Postbariatrinen kirurgia Pohjoismaissa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Postbariatrinen kirurgia Pohjoismaissa"

Transkriptio

1 katsaus Leena Setälä LT, plastiikkakirurgian erikoislääkäri, palveluyksikköjohtaja KYS, kirurgian palveluyksikkö Outi Kaarela dosentti, plastiikkakirurgian erikoislääkäri OYS Postbariatrinen kirurgia Pohjoismaissa Lihavan henkilön voimakas laihtuminen lihavuusleikkauksen tai ruokavalion ja liikunnan avulla muuttaa vartalon mittasuhteita ja aiheuttaa jopa deformiteettia. Tämä voi johtaa iho-oireisiin, psykososiaalisiin haittoihin ja liikkumisvaikeuksiin. Vartalon ja raajojen pehmytkudosdeformiteetit voidaan korjata plastiikkakirurgian keinoin. Julkisessa terveydenhuollossa tehtävien leikkausten indikaatiot tulee perustaa todettuun toiminnalliseen haittaan. Plastiikkakirurgiseen leikkaukseen pääsyn kriteerit vaihtelevat eri Pohjoismaissa. Kaikissa näissä maissa edellytetään painon pysyvyyttä, mutta leikkaukseen pääsyä rajoitetaan erilaisilla painoindeksitavoitteilla. Laihtuneen potilaan vartalonmuotoilu on nopeimmin kasvava plastiikkakirurgian ala. Se on osa lihavuuden hoitoketjua. Vertaisarvioitu VV Lihavuuden kirurgisen hoidon yleistyessä on plastiikkakirurgiaan syntynyt uusi potilasryhmä: voimakkaasti laihtuneet potilaat. Potilaat hakeutuvat plastiikkakirurgin arvioon vartalon epämuotoisuutta aiheuttavien ihopoimujen takia. Poimut koetaan rumina, ja ne voivat aiheuttaa ongelmia pukeutumisessa sekä sosiaalisessa kanssakäymisessä. Lisäksi niistä saattaa aiheutua terveydellisiä ja toiminnallisia haittoja: iho-ongelmia, hajua ja liikkumisen hankaluutta. Yleisin ihopoimuja korjaava toimenpide on vatsanpeitteiden muotoilu, sen lisäksi tehdään vartalon kohotusleikkauksia ja raajojen muotoilua. Suomessa, Ruotsissa ja Tanskassa on laadittu postbariatrisen plastiikkakirurgian kansalliset leikkauskriteerit. Indikaatioiden tieteellinen määrittely kärsii kuitenkin vartalonmuotoilukirurgian vaikuttavuudesta julkaistujen tutkimusten puutteista. Lihavuusleikkaukset ovat viime vuosikymmenenä yleistyneet kaikissa länsimaissa. Yhdysvalloissa niitä tehdään noin vuodessa, Ruotsissa noin ja Suomessa noin vuodessa. Kun potilas on laihtunut voimakkaasti leikkauksen jälkeen, hänellä voi ilmetä ongelmia tyhjentyneen ihon jäädessä roikkumaan poimuina. Samanlaisia ongelmia voi ilmetä myös, kun potilas on laihtunut konservatiivisin keinoin. Painonpudotuksen maksimi saavutetaan yleensä kuukauden kuluttua lihavuusleikkauksesta. Tuossa vaiheessa valtaosa potilaista kokee, että roikkuvat ihopoimut tulisi korjata leikkauksella, ja potilaat kääntyvät plastiikkakirurgin puoleen kysyäkseen hoitomahdollisuuksista (1,2,3). Postbariatrinen vartalonmuotoilukirurgia onkin eniten kasvava plastiikkakirurgian osa-alue (kuvio 1). Potilaiden kokemat ongelmat Tyhjentynyt iho laskostuu yleisimmin alavatsalle poimuksi, joka pubiksen päälle laskeutuessaan hikoaa, hautuu ja saattaa kehittää ihorikkoja (kuva 1a). Niiden torjuminen edellyttää erityisesti lämpimään vuodenaikaan päivittäistä ihonhuoltoa, paikallishoitovalmisteiden tai sidosten käyttöä. Osalla potilaista on päivittäisenä ongelmana poimun paha haju. Suuri poimu (pannus) on vaikea kätkeä vaatetuksella, eikä potilas sen vuoksi aina mahdu standardimitoituksella valmistettuihin vaatteisiin. Kookas alavatsapoimu voi haitata sukupuolielämää monin tavoin ja pahimmillaan estää normaalia liikkumista, lenkkeilyä sekä kävelyä portaissa. Tyhjentynyt iho saattaa ympäröidä koko lantion aluetta tai poimuttua myös vyötärön yläpuolella ja reisien tyvissä. Ihopusseja on tavallisesti myös kaulalla ja olkavarsien alapinnalla. Riippurintaisuuden kehittyessä myös rinnan alapuolinen iho saattaa hautua ja haavautua. Voimakkaan laihtumisen seurauksena syntyy useimmille potilaille siis vartalon deformiteetti, josta voi olla paitsi esteettistä, myös terveydellistä ja toiminnallista haittaa jokapäiväisessä elämässä. Plastiikkakirurgiset korjauskeinot Plastiikkakirurgian alalla on kehitetty edellä ku 1728

2 tieteessä kuvio 1. Lihavuuskirurgia ja abdominoplastiat Suomessa Suomi Suomen Plastiikkakirurgiyhdistys kiinnitti jo vuonna 2008 huomiota postbariatrisen plastiikkakirurgian järjestämiseen julkisessa terveydenhuollossa. Vaikka vartalonmuokkausleikkaukset mielletään ensisijaisesti esteettiseen kirurgiaan kuuluviksi, koettiin laihtuneen potilaan vartaloon liittyvät toiminnalliset haitat verkuva Lihavuusleikkauksia Postbariatrisen vartalonmuotoilun tarve-ennuste (25 %) Postbariatrisen vartalonmuotoilun tarve-ennuste (50 %) Abdominoplastioiden raportoitu määrä vattuihin ongelmiin useita leikkaustyyppejä, joita on käytetty ja koeteltu jo vuosikymmenien ajan (4). Potilasmäärien kasvaessa kokemus ko. tekniikoista on laajentunut ja oikean potilasvalinnan ja kehittyneiden tekniikoiden avulla leikkaukset ovat tulleet turvallisemmiksi. Nykyään kiinnitetään paljon huomioita oikean menetelmän valintaan sekä potilaan riskitekijöihin (5,6,7,8). Tavallisin leikkaus on abdominoplastia, jolla pystytään hyvin korjaamaan vartalon etupuolen ihon poimuttuminen (kuva 1b). Naispotilas lihavuuden hoidon jälkeen, painoindeksi edelleen 27. Kuvat ennen abdominoplastiaa (a) ja kuukausi sen jälkeen (b). Kuva on aiemmin julkaistu artikkelissa: Setälä L, Kaarela O, Jyränki J. Plastiikkakirurgiaa tarvitaan lihavuuden kirurgisen hoidon jälkeen. Duodecim 2012;128: Kuva julkaistaan Duodecimin luvalla. Abominoplastiassa ihon subkutiskerros irrotetaan, jolloin voidaan tehokkaasti korjata vatsan alueen epämuotoisuus ja samalla tyrä tai rektusdiastaasi. Vatsanpeitteiden anatomia ja funktio pyritään palauttamaan mahdollisimman hyväksi. Arpi jää yleensä piiloon vaatteiden alle alavatsapoimuun ja napa rekonstruoidaan oikealle paikalleen. Pakaroiden kohotusleikkauksella ja vartalon ympäri tehtävällä kohotusleikkauksella voidaan korjata vartalon takapuolella olevat poimut ja roikkuvat pakarat. Rintoja, olkavarsia ja reisiä muotoillaan kohotus- ja kavennusleikkauksilla. Pannikulektomia on terveydellisistä syistä tehtävä yksinkertainen ylimääräisen vatsapoimun poistoleikkaus, joka tehdään lihavuusleikkauksen jälkeen edelleen lihavalle potilaalle. Pannikulektomia ei palauta vatsanpeitteiden normaalia anatomiaa, sillä siinä vältetään kudosten irrottelua ja faskiaan puuttumista. Pannuksen poistaminen saattaa kuitenkin merkittävällä tavalla vähentää potilaan iho-ongelmia ja auttaa potilasta liikkumaan ja sitä kautta hallitsemaan painoaan paremmin (9,10). Kaikkiin vartalonmuotoiluleikkauksiin liittyy usein haavanparanemisongelmia, haavojen aukeamista (2 22 %) ja muita paikallisia komplikaatioita, kuten hematoomia ja seroomia (4 30 %) (11,12,13). Haavainfektioita esiintyy 4 15 %:lla potilaista. Suurin osa haavakomplikaatioista voidaan hoitaa ilman kirurgista interventiota. Haavakomplikaatioiden riskitekijöitä ovat poistettavan kudoksen suuri koko, kudosirrottelusta johtuvat laajat raakapinnat ja myös suuri painoindeksi leikkaushetkellä (5,6,10,11, 14,15). Systeemiset komplikaatiot, kuten tromboemboliat, ovat harvinaisia (0,5 3 %), mutta keuhkoemboliaan potilas voi menehtyä (11,12). 1A 1B Leikkausindikaatiot Pohjoismaissa Taulukossa 1 ovat Pohjoismaiset suositukset postbariatrisen vartalonmuotoilukirurgian indikaatioiksi. 1729

