207 K. kolúsxkyny astua harhaan veteen (t. lumeen), mulahtaa, kastua jaloistaan. kastua jaloistaan (vasten tahtoaan),

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "207 K. kolúsxkyny astua harhaan veteen (t. lumeen), mulahtaa, kastua jaloistaan. kastua jaloistaan (vasten tahtoaan),"

Transkriptio

1 207 K yttää 2. (söryny) särkeä, rikkoa (näpäyttäen) 3. (kok^altyny) nokkaista kol 1. (wak^i majyg) seiväs 2. murt. (wazerpinx) torahammas (petoeläimen), raateluhammas kolan 1. kahlaaminen, kahlaus 2. (kolanni) kahluupaikka, kahlaamo kolany kahlata; kolasa wetlyny kahlata, kulkea kahlaten; [urez kolasa potyny kahlata joen poikki, ylittää joki kahlaten kolasxkon teonn. v:stä kolasxkyny kolasxkyny astella harhaan veteen, kastua jaloistaan (vasten tahtoaan), mulahtaa k lba kolvi kolbas, kolbasa makkara kolgotki sukkahousut koldy limppu; nqnx k. (leipä-) limppu kold\^ murt. kaivo; kolod^a kol sa pyörä, ratas kolúan teonn. v:stä kolúany kolúany 1. (bugortyny) kaulita (taikinaa); (kolúo l\sxtyny) pyörittää palloksi (taikinaa) 2. (posyny) rypistää, rutistaa kolúasxkon teonn. v:stä kolúasxkyny kolúasxkyny 1. pass. v:stä kolúany 2. (bugorskyny) kaulita (t. olla kaulitsemassa) taikinaa; (kolúo l\sxtysa ulyny) pyöritellä taikinaa palloiksi 3. (posúsxkyny) rutistua, rypistyä kolúo 1. pyörykkä, pyöreä leipä 2. (laem ylxnqnx) taikina (vaivattu) kolúoqsxkon, kolúoqsxkyny kolúasxkon, kolúasxkyny kolúsxkon teonn. v:stä kolúsxkyny kolúsxkyny astua harhaan veteen (t. lumeen), mulahtaa, kastua jaloistaan (vasten tahtoaan) koll ga työtoveri, kollega kollektiw yhteisö, kollektiivi; ryhmä koll kci, koll kciq kokoelma koloda I 1. (tusx) kaukalo (juotto= ja pesu=) (pitkästä pölkystä koverrettu) 2. (mu[ k.) mehiläispönttö kol da II (karta k.) korttipakka kolodka 1. (penal) kynäkotelo, penaali 2. (sapeg k.) lesti kolod^a kaivo kolon kolúsxkon kol ni, kol niq siirtomaa kolonka 1. (kol nka) (gazetyn) kolumni; palsta, sarake 2. (kolonk ) (wu k.) vesiposti 3. (kol nka) (zaprawkayn) jakelulaite; bensiinipumppu kol nna 1. pylväs, pilari, kolonni 2. sot. rivistö, kolonna kolo[a, kolo[i kalossi koltre^ 1. tekst. mankelitukki 2. tekn. väkipyörä kolhoz kolhoosi, kollektiivitila kolh znik kolhoosilainen kolyny kolúsxkyny kolys 1. (skalk., sarda) vuohenputki (Aegopodium podagraria) 2. (gonok., gono^yrs) ukonputki (Heracleum); idänukonputki (H. sibiricum) kolxkketon hölskyminen, hölkkyminen kolxkketyny hölskyä, hölkkyä; köt(yn) kolxkket\ vatsa(ssa) hölskyy kolxkket\m 1. partis. v:stä kolxkketyny 2. hölskyminen, hölkkyminen

2 K 208 kolxtyr, kolxtyr-kolxtyr onom. kuvaa vatsan aiheuttamaa ääntä tai nesteen porisemista: òuk k. pöze puuro kiehuu poristen; köt(yn) k. kare vatsa(ssa) kurisee (t. murisee) kolxtyrton poriseminen (nesteen); kuriseminen, muriseminen (vatsan) kolxtyrtyny porista (neste); kurista, murista (vatsa); köt(yn) kolxtyrt\ vatsa(ssa) kurisee (t. murisee) kolxtyrt\m 1. teonn. v:stä kolxtyrtyny 2. porina, poriseminen (nesteen); kurina, kuriseminen, murina (vatsan) kolxyr, kolxyr-kolxyr kolxtyr kolxyrton, kolxyrtyny kolxtyrton, kolxtyrtyny kolæsk 1. (nylpiosly) lastenrattaat 2. (motocikll\n) sivuvaunu (moottoripyörän) kom kokkare komak el. rotta kom nda 1. (koson) komento; k. s tyny antaa komento, komentaa 2. (gruppa) joukkue; (\kipav, brigada) miehistö; futbol(_q) k. jalkapallojoukkue; kor blxl\n kom ndaez laivan (t. aluksen) miehistö komandir komentaja, päällikkö komandir wka työmatka, virkamatka, komennusmatka kom ndowatx: k. karisx komentaja; k. karon komentaminen, komentelu; k. karyny komentaa; komennella kombajn (yleis)kone, monitoimikone; maat. utqlton k.) leikkuupuimuri; kªhonnoj k. (keittiön) yleiskone komb jner, kombajn r leikkuupuimurin ajaja kombinezon haalarit, suojapuku kom di, kom diq huvinäytelmä, komedia komendant 1. komendantti 2. (ob- ]evitil\n) (asuntolan)hoitaja, valvoja k mi komi, syrjääni; k. kyl komi(n kieli) k miks sarjakuva komi-permqk (komi)permjakki // permjakkien, permjakin kom ssi, kom ssiq lautakunta, toimikunta, komissio, komitea; öri komitet komitea komment rij kommentti komment tor huomioitsija, tarkkailija, kommentaattori; selostaja komment rowatx: k. karon kommentointi; k. karyny kommentoida kommersant liikemies komm rci, komm rciq liiketoiminta, kauppa komm r^eskoj kauppa=, kaupallinen, liike=; markkinointi=; k. dir ktor markkinointijohtaja, markkinointipäällikkö kommªna 1. kommuuni 2. ( ros Finlqndiyn) kunta kommunist kommunisti // kommunistinen; k. p rti(q), kommunist_ sl\n p rtizy kommunistinen puolue kommut tor 1. (telefon k.) puhelinkeskus, (puhelin)vaihde 2. sähk. virrankäännin, kommutaattori k mnat huone komod lipasto komok kokkare, paakku, pallo; ly-

3 209 K my k. lumipallo; vrt. kom komp ni, komp niq 1. (gruppa) seura, joukko, seurue, porukka 2. (ogazeqsxkon) yhtiö; akcioner k. osakeyhtiö k mpas kompassi kompens ci, kompens ciq korvaus k mpleks 1. kompleksi, yhdistelmä, kokonaisuus; keskus 2. puhek. (pu[ mogúet, ky[kan) kompleksi, esto, pelko komplekt 1. (bi^et) kerta, sarja; instrument_ sl\n komplektsy, instrument_ syn k. työkalusarja; ul dúsx k. alusvaatekerta, kerrasto 2. (tyrmymon lyd) täysi määrä kompliment kohteliaisuus kompoz tor säveltäjä; krezxgur- ^i kompoz ci, kompoz ciq 1. (pu[- suzxet) kompositio, rakenne, sommittelu; romanl\n kompoz - ciez romaanin rakenne (t. kompositio) 2. (suzxet, ogazeqm) sommitelma; ryhmä; sqsxka k. kukkasommitelma 3. mus. (krezxgursuzxet) sävellysoppi; säveltäminen komp ster lävistyslaite, leimauslaite; lävistyspihdit kompost rowatx: k. karyny (poezd bilet\z) merkityttää paikka (ja aika) (junalippuun); (pasqny) lävistää (lävistyslaitteessa); ([tamp puktyny) leimata (leimauslaitteessa) kompot sekahedelmäkeitto; hilloke, kompotti; qblok(l\sx) k. omenakeitto kompxÿter [-t\-] tietokone komsomol hist. komsomol, (kommunistinen) nuorisoliitto // komsomolilainen, komsomoliin kuuluva komsom lec hist. komsomolin jäsen komsom lka hist. komsomolin jäsen (naispuolinen) komfort mukavuus kom_qn 1. (poson) rypistäminen, rypistely; (pog_qn) rutistaminen (kokoon), puristaminen (ruttuun); pogman; 2. kuv. pilaaminen, tärvely (kiirehtimisellä, taitamattomuudella) kom_qny 1. (posyny) rypistää, rypistellä; (pog_qny) rutistaa (kokoon), puristaa (ruttuun); pogmany 2. kuv. pilata, tärvellä (kiirehtimisellä, taitamattomuudella) kom_qsxkon rypistyminen, rypistys, rutistuminen, rutistus; pogmasxkon kom_qsxkyny rypistyä, rutistua, mennä ruttuun (t. ryppyyn); pogmasxkyny kon peli(erä); kon\ puktyny panna peliin (rahaa) konw jer liukuhihna, liukualusta, kuljetin konwert kirjekuori konwoj saattovartio, saattue kongl käyrä, väärä, koukkuinen kongress kongressi kongro, kongrok koukku, haka(nen); k. body koukkusauva kongyl kongl kongylx deskr. käyrä, väärä, koukkuinen kongylqn teonn. v:stä kongylqny kongylqny konkata, hyppiä (t. liikkua) yhdellä jalalla kongyro, kongyrok kongro kongyrskon 1. (kupyrskon) kou-

