vuosina yleistyneitä lonkan tähystysleikkauksia tehdään vuosittain koko maassa vain muutamia satoja. Lääkäreitä, jotka tekevät yli 30 tähystystä vuodessa on arviolta Suomessa kymmenkunta ja meitä, jotka teemme yli 50 tähystystä vuodessa eh kä viisi. Turussa lonkkatähystyksillä on pitkät perinteet, sillä täällä on tehty tälläkin alalla pioneerityötä. Tutkimuksella merkittävä rooli Meillä on hyvä keskusteluyhteys kaikkien niveliä hoitavien ortopedien kanssa Tyksissä ja olemme verkostoituneet sekä kansallisesti, että kansainvälisesti. Jotta saadaan tietää esimerkiksi millainen pitkän aikavälin vaikutus lonkkatoimenpiteillä on, tarvitaan myös kansainvälistä tutkimusta, jossa Suomella ja Tyksillä on vahva edustus. Tämän vuoden aikana alkaa maailman ensimmäinen ortopedian alan kansainvälinen monikeskustutkimus, jossa tehdään plasebokontrolloitua kirurgiaa ahdaslonkkaoireyhtymästä. Seppänen toimii Suomen vastaavana tutkijana. T O I M E N P I T E E T Lonkkatähystys Lonkkatähystys on teknisesti vaativa, koska lonkkanivel sijaitsee syvällä kehossa ja on rakenteellisesti hankala tähystyksen kohde. Tähystys on suositeltavin alle 45-vuotiaille potilaille, jolloin hyödyt ovat suurimmat. Lonkkatähystykset ovat yleistymässä maailmanlaajuisesti, kun potilaat, joilla on lonkkakipu, löytävät oikean hoidon. Nykyisin lisäksi toivotaan, että lonkan rakenteeseen kohdistuvilla leikkauksilla saatettaisiin pystyä hidastamaan ja jopa ehkäisemään lonkkakulumia, vaikka tieteellistä näyttöä ei vielä ole. Tähystyksellä ei voida esimerkiksi hoitaa lonkkamaljan vajaakatteisuutta eikä myöskään lonkkanivelen kulumaa. Sen sijaan tällä hetkellä tavallisimpia syitä lonkan tähystykseen ovat lonkkamaljan rustorenkaan ja rustoisen nivelpinnan vauriot, jotka useimmiten liittyvät ahdas lonkka -oireyhtymään. Osteotomialeikkaus Osteotomialeikkaus tehdään luun tai nivelen asentovirheen korjaamiseksi ja se on raskain leikkaus potilaalle, mitä lonkan alueella tehdään. Suurin potilasryhmä on sellaiset nuoret potilaat, joilla on tullut kasvun ja kehityksen aikana häiriö lonkkanivelen kehityksessä. Oireilu alkaa tavallisesti lonkkakipuna vuotiaana. Toimenpiteellä voidaan parhaimmillaan lykätä mahdollista lonkan tekonivelleikkausta eteenpäin sekä vähentää kipuja ja parantaa toimintakykyä. Leikkaukseen mennään mikäli lonkkakipu ei ole muutoin hoidettavissa. Osteotomiat ovat vielä aika harvinaisia Suomessa ja Tyksissä niitä on tehty vajaa 20 vuodessa. Tähän ovat vaikuttaneet leikkauksen raskaus, komplikaatioriski ja se, että kaikki potilaat, jotka hyötyisivät leikkauksesta, eivät ole päässeet hoitoon. Toimenpiteeseen erikoistuneiden lääkäreiden erityisosaaminen helpottaa tilannetta. Tekonivelleikkaus Tekonivelleikkaus on aina viimeinen vaihtoehto, jos millään muulla hoidolla ei pärjätä ja oma nivel on täysin kulunut, sillä se on lopullinen ratkaisu. Tekonivel on puhtaasti nivelen kuluman ja siitä aiheutuvan kivun hoitoa. Leikkaus on yleensä aiheellinen, kun lonkassa ilmenee lepokipua ja kipu häiritsee normaalia elämää ja lääkkeet tai liikuntaharjoitteet eivät auta. Tekonivelleikkaus pyritään lykkäämään mahdollisimman pitkälle kuitenkin kunnioittaen potilaan elämänlaatua, koska tekonivelen käyttöikä on aina rajallinen, arviolta 20 vuotta. 3D-mallinnus apuna pään ja kaulan syöpäkirurgiassa Teksti ja kuva Marjo Peltoniemi 3D-mallinnus lääketieteen apuna on ajankohtainen ja puhuttava aihe. Tyksissä sitä käyttävät tällä hetkellä muun muassa suu- ja leukakirurgia, korva-, nenä ja kurkkutaudit, plastiikkakirurgia, lastenkirurgia ja neurokirurgia. Menetelmää käytetään vaativassa pään ja kaulan alueen kirurgiassa leukojen siirtoleikkausten apuna sekä traumatologian ja syöpäkirurgian alueilla, erityisesti suusyöpäleikkauksissa. Ajankohtaisen 3D-aiheesta tekee muun muassa se, että sekä naisten että miesten suusyövät, joita korvatautien- ja suuja leukasairauksien klinikassa hoidetaan, ovat lisääntyneet. 3D-mallinnuksen ja -tulostuksen mahdollisuudet lääketieteessä ovat puhuttaneet muutenkin mediassa, sillä tekniikalta odotetaan tulevaisuudessa paljon ja sitä käyttäen yritetään tuottaa jopa elävää kudosta ja kokonaisia elimiä, ihmisen varaosia. Tyksin pään ja kaulan kirurgiassa 3D on apuna siinä, miten omaa kudosta, erityisesti luuta, pystytään käyttämään mahdollisimman tehokkaasti ja tarkasti vaurioiden paikkaamiseksi, erikoislääkäri Ilpo Kinnunen summaa. Tyksissä on tehty 3D-suunnitteluavusteista pään ja kaulan alueen kirurgiaa jo useamman vuoden ajan. Nykyisin käytössä oleva menetelmä mahdollistaa sairauden tai vamman mallinnuksen, leikkauksen esisuunnitelman ja esimerkiksi leikkauksessa tarvittavien levyjen ja ruuvien tuottamisen. Menetelmä aloitettiin ensimmäisten joukossa Suomessa. Pään ja kaulan alueen kirurgiassa tehdään isoja operaatioita kasvojen alueelle laajojen syöpäleikkausten yhteydessä, tapaturmiin liittyvissä korjausleikkauksissa ja synnynnäisten syndroomien korjauksissa. Leikkaukset ovat vaativia ja niihin varataan koko päivä. Sitä ennen vaaditaan pitkä suunnittelutyö, jossa voidaan hyödyntää 3Dmallintamista. 3D-suunnittelua Tyksissä pään ja kaulan alueen kirurgiassa käyttävät muun muassa korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri Ilpo Kinnunen ja suu- ja leukakirurgi Tero Soukka yhteistyössä plastiikkakirurgi Erkki Suomisen kanssa. He vastaavat suu- ja leukakirurgialla leikkaukseen liittyvästä 3D-suunnittelusta. Dosentti Ilpo Kinnunen vastaa syöpäkirurgiasta ja dosentti Tero Soukka rekonstruktiivisista näkökulmista. Leikkaus nopeammaksi ja yksinkertaisemmaksi Laajempien suusyöpien leikkauksessa poistetaan kasvain niin laajalti kuin tauti edellyttää. Sen seurauksena kasvoihin syntyy vajausta, jonka paikkaamiseen joudutaan tekemään rekonstruktio eli käyttämään leikkauksessa syntyneen kudospuutoksen korjaamiseen kudossiirteitä. Kielen, suunpohjan tai posken korjaamiseen voidaan ottaa siirteitä esimerkiksi kyynärvarresta, reidestä tai olkavarresta. jatkuu seuraavalla sivulla 9

10 10 Ilpo Kinnunen ja Tero Soukka esittelevät 3D-tulostettuja potilaskohtaisia kallomalleja. Mikäli joudutaan poistamaan myös luukudosta, se voidaan korvata lantiosta, pohjeluusta tai lapaluusta otetulla luusiirteellä. Luusiirre kiinnitetään leukaluuhun titaani-metallilevyjen ja ruuvien avulla. Tässä suunnittelussa tulee avuksi 3D-tekniikka. 3D-suunnittelua käytetään sekä leikkauksen lähtötilanteen mallinnuksessa että leikkauksen etukäteissuunnittelussa. Esimerkiksi suusyöpätapauksissa 3D-mallinnusta käyttäen voidaan havainnollistaa tarkasti kasvaimen koko ja se, miten kasvain sijoittuu esimerkiksi kasvojen luurakenteisiin sekä suunnitella tuleva operaatio. Leikkauslinjat ja kudosten korvaaminen voidaan päättää mallinnuksen avulla entistä tarkemmin jo ennen leikkausta, mikä tekee leikkauksen nopeammaksi ja yksinkertaisemmaksi. Tietokonekerroskuvauksesta saadun informaation perusteella potilaan sairauden tai vamman lähtötilanne ja suunnitellun leikkauksen lopputulos voidaan mallintaa myös tuottamalla yhteistyöyrityksessä muoviset kallomallit, jotka havainnollistavat sairautta tai vammaa 3D-kuviakin konkreettisemmin. Kallista leikkaussaliaikaa säästyy Aina ensimmäisenä tehdään siis kuvaus eli tietokonetomografia noin 5 6 viikkoa ennen operaatiota. Kuvat lähetetään potilassuojan takia anonyyminä yhteistyöyritykseen. Sen jälkeen noin 3-4 viikkoa ennen toimenpidettä on suunnittelusessio, jossa Kinnunen ja Soukka ottavat suoran nettiyhteyden Belgiaan. Yhteistyökumppanin bioinsinööri Belgiassa on teh nyt tietokonetomografiakuvista sekä Soukan ja Kinnusen lähettämästä alustavasta leikkaussuunnitelmasta koneelle 3D-mallin, jossa on näkyvissä kasvain ja miten se sijaitsee luurakenteisiin nähden. 3D-mallien perusteella tehdään yhdessä päätökset kuinka leikkaus tehdään, mihin tehdään sahauslinjat ja mistä ja kuinka paljon pitää poistaa kudosta ja luuta ja mistä niitä saadaan otettua tilalle. Samaan aikaan, kun Kinnunen ja Soukka saavat postitse 3D-tulostetut kallomallit 2-3 viikon päästä tilauksesta, tulevat myös sahausohjurit, jotka määrittävät sahauslinjat sekä kasvojen korjattavalla alueella että ottokohdassa. Kallomalleja on kaksi - sekä malli lähtötilanteesta että malli, jossa on siirre paikallaan eli lopputulos. Siirteestäkin tulee oma malli. Nämä auttavat hahmottamaan vaativaa toimenpidettä. Lisäksi eri yrityksessä tehdään mittatilaustyönä potilaan anatomisia rakenteita vastaava titaanilevy, jolla kiinnitetään kudossiirre paikalleen. Sen lisäksi, että erilaisten implanttien asettaminen ja leikkauksen suunnittelu helpottuvat, potilaalle voidaan myös esitellä hänelle tehtävä toimenpide havainnollisemmin. Implantit ovat entistä tarkempia ja istuvampia ja komplikaatioriskit pienenevät. Operaatioaika lyhenee ja näin säästetään kallista leikkaussaliaikaa, Tero Soukka listaa etuja. Entistä tarkempaa ja parempaa hoitoa Syöpäkasvain poistetaan mahdollisimman tarkasti minkä jälkeen haasteena on usein purennan kuntoutus. Sitä ajatellen katsotaan, että siirrettävä luukappale vastaisi mahdollisimman hyvin purennan kuntoutuksen tarkoitusperiä. Implanttien asentoa voidaan suunnitella etukäteen 3D-malleista. Jos esimerkiksi alaleuasta puuttuu puolet, kallomallista voidaan katsoa minkälainen korvaavasta luusiirteestä tehdään ja pystytään laskemaan tarkalleen minkä verran luuta tarvitaan alaraajasta. Tällöin vaurio ottokohdassa jää pienemmäksi. Samalla suunnitellaan miten saadaan sahattua luusiirre oikeanmalliseksi, esimerkiksi kaarevaa leukaluuta vastaavaksi. 3D-mallit maksavat vielä aika paljon, mutta säästö tulee lyhentyneiden operaatioaikojen lisäksi entistä tarkempana ja parempana hoitona. Implantti saadaan suunniteltua täsmälleen oikeanlaiseksi, kun sitä voidaan kokeilla potilaan kallosta tehtyyn malliin ennen leikkausta ja muutella vielä siinä vaiheessa. Muualla Tyksissä 3D-mallinnus on käytössä muun muassa neurokirurgialla, jossa tehdään kalloimplantteja. Jos kallosta puuttuu pala luuta, siihen voidaan tuottaa vastaavan kokoinen ja muotoinen pala, joka korvaa luupuutosalueen. TYKSin suu- ja leukasairauksien klinikan lisäksi myös Turun yliopiston hammasklinikalla käytetään 3D-suunnittelua purennan rekonstruktioissa ja kuntoutuksessa.