3 katsaus Kirjallisuutta 1 Abela C, Steves T, Reddy M, Soldin M. A multidisciplinary approach to post-bariatric plastic surgery. Int J Surg 2011;9: Kitzinger HB, Abayev S, Pittermann A, ym. After massive weight loss: patient s expectations of body contouring surgery. Obes Surg 2012;22: van der Beek ESJ, te Riele W, Specken TF, Boerma D, van Ramshorst B. The impact of reconstructive procedures following bariatric surgery on patient well-being and quality of life. Obes Surg 2010; 20: Shermak MA. Body contouring. Plast Reconstr Surg 2012;129:963e. 5 Colwell AS, Borud LJ. Optimizing of patient safety in postbariatric body contouring: a current review. Aesthetic Surg J 2008;28: Coon D, Gusenoff JA, Kannan N ym. Body mass and surgical complications in the postbariatric reconstructive patient: analysis of 511 cases. Ann Surg 2009;249: Gusenoff JA, Rubin JP. Plastic surgery after weight loss: current concepts in massive weight loss surgery. Aesthetic Surg J 2008;28: Arthurs ZM, Cuadrado D, Sohn V ym. Post-bariatric panniculectomy: pre-panniculectomy body mass index impact the complication profile. Am J Surg 2007;193: Cooper JM, Paige KT, Beshlian KM, Downey DL, Thirlby RC. Abdominal panniculectomies. High patient satisfaction despite significant complication rates. Ann Plast Surg 2008;61: O Brien JA, Broderick GB, Hurwitz ZM ym. Fleur-de-lis panniculectomy after bariatric surgery. Our experience. Ann Plast Surg 2012;68: de Kerviler S, Hüsler R, Banic A, Constantinescu MA. Body contouring surgery following bariatric surgery and dietetically induced massive weight reduction: a risk analysis. Obes Surg 2009;19: Vico PG, de Vooght A, Nokerman B. Circumferential body contouring in bariatric and non-bariatric patient. J Plas Reconstr Aesth Surg 2010;63: Staalesen T, Fagevik Olsen M, Elander A. Complications of abdominoplasty after weight loss as a result of bariatric surgery or dieting/postpregnancy. J Plast Surg Hand Surg 2012;46: Shermak M. Pearls and perils of caring for postbariatric body contouring patients. Plast Reconstr Surg 2012;130:585e. 15 Greco III JA, Castaldo ET, Nanney LB ym. The effect of weight loss surgery and body mass index on wound complications after abdominal contouring operations. Aesth Surg 2008;61: Abdiu A, Elander A, Gerdin ym. National medical indications abdominoplasty and similar surgical interventions. Julkaistu taulukko 1. rannollisiksi moniin muihin terveysongelmiin. Huolenaiheena oli resurssien riittävyys, kun julkisissa plastiikkakirurgian yksiköissä oli jo entuudestaan vaikeuksia järjestää hoitotakuun mukainen hoito kansalliset indikaatiot täyttäville potilaille. Yhdistyksen lähete- ja leikkausindikaatiot esitettiin loppuvuodesta 2012 Kelan neuvottelukunnalle sekä sosiaali- ja terveysministeriölle. Leikkausindikaatioksi julkisella sektorilla katsotaan sellainen haitta, joka vaatii toistuvaa terveyspalvelujen käyttöä (esim. lääkitystä edellyttävät iho-ongelmat, selluliitti). Myös tilat, joissa ihopoimut lääkärin käsityksen mukaan rajoittavat potilaan päivittäisiä toimia tai fyysisen kunnon ylläpitämiseksi tarpeellista liikuntaa, ovat leikkauksen aiheita. Kriteerit täyttävän potilaan leikkaustyyppi valitaan hänen tarpeidensa mukaan, mutta ennen leikkaukseen ryhtymistä tulee varmistaa painon pysyvyys, hyvä ravitsemustila ja ottaa huomioon muut leikkaustulokseen vaikuttavat sairaudet. Abdominoplastian tekemiselle on asetettu painoindeksin yläraja 32, joka perustuu eräissä tutkimuksissa raportoituun komplikaatioriskin kasvuun, mikäli painoindeksi on leikkaushetkellä sitä suurempi (6,10). Tätä lihavammille potilaille voidaan suosituksen mukaan tehdä vain pannikulektomia. Tiukalla painoindeksirajalla halutaan myös kannustaa potilaita jatkamaan laihduttamista, jolloin voitaisiin saavuttaa sekä lisää terveydellisiä hyötyjä että abdominoplastialla saavutettava parempi esteettinen tulos. Käytäntö on kuitenkin osoittanut, että painoindeksi 32 on monille toiminnallisesta haitasta kärsiville tavoittamaton haave. Heille voi kuitenkin hyvin tehty pannikulektomiakin tuoda riittävän avun. Useille potilaille ihopoimuista aiheutuva haitta voi olla niin lievä tai se voi esiintyä niin harvoin, että suosituksen mukaan heille ei tehdä leikkauksia julkisessa sairaalassa. Potilas saattaa pärjätä konservatiivisin keinoin, kuten huolehtimalla ihonhoidosta ja valitsemalla sellaiset alusvaatteet, jotka eivät aiheuta ihon hautumista. Yhdysvalloissa on saatavilla näille potilaille suunniteltuja elastisia tukivaatteita, joilla pieni vatsapoimu voidaan tukea. Suomessa ei liene näiden käytöstä kokemusta. Koska elastisuutensa menettänyt iho ei palaudu edes painon normalisoituessa, konservatiivisen hoidon tarve on ilman leikkausta yleensä pysyvä. Ruotsi Ruotsissa on käytössä kansalliset kriteerit, joiden mukaan leikkausindikaatio määrittyy vatsapoimun koon mukaan (poimun syvyys yli 3 cm) ja stabiili painoindeksi (16). Potilaan kokemat oireet otetaan huomioon leikkausharkinnassa erityisesti, jos painoindeksi on suurempi kuin 30. Länsi-Göötanmaan alueelle on laadittu omat kriteerit, joissa otetaan huomioon poimun koon ja painoindeksin lisäksi potilaan kokemat merkittävät haitat, kuten iho-oireet, vaikeudet hygienian hoidossa sekä psykososiaaliset ja seksuaalielämän ongelmat. Painon on oltava stabiili vähintään kuusi kuukautta ja painonpudotukselle asetettu tavoite saavutettu ennen leikkaukseen ryhtymistä. Leikkaustyyppikohtaisia suosituksia ei ole Ruotsissa kansallisesti tehty, joten vartalonkohotusleikkauksen tekeminen abdominoplastian sijaan riippuu kirurgin harkinnasta. Rintojenkohotuskirurgian indikaatiot seuraavat kansallisia rintojen pienennyskirurgian kriteerejä. Raajojen muotoiluleikkauksia tehdään harvoin. Ruotsissa on herätetty keskustelua siitä, tulisiko Pohjoismaiset suositukset postbariatrisen vartalonmuotoilukirurgian indikaatioiksi. Maa Painon pysyvyyden vaatimus Painoindeksin yläraja abdominoplastialle Painoindeksin yläraja pannikulektomialle Muut ehdot Suomi 12 kk 32 Ei ole Terveydellinen tai toiminnallinen haitta (ADL, liikkuminen) Ruotsi 6 kk Ei ole Merkittävä haitta (iho-oireet, hygienia jne) Tanska (uusi) 6 kk Biologisesta iästä poikkeava ulkomuoto Norja 6 kk 32 Ei ole Ei määritelty 1730