4 K 210 kistuminen, koukistus, köyristyminen, köyristys, kouristuminen, kouristus (koukkuun) 2. (d\múon) tarttuminen, jääminen (kiinni) kongyrskyny 1. (kupyrskyny) koukistua, köyristyä, kouristua (koukkuun) 2. (d\múyny) tarttua, jäädä kiinni kongyrton 1. (kuriken d\múyton) koukkaaminen, koukkaisu 2. (kopy[ton) irtirepiminen, tonkaisu 3. (kupyrton) koukistaminen, köyristäminen, kouristaminen (koukkuun) kongyrtyny 1. (kuriken d\múytyny) koukata, koukkaista 2. (kopy[tyny) kaivaa (t. repiä) irti, tonkaista 3. (kupyrtyny) koukistaa, köyristää, kouristaa (koukkuun) kongyr_qn 1. (kopan) kaivelu, kaivaminen, kaivertelu 2. (kuriken d\múyt_qn) koukkaaminen kongyr_qny iter. 1. (kopany) kaivella, kaivaa, kaiverrella, kaivertaa 2. (kuriken d\múyt_qny) koukata kondªktor rahastaja; junailija kon ^no [-[n-] tietysti konkr tnoj konkreettinen, kouraantuntuva konkurent kilpailija konkur nci, konkur nciq kilpailu; uvbergatonyn k. liikealan kilpailu k nkurs kilpailu; kyrúasx sl\n k nkurssy laulajien kilpailu konserw rowatx: k. karyny säilöä konserwa säilyke konspekt (werasxkon ponna) konsepti, luonnos; (lekciez gov_- qm_ s) muistiinpanot konstitªci, konstitªciq perustuslaki; kunkat konstrªktor suunnittelija konstrªkci, konstrªkciq rakenne konsulxtant neuvonantaja, konsultantti, konsultti konsulxt ci, konsulxt ciq 1. (wizx-kene[) neuvo(nta), neuvonanto; k. s tyny antaa neuvoa (t. neuvoja) 2. (pumisxkyny luonlyk) neuvontatilaisuus, konsultaatio 3. (nylpi anaj sly) neuvonantotoimisto; neuvola kontakt kosketus, yhteys, kontakti kont jner [-t\-] säiliö kontinent manner(maa) kontinent lxnoj manner=, mantereinen; k. kl mat mannerilmasto, mantereinen ilmasto kont r toimisto, konttori kontrakt sopimus kontrol r tarkastaja, valvoja kontrol rowatx: k. karon valvominen, valvonta, kontrollointi; k. karyny valvoa, kontrolloida kontrolx tarkastus, valvonta kontr lxnoj tarkastus=, valvonta=, tarkistus=; k. uv koe (koulussa) konfer nci, konfer nciq konferenssi konfet konvehti, konvehdit, makeinen, makeiset; kanfet konfisk ci, konfisk ciq takavarikko konfiskowatx: k. karyny takavarikoida konflikt (risti)riita, selkkaus, konflikti koncentr ci, koncentr ciq kem. väkevyys, konsentraatio koncentr rowatx: k. karon kes-

5 211 K kittäminen, keskitys; k. karyny keskittää koncentr rowatxsq: k. karisxkon keskittyminen, keskitys; k. karisxkyny keskittyä koncert konsertti konxdon raha konxdono rahakas konxd\t budjetti; konxki luistin, luistimet konxy 1. el. orava 2. (kopejka) kopeekka konxybyv kasv. peltokorte (Equisetum arvense) konxywuon lokakuu; oktæbrx konxygubi kasv. männynleppärousku (Lactarius deliciosus) konxyt makea; (golxkyt) imelä, äitelä; k. ^aj makea tee konxyqn oravien metsästys konxyqny metsästää (t. pyydystää) oravia konxqk konjakki k puhek. tallimies, hevos(t)enhoitaja; wal I: wal utisx konql makeahko, makea; k. kartofka makeahko peruna konqlmon makeutuminen konqlmyny tulla makeahkoksi (t. makeaksi), makeutua kooperatiw osuuskunta // osuus=, osuuskunta=, osuustoiminta=, osuuskunnallinen kooper ci, kooper ciq osuustoiminta k pak aivan, ihan, kokonaan; k. anaez kadx aivan kuin oma äitinsä, aivan äitinsä näköinen (t. kaltainen); k. bydtyny päättää (t. hävittää) kokonaan kopan 1. (gudon) kaivaminen; (bugyrton) tonkiminen, tonginta, kääntäminen (maan) 2. (kongyr_- qn) kaivaminen, kaivelu, kaivertaminen, kaivertelu kopany 1. (gudyny) kaivaa; (bugyrtyny) tonkia, kääntää; gu k. kaivaa kuoppaa; bak^aez k. kääntää (t. kaivaa) kasvimaata 2. (kongyr_qny) kaivaa, kaivella, kaivertaa, kaiverrella; nyrez k. kaivella nenää 3. nostaa, kaivaa; kartofka k. nostaa perunoita kopasxkisx 1. partis. v:stä kopasxkyny 2. kuv. puhek. (t\binisx) saivartelija, hiuksenhalkoja; (nukyrtúsx) murisija, nurisija, motkottaja kopasxkon teonn. v:stä kopasxkyny kopasxkyny intr. 1. (gudúsxkyny) kaivaa, kaivella; (bugyr_qsxkyny) tonkia, penkoa 2. (kongyr_qsxkyny) kaivella, kaiverrella; nyryn k. kaivella nenänsä 3. puhek. (wyryny, daurtyny) puuhata, puuhailla, hommailla; (gyzmylxtyny) kuhnailla, kuhnustella 4. kuv. puhek. (t\binxyny) saivarrella, olla pikkumainen; (nukyrtyny) murista, nurista, jupista, motkottaa kopejka kopeekka kop rowatx: k. karon kopiointi, jäljentäminen // kopio=, kopioimis=, jäljennös=; k. karon ma- [ina kopiokone; k. karyny kopioida, jäljentää k pi(q) kopio, jäljennös kopotx murt. pöly; tuzon I kopyta puhek. kavio; vrt. givy kopy[ton tonkaiseminen, tonkaisu kopy[tyny tonkaista; lopataen muz_emez k. tonkaista maata lapiolla

6 K 212 kor hirsi, tukki kor blx laiva, alus koralton teonn. v:stä koraltyny koraltyny hakata (t. lyödä) pois (t. poikki), katkaista (kirveellä) koran 1. hakkaminen, hakkuu (metsän=, puiden), (metsän)kaato 2. (wek^i myton) paloittelu, palasiksi (t. paloiksi) hakkaaminen korany 1. hakata, kaataa (metsää); k. hakata (t. kaataa) metsää; pu k. hakata polttopuuta 2. (wek^i mytyny) paloitella, hakata palasiksi (t. paloiksi); jauhaa (myllyllä); se^kaen kubista k. hakata hakkuuraudalla kaalia; mqsorubkaen súlx k. jauhaa lihaa myllyllä korasxkon teonn. v:stä korasxkyny korasxkyny 1. hakata (t. kaataa) metsää, olla hakkaamassa (t. kaatamassa) metsää 2. pass. v:stä korany korgid navetta, talli, läävä kor ec korealainen (ihminen) korej korealainen, Korean; k. kyl korea(n kieli) korel 1. (^eskyt) maukas, hyvänmakuinen; k. nqnx maukas (t. hyvänmakuinen) leipä 2. (kuzxytges) (hiukan) suolainen 3. (zumyto) rasvainen, vahva (keitos) // (zumyt) rasva(kerros) (lihaliemessä); k. [yd rasvainen keitto k renx kiel. sanan kanta; kylwyvy 2 koreænka korealainen (nainen) korzina, korzinka kori koridor käytävä k rica kaneli korka (korkan) talo; tupa; k. òutyny (q. l\sxtyny, puktyny) rakentaa talo (t. tupa); k. kuz talon isäntä; k. sig ullakko, vintti (talon, tuvan) korkazx eteinen, porstua; (korkaze tubonni) kuisti, porraskatos korkakuz myt. kodinhaltija, kotihaltija korman kyhnyttäminen, kyhnytys; (ëab_qn) kynsiminen, raapiminen kormany kyhnyttää; (ëab_qny) kynsiä, raapia; tybyrez k. kyhnyttää selkäänsä kormasxkon 1. teonn. v:stä kormasxkyny 2. lääk. (lydon, givlo) syyhy(tauti) kormasxkyny kyhnyttää (t. kihnuttaa) itseään kormu[ka (rehu)seimi, häkki, ruokintapöytä, rehupöytä; (tyloburdoosly) lintulauta kormy[ton raapaiseminen, raapaisu, kynsäiseminen, kynsäisy kormy[tyny raapaista, kynsäistä korob koppa, kontti korobka rasia; (badúymez) (pahvi-) laatikko; spi^ka k. tulitikkurasia korol wa kuningatar korol wstwo kuningaskunta korolx kuningas kor na kruunu koros 1. kors\t; 2. ([ajk.) (ruumis)arkku k rpus 1. runko; (mugor oi) vartalo, ruumis 2. rakennus korr ktor oikolukija, korjauslukija korrespondent kirjeenvaihtaja korsi I mets. ansa, sadin, pyydys (metsäriistalle) korsi II kasv. vanh. apila (Trifolium); kl w r, sizxjyr kors\t (pull\sx) (betoni)laudoi-

