TOSITIIMI. Anni Ketola Christa-Maria Määttänen Emmi Kuortti Rebekka Leino
|
|
- Kalevi Jääskeläinen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 TOSITIIMI Anni Ketola Christa-Maria Määttänen Emmi Kuortti Rebekka Leino Toukokuu 2016
2 2 Sisällysluettelo 1 Johdanto Tiimi Toimiva tiimi Tiimin synergia Tiimiroolit Ryhmän kehitysvaiheet Tiimin johtaminen Lähteet... 17
3 3 1 Johdanto Tämän päivän postmodernissa organisaatiossa työskennellään tiimeissä enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Jäykkiä toimintoja pyritään jatkuvasti purkamaan ja tiimeissä tehdään laajempia kokonaisuuksia sen sijaan, että työntekijä tekisi itsekseen yksinkertaisia ja toistuvia työtehtäviä. (Åberg, 2006, 57.) Toiminta tiimeissä on lisääntynyt ja ne ovat selkeä osa nykypäivän työnkuvaa. Millainen tiimi toimii paremmin kuin toinen? Esseessä käsitellään tiimissä olevia yksilöitä ja erilaisuuden kannattavuutta, tiimirooleja, tiimin johtamista ja toimivaa huipputiimiä.
4 4 2 Tiimi Tutussa sananlaskussa todetaan: Jos haluat mennä nopeasti, mene yksin. Jos haluat mennä pitkälle, menkää yhdessä. Tiimissä on useampia erilaisia ihmisiä, jotka pyrkivät yhteisiin päämääriin ja tavoitteisiin ylittämättä sovittuja sääntöjä. (Pirnes, 1994) Tiimin toimintaa määrittelevät vahvasti ryhmittymän yhteinen vuorovaikutus, tavoitteet ja pelisäännöt. Satu Männikön toteaa opinnäytetyössään Tiimin tyytyväisyys johtamistapaan, että koko on tiimeistä puhuttaessa ratkaiseva tekijä. Tiimissä jäseniä voi olla kahdesta kahteenkymmeneen henkeen ja tätä suuremman ryhmän kohdalla ei voida enää puhua yhdestä tiimistä, sillä yhden tiimin sisälle muodostuu melkeinpä väistämättä useampia pienempiä tiimejä. Männikön mukaan pienemmät tiimit ovat usein käytännöllisempiä, sillä mitä suurempi tiimi, sitä helpommin katoaa vuorovaikutus ja vaikeampaa on päästä sopimukseen yksityiskohtaisista toimenpiteistä. Proakatemian tiimeissä on juuri alle kaksikymmentä henkeä ja projektiryhmissä yleensä alle kymmenen henkeä ja Männikön kanssa samaan johtopäätökseen tullaan usein myös proakatemian tiimeissä. Päätöksenteko ja suurella porukalla päätöksiin sitoutuminen on usein hankalampaa koko tiimin kesken kuin pienemmissä projektitiimeissä. Tiimin jäsenten yksilövastuualueita tärkeämpää on yhteisvastuu tiimin toiminnasta ja tuloksista. Kun tiimi on tehnyt päätöksen yhdessä, ei tiimin jäsen voi enää jälkikäteen kieltäytyä ottamasta vastuuta tiimin työstä. Tiimin epäonnistuessa tiimin jäsen ei voi myöskään vierittää syitä muiden niskaan. Tiimin onnistuessa yksittäinen jäsen ei voi ottaa kunniaa työn tuloksista, vaan silloin koko tiimin jäsenistö ansaitsee palkinnon. Tiimissä henkilökohtaisen uran edistäminenkin on näin ollen hankalampaa ja haastavampaa kuin esimerkiksi työryhmätyöskentelyssä. (Hämeen sanomat 2013.) Parhaiten toimivassa tiimissä tunnusmerkiksi esiin nousee positiivisuus. Yhtä kriittistä puheenvuoroa kohden on kuusi positiivista. Kehittymisen kannalta kriittiset puheenvuorot ovat tär-
5 5 keitä, mutta ne eivät saa vallata koko keskustelua. Toiseksi huipputiimissä esitetään avoimia kysymyksiä ja omia mielipiteitä. Hyvä avoin kysymys aktivoi tiimin keskustelun pitkäkestoiseksi, jolloin eri näkökulmat tulevat esille. Kolmanneksi tiimiläiset puhuvat meistä ja muista, ja näistä puhutaan yhtä paljon keskenään. Omaa toimintaa verrataan muihin ja asiakkaat otetaan huomioon. (Toivanen 2013, 47.) 2.1. Toimiva tiimi Tiimi kerätään kokoon, kun halutaan tehokasta toimintaa jonkun asian edistämiseksi. Tiimi voi mahdollisesti muodostua erittäin kannattavaksi, jos tiimi on toimiva. Hyvä tiimityö tuo mukanaan muun muassa helppoutta, itseohjautuvuutta, kehittymistä ja työniloa. Åberg (57-58, 2006) kuvaa hyvän tiimityön eduiksi: Tuottavuus helppo perustaa uudelleenjärjestäytyminen ja organisointi itseohjautuvuus jatkuva kehitys, oppiminen yhteisöllisyys luottamus yksilön ja yhteisön hyvinvointi Tiimi on Åbergin mukaan vaivaton ja se sopii moneen tilanteeseen. Tiimin toimiessa hyvin sen itseohjautuvuus on omaa luokkaansa. Tiimissä tämä on mahdollista, sillä tiimiympäristössä yhdistyvät muun muassa työntekijän oma tahto, valta ja vastuu, sitoutuminen ja joustava motivointi. Yhteisöllisyys kuvaa tiimissä olevaa me-henkeä, mikä kuvaa vastavuoroisuutta ja toisten auttamisen mentaliteettia. Tullakseen toimivaksi, tiimi vaatii sitouttamista ja valtaistamista. Valtaistaminen (empowerment) tarkoittaa työntekijän kokemusta vallitsevasta itsemääräämisvallasta sekä itsetuntemuksesta. Sen rakentavat Åbergin mukaan valta, vastuu ja riittävät toimintaedellytykset. Siihen päästään konkreettisemmin yrityksen arvojen, työpaikan ilmapiirin, johdon toiminnan, työnku-
6 6 van, koulutuksen sekä työpaikan motivointityylin yhteisvaikutuksella. Arvoissa ja yrityskulttuurissa on tultava ilmi työtovereiden arvostus ja luottamus. Johdon on toimittava kyseisellä tavalla, jotta saadaan aikaan avoin ilmapiiri. Johtajan on oltava olemassa, mutta johtamisen on oltava suuntaa-antavaa, ei määräyksillään kahlitsevaa. Työn itsessään on oltava riittävän haastavaa, jotta työntekijä kohtaa haasteita, mutta samaan aikaan kokee selviytyvänsä työtehtävistään (flow, työnilo) Tiimin synergia Synergistä tiimiä kutsutaan tutummin huipputiimiksi. (Katzenbach) Ryhmän tunnusmerkkejä ovat energisyys, tuottavuus, onnistuminen, työn ilo ja motivoituminen, innovaatiot sekä ylpeys omasta tiimistä. Huipputiimi ei koe painetta työstä, joka on kuitenkin innostavaa, haastavaa ja kaukana arkisesta toistuvasta työn tekemisestä. (2006, Åberg, 39-40) Synergialla tarkoitetaan kokonaisuutta, joka voi syntyä ainoastaan osien summana. Åberg (2006, 38, 61) kuvaa tiimin synergiaa ilmiöksi, joka ei synny vahingossa ja tarkoittaa tiimin tilaa, jossa ryhmän piilevä tietotaito voi nousta vapaasti esiin ja luoda tehokkaampia toimintatapoja ja innovaatioita. Tiimi voi kokea synergian, mutta harvemmin kaikki jäsenet kokevat sen yhtä vahvana. Toinen kokee mahdollisesti enemmän yhteenkuuluvuutta ja valtaistamista kuin joku toinen henkilö eri elämäntilanteessa tai eri taustasta. Synergia on kuitenkin lopputuloksen kannalta aina kannattavaa. Tiimiä ilman synergiaa voikin kuvata osiensa summana = 4, kun taas sama nelihenkinen tiimi, jolla on synergiaa, lopputulos on esimerkiksi 1,4+1,2+1,3+1,0 4. Synerginen vaihe on luova ja tuottava. Se on usein myös tiimin jäsenille raskas, mutta sitä ei mielletä yhtä rankaksi kuin se todellisuudessa on. Työn ilo poistaa tekemisen pakon ja energia kumpuaa jokaisesta tiimiläisestä. Kun tämä energia kanavoidaan oikein, syntyy innovaatioita ja uusia tehokkaita toimintatapoja. Åberg koki hyödylliseksi, että tiimin rakenteita heilutellaan synergian aikaansaamiseksi. Synergian syntymisen kannalta onkin oleellista tuoda asiantuntijatii-