4 tieteessä 17 Coriddi MR, Koltz PF, Chen R, Gusenoff JA. Changes in quality of life and functional status following abdominal contouring in the massive weight loss population. Plast Reconstr Surg 2011;128: Bukplastik efter massiv viktnedgång. HTA Rapport 2009:4. Västra Götalandsregionen. 19 Staalesen T, Elander A, Strandell A, Bergh C. A systematic review of outcomes of abdominoplasty. J Plast Surg Hand Surg 2012;46: Song AY, Rubin JP, Thomas V, Dudas JR, Marra KG, Fernstrom MH. Body image and quality of life in post massive weight loss body contouring surgery. Obesity 2006;14: Reavey PL, Klassen AF, Cano SJ ym. Measuring quality of life and patient satisfaction after body contouring: a systematic review of patient-reported outcome measures. Aesth Surg J 2011;31: Klassen AF, Cano SJ, Scott A, Johnson J, Pusic A. Satisfaction and quality-of-life issues in body contouring surgery patients: a qualitative study. Obes Surg 2012;22: sidonnaisuudet Kirjoittajat ovat ilmoittaneet sidonnaisuutensa seuraavasti (ICMJE:n lomake): Leena Setälä, Outi Kaarela: Ei sidonnaisuuksia. leikkaustarve arvioida pikemminkin perustuen siihen, miltä potilas näyttää. Vartalonmuotoilukirurgialla voitaisiin korjata sitä, että laihtuneen potilaan vartalo voi näyttää hänen todellista ikäänsä paljon vanhemmalta (Anna Elander, henkilökohtainen tiedonanto. Post-bariatric surgery panel: the situation in Nordic countries. Nordisk Plastikkirurgisk Förening ). Tanska ja Norja Tanskassa on äskettäin kiristetty lihavuuskirurgian indikaatioita, joten vuosittaiset leikkausmäärät ovat merkittävästi pienentyneet vuodesta 2011 lähtien. Koska vuonna 2010 tehtiin vielä lihavuusleikkausta, nämä potilaat ovat nyt saavuttamassa vaiheen, jolloin plastiikkakirurgia tulee ajankohtaiseksi. Tanskalaisen arvion mukaan sitä tarvitsee % leikkauksella laihtuneista. Tanskassa käytetään postbariatrisessa kirurgiassa kahdenlaisia kriteerejä, vanhoja ja uusia. Vanhojen kriteerien mukaan abdominoplastia on mahdollinen vain, jos painoindeksi on korkeintaan 25 ja potilaalla on vatsapoimusta fyysisiä oireita. Osassa sairaaloista noudatetaan puolestaan uusia indikaatioita, joiden mukaan painoindeksin on oltava alle 30 ja painoindeksin muutoksen vähintään 15 (potilaan korkein painoindeksi siis vähintään 45). Lihavuusleikkauksesta on täytynyt kulua 24 kuukautta ja painon on oltava stabiili kuusi kuukautta. Ulkomuodon on poikettava merkittävästi potilaan biologista ikää vastaavasta ulkomuodosta. Jos painoindeksi on 30 35, vain pannikulektomia on mahdollinen (Bo Johnsson, henkilökohtainen tiedonanto. Post-bariatric surgery panel: the situation in Nordic countries. Nordisk Plastikkirurgisk Förening ). Norjassa ei ole kansallisesti hyväksyttyjä kriteerejä, mutta merkittävin postbariatrisen kirurgian keskus noudattaa vartalonmuotoilussa painoindeksin ylärajaa 32. Lihavuusleikkauksesta on oltava vähintään kaksi vuotta aikaa, ja painon on oltava stabiili kuusi kuukautta. Pannikulektomialle ei kuitenkaan ole painoindeksirajaa. Toimenpidetyyppi valitaan potilaan tarpeiden mukaan, ja yhdessä leikkauksessa tehdään mahdollisimman paljon korjaavaa kirurgiaa. Raajaplastiat tehdään viimeiseksi. Eräät yksityissairaalat tekevät sopimuksesta osan plastiikkakirurgiasta, mutta indikaatiot toimenpidevalinnoissa eivät ole yhtenäiset, ja taloudellista hyötyä saatetaan tavoitella potilaan hyödyn kustannuksella (Gudjon Leifur Gunnarsson, henkilökohtainen tiedonanto). Onko postbariatrisesta plastiikkakirurgiasta hyötyä? Useimmissa postbariatrisen plastiikkakirurgian tuloksia kuvaavissa tutkimuksissa raportoidaan, että abdominoplastia- tai pannikulektomiapotilaat ovat kokeneet leikkauksesta merkittävää hyötyä. Varsin korkeaa potilastyytyväisyyttä eivät edes leikkaushaavakomplikaatiot juuri horjuta (3,9,17). Tyytymättömyyden aiheita ovat suuret pysyvät leikkausarvet ja se, ettei koko kehoa tule korjattua yhdellä tai kahdella leikkauksella. Valitettavasti tutkimusten painoarvoa haittaavat pienet potilasmäärät ja validoitujen mittareiden puute, mikä jättää näytön asteen heikoksi. Samaan tulokseen päädyttiin ruotsalaisessa Health technology assessment -raportissa vuonna Siinä pyrittiin laajan kirjallisuuskatsauksen avulla selvittämään, parantaako abdominoplastia tai pannikulektomia potilaiden elämänlaatua, hengitysfunktiota ja selkä kipuja. Tutkimukseen osallistuneilla potilailla oli runsaat vatsanpeitteet (18). Selvityksen päätelmänä oli, että yhdessä pienessä satunnaistamattomassa tutkimuksessa pystyttiin osoittamaan kirurgiasta hyötyä, mutta muut tutkimukset kärsivät riittävästä kontrolloinnin puutteesta. Koska aiheesta kuitenkin julkaistaan nykyään paljon kirjallisuutta, sama ryhmä teki täydentävän kirjallisuushaun, mutta edelleenkään vakuuttavaa tieteellistä näyttöä ei saatu (19). Raajojen plastiikkakirurgian hyödyistä ei ole julkaistu tutkimusnäyttöä. Julkaistut tutkimukset osoittavat kuitenkin pohdinnan arvoisia tuloksia. Song ym. tutkivat elämänlaatua vartalonmuotoilun jälkeen SF- 36-mittarilla 18 potilaan aineistossa (20). Leikkauksen jälkeen tyytymättömyys lihavuusleikkauksen tulokseen väheni ja elämänlaatu parani useimpien mitattujen dimensioiden suhteen. Suurin elämänlaadun korjaantuminen tapahtui toki laihtumisessa, mutta vartalonmuotoilun jälkeen muutos oli edelleen merkittävä. Hollantilaisessa tutkimuksessa seurattiin joukkoa lihavuusleikkauspotilaita, joista 13 %:lle tehtiin vartalonmuotoilu (3). Yhteensä 43 potilasta haastateltiin laajan kyselylomakkeen avulla, joka käsitteli fyysistä toiminta kykyä, psyykkistä hyvinvointia, ulkomuotoa, sosiaalista kanssakäymistä ja syömisen hallintaa. Yleisin syy hakeutua vartalonmuotoiluleikkaukseen oli ulko 1731

5 katsaus Potilaiden fyysinen suorituskyky parani ja he olivat tyytyväisempiä kehoonsa. muoto (74 %), mutta myös fyysinen toimintakyky oli tärkeä syy (63 %). Vartalonmuotoilu paransi kaikkia kyselyn osa-alueita merkittävästi: fyysinen suorituskyky parani, itseluottamus koheni, masennus lievittyi ja potilaat olivat tyytyväisempiä kehoonsa. Hieman alle viidesosa oli tyytymättömiä leikkaustulokseen, koska kehon muoto ei korjaantunut riittävästi. Yhdysvaltalaisryhmä selvitti vastaavasti 49 potilaan leikkaustulosta monipuolisella kyselyllä, joka selvitti spesifisesti useaa, liikuntakykyä ja muuta toimintakykyä kuvaavaa, oiretta sekä tyytyväisyyttä leikkaukseen (17). Lähes kaikissa mitatuissa dimensioissa todettiin korjaantumista, ja 92 % potilaista oli tyytyväisiä. Vatsapoimun koko ei yksin ennustanut sitä, miten hyödylliseksi leikkaus koettiin. Kyselyssä todettiin lisäksi, että niillä potilailla, joiden painoindeksi vartalonmuotoilun aikaan oli yli 35, todennäköisyys oireiden lievittymiselle oli suurempi kuin niillä, joiden painoindeksi oli pienempi. Postbariatrisen plastiikkakirurgian vaikuttavuustutkimus kärsii hyväksyttyjen mittarien puutteesta. Reavey ym. julkaisivat vuonna 2011 oman katsauksensa tutkimuksista, jotka käsittelivät potilastyytyväisyyttä ja elämänlaatua vartalonmuotoilukirurgian jälkeen (21). Selvityksessä käytiin läpi 132 tutkimusta, joissa raportoitiin vartalonmuotoilun tuloksia vuosilta Erinäisten ad hoc -mittarien poissulkemisen jälkeen jäi analysoitavaksi 76 tutkimusraporttia. Näistä tunnistettiin viisi mittaria, joilla on pyritty mittaamaan leikkauksen aikaansaamaa muutosta suositeltavan mittarikehityksen mukaisella tavalla. Ainoastaan eräät rintarauhaskirurgian tuloksia kuvaavat mittarit olivat hyväksyttävällä tavalla kehitettyjä. Julkaisussa korostettiin sekä geneeristen, kaikkia terveydentilan tasoja mittaavien instrumenttien että tautispesifisten mittarien tarvetta selvitet täessä vartalonmuotoilukirurgian vaikuttavuutta. Klassenin ryhmä tutki potilastyytyväisyyttä ja elämänlaatua pitäen potilaiden itsensä raportoimaa lopputulosta keskeisenä hoitotuloksen arviointimenetelmänä (22). Ryhmä kehittää mittaria, joka mittaisi elämänlaatua ja tyytyväisyyttä koko lihavuuden hoitoketjun aikana. Myös Suomessa on käynnistetty kontrolloitu prospektiivinen monikeskustutkimus, jossa pyritään kehittämään vartalonmuotoilukirurgian tarvetta ja tulosta mittaava instrumentti. Geneerisenä mittarina tässä tutkimuksessa käytetään 15D:tä. Hoitoketjun järjestäminen Vaikka kiistatonta tieteellistä näyttöä vartalonmuotoilukirurgian hyödyistä ei vielä ole, näyttöä pidetään Pohjoismaissa riittävänä hoidon tarjoamiseksi kansainvälisesti vakiintuneiden käytäntöjen mukaisesti. Tämä tarkoittaa Suomessakin sitä, että lihavuusleikkaukseen hakeutuville potilaille tulee olla tarjolla etukäteen tietoa siitä, mitä lihavuusleikkauksen tulos tarkoittaa heidän ulkomuodolleen ja toimintakyvylleen. On raportoitu, että pieni osa potilaista pettyy niin pahoin voimakkaan laihtumisen lopputulokseen, että katuu lihavuusleikkaukseen hakeutumista, ja jopa pyrkii lihottamaan itseään (2). Laihtuneille potilaille tulee taata mahdollisuus päästä keskustelemaan plastiikkakirurgin kanssa vartalonmuotoilusta. Julkisen sektorin plastiikkakirurgisten yksiköiden tulee tarjota tämä mahdollisuus kansallisessa suosituksessa olevien läheteindikaatioiden mukaisesti. Kriteerit täyttävien potilaiden leikkaus tulee järjestää julkisella rahoituksella joko julkisissa tai yksityisissä sairaaloissa. Osa potilaista hakeutuu omalla kustannuksellaan leikkaukseen yksityissairaalaan, jos indikaatiot julkisella puolella eivät täyty. Kaikille näille potilaille tulee tarjota turvallinen hoito. Vartalonmuotoilun eri tekniikoiden hallinta ja niihin liittyvien komplikaatioiden hoito edellyttävät plastiikkakirurgin koulutusta ja perehtymistä kyseisen erityisen potilasryhmän hoitoon. Ainoastaan pannikulektomian katsotaan sopivan yleiskirurgin tai vatsaelinkirurgin tehtäväksi. Useissa maissa on suositeltu, että lihavuuden hoitoketjussa otetaan hyvissä ajoin huomioon plastiikkakirurgian tarve ja että plastiikkakirurgi voisi toimia osana bariatrista hoitotiimiä. Koska lihavuuskirurgia on Suomessa keskitetty tiettyihin suuren volyymin sairaaloihin, myös postbariatrinen plastiikkakirurgia olisi luontevaa keskittää niihin. Postbariatrisen plastiikkakirurgian tulevaisuus Suomessa ja Ruotsissa lainsäädäntö edellyttää, että potilaita kohdellaan tasapuolisesti. Tämä tarkoittaa sitä, että tietyn terveysongelman hoidossa on oltava yhtenäiset kansalliset hoitoindikaatiot kautta maan. Sen lisäksi se tarkoittaa yhdenmukaisuutta resurssien jaossa siten, että yhdestä terveysongelmasta kärsivät potilaat saavat hoidon samoin perustein kuin toisesta terveys 1732