7 213 K tus, muottilaudoitus; (korl\sx) (kehä)salvos, kehikko (kaivon, jääkellarin) kors\tan teonn. v:stä kors\tany kors\tany (pul\n) tehdä muottilaudoitus; (koren) tehdä salvos (t. kehikko) (kaivon, jääkellarin) kort I 1. rauta // rautainen; k. list rautapelti (ohut); k. ëyv(a)ton zawod rautatehdas 2. (sermet k.) kortn\t sol\n kyn k. kurt- ^on dyryz ali hänellä on vielä rautainen terveys kort II urh. tenniskenttä kortan teonn. v:stä kortany kortany päällystää raudalla, verhota rautaan; sandykez k. päällystää arkku raudalla kortd\rem hist. rautapaita, panssaripaita, (rengas)haarniska kortke^er murt. tarantassi, umpivaunu kortnan 1. suitsittaminen, suitsiminen 2. kuv. (bujgaton, ^usomyton) taltuttaminen, taltutus, suitsiminen kortnany 1. suitsittaa, suitsia 2. kuv. (bujgatyny, ^usomytyny) taltuttaa, hillitä, suitsia kortn\t kuolaimet kortëog naula; wek^i k. pieni naula, pienet naulat kortëogan naulaaminen, naulaus, naulitseminen kortëogany naulata, naulita; q]ikez k. naulata laatikko kiinni; kiros bordy k. naulita ristiin kor^aga saviruukku (iso) kosilka niittokone koskan I 1. teonn. v:stä koskany I 1; 2. (sön\z kyskon) kouristus, suonenveto, kramppi 3. (wis n) reuma koskan II (etún, py[) lihtaaminen (pellavan, hampun) koskany I 1. (^utyrskyny) kouristua (sormet); (sön\z kyskyny) kouristaa (raajoja), vetää suonta; (zubektyny) puutua, turtua; kezxytl\sx ^inxyosy ik koskazy jopa sormet kouristuivat kylmästä; make pydy koska jostakin syystä jalkaani kouristaa, jostakin syystä jalastani vetää suonta 2. (wisxyny) särkeä (raajoja), kolottaa (reuma); pyd_ sy koskalo jalkojani särkee, reuma kolottaa jalkojani 3. (^öllqsxkyny, wyryny) kiemurrella, vääntelehtiä; wösx lu\men k. kiemurrella (t. vääntelehtiä) tuskissa; seremezl\sx k. kiemurrella (t. vääntelehtiä) naurusta koskany I (etún, py[) lihdata (pellava, hamppu) koskaton I, II teonn. v:stä koskatyny I, II koskatyny I yksipers. 1. (sön\z kyskyny) kouristaa (raajoja), vetää suonta 2. (wisxyny) särkeä (raajoja), kolottaa (reuma) pyd_ sme koskat\ 1) (wösx luyny) jalkojani kouristaa, jalastani vetää suonta 2) (wisxyny) jalkojani särkee, reuma kolottaa jalkojani koskatyny II fakt. (etún, py[) lihdattaa, panna (t. saada) lihtaamaan kosky 1. (korob) niinikori 2. lys) myllynkouru (jauhon kantamista varten) kosmonawt avaruuslentäjä, kosmonautti k smos avaruus, kosmos; insxör koson 1. teonn. v:stä kosyny käs-

8 K 214 keminen, määrääminen 2. (prikaz) käsky, määräys 3. (mae ke byd\styny kuron) tehtäväksianto, toimeksianto k. naklonenie (q. sqmlyk) kiel. imperatiivi kostasxkon 1. (lo[_qsxkon, ketysa ulon) lojuminen, vetelehtiminen, ajelehtiminen 2. puhek. (kyllxysa ulon) lojuminen, loikominen, loikoilu; rypeminen 3. puhek. (kalgysa wetlon) kuljeskelu, kuljeksiminen, kiertely 4. puhek. (nylky[noosyn / piosmurt_ syn) haureuden harjoitus (t. harjoittaminen); seurustelu ark. kostasxkyny 1. (lo[_qsxkyny, ulyny) lojua, vetelehtiä, ajelehtia; bumaga wyv wylyn kostasxke paperi lojuu (t. ajelehtii) lattialla 2. puhek. (kyllxysa ulyny) lojua, loikoa, loikoilla; rypeä; walesyn k. loikoilla vuoteessa; nödyn k. rypeä liassa 3. puhek. (kalgysa wetlyny) kuljeskella, kuljeksia, samoilla, kierrellä 4. puhek. (nylky[noosyn / piosmurt_ syn) harjoittaa haureutta; seurustella ark. kostylx kainalosauva; kunul body puku kos_qsxkon teonn. v:stä kos_qsxkyny kos_qsxkyny antaa määräyksiä; käskeä kosynka huivi, liina kosyny 1. käskeä, määrätä 2. (mae ke byd\styny kuryny) antaa tehtäväksi (t. toimeksi) kos\m 1. partis. ja teonn. v:stä kosyny 2. (prikaz) käsky, määräys 3. (mae ke byd\styny kurem) tehtäväksianto, toimeksianto kos\s käsky, määräys; prikaz kosqk murt. ikkuna; ukno kot märkä, kostea // märkyys, kosteus; pedlon kot ulkona on märkää kotelok sot. pakki kotelxnoj pannuhuone kot l tekn. (lämmitys)kattila, (lämmitys)pannu kotkam 1. partis. v:stä kotkany 2. kotkotus, kotkottaminen, kaakatus, kaakattaminen (kanan) kotkan kotkottaminen, kotkotus, kaakattaminen, kaakatus (kanan) kotkany kotkottaa, kaakattaa (kana) kotlet kotletti kotmem 1. partis. v:stä kotmyny; k. kureg (kadx) (kuin) uitettu kana, rääpäle 2. (kotmon) kastuminen kotmisxt\m vedenpitävä, vettä läpäisemätön kotmon kastuminen kotmyny kastua kotomka (selkä)reppu koton teonn. v:stä kotyny k tr k ympärillä, kaikkialla, joka puolella (ympäristössä); ympäri; k. tödxy luiz ympärillä (t. joka puolella) tuli valkoista kotres 1. pyöreä, ympyräinen; k. ymnyr pyöreät kasvot 2. kierto=; k. kiertotie kotret 1. mat. (krug) ympyrä; kehä 2. sot. (kotyrt\m) saarros, piiritys; kotret\ [edxyny joutua saarroksiin kottedv yhden perheen talo, omakotitalo (kivitalo) kotton kastelu, kostuttaminen kottyny kastella, kostuttaa; d\remez azxlo k. kastel-

