OSALLISTUJAT Penttilä Joonas puheenjohtaja Päätöksentekijät Peltola Juha varapuheenjohtaja

Transkriptio

1 -1, YMPLA :30 OSALLISTUJAT Penttilä Joonas puheenjohtaja Päätöksentekijät Peltola Juha varapuheenjohtaja Dufva Kimmo jäsen Halme Raili Hodju Juhani Hynninen Markku Jaakkola Pekka Mannerkorpi Ea Mikkola Roosa Nikulainen Elena Tinkanen Maritta van Wonterghem Antti Hokkanen Raimo Lindemark Susanna Muut osallistujat Tujula Pirjo kaupunginhallituksen edustaja Rautiainen Kiia nuorisovaltuuston edustaja Koivisto Jarmo kansliapäällikkö Linkola Eeva ympäristöjohtaja Ojala Heli ympäristönsuojelupäällikkö Yrjönen Vesa rakennustarkastaja Hassinen Raino rakennuslakimies Merisalo Pirjo sihteeri Poissa Rakennuslupahakemuksista liitteineen tehtiin kunkin asian kohdalla erillinen asiakirjavihko ottamatta mainittuja asiakirjoja pöytäkirjan liitteeksi. ALLEKIRJOITUKSET Puheenjohtaja Sihteeri LAILLISUUS JA Joonas Penttilä Pirjo Merisalo PÄÄTÖSVALTAISUUS Todetaan Pykälät PÖYTÄKIRJAN Kotka :ien osalta tarkastettu TARKASTUS kokouksessa Pöytäkirjan tarkastajat JULKIPANOTODISTUS Tässä kokouksessa lupa-asioissa tehtyjä päätöksiä koskeva ilmoitus on ollut ympäristölautakunnan ilmoitustaululla. Päätöksen antamispäivämäärä PÖYTÄKIRJA YLEI- Kotkan kaupungin rakennusvalvonnassa SESTI NÄHTÄVÄNÄ Sihteeri Pirjo Merisalo

2 87, YMPLA :30 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Ympla Oikaisuvaatimusohje

3 88, YMPLA :30 Pöytäkirjan tarkastajat Ympla Ehdotus: Julkipanon jälkeen annettavat päätökset tarkastetaan kokouksessa. Vuorossa jäsenet Roosa Mikkola ja Pekka Jaakkola. Ei oikaisuvaatimusohjetta

4 89, YMPLA :30 Käsittelyjärjestys Ympla Ehdotus: Hyväksytään listan mukaisena Ei oikaisuvaatimusohjetta

5 90, YMPLA :30 TETA: 15/2014 Kuntalain 51 :n otto-oikeus, viranhaltijapäätökset Ympla Valmistelija: Osastosihteeri Päivi Pylkkö puh Ympäristöjohtaja: LVI-tarkastusinsinöörin viran täyttäminen LVI-tarkastusinsinöörin valinnan vahvistaminen Esittelijä: Ehdotus: Ympäristöjohtaja Eeva Linkola Ympäristölautakunta päättää, ettei tehtyjen päätösten johdosta käytetä kuntalain 51 :ssä tarkoitettua otto-oikeutta. Oikaisuvaatimusohje

6 91, YMPLA :30 TETA: 16/2014 Ympäristökeskuksen viranhaltijapäätökset Ympla Valmistelija: Osastosihteeri Päivi Pylkkö puh Ympäristöpäällikkö: Veljekset Turpeinen Ky:n meluilmoitus, Jänskäntie maanottoalue Ravintola Karoliinan meluilmoitus Suomen Vesityö Oy:n meluilmoitus, Kuutsalon satama-allas ja tuloväylä Ympäristöterveyspäällikkö: Kampaamo Aukio - Päätös terveydensuojelulain (763/94) 13 :n mukaisesta ilmoituksesta Kotkan seurakuntien kokoontumistila - Päätös terveydensuojelulain (763/1994) 13 :n mukaisesta ilmoituksesta ja ilmoituksen käsittelystä perittävästä maksusta Vetreä Kotkan palvelutalo - Päätös terveydensuojelulain (763/94) 13 :n mukaisesta ilmoituksesta tehostetun palveluasumisen yksikön perustamisesta Ryhmäperhepäiväkoti Untuvikot - Päätös terveydensuojelulain (763/94) 13 :n mukaisesta ilmoituksesta ryhmäperhepäiväkodin toiminnan aloittamisesta Parturi-kampaamo Kaunotar & Komistus - Päätös terveydensuojelulain (763/94) 13 :n mukaisesta ilmoituksesta parturikampaamon toimijan vaihdoksesta ja olennaisesta muutoksesta Villa Karhula - Päätös terveydensuojelulain mukaisesta ilmoituksesta toiminnanharjoittajan vaihtumisesta Tupakanmyyntiluvat: R-kioski Kotka Kauppakatu - Nikotiinivalmisteiden myyntilupa (2 myyntipistettä) R-kioski Kauppakatu - Tupakanmyyntilupa Bar&Club Soolo - Tupakkatuotteiden vähittäismyyntilupa Esittelijä: Ehdotus: Päätös: Ympäristöjohtaja Eeva Linkola Ympäristölautakunta merkitsee tiedoksi ympäristökeskuksen viranhaltijapäätökset. Merkittiin tiedoksi Ei oikaisuvaatimusta