6 tieteessä English summary > in english Postbariatric surgery in the Nordic countries ongelmasta kärsivät, jos heidän haittansa ovat keskenään verrannolliset ja hoito vaikuttavaa. Lähivuosina voimme uuden tutkimusnäytön avulla tarkentaa vartalonmuotoilukirurgian indikaatioita siten, että resurssit voidaan kohdistaa nykyistä paremmin siihen potilasryhmään, joka eniten hyötyy kirurgiasta. Keinotekoisista painoindeksirajoista tulee luopua, jos ne eivät perustu tieteelliseen näyttöön. Useissa Pohjoismaissa tunnustetaan, että plastiikkakirurgiassa käytössä olevat painoindeksirajat perustuvatkin kirurgien itsensä harjoittamaan potilasmäärien sääntelyyn, kun pelätään hoitotakuun vaatimusten ja käytössä olevien leikkausresurssien välistä ristiriitaa. Uusia potilasryhmiä ei kuitenkaan tule lakaista maton alle, vaan avoimesti tutkia heidän asemaansa terveyspalvelujen käyttäjinä. Plastiikkakirurgian pohjoismaisessa kokouksessa esitettiin kysymys yhteisistä pohjoismaisista postbariatrisen kirurgian indikaatioista, mutta keskustelu tästä on vielä alkumetreillä (Postbariatric surgery panel: the situation in Nordic countries. Nordisk Plastikkirurgisk Förening ). Lopuksi Postbariatrinen plastiikkakirurgia täydentää olennaisella tavalla lihavuuden hoitoketjua ja viimeistelee potilaan muodon- ja elämänmuutoksen. Tämän uuden potilasryhmän plastiikkakirurginen hoito perustuu toistaiseksi kokemuspohjaiseen tietoon ja melko vakiintuneisiin kansainvälisiin käytäntöihin. Kuitenkaan vastauksia kaikkiin hoidon toteutusta ja sen hyötyjä tai haittoja käsitteleviin kysymyksiin ei ole vielä saatavilla. Tutkimus ja tutkimusmenetelmien kehittäminen tällä alalla on kuitenkin vilkasta, ja lähivuosina on mahdollista päivittää hoidon indikaatiot ja käytännöt perustumaan aidosti tutkittuun tietoon. n Alvesco_SLL_puolivisu_v2.indd :56:

7 english summary Leena Setälä M.D., Ph.D., Specialist in Plastic Surgery Kuopio University Hospital, Department of Surgery Outi Kaarela Docent, Specialist in Plastic Surgery Oulu University Hospital Postbariatric surgery in the Nordic countries Increased obesity also increases the need for plastic surgery. After efficient treatment of obesity, especially after gastric bypass surgery, the patients lose massive amounts of their fat surplus. This usually leaves the skin envelope empty and sagging. Skin folds often cause dissatisfaction and body deformity, most usually on the lower abdomen and on hips and thighs, but sometimes also above the waist line. Big skin folds are unaesthetic and often cause skin irritation, ulcers and bad odour but can sometimes also prevent the patient from participating in daily activities, exercise and normal social life. If skin surplus causes functional problems, surgery is often indicated. The most common operation in body contouring is abdominoplasty, but several other procedures have been described and are performed in plastic surgery clinics, at present in growing numbers. In an attempt to create uniform indications for body contouring in Finland, in 2010 the Finnish Plastic Surgical Society developed a guideline for indications for postbariatric surgery. In general, weight must be stable for six to twelve months before plastic surgery can be done. Excess weight (BMI over 32) is considered a contraindication for surgery for aesthetic purposes, but other procedures such as panniculectomy can be performed if the patient s functional ability can be increased through such an operation. Similar guidelines have been developed in Sweden and Denmark, but the guidelines are not comparable in all aspects. This is due to the lack of proper scientific evidence about the benefits of body contouring. However, more evidence is being collected in various prospective series, including in a Finnish multicentre study. 1733a

Laatu- ja terveyshyötytiedon käyttö Pohjoismaissa

Laatu- ja terveyshyötytiedon käyttö Pohjoismaissa Laatu- ja terveyshyötytiedon käyttö Pohjoismaissa 12.03.2015 Pia Maria Jonsson LT Yksikön päällikkö Reformit TERVEYDENHUOLLON LAATU Moniulotteinen käsite Tekninen laatu (prestanda) Lääketieteellinen vaikuttavuus

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Proscar 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Eturauhanen on ainoastaan miehillä oleva rauhanen. Eturauhanen

Lisätiedot

Pekka.Tuomaala@vtt.fi Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Sisäilmastoseminaari, 11.3.2015

Pekka.Tuomaala@vtt.fi Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Sisäilmastoseminaari, 11.3.2015 Ihmisen lämpöviihtyvyysmallin laskentatulosten validointi laboratoriomittauksilla Pekka.Tuomaala@vtt.fi Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Sisäilmastoseminaari, 11.3.2015 Tausta ja tavoitteet Suomessa ja

Lisätiedot

Tähtäimessä vaikuttavuus turvallisesti. - HTA terveydenhuollon laitteiden näkökulmasta. Tom Ståhlberg Johtaja, Viranomaisasiat

Tähtäimessä vaikuttavuus turvallisesti. - HTA terveydenhuollon laitteiden näkökulmasta. Tom Ståhlberg Johtaja, Viranomaisasiat Tähtäimessä vaikuttavuus turvallisesti - HTA terveydenhuollon laitteiden näkökulmasta Tom Ståhlberg Johtaja, Viranomaisasiat 29.9.2016 FiHTA Tähtäimessä vaikuttavuus turvallisesti - HTA terveydenhuollon

Lisätiedot

Miten elämänhallintaa voi mitata?