11 Uusia tutkimusmenetelmiä ja hoitomuotoja eturauhasen syöpään Teksti ja kuva Pekka Remes Magneettikuvaus (MRI) on tulossa olennaiseksi osaksi eturauhasen syövän hoitoa. Perinteisesti eturauhasen syövän hoito on perustunut patologian mikroskooppitutkimuksiin, mutta ei kuvantamislöydöksiin, sillä eturauhaskasvaimet näkyvät huonosti esimerkiksi ultraäänitutkimuksessa, kertoo Tyksin urologian ylilääkäri Peter Boström. Tavallinen tie eturauhasen syövän hoitoon alkaa PSA-seulonnalla. Kohonnut PSA-arvo vie jatkotutkimuksiin eli ultraäänikuvaukseen sekä neulanäytteiden ottoon. Näytteestä patologi tekee diagnoosin, mutta itse kasvainta eturauhasen sisällä emme usein näe tarkasti. Nyt magneettikuvaus on tulossa hoidon tulilinjaan. Magneettikuva otetaan ennen neulanäytteen ottoa. Neulanäyte saadaan paremmin kohdennettua, mikä auttaa hoidon suunnittelussa. Magneettikuvauksessa hyödynnetään ihmisen kehon kudosten eroavaisuuksia magneettikentässä, joiden perusteella tietokone rakentaa kuvan, tässä tapauksessa kuvia eturauhasesta. Magneettikuvauksessa ei käytetä ionisoivaa säteilyä, joten siitä ei ole vaaraa terveydelle. Parhaillaan Tyksissä tutkitaan magneettikuvauksen hyötyä eturauhasen syövän hoidon suunnittelussa. Tähän mennessä 110 potilasta on ollut magneettikuvauksessa ennen koepalan ottoa. Tavoitteena on kuvata 125 potilasta. Tutkimuksen tuloksia aletaan analysoida juhannuksen jälkeen, Boström arvioi. Syksyllä 2014 aloitetaan laajempi Tyksin koordinoima monikeskustutkimus maan eri sairaaloissa. Jos tutkimustulokset ovat positiivisia, on aika ottaa magneettikuvaus rutiinikäytäntöön. Kuvantamiskeskuksen johtaja Roberto Blanco selvittää, että tekninen kehitys on teh nyt magneettikuvauslaitteista tarkempia ja nopeampia, jolloin uusia kehon kuvauskohteita voidaan ottaa osaksi kliinisiä rutiineja. Mutta pelkät koneet eivät riitä. Tarvitaan ammattitaitoa tulkita, mitä kuvassa näkyy. Tutkimus tuo taitoa ja tietoa. Potilaan kannalta magneettikuvaus on helppo ja nopea tapahtuma. Magneettikuvauslaite on ontto putki, jossa potilas makaa liikkumatta. Kuvauslaitteistossa on Eturauhasen syövän diagnostisointiin ja hoitoon on tulossa uusia menetelmiä. Tyksin urologian ylilääkäri Peter Boström ja kuvantamiskeskuksen johtaja Roberto Blanco ovat tyytyväisiä saatuihin tutkimustuloksiin. voimakas magneettikenttä. Siksi ennen kuvausta selvitetään, onko potilaan kehossa metalleja kuten lantionalueen proteeseja. Potilaalla ei myöskään saa olla sydämentahdistinta, jonka toiminta voisi häiriintyä magneettikentässä. Hoitoa syöpään kajoamatta Tyksissä kehitetään uutta hoitomuotoa eturauhasen syövän hoitoon. Siinä syöpäkudosta tuhotaan paikallisesti fokusoidulla eli kohdennetulla ultraäänellä. Menetelmässä pistemäiseksi kohdistettu ultraääni tuhoaa syöpäkudosta polttamalla. Hoidon teho on välitön ja hoito voidaan rajata tarkasti syöpäkudokseen, kuvantamiskeskuksen johtaja Blanco kertoo. Menetelmää vasta tutkitaan. Hankkeeseen on haettu EU-rahoitusta, ja tutkimusta tekee eurooppalainen konsortio, jossa Tyksin kuvantamiskeskus ja urologian yksikkö muodostavat yhden tutkimuskeskuksista. Tässä menetelmässä olemme maailman eturivissä, Blanco toteaa. Yleisin syöpäsairaus Eturauhasen syöpä on miesten yleisin syöpä, johon sairastuu vuosittain noin miestä. Se on siten myös koko väestön yleisin syöpäsairaus. Eturauhasen syöpä syntyy eturauhasen solujen alkaessa muuttua pahanlaatuisiksi. Eturauhanen sijaitsee virtsarakon alapuolella peräsuolen edessä. Eturauhasen syöpä on yleensä pitkään oireeton, mutta saattaa aiheuttaa virtsaamisvaivoja. Diagnostisointi aloitetaan veren PSA-tutkimuksella PSA on valkuaisaine, jota erittyy sekä hyvänlaatuisesta että pahanlaatuisesta eturauhaskudoksesta. Pelkän PSA-arvon perusteella ei siis tiedetä, onko kyseessä eturauhassyöpä. Eturauhassyövän diagnoosi selviää lopullisesti neulatutkimuksen eli koepalojen ottamisen perusteella. Koepalat lähetetään mikroskooppiseen tutkimukseen. Patologi antaa niistä lausunnon, jonka perusteella tehdään diagnoosi ja suunnitellaan mahdollisesti tarvittava hoito. Lähde: cancer.fi 11

12 Robotiikka auttaa säästämään hermostoa kohdunkaulasyövän kirurgiassa teksti ja kuvat Maria Myllymaa Suomessa noin viisi naista tuhannesta sairastuu kohdunkaulan syöpään. Uusia tapauksia todetaan vuosittain noin Kohdunkaulan syövän esiintyminen on vähentynyt irtosoluseulontojen ansiosta 1960-luvulta lähtien yli 60 prosenttia. Ihmisen papillomavirus HPV on kohdunkaulan syövän tärkein ja keskeisin taustatekijä. Viruksen DNA:ta löytyy lähes aina syöpäkudoksesta, ja useat väestötutkimuksetkin tukevat papilloomavirusinfektion ja kohdunkaulan syövän välillä olevaa yhteyttä. Kohdunkaulan syövän oireita ovat poikkeava verinen vuoto, erityisesti yhdynnän jälkeinen. Myöhemmässä vaiheessa voi esiintyä alavatsakipua, ristiselkäsärkyä ja virtsaoireita. Useimmiten kohdunkaulan syöpä löytyy rutiinikäynnillä irtosolukokeesta. Paras tapa hoitaa kohdunkaulan syöpä on leikkaus. Leikkauksen laajuuden ratkaisee syövän koko ja levinneisyys. Laajalle levinneissä tapauksissa ei voida enää leikata vaan hoidetaan pelkällä sytostaatti- ja sädehoidolla. 12 Tyksissä hoidetaan lähes kaikki kohdunkaulan syövän leikkaukset robottiavusteisesti. Robottia käytetään gynekologisten syöpien leikkauksissa kahtena päivänä viikossa, kertoo osastonylilääkäri Sakari Hietanen. Määrällisesti eniten robotilla leikataan kohdun runko-osan syöpiä, mutta merkittävä osa leikkaustoiminnasta kohdistuu kohdunkaulan syöpien ja varhaisvaiheessa todettujen munasarjasyöpien leikkauksiin. Tyksissä on tehty n. 300 robottioperaatiota sen tulosta lähtien. Robottiavusteinen lääketiede Robottiavusteinen kirurgia aloitettiin Tyksissä keväällä vuonna 2010 ja nykyisin robottiavusteinen leikkaustekniikka on vakiintunut tiettyihin toimenpiteisiin, urologisiin ja gynekologisiin. Robottiavusteiseen leikkaukseen soveltuvat periaatteessa kaikki potilaat, jotka ylipäätään ovat leikkauskuntoisia, mutta levinneet syövät leikataan edelleen avokirurgialla, kertoo Hietanen. Hyötykäyttöön soveltuvia moderneja robotteja alettiin kehittää avaruusteknologian ja autoteollisuuden parissa luvuilla. Lääketieteessä ensimmäiset hoitotoimiin käytettävät laitteet otettiin käyttöön 1980-luvulla mm. tekonivelkirurgian alalla. Kuitenkin vasta vuonna 2000 markkinoille tullut da Vinci -leikkausrobotti merkitsi robotiikan voimakasta esiinmarssia lääketieteessä. Leikkausrobotti ei toimi autonomisesti, vaan siirtää konsolin ääressä työskentelevän kirurgin käsien liikkeet potilaan sisällä olevien instrumenttien päähän. Robottiavusteista tähystyskirurgiaa käytetään Suomessa lähes kaikissa yliopistosairaaloissa. Tähystystekniikalla saavutettavat edut kuten hyvä näkyvyys leikkausalueelle, vähäiset leikkausvuodot ja potilaan nopeampi toipuminen, ovat merkittäviä. Kohdunkaulasyövän kohde sijaitsee ahtaassa tilassa, luisessa lantiossa, jossa laadukas toimenpide vaatii kudosten hellävaraista käsittelyä. Robottilaitteiston instrumenttien Robotiikkaan erikoistunut sairaanhoitaja Henna Grönroos valvoo taustalla robottileikkauksen sujumista. ihmiskäden kaltaiset liikkeet mahdollistavat tarkan työskentelyn myös vaikeissa ja ahtaissa anatomisissa paikoissa. Tämän ansiosta mini-invasiivista leikkaustekniikkaa on voitu hyödyntää myös vaativissa toimenpiteissä, joissa tavallinen laparoskopia on äärimmäisen haasteellista. Robottiavusteisella tekniikalla on kaksi merkittävää etua tavanomaiseen laparoskopiaan verrattuna: instrumenttien ohjailtavuus ja kolmiulotteisuus. Kirurgin kädenliike välittyy lähes sellaisenaan instrumenttiin, mikä mahdollistaa monimutkaiset liikesarjat, jotka tavanomaisia laparoskooppisia instrumentteja käytettäessä ovat mahdottomia. Tämä helpottaa mm. ompelua ja kudosten käsittelyä. Kolmiulotteinen kuva puolestaan auttaa syvyyssuhteiden arvioimisessa ja täten helpottaa ja nopeuttaa

13 Ylilääkäri Sakari Hietanen operoi robottia konsolista. toimenpidettä. Kolmas etu tavalliseen laparoskopiaan verrattuna on, että robottiin kiinnitettyjen porttien liikkeiden kiintopiste on faskian tai vatsalihasten tasolla. Täten vatsanpeitteisiin ei kohdistu venytystä porttien kohdalla. Tämä selittänee ainakin osittain sen, miksi robottiavusteisessa kirurgiassa haavakipu on vähäisempää kuin laparoskooppisessa leikkauksessa, vaikka haavojen yhteenlaskettu pituus on suunnilleen sama. Erityisen suuri ero haavakivussa on avoleikkaukseen verrattuna, sanoo Hietanen. Robotiikka säästää hermosäikeitä Kohdun radikaalileikkauksessa poistetaan koko kohtu, osa kohdun viereiskudosta ja osa emätintä. Koska invasiivinen toimenpide menee syvälle lantion pohjalle, aiheuttaa tämä ongelmia hermoston suojauksen kanssa. Kohdun radikaalileikkauksen yhteydessä poistetaan myös lantion alueen imusolmukkeet mahdollisen tautileviämisvaaran vuoksi. Leikkauksen myötä suolen toiminta voi muuttua ja hermosäikeillä on suuri merkitys seksuaalifunktioissa. Lantionpohjassa, kohdun kaulan lähellä sijaitsee autonominen hermosto. Tavanomaisessa, useimmiten avoleikkauksena tehdyssä kohdunkaulan syövän radikaalileikkauksessa potilas voi joutua ongelmiin virtsaamisen kanssa. Ilmenee virtsankarkailua tai rakon tyhjennysvaikeuksia, mikä onkin hyvin yleinen vaiva. Kun aiemmin laajana avoleikkauksena tehdyn radikaalitoimenpiteen jälkeen rakon tyhjennys vaati 2 6 viikon katetrin käyttöä, nyt robotiikan avulla tehdyn leikkauksen jälkeen katetrin saa pois jo 1 3 päivää leikkauksen jälkeen. Varsinainen leikkaus kestää normaalisti 3 4 tuntia. Robotiikan myötä sairaalassaoloaika on lyhentynyt, kun se aiemmin on ollut vähintään viikon ja sairasloma 3 4 viikkoa pidempi. Nyt sairaalassa ollaan vain 1 3 vrk. Tyksillä on hyvä yhteistyö lähettävien tahojen kanssa. Etukäteistutkimukset voidaan tehdä myös lähettävissä sairaaloissa, mutta PET -magneettikuvaukset vain Tyksissä. Hiljattain on ilmestynyt kansainvälinen tutkimus, jossa verrattiin kohdun kaulan syövän hoidossa laparoskopiaa robottiavusteiseen leikkaukseen. Siinä todettiin, että robottiavusteisella tekniikalla tehdyissä operaatioissa oli vähemmän komplikaatioita, sanoo Hietanen. Robotiikan myötä osastolle on koulutettu asiantunteva henkilökunta Robottileikkaussalia käyttävät urologit kolme päivää viikossa ja gynekologit kaksi päivää. Leikkaussali on A-sairaalassa leikkausosastolla. Laitteet ovat pyörillä, joten niitä on helppo siirrellä. Suurin työ hoitajilla onkin ennakkovalmistelut ennen toimenpidettä, kertoo sairaanhoitaja Henna Grönroos. Hän työskentelee osan työajastaan robottihoitajana. Robottileikkauksessa paikalla on leikkaava lääkäri (näyttöpöydän ääressä, konsolissa, erillään potilaasta) ja avustava lääkäri, robotiikkaan erikoistunut hoitaja ja anestesiahoitaja. Lisäksi salissa on valvova hoitaja. Leikkaussalin täyttää jatkuva ääneenlausuttujen komentojen, kysymysten ja vastausten sekoitus. Potilas makaa kaltevalla pinnalla pää alaspäin syvässä anestesiassa Potilaan vatsanpeitteiden läpi tehdään kolmesta neljään porttiaukkoa, joiden kautta instrumentit viedään sisään. Robottihoitajia on Tyksin naistenklinikalla kuusi. Koulutus tapahtuu aina tiimeittäin. Neljä Turun hoitajaa on saanut oppia myös Strassburgissa. Aluksi meillä oli atk-tyyppistä koulutusta täällä ja englannin kielitaito vaadittiin lähtijöiltä. Myös tekninen tietämys tässä vaaditaan. Ja turvallisuus on ensisijainen kriteeri. Haastavaa on myös työvuorojen suunnittelu, kertoo muutoin synnytyksen- ja naistentautienleikkausosastolla työskentelevä Grönroos. Alkuun me olimme täällä vuorotellen Margitin (Olkkola) kanssa aina kun robottia käytettiin. Nyt myös lisähenkilökunnan koulutus onnistuu omasta takaa ja robotiikalle on tarjolla lisäksi ammattikoulutusta Suomessa. Robottisairaalat tekevät myös yhteistyötä toisten sairaaloiden kanssa. Tyksistä vieraillaan Tampereella ja vastavierailu Turkuun on juuri tulossa. Robottitekniikka on auttanut hoidon keskittämistä ja parantanut sen laatua leikkauksissa. Robottiavusteinen tähystyskirurgia on lunastanut paikkansa ja jatkossa sen osuus lisääntynee edelleen. Korkeat kustannukset ovat tämän hoitomuodon rasite. Tulevaisuudessa useammat laitevalmistajat mahdollistanevat kilpailun, jolloin hoitokustannukset laskevat. Robottiavusteiseen kirurgiaan sisältyy suuri markkina- ja odotusarvo. Robottiavusteinen kirurgia, erityisesti robottiavusteinen radikaali prostatektomia ja urologia, on saavuttanut menetelmänä valtaaseman. Suomessa leikkausrobotti otettiin käyttöön sangen myöhään, mutta sen käyttö on yleistynyt niin, että yliopistosairaaloissa robottiavusteinen leikkaus syrjäytti avoleikkaukset nopeasti. Maailmanlaajuisesti tarkasteltuna Suomi on ollut nopeimpia maita robottiavusteisen leikkaustekniikan käyttöönotossa. Laitteiston hankintahinta on kallis, noin 1,6 miljoonaa euroa, ja sen käyttöön sisältyy merkittäviä välillisiä kustannuksia (huolto, kertakäyttövälineet). Arvioidaan, että laitteen hankinta kannattaa, jos sillä tehdään vähintään 300 leikkausta vuodessa. Tällöin robotin tuoma lisäkustannus leikkausta kohti on noin euroa, jota pitää voida perustella potilaan nopeammalla toipumisella ja toimenpiteen paremmalla laadulla verrattuna perinteiseen avoleikkaukseen tai tavanomaisen tähystysleikkaukseen. Robottiavusteinen radikaalikirurgia tuottaa siis vähintään yhtä hyvän tuloksen kuin avoleikkaus taudin uusiutumisriskin suhteen, ja potilaat kotiutuvat ja toipuvat paremmin robottiavusteisen leikkauksen jälkeen, sanoo ylilääkäri Sakari Hietanen. 13