7 92, YMPLA :30 TETA: 791/2014 Kotkan ilmanlaatu 2013 Ympla Valmistelija: ympäristönsuojelusuunnittelija Eija Värri gsm Etelä-Kymenlaakson ilmanlaatua mitatataan kahdella pysyvällä ja yhdellä siirrettävällä mittausasemalla. Pysyvät asemat sijaitsevat Kotkansaarella, pääkirjaston katolla ja Rauhalassa, Rauhalan ala-asteen piha-alueen reunalla. Siirrettävä asema sijaitsi vuoden 2013 Mussalon kemikaalisatamassa, Kuusisaarentien reunassa. Pysyvillä asemilla mitatataan jatkuvatoimisesti hengitettäviä hiukkasia (PM 10 ), typen oksideja (NO, NO 2 ) ja haisevia rikkiyhdisteitä (TRS). Siirrettävällä asemalla mitatataan hengitettäviä hiukkasia, pienhiukkasia (PM 2.5 ) ja typen oksideja. Mittauksista ja tulosten raportoinnista vastaa Kotkan ympäristökeskus. Ilmanlaadun tarkkailu perustuu vuosille laadittuun yhteistarkkailusopimukseen, jonka sopijapuolina ovat Hamina, Kotka, Miehikkälä, Pyhtää, Virolahti, Ahlstrom Glassfibre Oy, HaminaKotka Satama Oy, J. M. Huber Finland Oy, Kotkamills Oy, Kotkan Energia Oy, Stora Enso Oyj Sunilan tehdas ja Sulzer Pumps Finland Oy Karhulan valimo. Tarkkailun kustannukset on jaettu laitosten ja satamien ilmapäästöjen määrän mukaan kuntien vastatessa liikenteen päästöjen osuudesta. Ilmanlaadun vuosiraportit (Kotkan ilmanlaadun vuosiraportti 2013 ja Ilmanlaatumittaukset Mussalon satamassa vuonna 2013) ovat valmistuneet Ympäristönsuojelusuunnittelija Eija Värri esittelee Kotkan ilmanlaadun vuosiraportin sisältöä kokouksessa. Raportit toimitetaan ympäristölautakunnan jäsenille, tarkkailusopimuksen osapuolille ja muille sidosryhmään kuuluville sähköisessä muodossa. Kotkan ilmanlaaturaportti tullaan julkaisemaan myös Kotkan kaupungin verkkosivuilla, (alaotsikko vuosiyhteenvedot). Kotkan ilmanlaadun paperinen julkaisu liitetään pöytäkirjaan. Esittelijä: Ehdotus: Ympäristönsuojelupäällikkö Heli Ojala Ympäristölautakunta merkitsee Kotkan ilmanlaaturaportin 2013 tiedoksi. Päätös: Ei oikaisuvaatiusohjetta

8 93, YMPLA :30 TETA: 779/2014 Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen päätös luonnonsuojelualueen perustamisesta Ympla Valmistelija: ympäristönsuojelupäällikkö Heli Ojala p Kaakkois-Suomen ELY-keskus on sopinut maanomistajan kanssa luonnonsuojelulain 24.2 :n mukaisesti luonnonsuojelualueen perustamisesta. Suojelualue koostuu kahdesta erillisestä kohteesta. Pienempi 7,25 ha ala sijaitsee Kaarniemen lahden rannalla. Suurempi 14,4 ha ala sijaitsee Keltakallion pohjoispuolella, Haminantien ja Vanhan Viipurintien välissä. Alueet täyttävät Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelman, METSOohjelman, kriteerit ja päätöksellä toteutetaan ohjelmaa../. Liite 1. Suojelukohteiden sijainti. Kohde on pääosin MT-tyypin (mustikkatyypin) kuusivaltaista luonnontilaista vanhaa metsää. Alavilta alueiltaan se vaihettuu pääosin melko yhtenäiseksi kangaskorpialueeksi, joka on aikanaan ojitettu. Lisäksi alueella on luonnontilainen räme ja pieni ravinteinen ruoho- ja heinäkorpilaikku. Alueelta on tehty liito-oravahavaintoja. Pienempi erillinen alue rajoittuu Salminlahden Natura-alueeseen. Päätöksessä on asetettu rauhoitusmääräykset alueella kielletyistä ja sallituista toimenpiteistä alueen suojelutavoitteet huomioiden. Päätös on kokonaisuudessaan nähtävänä ympäristökeskuksessa sekä kokouksessa. Esittelijä: Ehdotus: Ympäristönsuojelupäällikkö Heli Ojala Ympäristölautakunta päättää tyytyä Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen päätökseen ja merkitsee sen tiedoksi. Oikaisuvaatimusohje