7 7 mille muutoksia arkeen muun muassa toimitilojen muutoksena tai tuoda jalkapallojoukkueeseen välillä uusia pelaajia. Välillä tarvitaan isompia töytäisyjä, jotta synergiaa voi syntyä, mutta toisessa tiimissä kaikki, mitä tarvitaan on, esimiehen kannustava hymy kahviossa. (2006, Åberg) Belbinin tiimirooleista tärkeimmiksi synergian syntymisen kannalta määritellään johtaja, keksijä, tiedustelija ja takoja. Johtajalla on valta ja mahdollisuus inspiroida, innostaa ja haastaa muita. Tärkein johtajan tehtävä on luoda ilmapiiri, jossa tiimiläiset voivat vapaasti ja avoimesti jakaa omaa piilevää tietotaitoaan. Keksijästä kumpuaa tavanomaisesti innovaatioita ja uusia tapoja toimia ja tiedustelija tuo niitä tiimin ulkopuolelta tiimin käsittelyyn. Takoja on yleensä ensimmäinen, joka innostuu uudesta ideasta ja hänellä on mahdollisuus energisoida myös muita. (2006, Åberg) 2.3. Tiimiroolit Jokaiselle proakatemialaiselle on varmasti tuttu Belbinin testi, joka tuli jokaisen hakijan tehdä ja liittää tulokset hakukirjeeseen. Belbin on tunnistanut yhdeksän erilaista käyttäymismallia, jotka voidaan havaita työpaikalla. Jotta tiimi voisi menestyä, tulisi näitä yhdeksää erilaista jäsentä olla osana tiimiä. Tyypillisesti useimmat ihmiset omaksuvat kaksi tai kolme roolia tiimissä, jotka kokevat mieluisimmaksi, muutama rooli, joita he hallitsevat tarvittaessa ja loppuja rooleja he eivät halua omaksua ollenkaan. (Belbin 2015.) Tiimirooli määritetään taipumukseksi käyttäytyä, edistää ja olla kytköksissä muiden kanssa tietyllä tavalla. Valmentajien tehtävänä oli seuraavaksi muodostaa hakijoiden tulosten mukaan tiimejä, joissa olisi edustettuna mahdollisimman erilaisia jäseniä. Sillä aivan kuten Toivanen (43, 2013) kertoo, on hyvässä tiimissä aina mahdollisimman laaja kirjo erilaisia tekijöitä, joiden tekemiset täydentävät toisiaan. Tiimin tehtävänä on löytää jäsenten välille tasapaino ja ymmärrys erilaisuuden voimasta. Tiimin avulla ihminen oppii nopeammin ja tehokkaammin.
8 8 Tiimiroolit voidaan jakaa 1) toimintaorientoituneisiin eli takojaan, tekijään ja viimeistelijään, 2) ihmisorientoituneisiin eli kokoojaan, diplomaattiin ja tiedustelijaan ja 3) ajatusorientoituneisiin eli keksijään, arvioijaan ja asiantuntijaan (Toivanen 2013, 44). Näistä rooleista seuraavaksi tarkemmin: Takoja on energinen tarmonpesä, joka haluaa pitää tiimin liikkeessä eikä menetä keskittymistä meneillään olevaan toimeen. Vahvuuksina takojalla ovat haastaminen, dynaamisuus ja paineessa menestyminen. Heikkouksina ovat provokaatiolle altistuminen sekä toisten ihmisten tunteiden loukkaaminen. Ei kannata yllättyä, jos takojasta tulee aggressiivinen ja huumoria ymmärtämätön, kun asioita pitäisi tapahtua. (Belbin 2015.) Tekijän tarvitsee saada suunnitella toimiva ja käytännönläheinen strategia, jota toteuttaa tehokkaasti. Tekijän vahvuuksia ovat käytännöllisyys, luotettavuus ja tehokkuus. Hän tarttuu tuumasta toimeen ja organisoi työn, mikä tulee tehdä. Heikkouksina ovat joustamattomuus suunnitelmista ja hidas syttyminen uusille ideoille. Ei siis yllätä, jos tekijän on vaikea luopua suunnitelmistaan, vaikka muutos olisikin positiivinen. (Belbin 2015.) Viimeistelijää käytetään tehokkaimmin tehtävän tai toiminnan lopussa, kun työtä tarvitsee hioa, tutkia tarkasti ja poistaa virheet. Subjektiivinen jäsen, joka vastaa työn laadunvalvonnasta. Vahvuuksina hänellä ovat tunnollisuus, innokkuus, virheiden paikantaminen ja siten tuotoksen täydellistäminen. Heikkouksina ovat kohtuuton huolehtiminen ja vastahakoisuus delegointiin. Yllätyksenä ei tule, että viimeistelijän voidaan joskus huomata menevän mahdottomuuksiin täydellisyyttä hakiessaan. (Belbin 2015.) Kokooja keskittyy tiimin tavoitteisiin, nostaa esille tiimin jäseniä ja delegoi asianmukaisesti. Vahvuuksina ovat kypsyys, itsevarmuus, jäsenten vahvuuksien tunnistaminen ja tavoitteiden selventäminen. Heikkouksina ovat manipulointi ja oman työtaakan vähentäminen. Kokoojan voikin delegoida joskus liikaa jättäen itselleen huomattavan vähän tekemistä. (Belbin 2015.)
9 9 Diplomaatti auttaa tiimiä nivoutumaan yhteen hyödyntäen jäsenten monipuolisuutta vaadittuun tehtävään. Yhteistyökykyisyys, tarkkanäköisyys, diplomaattisuus, kuuntelutaito ja kitkan ehkäiseminen ovat diplomaatin vahvimmat puolet. Heikkouksina sen sijaan ovat päättämättömyys ristiriitatilanteissa ja yhteenottojen välttely. Diplomaatti voikin epäröidä tilanteessa, jossa pitäisi tehdä epäsuosittu ratkaisu. (Belbin 2015.) Tiedustelija käyttää tiedonhaluaan ideoiden keksimiseen ja niiden esittämiseen tiimille. Ulospäinsuuntautuneisuus, innokkuus, mahdollisuuksien tutkiminen ja kontaktien ottaminen ovat hänelle vahvuuksia. Tiedustelija voi kuitenkin olla liiankin optimistinen ja menettää mielenkiintonsa tehtävään, kun alkuinnostus katoaa. Tiedustelija saattaa unohtaa seurata johtajaa. (Belbin 2015.) Keksijä on luova ja osaa ratkaista ongelmia epätavanomaisilla ratkaisuilla. Vahvuuksina ovat luovuus, mielikuvitus, vapaa-ajattelu, ideoiden tuottaminen ja ongelmien ratkaiseminen. Keksijä saattaa sivuuttaa lisäkulut ja olla liian mietteliäässä mielentilassa, jolloin ei osaa kommunikoida tehokkaasti. Keksijät voivat olla hajamielisiä ja unohtaa asioita. (Belbin 2015.) Arvioijalla on looginen silmä ja hän tekee kyseenalaistuksia tarvittaessa. Hän myös punnitsee tiimin vaihtoehtoja puolueettomasti. Arvioija on asiallinen, strateginen, tarkkanäköinen, näkee kaikki vaihtoehdot ja arvostelee tarkasti. Heikkoutena voidaan nähdä joskus puuttuva into, puute muiden jäsenten innostamisen taidosta sekä liika kriittisyys. Arvioijan on vaikea päästä ratkaisuun. (Belbin 2015.) Asiantuntija tuo syväluotaavaa tietämystä erikoisalueestaan. Vahvuuksina ovat määrätietoisuus, oma-aloitteisuus ja omistautuneisuus. Asiantuntija hankkii tietoa ja taitoja. Heikkouksina ovat teknisyyksien märehtiminen. Asiantuntija voi kuormittaa tiedon määrällä. (Belbin 2015.)
10 10 Meillä Kiivisiossa palattiin tiimirooleihin muutama paja sitten. Keskustelimme roolien merkityksestä ja niiden soveltamisesta yhteisissä koitoksissa, kuten piloteissa ja tulevassa loppunäytössä marraskuussa. Jakauduimme pajassa ryhmiin ja määritimme jäsenille vahvuuksia, joiden mukaan pyrimme selvittämään tiimiroolituksia. Lopuksi keräsimme yhteen kaikkien vahvuudet ja tiimiroolit ja asetimme ne aikajanalle, joka kuvasi toimeksiannon ja toteuttamisen janaa. Janalle asetettiin erilaisia tehtäväkuvauksia, kuten esimerkiksi ideointi, raportin teko ja esitys. Selvitettyjen roolien mukaisesti oli tiimin jokainen jäsen helppoa asettaa janalle useisiin eri tehtäväkuvauksiin. Tarkoituksena oli soveltaa tiimiroolitusta jo heti toukokuun Tiimidiilissä, mutta valitettavasti se jäi etäiseksi kahteen jaetun ryhmän sisällä, sillä ryhmissä jäseniä oli ihan muutama. Tätä on kuitenkin hyvä käyttää hyödyksi tulevissa piloteissa ja 24H:ssa.
