AD(H)D-aikuisen arki s. 23

Transkriptio

1 4/2011 ADHD-liiton jäsenlehti Liitto ja sen yhdistykset kyselytutkimuksen valossa s. 6 AD(H)D-aikuisen arki s. 23 Valtakunnassa kaikki hyvin? s /2011

2 s i s ä l l y s ADHD-liitto ry edistää ja tukee ADHDoireisten (Attention Deficit Hyperactivity Disorder) henkilöiden kuntoutusta, koulutusta, hoitoa, kasvatusta ja persoonallisuuden kehitystä. Liitto toimii ADHD-perheiden, opetus-, terveys- ja sosiaalialan ammattilaisten sekä muiden ADHD:stä kiinnostuneiden yhdyssiteenä. ADHD-liitto ry, ADHD-förbundet rf Sitratie 7, HELSINKI Puh Faksi (09) adhd@adhd-liitto.fi Puhelinpalveluaika ma-pe klo 9 11 Puh Toiminnanjohtaja Virpi Dufva Puh virpi.dufva@adhd-liitto.fi Vastaava järjestösuunnittelija Mirjami Koivunen Puh mirjami.koivunen@adhd-liitto.fi Tiedottaja Jari Hämäläinen Puh jari.hamalainen@adhd-liitto.fi Toimistosihteeri Arja Salo Puh toimisto@adhd-liitto.fi Kuntoutussuunnittelija Jari Kämäräinen Puh jari.kamarainen@adhd-liitto.fi Kuntoutussihteeri Tuuli Korhonen Puh tuuli.korhonen@adhd-liitto.fi POHJOIS-SUOMEN ALUETOIMISTO Isokatu 47, OULU Järjestösuunnittelija, Pohjois-Suomi Anu Kippola-Pääkkönen Puh anu.kippola-paakkonen@adhd-liitto.fi ADHD-liiton hallituksen puheenjohtaja Teija Jalanne Puh puheen.johtaja@adhd-liitto.fi Tässä numerossa 3 Pääkirjoitus 4 Puheenjohtaja 5 SOSTE rakentuu jäseniä jo kaksisataa 6 ADHD-liitto ja sen jäsenyhdistykset kyselytutkimuksen valossa 10 Kolumni Itku pitkästä ilosta? 11 Kuluttajaparlamentti syntyi tarpeeseen 14 Kasvatus, sen vääristymät ja puuttuminen 16 Lyhyesti 17 Sosiaalisten taitojen treeniä Autismisäätiöllä 18 Tuetut lomat 19 ADHD-liiton syksyn liittokokous pidettiin Porissa 20 Jäsenyhdistykset 22 Yhdistykseltä Työharjoittelussa Aksoni ry:llä Voit antaa rahalahjoituksen liiton työn tukemiseksi jollekin seuraavista tileistä: SAMPO: Nordea: Osuuspankki: Yhdistykseltä AD(H)D-aikuisen arki 24 Tietoa ja tukea arkeen sopeutumisvalmennuskurssilta 26 Harjoittelijalta Sosionomiopiskelija perhekurssilla 28 ADHD-liitto eurooppalaisessa ja pohjoismaisessa yhteistyöperheessä 30 Neurologiset oireyhtymät eivät näy päällepäin 32 Yhdistysväki koolla Haukkarannassa 34 Valtakunnassa kaikki hyvin? Selvitys adhdoireisten aikuisten asemasta palvelujärjestelmässä 36 Kielellinen häiriö on vakava asia 37 Kirja-arviot ADHD-liiton toimisto on suljettuna ajalla ADHD-liitto ry:n rahankeräyslupa numero 2020/2010/4417. Lupa on voimassa koko Suomen alueella Ahvenanmaata lukuun ottamatta. 4/2011 2

3 p ä ä k i r j o i t u s Kuva Silva Lehtinen Hyvät lukijat Nyt lopuillaan oleva vuosi on ollut Euroopan vapaaehtoistoiminnan vuosi. Vuoden tavoitteena on ollut kannustaa yhä useampia ihmisiä mukaan vapaaehtoistoimintaan. Myös usea Adhd-lehden lukija on jossain yhdistyksessä tai järjestössä vapaaehtoistoimijana. On hyvä muistaa, että myös yhdistysten ja järjestöjen luottamushenkilöt ovat pääosin vapaaehtoistoimijoita. Haluan kiittää kaikkia teitä vapaaehtoisia siitä, että olette antaneet omaa aikaanne eri vapaaehtoistoiminnan areenoilla. Sen lisäksi, että osallistuminen tuottaa pääsääntöisesti iloa ja hyvää mieltä monelle muulle, saa siitä myös itselleen paljon. Marraskuussa julkaistun Järjestöbarometri 2011* mukaan paikallisten sosiaali- ja terveysyhdistysten toiminta kasvaa, ja kehitys on ollut myönteistä. Valtakunnallisten liittojen tehtävänä on mm. tukea jäsenyhdistyksiään. ADHDliiton jäsenyhdistysten toimijoista lähes kaikki ovat vapaaehtoistoimijoita. Mukaan tarvitaan jatkuvasti uusia aktiivisia toimijoita. Tästä syystä järjestöbarometrin tieto on erittäin ilahduttava ja tervetullut, ilman vapaaehtoistoimijoita ei tätä toimintaa olisi. Vapaaehtoisten antaman aikaresurssin lisäksi tarvitaan toimintaan myös rahaa. Suomalaisen sosiaali- ja terveysjärjestötoiminnan yksi suurista mahdollistajista on Raha-automaattiyhdistyksen (RAY) myöntämät avustukset. RAY:n avustusstrategiakaudella rahoitusta suunnataan erityisesti toimintaan, joka tukee ihmisten itsenäistä suoriutumista ja elämänhallintaa**. Avustuksia myönnetään enemmän esimerkiksi vapaaehtoistoimintaan ja vertaistukeen. Adhd-liitto saa toimintaansa tukea Raha-automaattiyhdistykseltä. Avustukset mahdollistavat mm. aktiivisen ja säännöllisen yhteydenpidon jäsenyhdistysten kanssa. Tänä syksynä liiton syyskokous pidettiin marraskuun puolessa välissä Porissa. Viikonloppuun sisältyi myös muuta kokoustamista ja uuden strategian työstämistä. Tuli iloinen olo yhdessä vietetyistä hetkistä. Myönteinen ja kannustava ilmapiiri sekä tulevaisuuteen rohkeasti katsovat toimijat ovat tärkeä pääoma yhteisten tavoitteiden määrittelyssä ja yhteistyössä. Kiitoksen ansaitsevat myös liiton osaavat ja ahkerat työntekijät. Hyvässä työyhteisössä on ilo työskennellä. Joulu lähestyy ja on aika ahkeroida vuoden viimeisten työtehtävien parissa. Yksi kaikkia työntekijöitä vielä työllistävä hanke on liiton ihan uudet www-sivut, jotka julkaistaan alkuvuodesta Toivotan kaikille lehden lukijoille oikein rauhallista joulun aikaa ja menestyksellistä vuotta Virpi Dufva toiminnanjohtaja ADHD-liitto ry *Järjestöbarometri Ajankohtaiskuva sosiaali- ja terveysjärjestöistä. Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto ry, Helsinki 2011 ** Kustantaja ja julkaisija ADHD-liitto ry Sitratie HELSINKI Päätoimittaja Virpi Dufva puh Toimitussihteeri Jari Hämäläinen puh taitto Jari Hämäläinen Toimituskunta Teija Jalanne Virpi Dufva Marjatta Sievers Arja Havilo Jari Hämäläinen tilaukset ja tilauslaskutus ADHD-liitto ry puh faksi (09) adhd@adhd-liitto.fi Ilmoitushankkija Reima-Media Oy Reima Hätinen puh. (09) Painopaikka Kirjapaino Uusimaa, Porvoo Kuvat Futureimagebank.com Ilmestymisajat Aineistot Ilmestyy 1/ viikko 9 2/ viikko 23 3/ viikko 37 4/ viikko 50 ADHD-lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Tilaushinnat Kestotilaus 35 euroa, lahjatilaus (jäsenet) 20 euroa. Jäsenille lehti tulee jäsenetuna. Tässä lehdessä julkaistut artikkelit ja kirjoitukset eivät välttämättä edusta ADHD-liiton, toimituskunnan, päätoimittajan tai toimitussihteerin näkemyksiä. ISSN: /2011

4 p u h e e n j o h t a j a Puheenjohtajan pöydän ääreltä kohti uutta vuotta Toimintavuosi 2011 kallistuu jo kohti loppua. Tätä kirjoittaessani jouluaattoon on jäljellä vajaa kuukausi, ja vain viikko jouluaatosta olemme kaikki valmiina jättämään hyvästit menneelle vuodelle ja toivotamme uuden vuoden tervetulleeksi. Toivottavasti uudesta vuodesta tulisi meille kaikille sopivia haasteita ja mahdollisuuksia tuova, mieleenpainuva vuosi. Viimeisten kahden kuukauden aikana ADHD-liitto on ollut aktiivisesti mukana erilaisissa verkostotapaamisissa niin sosiaali-, terveys- kuin myös opetuskentällä. On mukava todeta, että liittomme jäsenyhdistyksineen on haluttu yhteistyökumppani ja arvostettu toimija hyvin monella yhteiskunnan tasolla. Olin itse mukana mm. Suomen ensimmäisessä, valtakunnallisessa Kuluttajaparlamentissa, joka järjestettiin marraskuun alussa. Kuluttajaparlamentissa oli edustettuina 27 äänivaltaista potilas- ja terveysalan järjestöä sekä suuri joukko muita aktiivitoimijoita. Kuluttajaparlamentti oli äänestyksissään yksimielinen kolmesta Kuluttajaparlamentin käsittelyyn tuodusta asiasta: Suomeen on luotava valtakunnallisesti yhtenäinen laadunseurantajärjestelmä sairaaloiden toimenpiteille; Kunnille on oltava tuntuvat saktiot lain takaaman terveyspalvelun hoitamatta jättämisestä; Terveydenhuollon hoitotarvikejakelu on toteutettava yhdenvertaisesti. Tärkeitä asioita kaikki. Itse käytin järjestöpuheenvuoron, jossa korostin sitä, että adhd-oireisten henkilöiden osalta valtakunnalliseen samanarvoisuuteen on vielä pitkä matka sekä tieto-, taito- että asennetasolla. Periksi me adhd-kentällä toimivat tahot emme anna! Istuessani lounaalla erään kokouksen tauolla kuulin villin ajatuksen, joka kuulemma on täyttä totta. Joidenkin tiedotuskanavien kautta on kerrottu suurena uutisena sitä, että vanhusten ontuvan hoitotilanteen korjaamiseksi olisi ehdotettu robottia, joka korvaisi paljon ihmistyövoimaa. Kun kuulin tästä ideasta se herätti ensireaktionani suuren torjunnan, kuulosti todella villiltä ajatukselta, mutta kun asiaa hieman enemmän miettii, niin kaipa ideassa voisi nähdä jotain positiivistakin. Robotti on väsymätön, kestävä ja aina asioihin optimistisesti suhtautuvaksi ohjelmoitava vempain, jonka suurin puute lienee vain aitojen tunteiden ja sydämensykkeen puute. Kun asiasta etsii huumoria, haluaisinkin omana villinä ajatuksenani kysyä, eikö tuollainen robotti toimisi hyvin myös ainakin villien adhd-oireisten lasten apuvanhempana. Palaute olisi välitöntä, robotti ei väsyisi toistamaan samoja käskyjä ja kehotuksia kymmeniä kertoja, ja ulkokuorikin kestäisi rajumpaakin kohtelua. Haasteeksi adhd-oireiselle jäisi vain uuden patterin hankkiminen. Tämä adhd-sovellus on yhtä villi kuin alkuperäinen ideakin. En usko, että aitoa ihmiskontaktia, tunteita ja tekoja voi mikään vempain korvata. Itse haluan ainakin vanheta yhteydessä toisiin ihmisiin, en teknisiin vempaimiin. Marraskuun pimeiden iltojen ja jatkuvan sateenropinan keskellä suuntaan kuitenkin ajatukseni jo lähestyvään jouluun, kiireettömyyteen, lämmön ja läheisyyden juhlaan. Toivotan Teille kaikille nautinnollista ja rauhaisaa joulunaikaa, jolloin jokainen meistä voi hiljaa ajatuksissaan lähettää oman joulutervehdyksensä sinne, missä sitä eniten kaivataan; suoraan sydämestä sydämeen. Tähtitaivaan hymy yötä valaisee. Tiedän, että joku valvoo, kuuntelee. Tiedän, että joku kohti minua avaruuden halki on jo matkalla (Anna-Mari Kaskinen) Teija Jalanne hallituksen puheenjohtaja ADHD-liitto ry puheen.johtaja@adhd-liitto.fi 4/2011 4

5 SOSTE rakentuu jäseniä jo kaksisataa SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry uusi valtakunnallinen keskusjärjestö aloittaa toimintansa Järjestö toimii alueellisella, valtakunnallisella ja kansainvälisellä tasolla sosiaali- ja terveyspoliittisena vaikuttajana ja asiantuntijana. Se rakentaa yhdessä jäsentensä ja muiden tahojen kanssa sosiaalisen hyvinvoinnin ja terveyden edellytyksiä sekä vahvistaa ihmisten osallistumismahdollisuuksia sekä oikeudenmukaista ja vastuullista yhteiskuntaa. Tällä hetkellä jäseniä on noin 200 (marraskuun 2011 tieto). Mukana on sosiaali- ja terveysalan järjestöjä, kuntia, ammattiliittoja sekä muita yhteiskunnan toimijoita, jotka haluavat olla mukana vaikuttamassa ja rakentamassa parempaa yhteiskuntaa kaikille, toteaa SOSTEn toiminnanjohtaja Vertti Kiukas. SOSTEn perustivat Sosiaali- ja terveysjärjestöjen yhteystyöyhdistys YTY ry, Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto ry (STKL) ja Terveyden edistämisen keskus ry (Tekry). Organisaatio vahvistuu Vertti Kiukas aloitti 1.6. toiminnanjohtajana. SOSTEn hallitus nimesi johtoryhmän, jossa toiminnanjohtajan lisäksi ovat yksiköiden johtajat: Riitta Särkelä, sosiaali- ja terveyspolitiikka; Janne Juvakka, jäsenpalvelut; Eeva Kuuskoski, kansalaistoiminta ja järjestöjen toimintaedellytykset sekä talousjohtaja Kirsi Anttila, talous ja hallinto. Johtoryhmä täydentyy viestintäjohtajalla, joka valitaan loka-marraskuun aikana avoimella haulla. Organisaation rakentamiseksi toimii 9 henkilöstötyöryhmää, jotka valmistelevat ehdotukset sisältöalueensa tavoitteiksi, tehtäviksi ja osaamiseksi. Työ jatkuu henkilöstön toimenkuvien määrittelyllä ja tehtävien täyttämisellä. Perustajajäsenten STKL:n, Tekryn ja YTYn osalta on kyseessä liikkeen luovutus ja kaikille työntekijöille on yhdistymissopimuksessa taattu työpaikat. Jäsenet ovat toiminnan perusta SOSTE vastaa jäsentensä tarpeisiin vaikuttamistoiminnalla, johon kootaan laaja sosiaali- ja terveysalan kenttä sekä tarjoamalla monipuoliset jäsenpalvelut. SOSTEn perustajajärjestöt ovat tarjonneet jäsenilleen mm. asiantuntijatukea, laajamittaista ja laadukasta koulutustoimintaa sekä tuottaneet ajantasaista tietoa, materiaaleja ja arviointipalveluja. Vaikuttamistoiminnan välineitä ovat olleet mm. neuvottelukunnat, työryhmät ja foorumit. Jäsenjärjestöt saavat lokakuun aikana kyselyn, jossa toiminnan rakentamisen pohjaksi kerätään tietoa odotuksista ja toiveista. SOSTE järjestää jäsenilleen vain sellaista toimintaa, jolle on tarvetta ja kysyntää, painottaa Kiukas. SOSTEn ensimmäinen varsinainen strategia hyväksytään vuonna Siihen asti toimintaa ohjaa perustamissopimus, joka määrittelee SOSTEn keskeiset yhteiskunnalliset Vertti Kiukas SOSTEn toiminnanjohtaja tavoitteet ja päämäärät. Siltä pohjalta yhdistyksen jäsenkokous maaliskuussa 2012 hyväksyy suuntaviivat vuosille Äänioikeus on niillä tahoilla, jotka ovat liittyneet jäseneksi vuoden 2011 aikana. Kun rakennamme suuntaviivoja, kaiken perustana on tiivis vuoropuhelu jäsenjärjestöjen kanssa, Vertti Kiukas sanoo. Lisätietoja: SOSTEn toiminnanjohtaja Vertti Kiukas, puh , vertti.kiukas@soste.fi SOSTEn tiedote Kuva Antero Aaltonen 5 4/2011

6 ADHD-liitto ja sen jäsenyhdistyk - pohdintaa tuloksiin liittyen ADHD-lehdessä 3/2011 julkaistiin yhteenvetoartikkeli adhd-oireisten hyvinvoinnista ja hyvinvointiin vaikuttaneista tekijöistä. Artikkeli perustui Tarkkaavuuden haasteet, hyvinvointi ja ADHD-liiton toiminta pro gradu työhön. Tässä artikkelissa käydään läpi samaan työhön perustuvaa tutkimusosuutta, jossa on kartoitettu ADHD-liiton ja sen jäsenyhdistysten toimintaa. Tulokset esitetään tiivistetysti omaa pohdintaa sisältäen. Vuonna 2010 ADHD-liiton jäsenyhdistyksille ja laajemmin jäsenistölle ja asiakasryhmälle suunnattiin kyselytutkimus, jonka yhtenä tavoitteena oli tarkastella adhd-oireisten henkilöiden ja heidän läheistensä hyvinvointia ja hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Toisena tavoitteena oli selvittää ADHD-liiton ja sen jäsenyhdistysten toimintojen merkitystä ja mahdollisia kehittämistarpeita. Kolmantena tarkastelun kohteena käsiteltiin sosiaalisen pääoman suhdetta järjestötoimintaan ja adhd:hen. Sosiaalisen pääoman osuutta tarkastellaan ADHD-lehdessä 1/2012. Tutkimus pohjautuu kahteen kyselyaineistoon. Yhdistyskyselyyn vastasi 16 ADHD-liiton jäsenyhdistystä. Vastaajina yhdistyskyselyssä oli nimenomaan yhdistysten hallitusten jäsenet. Laajemmin kohderyhmälle suunnattuun järjestökyselyyn vastasi 110 henkilöä, joista 79 ilmoitti adhd:n ilmenevän joko perheenjäsenellään, itsellään tai molemmilla. Järjestökyselyyn vastasi myös esimerkiksi ammatin kautta aiheesta kiinnostuneita. Kyselyaineistojen pohjalta tehty pro gradu työ on kokonaisuudessaan luettavissa Julkaisuarkisto Doriassa doria.fi/handle/10024/ Tarkempi lähdeluettelo löytyy myös pro gradu työstä. Kansalaisjärjestön rooli muuttuvassa maailmassa Toimintaympäristöjen ja ihmisten mielenkiinnon kohteiden muuttuessa on ollut tarpeen saada tietoa järjestöön liittyvistä vahvuuksista ja kehittämistarpeista. Yhteiskunnan muuttuminen tuo erilaisia haasteita järjestötoiminnalle, mutta muun muassa Sosiaali- ja terveysministeriön (2011) uusin sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia pitää järjestöjä edelleen keskeisinä terveyttä ja hyvinvointia edistävinä toimijoina. Kansalaisjärjestöt ovat merkittävä osallistumismahdollisuuksien ja yhteenkuuluvuuden rakentaja Suomessa (Särkelä, 2011, 279). Kansalaisaktiivisuuden nähdään synnyttävän sosiaalista pääomaa, jolla on terveyttä, toimintakykyisyyttä ja sosiaalisuutta edistäviä vaikutuksia (Hyyppä & Mäki, 2001; Hyyppä & Mäki 2003; Sosiaali- ja terveysministeriö, 2003; Hyyppä, 2004; Schultz ym ) On jopa esitetty, että terveyden edistämisen painopiste tulisi siirtää yksilökeskeisestä terveyskäyttäytymisestä tukemaan vapaaehtoista osallistumista seura-, kerho-, ryhmä- ja harrastustoimintaan (Hyyppä 2002, ). Raha-automaattiyhdistyksen avustusstrategiassa kansalaisjärjestöjen yhteiskunnallisiksi tehtäviksi määritellään vaikuttamis- ja osallistumismahdollisuuksien tarjoamisen, yhteisöllisyyden ja osallisuuden vahvistamisen, hyvinvointia uhkaavien riskien ja ongelmien ehkäisemisen, eri väestöryhmien puolustamisen ja edunvalvonnan, asiantuntijuuden, kokeiluja kehittämistoiminnan, vapaaehtoistoiminnan, vertaistuen eri muodoissaan sekä muita heikommassa asemassa olevien väestöryhmien avun ja tuen turvaamisen. (RAY avustusstrategia ) Järjestötoimintaan liittyy tämän päivän yhteiskunnassa monenlaisia haasteita. Haasteet liittyvät muun muassa aktiivisten järjestötoimijoiden ikääntymiseen ja nuorten saamiseen toimintaan mukaan. Ihmisten kiinnittyneisyys järjestölliseen toimintaan on muuttunut ja pitkäaikaisen sitoutumisen tilalle on tullut sopimuksellisuus tai projektimaisuus. Ihmiset ovat toiminnassa mukana vain sen aikaa, kun toiminta palvelee ja hyödyttää heitä itseään. Järjestötoiminnan osaamiseen, opetteluun, johtamiseen ja suunnittelu- ja kehittämisvalmiuksiin pitäisi kiinnittää entistä enemmän huomiota samoin kuin vapaaehtoisten rekrytointiin, ohjaamiseen, motivointiin, palkitsemiseen ja oikeusturvaan liittyviin haasteisiin. (Harju, 2004, ; Oikeusministeriö 2005, ) ADHD-liiton toiminnan kehittämiseksi ja uuden strategiatyön valmistelun pohjaksi ADHD-liitossa oli tarvetta arvioida systemaattisemmin järjestön 4/2011 6