9 94, YMPLA :30 KH: 706/2012 Lausunto ehdotuksesta Suomen merenhoitosuunnitelman seurantaohjelmaksi Ympla Valmistelija: ympäristönsuojelupäällikkö Heli Ojala p Kaakkois-Suomen ELY-keskus pyytää Kotkan kaupungin ja Pyhtään kunnan lausuntoa ehdotuksesta Suomen merenhoitosuunnitelman seurantaohjelmaksi. Lausunto on pyydetty toimittamaan mennessä. Suomi tekee yhden merenhoitosuunnitelman, joka kattaa kaikki Suomen merialueet. Merenhoitosuunnitelma on kolmivaiheinen. Ensimmäisessä vaiheessa laadittiin arvio nykytilasta, määriteltiin tavoiteltava hyvä tila sekä siihen liittyvät ympäristötavoitteet. Valtioneuvosto on tehnyt ensimmäisestä vaiheesta päätöksen joulukuussa Nyt lausunnolla oleva ehdotus seurantaohjelmaksi on suunnittelun toinen vaihe. Kolmantena vaiheena valmistellaan toimenpideohjelma, jonka on määrä valmistua v Merenhoidon suunnittelu perustuu EU:n meristrategiadirektiiviin (2008/56/EY), jonka tavoitteena on luoda yhteiset puitteet toimille, jotka ovat tarpeen meriympäristön hyvän tilan saavuttamiseksi ja ylläpitämiseksi. Suomessa direktiivi pannaan käytäntöön lailla vesienhoidon ja merienhoidon järjestämisestä (272/2011) ja valtioneuvoston asetuksella merenhoidon järjestämisestä (980/2011). Seurantaohjelma kattaa Suomen merialueet rannikkoviivasta Suomen talousvyöhykkeen ulkorajaan saakka. Seurantaohjelman on laatinut ympäristöministeriön asettama asiantuntijaryhmä, jossa on ollut edustus kaikista keskeisistä merenhoidon suunnittelua tekevistä organisaatioista. Valmistelua on ohjannut merenhoidon valtakunnallinen yhteistyöryhmä. Kukin elinkeino-, liikenne - ja ympäristökeskus vastaa toimialueellaan seurantaohjelman valmistelusta. Seurantaohjelman keskeisin tavoite on tuottaa tietoa, jonka avulla voidaan arvioida meriympäristön valitsevaa tilaa, suhdetta hyvään tilaan ja edistymistä hyvän tilan saavuttamisessa sekä merenhoidon toimenpiteiden vaikutuksia suhteessa ympäristötavoitteiden toteutumiseen. Seurantaohjelman tulee sisältää ympäristötavoitteiden toteutumisen seuraamiseksi tarvittavat seurattavat tekijät, seuranta-alueet sekä seurantatiheys. Seuranta jaetaan meren tilan seurantaan sekä ihmistoimintojen ja niistä johtuvien paineiden aiheuttamien muutosten seurantaan. Seurantaohjelma kostuu 13 erillisestä seurantaohjelmasta, joiden alle on koottu 39 alaohjelmaa. Seurattavia kohteita ovat mm. Itämeren luonnon monimuotoisuus, vieraslajit, kaupalliset kalakannat, rehevöityminen ja ravinnekuormitus, ympäristön ja ihmisravinnon epäpuhtaudet sekä roskaantuminen. Taustalla ovat valtioneuvoston asetuksessa (980/2011) määritellyt 11 ympäristön hyvän tilan laadullista kuvaajaa, joihin seurantaohjelmat kohdistuvat../. Liite 1. Seurantaohjelman rakenne../. Liite 2: Vna 980/2011 laadulliset kuvaajat. Seurantaohjelma tukeutuu jo olemassa oleviin seurantoihin, joiden pohjalta ohjelma muodostetaan yhdeksi kokonaisuudeksi. Ohjelma kokoaa yhteen sekä kansainvälisten että kansallisten seuranta- ja raportointivelvoitteiden perusteella tehtävää viranomaisten järjestämää tai koordinoimaa pitkäjänteistä seurantaa ja tiedonkeruuta tarpeen mukaan täydentäen sitä.

10 94, YMPLA :30 KH: 706/2012 Ehdotus Suomen merenhoitosuunnitelman seurantaohjelmaksi ja tarkentava tausta-asiakirja Suomen merenhoidon seurantakäsikirja ovat luettavissa sähköisenä osoitteessa Lausunto: Ehdotus Suomen merenhoidonsuunnitelman seurantaohjelmaksi on kooste tekijöistä, joita on tarpeen seurata luotettavan tiedon saamiseksi Itämeren tilasta. Kattava tieto on edellytys arvioitaessa meren hyvän tilan saavuttamista. Seurantaohjelma on laajan asiantuntijaverkoston työstämä, sisällöltään kattava esitys. Ohjelmassa on tunnistettu myös seurantatiedon nykyiset puutteet ja kehittämistarpeet. Ehdotukseen ei ole huomautettavaa. Esittelijä: Ehdotus: Ympäristönsuojelupäällikkö Heli Ojala Ympäristölautakunta päättää esittää lausuntonaan Kotkan kaupunginhallitukselle sekä Pyhtään kunnanhallitukselle edellä esitetyn. Toimeenpano: Ote: Kotkan kaupunginhallitus Pyhtään kunnanhallitus Ei oikaisuvaatimusohjetta