11 11 3. Ryhmän kehitysvaiheet Ryhmäytyminen on pitkäkestoinen tapahtumaketju, jonka kehityskaaresta voidaan erottaa monia erilaisia vaiheita. Ryhmä kehittyy omalla tavallaan koko elinikänsä. Bruce Tuckman (1965) esittää ryhmän neljä eri kehitysvaihetta, muotoutuminen, kuohunta, normiutuminen ja tehtävän suorittaminen. Tärkeää on kuitenkin huomioida, että mallinnus ei välttämättä toteudu niin selkeänä todellisissa ryhmätilanteissa. Vaiheiden kestot saattavat vaihdella ja niiden välillä saatetaan joskus palata taaksepäin tai ohittaa jokin vaihe ja palata siihen vasta myöhemmin. Saattaa myös olla, ettei ryhmä saavuta koskaan täysin tehtävän suorittamisen vaihetta, jos ryhmän jäsenten henkilökemiat eivät sovellu yhteen tai ryhmä on erittäin ristiriitainen. Muotoutuminen (Forming) Muotoutuminen on ryhmän kehitysvaiheista ensimmäinen. Muotoutumisvaiheessa ryhmän jäsenille on ominaista tunnustella ryhmässä vallitsevaa ilmapiiriä ja selvitellä ryhmän tehtävien, sääntöjen ja menettelytapojen luonnetta. Ryhmäytymisen alkuvaiheessa ryhmä etsii ja hahmottelee rajojaan ja ryhmän jäsenet saattavat olla epävarmoja omasta roolistaan tai ryhmän tehtävästä. Tämä on täysin luonnollista, sillä onhan ryhmän toiminta vielä vakiintumatonta, eikä ryhmälle ole vielä muodostunut yhteisiä normeja. Vuorovaikutus on ryhmän jäsenten välillä muodollista ja ryhmä on toiminnassaan vahvasti riippuvainen johtajastaan. Alkuvaiheessa tunteet muodostuvat ihmisten kokemuksista. Varovaisuus on tyypillistä, monikaan ei halua vielä paljastaa itseään ja paljon tapahtuu vielä pelkin elein ja ilmein. Ryhmän jäsenet pyrkivät löytämään ja luomaan oman paikkansa suhteessa muihin. Yleensä ryhmän jäsenet oppivat tuntemaan vain yhden henkilön kerrallaan. Alkuvaiheessa ohjaajan rooli on erityisen tärkeä. Alkuvaiheen onnistuminen on ratkaiseva ryhmän myöhemmälle kehittymiselle. Jotkut saattavat tuntea halua olla jossain muualla kuin kyseisessä ryhmässä.
12 12 Kuohunta (Storming) Kuohuntavaiheessa ryhmän yhteiset päämäärät alkavat hiljalleen selkiintyä ja tunne ryhmän yhteenkuuluvuudesta kasvaa. Ryhmän jäsenten persoonallisuuden piirteet alkavat nousta esille aikaisemman muodollisuuden alta ja rohkeus esittää omia ajatuksia ja mielipiteitä kasvaa. Ryhmän jäsenet ovat paljon äänessä, mutta eivät osaa vielä kuunnella toisiaan riittävästi, vaan asettavat omat tarpeensa etusijalle ja ryhmän edelle. Jäsenet hakevat tilaa ja valtaa ryhmässä pitkien puheenvuorojen tai perustelujen käyttämisenä. Kuohuntavaiheelle on ominaista ryhmän hierarkian etsiminen. Konfliktit yksittäisten jäsenten välillä, ryhmän sisällä muodostuneet klikit ja ryhmän johtajaa kohtaan kapinointi ovat myös tavallisia ilmiöitä tässä vaiheessa. Konfliktivaihe antaa ryhmälle tilaisuuden selvittää myös ryhmän yhteiset arvot, jotka lisäävät ryhmän pysyvyyttä. Jos asiat saadaan käsiteltyä, jäsenten suhteet johtajaan ja toisiinsa tulevat kiinteämmiksi. Vaikka tavoitteet alkavat kirkastua, ei tehtävään kuitenkaan päästä välttämättä vielä käsiksi kuohunnan takia. Normiutuminen (Norming) Ryhmän vakiintumisen vaihe keskittyy luottamuksen kehittymiseen sekä kypsemmän ja avoimemman vuoropuhelun syntymiseen ryhmän tavoitteista, rooleista, rakenteita ja työnjaosta. Normiutumisen vaiheessa ryhmän toimintamallit alkavat selkiintyä ja vakiintua. Ryhmän toiminnalle muodostuu yhteisiä normeja ja työskentelyssä korostetaan samanmielisyyttä ja yhteenkuuluvuutta. Yhdenmukaisuuden vaiheessa myös eriävien mielipiteiden ilmaisu muuttuu avoimeksi, mutta ryhmän jäsenet ovat näissä tilanteissa joustavia ja valmiita myös kompromisseihin. Ryhmän kiinteys ja yhteistyökyky kehittyvät ja ristiriitoja pyritään välttämään. Mikäli niitä kuitenkin syntyy, ne pyritään sovittelemaan hyvässä hengessä. Jäsenet alkavat kantaa vastuuta sekä omasta että muiden oppimisesta. He sitoutuvat sekä ryhmän tavoitteisiin että toisiin jäse-
13 13 niin ja huolta kannetaan myös muiden viihtymisestä. Jäsenet antavat tukea ja apua sekä luottavat myös avun saamiseen toisilta. Tehtävän suorittaminen (Performing) Tässä suorittamisen vaiheessa ryhmän yhteistyö on parhaimmillaan. Ilmapiiri ryhmässä on vapautunut, vuorovaikutus selkiytynyt ja jäsenten asema ja rooli ryhmässä on vakiintunut. Koska mahdolliset ihmissuhdeongelmat ja työnjakoon liittyvät seikat on ratkaistu, ryhmän energia voidaan suunnata varsinaisen tehtävän suorittamiseen. Toiminta on nyt joustavaa ja viestintä avointa, joten myös erimielisyydet ja kielteisten tunteiden ilmaiseminen ovat sallittua. Vaikka ristiriitoja esiintyy, ne pystytään ratkaisemaan ja mikä tärkeintä, niistä myös opitaan. Ryhmä toimii työryhmänä ja jäsenet omaksuvat rooleja, jotka lisäävät osaltaan ryhmän suorituskykyä. Ryhmän etu on asetettu oman edun tavoittelun edelle ja toisia pyritään kuuntelemaan ja yhdessä keskustellen tähdätään parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen. Ryhmä oppii käyttämään jäsentensä erilaisuutta ja erilaista osaamista hyväkseen. Jäsenten asema vakiintuu ja kaikki tietävät mitä kukin osaa ja haluaa tehdä. Tyytyväisyys omaan ryhmään kasvaa tulosten myötä. Joissain tapauksissa ryhmän hajoaminen voidaan myös lukea yhdeksi ryhmän kehitysvaiheeksi. Tämä koskee ainakin tiettyjen tavoitteiden saavuttamiseksi perustettuja ryhmiä. Kun tehtävä on saatu päätökseen, saattaa ryhmän hajoaminen aiheuttaa ahdistusta tai haikeutta sen jäsenissä. Tällaisissa tapauksissa on selvää, että alun perin tehtäväkeskeinen ryhmä on tyydyttänyt myös jäsentensä sosiaalisia tarpeita. Tällöin ryhmän jäsenet tuntevat myös kiitollisuutta ryhmästä ja sen jäsenistä. Ryhmän lopetusvaiheessa jotkut selvittämättä jääneet asiat saattavat nousta pintaan ja vaatia ratkaisua. Lopettamisvaiheessa tulisi toteuttaa aina itsearviointi: millainen oppimiskokemus ryhmä on ollut, mikä on paras muisto ryhmästä?