7 set kyselytutkimuksen valossa toimintaa. Toimintaympäristöjen ja ihmisten mielenkiinnon kohteiden muuttuessa on ollut tarpeen saada tietoa järjestöön liittyvistä vahvuuksista ja kehittämistarpeista. Osaltaan myös yhteiskunnassa on painotettu laajemminkin toiminnan arviointia ja esimerkiksi järjestöjen toimintaa rahoittava Raha-automaattiyhdistys on toivonut järjestöjä kiinnittävän enemmän huomiota seuranta- ja arviointikäytäntöjen vahvistamiseen (Virtanen 2007, 15 16; Pyykkö 2009). Jäsenyhdistysten toiminnassa korostui osallistumisen mahdollisuuksien tarjoaminen, sosiaalinen kanssakäyminen, kohderyhmien tukeminen, tiedotus ja edunvalvonta. ADHD-liiton ja sen jäsenyhdistysten merkitys ja rooli palvelujärjestelmässä - tulosten pohdintaa ADHD-liiton ja sen jäsenyhdistysten toimintaa kartoittavassa tutkimusosuudessa pyrittiin vastaamaan tutkimuskysymykseen: Miten jäsenyhdistykset ja järjestökyselyyn vastanneet arvioivat ADHD-liiton ja sen jäsenyhdistysten toimintaa? Tämän alla selvitettiin muun muassa sitä, miten tärkeiksi koetaan ADHD-liiton ja sen jäsenyhdistysten eri toimintamuodot, miten tyytyväisiä ollaan niiden toimintaan ja eri toimintamuotoihin, millaisia ovat jäsenyhdistysten rakenteelliset edellytykset toiminnalle ja miten jäsenyhdistykset arvioivat yhteistyötä liiton kanssa. Alla esitetyt tiivistetyt tulokset ja pohdinta on lähes suoraa lainausta Kippola-Pääkkösen (2011, 75-78) pro gradu työstä. ADHD-liiton ja sen jäsenyhdistysten tehtävät koettiin kokonaisuudessaan tärkeiksi. Keskusjärjestönä toimivan ADHD-liiton toiminnoissa painottui neuvonta ja ohjaus, tiedotustyö, edunvalvonta ja vaikuttaminen, yhteistyö paikallis- ja valtakunnan tasolla, kuntoutus- ja lomatoiminta sekä keskustelu- ja koulutustilaisuudet. Näiden toiminnan alueiden lisäksi vertaistuki-, vapaaehtois- ja yhdistystoiminnan tukeminen sekä tutkimus- ja kehittämistoiminta koettiin merkityksellisinä. Kaikista tärkeimmäksi toiminnaksi painottui neuvonta- ja ohjaustyö. Vähemmän merkittävänä koettiin kansainvälinen yhteistyö, projektitoiminta ja sosiaalisen median hyödyntäminen. Järjestökyselyyn vastanneet kokivat tasaisemmin kaikki liiton toiminnot tärkeinä kuin yhdistykset. ADHD-liiton jäsenhdistykset pitivät liiton ja yhdistysten perustehtäviä varsin selvänä ja suurin osa vastanneista yhdistyksistä koki, että liiton palvelut ja toiminta, kuten esimerkiksi neuvonta, tiedotus ja kuntoutus, tukevat yhdistystä ja yhdistysten jäsenistöä. Jäsenyhdistysten toiminnassa korostui osallistumisen mahdollisuuksien tarjoaminen, sosiaalinen kanssakäyminen, kohderyhmien tukeminen, tiedotus ja edunvalvonta. Jäsenyhdistysten arvioimana vapaaehtois- ja vertaistukitoiminnalla on suuri merkitys toiminnassa. Tiedonvälitys ja harrastus- ja virkistystoiminta koettiin myös tärkeänä. Järjestökyselyyn vastanneet pitivät yhdistyksiä selvästi tärkeämpänä myös sitä, että yhdistykset tarjoaisivat koulutustoimintaa, neuvontaa, asiantuntijatehtävien hoitamista ja julkiselle sektorille kuuluneiden palveluiden hoitamista (esimerkkinä kuvio 1 seuraavalla sivulla). Tämän suhteen olisi mielenkiintoista pohtia, mistä tarve kumpuaa? Ovatko järjestökyselyyn vastanneet kokeneet ehkä riittämättömyyttä näissä palveluissa julkisen sektorin alueella? Jäsenyhdistysten arvio oman toiminnan painopistealueista on samankaltainen uusimman Järjestöbarometrin tulosten kanssa, jossa on yhdistysten paikallistoiminnan tasolla painottunut vapaaehtois-, vertais- ja virkistystoiminta (Peltosalmi ym. 2010, 178, 188). Yhdistyskyselyn perusteella jäsenyhdistykset ovat pääosin erittäin tai melko tyytyväisiä keskusjärjestönä toimivan ADHD-liiton toimintaan. Järjestökyselyyn vastanneet kokivat tuntevansa varsin huonosti ADHD-liiton ja sen jäsenyhdistysten toimintaa, mikä on todennäköisesti hankaloittanut tyytyväisyyden arvioimista toiminnan suhteen. Vastauksissa tyytyväisyys ADHD-liiton toimintoihin oli epävarmempaa ja heikompaa kuin se, miten merkityksellisenä toiminnot ja palvelut koetaan. Tässä tulee kuitenkin huomioida, että vastaajapsykologisesti on usein myös helpompi arvioida tyytyväisyyttä kriittisesti ja painottaa asioiden tärkeyttä. Tyytyväisimpiä oltiin tiedotukseen, mikä on myös selkeimmin ulospäin näkyvä toiminnan osa-alue ja tämän vuoksi ehkä helpoiten arvioitavissa. Järjestökyselyyn vastanneista noin puolet vastaajista oli epävarmoja tyytyväisyyden suhteen jäsenyhdistysten toimintaan liittyen ja vajaa puolet vastaajista tyytyväisiä toimintaan. Vähemmistö ilmoitti olevansa tyytymätön yhdistysten toimintaan. Jatkuu seuraavalla sivulla >>> 7 4/2011

8 Kuvio 1. Jäsenyhdistysten eri osa-alueiden tärkeys yhdistysten (n=16) ja järjestökyselyyn vastanneiden (n=108) arvioimana. 4/2011 8

9 Tässä aineistossa järjestötoiminnan haasteet ja kehittämistarpeet liittyivät toiminnan tunnetuksi tekemiseen, vapaaehtoistoimijoiden työn tukemiseen, jäsenistön ja asiakasryhmän aktivointiin, resurssien keskittämiseen sekä keskusjärjestön ja jäsenyhdistysten yhteistyön vahvistamiseen. Kehittämistarpeet ovat monilta osin samanlaisia kuin Järjestöbarometrin 2009 selvityksessä (Peltosalmi ym. 2009, 3 4, , ). Toimintaympäristöjen ja ihmisten mielenkiinnon kohteiden muuttuessa on myös tarpeen pohtia, miten tiedon saanti, vertaistuki, osallisuuden mahdollisuudet ja kansalaisaktiivisuuden kanavointi voivat toteutua uusin toimintamuodoin ja mahdollisesti kevyempien hallinnollisten rakenteiden avulla. Tuloksissa tuli ilmi, että ihmiset kaipaavat tiedon saamista ja vertaistukea, mutta heillä ei välttämättä ole kiinnostusta ja voimavaroja aktiivisempaan järjestötoimintaan. Tutkimuksissa tärkeimpänä tekijänä järjestöön kuulumisen syyksi on pidetty juuri tiedon saamista (Siisiäinen, 2002, 37; Kankainen 2007, 73 74). Vaikuttaa siltä, että teknologian huima kehitys ja tietovirtojen lisääntyminen ei ole poistanut järjestöjen merkitystä tiedon välittäjänä ja jakajana. Järjestöiden ominaisluonteeseen kuuluu myös se, että järjestöistä voi saada sekä ammatilliseen että kokemukselliseen asiantuntijuuteen pohjautuvaa tiedon vaihtoa, mikä voi tarjota arvokasta ja monipuolista näkökulmaa asioihin. Vaikka tässä aineistossa sosiaalisen median merkitystä ei pidetty kovin merkittävänä yhdistysten ja keskusjärjestön tämänhetkisessä toiminnassa, niin sen tärkeyden koettiin vahvistuvan tulevaisuudessa. Nuorten ja nuorten aikuisten kohdalla erilaiset sähköiset verkkoympäristöt ovat heille keskeisiä tämän päivän sosiaalistumisen ja yhteen liittymisen areenoita (Lehdonvirta & Räsänen, 2010; Näsi ym. 2011), joten sosiaalisen median parempaa hyödyntämistä voisi miettiä myös ADHD-liitossa, jos nuoria halutaan tavoittaa aktiivisemmin mukaan järjestön palveluiden äärelle. Ihmisillä on tarve kokoontua yhteen, tehdä kiinnostavia asioita, auttaa ja tukea toisia, joihin yhdistystoiminta on osaltaan vastannut. Yhdistysten hallinnon hoitamiseen ei näytä riittävän kuitenkaan kovin paljoa kiinnostuneisuutta. Yhdistysten hallinnollista taakkaa tulisi keventää ja etsiä uusia ja kevyempiä ratkaisuja kansalaistoiminnan kanavoimiseen. Järjestöissä tulisi miettiä järjestöjen yhteistyön lisäämistä ja yhdistymistäkin. Sisällöllisten ja toiminnallisten uudistusten tekeminen omasta perustehtävästä ja jäsenistön tarpeista lähtien on jatkossa tärkeää (Peltosalmi ym.2009, ) Ihmiset kaipaavat tiedon saamista ja vertaistukea, mutta heillä ei välttämättä ole kiinnostusta ja voimavaroja aktiivisempaan järjestötoimintaan. Julkista rahoitusta toiminnalleen ovat nykyään voineet hakea lähinnä vain rekisteröidyt yhdistykset. Oikeusministeriön tuoreessa järjestöjen taloudellisia edellytyksiä arvioivassa selvityksessä on esitetty, että kansalaistoiminnan julkista rahoitusta kehitetään suuntaan, joka mahdollistaisi myös vapaan, epämuodollisen, ei-rekisteröidyn kansalaistoiminnan rahoittamisen. Selvityksessä todetaan, että epämuodollinen kansalaistoiminta voi olla hyvinkin innovatiivista ja uudenlaista kansalaisten omaehtoista toimintaa kuvaavaa. Tämän vuoksi valtionavustuskäytäntöjen ei pitäisi pakottaa kansalaistoimintaa tiettyyn organisoitumismuotoon tai estää uudistumista. (Harju & Niemelä, 2011, 53.) ADHD-liiton asiakasryhmän järjestöön järjestäytymisen aste on pieni suhteessa adhd:n esiintyvyyteen. AD- HD-liiton monet toiminnot ja palvelut, kuten esimerkiksi neuvonta, kuntoutuspalvelut, keskustelu- ja koulutustilaisuudet eivät edellytä jäsenyyttä, joten ADHD-liiton palveluiden piirissä on huomattavasti laajempi asiakasryhmä, kuin pelkästään jäsenyhdistyksiin kuuluva jäsenistö. ADHD-liitto on joka tapauksessa varsin pieni sosiaali- ja terveysalan keskusjärjestö ja liiton resurssit ovat vähäiset adhd:n yleisyyteen ja liiton laajaan tehtäväkenttään nähden. Resurssien parempi keskittäminen jäsenyhdistysten ja jäsenistön toiveet huomioiden on tärkeää. On esitetty, että kansalaistoiminnan vahvistumisen kannalta uusien toimintatapojen miettiminen on kriittinen kohta ja jos järjestöt eivät kykene vastaamaan tähän haasteeseen, riskinä on kansalaisjärjestötoiminnan rapautuminen (Peltosalmi ym. 2009, ). Toisaalta sosiaalija terveysalan johtajat ovat arvioineet ihmisten oman vastuun merkityksen suurena hyvinvoinnin toteuttamiselle. Tulevaisuutta koskevissa merkitysarvioissa omatoimisuus ja itseapu, järjestön palvelut, muu vapaaehtoistoiminta ja vertaistuki tulevat arvioiden mukaan lisäämään painoarvoaan hyvinvoinnin vahvistamisessa. (Perälahti ym. 2011, ) Tämä tutkimus ja laajemmin kansalaisjärjestöihin liittyvät uudet selvitykset tukevat näkemystä, että järjestöjen toiminnoilla ja tehtävillä on tärkeä merkitys niin yksittäisille ihmisille kuin laajemmin yhteiskunnalle. Toiminnassa olisi hyvä miettiä kuitenkin myös kevyempiä hallinnollisia ratkaisuja, uusia toimintatapoja ja epämuodollisen kansalaistoiminnan mahdollistavia areenoita. Lopuksi Tarkkaavuuden haasteet, hyvinvointi ja ADHD-liiton toiminta pro gradu työstä löytyy huomattavasti tarkempi tulosten kuvaus ADHD-liiton ja sen jäsenyhdistysten toiminnasta. Tässä artikkelissa tulokset esitettiin tiivistettynä ja niin, että niissä on mukana jo laajempaa järjestökenttään liittyvää pohdintaa. Mikäli asia kiinnostaa enemmän, niin artikkelin alussa esitetyn linkin kautta pääsee lukemaan tuloksista tarkemmin. Teksti Anu Kippola-Pääkkönen järjestösuunnittelija ADHD-liitto ry Pohjois-Suomen aluetoimisto anu.kippola-paakkonen@adhd-liitto.fi 9 4/2011

10 k o l u m n i Itku pitkästä ilosta? Mietteitä arjen- ja elämänhallinnan kurssin jälkeen Adhd-diagnoosin hankkiminen kannattaa. Parhaimmillaan se antaa uuden selitysmallin koko eletylle elämälle. Lisääntynyt itsetuntemus auttaa tunteiden hallinnassa, mikä on omiaan lisäämään itseluottamusta. Diagnoosin myötä peilistä ei katsokaan enää kummajainen. Eikä siinä kaikki. Vaikka oma minäkuva olisi vielä diagnoosin jälkeenkin häilyväinen, sitä on mahdollista vahvistaa vertaistuen voimin. Itse pääsin liiton järjestämälle arjenja elämänhallinnan kurssille vain reilu vuosi diagnoosin saamisen jälkeen. Sain kokea toteen lemppari-lastenlauluni sanat: Luo Gena-krokotiilin me teimme seurapiirin. Oon yhä kummajainen vaan yksin enää en. Ylöjärveläinen kurssikeskus tarjosi mahtavat puitteet vertaiskokemusten jakamiselle. Viisi päivää aktiivisessa seurassa, luonnonrauhassa, notkuvien lihapatojen ääressä ja paluu arkeen. Siinä vasta soppa. Itkuhan siinä jo tuli pitkästä ilosta. Maanantaista perjantaihin jatkunut ilonpito oli juuri oikein ajoitettu kahden viikonvaihteen väliin. Näin kaikki tulivat kurssille (ainakin teoriassa) levänneinä. Kurssin jälkeenkin oli viikonloppu aikaa levähtää ennen arkeen astumista. Adhd-ihmisiksi olimme melko ihmisiksi. Vaikka tietoisku muuttui kyselytunniksi ja viittausjärjestelmä ontui, suuremmilta käsirysyiltä vältyttiin. Ruoka ja riittävä lepo luksusolosuhteissa loivat pohjan olennaiselle. Ihminen on sitä, mitä se syö. Tällä kurssilla kuitenkin enemmän painoi se, mitä suustaan päästi ulos. Kun vastassa oli yhdeksän selvänäköistä silmäparia ja yhtä monet herkät korvat, sai harkita tarkkaan, mitä sanoi. Ymmärtäväinen yleisö tunsi läpikotaisin adhd-maisen töppäilyn juonikuvion. Tarkka vainu sai aikaan kiivaita reaktioita: Tiedän kyllä mitä tarkoitat, mutta varo silti käyttämästä noita sanoja. Aina ei riittänyt, vaikka kuinka valitsi sanansa oikein. Monien puheääni oli liian hiljainen, toisten taas turhan kova. Ole siinä sitten mielin kielin! Kaikki kurssilaiset tiesivät kyllä, mitä väärinymmärretyksi tuleminen on. Sitä surkeampaa on tulla töpänneeksi vielä kaltaistensa edessä! Vertaistuki on kuin kirkas peili. Se auttaa näkemään koko komeuden, vikoineen päivineen. Parhaimmillaan vertainen on juuri sopivissa kohden erilainen kuin minä. Silloin toisen vahvuudet auttavat integroimaan adhd:n kuvan osaksi itseä. Olennaisinta kun olisi löytää rakkaus itseään kohtaan. Virkistävän vastavuoroisen kurssin jälkeen kotimatkalla kyynelet virtasivat pitkin poskia. Katsoin sumun läpi alastomaksi muuttunutta syysmaisemaa. Kymmenen kultaista kaltaistani matkalla kohti maankamaraa. Haikea, lämmin hymy huulilla toivoin kaikille kaikkea hyvää. Vaikka nähdyksi tuleminen oli yhtä juhlaa, se tuotti myös tuskaa. Viisi päivää kaltaisteni keskellä avoimena kirjana repi minusta paljaan puun. Oli helpottavaa päästä taas normi-ihmisten joukkoon sukkuloimaan. Onhan siihen totuttu. Olo oli riisuttu, mutta raikas. Olin vikoineni ja virheineni valmis tuleviin tuiskuihin. En kuitenkaan mielelläni käyttäisi sanaa vika. Mietimme kurssilla sanoja, jotka kuvaisivat parhaiten adhd-ihmisen ongelmaa. Sanat ominaisuus tai piirre ovat turhan neutraaleja. Itseäni miellytti eniten erään kurssikaverini ahkerasti käyttämä sana vaiva. Kurssilla saimme syyllistymättä valitella vaivojamme. Jälkeenpäin ajateltuna nämä ainutlaatuiset hetket näyttäytyvät ihmeen ihanina. Kahlil Gibranin sanoin vuorikin näyttää tasangolta katsottuna kiipeilijästä kirkkaammalta. Kurssi oli kuin kiipeämistä korkealle vuorelle. Käsikynkkää me kuljimme kiemuraista polkua kuin vanhat mummut, vaivojamme valitellen. Kotoa käsin kokonaisuus hahmottuu. Kannatti mennä. Teksti Mari P. Tervo kirjoittaja on adhd-diagnosoitu opettaja ja perheen äiti 4/

11 Kuluttajaparlamentti syntyi tarpeeseen Kuluttajaparlamentin marraskuinen täysistunto kokosi Eduskunnan lisärakennuksen auditorioon maan keskeiset valtakunnalliset terveysalan järjestöt. Suomen historian ensimmäinen Kuluttajaparlamentti nosti marraskuun alussa esiin kolme ajankohtaista terveyspoliittista kysymystä. Innostuneen vastaanoton saaneen päivän aikana syntyi myös kolme päätöstä. Kuluttajaparlamentti on kuluttajapoliittisesti merkittävien kansalaisjärjestöjen yhteenliittymä, joka kokoontuu erikseen valittavan teeman ympärille kerran vuodessa. Kokoontumisen tarkoituksena on keskustelun, väittelyn ja äänestyksen kautta löytää keskeisten ja maanlaajuisesti toimivien kansalaisjärjestöjen enemmistön näkemys yhteisesti sovituista asioista. Tästä syntyy Kuluttajaparlamentin virallinen kanta, josta muodostuu kansalaisjärjestöjen yhteenliittymän laajuudesta kumpuavan painoarvon takia merkittävä yhteiskuntapoliittinen kannanotto, toimintaa koordinoivan Kuluttajaliiton pääsihteeri Juha Beurling korostaa. Keskustelusta äänestyksiin Kuluttajaparlamentin ensimmäinen marraskuinen täysistunto kokosi Eduskunnan lisärakennuksen auditorion maan keskeiset valtakunnalliset terveysalan järjestöt. Tilaisuus veti puoleensa komeasti reilut sata osallistujaa. Edustettuina olivat mm. lähes kaikki 26 äänivaltaista jäsenjärjestöä. Puheenjohtaja Pentti Arajärvi johti keskustelua kolmen valitun teeman ympärillä. Jokaisella aiheella oli omat alustajansa, puolustaja ja opponentti, jotka vastasivat myös järjestöjen sekä yleisön esittämiin puheenvuoroihin ja kysymyksiin. Vilkkaita keskusteluja seurasi kahden ensimmäisen kysymyksen kohdalla äänestys, jotka päättyivät molemmilla kerroilla pelkkiin jaa-ääniin yhtä tyhjää lukuun ottamatta. Kolmas päätös syntyi yksimielisesti ilman äänestystä. Jatkoa on jo luvassa Kaikkien aikojen ensimmäinen täysistunto päättyi innostuneissa tunnelmissa. Päivän aikana syntynyt debatti ja tehdyt päätökset kertovat konseptin toimivuudesta. Olemme käynnistäneet menettelyn, jolle voi toivoa jatkoa, Arajärvi tiivisti. Beurlingin mukaan Kuluttajaparlamentti on syntynyt tarpeeseen. Sen tehtävänä on toimia ennen kaikkea kuluttajien asioita ajavien kansalaisjärjestöjen äänenvahvistimena. Ensi vuonna toiminta laajenee. Pyrimme saamaan mukaan terveysalan järjestöjen lisäksi esimerkiksi sosiaalipuolen järjestöt sekä lisäämään täysistunnon rinnalle muita istuntoja. Teksti Sari Okko Kuvat Soile Kallio Lue lisää! kuluttajaparlamentti 11 4/2011

12 Insinööritoimisto Arcus Oy Linnankatu 16, Turku Puh Rakennus- ja Vuokrauspalvelu Virta Oy Läksyrinne F 1, Helsinki EP:n Kehärakenne Oy Otvakatu 6, Seinäjoki Puh Insinööritoimisto Kai Kokko Oy Simonniityntie 62, Siltakylä Turun Mittaus- ja Asennuspalvelu Oy Pystykorvantie 6, Littoinen Toimivakka-Yhtiöt Oy Laivarannankatu 3, Mänttä Puh Sana & Tieto 55 Kokonkatu 31, Outokumpu Puh Salon Seudun Suurkirppis Raitalankatu 20, Salo Puh Sähkö- ja Rakennuspalvelu Rauno Gyldén Särjenmättääntie 1, Lammi Puh Rauman Kohdeasennus Oy Harakkalantie 76, Rauma Hitsauspalvelu Söderström Skeppsmalmintie 71, Paippinen Sorpo Södergård Oy Ab Sorpontie 154, Parainen Hoitokoti Pikkupiha Asemantie 34, Tohmajärvi Puh LH-Sprinkler Ky Kirkkotie 38, Kruunupyy Maanrakennus Behm Oy Haukilahdentie 3 A 4, Kellokoski Puh Lai-Teräs Mäkinen Ky Mallastie 1, Laihia Puh All Apparat Anders Björkqvist Korpo Puh Hyvää Joulua! Bussimiehet Oy Liinakatu 21, Tikkakoski Puh Aila Valli Oy Esivallankatu 12 E 29, Pori Puh Kuusamon Seurakunta Kirkkotie 1 B, Kuusamo Kaplaaki Oy Kuninkaankatu 31, Rauma Puh Arkkitehtitoimisto Innovarch Oy Espoo Puh K-Supermarket Ruokacenter Siltapuistokatu 9-15, Pori Puh Jurvan Hautaus- ja Kukkapalvelu Kahl Oy Kauppatie 15, Jurva Puh Kuljetusliike J & J Oy Puotilantie 480, Vinkkilä Kuljetusliike Rimpinen Oy Santakatu 6, Harjavalta Puh Askolan Apteekki Pappilantie 2, Askola Puh Arokivi Oy Latukatu 2, Varkaus Puh Tullin Pultti Oy Oulu Puh Tilitoimisto Ask-Tilit Ky Kauppiaskatu 11 E, Turku Puh Hammaslääkäri Matti Laiho Raskinpolku 9 C, Turku Puh Jusaplast Oy Veivikatu 14, Lahti Puh Pöllövaaran Perhekoti Oy Korvolantie 62, Nokia Puh Taksipalvelu Ilkka Lind Vanamotie 2 as 1, Helsinki Puh Portin Telakka / Portens Båtslip Sorpontie 6, Parainen Taksi Nurmi Mauri Rannantie 62, Laitila Puh Sastamalan Seurakunta Aittalahdenkatu 12, Sastamala Hakonen Yhtiöt Oy Ansatie 4, Vantaa Puh Porvoon Herkku Oy Sorvaajantie 15 A, Porvoo Puh BR-Rök Oy Kotkatie 4, Parainen Puh Lautiosaaren Sähkö Ky Kivalontie 165, Lautiosaari Puh KORSHOLMS KOMMUN MUSTASAAREN KUNTA Keskustie 4, Mustasaari Puh Centaurea Oy Seinäjoki Puh KJH-Teollisuuspalvelut Oy Jahtimiehentie 5-7 C 7, Nummela Puh Oulun Suolahoitola Isokatu 82, Oulu Puh Lava-Store Oy Juvan Teollisuuskatu 25, Espoo Puh Levin Sähkö Oy Valtatie 2-4, Kittilä Puh Koulutus- ja Konferenssikeskus Iso Kirja Heikkiläntie 177, Keuruu Puh Auto-Service S. Wiberg Kb Hemming Elfvingsvägen, Hangö Puh Autokotila Vihanti Puh Hammaslääkäri Airi Tanner Oskelantie 5 A, Helsinki Puh Sisä-Suomen Sora Oy Viitaharjuntie 23, Jyväskylä Puh Helläsiivous Kiinteistöpalvelut Ay Helsinki Puh Talli Viiskorva Palokorventie 86, Koria Puh Techen Oy Tiilipellontie 4 B, Kempele Puh Tilintarkastuspalvelut Reivel Oy Fredrikinkatu 63 A 9, Helsinki Puh K-Market Liikenne Vantaa Otavantie 14, Vantaa Puh Eiran Aikuislukio Laivurinkatu 3, Helsinki Puh Kivikonkarit Oy Jyväskylä Puh Elektro-Metek Oy Tinurinpolku 3, Ylämylly Puh Perhekoti Koivupelto Rantasalmentie 1783, Kallislahti Puh Suomen Satamarakentaja Oy Hiuluntie 7, Sastamala Puh Savon Salaoja Oy Harjuntie 31, Kotalahti Puh Tunneklinikka Heinjoenpolku 2 Y 175, Espoo Puh Tmi Mikko Hakola Sotkantie 99, Kauhajoki Puh Hoitokoti Tulevaisuuden Portti Oy Ehdatoksentie 6, Huruksela Puh E-P Karppinen Kievarintie 26, Rajamäki Puh Karanteeni Parviainen Ky Lampelankuja 2, Muhos Puh Kiinteistö Oy Kuusamon Vuokratalot Luomantie 3, Kuusamo Konehuolto A. Ilvonen Haukiojantie 46, Tikkala Puh Kemin I Apteekki Asemakatu 1, Kemi Puh Aidea Suunnittelutoimisto Ky Kauppakatu 14, Varkaus Puh Brix-Parkkinen Ky Jokelantie 706, Jokela Puh Rakennusliike Matuvo Oy Kauppilanmäentie 24 B, Leppävirta Puh Tmi P. Peltola Rojolantie 90, Piikkiö Puh Rakennuspalvelu Sirkiä Oy Vuorikatu 16 C, 69, Lahti Puh Kokkolan Kanta-Apteekki Rantakatu 10, Kokkola Puh Bokföring P-E Nyberg Kb Valimonkatu 6, Karjaa Puh Metsä- ja Moniapu Kastehelmi Kuusirannantie 41, Maavesi Puh Puhtipalvelu Kauppakatu 30 A, Raahe Puh Viitasaaren Apteekki Postikuja 1, Viitasaari Puh Handelshuset Sjöbergs Ab Suvisaarentie 23, Espoo Puh Helping Hand Oy Jokiniementie A 4, Helsinki Puh Tapettitehdas Pihlgren & Ritola Oy Satamatie 8, Toijala Puh Pito- ja Juhlapalvelu Aitta Yläkyläntie 52, Kotka Puh Plan-Ark Oy Hovioikeudenpuistikko 19 E, Vaasa Puh Hekan Helppi Merenkulkijankatu 16, Kotka Puh Tmi Jouni Luotonen Tallaantie 26, Karjalohja Puh Kuhmon Ikkuna Kantolan Teollisuusalue, Kuhmo Puh S.U. Paajanen Oy Tuomentie 20, Hyvinkää Puh CPS Color Equipment Oy Päivöläntie 5, Ulvila Puh Tmi Katajisto Jarkko Holmantie 160, Kankaanperä Puh A-V Trans Oy Automaalaamo Esa Virtanen Oy Neliökuja 3, Tuusula Puh Automaalaamo Parviainen Aamuruskontie 6, Helsinki Puh Autokorjaamo Pertti Miettinen Erik Bassen tie 10 B 23, Espoo Puh /