Miten elämänhallintaa voi mitata? Miten elämänhallintaa voi mitata? Varsinais-Suomen XII Yleislääkäripäivä 11.5.2016 Päivi Korhonen Terveenä pysyy parhaiten, jos: Ei tupakoi Liikkuu 30 min 5 kertaa viikossa Syö terveellisesti Ei ole ylipainoinen

Lisätiedot

Toimiva arki kansallisen kehittämisen tueksi

Toimiva arki kansallisen kehittämisen tueksi Toimiva arki kansallisen kehittämisen tueksi Harriet Finne-Soveri Geriatrian dosentti Ikäihmisten palvelut, THL 24.3.2011 Esityksen nimi / Tekijä 1 Suomalainen iäkkäiden hoito - oikein päätelmin - oikealla

Lisätiedot

Liikahdus Elämäntapa

Liikahdus Elämäntapa Liikahdus Elämäntapa Tanja Lujanen Hyvinvointipalvelut Tanja Lujanen 040 568 0580 www.hyvaote.fi tanja.lujanen@hyvaote.fi 2 Liikahdus Elämäntapa Matalankynnyksen projekti 2013-2015 liikuntatottumusten

Lisätiedot

Terveyteen liittyvä elämänlaatu terveydenhuollon arvioinneissa. Risto Roine LKT, dos. Arviointiylilääkäri HUS

Terveyteen liittyvä elämänlaatu terveydenhuollon arvioinneissa. Risto Roine LKT, dos. Arviointiylilääkäri HUS Terveyteen liittyvä elämänlaatu terveydenhuollon arvioinneissa Risto Roine LKT, dos. Arviointiylilääkäri HUS 2 Taustaa Terveydenhuollon mahdollisuudet vaikuttaa sairauksiin lisääntyneet, mutta samalla

Lisätiedot

Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö

Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö Tapani Keränen Itä-Suomen yliopisto; Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri, tutkimusyksikkö ja eettinen toimikunta 21.3.2012 1 Alueelliset eettiset

Lisätiedot

Käypä hoito suositukset. Jorma Komulainen Lastenendokrinologian erikoislääkäri KH toimittaja

Käypä hoito suositukset. Jorma Komulainen Lastenendokrinologian erikoislääkäri KH toimittaja Käypä hoito suositukset Jorma Komulainen Lastenendokrinologian erikoislääkäri KH toimittaja 14.3.2005 Esityksen tavoitteet Kuvata näyttöön pohjautuvan lääketieteen ajattelutapaa Kertoa Käypä hoito hankkeesta

Lisätiedot

Cover letter and responses to reviewers

Cover letter and responses to reviewers Cover letter and responses to reviewers David E. Laaksonen, MD, PhD, MPH Department of Medicine Kuopio University Hospital Kuopio, Finland Luennon sisältö Peer review Vinkit vastineiden kirjoittamista

Lisätiedot

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma 1(5) FYYSINEN TOIMINTAKYKY Asiakkaalla on koettu kotihoidon tarve. Asiakas ei selviydy päivittäisistä toiminnoista itsenäisesti koska hänen toimintakykynsä on selkeästi alentunut. Palveluntarve MAPLe_5

Lisätiedot

Copies of this questionnaire and authorized translations can be obtained after signing a user s agreement.

Copies of this questionnaire and authorized translations can be obtained after signing a user s agreement. International Osteoporosis Foundation QUALITY OF LIFE QUESTIONNAIRE Qualeffo-41 (10 December 1997) International Osteoporosis Foundation Copies of this questionnaire and authorized translations can be

Lisätiedot

TYÖPAJA 3: Miten rakennetaan sydänpotilaan liikuntaohjelma?

TYÖPAJA 3: Miten rakennetaan sydänpotilaan liikuntaohjelma? TYÖPAJA 3: Miten rakennetaan sydänpotilaan liikuntaohjelma? Arto Hautala Laboratoriopäällikkö, Dosentti Liikuntalääketieteen tutkimusyksikkö Verve Research Oulu Sisältö 1. Liikunnasta elämäntapa 2. Turvallista

Lisätiedot

Kiipulan kuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari:

Kiipulan kuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari: Kuntoutuksen vaikuttavuus, näytön paikka Mika Pekkonen johtava ylilääkäri Kuntoutus Peurunka Tämä esitys perustuu tarkastettuun väitöstutkimukseeni Kiipulankuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari: 40-vuotisjuhlaseminaari:

Lisätiedot

PALKOn avoin seminaari

PALKOn avoin seminaari PALKOn avoin seminaari 22.11.2016 22.11.2016 1 PALKOn jäsenet ja jaostot PALKON SUOSITUSPROSESSI Potilaat Viranomaiset (Kela ym.) Terveydenhuollon palveluiden järjestäjät Terveydenhuollon palveluiden tuottajat

Lisätiedot

Laatu ja terveyshyöty terveydenhuollossa

Laatu ja terveyshyöty terveydenhuollossa Laatu ja terveyshyöty terveydenhuollossa Johtaja Juha Teperi Terveysfoorumi 12.3. 2015 Esityksen teemoja Mitä terveyshyöty on? Terveyshyödyn mittaamisesta Esimerkkejä jo otetuista kehitysaskelista Kuinka

Lisätiedot

Varjoaineet ja munuaisfunktio. Lastenradiologian kurssi , Kuopio Laura Martelius

Varjoaineet ja munuaisfunktio. Lastenradiologian kurssi , Kuopio Laura Martelius Varjoaineet ja munuaisfunktio Lastenradiologian kurssi 6.-7.5.2015, Kuopio Laura Martelius S-Krea CIN AKI Contrast Induced Nephropathy Acute Kidney Injury Useimmiten munuaisfunktion huononeminen on lievää

Lisätiedot

Interventiotutkimuksen etiikkaa. Mikko Yrjönsuuri Metodifestivaali Jyväskylä

Interventiotutkimuksen etiikkaa. Mikko Yrjönsuuri Metodifestivaali Jyväskylä Interventiotutkimuksen etiikkaa Mikko Yrjönsuuri Metodifestivaali Jyväskylä 22.5.2013 Klassinen interventiotutkimus James Lind tekee interventiotutkimusta HMS Salisburyllä 1747 Keripukin hoitoa mm. siiderillä,

Lisätiedot

Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus)

Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) 1 Turun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Hoitotieteen laitos THM, esh Marja Renholm Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) LEKTIO 6.11.2015

Lisätiedot

High-tech sairaala Korkean hygienian hallinta sairaaloissa Loppuraportti. Päätösseminaari Salme Nurmi, VTT

High-tech sairaala Korkean hygienian hallinta sairaaloissa Loppuraportti. Päätösseminaari Salme Nurmi, VTT High-tech sairaala Korkean hygienian hallinta sairaaloissa Loppuraportti Päätösseminaari 21.3.2012 Salme Nurmi, VTT 13.4.2012 2 Uutisointia tartuntataudeista High-tech sairaala -hankekokonaisuus Tilat

Lisätiedot

Ehkäisevän mielenterveystyön vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus

Ehkäisevän mielenterveystyön vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus Ehkäisevän mielenterveystyön vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus 8.5.2012 Tampere Kristian Wahlbeck kehitysjohtaja kristian.wahlbeck@mielenterveysseura.fi Uuden paradigman nousu Vaikuttava edistävä ja

Lisätiedot

EU:n lääketutkimusasetus ja eettiset toimikunnat Suomessa Mika Scheinin

EU:n lääketutkimusasetus ja eettiset toimikunnat Suomessa Mika Scheinin EU:n lääketutkimusasetus ja eettiset toimikunnat Suomessa 20.5.2016 Mika Scheinin Asetus vs. direktiivi EU-asetus no. 536/2014 korvaa aiemman direktiivin Directive 2001/20/EC on the approximation of the

Lisätiedot

Increase of opioid use in Finland when is there enough key indicator data to state a trend?

Increase of opioid use in Finland when is there enough key indicator data to state a trend? Increase of opioid use in Finland when is there enough key indicator data to state a trend? Martta Forsell, Finnish Focal Point 28.9.2015 Esityksen nimi / Tekijä 1 Martta Forsell Master of Social Sciences

Lisätiedot

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

e-tietopalaute sädehoidosta näytöstä käyttöön Sädehoitopäivät 2015 Mervi Siekkinen Rh, TtT, suunnittelija

e-tietopalaute sädehoidosta näytöstä käyttöön Sädehoitopäivät 2015 Mervi Siekkinen Rh, TtT, suunnittelija e-tietopalaute sädehoidosta näytöstä käyttöön Sädehoitopäivät 2015 Mervi Siekkinen Rh, TtT, suunnittelija Esityksen sisältö Teoreettinen tausta Tutkimusmenetelmät Tutkimustulokset Näytöstä käyttöön Kutsu

Lisätiedot

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Multi-drug use, polydrug use and problematic polydrug use Martta Forsell, Finnish Focal Point 28/09/2015 Martta Forsell 1 28/09/2015 Esityksen

Lisätiedot

Harvinaissairauksien yksikkö. Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta. Taustaa. Alfa-tryptasemia. 21/03/16 /ms

Harvinaissairauksien yksikkö. Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta. Taustaa. Alfa-tryptasemia. 21/03/16 /ms Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta Taustaa EDS potilasyhdistys ja yksittäinen potilas ovat lähestyneet HYKS harvinaissairauksien yksikköä ja pyytäneet lausuntoa, minkälainen sairaus Ehlers-Danlos

Lisätiedot

ASUMISPAIKAN MYÖNTÄMISEN YLEISET KRITEERIT 1.4.2015

ASUMISPAIKAN MYÖNTÄMISEN YLEISET KRITEERIT 1.4.2015 ASUMISPAIKAN MYÖNTÄMISEN YLEISET KRITEERIT 1.4.2015 2 Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Asumispaikan myöntämisen yleiset kriteerit... 4 3. Dementiayksikön paikan myöntämiskriteerit... 4 4. RAI-arviointi... 5