14 14 4. Tiimin johtaminen Tiimityöskentelyssä jokainen tiimin jäsen vaikuttaa tiimin toimintaan, mutta tiimin johtajan tai tiimin vetäjän tehtävä on saada tiimi työskentelemään yhdessä ja tavoitteellisesti (Kajaanin ammattikorkeakoulu, tiimityökalut). Hyvä tiimijohtaja luo avointa ja turvallista ilmapiiriä, kasvattaa tiimiläisten itseluottamusta ja edesauttaa tiimiläisiä sitoutumaan tiimiin ja sen yhteisiin tavoitteisiin. Käytännössä tiimijohtaja huolehtii yhteistyössä tiimiläisten kanssa esimerkiksi tehtävien organisoinnista, aikatauluissa pysymisestä, työn etenemisestä ja ristiriitojen ehkäisemisestä. Tiimissä oleellista on yhteinen päätöksenteko ja tiimijohtajan vastuulla onkin päätöksentekoprosessin johtaminen eikä itse päätöksen tekeminen. Jaana Juutisen opinnäytetyössä tiimivetäjän tehtäväkuva palvelukeskuksessa käsitellään tiimin johtamisen tärkeyttä tiimin kehittymisen kannalta. Juutisen mukaan tiimipohjainen työskentely mahdollistaa sujuvan ja sopeutuvan työskentelyn alati muuttuvissa organisaatiossa. Juutisen mukaan tiimissä johtaminen perustuu dialogiin ja avoimeen keskustelukulttuuriin, jossa painotetaan muiden huomioonottamista ja sopivien työskentelytapojen luomista. Tiiminvetäjän rooliin ei ole valmista mallia, vaan tehtävän muotoutumiseen vaikuttavat tiimin, tiimin vetäjän, organisaation ja työyksikön tarpeet. Juutisen mukaan tiimin vetäjän tehtäviin kuuluvat olennaisesti tiimin kehittäminen ja yhteydenpito tiimin ulkopuolelle. Tiimin johtaja tarvitsee tiettyjä taitoja työssä selviytyäkseen, kuten sosiaalisia taitoja, yhteistyö- ja kommunikointikykyä ja itsehallintaa. Juutinen kuitenkin korostaa, että tiiminvetäjä ei ole esimies, vaan osa tiimiä ja tiimin vetäjältä puuttuukin esimiehen juridinen vastuu työntekijöistä. Myös Satu Männikkö käsittelee tiimin johtamista opinnäytetyössään Tiimin tyytyväisyys johtamistapaan. Männikön mukaan johtajaa kuvaa paremmin nimitys leader kuin johtaja. Englannin kielessä tiimin johtajalle on paljon erilaisia nimityksiä, kuten team leader, team manager, effective team leader, team builder, jotka kaikki kuvaavat eri tyyppisiä tiimijohtajia. Perinteisen management johtamisen ja leadership johtamisen ero on Männikön mukaan siinä, että leaderit
15 15 johtavat persoonallisuudellaan ja managerit rakenteiden avulla. Leader pyrkii ohjaamaan tiimiä tiettyyn suuntaan ja vaikuttamaan ihmisiin ja olosuhteisiin eikä ohjaamaan ylhäältä alaspäin. Tiimissä tiimiläiset ovat Männikön mukaan johtajalleen työyhteisön jäseniä eivätkä alaisia, sillä tiimijohtaja on osa tiimiä, eikä muiden yläpuolella. Perinteisessä management johtamisessa vastuu tuloksista on johtajalla, mutta tiimityössä vastuu on yhteinen ja siksi tiimijohtajan tarkoitus on hallita kokonaiskuvaa, motivoida ja ohjata tiimiä kohti yhteistä tavoitetta. Janette Kämpin opinnäytetyössä, Itseohjautuvan tiimityön edistäminen, henkilöstön ja johtamisen näkökulmasta johtajan rooli on muuttunut. Ennen vanhaan työt tulivat esimieheltä, joka johti ja valvoi työtä. Nykyään tiimit ovat syrjäyttäneet johtajat ja toimivat useissa yrityksissä itseohjautuvasti ja työt tulevat suoraan asiakkailta eivätkä esimieheltä. Kämpin mukaan tällaisessa tapauksessa on yleistä, että tiimillä on oma tiimijohtaja ja itse esimies työskentelee tiimin ulkopuolella. Kämpin tutkimaa itseohjautuvaa tiimiä onkin erittäin vaikea johtaa ulkopuolelta ja siksi on parempi, että esimiehellä on oma yhteyshenkilönsä tiimissä. Tiimijohtajuudesta puhuttaessa mainitsemisen arvoinen johtajuuden suuntaus on jaettu johtajuus, jonka sekä Juutinen että Männikkö mainitsevat opinnäytetöissään. Jaettu johtajuus kuvastaa tiimeissä tapahtuvaa johtamista ja käsite istuu hyvin myös Proakatemian maailmaan., sillä johtamistapa näkyy selkeästi tiimeissä joissa Business Leader johtaa, edustaa ja delegoi. Palvelevassa johtajuudessa luotetaan työntekijöiden ja tiimiläisten ammattitaitoon jolloin päätöksenteon keskittämistä johdolle pidetään resurssien tuhlaamisena. Jaetussa johtajuudessa vastuuta jaetaan tiimiläisille, sillä johtajan on vaikea itse hallita kaikkia tietoja ja taitoja päätöksenteossaan. Järjestys ja hallinta luodaan siis delegoinnin ja organisoinnin avulla. Jaetussa johtamisessa myös vastuu on jaettua ja ongelmiin etsitään ratkaisuja yhdessä. Samalla tavalla Proakatemiassa Business Leader johtaa, edustaa ja delegoi, mutta vastuut ovat
16 16 tiimissä yhteisiä ja jokaisella tiimiläisellä on yhtäläinen vaikutusvalta päätöksenteossa. Yksin Business Leaderin olisikin mahdotonta johtaa hajanaista tiimiä ja harvalta löytyy edes tietoja ja taitoja vastuun kantamiseen yksin. Myöskään tiimin kohtaamat ongelmat eivät ole yksin leaderin käsissä, vaan niin myötä- kuin vastoinkäymiset ovat yhteisiä.
17 17 5. Lähteet Belbin. Belbin Team Roles. Luettu Hämeen sanomat. Tiimi ja työryhmä - mitä niillä oikein tarkoitetaan? Luettu Toivanen, H Kaverijohtamisen visuaalinen innostuskirja. Vaasa: Oy Fram Ab Åberg, L Johtamisviestintää! Esimiehen ja asiantuntijan viestintäkirja. Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino Oy
MIKÄ ON TIIMI? Tiimi on pieni ryhmä ihmisiä, joilla on: Lisäksi tiimin jäsenet pitävät itseään yhteisvastuussa suorituksistaan.
MIKÄ ON TIIMI? Tiimi on pieni ryhmä ihmisiä, joilla on: - Toisiaan täydentäviä taitoja - Jotka ovat sitoutuneet yhteiseen päämäärään - Yhteisiin suoritustavoitteisiin ja - Yhteiseen toimintamalliin Lisäksi
LisätiedotTiimijohtaminen. Toimi mieluummin tiimin palvelijana kuin sen johtajana. Kati Aikio-Mustonen, johtamisen kehittämisrakenne 19.10.
Tiimijohtaminen Toimi mieluummin tiimin palvelijana kuin sen johtajana Lähteet Heikkilä, Kristiina: Tiimit avain uuden luomiseen Janhonen, Minna: Tiimien verkostot: tarinoita vallasta, tehokkuudesta ja
LisätiedotMerkityksellistä johtamista. Ihminen keskiössä suunta, tilannekuva ja tavoite kirkkaana
Merkityksellistä johtamista Ihminen keskiössä suunta, tilannekuva ja tavoite kirkkaana Henkilöstökokemus Asiakkuudet ja asiakaskokemus Digitalisaatio ja tekoäly Kansainvälistyminen ja kasvu Onko yrityksellänne
LisätiedotMerkityksellistä johtamista. Ihminen keskiössä suunta, tilannekuva ja tavoite kirkkaana
Merkityksellistä johtamista Ihminen keskiössä suunta, tilannekuva ja tavoite kirkkaana Henkilöstökokemus Asiakkuudet ja asiakaskokemus Digitalisaatio ja tekoäly Kansainvälistyminen ja kasvu Onko yrityksellänne
LisätiedotToimiva työyhteisö DEMO
Toimiva työyhteisö DEMO 7.9.6 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Toimiva työyhteisö DEMO Sivu / 8 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Toimiva työyhteisö raportti muodostuu kahdesta osa alueesta:
LisätiedotRYHMÄYTTÄMINEN. Vertaistutorkoulutus. Tommi Pantzar
RYHMÄYTTÄMINEN Vertaistutorkoulutus Tommi Pantzar Ryhmän syntyprosessi (Tuckman 1965) Muotoutumisvaihe (forming) Tunnusteleva ilmapiiri, sääntöjen ja tehtävien selvittely, rajojen etsiminen, jäsenet epävarmoja
LisätiedotMILLAINEN ON HYVÄ RYHMÄ?
