YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Lohjan kaupungin ympäristölautakunta Dnro 300/67/678/2008 Annettu julkipanon jälkeen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Lohjan kaupungin ympäristölautakunta 5.2.2009 10 Dnro 300/67/678/2008 Annettu julkipanon jälkeen 11.2.2009"

Transkriptio

1 YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Lohjan kaupungin ympäristölautakunta Dnro 300/67/678/2008 Annettu julkipanon jälkeen Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta lupahakemuksesta koskien kuitusementtilevytehtaan laajentamista ja toimintaa. Päätös sisältää ympäristönsuojelulain 101 :n mukaisen ratkaisun toiminnan aloittamisesta muutoksenhausta huolimatta. LUVAN HAKIJA Cembrit Oy Käyntiosoite ja -toimipaikka: Mineraalintie LOHJA Postiosoite ja -toimipaikka: PL LOHJA Puh. (019) (vaihde) Yrityksen kotisivu Liike- ja yhteisötunnus: Toimialatunnus: kuitusementin valmistus TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Rakennuslevyjen valmistus kuitusementistä ja niiden jälkikäsittely Nummenkylä (433), Minerit Rn:o 1:193 ja Nummenkylä (433), Mineraali Rn:o 1:196 Kiinteistössä Minerit; Rn:o toimii kuitusementtilevytehdas. Kiinteistössä Mineraali; Rn:o toimii kuitusementtilevyjen pintakäsittelytehdas. Molemmat toiminnot ovat aikaisemmin sijainneet ensin mainitussa kiinteistössä mutta toiminnan laajenemisen johdosta toiminnat on järjestelty uudelleen kahteen eri rakennukseen. KIINTEISTÖN HALTIJA JA KIINTEISTÖN SIJAINTI Cembrit Oy PL 46, LOHJA

2 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulaki (86/2000) mom kohta 3 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1 kohta 8 h LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Koska toiminta sisältyy ympäristönsuojeluasetuksen (169/00) 7 :n laitosluetteloon, ratkaisee ympäristölupa-asian kunnan ympäristönsuojeluviranomainen. Lohjan kaupunginvaltuuston hyväksymän kaupunkisuunnittelukeskuksen johtosäännön mukaan ympäristölupahakemuksen käsittelee ympäristölautakunta. ASIAN VIREILLE TULO Hakemus ympäristölupaehtojen tarkastamiseksi (Minerit Oy) on jätetty Lohjan ympäristöyksikköön Cembrit Oy on peruuttanut tarkastushakemuksen , koska ovat jättäneet ympäristölupahakemuksen toiminnan laajentamiseksi TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET, PÄÄTÖKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Lohjan ympäristölautakunnan Oy Minerit Ab:n Muijalan teollisuuslaitokselle myöntämä ympäristölupapäätös , Dnro 370/67/678/01. Ympäristötarkastaja on hyväksynyt Oy Minerit Ab:n ehdotuksen raskaspolttoöljysäiliön uusimisesta tekemällään viranhaltijapäätöksellä. Uudenmaan ympäristökeskuksen Oy Minerit Ab:n Muijalan teollisuuslaitokselle myöntämä ympäristölupapäätös ( , No YS 230, Dnro UUS-2003-Y ) ympäristönsuojelulain (86/2000) 35 :n mukaisesta lupahakemuksesta, joka koskee käytöstä poistettujen jälkisaostusaltaiden pilaantuneen maaperän kunnostamista. Tehtaalla on otettu If Vahinkovakuutusyhtiö Oy:n ympäristövahinkovakuutus. Tehtaan ilmansuojeluilmoituksista on tehty ratkaisut Uudenmaan lääninoikeuden päätöksellä ja Uudenmaan ympäristökeskuksen päätöksellä (Partek Oy Ab). Länsi-Suomen vesioikeus on antanut päätöksen tehtaan prosessi- ja saniteettijätevesien johtamisesta Ratametsän altaan kautta Arvolanojaan, jota päätöstä on muutettu Uudenmaan ympäristökeskus on todennut kannanottonaan (Dnro

3 3 0195Y ), että jätevesien vaikutusta purkuvesistöön ja kalataloudellisia vaikutuksia tulee tarkkailla yhteistarkkailuun osallistuen vuoden 2001 loppuun asti. Uudenmaan ympäristökeskus on antanut päätöksen YS 230 (Dnro UUS Y ) Minerit Oy Ab:n jäteveden käsittelyyn käytettyjen jälkisaostusaltaiden pilaantuneen maaperän kunnostamisesta. Uudenmaan ympäristökeskus on todennut kannanottonaan YS 1524 (Dnro UUS-2005-Y ), että jälkisaostusaltaiden jälkeistä avo-ojan pohjaa, joka on todettu sinkillä ja mineraaliöljyillä pilaantuneeksi, ei ole tässä vaiheessa perusteltua kunnostaa massanvaihdolla. Kunnostus turmelisi kohteen luontoarvoja eikä haitta-aineista ole todettu aiheutuvan ympäristö- tai terveysriskiä. Uudenmaan ympäristökeskus on antanut päätöksen YS 823 (Dnro 0100Y ) Minerit Oy Ab:n tavarajunien lastauslaiturin asbestilla pilaantuneen alueen kunnostamisesta. Uudenmaan ympäristökeskus on antanut päätöksen YS 492 (Dnro 0100Y ) Minerit Oy Ab:n maanalaisten polttoöljysäiliöiden alueella öljyllä pilaantuneen maaperän kunnostamisesta. Minerit Oy:llä on Länsi-Suomen vesioikeuden päätöksellä annettu lupa veden johtamiseen Lehmijärvestä ja Lehmijärven säännöstelyyn sekä annettu lupa veden johtamiseen Nälköönlammesta. Luvat on siirretty Minerit Oy:lle Uudenmaan lääninhallitus on hyväksynyt Partek kateaineteollisuuden nestekaasujen teknillisen käyttölaitoksen ja varaston Päätös on siirretty Minerit Oy:lle Alue on ympäristöministeriön vahvistamassa Uudenmaan maakuntakaavassa merkitty taajamatoimintojen alueeksi. Merkintä sisältää taajamien sisäiset liikenneväylät sekä liikenteen tarvitsemat satama-, huolto-, varikko-, terminaali-, ratapiha- ja muut vastaavat alueet, ulkoilureitit, kevyen liikenteen väylät, paikalliskeskukset, yhdyskuntateknisen huollon alueet, muut erityisalueet, paikalliset suojelualueet sekä virkistys- ja puistoalueet. Lisäksi Cembrit Oy:n toiminta-alue on merkitty merkitykseltään seudulliseksi vähittäiskaupan suuryksikön alueeksi. Merkinnällä osoitetaan merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittumiskohteet keskustaajamatoimintojen alueiden ulkopuolella. Alue sijaitsee pohjavesialueella. Laitoksen alue on Lohjan kunnanvaltuuston hyväksymässä yleiskaavassa merkitty teollisuus- ja varastoalueeksi (T). Alueen rakennuskaava on vahvistettu kaupunginvaltuustossa. Kaavassa alue on merkitty teollisuusrakennusten korttelialueeksi (TT). Kiinteistön reuna rajautuu koillisosassa, kaupungin valtuuston hyväksymän Muijalan 26. kaupunginosan korttelin 468 asemakaavan muutokseen. Asemakaavassa kiinteistön reuna-alue kolmen metrin matkalta on merkitty liike- ja teollisuusrakennusten korttelialueeksi (KLTY), jolle ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia. Korttelialueilla, jotka sijaitsevat tärkeällä pohjavesialueella, tulee kiinnittää erityistä huomiota pohjavesien suojeluun. Alueella tulee välttää pohjaveden laatua tai määrää vaarantavia toimenpiteitä.

4 4 LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Luonnon tila Alueella on tehty vuonna 2003 Enviro Oy:n toimesta Nummenkylän osayleiskaavan luontoselvitys, jossa selvitettiin alueen luontoarvoja. Selvityksen mukaan alueella sijaitsee pääasiassa varttunutta männikköä, jossa kasvaa sekapuuna koivua ja nuorempaa kuusta. Kasvillisuus on pääasiassa kuivahkoa kangasmetsää, jossa kasvaa yleisten lajien lisäksi sikojuurta. Alueella sijaitsee myös lähteikkö- ja lehtoalue. Junaradan varressa sijaitsee uhanalaisten ja silmälläpidettävien perhosten elinympäristöjä. Nummenkylän osayleiskaavan luontoselvityksen mukaan laitosalueelta noin 70 metriä itään sijaitsee Lohjanharjun-Ojamonkankaan Natura alue. Lohjanharjun itäosa on lähellä Cembrit Oy:n laitosaluetta. Lohjanharju kuuluu myös valtakunnalliseen harjujensuojeluohjelmaan. Aluetta suojellaan EY:n luontodirektiivin perusteella (aluetyyppi SCI). Alueella on ilmoitettu tavattavan kolme erilaista luontodirektiivin luontotyyppiä: harjumuodostumien metsäiset luontotyypit, Fennoskandian lähteet ja lähdesuot sekä letot. Kyseisen alueen koko maaperä on hiekkaa. Maakunnallisesti arvokas Nummenkylän lähteikkö ja puronvarsilehto sijaitsee tehtaan entisten jätevesialtaiden välittömässä läheisyydessä. Lähteikön alueella esiintyy harvinaisia lähdesammalia. Lohjan seudulla on tutkittu vuodesta 1984 ilmansaasteiden vaikutuksia kasvillisuuteen. Viimeisin tutkimus on vuonna 2005 Uudenmaan ympäristökeskuksen julkaisema Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maakuntien alueen ilmanlaadun bioindikaattoriseuranta vuosina 2004 ja Selvityksessä on seurattu ilman epäpuhtauksien aiheuttamia muutoksia männyissä ja niiden rungoilla kasvavissa jäkälissä. Seurantatutkimusta tehdään viiden vuoden välein. Kaikilta havaintoaloilta löydettiin vähintään yksi ilman epäpuhtauksista kärsivä jäkälälaji. Neulasten rikkipitoisuudet olivat Lohjan näytealoilla nousseet noin 10 % vuodesta 2001 ja pitoisuudet olivat suuremmat kuin tutkimusalueella keskimäärin. Neulasten typpipitoisuudet olivat selvästi kohonneella tasolla Vivamossa ja Tynninharjulla. Muilla Lohjalla sijaitsevilla näytealoilla typpipitoisuus oli puuston kasvun kannalta sopivalla tai välttävällä tasolla. IAPindeksi ja jäkälien lukumäärä olivat Lohjan kaupungin alueella alhaisempia kuin koko tutkimusalueella keskimäärin. Selvät muutokset sormipaisukarpeen vaurioissa ja jäkälälajien määrissä näyttivät keskittyvän pääasiassa Lohjan taajamissa ja valtatie 25 tuntumassa sijaitseviin havaintoaloihin. Huomattava määrä havaintoaloja luokiteltiin lajistoltaan köyhtyneeksi. Ilman laatu Lohjan kaupungin ympäristölupavelvollisten laitosten kokonaispäästöt vuonna 2007 olivat 291 tonnia rikkidioksidia, 705 tonnia typpidioksidia ja 99 tonnia hiukkasia. Lohjan liikenneperäisten lähteiden päästöt vuonna 2007 olivat 21 tonnia hiukkasia, 372 tonnia typen oksideja, tonnia hiilimonoksidia, 183 tonnia hiilivetyjä ja tonnia hiilidioksidia. Liikenteen rikkidioksidipäästöt olivat vain noin 0,5 tonnia.

5 5 Lohjan ilmanlaatua on seurattu mittauksin yhteistyössä toiminnanharjoittajien kanssa vuodesta Ilmatieteen laitos on raportoinut Lohjan ilmanlaadun tarkkailun vuoden 2007 tuloksista Lohjan keskustassa sijaitsevalla mittausasemalla mitataan ulkoilmasta jatkuvatoimisella automaattisilla analysaattoreilla typen oksidien (NO, NO 2 ja NO x ) ja halkaisijaltaan alle 10 µm suuruisten ns. hengitettävien hiukkasten (PM 10 ) pitoisuuksia. Lohjan ilmanlaatu on keskimäärin melko hyvä. Autoliikenne on merkittävin ilmanlaatuun vaikuttava tekijä Lohjalla. Typenoksidien ja hengitettävien hiukkasten pitoisuudet ovat korkeimmat vilkkaimmin liikennöidyissä ympäristöissä eli Lohjanharjuntien (valtatie 25), Turuntien (valtatie 1) ja keskustan pääkatujen läheisyydessä. Pienhiukkasten voimakkaita kaukokulkeumia oli poikkeuksellisen vähän verrattuna edellisiin vuosiin. Myös otsonipitoisuudet olivat tavanomaista alhaisemmat. Kuitenkin YTV:n pääkaupunkiseudun mittausasemilla ja Neste Oil Oyj:n tausta-asemilla Kilpilahden ympäristössä mitattujen otsonipitoisuuksien perusteella voidaan arvioida, että otsonin terveys- ja kasvillisuusperusteiset pitkän ajan tavoitteet ylittyivät Lohjalla. (Uudenmaan ympäristökeskus, Ilmanlaatu Uudenmaan ympäristökeskuksen seuranta-alueella vuonna 2007, Edita Publishing Oy, Helsinki 2008). Alueen maaperä, pohjavesiolot ja muu hydrologia Oy Minerit Ab:lle myönnetyn luvan lupamääräyksissä on edellytetty laitosaluetta koskevan pohjaveden tarkkailusuunnitelman laatimista. Suunnittelukeskus Oy:n tekemässä Muijalan tehdasalueen pohjavesiselvityksessä ja pohjaveden tarkkailusuunnitelmassa esitetään tarkka kuvaus alueen pohjavesistä ja muusta hydrologiasta. Seuraavassa esitetty alueen pohjaveden tilan kuvaus perustuu pitkälti edellä mainittuun selvitykseen. Cembrit Oy sijaitsee Lohjanharjun pohjavesialueella, I Salpausselkävyöhykkeeseen kuuluvan reunamuodostumaselänteen loivasti kaakkoissuuntaan viettävällä rinnealueella. Laitosrakennus ja siihen liittyvät nykyiset toiminnot sijaitsevat pohjavesiesiintymän varsinaisella pohjaveden muodostumisalueella. Etäisyys tehtaalta Uusniityn vedenottamoon on noin 300 metriä etelään. Pohjaveden muodostumisalueella maaperä koostuu lajittuneista hiekka- ja soravaltaisista maakerroksista. Laitoksen alueella tehtyjen kairausten ja maanäytehavaintojen perusteella maaperän koostumus vaihtelee pintaosissa, pohjavedenpinnan yläpuolisella osuudella keskirakeisesta hiekasta hiekkaiseen soraan. Pohjaveden pinnan yläpuolisen maakerroksen paksuus on noin 10 metriä. Pohjavedenpinnan alapuolella maaperä koostuu 16,5-17,8 metrin syvyyteen saakka hiekkavaltaisista kerroksista, joiden koostumus vaihtelee hienosta hiekasta soraiseen hiekkaan. Karkeimmat, parhaiten vettä johtavat maakerrokset tavataan pohjavedenpinnan tasosta noin 14,2-14,5 metrin syvyyteen. Hiekkavaltaisten kerrosten alapuolella maaperä muuttuu hienojakoiseksi, koostumuksen vaihdellessa alimmissa maakerroksissa siltistä silttiseen saveen. Maakerrosten kokonaispaksuus ja hienojakoisten alimpien maakerrosten ulottumissyvyys on mitattu suurimmillaan olevan laitoksen etelänurkalla 29,3 metriä. Ohuimmillaan maakerrokset ovat laitoksen kaakkoispuolella, jossa lajittuneiden, hiekkavaltaisten maakerrosten paksuudeksi on tutkimuksissa todettu 8,1 metriä. Kallionpinta on laajalti paljastuneena laitoksen etelä-, kaakkois- ja itäpuolisella pohjavesialueen reunaosalla. Kallionpinta kohoaa alueella laajalti pohjavesitason yläpuo-

6 6 lelle, muodostaen pohjaveden virtausta ohjailevia kalliokynnyksiä. Tehdasalueen pohjaveden virtausolosuhteisiin vaikuttaa merkittävimmin laitoksen eteläpuolella oleva, pohjois-koillinen etelä-lounas -suuntainen kallioselänne, joka ulottuu Uusniityn vedenottamon eteläpuolelta tehdasalueen kaakkoisreunalle. Alueella tehtyjen kairausten perusteella kallionpinnan korkeustasovaihtelut tehdasalueella ovat yli 18 metriä (+63,71 +81,89). Toinen pohjaveden virtausta ohjaileva, pohjois-eteläsuuntainen kalliokynnys sijaitsee tehdasalueen itä-koillispuolella, noin 500 metrin etäisyydellä. Tehdasalueella ja sen lähiympäristössä pohjaveden pinta on tasolla +71,75 +85,50. Pohjaveden pinta on tutkimusten mukaan alimmillaan pohjavesialueen kaakkoisreunalla, tehdasalueelta noin 300 metriä kaakkoon. Ylimmillään pohjaveden pinta on laitoksen luoteispuolisella reunamuodostumaselänteen ydinalueella. Pohjaveden pinnan korkeushavaintojen, maaperäsuhteiden ja kallionpinnan topografiatietojen perusteella pohjaveden päävirtaussuunta on tehdasalueella etelälounaaseen, kohti Uusniityn vedenottamoa. Pohjaveden virtauksen tehdasalueelta kaakkoon estää pohjaveden pinnan yläpuolelle kohoava kalliokynnys, sekä maakerrosten tiiveys laitoksen itäpuolisessa kallioperän painanteessa. Alueen pohjavedessä on todettu pieniä määriä tetrakloorieteeniä ja bensiinin lisäaineita MTBE:tä ja TAME:a. Laitosalueelta noin 350 metriä luoteeseen sijaitsee Nälköönlampi, jonka ympärillä sijaitsee Nälköönsuo. Nälköönsuolta vedet virtaavat kohti lounasta. Sekä Nälköönlammella että Nälköönsuolla kasvaa huomionarvoisia kasvilajeja. Alueella tehdyt maaperäselvitykset ja -kunnostukset Partek Oy Ab on teettänyt alueen maaperästä selvityksen vuonna Selvityksessä otettiin alueelta maaperänäytteitä neljästä pisteestä ja selvitettiin maaperän huokosilman hiilivetypitoisuutta sekä kahdesta näytteestä tutkittiin öljy- ja lyijypitoisuus. Vesi-Hydro Oy Ab:n valmistuneen raportin mukaan tehtaan alueella esiintyy ohjearvon ylittäviä öljypitoisuuksia. Tavarajunien asbestikuormien purkupaikkana toimineen alueen maaperä on kunnostettu Uudenmaan ympäristökeskuksen päätöksen mukaisesti. Kunnostuksessa asbestilla pilaantunut alue on merkitty varoituskankaalla, peitetty maakerroksella ja asfaltoitu. Alueella vuosina käytössä olleet raskaan polttoöljyn säiliöt ja niiden alueella ollut likaantunut maaperä on kunnostettu Uudenmaan ympäristökeskuksen päätöksen mukaisesti. Turun uusi autokeskus on teettänyt Vesi-Hydro Oy Ab:n toimesta selvityksen tehtaan kahden jälkisaostusaltaan haitta-ainepitoisuuksista. Tutkimus tehtiin altaiden jatkokäyttömahdollisuuksien selvittämiseksi päivätyn raportin mukaan kahdesta näytepisteestä tutkitut haitta-ainepitoisuudet olivat yli ohjearvotason lyijyn, sinkin ja mineraaliöljyjen osalta. Myös asbestista havaittiin jälkiä. Mineraaliöljyn ja sinkin pitoisuudet ylittivät myös maaperän likaantuneisuudelle asetetut raja-arvot.

7 7 Oy Minerit Ab on teettänyt Vesi-Hydro Oy Ab:n toimesta jälkisaostusaltaiden maapohjan haitta-ainepitoisuustutkimuksia aikaisempaa laajemmin. Samalla tutkittiin, oliko altaiden seinämän läpi päässyt kulkeutumaan haitta-aineita altaiden vieressä olevaan ratapenkereeseen ja edelleen sen alapuolella olevaan maastoon päivätyn raportin mukaan kuudessa näytepisteessä sinkin pitoisuudet ylittivät ohjearvon ja yhdessä pisteessä raja-arvon. Mineraaliöljyjä todettiin kahdessa näytepisteessä, toisessa ohjearvon ylittävänä ja toisessa raja-arvon ylittävänä. Asbestikuitujen määrä oli kaikissa näytepisteissä haitattomalla tasolla. Jälkisaostusaltaiden pilaantuneen maaperän kunnostaminen on aloitettu Uudenmaan ympäristökeskuksen antaman päätöksen YS 230 (Dnro UUS-2003-Y ) mukaisesti eristämällä ja täyttämällä puhtailla maamassoilla viiden vuoden kuluessa. Työn valmistuttua alue asfaltoidaan ja käytetään varasto- tai paikoitusalueena. Ympäristölupapäätöksen edellyttämä avo-ojan pohjan likaantuneisuustutkimus suoritettiin avo-ojan alkuosan ja Hyvinkää-Karjaa radan ratapenkereen välisellä osuudella Ramboll Finland Oy:n laatiman ohjelman mukaisella tavalla huomioon ottaen Uudenmaan ympäristökeskuksen tekemän lisäyksen kolmannen tutkimuspisteen sijoittamisesta päivätyssä tutkimusraportissa osoitettiin pohjan olevan puhdas lyijystä ja asbestikuiduista. Sinkkiä oli jokaisessa kolmessa pisteessä ja mineraaliöljyjä kahdessa ylimmässä näytepisteessä. Ympäristölupapäätöksen määräyksen 2. mukaan avo-ojan maaperän kunnostamisesta on laadittava YSL 78 :n mukainen ilmoitus, jos ojassa todetaan päätöksessä annettuja raja-arvoja korkeampia haitta-ainepitoisuuksia. Oy Minerit Ab laati Uudenmaan ympäristökeskuksen pyynnöstä riskinarvion avo-ojan pohjan haitta-aineiden ympäristövaikutuksista. Riskinarviossa viitataan Ratametsän purouoman veden laadun tutkimuksiin. Asian taustalla oli Uudenmaan ympäristökeskuksen päätös YS 781 / , joka koski Ratametsän altaan pilaantuneen maaperän puhdistamista. Altaan alue kunnostettiin, mutta tehdasalueelta tulevan purouoman pohjan maaperää ei saatu kunnostettua kohteen vaikeakulkuisuuden vuoksi. Uudenmaan ympäristökeskus hyväksyi kunnostamatta jättämisen muutospäätöksellään YS 1420 / , mutta edellytti purouoman veden tarkkailua kahdesti vuosina 2002 ja Toinen näytteenottopisteistä sijaitsi lähellä paikkaa, jossa avo-ojan pohja todettiin kesällä 2005 pilaantuneeksi. Uudenmaan ympäristökeskus hyväksyi kannanotossaan YS 1524 / tehdyn riskinarvion (Ramboll Finland Oy, ) perusteella avo-ojan kunnostamatta jättämisen toistaiseksi, koska haitta-aineista ei ole todettu aiheutuvan ympäristö- tai terveysriskiä ja kunnostus turmelisi kohteen luontoarvoja. Pintaveden ja pohjaveden laatua tarkkaillaan ympäristölupapäätöksessä YS 230 / edellytetyn mukaisesti. Uudenmaan ympäristökeskus on hyväksynyt täydennetyt pintaveden ja pohjaveden tarkkailuohjelmat, eikä avo-ojan kunnostamatta jättäminen edellytä lisätarkkailua. Häiriintyvät kohteet Laitoksen lähimmät häiriintyvät kohteet ovat laitoksen pohjoispuolella sijaitsevat rivitalot (Asunto Oy Lohjan Portti, aikaisemmin nimellä As Oy Lohjan kunnan vir-

8 8 kailijat), jotka sijaitsevat laitosalueen rajalta noin 70 metrin päässä Mineraalintiellä. Lohjanharjuntien toisella puolella, noin 110 metrin päässä laitosalueen rajalta sijaitsee myös kolme kiinteistöä, jotka voivat häiriintyä laitoksen toiminnasta. Melu, liikenne ja muu kuormitus alueella Alueen pohjois- ja luoteisosassa kulkee valtatie 25, paikalliselta nimeltä Lohjanharjuntie. Alueen pohjoispuolella noin 150 metrin päässä sijaitsevan uudistuneen E18- moottoritien myötä osa Cembrit Oy:n alueelle kulkevasta liikenteestä on siirtynyt uudelle moottoritielle Lohjanharjuntien sijaan. Alueen lounaispuolella kulkee Muijalannummentie. Laitoksen etelä- ja itäpuolella kulkee Hanko-Hyvinkää junarata, jossa kulkee tavaraliikenne. Toiminta-alueelle johtaa tieyhteys, joka on liittymän osalta yhteinen Asunto Oy Lohjan Portti - asuntojen ja muiden alueella toimivien yritysten kanssa. Alueella on aiemmin toiminut Ormax Lafarge Braas Oy:n kattotiilitehdas, joka on sittemmin lopettanut toimintansa. Lisäksi laitosalueella on toiminut MTB-Siivouspalvelu Oy, joka käsitteli sähkö- ja elektroniikkaromua. Laitos on sittemmin muuttanut toisaalle. Kiinteistöllä toimivat vuokralaiset ovat tällä hetkellä: Markkinointi Taina Lahti Oy, Triolab Oy, Tietotekniikkapalvelut Getafix Oy/Data-Info ja Lohjan kaupungin jätevedenpumppaamo. LAITOKSEN TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Cembrit Oy on toiminut aikaisemmin nimillä Minerit Oy ( ) ja Oy Minerit Ab ( ). Toiminta nykyisellä toiminimellä Cembrit Oy on alkanut Tehdas valmistaa erilaisia ilmakuivattuja kuitusementtilevyjä rakennusten ulko- ja sisäverhoukseen. Levyt muodostuvat sementistä, joka on vahvistettu lyhyillä kuiduilla. Kuidut aikaansaavat levyihin vahvuutta ja joustavuutta. Tehtaalla on ollut kuitusementtilevyjen tuotantoa vuodesta 1959, jolloin Suomen Mineraalin tuotanto tehtaalla käynnistyi. Tehtaan henkilökunnan määrä on vuonna 2008 vaihdellut välillä Tehtaalla on voimassa oleva ympäristöasioiden hallintaa ohjaava ISO : 2004 järjestelmä. Tuotteet, tuotanto ja kapasiteetti Tehtaan myyntituotteita ovat erilaiset ulko- ja sisäverhouslevyt, kuten mm. Luja A (palamaton ja äänieristävä sisäseinämateriaali) ja Luja Classic (vaikeasti syttyvä ja paloa levittämätön julkisivulevy ulkokäyttöön). Cembrit Oy:n voimassa olevan ympäristöluvan maksimikapasiteetti on tonnia. Toiminnanharjoittajan tarkoituksena on kaksinkertaistaa tuotantokapasiteetti vuoden 2009 aikana. Cembrit Oy:n laajennushanke toteutetaan vaiheittain. Alussa investoidaan kuivatuslinjaan, mikä nostaa tuotantokapasiteettia noin tonniin. Seuraavaksi yritys investoi uuteen pintakäsittelylinjaan, jolla voidaan pintakäsitellä noin m 2 nykyisen m m 2 sijaan. Viimei-

9 9 nen laajennushanke on investointi uuteen tuotantolinjaan, jolla laitoksen tuotantokapasiteetti voidaan nostaa tonniin. Laitoksen maksimikapasiteetti on tonnia vuodessa. Toiminnanharjoittajan mukaan uusi kuivauslinja valmistunee käyttöön syksyllä Uusi levynvalmistustuotantolinja tullaan ottamaan käyttöön kesällä Uuden kuivauslinjan ja tuotantolinjan prosessiperiaatteet ovat aikaisemmin toteutettujen prosessien kaltaisia. Suunnitelmien mukaan vanhin tuotantolinja pysähtyy toistaiseksi vuoden 2008 syksyllä. Myös käytössä oleva pinnoituslinja tulee jäämään pois käytöstä kun uusi pintakäsittelylinja valmistuu. Uudella pintakäsittelylinjalla käytettävät laitteet ja suurelta osin myös raaka-aineet tulevat olemaan vastaavanlaisia kuin aikaisemmin. Pintakäsittelylinjan prosessiin tullaan tekemään joitain yksittäisiä muutoksia. Maalin kovettamisessa ei enää käytetä lisälämpöä vaan maali kuivuu ajan mittaan huoneenlämmössä. Pintakäsittelypuolella tullaan hyödyntämään syntyneet jätevedet prosessikierrossa samalla tavalla kuin aikaisemminkin. Pintakäsittelylinjalla tullaan käyttämään ainoastaan vesipohjaisia maaleja. Uusi pintakäsittelylinja tullaan ottamaan tuotannolliseen käyttöön vuoden 2009 alussa. Toiminnanharjoittajan mukaan laajennushankkeen myötä tehtaalla ei tulla ottamaan käyttöön uusia kemikaaleja. Toiminnanharjoittajan mukaan laitoksen laajennushankkeen myötä raaka-aineiden ja jätteiden määrä samoin kuin energian ja veden kulutus tulee kaksinkertaistumaan. Tehtaalle laaditaan palotekninen suunnitelma mennessä. Tehdas Prosessit Tehtaalla on tällä hetkellä kaksi tuotantolinjaa, joista vanhempi (levykone 3) on valmistunut 1966 ja uudempi (levykone 4) vuonna Tehtaan prosessina on sementtipohjainen lieteprosessi (jatkuva), joka muistuttaa paperinvalmistusta. Lopputuotteena on levymäinen tuote. Prosessissa raaka-aineet sekoitetaan veteen kuitusementtilietteeksi, joka pumpataan laimennettuna levykoneelle. Levykone levittää lietteen konehuovan päälle. Huovalta valuu alussa vettä pois painovoimaisesti ja loppuvaiheessa imujen avulla poistetaan vettä. Muodostuva raina kerätään useina kerroksina keräyssylinterille sopivan paksuisen (esim. 8 mm) levyn saamiseksi. Vuota katkaistaan halutun paksuuden saavuttamisen jälkeen ja levy oikaistaan sekä sahataan heti märkänä lähelle oikeaa mittaa. Jätepalat kierrätetään takaisin prosessiin. Tuote nostetaan öljyttyjen välipeltien väliin ja ylimääräinen vesi poistetaan hydraulisella puristimella. Puristusprosessissa on erotin, joka erottaa veden ja öljyn toisistaan. Öljy kierrätetään takasin puristusprosessiin ja vesi kiertää takaisin laitoksen prosesseihin. Puristamisen jälkeen levyjen annetaan esikovettua noin 10 tuntia ja sen jälkeen niput voidaan purkaa ja levyt kuljetetaan karkaisuun.

10 10 Karkaisuhallissa levyjä pidetään karkaisussa noin 2 viikkoa, jonka aikana sementti kovettuu. Tämän jälkeen levyt kuivataan kuumailmalla kuivurissa noin ºC:n lämmössä. Kuivauksen jälkeen levyt jälkisahataan ja tarvittaessa pohjamaalataan sekä kosteiden tilojen levyt pintakäsitellään vedeneristeellä. Tarvittaessa levyt toimitetaan myös asiakkaan haluamiin mittoihin valmiiksi sahattuina, mikä vähentää rakennusjätteen syntymistä. Pinnoituslinjalla levy lakataan tai maalataan. Levyjen maalaus tehdään alihankintatyönä, paitsi pohjamaalaus, joka tapahtuu tehtaalla konetelalla vesiohenteisilla maaleilla. Lisäksi käytetään jonkin verran liuotteetonta UV-kovetteista lakkaa. Käytettävä vedeneriste on vesiohenteinen. Valmiit levyniput pakataan puulavoille, jotka päällystetään muovikalvolla (polyeteeni) ja kääritään muovikelmuun (polyeteeni). Käytetty polyeteeni on kierrätyspolyeteeniä. Raaka-aineet Taulukko 1. Tehtaan raaka-aineiden kulutus vuonna 2007 ja arvioidut maksimikulutukset sekä raaka-aineiden varastointi ja luokitukset. Raaka-aine Raaka-aineiden kulutus Varastointi Varasto Luokitus t/a 2007 maksimi maksimi Portland sementti , m 3 Siilo Xi 0 kalkkikivijauhe 1 145, m 3 Siilo kiille (flogopiitti) 2 463, m 3 Siilo alumiinisilikaatti 1 290, t Säkki / siilo selluloosa (kuiva) 3 492, t paali muovikuitu (PVA) 149, t paali stearaatti 220, t säkki / lava pigmentti 118, t Kontti lakat ja maalit 145, t Fluid bag peltiöljy 55, t kontti flokki 11, t säkki/ lava muovi päällikalvo 19, t Rulla/lava kiristekalvo 36, t Rulla /lava Käytettävä sementti on tavallista (ns. Portland) sementtiä. Mineraalisina täyteaineina käytetään mm. hienoksi jauhettua kalkkikiveä, lentotuhkaa sekä kiillettä. Mikään käytettävistä aineista ei ole hakijan mukaan terveydelle vaarallinen ja tuotteet voidaan rinnastaa sementtiin. Asbestin käyttö levyissä lopetettiin vuonna Suurinta mahdollista tuotantomäärää ( t/a) vastaavat kemikaalien ja raakaaineiden kulutusmäärät kaksinkertaistuvat vuoden 2007 kulutusmääriin verrattuna.

11 11 Polttoaineet Polttoaineena prosessin kuivausuunissa ja kattilalaitoksessa (3,6 MW) on vuoden 2006 alussa siirrytty käyttämään maakaasua. Aikaisemmin tuotannossa käytettiin polttoaineena propaania ja kattilalaitoksessa raskasta polttoöljyä. Vuonna 2007 maakaasun kulutus tehtaalla oli tuotantoprosessin osalta m 3 ja kiinteistön lämmityksen osalta m 3 eli yhteensä m 3. Laitosalueella sijaitsee 50 m 3 :n kokoinen kevyt polttoöljysäiliö. Öljysäiliö on asennettu vuonna Säiliö putsattiin vuonna 2006, kun varapolttoaineeksi vaihdettiin kevyt polttoöljy raskaan polttoöljyn sijaan. Kyseinen öljysäiliö jää alueelle laitoksen varaenergialähteeksi. Säiliössä pidetään kerrallaan öljyä keskimäärin 25 m 3. Laitosalueella käytetään myös tarvittaessa 2 m 3 :n ja 5 m 3 :n kokoisia siirrettäviä kaksoisvaippaisia öljysäiliöitä. Trukkien tankkaus tapahtuu ulkona siirrettävästä 5 m 3 :n säiliöstä. Kyseisiä säiliöitä säilytetään samassa valuma-altaassa 50 m 3 :n säiliön kanssa. Laitoksella on ollut aikaisemmin 220 m 3 raskas polttoöljysäiliö, joka on poistettu vuonna 2003 lämmitysöljysäiliön uusimisen yhteydessä. Laitoksella on saneerattu öljynkäsittelyjärjestelmä kesällä vuonna 2001 kellarissa tapahtuneen öljykonerikon seurauksesta uusimalla öljyputkisto koneikolta polttimille sekä asentamalla vuotohälyttimet. Tehtaan lämpölaitoksen yhdistelmäkattilat on suunniteltu siirrettäväksi tehtaan katolle rakennettavaan uuteen lämmönjakohuoneeseen vuoden 2008 syksyn aikana ennen mahdollisia pakkasia. Lämpökeskuksen siirtämisellä laitoksen yhteyteen pyritään tehostamaan tuotetun lämmön hyödyntämisastetta. Lämpökeskuksen kahden kattilan kokonaisteho tulee muutoksen jälkeen olemaan yhteensä 1,5 MW (0,5 MW ja 1,0 MW). Kattiloiden piippujen korkeudet ovat kattilan 2 osalta 10 metriä ja kattilan 1 osalta 15 m. Ympäristöasioiden hallintajärjestelmä Laitoksella on käytössä ympäristöasioiden hallintajärjestelmä ISO :2004. Viimeisin auditointi on tehty Energian käyttö Taulukko 2. Energian ja veden kulutus vuonna 2007 ja arvioidut maksimikulutukset. Energia ja vesi Kulutus vuonna 2007 Arvioitu maksimikulutus sähkö kwh kwh maakaasu m m 3 vesi m m 3 kevyt polttoöljy l - Tehtaan tuotannon ja lämmityksen energiana käytetään maakaasua. Kevyt polttoöljy on varapolttoaineena ja sitä käytetään trukkien polttoaineena. Maakaasuun siirtymisen jälkeen alkuvuoden 2006 jälkeen ei tuotannon tai lämmityksen energiana ole käy-

12 12 tetty muuta kuin maakaasua. Kevyttä polttoöljyä on käytetty vain trukkien polttoaineena. Korjaamotilat Tehtaan korjaamotiloja käytetään mm. trukkien pesuun ja huoltoon. Korjaamotilat on varustettu öljynerotuskaivoilla, joiden yhteinen tilavuus noin 4 m 3. Trukkien pesuvedet johdetaan öljynerotuskaivon kautta sisäiseen prosessivesikiertoon. Korjaamotiloissa säilytetään vain käyttöä varten tarvittavat öljyt. Muut prosessit Raakaveden otto ja käyttöveden puhdistus Tuotantoprosessissa on siirrytty osittain käyttämään kaupungin vesijohtovettä oman järvivesipumppaamon rinnalle. Prosessivesikierto on kuitenkin täysin suljettu vuoden 2000 alusta lähtien, joten prosessista ei johdeta vettä viemäriverkostoon. Raakavettä tarvitaan korvaamaan tuotteen mukana poistuvan veden määrää. Vuonna 2007 prosessiveden kulutus oli m 3. Prosessivettä otettiin Nälköönlammesta m 3 ja kaupungin vesijohtoverkosta m 3. Vuonna 2007 otettiin saniteetti- ja juomavettä kaupungin vesijohtoverkosta m 3. Tehtaalla on veden kierrätykseen sisätiloissa noin 70 m 3 :n allas. Tarvittaessa prosessivettä voidaan johtaa ulkona oleviin 250 m 3 :n ns. kratzer -altaisiin ja palauttaa sieltä takaisin prosessiin. Altaat ovat teräsbetonia ja ne ovat rakennettu 1960-luvun vaihteessa. Tarvittaessa vedet johdetaan altaisiin teräsbetonisen avokanaalin tai vuonna 2008 rakennetun muoviputkilinjan kautta. Tuotannon raakavetenä käytetään myös trukkien pesuvedet, jotka johdetaan öljynerotuksen kautta prosessivesikiertoon. Samoin tuotannon raakavedeksi otetaan ns. kratzer -altaisiin kertyneet sade- ja sulamisvedet. Laitoksella on vesioikeuden lupa vedenottoon sekä Nälköönlammesta että Lehmijärvestä. Lehmijärvestä ei ole vielä koskaan otettu vettä. Jätevedet Tehtaalla on suljettu prosessivesikierto, joten prosesseista ei synny päästöjä vesistöihin eikä viemäreihin. Laitoksen sisätiloissa oleva varastoallas tyhjennetään lietteestä pari kertaa kuukaudessa ja ulkona olevia ns. kratzer -altaita ei varsinaisesti tyhjennetä koskaan, vaan niihin kertyneet sade- ja sulamisvedet samoin kuin ylivuotovesi johdetaan takaisin prosessivesikiertoon. Saniteettijätevedet johdetaan kaupungin viemäriverkkoon. Varastointi Piha-alueet on käytännössä pinnoitettu ja sadevedet on viemäröity lähiojan kautta maastoon. Piha-alueella ei ole merkittävää ulkovarastointia. Ulkona säilytetään kuormalavoja ja jäteastioita. Tuotannon raaka-aineet säilytetään pääasiassa siiloissa tai säkeissä raaka-ainevarastossa tuotantohallin toisessa päässä. Kemikaalit säilytetään ongelmajätevaras-

13 13 tossa lukuun ottamatta työpisteissä tarvittavia kemikaalimääriä. Ongelmajätevarastona toimii varoaltaalla varustettu lukittava teräskontti. Öljyjen varastointiin on varattu varoaltaallinen teräskontti. Kemikaaleja säilytetään työpisteissä litran astioissa ja maaleja ja lakkoja litran astioissa. Paikoissa, missä kemikaaleja ym. käytetään, on tehdashallin lattia pinnoitettu tiiviillä pintamateriaalilla. Tuotantotiloissa ei ole viemäreitä. Pinnoitteina käytetään vesiohenteisia tai liuotinvapaita pintakäsittelyaineita. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Jätevedet ja päästöt vesiin ja viemäriin Vuonna 2007 tehtaan prosessivedenkulutus oli reilu m 3 ja saniteetti- ja juomaveden kulutus noin m 3. Tehtaan prosessivedet ja saniteettivedet on aikaisemmin johdettu tehtaan pihalla olevien kahden jälkisaostusmaa-altaan kautta Ratametsän altaaseen ja sieltä edelleen Arvolanojaan. Tehdas siirtyi suljettuun vesikiertoon Prosessivesi kiertää tehtaan sisällä tarkoitusta varten rakennetuissa vesisäiliöissä (70 m 3 ). Kiertävän veden määrä on noin 200 m 3. Tehtaan pihalla on kaksi 250 m 3 varasto-allasta (kratzer), joihin voidaan esimerkiksi häiriötilanteessa johtaa prosessivedet ennen niiden palauttamista prosessiin. Altailta ei ole johdettu vesiä eteenpäin maa-altaiden kautta maastoon suljettuun vesikiertoon siirtymisen jälkeen. Tehtaan alueelta sade- ja pihavedet johdetaan altaiden ohi maastoon. Maa-altaat on tyhjennetty suljettuun vesikiertoon siirtymisen jälkeen ja massat on kuljetettu Lohjan aseman kaatopaikalle helmikuussa Altaiden täyttö on aloitettu Uudenmaan ympäristökeskuksen päätöksen YS 230 / mukaisesti. Saniteettijätevedet on johdettu kaupungin viemäriverkkoon vuodesta Saniteettivesien määrä oli vuonna 2007 vajaa m 3. Vaikutus pintavesiin Laitoksen siirryttyä suljettuun prosessivesikiertoon prosessivesiä ei päästetä tehdasrakennuksesta ulos ja saniteettijätevesien osalta liityttiin kaupungin viemäriverkkoon. Laitoksen jätevesien osalta ei vaikutuksia pintavesiin enää ole. Pintavesien ottamiseen Lehmijärvestä ja Nälköönlammesta on erilliset vesioikeuden luvat. Vedenottoa Lehmijärvestä ei ole jouduttu lainkaan suorittamaan. Vaikutukset maaperään ja pohjaveteen Tehtaan toiminnalla ei hakijan mukaan ole vaikutuksia maaperään tai pohjaveteen paitsi Munkkaan jätekeskuksen kaatopaikalle vietävän materiaalin osalta. Päästöt ilmaan Kattilalaitoksen ja kuivausprosessin polttoaineen vaihdosta maakaasuun johtuen on hiukkas- ja rikkidioksidipäästöt käytännössä loppuneet. Kattilalaitoksen ja kuivausprosessin päästöjä ei ole mitattu maakaasuun siirtymisen jälkeen. Tehtaalla on yksi poistopuhallin katolla, joka tulee levynkuivauslinjalta. Kuivauslinjassa ei ole läm-

14 14 möntalteenottoa. Cembrit Oy on liittynyt ilmanlaadun tarkkailun yhteistyöryhmään keväällä Vuonna 2007 Cembrit Oy:n päästöt ilmaan olivat noin 6,2 tonnia typenoksideja ja tonnia hiilidioksidia. Laitoksella on siirrytty vuoden 2006 alusta käyttämään maakaasua kevyen polttoöljyn sijasta. Kevyt polttoöljy otettiin varapolttoaineeksi vuonna Haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (VOC) päästöt olivat noin 1,5 tonnia. Laitoksen arvioidut maksimipäästöt ilmaan ovat noin 13 tonnia typenoksideja ja tonnia hiilidioksidia. Haihtuvien orgaanisten yhdisteiden päästöt maksimissaan arvioidaan olevan noin 7 tonnia vuodessa. Taulukko 3. Ilmanlaadun seurannan tulokset vuosilta Päästölähde Vuosi SO 2 Minerit Oy:n Muijalan tehtaan lämpökeskus t/a 6,7 6,1 5,5 0,4 NOx (NO 2 ) t/a 2,3 2,1 1,9 1,3 6,2 Hiukkaset t/a 0,9 0,8 0,7 0,05 CO 2 t/a VOC t/a Huom. Alkuvuodesta 2006 siirryttiin käyttämään maakaasua raskaan polttoöljyn sijasta Taulukossa 3. vuoden 2007 päästöjen merkittävä typenoksidien ja hiilidioksidin määrän nousu verrattuna aiempiin vuosiin johtuu siitä, ettei aiemmissa tuloksissa ole huomioitu tuotannon silloisia propaanipäästöjä. Vuoden 2007 päästöissä on huomioitu sekä tuotantoon että lämmitykseen käytetty maakaasun määrä. Muut päästökohdat Pölynpoistojärjestelmä kattaa sahalinjat ja siilot. Muualta tuotannosta ei synny merkittävässä määrin pölyä. Raaka-ainesiiloissa on sukkasuodattimet (3 kpl sisällä ja 9 kpl ulkona), jotka uusitaan kerran vuodessa. Sahauspölyn suodattimet on uusittu vuoden 2008 aikana. Uusissa laitteissa on paine-erokontrolli, jonka avulla suodattimet voidaan vaihtaa tarpeen mukaan niiden täytyttyä. Sahauksessa muodostuva pöly suodatetaan ja kerätään säkkeihin. Kerätty pöly käytetään uudelleen raaka-aineena. Vuonna 2007 sahauspölyä syntyi noin 235 tonnia. Uusien pölynpoistoyksiköiden pölypitoisuudeksi poistoilmassa on arvioitu olevan < 5 mg/m 3. Poistoilma palautetaan tuotantohalliin 100 %:sesti. Melu ja tärinä Tehtaalla on käytännössä yksi poistopuhallin katolla, joka ei hakemuksen mukaan aiheuta meluhaittoja. Toiminnanharjoittajan mukaan toiminnasta ei aiheudu melu- eikä tärinähaittoja ympäristöön. Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen

15 15 Toiminnanharjoittajan mukaan laajennushankkeiden myötä laitoksen jätteiden määrä tulee kaksinkertaistumaan. Laitoksen jätehuoltosuunnitelma on valmistunut Lassila & Tikanojan toimesta huhtikuussa Tehtaan tuottamien jätteiden määrät vuonna 2007 on esitetty alla olevassa taulukossa 4. Taulukossa on esitetty myös arvio jätteiden määrästä kokonaistuotantomäärän kasvaessa maksimissaan tonniin investointien toteutumisen jälkeen. Kuitusementtilevyjen tuotannossa käytetään täyteaineena kevyt filleriä (alumiinisilikaattipalloja), joka on jalostettu lentotuhkasta. Kevyt filleri on tuotteistettu ja siitä on laadittu käyttöturvallisuustiedote. Se sisältää amorfista alumiinisilikaattilasia (100 %) ja pieniä määriä muita oksideja kuten Fe 2 O 3 (rautaiiioksidi, hematiitti). Täyteainetta kuluu tonnia vuodessa. Täyteaine tuodaan Kiinasta suursäkeissä ja varastoidaan raaka-ainevarastossa alle 500 tonnin erissä. Kevyt fillerin sisältämän lentotuhkan vuoksi sen käyttö katsotaan jätteen hyötykäytöksi, vaikka täyteaine on tuotteistettu. Lentotuhkan jätemääritelmä ei katoa tuotteistamisen yhteydessä. Tehtaalla kerätään kuormalavoja ja muuta vastaavaa puutavaraa. Puujäte haketetaan ostopalveluna noin 10 kertaa vuodessa. Haketus tapahtuu siirrettävällä (kuormaauton lavalla olevalla) haketuslaitteistolla. Yksi haketuskerta kestää noin puoli tuntia ja siitä ei synny merkittäviä melupäästöjä. Hakettaja vie hakkeen laitosalueelta mennessään. Taulukko 4. Tuotannon jätemäärät vuonna 2007 ja arvioidut maksimijätemäärät. Jätteet Jätteiden määrä, t/a 2007 maksimi kuivajäte 1 169, märkäjäte kiinteä öljypitoinen 1 2 jäte maali liima lakka 4 10 Vuonna 2007 tehtaalta on toimitettu levymursketta kierrätykseen t. Laitokselle on laadittu jätehuoltosuunnitelma huhtikuussa Ohjeita noudatetaan L&T:n suorittamissa ympäristönhuoltopalveluissa. Jätemäärät ovat vuonna 2007 toteutuneita määriä: 1. Levyjäte koostuen märästä massasta (674 t), hylkylevyistä, koepaloista ja reklamaatiokappaleista sekä sahauksen levykappaleista (noin t), kerätään levyjätelavalle ja toimitetaan kaatopaikalle. 2. Sahauspöly (235 t), kerätään säkkeihin ja toimitetaan kaatopaikalle tai käytetään uudelleen raaka-aineena. 3. Energiajäte koostuen puusta, paperista, kartongista, pakkausmuoveista (ei PVC), styroksista ja likaisesta pahvista (52,2 t), kerätään 25 m 3 puristimeen ja toimitetaan energiajätteenä hyödynnettäväksi. 4. Yhdyskuntajäte lähinnä ruokalasta (31,76 t), kerätään kolmeen 600 litran sekajä-

16 16 teastiaan ja toimitetaan kaatopaikalle, biojäte kerätään erikseen (39 t). 5. Paperijäte (noin 2 t/a) kerätään laatikoihin ja palautetaan prosessiin. 6. Pahvijäte (noin 5 t/a) koostuen pakkauspahvista ja hylsyrullista, toimitetaan energiajätteeksi. Lokakuussa 2008 aloitetaan erilliskeräys pahveille. 7. Korjaamolla ja huolloissa käytetään kierrätyspyyhkeitä, jotka toimitetaan Lindströmille pestäviksi. 8. Muovijäte (noin 2 t/a) toimitetaan energiajätteeksi. Lokakuussa 2008 aloitetaan erilliskeräys muoville. 9. Rauta- ja metalliromu kuten sahanteräjäte, metallilangat ja maali-, ym. pakkaukset (noin 7,8 t/a), kerätään metallijätelavalle ja toimitetaan metallinkerääjille. 10. Puujäte (noin t/a) lähinnä kuormalavoja, kerätään piha-alueelle ja haketetaan. Ongelmajätteet 1. Asbestipohjainen rakennusjäte muun muassa asbestipohjaiset rakennusaineet kiinteistön korjaamisesta ja purkamisesta (noin 6 t/a), kerätään erikseen ja toimitetaan kaatopaikalle. 2. Mustekasetteja (noin 100 kg/a), kerätään ongelmajätevarastoon ja toimitetaan Ekokemille kerran vuodessa. 3. Öljyjätteet (noin 130 kg/a) kerätään erilliseen astiaan ja toimitetaan Ekokemille. 4. Paristot ja akut (noin 420 kg/a), kerätään ongelmajätevarastoon ja toimitetaan Ekokemille. 5. Loisteputket (noin 140 kg/a), kerätään ongelmajätevarastoon ja toimitetaan Ekokemille. 6. Maalit ja liuottimet (noin 4 t/a), kerätään ongelmajätevarastoon ja toimitetaan Ekokemille. 7. Tuotannon öljyiset vedet puhdistaan ja kierrätetään 100 %:sesti. 8. Sähkö- ja elektroniikkaromu kerätään ongelmajätehuoneessa 600 litran astiaan ja toimitetaan hyödyntäjille. Kuitusementtijätteen kaatopaikkakelpoisuudesta on VTT:n lausunto Dnro /KET36. LAITOKSEN TOIMINNAN TARKKAILU Pohjavesi

17 17 Suunnittelukeskus Oy on tehnyt Oy Minerit Ab:lle Muijalan tehdasalueen pohjavesiselvityksen ja pohjaveden tarkkailusuunnitelman. Pohjaveden tarkkailusuunnitelman mukaan laitosalueella tulee tehdä pohjavedenpinnan korkeusaseman mittaus sekä ottaa pohjavesinäytteet kahdesta eri pohjavesiputkesta (HpA ja HpC). Tarkkailumittaus sekä näytteenotto suoritetaan laitosalueella kahdesti vuodessa, toukokuun ja marraskuun alussa. Lisäksi Uusniityn vedenottamon havaintoputkesta 3 mitataan pohjavedenpinnan korkeusasema sekä otetaan pohjavesinäyte pumppaamorakennuksen sisällä olevasta vesihanasta. Uusniityn vedenottamon tarkkailumittaukset suoritetaan kolmen vuoden välein marraskuun näytteenoton yhteydessä. Havaintoputkista (MinA ja MinC) sekä Uusniityn vedenottamolta otetuista pohjavesinäytteistä määritetään ph, kokonaiskovuus, alkaliteetti, sähkönjohtavuus, rauta, mangaani, KMnO 4 -kulutus, kloridi, kalsium, kalium, natrium, sulfaatti, haihtuvat orgaaniset yhdisteet ja mineraaliöljyt. Lisäksi pohjaveden laatua tarkkaillaan Uudenmaan ympäristökeskuksen antaman ympäristölupapäätöksen YS 230 / mukaisesti. Ympäristölupapäätöksen mukaan pohjaveden laatua tarkkaillaan kolmesta pohjavesiputkesta ja lisäksi pohjaveden pinta mitataan vielä kahdesta pohjavesiputkesta MinA ja MinC. Havaintoputkista Hp1, LemA4 ja HpD määritetään lämpötila, sähkönjohtavuus, ph-arvo, alkaliteetti, kokonaiskovuus, COD Mn, sulfaatti, rauta, THC -analyysi mineraaliöljyjen selvittämiseksi, sinkki ja lyijy. Pintavesi Tehdas on lopettanut jätevesien johtamisen Ratametsän altaan kautta Arvolanojaan vuonna 2000 tehtaan siirryttyä prosessissa suljettuun vesikiertoon ja liittyessä jätevesiviemäriin. Tehtaan velvoite Siuntionjoen yhteistarkkailuun raukesi Lohjan ympäristölautakunnan myöntämän ympäristöluvan myötä. Nykyisin laitoksen pintaveden laatua tarkkaillaan Uudenmaan ympäristökeskuksen antaman ympäristölupapäätöksen YS 230 / mukaisesti. Pintavesinäytteitä otetaan kunnostettavien jälkisaostusaltaiden koillispuolella sijaitsevasta avo-ojasta kahdesta eri pisteestä. Pintavedestä määritetään lämpötila, ph-arvo, sähkönjohtavuus, yleinen ulkonäkö, sameus, kiintoaine, sulfaatti, THC -analyysi mineraaliöljyjen selvittämiseksi, lyijy, sinkki ja kromi. Kattilalaitos Toiminnanharjoittajan mukaan maakaasukattila ei tarvitse jatkuvaa valvontaa sen toimintavarmuuden vuoksi. Valvontatoimenpiteistä tarvitsee tehdä vain häiriötilanteissa. Kattilalaitoksessa on automaattinen kaasuhälytys, joka on kytketty tuotannon kuivurin hälytysjärjestelmään. Nämä hälytykset valvotaan kuivurin valvomossa. Kirjanpito Laitoksen ympäristönsuojelun tasoa arvioidaan tarkkailun avulla. Säännöllisessä tarkkailussa ovat muun muassa: - jätteiden ja ongelmajätteiden määrät - tuotantomäärät ja käyntiajat - veden ja energian kulutus

18 18 - kratzer-altaiden vesimäärät - kemikaalien ja raaka-aineiden kulutus PARAS KÄYTTÖKELPOINEN TEKNIIKKA (BAT) Kuitusementtilevytehtaille ei ole laadittu parasta käyttökelpoista tekniikkaa käsittelevää asiakirjaa, ns. BREF -dokumenttia. Toiminnanharjoittaja esittää parhaan käyttökelpoisen tekniikan arviossaan muun muassa, että kuitusementtilevyjä valmistetaan sekä sisä- että julkisivukäyttöön. Pääasialliset raaka-aineet ovat sementti, kalkkikivifilleri, kiillettä ja selluloosakuitua. Koska raaka-aineet ovat samankaltaisia kuin betonissa, ne ovat turvallisia käyttää eikä aiheuta ympäristölle vaaraa. Levyjätteelle on kaatopaikkakelpoisuuslausunto joka sallii sen käyttöä pengerryksessä ja maarakennuksessa. Tuotannossa syntyvä sahauspöly kierrätetään omassa tuotannossa ja käytetään uudelleen raaka-aineena. Alueet missä kemikaaleja, öljyjä tai muita apuaineita varastoidaan tai käytetään, ovat varustettu asianmukaisilla varoaltailla tai lattiat ovat päällystetty tiiviillä pinnalla. Yhdessä viemäröiden puuttumisen ja suljetun prosessivesikierron takia mahdolliset aineiden vuodot ympäristöön ovat minimoitu. Arviossa esitetään muun muassa, että levytuotannossa on täysin suljettu prosessivesikierto, mikä tarkoittaa, ettei tuotannosta pääse mitään jätevesiä ulos tehtaasta. Vesi käytetään yhä uudelleen tuotannossa ja se poistuu joko kosteutena tuotteessa tai haihdutuksen kautta kuivausuunissa. Cembrit Oy on todennäköisesti ainoa kuitusementtivalmistaja maailmassa, joka pystyy toimimaan jatkuvasti täysin suljetussa prosessivesikierrossa. Suljettu prosessivesikierto on ollut käytössä vuodesta 2000 lähtien. Energianlähteenä kuitusementtituotannossa käytetään maakaasua ja sähköä. Maakaasua käytetään sekä kiinteistön lämmityksessä että tuotannon kuivausprosessissa. Maakaasuun siirryttiin heti 2005 kun oli mahdollista liittyä jakeluverkkoon. Maakaasun käyttö vähensi päästöt ilmaan minimiin verrattuna aikaisempaan nestekaasun ja raskaan polttoöljyn käyttöön. Lisäksi maakaasulla toimivaan kuivauslinjaan on asennettu lämmöntalteenotto, jonka avulla saadaan huomattava määrä kiinteistön lämmitysenergiasta. Lisäksi arviossa esitetään muun muassa, että lähes koko tehtaan sähköjärjestelmää on uusittu vuonna 2007 ja lähiaikoina myös suuri osa tuotantolinjoista. Tämä johtaa siihen että hyötysuhde parantuu ja sähkönkulutus optimoituu uusien laitteiden avulla. Lisäksi Cembrit Oy:n sertifioidut laatu- ja ympäristöjärjestelmät vaativat yrityksen jatkuvasti kehittyvän sekä raaka-aineiden käytön tehokkuudessa, energiatehokkuudessa että jätteiden ja päästöjen vähentämisessä. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Tehtaalla on olemassa pelastautumissuunnitelma poikkeuksellisten tilanteiden varalta. Pelastautumissuunnitelmassa on käyty läpi työpaikan vaaratilanteet ja toimenpiteet niiden ehkäisemiseksi, suojautumismahdollisuudet sekä toimintasuunnitelma erilaisissa onnettomuus- ja vahinkotilanteissa. Suunnitelmassa on tarkat ohjeet esimerkiksi ajoneuvon öljyvuodon ja kemikaalivuodon varalta.

19 19 Pelastautumissuunnitelman mukaan öljyvahinkojen varalta on hankittu öljyntorjuntaaineita ja -välineitä. Ympäristövahingon torjuntaan on hankittu erilaisia työkaluja, tarvikkeita ja suojavälineitä, joilla pyritään varautumaan mahdolliseen öljy- tai kemikaalivuotoon ja siitä aiheutuvaan aineen leviämisen estämiseen esim. lastauskentällä tai sen läheisyydessä. Pelastussuunnitelman mukaan haitallisten aineiden pääsy viemäriin pyritään estämään mahdollisimman tehokkaasti. Avain apuvälineitä sisältävään laatikkoon on lastaajilla ja kiinteistön työnjohtajilla. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Lupahakemusta on täydennetty tarkastuksen yhteydessä ja sekä sähköpostitse , , , , , , , , ja Lupahakemuksesta tiedottaminen Hakemuksesta on kuulutettu Lohjan kaupungin ilmoitustaululla sekä Länsi-Uusimaa -lehdessä (YSL 38 mom. 1). Hakemus kuulutettiin uudelleen toiminnanharjoittajan jättäessä YSL 101 :n mukaisen hakemuksen toiminnan aloittamiseksi mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. Hakemuksesta kuulutettiin uudelleen sekä Länsi-Uusimaa - lehdessä (YSL 38 mom. 1). Laitoksen naapureille on toimitettu tieto hakemuksesta erityistiedoksiantona (YSL 38 mom. 2). Tarkastukset Kiinteistöllä on suoritettu ympäristönsuojelulain 83 :n mukainen tarkastus Lausunnot Hakemuksesta on pyydetty lausunto Uudenmaan ympäristökeskukselta ja Länsi- Uudenmaan pelastuslaitokselta. Uudenmaan ympäristökeskus viittaa antamassaan lausunnossaan aiemmasta ympäristölupahakemuksesta antamaansa lausuntoon, jossa muun muassa todetaan, että erityistä huomiota tulee kiinnittää maaperän ja pohjaveden puhtautta edistäviin lupamääräyksiin kuten öljysäiliön ja muiden siihen liittyvien laitteistojen varmistamista kaksoispidätyksen periaatteella koko polttoaineen kulkureitin osalta, maaperän tiivistämistä, vaarallisten aineiden purkupaikkojen tiivistämistä ja muotoilua ja kemikaalivarastojen tiivistämistä ja viemäröimättömyyttä. Laitokselta tulee lausunnon mukaan edellyttää selvitystä maaperän ja pohjaveden nykytilasta sekä tarkkailuohjelmaa pohjaveden laadun seurannasta. Lisäksi Uudenmaan ympäristökeskuksen antamassa lausunnossa esitetään, että muun muassa jäteveden puhdistukseen käytettävien altaiden kunto tarkistetaan ja altaiden sekä niiden putkistojen tulee olla nestetiiviitä. Lattioiden kunto ja kallistukset tarkistetaan lattioiden kautta tapahtuvien päästöjen ehkäisemiseksi. Lat-

20 20 tiat tulee tarvittaessa pinnoittaa vähintään sellaisilta alueilta, joissa käsitellään ja varastoidaan öljyjä ja kemikaaleja. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos toteaa päivätyssä lausunnossaan, ettei sillä ole huomauttamista Cembrit Oy:n ympäristölupahakemukseen. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksen johdosta ei ole annettu muistutuksia tai mielipiteitä. Hakijan kuuleminen ja vastine Toiminnanharjoittajalle on varattu mahdollisuus antaa vastineensa ympäristölupahakemuksesta annettuihin lausuntoihin päivätyllä kirjeellä. Toiminnanharjoittajan päivätyssä vastineessa todetaan muun muassa, että ns. katzer -altaat eivät ole varsinaisessa jatkuvassa tuotannon käytössä, eivätkä ne liity jätevesien puhdistamiseen. Altaat ovat varoaltaita johon ohjataan prosessivettä vain häiriö- tai hätätilanteessa. Vedet johdetaan altaisiin betonisten avokanaalien kautta ja pumpataan putkia pitkin takaisin. Tarvittaessa kesällä voidaan altaiden ja kanaalien kuntoa tarkistuttaa. Lattioiden kautta mahdollisesti tapahtuvien päästöjen ehkäisemisestä todetaan muun muassa, että parin viimeisen vuoden aikana on pinnoitettu suuri osa tuotannon lattioista laajennuksen yhteydessä. Lattiapinnoite on korkealujuussementtipohjainen vesitiivis, kemikaali- ja kulutuksenkestävä pinnoite, joka on asennettu betonilattioiden päälle. Lattioiden pinnoitus voidaan tarkistaa tarvittaessa. Lisäksi vastineessa todetaan muun muassa, että toiminnanharjoittaja on yhdessä Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n ja Lohjan kaupungin kanssa Lohjanharjun pohjaveden yhteistarkkailun yhteydessä sovittanut yhteen eri ympäristölupien pohjaveden tarkkailuvelvoitteita. Tilannetta voidaan edelleen selkeyttää kokoamalla yhteen dokumenttiin kaikki ympäristöluvat ja niiden seurantavelvoitteet, jotta seurannan ylläpito olisi selkeämpää. Koontidokumentin pohjalta voitaisiin arvioida tarkkailuohjelmien sisältöä uudelleen. Tuotannossa käytettävien raaka-aineiden ja kemikaalien käyttöturvatiedotteet on toimitettu valvontaviranomaiselle tarkastamista varten. YMPÄRISTÖLAUTAKUNNAN RATKAISU Lohjan kaupungin ympäristölupaviranomaisena ympäristölautakunta on tutkinut hakemuksen ja päättää myöntää Cembrit Oy:n kuitusementtilevytehtaan toiminnalle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan toiminnanharjoittajan lupahakemuksessa ilmoitettujen toimenpiteiden lisäksi jäljempänä mainituin lupamääräyksin: Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin ja lausuntoihin Hakemuksesta annetut lausunnot on otettu huomioon lupamääräyksissä esitetyllä tavalla. Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi

1 (5) MÄÄRÄYSTEN TARKISTAMISESTA Ympäristölautakunta 12.4.2012 73 Dnro 208/67/678/2011 Annettu julkipanon jälkeen 19.4.2012 ASIA

1 (5) MÄÄRÄYSTEN TARKISTAMISESTA Ympäristölautakunta 12.4.2012 73 Dnro 208/67/678/2011 Annettu julkipanon jälkeen 19.4.2012 ASIA 1 (5) Lohjan kaupungin ympäristölautakunta ASIA PÄÄTÖS YMPÄRISTÖLUPA- MÄÄRÄYSTEN TARKISTAMISESTA Ympäristölautakunta 12.4.2012 73 Dnro 208/67/678/2011 Annettu julkipanon jälkeen 19.4.2012 Ympäristönsuojelulain

Lisätiedot

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS (Viranomainen täyttää) Diaarimerkintä Viranomaisen yhteystiedot Hakemus on tullut vireille LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT 1. TOIMINTA, JOLLE LUPAA HAETAAN Lyhyt kuvaus toiminnasta

Lisätiedot

PÄÄTÖS. Helsinki No YS 1031

PÄÄTÖS. Helsinki No YS 1031 PÄÄTÖS Helsinki 24.7.2008 Annettu julkipanon jälkeen Dnro UUS 2003 Y 96 119 No YS 1031 ASIA Päätös Neste Oil Oyj:n Porvoon jalostamon toiminnasta aiheutuvan melun tarkkailuohjelman muuttamisesta ja jalostamoalueen

Lisätiedot

Helsingin Energia Tuotannon tukipalvelut Julkinen Leena Rantanen (6)

Helsingin Energia Tuotannon tukipalvelut Julkinen Leena Rantanen (6) Leena Rantanen 07.05.2014 1 (6) Ympäristölupahakemus Helsingin Energian Ruskeasuon huippulämpökeskuksen ympäristölupamääräysten tarkistamiseksi vastaamaan Valtioneuvoston asetuksen (96/2013) määräyksiä

Lisätiedot

PÄÄTÖS (epävirallinen) Y M P Ä R I S T Ö K E S K U S

PÄÄTÖS (epävirallinen) Y M P Ä R I S T Ö K E S K U S H Ä M E E N PÄÄTÖS (epävirallinen) Y M P Ä R I S T Ö K E S K U S Dnro....................... Nro YSO/92/07 Annettu julkipanon jälkeen 20.8.2007 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisen ympäristöluvan

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 116. Ympäristölautakunta 13.11.2014 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 116. Ympäristölautakunta 13.11.2014 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 13.11.2014 Sivu 1 / 1 4278/11.01.00/2014 116 Lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Fortum Power and Heat Oy:n Kivenlahden lämpökeskuksen toiminnan muutosta ja ympäristöluvan

Lisätiedot

KATTILALAITOSTEN YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS

KATTILALAITOSTEN YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS KATTILALAITOSTEN YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS (Viranomainen täyttää) Diaarimerkintä Viranomaisen yhteystiedot Hakemus on tullut vireille 1. TOIMINTA, JOLLE LUPAA HAETAAN Kyseessä on uusi toiminta olemassa oleva

Lisätiedot

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS (Viranomainen täyttää) Diaarimerkintä Viranomaisen yhteystiedot Hakemus on tullut vireille LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT 1. TOIMINTA, JOLLE LUPAA HAETAAN Lyhyt kuvaus toiminnasta

Lisätiedot

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS (Viranomainen täyttää) Diaarimerkintä Viranomaisen yhteystiedot Hakemus on tullut vireille LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT 1. TOIMINTA, JOLLE LUPAA HAETAAN Lyhyt kuvaus toiminnasta

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 114. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 114. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 12.12.2013 Sivu 1 / 1 1137/11.01.00/2013 Ympäristölautakunta 25 21.3.2013 114 Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätös Ekokem-Palvelut Oy:n ympäristölupahakemuksesta, joka koskee hiekanpesu-

Lisätiedot

Lappeenrannan seudun ympäristölautakunta RAUETTAMISESTA Pohjolankatu LAPPEENRANTA Drno 114/ /2016

Lappeenrannan seudun ympäristölautakunta RAUETTAMISESTA Pohjolankatu LAPPEENRANTA Drno 114/ /2016 1(5) LAPPEENRANNAN KAUPUNKI PÄÄTÖS YMPÄRISTÖLUVAN Lappeenrannan seudun ympäristölautakunta RAUETTAMISESTA Pohjolankatu 14 53100 LAPPEENRANTA Drno 114/11.01.00.00/2016 Annettu julkipanon jälkeen 20.4.2016

Lisätiedot

Ympäristölautakunta Y1/2016 Ympla

Ympäristölautakunta Y1/2016 Ympla 1/YMPLA 27.1.2016 LOIMAAN KAUPUNKI YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Ympäristölautakunta Y1/2016 Ympla 27.1.2016 3 Loimijoentie 74 Annetaan julkipanon jälkeen 32440 Alastaro 29.1.2016 ASIA LUVAN HAKIJA Päätös Suomen

Lisätiedot

PIRKANMAAN YMPÄRISTÖKESKUS PÄÄTÖS

PIRKANMAAN YMPÄRISTÖKESKUS PÄÄTÖS PIRKANMAAN YMPÄRISTÖKESKUS PÄÄTÖS PL 297 Annettu julkipanon jälkeen 33101 TAMPERE Puh. (03) 2420 111 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 115 :n mukaisesta hakemuksesta, joka koskee Länsi-Suomen vesioikeuden

Lisätiedot

Ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentti Ympäristönsuojelulain 58 :n 1 momentti Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohta 6 b

Ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentti Ympäristönsuojelulain 58 :n 1 momentti Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohta 6 b 1(6) YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Nro Dnro 35 YLO LOS-2003-Y-1335-111 Annettu julkipanon jälkeen 4.4.2008 ASIA LUVAN HAKIJA Päätös Wipro Infrastructure Engineering Oy:n ympäristönsuojelulain 58 :n mukaisesta muutoshakemuksesta,

Lisätiedot

Ympäristölautakunta päättää lupahakemuksen johdosta seuraavaa:

Ympäristölautakunta päättää lupahakemuksen johdosta seuraavaa: YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS/PAPERINKERÄYS OY Paperinkeräys Oy hakee Porin kaupungin ympäristölautakunnalta ympäristölupaa, joka koskee olemassa olevaa keräyspaperin ja pahvin lajittelua ja varastointia Porin

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO 1. LAITOKSEN TOIMINTA YMPÄRISTÖN TARKKAILU

SISÄLLYSLUETTELO 1. LAITOKSEN TOIMINTA YMPÄRISTÖN TARKKAILU SISÄLLYSLUETTELO 1. LAITOKSEN TOIMINTA... 2 2. YMPÄRISTÖN TARKKAILU 2013... 2 2.1 Vuoden 2013 mittauksista/tutkimuksista valmistuneet raportit... 3 2.2 Päästöt ilmaan... 3 2.3 Päästöt veteen... 4 2.4 Ilmanlaadun

Lisätiedot

Mänttä-Vilppulan kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 508-405-9-472 osoitteessa Uittosalmentie Mänttä-Vilppula

Mänttä-Vilppulan kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 508-405-9-472 osoitteessa Uittosalmentie Mänttä-Vilppula HAKIJA Metsä Board Oyj PL 20 02020 METSÄ KIINTEISTÖ Mänttä-Vilppulan kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 508-405-9-472 osoitteessa Uittosalmentie Mänttä-Vilppula VIREILLETULOPERUSTE Ympäristönsuojelulaki

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 31/ (5) Kaupunginhallitus Ryj/

Helsingin kaupunki Esityslista 31/ (5) Kaupunginhallitus Ryj/ Helsingin kaupunki Esityslista 31/2013 1 (5) Päätöshistoria Ympäristölautakunta 27.08.2013 264 HEL 2013-009264 T 11 01 00 00 ESAVI/323/04.08/2012 Päätös Lupatilanne Ympäristölautakunta päätti antaa Etelä-Suomen

Lisätiedot

Punkalaitumen kunnassa osoitteessa Lauttakyläntie 6, PUNKA- LAIDUN kiinteistörekisteritunnus

Punkalaitumen kunnassa osoitteessa Lauttakyläntie 6, PUNKA- LAIDUN kiinteistörekisteritunnus HAKIJA Oy Teboil Ab PL 102 00121 HELSINKI KIINTEISTÖT Punkalaitumen kunnassa osoitteessa Lauttakyläntie 6, 31900 PUNKA- LAIDUN kiinteistörekisteritunnus 619-425-2-17 Kiinteistön omistaa Oy Teboil Ab. VIREILLETULOPERUSTE

Lisätiedot

Kangasalan kunnassa kiinteistörekisteritunnus 211-462-7-61 osoitteessa Tykkitie, 36240 KANGASALA

Kangasalan kunnassa kiinteistörekisteritunnus 211-462-7-61 osoitteessa Tykkitie, 36240 KANGASALA HAKIJA Rakennusliike Lapti Mannerheimintie 107 00280 HELSINKI KIINTEISTÖ Kangasalan kunnassa kiinteistörekisteritunnus 211-462-7-61 osoitteessa Tykkitie, 36240 KANGASALA VIREILLETULOPERUSTE Ympäristönsuojelulaki

Lisätiedot

Sastamalan kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 790-1-27-12 osoitteessa Lapinmäenkatu 38200 SASTAMALA

Sastamalan kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 790-1-27-12 osoitteessa Lapinmäenkatu 38200 SASTAMALA HAKIJA Sastamalan kaupunki PL 23 38201 SASTAMALA KIINTEISTÖ Sastamalan kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 790-1-27-12 osoitteessa Lapinmäenkatu 38200 SASTAMALA Kiinteistön omistaa Kiinteistö Oy Pohjolan

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2015 1 (6) Ympäristölautakunta Ysp/7 25.08.2015

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2015 1 (6) Ympäristölautakunta Ysp/7 25.08.2015 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2015 1 (6) Asia tulisi käsitellä 25.8.2015 283 Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätös Helen Oy:n Patolan huippulämpökeskuksen ympäristölupa-asiassa HEL 2015-001987 T

Lisätiedot

Riihimäen Metallikaluste Oy:n ilmoitus toiminnan lopettamisesta

Riihimäen Metallikaluste Oy:n ilmoitus toiminnan lopettamisesta Riihimäen Metallikaluste Oy:n ilmoitus toiminnan lopettamisesta Ympla 16.6.2016 89 Riihimäen Metallikaluste Oy:lle on myönnetty ympäristölupa vuonna 2009 (Ympla 29.10.2009 151, Dnro 740/2009). Ympäristöluvan

Lisätiedot

Kooninkeitaan tavanomaisen jätteen kaatopaikan tarkkailun hyväksyminen. Kankaanpään kaupungin tekninen keskus PL 36, KANKAANPÄÄ

Kooninkeitaan tavanomaisen jätteen kaatopaikan tarkkailun hyväksyminen. Kankaanpään kaupungin tekninen keskus PL 36, KANKAANPÄÄ 1(5) PÄÄTÖS Nro Dnro 3 YLO LOS-2003-Y-1283-121 Annettu julkipanon jälkeen 12.1.2007 ASIA LUVAN HAKIJA Kooninkeitaan tavanomaisen jätteen kaatopaikan tarkkailun hyväksyminen. Kankaanpään kaupungin tekninen

Lisätiedot

Ympäristönsuojelulain mukainen hakemus, joka koskee ylijäämämaiden käsittelyä ja varastointia Vuosaaren satamakeskuksen alueella, Helsinki.

Ympäristönsuojelulain mukainen hakemus, joka koskee ylijäämämaiden käsittelyä ja varastointia Vuosaaren satamakeskuksen alueella, Helsinki. Etelä-Suomi Päätös Nro 110/2013/1 Dnro ESAVI/24/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 4.6.2013 ASIA Ympäristönsuojelulain mukainen hakemus, joka koskee ylijäämämaiden käsittelyä ja varastointia Vuosaaren

Lisätiedot

PÄÄTÖS 1 (5) Helsinki 7.1.2005. No YS 22

PÄÄTÖS 1 (5) Helsinki 7.1.2005. No YS 22 PÄÄTÖS 1 (5) Helsinki 7.1.2005 Annettu julkipanon jälkeen Dnro 0197Y0014 111 No YS 22 ASIA Päätös toimintaa koskevien lupapäätösten rauettamisesta. LUVAN HALTIJA Altia Oyj Rajamäen tehtaat Valta akseli

Lisätiedot

SIIKAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET

SIIKAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET SIIKAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET SIIKAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET 1 LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Tavoite Ympäristönsuojelumääräysten tavoitteena on paikalliset olosuhteet huomioon

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI. Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa lupa-asiassa. Päätös on annettu julkipanon jälkeen.

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI. Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa lupa-asiassa. Päätös on annettu julkipanon jälkeen. JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI ASIA PÄÄTÖS Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa lupa-asiassa. Päätös on annettu julkipanon jälkeen. Julkipanopvm 23.8.2004 Kokouspvm 19.8.2004 LUVAN HAKIJA Päätös ympäristönsuojelulain

Lisätiedot

Rekisteröinti ja ilmoitusmenettelyt. Ympäristönsuojelulaki uudistuu Syksyn 2014 koulutukset Hallitussihteeri Jaana Junnila Ympäristöministeriö

Rekisteröinti ja ilmoitusmenettelyt. Ympäristönsuojelulaki uudistuu Syksyn 2014 koulutukset Hallitussihteeri Jaana Junnila Ympäristöministeriö Rekisteröinti ja ilmoitusmenettelyt Ympäristönsuojelulaki uudistuu Syksyn 2014 koulutukset Hallitussihteeri Jaana Junnila Ympäristöministeriö Viitekehys YSL Ympäristön tilatavoitteet ja - vaatimukset Asetukset

Lisätiedot

Hakemus on tullut vireille Itä-Suomen aluehallintovirastossa.

Hakemus on tullut vireille Itä-Suomen aluehallintovirastossa. PÄÄTÖS Nro 3/2015/1 Dnro ISAVI/55/04.08/2013 Itä-Suomi Annettu julkipanon jälkeen 20.1.2015 ASIA Varkauden tehtaiden ympäristöluvan lupamääräysten tarkistaminen, Varkaus, Joroinen ja Rantasalmi HAKIJA

Lisätiedot

Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa lupa-asiassa. Päätös on annettu julkipanon jälkeen. Julkipanopvm 16.12.2002 Kokouspvm 12.12.

Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa lupa-asiassa. Päätös on annettu julkipanon jälkeen. Julkipanopvm 16.12.2002 Kokouspvm 12.12. 1 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI ASIA PÄÄTÖS Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa lupa-asiassa. Päätös on annettu julkipanon jälkeen. Julkipanopvm 16.12.2002 Kokouspvm 12.12.2002 LUVAN HAKIJA Päätös ympäristönsuojelulain

Lisätiedot

Ympäristölupahakemus / Betonilaatta Oy

Ympäristölupahakemus / Betonilaatta Oy TURUN KAUPUNKI Kokouspvm Asia 1 Ympäristö- ja kaavoituslautakunta 586 05.09.2006 3 Ymp 10193-2006 (235) Ympäristölupahakemus / Betonilaatta Oy Ympkaalk 586 Tiivistelmä: - Ympäristönsuojelutoimisto 25.8.2006/Fredrik

Lisätiedot

Ympäristölupahakemus / Turun kaupungin kiinteistölaitos

Ympäristölupahakemus / Turun kaupungin kiinteistölaitos TURUN KAUPUNKI Kokouspvm Asia 1 Ympäristö- ja kaavoituslautakunta 241 19.04.2005 1 Ymp 1451-2005 (235, 662) Ympäristölupahakemus / Turun kaupungin kiinteistölaitos Ympkaalk 241 Tiivistelmä: - Ympäristönsuojelutoimisto

Lisätiedot

PÄÄTÖS. No YS 301. Päätös ympäristönsuojelulain (86/2000) 62 :n mukaisen poikkeuksellista tilannetta koskevan ilmoituksen johdosta.

PÄÄTÖS. No YS 301. Päätös ympäristönsuojelulain (86/2000) 62 :n mukaisen poikkeuksellista tilannetta koskevan ilmoituksen johdosta. PÄÄTÖS Helsinki 17.2.2006 Annettu julkipanon jälkeen Dnro UUS 2005 Y 345 12 No YS 301 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain (86/2000) 62 :n mukaisen poikkeuksellista tilannetta koskevan ilmoituksen johdosta.

Lisätiedot

55 12.05.2015. Lausunto: Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen esikunta/taipalsaaren harjoitus- ja ampuma-alueen ampumaratojen ympäristölupahakemus

55 12.05.2015. Lausunto: Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen esikunta/taipalsaaren harjoitus- ja ampuma-alueen ampumaratojen ympäristölupahakemus Lappeenrannan seudun ympäristölautakunta 55 12.05.2015 Lausunto: Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen esikunta/taipalsaaren harjoitus- ja ampuma-alueen ampumaratojen ympäristölupahakemus 154/11.01.00.01/2015

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 6. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 6. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 21.01.2016 Sivu 1 / 1 4343/2014 11.01.00 6 Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupapäätös, maa-ainesten varastointi ja käsittely, Espoon kaupungin tekninen keskus, Hannus Valmistelijat

Lisätiedot

Ampumaratojen ympäristölupaohjeistus OSA C Lupaviranomaiselle

Ampumaratojen ympäristölupaohjeistus OSA C Lupaviranomaiselle Ampumaratojen ympäristölupaohjeistus OSA C Lupaviranomaiselle Ampumaradat ja viranomaisohjauksen tulevaisuuden näkymät Messukeskus,11. maaliskuuta 2011 Outi Pyy/Suomen ympäristökeskus OSA C LUPAVIRANOMAISELLE

Lisätiedot

PÄÄTÖS. Helsinki No YS 598

PÄÄTÖS. Helsinki No YS 598 PÄÄTÖS Helsinki 19.5.2009 Annettu julkipanon jälkeen Dnro UUS-2008-Y-653-111 No YS 598 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 101 :n mukaisesta, erikseen tehdystä hakemuksesta, joka koskee YIT Rakennus Oy:n

Lisätiedot

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 26.4.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

PÄÄTÖS Dnro 0100Y Helsinki No YS 1547

PÄÄTÖS Dnro 0100Y Helsinki No YS 1547 PÄÄTÖS Dnro 0100Y0309 11 Helsinki 23.12.2004 No YS 1547 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain (86/2000) 62 :n mukaisen poikkeuksellisia tilanteita koskevan ilmoituksen johdosta. ILMOITUKSEN TEKIJÄN NIMI JA

Lisätiedot

Hakemus on tullut vireille Ympäristönsuojelulaki 28 :n 1 momentti ja 58 Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 3 b)

Hakemus on tullut vireille Ympäristönsuojelulaki 28 :n 1 momentti ja 58 Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 3 b) Etelä-Suomi Päätös Nro 27/2010/1 Dnro ESAVI/516/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 6.7.2010 ASIA Ympäristönsuojelulain 58 :n mukainen hakemus Varissuon Lämpö Oy:n lämpökeskuksen ympäristöluvan (Lounais-Suomen

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 6. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 6. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 12.01.2017 Sivu 1 / 1 1502/2015 11.01.00 6 Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupapäätös lupamääräysten tarkistamisesta, Kuljetus Team Virtanen Oy, Juvanmalmintie 21 A Valmistelijat

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN LINJA OY:N HAKEMUS TOISTAISEKSI VOIMASSA OLEVAN YMPÄRISTÖLUVAN TARKISTAMISEKSI

NURMIJÄRVEN LINJA OY:N HAKEMUS TOISTAISEKSI VOIMASSA OLEVAN YMPÄRISTÖLUVAN TARKISTAMISEKSI NURMIJÄRVEN LINJA OY:N HAKEMUS TOISTAISEKSI VOIMASSA OLEVAN YMPÄRISTÖLUVAN TARKISTAMISEKSI KU-YK 69/12.5.2015 Päätös annetaan julkipanon jälkeen 18.5.2015 ASIA. Päätös ympäristönsuojelulain 71 :n mukaisesta

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (5) Ympäristölautakunta Ysp/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (5) Ympäristölautakunta Ysp/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2015 1 (5) Asia tulisi käsitellä 9.6.2015 226 Vaasan hallinto-oikeuden päätös valitusasiassa, joka koskee AVI:n ympäristölupaa maaperän puhdistamisesta HEL 2014-006858 T

Lisätiedot

Kotkan kaupunkisuunnittelu / Marja Nevalainen, kaavoitusinsinööri,

Kotkan kaupunkisuunnittelu / Marja Nevalainen, kaavoitusinsinööri, OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS 30. KAUPUNGINOSA JUMALNIEMI OSA KORTTELIA 6 SEKÄ LÄHIVIRKISTYSALUETTA, KAAVA NRO 0616 VALMISTELIJA Kotkan kaupunkisuunnittelu / Marja Nevalainen,

Lisätiedot

Itä-Suomen ympäristölupaviraston toimintaa jatkaa 1.1.2010 lukien Itä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualue.

Itä-Suomen ympäristölupaviraston toimintaa jatkaa 1.1.2010 lukien Itä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualue. Itä-Suomi Ympäristölupavastuualue PÄÄTÖS Nro 23/10/1 Dnro ISAVI/74/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 12.3.2010 Itä-Suomen ympäristölupaviraston toimintaa jatkaa 1.1.2010 lukien Itä-Suomen aluehallintoviraston

Lisätiedot

PÄÄTÖS. Nro 93/2014/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/44/04.08/2014 Annettu julkipanon jälkeen 20.5.2014

PÄÄTÖS. Nro 93/2014/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/44/04.08/2014 Annettu julkipanon jälkeen 20.5.2014 PÄÄTÖS Nro 93/2014/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/44/04.08/2014 Annettu julkipanon jälkeen 20.5.2014 ASIA HAKIJA Veljekset Brandt Nahkatehdas Oy:n ympäristöluvan raukeaminen, Kokkola Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

FORSSAN KAUPUNKI Tekninen ja ympäristötoimi

FORSSAN KAUPUNKI Tekninen ja ympäristötoimi 18.1.2012 1(4) YMPÄRISTÖVALVONTASUUNNITELMA Valvontasuunnitelmassa kuvataan Ympäristönsuojelulain (86/2000) mukaiset valvonnan tarpeet, valvontaan käytettävät resurssit ja valvonnan tavoitteet sekä raportoidaan

Lisätiedot

Kosken Tl kunta Pöytäkirja Nro 2/2016 Ympäristönsuojelulautakunta

Kosken Tl kunta Pöytäkirja Nro 2/2016 Ympäristönsuojelulautakunta 97 36 Päätös ympäristöluvan raukeamisesta Ritva Haarala, Pöytyä Asia Pöytyän kansanterveystyön kuntayhtymän ympäristöjaoston Ritva Haaralalle 6.9.2006 myöntämän broilerikasvattamon ympäristöluvan ympäristönsuojelulain

Lisätiedot

PÄÄTÖS. Helsinki No YS 465

PÄÄTÖS. Helsinki No YS 465 PÄÄTÖS Helsinki 11.4.2008 Annettu julkipanon jälkeen Dnro UUS 2007 Y 63 111 No YS 465 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 101 :n mukaisesta, erikseen tehdystä hakemuksesta, joka koskee Strömsö Property Development

Lisätiedot

Päätös. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus PL 36 00521 Helsinki

Päätös. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus PL 36 00521 Helsinki Päätös Etelä-Suomi Nro 27/2012/1 Dnro ESAVI/321/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 13.2.2012 ASIA Ympäristönsuojelulain (86/2000) 57 :n mukainen hakemus, joka koskee Altia Oyj:n Rajamäen tehtaiden vanhan

Lisätiedot

Maa-aineslupahakemus, Timo Villman Oy

Maa-aineslupahakemus, Timo Villman Oy Maa-aineslupahakemus, Timo Villman Oy Timo Villman Oy hakee Porin kaupungin ympäristölautakunnalta maa-aineslupaa, joka koskee hiekan ottamista Porin kaupungin Kuuminaisissa sijaitsevalta tilalta Timonmaa

Lisätiedot

MERKINTÄ. Päätös. Nro 53/2010/2 Dnro ESAVI/540/04.08/2010. Annettu julkipanon jälkeen

MERKINTÄ. Päätös. Nro 53/2010/2 Dnro ESAVI/540/04.08/2010. Annettu julkipanon jälkeen Etelä-Suomi Päätös Nro 53/2010/2 Dnro ESAVI/540/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 6.10.2010 ASIA Ympäristönsuojelulain (86/2000) 61 :n mukainen ilmoitus koeluonteisesta toiminnasta, joka koskee pilaantuneen

Lisätiedot

Ympäristölupahakemus / Kiinteistöliikelaitos, puhtaan betonijätteen pulverointi (Kuparikatu 7-15) (Ymp)

Ympäristölupahakemus / Kiinteistöliikelaitos, puhtaan betonijätteen pulverointi (Kuparikatu 7-15) (Ymp) Turun kaupunki Kokouspvm Asia 1 11934-2012 (235) Ympäristölupahakemus / Kiinteistöliikelaitos, puhtaan betonijätteen pulverointi (Kuparikatu 7-15) (Ymp) Tiivistelmä: - Ympkaalk 23 Ympäristönsuojelu 3.1.2013/

Lisätiedot

lausuntoa Energia- ja Kierrätysparkki Oy:n ympäristölupahakemuksesta

lausuntoa Energia- ja Kierrätysparkki Oy:n ympäristölupahakemuksesta Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 256/11.01.00.00/2016 13 Lausunto Energia- ja kierrätysparkki Oy:n ympäristölupahakemuksesta Terveystarkastaja Kirsi Puola 8.3.2016: Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Lisätiedot

Akaan kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 20-444-1-90 osoitteessa Kirkkokatu

Akaan kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 20-444-1-90 osoitteessa Kirkkokatu HAKIJA Akaan kaupunki PL 34 37801 AKAA KIINTEISTÖ Akaan kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 20-444-1-90 osoitteessa Kirkkokatu 14, 37830 AKAA Kiinteistön omistaa Viialan VPK VIREILLETULOPERUSTE Ympäristönsuojelulaki

Lisätiedot

KIINTEISTÖ Mänttä-Vilppulan kaupunki, kiinteistörekisteritunnukset 508-401-3-259, 508-401-3-305, 508-401-3-337, osoitteessa Sahatie, 35700 Vilppula

KIINTEISTÖ Mänttä-Vilppulan kaupunki, kiinteistörekisteritunnukset 508-401-3-259, 508-401-3-305, 508-401-3-337, osoitteessa Sahatie, 35700 Vilppula HAKIJA Metsäliitto Osuuskunta Metsä Wood Vilppulan saha Sahatie 35700 Vilppula KIINTEISTÖ Mänttä-Vilppulan kaupunki, kiinteistörekisteritunnukset 508-401-3-259, 508-401-3-305, 508-401-3-337, osoitteessa

Lisätiedot

Pirkanmaan Osuuskauppa Åkerlundinkatu 11 A TAMPERE

Pirkanmaan Osuuskauppa Åkerlundinkatu 11 A TAMPERE HAKIJA Pirkanmaan Osuuskauppa Åkerlundinkatu 11 A 33100 TAMPERE KIINTEISTÖ Lempäälän kunnassa kiinteistörekisteritunnus 418-425-17-6 osoitteessa Pirkkalantie 1, 37550 LEMPÄÄLÄ. Kiinteistön omistaa Kiinteistö

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI. Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa lupa-asiassa. Päätös on annettu julkipanon jälkeen.

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI. Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa lupa-asiassa. Päätös on annettu julkipanon jälkeen. JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI ASIA PÄÄTÖS Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa lupa-asiassa. Päätös on annettu julkipanon jälkeen. Julkipanopvm 20.5.2002 Kokouspvm 16.5.2002 LUVAN HAKIJA Päätös ympäristönsuojelulain

Lisätiedot

11 20.03.2015. Maa-aineslain mukainen lupa maa-ainesten ottamiseen Pudasjärven kaupungin Livon kylälle, tilalle Pudasjärven valtionmaa 615-893-10-1.

11 20.03.2015. Maa-aineslain mukainen lupa maa-ainesten ottamiseen Pudasjärven kaupungin Livon kylälle, tilalle Pudasjärven valtionmaa 615-893-10-1. Oulunkaaren ympäristölautakunta 11 20.03.2015 Maa-aineslupahakemus Pudasjärven kaupunki, Livon kylä, Tervatöyräs, Pudasjärven valtionmaa 615-893-10-1, Metsähallitus, MT, Pohjanmaa-Kainuu OULYMP 11 ASIA

Lisätiedot

Nro 18/2012/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/40/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 23.2.2012

Nro 18/2012/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/40/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 23.2.2012 YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Nro 18/2012/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/40/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 23.2.2012 ASIA Purku & Piikkaus Oy:n purkujätteen käsittelytoimintaa koskevan ympäristöluvan

Lisätiedot

Lautakunta päättää lupahakemuksen johdosta seuraavaa.

Lautakunta päättää lupahakemuksen johdosta seuraavaa. Rakennus- ja ympäristölautakunta 33 21.12.2016 Ympäristölupa/Tilausliikenne Ola Mäensivu Rakennus- ja ympäristölautakunta 33 Tilausliikenne Ola Mäensivu on 4.11.2016 toimittanut Pomarkun kunnan rakennus-

Lisätiedot

Tampereen kaupungissa kiinteistörekisteritunnus osoitteessa Kuninkaankatu 25-27

Tampereen kaupungissa kiinteistörekisteritunnus osoitteessa Kuninkaankatu 25-27 HAKIJA Pirkanmaan Osuuskauppa / Kari Mäkelä Åkerlundinkatu 11A 33101 TAMPERE KIINTEISTÖ Tampereen kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 837-103-9901-0 osoitteessa Kuninkaankatu 25-27 VIREILLETULOPERUSTE

Lisätiedot

28.5.2013, ilmoitusta on täydennetty 17.6.2013

28.5.2013, ilmoitusta on täydennetty 17.6.2013 HAKIJA Elenia Oy PL 2 33901 TAMPERE KIINTEISTÖ Urjalan kunnassa kiinteistörekisteritunnukset 887-409-29-0 ja 887-409-2-71 osoitteessa Ratapihantie 18, 31700 Urjala As Kiinteistön 887-409-29-0 omistaa Elenia

Lisätiedot

Kangasalan kunnassa kiinteistörekisteritunnus osoitteessa Finnentie 1 Kangasala

Kangasalan kunnassa kiinteistörekisteritunnus osoitteessa Finnentie 1 Kangasala HAKIJA Ruokakesko Oy Satamakatu 3 00016 KESKO KIINTEISTÖ Kangasalan kunnassa kiinteistörekisteritunnus 211-454-2-449 osoitteessa Finnentie 1 Kangasala VIREILLETULOPERUSTE Ympäristönsuojelulaki 78 VIREILLETULOAIKA

Lisätiedot

3/18 4/18 5/18 6/18 7/18 8/18 BENSIINI (20 000 L) GLYKOLI (40 000 L) DIESELÖLJY (4 500 L) GLYKOLI- JÄTE (1000 L) BENSIININ TÄYTTÖ- ASEMA MATERIAALI- LABORATORIO (vähäisiä määriä kaasuja) LIUOTINVÄRI- PUMPPAAMO

Lisätiedot

MYLLYLÄ KORTTELI 0608

MYLLYLÄ KORTTELI 0608 ORIMATTILAN KAUPUNKI MYLLYLÄ KORTTELI 0608 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS Asemakaavamuutoksen selostus, joka koskee 29.8.2016 päivättyä asemakaavakarttaa. Asemakaavamuutos koskee osaa korttelista 0608.

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN SEUDUN ILMANLAADUN TARKKAILUSUUNNITELMA 2013-2017

LAPPEENRANNAN SEUDUN ILMANLAADUN TARKKAILUSUUNNITELMA 2013-2017 LAPPEENRANNAN SEUDUN ILMANLAADUN TARKKAILUSUUNNITELMA 2013-2017 Lappeenrannan seudun ympäristötoimi 11.12.2012 1(7) 1. JOHDANTO Lappeenrannan seudun ympäristötoimi vastaa ympäristönsuojelusta Lappeenrannan,

Lisätiedot

Hyökännummi Kortteli 801 asemakaavan muutos

Hyökännummi Kortteli 801 asemakaavan muutos 1(7) HYÖKÄNNUMMI KORTTELI 801 ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PROJ. NRO 256 Hyökännummi Kortteli 801 asemakaavan muutos OSOITE TAI MUU PAIKANNUS Sijainti on osoitettu oheisessa

Lisätiedot

Pirkkalan kunnassa kiinteistörekisteritunnus osoitteessa Killonvainiontie

Pirkkalan kunnassa kiinteistörekisteritunnus osoitteessa Killonvainiontie HAKIJA Asianajotoimisto Krogerus Rautatienkatu 21 A 33100 TAMPERE KIINTEISTÖ Pirkkalan kunnassa kiinteistörekisteritunnus 604-402-1-634 osoitteessa Killonvainiontie 1 33960 PIRKKALA VIREILLETULOPERUSTE

Lisätiedot

Päätös. Nro 26/2010/1 Dnro ESAVI/471/04.08/2010. Annettu julkipanon jälkeen 5.7.2010

Päätös. Nro 26/2010/1 Dnro ESAVI/471/04.08/2010. Annettu julkipanon jälkeen 5.7.2010 Etelä-Suomi Päätös Nro 26/2010/1 Dnro ESAVI/471/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 5.7.2010 ASIA Päätös Henkel Makroflex Oy:n Hausjärvellä sijaitsevan saumaeriste- ja eristelevytehtaan toimintaa koskevan

Lisätiedot

Aluefoorumi Helsinki

Aluefoorumi Helsinki Ryhmä 3. Lupapäätös-vaihe Aluefoorumi Helsinki 8.5.2014 Tapauskuvaus Yritys Vempain Oy suunnittelee laitosta (laitoksen laajennusta), joka toimisi vesistön varrella, teollisuudelle varatulla asemakaava-alueella

Lisätiedot

Meri-Porin voimalaitoksen turvallisuustiedote

Meri-Porin voimalaitoksen turvallisuustiedote Meri-Porin voimalaitoksen turvallisuustiedote MERI-PORIN VOIMALAITOKSEN TURVALLISUUSTIEDOTE Tässä turvallisuustiedotteessa kuvataan Meri-Porin voimalaitoksen toimintaa ja toiminnasta aiheutuvia vaaratekijöitä.

Lisätiedot

PÄÄTÖS. Ympäristönsuojelulain 55 mukainen hakemus ympäristöluvan 0901Y05656/111 ( ) lupamääräysten tarkistamiseksi.

PÄÄTÖS. Ympäristönsuojelulain 55 mukainen hakemus ympäristöluvan 0901Y05656/111 ( ) lupamääräysten tarkistamiseksi. PÄÄTÖS PL 110, Ailakinkatu 17 Pvm 22.9.2009 40101 JYVÄSKYLÄ Annettu julkipanon jälkeen Puh. 020 610 110 Dnro 0901y0656/111 Telefaksi (014) 614 273 ASIA HAKIJA Ympäristönsuojelulain 55 mukainen hakemus

Lisätiedot

Tampereen kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 837-119-832-7 osoitteessa Sammonkatu 44 33530 Tampere

Tampereen kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 837-119-832-7 osoitteessa Sammonkatu 44 33530 Tampere HAKIJA Asunto Oy Tampereen Kalevan Elias Aleksis Kivenkatu 26 33200 Tampere KIINTEISTÖ Tampereen kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 837-119-832-7 osoitteessa Sammonkatu 44 33530 Tampere Kiinteistön

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA. Maankäyttöpalvelut (6) KORTTELIT 1200 OSA JA 1229 ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS

MÄNTSÄLÄN KUNTA. Maankäyttöpalvelut (6) KORTTELIT 1200 OSA JA 1229 ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS 1(6) KORTTELIT 1200 OSA JA 1229 ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 234 Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA Maankäyttölautakunnan päätös

Lisätiedot

YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 1(5) 28 YLO LOS-2008-Y Annettu julkipanon jälkeen

YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 1(5) 28 YLO LOS-2008-Y Annettu julkipanon jälkeen 1(5) YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Nro Dnro 28 YLO LOS-2008-Y-1167-111 Annettu julkipanon jälkeen 11.5.2009 ASIA LUVAN HAKIJA Päätös Suominen Kuitukankaat Oy:n ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta hakemuksesta,

Lisätiedot

Alustava pohjaveden hallintaselvitys

Alustava pohjaveden hallintaselvitys Alustava pohjaveden hallintaselvitys Ramboll Finland Oy Säterinkatu 6, PL 25 02601 Espoo Finland Puhelin: 020 755 611 Ohivalinta: 020 755 6333 Fax: 020 755 6206 jarno.oinonen@ramboll.fi www.ramboll.fi

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

PÄÄTÖS. Helsinki Annettu julkipanon jälkeen. No YS 1438

PÄÄTÖS. Helsinki Annettu julkipanon jälkeen. No YS 1438 PÄÄTÖS Helsinki 16.10.2008 Annettu julkipanon jälkeen Dnro UUS 2004 Y 263 115 No YS 1438 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain (86/2000) 62 :n mukaisen poikkeuksellista tilannetta koskevan ilmoituksen johdosta.

Lisätiedot

KÄYTÄNNÖN OHJEITA YMPÄRISTÖLUVAN HAKIJOILLE KUUSAMON, POSION JA TAIVALKOSKEN ALUEELLA

KÄYTÄNNÖN OHJEITA YMPÄRISTÖLUVAN HAKIJOILLE KUUSAMON, POSION JA TAIVALKOSKEN ALUEELLA KÄYTÄNNÖN OHJEITA YMPÄRISTÖLUVAN HAKIJOILLE KUUSAMON, POSION JA TAIVALKOSKEN ALUEELLA Ympäristölupaa edellyttävät toiminnot Ympäristöluvan tarpeesta ja yleisestä (ympäristö)luvanvaraisuudesta säädetään

Lisätiedot

Ympäristönsuojelun valvontaohjelma 2017

Ympäristönsuojelun valvontaohjelma 2017 Ympäristönsuojelun valvontaohjelma 2017 Hyväksytty Joroisten kunnan ympäristölautakunnassa 10.11.2016 29 2 Yleistä Ympäristönsuojelulain (527/2014) 168 :ssä ja ympäristönsuojeluasetuksen (713/2014) 30

Lisätiedot

Ikaalisten kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 143-1-13-4 osoitteessa Pärkonkatu,

Ikaalisten kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 143-1-13-4 osoitteessa Pärkonkatu, HAKIJA Ikaalisten kaupunki, Tekniset palvelut Kolmen Airon katu 3 39500 IKAALINEN KIINTEISTÖ Ikaalisten kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 143-1-13-4 osoitteessa Pärkonkatu, Ikaalinen VIREILLETULOPERUSTE

Lisätiedot

Muiden kuin kuivatusvesien johtaminen toisen ojaan Toimintaohjeet VL:n ja YSL:n valossa

Muiden kuin kuivatusvesien johtaminen toisen ojaan Toimintaohjeet VL:n ja YSL:n valossa Muiden kuin kuivatusvesien johtaminen toisen ojaan Toimintaohjeet VL:n ja YSL:n valossa Ympäristönsuojelupäivät 2013 Lammin biologinen asema Marko Nurmikolu & Vesa Valpasvuo On erilaisia vesiä ja niille

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(5) Maankäyttöpalvelut 5.10.2010 MOTOCROSS ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS ASEMAKAAVA

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(5) Maankäyttöpalvelut 5.10.2010 MOTOCROSS ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS ASEMAKAAVA 1(5) MOTOCROSS ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 220 Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ASEMAKAAVA ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN KOHDE Suunnittelualue Suunnittelun

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 48. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 48. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 21.05.2015 Sivu 1 / 1 1802/11.01.00/2015 48 Lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle ympäristöluvan muutoshakemuksesta, Delete Finland Oy:n siirtokuormausasema, Juvanmalmintie 18

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KAUS/97/2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KARTANO (41.) KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 17 TONTTI 10 ASEMAKAAVAN MUUTOS 609 1657 www.pori.fi/kaupunkisuunnittelu etunimi.sukunimi@pori.fi puh. 02 621 1600

Lisätiedot

Ympäristönsuojelu- ja vesihuoltolainsäädäntö on uudistunut alkaen

Ympäristönsuojelu- ja vesihuoltolainsäädäntö on uudistunut alkaen Ympäristönsuojelu- ja vesihuoltolainsäädäntö on uudistunut 1.9.2014 alkaen Ympäristönsuojelu- ja vesihuoltolainsäädäntöjen muutokset ovat olleet vireillä tätä suojelusuunnitelmaa laadittaessa. Suojelusuunnitelmassa

Lisätiedot

Päätös. Ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentti ja 2 momentin kohta 4 Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohta 13 f

Päätös. Ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentti ja 2 momentin kohta 4 Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohta 13 f Päätös Etelä-Suomi Nro 55/2013/1 Dnro ESAVI/78/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 14.3.2013 ASIA Ympäristönsuojelulain mukainen hakemus ongelmajätteiden vastaanottokeskuksen toimintaa koskevan ympäristölupapäätöksen

Lisätiedot

Kaatopaikkakelpoisuus valvovan viranomaisen näkökulmasta: Case valimo

Kaatopaikkakelpoisuus valvovan viranomaisen näkökulmasta: Case valimo Kaatopaikkakelpoisuus valvovan viranomaisen näkökulmasta: Case valimo Tuomo Eskelinen Ylitarkastaja 1 Valimon jätteet Ympäristöluvassa kaatopaikalle sijoitettavia jätteitä: hiekka 11,6 t ja sekajäte 83

Lisätiedot

MATTI-tietojärjestelmä ja PIMA-kunnostukset tilastokatsaus

MATTI-tietojärjestelmä ja PIMA-kunnostukset tilastokatsaus MATTI-tietojärjestelmä ja PIMA-kunnostukset tilastokatsaus Mutku ry 21.3.2013 Outi Pyy, Suomen ympäristökeskus Käsiteltävät aiheet Maaperän tilan tietojärjestelmä Tietojärjestelmän kohteet Alueiden kunnostaminen

Lisätiedot

PÄÄTÖS Vaarallisten kemikaalien vähäinen käsittely ja varastointi myymälässä

PÄÄTÖS Vaarallisten kemikaalien vähäinen käsittely ja varastointi myymälässä sivu 1 / 5 Vastaanottaja Kimmo Tuominen Kärsämäentie 3 23 TURKU Tarkastuskohde Talouspörssi Paimio Jokipellontie 2 2153 PAIMIO Viite Ilmoituksenne 22.1.215 Asia Vaarallisten kemikaalien vähäinen käsittely

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Rakennus- ja ympäristölautakunta Vöyrintie 18, Vöyri

Rakennus- ja ympäristölautakunta Vöyrintie 18, Vöyri VÖYRIN KUNTA Jätevesijärjestelmä Rakennus- ja ympäristölautakunta Vöyrintie 18, 66600 Vöyri selvitys olemassa olevasta järjestelmästä jätevesijärjestelmän uusiminen uusi jätevesijärjestelmä rakennusluvan

Lisätiedot

Oriveden kaupungissa kiinteistörekisteritunnus osoitteessa Aihtiantie 14, ORIVESI

Oriveden kaupungissa kiinteistörekisteritunnus osoitteessa Aihtiantie 14, ORIVESI HAKIJA Oy Shell Ab PL 16 01301 VANTAA KIINTEISTÖ Oriveden kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 562-413-69-4 osoitteessa Aihtiantie 14, 35300 ORIVESI VIREILLETULOPERUSTE Ympäristönsuojelulaki 78 VIREILLETULOAIKA

Lisätiedot

YMPA 13.05.2008, 130, YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS/ELOKSOINTI OY. LUVAN HAKIJA Eloksointi Oy Vanha Raumantie 292 28600 Pori

YMPA 13.05.2008, 130, YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS/ELOKSOINTI OY. LUVAN HAKIJA Eloksointi Oy Vanha Raumantie 292 28600 Pori YMPA 13.05.2008, 130, YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS/ELOKSOINTI OY (RJ) ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta, joka koskee Eloksointi Oy:n toimintaa. Kyseessä on olemassa oleva

Lisätiedot

Ilmanlaadun kehittyminen ja seuranta pääkaupunkiseudulla. Päivi Aarnio, Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä

Ilmanlaadun kehittyminen ja seuranta pääkaupunkiseudulla. Päivi Aarnio, Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Ilmanlaadun kehittyminen ja seuranta pääkaupunkiseudulla Päivi Aarnio, Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä 7.11.2011 Ilmanlaadun seurantaa vuoden jokaisena tuntina HSY huolehtii jäsenkuntiensa

Lisätiedot

3.11.2015. Maankäyttöpalvelut

3.11.2015. Maankäyttöpalvelut 1(5) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) (MRL 63 ) Maankäyttöpalvelut Asemakaavan muutos (2314) Asemantie 1-3 Asemakaavan muutos koskee 4. keskustan kaupunginosan rautatiealuetta. 3.11.2015 Osallistumis-

Lisätiedot

GRAANIN RANNAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

GRAANIN RANNAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MIKKELIN KAUPUNKI tekninen toimi / kaupunkisuunnittelu PL 278, 50101 Mikkeli e-mail: etunimi.sukunimi@mikkeli.fi 0058 GRAANIN RANNAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 3.10.2013

Lisätiedot

Hakemus on tullut vireille aluehallintovirastossa

Hakemus on tullut vireille aluehallintovirastossa Etelä-Suomi Päätös Nro 8/2011/1 Dnro ESAVI/657/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 3.2.2011 ASIA TTT-Aviation Oy Ltd:n Malmin lentoaseman autobensiinin jakelupaikan toimintaa koskeva ympäristönsuojelulain

Lisätiedot