11 94, YMPLA :30 / Pykälän liite: Seurantaohjelman rakenne, Vna 980/2011 laadulliset

12 94, YMPLA :30 / Pykälän liite: Seurantaohjelman rakenne, Vna 980/2011 laadulliset

13 94, YMPLA :30 / Pykälän liite: Seurantaohjelman rakenne, Vna 980/2011 laadulliset

14 95, YMPLA :30 TETA: 417/2014 Ympäristölupapäätöksen tarkistaminen Pasi Kossilan eläinsuojalle Pyhtään kunnan Vastilan kylään tilalle Kossila, Rn:o 2:53 Ympla Valmistelija: Ympäristötarkastaja Ossi Parviainen, puh Asia Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta. Luvan hakija Pasi Kossila, Vastilantie 1388, Vastila LAITOS/TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Lypsykarjatoiminnan jatkaminen ja ympäristöluvan määräysten tarkistaminen Pyhtään kunnan Vastilan kylässä tilalla Kossila Rn:o 2:53, osoitteessa Vastilantie 1388, Vastila. LUPAVELVOLLISUUS Vähintään 30 lypsylehmälle tarkoitettu eläinsuoja on ympäristöluvanvarainen ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohdan 11 a mukaan. LUPAVIRANOMAINEN Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen käsittelee eläinsuojan ympäristölupahakemuksen, kun eläinsuoja on tarkoitettu vähintään 30 ja alle 75 lypsylehmälle ympäristönsuojeluasetuksen 7 :n kohdan 11 a mukaan. HAKEMUKSEN VIREILLETULO Ympäristölupahakemus on saapunut Kotkan kaupungin ympäristökeskukseen TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA KAAVOITUS Uudenmaan ympäristökeskus on myöntänyt kohteelle ympäristöluvan. Vaasan hallinto-oikeus on antanut asiasta päätöksen n:o 05/0336/3. Korkein hallinto-oikeus on antanut ratkaisunsa taltio 1560 dnro 3253/1/05. Toiminta-alueella on voimassa Kymijoen länsihaarojen osayleiskaava, jonka mukaan tila on tarkoitettu maa- ja metsätalouden harjoittamiseen. SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ./. Liite 1. Sijaintikartta Lähin häiriintyvä kohde on vapaa-asuntona käytössä oleva asuinrakennus, joka sijaitsee yli 200 metrin etäisyydellä toimintaan nähden koillisessa ja yksi asuinrakennus kaakossa yli 300 metrin päässä. Toiminnan koillispuolella on asuinrakennus yli 500 metrin päässä. Kymijokeen on matkaa lähes kilometri. Toiminta ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. TOIMINNAN KUVAUS

15 95, YMPLA :30 TETA: 417/2014 Nykyisessä pihattonavetassa on tilat hakemuksen mukaan 40 lypsylehmälle, 25 hieholle, kahdelle lihanaudalle ja 16 päälle nuorkarjaa. Navettaa ei ole laajennettu KHO:n päättämälle 66 lypsylehmän määrälle, eikä lantalaa tai virtsasäiliötilavuutta ole lisätty tällä tilalla. Tavoitteena on päästä rakentamaan navetan laajennus KHO:n päätöksessä mainitulle lehmämäärälle, jolloin myös lietelantasäiliö tulee rakennettavaksi. Tilan tuotanto on noin kg maitoa vuodessa. Tila on liittynyt ympäristötukijärjestelmään. TOIMINNAN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET JA NIIDEN RAJOITTAMINEN Lannan, virtsan ja jätevesien varastointi ja käsittely Pihattonavetasta tuleva lanta käsitellään lietelantamenetelmällä. Vastilan tilalla olevan betonilietesäiliön tilavuus on 800 m³. Lisäksi lietelantaa ajetaan ja varastoidaan Ummeljoen tilalle 1000 m³:n lietesäiliöön. Lietelantatilavuutta on yhteensä 1834 m³, jota tarvitaan laskennallisesti n.1450 m m 3 maitohuoneen jätevedet. Lannan levitykseen käytettävissä olevaa peltoalaa on 139 ha, josta omaa on 116 ha ja vuokrapeltoa 22 ha. Laskennallinen peltoalan tarve on n. 37 ha. Lannanlevityspellot eivät sijaitse pohjavesialueella. Maitohuoneen pesuvesiä ja eläinsuojan WC -vesiä syntyy noin n. 300 m³ vuodessa, jotka johdetaan 34 m 3 lietekuiluun ja siirretään sieltä 17 m 3 lietevaunulla lietelantasäiliöön. Virtsan ja lannan varastointitilat tarkistetaan ja tarvittaessa kunnostetaan tyhjennysten yhteydessä mahdollisten valumien ja vuotojen estämiseksi. Laidunnus ja jaloittelutarhat Lypsylehmät pidetään sisällä ympäri vuoden. Nuorkarja ja hiehot laiduntavat ulkona noin 4 kuukautta vuodessa. Niillä on käytettävissä 2 ha laidunalaa navetan läheisyydessä. Säilörehun varastointi Säilörehua varastoidaan esikuivattuna muoviin käärittynä peltojen reunoilla. Kemikaalien varastointi Lannoitteet säilytetään hallissa betonipohjalla. Kasvinsuojeluaineita säilytetä tilalla lukittavassa kontissa. Moottori-, hydrauliikka- ja jäteöljyt säilytetään sementtipohjaisessa hakevarastotallissa, jossa ei ole lattiakaivoa. Öljytuotteita tilalla säilytetään korkeintaan 300 litraa kerrallaan. Jäteöljyä säilytetään 200 litran tynnyrissä, joka toimitetaan Heinsuon jäteasemalle sen täytyttyä. Tilalla on kolme litran polttoainesäiliötä. Säiliöt eivät ole suojaaltaassa ja niistä puuttuu ylitäytön- ja laponestimet. Jätteet