Lisätiedot

Työntekijän Hoitoturva Työterveyshuoltoa täydentävä turva koko henkilöstölle

Työntekijän Hoitoturva Työterveyshuoltoa täydentävä turva koko henkilöstölle Työntekijän Hoitoturva Työterveyshuoltoa täydentävä turva koko henkilöstölle Onneksi olkoon! Työnantajasi haluaa pitää sinusta hyvää huolta täydentämällä terveyshuoltoasi. Työnantajasi tarjoaa sinulle

Lisätiedot

Hermovauriokivun tunnistaminen. Tules-potilaan kivun hoito 23.5.2016 Kipuhoitaja Päivi Kuusisto

Hermovauriokivun tunnistaminen. Tules-potilaan kivun hoito 23.5.2016 Kipuhoitaja Päivi Kuusisto Hermovauriokivun tunnistaminen Tules-potilaan kivun hoito 23.5.2016 Kipuhoitaja Päivi Kuusisto Kipu IASP (Kansainvälinen kuvuntutkimusyhdistys): Kipu on epämiellyttävä sensorinen tai emotionaalinen kokemus,

Lisätiedot

Laskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto

Laskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto Laskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto Julian Voss, Quantum man, 2006 (City of Moses Lake, Washington, USA) Kolme näkökulmaa

Lisätiedot

TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015

TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015 1 TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015 Oulun Yliopisto / Tieteen päivät 2015 2 TIETEEN PÄIVÄT Järjestetään Oulussa osana yliopiston avajaisviikon ohjelmaa Tieteen päivät järjestetään saman konseptin mukaisesti

Lisätiedot

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata

Lisätiedot

ENDOMETRIOOSIN VAIKUTUS NAISEN ELÄMÄNLAATUUN -HOITONETTI

ENDOMETRIOOSIN VAIKUTUS NAISEN ELÄMÄNLAATUUN -HOITONETTI ENDOMETRIOOSIN VAIKUTUS NAISEN ELÄMÄNLAATUUN -HOITONETTI ja tavoite JOHDANTO Endometrioosi on sairaus, jossa kohdun limakalvon kaltaista kudosta esiintyy muualla kuin kohdussa, yleisimmin munasarjoissa,

Lisätiedot

Toiminnan tehokkuuden mittaaminen ja arviointi yhteiskunnallisten yritysten kontekstissa

Toiminnan tehokkuuden mittaaminen ja arviointi yhteiskunnallisten yritysten kontekstissa Toiminnan tehokkuuden mittaaminen ja arviointi yhteiskunnallisten yritysten kontekstissa 17.11.2011 FinSERN1 Hannele Mäkelä Laskentatoimen tohtoriopiskelija Tampereen yliopisto hannele.makela@uta.fi Accounting

Lisätiedot

RINNAN REKONSTRUKTIOLEIKKAUS SELKÄKIELEKKEELLÄ -POTILASOHJE

RINNAN REKONSTRUKTIOLEIKKAUS SELKÄKIELEKKEELLÄ -POTILASOHJE RINNAN REKONSTRUKTIOLEIKKAUS SELKÄKIELEKKEELLÄ -POTILASOHJE Poistetun rinnan tilalle voidaan rakentaa uusi rinta useammalla tavalla ja kullekin potilaalle soveltuvin menetelmä suunnitellaan hoitavan plastiikkakirurgin

Lisätiedot

NÄYTÖN ARVIOINTI: SYSTEMAATTINEN KIRJALLISUUSKATSAUS JA META-ANALYYSI. EHL Starck Susanna & EHL Palo Katri Vaasan kaupunki 22.9.

NÄYTÖN ARVIOINTI: SYSTEMAATTINEN KIRJALLISUUSKATSAUS JA META-ANALYYSI. EHL Starck Susanna & EHL Palo Katri Vaasan kaupunki 22.9. NÄYTÖN ARVIOINTI: SYSTEMAATTINEN KIRJALLISUUSKATSAUS JA META-ANALYYSI EHL Starck Susanna & EHL Palo Katri Vaasan kaupunki 22.9.2016 Näytön arvioinnista Monissa yksittäisissä tieteellisissä tutkimuksissa

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Plant protection of cereals current situation

Plant protection of cereals current situation Plant protection of cereals current situation PesticideLife Opening seminar 19.2.2010, Jokioinen Pertti Rajala Cereals, total 1 203,1 Winter wheat 16,4 Spring wheat 201,9 Winter rye 11,3 Sring rye 5,1

Lisätiedot

Liikunta terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa

Liikunta terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa Liikunta terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa Jyrki Kettunen Dosentti, ft Arcada Nykytila Liikunta on jäänyt riittämättömäksi keinoksi vaikuttaa terveyden ylläpitämiseen ja monien sairauksien

Lisätiedot

Ortopedisten potilaiden ohjaus. Johansson Kirsi, TtM (väit ) Lehtori ma. Turun yliopisto, Hoitotieteen laitos

Ortopedisten potilaiden ohjaus. Johansson Kirsi, TtM (väit ) Lehtori ma. Turun yliopisto, Hoitotieteen laitos Ortopedisten potilaiden ohjaus Johansson Kirsi, TtM (väit.3.11.2006) Lehtori ma. Turun yliopisto, Hoitotieteen laitos Ohjaus ortopedisessa hoitotyössä Ohjaus keskeinen toiminto hoitotyössä Laki potilaan

Lisätiedot

Inhalaatioanesteettien sydän- ja verenkiertovaikutukset

Inhalaatioanesteettien sydän- ja verenkiertovaikutukset Inhalaatioanesteettien sydän- ja verenkiertovaikutukset Teijo Saari, LT, Dos. Kliininen opettaja, erikoislääkäri Anestesiologia ja tehohoito/turun yliopisto teisaa@utu.fi Ennen anesteetteja, muistin virkistämiseksi

Lisätiedot

Heini Savolainen LT, erikoistuva lääkäri KYS

Heini Savolainen LT, erikoistuva lääkäri KYS Heini Savolainen LT, erikoistuva lääkäri KYS Komplisoitumaton Komplisoitunut diver tikuliitti = akuutti diver tikuliitti, johon liittyy absessi, fistelöinti, suolitukos tai vapaa puhkeama. Prevalenssi

Lisätiedot

Entry-tekniikat GKS 23.9.2010

Entry-tekniikat GKS 23.9.2010 Entry-tekniikat Päivi Härkki GKS 23.9.2010 Laparoskopia Vakavien komplikaatioiden riski laparoskopioissa 0.3% 50% laparoskopian vakavista komplikaatioista johtuu sokkona tehtävästä alkuvaiheesta/entrystä

Lisätiedot

WHOQOL-BREF MAAILMAN TERVEYSJÄRJESTÖN ELÄMÄNLAATUMITTARI - LYHYT VERSIO

WHOQOL-BREF MAAILMAN TERVEYSJÄRJESTÖN ELÄMÄNLAATUMITTARI - LYHYT VERSIO WHOQOL-BREF MAAILMAN TERVEYSJÄRJESTÖN ELÄMÄNLAATUMITTARI - LYHYT VERSIO Ohjeet Tällä lomakkeella pyydämme Teitä arvioimaan elämänlaatuanne, terveyttänne ja muita arkielämänne asioita. Vastatkaa kaikkiin

Lisätiedot

TERVEYSTIETEIDEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINNON VALINTAKOE 15.5.2012

TERVEYSTIETEIDEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINNON VALINTAKOE 15.5.2012 Turun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Hoitotieteen laitos 1 TERVEYSTIETEIDEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINNON VALINTAKOE 15.5.2012 Vastaa selkeällä käsialalla kysymyspaperiin varattuun viivoitettuun

Lisätiedot

Selkäleikkausta edeltävä esikäynti Töölön sairaalan Monitoimipoliklinikalla. Sairaanhoitaja Toni Broman, HUS Töölön sairaala

Selkäleikkausta edeltävä esikäynti Töölön sairaalan Monitoimipoliklinikalla. Sairaanhoitaja Toni Broman, HUS Töölön sairaala Selkäleikkausta edeltävä esikäynti Töölön sairaalan Monitoimipoliklinikalla Sairaanhoitaja Toni Broman, HUS Töölön sairaala Töölön sairaalan osasto 2 on 25- paikkainen vuodeosasto, jonka erikoisalana on

Lisätiedot

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi?