14 Uudet katetritoimenpiteet sydänvikojen hoidossa Teksti Maria Myllymaa, kuva Mikael Soininen Sydän- ja verisuonitaudit ovat edelleen suomalaisten suurin kuolleisuuden aiheuttaja, vaikka elämäntapamuutoksilla ja lääkehoidolla, etenkin kolesterolilääkkeillä, statiineilla, voidaan vaikuttaa sepelvaltimotaudin perusmekanismeihin niin, että taudin eteneminen pystytään nykyään usein pysäyttämään, sanoo kardiologian ylilääkäri, professori ja Tyksin Sydänkeskuksen toimialuejohtaja Juhani Airaksinen. Keski-ikäisen väestön sepelvaltimotautikuolleisuus on Suomessa pudonnut noin viidennekseen ja tauti on siirtynyt vanhempiin ikäryhmiin. Ohitusleikkausten tarve on vähentynyt ja pallolaajennushoitoja käytetään enenevästi lievemmän, vakaan sepelvaltimotaudin hoidossa silloin, kun pelkkä optimaalinen lääkehoito ei riitä pitämään rintakipuoireita kurissa. Tukkosuonen avaava pallolaajennus on puolestaan sydäninfarktin paras hoito ja nykyisin lähes korvannut liuotushoidon. Pallolaajennustoimenpiteet ovat lisääntyneet Tyksissä kasvavien potilasmäärien myötä ja sepelvaltimotautien hoidon tarpeen odotetaan kasvavan entisestään suurten ikäluokkien ikääntyessä. Paineet kustannusten hallintaan sekä prosessien kehittämiseen kasvavat edelleen tulevina vuosina. Suuri ongelma hoitojen toteuttamisessa on vähäinen hoitohenkilökunnan ja lääkärien määrä. Rytmihäiriöiden lääkehoidon kehitys on ollut hidasta, mutta katetri- ja laitehoidot ovat edistyneet sitäkin nopeammin. Yhä monimutkaisempia rytmihäiriöitä voidaan nykyään parantaa katetriablaation avulla ja mittasuhteiltaan suurimman ongelman eteisvärinän - katetriablaatiohoidossa on edistytty uusien menetelmien kuten magneettinavigoinnin käyttöön oton myötä. Vajaatoiminta- ja rytmihäiriötahdistimet ovat vahvaan tutkimusnäyttöön perustuvaa kustannustehokasta ennustetta ja elämänlaatua parantavaa hoitoa. Toimenpidekardiologia ei kuitenkaan rajoitu enää pelkkiin pallolaajennus- ja rytmihäiriötoimenpiteisiin. Katetritekniikat ovat vakiinnuttaneet asemansa yksinkertaisempien synnynnäisten sydänvikojen hoidossa ja riskipotilaiden läppävikojakin voidaan korjata ilman sydänleikkausta. Eteisväliseinäaukkojen katetrisulku Koska melkoinen joukko itsensä terveeksi tuntevia ihmisiä pelkää tai ei suostu avosydänleikkaukseen, on kehitelty vähemmän kajoavia tekniikoita eteisväliseinän aukon sulkuun, sanoo toimialuejohtaja Juhani Airaksinen. Läpimurto katetritekniikoissa tapahtui, kun otettiin käyttöön muistimetallista 14 Ylilääkäri Juhani Airaksinen tiimeineen tekee sydämen eteisväliseinään katetritekniikalla n. 5 mm suuruista aukkoa veren virtaukselle.

15 (nitinoli) tehdyt sulkulaitteet. Sulkulaite viedään katetrin sisällä reisilaskimon kautta vasempaan eteiseen, jossa katetrin kärjestä pursotetaan esille eteisväliseinän vasemmalle puolelle tuleva sulkulaitteen kiekko ja vedetään kiekko aukkoa vasten, jonka jälkeen avataan oikeanpuoleinen kiekko väliseinän toiselle puolelle. Kiekkoja yhdistävä kannas jää siten korkiksi aukon keskelle ja ohuet kiekot pitävät korkin tukevasti paikallaan. Tyksissä on Suomen laajin kokemus aikuispotilaiden eteisväliseinäaukkojen katetrisuluista, joita on vuodesta 2001 lähtien tehty kolmisen sataa. Aukon katetrisulku on yleensä mahdollinen, jos aukon ympärillä on pääosin muutaman millimetrin reunus kiekkojen tueksi ja aukon venytetty läpimitta on alle mm. Katetrisulku on turvallinen mutta ei täysin riskitön toimenpide ja potilas voidaan kotiuttaa seuraavana aamuna. Jatkohoitona käytetään yleensä pelkkää aspiriinia puolen vuoden ajan toimenpiteen jälkeen. Jos nuorella henkilöllä todetaan selittämätön aivohalvaus ja avoin soikea ikkuna (PFO), on harkittava aukon katetrisulkua uusien aivoinfarktien eh käisemiseksi. Avoimen soikean ikkunan osalta hoitoindikaatiot eivät ole täysin kiteytyneet ja ratkaisut tehdään yksilöllisesti. Tietyt rakenteelliset piirteet ja se että halvaus on syntynyt ponnistuksen tai laskimotukoksen yhteydessä tai jos halvaus uusii lääkehoidosta huolimatta puoltavat katetrisulkua. Tyks osallistuu ainoana suomalaisena keskuksena kansainväliseen satunnaistettuun tutkimukseen, jossa arvioidaan PFO:n katetrisulun tehoa ja taloudellista kannattavuutta optimaaliseen lääkehoitoon verrattuna. Eteiskorvakkeen katetrisulut Eteisvärinän tärkein komplikaatio on aivoinfarkti, jota eh käistään antikoagulaatiohoidoilla. Tehokas veren hyytymistä estävä hoito aiheuttaa kuitenkin osalle potilaista vakavia vuotoja, jolloin hoidosta joudutaan luopumaan. Noin 90 prosentissa aivoinfarktin aiheuttava veritulppa on lähtöisin sydämen vasemmasta eteiskorvakkeesta ja eteiskorvakkeen katetrisulku on uusi lääkkeetön hoitomuoto, jolla aivoinfarkteja voidaan tehokkaasti eh käistä myös näillä riskipotilailla. Toimenpiteessä pursotetaan muistimetallista muotoiltu sulkulaite eteisväliseinäpiston jälkeen eteiskorvakkeen suulle eristämään korvake varsinaisesta eteisontelosta. Eteiskorvakkeen katetrisulut aloitettiin Tyksissä jo vuonna 2009 ensimmäisenä Pohjoismaissa. Nyt sulkutoimenpiteet on aloitettu kardiologimme Juha Lundin opastuksella muissakin yliopistosairaaloissa, huomauttaa Airaksinen. Hoitoon valittiin alkuvaiheessa seikkaperäisen potilasinformaation jälkeen vain sellaisia eteisvärinäpotilaita, joilla oli antikoagulaation aikana ilmennyt vakava verenvuotokomplikaatio yleensä aivoverenvuoto - ja aivoinfarktin vaara arvioitiin suureksi ilman antikoagulaatiota. Suuri osa runsaasta 60 potilaasta on tullut toimenpiteeseen sairaanhoitopiirin ulkopuolelta. Vaikka toimenpide on teknisesti varsin vaativa, voidaan se omien kansainvälisesti raportoitujen tulostemme perusteella tehdä turvallisesti hyvinkin lievän veren hyytymistä estävän lääkehoidon aikana. Katetrisulku näyttäisi olevan tutkimusten ja hoitosuositusten perusteella jo hyvä hoitovaihtoehto niille eteisvärinäpotilaille, joilla on selkeä aihe antikoagulaatiohoidolle, mutta vasta-aiheet estävät hoidon toteuttamisen. Hypertrofisen kardiomyopatian alkoholiablaatio Hypertrofinen kardiomyopatia voi ahtauttaa vasemman kammion ulosvirtauskanavaa ja aiheuttaa potilaalle vaikean rasitushengenahdistuksen. Tämän harvinaisen vian hoito oli pitkään kirurginen eteisväliseinän ohentaminen. Vaihtoehtoisessa katetrimenetelmässä - kammioväliseinän perkutaanisessa alkoholiablaatiossa varjoainekuvauksen jälkeen sepelvaltimon septaalihaaraan ruiskutettavalla alkoholilla aiheutetaan kammioväliseinän tyvipaksuuntumaan paikallinen sydäninfarkti, jolloin ulosvirtauskanavan ahtauma lievenee ja oirekuva helpottuu, sanoo Airaksinen. Tämäkin toimenpide aloitettiin Tyksissä ensimmäisenä Suomessa noin 10 vuotta sitten ja vuosien varrella on hoidettu muutamia kymmeniä potilaita eri puolilta Suomea. Toimenpiteen tulokset ovat olleet pääosin suotuisia. Komplikaatioriski on pieni ja toipuminen on nopeaa, minkä vuoksi useimmat potilaat valitsevat katetrihoidon avosydänleikkauksen sijaan. Hiippaläppävikojen katetrihoidot Pallolaajennus on ensisijainen merkittävän, oireita aiheuttavan hiippaläpän ahtauman hoito, joka voidaan tehdä polikliinisesti nuoremmille potilaille. Toimenpiteessä läppäaukko laajennetaan eteisväliseinän läpi vietävällä mm suuruisella pallolla halutun suuruiseksi. Toimenpiteitä on tehty Tyksissä koko 2000-luvun ajan vuosittain muutamia kappaleita. Vika on harvinainen, koska vikaa aiheuttava reumakuume on jo lähes hävinnyt länsimaista. Vaikeaa hiippaläpän vuotoa, joka aiheuttaa optimaalisesta lääkehoidosta huolimatta hankalia oireita, voidaan korjata katetritekniikalla niillä potilailla, jotka eivät sovellu leikkaushoitoon suuren leikkausriskin takia. Tässäkin toimenpiteessä poraudutaan eteisväliseinän läpi vasempaan eteiseen, josta käsin hiippaläpän purjeita sitovalla niitillä (Mitraclip) tuetaan purjeet vuotokohdalta yhteen. Näitä toimenpiteitä on tehty muutaman vuoden ajan Turun lisäksi Helsingissä ja nyt myös Tampereen Sydänkeskus on aloittanut toimenpiteet. Oikein valituilla potilailla toimenpide parantaa ratkaisevasti elämänlaatua, sanoo ylilääkäri Juhani Airaksinen. Aorttaläpän ahtauman katetri hoito (TAVI) Aorttaläpän ahtauman hoito on aiheellista silloin, kun sairaus aiheuttaa oireita ja sydämen kaikukuvauksessa todetaan vaikeasti ahtautunut aorttaläppä. Vielä muutamia vuosia sitten jopa kolmasosa merkittävää aorttaläpän ahtaumaa sairastavista potilaista jäi ilman leikkaushoitoa. Katetrin avulla tehtävä aorttaläppäproteesinasennus eli TA- VI (transcatheter aortic valve implantation) on yleistynyt nopeasti, ja sen avulla yhä useampaa näistä potilasta pystytään auttamaan kajoavan hoidon keinoin. Katetritoimenpidettä käytetään silloin, kun tavanomaiseen leikkaukseen liittyvä riski arvioidaan liian suureksi saavutettavaan hyötyyn nähden. TAVI ei korvaa avosydänkirurgiaa pienen tai keskisuuren leikkausriskin potilasryhmissä ja läppäleikkaus on edelleen ensisijainen hoito aikuisen potilaan aorttaläppävioissa. Aorttaläpän katetriasennuksia tehdään kaikissa yliopistosairaaloissa, Turussa vuodesta 2009 lähtien. Toimenpiteitä tehdään meillä tätä nykyä vuodessa. Joskus käytetään edelleen pelkkää läpän pallolaajennusta, jos TAVInkin riski arvioidaan liian suureksi ja potilaan oireet ovat hyvin hankalat. Päätös kaikkien läppävikojen kajoavasta hoidosta ja toimenpidetekniikasta tehdään moniammatillisessa ryhmässä, johon kuuluvat kardiologi ja sydänkirurgi ja tarvittaessa sydänanestesiologi. Lopuksi Uusien hoitomuotojen nopea, mutta harkittu käyttöönotto kuuluu yliopistosairaalan rooliin hoitojen kehittäjänä. Toimintaa aloitettaessa tehdään aina tarkka taloudellinen arvio hoitojen kustannus-hyötysuhteista verrattuna muihin mahdollisesti käytettävissä oleviin hoitotapoihin. Sydänkeskuksessa tehdään korkealuokkaista kliinistä tutkimusta ja hoitojen kehittämistä, mikä on myös yksi hyvän hoidon kulmakivistä, toteaa toimialuejohtaja Airaksinen. Huippuosaaminen ei kuitenkaan johdu välineistä, vaan taidosta ja saumattomasta tiimityöstä. Potilaita tuleekin ympäri Suomea Sydänkeskuksessa tehtäviin erikoistoimenpiteisiin; viimeksi tulppasimme katetrilla tekoläpän viereen syntyneen kammioväliseinäreiän kokkolalaiselta potilaalta. 15