16 95, YMPLA :30 TETA: 417/2014 Syntyvien jätteiden käsittely- ja toimituspaikat Jätenimike Määrä Käsittely tai hyödyntäminen Toimituspaikka Kuolleet eläimet n. 1 kpl/v Raatokeräily Honkajoki Oy Ongelmajätteet n. 100 kg/v Viedään itse Heinsuon jäteasema Metalliromu n. 100 kg/v Kerääjä noutaa Stena HAKEMUKSEN KÄSITTELY Tiedottaminen Hakemuksesta on kuulutettu Kotkan kaupungin ja Pyhtään kunnan ilmoitustauluilla välisenä aikana. Kuulutuksesta on ilmoitettu Ankkurissa ja internetissä Hakemus ja siihen liittyvät asiakirjat ovat olleet kuulutusaikana nähtävillä Kotkan kaupungin ympäristökeskuksessa ja Pyhtään kunnan toimistossa. Tarkastus ja neuvottelu Lupahakemuksesta on neuvoteltu ja toiminta on lupahakemuksen johdosta tarkastettu Paikalla olivat luvan hakija Pasi Kossila ja ympäristötarkastaja Ossi Parviainen Kotkan kaupungin ympäristökeskuksesta. Muistutukset ja mielipiteet Asiassa ei jätetty muistutuksia tai mielipiteitä. Lausunnot Hakemuksesta on pyydetty lausunto Kaakkois-Suomen ELY-keskukselta. Kaakkois-Suomen ELY-keskus on ilmoittanut, ettei se anna lausuntoa asiassa. YMPÄRISTÖLAUTAKUNNAN RATKAISU Ympäristölautakunta on tarkastanut Pasi Kossilan ympäristölupahakemuksen ja myöntää ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen luvan eläinsuojalle lupahakemuksen ja seuraavien lupamääräysten mukaisesti: Lupamääräykset Yleismääräykset 1. Eläinsuojaan saa sijoittaa nykyisissä tiloissa enintään 40 lypsylehmää, 24 hiehoa ja 12 alle 6 kuukauden ikäistä nautaeläintä. Eläinmäärät saavat poiketa edellä mainitusta mikäli eläinten lannantuotto ei ylitä edellä mainittujen eläinmäärien yhteistä lannantuottoa. Laajennettaessa tilat KHO:n päätöksessä mainitulle 66 lypsylehmälle, 53 hieholle ja 32 alle kuuden kuukauden ikäiselle vasikalle, on otettava huomioon asiaa koskevat KHO:n antamat lupamääräykset. (YSL 43 ) 2. Eläinten pito, rehujen ja lannan käsittely sekä polttoaineiden ja kemikaalien käsittely, varastointi ja kuljetus on järjestettävä siten, ettei toiminnoista aiheudu haittaa pinta- tai pohjavesille, kohtuutonta haittaa ympäristölle tai kohtuuttomia tuhoeläinhaittoja. (YSL