MILLAINEN ON HYVÄ RYHMÄ? Miniopas - Itsearvio Tässä oppaassa on kuvattu hyvän, toimivan ryhmän ominaisuuksia. Arvioi oppaan avulla omien ryhmiesi toimintaa. Verratkaa yhdessä arviointejanne. Millainen
LisätiedotYhteisöllisyys ja ympäristövastuullisuus, olisiko se mahdollista sinun työssäsi?
Yhteisöllisyys ja ympäristövastuullisuus, olisiko se mahdollista sinun työssäsi? 12.11.2009, Tieteiden talo, Helsinki Sonja Pekkola Ympäristöasiantuntija Sosiaalivirasto, Helsingin kaupunki p. 09 310 43544
LisätiedotTyöyhteisötaidot Invalidisäätiössä
Työyhteisötaidot Invalidisäätiössä Erityisesti Sinulle Työyhteisötaitoja tarvitaan Työpaikka on töiden tekemistä varten. Jokainen varmistaa omalta osalta töiden sujuvuuden. Sujuvaan työn tekemiseen kuuluvat
LisätiedotENY-C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka
ENY-C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka Lukupiirissä tarpeen: RYHMÄTYÖTAIDOT Opintopsykologi Minna Nevala, muokkaukset Marko Keskinen LÄHTEET: Kopakkala (2005) + www.kielijelppi.fi Ryhmätyötaidot Näitä molempia
LisätiedotProjektinhallintapäivä Päivi Kähönen-Anttila
Projektinhallintapäivä 5.6.2019 Päivi Kähönen-Anttila 1.Omistajuus Epäselvät tehtävänannot tai tehtävän osoittaminen useammalle henkilölle aiheuttaa ennen pitkää haasteita ja herättää epäluottamusta tiimin
LisätiedotTyöpaja 1 Johtoryhmästä tehot irti huipputiimin johtaminen Senior Partner Jouko Tuominen Faros Group
Autokauppa 2016 17.11.2015 Työpaja 1 Johtoryhmästä tehot irti huipputiimin johtaminen Senior Partner Jouko Tuominen Faros Group KOSKA OSAAMISTA EI VOI ULKOISTAA Analyysit Työkalut Seuranta JOHTAMINEN Johtamisen
LisätiedotKysymykset ja vastausvaihtoehdot
KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun
LisätiedotERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet
ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet.0.0 JS Partners Oy Toimiva työyhteisö selkeät tavoitteet ja yhteiset pelisäännöt tarkoituksenmukaiset työvälineet
LisätiedotKeinot kasvuun on tiedossa, mutta se ei riitä. Henkilöstö tekee kasvun.
Keinot kasvuun on tiedossa, mutta se ei riitä. Henkilöstö tekee kasvun. Olisiko nyt jo aika kääntää katse henkilöstökustannuksista kasvun tekijöiksi? 11 % suomalaisista työntekijöistä on sitoutunut työnantajaansa
LisätiedotMeredithBelbin. Tiimiroolit Sel. Ry:n opintopäivillä 28-29.3.2008. Katariina Ylärautio-Vaittinen. (Vesa-Matti Lintunen)
MeredithBelbin Tiimiroolit Sel. Ry:n opintopäivillä 28-29.3.2008 Katariina Ylärautio-Vaittinen (Vesa-Matti Lintunen) Belbininroolit Keksijä Tiedustelija Kokooja Takoja Arvioija Diplomaatti Tekijä Viimeistelijä
LisätiedotVASTUULLINEN ITSEOHJAUTUVUUS oman toiminnan arviointi ja suunnittelu yhteisissä keskusteluissa - ennakoiva työote, monitaitoisuus
JOHTAMISEN MUUTOS ESIMIESTYÖN UUDET OSAAMISET -valmentava ote ja fasilitoivat menetelmät -strateginen ajattelu -asiakastyö JOHTAMISVOIMA määrääminen ohjeina, vaatimuksina ja kontrollina Hieararkinen johtaminen
LisätiedotNOLO 2016 Me erilaiset työntekijät ja työssä jaksaminen miten olemme yhdessä enemmän Helsinki Congress Paasitorni
NOLO 2016 Me erilaiset työntekijät ja työssä jaksaminen miten olemme yhdessä enemmän Helsinki Congress Paasitorni 29.4. 2016 Helka Pirinen People & Leadership Consulting PLC Oy, p. 040 51 21 470, www.peopleleadership.fi
LisätiedotVAPAAEHTOISTYÖN PORTFOLIO MAAHANMUUTTAJILLE
VAPAAEHTOISTYÖN PORTFOLIO MAAHANMUUTTAJILLE Vapaaehtoisen nimi: 1. Vapaaehtoistyö Päivämäärä ja kesto Organisaatio Tehtävät Tarvittavat taidot ja osaaminen 2. Muut koulutukset ja kurssit Päivämäärä Kurssin,
LisätiedotTiimistä huipputiimiksi
Tiimistä huipputiimiksi PsT Jari Salo Juuriharja Consulting Group Oy jari.salo@juuriharja.fi www.juuriharja.fi Ohjelmarunko Orientaatio Mikä huipputiimi? Tiimiharjoitus Huipputiimin anatomia 15.00 KAHVI
LisätiedotValmentamisen. vuorovaikutus
Valmentamisen vuorovaikutus Valmentajan rooli Valmentaminen on muuttunut yhä enemmän vuorovaikutuksen suuntaan: harjoittelun ohjelmoijasta oppimisen tukijaksi virheiden etsimisestä kannustavaan palautteeseen
LisätiedotItseohjautuvuus. haasteita ja päämääriä, joiden kautta elämämme on rikkaampaa, merkityksellisempää ja kukoistavampaa.
Itseohjautuvuus Sami.jalonen@mlp.fi Itseohjautuvuusteoria Myös: itsemääräämisteoria ja itsemääräytymisteoria Me haemme itsellemme itseohjautuvasti haasteita ja päämääriä, joiden kautta elämämme on rikkaampaa,
LisätiedotVanajaveden Rotaryklubi. Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS
Vanajaveden Rotaryklubi Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS Organisaatio, systeemi, verkostot Yksilöiden ja tiimin kasvumahdollisuudet, oppiminen Tiimin tehtäväalue, toiminnan
LisätiedotTiimitaitojen kehittäminen millainen tiimipelaaja olen? Merita Petäjä, psykologi, Aalto-yliopisto
Tiimitaitojen kehittäminen millainen tiimipelaaja olen? Merita Petäjä, psykologi, Aalto-yliopisto Näkökulmia ryhmän vaiheittaiseen kehitykseen Yksilön haaste: kelpaanko minä ryhmälle ja ryhmä minulle?
LisätiedotStrategian tekeminen yhdessä 14.5.2014
Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014 Suvi von Becker Miksi yhdessä tekeminen? Johtoporras: Ymmärrys valuu kuin vesi hanhen selästä Ovat niin hankalia, asennevamma. Eikö sana kuulu vai eikö se mene perille?