16 Loimaan aluesairaalassa panostetaan päiväkirurgiaan 16 teksti ja kuva Marjo Peltoniemi Kaikista ennalta suunnitelluista toimenpiteistä jo noin 90 % tehdään Loimaan aluesairaalassa päiväkirurgisina. Etuna potilaalle on lyhyt sairaalassaoloaika ja toipuminen kotona tutussa ympäristössä. Toipuminen on myös tutkitusti nopeampaa ja infektioiden määrä pienempi ja mikä tärkeintä, potilastyytyväisyys toimintaan on Loimaalla ollut hyvää. Päiväkirurgia toimii Loimaalla remontoiduissa valoisissa tiloissa leikkausosaston leikkaussalien ja heräämön yhteydessä sairaalan toisessa kerroksessa. Loimaan aluesairaalan leikkausosastolla tehdään vuosittain noin 2900 toimenpidettä, joista esimerkiksi viime vuonna päiväkirurgisia oli noin 1700 ja päivystysleikkauksia 570. Viiden vuoden takaisessa toimintakertomuksessa oli tavoite, että pääsisimme 70 prosentin PÄIKI-asteeseen. Toissavuonna PÄI- KI-aste oli yli 90 prosenttia, Loimaan aluesairaalan leikkausosaston osastonhoitaja Jaana Kantee kertoo. Pääpaino gastrokirurgiassa Päiväkirurgisella osastolla hoidetaan kaikkien erikoisalojen päiväkirurgiset (PÄIKI) potilaat. Yleisimpiä leikkauksia ovat mahasuolikanavan eli gastrokirurgiset toimenpiteet kuten sappi- ja tyräleikkaukset. Koko sairaanhoitopiirin Laparoskooppisista sappileikkauksista tehdään Loimaalla 40 prosenttia ja nivustyristä puolet. Sappileikkauksia voi joskus olla jopa yhdellä lääkärillä seitsemän päivässä. Gastrokirurgian määrää olisi meillä edelleenkin mahdollista lisätä, jos tulisi vielä yksi leikkaava lääkäri lisää, Jaana Kantee ja Loimaan aluesairaalan ylilääkäri Armi Vuori visioivat. Tällä hetkellä gastron toimenpiteitä tekevät Loimaalla lääkärit Ville Falenius (403 toimenpidettä v. 2013) ja Tuomas Lehtoranta (304 toimenpidettä v. 2013). Gastrorokirurgian jälkeen eniten tehdään urologisia ja gynekologisia toimenpiteitä. Korvalääkäri tekee etupäässä kita- ja nielurisaleikkauksia ja korvien putkituksia ja silmälääkäri luomien korjausleikkauksia. Tavallisimpiin ortopedisiin toimenpiteisiin kuuluvat esimerkiksi polventähystykset, olkapääleikkaukset. Yleiskirurgian puolella hoidetaan ihomuutoksia, esimerkiksi poistetaan luomia. Potilasohjaus ja moniammatillinen yhteistyö keskiössä Loimaan seudun lisäksi potilaita tulee henkilökunnan mukaan Mynämäeltä, Säkylästä, Liedosta, Turusta, Raisiosta, Paraisista, Naan-

17 Loimaalainen Sirpa Tuomonen oli tyytyväinen, että pääsi nopeasti hermopinneleikkaukseen Loimaan aluesairaalan päiväkirurgialle ja myös palvelu pelasi. Hän halusi hyvien kokemusten vuoksi samalle lääkärille, joka oli leikannut hänet aiemminkin. Kuvassa myös sairaanhoitajaopiskelija Enni Välitalo. talista, Ypäjältä, Punkalaitumelta sekä Aurasta ja Huittisista. Nykyään potilaalla on vapaus valita hoitopaikkansa, joten tänne voi tulla mistä päin Suomea hyvänsä, osaston hoitajat toteavat. Potilaat tulevat toimenpiteisiin leikkauspäivän aamuna porrastetusti. Odotusajat ovat maksimissaan pari tuntia. Toimenpiteet tehdään joko puudutuksessa tai nukutuksessa ja toimenpiteen jälkeinen hoito ja kotiutus toteutetaan päiväkirurgian heräämössä. Potilaat kotiutuvat iltaan mennessä ja heillä tulee olla yleensä hakija sairaalasta sekä aikuinen henkilö kotona seuraavaan aamuun. Loimaalla toimenpiteisiin pääsee aika nopeasti eli jonot eivät ole suuria. Potilaat ovat kaikenikäisiä. Esimerkiksi valtaosa korvalääkärin tekemistä toimenpiteistä tehdään lapsille. Korkea ikäkään ei ole este päiväkirurgialle. Tärkeintä on potilaan kunto, sillä kovin sairaita ja huonokuntoisia eli korkean asariskiluokan potilaita ei voida hoitaa päiväkirurgisesti, sairaanhoitaja Hanna Uusi-Kuitti Loimaan aluesairaalan päiväkirurgisesta yksiköstä kertoo. Kaikki sairaalan kirurgit tekevät päiväkirurgiaa, joten leikkaavia lääkäreitä on Loimaan aluesairaalassa toistakymmentä. Päiväkirurgialla on kuusi kokopäiväistä hoitajaa, jotka vuorottelevat myös heräämössä. Hoitajien ja lääkäreiden työssä korostuu potilasohjaus leikkausvalmisteluineen ja kotiutuksineen sekä hyvä moniammatillinen yhteistyö. Päiväkirurgisessa yksikössä toimii lisäksi hoitajapoliklinikka, jonne kutsutaan osa leikkaukseen tulijoista etukäteiskäynnille. Kokonaisvaltaista ja yksilöllistä hoitoa Hoitohenkilökunnan asenne koko ketjussa salin puolella heräämöön on tärkeässä roolissa potilastyytyväisyyttä ajatellen. Hoitajien mukaan potilaat antavatkin paljon positiivista palautetta saamastaan kohtelusta. Palautelomakkeet kertovat paljon. Potilaat saattavat tulla epäilevänä, mutta lähteä kiitollisina. Kun he ovat saaneet hyvää hoitoa, he haluavat tulla seuraavankin kerran tänne ja suosittelevat meitä tuttavilleenkin. Käytössä on omahoitajajärjestelmä, jossa sama hoitaja hoitaa potilaan asioita niin kauan kuin on työvuorossa. Pienessä sairaalassa ei ole niin hektistä kuin isoissa yksiköissä ja potilailla on mahdollisuus saada yksilöllistä hoitoa. Meillä tervehditään, kuunnellaan, neuvotaan ja tuetaan. Potilas tapaa myös aina ennakkoon leikkaavan lääkärin. Jos potilaalla tulee esiin toimenpiteen yhteydessä jokin muu ongelma, vaikka korkea verenpaine, voimme tarttua siihenkin. Yritämme hoitaa potilasta kokonaisvaltaisesti ja joustavasti. Yhteistyö on hyvää myös tukipalveluiden kuten laboratorion ja kuvantamisen kanssa. Henkilökunta toivottaa lähettävät lääkärit tervetulleiksi tutustumaan Loimaan PÄIKI-tiloihin. Vierailijat yleensä hämmästelevät tilojamme. Nuoret lääkärit pääsevät opettelemaan meillä käden taitoja. Opiskelijoita ei ole liikaa, sillä sekin voi häiritä joitakin potilaita, jos toimenpiteessä on läsnä iso joukko ihmisiä. Tulevaisuudessa aluesairaalassa on tarkoituksena kehittää edelleen päiväkirurgista toimintaa asiakaslähtöisesti. Tyksissä vahvaa erityisosaamista lasten ortopediassa ja skolioosileikkauksissa Teksti ja kuvat Marjo Peltoniemi Tyksin lasten ortopedian osaamiskeskuksen erityisosaajat ovat erikoistuneet harvinaisten ja vaikeiden lasten tukija liikuntaelinsairauksien leikkaushoitoon kuten varhaislapsuuden skolioosin leikkaukseen, lasten nikamapoistoihin ja lasten kaularankaleikkauksiin. Vaativia skolioosilapsipotilaita tulee Tyksiin leikkaukseen noin 25 vuodessa Lappia ja Pohjois-Karjalaa myöden. Kaikkiaan lasten skolioosileikkauksia tehdään Tyksissä vuosittain noin 75. Skolioosileikkauksen hallitsevia lääkäreitä on kolme lastenklinikalla ja kaksi aikuisselkäyksikössä. Tulokset ovat hyviä, sillä skolioosin aiheuttamista virheasennoista korjaantuu noin 75 % ja uusintaleikkausten tarve on alle 1 %. Vakavien selkäydinkomplikaatioiden ilmaantuvuus on erittäin pieni. Lastenkirurgian, ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri Ilkka Helenius toimii Lasten ortopedian ja traumatologian osaamiskeskuksen johtajana ja kansallisen lastenortopedian tutkimusryhmän johtajana. Meillä yhdistyy vahva kliininen osaaminen laadukkaaseen ja systemaattiseen tieteelliseen lastenortopediseen julkaisutoimintaan, mikä samalla takaa korkeatasoisen hoidon verrattuna muihin suomalaisiin mutta myös muihin kansainvälisiin keskuksiin, Ilkka Helenius sanoo. Nuorimmat leikattavat vauvoja Hyksin lastenklinikalta tullut Helenius aloitti Tyksissä maaliskuussa Hän on ollut tuomassa uusinta leikkaustekniikkaa eli selän puolelta tehtävää nikaman poistoa Yhdysvalloista Suomeen yhdessä turkulaisen erikoislääkärin Olli Pajulon kanssa. Tavallisin ikäryhmä skolioosileikkauksissa on nuoruusiän idiopaattista skolioosia (tuntemattomasta syystä johtuva) sairastavat, joiden ikä sairauden määritelmästä johtuen vaihtelee vuoden välillä. Pienimmät instrumentaatiota vaativat skolioosipotilaat ovat vuoden ikäisiä. Toki hoidamme myös synnynnäistä selkäydinkohjua sairastavia lapsia, joille selkäydinkohjun sulkutoimenpide tehdään vastasyntyneenä. jatkuu seuraavalla sivulla 17