17 95, YMPLA :30 TETA: 417/ ja 43, NaapL 17 ) Lannan, puristenesteen ja jätevesien varastointi ja käsittely 3. Lannan varastointitilojen tulee olla riittävät 12 kuukauden varastointitarpeelle. Laiduntaminen huomioiden lietesäiliötilavuutta tulee luvan mukaiselle eläinmäärälle olla vähintään 1800 m³. (YSL 42, 43 ja 45, VnA 931/2000) 4. Eläinsuojan pohjarakenteiden, lantalarakenteiden ja virtsa- säiliöiden tulee olla vesitiiviitä. Kuivikelannan varastoimiseen ja kompostointiin tulee olla asianmukaiset tilat. Rakentamistöissä tulee noudattaa maa- ja metsätalousministeriön kotieläinrakennusten ympäristönhuollosta antamia rakentamismääräyksiä ja -ohjeita MMM-RMO C4. 5. Lantala ja lietelantasäiliöt on tyhjennettävä perusteellisesti vähintään kerran vuodessa. Tyhjennysten yhteydessä on tarkastettava niiden kunto ja korjattava mahdolliset halkeamat viivytyksettä. (YSL 7, 8 ja 43 ) 6. Lannan levitykseen käytettävissä olevaa peltoalaa tulee luvan mukaiselle eläinmäärälle olla vähintään 37 ha. Toiminnanharjoittajan tulee huolehtia, että lannan levitykseen on jatkuvasti käytettävissä riittävästi peltoa. (YSL 43 ) 7. Lannan levityksessä tulee noudattaa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) määräyksiä. (YSL 7, 8 ja 43, VNa 931/2000) 8. Lannan siirto ja levitys on tehtävä asianmukaisella kalustolla välttäen haittojen aiheuttamista. Vesistöjen rannoille ja valtaojien varsille on jätettävä vähintään 5 metrin levyinen suojavyöhyke, jolle lantaa tai muita typpilannoitteita ei levitetä. Lantaa ei saa levittää pohjavesialueille. (I ja II-luokat). (YSL 8 ja 43, Vna 931/2000) 9. Toiminnanharjoittajan on tiedotettava määräykset 7 ja 8 myös mahdollisille tuleville lannan vastaanottajille. (YSL 43 ) 10. Lantaa ja virtsaa levitettäessä on talousveden hankintaan käytettävien kaivojen ympärille jätettävä maaston korkeussuhteista, kaivon rakenteesta ja maalajeista riippuen vähintään metrin levyinen suojavyöhyke. (YSL 8 ) 11. Toiminnanharjoittajan on seurattava lannan käsittelyyn ja levittämiseen liittyvien tekniikoiden kehittymistä. Uutta käyttökelpoista tekniikkaa on otettava soveltuvin osin käyttöön, mikäli se vähentää ympäristön pilaantumisen vaaraa ja on kohtuullisin kustannuksin toteutettavissa. (YSL 4,5 ja 43 ) 12. Eläinsuojan wc-vedet tulee käsitellä jätevesiasetuksen mukaisesti. (Vna 209/2011, YSL 27 b) Kemikaalien varastointi 13. Nestemäiset vaaralliset jätteet, lannoitteet ja muut kemikaalit on varastoitava katetulla alueella tiiviillä alustalla. Aineiden pääsy maaperään, pohjaveteen tai muualle ympäristöön on estettävä. Nestemäiset öljyiset jätteet on säilytettävä ehjissä tiiviisti suljetuis-

18 95, YMPLA :30 TETA: 417/2014 sa, öljylle tarkoitetuissa astioissa, jotka tulee sijoittaa tiivispohjaiselle reunakorokkeelliselle ja katetulle alustalle. (YSL 7, 8, 43 ja 45, jätehuoltomääräykset) 14. Polttoainesäiliöille tulee rakentaa katettu suoja-allas, johon mahtuu säiliöiden koko sisältö tai vaihtoehtoisesti säiliöt tulee vaihtaa kaksoisvaippaiseksi mennessä. Katoksen sijaan muukin saman asian ajava ratkaisu voidaan toteuttaa, mikäli se on etukäteen hyväksytetty lupaviranomaisella. Säiliö on varustettava ylitäytönestimillä, lukituksella ja lapon estolaitteella. (YSL 4, 7, 8 ja 43 ) Jätehuolto 15. Toiminnassa syntyvät jätteet on käsiteltävä ja varastoitava tilalla niin, ettei niistä aiheudu terveyshaittaa, epäsiisteyttä, roskaantumista, kohtuutonta hajuhaittaa, maaperän, pinta- tai pohjavesien pilaantumisvaaraa eikä muutakaan haittaa ympäristölle. Lajiltaan ja laadultaan erilaiset jätteet on kerättävä ja pidettävä jätehuollossa toisistaan erillään. Vaarallista jätettä ei saa laimentaa eikä muulla tavoin sekoittaa lajiltaan tai laadultaan erilaiseen jätteeseen taikka muuhun aineeseen. Vaarallinen jäte on pakattava ja sisältö merkittävä pakkaukseen selkeästi sekä toimitettava vaarallisten jätteiden vastaanottopaikkaan vähintään kerran vuodessa. Eläinten raadot on säilytettävä tiiviillä alustalla sadevedeltä ja haittaeläimiltä suojattuna ja toimitettava viipymättä eläinjätteen käsittelylaitokseen. (JäteL 12, 13, 15, 16, 17 ja 72, VNa 179/2012) 16. Toiminnassa muodostuvat jätteet on toimitettava sijoitettavaksi tai käsiteltäväksi paikkaan tai laitokseen, jonka ympäristöluvassa tai sitä vastaavassa päätöksessä tällaisten jätteiden vastaanotto on hyväksytty. Jätteitä saa luovuttaa vain sellaisille kuljetusyrittäjille, jotka toimittavat ne suoraan ko. vastaanottopaikkoihin ja joilla on oikeus ottaa vastaan kyseistä jätettä esim. jätehuoltorekisteriin merkitsemisen perusteella. (JäteL 13 ja 29, YSL 43, 45, 30 a ja 72 ) 17. Maatalousmuovit on toimitettava hyödynnettäviksi. Mikäli uusiokäyttö ei ole mahdollista, niin muovit tulee toimittaa käytettäväksi energiana.(jätel 8 ) 18. Jätehuollossa tulee noudattaa alueella voimassa olevia jätehuoltomääräyksiä (JäteL 91 ) Melu 19. Eläinsuojatoiminnasta ja kiinteistöllä tapahtuvasta liikenteestä aiheutuva melu ei saa ylittää lähimmissä häiriintyvissä kohteissa päivällä (kello 7-22) ekvivalenttimelutasoa 55 db (LAeq) eikä yöllä (kello 22-7) ekvivalenttimelutasoa 50 db (LAeq). (VNp 993/1992, YSL 43 ) Häiriötilanteet 20. Jos maahan, vesistöön tai pohjaveteen on päässyt ainetta, joka saattaa aiheuttaa pilaantumista, on siitä ilmoitettava välittömästi