LisätiedotRÄÄTÄLÖITY ILMAPIIRIMITTARI
Karl-Magnus Spiik Ky Räätälöity ilmapiirimittari 1 RÄÄTÄLÖITY ILMAPIIRIMITTARI Ilmapiirimittarin vahvuus on kysymysten räätälöinti ko. ryhmän tilannetta ja tarpeita vastaavaksi. Mittaus voi olla yritys-,
LisätiedotTuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011
Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset
LisätiedotItä-Suomen yliopiston ylioppilaskunta
Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunta Työkaluja puheenjohtajuuteen Muokannut Roosa Hänninen Ohjelma 1. Puheenjohtajuudesta ja ryhmätyöskentelystä 2. Johtaja ja alainen? 3. Vastuunjako, ajankäyttö ja jaksaminen
LisätiedotKarl-Magnus Spiik Oy Työryhmän / tiimin työskentelyn arviointi / sivu 1. Analyysi voidaan tehdä kahdella tavalla (kun olet tulostanut nämä sivut):
Karl-Magnus Spiik Oy Työryhmän / tiimin työskentelyn arviointi / sivu 1 TYÖRYHMÄ - TIIMI Analyysi voidaan tehdä kahdella tavalla (kun olet tulostanut nämä sivut): A B Jokainen työryhmän / tiimin jäsen
LisätiedotPedagoginen tiimi toimintamalli kehittämistyössä ja johtamisen välineenä
Pedagoginen tiimi toimintamalli kehittämistyössä ja johtamisen välineenä EIJA KAMPPURI LASTENTARHANOPETTAJA, KM VARHAISKASVATUKSEN JOHTAJUUSFOORUMI 17.5.2018, JOENSUU Työpajan sisältö 2 esitellään pedagoginen
LisätiedotPEDAGOGINEN JOHTAJUUS
PEDAGOGINEN JOHTAJUUS Pedagogisen johtajuuden päätavoite on lapsen hyvä kasvu, oppiminen ja hyvinvointi. Pedagogisella johtajuudella tarkoitetaan laajasti ymmärrettynä oppimiskulttuurin kehittämistä, organisaation
LisätiedotFARAX johtamisstrategian räätälöinti
FARAX johtamisstrategian räätälöinti Sisältö Taustaa Johtamisstrategian luominen ja instrumentin luominen Hyödyt ja referenssit Esimerkkejä matriiseista Prosessi Taustaa Esityksessä käydään läpi FaraxGroupin
LisätiedotOhjaaminen. http://www.roihu2016.fi/ Ohjaajan tärkein tehtävä on antaa ohjattavalle. Aikaa Huomiota Kunnioitusta
Ohjaaminen Ohjaajan tärkein tehtävä on antaa ohjattavalle Aikaa Huomiota Kunnioitusta Ohjaajan rooli riippuu ohjattavista (lähde: Nuorten akatemia) Auktoriteetti Antaa tarkkoja ohjeita, valvoo, opastaa,
LisätiedotVastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1
Vastausprosentti % 9 8 75 74 67 Kuntaliitto 4, n=2 Kuntaliitto 8, n=198 Kuntaliitto 11, n=2 Työterveyslaitos 1 Parempi Työyhteisö -Avainluvut 19 Työyhteisön kehittämisedellytykset 18 Työryhmän kehittämisaktiivisuus
LisätiedotToiminnalliset ryhmätyömenetelmät amok, Raija Erkkilä
Toiminnalliset ryhmätyömenetelmät 18.-19.11. amok, Raija Erkkilä Mitä tarkoittavat aktivointi ja toiminnallisuus opetuksessa? Miten toiminnallisia ryhmätyömenetelmiä sovelletaan? Mitä ovat ohjaajan roolit
LisätiedotKasvatus- ja opetusjohtaja Lari Marjamäki
Kasvatus- ja opetusjohtaja Lari Marjamäki merkitystä on: Käytössä olevilla resursseilla asenteilla arvoilla omaksutulla perustehtävällä Olemassa olevalla tukijärjestelmällä yhteistyöllä vanhempien ja muiden
LisätiedotTiimivalmennus 6h. Tiimienergian pikaviritys
Tiimivalmennus 6h Tiimienergian pikaviritys Hienoa kuinka hyvin valmennus pysyi kasassa ja sai kaikki mukaan. Kukaan ei ollut passiivisena tässä koulutuksessa. TeliaSonera Oyj 1 / 9 Miksi investoisit tiimityöhön?
LisätiedotJohtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa
Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa Muutoksen johtaminen -koulutuspäivä Jaana Piippo 30.9.2014 Mitä työyhteisön dynamiikka tarkoittaa? Termi dynamiikka tulee kreikan sanasta dynamis, joka
LisätiedotRyhmän kehittyminen. Opintokeskus Kansalaisfoorumi Avaintoimijafoorumi
Ryhmän kehittyminen Opintokeskus Kansalaisfoorumi Avaintoimijafoorumi Ryhmän toiminta Ryhmän toiminnassa on lainalaisuuksia ja kehitysvaiheita, joita kaikki ryhmät joutuvat työskentelynsä aikana käymään
LisätiedotYrityksen juoksevat asiat. Lyhyt keskustelu nykyisen yrityskulttuurin vahvuuksista ja heikkouksista.
Päivän ohjelma. 7:30 Aamiainen 8:30 Hyvän aamun aloitus. Mieli ja keho auki. 8:40 Tervetuloa! 8:45 Johtoryhmätyöskentelyä. Yrityksen juoksevat asiat. Lyhyt keskustelu nykyisen yrityskulttuurin vahvuuksista
LisätiedotTIIMITYÖSKENTELY ( 1 + 1 + 1 pv )
Karl-Magnus Spiik Ky Tiimityöskentely / sivu 1 TIIMITYÖSKENTELY ( 1 + 1 + 1 pv ) Asiakas: Ryhmä: Uusi päiväkoti Koko henkilöstö Tämän kolmiosaisen valmennuksen päätavoitteena on tiimityöskentelyn kehittäminen.
LisätiedotOpettaja pedagogisena johtajana
Eeva Hujala Tampereen yliopisto Opettaja pedagogisena johtajana Potkua pedagogiikkaan Turussa 29.4.2014 Wanha wirsi Pohjanmaalta Asioiden paljous usein näköalat peittää anna silloin rohkeus syrjään kaikki
LisätiedotEsimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli
Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen
LisätiedotTyöhyvinvointia yhdessä Pori
Työhyvinvointia yhdessä 20.4.2018 Pori Työhyvinvointi ei synny sattumalta Terveys Hyvinvointi Toimintakyky Työkyky Työhyvinvointi Työhyvinvointi tarkoittaa sitä, että työ on turvallista, terveellistä ja
LisätiedotAseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %
Kaupunginosakyselyn vastaukset: Kyselyjä lähetettiin 74 kpl ja vastauksia saatiin 44 kpl. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 59%. Kyselyt lähetettiin Tampereen asukas- ja omakotiyhdistysten puheenjohtajille.
LisätiedotMiten saan työtiimin ponnistelemaan yrityksen tavoitteen eteen? Kuka innostuu mitenkin?
Miten saan työtiimin ponnistelemaan yrityksen tavoitteen eteen? Kuka innostuu mitenkin? Heta Jauhiainen, johtava asiantuntija, ProAgria Keskusten Liitto Timo Viinamäki, maitoyrittäjä, Viinamäen Farmi Oy
LisätiedotParemmin puhumalla TYÖYHTEISÖSOVITTELU. - ymmärryksen kautta rakentaviin ratkaisuihin
Paremmin puhumalla TYÖYHTEISÖSOVITTELU - ymmärryksen kautta rakentaviin ratkaisuihin TYÖYHTEISÖSOVITTELU Kun työyhteisössä on konflikti, se tarjoaa mahdollisuuden oppimiseen. Ristiriitatilanteessa ulkopuolisen
LisätiedotJOHTAMINEN. Yritystoiminta Pauliina Stranius
JOHTAMINEN Johtaminen Johtajuus yrityksen eri kehitysvaiheissa Aiemmin on kenties tarkasteltu pk-yrityksen kehitystä elinkaarimallin mukaisesti. Myös johtajuus muuttaa muotoaan yrityksen eri kehitysvaiheissa.
LisätiedotOsaaminen ja työhyvinvointi järjestötyössä
Osaaminen ja työhyvinvointi järjestötyössä Heidi Ristolainen 2016 Opintokeskus Sivis 2016 Esittely Kerro lyhyesti, kuka olet ja mistä tulet. Millaisia ajatuksia sana työhyvinvointi sinussa herättää? Orientaatio
LisätiedotAlkukartoitus Opiskeluvalmiudet
Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet Päivämäärä.. Oppilaitos.. Nimi.. Tehtävä 1 Millainen kielenoppija sinä olet? Merkitse rastilla (x) lauseet, jotka kertovat sinun tyylistäsi oppia ja käyttää kieltä. 1. Muistan
LisätiedotERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022
ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 Työpaja: Eri-ikäisten johtaminen ja työkaarityökalu mitä uutta? Työpajan tavoitteet:
LisätiedotDialoginen johtaminen
Dialoginen johtaminen Labquality Days 10.2.2017 Sari Tappura Tampereen teknillinen yliopisto Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2015 Lisätiedot: Sirpa Syvänen Tampereen yliopisto www.dinno.fi JHTAMISKRKEAKULU
LisätiedotMuutoksessa elämisen taidot
Muutoksessa elämisen taidot Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK paivi.rauramo@ttk.fi Työelämän muutosvirtoja Teknologian kehitys Tietotekniikan ja siihen liittyvien sovellusten kehitys
LisätiedotOMAN HYVINVOINNIN JOHTAMINEN.
OMAN HYVINVOINNIN JOHTAMINEN erkka.westerlund@lepoaika.fi YKSI ELÄMÄ -------------------------------------------------------------------------------- YKSI ELÄMÄ? 50 v 60 v ------------------------------------
LisätiedotMeillä ollaan enemmän kuin töissä
-Avaimialiiketoiminnanuudistumiseen- Meillä ollaan enemmän kuin töissä Case Normet Alihankintamessut 24.9.2013 Kari Kainulainen (Normet) & Erno Salmela (LUT) Ihub Agenda 1.Mitä tutkimus sanoo KIIMA-hanke(Strategisella
LisätiedotVoi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt
Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt 24.4.2013 Hilkka Myllymäki Hollolan kunta Hyvä mieli on osa työhyvinvointia. Mistä se rakentuu ja kuka siihen voi vaikuttaa? HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöohjelma
LisätiedotESIMIES10 YHTEENVETOA TULOKSISTA: VAHVUUDET SEKÄ KEHITTÄMISKOHTEET
ESIMIES10 YHTEENVETOA TULOKSISTA: VAHVUUDET SEKÄ KEHITTÄMISKOHTEET Oulun kaupungin tavoitteet ja arvot 1. Olemme työyhteisössämme käyneet Oulun kaupunkistrategian läpi ja yhdessä pohtineet sitä, miten
LisätiedotKohti yhdessä tekemisen kulttuuria. Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja
Kohti yhdessä tekemisen kulttuuria Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja Yhdessä tekemisen hyödyt Perustehtävän laadukas toteutuminen Toimijoiden hyvinvointi Toimijoiden hyvinvoinnin vaikutus
LisätiedotRYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET. Mitkä tekijät vaikuttavat hyvien käytänteiden käyttöönottoon yrityksissä ja organisaatioissa? SITOUTUMINEN
HYVÄT KÄYTÄNTEET TYÖPAIKOILLA - KOKEMUKSIA KEHITTÄMISTYÖSTÄ TYÖELÄMÄN KEHITTÄMISOHJELMISSA (TYKES) Keskiviikkona 26.11.2008 kello 12.00-18.00 Fellmannissa RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET ILMAPIIRI Hyvinvointi Sallivuus
LisätiedotMiten voin itse vaikuttaa työhyvinvointiin? Päivi Rautio
Miten voin itse vaikuttaa työhyvinvointiin? Päivi Rautio 8.10.2010 ARVOT JA IHANTEET Mikä on minun mielestäni itseni arvo? TUNNE-ELÄMÄN TARPEET Ihmisellä on kaksi tunne-elämän perustarvetta rakastaa ja
LisätiedotVADELMAVENE - tiimikoulu, minä ja muut tiimissäni
Keino-workshop 1. Toimiva tiimi ja temperamenttityypit VADELMAVENE - tiimikoulu, minä ja muut tiimissäni tehdään? Hauska ja nopea tiimivalmennus 2 x 3 tuntia tuottavaan tiimityöhön Työpaikalle, jossa on
LisätiedotTutkimus itseohjautuvuudesta suomalaisessa työelämässä. Yli 1000 vastaajaa - eri toimialoilta, tehtävistä ja organisaatiotasoilta
Tutkimus itseohjautuvuudesta suomalaisessa työelämässä Yli 1000 vastaajaa - eri toimialoilta, tehtävistä ja organisaatiotasoilta Juhlapuheissa toitotetaan itseohjautuvuutta - kysyttäessä suomalainen työelämä
LisätiedotJulkisen alan työhyvinvointi Toni Pekka Riku Perhoniemi
Julkisen alan työhyvinvointi 0 Toni Pekka Riku Perhoniemi Tutkimuksesta 000 vastaajaa; kunta 0, kirkko 00 Edustava otos kunta- ja kirkon organisaatioiden henkilöstöstä (KuEL, VaEL-opettajat, KiEL) Ikä,
LisätiedotYksikön toimintasuunnitelma Varhaiskasvatusyksikkö Puotinharju
Yksikön toimintasuunnitelma 2017-2018 Varhaiskasvatusyksikkö Puotinharju YKSIKKÖMME VARHAISKASVATUSTA OHJAA VALTAKUNNALLINEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JA HELSINGIN VARHAISKASKASVATUSSUUNNITELMA. OLEMME
LisätiedotHENKILÖKUNNAN HENKISEN TURVALLISUUDEN Lapin ammattiopisto, Rovaniemi. Hyvinvointipäivä
HENKILÖKUNNAN HENKISEN TURVALLISUUDEN Lapin ammattiopisto, Rovaniemi KEHITTÄMINEN Hyvinvointipäivä 8.6.2016 Muumit merellä - video Pienryhmätyöskentely: Hattivatit, nuuskamuikkuset, pikkumyyt, muumimammat,
LisätiedotIlmiöpohjaisuus ja tiimioppiminen osaksi opetusta
Ilmiöpohjaisuus ja tiimioppiminen osaksi opetusta Marata Pedakahvila, Tredu 9.2.2015 klo 14-16 Sanna Leinonen Ylöjärven lukio sanna.leinonen@ylojarvi.fi Twitter: @SannaSakr Diat: http://www.slideshare.net/sannaope1
LisätiedotViestintä strategian mahdollistajana. Elisa Juholin
Viestintä strategian mahdollistajana Elisa Juholin 1.9.2016 Karu totuus Jopa yhdeksän kymmenestä strategian toimeenpanosta epäonnistuu Jopa yhdeksän ihmistä kymmenestä ei pysty konkreettisesti sanomaan,
LisätiedotHYVINVOINTIIN JOHTAMINEN. - mitä hyvinvointi on ja miten siihen johdetaan? Erika Sauer Psycon Oy Seniorikonsultti, KTT, FM
HYVINVOINTIIN JOHTAMINEN - mitä hyvinvointi on ja miten siihen johdetaan? To be or Wellbe 11.2.2010 Oulu Erika Sauer Psycon Oy Seniorikonsultti, KTT, FM Nuoret työntekijät muuttavat työelämää: MEGATRENDIT
LisätiedotSovittelu. Suomen sovittelufoorumin päämääränä on saattaa sovittelu ratkaisumenetelmäksi ihmissuhdeongelmien ja konfliktien käsittelyssä.
Sovittelu Suomen sovittelufoorumin päämääränä on saattaa sovittelu ratkaisumenetelmäksi ihmissuhdeongelmien ja konfliktien käsittelyssä. SSF / T. Brunila / 2008 1 Kaksi erilaista näkökulmaa Rikosoikeus
LisätiedotTyöhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita
Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Erkki Auvinen, STTK 7. 4. 2 0 1 6 Työpaikan kehittämistä ei saa unohtaa vaikeinakaan aikoina Työpaikan kehittämistä ei saa haudata mukamas tärkeämpien
LisätiedotHyvä hallitustyöskentely toimiva hallitus ja päätöksenteko
Hyvä hallitustyöskentely toimiva hallitus ja päätöksenteko Järjestökoulutus, Joensuu 6.2.2018 Anna-Kristiina Mikkonen, pääsihteeri Muokannut Sara Salonen Sisällys 1) Hallitus on tiimi 2) Onnistunut ja
LisätiedotTYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN. Jyväskylä 20.10.2009
TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN Jyväskylä 20.10.2009 Jaksaisimmeko työelämässä pidempään, jos osaisimme olla ihmisiksi keskenämme? Löytyykö apu työssä jaksamiseen ja jatkamiseen työyhteisötaidoista?
LisätiedotLapsi ja perhe tilanteensa kuvaajana yhteiskehittämisen osuus
Lapsi ja perhe tilanteensa kuvaajana yhteiskehittämisen osuus Yhteistoiminnalla kohti vammaisen lapsen ja perheen hyvää elämää -innopaja 9.4.2013 Riihimäki Työskentelyn ohjeistus Alun puheenvuoroissa esiteltiin
LisätiedotINNOVATIIVISEN TIIMIN
1 INNOVATIIVISEN TIIMIN TEHOKKUUS JA SEN HUOLTAMINEN Lähde: Ulla Vehkaperä, Kaarina Pirilä & Marianne Roivas (toim.): Innostu ja innovoi Käsikirja innovaatioprojektiopintoihin METROPOLIA AMMATTIKORKEAKOULUN
LisätiedotSisällys. 1 Yksilö on ryhmä. Kirjoittajasta 5 Saatteeksi 6 Miksi kaikki on niin vaikeaa? 15. 1. Laumasta tiimiin 28
Sisällys Kirjoittajasta 5 Saatteeksi 6 Miksi kaikki on niin vaikeaa? 15 Perustehtävästä ja oheistehtävästä 18 Selittämisestä 19 Vuorovaikutus havainto, tulkinta, teko, havainto... 21 Hauskinta on olla
LisätiedotOPITAAN YHDESSÄ! OPAS MEILLE KAIKILLE OPPIMISESTA TYÖELÄMÄSSÄ. Päivitetty 2017
70-20-10 - OPITAAN YHDESSÄ! OPAS MEILLE KAIKILLE OPPIMISESTA TYÖELÄMÄSSÄ Päivitetty 2017 O. Ala-Nissilä, T. Kauma, J. Kröger, T. Leppänen, M. Nissén-Feldt, E. Penttilä, S. Raatikainen, I. Sankkila, L.
LisätiedotLapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008. PRO koulutus Ulla Rasimus ja konsultointi
Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008 ARVO-koulutuspäivän tavoitteet 13.8. 2008 Selkiyttää ja luoda moniammatillisesti yhteisiä merkityksiä hankkeen tavoitteille, käsitteille ja kehittämisprosessille.
LisätiedotPsykologitiimi Päämäärä Oy
Psykologitiimi Päämäärä Oy Perustettu 1994 Turussa Päätoimiala soveltuvuustutkimukset ja opiskelijavalintojen tutkimukset Valintakoeyhteistyötä 14 toisen asteen oppilaitoksen ja 5 ammattikorkeakoulun kanssa
LisätiedotHabits of Mind- 16 taitavan ajattelijan toimintatapaa
Habits of Mind- 16 taitavan ajattelijan toimintatapaa (Costa & Kallick, 2000) Päivi Nilivaara 2018 Habits of Mind Tapoja, miten taitavat ajattelijat toimivat uusissa tilanteissa ja kohdatessaan ongelmia,
LisätiedotReilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen
Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Tavoite Oppia menetelmä, jonka avulla työyhteisöt voivat yhdessä kehittää työkäytäntöjään. Milloin työkäytäntöjä kannattaa kehittää? Työkäytäntöjä
LisätiedotTyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten
Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:
LisätiedotJÄRJESTÖN SISÄINEN VIESTINTÄ JA PEREHDYTYS. Ainejärjestö-ilta , Susanna Jokimies
JÄRJESTÖN SISÄINEN VIESTINTÄ JA PEREHDYTYS Ainejärjestö-ilta 29.10.2015, Susanna Jokimies SUSANNA JOKIMIES - LYHYESTI Kasvatuspsykologia Phenomena ry:n puheenjohtaja 2013 Peduca ry, Condus ry 2012 HYAL
LisätiedotEveliina Salonen. INTUITIO Ja TUNTEET. johtamisen ytimessä. Alma Talent Helsinki 2017
Eveliina Salonen INTUITIO Ja TUNTEET johtamisen ytimessä Alma Talent Helsinki 2017 Tilaa INTUITIO JA TUNTEET johtamisen ytimessä Alma Talent Shopista: https://shop.almatalent.fi Copyright 2017 Talentum
LisätiedotMoniammatillista yhteistyötä kehittämässä. Neljän Tuulen Seminaari VTT, sosiaalipsykologi Kaarina Isoherranen
Moniammatillista yhteistyötä kehittämässä Neljän Tuulen Seminaari 19.3.2014 VTT, sosiaalipsykologi Kaarina Isoherranen Moniammatillisuus-käsitteen teoreettiset juuret Taustalla systeeminen ajattelu - kokonaisuus
LisätiedotÅbo Akademi KEHITYSKESKUSTELU
Åbo Akademi KEHITYSKESKUSTELU Tämä lomake on kehityskeskustelua varten laadittu mallilomake, jota voidaan käyttää keskustelun sisällön jäsentämiseen ja joka auttaa keskittymään olennaisiin kysymyksiin.
LisätiedotMUUTTUVA TYÖELÄMÄ. Heta-Warto-Tillander
MUUTTUVA TYÖELÄMÄ Heta-Warto-Tillander 5.4.19 1 TYÖ ON AINA MUUTTUNUT TYÖELÄMÄN TRENDIT HAASTAVAT TOIMINTAMALLEJA JOHTAMINEN Vuorovaikutus Valmentava esimies Suunnan näyttäminen Itsensä johtaminen TYÖPAIKKA
Lisätiedot~YHDESSÄ -YHDESSÄ ETEENPÄIN~
~YHDESSÄ -YHDESSÄ ETEENPÄIN~ ETEENPÄIN- EVÄITÄ TYÖYHTEISÖN HYVINVOINTIIN EVÄITÄ TYÖYHTEISÖN HYVINVOINTIIN Melina Kivioja Anneliina Peltomaa SISÄLLYS 1 LUKIJALLE 2 ARVOSTA JA TUE 3 ANNA HYVÄN KIERTÄÄ 4
LisätiedotHenkilöstötuottavuusmiten se rakennetaan? Webinaari
Henkilöstötuottavuusmiten se rakennetaan? Webinaari 21.6.2016 Äänessä tänään Kati Järvinen Johtava konsultti - Hyvinvointi ja tuottavuus Kokenut henkilöstön ja johtamisen kehittäjä Työtään rakastava ammattivalmentaja
LisätiedotMaahanmuuttajat ja esimiestyö hyvässä työyhteisössä. Riitta Wärn asiantuntija Elinkeinoelämän keskusliitto EK 7.2.2008
Maahanmuuttajat ja esimiestyö hyvässä työyhteisössä Riitta Wärn asiantuntija Elinkeinoelämän keskusliitto EK 7.2.2008 Maahanmuuttajia tarvitaan v. 2030 mennessä työikäisiä on 300 000 henkeä vähemmän kuin
LisätiedotPIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA
PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon
LisätiedotArvot ja eettinen johtaminen
Arvot ja eettinen johtaminen Erika Heiskanen +358 40 7466798 erika.heiskanen@juuriharja.fi Juuriharja Consulting Group Oy Eettinen strategia Eettinen johtaminen Eettinen kulttuuri Valmennamme kestävään
LisätiedotOHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE
OHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE Maria Ruokonen 10.3.2013 Tunne itsesi ja tunnista unelmasi. Ymmärrä missä olet kaikkein vahvin. Miksi teet sitä mitä teet? Löydä oma intohimosi. Menestymme sellaisissa
LisätiedotInnovatiivisuuden ja luovuuden johtaminen: Miten rakentaa innovatiivisia tiimejä ja organisaatioita?
Innovatiivisuuden ja luovuuden johtaminen: Miten rakentaa innovatiivisia tiimejä ja organisaatioita? - Verkostotalouden ja nettisukupolven vaikutukset johtamiseen - Tehokkuuden, uudistumisen ja hyvinvoinnin
LisätiedotJOHTAMISTAIDON MITTARI (360), kysymykset
Karl-Magnus Spiik 1 JHTAMISTAIDN MITTARI (360), kysymykset Johtaminen / esimiestyö on yksi vaikeimmista tehtävistä, kun tavoitteena on fyysisten ja henkisten resurssien tehokas käyttö, hyvien tulosten
LisätiedotPeili-johtajuusarvio
Peili-johtajuusarvio Lupa erehtyä = Lupa onnistua Työn sisällölliset vaatimukset ovat kasvaneet kaikissa ammattiryhmissä. Yritykset ja henkilöstö asettavat uusia ja kasvavia vaatimuksia myös johtajuutta
LisätiedotTyöpaikkaosaamisen kehittämisen malli monikulttuurisille työpaikoille
Työpaikkaosaamisen kehittämisen malli monikulttuurisille työpaikoille Mitä on osaaminen ja osaamisen kehittäminen työssä? Työpaikoilla eletään jatkuvassa muutoksessa. Asiakkaiden tarpeet muuttuvat ja työpaikalla
LisätiedotMinea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ
Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kansi, ulkoasu ja kuvitus: Maria Mitrunen 978-952-14-2411-3 978-952-14-2412-0
LisätiedotNormeista sopiminen Ryhmäläisten kesken vuorovaikutus on lisääntynyt. Me-henki on muodostunut. Ryhmäläiset viihtyvät, ja tavoite välillä unohtuu.
HAVAINNOINTILOMAKE: VERTAISTUKIRYHMÄ Ryhmä: Päivämäärä: Täytä lomake jokaisen ryhmäkerran jälkeen tai aina kun koet, että ryhmässä on tapahtunut muutosta. Kun ryhmäkausi on päättynyt, käy havainnointilomakkeet
LisätiedotInnovation Manager 1 7.1 2.201 3 21.1.201 4
Innovation Manager 1 7.1 2.201 3 21.1.201 4 Ajankohta: Kick-off 1 7.1 2.201 3 klo 1 3 1 6, lähiopetuspäivä 7.1.201 4 klo 9 1 6, loppukoe 21.1.201 4 Paikka: Stella Business Park, Lars Sonckin kaari 1 0
Lisätiedotymmärtää, mistä syntyy hyvinvoiva klubi osata vaikuttaa tekijöihin, joiden avulla klubin hyvinvointi lisääntyy
Klubin hyvinvointi Tavoitteena on Tavoite ymmärtää, mistä syntyy hyvinvoiva klubi osata vaikuttaa tekijöihin, joiden avulla klubin hyvinvointi lisääntyy Vasta kun ymmärrämme osatekijät, voimme valita niitä
Lisätiedot