18 Pahimmillaan skolioosi voisi hoitamattomana olla lapsen terveydelle erittäin haitallinen, esimerkiksi haitata hengitystä tai sydämen toimintaa tai myöhemmin kasvuiässä aiheuttaa alaraajojen halvaantumisen. Hoidot kehittyneet monin tavoin Skolioosihoidoissa on tapahtunut monenlaista kehitystä vuosien varrella Tyksissä. Idiopaattisen skolioosin leikkausten kesto on lyhentynyt ja leikkausverenvuotomäärät ovat pienentyneet koko 2010-luvun. Tämän seurauksena alle puolet leikkauksen läpikäyneistä lapsista tarvitsee nykyisin verensiirtoja, kun viime vuosikymmenellä niitä tarvitsivat lähes kaikki. Tyksissä on käytettävissä kaikki vaikean skolioosin hoitomuodot kuten rintaontelon kautta tehtävät leikkaukset, rintakehän venytyshoito, nikamanpoistot, leikkausta edeltävä vetohoito sekä leikkauksissa käytetyt implantit. Tyksin Lasten ortopedian osaamiskeskus on osallistunut uusien selkäimplanttien ja skolioosileikkausvälineiden kansainväliseen kehitystyöhön, minkä myötä käytettävissä on välineitä, joita ei välttämättä löydy muualta Euroopasta. Sklolioosileikkaus voi vaikuttaa lapsilla pituuskasvuun, mutta tarvittaessa käytämme selkäimplantteina pidennettäviä magneettitankoja, joita voidaan pidentää ulkoisen kaukosäätimen avulla. Ne edustavat modernia korkealuokkaista tekniikkaa ja itse asiassa meidän yksikössämme tehtiin ensimmäinen tällainen leikkaus Pohjoismaissa elokuussa 2011, Ilkka Helenius kertoo. Kuvantamistutkimukset ja leikkausaikainen monitorointi tukena Kliinisen neurofysiologin tekemä korkealaatuinen selkäytimen leikkauksen aikainen seuranta on keskeinen osa laadukasta skolioosileikkausta ja antaa mahdollisuuden turvalliseen virheasennon korjaukseen. Tämä toiminta edellyttää erityistä skolioosianestesiaa, joka muistuttaa neurokirurgisissa leikkauksissa käytettävää nukutusta, Helenius toteaa. Kuvantamistutkimuksiin saadaan Heleniuksen mukaan vielä tämän vuoden aikana nk. O-kaarilaite, joka mahdollistaa leikkauksenaikaisen yksityiskohtaisen radiologisen kuvapalvelun ja vähentää edelleen sitä kautta leikkausimplanttien aiheuttamaa komplikaatioriskiä. TYKSin Lastenortopedian osaamiskeskuksen henkilökunta on vahvasti mukana myös alan tutkimuksessa. Meneillään on esimerkiksi viisi väitöskirjahanketta aiheen ympäriltä ja keskus on vetovastuussa kahdessa etenevässä kansallisessa monikeskustutkimuksessa yliopistosairaaloissa. Toisessa tutkitaan idiopaattisen skolioosin leikkaushoitoa ja toisessa luukystien hoitoa. Mikä skolioosi? Skolioosi tarkoittaa selän ja selkärangan kieroutumaa. Se voi johtua lantion vinoumasta, jolloin ristiluu, joka on selkärangan alku, on vinossa ja siksi selkäranka kieroutuu. Skolioosin syy on kuitenkin suurimmalla osalla potilaista idiopaattinen eli tuntematon (yli 80 % tapauksista). Noin 80 % skolioosipotilaista on tyttöjä. Skolioosi havaitaan useimmiten esimurrosiässä, ja sitä voidaan hoitaa korsettihoidolla tai vaikeissa tapauksissa leikkauksella. Korsettihoito on erittäin tehokas hoitomuoto idiopaattisen skolioosin lievempien muotojen kohdalla silloin, kun lapsella on selkeästi kasvua jäljellä ja virheasento on etenevä. Tavallisimmin skolioosileikkauksessa selkärankaan asetetaan nk. pedikkeliruuveja, kaksi titaanista pitkittäistankoa ja siirretään luuta, joka otetaan esimerkiksi selkärangan pikkunivelistä. Lisätty luuaines kasvaa yhteen selkärangan luun kanssa ja estää korjatun skolioosivirheasennon palautumisen, vaikkakin se samalla vähentää selän liikkuvuutta. Kuvantamistutkimukset ja kliinisen neurofysiologian leikkausaikainen monitorointi tukevat skolioosipotilaan hoitoa Tyksissä. Kuvassa lääkäri Ilkka Helenius tekee synnynnäisen skolioosin korjausleikkausta lapselle käyttäen rintakehän venytyslaitetta. Tiimissä osastonylilääkäri Olli Pajulo, erikoistuva lääkäri Petteri Lankinen ja sairaanhoitaja Johanna Holmström. 18

19 Ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri Petri Virolainen on aloittamassa polvileikkausta apunaan instrumenttihoitaja Anniina Lehti (vas.) ja valvova hoitaja Ulla Hurme. Leikattavaan raajaan tehdään tässä ns. verityhjiötä, mikä vähentää verenvuotoa leikkauksen aikana. Hyviä tuloksia tekonivelleikkauksista Teksti Esa Halsinaho, kuva Mikael Soininen Turun yliopistollisessa keskussairaalassa (Tyks) tehtävät tekonivelleikkaukset onnistuvat hyvin, ilmenee seurantatiedoista, joita esiteltiin perjantaina Pohjoismaiden ortopedien kongressissa Helsingissä (Nordic Orthopaedic Federation Congress). Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n keräämiin valtakunnallisiin tietoihin perustuvia tuloksia esitteli Tyksin tekonivelkirurgian vastuualuejohtaja, dosentti Keijo Mäkelä. THL kerää ja julkaisee sairaaloiden seurantatietoja vuosittain ns. Perfect-tutkimuksessa. Tietoja kerätään kaikista yli 50 tekonivelleikkauksia tekevästä sairaalasta maassamme. Vuonna 2011 Tyksissä leikatuista lonkan tekonivelpotilaista 3,7 prosenttia ja polven tekonivelpotilaista 1,7 prosenttia tarvitsi uusintaleikkauksen vuoden 2012 loppuun mennessä. Lonkan tekonivelleikkauksissa tarvittiin eniten uusintaleikkauksia Länsi-Pohjan keskussairaalassa (6,6 %) ja Keski-Suomen keskussairaalassa (6,0 %). Lapin keskussairaalassa ja Länsi-Uudenmaan aluesairaalassa uusintaleikkauksia ei tarvittu lainkaan. Kaikkien sairaaloiden keskiarvo oli 2,6 prosenttia. Polven tekonivelleikkauksissa uusintaleikkauksia tarvittiin eniten Forssan sairaalassa (6,4 %) ja Länsi-Pohjan keskussairaalassa (5,0 %). Lapin, Etelä-Karjalan, Porvoon, Salon ja Invalidisäätiön sairaaloissa uusintaleikkauksia ei tarvittu lainkaan. Kaikkien sairaaloiden keskiarvo oli 1,8 prosenttia. Tyks välttää infektiot hyvin Yksityisten sekä alue-, keskus- ja yliopistosairaaloiden erilaisten kokojen ja toimintatapojen takia on luontevinta verrata Tyksiä muihin neljään yliopistosairaalaan. Leikkauksesta johtuvia infektioita oli Tyksissä vuonna 2011 vähän: 0,9 % lonkan tekonivelleikkauksissa ja 2,0 % polven tekonivelleikkauksissa. Lonkkaleikkauksissa tulos oli yliopistosairaaloiden paras ja polvileikkauksissa toiseksi paras. Vuonna 2011 tehtyjen lonkan tekonivelleikkausten uusimistarve leikkausvuotta seuraavan vuoden loppuun mennessä oli Tyksissä 3,7 %, Oulun yliopistollisessa keskussairaalassa (Oyks) 3,5 %, Tampereen Coxa Oy:ssä ja Kuopion yliopistosairaalassa (Kys) 2,5 % sekä Helsingin yliopistollisessa keskussairaalassa (Hyks) 2,4 %. jatkuu seuraavalla sivulla 19

20 20 Vastaavasti polvinivelleikkausten uusimistarve oli Oyksissä 3,7 %, Coxassa 2,4 %, Hyksissä 1,9 %, Tyksissä 1,7 % ja Kysissä 0,8 %. Vaikuttavuutta arvioitava pitkällä aikavälillä Dosentti Keijo Mäkelän mukaan julkisuudessa olleiden uusintaleikkauksia koskevien tulkintojen ongelmana on ollut, että hoidon vaikuttavuutta on arvioitu ainoastaan välittömien, lyhyen aikavälin uusintaleikkausten perusteella. Mäkelä viittaa toukokuun alussa mediassa esiteltyihin Utilis Sanitas hankkeen tuloksiin, jonka tiedot oli poimittu THL:n vanhemmista, vuotta 2009 koskevasta aineistoista. Nämä tulokset eivät oikeuttaneet niistä tehtyihin johtopäätöksiin, Mäkelä toteaa. Samaa mieltä on myös Tyksin vs. sairaalajohtaja ja Tyksin tuki- ja liikuntaelinsairauksien toimialuejohtaja Petri Virolainen Pitkällä aikavälillä tapahtuvia sementtikiinnitteisen tekonivelen irtoamisia tai metallihierteen vuoksi tehtäviä uusintaleikkauksia ei aineistossa huomioida. Laatua arvioitaessa tulisi huomioida myös muut komplikaatiot, toiminnallinen tulos ja se, kuinka paljon apua potilaat kokevat leikkauksesta saavansa, Mäkelä ja Virolainen sanovat. Kokonaishyöty tärkeää leikkaushoidossa Virolaisen mukaan tekonivelleikkausten tavoitteena on tuottaa potilaalle mahdollisimman suuri kokonaishyöty, eli saada tekonivelet pysymään paikoillaan mahdollisimman pitkään. Me käytämme Tyksissä sementittömiä tekoniveliä siksi, että ne takaavat potilaille varmimmin pitkäaikaisen hyödyn. Vaikka niihin liittyykin suurempi murtuma- ja luutumattomuusriski lyhyellä parin kolmen vuoden ajanjaksolla, niiden käyttö kokonaishyödyn kannalta on järkevää nuoremmilla potilailla. Vanhemmilla potilailla käytämme sementtikiinnitteisiä implantteja. On myös huomioitava, että Tyksissä tehdään huomattavan paljon vaativiksi luokiteltuja leikkauksia, mikä osaltaan vaikuttaa uusintaleikkauksiin, hintaan ja hoitoaikaan. Olemme lyhentäneet hoitoaikojamme viime vuosina. Tällä on oleellinen vaikutus kustannuksiin, mutta potilaiden kannalta hoitoaikojen lisälyhentäminen ei välttämättä ole toivottavaa. Lyhyet hoitoajat erikoissairaanhoidossa saattavat myös nostaa kustannuksia muualla terveydenhuollossa. Myös jatkossa pystymme pitämään laadun hyvänä sekä leikkausten onnistumisen että infektioiden välttämisen kannalta, Virolainen vakuuttaa. Vertailututkimuksen kustannukset eivät suoraan verrannollisia laskutushintoihin teksti Esa Halsinaho THL:n tekonivelleikkausten vertailututkimuksessa (Perfect) ilmoitettavat sairaalakohtaiset leikkauskustannukset eivät suoraan vastaa sairaaloiden laskutushintoja. Esimerkiksi Turunmaan sairaalan vuoden 2011 hinnaston mukainen laskutushinta lonkkaleikkauksista oli euroa, eli melkein puolet pienempi kuin THL:n Perfect-tutkimuksen ilmoittama leikkauksen kustannusarvio euroa. Turunmaan sairaala on liikelaitos ja siksi kustannustietoisuus on meillä tärkeässä asemassa. Olemme panostaneet kustannuslaskentaan jo vuosia, jotta kustannukset ja hinnat vastaisivat mahdollisimman hyvin toisiaan. Tämä koskee myös tekonivelkirurgiaa. Olemme hinnoittelussa aina lähteneet siitä, että hinnat ja kustannukset vastaavat toisiaan, Turunmaan sairaalan toimitusjohtaja ja johtava lääkäri Reijo Grönfors toteaa. Grönforsin mukaan leikkausten kustannuksia ei vyörytetä muihin suoritteisiin. Esimerkiksi tutkimusvuonna 2011 Turunmaan sairaalan liikelaitos ei kirjannut alijäämäistä tulosta, vaan kunnallisen liikelaitoksen toimintaperiaatteen mukaan ideaalisen euron ylijäämäisen tuloksen, hän huomauttaa. Tyksin kustannuksiksi Perfect-tutkimuksessa ilmoitettiin lonkan tekonivelleikkauksen osalta euroa ja polven tekonivelleikkauksen osalta euroa. Hinnastonsa mukaan Tyks laskutti molemmista leikkauksista kuitenkin euroa vuonna Tutkimuksen kustannukset suuntaa antavia THL:n tutkimusprofessori Unto Häkkinen ja erikoistutkija Mikko Peltola vahvistavat, että vastaavia eroja tutkimuksen ilmoittamien kustannusten ja todellisten laskutushintojen välillä on myös muiden sairaaloiden kohdalla. Tutkimuksen kustannukset kuvaavat sitä, mikä on potilaan hoidosta aiheutunut resurssien kulutus maan keskimääräisillä kustannustiedoilla arvioituna ja ne ovat tosiaan vain karkeahko arvio. Perfect-hankkeessa seuraamme potilaita yli organisaatiorajojen ja muodostamme hoitokokonaisuuksia, joiden avulla arvioimme potilaiden koko hoitoketjuja. Tekonivelkirurgiassa tämä on hyvin olennaista. Kustannuksia on arvioitu sekä leikkaushoitojaksolle, ensimmäiselle katkeamattomalle hoitokokonaisuudelle, sekä koko ensimmäisen seurantavuoden ajalle. Leikkausjakson kustannusten arvioinnissa olemme käyttäneet mallintamiseen perustuvaa kustannusten arviointitekniikkaa. Näin on huomioitu se, onko kyseessä lonkan vai polven leikkaus, minkä tyyppinen leikkaus oli, kuinka pitkä leikkaushoitojakso oli, kotiutettiinko potilas suoraan leikkaushoitojaksolta kotiin ja operoitiinko molemmat puolet samalla kertaa. Lisäksi olemme käyttäneet proteesien hintoja siltä osin kuin niitä on ollut tiedossa. Syy Turunmaan korkeille kustannuksille Perfect hankkeessa on se, että siellä hoitoaika oli pitkä, itse asiassa pisin kaikista sairaaloista. Sen jälkeen hoitoajat ovat Grönforsin mukaan lyhentyneet. Häkkinen ja Peltola kertovat, että tekonivelleikkauksiin liittyvät avohoitojaksot huomioidaan Perfect-tutkimuksissa nykyisin huomattavasti aiempaa tarkemmin ja leikkaushoitojakson kustannukset arvioidaan Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin vuosien tekonivelleikkausten yksilökohtaisten kustannustietojen perusteella. Tämä tarkentaa kustannusarvioita entisestään.