19 95, YMPLA :30 TETA: 417/2014 Kotkan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Myös muista vahingoista, jotka saatavat aiheuttaa haittaa ympäristölle, on ilmoitettava pikimmiten samalle viranomaiselle. (YSL 43, 62 ja 76, YSA 30 ) Kirjanpito 21. Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa eläinsuojan toiminnasta. Kirjanpidon tulee sisältää ainakin seuraavat asiat: -eläinmäärät -tiedot peltojen vuokrasopimuksista, lannan vastaanottosopimuksista ja levitysaloista siltä osin kuin niihin on tullut muutoksia edellisestä vuodesta -toiminnassa käytetyt polttoaineet ja kemikaalit ja niiden kulutus - tiedot syntyneiden jätteiden laadusta (mukaan lukien kuolleet eläimet), määrästä ja toimituspaikoista -toiminnassa tapahtuneet häiriö- ja onnettomuustilanteet ja niitä seuranneet toimenpiteet. 22. Kirjanpito on pyydettäessä esitettävä Kotkan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Yhteenveto kirjanpidosta tulee toimittaa ympäristönsuojeluviranomaiselle vuosittain maaliskuun loppuun mennessä. Kirjanpitoa on säilytettävä vähintään kuusi vuotta. YSL 43 ja 46, JäteL ) Toiminnan muutokset 23. Tuotannon lisäämisestä, muuttamisesta, keskeyttämisestä tai lopettamisesta ja toiminnanharjoittajan vaihtumisesta on ilmoitettava Kotkan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle, samoin siitä, jos tila luopuu ympäristötukijärjestelmään osallistumisesta. Ilmoitukseen on liitettävä asianmukaiset suunnitelmat tarvittavista ympäristönsuojelutoimista. (YSL 43 ja 81, YSA 30 ) RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Hakemuksen ja edellä esitettyjen lupamääräysten mukaisesti toteutettuna toiminnan voidaan katsoa täyttävän ympäristönsuojelulain 42 :ssä esitetyt vaatimukset luvan myöntämiselle sekä parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimukset. Toiminnasta ei voida katsoa aiheutuvan terveydellistä haittaa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huononemista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä kohtuutonta rasitusta naapurustolle. Lupamääräysten perustelut Yleismääräykset Eläinten enimmäismäärä on määrätty hakijan esittämän hakemuksen mukaiseksi, jota vastaavaksi eläinsuojan rakenteet ja toiminta on mitoitettu. (Määräys 1) Ympäristönsuojelulain 42 :n mukaan toiminnasta ei saa aiheutua terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa tai maaperän tai pohjaveden pilaantumista. Naapuruussuhdelain 17 :n 1