13 Autohuolto MEG Asentajantie 17, Kokkola Puh Asennuspalvelu Kotilainen Koskentie 8, Tervo Puh Lavakuljetus J.W. Helenius Oy Pengerkatu 4 B, Helsinki Puh Lasivuorimaa Ky Hakamäentie 17, Kotka Puh Sähkö-Kipinä Kotipihantie 45, Ylinen Puh Kuljetus Mika Hakala Kaislahdentie 1, Orivesi Puh Tmi Plakkari Juankoskentie 17, Juankoski Puh Pietarsaaren Autokorjaamo Jakobstad Bilskrot Launatie, Pietarsaari Puh Carmeik Oy Espoo Puh BTS Group Oy Ristikiventie 16, Tuusula Puh Teräsjärvi Oy Poikojantie 1, Lieto Puh J. Tavela ja Kumpp. Ky Jussintie 26, Valkeakoski Puh Savonlinnan Kiviveistämö Rautiainen Oy Olavinkatu 68, Savonlinna Puh Rajapesu Oy Verkkotehtaankatu 17, Tornio Puh Tmi Markun Autoapu Urontie 354, Valkeala Puh Rakennuspalvelu Jarmo Manninen Saarikankaantie 463 A, Hankasalmi Puh MR HIFI Helsinki SRK-Rakennus Oy Virvatulentie 6 A 4, Helsinki Puh Automaalaamo Center Lautatie 1, Rovaniemi Puh Itä-Suomen Sisustus ja Väri Ky Pilkontie 2, Joensuu Puh Hangon Timpuripojat Ky Ahjokuja 10, Hanko Pohjoinen Puh Invalidiliiton Lapin Kuntoutuskeskus Porokatu 32, Rovaniemi Puh Kiviveistämö Levander Oy Pihlajamäentie 32 A, Helsinki Nordic Service Group Rajavoudinkuja 1 A, Vantaa Puh Uusiolämpö Ky Harakkatie 6, Pattijoki Puh Kruunupyyn Apteekki Kyrkvägen 4, Kronoby Puh Verhoiluliike K. Tammelin Keskikatu 23, Jyväskylä Puh Kuljetusliike Veljekset Matilainen Liperi Finn Lewi Contracting Ltd Oy Katiskatie 9, Helsinki Raahen Energia Oy Puh Ideanurkka Kumpukuja 3, Rajamäki Puh Pohjois-Karjalan Systema Oy Joensuu Puh Rakennus-Jaranto Paunintie 176, Lepsämä Puh Rakennus ja Maalaus K. Tiippana Vällykatu 10, Imatra Puh Genelec Olvitie 5, Iisalmi Puh Kuopion Ev.lut. Seurakunnat Auto Aho Oy/ Tojo Auto Alakorkalontie 15, Rovaniemi Kaivinkoneurakoitsija Pasi Laajola Nuppulankulma 108, Suomusjärvi Puh Haapajärven Osuuspankki Puistokatu 35, Haapajärvi Puh ASH-Metalli Oy Tikantie 1, Kangasala Puh Innolane Oy Kokkosenlahdentie 105, Anttola Puh Building Automation Group Oy Tulvaniityntie 18, Vantaa Puh Rakennustyö Taisto Ollila Soltintie 16, Lohja Puh Rakennuspalvelu Lindholm Loukkuranta 22, Vanha-Ulvila Puh Rakentajat Saarikko Oy Padankoskentie 305, Kuohijoki Puh Reissuleo Raatetie 9 A, Helsinki Puh HV Sähköasemapalvelut Oy Kalkun viertotie 1 C 43, Tampere Puh SM-Työ Särkinäräntie 53, Tornio Puh Taksiautoilija Reijo Ritari Untamalantie 41, Ylistaro Puh Laskenta ja Konsultointi Kilpeläinen Tmi Rajakatu 33, Jyväskylä Puh Te-Ro Oy Ruusasholmantie 5, Pietarsaari Puh Trans Eloranta Ky Linnantie 5 F 46, Vaajakoski Puh Kalajoen Teollisuusrakennus Oy Rahvon Teollisuusalue, Kalajoki Puh IB Race & Mec Auratie 42, Kokkola Puh Parkettiliike Witick Vanha Nurmijärventie 116, Vantaa Puh Rauman Akku Oy Hakununtie 7, Rauma Puh Kuljetusliike J. Jokela Huhtimäentie 35, Keuruu Puh KVS-Automaatio Oy Kehontie 10, Nokia Puh Verhoomo Todo Mundo Merimiehenkatu 12, Helsinki Puh Perinnemaalaus V-V Sutinen Rööpeenkuja 34, Pinsiö Puh Sähkö-Vinkki Oy Puntarintie 2 B, Onttola Puh Tmi Juha Haavisto Saarikyläntie 888, Kaivanto Puh Kati Rosenberg Tmi Kaskihara 3 D, Espoo Puh Vredo Finland Oy Ruhankankaantie 246, Kärsämäki Puh Vimpelin Teollisuusmaalaus Oy Rinnetie 1 B, Vimpeli Puh Remonttikonttori Vaalantie 25, Lieto Puh Ryhmäkoti Lumikki Oy Rauhankatu 12, Rauma Puh Perhekoti Pilvi-Sisko Kivenkaari 9, Vihti Puh Pohjosen Luudat Kultasepäntie 3 A 2, Tampere Puh Soleus Proteor Siltasaarenkatu 11, Helsinki Puh Velarium Oy Ab Koskenparras 10, Imatra Puh Rent Lift Finland Oy Kokontie 19, Tampere Mvieska Tuomo Hirvi Tmi Terveystie 7 as. 1, Ylivieska Puh Oy Kontaktor Ab Myllärinkatu 26 B, Vaasa Puh Lakiasiaintoimisto Petri Nieminen Patakuja 2, Ulvila Varattu! Koskenpään Huopatehdas Oy Keuruuntie 14, Keskenpää Puh Parkettiasennus Kari Tuomi Närveläntie 16, Salo Tuupovaaran Sähkö Tmi Esko Tolvanen Kumputie 5, Tuupovaara Puh Raudoitus Reipo Oy Nurmikatu 2, Kerava Puh Vantaankosken Seurakunta Metsäurakointi Matti Jääskeläinen Matkontie 204 B, Kerimäki Puh Bellcrest Käännökset Oy Sörnäisten rantatie 27 C, Helsinki Puh Bygg och Remont G. Snickars Sulvantie 157 B, Sulva Puh MP-Past Oy Ratastie 10, Muurame Puh Taksi Kauko Mäkinen Raivaajantie 2, Ylihärmä Puh Käsityö-Kaisa Hämeenkatu 3 A, Turku Puh Rakennus- ja Remonttipalvelu Sami Pärssinen Vehkosillankuja 9, Nastola Puh Tmi Kierrehiomo Tapper Palsankyläntie 289, Lannevesi Puh Sodankylän Seurakunta Kone-Konkari Asemakuja 3, Konnevesi Puh Kuljetus Takala & Hyrkäs Oy Torvoilantie 343, Torvoila Puh Kontiolahden Tilitoimisto Keskuskatu 21, Kontiolahti Puh Kotkan Kontio Apteekki Eteläinen Karjalantie 9, Kotka Puh Musti ja Mirri Päivärinteenpolku 4 C, Mäntsälä Puh Auran Ajomestarit Oy Kyröntie 30, Kyrö Puh Betonityö Nurminen Oy Muovitie 18, Julkujärvi Puh Moiporo Patolantie 10 as. 8, Helsinki Puh Puutyö- ja Saneeraus Järvenoja Oy Hiidenpolku 8, Janakkala Puh /2011

14 Kasvatus, sen vääristymät ja puuttuminen Oulussa pidettiin iso symposiumi Kasvatuksesta ja sen haasteista. Symposiumin järjestivät Stiftelsen Alma och K.A. Snellman Säätiö yhteistyössä Oulun yliopistollisen sairaalan Lasten ja nuorten klinikan ja Lastenpsykiatrian klinikan kanssa. Päivän puhujina oli iso joukko Suomen kasvatusalan asiantuntijoita. Tämä artikkeli pohjaa symposiumissa esitetyn lastenpsykiatrian emerita professori Irma Moilasen puheenvuorolle. Esityksessään Moilanen hyödynsi luentonsa runkona psykiatrian professori Yrjö Alasen luomaa kuutta ihanteellisen perheen tunnusmerkkiä, joita Moilanen mukaili koskemaan kaikkia lapsen kasvattajia. Esityksessä käsiteltiin sekä lapsen kehitystä tukevia kasvatuskäytäntöjä että kasvatuksen mahdollisia vääristymiä tai kasvatuksen puuttumista. Moilanen muistutti siitä, että täydellistä kasvattajaa ei olekaan ja kasvatus on jatkuvaa oppimista. Myös lapsen ominaispiirteet voivat vaikuttaa paljon siihen, millainen vuorovaikutus kasvattajan ja lapsen välille muodostuu ja millaisia kasvatuskäytäntöjä päädytään käyttämään. Omien kasvatuskeinojen tiedostaminen ja tunnistaminen voi auttaa korjaamaan mahdollisia vääristymiä ja auttaa näin käyttämään toimivampia, lasta tukevampia kasvatuskeinoja. 1) Lapsia kohtaan osoitetaan lämpöä ja ymmärrystä ilmaista kaikkia tunteitaan Kaiken pohjana on lapsen turvallinen kiintymyssuhde vanhempiinsa tai muihin huoltajiinsa, ja se sisältää molemminpuolisen rakkauden ja ymmäryksen. Lapsen ilmaistessa tunteensa voivat äiti ja isä vahvistaa sitä omalla ymmärtäväisellä tunnereaktiollaan ja sanallisesti, mikä auttaa lasta näkemään omien tunteidensa merkityksellisyyden vanhemmille. Tätä sanotaan luovuuden ja terveen itsetunnon lähteeksi. Positiivisia tunteita on helppo ottaa vastaan, mutta yhtä tärkeää on osoittaa ymmärrystä negatiivisia tunteita kohtaan: pettymystä, kiukkua, kateutta jne. Kasvattajan lapselle osoittama ymmärtämys näissä tilanteissa auttaa lasta tunnistamaan laajemmin kaikkia tunteitaan ja sitä kautta löytämään polkuja pahan mielen voittamiseksi mahdollisesti juuri äidin ja isän avulla. Vääristymistä Joillekin vanhemmille ja muille kasvattajille voi olla vaikeaa hyväksyä eräiden tunteiden olemassaolo. Lapsen osoittaessa näitä tunteita he eivät voikaan tulla avuksi ymmärtämään vaan torjuvat tai pyrkivät käsittämään väärin lapselta tulleen viestin. Tässä piilee se vaara, että lapsi jää ypöyksin vaikeiden tunteittensa kanssa, niille ei löydy sanoja eikä siten myös pääse käynnistymään niiden voittamiseen johtavaa prosessia. Esimerkiksi käytöshäiriöisillä lapsilla voi olla kyvyttömyyttä löytää sanoja tunteille, jolloin viha pääsee syttyessään purkautumaan fyysisesti sen sijaan, että nämä lapset pystyisivät pukemaan pahan mielensä sanoiksi ja siten saamaan osakseen ymmärrystä. 2) Sukupolvien välinen kuilu on säilynyt Tämä tuo turvallisuutta. Kun vanhemmat pysyvät vanhempina, voi lapsi luottavaisesti kääntyä heidän puoleensa hädän hetkellä. Vanhemmuudessaan itseensä luottavainen aikuinen ei ole altis menettämään malttiaan, vaan tiukan paikan tullen voi lujana ja lempeänä neuvoa lastaan ja perustella oman näkemyksensä. Pieni lapsi tietää, että vanhemmat tuntevat maailman häntä paremmin. Lapsen elämä ei ole hänen pikku kätösissään vaan isommissa käsissä. Vääristymistä Aiemmin on voitu nähdä liiankin autoritääristä kasvatusta, joka vailla rakastavaa vuorovaikutusta määrää lasta tottelemaan. Tällainen ei ole omiaan kasvattamaan vaan lannistamaan lapsen itsetuntoa. Se on omiaan synnyttämään vihan tunnetta määrääjää kohtaan, ja jos vihan tunnekin on kielletty, voi tuloksena olla elämää ja yrittämistä kahlitseva ahdistuneisuus. Silloin voi vaikeutua myös minäihanteen ja omatunnon terve sisäistyminen lapsen omiksi piirteiksi jos lapsi väärin tehdessään ennemminkin pelkää ulkoista rangaistusta kuin omatunnon ääntä, voi tämä johtaa asioiden salaa tekemiseen. Autoritääriseen kasvatukseen kohdistuva vastaliike, vapaan kasvatuksen aalto toi mukanaan myös sanojen sisältöjen vääristymistä. Kasvattaa (bring up, raise, rear) on hyvää tarkoittava sana, mutta se liitettiin ihan turhaan voimakkaaseen autoritäärisyyteen. Kuri on alunpitäen merkinnyt opastetta tai kulkureitin reunalla olevia aitoja, joiden avulla esimerkisi kotielämiä estettiin kulkemasta väärään suuntaan ja vaaroihin kurin englanninkielinen vaste on discipline, joka tarkoittaa myös järjestystä ja tieteenalaa. Toisaalta viime vuosikymmeninä on puhuttu paljon hukassa olevasta vanhemmuudesta ikään kuin sukupolvelta toiselle siirtynyt kasvattamisen taito olisi kadonnut suurten yhteiskunnallisten muutosten myötä. Muuttoliike on useinkin jättänyt isovanhemmat kauas lapsenlapsista, ja silloin yhdessä kas- 4/

15 vattaminen on vähentynyt. Vapaassa kasvatuksessa valta siirtyy liiaksi vanhemmilta lapsille ja tällainen vallansiirto on lapsen kehitykselle haitaksi. Lapsi tarvitsee aikuisen asettamia rajoja, tarvittaessa kieltoja ja komentamista. Jos lapselle ei näitä rajoja aikuinen ole asettamassa, niin lapsi kokee olonsa turvattomaksi. Jos lapsesta on kasvanut perheen pää, kehen hän sitten turvautuu? 3) Vanhemmat hyviä samaistumiskohteita Esimerkkiä on sanottu voimakkaimmaksi kasvattajaksi. Vanhemmiltaan lapset ensimmäisenä imevät toimintatavat, arvot ja asenteet. Me emme voi esiintyä lapsillemme täydellisinä ja aina onnistuvina ihmisinä, sillä sellaiseenhan lapsen on vaikea samaistua. Aito ihmisyys iloineen ja suruineen antaa lapselle paljon syvemmän ja vahvemman varustuksen elämän vaaroissa. Lapsi näkee sekä vaikeuden että sen voittamisen. Toki on hyvä suodattaa lapselta pois tiettyjä vasta aikuisuuteen kuuluvia asioita yksityiskohtineen, ja hyvä on myös säästää häntä liiallisilta negatiivisilta tunteilta tai tapahtumilta. Kun asioista kertoo lapsille, on se syytä suodattaa lapsen kestokyvyn mukaisesti ja aina ylläpitäen toivo hyvästä. 4) Ristiriidat pystytään myöntämään Ristiriitojen myöntäminen ja rauhallinen keskustelu kasvattavat sisäisiä voimia. Vääristymistä Jos ristiriitojen myöntäminen on liian uhkaavaa, voivat jollekin henkilölle tärkeät ajatukset, tunteet ja toiveet tulla tukahdutetuiksi. 5) Itsenäistyminen onnistuu ilman katkeruutta Nuoruuden suuret muutokset ovat omiaan nostamaan sisäisiä paineita, ja yksi terveeseen aikuistumiseen auttava seikka ovat hyvät harrastukset, joihin on kasvettu jo lapsuudessa. Paineet kanavoituvat rakentavaan ja luovaan toimintaan. Nuoruuteen kuuluu luontainen itsenäistyminen kohti omaa aikuisuutta. Kun tämä itsenäistyminen on saanut toteutua, on vuorossa uusi lähentyminen lapsuuden kotiin. Se tulee esiin varsinkin, kun nuori aikuinen on saanut omia lapsia ja keskustelee kasvattamisesta vanhempiensa ja sisarustensa kanssa. Vääristymistä Jos tällaista itsenäistymistä tukahdutetaan voimakkaasti, on katkeruuden syntyminen lähellä ja irtiotto voi olla kovin voimakas, tai sitten kasvu itsenäiseksi aikuiseksi jää keskeneräiseksi. Silloin voi myös edellä mainittu uudelleen lähentyminen jäädä vajaaksi. 6) Kasvattajilla on yhteiset kasvatustavoitteet Tällä voidaan tarkoittaa vanhempien yhteisiä kasvatustavoitteita ja toiseksi myös yhteistyötä kodin, päiväkodin ja koulun kesken. Lapsi voi käyttäytyä kovin eri tavoin kotona ja koulussa, se on nähty useissa tutkimuksissa. Esimerkiksi sosiaalisen vuorovaikutuksen ongelmat tulevat selvemmin esiin lapsiryhmässä, kun taas vanhemmat voivat herkemmin nähdä lapsen tunne-elämän ongelmia kuten ahdistuneisuutta ja koulupelkoa. Kun toinen kertoo havaitsemistaan ongelmista, tuskin paljonkaan auttaa toisen omaan paremmuuteensa viittaava toteamus: meillä tällaista ei esiinny. Parempi olisi yhdessä lähteä pohtimaan miten lasta autettaisiin. Vääristymistä Jos yhtenäisiä kasvatustavoitteita ei ole, heikkenee lapsen asema turvallisesta lapsuudesta. Voi tulla niinsanottu halkeama, jolloin toinen vanhempi liitoutuu lapsen kanssa toista vastaan tai sitten lapsi kärsii kasvattajien ristiriidoista ja voi pyrkiä hallitsijan asemaan. Irma Moilanen painotti herkästi ja lämpimästi kasvatuksen merkitystä lapsen kehitykselle ja toivoi voimia kaikille kasvattajille tämän tärkeän tehtävän äärelle. Hyvä kasvatus antaa lapselle mahdollisuudet käyttää ainutkertaisia lahjojaan parhaalla mahdollisella tavalla niin itsensä kuin perheensä ja koko yhteiskunnan hyväksi. Se tekee hänet vahvaksi kestämään elämän myrskyissä, herkäksi kuulemaan lähimmäistensä tarpeita ja rohkeaksi toimimaan silloin, kun on tarpeen. Teksti pääosin Irma Moilasen omaa tekstiä, jota Anu Kippola-Pääkkönen (ADHD-liitto ry) on muokannut 15 4/2011

16 l y h y e s t i Vanhempainliiton palkitsema gradu-tutkielma: AD/HD-oppilaiden tukeminen peruskoulussa sattumanvaraista Kouluissa tunnetaan AD/HD-lasten erityistarpeet yhä suhteellisen huonosti. Lasten saama tuki on kouluissa sattumanvaraista ja koulu- ja opettajakohtaista. Erityisen haasteellista AD/HD-lapsen näkökulmasta on siirtyminen alakoulusta yläkouluun. Vaihtuvat aineenopettajat ja riittämättömät tukemisen keinot eivät mahdollista AD/HD-nuoren kohtaamista samalla tavalla kuin alakoulussa. Näin osoittaa Kasvatustieteen maisteri Juho Honkasillan pro gradu -tutkielma Yksilöpatologiasta yhteisöpatologiaan AD/HD-oppilas peruskoulupolulla (Jyväskylän yliopiston kasvatustieteiden laitos 2011). Tutkimuksen mukaan AD/HDlasten vanhemmat ovat valmiita jakamaan kokemusperäistä tietoaan ja asiantuntijuuttaan koulun henkilökunnan kanssa, mutta koulussa ei aina ole valmiuksia yhteistyöhön. Honkasillan mukaan vanhempien ja koulun toimiva kasvatuskumppanuus on erityistä tukea tarvitsevan lapsen kasvun ja oppimisen tukemisen lähtökohta ja edellytys. Honkasilta arvelee, että kouluissa vallitsee yhä kontrolli- ja käytöskeskeinen kulttuuri, jossa erityistä tukea tarvitsevan lapsen käyttäytymisen taakse ei nähdä. Minut yllätti aika raadollinen totuus siitä, miten vähäiselle huomiolle AD/ HD-lasten minäkäsityksen tukeminen koulussa on jäänyt, Honkasilta toteaa. Honkasilta tulkitsee, että opettajat tarvitsevat lisää erityispedagogista tietotaitoa ja käytännön tukea opetustyöhön. On tärkeää kiinnittää huomiota myös opettajien työhyvinvointiin, resursseihin ja työn johtamiseen. Suomen Vanhempainliitto palkitsee joka toinen vuosi kodin ja koulun väliseen yhteistyöhön liittyvän pro gradu -tutkielman. Honkasillan tutkielma on Vanhempainliiton gradupalkintoraadin mielestä tutkimuksellisesti vankka ja se tarttuu tärkeään ja ajankohtaiseen aiheeseen. Suomen Vanhempainliitto Tiedote Juho Honkasillan tutkielma löytyy kokonaisuudessaan osoitteesta: Lisätietoja pro gradu -kilpailusta: Suomen Vanhempainliitto Erityisasiantuntija Tuija Metso, puh Lisätietoja tutkielmasta: KM Juho Honkasilta, Tutkielma löytyy myös ADHD-liiton verkkosivuilta osoitteesta Neuropsykiatristen nuorten ja aikuisten kuntoutuspalvelut riittämättömiä Pohjois-Suomessa Nuorten ja aikuisten neuropsykiatristen häiriöiden eli mm. autististen häiriöiden, Aspergerin oireyhtymän ja adhd:n kuntoutus on riittämätöntä Pohjois-Suomessa. Kuntoutuspalvelujen kehittämisessä tulisikin jatkossa huomioida tarkemmin asiakasryhmän kuntoutustarpeet. Kohderyhmään kuuluvilla henkilöillä on suuri riski syrjäytyä. Suomessa joka päivä 10 nuorta jää pysyvälle työkyvyttömyyseläkkeelle ja vuosittain henkilöä on uhkassa syrjäytyä (Thl:n julkaisu, Mäkelä jne.) Hoidon porrastuksen ja kuntoutuslähtöisyyden edistäminen olisivat perusteltuja ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä nuorten ja nuorten aikuisten syrjäytymisessä. Kuntoutuspalveluiden riittämättömyys käy ilmi Kasi-koulutusprojektin arviointiraportista. Kasi-koulutuksessa neuropsykiatrisen kuntoutuksen asiantuntijuutta on levitetty koulutusten ja verkostotyöskentelyn avulla laajalti Pohjois-Suomeen. Yhteistyössä mukana ovat olleet Oulun kaupungin mielenterveyspalvelut, Oulun yliopistollinen sairaala, Kainuun maakunta -kuntayhtymä, Lapin sairaanhoitopiiri sekä Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri. Kasi-koulutukseen osallistuneet asiantuntijat arvioivat, että neuropsykiatristen häiriöiden diagnosoinnit ja hoidon aloitukset onnistuvat Pohjois- Suomen erikoissairaanhoidossa ja Oulun kaupungilla kohtuullisen hyvin. Sen sijaan kuntoutusta ei alueella juurikaan ole tarjolla Oulun seutua lukuun ottamatta. Keskeisiä neuropsykiatrisen kuntoutuksen menetelmiä ovat esimerkiksi neuropsykiatrinen valmennus sekä sopeutumisvalmennuskurssit, joiden tavoitteena on tukea ja kehittää kuntoutujien elämänhallintaa. Pohjois-Suomen kuntoutuspalveluiden kehnon tilanteen nähtiin johtuvan erityisesti taloudellisten resurssien puutteesta sekä osaamisen ja tarpeiden 4/ kohtaamattomuudesta. Arvioinnin perusteella erikoissairaanhoidon psykiatristen ja kuntoutusta organisoivien tahojen yhteistyötä tulisi lisätä. Myös sairaanhoitopiirien ja kuntien tulisi tehdä tiiviimpää yhteistyötä. Kasi-koulutusta on toteutettu Oulun Diakonissalaitoksen Säätiössä Rahaautomaattiyhdistyksen tuella vuosina Projektia on koordinoitu yhteistyössä ADHD-liitto ry:n, Autismi- ja Aspergerliitto ry:n sekä Ammattiopisto Luovin kanssa. Lisätietoja: Projektipäällikkö Anne Andersson, puh , anne.andersson@odl.fi Arviointi neuropsykiatrisen kuntoutuksen tilanteesta ja Kasi-koulutusprojektin vaikutuksista Pohjois- Suomessa, Sanna Sanaksenaho, YTT, sanna.sanaksenaho@dnainternet.net

17 Sosiaalisten taitojen treeniä Autismisäätiöllä Autismisäätiön neuropsykiatrisilla avopalveluilla on pitkä kokemus ryhmätoiminnasta. Vuosien varrella on kokoonnuttu mm. harjoittelemaan ruoanlaittoa, liikkumaan ja harrastamaan yhdessä, irrottelemaan improvisaation parissa ja työstämään itse sidottua kirjaa omasta elämästä. Ajatus ryhmätoimintaan lähtemisestä ei välttämättä tunnu houkuttelevalta, mikäli kokemukset toisten kanssa toimimisesta ovat voittopuolisesti ahdistavia. Jos tuntuu, että yhteisen ymmärryksen löytäminen on lähes mahdotonta, tai ainakin suurten ponnistusten takana, voi omiin oloihin käpertyminen olla aina se kutsuvin vaihtoehto. Miksi vaivautua opettelemaan esimerkiksi keskustelutaitoja, jos lörpöttely ei yksinkertaisesti kiinnosta? Joudumme lähes päivittäin tilanteisiin, joissa kohtaamme ihmisiä. Kaupassa ja virastoissa asioiminen, koulun ryhmätyöt, työhaastattelut, satunnaiset tien kysyjät kadulla ja lukemattomat muut odotetut tai odottamattomat tilanteet ajavat meidät kasvotusten toisten ihmisten kanssa. Tai ehkä haluaisimme kohdata jotakuta tiettyä ihmistä enemmänkin, mutta kynnys treffeille pyytämiseen on ylitsepääsemätön. Näiden tilanteiden ei tarvitse nostattaa stressipisteitä, vaan ne voivat olla jopa antoisia hetkiä. Autismisäätiöllä pyörii säännöllisesti sosiaalisten taitojen ryhmiä, joihin voi tulla, kun tuntee itsensä epävarmaksi joissakin sosiaalisissa tilanteissa, kun haluaa lisätä tietoa onnistuneeseen kohtaamiseen vaikuttavista tekijöistä, tai kun kaipaa vertaistukea ja seuraa. Ryhmissä oppii aina jotakin itsestään, muista ja ääneen lausumattomista pelisäännöistä. Turhaa tärkeyttä välttäen harjoitellaan oman itsensä ja vieraan Autismisäätiön taidepajan asiakkaiden tekemiä paperimassatöitä ihmisen kohtaamista rennolla otteella, huumorin kautta. Maailma ei kaadu väärin valittuihin lauseisiin, ne voi aina korjata, tai ainakin ensi kerralla voi kokeilla jotain muuta. Seuraava Autismisäätiöllä alkava ryhmä, Ollaanko yhdessä, ajoittuu välille Ryhmä on tarkoitettu neuropsykiatrisille nuorille (16v.- ) ja aikuisille, eli henkilöille, joilla on adhd, Aspergerin oireyhtymä, tourette, autismi, tai piirteitä näistä. Jokainen ryhmä on ryhmäläistensä näköinen, eli käsiteltävät asiat nousevat ryhmäläisten toiveista ja tarpeista. Menetelminä käytetään draamallisia harjoitteita, itsensä ja muiden havainnointia, kokemuksien jakamista keskustellen, kotitehtäviä ja rentoutusharjoituksia. Lisäksi ryhmä sisältää retkiä kulttuurin pariin. Ryhmään pääsee joko maksusitoumuksella tai itse maksavana 30 /kerta ja se kokoontuu keskiviikkoisin klo osoitteessa Kuortaneenkatu 7B, 2krs. Lisätiedot ja ilmoittautumiset mennessä Sari Vierikon numeroon Mikäli ryhmään tuleminen tuntuu aivan mahdottomalta, Autismisäätiöllä on myös mahdollisuus yksilöohjaukseen tai coachaukseen. Yksilötapaamisilla voi käsitellä henkilökohtaisempiakin asioita ja saada konkreettisia välineitä arjen pulmista selviytymiseen. Käyntien sisältönä voi olla mm. ajanhallinta, itsetuntemus ja itsenäistymiseen liittyvät sisällöt, opiskelun tukeminen ja tulevaisuuden suunnittelu. Asiakasta ohjataan omien vahvuuksiensa ja voimavarojensa hyödyntämiseen ja hänelle rakennetaan yhdessä luotujen tavoitteiden pohjalta uusia toimintamalleja arjen hallintaan. Teksti Sari Vierikko, Annastiina Storm ja Maria Karhela, Autismisäätiö Kuva Aku Korhonen 17 4/2011

18 t u e t u t lomat ADHD-liiton järjestämät perhelomat yhteistyössä Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto ry:n kanssa: Siuntion Hyvinvointikeskus, Siuntio hakemus viimeistään Imatran Kylpylä, Imatra hakemus viimeistään ADHD-liitto ry, Aivoliitto ry ja Autismi- ja Aspergerliitto ry järjestää seuraavat lomat yhteistyössä Maaseudun Terveys ja Lomahuolto ry:n kanssa: Loma nuorille ja aikuisille hakemus viimeistään Holiday Club Kuusamon Tropiikki, Kuusamo HUOM! Mukaan mahtuu enintään henkilöä Perheloma hakemus viimeistään Yyterin Kylpylä, Pori TÄRKEÄÄ TIETOA TUETUISTA LOMISTA: Omavastuuosuus on perhelomilla 23 /hlö/vrk ja lapsilta 8-16v 7 /hlö/vrk. Aikuisten ja nuorten lomalla (Kuusamon tropiikki) omavastuuosuus on 28 /hlö/vrk. Hakemuslomake tulee täyttää tarkasti annettujen ohjeiden mukaan. Lomatuen saajat valitaan sosiaalisin, terveydellisin ja taloudellisin perustein. Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto ry tekee kaikki lomatukipäätökset ja ilmoittaa niistä asiakkaille n. 2 kk ennen lomaa. Lomilla on osan loma-ajasta paikalla liittojen henkilöstöä. Lomaa valitessa kannattaa tutustua lomapaikan tarjoamiin palveluihin, lisätietoa lomakohteista ja kohteissa tarjolla olevista palveluista Internetistä. LOMALLE HAKEMINEN: Lomille haetaan Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto ry:n lomatukihakemuslomakkeella. Voit tulostaa hakemuslomakkeen ja/tai täyttää sen sähköisesti Internetissä: Voit myös tilata lomakkeita Maaseudun Terveys- ja Lomahuollosta. Lomaketilaukset ja hakemusten palautus postitse: Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto ry, Mannerheimintie 31 B 20, Helsinki. HUOM! Hakemukset toimitettava viimeistään 3 kuukautta ennen loman alkamisajankohtaa! Lisätietoja numeroista tai Yhteyshenkilönä ADHD-liiton osalta toimii vastaava järjestösuunnittelija Mirjami Koivunen, puh tai mirjami.koivunen@adhd-liitto.fi. Yhteistyössä Aivoliiton sekä Autismi- ja Aspergeliiton kanssa järjestettävistä lomista lisätietoja antaa järjestösuunnittelija Aslak Rantakokko puh tai aslak.rantakokko@autismiliitto.fi. 4/

19 ADHD-liiton syksyn liittokokous pidettiin Porissa Vaikka ilma ei enää lämmin ollutkaan, otti Pori ja porilaiset lämpimästi vastaan liittokokousosallistujat lauantaina Ihmiset olivat hyvillä mielin ja tunnelma oli kaikkiaan hyvin leppoisa. Maistuvan lounaan jälkeen pääsi liittokokous alkamaan hieman kahden jälkeen iltapäivällä. ADHD-liiton puheenjohtaja Teija Jalanne toivotti kaikki tervetulleiksi ja julisti kokouksen avatuksi. Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Anita Rikalainen Varkauden seudun Wamdy ry:stä, ja Anita pitikin kokouksen ohjat käsissään mallikkaasti. Suuret kiitokset Anitalle hyvästä työstä. Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteamisen jälkeen päästiin itse asiaan. ADHD-liiton toiminnanjohtaja Virpi Dufva esitteli Uutta ja vanhaa hallitusväkeä koolla Porissa toimintasuunnitelman ja talousarvion vuodelle Molemmat saivat hyvin tyytyväisen vastaanoton, eikä keskustelua, muutamaa kysymystä lukuun ottamatta, juurikaan syntynyt. Toimintasuunnitelman esittelyn lopuksi saatiin vielä pikainen katsaus liiton uusiin verkkosivuihin, jotka avataan vuoden 2012 alkupuolella. Myös sivut saivat osakseen tyytyväistä pään nyökyttelyä. Kokous eteni vauhdilla, ja pian oltiinkin jo siinä vaiheessa, että oli aika käydä hallituksen henkilövaalit erovuoroisten tilalle. ADHD-liiton hallituksen puheenjohtajan vaalia ei tarvittu, sillä vastaehdokasta ei ollut. Puheenjohtajana jatkaa siis FM Teija Jalanne. Hallituksen varsinaisista jäsenistä erovuorossa oli kaksi henkilöä, ja ehdokkaita hallitukseen tuli runsaasti. Äänestyksen jälkeen hallituksessa jatkaa edelleen TtM Tuula Palomäki-Jägerroos, ja uutena mukaan nousi lääketieteen tohtori, psykiatrian erikoislääkäri Markus Heinimaa. Varajäsenten vaalissa erovuoroisia oli niin ikään kaksi, ja valituksi tuli kaksi uutta jäsentä, sosionomi (AMK) Kata Kaukiainen sekä henkilöstöpäällikkö Minna Lindeqvist. Onnittelut kaikille valituille ja lämmin kiitos kaikille hallitustyönsä päättäneille. Vajaan kahden tunnin kokouksen jälkeen olikin aika siirtyä päivälliselle ja rentouttavan illanvieton pariin. Sunnuntaina syvennyttiin vielä hetkeksi liiton strategiantyön syövereihin Learning Cafe -menetelmän avulla, jonka jälkeen kotimatka saattoi alkaa. Ensi vuonna syksyn liittokokousta vietetään Varkaudessa. Kiitos kutsusta Varkauden seudun Wamdy ry. Teksti ja kuva Jari Hämäläinen tiedottaja ADHD-liitto ry 19 4/2011

20 j ä s e n y h d i s t y k s e t Dyma ry, Turun Seudun Dysfasia-, ADHD- ja Autismiyhdistys ry Kalevantie 25, TURKU Puh (ma-to klo 10 12) dyma@dyma.info ELLA ry Loimaa ja lähikunnat Paula Kulmala puh. (02) paula.kulmala@suomi24.fi Lisätietoja saa sähköpostitse osoitteesta ellary@suomi24.fi ja netistä Etelä-Savon ADHD-, autismi- ja dysfasiayhdistys ry Puheenjohtaja Tarja Lahdenperä Yhdistyksen puh es-ada@es-ada.com Hymy ry, Kanta-Hämeen Asperger-, autismi-, dysfasia- ja ADHD-yhdistys Riitta Viljamaa, puh rhviljamaa@gmail.com To klo Vertaistuki-ilta (diagnosoidut aikuiset, lapset, nuoret sekä vanhemmat). Yhteyshenkilö: Riitta Viljamaa Kutalantien päiväkoti Itä-Savon Puatti ry pj Saku Linnamurto puh saku.linnamurto@isshp.fi tai i-s.puatti@luukku.com Tietoa yhdistyksen toiminnasta ja tapahtumista löytyy osoitteesta Keski-Pohjanmaan MBD-yhdistys ry Jairi Palonen puh. (06) , jairi.palonen@netti.fi Keski-Suomen ADHDyhdistys ry puheenjohtaja, Tapani Salonen ta.sa59@tintti.net sihteeri/jäsensihteeri, Päivi Pietiläinen paivi.pietilainen@luukku.com Keski-Suomen ADHD-yhdistys ry, Vertaistukiryhmät syksy 2011 Kokoontumispaikka Tourula, Matarakatu 4, Jyväskylä. Kokoustila 202 sijaitsee toisessa kerroksessa. ADHD-aikuisten vertaistuet, seuraavasti maanantaisin klo : Vetäjinä Päivi Pietiläinen ja Enna Vanhala Kymenlaakson autismi-, asperger-, dysfasia- ja ADHD-yhdistys AADA ry Kata Kaukiainen kata.vertsikka@gmail.com kymenlaakson.aada@gmail.com Lahden seudun ADHD-yhdistys ry Lahden seudun ADHD-yhdistys puh lahtiadhd@gmail.com Kiitos kuluneesta vuodesta, vuosi 2012 alkaa tuttuun tapaan vanhempien vertaistuki-illalla Lahden Invakeskuksessa, Hämeenkatu 26 A, 3-krs, Lahti ke 4.1. klo aiheena ADHD-lapsi ja uusperhe, illan vieraina Camilla Sarva-Lehto ja Jouni Lehto ke 1.2. klo aihe avoin ke 7.3. klo vuosikokous Tammikuussa jatkuvat myös koko perheelle tarkoitetut maksuttomat sählyillat Lahden Energiahallissa. Tarkemmat tiedot netistä ja yhdistyksen sähköposti-jäsentiedotteista. Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! Oulun seudun ADHD-yhdistys ry Helena Pakkanen, puh , adhdoulu@gmail.com Pirkanmaan ADHD-yhdistys ry Merja Saartila Anttonintie 3, Ylöjärvi puh adhdpirkanmaa@luukku.com pirkanmaanadhdyhdistys.nettisivu.org Pohjois-Karjalan ADHD-, autismi- ja dysfasiayhdistys Aksoni ry Pj. Anne-Maarit Palviainen annemaarit.palviainen@gmail.com, puh siht. Noora Mikkonen nmikkone@luukku.com, Pohjois-Karjalan ADHD-, autismi- ja dysfasiayhdistys Aksoni ry toivottaa Hyvää Joulua ja Onnea vuodelle 2012! Pohjois-Savon neurologiset erityisvaikeudet ja autismikirjoyhdistys Eijsveikeet ry Koljonniemenkatu 2, 2krs Kuopio puh (ma klo 15-18) toimisto@eijsveikeet.fi Katso uudet verkkosivut osoitteessa Puheenjohtajamme tavoittaa nykyään sähköpostitse osoitteesta puheenjohtaja@eijsveikeet.fi Vertaistukiryhmä erityislasten vanhemmille kokoontuu keskiviikkoisin klo Vuorelan kirkon alakerrassa. Lastenhoito järjestetty ja iltapalaa. Vetäjänä Satu Martinez, p Kevään tapaamiset 18.1., 15.2., 7.3., ja Ajantasaiset tiedot kaikista tapahtumistamme löytyy yhdistyksen uusilta 4/

21 j ä s e n y h d i s t y k s e t verkkosivuilta osoitteesta Yhdistys toivottaa kaikille hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta. Pääkaupunkiseudun ADHD-yhdistys ry Krapupolku 1, Helsinki Kysymykset, vinkit, palautteet: info@pks-adhd.fi Ilmoittautumiset, jäsenrekisteriasiat: eeva.karppinen@elisanet.fi, Eeva Karppinen Puheenjohtaja: arja.havilo@kolumbus.fi, Arja Havilo Puh: Pääkaupunkiseudun ADHD-yhdistys järjestää: Jäsenperheiden yli 12-vuotiaille nuorille oma toimintapäivä Kisakalliossa Aikataulu: lähtö lauantaina klo 10 Kiasman retkibussipysäkiltä Helsingistä, paluu Helsinkiin n. klo 17. Ohjelma: Saapuminen Kisakallioon Jousiammuntaa Lounas Buffet GPS-Lumikenkäily Saunat ja uima-allas Kotiin lähtö Hinta: 20 euroa, sisältäen ohjelman ja bussikuljetuksen Ilmoittautumiset: sitovat ilmoittautumiset mennessä osoitteeseen eeva.karppinen@elisanet.fi. Ilmoita osallistujien nimet ja iät, yhteystietosi ja ruoka-aineallergiat. Maksu yhdistyksen tilille Nordea viimeistään Ilmoitathan viitekentässä Nuorten toimintapäivä/osallistujaperheen nimi. Tervetuloa! Pääkaupunkiseudun ADHDyhdistys toivottaa jäsenilleen hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta 2012! Satakunnan Autismi-, ADHD- ja Dysfasiayhdistys SAMDY ry Toimisto: Samdy ry, Satakunnan yhteisökeskus, Isolinnankatu 16, Pori, päivystysaika toimistolla sopimuksen mukaan puh samdy@samdy.info Yhdistys toimii autismin kirjon, ADHD-tyyppisten, dysfaattisten sekä lukivaikeushenkilöiden eduksi yhteistyössä asiantuntijoiden ja perheenjäsenten kanssa järjestämällä kerhoja, koulutusta, vertaistukea ja virkistystä. Tarkempia tietoja toiminnasta (kerhot, vertaistuki) ja tapahtumista (tilaisuudet, leirit, retket, koulutukset) kotisivuilla: Samdy järjestää erityislasten ja -nuorten sählyturnauksen la Sataedu-areenalla Kokemäellä. Kaikki innokkat sählynpelaajat mukaan. Kokoa joukkue, ellei sinulla sellaista ole. Lisätiedot ja alustavat ilmoittautumiset mennessä Hannu Markkanen puh tai sähköposti hannu.markkanen@pp1. inet.fi Suomen AD/HD-Aikuiset ry Suomen ADHD- Aikuiset ry Puheenjohtaja Minna Lindeqvist puh Varapuheenjohtaja Jarkko Mäenpää Sihteeri ja vertaistukivastaava Seija Kaarre Rahastonhoitaja Anneli Hänninen Internet- toimikunta Jarkko Mäenpää ja Panu Rinne Potilasetu-toimikunta Minna Lindeqvist, Jarkko Mäenpää ja Päivi Tasala Sähköpostiosoitteet muotoa etunimi.sukunimi@adhd-aikuiset.org tai hallitus@adhd-aikuiset.org Suomen AD/HD-Aikuiset ry:n tarkoituksena on toimia aikuisten tarkkaavaisuushäiriöisten tukemiseksi ja heidän elämänlaatunsa kohottamiseksi, sekä toimia tarkkaavaisuushäiriöisten aikuisten yhdyssiteenä ja edistää heidän yhteenkuuluvuuttaan. Tietoa toiminnasta sekä aktiivinen vertaistukifoorumi löytyvät osoitteesta Tietoa jäsenmaksusta löytyy yhdistyksen kotisivuilta. Hallituksen tavoittaa parhaiten sähköpostilla osoitteesta hallitus@adhaikuiset.org Vaasan MBD-yhdistys ry info@vaasanadhd.com Varkauden Seudun Wamdy ry (autismi-, ADHD- ja dysfasiayhdistys) Anita Rikalainen, puh Äksyt ry Vappu Carlsson, jäsenvastaava aksytasiat@gmail.com Klinefelter-, Jacobsin- ja XXXoireyhtymän tukiyhdistys. Toimialueena koko maa. Liity jäseneksi ADHD-liiton jäsenyhdistyksiin osoitteessa /2011

22 y h d i s t y k s e l t ä Työharjoittelussa Aksoni ry:llä Yhdistyksemme adhd/add-diagnoosiryhmän yhteyshenkilö Meeri- Leena Räty otti minuun yhteyttä ja kysyi, että onko meillä kiinnostusta ottaa opiskelijaharjoittelija tutustumaan järjestötoimintaan. Mietin asiaa hetken ja sanoin, että ottakoon minuun yhteyttä ja katsotaan, mitä harjoittelun pitäisi pitää sisällään. Marjaana ottikin pian yhteyttä minuun elokuun alkupuolella ja sovimme tapaamisen. Tiedotin yhdistyksemme hallitukselle, että olen sopinut hänen kanssaan tapaamisen ja katsomme jatkoa sen jälkeen. Hallituksen kanta oli positiivinen ja heidän mielestään harjoittelijan ottaminen oli hyvä idea. Tutustuin Marjaanan harjoittelupapereihin, määrittelimme tavoitteita ja teimme yhdessä suunnitelmaa harjoittelun rungoksi. Mietimme yhdessä, mihin kaikkeen hänellä olisi mahdollista tutustua järjestömme kautta. Hän aloittikin samana iltana, kun kirjoitimme harjoittelusopimuksen. Hän pääsi tutustumaan Aksoni ry:n puitteissa Honkalampi-säätiön järjestämään avoimeen keskustelutilaisuuteen Lasten kuntoutuksen foorumiin. Heti sen perään lastentarhaopettajien päivät Joensuun Areenalla ja paljon paljon muuta. Olemme olleet erittäin tyytyväisiä hänen avoimeen ja kaikkeen osallistuvaan panokseen järjestömme eri toimintojen, tapahtumien, yhteistyökumppaneiden ja jäsenistömme kanssa. Uskon, että hän on saanut paljon arvokasta kokemusta, jota ei voi oppia kirjoista ja me olemme saaneet tutustua upeaan ihmiseen. Aikaisemmat kokemuksemme harjoittelijoista ovat olleet vain haastattelujen tekemistä yhdistyksemme perheille, lapsille, nuorille ja aikuisille. Joskus he ovat olleet tutustumassa toiminnallisiin tapaamisiimme kuntokeitaalla keilailun, minigolfin tai biljardin merkeissä. Tämän pidempiaikaisen kokemuksen perusteella suosittelemme myös muita rohkaistumaan ja ottamaan harjoittelijoita mukaan yhdistyksen toimintaan mahdollisuuksien mukaan. Uskon, että tämä ei jää yhdistyksemme ainoaksi kerraksi. Teksti Anne-Maarit Palviainen puheenjohtaja Pohjois-Karjalan ADHD-, autismi- ja dysfasiayhdistys Aksoni ry HARJOITTELIJALTA Aloin etsiä heinäkuussa itselleni harjoittelupaikkaa Erityiskasvatuksen käytäntöjä ja toimintamenetelmiä -opintojaksolle. Halusin harjoittelupaikan, jossa pääsisin tekemään töitä esim. adhd-oireisten ihmisten kanssa ja olin myös kiinnostunut työstä lasten ja nuorten kanssa. Kun etsintä ei kuitenkaan tuottanut tulosta, pyysin apua opintojaksovastaavaltamme Piia Myllyltä, joka ehdotti Aksoni ry:tä mielenkiintojeni perusteella. Otin yhteyttä Aksoni ry:n adhd/add-diagnoosiryhmän yhteyshenkilöön Meeri-Leena Rätyyn ja hän ohjasi minua ottamaan edelleen yhteyttä Aksonin puheenjohtajaan Anne-Maarit Palviaiseen. Minä Olen 21-vuotias tyttönen Joensuusta. Opiskelen toista vuotta Humanistisen ammattikorkeakoulun Joensuun kampuksella kansalaistoimintaa ja nuorisotyötä. Minusta valmistuu kahden vuoden päästä yhteisöpedagogi. Käytännössä harjoittelusta Harjoittelu kesti kaksi ja puoli kuukautta. Pääsin osallistumaan moniin eri Aksoni ry:n järjestämiin toimintoihin, ja sen lisäksi Joensuun seudun erilaiset oppijat ry:n toimintaan. Olin mukana Lasten kuntoutuksen foorumissa, Lastentarhaopettajien päivillä, Opinpesän avajaisissa Joensuun seutukirjastolla sekä tutustumassa erilaisiin vertaisryhmiin. Pääsin myös osallistumaan JOSE:n ja Aksonin keilausvuorolle muutaman kerran. Pääsin harjoitteluni aikana osallistumaan moniin JOSE:n järjestämiin toimintoihin ja sain tätä kautta myös JOSE:sta ja heidän toiminnastaan kattavan kuvan. Tutustuin myös muihin Aksoni ry:n yhteistyökumppaneihin harjoitteluni aikana. Toiveistani harjoittelun suhteen Harjoitteluohjaajani Aksoni ry:n puheenjohtaja Anne-Maarit Palviainen luetteli minulle harjoittelusuunnitelmaa ja harjoittelusopimusta tehdessämme monia erilaisia tulevia työtehtäviä ja kokoontumisia sekä muita asioita, joihin pääsisin osallistumaan ja tutustumaan. Tulisin harjoitteluni aikana olemaan mukana erilaisissa mielenkiintoisissa koulutuksissa, Varhaiskasvatuksen päivillä esittelemässä Aksonia sekä pääsisin tutustumaan rahoituksenhakuun ja kotisivujen päivitykseen. Saisin harjoitteluni aikana erittäin laajan ja hyvän kuvan yhdistys- ja järjestötoiminnasta. Olen todella innoissani harjoittelustani ja sain siitä varmasti paljon eväitä tulevaisuutta varten. Ellen jopa hieman jalkaa oven väliin mahdollisten töiden merkeissä. Tulevaisuuden suunnitelmat ja unelmat Tulevaisuudessa toivon tekeväni työtä lasten ja nuorten kanssa. Olen opinnoissani nyt keskittynyt erityiskasvatukseen, koska se on mielenkiintoista ja uskon sillä saralla olevan töitä tulevaisuudessa. HUMAKin kansalaistoiminnan ja nuorisotyön koulutusohjelmassa annetaan erittäin hyvät valmiudet monenlaiseen työhön. Voin tehdä valmistuttuani töitä mm. projekteissa, järjestöissä, nuorisotyössä, kouluttajana tai vaikka vapaa-ajan ohjaajana. Myös Aksoni ry:llä tekemäni harjoittelu auttoi saamaan monenlaisia erilaisia kokemuksia järjestötyöhön ja erityiskasvatustyöhön liittyen. Saa nähdä mitä tulevaisuus tuo tullessaan! Teksti Marjaana Herranen Yhteisöpedagogi-opiskelija Humanistinen ammattikorkeakoulu 4/

23 y h d i s t y k s e l t ä AD(H)D-aikuisen arki Avaimet unohtuivat kotiin jo toista kertaa samalla viikolla, kahvia ei ole ollut neljään päivään ja perintätoimistosta on taas tullut lasku. Tärkeä palaveri oli unohtunut merkitä kalenteriin, kuopuksen liikuntavaatteet ovat edelleen pesemättä eikä lääkeresepti ole taaskaan mukana. Onneksi sentään viime viikolla hukkaamani pankkikortti oli löytynyt huoltoaseman pihalta ja palautettu pankkiin. Adhd-aikuiselle arjen haasteista selviytyminen on usein hyvin haasteellista ja aiheuttaa päänvaivaa sekä oireiselle itselleen että lähipiirille. Toiminnanohjauksen ongelmista johtuen pyykkivuori kasvaa, siivousta ei vaan saa aloitettua ja kahvinkeittimen sammuttamista pitää käydä varmistamassa moneen kertaan, vaikka muu perhe odottaa lähtöä jo autossa. Laiska, tyhmä ja saamaton Jo kauan ennen tutkimuksiin hakeutumista ihmettelin, miksi ihmeessä en vakaasta aikomuksestani huolimatta suoriudu arkipäivän askareista ja työelämän haasteista samalla tavalla kuin moni muu ystävistäni. Koulut jäivät kesken, rahahuolet kasaantuivat impulsiivisen rahankäytön takia ja kotia en saanut siivottua muulloin kuin vieraiden ilmoitettua tulostaan; silloin imuri heiluikin sitten yömyöhään. Eniten ihmetystä minussa herätti kuitenkin vireystilojen vaihtelut. Hyvin nukutun yön jälkeenkin valahdin useita kertoja päivässä kaiken voittavan väsymyksen kouriin, ja jo aikaisin iltapäivällä väsytti niin, ettei kotisohvalta millään päässyt enää ylös varsinkaan, jos tiedossa oli jotain vähänkään tylsää tekemistä. Kiinnostavien asioiden parissa jaksoin kyllä. Mielekkääseen tekemiseen uppouduin tuntikausiksi kaiken muun jäädessä taka-alalle. Tunne siitä, että pystyisin kyllä parempaan, oli vahva, mutta toteuttamiseen ei vain keinoja riittänyt. Pikkuhiljaa jatkuvat epäonnistumiset niin elämänhallinnassa kuin ihmissuhteissakin saivat ajattelemaan, että olen laiska, tyhmä ja saamaton. Aika ajoin myös masennus kietoi otteeseensa ja teki arjen hallinnasta entistä hankalampaa. Tutkimukset ja diagnoosi Esikoiseni sai adhd-diagnoosin ensimmäisellä luokalla. Jo alusta asti tiesin että oireyhtymä on vahvasti perinnöllinen, mutta olin vahvasti sitä mieltä, että meidän perheessä adhd periytyy poikani isän puolelta. Tutkimuksiin hakeuduin vasta useita vuosia poikani diagnoosin jälkeen luettuani lehdestä aikuisen naisen oireista. Työterveyslääkäri laittoi lähetteen neuropsykiatrisiin tutkimuksiin ja tutkimuksissa diagnoosiksi varmistui adhd. Arki hallintaan Diagnoosin saaminen helpotti elämää monin tavoin. Ensimmäistä kertaa elämässäni sain selityksen kompuroinnilleni ja ymmärsin mistä hankaluudet johtuvat. Peiliin katsoessa ei vastassa joka kerta ollutkaan se laiska, tyhmä ja saamaton, johon olin tottunut, vaan oireiden kanssa kamppaileva adhdoireinen nainen. Vaikka diagnoosi ei poistanutkaan adhd:stä johtuvia hankaluuksia, antoi se kuitenkin ihan uudenlaisen näkökulman elämään. Kun tietoisuus ongelmista lisääntyi, kasvoi myös toimivien ratkaisumallien määrä. Pikkuhiljaa arkipäiväkin helpottui ja oma paikka työelämässä löytyi. Lääkityksen aloittamisen jälkeen elämänhallinta ja -laatu paranivat entisestään. Suomen AD/HD-Aikuiset ry Tultuani valituksi viime kesäkuussa Suomen AD/HD-Aikuiset ry:n puheenjohtajaksi, on oireyhtymää sairastavien aikuisten arki tullut tutuksi monelta eri kannalta. Ongelmia aiheuttaa Kelan päätös rajoittaa metyylifenidaattien peruskorvattavuutta. Päätös sai monen lääkettä käyttävän aikuisen elämän sekaisin nousseiden lääkekustannusten takia. Oireyhtymän tutkimukset ja hoito kangertelevat edelleen monella paikkakunnalla, eikä perusterveydenhuollossa oireyhtymästä tiedetä tarpeeksi. Puutteena koetaan myös neuropsykiatristen palveluiden rajallinen määrä. Hyvin harva aikuisista on päässyt vielä käyttämään esim. couchingia (adhd-valmennus). Valoakin on kuitenkin näkyvissä. Jatkamme yhdistyksessä työtä korvausten palauttamiseksi ja adhd-aikuisten palvelu- ja hoitoketjun parantamiseksi. Onneksi myös media on tarttunut aiheeseen ja adhd on ollut esillä sekä lehdissä että televisiossa. Kuvatessamme lokakuussa YLE1:llä esitettyä lääkekorvausten rajoituksia käsitellyttä MOT-ohjelmaa, kävimme tapaamassa myös Kelan pääjohtaja Liisa Hyssälää. Hänelle luovutettu lausunto on luettavissa kotisivuiltamme, samoin kuin lääkäreille suunnattu kannanotto AD(H) D-aikuisen hoitoonohjauksesta. Kotisivuiltamme osoitteesta www. adhd-aikuiset.org löytyy myös tietoa toiminnastamme, aktiivinen keskustelufoorumi sekä testejä ja tietoa aikuisen adhd:stä. Hyvä elämä Vaikka adhd-oireisen aikuisen elämä välillä onkin kamppailua, tuo oireyhtymä mukanaan myös monenlaisia rikkauksia. Parhaimmillaan adhd-aikuinen on energinen ja oivaltava, työpaikan idearikas innovaattori. Hän nauttii haasteista ja paneutuu kiinnostavaan työtehtävään täysillä, luovuus ja ongelmanratkaisukyky tulevat esille varsinkin projektiluontoisissa tehtävissä. Adhd-aikuisella on kaikki mahdollisuudet opiskella, menestyä ja tehdä uraa sekä saada arkipäivän askareet rullaamaan. Ole itsellesi armollinen, mutta älä päästä itseäsi liian helpolla. Iloitse pienistäkin onnistumisista, mutta älä anna suurtenkaan vastoinkäymisten lannistaa. Muista huolehtia itsestäsi, vaikka annatkin aikaasi muille. Anna elämän maistua, mutta älä antaudu virran vietäväksi. Rakasta itseäsi ehdoitta Sinä jos kuka olet sen ansainnut Teksti Minna Lindeqvist puheenjohtaja Suomen AD/HD-Aikuiset ry 23 4/2011

24 Tietoa ja tukea arkeen sopeutumisvalmennuskursseilta Kulunut vuosi on ADHD-liiton sopeutumisvalmennuskurssien ja kuntoutuksen osalta sujunut kiireisen työn merkeissä. Kurssikausi on antanut monelle kuntoutujalle ja heidän perheilleen paljon uusia kokemuksia ja eväitä elämään adhd-oireiden kanssa. Motivoituneet kuntoutujat ja heidän omaiset sekä ammattitaitoiset kurssityöntekijät ovat tehneet kurssiviikoista antoisia ja mieleenpainuvia. Tänä vuonna sopeutumisvalmennuskursseja toteutettiin yhdeksän kurssia viidellä eri paikkakunnalla eri puolilla Suomea. Kursseille osallistui 31 perhettä ja kaikkiaan osallistujia oli 160. Kurssikausi pyörähti käyntiin perhekurssilla Mertiörannassa. Kurssi tarjosi tuhdin tietopaketin perheiden vanhemmille ja lapset saivat onnistumisen kokemuksia sopeutumisvalmennustuokioissa. Tiiviin ohjelman lisäksi mukaan mahtui myös vapaata yhdessäoloa. Kurssilaisten keskuudessa vallitsi hyvä tunnelma ja he osallistuivat aktiivisesti Mertiöranta Nuorisokeskus Anjalan majoitustiloja tapahtumiin ja keskusteluihin, joissa jaettiin yhteistä kokemuksellista tietoa adhd-oireisten lasten hoidosta ja arjesta selviytymisestä. Perhekurssien sarja jatkui kahdella kurssilla Liperissä kesä- ja heinäkuun lopulla. Kesä oli kuten edellisenäkin vuonna tuohon aikaan hyvin lämmin, joka asetti omat haasteensa kurssien toteuttamiselle. Onneksi Liperissä on mahdollisuus kurssien vapaa-ajalla pulahtaa läheisiin lampiin viilentymään. Ohjelma täyttyi ammattitaitoisten kurssityöntekijöiden suunnittelemista kuntoutusaiheista niin vanhemmille kuin lapsille ikätason mukaisesti sovellettuna. Kursseilla lapset pohtivat omaa adhd-oireiluaan ja sen tuomia vahvuuksia sekä haasteita leikkien, näytellen, piirtäen ja keskustellen. Kurssin alussa vanhemmilla ollut pieni epävarmuuden tunne siitä, kuinka lasten osallistuminen kurssin ohjelmaan sujuu, hävisi viimeistään toisena kurssipäivänä. Lasten innostus ja aktiivisuus yllättää positiivisesti jokaisella kurssilla. Vanhempien ohjelma täyttyi adhd-oireisten lasten ikäryhmään liittyvistä aiheista, joita ovat mm. kouluun liittyvät erityisasiat, adhd-tieto, sosiaaliturva-asiat sekä vertaistuki vanhempien kesken. Ryhmässä käsiteltiin useita aihekokonaisuuksia, joista virisi hyvää keskustelua vanhempien kesken. Piispalan nuorisokeskus Kannonkoskella toimi nuorten perhekurssin kurssipaikkana. Kurssille osallistuneet perheet saivat korkeatasoista ohjausta ja opastusta niin vanhempien kuin nuorten ryhmissä. Nuorten kohtaamat haasteet matkalla aikuisuuteen ovat isoja asioita itsenäistyville nuorille. Tähän liittyy monet houkutukset, kaverisuhteet, opiskelun aloittaminen ja vanhempien sekä nuorten välinen luottamus maustettuna adhd-oireilun tuomilla haasteilla. Kurssin aikana näistä 4/

25 Nuorisokeskus Anjalan info aiheista keskusteltiin niin vanhempien kuin nuorten ryhmissäkin. Keskustelu oli vilkasta ja kurssilaiset pitivät sitä tärkeänä. Monelle nuorelle kurssi oli myönteinen kokemus, vaikka etukäteen odotukset olivat epäileviä. Piispala Nuorten itsenäistymiskurssi toteutettiin tänä vuonna Anjalan nuorisokeskuksessa, Anjalankoskella. Kurssin aikana nuoret saivat tuhdin annoksen adhd-tietoutta ja pohtivat omaa adhdoireiluaan eri teemojen kautta. Keskusteluissa he pohtivat omia kokemuksiaan mm. ajankäytön hallinnasta, rahan käytöstä, vuorovaikutustilanteista ja tulevaisuuden suunnitelmistaan. Kurssiviikon aikana nuoret saivat paljon vinkkejä oman elämänsä hallintaan ja tietoa omista vahvuuksistaan niin elämänhallinnan kuin oppimiskyvyn kannalta. Kurssin kruunasi jo perinteeksi muodostunut Suomi - Venäjä jalkapallo-ottelu, joka pelattiin kurssikeskuksessa olleiden venäläisten kielikurssilaisten ja kuntoutuskurssilaisten välillä. Adhd-aikuisten kurssit toteutettiin tänä vuonna Liperissä ja Ylöjärvellä. Kursseille osallistuneet kuntoutujat olivat erittäin motivoituneita työstämään adhd-oireisiin liittyviä haasteita omassa elämässään. Monelle kuntoutujalle oli suuri asia tavata muita samojen hankaluuksien kanssa kamppailevia ihmisiä, ja päästä keskustelemaan sekä vaihtamaan kokemuksia elämästä adhd-oireiden kanssa. Kursseilla syntyi nopeasti luottamuksellinen ja vapautunut ilmapiiri, joka syvensi kurssien aiheiden käsittelyä. Adhd-oireisten parisuhdekurssi oli tänä vuonna Helsingissä ja antoi osallistuneille pariskunnille paljon eväitä parisuhteen kehittämiseen ja vuorovaikutukseen parisuhteessa. Keskustelu, kuuntelu ja vuorovaikutustaitojen harjoittelu sekä arjen ongelmiin ratkaisujen pohtiminen olivat kurssin kantavia teemoja. Kurssilaisten aktiivinen osallistuminen loi onnistuneen kurssin ja antoivat kurssilaisille paljon ratkaisuja parisuhteen arkeen. Kurssikesään mahtuu paljon tapahtumia ja varmasti monelle osallistujalle kurssiviikko tuotti unohtumattomia muistoja. Teksti Jari Kämäräinen kuntoutussuunnittelija ADHD-liitto ry Sopeutumisvalmennuskursseja toteutetaan ensi vuonna samassa laajuudessa ja tulevien kurssien ajankohtiin ja kurssipaikkoihin voit tutustua ADHD-liiton kotisivuilla josta löydät myös hakuohjeet ja -lomakkeet. 25 4/2011

26 h a r j o i t t e l i j a l t a Sosionomiopiskelija perhekurssilla - sosiaalityön näkökulmasta ADHD-liitto tarjoaa sosionomiharjoittelijalle mielenkiintoisia ja konkreettisia mahdollisuuksia, liiton toimistolla tehtävän työn lisäksi, kurkistaa aktiivisuus- ja tarkkaavuusongelmaisten maailmaan. Yksi tällainen mahdollisuus tuli vastaan, kun minulle tarjottiin paikkaa ADHD-liiton järjestämälle viikon mittaiselle kuntoutuskurssille, joka oli suunnattu adhd-oireisten lasten perheille arjen tukemiseksi. Otin tarjouksen innostuneena vastaan, vaikka etukäteispohdinnoissa rooliani kurssilla oli vaikea lyödä ihan lopullisesti lukkoon. Itse ryhmä ja sen erilaiset osallistujat muokkaavat kurssiohjelman lopulliseen muotoonsa ja määrittävät sen, miten minut harjoittelijana otetaan vastaan kurssilla. Harjoittelijan roolissa oli kuitenkin tärkeää, että voisin kurssilla käyttää aikaani myös koulun puolesta saamiini tehtäviin. Kurssin näkökulmasta taas oli hyvin tärkeää, ettei osallistumiseni häiritsisi erilaisten ryhmäprosessien onnistumista, kuten kokemusten jakamista tai vertaisuuden kokemista ryhmissä. Halusin kuitenkin saada konkreettisen kenttätyön kokemuksen teoreettisen perehtymisen lisäksi ja minulle vakuuteltiin, että tällainen viikon intensiivikokemus antaisi parhaimmillaan loistavan kuvan, niin haasteista perheiden arjessa, kuin työstä tämän kohderyhmän kanssa. Kuvaisin rooliani kurssilla termillä aktiivinen kuuntelija. Sain osallistua erilaisiin tuokioihin vanhempien ja nuorten ryhmissä, joista karttui arvokasta kokemusta ryhmätyöskentelystä, vaikka todellisuudessa en ollutkaan varsinaisesti töissä. Roolini vaihteli hieman riippuen ryhmästä johon osallistuin, mutta jokaisessa osallistumisessani pyrin olemaan täysillä läsnä omana itsenäni. Vanhempien ensimmäinen tapaaminen heidän omassa ryhmässään oli merkittävä kohta viikon toteutumisen kannalta niin heille kuin minullekin, koska ryhmäytyminen alkoi heti. Oli oleellisen tärkeää, että osallistuisin tuohon tapaamiseen, mikäli aioin tehdä itseni tutuksi ryhmässä. Alkukierrosta käydessä osallistujat jakoivat perheensä arjen haasteita sekä kokemuksia neuvottomuudesta arjen keskellä yllättävänkin avoimesti, joka hätkähdytti minut alusta alkaen todella kuuntelemaan, ja herätti mielenkiintoni. Istuin perheiden parissa ja tunsin samaan aikaan sekä aitoa kiinnostusta ja myötätuntoa jaettuja kokemuksia kohtaan että suurta jännitystä oman roolini suhteen. Minun ei ollut mahdollista jakaa omakohtaisia kokemuksia adhd:stä, koska sellaisia ei ole. En oikeastaan voinut sanoa osaavani auttaa tai olemaan tukena muille, koska ammattitaitoa ei ole, enkä ollut varsinaisesti töissä. Ainoa, mikä tuntui oikealta sillä hetkellä, oli yrittää ilmaista itsensä mahdollisimman rehellisesti ja toivoa, että ryhmä kokisi aidon läsnäoloni jollain tapaa hyväksyttäväksi ja kannustavaksi tekijäksi. Ryhmä hyväksyi minut mukaansa hiljaisella myöntelyllä, tai se oli ainakin tulkintani. Olin onnekas ryhmäläisten suhteen, sillä toisinkin olisi voinut käydä. Sosionomin näkökulmasta perhekurssilla Näkökulmani kurssin tapahtumiin käsitti tarkastelua sekä työntekijöiden toimenkuvaa (tietynlaisen sosiaalityön tekijöinä) että kurssiin osallistuvia perheitä ja heidän arkeaan kohtaan. Tarkastelin kurssin toteutumista niin työskentelymenetelmien suhteen (voisinko tunnistaa työntekijöiden työskentelyotteen sisältävän jonkin sosiaalityön tietyn teoreettisen suuntauksen piirteitä) kuin osallistujien tavoitteiden täyttymisen ja koetun annin suhteen (millaista apua tai tukea ryhmäläiset kokevat saavansa). Tarkasteltuani työskentelyotetta kurssilla niin vanhempien kuin nuorten ryhmissä, se mielestäni nojasi vahvasti kognitiivis-behavioraaliseen ajattelutapaan. Yksinkertaisuudessaan se painottaa oppimisen merkitystä käyttäytymiseen, ja jossa uskotaan muutoksen olevan mahdollinen vain aktiivisen uudelleenoppimisen kautta. Erilaisten ajatusten (kognitioiden) sisäistämisestä syntyy uusia tunnekokemuksia, jotka auttavat uudenlaisen toivotun käytöksen toteuttamisessa. Suuntauksen psykologinen teoria on siten hyvin käytännönläheinen ja ymmärrettävä. Työskentelymenetelmät suuntauksessa sisältävät usein toiminnallista ohjelmaa haitallisten ajatusten havainnoinnin tehostamiseksi, mikä toteutuikin kurssin nuortenohjelmassa moneen otteeseen. Luova teatteri ja osallistava ryhmätyöskentely mainittakoon onnistuneista tavoista näiden nuorten parissa herättää keskustelua ja havahtumista tietyn käyttäytymisen haitallisuuteen. Ajatus, tunne ja käyttäytyminen -ketjusta päästiin vanhempien ryhmässä paneutumaan erityisesti tunteiden ja tarpeiden maailmaan niin sanotun NVC (Nonviolent Communication) menetelmän kautta. Yksi vanhempien ryhmän vetäjistä, kansainvälisesti sertifioitu NVC-kouluttaja, oli opettamassa ja ennen kaikkea omalla kommunikoinnillaan näyttämässä, miten tunteiden ja käyttäytymisen mallia voidaan lähestyä, ja millaisen suhtautumisen elämään tämä tarkastelu voi antaa. Moni vanhempi tuntui jääneen kaipaamaan lisää harjoittelua teeman tiimoilta ja muutamat keskustelut jälkikäteen koskivatkin jatkoharjoittelun mahdollisuuksia. Herännyt mielenkiinto todistaa mielestäni kyseisen menetelmän 4/

27 h a r j o i t t e l i j a l t a tehokkuudesta ja yksinkertaisuudesta yhteyden muodostamisen välineenä haastavissa vuorovaikutustilanteissa, joita perheiden parissa sattui myös kurssin aikana. Tulevana sosionomina tarkastelen kaikkea sosiaalityötä myös siltä kannalta, millä tavalla sosiaalisen syrjäytymisen uhkaa onnistutaan vähentämään ja yhteiskunnallista osallisuutta lisäämään kohderyhmän parissa. Tämä kurssi oli lyhyt ja ohjelmallinen arjesta poikkeava tapahtuma. Se oli pakattu täyteen kommunikoinnin harjoittelua, tilaisuuksia vertaisuuteen, rentoutumisen ja irtipäästämisen mahdollisuuksia sekä uusien roolien ja ajattelutapojen etsimistä. Kurssi oli mielestäni kokonaisuudessaan todella onnistunut tapahtuma. Sen anti saattaa jäädä, perheiden aikaisemmista vuorovaikutustaidoista ja muista perhekohtaisista tekijöistä riippuen, joko ajatustasolle ilman todellisia muutoksia käyttäytymisessä tai sitten muodostua konkreettiseksi muutoskohdaksi perheen vuorovaikutuksessa, antaen työkaluja päivittäiseen kommunikointiin muiden perheenjäsenten kanssa. Mielestäni kaikki on mahdollista varsinkin näiden perheiden kohdalla, joista useimmilla oli aikaisempaa kokemusta kursseista ja arjen valmennuksista. Vanhemmat kokivat tämän kurssin erityisen antoisana, eikä vähiten sen takia, että myös heidän lapsensa olivat viihtyneet ja kokeneet oman ohjelman kiinnostavana ja mielekkäänä. Itse näkisin, että kurssin jälkeen tarvitaan itsepintaista ja rohkeaa yrittämistä kotona uusien toimintatapojen kokeilussa vanhempien taholta, jos muutoksia vuorovaikutuksessa nuoriin halutaan saavuttaa. Keskusteluajan varaaminen ja antaminen perheen eri jäsenille, kuten vanhempien ryhmäkeskusteluissa totesimme, on hyvä lähtökohta kurssilla aloitetun muutosprosessin tavoitteiden työstämisessä eteenpäin. Toiset vanhemmat toivat esille myös, että osallistuminen erilaisille vuorovaikutuskursseille parantaa mahdollisuuksia antoisaan vanhempien väliseen keskusteluun. Nuoret taas saattavat kokea muutosvastarintaa ja ihmettelyä, jolloin Pasi Ojala oli harjoittelussa ADHD-liitossa tarvitaan päättäväisyyttä jatkaa oikeaksi havaitulla tiellä. Luulen, että moni vanhempi sai juuri tätä päättäväisyyttä arjen toimintaan ryhmän avoimuuden ja tukemisen johdosta. Oli hieno kokemus olla osa tätä prosessia ja kuunnella läsnäolevasti ja empaattisesti perheiden kokemuksia. Kiitos siitä niin perheille kuin työntekijöillekin kurssilla! Yleistä antia työharjoittelusta liitossa Työharjoitteluni ADHD-liitossa on kestänyt kaksi kuukautta, jonka aikana olen ehtinyt hieman jo perehtymään sekä aiheeseen että järjestöön. Tärkeimpänä antina ADHD-liiton puolesta olen kokenut avoimen ja rennon suhtautumisen harjoittelijan toimenkuvaan, joka on sallinut tietynlaisen tilan ja syvällisemmän kiinnostuksen heräämisen koko aihetta kohtaan. Olin toki kiinnostunut adhd:stä ja oppimis-/ käyttäytymisvaikeuksista jo tänne tullessani, mutta liiton avoin suhtautuminen on mahdollistanut kiinnostuksen syvenemisen ja jopa innostuksen heräämisen. Onhan toki adhd ollut esillä myös mediassa, joka tekee harjoittelusta ajankohtaisen ja entistä mielenkiintoisemman, kun on ajan hermolla. Mahdollistamalla kiireettömän aiheeseen perehtymisen, yhteistyökumppaneiden toimenkuvan kartottumisen pääsemällä mukaan moniin verkostotapaamisiin, järjestötoimenkuvan hahmottumisen erilaisten keskusteluiden kautta sekä kokemuksellisen osallistumisen adhd:n kuntoutukseen kurssitoiminnan kautta, olen kokenut harjoitteluni olleen erittäin miellyttävä ja antoisa kokemus. Olen saanut tehdä ja kokea asioita, jotka ovat tukeneet harjoitteluni tavoitteita sosiaalista syrjäytymistä ehkäisevien toimintatapojen kartoittamisessa, ja on ollut ilo jakaa tätä tietoa eteenpäin kouluni suuntaan. Teksti Pasi Ojala, sosionomiopiskelija harjoittelijana ADHD-liitossa Kuva Jari Hämäläinen 27 4/2011

28 ADHD-liitto eurooppalaisessa ja p Tämän vuoden helmikuussa AD- HD-liitto osallistui ensimmäisen kerran ADHD-Europen järjestämään vuosikokoukseen sekä italialaisen adhd-järjestön (AIFA, Associazione Italiana Famiglie ADHD) järjestämään konferenssiin Roomassa. Liitto on ollut ADHD-Europen jäsenenä jo muutaman vuoden ajan, mutta nyt menimme konkreettisesti mukaan ensimmäistä kertaa. Reilun kahden vuorokauden matkalle osallistuivat liiton puheenjohtaja ja toiminnanjohtaja. ADHD-Europe on kansallisten adhd-järjestöjen eurooppalainen kattojärjestö, johon kuuluu toimijoita 22 eri maasta. Yhteistyöjärjestön tarkoituksena on puolustaa ja lisätä adhd-oireisten henkilöiden oikeuksia ja edistää heidän elämän laatua. Lisätietoa toiminnasta löytyy Virpi Dufva Viikonlopun tilaisuudet alkoivat perjantai-iltana yhteisellä illallisella, jossa tutustuttiin toisiimme. Iloinen puheensorina täytti tilan hetkessä. Paikalla oli useampia, jotka olivat ensimmäistä kertaa mukana toiminnassa, ja uudet toimijat otettiin lämmöllä vastaan. Lauantaina päivällä oli konferenssi The many faces of ADHD, jossa kuultiin useita mielenkiintoisia esityksiä adhd:stä. Lauantai-iltana alkoi ADHD-Europen vuosikokous 2011, joka jatkui myös sunnuntaina aamupäivän ajan. ADHD-Europen puheenjohtaja ja AIFA-seminaarin puheenjohtaja Kokouksessa kävimme läpi ajankohtaisia asioita ja valitsimme uuden hallituksen vuodelle Puheenjohtajana jatkaa Myriam Menter Saksasta ja varapuheenjohtajina Isabel Rubio Badia Espanjasta sekä Joanne Norris Belgiasta. Lisäksi hallitukseen valittiin: Rita Bollaert (Belgia), Natasha Michou (Kreikka), Tessa de Reus (Alankomaat), Stephanie Clark (Belgia) sekä Kate Carr-Fanning (Irlanti). Lisäksi käytiin läpi muut sääntömääräiset asiat mm. vuoden toimintasuunnitelma ja talousarvio. Yhtenä konkreettisena ADHD-Europen toimintana ilmestyi vuonna 2010 ADHD-tietoisuusviikolla ensimmäinen ADHD-postikortti. Se sai useammassa jäsenmaassa hyvän vastaanoton ja sarjaa päätettiin jatkaa (uusi kortti ilmestyi ADHDtietoisuusviikolla). Suomessa korttia jaettiin mm. Lahdessa olleessa koulutustilaisuudessa. Oli antoisa kokemus olla ensimmäistä kertaa mukana kokouksessa, ja huomata, että 4/

29 ohjoismaisessa yhteistyöperheessä Adhd-postikortti 2011 meidät otettiin avosylin ja ystävällisesti vastaan yhteiseen eurooppalaiseen adhd-perheeseen. Ensi vuonna kokous järjestetään Barcelonassa Espanjassa. Suunnitelmissa on, että osallistumme myös tähän kokoukseen. Erillistä konferenssia ei kokouksen yhteydessä ole. ADHD-Europen hallitus vuonna 2011 ADHD-Europen kokoukseen osallistujia Viime toukokuussa järjestettiin pohjoismaiden adhd-liittojen yhteinen tapaaminen Kööpenhaminassa Tanskassa. Edellisenä vuonna olimme Oslossa Norjassa. Pohjoismaiden yhteisellä tapaamisella on jo melkoinen historia taustalla, yhteensä 22 vuoden ajan on tapaamisia järjestetty. Matkalla oli mukana liiton puheenjohtaja ja toiminnanjohtaja, ja tilaisuus oli kestoltaan vajaa kaksi vuorokautta. Perinteisesti tapaamisessa käydään läpi kunkin maan tilannekatsaus vuoden ajalta ja esitellään uusia hankkeita, tulevia koulutuksia ja esitteitä. Tanskan ADHD-foreningenin (liitto) työntekijä Camilla Lydiksen esitti meille ADHD-foreningenin varainhankinnan eri muotoja. Tämän jälkeen osallistuimme kaikki pienryhmätyöskentelyyn, tavoitteena kartoittaa mahdollisuutta yhteiselle pohjoismaiselle varainhankintakampanjalle. Ideoita syntyi runsaasti ja päätimme jatkaa aiheen työstämistä myös seuraavana vuonna. Lauantai-iltana kävimme tutustumassa paikalliseen Tivoli-huvipuistoon ja vaihdoimme ajatuksia adhd-asioissa vapaamuotoisemmin. Ensi vuonna pohjoismainen kokous järjestetään Tukholmassa Ruotsissa. Suunnitelmissa on osallistua myös tähän tapaamiseen. Teksti ja kuvat Virpi Dufva toiminnanjohtaja ADHD-liitto ry 29 4/2011

30 Neurologiset oireyhtymät eivät näy päällepäin ADHD-liitto ry, Aivoliitto ry sekä Autismi- ja Aspergerliitto ry kokosivat jo kahdeksatta kertaa voimansa yhteen tiedottaakseen neurologisista oireyhtymistä kuntapäättäjille. Vuoden 2011 kampanjakunniksi valittiin Varkaus ja Kuusamo. Näkymätön näkyväksi -kuntakampanjassa tiedotetaan neurologisista oireyhtymistä ja niiden aiheuttamista toimintarajoitteista, jotka harvoin näkyvät päälle päin. Lokakuussa tilaisuus järjestettiin ensimmäistä kertaa Varkaudessa, jossa erilaisten neurologisten oireyhtymien kanssa eläviä perheitä on arvioiden mukaan noin sata. Määrällinen arviointi erilaisten neurologisten ongelmien kanssa kamppailevien ihmisten suhteen on kuitenkin vaikeaa, sillä diagnoosin saaneilla oireilu vaihtelee, osalla on oireita jotka sopivat moneen eri oireyhtymään ja diagnoosikin päivittyy usein. Jäsenperheitä Varkauden Seudun Wamdyssa on 137, kertoo paikallisen autismi-, asperger-, adhd- ja dysfasiayhdistyksen puheenjohtaja Anita Rikalainen. Paikallisyhdistyksen toiminta painottuu vertaistukeen, ja jäsenille järjestetään erilaisia keskusteluiltoja, tapahtumia ja retkiä. Yhdistys toimii myös jäsentensä edunvalvojana. Alkunsa yhdistys on saanut 1990-luvun alkupuolella Varkauden MBDyhdistyksestä, joka myöhemmin laajeni kolmikantayhdistykseksi kattaen adhd:n, autismin kirjon ja dysfasian. Uutena oireyhtymänä mukaan on nyt tullut myös Tourette. tutustuneet yhdistyksen toimintaan, ja se on erittäin aktiivista. ADHD-liiton vuosikokous järjestetäänkin vuonna 2012 Varkaudessa, Dufva kertoo. Kasvattamalla ei muuteta neurobiologiaa Varkautelaisyleisölle adhd:sta, autismin kirjon diagnooseista ja kielellisestä erityisvaikeudesta luennoinut lastenneurologian ylilääkäri Pekka Nokelainen Kuopion yliopistollisesta sairaalasta törmää usein ajatteluun, että adhd-henkilöt ovat ilkeitä, laiskoja tai saamattomia, vaikka tosiasiassa tausta on biologiassa. Ajatus siitä, että kuka tahansa huonosti käyttäytyvä lapsi saadaan kasvatettua kunnolliseksi on ADHD-liiton toiminnanjohtaja Virpi Dufva kiittelee paikallisyhdistystä aktiivisesta toiminnasta. Varkauden seudun Wamdy on järjestänyt erilaista ohjelmaa, kuten kaikille avoimia konsertteja. Olemme Virpi Dufva ADHD-liitosta, Pekka Nokelainen KYS:istä sekä Mirjami Hagman Autismi- ja Aspergerliitosta kertoivat Varkaudessa neurologisista oireyhtymistä ja niiden huomioimisesta varhaiskasvatuksessa ja koulumaailmassa. 4/

31 virheellinen. Neurologiset ongelmat piilevät aivojen neurobiologiassa ja ovat paitsi synnynnäisiä, usein myös periytyviä. Mieli ei ole tyhjä taulu, jonka täyttää kasvatus, Nokelainen painottaa. Adhd:ssa eli aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriössä henkilö ei pysty riittävästi keskittymään normaaleihin arkeen tai työhön liittyviin tehtäviin. Tarkkaavaisuuden häiriintyminen ja impulsiivisuus johtuvat niin ulkoisista kuin sisäisistäkin ärsykkeistä. Yksinkertaisesti sanottuna se tarkoittaa sitä, että aivojen toiminnallinen jarrujärjestelmä ei pelitä. Koulumaailmassa on levoton olla, kun fokus vaihtuu koko ajan asiasta toiseen, Nokelainen kuvailee. Toisilla jarruverkko kypsyy hitaammin kuin toisilla. Toisinaan lääkehoitoa tarvitaan muutamia vuosia, toisinaan lääkityksen tarve on elinikäinen. Osalla myös sosiaaliset taidot kehittyvät jäljessä. Adhd:n yleisyydestä on vaihtelevia käsityksiä, mutta Nokelaisen mukaan oireyhtymä koskettaa 4 10 prosenttia suomalaisista lapsista. Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä lapsia on kaikkiaan noin Sen pohjalta adhd-lapsia ja nuoria olisi sairaanhoitopiirissä , Nokelainen arvioi. Muiden on vaikea ymmärtää Autismi ja Aspergerin oireyhtymä aiheuttavat toimintarajoitetta erityisesti kommunikoinnissa ja sosiaalisessa vuorovaikutuksessa. Lapsuuden klassinen autismi on vaikea oireyhtymä. Autistinen lapsi ei oikeastaan ymmärrä, että toisella ihmisellä on minuus. Kun lapsi on kuitenkin ulkoisesti täysin samanlainen kuin muut, on muiden vaikea ymmärtää, miten eri tavalla hän ajattelee. Aspergerin oireyhtymä puolestaan näkyy ulospäin lähinnä sopeutumattomana persoonana. Sosiaalinen vuorovaikutus on vaikeaa, lapsella on usein tärkeät rutiinit ja erikoiset harrastukset. Oireyhtymä diagnosoidaan noin 4 6 lapsella tuhannesta. Moni AS-lapsi näyttäytyy pikkuprofessorina, ja esimerkiksi 7-vuotias voi luennoida tuntikausia Jupiterin kuiden pintarakenteesta, kuvailee Nokelainen. Kaikissa neurologisissa oireyhtymissä ennustetta parantavat riittävä, varhain aloitettu toimintakyvyn tukeminen arjessa sekä riittävä kuntoutus, joka on ajoitettu oikein. Ongelmia koulumaailmassa tuottavat esimerkiksi motoriikan erikoisuudet, katsekontaktin puuttuminen, hankaluudet lukea muiden ilmeitä ja eleitä ja sitä kautta ymmärtää muiden tarkoitusperiä. Helpotusta tilanteeseen tuo jo tiedon lisääminen. Kaikissa neurologisissa oireyhtymissä ennustetta parantavat riittävä, varhain aloitettu toimintakyvyn tukeminen arjessa sekä riittävä kuntoutus, joka on ajoitettu oikein. Apua tulee saada kouluun ja kotiin, lapsen lähelle. Tavallisella tarhainterventiolla säästetään rahaa, sillä kieli ja sosiaaliset taidot opitaan vertaisryhmissä. Byrokratia tuhlaa varoja Poikkeavaa kielenkehitystä tarkoittavalla dysfasialla on nyt uusi nimi, kielellinen erityisvaikeus, josta käytetään lyhennettä SLI. Nokelainen on huomannut, että terminologian muutokset vaikeuttavat asioiden ymmärtämistä entisestään. Vaikka termi vaihtuu, biologinen perusta on silti sama. Kielellinen erityisvaikeus on laajaalaisesti toimintakykyyn, osallistumiseen ja vuorovaikutukseen vaikuttava ongelma, joka ilmenee puheen tuottamisen tai ymmärtämisen vaikeutena. Lievemmät kielelliset vaikeudet mukaan lukien esiintyvyys on seitsemän prosenttia. Heistä kaikista pitäisi ottaa koppi, mutta kaikkia ei viivästyneen puheenkehityksen vuoksi tarvitse lähettää poliklinikalle, Nokelainen huomauttaa. Ongelmana kuntabyrokratiassa onkin varojen hukkaaminen turhiin lääkärikäynteihin. Esimerkkinä erilaisista mahdollisuuksista lasten kehitystä tukevien resurssien käytössä Nokelainen mainitsee toimintaa avustavat tietokoneet. On lapsia, joiden on vaikea oppia kirjoittamaan käsin. Kunnalla voi olla varaa ostaa neljä tietokonetta näiden lasten avuksi, mutta kun tietokoneen hankkimiseen tarvitaan todistus erikoislääkäriltä, menee varoja jo kahden tietokoneen verran. Avustajan hankkimiseen ei tulisi tarvita lääkärintodistusta Kokonaisuudessa tärkeää on sekä lapsen että vanhempien tukeminen ja opetuksellisten perusoikeuksien takaaminen kaikille oppilaille. Autismi- ja Asperger-liiton toiminnanjohtaja Mirjami Hagman peräänkuuluttaa kuntien ja koulujen vastuuta oikein kohdennettujen tukitoimien ohella. Lapset kärsivät, kun kouluja lakkautetaan. Ryhmäkoot ovat avainasemassa, ja opettajan terve maalaisjärki. Pekka Nokelainen kannustaa suuntaamaan koulujen resursseja nimenomaan ryhmäkokojen pienentämiseen, vaikka valinnaisaineiden kustannuksella. Valinnaisuus ei ole niin suuri etu kuin pienet ryhmät. Virpi Dufva ADHD-liitosta painottaa, että oikea-aikaisesta tuesta monialaisesti kohdennettuna hyötyvät sekä lapsi, perhe että koulumaailma. Jos opettaja kokee, että lapsi tarvitsee avustajan, tulisi opettajan mielipiteellä olla painoarvoa, ettei aina tarvita kalliita erikoislääkärin todistuksia asiaa puoltamaan. Teksti ja kuva Terhi Siippainen Terhi Siippainen on Sinun Savo -lehden toimittaja. Artikkeli on julkaistu Sinun Savo-kaupunkilehdessä /2011

32 Yhdistysväki koolla ADHD-liiton, Aivoliiton ja Autismi- ja Aspergerliiton yhteisiä puheenjohtaja- ja sihteeripäiviä vietettiin lokakuun alussa Jyväskylässä. Runsaslukuinen osallistujajoukko kokoontui ensimmäisille yhteisille puheenjohtaja- ja sihteeripäiville Haukkarannan kouluun Jyväskylään. Päivän avannut Aivoliiton toiminnanjohtaja Tiina Viljanen totesi tervetulotoivotuksessaan tapahtuman historialliseksi, sillä kahdeksan vuoden liittotason yhteistyön jälkeen ko. päivät olivat ensimmäiset laatuaan. Liitot ovat tehneet yhteistyötä muun muassa kuntakampanjoiden, aistikoulutuksen ja yhteisten lehtiartikkeleiden myötä. Yhdistykset sen sijaan ovat tehneet yhteistyötä jo pidemmän aikaa. Nyt tämä yhdistysten pitkään tekemä yhteistyö on vakiintunut myös liittotasolle. Tiina Viljanen Päivän aluksi psykologi, psykoterapeutti ja Keski-Suomen autismiyhdistyksen varapuheenjohtaja Sari Kujanpää esitteli Haukkarannan koulun tiloja ja toimintaa. Yhteistyö koulun kanssa olikin tärkeää päivien onnistumisen kannalta. Erityiskiitos siitä! Satakunnan Autismi-, ADHD- ja Dysfasiayhdistys SAMDY ry:n Saara Korkeamäki ja Tuija Koski kertoivat ensimmäisenä toimintansa aloittaneen kolmikantayhdistyksen toiminnan haasteista ja vahvuuksista. Vahvuutena esiin nousi jäsenmäärän tuoma voima asioiden eteenpäin viemisessä. Positiivisena koettiin, että diagnoosien vaihtuessa tai täsmentyessä voivat perheet usein pysyä saman yhdistyksen jäsenenä. Haasteena kolmikantayhdistyksessä koettiin esimerkiksi kolmen eri jäsenrekisterin ylläpitäminen. Saara Korkeamäki ja Tuija Koski Seuraavana puheenvuoron saivat Keski-Suomen ADHD-yhdistys ry:n Päivi Pietiläinen ja Tapani Salonen. Yhdistyksen toiminnoista vahvimmin esiin nousivat vertaisryhmät sekä adhdaikuisille että perheenjäsenille. Pulmana on vapaaehtoisten vähäinen vaihtuvuus ja lukumäärä. Kaikki yhdistykset kokivat haasteena rahavarojen keräämisen ja rahojen riittävyyden. Huomionarvoista on se, että toimintojen ja tapahtumien järjestämiseen vapaaehtoisvoimin tarvitaan rahavarojen lisäksi myös runsaasti aikaa. Yhteistyöpyyntöjä Keski-Suomen ADHD-yhdistykselle tulee eri tahoilta paljon, mutta vapaaehtoisten resurssit eivät välttämättä riitä vastaamaan niihin. Aamupäivän viimeisen puheenvuoron pitivät Afasialasten tuki ry:n Maarit Heimonen ja Päivi Puttonen. Jo vuonna 1977 perustettu yhdistys on saanut alkunsa Haukkarannan koululla. Afasialasten tuki ry:n kotipaikka on Jyväskylä, mutta se toimii valtakunnallisesti. Vilkkaimmat keskustelut yhdistysväen kesken nousivat diagnosoinnista, ensitiedosta ja kolmannen sektorin ja viranomaisten (mm. keskussairaalat) kanssa tehtävän yhteistyön tärkeydestä. Iltapäivän ohjelman avasi räväkästi Sari Kujanpää aiheesta Yhdistystyö 4/

33 Haukkarannassa Maarit Heimonen ja Päivi Puttonen innostaa ja innostus lopahtaa. Mitä sitten? Otsikon alla keskeisin teema oli yhdistyksessä jaksaminen. Esitys lähti liikkeellä sarkastisella listalla: kahdeksan askelta uupumukseen. Lista herätti sekä monenlaisia ajatuksia että ironista naureskelua osallistujissa. Ajatuksena kaiken takana oli totaalihurahtaminen yhdistystoimintaan. Se, mikä eniten kuormittaa yhdistystyössä, saattaa olla myös se, josta saa voimaa. Yhdistysten hallituksissa on hyvä pohtia vastauksia erilaisiin toimintaan liittyviin kysymyksiin. Tärkeä mietittävä henkilölle itselleen ja yhdistyksen jäsenille on yhdistystoiminnan tarkoitus. Sari Kujanpää kysyi kuulijoilta muun muassa kysymyksen, miten voi auttaa muita, ellei anna itselleen tarpeeksi happea? Hänen mukaansa kannattaa laittaa happinaamari ensin omille kasvoille ja auttaa vasta sitten muita. Luento antoi paljon ajattelemisen aiheita ja mietittävää jokaiselle osallistujalle, niin vapaaehtoisille yhdistystoimijoille kuin järjestöjen työntekijöillekin. Lennokas ja temperamenttinen esiintymistapa antoi oman ainutkertaisen lisämausteensa esitykseen. Lopuksi osallistujat jakaantuivat vielä ryhmiin, joissa learning cafe -menetelmää käyttäen työskenneltiin neljän eri aiheen parissa. Työskentelyn tulokset toimitetaan päivien jälkeen osallistujille ja toivottavasti ne leviävät sitä kautta yhdistyksien keskusteluihin. Teksti ja kuvat Elina Vienonen Elina Vienonen toimii järjestösuunnittelijana Autismi- ja Aspergerliitossa. Sari Kujanpää Yhdistysväkeä Haukkarannassa 33 4/2011

34 Valtakunnassa kaikki hyvin? Selvitys ADHD-oireisten aikuisten asemasta palvelujärjestelmässä Johdanto Tämä artikkeli perustuu selvitystyöhön, jonka ADHD-liitto tilasi minulta keväällä ADHD-liittoon ja sen jäsenyhdistyksiin tulleiden yhteydenottojen perusteella ilmeni tarpeelliseksi selvittää tarkemmin adhd-oireisten aikuisten asemaa palvelujärjestelmässä. Selvityksen tavoitteena oli kartoittaa eri palvelujen ja käytäntöjen toimivuutta adhd-oireisten aikuisten osalta. Toisena tavoitteena oli selvittää palveluihin ohjautumisen ja palvelutarpeen vahvuuksia sekä heikkouksia valtakunnan tasolla. Lisäksi selvitystyön tarkoituksena oli käynnistää keskustelua palvelujärjestelmän kehittämistä koskevista ajankohtaisista haasteista. Arvokkaita kommentteja ja asiantuntemustaan jakoivat selvitystyön ohjaajina ja tukijoina toimineet Itä-Suomen yliopiston vammaistutkimusyksikön johtaja, professori Juhani Laurinkari sekä ADHD-liiton edustajat toiminnanjohtaja Virpi Dufva, hallituksen jäsen Tuula Palomäki-Jägerroos, liiton vastaava järjestösuunnittelija Mirjami Koivunen ja Pohjois-Suomen alueen järjestösuunnittelija Anu Kippola-Pääkkönen. Tässä artikkelissa kuvaan selvitystyön lähtökohtia ja sen toteuttamista sekä saamiani tutkimustuloksia. Selvityksen toteutus Selvitystyön tiedon kerääminen toteutui kaksivaiheisena prosessina. Tiedontuottajina toimivat ammattihenkilöt, jotka työssään kohtaavat adhdoireisia nuoria aikuisia ja työikäisiä henkilöitä sekä palveluiden käyttäjät, adhd-oireiset henkilöt. Selvityksen ensimmäisessä vaiheessa lähestyin ammattihenkilöitä ensin puhelimitse, jotta selvityksen tarkoitus ja tavoitteet täsmentyisivät heille. Tiedon keräämi- Marjo Hodju nen toteutettiin verkkokyselynä, joka lähetettiin 16 henkilölle ja yhdelle henkilölle postitse. Määräaikaan mennessä vastasi 13 henkilöä, jotka toimivat työssään joko julkisella tai kolmannella sektorilla edustaen eri ammattialoja (esim. psykiatri, kuntoutusohjaaja, psykologi, neuropsykiatrinen valmentaja). Tiedon keräämisen toiseen vaiheeseen osallistuivat palveluiden käyttäjät. ADHD-liitto järjesti voimaannuttavan te lan Helsingissä, jonka jälkeen toteutettuun keskustelutilaisuuteen osallistui neljä adhd-oireista henkilöä. Round table -muotoisessa keskustelussa kävimme läpi henkilöiden kokemuksia terveydenhuollon järjestämistä palveluista ja käytännöistä sekä muista saatavilla olevista tukimuodoista. Lisäksi henkilöt pohtivat, mitkä palvelut ja tukimuodot ovat heidän mielestään keskeisimpiä adhdoireisen aikuisen elämässä ja millaista apua sekä tukea he kaipaavat palvelujärjestelmältä. Keskustelu nauhoitettiin tilaisuuteen osallistuneiden henkilöiden luvalla. Keskustelun sisältö toimii osana selvityksen aineistoa. Palvelut puuttuvat ja käytännöt ontuvat Onko valtakunnassa kaikki hyvin ajatellen adhd-oireisten henkilöiden 4/

35 asemaa? Huomioiden selvityksen luonne ammattihenkilöiden vastaanotto oli hyvin motivoitunutta ja yksimielisesti he totesivat teeman olevan ajankohtainen ja tärkeä selvitettäväksi. Ammattihenkilöiden vastauksissa mikään yhteiskunnan tarjoamista palveluista, tuki- ja kuntoutusmuodoista tai käytännöistä ei noussut selkeästi toimivaksi tai saanut ammattihenkilöiltä erityistä kiitosta. Sama ilmiö toistui adhd-oireisten henkilöiden kohtaamisessa. Palveluiden puuttuminen ja käytäntöjen ontuminen ilmensivät palvelujärjestelmän nykytilannetta. Hoidon, tuen ja kuntoutuksen saaminen vaatii henkilöiltä itseltään aktiivisuutta, oma-aloitteisuutta ja palvelujärjestelmän tuntemusta. Heidän kokemuksenaan oli, että palvelu- ja kuntoutusohjaus eri palveluiden ja kuntoutusmuotojen saamiseksi toimii heikosti. Adhd-oireisia aikuisia yhdistivät samankaltaiset kokemukset diagnostiikan haasteellisuudesta. Aloite diagnoosin selvittämiseen oli lähtenyt henkilöltä itseltään, mutta vaatinut pitkällistä odottelua ja lähetteen pyytämistä useaan kertaan. Henkilöiden kokemuksena oli, että diagnoosin ja sitä kautta mahdollisesti lääkityksen saaminen oli ollut pitkäkestoisen työn tulos. Yhdeksi diagnosointiprosessin käynnistymisen esteeksi henkilöt nimesivät ennakkoluulot ja tietämättömyyden, jonka he olivat joutuneet kohtaamaan asioidessaan ammattihenkilöiden kanssa. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välinen työnjako on edelleen epäselvä, jonka vuoksi esille nousi tarve kiinnittää huomiota adhd-oireisen henkilön hoito- ja kuntoutuspolun rakentamiseen. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon väliseen työnjakoon tyytyväiset henkilöt korostivat käytäntöjen selkeyttä: työnjako on suunniteltua, selkeät lähetekriteerit on laadittu ja perusterveydenhuolto mahdollisten alkuselvittelyjen jälkeen ohjaa aikuiset erikoissairaanhoidon psykiatrian yksikköön diagnostiikan varmistamiseksi. Selkeän hoitoketjun puuttuessa diagnosoinnin jälkeen on vaikea saada asianmukaista hoitoa ja kuntoutusta perusterveydenhuollossa. Vastaajat toivoivat lisää adhd-osaamista perusterveydenhuoltoon, jotta diagnosointiprosessin voisi käynnistää tai toteuttaa perusterveydenhuollossa. Lääkekorvattavuuden poistuminen metyylifenidaattivalmisteiden osalta herätti adhd-oireisissa henkilöissä kiukkua, pettymystä ja turhautuneisuutta. He korostivat lääkehoidon olevan keino, joka mahdollistaa heidän osallistumisen ja pärjäämisen nykyyhteiskunnan vaativassa työelämässä. Olisiko lääkekorvattavuus kuitenkin pieni yhteiskunnan menoerä suhteutettuna niihin kuluihin ja kustannuksiin, mitä syntyy adhd-oireisen henkilön syrjäytyessä työmarkkinoilta työkyvyttömyyseläkkeelle? Adhd-oireisilla aikuisilla lääkehoito on ensisijainen hoitomuoto, mutta arjen selviytymisen tueksi tarvitaan myös muiden hoito- ja kuntoutuskäytäntöjen sujuvaa toimintaa. Ammattihenkilöt korostivat neuropsykiatrisen valmennuksen merkitystä, joka yhdessä lääkehoidon kanssa voi mahdollistaa adhd-oireisen henkilön arjen ja työelämän tuomien haasteiden hallinnan. Valmennus toteutettuna 1-2 kertaa viikossa on yhteiskunnalle edullinen tukimuoto, jonka avulla henkilöllä on mahdollisuus oppia arjen hallintakeinoja sekä helpottaa arjen sujuvuutta. Pohdittaessa adhd-oireisen henkilölle soveltuvia hoito- ja kuntoutusmuotoja, tulisi huomioida yksilölliset tuen tarpeet, mutta myös tukimuodoilla saavutettavia etuja. Neuropsykiatrinen valmennus tukimuotona on inhimillinen ja taloudellisesti edullinen vaihtoehto suhteutettuna seurauksiin, esimerkiksi psykiatrinen osastohoitojakso, mikäli tuen tarpeet jätetään huomioimatta. Toisaalta neuropsykiatrisen valmennuksen osalta on huomioitava sen haasteet. Tutkimusta tarvitaan valmennuksen avulla saavutettavasta hyödystä ja huomion kiinnittämistä valmentajien koulutus- ja kokemustaustaan. Tällä hetkellä valmentajina työskentelevien koulutus- ja kokemustaustat voivat olla hyvin kirjavia, joka voi asettaa erityisiä haasteita luottamuksellisen asiakassuhteen syntymiselle. Adhd-oireisten henkilöiden kohtaaminen vaatii taitoa toiminnanohjauksen ongelmien tunnistamiseen ja keinoja niiden hallintaan, mutta myös ymmärrystä liitännäisoireisiin liittyvään problematiikkaan. Tuloksellisen valmennussuhteen syntyminen on monen tekijän yhteissumma, jonka luomiseksi valmentajalla tulisi olla riittävä asiantuntemus niin neuropsykiatriasta kuin muistakin arjen hallintaan liittyvistä haasteista. Varhaisen tuen ja kuntoutuksen merkitys tunnistetaan ja tunnustetaan puheen tasolla, mutta riittämättömät taloudelliset resurssit nousevat selkeäksi esteeksi palveluiden tarjoamiselle ja toteutumiselle. Maksusitoumuksia neuropsykiatrisen valmennuksen tai muiden tuki- ja kuntoutusmuotojen saamiseksi myönnetään nihkeästi tai ei lainkaan. Niin inhimillistä kuin yhteiskunnankin etua ajatellen olisi tarpeellista siirtyä puheen tasolta käytännön toimiin, jotka mahdollistaisivat varhaisen puuttumisen ja ongelmien ennaltaehkäisyn. Adhd-oireisten henkilöiden osalta korostetaan varhaisen kuntoutuksen merkitystä ja sitä kautta syntyviä säästöjä, mutta tueksi kaivattaisiin näyttöä ja tietoa esimerkiksi henkilöiden kuntoutuspoluista ja sijoittumisesta työelämään. Myös eri kuntoutusmuotojen osalta tarvitaan tutkimusta, mitä inhimillistä ja yhteiskunnallista hyötyä voidaan saavuttaa kuntoutuksen avulla. Hoidon ja kuntoutuksen vaikuttavuuden ja hyödyn osoittaminen asettaa haasteita tutkimukselle. Riittäväksi näytöksi ei useinkaan todeta esimerkiksi adhd-oireisten henkilöiden tai ammattihenkilöiden subjektiivisia kokemuksia ja näkemyksiä hyvistä kuntoutuskäytännöistä. Kustannustehokkuuden ja vaikuttavuuden osoittamista tutkimuksen tasolla tarvitaan, mutta täysin ei voi ohittaa henkilöiden kokemaa inhimillistä hyötyä. Teksti Marjo Hodju, YTM Kuva Virpi Dufva 35 4/2011

36 Kielellinen häiriö on vakava asia Tänä keväänä erityiskoulussa peruskoulun oppimäärän hyvin arvosanoin suorittanut 16-vuotias nuori kysyi minulta: Onko tämä minun kielijuttuni todella näin vakava asia? Nuorella oli kielellinen erityisvaikeus, mikä oli kevään yhteishaussa katsottu ehdottomaksi esteeksi nuoren ensisijaiselle ammatinvalintatoiveelle. Varhaisen 4-vuotiaana saadun diagnoosin, pitkäjänteisen kuntoutuksen ja erityiskoulun antaman tuen myötä nuori oli oppinut kompensoimaan kielelliset ongelmansa arjessa siinä määrin, että samalle viivalle asetettuna kielellisesti tavanomaisesti kehittyneiden nuorten kanssa opiskelupaikan saamisessa eteen noussut seinä tuntui kohtuuttomalta. Suomessa sadat vanhemmat kysyvät vuosittain, onko heidän lapsensa poikkeava kielellinen kehitys vakavaa. Ilmaisulla vakava viitataan usein siihen, tuleeko lapsi lainkaan kommunikoimaan selkeällä puheella ja kuinka paljon poikkeavuus tulee vaikuttamaan lapsen kaverisuhteisiin, koulunkäyntiin ja aikanaan itsenäiseen elämään. Lasten eriasteiset kielellisen kehityksen poikkeavuudet ovat varsin yleisiä. Kielellinen häiriö voi esiintyä rajattuna kielellisenä erityisvaikeutena (1-7 % lapsista) lapsen ei-kielellisen älyllisen kehityksen edetessä ikätasoisesti. Kielellisiä ongelmia esiintyy myös yleisesti laaja-alaisissa älyllisen kehityksen poikkeavuuksissa (esim. kehitysvamma, erilaiset oireyhtymät), autismikirjon sairauksissa (lapsuusiän autismi, Aspergerin oireyhtymä), neuropsykiatrisissa häiriöissä (esim. adhd), keskushermostovaurion aiheuttamissa sairauksissa (esim CP-oireisto), lihastaudeissa ja aistivammoissa (esim. kuulovamma). Kielellinen ongelma on vakava asia. Kieli on keskeinen keino vuorovaikutuksen luomiseen, sosiaalisissa tilanteissa toimimiseen ja kognitiiviseen oppimisprosessiin. Kielelliset taidot ovat nyky-yhteiskunnassa yhä enenevässä määrin se väline, millä selviydymme arjessa ja minkä perusteella meitä arvotetaan ihmisinä. Jos kielellinen tuottaminen on hidasta ja sisällöltään epäselvää, riski sekä yksilön mielipiteiden huomiotta jättämiselle ja sosiaaliselle syrjimiselle että syrjäytymiselle kasvaa huomattavasti. Lapsen kuntoutumismahdollisuuksien perusta on varhainen diagnoosi ja kuntoutuksellisten tukitoimien välitön käynnistäminen. Suomalainen neuvolajärjestelmä on keskeisessä asemassa kielellisten vaikeuksien tunnistamisessa ja häiriön luonteen määrittämisessä. Diagnoosin määrittämiseen tarvitaan pääsääntöisesti moniammatillinen työryhmä, joiden perustamiseen perusterveydenhuoltoon tulisi panostaa. Esimerkiksi vuonna 2010 Turun yliopistollisen keskussairaalan lastenneurologisessa yksikössä oli kielellisten ongelmien vuoksi tutkittavana 150 lasta. Heidän häiriönsä piirteet ja erotusdiagnostiikka olivat joko niin vaikeita, että niitä ei voitu arvioida luotettavasti perusterveydenhuollossa tai lapsen kotikunnassa ei vain ollut puheterapeuttia tai lapsiin perehtynyttä kuntoutustyöryhmää. Osa lapsista tuli siis ainoastaan paikallisten terveydenhuollon resurssien puuttumisen vuoksi erikoissairaanhoitoon diagnostiseen arvioon vastoin kaikkia terveydenhuollon porrastuksen periaatteita. Miten kielellisiä ongelmia sitten kuntoutetaan? Kuntoutuksen kulmakivi on ongelman vakavuuden ymmärtäminen, lapsen hyväksyminen sellaisena kuin hän on, ja lapsen kommunikaation sekä vuorovaikutusmahdollisuuksien aktiivinen ja systemaattinen tukeminen arjen kaikissa toimintaympäristöissä (koti, päivähoito, harrastukset, koulu). Kunkin lapsen kohdalla tulee tehdä yksilöllisiin ongelmiin ja vahvuuksiin perustuva tavoitteellinen kuntoutussuunnitelma, mihin vanhemmat, arjen toimintaympäristön avainhenkilöt ja kehityksellisen kypsymisen salliessa myös lapsi itse sitoutuvat. Vaihtoehtoiset ja puhetta tukevat kommunikaatiokeinot ovat usein tarpeen puheen ja kielen kehittymisen tukemiseksi, mutta vanhempien on yhtä usein vaikea uskoa Leena Haataja näiden menetelmien edesauttavan kommunikaation kehitystä. Kielellisen häiriön hyväksyminenkin on raskas asia, mihin tarvittaisiin nykyistä enemmän vanhemmille suunnattuja tukimuotoja. Onnistuneen kielellisen kuntoutuksen tavoitteena on löytää kullekin yksilölle soveltuvat keinot ilmaista tahtoaan ja ajatuksiaan sosiaalisessa vuorovaikutuksessa, tukea yksilön kielellistä ja kommunikatiivista kehitystä sekä mahdollistaa tarkoituksenmukainen koulun oppimisympäristö. Varhain alkanut kuntoutus ja perheen tuki kantoi alussa mainitsemani nuoren opiskelupaikan oven sulkeutumisen aiheuttaneen ongelmatilanteen yli. Nuori oli vuosien kuluessa oppinut käsittelemään tunteitaan kielellisesti ja joutunut useaan kertaan pohtimaan kielellisten vaikeuksiensa aiheuttamia rajoitteita. Parin päivän kuluttua valintatulosten julkaisusta nuori kiitti saamastaan kuntoutuksellisesta tuesta vuosien varrella ja totesi rauhallisesti, että pääsy toiselle sijalle asetettuun opiskelupaikkaan on hänen ominaisuutensa huomioiden varmasti paras vaihtoehto. Teksti Leena Haataja, lastenneurologian professori, ylilääkäri, Turun yliopisto ja TYKS Kuva Mari Männistö 4/

37 k i r j a-arviot Jukka Laajarinne, Leikkiminen kielletty! Kontrolliyhteiskunnan lapset (Atena) Kirjan kirkkaankeltainen kansi ja lapset kieltävä liikennemerkki herättävät huomioni. Lisäksi kirjan raflaava nimi Leikkiminen kielletty! Kontrolliyhteiskunnan lapset kutkuttelee, tässä voisi olla mielenkiintoinen lukukokemus edessä. Kirjan sisäliepeen mukaan kirjoittaja Jukka Laajarinne on paitsi koti-isä ja kirjailija myös matematiikan ja filosofian opettaja. Hänen luvataan sysäävän urautuneet ajatukset raiteiltaan ja herättävän pohtimaan kasvatusperiaatteita. Siis lukemaan. Parikymmentä sivua luettuani, on pakko pysähtyä hengittämään, maailmani on kallellaan. Juuri lukemani perusteella olen panttivanki-herra ja armaat lapsukaiseni kaappari-orjia. Välillämme ei suinkaan ole rakkautta, vaan Tukholman syndrooma. Onneksi kirja on ilmestynyt vasta nyt (2011), tämähän olisi voinut vaikuttaa perhesuunnitteluumme. Kirja on vaativa luettava. Ensinnäkin provosoidun, kenen kanssa voisin väitellä kaikesta tästä lukemastani? Toisekseen kirja on myös hengästyttävä kokonaisuus. Se sisältää ehdottomasti mielenkiintoisia näkemyksiä todella moneen asiaan, kuten esimerkiksi lasten kulttuuriin, väkivaltaan, oppimiseen, kouluviihtyvyyteen ja vanhemmuuteen. Nostan esimerkiksi Adhd:n diagnoosikriteerien tulkitsemisen: tarkkaamattomuus onkin seurausta mielenkiinnottomista tehtävistä ja yliaktiivisuus sosiaalisesti määrittynyttä. Kyseessä on kirjailijan mielestä järjestelmän sairaus. Järjestelmän, jolla on alhainen sietokyky erilaisuuteen. Erilaisuus taasen on kirjailijan mielestä yhtä kuin ongelmallisuus, joka on yhteiskunnassamme kuntoutettava samanlaisuuteen. Adhd-oireisten lasten parissa korostetaan johdonmukaista kasvatusta, siksi kirjasta jää mieleen erityisesti myös tätä koskeva kirjailijan mielipide. Onko johdonmukaisuus todellakin luonnotonta, valheellista ja turhauttavaa? En tee kirjailijalle nyt oikeutta irrottaessani kysymyksen esitetyistä perusteluista ja pohdinnoista, yritän kai vain provosoida sinutkin lukemaan tämän kirjan ja hengästymään. Yhden asian kirjasta olen valmis nielemään lähes pureksimatta: Kasvatuksessa nykyisyys ja läsnä oleva uhrataan sille mitä ei ole. Jotain yrittääkseni, laitan tekstiviestiä teinilleni: Hoi Orjani, vietettäisiinkö tämä ilta mukavasti yhdessä oleillen? t. Panttivanki-äiti. Teksti Tuuli Korhonen, kuntoutussihteeri, ADHD-liitto ry Marshall B. Rosenberg, Myötäelämisen taito (NVC-yhdistys) Omien tunteiden ja toiveiden ilmaiseminen avoimesti koetaan useimmiten haastavaksi ja vastenmieliseksi tehtäväksi. Kommunikointitilanteissa turvaudutaan automaattisesti totuttuihin tapoihin, eli todellisuudessa liikutaan melko yleisellä tasolla heijastelematta paljonkaan henkilökohtaisia tuntemuksia tai käsittelemättä ihmisen haavoittuvuutta. Havahtuminen omien tunteiden sisäiseen näytelmään tuo kuitenkin kommunikointiin täysin uudenlaisen suunnan. Tunteiden sekä niitä pohjaavien tarpeiden löytäminen keskustelutilanteessa on anti, jonka psykologian tohtori Marshall B. Rosenbergin kirja Myötäelämisen taito voi parhaimmillaan antaa. Näiden uusien tasojen löytäminen itsestä, missä tahansa kommunikaatiotilanteessa, vaikuttaa suuresti oman ilmaisun rakenteeseen ja selvyyteen sekä ennen kaikkea tilanteen miellyttävyyteen kuuntelijan kannalta. Tällaisessa tilanteessa esimerkiksi vastustus ja väittely poistuvat visusti näyttämöltä, koska keskustelussa aktiivisesti myötäelävä osapuoli ei lähde sellaiseen mukaan. Nonviolent Communication (NVC) -vuorovaikutusmenetelmä, jonka Rosenberg lukuisten esimerkkien kautta käy kirjassaan yksityiskohtaisesti läpi, antaa välineet erittäin miellyttävään ja tehokkaaseen kanssakäymiseen päivittäisessä kohtaamisessa ihmisten välillä. Kirja on erityisen hyödyllinen niille henkilöille, joilla riitely, väittely tai esimerkiksi itsesyytökset päätyvät toistuvasti värittämään kommunikointia muiden kanssa. Kirjan suurinta antia on oppia aktiivisesti muodostamaan yhteys toiseen ihmiseen silloin, kun se syystä tai toisesta, on katkennut. Yhteys toiseen ihmiseen on perusta avoimemmalle ja vapaammalle vuorovaikutukselle, koska tällaisessa ilmapiirissä vastaan hangoittelevakin kokee tulleensa kuulluksi ja ymmärretyksi, ja on siten vuorostaan valmis kuuntelemaan toisen henkilön kokemuksia tilanteessa. Myötäelävä vuorovaikutus ei siis tarkoita myönnyttelyä tai sitä, että tulisi edes olla samaa mieltä asioista, vaan pikemminkin ajatusten taakse kätkeytyvien tunteiden ja tarpeiden löytämisestä vuorovaikutustilanteessa. Tämän uuden toimintatavan sisäistämisessä sinua auttavat kirjan erilaiset käytännöntilanteiden esitykset ja pienet harjoitukset eri osioiden lopussa. Kirjan lähestymistapa ihmisen psykologiaan on hyvin käytännönläheinen sekä konkreettinen, ja suosittelen kirjaa yksinkertaisesti jokaiselle. Teksti Pasi Ojala, sosionomiopiskelija, harjoittelijana ADHD-liitossa /2011

38 Kiinteistöhuolto Tmi K. Nevalainen Muistolantie 86 C, Otalampi Puh Kiinteistönhuolto Misikangas Kaukonpolku 6 A 1, Kerava Puh Kiinteistöpalvelu A. Korpi Koivuahontie 116, Nivala Puh Kiihtelysvaaran Osuuspankki Puh K-Extra K. Elo Koskenkylänraitti 59, Honkilahti Puh Kauhavan Seurakunta Kirkkotie 3 B, Kauhava Puh Kasken Apteekki Kaskenkatu 10, Turku Puh Insinööritoimisto Tauno Hinkkanen Ky Yliopistonkatu 37 C, Turku Taksi Juhani Palomäki Pojanluomantie 14, Luoma Puh Auto-Service S. Wiberg Kb Hemming Elfvingsvägen, Hangö Puh Puiden Kaato- ja Hoitotyöt Arboristi Tom Nylund Tyrväänkyläntie 233, Sastamala Puh Sepenius Oy Ilolantie 4, Sumiainen Puh Myyrä Pentti Oy Lintulahdenkuja 2, Helsinki Puh Moskiitto Ky Ukontaival 7, Pyhäntä Puh Maanrakennus Paavo Malinen Kauppa-aukea 3, Hyrynsalmi Puh K.L.M. Express Oy Härjänruopantie 6, Rusko Puh Lörtsypojat Oy Ilokallionkatu 4, Savonlinna Puh Kiinteistötoimisto Antila Nortamonkatu 6, Rauma Puh Kirjanpito M. Häkkinen Ky Katajatie 8, Espoo Puh Kirppis Annuli Sammonkatu 14, Valkeakoski Puh S. Kivinen Oy Raitalammintie 5, Renko Puh Kivipalvelu Jämsä Ky Koivulantie 46, Haulipudas Puh Kaivu Severi Hongistontie 13, Kouvola Puh Kaivinkonetyöt Pauli Hautamäki Mäkitie 44, Teuva Puh Kallion Sähkötyö Oy Kuohunharjuntie 26, Kangasala Puh Kangasalan Eläinpuoti Kangasalantie 1123, Kangasala Puh Kangasniemen Apteekki Otto Mannisentie 12, Kangasniemi Puh Karvian Apteekki Kyläkarviantie 10, Karvia Puh Isännöitsijätoimisto Pekka Kuparinen Oy Malmikatu 5 B, Joensuu Puh Lohjanharjun Teollisuus Oy Hongistonkatu 4, Lohja Puh Lastenliike Nomparelli Kaskistentie 69, Kurikka Puh Ka-Si Rakenne Ratinkulmantie 55, Ikkala Puh Kauppapuutarhaliitto ry Larin Kyöstintie 6, Helsinki Puh Karvinkartanon Pienryhmäkoti Oy Karvinmäentie 9, Laitila Puh Lempeä Apu Kuusamo Puh Ketolan Autokorjaamo Paalutie 3, Ilmajoki Puh K-Extra Herkkulautta Lauttasaarentie 5, Helsinki Puh Kiap Oy Osuuskunnantie 27 B, Helsinki Puh Jätehuolto J. Hämäläinen Oy Ulrikantie 17 B, Ingermanninkylä Puh Laattatyö Kinnunen Tapolantie 8 B, Vantaa Puh Laattatyö Wikman Oy Vihmuskallionkatu 16, Nokia Puh Lapin Kattomestarit Oy Ruukinpirtintie 20, Rovaniemi Puh Lappeenrannan Rakennuslasi Ky Kaakkoiskaari 1, Lappeenranta Puh Lastensuojelulaitos Merituuli Oy Pietniementie 1, Pori Puh Lattianeliö Oy Kelatie 20 A, Vantaa Puh Tmi Tuomo K. Leinamo Tiirueentie 20, Iittala Puh JR-Hoivapalvelut Oy Hollolantie 2 as 5, Nastola Puh AK-Raudoitus Oy Ilmarintie 7, Mäntsälä Puh Life Muhos Valtatie 19, Muhos Puh Liikenteenharjoittaja Lasse Leino Kuusitie 6, Kisko Puh IV-Säätö J. Pajunen Kaskitie 10, Valkeakoski Puh Teemu Jakonen Oy Pässinrata 1, Suolahti Puh Jarcer Oy Linjatie 199 B, Kellokoski Puh Jeptron Vapaudenkatu 43 LH 14, Jyväskylä Puh JMK Motorsport Seijaistentie 347 D, Lemu Puh JMN Racing Oy Paanamäentie 46, Nummi Puh Joka Ohjelmat Oy Rinnetie 14, Kalajoki Puh JME Catering Oy Maauuninkuja 4 G 66, Vantaa Puh J.O Production & Consulting Nuijamiestentie 5 A 3.krs Helsinki Puh Jouko Talot Oy Kalliorinteenkatu 14, Nokia Puh JM Moottorihuolto Oy Ratakatu 35, Lappeenranta Puh Jyväskylän Peltityö Tmi Jari Sarja Nuuttilantie 2 C 31, Muurame Puh IL-Tekniikka Oy Sahatie 11, Panelia Puh Ilmalämpöpumppujen myynti, asennus ja huolto Hammaslääkäri Mirja Pentinpuro Vanhatie 71 A 2, Haapavesi Puh Rakennuspalvelu Valkeapää Pekka Ky Jaala Puh Makopi Puh Betonilattiat, Betonin kuljetukset Epn-Line Oy Vähäraumantie 67 A 3, Pori Puh Puutölli Konehuolto A. Rantanen Tervalantie 118, Mänttä Puh Taksi- Linja-autoliikenne O. Eteläpää Oy Torikatu 47, SAVITAIPALE Puh , Jari Elo Tmi Mäenalantie 240, Salo Puh Asennus Mikko Sepäntie 21, Hikiä Puh Hoivakoti Koskela Oy Kietäväläntie 333, Kaartilankoski Puh Halikon Rakennus ja Hirsityö Ay Vainiontie 30, Kuusjoki Puh Isännöitsijätoimisto Oulunseudun Isännöinti Ky Hintantie 19, Oulu Puh Forssalasi Oy Mäntyläntie 5, Forssa Puh Fysikaalinen Hoitolaitos Kuntoapu Sari Riitaoja Ky Tampereentie 17, Lavia Puh Grow.Studio Hyrräkuja 10 A 2, Vantaa Puh Autofiksaamo Masan Putsi Laukaantie 7, Jyväskylä Puh Autojen pesut - Sisäpuhdistukset - Vahaukset Juhani Tuomainen Tmi Sköllerstantie 138, Pinjainen Puh Kaivuutyöt - Sähkötyöt Rauma Cata Hollmingintie 4, Rauma Puh , raumacata@raumacata.fi - Merihinaukset Rauman IT-Palvelut Sinkokatu 11, Rauma Puh Asiantunteva ja palveleva ITpalvelujen ammattilainen Blomcenter - Kukkacenter Scilla Gamla Äbövägen 72 / Vanha Turuntie 72 Skuru / Pohjankuru, Puh Kukkia kaikkin tilaisuuksiin - Blummor till alla tillfäller Juhani Saramo Tmi Kuusistontie 15 A, Kaaro Puh kylpyhuoneremontit, kosteusvauriot Röykän-Leppälammen Nuorisoseura ry Kölinmäentie 15, Röykkä Puh Juhlatilat 200 hlö - Uusi nykyaikainen keittiö Tmi Johanna Niemenmaa Pyhäniementie 251/20, Kihniö Puh Airmax Oy Katumantie 5 B 10, Hämeenlinna Puh MKC Finland Oy Grannarsintie 23-8, Kalkkiranta Puh Arkkitehdit Jurvainen & Pesola Oy Laivanvarustajankatu 2, Helsinki Puh Dito Yrityspalvelut Oy Merimiehenkatu 36 D, Helsinki Puh East Solutions Oy Vuoriniementie 206, Vuoriniemi Puh Elokuvateatteri Kino-Huovi Harjavallankatu 33, Harjavalta Puh Erca Tilit Oy Sirrikuja 3, Helsinki Puh Euran Maakone Oy Vahenojantie 19, Eura Puh Villalan Perhekoti Peräkorventie 500 B, Ylämaa Puh Hyvää Joulua! Asap Oy Lyhtytie 24 B, Helsinki Puh Autoilija Seppo Suhonen Karhunpääntie 489, Karhunpää Puh Autoilija Sami Valtonen Hokkikuja 3, Kouvola Puh /

39 Axi-Service Oy Tuttulantie 7, Vanha-Ulvila Puh Backfältin Autohuolto ja Purkaamo Salobackantie 4, Ala-Veteli Puh Tmi Patrik Blom Kuntotie 57, Sannainen Puh Borelia Oy Ahjotie 32, Rovaniemi Puh BM Raudoitekonsultit Oy Puurtajankatu 32, Järvenpää Puh Cafe Teljäntori Yrjönkatu 15, Teljäntori Pori Puh City Car Wash Ab Köpmansgatan 16, Jakobstad Puh Oy Citypork Ltd Mehtäkyläntie 23, Kalajoki Puh Vartiliike Edström Oy Ab Hirvipolku 8, Porvoo Puh Voite Oy Fredrikinkatu 61, Helsinki Puh V-S Rakennusvaraosa ja Korjaus Oy Viikaistentie 342, Laitila Puh Wärns Metall Ab Gunnilsvägen 7, Esse Puh Yrityspalvelu Harju Oy Jokijalantie 22, Kolari Puh Åbo Svenska Församling Auragatan 18, Åbo Tel AD-Rantahuolto Oy Siilinkuja 4, Rantasalmi Puh Rakennuspalvelu Viiru Välskärintie 16, Vaasa Puh Altre Parole Soraharjuntie 2 E 46, Helsinki Puh AP-Putkipalvelu Oy Tiilikuja 8, Jokela Puh Nuorten Vammaisten Tukisäätiö Myllytullinkatu 7, Oulu Puh MT-Aita Oy Kajaaninlinnantie 7 k 175, Helsinki Puh Maalausliike Backman Käppöstie 2, Nummela Puh Maalaus ja Saneeraus Markku Nieminen Ky Kirkkopolku 17, Lavia Puh Maanrakennus Aappo Laitinen Ky Honkalan Yksityistie 47, Muhos Puh Tomi Mannermaa Tmi Nuotiotie 12, Vaajakoski Puh Marttilan Härkä Apteekki Tarvasjoen Sivuapteekki Masiineri Oy Ahmoontie 319, Karkkila Puh Autopeltikorjaamo Tapio Mattila Ky Tommilantie 2 A, Pori Puh Miilukangas Ky Ruonankatu 1, Raahe Puh Vaatturiliike Sauma Oy Arkadiankatu 15, Helsinki Puh Tmi Jukka V. Vainio Volttikatu 9 A, Kouvola Puh Puhdaskoti Anne Lehtonen Haukisenkatu 5 E 37, Tampere Puh Suomen Talousverkko Oy Östmans Net Ab Wolffintie 36 F 12, Vaasa Puh Putki-Tare Noormarkku Puh Tmi Oikomo Likolammenkatu 2 F, Tampere Puh Oskun Rekkapesu & Huolto Oy Patenttikatu 10, Naantali Puh Päiväkoti Huvikumpu Hiukkavaarantie 2, Oulu Puh Sähkö-Lahdelma Ky Yli-Haakkointie 31, Nummela Puh Tmi Ari O. Nieminen Partalantie 359, Jämsä Puh Neste Länsituuli Rauhalammintie 2, Noormarkku Puh Närhi Oy Sisustuspalvelu Asemanaukio 7, Kerava Puh Tilitoimisto Riitta Hyry Oy Hatanpään Valtatie 34, Tampere Puh Roppilan Krouvi Joensuuntie 39, Somero Puh Rakennus Oy Snabb & Kumppanit Staffansbergintie 5, Päivölä Puh Rakennustoimisto Lahtinen Ky Koivurinne 5, Salo Puh Rosenlew RKW Finland Oy Pori Puh Rakennustyöt K & K Oy Sammalkuja 3, Lohja Puh Rakennustyö J. Rajakallio Oy Saarentie 2, Kankaanpää Puh Rannikkoseudun Asennus Oy Akselintie 3, Turku Puh Rannikon Rautkauppa Oy Kärtyntie 3, Kustavi Puh Rasimuksen Maatila Ilmeentie 199, Imatra Puh Porin Mainostuotanto Oy Hevoshaankatu 3, Pori Puh Psoman Finland Oy Ltd Apilatie 7, Hyllykallio Puh Trans Esavesa Oy Alasinkatu 5, Jyväskylä Puh Sinful Skin Tattoo Ostostie 5 O 318, Helsinki Puh Sisärakenne Tuomala Oy Nummikuja 4, Helsinki Puh Steel Master Finland Oy Opintie 30, Mynämäki Puh Sumetek Oy Kurimontie 21-23, Suomussalmi Puh Supermikko Tammelan Puistokatu 22, Tampere Puh Suunnittelupalvelu Outinen Ky Viheriötie 3, Tuusula Puh Repliikki Oy Pitkänsillanranta 7-9 B 70, Helsinki Puh Riihimäen Raviseura ry Otavankatu 6 A 7, Riihimäki Puh RM-LVITekniikka Oy Viilanhakkaajankatu 17 B, Pori Puh Royn Remontointipalvelu Koskenmäenkatu 56, Nokia Puh Tilitoimisto Liisa Aaltonen Ky Merimiehenkatu 16 A 1, Uusikaupunki Puh Kuorma-autoilija Martti Leivonen Tmi Ketomaantie 17, Laukaa Puh Kurun Apteekki Kauppatie 10, Kuru Puh Kössin Halli Oy Laihia ja Kristiinankaupunki Kahvila-Ruokailupaikka Tuulenpesä Kuusamontie 1623, Suomulahti Puh Kaivinkone Urakointi Jorma Janhunen Tiiterontie 26, Sulkava Puh Tietotarha Oy Jaavantie 4, Helsinki Puh Tilintarkastus Vuorenalusta Oy Mäkitorpantie 17 E 40, Helsinki Puh Tmi Kotilainen Juha Raudikkokuja 6 A 32, Vantaa Puh Tilitoimisto Liisa Kähkönen Ky Lauttakatu 6 g 4.krs, Kuusankoski Puh TJP-Service Oy Matarintie 22, Vantaa Puh Toimintaterapia A. Salonen Luomanraitti 6 A 1, Kankaanpää Puh Topiron Ky Valkolantie 257, Laukaa Puh Kivityö Kaseva Oy Aitoniementie 85, Tampere Puh K-Market Liikenne Kivenlahdentie, Espoo Puh K-Market Ruokakeskus Puutarhakatu 4, Tornio Puh Kodin Asennus V. Huovinen Niskantie 13 as 26, Kajaani Puh Kokkolan Pikahitsaus Ahjotie 16, Kokkola Puh Tmi Koneistamo E. Tuomisalo Pohjoinen Tullitie 16-18, Loviisa Puh Tmi Tapio Korhonen Oravasaarentie 293, Vaajakoski Puh Koti Kumppanit Oy Piispanristintie 2 C, Piispanristi Puh K-Market Pattijoki Puistotie 3, Pattijoki Puh Kotimaalari Erja Leppävuori Kurvintie 17, Pertteli Puh Kourukeskus Paappanen Oy Ahopellontie 9, Rusko Puh Kuljetus J. Peltola Kahvitie 45, Kokkola Puh Kuljetus Risto Putkinen Oy Joensuu Puh WasMec Oy Hallitie 6, Laihia Simeri Oy Ruukintie 18, Espoo Puh Nurminen Electronic Oy Huuhkajantie 4 B 12, Lahti V-S Rakennusvaraosa ja Korjaus Oy Viikaistentie 342, Laitila Puh Tmi Aimo Vuorisalo Riihimäentie 64, Halli Puh Kaustisen Elementtivalmiste Oy Rajatie 22, Kaustinen Puh Viinikan Kone Oy Lehtimäentie 801, Ähtäri Puh Oulun Vuokrakone Oy Tikkasentie 2, Oulu Puh Metsäurakointi Kilpi Oy Tuohikotintie 8, Savitaipale Puh Auran Apteekki Turuntie 7, Aura Puh Henkilöstötieto Paloniemi Oy Kirkkokatu 19 A 9 B, Oulu Puh /2011

40 Harri Vettenranta Jyvätie 7, Helsinki Tomas Oy Ab Loviisa Puh Taksiliikenne Harri Kaukola Hasalantie 61, Asikkala Puh Tekplast Oy Jänismaantie 16, Kokkola Tellsell Oy Voionmaankatu 30, Jyväskylä Elbus Oy Korsholmanpuistikko 22, Vaasa Puh Jämin Rahtipalvelu Oy Jämijärvi Puh Bellapipe Oy Karstula Hibox Systems Oy Ab Helsinki Heavy Rakennus Oy Jänispalontie 9, Taivalkoski Puh Hämeen Laaturemontti Oy Turkkirata 23, Pirkkala Puh Julkisivukonsultointi JK Oy Kärsämäentie 35, Turku Puh Rakennus Oy ISOTALO Kaupintie 11 B, Helsinki Puh Teline-Esu Oy Hasintie 14, Varkaus Puh EK-Special Oy Paapuurinlenkki 10, Oulu Puh Heinoja Oy Kirjanpitotoimisto Brahenkatu 11 G, Turku Puh Harjun Oppimiskeskus Katariinankuja 19, Ravijoki Puh Lääkäri Markku Hyvönen Kiekkotie 2, Kuopio Tmi Jussi Huovila Rantapellontie 5 B 14, Kouvola Puh Kerimäen Seurakunta Puh EK-Asennustekniikka Toijärventie 8, Kemi Puh Lännen Lämpötekniikka Oy Putimäentie 53, Pori Puh LJR-Accounting Oy Helsinki Päällirakenne ja Huoltopalvelut Matti Sandberg Lentäjäntie 1 C 16, Nummela Puh Päiväkoti Sini-Emilia Korttiontie 23, Riihimäki Samuli Notko Matkat Urpastentie 18, Tuulos Kuljetus J. Huotari Ky Maivalantie 26, Maivala Puh Hammashoitopalvelu J. Rasmussen Ky Ruskatie 1, Ivalo Puh Kortesjärven Apteekki Jääkärintie 53, Kortesjärvi Puh Koneyhtymä Blomqvist Muttilantie 97, Myrskylä Puh Kiteen Kukka- ja Hautauspalvelu Oy Keisarinkuja 10, Kitee Taksiautoilija Juhani Teräväinen Äitsaari Taksi Jarmo Nikander Naulapolku 2, Karkkila Puh LVI-Pokku Kukkasjärventie 112 c, Villähde Puh Metalliasennus Saarinen Puhjontie 2, Punkalaidun Puh Teollisuus- ja maansiirtokoneiden asennukset Sähköasennus - Elinstallation K. Forssell Koskenkyläntie 288, Myrskylä Puh kim.forssell@pp.inet.fi Jätevesisuunnitelmat Päivi Nurmi Vähähaantie 2 B, Laitila Puh , pnurmi@nettilinja.fi Kiinteistöhuolto Palonen Ky Mäntysuonkatu 11, Lappeenranta Puh Insinööritoimisto Eero Jaatinen Oy Urheilutie 49, Haapavesi Puh Vaalan Juustola Oy Puusepäntie 4, Vaala Puh Negoteam Kantelettarentie 4 E 56, Helsinki Puh Perhekoti Honkalyhty Oy Tiihalantie 19, Kangasala Puh Pelttarin Kuljetus Oy Kempele Puh Oulun Lamppu Tiimi Oy Puh Puh Lival valaisimet Airport Hotel Oulu Vihiluoto 10, Oulu Puh Yli-Iin Puu ja Turve Puh Psykoterapeutti Oili Laukkanen Puh Taksipalvelu Veijo Juusola Oy Puh INVATAKSI Movitek Oy Tukkimiehentie 1, Oulu Puh Novum Oy kiilakiventie 1, Oulu Puh Kuljetus Juha Luoto Ky Luhtikyläntie 509 A, Orimattila Puh Finnpiling Oy Itkonniemenkatu 13 D, Kuopio Puh Robert Forsman Tilausajoa 20 hengen bussilla Karhutie 27, Isnäs Puh A-R Turve Oy Speelteck Oy Rautakatu 4, Peräseinäjoki Puh Isoluhdan Auto- ja Konepaja Tuuralantie 549, Isokyrö Puh Automaalaus J. Poutanen Ville Ritolan tie 132, Peräseinäjoki Puh Riston Pyörähuolto Jaakkolantie 3, Seinäjoki Puh E. Laitila Ky Ylijoentie 744, Koura Puh Koneurakointi A. Toppari Ky Timanttimaantie 159, Haapaluoma Puh Star Fox Oy Vesterbackantie 191, Purmojärvi Puh Lounaskahvila Aisakello Ravitie 7, Seinäjoki Puh Rantalan Broileri Oy Toivottaa Rauhallista Joulua! Pohjanmaan Teräshormi Ky Omakotitalojen ilmastointilaitteiden puhdistukset Kaustinen Puh Kuntokeskus Pyramidi Oy Oppipojankuja 3, Kuopio Puh Hoivakoti Mammamia Moromäentie 3, Laitila Puh Kenkäkauppa Alina Alinenkatu 36, Uusikaupunki Puh Laitilan Telehuolto Oy Keskuskatu 21, Laitila Puh Trans Niinilampi Oy Kyrö Puh Muurlan Kiinteistöpalvelu Janne Hammaren Tmi Ruulintie 11, Muurla Puh MÄ-VA Kuljetus Oy Länsipuisto 20 A, Pori Puh Maatila-Liha Meronen Oy Metsolankuja 95, Virenoja Puh Martekka Oy Kakskerrantie 905, Turku Puh Maustaja Oy Tuotetie 3, Pyhäntä Puh Maanrakennus Niemelä Oy Pirttikankaantie 202, Korkeakoski Puh Maalaustyö Jäntti Mika Kangaslammintie 20, Iisalmi Puh Mavor Oy Kuormatie 3, Nummela Puh Teuvan Rengas Oy Parkintie 6, Teuva Puh MCT-Tech Oy Murskaamontie 1, Jyväskylä Puh Pirjon Pakari Ky Porhontie 4, Honkajoki Puh Merijärven Taksipalvelu Keltamaantie 191, Merijärvi Puh Metallityö J. Annala Oy Rapinkorventie 15, Nokia Puh Metsäkorjuu Kauhanen Oy Rotimojoentie 485, Marttisenjärvi Puh ME Yleiskaivuu Oy Bjursintie 15, Bärosund Puh Tmi Mikkola Janne Röykäntie 24, Karkkila Puh Mirkun Moppi Tmi Kiteentie 15, Järvenpää Puh ProAgria Maatalouden Laskentakeskus Urheilutie 6, Vantaa Puh , Maatalouden ATK-palvelut Pieneläinhoitola Päivin Karvaturrit Komerintie 23, Mynämäki Puh Pub Posse Multisillankatu 2, Tampere Puh MH-Kuljetus Heikkonen Marko Ylöjärvi Puh Maarit Lahtinen Lämpöä maasta, vedestä ja ilmasta Makkosen Pumppu ja Paneli Rasikatu 8, Imatra Puh Vaasan Kalapaja Vaasa Puh Uudenmaan Laatumetalli Oy Puh Pikku Pingviini Mariankatu 20, Loviisa Puh ti-pe , la MM Neljä Service Marika & Mika Manninen Koskelontie 8, Kotka Puh WAB-Siivouspalvelu Suotorpankuja 4 A, Turku Puh Pussipalvelu Hallikas Pakkaustarvikkeita, Muovikassit, Rullapussit ym. Puh Ryhmäkoti Heta-Sofia Pietiläntie 16 C 12, Nummela Puh /

41 Fysioterapia - Ratsastusterapiapalvelut Karkkilan Kunto Valtatie 12, Karkkila Puh Ratsastusterapia Vihdin Otalammella Varsinais-Suomen Erityishuoltopiirin Ky Myllyojantie 2, Naskarla Puh Rakennusliike M. Haikola Oy Lehtikuusentie 6, Oulu Puh Sale Taivassalo Ihattulantie 2, Taivassalo Puh Oy SKF Ab Espoo Puh Kaitilankatu 11, Kouvola Puh Salonseuduntie 197, Sulkavankylä Puh Keski-Pohjanmaan Hoitopalvelu Oy Rantakatu 2 B, Kokkola Puh Kolster Oy Ab Iso Roobertinkatu Helsinki Puh Aurinkoranta-Koti Oy Hietakyläntie 128, Pyhäsalmi Puh RUOKANIITTY Niittykummuntie 2, Espoo Puh Av: ark. 7-21, la 7-18, su Mannerheimintie 40 B 56, Helsinki Puh Maken Autokoulu Oy Iso Omena, Espoo Puh , KOUVOLA: Puhjontie 17 Puh KOTKA: Jumalniementie 7 Puh Tiivisteet ja nostolaitteet AITOON KOULUTUSKESKUS Tullikalliontie 54, Aitoo Puh /2011

42 Puh. (09) LEHTIMÄEN OPISTO HYVÄN ELÄMÄN AKATEMIA PL 13, LEHTIMÄKI 4/

43 Sopeutumisvalmennuskurssit (perhekurssit) (KELA) ADHD lasten (10-16 v.) perhekurssi ADHD lasten (alle 10 v.) perhekurssi; jatko-osa ADHD lasten (alle 10 v.) perhekurssi; jatko-osa ADHD lasten (10-16 v.) perhekurssi ADHD lasten (alle 10 v.) perhekurssi; jatko-osa Asperger lasten (12-16 v.)perhekurssi; jatko-osa Asperger lasten (7-11 v.) perhekurssi, jatko-osa Asperger lasten (12-16 v.) perhekurssi; jatko-osa Asperger lasten (7-11 v.) perhekurssi; jatko-osa Tourette lasten (10-16 v.) perhekurssi Lisätietoja: puh /2011

44 Hyvää ja rauhallista joulua sekä onnellista uutta vuotta Toivoo ADHD-liiton väki