Opas sädehoitoon tulevalle

Opas sädehoitoon tulevalle Opas sädehoitoon tulevalle Satakunnan keskussairaala Syöpätautien yksikkö / sädehoito 2014 Teksti ja kuvitus: Riitta Kaartinen Pekka Kilpinen Taru Koskinen Syöpätautien yksikkö / sädehoito Satakunnan keskussairaala

Lisätiedot

THL/294/5.09.00/2013 Tiedonkeruun tietosisältö 1(8) 21.2.2013

THL/294/5.09.00/2013 Tiedonkeruun tietosisältö 1(8) 21.2.2013 Tiedonkeruun tietosisältö 1(8) Hedelmöityshoitotilastoinnin tiedonkeruun tietosisältö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) kerää valtakunnalliset tiedot annetuista hedelmöityshoidoista sähköisellä tiedonkeruulomakkeella,

Lisätiedot

Verksamhetens jämförelsetal för bokslutet 2015 Behandlingstider och kötider. Peter Granholm Utvecklingschef

Verksamhetens jämförelsetal för bokslutet 2015 Behandlingstider och kötider. Peter Granholm Utvecklingschef Verksamhetens jämförelsetal för bokslutet 2015 Behandlingstider och kötider Peter Granholm Utvecklingschef PG 29.1.2016 Jämförelsetal Källor: Nationella jämförelsetal för verksamheten i social- och hälsovården

Lisätiedot

Sähköisen tiedonkeruulomakkeen käyttöohje löytyy lomakkeen yhteydestä erikseen.

Sähköisen tiedonkeruulomakkeen käyttöohje löytyy lomakkeen yhteydestä erikseen. Tiedonkeruuohjeistus 21.2.2013 1(5) HEDELMÖITYSHOITOJEN TILASTOINTI Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) kerää valtakunnalliset tiedot annetuista hedelmöityshoidoista. Stakes keräsi vuosilta 1994 2005

Lisätiedot

MITEN KIRURGIAN TYÖNJAKO TULISI TOTEUTTAA?

MITEN KIRURGIAN TYÖNJAKO TULISI TOTEUTTAA? MITEN KIRURGIAN TYÖNJAKO TULISI TOTEUTTAA? JUKKA-PEKKA MECKLIN Ylilääkäri, professori Keski-Suomen sairaanhoitopiiri 17.10.2008 KIRURGIAN EDISTÄMISSÄÄTIÖN SEMINAARI Sitra, Helsinki Työnjaon ohjeistus STM

Lisätiedot

Miten lapsettomuutta hoidetaan? Hoitovaihtoehdoista Lapsettomuushoitojen arkipäivän kysymyksiä 24.5.2013

Miten lapsettomuutta hoidetaan? Hoitovaihtoehdoista Lapsettomuushoitojen arkipäivän kysymyksiä 24.5.2013 Miten lapsettomuutta hoidetaan? Hoitovaihtoehdoista Lapsettomuushoitojen arkipäivän kysymyksiä 24.5.2013 Milloin tutkimuksiin? Perustutkimukset kun raskautta on yritetty vuosi Kun asia alkaa askarruttaa

Lisätiedot

Sädehoitoon tulevalle

Sädehoitoon tulevalle Sädehoitoon tulevalle Satakunnan sairaanhoitopiiri Sädehoitoyksikkö Päivitys 10//2015 Päivittäjä MM, mi Tämä opas on selkokielinen. Saat siitä tietoa helposti ja nopeasti. Ohjeen laatinut: Satakunnan sairaanhoitopiiri,

Lisätiedot

Potilasesite Robottitekniikkaan perustuvaa tarkkuussädehoitoa Kuopiossa

Potilasesite Robottitekniikkaan perustuvaa tarkkuussädehoitoa Kuopiossa Potilasesite Robottitekniikkaan perustuvaa tarkkuussädehoitoa Kuopiossa 2 Tarkkuussädehoitoa Kuopion yliopistollisen sairaalan (KYS) sädehoitoyksikössä sijaitsee Pohjoismaiden ensimmäinen robottitekniikkaan

Lisätiedot

TERVETULOA. Lapin Keskussairaalaan osastolle 4B OTTAKAA TÄMÄ OPAS MUKAANNE KUN TULETTE LONKAN TEKONIVELLEIKKAUKSEEN

TERVETULOA. Lapin Keskussairaalaan osastolle 4B OTTAKAA TÄMÄ OPAS MUKAANNE KUN TULETTE LONKAN TEKONIVELLEIKKAUKSEEN LAPIN SAIRAANHOITOPIIRI TERVETULOA Lapin Keskussairaalaan osastolle 4B OTTAKAA TÄMÄ OPAS MUKAANNE KUN TULETTE LONKAN TEKONIVELLEIKKAUKSEEN Tämän oppaan tarkoituksena on tukea lonkan/lonkkien tekonivelleikkaukseen

Lisätiedot

HOITOTYÖN JOHTAMISEN RAKENTEET

HOITOTYÖN JOHTAMISEN RAKENTEET HOITOTYÖN JOHTAMISEN RAKENTEET Laaja Linjaukset: Yhtenäiset käytännöt Terveyden edistäminen Täydennyskoulutus Opiskelijaohjaus Kehittäminen & tutkimus ESH, PTH, SOS.TOIMI KOULUTUS & TUTKIMUS STM 2009 HOITOTYÖN

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT EGENTLIGA Ohjeita peukalon cmc-nivelen luudutusleikkauksesta kuntoutuvalle Tämän ohjeen tarkoituksena on selvittää peukalon cmc-nivelen luudutusleikkaukseen

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN Hyvä kotiväki Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta sekä

Lisätiedot

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa SKILLNADEN II Samverkan som strategi MUUTOS II Strategiana yhteistyö 24.11.2015 Tua Heimonen Specialplanerare,

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla! Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus on osa hyvää hoitoa kattaa tutkimuksen, hoidon ja laitteiden turvallisuuden tarkoittaa myös sitä, ettei hoidosta aiheutuisi potilaalle haittaa

Lisätiedot

Etelä-Karjalan keskussairaala Syöpähoitoyksikkö

Etelä-Karjalan keskussairaala Syöpähoitoyksikkö Etelä-Karjalan keskussairaala Syöpähoitoyksikkö www.eksote.fi Syöpähoitoyksikkö Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri eli Eksote yhdistää koko alueen erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon, vanhustenpalvelut

Lisätiedot

Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus)

Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) 1 Turun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Hoitotieteen laitos THM, esh Marja Renholm Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) LEKTIO 6.11.2015

Lisätiedot

Yksityisen ja julkisen terveydenhuollon raja-aidat kaatuvat Miten hallita alueellinen potilastiedon välittäminen

Yksityisen ja julkisen terveydenhuollon raja-aidat kaatuvat Miten hallita alueellinen potilastiedon välittäminen Yksityisen ja julkisen terveydenhuollon raja-aidat kaatuvat Miten hallita alueellinen potilastiedon välittäminen Kari J. Antila, LKT, dos. IT-kehitysjohtaja, Mehiläinen Oyj Stakesin ja Länsi-Suomen lääninhallituksen

Lisätiedot

6.3.7. Naistenklinikka

6.3.7. Naistenklinikka TAULUKO 6.3.7.1. NAISTENKLINIKALLE SAAPUNEET LÄHETTEET VASTUUALUEITTAIN VUONNA 2013. Toimintaluvut vastuualueittain vuodelta 2013 on kuvattu taulukossa 6.3.7.2. TAULUKKO 6.3.7.2. NAISTENKLINIKAN TOIMINTALUVUT

Lisätiedot

Tule tekemään parastasi. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

Tule tekemään parastasi. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Tule tekemään parastasi Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 2 ASTU SISÄÄN ETELÄ-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI 3 Päivystysosasto Uudessa Y-talossa toimivat erikoissairaanhoidon ja terveyskeskuksen päivystykset.

Lisätiedot

Esittelijä: Oikeusasiamiehensihteeri Kaija Tanttinen-Laakkonen

Esittelijä: Oikeusasiamiehensihteeri Kaija Tanttinen-Laakkonen 20.5.2002 2845/4/00 Ratkaisija: Oikeusasiamies Riitta-Leena Paunio Esittelijä: Oikeusasiamiehensihteeri Kaija Tanttinen-Laakkonen LEIKKAUKSEN ODOTUSAJAN PITUUS, VOIMAVAROJEN VARAAMINEN PÄIVYSTYS- LEIKKAUKSIA

Lisätiedot

PYLL-seminaari 30.3.2011

PYLL-seminaari 30.3.2011 PYLL-seminaari 30.3.2011 Sairaalajohtaja Jari Välimäki syöpätautien osuus ennenaikaisten elinvuosien menetysten aiheuttajina etenkin ESshp:n naisten keskuudessa kiinnittää huomiota ne ovat PYLL-tilastossa

Lisätiedot

TULES-kirurgian päivystysjärjestelyt ad 2030? Kimmo Vihtonen SOY:n puheenjohtaja dosentti TAYS/PSHP

TULES-kirurgian päivystysjärjestelyt ad 2030? Kimmo Vihtonen SOY:n puheenjohtaja dosentti TAYS/PSHP TULES-kirurgian päivystysjärjestelyt ad 2030? Kimmo Vihtonen SOY:n puheenjohtaja dosentti TAYS/PSHP Käytännön vaatimustaso: TEO edellyttää samaa laatustandardia kaikkialla maassa kaikkina vuorokauden aikoina.

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, Sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus 1 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä Annettu päivänä kuuta 2013 Sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Kuusamon terveyskeskus Palveluseteli Sivu 1 / 5

Kuusamon terveyskeskus Palveluseteli Sivu 1 / 5 Kuusamon terveyskeskus Palveluseteli Sivu 1 / 5 Erikoissairaanhoidon palvelusetelien hinnat 1.7.2015 alkaen Erikoissairaanhoidon toimenpiteiden hankkimisessa rekisteröidyiltä palveluntuottajilta noudatetaan

Lisätiedot

Lasten ja nuorten hematologinen osasto, UC10

Lasten ja nuorten hematologinen osasto, UC10 Lasten ja nuorten hematologinen osasto, UC10 Sijainti: TYKS Kantasairaala Kiinamyllynkatu 4-8, Turku Rakennus 3 (U-sairaala 10. krs. käynti osastolle kanttiinin puoleisilla hisseillä ja poliklinikalle

Lisätiedot

Askeleita kohti sosiaali- ja terveydenhuollon valinnanvapautta

Askeleita kohti sosiaali- ja terveydenhuollon valinnanvapautta Askeleita kohti sosiaali- ja terveydenhuollon valinnanvapautta Maijaliisa Junnila, johtava asiantuntija Mitä valinnanvapaus tuo tullessaan näkökulmia sote-uudistukseen -seminaari 15.3.2016 Itsemääräämisoikeus

Lisätiedot

Lapin keskussairaala osana tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalvelukokonaisuutta

Lapin keskussairaala osana tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalvelukokonaisuutta Lapin keskussairaala osana tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalvelukokonaisuutta 27.3.2014 Lapin keskussairaalan laajennushanke - mistä on kysymys? Lapin keskussairaalan auditorio Ounasrinteentie 22 Rovaniemi

Lisätiedot

Päivystysosasto. Ylilääkäri Jari Nyrhilä, EPSHP

Päivystysosasto. Ylilääkäri Jari Nyrhilä, EPSHP Päivystysosasto Ylilääkäri Jari Nyrhilä, EPSHP Potilaat Päivystysosastolle päivystyspoliklinikan kautta tarkkailuosasto A11, A31, A32 A12, A21, A21 A42 Miksi päivystys osasto aikaa vievä diagnostiikka

Lisätiedot

Ohjeita polven tähystysleikkauksesta kuntoutuvalle

Ohjeita polven tähystysleikkauksesta kuntoutuvalle Ohjeita polven tähystysleikkauksesta kuntoutuvalle VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT Tämän ohjeen tarkoituksena on selvittää polven tähystysleikkauksen jälkeistä kuntoutumista.