9 215 K la paitaa ennen silittämistä; jyrsiez k. kastella (t. kostuttaa) hiukset kotyny 1. panna likoon (t. likoamaan), liottaa; dúsx k. panna pyykki likoon (t. likoamaan) 2. (nqnx k.) sekoittaa taikinaa, panna taikina nousemaan kotyr 1. (=yz) (kotyrysx q. matysx inty) seutu, ympäristö, lähistö, lähiseutu, tienoo 2. (wanxbur) tavarat, kapineet, kamppeet, tamineet, tarvikkeet; sol\n kotyrez tros hänellä on paljon tavaroita (t. kapineita); wales k. vuodevaatteet 3. (k tºr) (kotrak) ympärillä, ympärille, ympäri; k. ^us luiz ympärillä tuli hiljaista; k. u^kyny katsoa ympärilleen; jdo, k. mynom mennään ympäri (kiertotietä) 4. (kovisx, kotyrskisx) kierto=; k. kiertotie 5. postp. (kotyrtú) ympäri; bak- ^a k. kasvimaan ympäri 6. postp. (kotyryn, pala) noin, suunnilleen, lähes; (dyrez weraku oi) tienoilla, tienoissa, paikkeilla, maissa; witx ^as k. noin kello viideltä, kello viiden maissa; Wylx ar k. so no[ wuoz uudenvuodenaaton tienoilla hän palaa taas; soly manet k. s tú annoin hänelle noin sata ruplaa 7. prep:na (byd\n) jokaiselle, kullekin; k. kyk qblok s túzy jokaiselle annettiin kaksi omenaa 8. (pol) kerta; jdo, odúg k. kyrúalome na no lauletaan vielä kerran 9. murt. konj. (ponna) jotta, sen vuoksi (t. tähden) että; gorod\ mynon k., ol kºzxº no ataezly pyrisxke kaupunkiin päästäkseen hän mielistelee isäänsä kaikin keinoin; 10. postp.vart. kotyre, kotyrozx, kotyrtú, kotyryn, kotyrysen, kotyrysx k tyr k k tr k kotyre postp. 1. (dory, kotyraz) ympärille; ( rosky) tienoille, ympäristöön; òök k. puksxyny istuutua pöydän ympärille; kar k. wuisxkomy ni olemme saapumassa kaupungin tienoille 2. (kotyryn dyrez weraku) noin, tienoilla, tienoissa, paikkeilla, maissa; witx ^as k. noin kello viideltä, kello viiden tienoilla (t. maissa); obed k. so wuoz hän tulee lounaan (t. puolipäivän) tienoilla (t. tienoissa) 3. (bordy) käännetään illatiivilla: \n jötskyly so k. älä koske häneen kotyres kotres kotyreston pyöristäminen (muodon) kotyrestyny pyöristää (muoto) kotyret kotret kotyrozx postp. 1. (dorozx) ympärille (asti); ( roskozx) tienoille (asti), paikkeille (asti), ympäristöön (asti); korka k. wuyny tulla (t. päästä) talon ympärille (asti) 2. (dyrez weraku) noin... jhk aikaan (asti, saakka), jnk tienoille (t. tienoihin) (asti, saakka); so obed k. otyn uloz hän pysyy siellä lounaan tienoihin (asti) kotyrskon 1. teonn. v:stä kotyrskyny 2. (kotyrskonni) kiertotie; kierros; (pydyn oi) ohikulkutie kotyrskyny 1. (kotyrtúz ort- ^yny) kulkea ympäri, tehdä kierros; (k-sx ma[inaen) ajaa ympäri; korka kotyrtú kotyrskono

10 K 216 luiz jouduin kulkemaan talon ympäri 2. (kotrak wetlyny) kierrellä, kiertää; tunn\ byd\s gurt\tú kotyrski tänään kiertelin pitkin kylää kotyrtú postp. ympäri; Muz_em {undy k. berga maa pyörii auringon ympäri kotyrtúsxkon, kotyrtúsxkyny kotyrskon, kotyrskyny kotyrton teonn. v:stä kotyrtyny kotyrtyny 1. (kotyraz tyryny, l\sxtyny) ympäröidä, piirittää, asettaa ympärille(en); (kotyre oi) asettua ympärille; bak^aez keneren k. ympäröidä kasvimaa aidalla, aidata kasvimaa; nylpios anajz\s kotyrtúzy lapset piirittivät äitinsä, lapset asettuivat äitinsä ympärille 2. pydsany, [ymyrtyny) saartaa, piirittää; tu[mon\z k. saartaa vihollinen 3. (kotyrtúz ort^yny) kiertää, kaartaa, ohittaa; korkaez kotyrtono luiz jouduin kiertämään talon 4. (kotrak ort^yny) kiertää; tunn\ byd\s gurt\z kotyrtú tänään kiersin koko kylän 5. (kotres karyny) pyöristää (muoto) kotyrt\m 1. partis. ja teonn. v:stä kotyrtyny 2. (kener) aitaus kotyr_qn teonn. v:stä kotyr_qny kotyr_qny 1. iter. tr. (kotyraz tyryny, l\sxtyny) ympäröidä, piirittää, asettaa ympärille(en) 2. (kotrak ort^yny) kierrellä, kiertää; wanx dunneez kotyr_qj kiertelin koko maailman 3. kuv. kierrellä, kierrellä ja kaarrella; kotyr_qsa werasxkyny puhua vihjauksin (t. kierrellen ja kaarrellen) kotyr_qsxkon teonn. v:stä kotyr_qsxkyny kotyr_qsxkyny iter. intr. kierrellä, harhailla; byd\s gorod\tú kotyr_qsxki kiertelin pitkin kaupunkia kotyryn postp. 1. (doryn, kotyraz) ympärillä; ( roskyn) tienoilla, ympäristössä, paikkeilla; [kola k. pispuos budo koulun ympärillä kasvaa puita; kar k. kaupungin ympäristössä (t. tienoilla) 2. (dyrez weraku) noin, tienoilla, tienoissa, paikkeilla, maissa; witx ^as k. noin kello viideltä, kello viiden tienoilla (t. maissa) kotyrysen postp. (dorysen) ympäriltä (alkaen); ympärillä; ( roskysen) tienoilta (alkaen), ympäristöstä (alkaen); tienoilla, ympäristössä; gurt k. ik gurezx s adsko aivan kylän tienoilta näkee vuoria (t. mäkiä); mi gurt k. gin\ pumisxkimy na me tapasimme vasta kylän tienoilla kotyrysx postp. 1. (dorysx) ympäriltä; ( roskysx) tienoilta, ympäristöstä; korka k. lymy [unaz ni talon ympäriltä lumi on jo sulannut 2. (bordysx) =lta / =ltä; =sta / =stä; so k. zyn pot\ hän haisee pahalta, löyhkää kotx 1. part. vahv. vaikka(pa), edes; k. ali ik myno lähden vaikka heti; k. soe basxty ota vaikkapa se 2. konj. konsess. vaikka; milqm tu\ tros kartofkamy, k. wuza ni tänä vuonna meillä on perunasta runsas sato, voi vaikkapa myydä 3. kotx... kotx konj. disj. tai; vai; k. w ra soly,

11 217 K k. \n w nxmyz odúg sanotaan hänelle tai ei, kaikki on yhdentekevää 4. (k tx=, kotx=) indef.- pref. k txk n, k txkª, k txkytºn jne. k txk n pron. indef. kuka tahansa (t. hyvänsä), jokainen; k. soe tod\ kuka tahansa tietää sen, kuka tahansa tuntee hänet k txkönæ pron. indef. kuinka (t. miten paljon) tahansa (t. hyvänsä); k. basxty ota kuinka (t. miten) paljon tahansa k txkª milloin (t. koska) tahansa (t. hyvänsä), aina; k. lºkt\ tulkaa milloin (t. koska) tahansa (t. vain); k. so odúg uvenyz wyre hän puuhailee aina samassa työssä k txkªd pron. indef. (määritteenä) joka; k. adqmi joka ihminen; k. polaz joka kerta (t. kerralla) k txkudú z pron. indef. jokainen, kuka tahansa (t. hyvänsä) (heistä); mikä tahansa (t. hyvänsä) (niistä); k. adqmi as ponnaz úe^ jokainen ihminen on sinänsä (t. itsessään) hyvä; k. med mynoz menköön kuka tahansa (heistä) k txkudl nx minne päin tahansa (t. hyvänsä), joka suuntaan; k. mynyny lu\ on mahdollista mennä minne päin tahansa k txkyzxº miten tahansa (t. hyvänsä), millä tavalla tahansa (t. hyvänsä), kaikin tavoin; k. med l\sxtozy, ug ke kylzúsxko tehkööt miten tahansa, jos eivät kuuntele (t. tottele); k. turttúzy ni n kyzxº no ug pörmy he yrittivät tehdä kaikin tavoin, mutta ei onnistuneet mitenkään k txkytú missä tahansa (t. hyvänsä), kaikkialla; minkä kautta (t. läpi, yli) tahansa (t. hyvänsä); k. w tl\, dyraz gin\ b rt\ kävelkää missä tahansa, mutta palatkaa vain ajoissa; k. ort^yny lu\ on mahdollista kulkea minkä tahansa (t. hyvänsä) kautta (t. läpi) k txkyt^º mihin tahansa (t. hyvänsä), minne tahansa (t. hyvänsä), kaikkialle; k. mºn\: mon ug wozisxky menkää mihin tahansa, minä en estä k txkyt^y zx mihin (asti, saakka) tahansa (t. hyvänsä); k. wª\ pääskää mihin asti tahansa k txkytºn missä tahansa (t. hyvänsä), kaikkialla; k. kalyk kaikkialla on ihmisiä k txkytys n mistä tahansa (t. hyvänsä), kaikkialta; missä tahansa (t. hyvänsä), kaikkialla; k. adske mistä tahansa näkyy (t. näkee); k. pumisxkyny bygatom voimme tavata missä tahansa k txkytºsx mistä tahansa (t. hyvänsä), kaikkialta; k. [edxtyny lu\ voi (t. on mahdollista) löytää mistä tahansa k txkyë pron. indef. minkälainen (t. millainen) tahansa (t. hyvänsä), kaikenlainen, jokainen; kalyk k. lu\ on kaikenlaisia ihmisiä k txm, k txm r pron. indef. mikä tahansa (t. hyvänsä); mitä tahansa (t. hyvänsä); kaikki, kaikenlainen; ulonyn k. lu\ elämässä sattuu kaikkea (t. kaikenlaista); k. kar tee mitä tahansa, tee vaikka mitä; k txma, k txmar mitä tahansa (t. hyvänsä); minkä tahansa (t. hyvänsä) k. ke no kuitenkin; (öwölton dyr_q) (ei) kuitenkaan; joka tapauksessa; vaikkapa (t. jospa) niinkin

12 K 218 k fe kahvi; k. pözxton 1) (pözxt\m) kahvin keittäminen 2) (kofewarka) kahvinkeitin kof jnik kahvipannu, kahvikannu kofta pusero ko^aton 1. (isames karon) härnääminen, kiusoittelu, ärsyttäminen 2. (bordaz kyskon) kiihottaminen, herättäminen, yllytys (ruokahalun, mielenkiinnon) ko^atyny 1. (isames karyny) härnätä, kiusoitella, ärsyttää 2. (bordaz kyskyny) kiihottaa (t. herättää, yllyttää) (ruokahalua, mielenkiintoa) ko^ wnik nomadi, paimentolainen ko^egar lämmittäjä ko^on kaalinkanta ko^onmon kohmettuminen, kangistuminen ko^onmyny kohmettua, kangistua koëo el. harakka koëy[ el. kissa; pis\j koëy[kövy kasv. malva; katinjuustomalva (Malva neglecta); inúybirdy koëy[pi kissanpentu, kissanpoika(nen) koëy[pyd kasv. kissankäpälä (Antennaria dioica) ko[kon 1. lähteminen, lähtö, meneminen, meno (pois); poistuminen; jö k. jäidenlähtö, jäänlähtö; k. nunal lähtöpäivä 2. (wu s-sx) virtaaminen, juokseminen; (wiqn) valuminen, vuotaminen; wir k. verenvuoto 3. (misxkyku) (pois)lähtö, häviäminen (pesussa) k. padev kiel. egressiivi ko[kyny 1. lähteä, mennä (pois); poistua; lobúysa (q. lobysa) k. lentää pois; uqsa k. uida pois, lähteä (uiden); ko[(ky) tatysx! mene pois täältä! 2. (wu s-sx) virrata, juosta; valua, vuotaa; (wiqny) valua, vuotaa 3. (misxkyku) lähteä (pois), hävitä (pesussa) ko[tan hienostelija, keikailija, keikari ko[tan_qsxkon hienostelu, keikailu, keikarointi ko[tan_qsxkyny hienostella, keikailla, keikaroida ko\fficient mat. kerroin kö jauhinkivi, myllynkivi; wuko kö myllynkivi köber (=yz) 1. (kepyran) arkuus, ujous 2. (ky[kan) pelko ^ik köberyz öwöl 1) (ug kepyra) hänellä ei ole arkuutta (t. ujoutta) ollenkaan, hän ei arkaile (t. ujostele) ollenkaan 2) (ug ky[ka) hän ei pelkää ollenkaan köberan 1. (kepyran) arkailu, arastelu, ujostelu 2. (ky[kan) pelkääminen, pelko köberany 1. (kepyrany) arkailla, arastella, ujostella 2. (ky[kany) pelätä köberasx 1. partis. v:stä köberany 2. (kepyrasx) arka(ileva), arasteleva, ujo(steleva) 3. (ky[- kasx) pelokas köberasxt\m 1. (kepyrasxt\m) arkailematon, arastelematon, ujostelematon 2. (ky[kasxt\m) pelkäämätön, peloton köbert\m 1. (wozxytt\m) hävytön, häikäilemätön, julkea, röyhkeä 2. (ky[kasxt\m) peloton köd\kton kalpeneminen köd\ktyny kalveta, tulla kalpeaksi kö, kö -wö rasvainen, rasvapitoinen; k. parsx súlx rasvainen sianliha kö k puhek. paksukainen, lihava

13 219 K (ihminen) kövy herne kövypog hernepyörykkä (ruokalaji) kövypu 1. kasv. (akaciq) akasia; (siperian)hernepensas, (siperian-) hernepuu (Caragana arborescens) 2. (kövy modos, kuro) herne, herneenvarret kövyqn teonn. v:stä kövyqny kövyqny 1. (bi^any) kerätä (t. poimia) herneitä 2. (oktyny-kaltyny) korjata herne(et) közono lattian niskahirsi, lattianniskanen, lattian vuoliainen köj (=yz) 1. ihra, tali; ([pik) silava, läski; parsx k. sianihra 2. puhek. (zök, kuaem) lihava, ihrainen köjtyl (=yz) talikynttilä köky kehto köl el. suolimato, suolinkainen kölan yöpyminen; (izxylon) nukkuminen; k. inty 1) (kölanni) yösija, yöpaikka 2) (komnata) makuuhuone kölany iter. ja frekv. yöpyä; (izxylyny) nukkua (useaan kertaan) kölon 1. yöpyminen; (iz n) nukkuminen 2. (kölonni) yösija, yöpaikka kölyny yöpyä; (izxyny) nukkua kölxy somero, sora kölxy 1. someroinen, somero=, sora=; k. soratie 2. (tys k-sx wi[nq) kivinen, luinen (esim. kirsikka) 3. (kölxyem) =someroinen 4. (k-sx wi[nq) =kivinen, =luinen badúym k. 1) isosomeroinen; 2) isokivinen, isoluinen kölxym murt. (kyk sisxkon wakyt_ s wiskysx dyr) rupeama, ruokaväli; ëuk k. aamurupeama, aika päivälliseen asti köm kuori; kartofka k. perunankuori; perunankuoret; kuregpuz k. kananmunankuori köme^ kaurapyörykkä, kaurakeksi kömo 1. kuorellinen 2. (köm_em) =kuorinen; wek^i k. ohutkuorinen kömt\m kuoreton könq 1. montako, kuinka monta (t. paljon), paljonko; k. ni dyr (q. ^as)? paljonko (t. mitä) kello on?; k. ta syl\? paljonko (t. mitä) tämä maksaa?; k. tynyd ares? kuinka vanha (sinä) olet?, minkä ikäinen (sinä) olet?; k. murt\n so werasxkiz? monenko (t. kuinka monen) henkilön kanssa hän on puhunut?; könqe (q. könqyn) so wuoz? moneltako (t. mihin aikaan) hän tulee?; könqen? millä hinnalla, mihin hintaan?; könqen basxtúd? millä hinnalla ostit? 2. (kesxkysa, abdrasa weraku) (huudahduslauseissa) miten (t. kuinka) monta (t. paljon), kuinka moni; k. kalykez tatyn! miten (t. kuinka) paljon täällä onkaan väkeä! 3. konj:na montako, paljonko, kuinka monta (t. paljon); mon ug todúsxky, k. soly kul\ en minä tiedä, montako (t. paljonko) hän tarvitsee k. ke jonkin verran, muutama, vähän; k. ke w zxma! odota vähän (t. jonkin verran); k. k no, k. k ke no edes (t. vaikkapa) muutama (t. jonkin verran) kört^al (kaura)jauhopuuro; kövy k. hernepuuro köryk palkeet; argan k. harmonikan palkeet; kebit k. pajan (t. sepän) palkeet, paljepuhallin; k. pellqny lietsoa palkeilla

14 K 220 kös kuiva; k. ar 1) kuiva vuosi; 2) (zort\m wakyt) kuivuus; k. kuazx kuiva sää; k. kuazen kuivalla säällä k. wozxyny (q. utxyny) kirk. paastota; k. nqnx kuiva ruoka; pelkkä leipä (ilman muita ruokia); k. ^aj sokeriton tee; pelkkä tee (ilman voileipää, leivonnaisia); k. juoda pelkästään teetä (ilman voileipää, leivonnaisia) kösan kuivahtaminen, kuivuminen (esim. pinnaltaan), kuivaminen kösany kuivahtaa, kuivua (esim. pinnaltaan), kuivaa kösaton kuivaaminen, kuivaus kösatyny kuivata; wyvez k. kuivata lattia (pestessä) köswöj kasviöljy, ruokaöljy kösnunal lauantai; subb ta kösyn 1. (kös\n, kös dyr_qz) kuivana 2. (kovaz, muket si nt\k) kuiviltaan; k. siyny syödä kuiviltaan (ilman palanpainiketta) kösyt 1. kuiva(hko) 2. (úaryt) kalpea, kalvakka, kelmeä; k. ymnyro kalpeakasvoinen 3. (^ied) hintelä, laiha kös\kton teonn. v:stä kös\ktyny kös\ktyny 1. (kösany) kuivua, tulla kuivaksi 2. (köd\ktyny) kalveta, tulla kalpeaksi 3. (qra s-sx) arpeutua köt (=yz) 1. vatsa, maha; badúym (q. zök) k. 1) iso vatsa 2) kuv. (kö- k) paksukainen; k. jylyn wetlyny 1) ryömiä 2) kuv. (jybyrt_qny) ryömiä (t. madella) jnk edessä 2. (òu[, kötpyd\s) vatsa(laukku), maha(laukku); köty wise vatsani on kipeä k. wesxkany kö t/wesxkany; k. wiqny kö t/wiqny; k. kurektyny kö t/kurektyny; k. many kö k. tyryny kö t/tyryny kötasxkon teonn. v:stä kötasxkyny kötasxkyny pukek. tulla raskaaksi kötwesxkan 1. (bujgan) rauhoittuminen, tyyntyminen, asettuminen (ihmisen) 2. (^idan) sietäminen, kestäminen kötwesxkant\m epämiellyttävä, sietämätön (ihminen) kö t/wesxkany 1. (bujgany) rauhoittua, tyyntyä, asettua (ihminen) 2. (^idany) (tav. kielt. yhteyksissä) sietää, kestää; ^ik köty ug wesxka soly en siedä häntä ollenkaan kötwesxkest\m kötwesxkant\m kötwiqn lääk. ripuli; (dizenteriq) punatauti, dysenteria kö t/wiqny lääk. potea ripulia; (dizenterien wisxyny) potea punatautia kötgogy anat. napa kötòov 1. (wösx luon) harmi, mielipaha, loukkaus 2. (kurekton) suru, murhe; katkeruus; kötòovz\ ug wormy hän ei kestä surua kötòovan teonn. v:stä kö t/òovany kö t/òovany 1. (kötòovez wozxyny) olla pahastuksissaan jllek, pahoittaa mielensä, olla loukkaantunut jstak 2. (òovomysa ulyny) olla surullinen (t. murheellinen) kötkajgu kötòov kötkur seur. kötkurekton 1. (kurekton) murhe, suru; katkeruus 2. (kötòov) harmi kö t/kurektyny yksipers. 1. (ku-

15 221 K rektyny) katkeroittaa, surettaa, olla katkera(a), murehtia, olla murheissaan, surra; köt kurekt\, so sqrysx malpaku häntä ajatellessa surettaa 2. (köt òov luyny) harmittaa; köty kurekt\, ozxy luiz [uysa minua harmittaa, että kävi niin kötkylx lääk. 1. (dizenteriq) punatauti, dysenteria; (kötwiqn) ripuli 2. (tif) lavantauti, tyyfus köto puhek. 1. (sekyt\n) raskaana oleva, odottava 2. (pylxkkes) ulkoneva kötpu[ (kötpu[kyz) anat. sisälmykset, sisukset kötpyd\s (kötpydsyz, kötpyd\skyz, kötpyd\syz) anat. vatsa(laukku), maha(laukku) nälkä, näläntunne kö olla nälkä (t. nälkäinen), nälkiintyä; köt on nälkä; (mynam) köty minulla (t. minun) on nälkä köttyr ravinto, ruoka; k. pottyny 1) (k-sx kunoosly) (tuoda ja) tarjota ruokaa 2) (k-sx semxqly wajyny) hankkia ravintoa köttyrmost\m 1. ahne (ruoalle, syömään), perso, kova syömään // (k. murt) ahmatti, ahmija, (suur-) syömäri 2. kuv. ahne, ahnas, kyltymätön k. wyryny olla ahne, ahnehtia köttyrmost\m_qsxkon ahnehtiminen köttyrmost\m_qsxkyny olla ahne, ahnehtia köttyro 1. (a[o, d\leto) ravitseva, täyttävä 2. (kötyz tyr) kylläinen köttyron teonn. v:stä kö t/tyryny köttyrost\m köttyrmost\m kö t/tyryny ykspers. 1. (tyrmymon sisxkyny) syödä kyllikseen (t. vatsansa täyteen), täyttää vatsansa; (mynam) köty tyriz söin vatsani täyteen 2. (sisxkyny) syödä; (mae ke siysa ulyny oi) käyttää ravinnokseen; tú main kött\s tyrisxkody ni? mitä te (oikein) syötte?; mitä te käytätte ravinnoksenne? 3. puhek. (ast\ elättää itseään, elää jllak; mon as kiynym uvasa kötme tyrisxko minä elätän itseni tekemällä töitä omin käsin kött\mmon masentuminen, masennus, harmistuminen kött\mmyny masentua, harmistua kötulgozy mahavyö, vatsavyö köturd\s (köturd\skyz, köturd\syz) kylki, sivu (ruumiinosa) köt[ug levottomuus, rauhattomuus, huolestuneisuus köt[ugan teonn. v:stä kö t/[ugany kö t/[ugany olla huolissaan, hätäillä kö^isx 1. partis. v:stä kö^yny 2. (kö^ysa wetlúsx) paimentolais=, nomadi=; muutto= // (kö^ysa wetlúsx murt) paimentolainen, nomadi; k. kalyk nomadikansa, paimentolaiskansa; k. tyloburdo muuttolintu kö^on muutto, muuttaminen, siirtyminen; vaellus, vaeltaminen (toiseen paikkaan); lym[or pala k. etelään muutto kö^yny muuttaa, siirtyä; vaeltaa (toiseen paikkaan); kö^ysa wetlyny (q. ulyny) vaeltaa, viettää vaeltavaa elämää kö^yron 1. (kopirowatx karon)

16 K 222 jäljentäminen, kopiointi; (gov_qsa oi) kirjoittaminen (kopioiden) 2. (muket aze nuyny) siirtäminen, siirto, kuljettaminen, kuljetus (toiseen paikkaan) kö^yryny 1. (kopirowatx karyny) jäljentää, kopioida; (gov_qsa oi) kirjoittaa (kopioiden) 2. (muket aze nuyny) siirtää, kuljettaa (toiseen paikkaan) kö[ mauton, pahanmakuinen kö[kem kö[kemyt kö[keman 1. pelkääminen, pelko, kammoaminen, kammo (pimeyden, aaveen) 2. murt. (mözmon) ikävöinti kö[kemany 1. pelätä, kammota, kauhistua (pimeyttä, aavetta), olla peloissaan (pimeydestä, aaveesta); mon kö[kemasxko ognam l\stú wetlyny minä pelkään kävellä yksin metsässä 2. murt. (mözmyny) ikävöidä, olla ikävä kö[kemasx 1. partis. v:stä kö[kemany 2. pelokas (pimeyden, aaveen takia) kö[kematon pelottaminen, kammottaminen (pimeyden, aaveen aiheuttama) kö[kematyny pelottaa, kammottaa, kauhistaa (pimeys, aave) kö[kemes kö[kemyt 1, 2 kö[kemyt 1. kauhea, kammottava, kauhistuttava, hirveä, kamala; k. wöt kauhea uni; otyn k. uk toki siellä on kauheaa (t. hirveää) 2. puhek. (tuv urod) kauhea, hirveä, kamala, hirmuinen; k. kuazx kauhea (t. hirmuinen) sää 3. puhek. (ort^yt) kauhean, hirveän, kamalan, hirmuisen; k. tros kauhean (t. hirveän) paljon kö[na laho; k. pispu laho(puu); sisx, sisx pu kö[omon teonn. v:stä kö[omyny kö[omyny tulla pahanmakuiseksi köqn voitelu (rasvalla) köqn-wöqn 1. voitelu (rasvalla t. voilla), rasvaaminen 2. kuv. voitelu, lahjominen köqny voidella rasvalla köqny-wöqny 1. voidella rasvalla (t. voilla), rasvata 2. kuv. voidella, lahjoa krab (el.) merirapu kraew d^eskoj: k. muzej kotiseutumuseo kraj aluepiiri (hallintoalue); Krasnodar k. Krasnodarin aluepiiri kran I (k-sx wodoprowodl\n) hana kran II (òut_qn k.) nosturi, nostokurki kraska maali, väri; bu l krahmal tärkkelys kra[in kastettu (t. kristinuskoa tunnustava) tataari krew tka el. katkarapu kredit luotto; kredit\n basxtyny ostaa luotolla (t. osamaksulla) kreditor velkoja krezx 1. kantele, gusli (kanteleen tapainen kansansoitin) 2. (gur) sävelmä 3. murt. (skripka) viulu krezxgur melodia, sävelmä krezxgur^i säveltäjä krezxsuzxet sävellysoppi; säveltäminen; kompoz ci 3 krezx^i (guslin)soittaja, musikantti krem 1. voide; (tu[ my^on) vaahdoke, vaahto; pydkut^an(ly) k. kenkävoide 2. (si n) kermavaahto kr mnij pii(kivi) krepostnoj hist. maaorja; k. pr wo maaorjuus kr postx linnoitus, linna kr sl nojatuoli

17 223 K krestxqn talonpoika, maanviljelijä // talonpoikais=, talonpojan; k. kalyk koll. talonpojat, talonpoikaisto k. pinal lapsi parka kr zis kriisi; pula kristall kide kr tik arvostelija kr tika arvostelu kritikowatx: k. karon arvostelu, arvosteleminen; k. karyny arvostella krowatx sänky krokketon raakkuminen, rääkynä, vaakkuminen (korpin) krokketyny raakkua, rääkkyä, vaakkua (korppi) krokodil el. krokotiili krokton, kroktyny krokketon, krokketyny kr lik el. kani(ini) kropot murt. el. muuttohaukka; tölperiörúi kross urh. maastojuoksu; motociklet k. motocross, moottoripyörien maastoajo(t) krossword ristisanatehtävä kross wk lenkkari(t), lenkkitossu(t) krug ympyrä; piiri krugozor näköpiiri kruvka muki, tuoppi, kolpakko; k. jöl muki(llinen) maitoa kruvok kerho, piiri (askarteluun t. harrastukseen liittyvä); dramat - ^eskoj k. näytelmäkerho, näytelmäpiiri kruiz (huvi)risteily, laivamatka kryv wnik 1. kasv. (pud) karviainen, karviaispensas 2. (emy[) karviaismarja(t), karviainen, karviaiset ku I (adqmil\n) iho, hipiä; (pudopöj[url\n) nahka; (nxyldamez) vuota, talja; (nebyt gono) turkki, turkis(nahka); konxy ku oravannahka, oravanturkis; yv ku lampaannahka; ku sapeg nahkasaappaat; ku posyny muokata vuotia (t. vuota) ku II 1. milloin, koska; ku ton ko[kisxkod? koska (t. milloin) sinä lähdet? 2. rel. ja tempor. konj:na milloin, koska; (kuke) kun, jolloin; mon ug todúsxky uk, ku ton ko[kod? enhän minä tiedä, milloin sinä lähdet; jdo soku mynom, ku kuazx [unytges luoz no mennään silloin, kun sää tulee lämpimämmäksi kua kuala kuadan teonn. v:stä kuadany kuadany 1. (vilxdyny) silpiä, kuoria, irrottaa jyviä (t. siemeniä) 2. (sisxmyny) mädätä, mädäntyä (heinä) kuavgeton rääkkyminen (ruisrääkän) kuavgetyny rääkkyä (ruisrääkkä) kuavget\m 1. partis. v:stä kuavgetyny 2. rääkkynä, rääkkyminen (ruisrääkän) kua n lihominen, pulskistuminen kuav-kuav onom. kuvaa narskuntaa, risahtelua, rousketta, ruisrääkän rääkynää: pyd ulyn lymy k. waze lumi narskuu jalkojen alla kuavres narskuva, rouskuva, rutiseva, risahteleva kuavy el. ruisrääkkä (Crex crex) kuavym anat. rusto kuavyr onom. kuvaa narskuntaa, risahtelua, rousketta: k. qblokez siyny syödä omena rouskuttaen kuavyres kuavres kuavyrton narskuminen, narskahtelu, rouskunta, risahtelu

18 K 224 kuavyrtyny narskua, narskahdella, rouskua, risahdella kuavyrt\m 1. partis. v:stä kuavyrtyny 2. narske, narskunta, narskahtelu, rouske, risahtelu kuazx 1. sää, ilma; [uldyr k. kaunis sää (t. ilma) 2. (inmar) jumala k. úard\ ni sarastaa, alkaa sarastaa; k. zore sataa vettä; k. pejmyt luiz pimeni kuazxtodos ilmatiede, meteorologia; sääoppi; vrt. meteorol gi, meteorol giq kuajyny lihoa, pulskistua kuak pensas; koll. (kuak_ s) pensaikko, pensasto; k. pöly pyryny pistäytyä pensaikkoon kuaka el. varis kuakagyrly kasv. kello(kukka) (Campanula) kuakakenxyr ryynimäinen lumi kuakamulxy kuaka\mezx kuakapi variksenpoika(nen) kuakapurty kuakagyrly kuaka\mezx kasv. lakka, muurain, hilla (Rubus chamaemorus); mor [ka kuake^ vuohi; (mumy ke^ oi) kuttu; (ke^taka oi) pukki ke^ 1 kuakketon 1. (\bek s-sx) kurnuttaminen, kurnutus 2. (ëöv s-sx) kaakattaminen, kaakatus (ankan), räkättäminen, räkätys kuakketyny 1. (\bek s-sx) kurnuttaa 2. (ëöv s-sx) kaakattaa (ankka), räkättää kuakket\m 1. partis. v:stä kuakketyny 2. (\bek s-sx) kurnutus, kurnuttaminen 3. (ëöv s-sx) kaakatus, kaakattaminen (ankan), räkätys, räkättäminen kuala (kualan) 1. (wösqsxkonni) rukouskota, pyhäkkö 2. (pöranni) kesäkeittiö kualdon (pilisxkysa) lohkeaminen (irti); (i[kalskysa) irtoaminen, irtautuminen, lähteminen (irti) kualdyny (pilisxkysa) lohjeta (irti); (i[kalskysa) irrota, irtautua, lähteä irti; [elep kualdúz lastu lohkesi irti kualdyton (pilxysa) lohkaiseminen, lohkaisu (irti); (i[kaltysa) kiskominen (irti) kualdytyny (pilxysa) lohkaista (irti); (i[kaltysa) kiskoa (irti) kuald\m partis. v:stä kualdyny; k. [elep 1) lohjennut lastu 2) kuv. luopio kualeg 1. (ky[katskisx) säikky, vauhko, pelokas 2. (dyrtúsx) hätäilevä, kiirehtivä, hätäinen 3. ([ugek_qsxkisx) hätääntyvä, hätäinen kualekton teonn. v:stä kualektyny kualektyny 1. (kualqk potyny) hätkähtää, säpsähtää, vavahtaa 2. (dyrtyny kutskyny) hätäillä, hätiköidä 3. ([ugek_qsxkyny kutskyny) hätääntyä, hermostua, joutua pakokauhun valtaan kualek_qn vapiseminen, väriseminen, täriseminen kualek_qny vapista, väristä, täristä; kynmemenyz kualek_q hän vapisee (t. värisee) kylmästä kualem 1. simpukka, simpukankuori, näkinkenkä 2. el. simpukka kualtyrton koliseminen, tömiseminen kualtyrtyny kolista, tömistä kualtyrt\m 1. partis. v:stä kualtyrtyny 2. kolina, koliseminen, töminä, tömiseminen

19 225 K kualxkketon latkiminen, latkinta; kulahtelu kualxkketyny latkia; kulahdella kualxkket\m 1. partis. v:stä kualxkketyny 2. latkinta, latkiminen; kulahtelu kualxkkon 1. (kualxkketon) latkiminen, latkinta; kulahtelu 2. kuv. kark. (tordon) litkiminen; latkiminen (alkoholin) kualxkkyny 1. (kualxkketyny) latkia; kulahdella 2. kuv. kark. (torodyny) litkiä, latkia (alkoholia), juoda itsensä känniin kualxtra ark. halv. 1. (supyli) jaarittelija, lörppö, suupaltti; k. ym suupaltti, jaarittelija, lörppö 2. (golxtres) törkeä, karkea, vulgaari kualxtres, kualxtyres ark. halv. 1. (suples) kielevä, suulas, hölösuinen 2. (golxtres) törkeä, karkea, vulgaari kualxtyrton 1. poriseminen 2. kuv. puhek. (supylxton) lörpöttely, rupattelu, jaarittelu kualxtyrtyny 1. porista; [yd kualxtyrtysa pöze keitto kiehuu poristen 2. kuv. puhek. (supylxtyny) lörpötellä, rupatella, jaaritella kualxtyrt\m 1. partis. v:stä kualxtyrtyny 2. porina, poriseminen 3. kuv. puhek. (supylxt\m) lörpöttely, rupattelu, jaarittelu kualxym kualem ku læk: k. luyny (q. potyny, usxyny) hätkähtää, säpsähtää, vavahtaa el. etana, kotilo (Gastropoda) kualq^a 1. puhek. (dyrtúsx murt) hätäilevä (ihminen), hätähousu 2. puhek. ([ugek_qsxkisx murt) hermoilija 3. kasv. ([alxtraturyn) laukku (Rhinanthus) kuamyn kolmekymmentä kuamyn tú 1. kolmaskymmenes 2. (kuamyn intyyn) kolmessakymmenessä paikassa kuaner 1. (na^ar) köyhä // köyhästi; k. ulyny elää köyhästi 2. (miskinx, valx tus) parka, raukka, polo(inen) kuanermon köyhtyminen kuanermyny köyhtyä kuanon 1. teonn. v:stä kuanyny 2. ([umpoton) ilo, riemu; ilostuminen 3. (sinmasxkon, kelx[on) ihailu, ihastelu; ihastus 4. (mylkyd tyrmon) tyydytys, tyytyväisyys; tyytyminen; (tyrmyt luon) yltäkylläisyys 5. ([umpoton basxt\m, naslavdenie) nautinto, nauttiminen, ilo, mielihyvä kuanyny 1. ([umpotyny) iloita, riemuita; ilahtua, ilostua 2. (sinmasxkyny, kelx[yny) ihailla, ihastella; ihastua 3. (mylkyd tyrmyny) olla tyytyväinen, tyytyä; kuanysa ulyny elää yltäkylläisyydessä 4. (naslavdenie basxtyny) nauttia, saada nautintoa (t. mielihyvää) kuanxgeton vikiseminen, vinkuminen, vingunta (koiran, penikan) kuanxgetyny vikistä, vinkua (koira, penikka) kuanxget\m 1. partis. v:stä kuanxgetyny 2. vikinä, vikiseminen, vinkuna, vingunta (koiran, penikan) kuanx-kuanx onom.: k. karyny vikistä, vinkua (koira, penikka) kuanqnxton, kuanqnxtyny,