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi? POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle Taustatiedot 1) Sukupuolesi? Nainen Mies 2) Mikä on ikäsi? vuotta 3) Mikä on nykyinen tehtävänimikkeesi? apulaisosastonhoitaja

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Copernicus, Sentinels, Finland. Erja Ämmälahti Tekes,

Copernicus, Sentinels, Finland. Erja Ämmälahti Tekes, Copernicus, Sentinels, Finland Erja Ämmälahti Tekes, 24.5.2016 Finnish Space industry in the European context European Space industry has been constantly growing and increasing its direct employment in

Lisätiedot

Hoidon vaikuttavuuden ja potilasturvallisuuden tutkimuskeskittymä. RECEPS Research Centre for Comparative Effectiveness and Patient Safety

Hoidon vaikuttavuuden ja potilasturvallisuuden tutkimuskeskittymä. RECEPS Research Centre for Comparative Effectiveness and Patient Safety Hoidon vaikuttavuuden ja potilasturvallisuuden tutkimuskeskittymä RECEPS Research Centre for Comparative Effectiveness and Patient Safety Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden tiedekunta sekä Yhteiskuntatieteiden

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE: FSD2580 ITÄSUOMALAISET POLIISIT : TERVEYS JA TYÖ- OLOT

KYSELYLOMAKE: FSD2580 ITÄSUOMALAISET POLIISIT : TERVEYS JA TYÖ- OLOT KYSELYLOMAKE: FSD2580 ITÄSUOMALAISET POLIISIT 1995-1998: TERVEYS JA TYÖ- OLOT QUESTIONNAIRE: FSD2580 EASTERN FINNISH POLICE OFFICERS 1995-1998: HEALTH AND WORKING CONDITIONS Tämä kyselylomake on osa yllä

Lisätiedot

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;

Lisätiedot

Lääkäri löytää kuntoutusta helpoimmin tules-potilaille

Lääkäri löytää kuntoutusta helpoimmin tules-potilaille kuntoutus Riikka Shemeikka VTT, erikoistutkija Hanna Rinne VTM, tutkija Erja Poutiainen FT, dosentti, tutkimusjohtaja Lääkäri löytää kuntoutusta helpoimmin tules-potilaille Lääkärien mielestä kuntoutusta

Lisätiedot

Olkapään sairauksien kuntoutus

Olkapään sairauksien kuntoutus Hyvinvointia työstä Olkapään sairauksien kuntoutus Esa-Pekka Takala Dos., ylilääkäri 16.2.2016 Työterveyslaitos E-P Takala:Olkapään sairauksien kuntous www.ttl.fi 2 Esa-Pekka Takala Sidonnaisuudet LKT,

Lisätiedot

Luuntiheysmittaus. Harri Sievänen, TkT, dos Tutkimusjohtaja, UKK-instituutti Puheenjohtaja, Luustoliitto ry. S-posti: harri.sievanen@uta.

Luuntiheysmittaus. Harri Sievänen, TkT, dos Tutkimusjohtaja, UKK-instituutti Puheenjohtaja, Luustoliitto ry. S-posti: harri.sievanen@uta. Osteoporoosifoorumi, Helsinki 22.05.2014 Luuntiheysmittaus Harri Sievänen, TkT, dos Tutkimusjohtaja, UKK-instituutti Puheenjohtaja, Luustoliitto ry S-posti: harri.sievanen@uta.fi 1 Johdannoksi Evidence-based

Lisätiedot

ICES: 110 vuotta tiedettä ja merentutkimusta: Mitä ja miksi? Dr. Kai Myrberg ICES Delegaatti Helsinki 18.03.2014

ICES: 110 vuotta tiedettä ja merentutkimusta: Mitä ja miksi? Dr. Kai Myrberg ICES Delegaatti Helsinki 18.03.2014 ICES: 110 vuotta tiedettä ja merentutkimusta: Mitä ja miksi? Dr. Kai Myrberg ICES Delegaatti Helsinki 18.03.2014 Mikä ihmeen ICES? Mikä on ICES? (International Council for the Exploration of the Sea) (Kansainvälinen

Lisätiedot

Eettisen toimikunnan ja TUKIJA:n vuorovaikutuksesta. Tapani Keränen Kuopion yliopisto

Eettisen toimikunnan ja TUKIJA:n vuorovaikutuksesta. Tapani Keränen Kuopion yliopisto Eettisen toimikunnan ja TUKIJA:n vuorovaikutuksesta Tapani Keränen Kuopion yliopisto Helsingin julistus Ennen kuin ihmiseen kohdistuvaan lääketieteelliseen tutkimustyöhön ryhdytään, on huolellisesti arvioitava

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

Tietoa ja inspiraatiota

Tietoa ja inspiraatiota Terveyspolitiikka Tietoa ja inspiraatiota Nykypäivänä arvostamme valinnan vapautta. Tämä ilmenee kaikkialla työelämässämme, vapaa-aikanamme ja koko elämäntyylissämme. Vapauteen valita liittyy luonnollisesti

Lisätiedot

SISÄLTÖ UUSIEN SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAAN LIIKUNTASUOSITUSTEN KÄYTÄNTÖÖN SOVELLUS

SISÄLTÖ UUSIEN SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAAN LIIKUNTASUOSITUSTEN KÄYTÄNTÖÖN SOVELLUS UUSIEN SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAAN LIIKUNTASUOSITUSTEN KÄYTÄNTÖÖN SOVELLUS Sydänfysioterapeuttien koulutuspäivät Jyväskylä, K-S keskussairaala 27. Arto Hautala Dosentti, yliopistotutkija Oulun yliopisto

Lisätiedot

IPA Kyselylomake valinnoista ja osallistumisesta jokapäiväisessä elämässä

IPA Kyselylomake valinnoista ja osallistumisesta jokapäiväisessä elämässä IPA Kyselylomake valinnoista ja osallistumisesta jokapäiväisessä elämässä Vastaajan nimi: Päivämäärä: Johdanto Tämän lomakkeen kysymykset koskevat päivittäisiä toimintojasi. Pyrimme saamaan käsityksen

Lisätiedot

Quality of Life Questionnaire

Quality of Life Questionnaire Quality of Life Questionnaire Qualeffo-41 (10 December 1997) Users of this questionnaire (and all authorized translations) must adhere to the user agreement. Please use the related Scoring Algorithm. A

Lisätiedot

terveydentilavaatimukset sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa

terveydentilavaatimukset sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa Tutkintokohtaiset t k i t terveydentilavaatimukset sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa tki Aira Rajamäki 30.11.2009 Opetusneuvos Aira Rajamäki Opetushallitus aira.rajamaki@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014

AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014 AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014 Kelan ammatillisen kuntoutuksen lainsäädäntö Kokonaisvaltainen arviointi Kansaneläkelaitos

Lisätiedot

Vaikuttavuuden arvioinnin haasteet laadullisten tulosten näkökulma

Vaikuttavuuden arvioinnin haasteet laadullisten tulosten näkökulma Vaikuttavuuden arvioinnin haasteet laadullisten tulosten näkökulma Marja Haapaniemi Johtava informaatikko, lähipalvelut Lahden kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto Vaikuttavuuden käsite Vaikuttavuus käsitteenä

Lisätiedot

Lääkkeiden taloudellinen arviointi Olli Pekka Ryynänen Itä Suomen yliopisto, Fimea

Lääkkeiden taloudellinen arviointi Olli Pekka Ryynänen Itä Suomen yliopisto, Fimea Lääkkeiden taloudellinen arviointi Olli Pekka Ryynänen Itä Suomen yliopisto, Fimea Lääkevalmisteiden arviointi Onko lääke tehokas ja turvallinen; täyttääkö se laatuvaatimukset? Lääkehoitojen arviointi

Lisätiedot

Co-Design Yhteissuunnittelu

Co-Design Yhteissuunnittelu Co-Design Yhteissuunnittelu Tuuli Mattelmäki DA, associate professor Aalto University School of Arts, Design and Architecture School of Arts, Design and Architecture design with and for people Codesign

Lisätiedot

Ravitsemusterapeutin palveluiden tarve Pohjois- ja Tunturi- Lappi

Ravitsemusterapeutin palveluiden tarve Pohjois- ja Tunturi- Lappi Ravitsemusterapeutin palveluiden tarve Pohjois- ja Tunturi- Lappi Ammattisi Avoimet vastaukset: muu, mikä? - avohoidon johtaja Työalueesi Avoimet vastaukset: muu, mikä? - kehitysvammahuolto - kotihoito

Lisätiedot

Mikrobilääkeprofylaksin ajoitus ja kirjaaminen VILLE LEHTINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI PHSOTEY, LAHTI

Mikrobilääkeprofylaksin ajoitus ja kirjaaminen VILLE LEHTINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI PHSOTEY, LAHTI Mikrobilääkeprofylaksin ajoitus ja kirjaaminen VILLE LEHTINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI PHSOTEY, LAHTI Mikrobilääkeprofylaksia Mikrobilääkeprofylaksilla eli ehkäisevällä antibioottihoidolla tarkoitetaan leikkauksen

Lisätiedot

Tutkittua tietoa. Tutkittua tietoa 1

Tutkittua tietoa. Tutkittua tietoa 1 Tutkittua tietoa T. Dybå, T. Dingsøyr: Empirical Studies of Agile Software Development : A Systematic Review. Information and Software Technology 50, 2008, 833-859. J.E. Hannay, T. Dybå, E. Arisholm, D.I.K.

Lisätiedot

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Hyvinvointia työstä Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Heli Hannonen työterveyspsykologi 2 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 1 : Tämän lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja työolosuhteita

Lisätiedot

lääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet

lääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet Saattohoidon opetus lääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet Leila Niemi-Murola dosentti, kliininen opettaja Anestesiologian ja tehohoidon klinikka HY/HYKS Esityksen sisältö Työelämässä olevat,

Lisätiedot

Sosiaalihuoltolai 23 :n. tukevat palvelut alkaen. Limingan kunta perusturvapalvelut Luonnos

Sosiaalihuoltolai 23 :n. tukevat palvelut alkaen. Limingan kunta perusturvapalvelut Luonnos Sosiaalihuoltolai n 23 :n l i i k k u m i s t a tukevat palvelut S o v e l t a m i s o h j e e t 1.1.2017 alkaen Limingan kunta perusturvapalvelut Luonnos Sisällys Sosiaalihuoltolain 23.n mukaisten liikkumista

Lisätiedot

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Projektikoordinaattori Sydämen vajaatoimintapotilaan potilasohjauksen kehittämistyön taustaa Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueella vajaatoimintaa

Lisätiedot

Esimerkki palveluvalikoiman määrittelyn periaatteiden soveltamisesta: Biosimilaarit ja kokonaistaloudellisuus

Esimerkki palveluvalikoiman määrittelyn periaatteiden soveltamisesta: Biosimilaarit ja kokonaistaloudellisuus Esimerkki palveluvalikoiman määrittelyn periaatteiden soveltamisesta: Biosimilaarit ja kokonaistaloudellisuus Jaana Leipälä Terveydenhuollon palveluvalikoimaneuvoston sidosryhmätilaisuus 29.9.2016 Lääkkeet

Lisätiedot

Oulu Screener 1.1 toimintakyvyn ja palvelutarpeen selvittämisen apuna

Oulu Screener 1.1 toimintakyvyn ja palvelutarpeen selvittämisen apuna Oulu Screener 1.1 toimintakyvyn ja palvelutarpeen selvittämisen apuna Pia Vähäkangas, TtT, sosiaali- ja terveysjohtaja, erityisasiantuntija Pia Vähäkangas, TtT 1 Resident Assessment Instrument (RAI) RAI

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa SOSIAALI- JA TERVEYS- HALLINTOTIEDE Yhdistää opetuksessa (kaikilla tasoilla) molemmat hyvinvoinnin

Lisätiedot

Laskeumaverkkojen teho ja turvallisuus. Tomi Mikkola Dos., kliininen opettaja HYKS

Laskeumaverkkojen teho ja turvallisuus. Tomi Mikkola Dos., kliininen opettaja HYKS Laskeumaverkkojen teho ja turvallisuus Tomi Mikkola Dos., kliininen opettaja HYKS Sidonnaisuudet Ulkomainen kongressi, koulutus, kokous American Medical Systems Astellas Boston Scientific Gynecare Miksi

Lisätiedot

Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta

Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta Tavoitteet Seurannassa pyritään rintasyövän mahdollisen paikallisen uusiutumisen ja vastakkaisen rinnan uuden syövän varhaiseen toteamiseen. Oireettomalle potilaalle

Lisätiedot

kotihoito palveluasuminen laitoshoito tukipalvelut

kotihoito palveluasuminen laitoshoito tukipalvelut MYÖNTÄMISPERUSTEET kotihoito palveluasuminen tehostettu palveluasuminen laitoshoito tukipalvelut Sisällys 1. Kotihoidon myöntämisperusteet.3 2. Palveluasumisen myöntämisperusteet 5 3.Tehostetun palveluasumisen

Lisätiedot

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi Tulokset kyselystä -potilasversioiden kehittämiseksi Tiina Tala, Mari Honkanen, Kirsi Tarnanen, Raija Sipilä 30.9.2015 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sisältö 1 Kyselyn tavoite... 3 2 Kyselyn vastaajat...

Lisätiedot

PÄIVÄKIRURGIA Alueellinen koulutustilaisuus VSSHP Tuula Manner TOTEK

PÄIVÄKIRURGIA Alueellinen koulutustilaisuus VSSHP Tuula Manner TOTEK PÄIVÄKIRURGIA Alueellinen koulutustilaisuus VSSHP 12.12.2016 Tuula Manner TOTEK Päiväkirurgia Päiväkirurginen toimenpide tehdään leikkaussalissa, ja se edellyttää laskimosedaatiota, yleisanestesiaa tai

Lisätiedot

Kotikuntoutuksen rooli liikkuvissa palveluissa

Kotikuntoutuksen rooli liikkuvissa palveluissa Kotikuntoutuksen rooli liikkuvissa palveluissa Koulutuspäivä Liikkuvat työryhmät mielenterveystyössä 27.3.2007 Vaasa, Jarkko Pirttiperä (Pohjanmaa hanke) KUNTOUTUKSEN KÄSITE Kuntoutus = jonkun selkeästi

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

POTILASSIMULAATIOMENETELMÄ JA OPPIMISTULOKSET LÄÄKEHOIDON KOULUTUKSESSA

POTILASSIMULAATIOMENETELMÄ JA OPPIMISTULOKSET LÄÄKEHOIDON KOULUTUKSESSA POTILASSIMULAATIOMENETELMÄ JA OPPIMISTULOKSET LÄÄKEHOIDON KOULUTUKSESSA INTEGROITU KIRJALLISUUSKATSAUS SimPro 25.8. 2015 Aura, Suvi; / Itä-Suomen Yliopisto, Kuopion Yliopistollinen Sairaala Sormunen, Marjorita/

Lisätiedot

FSD2536 Lähiliikuntapaikkojen arviointi 2005: vanhemmat

FSD2536 Lähiliikuntapaikkojen arviointi 2005: vanhemmat KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2536 Lähiliikuntapaikkojen arviointi 2005: vanhemmat Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata

Lisätiedot

Saattohoidon toteuttamisen eettinen perusta miksi on oikein hoitaa

Saattohoidon toteuttamisen eettinen perusta miksi on oikein hoitaa Saattohoidon toteuttamisen eettinen perusta miksi on oikein hoitaa Ritva Halila, dosentti, pääsihteeri etene@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Sidonnaisuudet ei kaupallisia

Lisätiedot

Ikäinnovaatio hanke

Ikäinnovaatio hanke Ikäinnovaatio 2012-2014 hanke http://www.uef.fi/ikainnovaatio 22.5.2013 Paronen, Elsa Ropponen, Katja Ahonen, Tommi Hämäläinen, Susanne Tutkimustulokset -esityksen eteneminen 1)Tutkimus asetelma 2) Kyselyyn

Lisätiedot

Terveys- ja hyvinvointivaikutukset. seurantatutkimuksen (2009 2012) valossa

Terveys- ja hyvinvointivaikutukset. seurantatutkimuksen (2009 2012) valossa Terveys- ja hyvinvointivaikutukset seurantatutkimuksen (29 212) valossa -kokeilun arviointitutkimuksen päätösseminaari 26.11.213 Seurantatutkimus 29 212: Tavoite: kokeilun vaikutukset terveyteen ja hyvinvointiin

Lisätiedot

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

Päivämäärä Instrumentti interrai Kotihoito (HC) Sisällytä keskeytetyt Ei valittu

Päivämäärä Instrumentti interrai Kotihoito (HC) Sisällytä keskeytetyt Ei valittu Päivämäärä 03.02.2017 Instrumentti interrai Kotihoito (HC) Sisällytä keskeytetyt Ei valittu 03.02.2017 Yhteenveto Henkilöiden lukumäärä 94 (102) Keski-ikä 81,17 Nainen 63,83% Mies 36,17% RUG-III/HC_22,

Lisätiedot

Käypä hoito suositus lonkkamurtumapotilaan hoidon ja kuntoutuksen arvioinnissa ja edistämisessä

Käypä hoito suositus lonkkamurtumapotilaan hoidon ja kuntoutuksen arvioinnissa ja edistämisessä Käypä hoito suositus lonkkamurtumapotilaan hoidon ja kuntoutuksen arvioinnissa ja edistämisessä Antti Malmivaara, LKT, dos.,ylilääkäri, Käypä hoito, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Terveys- ja sosiaalitalouden

Lisätiedot

Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen

Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Arja Holopainen, TtT, tutkimusjohtaja Hoitotyön Tutkimussäätiö Suomen JBI yhteistyökeskus WHOn Hoitotyön yhteistyökeskus Esityksen sisältö Hoitotyön

Lisätiedot

Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu

Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖN SAIRAUDET (TULES) Professori Jaro Karppinen TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖ Tuki- ja liikuntaelimistöön kuuluvat

Lisätiedot

Vertaispalaute. Vertaispalaute, /9

Vertaispalaute. Vertaispalaute, /9 Vertaispalaute Vertaispalaute, 18.3.2014 1/9 Mistä on kyse? opiskelijat antavat palautetta toistensa töistä palaute ei vaikuta arvosanaan (palautteen antaminen voi vaikuttaa) opiskelija on työskennellyt

Lisätiedot

SELL Student Games kansainvälinen opiskelijaurheilutapahtuma

SELL Student Games kansainvälinen opiskelijaurheilutapahtuma SELL Student Games kansainvälinen opiskelijaurheilutapahtuma Painonnosto 13.5.2016 (kansallinen, CUP) Below in English Paikka: Nääshalli Näsijärvenkatu 8 33210 Tampere Alustava aikataulu: Punnitus 12:00-13:00

Lisätiedot