20 95, YMPLA :30 TETA: 417/2014 momentin mukaan toiminnasta ei saa aiheutua naapurille kohtuutonta rasitusta esim. lian, pölyn, hajun, melun tai muun vastaavan vaikutuksesta. Lupamääräys on annettu tällaisten haitallisten seurausten torjumiseksi. (Määräys 2) Lietelannan ja jätevesien varastointi ja käsittely Lannan varastointitilavuus on määrätty maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) ja Ympäristöministeriön julkaiseman Kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeen (1/2010) mukaisesti. Vaaditun lantalatilavuuden laskemisessa on huomioitu lupahakemuksessa ilmoitetut eläinten laiduntaminen ja eläinsuojan jätevedet. (Määräys 3) Maaperän ja pohjaveden pilaaminen on kielletty ympäristönsuojelulain (86/2000) nojalla. Lupamääräykset 4 ja 5 on katsottu tarpeellisiksi maaperän ja pohjaveden pilaantumisen ehkäisemiseksi. Lantaloiden ja lietesäiliöiden säännöllisillä kuntotarkastuksilla päästöt ympäristöön pyritään ehkäisemään ennakolta. Siilon eteen rakennettava luiska estää valumat siilosta ympäristöön. Lannan vähimmäislevitysala on määritetty Ympäristöministeriön kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeen (1/2010) mukaisesti. Lupaharkinnassa on katsottu, että toiminnanharjoittajalla tulee olla jatkuvasti käytettävissä riittävästi peltoalaa lannan levitykseen, niin että lanta pystytään käsittelemään asianmukaisesti. (Määräys 6) Lupamääräyksessä on muistutettu toiminnanharjoittajaa siitä, että maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevaa valtioneuvoston asetusta (931/2000) on noudatettava, ellei lupamääräyksissä ole asetettu ankarampia vaatimuksia. Mikäli asetusta tullaan muuttamaan luvan voimassaoloaikana, uuden asetuksen määräyksiä on noudatettava. Määräys on tarpeellinen hajuhaittojen minimoimiseksi sekä pintaja pohjavesien suojelemiseksi (Määräykset 7 ja 8) Lantaa vastaanottavien muiden viljelijöiden tulee olla tietoisia lupamääräyksistä. Näin pyritään varmistamaan, että lantaa vastaanottavat tahot käsittelevät ja levittävät lantaa ympäristön kannalta parhaalla mahdollisella tavalla. (Määräys 9) Määräys on katsottu tarpeelliseksi talousvesikaivojen vedenlaadun turvaamiseksi. (Määräys 10) Ympäristönsuojelulain mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavassa toiminnassa on periaatteena parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttö. Lisäksi toiminnanharjoittajan on oltava selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. (Määräys 11) Eläinsuojasta tulevat käymäläjätevedet katsotaan jätevesiasetuksen (209/2011) tarkoittamaksi talousjätevedeksi ja ne tulee johtaa umpisäiliöön tai käsitellä asetuksen määrittämällä tavalla. (Määräys 12) Kemikaalien varastointi Polttoaineet ja kemikaalit on varastoitava niin, että niistä aiheutuvat haitat terveydelle tai ympäristölle on onnettomuustilanteissakin ennalta ehkäisty tai mahdollisimman vähäisiksi rajoitettu. Polttoainesäiliön suoja-allas on määrätty katettavaksi, koska näin altaan täyttyminen sadevedellä estyy. (Määräykset 13 ja 14)

21 95, YMPLA :30 TETA: 417/2014 Jätehuolto Jätehuoltoa koskevat määräykset on katsottu tarpeellisiksi jätteistä mahdollisesti aiheutuvien terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi sekä jätelain noudattamisen varmistamiseksi toiminnassa. Eläinjätteen asianmukaisella hävittämisellä voidaan rajoittaa mahdollisten eläintautien leviämistä tilan ulkopuolelle ja tästä aiheutuvaa ihmisten ja eläinten terveyteen kohdistuvaa vaaraa. Lisäksi on haluttu muistuttaa toiminnanharjoittajaa siitä, että myös alueella kulloinkin voimassa olevia jätehuoltomääräyksiä on noudatettava. (Määräykset 15, 16 ja 18) Kaikessa toiminnassa on jätelain 8 :n mukaisesti noudatettava etusijajärjestystä. Mikäli maatalousmuovien uusiokäyttö ei ole mahdollista, tulee ne toimittaa hyödynnettäväksi energiana. (Määräys 17) Melu Melutason raja-arvot perustuvat valtioneuvoston päätökseen melutason ohjearvoista. (Määräys 19) Häiriötilanteet Päästöjä aiheuttavista vahingoista ilmoittaminen on tarpeen valvonnan toteuttamiseksi. Määräyksellä pyritään lisäksi varmistamaan, että vahinkotai onnettomuustilanteissa päästöjen vaikutukset jäävät mahdollisimman vähäisiksi ja tarpeelliset torjuntatoimenpiteet tulevat toteutetuiksi. (Määräys 20) Kirjanpito Kirjanpitoa koskevat määräykset ovat tarpeellisia valvonnan kannalta; Vuosittaisen yhteenvetoraportin perusteella valvotaan toiminnan luvanmukaisuutta. Jätelaki velvoittaa ympäristöluvan haltijaa pitämään kirjaa jätteistä ja säilyttämään kirjanpitotiedot kirjallisesti tai sähköisesti 6 vuotta. (Määräykset 21 ja 22) Toiminnan muutokset Toiminnan olennainen muuttaminen edellyttää luvan tarkistamista. Toiminnan lopettaminen tilalla edellyttää mm. sitä, että toimintaan liittyneet ympäristöriskit ja varastoidut jätteet poistetaan. Luvanhaltijan vaihtumisesta on ilmoitettava toiminnan valvonnan vuoksi. (Määräys 23) Käyttöönottotarkastus Tarkastus on tarpeen, jotta voidaan todeta, että eläinsuoja ja sen toimintaan liittyvät muut rakenteet ovat hakemuksen ja tämän päätöksen mukaisia. (Määräys 24) SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Ympäristönsuojelulaki ja -asetus (86/2000 ja 169/2000) Jätelaki ja -asetus (646/2011 ja 179/2012) Kymenlaakson ja Lapinjärven jätehuoltomääräykset Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) MMM-RMO C4, Kotieläinrakennusten ympäristönhuolto (Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja -ohjeet) Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin