JUANKOSKEN KAUPUNKI TILINPÄÄTÖS. Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "JUANKOSKEN KAUPUNKI TILINPÄÄTÖS. Kaupunginhallitus 2.4.2012 Kaupunginvaltuusto 13.6.2012"

Transkriptio

1 JUANKOSKEN KAUPUNKI TILINPÄÄTÖS 2011 Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto

2 1. TOIMINTAKERTOMUS Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Kaupunginjohtajan katsaus Juankosken kaupungin hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Juankosken kaupungin toiminnan ja talouden kehitys Juankosken kaupungin toimintaorganisaatio ja henkilöstömäärä Arvioi merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä Ympäristötekijät Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tilikauden tuloksen muodostuminen Toiminnan rahoitus Rahoitusasema ja sen muutokset Kokonaistulot ja menot Juankosken kaupunkikonsernin toiminta ja talous Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä Konsernin toiminnan ohjaus Konsernia koskevat olennaiset tapahtumat Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut Tilikauden tuloksen käsittely ja talouden tasapainottamistoimenpiteet Tilikauden tuloksen käsittely TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 37 Toimielimille asetettujen toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen ja käyttötalouden toteutuminen Käyttötalousosan toteutuminen Keskusvaalilautakunta/Vaalit Tarkastuslautakunta/Tilintarkastus Kaupunginhallitus/Yleishallinto Kiinteistöpalvelut Elinkeinolautakunta Sosiaalilautakunta/sosiaalipalvelut Sosiaalilautakunta/muu sosiaalitoimi Sosiaalilautakunta/terveystoimi Sosiaalilautakunta/ympäristöterveydenhuolto Sivistyslautakunta/Koulutoimi Sivistyslautakunta/Joukkoliikenne Sivistyslautakunta/Vapaa-aikatoimi Tekninen ltk/tekninen toimi Ympäristöltk/ympäristötoimi ja rakennusvalvonta Tekninen ltk / laskennallisesti eriytetty vesi - ja viemärilaitos JuKa-tilit tilitoimisto 83 2

3 2.2 Tuloslaskelman toteutuminen (ulkoinen ja sisäinen) Investointien toteutuminen Rahoitusosan toteutuminen Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta 89 3.TILINPÄÄTÖSLASKELMAT Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Konsernituloslaskelma Konsernin rahoituslaskelma Konsernitase 95 4.TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Kaupungin tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Konsernitilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Tuloslaskelman liitetiedot Tasetta koskevat liitetiedot Taseen vastaavia koskevat liitetiedot Taseen vastattavia koskevat liitetiedot Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot Henkilöstöä koskevat liitetiedot ERIYTETYT TILINPÄÄTÖKSET Juankosken vesi- ja viemärilaitos JuKa-tilitoimisto TILINPÄÄTÖKSEN VARMENTAVAT ASIAKIRJAT TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUS JA TILINPÄÄTÖSMERKINNÄT 118 3

4 1. TOIMINTAKERTOMUS 1.1 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Kaupunginjohtajan katsaus Juankosken kaupungin talous on ollut pahasti epätasapainossa aina siitä lähtien, kun kunta joutui vaikean rakennemuutoksen kohteeksi. Juankosken tilinpäätökset ovat Stromsdal Oyj:n konkurss i- vuodesta 2008 lähtien olleet vahvasti alijäämäisiä. Kertomusvuoden kesällä 2011 saatiin kartonkitehdas käynnistymään uudelleen. Kaupungin taloudessa tuo positiivinen tapahtuma ei olennaisesti näy vielä muutamaan vuoteen. Viime vuonna tehtaan käynnistyminen näkyi toki monen yrityksen toiminnassa positiivisena ja työttömyys vähentyi merkittävästi. Tehtaan käynnistyminen synnytti kuntaan 150 uutta työpaikkaa. Se on toki kolmasosan vähemmän kuin entinen Stromsdal Oyj yhdessä Pyroll Oy:n kanssa työllisti, mutta työpaikkojen määrä on kuitenkin erittäin merkittävä Juankosken ja Koillis-Savon olosuhteissa. Viime vuoden loppu oli kuitenkin suurelta osin koulutustuella tapahtuvaa toiminnan käynnistämistä, joten työpaikkojen positiivinen vaikutus verotuloihin ei vielä näy kaupungin verotulokertymässä. Myös Juankosken Hoiva Oy:n Muurutvirran hoivakodin käynnistyminen toi kuntaan yli 30 uutta työpaikkaa, joka on merkittävä määrä. Vahvasti alijäämäisen talouden vuoksi kaupunki käynnisti keväällä 2011 talouden tasapainottamisohjelman laatimisen. Konsultiksi ohjelman laatimiseen palkattiin HTT Eero Laesterä. Tasapainoohjelman ohjausryhmänä toimi valtuuston ja hallituksen puheenjohtajisto, kaupunginjohtaja sekä kaksi henkilöstön edustajaa. Tasapainottamisohjelma hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa lokakuussa ja ohjelma ajoittuu vuosille Ohjelman mukaisesti muodostettiin hoiva- ja hoitopalveluista oma vastuualue, jota vetämään palkattiin määräaikainen palvelujohtaja. Alkuvuonna kävi ilmi, että sosiaali- ja terveyspalvelujen menokehitys oli huolestuttava ja talousarvion määrärahojen ylityspaine oli voimakas. Kun kaupungin talous on ollut useamman vuoden alijäämäinen ja kriisikuntakriteerit näyttivät täyttyvän yksi toisen jälkeen, päätti kaupunginhallitus antaa ohjeen lomautusten toteuttamisesta talousarviovuonna. Tämän pohjalta toteutettiin suurinta osaa kaupungin henkilöstöä koskeva 2 viikon lomautus. Kun sosiaali- ja terveydenhuolto kuitenkin ylitti talousarvion määrärahat lähes 1,3 miljoonan euron määrällä, eivät lomautuksetkaan saaneet kaupungin taloutta siedettävälle tasolle. Suurin osa ylityksistä, yli miljoona euroa, tuli terveydenhuollon puolelta, joka ei ole kaupungin omaa toimintaa. Jopa vuosikate ilman saatua harkinnanvaraista valtionosuuden korotusta olisi ollut negatiivinen. Saatu euron valtionosuuden korotuskin nosti vuosikatteen vain euroa positiiviseksi ja tilikauden alijäämäksi syntyi noin euroa. Juankosken talouden tasapainottaminen on entistä haasteellisemmassa tilanteessa, kun tasapainottamiskausi alkaa tavallaan takamatkasta huomioiden mainittu sosiaali- ja terveydenhuollon miljoonan euron ylitys. Lisäksi valtiovalta on edelleen päättänyt karsia kuntien saamia valtionosuuksia. Valtiovalta on päättänyt käynnistää suuren kuntarakenneuudistuksen. Pohjois-Savoon on esitetty entisen 21 kunnan sijaan kolmea kuntaa. Uudistus on saanut kirjavan ja ristiriitaisen vastaanoton. Juankoskea on esitetty liitettäväksi Kuopion kaupunkiin. Talouden nykytila vaikuttanee Juankosken ratkaisuvaihtoehtojen punnintaan. Madollisesta tulevasta kuntaliitoksesta huolimatta ei Juankoski voi unohtaa taloutensa tasapainottamista niin kauan kuin kunta on itsenäinen. Talouden tilalla lienee myös oma painoarvonsa mahdollisissa liitosneuvotteluissa. Petri Kangasperko kaupunginjohtaja 4

5 1.1.2 Juankosken kaupungin hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Kaupunginvaltuusto Juankosken kaupungin ylin päättävä toimielin on kaupunginvaltuusto, joka vastaa kaupungin toiminnasta ja taloudesta. Kaupunginvaltuustoon kuuluu 27 valtuutettua. Kaupunginvaltuuston puheenjohtajana on kertomusvuonna toiminut Rauno Kettunen (KESK), ensimmäisenä varapuheenjohtajana Jukka Suhonen (SDP) ja toisena varapuheenjohtajana Raimo Hakkarainen (KESK). Kaupunginvaltuustoon ovat kuuluneet lisäksi seuraavat henkilöt (puoluekanta suluissa): Antikainen Ari (KESK) Hartikainen Riitta (VAS) Konttinen Eeva (KESK saakka, alkaen PS) Laitinen Toivo (KESK) Lonkila Maila (KESK) alkaen Lösönen Jouko (KESK) Marttila Päivi (KOK) Nykänen Juha (KESK) saakka Okulov Juha-Pekka (KESK) Partanen Anna (KESK) Partanen Leena (SDP) 5

6 Partanen Tuula (Vapaa Juankoski) Parviainen Ilkka (KESK) Pohjolainen Martti (Vapaa Juankoski) Riekkinen Maarit (KESK) Rissanen Pentti (KESK) Romppanen Matti (KESK) Ruotsalainen Jorma (VAS) Räsänen Seppo (Vapaa Juankoski) Suominen Erika (KESK) Tirkkonen Veijo (SDP) Wallius Mika (PS) Vartiainen Pekka (Vapaa Juankoski) Vatanen Ensio (SDP) Vuorinen Sari (SDP) Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus huolehtii Juankosken kaupungin hallinnon ja toiminnan johtamisesta kaupunginvaltuuston hyväksymien tavoitteiden mukaisesti. Kaupunginhallitukseen kuuluu seitsemän jäsentä. Kaupunginhallituksen puheenjohtajana on toiminut Jouko Lösönen (KESK) ja varapuheenjohtajana Leena Partanen (SDP). Kaupunginhallitukseen ovat lisäksi kuuluneet seuraavat varsinaiset jäsenet: Hartikainen Riitta (VAS) saakka Marttila Päivi (KOK) alkaen Konttinen Eeva (KESK saakka, alkaen PS) Nykänen Juha (KESK ) saakka Laitinen Toivo (KESK) alkaen Pohjolainen Martti (Vapaa Juankoski) Riekkinen Maarit (KESK) Romppanen Matti (KESK) Tirkkonen Veijo (SDP) Kaupunginhallituksen esittelijänä on toiminut kaupunginjohtaja Petri Kangasperko. Lautakunnat, johtokunnat ja toimikunnat Vuonna 2011 Juankosken kaupungissa on toiminut lakisääteisten keskusvaalilautakunnan ja tarkastuslautakunnan lisäksi elinkeinolautakunta ent. maaseutulautakunta, sosiaalilautakunta, tekninen lautakunta ja sivistyslautakunta. Kaupunginhallituksen alaisena jaostona on toiminut henkilöstöjaosto. JuKa-tilit-tilitoimisto toimii kaupunginhallituksen alaisena johtokuntana. Sivistyslautakunnan alaisena johtokuntana on toiminut Juankosken ja Kaavin yhteinen yläasteen johtokunta. Elinkeinolautakunta ent. maaseutulautakunta Lautakunnan puheenjohtajana on toiminut Erika Suominen ja varapuheenjohtajana Seppo Räs ä- nen. Lautakuntaan ovat lisäksi varsinaisena jäsenenä kuuluneet Anne Leskinen, Ilkka Parviainen, Juha-Pekka Okulov, Jukka Smura ja Marjo Korteniitty. Lautakunnan esittelijänä ovat toimineet elinkeinoasiamies/maaseutuasiamies Liisa Jokela. Sosiaalilautakunta Sosiaalilautakunnan puheenjohtajana on toiminut Anna Partanen ja varapuheenjohtajana Reijo Pirinen. Lautakuntaan ovat varsinaisena jäsenenä kuuluneet Pirjo Pitkänen, Suihkonen Pentti, Mika Wallius, Pirkko Karhunen ja Maija Lonkila. Lautakunnan esittelijänä on toiminut sosiaali- ja terveysjohtaja Aulis Sarnola sekä vs. palvelujohtaja Terttu Miettinen. 6

7 Sivistyslautakunta Lautakunnan puheenjohtajana on toiminut Sari Vuorinen ja varapuheenjohtajana Janne Sirviö. Lautakunnan muina varsinaisina jäseninä ovat toimineet Anja Toivanen, Pekka Vartiainen, Jari Korhonen, Jorma Ruotsalainen ja Erika Suominen. Lautakunnan esittelijänä on toiminut sivistystoimenjohtaja Aino Komulainen. Tekninen lautakunta Lautakunnan puheenjohtajana on toiminut Ari Antikainen ja varapuheenjohtajana Ensio Vatanen. Lautakunnan varsinaisina jäseninä ovat toimineet Tiina Puustinen, Tuula Partanen, Jukka Niskanen, Päivi Marttila ja Marja-Liisa Leskinen. Teknisen lautakunnan esittelijänä on toiminut vs. tekninen johtaja Tiia Pelkonen saakka ja tekninen johtaja Ari Räsänen alkaen. Tilivelvollisuus Toimielinten jäsenten (pl. kaupunginvaltuusto ja tarkastuslautakunta) lisäksi tilivelvollisia ovat vuonna 2011 olleet kaupunginjohtaja, hallintojohtaja, sosiaali- ja terveysjohtaja, sivistystoimenjohtaja, kaupungininsinööri, kaupunginkamreeri, palvelukeskuksen johtaja, päivähoidon johtaja, kehitysvammahuollon johtaja, kotipalveluohjaaja, Ruukinkoulun rehtori, Juantehtaan koulun rehtori, Muuruveden koulun ja Säyneisen koulun koulun johtajat, kirjastonjohtaja, kulttuurisihteeri, liikuntapaikkamestari, nuorisotyöntekijä, maaseutu/elinkeinoasiamies, asuntotoimen ja kiinteistöpalveluyksikön esimies, asuntosihteeri (korjausavustusten osalta), lomatoimenjohtaja ja palvelujohtaja. Kaupunginvaltuuston ja hallituksen merkittävämmät päätökset Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto kokoontui vuonna 2011 kahdeksan kertaa ja pöytäkirjanpykäliä kertyi 59. Kaupunginvaltuusto on tehnyt kertomusvuoden aikana mm. seuraavat päätökset: Valtuusto valitsi toimikaudeksi kaupunginvaltuuston puheenjohtajiston, kaupunginhallituksen jäsenet ja varajäsenet sekä valitsi kaupunginhallituksen puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan Premium Board Oy:n investointeja ja kartonkitehtaan käynnistämistä varten nostettavan lainan omavelkaisen takauksen hyväksyminen Aloitteiden käsittely. Juankosken kaupungin hallintosäännön muutos jätehuoltoon liittyvien tehtävien osalta. Maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueen sopimusluonnoksen hyväksyminen. 7

8 Valtuusto hyväksyi vuoden 2010 tilinpäätöksen, tarkastuslautakunnan arviointikertomuksen sekä henkilöstökertomuksen. Asemakaavamuutoksen hyväksyminen Juankosken keskustaajaman korttelissa 73 (osa). Koillis-Savon Ympäristöhuolto Oy:n uuden osakassopimuksen hyväksyminen. Juankosken kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelman hyväksyminen. Kaupunginvaltuusto hyväksyi vuoden 2011 talousarviomuutokset Kaupunginvaltuusto hyväksyi teknisen lisäyksen tekemäänsä päätökseen, jossa kaupunki voi suorittaa laajakaistahankkeiden rahoituksen maksuosuuden avustuksena laajakaistalain mukaisella tavalla. Valtuusto päätti, että Juankosken kaupungin sosiaalihuollon tehtävät lukuun ottamatta päivähoidosta annetussa laissa sekä lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetussa laissa tarkoitettuja palveluja siirretään Kysteri-liikelaitokseen alkaen. Valtuusto hyväksyi kaupungin takauksen Koillis-Savon Vesi Oy:n vesihuoltohakkeille välillä Könönkangas-Tuusjärvi ja Könönkankaan vedenkäsittelylaitoksen saneeraus ja laajennus Laajakaistahankkeiden rahoituksen maksuosuuden hyväksyminen. Jatkokäsittely. Kiinteistöpalveluiden ja asuntotoimiston siirtäminen teknisen lautakunnan vastuualueeksi. Juankosken kaupungin talouden tasapainottamistoimenpiteiden hyväksyminen. Hoiva- ja hoitopalveluiden vastuualueen palvelujohtajan viran perustaminen. Tuloveroprosentiksi vuodelle 2012 määrättiin 21,5 % ja kiinteistöveroprosentin päätettiin pitää ennallaan lukuun ottamatta yleistä kiinteistöveroprosenttia, jota korotettiin 0,15 prosenttiyksikköä Elinkeinolautakunnan lakkauttaminen ja siitä johtuvat hallintosäännön muutokset. Liikelaitos KYSTERIn perusterveydenhuollon ja vanhusten laitoshoidon palvelujen järjestämistä koskevan puitesuunnitelman hyväksyminen vuosille Koillis-Savon kansanterveystyön kuntayhtymän purkusopimuksen hyväksyminen. Vuoden talousarvion ja suunnitelman hyväksyminen. Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus on kokoontunut 20 kertaa ja pöytäkirjanpykäliä on kertynyt 323. Kaupunginhallitus on kertomusvuoden aikana tehnyt mm. seuraavat päätökset: 8

9 Tammikuun ensimmäisessä kokouksessa kaupunginhallitus päätti eduskuntavaalien vaalilautakuntien ja vaalitoimikuntien asettamisesta, vaalipäivän äänestyspaikat, ennakkoäänestyspaikat sekä ulkomainonnasta. Kaupunginhallitus päätti osallistua Kuopion seudun laajennettavan liikennestrategiatyöryhmän toimintaan ja koordinointikonsultin palkkaamisesta syntyviin kustannuksiin vuoden 2011 alusta lukien. Kaupunginhallitus nimesi liikennestrategiatyöryhmään Juankosken kaupungin edustajaksi teknisen johtajan. Kokouksessaan kaupunginhallitus esitti valtuuston hyväksyttäväksi Muuruvesi- Karhonvesi rantaosayleiskaavan muutosta. Kaupunginhallitus hyväksyi teknisen johtajan esityksen, että omarantaisten tonttien hintoja alennetaan 30 % ja muiden 50 % edelleen vuoden 2011 loppuun saakka. Juha Nykänen nimettiin Pohjois-Savon tietoliikenneneuvottelukuntaan kaupungin edustajaksi. Ensio Vatanen nimettiin kaupunginedustajaksi maakunnalliseen lukio- ja yläkouluselvityksen työryhmään. Iivolaan perustettiin neljä lähihoitajan tointa. Kaupunginhallitus päätti osallistua Itä-Suomen liikenneturvallisuustoimijahankkeen jatkorahoitukseen sekä Stromsdalin laitoksen ylläpito- ja hoitokuluihin. Helmikuussa kaupunginhallitus nimesi edustajat johtokuntiin, jaostoihin, toimikuntiin sekä työryhmiin, kuntayhtymien yhtymäkokouksiin, yhtiöiden ja yhdistysten kokouksiin ym. Kaupunginhallitus päätti, että Juankoski on mukana selvittämässä maakunnallisen eläinlääkärien päivystysalueen muodostamista ja siihen liittyvän keskitetyn yhteydenottopalvelun järjestämistä. Suunnittelutyöryhmään nimettiin Maarit Riekkinen ja varalle Juha Nykänen. Pohjois-Savon sairaanhoitopirin perusterveydenhuollon ja vanhusten laitoshoidon tilaajatoimikuntaan valittiin Rauno Kettunen ja varalle Jouko Lösönen. Juankosken Biolämpö Oy:n lainojen konvertointi osakepääomaksi ja Juankosken Biolämpö Oy:n hallituksen jäseneksi päätettiin esittää tekninen johtaja Ari Räsänen. Huhtikuussa kaupunginhallitus valitsi Sote-eheyttä valmistelevan työryhmän Juankosken kaupungin edustajiksi sosiaali- ja terveysjohtaja Aulis Sarnolan ja varaedustajaksi Anna Partasen. Toukokuun kokouksissa kaupunginhallitus hyväksyi kuntien jätepoliittisen ohjelman vuoteen 2015, antoi lausunnon Pohjois-Savon tuulivoimamaakuntakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta, päätti hakea harkinnanvaraista valtionosuuden korotusta 1,5 milj. euroa. Kaupunki sai harkinnanvaraista valtionosuuden korotusta euroa. Juka-tilit tilitoimistoyhteistyötä Kaavin kunnan kanssa päätettiin jatkaa. Annettiin lausunto Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020-luonnoksesta. Kesäkuussa hallitus hyväksyi Juankosken kaupungin vesihuoltolaitosten toiminta-aluerajaukset ja vesihuollon kehittämissuunnitelman. Lisäksi hyväksyttiin Koillis-Savon kansanterveystyön kuntayhtymän kanssa allekirjoitettava terveysaseman vuokrasopimus sekä annettiin lausunto Pohjois- Savon alueellisen pelastustoimen kustannusten jaosta ja hyväksyttiin Juankosken Biolämpöä koskevat sopimukset. Kaupunginhallitus teki päätöksen yhteistoimintaneuvottelujen käynnistämisestä kaupungin taloudellisen tilanteen sopeuttamiseksi. Elokuussa kaupunginhallitus hyväksyi henkilöstön lomauttamisen täytäntöönpano ja yleisohjeet. Syyskuussa päätettiin järjestää seminaari yhteistyössä niiden tahojen kanssa, jotka olivat olleet myötävaikuttamassa kartonkitehtaan uudelleen käynnistymistä. Kaavatyöryhmä päätettiin lakkauttaa alkaen ja siirtää tehtävät tekniselle lautakunnalle. Koillis-Savon ympäristöhuollon lainoista päätettiin periä takausprovisio. 9

10 Lokakuussa annettiin lausunto Pohjois-Savon elinkeino-,liikenne-, ja ympäristökeskukselle alueella toimivien työ- ja elinkeinotoimistojen ja niiden palvelujen uudelleenorganisoinnista. Kaupunki esitti yhden hallinnolliseeti itsenäisen TE-toimiston muodostamista koko maankunnan alueelle ja Juankosken ja Nilsiän toimipaikkojen turvaaminen. Marraskuussa hyväksyttiin sivistyslautakunnan esityksen olla mukana Koillis-Savon alueen kirjastohankkeessa. Lisäksi päätettiin hakea rahoitusta Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta esiselvityshankkeen käynnistämiseksi luonnonkuitupohjaisten materiaalinen jatkojalostamiseksi sekä osallistua Työtä- ja koulutusta Pohjois-Savossa hankkeeseen Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Maailman ja kansantalouden kehitys Kuluvan vuoden alkupuoliskolla talous kasvoi hyvää vauhtia ja vielä kesällä talouskasvun odotettiin kehittyvän suotuisesti koko vuoden osalta. Loppukesästä alkanut epävarmuuden kasvu, koskien erityisesti euroaluetta on välittymässä reaalitalouteen. Alkusyksystä lähtien taloustilastot ovat osoittaneet laaja-alaisesti talouden hidastumista niin Suomessa kuin muuallakin Euroopassa. Kasvu näyttää hidastuneen myös Euroopan ulkopuolella ml. Kiinassa, jossa kuitenkin kasvuluvut kehittyneisiin maihin nähden ovat edelleen korkeat. Rahapolitiikassa useat keskuspankit ml. EKP ovat alentaneet ohjauskorkoja kasvun tukemiseksi. Ongelmaksi on muodostumassa useissa maissa korkotaso, joka on pitkään ollut alhainen. Sen teho ilman muita merkittäviä talouspoliittisia toimia voi osoittautua riittämättömäksi. Finanssipolitiikka on vastaavasti kiristävää useilla merkittävillä talousalueilla. Rahoitusmarkkinoiden tilanne on herkkä. Erityisesti euroalueella pankki- ja vakausongelmien hoitaminen heijastuu reaalitalouteen. Finanssikriisin aikana lamaa syvensi luottamuspula, jossa aiemmat optimistiset käsitykset riskeistä vaihtuivat pelkoon vastapuolen maksukyvyttömyydestä. Rahoituksen saatavuus heikkeni nopeasti. Pankkijärjestelmää uhkaa uusi luottamuspula erityisesti euroalueella. Tämä saattaa viitata uusia vaikeuksia rahoituksessa, jolla olisi negatiivisia vaikutuksia kasvuun. Maailmantalouden negatiiviset riskit liittyvät ennen kaikkea julkisen sektorin velkaantumiseen ja rahoituksen epätasapainoon, mutta myös yksityisen kysynnän heikkenemiseen ja korkean työttömyyden pitkittymiseen. On mahdollista, että euroalueen reunamaiden kriisi talttuu hitaasti ja vaikuttaa rahoituskanavien kautta koko euroalueen kasvuun enemmän kuin on ennustettu. Vuoden 2011 alkupuolella ulkomaankauppaa leimasi myönteiset odotukset ja kohoavat maailmanmarkkinahinnat. Viennin määrä oli vuoden ensimmäisellä neljänneksellä tuntuvasti matalaa vuodentakaista pohjatasoa suurempi, mutta sen jälkeen kehitys on ollut vaisua. Viestihinnat painuivat kesällä laskuun, kun suhdannetilanteelle herkempien tuotteiden metallin, sellun ja sahatavaran hintanousu kääntyi laskuun. Syksyn myötä heikkenevä maailmantilanne ja euroalueen velkakriisi johtivat yritysten vientitilausten harventumiseen. Suomella on vahvuutena, että keskeisten vientimaidemme Ruotsin, Saksan ja Venäjän talousnäkymät ovat säilyneet tyydyttävällä tasolla, mikä hillitsee vientikysynnän heikkenemistä. Kuluttajien epävarmuus omaan talouteen on lisääntynyt. Epävarmuus on lähes yhtä voimakasta kuin vuoden 2009 taantuman yhteydessä. Säästämisaste alenee tuntuvasti ensi vuonna, kun se on ollut poikkeuksellisen korkealla tasolla. Investoinnit kehittyi suotuisesti vuonna 2011 ja investointivuodesta olisi tullut erinomainen, jos valtioiden velkaongelmat ja euron kriisistä seuranneet epävarmuudet eivät olisi heikentäneet tulemia. Investoinnit koneisiin, kuljetusvälineisiin ja laitteisiin kasvanevat koko vuoden vielä kevääseen saakka. Sen sijaan talonrakennusinvestoinnit kääntyvät laskuun vuonna Kokonaistuotanto kasvoi syksyyn 2011 vahvasti. Tuotanto kasvoi erityisesti palvelutoimialoilla, kaupassa ja kuljetusalalla, rakennustoiminnassa sekä isoilla teollisuuden toimialoilla, kemian ja metal- 10

11 liteollisuudessa. Tuotantoedellytykset ovat heikentyneet ja kesällä voimistunut rahoituskriisi Euroopassa sekä syksyllä taantunut maailmankauppa ovat suhdannekyselyjen mukaan nostaneet kysynnän vähäisyyden suurimmaksi tuotannon kasvun esteeksi ammattitaitoisen työvoiman puutteen s i- jaan monella toimialalla. Vuoden 2011 positiivisen työllisyyskehityksen jälkeen työllisten määrä supistuu ensi vuonna. Talouskasvun hiipuessa työpanoksen kysyntä kääntyy laskuun ensi keväänä. Kuluttajahinnat ovat kehittyneet odotetusti vuoden 2011 lopulla, mutta talouden näkymien heikentyminen vaikuttaa vuoden 2012 inflaatioarvoon. Vuoden 2012 keskimääräiseksi inflaatioksi kansallisella indeksillä mitattuna tulee n. 3,5 prosenttia. Energiahyödykkeet ovat kallistuneet huomattavasti. Lisäksi eräiden valmisteverojen ja energiaverotuksen kiristyminen ovat vaikuttaneet kuluttajahintoihin. Julkisen talouden alijäämä syvenee ensi vuonna -1,4 prosenttiin suhteessa kokonaistuotantoon. Suomen julkista velkaa kasvattaa Euroopan väliaikaisen rahoitusvakausvälineen myöntämät luotot. Suomen julkisen velan suhde BKT:hen on kuitenkin edelleen EU:n perustamissopimuksessa asetettua viitearvoa pienempi. Kuntatalous on lievästi alijäämäinen vuonna 2011 ja kuntien verotulojen kasvu on hidastunut samalla kun palkkamenojen kasvu on nopeutunut loppuvuotta kohti. Verotulojen kasvun hidastumisen taustalla on mm. vuoden 2010 verotuksen valmistumisen jälkeen tehdyt kunnallisveron kertymää vähentävät jako-osuuksien oikaisut. Vuonna 2012 kuntien verotulot ja valtionosuudet kasvavat selvästi vuoden 2011 tasoon verrattuna hitaammin, vaikka kunnat ovat nostaneet kunnallisveroprosenttiaan 0,09 prosenttiyksiköllä. Kuntatalouden alijäämä syvenee vuonna Kuntien lainakanta uhkaa kasvaa. (Lähde: Valtiovarainministeriön Suhdannekatsaus/joulukuu 2011). Kuntatalouden näkymät Vuonna 2011 kuntatalouden kokonaiskuva oli suotuisa. Valtion aiemmat toimenpiteet KELA-maksun poisto, yhteisöveron jako-osuuden korottaminen, kiinteistöveron alarajojen nostaminen vaikuttivat positiivisesti vuonna 2011 kuntien talouteen. Myös kuntien veronkorotukset ja säästötoimenpiteet vaikuttivat, että useissa kunnissa kunnan taloustilanne säilyi verrattain vakaana. Lainakanta kuitenkin kasvoi merkittävästi. Kuntaliiton ennakkotiedon mukaan kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2011 tilinpäätökset näyttävät kuitenkin ennakoitua huonommilta. Talouskehitys on loppuvuodesta hiipunut ja se on ilmeisesti osaltaan vaikuttanut myös kuntiin. Heikentyneiden talousnäkymien ja kuntien valtionosuuksien lisäleikkausuhan vuoksi Kuntaliitto on valmistellut vakautusohjelman, jossa on ehdotuksia sekä valtiolle sekä kunnille. Vuoden 1997 jälkeen kuntasektorin vuosikate ei ole yhtenäkään vuonna riittänyt kunnallisten perusrakenteiden, kuten päiväkotien, sairaaloiden ja tie- ja katuverkostojen ylläpitoon ja peruskorjausten rahoittamiseen. Näin on syntynyt tulorahoitusvajetta, jota on rahoitettu omaisuuden myynnillä, mutta ennen kaikkea lainanotolla. Kuntien lainakanta on kasvanut edelleen. Tilinpäätösten ennakkotietojen mukaan Mannes-Suomen kunnilla oli viime vuoden lopussa lainaa 2085 euroa asukasta kohti. Edellisvuonna lainaa oli 1956 euroa asukasta kohti. Kuntien lainakanta kasvoi n. 7,2 prosenttia. Lainakanta on kasvanut erityisesti yli asukkaan kaupungeissa. Maakunnittain velkaantunein kuntatalous on Keski- Pohjanmaalla, jossa kunnilla on lainaa jo 3600 euroa asukasta kohti. Kuntaliiton mukaan kuntien veropohjaa on laajennettava lisäämällä ja kehittämällä etenkin kiinteistöveroa. Vakautusesityksessä ehdotetaan, että kiinteistöveron ylärajoja korotetaan edelleen ja asuinkäytössä olevat tontit irrotetaan yleisestä kiinteistöverosta. Kiinteistöveron tietokannat on myös päivitettävä. Lisäksi on selvitettävä, miten kiinteistöverotusta voi kehittää kaivannaisteollisuudessa ja millainen on suojelualueiden asema kiinteistöverotuksessa. 11

12 Kuntaliiton esittämät talouden vakautustoimenpiteet evästävät valtiontalouden vuosien kehysten ja siihen liittyvän peruspalveluohjelman laadintaa. Vakautuspaketin mukaan kuntatalouden lähivuosien keskeisemmät haasteet ovat ikääntymiseen liittyvien menojen kasvun hillintä ja hoiva.- ja hoitohenkilöstön saatavuuden varmistaminen työmarkkinoiden muuttuessa. Kuntien järjestämisvastuulla olevien palveluiden rahoittamiseksi on vahvistettava kuntien tulopohjaa, koska pelkästään tuottavuutta parantamalla tai rakenteita muuttamalla ei kuntatalouden kestävyyttä kyetä varmistamaan. (Lähde: Kuntatalouden vakauttaminen Kuntaliitto). Pohjois-Savon ja seutukunnan talousnäkymät Vuoden 2011 aikana Pohjois-Savossa on eletty maltillisen kasvun aikaa. Lähiaikojen kehitysnäkymät näyttävät ovat maltilliset, joskin hidastuvan kasvun jatkuvan. Suuri uhkakuva on kansainvälisen markkinatilanteen aiheuttamat mahdolliset muutokset, joita vaikutusta on mahdoton arvioida. Rakentamisen vaikutus on ollut positiivinen ja kaupparakenteen osalta poikkeuksellinen runsas erityisesti Kuopion seudulla. IKEAn ja kauppakeskuksen rakentaminen on luonut selvästi positiivisia vaikutuksia kaupan vetovoimalle. Työttömyyden kokonaiskehitys oli vuoden 2010 aikana selvästi ennakoitua positiivisempaa ja kehitys on jatkunut hyvin myönteisenä. Työttömyys on alentunut valtakunnan keskitasoa hieman nopeammin. Maataloudessa maitoalan vahva investointivauhti on alkanut tasoittua. Vastoin valtakunnallisia trendiä Pohjois-Savon maidontuotanto jatkaa selvällä kasvu-uralla.maakunnan kehitys talouden ja työllisyyden osalta on ollut viimeisen puolen vuoden aikana positiivista, myös rakennemuutosalueilla. Työvoiman ikääntyminen erityisesti Kuopion seudun ulkopuolella on vaikuttanut työttömyyden laskuun valtakunnallista tasoa nopeammin. Kokonaisnäkymä seuraavalle puolelle vuodelle on niukan ja varovaisen myönteinen. Julkisen sektorin tilanne näyttää edelleen haasteelliselta. Työllisyys ja palvelumahdollisuudet uhkaavat heiketä vielä pitkään julkisen talouden vaikean tilanteen vuoksi. Julkisen sektorin vaikutukset työllisyyteen ja aluetalouteen ovat Pohjois-Savossa merkittävät sen suuren suhteellisen osuuden vuoksi. Väestökehitys on jatkunut edellisvuosien kaltaisena. Väestö kasvaa lähinnä Kuopion lähiympäristössä ja vähenee Ylä-Savossa ja Varkauden seuduilla. Korkean ikärakenteen aiheuttama kuolleisuuden lisääntyminen vähentää alueen väestöä muuttotappiota voimakkaammin. Maakunnan viidestä seutukunnasta Varkauden seutu on äkillisen rakennemuutoksen alueena. Koillis-Savossa kartonkitehtaan uudelleenkäynnistymisellä on ollut merkittävä vaikutus sekä työllisyyteen että väestön kehitykseen. Koillis-Savon seutukunnassa asui kesäkuun 2011 lopussa asukasta. Alueen vahvuutena on monipuolinen yritys- ja elinkeinorakenne. Tahkon matkailukeskus ja Juankosken teollisuus ovat merkittäviä työllistäjiä alueella. Heikkoutena on pienyritysvaltaisuus, joka kasvaa varsin hitaasti. Yleinen ilmapiiri seutukunnassa on positiivinen ja kartonkitehtaan käynnistyminen luo uskoa Juankosken teollisuuden jatkumiseen. Tahkon matkailukeskuksessa ei ole tällä hetkellä merkittäviä investointeja, mutta talvikauden odotukset ovat normaalit. Suuri yksittäinen muutosvoima on ollut Juankosken kartonkitehtaan käynnistyminen. Tuotanto ei vielä loppuvuodesta 2011 ollut täysimittaista ja koulutukset henkilöstön osalta olivat vielä kesken. Tehdas tulee kuitenkin työllistämään yli 100 henkeä. Kaivannaisteollisuudessa Kaavilla on ollut käynnissä merkittäviä investointeja. Puunjalostuksessa ja matkailussa näkymät ovat varovaisen myönteisiä. Metalliteollisuuden tilauskanta on hyvä ja ammattimaisen henkilöstön tarve on kasvanut. Maatalouden asema on vakaa ja tasainen. (Lähde: Alueelliset talousnäkymät 2/2011. TEM:n ELY-keskusten julkaisu) 12

13 1.1.4 Juankosken kaupungin toiminnan ja talouden kehitys Vuodesta 2009 kaupunki panosti voimakkaasti kartonkitehtaan uudelleen käynnistymiseen Stromsdal Oy:n konkurssin jälkeen. Toimintavuonna ponnistelut palkittiin ja Premium Board Finland Oy käynnisti kesäkuussa 2011 tuotannon uudelleen Juankosken kartonkitehtaassa. Tehdas työllisti vuoden lopussa yli 100 henkeä. Kokonaisvaikutus työllisyyteen on n. 150 henkeä, kun huomioi ulkoistetut tehtävät. Tehtaan käynnistymistä edelsi hallinnollisesti työntäyteinen vuosi useine valituksineen yhtiön rahoitusjärjestelyjen vuoksi. Tilinpäätöksen valmisteluaikaan Kuopion hallinto-oikeudessa on edelleen kesken valitus kaupunginvaltuuston päätöksestä, joka koskee kaupungin myöntämää omavelkaista takausta Premium Board Oy:lle. Tehtaan käynnistymisellä on ollut merkittävä kerrannaisvaikutus paikallisen yritysten toiminnoille. Tehtaan käynnistyminen mahdollisti Juankosken Biolämpö Oy:n toiminnan jatkamisen. Kaupungin myyntitulot ovat lisääntyneet tehtaan käynnistymisen myötä. Vuoden 2010 tilinpäätöksen hyväksymisen yhteydessä valtuusto totesi, että talouden sopeuttamistoimet, joita hallintokunnat olivat tehneet, olivat riittämättömät. Valtuuston päätöksen mukaisesti talouden tasapainottamissuunnitelman laatimiseen käytettiin ulkopuolista asiantuntijaa. Kaupunginvaltuusto hyväksyi ohjausryhmän esitysten pohjalta HT Eero Laesterän laatiman kaupungin talouden tasapainottamispaketin, joka sisältää toimenpiteet kaupungin talouden tasapainottamiseksi vuoteen 2016 saakka. Tasapainottaminen ei tule muodostumaan helpoksi, koska jo vuoden 2011 lopussa oli nähtävissä lisääntyviä palvelutarpeita mm. vanhustenhuollossa, jotka luovat paineita tulevien vuosien menojen kasvuun. Vuoden 2010 tilinpäätöksessä keskeneräisenä olleet hankkeet valmistuivat kevään 2011 aikana. Putaansaaren hoitokoti aloitti toimintansa helmikuussa, täysin peruskorjattu terveyskeskus avasi ovensa asiakkaille helmikuussa ja uusi tuotantokeittiö aloitti toimintansa samoihin aikoihin. Terveyskeskuksen toiminnan käynnistymistä akuuttipäivystyksen ja akuuttiosastohoidon osalta varjosti erimielisyydet Kaavin kunnan kanssa. KYSTERIn valmistelu eteni kuitenkin aikataulussa ja alkaen perusterveydenhuolto on KYSTERI-liikelaitoksen vastuulla. Vuoden 2011 tulos ennakoitua huonompi Juankosken kaupungin tilinpäätös muodostui ennakoitua huonommaksi muutettuun talousarvioon verrattuna. Alkuperäinen talousarvio oli laadittu alijäämäiseksi -0,361 milj. euroa. Valtuuston hyväksymien muutosten jälkeen talousarvio jäi alijäämäiseksi -0,614 milj. euroa. Lopullinen tilikauden alijäämä on -0,814 milj. euroa varausten muutosten jälkeen. Talousarviomuutos ei sisältänyt harkinnanvaraista valtionosuuden korotusta, jota kaupunki sai 0,850 milj. euroa. Ilman sitä kaupungin tilikauden tulos olisi ollut alijäämäinen -1,664 milj. euroa. Toimintatuotot Toimintatuottojen kertymä on 7,957 milj. euroa, joka toteutui muutettuun talousarvioon verrattuna 0,533 milj. euroa. Vertailukelpoinen toimintatuottojen kasvu on 14,9 %. Kasvu johtuu pääosin ulkoisten vuokratulojen lisäyksestä. Toimintamenot kasvoivat voimakkaasti sosiaali- ja terveystoimessa Vuonna 2011 toimintamenojen kasvu (ulkoiset) edellisestä vuodesta on reilu 7,0 % (vuoden 2010 vertailukelpoisiin ulkoisiin toimintamenoihin verrattuna). Toimintamenot ylittyivät alkuperäiseen talousarvioon 1,921 milj. euroa ja muutettuun talousarvioon 1,276 milj. euroa. Merkittävät kasvut ja nettomenojen lisäykset ovat sosiaali- ja terveystoimessa. Sosiaalilautakunnan vastuualueilla toimintamenojen kasvu edelliseen vuoteen verrattuna on n. 11,7 %. Suurin menojen kasvu on perusterveydenhuollon Koillis-Savon kansanterveystyön kuntayhtymän maksuosuuksissa ml. kuntayhtymän purkamiseen liittyvät ylimääräiset menot 14,5 % (0,733 milj. euroa). 13

14 Sosiaalipalvelut ja muu sosiaalitoimi kasvoivat edellisestä vuodesta 12,8 % (1,061 milj. euroa). Muilla vastuualueilla kasvu oli maltillisempaa. Verotulot Verotulot 14,170 milj. euroa kasvoivat edellisestä vuodesta 9,2 % (1,194 milj. euroa), joka selittyy osaltaan tuloveroprosentin korotuksesta 20,0 %:sta 21,0 %:iin. Kunnan tulovero toteutui euroa suurempana kuin oli budjetoitu. Kiinteistövero toteutui euroa alle arvion ja osuus yhteis ö- veron tuotosta jäi alle arvion euroa. Yhteisöveron väliaikainen kuntaosuuden korotus on ollut voimassa vuoden 2011 ajan. Työllisyyskehitys ja huoltosuhteen heikkeneminen vaikuttaa kaupungin verokehitykseen tulevina vuosina. Valtionosuudet Yhden putken valtionosuus sekä opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuus kasvoi edellisestä vuodesta n. 9 %. Lisäksi kaupunki sai harkinnanvaraista valtionosuuden korotusta euroa. Yhteensä valtionosuudet ,84 euroa. Vuosikate 0,745 milj. euroa ei riitä suunnitelman mukaisiin poistoihin -1,453 milj. euroa sekä kertaluoteisiin poistoihin ,25 euroa. Poistot kasvoivat edellisestä vuodesta 0,341 milj. euroa. Rahoitustuotot ja kulut painui miinukselle Rahoituserien nettotulos oli ,51 euroa. Korkotuotot toteutuivat arvioitua pienempänä, muut rahoitustuotot (osinko- ja osuuspääomien korot) hieman arvioitua suurempana, korkokulut toteutuivat muutettuun talousarvioon nähden hieman suurempana ja muut rahoituskulut ,52 euroa suurempana (arvonalentumiset vaihtuvien vastaavien rahoitusvaroista). Lainakanta pysyi lähes ennallaan. Kaupunki ei nostanut uutta lainaa ja lyhytaikaiset lainat maksettiin pois Väestö Tilastokeskuksen lopullisen väestöennusteen mukaan Pohjois-Savon asukasmäärä on (muutos -107). 14

15 Juankosken kaupungin asukasluku on ennakkotiedon mukaan (5170), muutos -24. Vuonna 2011 syntyi 39 ja kuoli 55. Syntyneiden enemmyys -16. Kuntien välinen tulomuutto 266 ja lähtömuutto 290. Kuntien välinen nettomuutto oli -25. Maahanmuutto 18 ja maastamuutto 2. Nettomaahanmuutto 16. Kokonaismuutos -24 (Ennakkotieto ). Väestön ikärakenne Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan juankoskelaisista 12,8 % (13,2 %) on 0-14 vuotiaita, 62,6 % (63,1 %) on vuotiaita ja yli 65 vuotiaita on 24,5 %(23,7 %). Muutokset ovat pieniä, mutta kuviosta käy ilmi, että vanhusväestön osuus kasvaa ja aktiiviväestön osuus vähenee Muutos 2010/ Yhteensä Muutos Rakentaminen Rakennus- ja toimenpidelupia myönnettiin kertomusvuonna (106) 126 kpl. Ilmoitus perustuu Kaavin kunnan antamaan selvitykseen vuodesta Ympäristölupia myönnettiin 1 (3) kpl. Työllisyys Työttömiä työnhakijoita oli joulukuun lopussa Pohjois-Savossa lomautetut mukaan lukien -8,0 % vähemmän kuin vuotta aiemmin. Ilman lomautettujakin työttömyys väheni edelleen selvästi -7,3 %. Pohjois-Savon työttömyys aleni joulukuussa koko maan tasoa nopeammin. Joulukuun työttömyyslukemat nousivat kausivaihtelun mukaisesti marraskuun lopusta, lisäystä 1387 henkilöä. Ikäryhmittäin tarkasteltuna työttömyys aleni hyvin tasaisesti kaikissa alle 60-vuotiaiden ikäryhmissä. Työttömyys nousi ainoastaan ikäryhmissä vuotiaat, nousua oli 1,7 prosenttia. Pitkäaikaistyöttömyys kääntyi uudelleen niukkaan laskuun kuukauden tauon jälkeen. Joulukuussa vuodentakaiseen tilanteeseen verrattuna pitkäaikaistyöttömiä oli 1,5 % vähemmän. Työttömien työnhakijoiden määrä aleni viime vuoden joulukuuhun verrattuna 18 kunnassa. Työttömyys aleni eniten Tuusniemellä (-17,7 %), Juankoskella (-16,4 %) ja Vieremällä (-15,0 %). Työttömyys nousi eniten Maaningalla, Keiteleellä ja Rautavaaralla. Varkaudessa on edelleenkin maakunnan korkein työttömien osuus työvoimasta. Seutukunnittain tarkasteltuna Kuopion seudulla on alhaisin työttömyysaste 10,2 %. Avoimilta markkinoilta työpaikan sai joulukuun aikana 1242 työnhakijaa. Työllistämistoimenpiteillä sijoitettiin työhön kuukauden aikana 123 työtöntä työnhakijaa. Ns. aktivointiaste (toimenpiteissä olevien osuus laajasta työttömyydestä) on laskenut hieman syksystä, ollen vuoden lopussa 29,5 prosenttia. Juankoskella työllistämistoimenpiteillä (työllistämistuella ja työvoimatoimiston kautta työharjoittelu,työelämävalmennus ja mahd. oppisopimus) työllistettiin kaupungin organisaatiossa vuoden 2011 aikana 20 henkeä. Luku oli sama vuonna

16 Juankoskelaisiin työllistämistoimenpiteitä kohdistettiin vuonna kpl. Työvoimakoulutuksessa olevat ei sisälly työllistämistoimenpiteisiin. Työvoimakoulutuksessa juankoskelaisia oli vuonna henkeä ja vuonna 2010 luku oli 106. Työnvälitystilaston tilannekatsauksen mukaan Juankosken työttömyysprosentti oli 11,2 (13,2). Työvoimasta 2271 oli työttömänä 255, joista naisten osuus 87. Pohjois-Savon työttömyysprosentti oli 11,0 % kun se edellisenä vuonna oli 12,4 %. Työpaikkoja oli tarjolla edelleenkin samoille ammattiryhmille kuin edellisinä vuosina. Erityisen runsaasti paikkoja oli auki puhelinmyyjille, myyntineuvottelijoille sekä myyntiedustajille. Paikkoja oli myös paljon mm.henkilökohtaisille avustajille, siivoojille ja tarjoilijoille. Työvoiman saatavuus oli haasteellista mm. psykologien, sosiaalityöntekijöiden sekä sairaanhoitajien ammatteihin. Tilastokeskuksen ennakkoilmoituksen mukaan vuonna 2010 taloudellinen huoltosuhde Juankoskella on 100 työssäkäyvää kohden 175 ei työssäkäyvää. Pohjois-Savossa ennakkoilmoituksen mukaan vastaavat luku on 152 ja koko maassa 131. Taloudellinen huoltosuhde ilmoittaa kuinka monta työvoiman ulkopuolella olevaa ja työtöntä (työvoiman ulkopuolella olevat = 0-14 vuotiaat, opiskelijat, koululaiset, varusmiehet, eläkeläiset, työttömät ja muut työvoimaan kuulumattomat). Väestöllisessä huoltosuhteessa verrataan lasten ja vanhuseläkeikäisten määrää työikäisen väestön määrään. Lähde: Pohjois-Savon Liitto Työttömyysaste Juankoski Koillis-Savo Pohjois-Savo Koko maa ,3 12,8 13,3 11, ,6 11,8 11,4 9, ,0 9,6 10,8 8, ,6 13,0 11,9 8, ,8 14,8 13,9 11, ,4 12,7 12,2 10, ,2 11,4 11,0 9,9 Työttömyysaste (%) keskimäärin/kk ,6 12,0 12,5 10, ,8 10,9 11,3 9, ,6 12,0 12,5 10, ,2 9,4 9,7 7, ,9 13,0 12,4 10, ,7 12,1 11,8 10, ,0 10,5 10,8 9,4 Vuoden 2011 tiedot perustuvat TEM:n työllisyyskatsauksiin ja tilastoihin. Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö työnvälitystilasto. Elinkeinorakenne Juankoskella on tilaston mukaan ollut 1713 (1835) työpaikkaa. Muutos vuoteen 2008 on vähennystä 102. Kaupunki ei ole suorittanut omaa työpaikkaselvitystä. Viimeisin voimassa oleva virallinen tilasto on vuoden 2009 tilanne. Tilastossa on nähtävillä Stromsdalin konkurssin työpaikkojen menetys, joka oli yli 200 työpaikkaa sekä Metso Oyj:n (ent. Tamfelt Oy) henkilöstövähennykset. Vuoden 2010 ja 2011 aikana syntyi kuitenkin korvaavia työpaikkoja mm. vanhusten hoivapalveluihin sekä kartonkitehtaalle, jotka muutokset ovat nähtävissä täysimääräisenä vasta vuoden 2011 työpaikkatilastossa Työpaikkatiedot vuodesta 2010 valmistuvat syksyllä

17 1.1.5 Juankosken kaupungin toimintaorganisaatio ja henkilöstömäärä Juankosken kaupungin toimintaorganisaatio Kaupungin viranhaltijaorganisaatio on jakautunut seitsemään osastoon. Suoraan kaupunginjohtajan alaisuudessa toimivat asumis- ja kiinteistöpalvelut, elinkeinoasiat ja JuKa-tilit tilitoimisto. Hallintoosaston, sosiaaliosaston, sivistysosaston ja teknisen osaston toiminnasta vastaavat osastopäälliköt. Kaupungin vakinaisen henkilöstön määrä väheni edelliseen vuoteen verrattuna kolmella henkilöllä ja määräaikaisten määrä väheni yhdellä henkilöllä. Sijaisten, suojatyöntekijän ja työllistettyjen määrä pysyi ennallaan edelliseen vuoteen verrattuna ja vuoden lopussa oli yksi oppisopimusopiskelija. Perhehoitajia ja omaishoitajia ei lasketa kuuluvaksi kunnan henkilöstöön, koska he toimivat erillisellä sopimuksella, joka ei ole työsopimus. Henkilöstö Kaupungin henkilöstö (Kokoaikaiset ja osa-aikaiset) Toimiala 2011 % 2010 % 2009 % Yleishallinto ja maatalous 44 14, , ,7 Kiinteistöpalvelut 11 3,5 10 2,7 11 3,0 Maaseututoimi 0 0, , ,6 Sosiaalipalvelut , , ,8 Koulutoimen palvelut 95 30, , ,4 Vapaa-ajan palvelut 13 4,2 13 3,5 17 4,6 Yhdyskuntapalvelut 7 2,2 7 1,9 8 2,2 Vesilaitos 8 2,6 8 2,2 9 2,4 JuKa-tilit 6 1,9 9 2,4 9 2,4 Yhteensä , , ,1 17

18 Henkilöstömäärä on kaikki vakinaiset, sijaiset, määräaikaiset ja työllistetyt tilanteessa. Henkilöstömäärän merkittävä muutos johtuu lomitustoimen siirtymisestä Maaningan kunnan hoidettavaksi. Henkilöstömääriä ja rakennetta koskevia tietoja käsitellään erillisessä henkilöstökertomuksessa Arvioi merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä Merkittävin taloudellinen riski on kaupungin velkaantuminen. Yleinen taloustilanteen kasvu, joka on näköpiirissä, helpottaa osaltaan velkaantumisongelmaa, mutta voimakaskaan kasvu ei sitä ratkaise. Velkaantumisriskin hallitseminen on pitkäjänteistä toimintaa, joka edellyttää suunnitelmallisuutta ja tuloksellista toimintaa. Kartonkitehtaan tuotannon jatkuminen Stromsdal Oyj:n tiloissa parantaa kaupungin tulopohjaa ja vahvistaa työllisyyskehitystä. Kaupungin toimintaan tulee kuitenkin edelleenkin vaikuttamaan yleinen kuntatalouden kehitys, joka luo taloudellista epävarmuutta. Väestön vanheneminen ja ikärakenteen painottuminen vanhempiin ikäluokkiin lisää sosiaali- ja terveyspalvelujen tarvetta ja edellyttää lisärahoitusta näiden palvelujen järjestämiseen. Kaupungin on pystyttävä kasvattamaan palvelutuotannon tehokuutta ja lisäämään hallintokuntien kustannustietoisuutta. Uusia ratkaisuja palvelutuotannon järjestämiseen on pyrittävä löytämään ja samalla hyödynnettävä myös muiden kuntien ja kaupunkien hyviä käytäntöjä palvelutuotantoa suunniteltaessa ja järjestettäessä. Ammattitaitoisen ja osaavan henkilöstön riittävyys ja saatavuus ovat tulevaisuuden haasteita ja riski palvelutuotannon järjestämisessä erityisesti sosiaali- ja terveyspalvelujen sektorilla. Normaaliolojen häiriötilanteet ja poikkeusolojen hallitseminen hoidetaan pääsääntöisesti normaalistikin johtovastuussa olevan henkilöstön toimesta. Poikkeusolojen aikaiset mahdolliset uudet tehtävät annetaan normaalisti samankaltaisissa tehtävissä työskenteleville henkilöille. Kaupunginjohtaja on nimennyt poikkeusolojen johtoryhmän. Valmiussuunnitelmien sisältöjen uudistamista ja päivittämistä on tehty. Kaupungin ja Kaavin kunnan heikosti toimiva kuntapariyhteistyö on riski palvelutuotannolle, jota sopimuksin on päätetty hoitaa yhteistyössä. Vuosiluokkien 7-9 opetus yhteisessä koulussa Juankoskella, on jatkunut Juantehtaan koulun peruskorjauksen valmistuttua syksyllä Kaavin kunta irtisanoi kuntapariyhteistyösopimuksen yläasteen osalta vuonna 2010 päättyväksi, mutta kotikuntakorvausten käsittelyn vuoksi päätti jatkaa sopimusta vuoteen 2015 saakka. Kaavin sopimusrikkomus on aiheuttanut ylimääräistä lisätyötä kunnissa ja hankaloittanut Juankosken opetustoimen suunnitelmia. Koulutyö on kuitenkin sujunut hyvin juankoskelaisten ja kaavilaisten oppilaiden välillä, vaikka kuntapariyhteistyö ei ole toiminut tehtyjen päätösten ja suunnitelmien mukaan. Kaupungilla oli vuonna 2011 voimassa kaupunginhallituksen tekemän vakuutusohjelman mukaisesti seuraavat vakuutukset If Vahinkovakuutusyhtiö Oy:ltä. Sopimus on voimassa toistaiseksi. Vapaaehtoinen työajan tapaturmavakuutus (kuntouttava työtoiminta, omaishoitajat, vammaisten työtoiminta) Lakisääteinen työtapaturmavakuutus (yläkoulun ja lukion oppilaat) Lakisääteinen työtapaturmavakuutus (työntekijät) Kuntalaisten tapaturmavakuutus Työnantajan työttömyysvakuutus Työntekijän työttömyysvakuutus Omaisuusvakuutukset (tietyille riskialttiille katsotulle irtaimistolle, metsät ja kiinteistöt) Keskeytysvakuutukset Julkisyhteisöjen vastuuvakuutus ja erityisvastuu (toimintavastuu) Tapaturma- ja matkavakuutukset (mm. ryhmätapaturmavakuutus ja talkootyöt) Ajoneuvovakuutukset 18

19 Tilinpäätöksen vaikutus kuluvan vuoden talousarvioon ja arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Tilinpäätöksen valmistelun aikoihin vuoden 2012 talousarvio on toteutunut helmikuun loppuun. Verratessa vuoden 2011 ja vuoden 2012 talousarviota on vielä aikaista arvioida tulojen ja menojen lopullista toteutumista. Nähtävissä on sosiaali- ja terveystoimen menokehitys ja siitä johtuvat menopaineet. Ensimmäinen verotuloennuste vuodelle 2012 annetaan huhtikuussa, mutta tämän hetken arvion mukaan ei ole tiedossa mitään sellaista tekijää, joka kasvattaisi kaupungin verotilityksiä arvioidusta. Vuoden 2012 vuosikatetavoite on 1,545 milj. euroa, joka on n euroa enemmän, kuin vuonna Vuonna 2011 hyväksytyssä talouden tasapainottamispaketissa, joka toimii myös kaupungin palvelustrategiana, on toimenpiteitä, joilla kaupungin talous voidaan saada kestävämmälle pohjalle. Kaupungin on varauduttava tuleviin ikärakenteen muutoksiin ja velkaantuneen valtiontalouden aiheuttamiin haasteisiin myös kuntasektorille tulee voimaan yleisohje suunnitelman mukaisista poistoista. Yleisohjeessa edellytetään, että poistosuunnitelma on tarkistettu viimeistään ko. tilikauden loppuun mennessä. Yleisohjeessa suositellaan, että kunnat tarkastavat poistosuunnitelmansa Ympäristötekijät Stromsdal Oyj:n tehtaiden monimuotoinen toiminta pitkän aktiivisen historian aikana on pitänyt sisällään useiden erilaisten kemikaalien ja polttoaineiden käsittelyä. Kemikaaleja on käytetty metsäteollisuuden prosesseissa, prosessilaitteiden pesuissa sekä korjaamotoiminnassa. Polttoaineita on vastaavasti käytetty rakennusten lämmitykseen ja prosessihöyryn tuotantoon sekä päällystyskoneen kuivausprosessiin suoraan. Prosesseissa käytetyillä kemikaaleilla ei ole todennäköistä pääsymahdollisuutta maaperään muuten, kuin säiliöautojen purkupisteiden läheisyydessä. Lisäksi ympäristölle vaarallisten kemikaalien toimitusmuoto polttoaineita lukuun ottamatta on ollut astiatoimituksina (kontteina ja tynnyreinä) ja astioita käsiteltiin ja varastoitiin pääasiassa sisätiloissa tai harvoin lyhyitä aikoja asfaltoidulla piha-alueella. Suurimmat ympäristöriskit kartonkitehtaan tonteilla sijaitsevat polttoaineiden varastointi ja purkaus/tankkauspisteiden alueilla. Toteutuva taloudellinen riski on, jos tehtaan toiminta loppuisi kokonaan, olisivat maaperätutkimusten kustannukset. Kustannukset voivat kohota merkittäviksi kohteiden lukumäärä takia ja vastaavasti todennäköisimmän toteutuvan ympäristöhaitan poistamisesta aiheutuvan kustannuksen (polttoaineella saastuneen maamassan vaihtaminen puhtaaseen) määrää on vaikea arvioida. 1.2 Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä Sisäinen valvonta ja riskienhallinta ovat osa Juankosken kaupungin kokonaisvaltaista johtamista. Johtoryhmä suoritti sisäisen valvonnan arvioinnin kaupunginjohtajan johdolla vastaamalla riskienhallintaan liittyviin kysymyksiin erillisen lomakkeen avulla. Arviointi kohdistui johtamiseen ja hallinnon järjestämiseen, tavoitteiden asettamiseen ja seurantaan, riskienhallinnan järjestämiseen, toiminnallisten riskien tunnistamiseen ja hallintaan, tiedonkulkuun ja seurantaan. Havaitut kehittämistarpeet ja mahdollisuudet Sisäisen valvonnan osa-alueiden arvioinneissa johtamisen ja hallinnon järjestämisen arvioitiin olevan asianmukaista ja tavoitteiden asettamisen ja niiden seurannan todettiin toteutuvan lähes systemaattisesti. Erilaisten toiminnallisten riskien (henkilöstö, ympäristötietoisuus, tietojärjestelmät, lainmukaisuus ja hyvä hallintotapa, sopimukset ja omaisuus) hallinnan arvioitiin olevan lähes riittävää. Tiedonkulun ajantasaisuuden ja riittävyyden sekä tiedonkulun arvioitiin toteutuvan melko hyvin. Jatkuvan seurannan menettelyt ovat lähes systemaattisia. 19

20 Suunnitellut kehittämistoimenpiteet 1. Riskienhallinnan kehittäminen on ollut toimintavuonna pysähdyksissä, mutta prosessia jatketaan ja kaupungin johtoryhmässä valmistellaan kaupunginhallituksen hyväksyttäväksi kaupungin riskienhallintapolitiikka, jossa määritellään mm. riskienhallinnan vastuut ja tehtävät, riskien luokittelu ja keskeiset riskit, riskienhallintaprosessi (menettelyt riskien tunnistamiseen, arviointiin, riskienhallintatoimenpiteiden määrittelyyn), raportointimenettelyt jne. 2. Juankosken kaupungin kirjallinen tietoturvastrategia on päivittämättä, mutta prosessia jatketaan ja kaupungin johtoryhmässä päivitetään tietototurva-asiat atk- vastaavan kanssa yhteistyönä. Tietoturvastrategiaan sisällytetään mm. tietoturvan tavoitteet ja tavoitteiden toteutumisen seurantamenettelyt entistä tehokkaammin. Selvitys sisäisen tarkastuksen järjestämisestä Juankosken kaupungin sisäisestä tarkastuksesta vastaavat hallintokunnat voimassa olevien ohjeiden ja säännösten mukaisesti. Toimintavuonna ei ole vahvistettu sisäisen tarkastuksen painopistealueita. Osastopäälliköt ovat suorittaneet sisäistä tarkastusta hallintokunnissa omien tärkeinä pitämiensä havaintojen pohjalta ja raportoineet kaupunginhallitukselle keskeisimmistä valvonnassa esille tulleista tuloksista ja kehittämistoimenpiteistä. Kannanotto sisäisen valvonnan asianmukaisuudesta Kaupungin sisäinen valvonta on asianmukaisesti järjestetty ottaen huomioon voimassa olevat kaupungin johto- ja toimintasäännöt, konserniohjeen, talousarvio ja täytäntöönpanomääräykset, raportointimenettelyt, strategia-asiakirjat ja kaupunginhallituksen päätökset kaupungin toimintojen vakuuttamisesta. Sisäisen valvonnan ohjetta ei päivitetty vuonna

Talousraportti 8/

Talousraportti 8/ 1 (6) Talousraportti elokuun lopun tilanteesta Väestö Elokuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 21 831 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 620, Nurmeksessa 7 930 ja Valtimolla 2 281 asukasta. Juuassa

Lisätiedot

Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta

Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta 1 (5) Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta Väestö Työllisyys Lokakuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 21 736 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 585,

Lisätiedot

Kouvolan talouden yleiset tekijät

Kouvolan talouden yleiset tekijät Tilinpäätös 2012 2 Kouvolan talouden yleiset tekijät 3 Väestökehitys Kouvolassa 2001-2020 31.12. As.lkm Muutos, lkm % 2001 91 226-324 -0,35 2002 90 861-365 -0,40 2003 90 497-364 -0,40 2004 90 227-270 -0,30

Lisätiedot

Talousraportti 6/

Talousraportti 6/ 1 (5) Talousraportti heinäkuun lopun tilanteesta Väestö Kesäkuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22 003 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 719, Nurmeksessa 7 967 ja Valtimolla 2 297 asukasta. Juuassa

Lisätiedot

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 30.9.2013 Tammi-elokuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 2013 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku

Lisätiedot

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari.

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari. Kunnanhallitus 47 30.03.2015 Kunnanvaltuusto 20 15.06.2015 Vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen Khall 30.03.2015 47 30.3.2015 Kuntalain 68 :n mukaan kunnanhallituksen on laadittava tilikaudelta tilinpäätös

Lisätiedot

Talousraportti 6/

Talousraportti 6/ 1 (5) Talousraportti kesäkuun lopun tilanteesta Väestö Toukokuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22 003 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 725, Nurmeksessa 7 972 ja Valtimolla 2 307 asukasta. Juuassa

Lisätiedot

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %.

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %. TALOUDELLINEN TILANNE 1.1. - 31.3.2015 Yleinen tilanne USA:n talouskasvun arvioidaan olevan kuluvana vuonna noin 3,2-3,7 %. USA:n korkojen nosto saattaa alkaa siten arvioitua aikaisemmin eli viimeisimpien

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Keskeiset tunnusluvut 2015 TP 2014 TP 2015 TA 2016 Tuloveroprosentti 21,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,65 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 Kunnanhallitus 44 21.03.2016 Tarkastuslautakunta 36 02.06.2016 Valtuusto 15 20.06.2016 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 38/02.06.01/2016 Kunnanhallitus 21.03.2016 44 Valmistelija: kunnansihteeri Tilinpäätös

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Keskeiset tunnusluvut 2014 TP2013 TP 2014 TA 2015 Tuloveroprosentti 20,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,50 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginhallitus

Tilinpäätös Kaupunginhallitus Tilinpäätös 2015 Kaupunginhallitus 29.3.2016 Tuloslaskelma, toimintakate ULKOINEN *) Oikaistu TA/KS TP 2015 TOT/TA Tot % 1 000 TP 2014 2015 Ero 2015 Toimintatuotot: Myyntituotot 8 273 8 141 8 550 409 105

Lisätiedot

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma 2015 2016 Kunnanhallitus 11.11. 12.11.2013 Vuosikate, poistot ja nettoinvestoinnit 2006 2016 (1000 euroa) 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0-2 000-4 000 2006

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta 22 14.05.2012 Kunnanvaltuusto 23 04.06.2012 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta Kunnanhallitus 2.4.2012 68 Kunnan tilinpäätöksen tulee

Lisätiedot

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka)

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka) prosenttia 12/ 1 (9) 31.12. Väestö Vuoden lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22 89, josta Lieksassa 11 77, Nurmeksessa 7998 ja Valtimolla 2.321 asukasta. Juuan väkimäärä oli 536. Pielisen Karjalan

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

Väestömuutokset 2016

Väestömuutokset 2016 Iitin kunta 715/2.1.2/216 Talouskatsaus 21.11.216 Tammi-lokakuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 216 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku Syntyn

Lisätiedot

Tilinpäätösennuste 2014

Tilinpäätösennuste 2014 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) 46 Tilinpäätösennuste 2014 Asianro 117/02.02.02/2014 Raision kaupungin tilinpäätös on valmistumassa. Tilinpäätösennusteen mukaan tilikauden ylijäämäksi on muodostumassa

Lisätiedot

NASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta

NASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta TILINPÄÄTÖS 2015 Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta 14.3.2016 TOIMINTAYMPÄRISTÖ 2015 VÄESTÖ ASUKASLUKU ennakkotieto 14 829-76 (2014) NASTOLASSA ASUVA TYÖVOIMA 7 187-52 (2014) TYÖLLISYYS TYÖTTÖMYYSASTE keskiarvo

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Talous- ja hallinto-osasto 3.1.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot ovat ajalla 1.1.

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Tuloslaskelma 2012 2011, ulkoinen koko kunta osa I 2012 2011 kasvu % Toimintatuotot Myyntituotot 51 644 46 627 10,8 % Maksutuotot 8 451 8 736-3,3 % Tuet ja avustukset

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 101. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 101. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 25.03.2013 Sivu 1 / 1 613/02.06.01/2013 101 Vuoden 2012 tilinpäätös ja tuloksen käsittely (kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Maria Jyrkkä, puh. (09) 816 83136 Vesa Kananen, puh. (09)

Lisätiedot

Vuosivauhti viikoittain

Vuosivauhti viikoittain 1 3.6.215 Väestö Kesäkuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.415, josta Lieksassa 12.9, Nurmeksessa 8.45 ja Valtimolla 2.361 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.117. Pielisen Karjalan väestökehitys

Lisätiedot

Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä v Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta

Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä v Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä v. 2009 Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta 12.4.2010 Pohjois-Savon kuntien tilinpäätökset v. 2009 - vertailua edelliseen vuoteen Lähde: Kyselyt kuntien

Lisätiedot

Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma Esko Lotvonen

Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma Esko Lotvonen Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2017-18 Esko Lotvonen 19.10.2015 Tavoitteet 2016-18 Ei alijäämäisiä vuosia Talouden aito tasapaino 2018 Tuloveroprosenttia ei koroteta Lainamäärän katto 2200 /asukas

Lisätiedot

Tilinpäätöksen ennakkotietoja

Tilinpäätöksen ennakkotietoja Tilinpäätöksen ennakkotietoja 22.2.2017 TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestömäärä kasvoi ennakkotiedon mukaan 367 henkilöllä (e75 881) Rakentaminen edelleen korkealla tasolla; asuntoja valmistui 528 ja lupia myönnettiin

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 31.5.2016 Talous- ja hallinto-osasto 28.6.2016 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.5.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot olivat 1.1. 31.5.2016

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015 1 KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015 Käyttötalous: TOIMINTAMENOJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2015 Muut (17 %) SOTE (56 %) Henkilöstömenot (27 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon

Lisätiedot

Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta, huhtikuu 2012

Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta, huhtikuu 2012 Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä 2011 Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta, huhtikuu 2012 Pohjois-Savon kuntien tilinpäätökset v. 2011 - vertailua edelliseen vuoteen Lähde: Kyselyt kuntien

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Tilinpäätös 2013 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen 31.3.2014 TILINPÄÄTÖS 2013 Koko kaupunki TP 2012 TP 2013 Muutos % Toimintatuotot 65 402 858 66 701 510 1 298 652 1,99 Toimintakulut -374 691 312-380 627

Lisätiedot

Kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone. Venla Tuomainen, puheenjohtaja Räsänen Heimo, varapuheenjohtaja Annukka Mustonen, jäsen

Kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone. Venla Tuomainen, puheenjohtaja Räsänen Heimo, varapuheenjohtaja Annukka Mustonen, jäsen Viranomainen KOKOUSPÖYTÄKIRJA 4/2016 TUUSNIEMEN KUNTA Tarkastuslautakunta 2013-2016 KOKOUSAIKA Maanantai 30.05.2016 klo 16:00 16:40 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi

Lisätiedot

Valtuustoseminaari Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Valtuustoseminaari Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Valtuustoseminaari 16.5.2016 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Toimintaympäristön muutoksia edessä Väestön ikääntyminen Elinkeinoelämän globaalit kilpailutekijät Arktisuuden mahdollisuudet Hallinnon uudistaminen

Lisätiedot

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 64 22.03.2005 VUODEN 2004 TILINPÄÄTÖS 64/04/047/2005 KH 64 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA Käyttötalous: TOIMINTAMENOJEN (59,7 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2013 Muut (17 %) SOTE (54 %) Henkilöstömenot (29 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon SOTE

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/2015 1 (15) Kuopion ja Juankosken yhdistymishallitus. Kaupungintalo, kaupunginhallituksen kokoushuone

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/2015 1 (15) Kuopion ja Juankosken yhdistymishallitus. Kaupungintalo, kaupunginhallituksen kokoushuone Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/2015 1 (15) Julkinen Kokoustiedot Aika maanantai klo 17:30-19:05 Paikka Kaupungintalo, kaupunginhallituksen kokoushuone Saapuvilla olleet jäsenet Pekka Kantanen, puheenjohtaja

Lisätiedot

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille Kaupunginhallitus 241 20.06.2016 Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien 2017-2019 taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille 2247/02.02.00/2016 KHALL 20.06.2016 241 Talouden tasapaino

Lisätiedot

Torstai klo

Torstai klo Viranomainen KOKOUSPÖYTÄKIRJA 5/2011 TUUSNIEMEN KUNTA Tarkastuslautakunta 2009-2012 KOKOUSAIKA Torstai 19.05.2011 klo 15.00 18.00 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi puheenjohtajana)

Lisätiedot

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Asukasmäärä 31.12. 67 806 67 497 Verotuloprosentti 19,50 % 19,50 % Toimintakate -327,7 M -327,1 M Toimintakatteen kasvu 0,18 % 4,8 % Verotulot 254,3 M 237,4 M Verotulojen

Lisätiedot

Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2016-18 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Henkilöä Rovaniemen väkiluvun kehitys 2005-2018 65000 60000 55000 50000 45000 40000 35000 30000 25000 20000 15000 10000

Lisätiedot

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka)

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka) 1 28.2.2015 Väestö Helmikuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.518, josta Lieksassa 12.097, Nurmeksessa 8.057 ja Valtimolla 2.364 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.131. Seudun väestömuutoksen vuosivauhti

Lisätiedot

Talousselvitys. Tampereen seutu

Talousselvitys. Tampereen seutu Talousselvitys Tampereen seutu Selvityksen sisältö Kuntien tilinpäätökset 2008-2012 kuntien tuloslaskelmat investoinnit, lainamäärä valikoima tunnuslukuja seudun yhteiset tuloslaskelmat Laesterän kuntatalouden

Lisätiedot

4999 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -16.363-12.018,66 73,5-13.391,54 1.372,88-3.933,38-17.325-15.952-15.610

4999 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -16.363-12.018,66 73,5-13.391,54 1.372,88-3.933,38-17.325-15.952-15.610 00001000 TARKASTUSLAUTAKUNTA (02) 4001 Henkilöstökulut -3.060-1.318,92 43,1-1.487,56 168,64-738,33-2.226-2.057-2.660 4300 Palvelujen ostot -12.460-9.774,01 78,4-11.261,05 1.487,04-3.084,21-14.345-12.858-12.000

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI HEINÄKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo Kaupunginhallituksen tuloskortin strategiset tavoitteet: 1. Elinvoima ja työpaikat

Lisätiedot

Verotulojen toteutuminen ja ennuste

Verotulojen toteutuminen ja ennuste Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) 316 Talousarvion toteutuminen 31.10.2015 Asianro 60/02.02.02/2015 Talousjohtaja Anna-Kristiina Järvi Liitteenä ovat koko kaupungin tuloslaskelma keskuksittain lokakuun

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi kesäkuu

Väestömuutokset, tammi kesäkuu Iitin kunta 546/02.01.02/2015 Talouskatsaus 25.8.2015 Tammi kesäkuu Kunnanhallitus 7.9.2015 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2015 Luonnollinen Kuntien välinen Netto Väestönlisäys Väkiluku väestön lisäys

Lisätiedot

Talouden seurantaraportti tammimarraskuu Tähän tarvittaessa otsikko

Talouden seurantaraportti tammimarraskuu Tähän tarvittaessa otsikko Talouden seurantaraportti tammimarraskuu Tähän tarvittaessa otsikko 2016 vt talousjohtaja Jerry Retva 9.1.2017 Koko kunta - Toteumavertailu - Tulosennuste Lautakunnat - Kuukausiseuranta - perinteinen kumulatiivinen

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA TOIMINTAKULUJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN Muut: (16 %) SOTE: (56 %) Henkilöstömenot: (28 %)

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA TOIMINTAKULUJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN Muut: (16 %) SOTE: (56 %) Henkilöstömenot: (28 %) KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2014 Käyttötalous: TOIMINTAKULUJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2014 Muut (16 %) SOTE (56 %) Henkilöstömenot (28 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon

Lisätiedot

Budjetti Bu-muutos Budjetti + Toteutuma Poikkeama muutos

Budjetti Bu-muutos Budjetti + Toteutuma Poikkeama muutos Heinäveden kunta Sivu 1 00001000 TARKASTUSLAUTAKUNTA (02) 4001 Henkilöstökulut -3.050-3.050-1.338,83-1.711,17 4300 Palvelujen ostot -12.770-12.770-8.144,47-4.625,53 4500 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -280-280

Lisätiedot

Budjetti Bu-muutos Budjetti + Toteutuma Poikkeama muutos

Budjetti Bu-muutos Budjetti + Toteutuma Poikkeama muutos Heinäveden kunta Sivu 1 00001000 TARKASTUSLAUTAKUNTA (02) 4001 Henkilöstökulut -3.050-3.050-3.050,00 4300 Palvelujen ostot -12.770-12.770-1.522,10-11.247,90 4500 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -280-280

Lisätiedot

Kuntatalouden trendi. Oulun selvitysalue Heikki Miettinen

Kuntatalouden trendi. Oulun selvitysalue Heikki Miettinen Kuntatalouden trendi Oulun selvitysalue 2.12.2014 Heikki Miettinen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

ALAVIESKAN KUNTA Osavuosikatsaus tammi - lokakuu

ALAVIESKAN KUNTA Osavuosikatsaus tammi - lokakuu Osavuosikatsaus tammi - lokakuu 31.10.2013 Kunnanhallitus 26.11.2013 170 Tuloslaskelma, kumulatiivinen Lokakuu 2013 Alavieskan kunta Kirjanpidon tilanne 19.11.2013 1 000 TP 2012 TA 2013 10/2012 TP:n tot-%

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Tiedotustilaisuus 13.2.2013 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten keskeisiä eriä vuosilta 2011 ja 2012 (ml.

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2012

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2012 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/212 1 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 211 TA 212 TA 212 Erotus TA 212 Enn. enn. 3/12 ed. enn. muutos Tulot 1 326 1 318 1 356 38 1 35 6 Menot

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille

Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille Kunnanhallitus 140 19.09.2016 Kunnanhallitus 169 31.10.2016 Kunnanhallitus 211 28.11.2016 Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille 2018-2019 240/02.02.00/2016 Kunnanhallitus

Lisätiedot

TALOUSLUKUJEN VERTAILUA

TALOUSLUKUJEN VERTAILUA TALOUSLUKUJEN VERTAILUA Keuruu vs. selvitysalue Tero Mäkelä LUVUT ON LASKETTU SEURAAVASTI: Tuloslaskelmista on poistettu kertaluonteiset erät, koska ne eivät ole pysyviä Verotulot on laskettu Keuruun veroprosenteilla,

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri Kankaanpään kaupunki Tilinpäätös 2015 1 Tilinpäätösaineisto 1. Tilinpäätös Tasekirja Toimintakertomus Toteutumisvertailu Tilinpäätöslaskelmat Liitetiedot Eriytetyt tilinpäätökset Allekirjoitukset ja merkinnät

Lisätiedot

Kunnan talouden perusteet. Luottamushenkilöiden koulutus Sirkka Lankila

Kunnan talouden perusteet. Luottamushenkilöiden koulutus Sirkka Lankila Kunnan talouden perusteet Luottamushenkilöiden koulutus 11.2.2013 Sirkka Lankila Valtuusto ja kunnan talous Valtuusto päättää kunnan talouden ja rahoituksen perusteista eli valtuusto käyttää kunnassa budjettivaltaa

Lisätiedot

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka)

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka) 1 31.5.2015 Väestö 0,00 Toukokuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.448, josta Lieksassa 12.052, Nurmeksessa 8.049 ja Valtimolla 2.347 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.111. Toukokuussa Nurmeksen

Lisätiedot

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit Talouden nykytila Kriteerit Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit 1. Negatiivinen vuosikate Rovaniemi 2012 2016 186 /asukas Ei täyty? 2. tuloveroprosentti yli 0,5 prosenttiyksikköä

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI TOUKOKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo Kaupunginhallituksen tuloskortin strategiset tavoitteet: 1. Elinvoima ja työpaikat

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/2012

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/2012 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/212 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 211 TA 212 TA 212 Erotus TA 212 Enn. enn. 4/12 ed. enn. muutos Tulot 1 326 1 318 1 355 37 1 356-1 Menot -4

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI MAALISKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo 216 215 214 213 212 211 tammi-maaliskuu tammi-maaliskuu tammi-maaliskuu tammi-maaliskuu

Lisätiedot

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet ja kunnanjohtaja.

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet ja kunnanjohtaja. Kaupunginhallitus 78 08.03.2016 Kaupunginhallitus 97 22.03.2016 Tarkastuslautakunta 60 23.05.2016 Valtuusto 31 21.06.2016 Tilinpäätös ja vastuuvapaus vuodelta 2015 960/02.55/2016 KH 08.03.2016 78 Kuntalain

Lisätiedot

TULOSTILIT (ULKOISET)

TULOSTILIT (ULKOISET) HYRYNSALMEN KUNTA RAPORTTI 20.5.2010 LIITE 3 TALOUSARVION SEURANTA 30.4.2010 TULOSLASKELMA Talousarvio on toteutumassa suunniteltua paremmin. HYRYNSALMEN KUNTA 30.4.2010 Tilinpäätös Talousarvio Toteutuma

Lisätiedot

TALOUSKATSAUS HEINÄKUU 2014

TALOUSKATSAUS HEINÄKUU 2014 TALOUSKATSAUS HEINÄKUU 2014 Rahatoimisto 28.8.2014 Katsaus on laadittu 31.7.2014 tilanteesta. Kaupungin toimintatulot- ja menot ovat edelleen toteutuneet jokseenkin suunnitellusti. Käyttötalouden toimintakatteen

Lisätiedot

Askola Copyright Perlacon Oy 1

Askola Copyright Perlacon Oy 1 Askola Askolan tase on loppuraportissa esitellyillä mittareilla arvioituna joukon heikoin. Nettolainakanta on suurin ja taseeseen on kertynyt alijäämää. Myös käyttöomaisuuden määrä on pienin. Toisaalta

Lisätiedot

Kuntatalouden tila ja tulevaisuuden näkymät

Kuntatalouden tila ja tulevaisuuden näkymät Kuntatalouden tila ja tulevaisuuden näkymät 8.11.2016 Varatoimitusjohtaja Timo Reina Kuntatalouden tila ja hallituksen kuntatalouden toimia ohjaava tavoite Vaimeasta talouskasvusta huolimatta kuntatalouden

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2013

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2013 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/213 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 212 TA 213 TA 213 Erotus TA 213 Enn. enn. 3/13 ed. enn. muutos Tulot 1 356 1 387 1 375-11 1 369 7 Menot -4

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat Kuntatalouden kehitys vuoteen 2018 Lähde: Peruspalveluohjelma 3.4.2014 sekä Kuntaliiton laskelmat Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset Lähde: Vuodet 2012-2013 Tilastokeskus, vuosien 2014-2018

Lisätiedot

Kinnulan kunta, talousraportti 1-4/2014

Kinnulan kunta, talousraportti 1-4/2014 Kinnulan kunta, talousraportti 1-4/2014 Tuloslaskelma ja graafiset seurantaraportit TULOSLASKELMA 1.1.-30.4.2014 Kinnulan kunta 01-04/2012 01-04/2013 TA 2014 Toteuma Toteuma- % 01- TOIMINTATUOTOT 01-04/2014

Lisätiedot

Rauman kaupungin ja kaupunkikonsernin tilinpäätös 2015

Rauman kaupungin ja kaupunkikonsernin tilinpäätös 2015 Rauman kaupungin ja kaupunkikonsernin tilinpäätös 2015 23.3.2016 Tilinpäätös 2015 pähkinänkuoressa Rauman kaupungin tulos (hallintokunnat, taseyksiköt, liikelaitokset) Tilikauden alijäämä -13,2 milj. euroa

Lisätiedot

Kinnulan kunta, talousraportti 1-3/2014

Kinnulan kunta, talousraportti 1-3/2014 Kinnulan kunta, talousraportti 1-3/2014 Tuloslaskelma ja graafiset seurantaraportit TULOSLASKELMA 1.1.-31.3.2014 Kinnulan kunta 01-03/2012 01-03/2013 TA 2014 Toteuma Toteuma- % 01- TOIMINTATUOTOT 01-03/2014

Lisätiedot

Mistä löytyy Suomen kuntien tie?

Mistä löytyy Suomen kuntien tie? Mistä löytyy Suomen kuntien tie? Kuntajohtajapäivät, Seinäjoki Timo Kietäväinen, varatoimitusjohtaja Uhkaava talouskriisi tuo lisähaasteita entisetkin isoja Uhkaava talouskriisi tuo vain lisähaasteita,

Lisätiedot

ALAVIESKAN KUNTA. Osavuosikatsaus

ALAVIESKAN KUNTA. Osavuosikatsaus ALAVIESKAN KUNTA Osavuosikatsaus 31.03.2015 Kunnanhallitus 11.05.2015 ALAVIESKAN KUNNAN TULOSLASKELMAN TOTEUTUMINEN TAMMI-MAALISKUU 2015 (sisäiset ja ulkoiset erät mukana) Tammi-maaliskuu 2014 TA 2015

Lisätiedot

kustannukset nousivat euroa.

kustannukset nousivat euroa. 1 (5) Nurmeksen tulot kasvoivat menoja enemmän Nurmeksen kaupungin tulot kasvoivat vuonna 2015 menoja enemmän. Kaupungin tilikauden tulos oli 460 816 euroa ja ylijäämä esitettävien tilinpäätössiirtojen

Lisätiedot

Talouden seuranta 9/ 2016 ja hankintojen seuranta 9/ 2016

Talouden seuranta 9/ 2016 ja hankintojen seuranta 9/ 2016 Kaupunginhallitus 31.10.2016 Liite 1 388 Talouden seuranta 9/ 2016 ja hankintojen seuranta 9/ 2016 KH 31.10.2016 Tulosennuste 9/ 2016 MIKKELIN KAUPUNKI, Laskennallinen ennuste ja johdon ennuste 1-9/ 2016,

Lisätiedot

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Talousjohtaja Jukka Männikkö 1 4.5.2015 Hallinto- ja talousryhmä 2 - Kuntapuolueelle kävi erinomaisen hyvin näissäkin vaaleissa. Kunnanvaltuustoissa

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 213 1,7 % Toimintakulut 38,3 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,39 mrd. 3,6 %,7 % 1,6 %,2 %,3 % 3,8 % Henkilösivukulut 4,96 mrd. Palvelujen ostot 9,78 mrd. Materiaalin

Lisätiedot

Lohjan kaupungin tilinpäätös 2015

Lohjan kaupungin tilinpäätös 2015 Kaupunginhallitus 138 04.04.2016 Kaupunginvaltuusto 56 08.06.2016 Lohjan kaupungin tilinpäätös 2015 29/02.06.01/2016 KH 04.04.2016 138 Kuntalain 113 :n mukaan tilikaudelta on laadittava tilinpäätös, joka

Lisätiedot

Budjetti Bu-muutos Budjetti + Toteutuma Poikkeama muutos

Budjetti Bu-muutos Budjetti + Toteutuma Poikkeama muutos Heinäveden kunta Sivu 1 00001010 TARKASTUSTOIMI (03) 4001 Henkilöstökulut -3.000-3.000-1.487,56-1.512,44 4300 Palvelujen ostot -9.410-9.410-7.825,56-1.584,44 4500 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -280-280

Lisätiedot

Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät

Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät 13.2.2013 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Vuoden 2014 TA:n raamin valmistelun eteneminen Talouden tasapainotarkastelu talous- ja suunnittelukeskuksessa Ehdotus

Lisätiedot

TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014

TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 1 TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 Kaupunginhallitus 22.9.2014 Kaupunginvaltuusto 29.9.2014 2 KÄYTTÖTALOUS JA TULOSLASKELMA HALLINTOPALVELUKESKUS Vastuualue Tulosta parantavat (-) ja tulosta heikentävät (+) Kaupunginhallitus

Lisätiedot

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014 Kuntien taloustietoja 214 (2) Lähde:Kuntaliitto 215, Kuntien tunnuslukutiedosto 23-214 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 23-214 11 Asukasluku indeksoituna (23=1) 15 1 95 9 85 8 75 Kemi 21-5 as. kunnat

Lisätiedot

Koko Kanta-Hämeen asukasluku väheni viime vuonna 668 hengellä. Kunnanhallitukselle on toimitettu yhteenveto verotilityksestä.

Koko Kanta-Hämeen asukasluku väheni viime vuonna 668 hengellä. Kunnanhallitukselle on toimitettu yhteenveto verotilityksestä. VEROTILITYKSET VUONNA 2016 Kunnanhallitus 15.2.2016 ( 20): Tammikuun verotulotilitys oli kaikkiaan 4,9 % parempi kuin vuonna 2015. Kunnallisveron osalta tilitys oli 3,7 % ja yhteisöverotulon osalta 24,0

Lisätiedot

Talousarviomuutos 2015

Talousarviomuutos 2015 Kunnanhallitus 232 30.11.2015 Valtuusto 50 07.12.2015 Talousarviomuutos 2015 362/02.02.02/2015 Kunnanhallitus 30.11.2015 232 Valmistelija: kunnansihteeri Vuoden 2015 talousarvion muutosesitys perustuu

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 11/ (7) Kaupunginvaltuusto Kj/

Helsingin kaupunki Esityslista 11/ (7) Kaupunginvaltuusto Kj/ Helsingin kaupunki Esityslista 11/2013 1 (7) 5 Vuoden 2012 tilinpäätöksen hyväksyminen HEL 2013-003762 T 02 06 01 00 Päätösehdotus päättänee 1 hyväksyä vuoden 2012 tilinpäätöksen siten, että tilikauden

Lisätiedot

Espoon talouden haasteet Valtuuston strategiaseminaari

Espoon talouden haasteet Valtuuston strategiaseminaari Espoon talouden haasteet Valtuuston strategiaseminaari 31.1.- 1.2.2013 Rahoitusjohtaja Reijo Tuori Espoon kaupunki ja konserni Kaupunki Konserniyhteisöt Yhteensä Tase 2011 (mrd. euroa) Toimintakulut 2011

Lisätiedot

Vakinaiset palvelussuhteet

Vakinaiset palvelussuhteet Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut Kaupungin henkilöstömäärä käsitellään henkilöstökertomuksessa. Keskeisten konserniyhteisöjen henkilöstöpanoskuvaus on alla. Vakinaiset palvelussuhteet Tehty työpanos,

Lisätiedot

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 26 Toiminta-ajatus Kiikoisten kunta on paikkakunnan kaikenpuoliseen kehittämiseen pyrkivä, kuntalaisia varten järjestetty palveluorganisaatio.

Lisätiedot

Osavuosikatsaus

Osavuosikatsaus Osavuosikatsaus 1.1. 2015 Väestömäärä syyskuussa 75 489 Joensuun väestömäärä oli syyskuussa väestötietojärjestelmän mukaan 75 489. Väestömäärä kasvoi edellisen vuoden syyskuuhun nähden 465 henkilöllä.

Lisätiedot

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 8. huhtikuuta 2014 Vuonna 2013 kaupungin talous vahvistui lähinnä kertaluonteisten verotilitysmuutosten vuoksi Vuosi 2013 on 0,8 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Pakollisen

Lisätiedot

NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014

NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014 NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014 TULOSLASKELMA, kaikki yhteensä TP12 TP13 TA14 TPE14 Ero TPE / TA TOIMINTATUOTOT 51 110 54 938 394 54 714 021 54 262 557-451 464 Myyntituotot

Lisätiedot

Julkaisuvapaa klo kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015

Julkaisuvapaa klo kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015 Julkaisuvapaa 4.4.2016 klo 15.30 kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015 Johtoryhmä 30.3.2016 Laajennettu johtoryhmä 30.3.2016 YT-neuvottelukunta 1.4.2016 Kaupunginhallitus

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2015

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2015 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 215,7 % 2, % 4,5 % 1, % 6,1 % 7,8 % 19,7 % 1,6 % 11, % 36,6 % Toimintakulut 36,75 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,13 mrd. Henkilösivukulut 4,88 mrd. Palvelujen

Lisätiedot

TALOUSKATSAUS MARRASKUU 2012

TALOUSKATSAUS MARRASKUU 2012 TALOUSKATSAUS MARRASKUU 2012 Rahatoimisto 21.12.2012 Katsaus on laadittu 30.11.2012 tilanteesta. Katsaukseen sisältyvä ennuste poikkeaa elokuun osavuosikatsauksessa esitetystä ennusteesta toimintatulojen

Lisätiedot

TOTEUTUMA /2015 5/2015 6/2015 7/2015 8/2015

TOTEUTUMA /2015 5/2015 6/2015 7/2015 8/2015 TA 2015 POIKKEAMA TA 1-8/2015 - POIKKEAMA TA 1-9/2015 - POIKKEAMA TA 1-10/2015 - VASTUURYHMÄT / HALLINTOKUNNAT (2. muutos) TOTEUTUMA TOTEUTUMA TOTEUTUMA TOTEUTUMA T0T 1-8/2015 TOTEUTUMA T0T 1-9/2015 TOTEUTUMA

Lisätiedot

Osavuosikatsaus

Osavuosikatsaus Osavuosikatsaus 1.1. 2016 Väestömäärä elokuussa 75 595 Joensuun väestömäärä oli elokuun lopussa 75 595. Väestömäärä kasvoi edellisen vuoden elokuuhun nähden 388 henkilöllä. Vuodenvaihteeseen nähden asukasmäärä

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016

Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016 Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016 15.9.2016 Mikko Spolander Talousnäkymät Keskeiset taloutta kuvaavat indikaattorit lähivuosina ja keskipitkällä aikavälillä 2013 2014 2015 2016 e 2017 e 2018 e 2019 e

Lisätiedot

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Kevät 2013

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Kevät 2013 Maakuntakierrosten koko maan talousdiat Kevät 2013 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Lähde: Tilastokeskus Tietoja kuntien taloudesta vuosilta 2006 2012 Pl. Ahvenanmaa. Sisältää liikelaitokset.

Lisätiedot

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Kunnanhallitus 98 13.04.2015 Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Khall 13.04.2015 98 Kuntalain (365/1995) 68 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen

Lisätiedot