Lisätiedot

Perheen tukeminen pitkän sairaalahoidon aikana - hoitajan näkökulmia. Hannele Haapala, TYKS, Keskola

Perheen tukeminen pitkän sairaalahoidon aikana - hoitajan näkökulmia. Hannele Haapala, TYKS, Keskola Perheen tukeminen pitkän sairaalahoidon aikana - hoitajan näkökulmia Hannele Haapala, TYKS, Keskola Separaation vähentäminen Hoitojaksot keskolassa saattavat kestää kuusikin kuukautta. Keskosvauva kotiutuu

Lisätiedot

Myoomien embolisaatiohoito. Valmistautumis- ja kotihoito-ohje myoomaembolisaatioon tulevalle naiselle

Myoomien embolisaatiohoito. Valmistautumis- ja kotihoito-ohje myoomaembolisaatioon tulevalle naiselle Myoomien embolisaatiohoito Valmistautumis- ja kotihoito-ohje myoomaembolisaatioon tulevalle naiselle 1 Opas toteutettu kätilötyön opinnäytetyönä Nella Tiihonen & Tanja Toivari Savonia ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Hallituksen esitys Terveydenhuoltolaiksi - Yhteinen sisältölaki perusterveydenhuollolle

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 436/2004 vp Kivunhoitoon erikoistuneen lääkärin saaminen terveysasemille Eduskunnan puhemiehelle Kipupotilasyhdistys on valtakunnallinen, ja sen toiminnan periaatteena on kipupotilaiden

Lisätiedot

Sh, Endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS, Kirurginen sairaala

Sh, Endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS, Kirurginen sairaala Sh, Endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS, Kirurginen sairaala POTILAAN VALMISTAUTUMISEN TULEE ALKAA VIIMEISTÄÄN KUN LÄHETE TYKSIIN TEHDÄÄN Kaikki konservatiiviset keinot käytetty Potilaalle annetaan

Lisätiedot

FINPOP 2015 Nina Ma'sson Erikoislääkäri Oyl gyn K- HKS

FINPOP 2015 Nina Ma'sson Erikoislääkäri Oyl gyn K- HKS FINPOP 2015 Nina Ma'sson Erikoislääkäri Oyl gyn K- HKS FINPOP - Taustoja Kohu vaginaalisiin verkkoleikkauksiin lii'yvistä riskeistä FDA:n varoitukset (2011) HALO- katsaus 2012 SHENIHR 2015 Miten meillä

Lisätiedot

oyl Konsta Pamilo 9/27/12 3 9/27/12 4 9/27/12 5 Tekonivel leikausten määrän on arvioitu lisääntyvän 50% tulevan vuosi kymmenen aikana Revisio taakka kasvaa Paine terveydenhuollon kustannusten laskemiseen

Lisätiedot

Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats?

Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats? Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats? Maarit Nevalainen, terveyskeskuslääkäri, Mäntsälän terveyskeskus Ei sidonnaisuuksia, inga bindingar (till några firmor förutom

Lisätiedot

Kliiniset lääketutkimukset yliopistosairaalan näkökulma. Lasse Viinikka 18.3.2014 Etiikan päivä 2014

Kliiniset lääketutkimukset yliopistosairaalan näkökulma. Lasse Viinikka 18.3.2014 Etiikan päivä 2014 Kliiniset lääketutkimukset yliopistosairaalan näkökulma Lasse Viinikka 18.3.2014 Etiikan päivä 2014 Tutkimustyön merkitys potilashoidon kannalta parantaa asiantuntijuutta korkeatasoinen tutkija on alansa

Lisätiedot

Tekonivelpotilaan leikkausindikaatiot, lonkan tekonivelleikkaukset. Matti Seppänen Ortopedi Lasten ja nuorten aikuisten lonkkakeskus TYKS

Tekonivelpotilaan leikkausindikaatiot, lonkan tekonivelleikkaukset. Matti Seppänen Ortopedi Lasten ja nuorten aikuisten lonkkakeskus TYKS Tekonivelpotilaan leikkausindikaatiot, lonkan tekonivelleikkaukset Matti Seppänen Ortopedi Lasten ja nuorten aikuisten lonkkakeskus TYKS Polvi- ja lonkkanivelrikko Polvi- ja lonkkanivelrikko Suomalaisen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 76/2006 vp Kelan järjestämän vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen suunnitelman laatiminen Eduskunnan puhemiehelle Kelalla on lakisääteinen velvollisuus järjestää vajaakuntoisten

Lisätiedot

Selkäydinvammapotilaiden hoidon keskittäminen. OYS:iin, TAYS:iin ja HYKS:iin. Mauri Kallinen, LT, dosentti, vs.kuntoutusylilää OYS, lääl

Selkäydinvammapotilaiden hoidon keskittäminen. OYS:iin, TAYS:iin ja HYKS:iin. Mauri Kallinen, LT, dosentti, vs.kuntoutusylilää OYS, lääl Selkäydinvammapotilaiden hoidon keskittäminen OYS:iin, TAYS:iin ja HYKS:iin Mauri Kallinen, LT, dosentti, vs.kuntoutusylilää ääkäri, OYS, lääl ääkinnällinen kuntoutus 18.10.2012 Keskittämisen perusteet

Lisätiedot

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi?

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi? POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle Taustatiedot 1) Sukupuolesi? Nainen Mies 2) Mikä on ikäsi? vuotta 3) Mikä on nykyinen tehtävänimikkeesi? apulaisosastonhoitaja

Lisätiedot

ESH:n palveluseteli Kuusamossa. Jonkun on oltava ensimmäinen

ESH:n palveluseteli Kuusamossa. Jonkun on oltava ensimmäinen ESH:n palveluseteli Kuusamossa Jonkun on oltava ensimmäinen Palvelusetelin soveltuvuus ja tavoitteet Palvelut tuotteistettuja Palvelujen hinnoista ja laadusta on sekä kunnalla että asiakkaalla riittävästi

Lisätiedot

Ultraäänellä uusi ilme kulmille, leualle, kaulalle ja dekolteelle

Ultraäänellä uusi ilme kulmille, leualle, kaulalle ja dekolteelle Ultraäänellä uusi ilme kulmille, leualle, kaulalle ja dekolteelle Mistä Ultherapy -hoidossa on kysymys? Ultherapy kohdistaa fokusoitua ultraäänienergiaa siihen ihokerrokseen, jota tyypillisesti käsitellään

Lisätiedot

Tehokkuus ja palvelukulttuuri. Varsinais-Suomen sairaanhoitopirin opit. O-P Lehtonen

Tehokkuus ja palvelukulttuuri. Varsinais-Suomen sairaanhoitopirin opit. O-P Lehtonen Tehokkuus ja palvelukulttuuri Varsinais-Suomen sairaanhoitopirin opit O-P Lehtonen Onko terveydenhuollon organisaation kulttuurilla mitään vaikutusta organisaation suorituskykyyn? Mannion ym. 2003, J Health

Lisätiedot

PUMPATTAVA VIRTSAPUTKEN KEINOSULKIJA AMS 800 -VIRTSAINKONTINENSSI-IMPLANTTI

PUMPATTAVA VIRTSAPUTKEN KEINOSULKIJA AMS 800 -VIRTSAINKONTINENSSI-IMPLANTTI PUMPATTAVA VIRTSAPUTKEN KEINOSULKIJA AMS 800 -VIRTSAINKONTINENSSI-IMPLANTTI Virtsaamisen hallintajärjestelmä AMS 800 -virtsainkontinenssi implantti on virtsaamisen hallintajärjestelmä, jonka avulla voit

Lisätiedot

Vastuiden ja tehtävien jako radiologisessa toiminnassa - VSKK

Vastuiden ja tehtävien jako radiologisessa toiminnassa - VSKK Vastuiden ja tehtävien jako radiologisessa toiminnassa - VSKK Mika Teräs Ylifyysikko, VSSHP Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri 1.1.2015 Jäsenkunnat ja Turun yliopisto Tarkastuslautakunta Sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 X Kivuton sairaala Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin kymmenennen ja viimeisen kerran syksyllä 2015 viikolla 42. Idean kivun arvioinnin valtakunnallisesta

Lisätiedot

Onko eturauhassyövän PSAseulonta miehelle siunaus vai. Harri Juusela Urologian erikoislääkäri 28.3.2012 Luokite-esitelmä Kluuvin rotaryklubissa

Onko eturauhassyövän PSAseulonta miehelle siunaus vai. Harri Juusela Urologian erikoislääkäri 28.3.2012 Luokite-esitelmä Kluuvin rotaryklubissa Onko eturauhassyövän PSAseulonta miehelle siunaus vai kirous? Harri Juusela Urologian erikoislääkäri 28.3.2012 Luokite-esitelmä Kluuvin rotaryklubissa Miten minusta tuli urologian erikoislääkäri Eturauhassyöpäseulonta

Lisätiedot

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Terveydenhuoltolain merkitys Asiakaskeskeisyys julkisen potilaan rooli asiakkaana järjestelmän ohjaaja - valinnanmahdollisuus oman hoidon

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2013 1 (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/16 01.10.2013

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2013 1 (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/16 01.10.2013 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2013 1 (6) 324 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtuutettu Tuomo Valokaisen ym. aloitteesta koskien kaupunginsairaalan ja terveyskeskuksen

Lisätiedot

ATK sote-integraatiossa Varsinais- Suomen sairaanhoitopiirin kannalta

ATK sote-integraatiossa Varsinais- Suomen sairaanhoitopiirin kannalta ATK sote-integraatiossa Varsinais- Suomen sairaanhoitopiirin kannalta O-P Lehtonen Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiriä VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI Varsinais-Suomen Sairaanhoitopiirin perustehtävä

Lisätiedot

TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI

TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI 1 RINTAOIREET JA RINTOJEN SEURANTA Jokaisen naisen on syytä pitää huolta rintojensa terveydestä. Rintakuvauksiin tullaan yleensä joko oireettomille tehdyn

Lisätiedot

HARVINAISSAIRAUKSIEN YKSIKKÖ VSSHP

HARVINAISSAIRAUKSIEN YKSIKKÖ VSSHP HARVINAISSAIRAUKSIEN YKSIKKÖ VSSHP Jussi Mertsola Prof, toimialuejohtaja Lasten ja nuorten klinikka, TYKS 7.10.2015 Harvinaiset sairaudet sairauaa on korkeintaan 1 / 2000 ihmistä kohden harvinaissairauksia

Lisätiedot

Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys

Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys Sairaalapäivät 2010 23.-24.11.2010, Finlandia-talo, Helsinki toimialueen johtaja Jorma Teittinen Päivystyksen toimialue Keski-Suomen sairaanhoitopiiri KESKI-SUOMEN

Lisätiedot

Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa

Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Tilanne 30.4.2010 Erikoissairaanhoidon hoitoonpääsy - 30.4.2010 tilanne 1 Yleistä 30.4.2010 tiedonkeruussa kysyttiin tietoja sekä kiireettömien että kiireellisten

Lisätiedot

SÄDEHOIDON MAGNEETTISIMULOINTI HYKS SYÖPÄKESKUKSESSA. Rh Ella Kokki 17.4.2015

SÄDEHOIDON MAGNEETTISIMULOINTI HYKS SYÖPÄKESKUKSESSA. Rh Ella Kokki 17.4.2015 SÄDEHOIDON MAGNEETTISIMULOINTI HYKS SYÖPÄKESKUKSESSA Rh Ella Kokki 17.4.2015 Tietoja MRI-yksiköstä GE Optima MR450w, 1.5 T Ф = 70 cm, l = 145 cm 2 vaihdettavaa pöytää, joista toisessa tasainen pöytälevy

Lisätiedot

Seinäjoen terveyskeskus etsii terveydenhuollon osaajia. Oletko se sinä?

Seinäjoen terveyskeskus etsii terveydenhuollon osaajia. Oletko se sinä? Seinäjoen terveyskeskus etsii terveydenhuollon osaajia Oletko se sinä? Meillä on töitä! Hyvä terveydenhuollon ammattilainen, me haluaisimme juuri sinut töihin osaavaan joukkoomme Seinäjoen terveyskeskukseen.

Lisätiedot

6.3.4. Neurotoimialue

6.3.4. Neurotoimialue 6.3.4. Neurotoimialue TAULUKO 6.3.4.2. NEUROTOIMIALUEEN TUNNUSLUVUT VASTUUALUEITTAIN VUONNA 2013. Neurotoimialue muodostettiin yhdistämällä kolme erikoisalaa (neurologia, neurokirurgia ja verisuonikirurgia),

Lisätiedot

PÄÄTÖS OMAAN ALOITTEESEEN ERIKOISSAIRAANHOIDON VALINNANVAPAUDESTA

PÄÄTÖS OMAAN ALOITTEESEEN ERIKOISSAIRAANHOIDON VALINNANVAPAUDESTA 30.12.2015 Dnro 4160/2/14 Ratkaisija: Oikeusasiamies Petri Jääskeläinen Esittelijä: Esittelijäneuvos Kaija Tanttinen-Laakkonen PÄÄTÖS OMAAN ALOITTEESEEN ERIKOISSAIRAANHOIDON VALINNANVAPAUDESTA 1 KANTELU

Lisätiedot

Munasarjojen poisto kohdunpoiston yhteydessä. 28.9.2007 GKS Eija Tomás, Tays

Munasarjojen poisto kohdunpoiston yhteydessä. 28.9.2007 GKS Eija Tomás, Tays Munasarjojen poisto kohdunpoiston yhteydessä 28.9.2007 GKS Eija Tomás, Tays Munasarjojen poisto Kiistelty aihe Paljon eriäviä mielipiteitä Hyvin erilaisia toimintatapoja Leikkaustekniikka vaikuttaa poistetaanko

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (5) Kaupunginvaltuusto Kj/24 26.02.2014

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (5) Kaupunginvaltuusto Kj/24 26.02.2014 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (5) 66 Stj / Valtuutettu Tuomo Valokaisen aloite terveyskeskuksen ja kaupunginsairaalan palveluista päätti kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti katsoa valtuutettu

Lisätiedot

Nivelreumapotilaiden hoidon laatustandardit

Nivelreumapotilaiden hoidon laatustandardit Nivelreumapotilaiden hoidon laatustandardit Käännös kielelle: Laatija: Sähköposti: SOC 1 Henkilöiden, joilla on nivelreumaoireita, tulee päästä ajoissa diagnoosin (erottavan) tekemiseen pätevän terveydenhoidon

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 472/2010 vp Reuman sairaalan hoitotoimenpiteiden seuranta Eduskunnan puhemiehelle Reumasäätiön sairaalan lopettamisen yhteydessä hallitus vakuutti, että reumapotilaat kyetään jatkossa

Lisätiedot

TERVETULOA. Lapin Keskussairaalaan osastolle 4B OTTAKAA TÄMÄ OPAS MUKAANNE KUN TULETTE POLVEN TEKONIVELLEIKKAUKSEEN

TERVETULOA. Lapin Keskussairaalaan osastolle 4B OTTAKAA TÄMÄ OPAS MUKAANNE KUN TULETTE POLVEN TEKONIVELLEIKKAUKSEEN LAPIN SAIRAANHOITOPIIRI TERVETULOA Lapin Keskussairaalaan osastolle 4B OTTAKAA TÄMÄ OPAS MUKAANNE KUN TULETTE POLVEN TEKONIVELLEIKKAUKSEEN Tämän oppaan tarkoituksena on tukea polven/polvien tekonivelleikkaukseen

Lisätiedot

Kätilöiden operatiivinen täydennyskoulutus Kuopion yliopistollisessa sairaalassa

Kätilöiden operatiivinen täydennyskoulutus Kuopion yliopistollisessa sairaalassa Kätilöiden operatiivinen täydennyskoulutus Kuopion yliopistollisessa sairaalassa moniammatilliset simulaatiot Kellomäki Marjaana, TtM, kliinisen hoitotyön opettaja, hoitotyön kehittämis-, opetus ja tutkimusyksikkö,

Lisätiedot

Selkäpotilas TYKS:ssa Lähetteen vaatimukset ja potilaan hoito. Alueellinen koulutus 21.4.2016 Katri Pernaa

Selkäpotilas TYKS:ssa Lähetteen vaatimukset ja potilaan hoito. Alueellinen koulutus 21.4.2016 Katri Pernaa Selkäpotilas TYKS:ssa Lähetteen vaatimukset ja potilaan hoito Alueellinen koulutus 21.4.2016 Katri Pernaa Vuonna 2015 n 5000 poliklinikkakäyntiä degeneratiivisten selkäsairauksien vuoksi Näistä viidennes

Lisätiedot

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2)

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) Erikoisalat Hoitoa joista odottaneet 2) Keskimääräinen odottavien 1) 1-90 vrk 91-180 vrk yli 180 vrk yli 180 vrk odotusaika vrk lkm lkm lkm lkm

Lisätiedot

Alueellisesti hajautettu lääkärikoulutus laatu ja vaikuttavuus

Alueellisesti hajautettu lääkärikoulutus laatu ja vaikuttavuus Alueellisesti hajautettu lääkärikoulutus laatu ja vaikuttavuus 22.5.2012 / Hajautetun koulutuksen suunnittelija Maiju Toivonen, KM Lääketieteellinen tiedekunta TIEDEKUNNAN LÄÄKÄRIKOULUTUKSEN ALUEELLINEN

Lisätiedot

TERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014

TERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014 TERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014 Asiakkaan valinnan mahdollisuudet laajenevat edelleen 1.5.2011 alkaen on ollut mahdollista valita hoidosta vastaava terveysasema oman kunnan tai yhteistoiminta-alueen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 213/2012 vp Eturauhassyövän hoito ja seulonta Suomessa Eduskunnan puhemiehelle Eturauhassyöpä on yleinen tauti suomalaisilla miehillä. Ikä on kuitenkin suuri tekijä siinä vaiheessa

Lisätiedot

Mitä arvoa luonnolla on ihmiselle? Vilket är naturens värde för människan?

Mitä arvoa luonnolla on ihmiselle? Vilket är naturens värde för människan? Mitä arvoa luonnolla on ihmiselle? Vilket är naturens värde för människan? Lotta Haldin luontoympäristöyksikkö/ naturmiljöenheten AVAJAISTILAISUUS / INVIGNING perjantaina/fredag 9.10. klo/kl. 9 11.30 Vaasan

Lisätiedot

Itä-Savon sairaanhoitopiiri ja maakuntauudistus. 19.4.2016 PN Pekka Nousiainen

Itä-Savon sairaanhoitopiiri ja maakuntauudistus. 19.4.2016 PN Pekka Nousiainen Itä-Savon sairaanhoitopiiri ja maakuntauudistus 19.4.2016 PN Pekka Nousiainen Sote- ja aluehallintouudistus 7.11.2015 18 itsehallintoaluetta, sote 15 alueen puitteissa. 3 aluetta järjestää palvelut toisen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta projektijohtaja Jorma Teittinen, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, Palvelurakenneselvityksen loppuseminaari,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 99/2012 vp Sydänsairaiden hoito Suomessa Eduskunnan puhemiehelle Tällä hetkellä ympärivuorokautinen kardiologinen päivystys on vain Helsingin, Tampereen ja Oulun yliopistollisissa sairaaloissa.

Lisätiedot

Keski-Suomi. Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta

Keski-Suomi. Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta Keski-Suomi Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta Metsien, vesistöjen ja vuorimaiden maakunta Vuosittaisen väestönkasvun maakunta Perusteollisuuden ja uuden teknologian maakunta Liikenteen ja logistiikan

Lisätiedot

Mistä valinnanvapaudessa on tai voisi olla kyse?

Mistä valinnanvapaudessa on tai voisi olla kyse? Mistä valinnanvapaudessa on tai voisi olla kyse? Maijaliisa Junnila, FT, johtava asiantuntija, VALVA-hankkeen johtaja 17.9.2015 Mistä valinnanvapaudessa on kyse / Maijaliisa Junnila 1 Valinnanvapaus kuluttaja

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 9/2013 1 (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/33 4.6.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 9/2013 1 (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/33 4.6.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 9/2013 1 (5) 33 Kohdunkaulan syövän seulontatutkimusten hankinta HUSLABliikelaitokselta Pöydälle 14.05.2013 HEL 2013-006323 T 02 08 02 01 Päätösehdotus Esittelijä Taustaa

Lisätiedot

Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen

Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 449/00.04.01/2012 150 Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen Tiivistelmä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1012/2010 vp Eläkkeiden maksun myöhästymiset Eduskunnan puhemiehelle Eläkkeiden maksuissa on ollut paljon ongelmia tänä vuonna. Osa eläkeläisistä on saanut eläkkeensä tililleen myöhässä

Lisätiedot

Ratkaisuja. kunnan terveyspalveluihin

Ratkaisuja. kunnan terveyspalveluihin Ratkaisuja kunnan terveyspalveluihin Valinnanvapaus parantaa kuntalaisten asemaa. Terveyspalvelut kuntalaisille Terveyspalveluiden tuotanto LPY korostaa kuntavaaleissa kansalaisten valinnanvapauden lisäämistä.

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon yksikkö Satakunnan sairaanhoitopiirissä ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä

Perusterveydenhuollon yksikkö Satakunnan sairaanhoitopiirissä ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä Perusterveydenhuollon yksikkö Satakunnan sairaanhoitopiirissä ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä Pirjo Immonen-Räihä Perusterveydenhuollon yksikön johtaja, VSSHP, SATSHP Geriatrian erikoislääkäri,

Lisätiedot

6.3.1. Tules (tuki- ja liikuntaelinsairaudet)

6.3.1. Tules (tuki- ja liikuntaelinsairaudet) 6.3.1. Tules (tuki- ja liikuntaelinsairaudet) TAULUKKO 6.3.1.2. TULES-TOIMINNAN TUNNUSLUVUT VASTUUALUEITTAIN VUONNA 2013. Organisaatiouudistuksen yhteydessä tuki- ja liikuntaelinsairauksien hoidossa tehtiin

Lisätiedot

Matias magneettitutkimuksessa. Digitaalinen kuvakirja magneettikuvaukseen tulevalle lapselle ja vanhemmille

Matias magneettitutkimuksessa. Digitaalinen kuvakirja magneettikuvaukseen tulevalle lapselle ja vanhemmille Matias magneettitutkimuksessa Digitaalinen kuvakirja magneettikuvaukseen tulevalle lapselle ja vanhemmille 1 Moi! Minä olen Matias ja harrastan jääkiekkoa. Kaaduin harjoituksissa ja loukkasin polveni.

Lisätiedot

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ?

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? THM M Mustajoki Sairaanhoitajan käsikirjan päätoimittaja - MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? M Mustajoki 290506 1 Miksi? Kaikilla potilas(!) ja sairaanhoitaja - sama tieto Perustelut

Lisätiedot

Rintasyöpäpotilaan ohjauskansio. sh Hanna Määttä, LSHP Osasto 4B, 2013

Rintasyöpäpotilaan ohjauskansio. sh Hanna Määttä, LSHP Osasto 4B, 2013 Rintasyöpäpotilaan ohjauskansio sh Hanna Määttä, LSHP Osasto 4B, 2013 1. Johdanto 2. Hoito osastolla 3. Hoito leikkauksen jälkeen 4. Fysioterapeutti hoidossa mukana 5. Oman hoidon merkitys 6. Rintaproteesiasiaa

Lisätiedot

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2)

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) Erikoisalat Hoitoa joista odottaneet 2) Keskimääräinen odottavien 1) 1-90 vrk 91-180 vrk yli 180 vrk yli 180 vrk odotusaika vrk lkm lkm lkm lkm

Lisätiedot

Olkapääoireisen potilaan hoito perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa

Olkapääoireisen potilaan hoito perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa Olkapääoireisen potilaan hoito perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa Hoitoketjut Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä 30.1.2014 Hoitoketjun tavoite Päivystykselliset

Lisätiedot

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 1 Terveydenhuolto: rikkinäinen järjestelmä Potilas on usein sivuroolissa, palveluiden saatavuudessa on ongelmia

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä

Valtioneuvoston asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä LUONNOS 19.5.2016 Valtioneuvoston asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 991/2013 vp Synnytysten jatkuminen Oulaskankaan sairaalassa Eduskunnan puhemiehelle Oulaisten kaupungissa sijaitseva Oulaskankaan sairaala tarjoaa laadukasta erikoissairaanhoitoa Oulun

Lisätiedot

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2)

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) Erikoisalat Hoitoa joista odottaneet 2) Keskimääräinen SISÄTAUDIT YHTEENSÄ 487 468 17 2 0,4 30 10 Sisätaudit 13 9 3 1 7,7 10 10A Sisätautien

Lisätiedot

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2)

Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) Taulukko 1. Hoitoa odottavien lukumäärä 1) ja odotusajat 2) Erikoisalat Hoitoa joista odottaneet 2) Keskimääräinen odottavien 1) 1-90 vrk 91-180 vrk yli 180 vrk yli 180 vrk odotusaika vrk lkm lkm lkm lkm

Lisätiedot

Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta

Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta Anna-Mari Aalto ja Laura Hietapakka Mitä valinnanvapaus tuo tullessaan näkökulmia sote-uudistukseen seminaari 15.3.2016

Lisätiedot

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki Sakägare/ Asianosainen Ärende/ Asia - VALREKLAM INFÖR RIKSDAGSVALET 2015 - VAALIMAI- NONTA ENNEN EDUSKUNTAVAALEJA 2015, TILLÄGG / LISÄYS Det finns tomma reklamplatser kvar i stadens valställningar och

Lisätiedot

Seulontaan liittyvän perinnöllisyysneuvonnan järjestäminen

Seulontaan liittyvän perinnöllisyysneuvonnan järjestäminen Seulontaan liittyvän perinnöllisyysneuvonnan järjestäminen Helsinki, THL 19.3.2009 Riitta Salonen-Kajander dosentti, ylilääkäri Perinnöllisyysklinikka Neuvonta ennen seulontaa Tärkeä mitä paremmin tieto

Lisätiedot

Suomen eturauhassyöpäyhdistys ry, PROPO. Jäsenkyselyyn perustuva tutkimus. Potilaiden ääni osallistuva potilas. Biomedicum Helsinki, 25.9.

Suomen eturauhassyöpäyhdistys ry, PROPO. Jäsenkyselyyn perustuva tutkimus. Potilaiden ääni osallistuva potilas. Biomedicum Helsinki, 25.9. Suomen eturauhassyöpäyhdistys ry, PROPO Jäsenkyselyyn perustuva tutkimus Potilaiden ääni osallistuva potilas Biomedicum Helsinki, 25.9.2012 Hannu Tavio KYSELYN TOTEUTUS Kyselyn oli suunnitellut PROPO,

Lisätiedot