20 K 226 kuanqnxt\m, kuanxgeton, kuanxgetyny, kuanxget\m kuar 1. lehti; pispu k. puun lehti (t. lehdet) 2. murt. (kubista) kaali kuara 1. ääni; wek^i k. korkea ääni; zök k. matala ääni 2. (ëa[et\m) melu, ääni; pyd k. jalkojen töminä (t. kopina) 3. kiel. äänne k. s tyny äänestää kuara 1. (vingres) heleä(sointuinen), helkkäävä, kaikuisa, sointuisa 2. (badúym k.) suuriääninen, äänekäs, kovaääninen 3. (kuaraem) =ääninen; ^eber k. kyrúasx kaunisääninen laulaja kuaras ton äänestys; lu[kem k. salainen äänestys; [ara k. avoin äänestys kuareton 1. teonn. v:stä kuaretyny 2. (pumitad waz n) vastaaminen, vastaus (puheeseen, huutoon); ([uon, weran) virkkaminen, sanominen 3. (kin\ ke ty[- kasxkon) haukku(minen), toruminen, sättiminen 4. (kin\n ke kereton) riitely, riita, torailu kuaretyny 1. (pumitad wazxyny) vastata (puheeseen, huutoon); (kuara s tyny) antaa äänen kuulua, päästää ääni kuuluviin; ([uyny, werany) sanoa, virkkaa 2. (wazisxkyny) kääntyä puheellaan jnk puoleen 3. tr. (kin\ ke ty[- kasxkyny) haukkua, torua, sättiä 4. intr. (kin\n ke keretyny) riidellä, torailla kuarnqnx piirakan pohja kuaro 1. lehti=, lehdellinen, k. l\s lehtimetsä; k. pispu lehtipuu 2. (kuar_em) =lehtinen; pasxkyt k. pispu leveälehtinen puu kuarsan kuivahtaminen, kuivuminen (hiukan) (heinän, lehtien auringossa) kuarsany kuivahtaa (t. kuivua) hiukan (heinä, lehdet auringossa) kuarsaton teonn. v:stä kuarsatyny kuarsatyny antaa kuivahtaa, kuivattaa (t. kuivata) hiukan (heinä, lehdet auringossa) kuartol\zx toukokuu; maj kuarus n syyskuu; sentqbrx kuar^abak el. särki (Rutilus); ^abak I, gordsin kuar_qsxkon teonn. v:stä kuar_- qsxkyny kuar_qsxkyny puhjeta lehteen; pispuos kuar_qsxko ni puut puhkeavat (t. ovat puhkeamassa) lehteen kuas suksi, sukset; kuas\n byzxylúsx hiihtäjä; kuas\n byzxylon hiihto; kuas\n byzxylyny hiihtää; kuas\n wetlúsx, kuas\n wetlon, kuas\n wetlyny kuas\n byzxylúsx, kuas\n byzxylon, kuas\n byzxylyny; kuas\n niskylany hiihdellä; laskea mäkeä (suksilla) kuasallqn taivuttaminen, taivuttelu, vääntely, koukistaminen, käärintä; vrt. seur. kuasallqny iter. ja frekv. taivuttaa, taivutella, vääntää, väännellä, koukistaa, koukistella, kääriä; saes_ sty k. kääriä hihat ylös kuasallqsxkon teonn. v:stä kuasallqsxkyny kuasallqsxkyny iter. 1. taipua, vääntyä, koukistua, käyristyä 2. (kuasallqsxkisx luyny) olla taipuisa, taipua; ez kuasallqsxke (lanka)johto on taipuisa kuasalskon 1. taipuminen, taittuminen, vääntyminen; koukistumi-

LAUSESANAT KONJUNKTIOT

LAUSESANAT KONJUNKTIOT LAUSESANAT KONJUNKTIOT Ruusu ja Pampeliska ovat marsuja. Marja on vanhempi kuin Anna. Otatko teetä vai kahvia? JA TAI VAI (kysymyslause) MUTTA KOSKA (syy) KUN KUIN (vertailu) ETTÄ JOS SEKÄ Mari ja Matti

Lisätiedot

SANATYYPIT PERUSOPINNOT 2 KOULUTUSKESKUS SALPAUS

SANATYYPIT PERUSOPINNOT 2 KOULUTUSKESKUS SALPAUS SANATYYPIT LÄMMIN TAKKI LÄMPIMÄT TAKIT KAUNIS NAINEN KAUNIIT NAISET SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen?

Lisätiedot

TEHTÄVÄKORI Monisteita matikkaan. Riikka Mononen

TEHTÄVÄKORI Monisteita matikkaan. Riikka Mononen ---------------------------------------- TEHTÄVÄKORI Monisteita matikkaan Riikka Mononen ---------------------------------------- Tehtäväkori 2016 TEHTÄVÄKORI Monisteita matikkaan -materiaali on kokoelma

Lisätiedot

arjen aakkoset a c luku- ja kirjoitustaidon opiskeluun Petra a u t i o e va Lönnbäck Arjen aakkoset turun kristillinen opisto 2012

arjen aakkoset a c luku- ja kirjoitustaidon opiskeluun Petra a u t i o e va Lönnbäck Arjen aakkoset turun kristillinen opisto 2012 arjen aakkoset b a c luku- ja kirjoitustaidon opiskeluun Petra a u t i o e va Lönnbäck turun kristillinen opisto 2012 1 { Tekijät: Julkaisija: isbn 978-952-5803-23-5 Paino: 2 SISÄLTÖ Opettajalle...7 Aakkoset

Lisätiedot

Paritreenejä. Lausetyypit

Paritreenejä. Lausetyypit Paritreenejä Lausetyypit Keskustele parin kanssa, kysy parilta! Omasta mielestäni olen Minun perhe on Minun suku on Minun äiti on Minun isä on Minun koti on Minun lempiruoka on Minun suosikkilaulaja on

Lisätiedot

Suomen kielessä on 6 verbityyppiä:

Suomen kielessä on 6 verbityyppiä: Suomen kielessä on 6 verbityyppiä: 1 nukkua itkeä lukea nauraa seisoa 2 vokaalia syödä juoda imuroida uida 2 3 -da -dä purra mennä tulla nousta -ra -na -la -sta 4 haluta herätä karata 1 vokaali & -ta -tä

Lisätiedot

Millainen olo sinulle tulee saunassa?

Millainen olo sinulle tulee saunassa? Millainen olo sinulle tulee saunassa? hyvä rauhallinen rento nälkäinen lämmin virkeä huono kiireinen kireä janoinen viluinen väsynyt CC Kirsi Alastalo 2016 Sauna-tekstiin liittyviä kysymyksiä Jos keskustelua

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

Reetta Minkkinen

Reetta Minkkinen 28.4.2016 Reetta Minkkinen Perhe Koska kertaus on opintojen äiti (minun) kirjani. (sinun) kirjasi. hänen kirjansa. (meidän) kirjamme. (teidän) kirjanne. heidän kirjansa. Muistatko: 5 perheenjäsentä 5 eläintä

Lisätiedot

K Ä Y T T Ö S U U N N I T E L M A Y H D Y S K U N T A L A U T A K U N T A

K Ä Y T T Ö S U U N N I T E L M A Y H D Y S K U N T A L A U T A K U N T A K Ä Y T T Ö S U U N N I T E L M A 2 0 1 7 Y H D Y S K U N T A L A U T A K U N T A Forssan kaupunki Talousarvio ja -suunnitelma 2017-2019 / T O I M I A L A P A L V E L U 50 YHDYSKUNTAPALVELUT 5 0 0 T E

Lisätiedot

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen?

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen? 5. Vastaa kysymyksiin (kpl1) Onko sinulla sisaruksia? Asuuko sinun perhe kaukana? Asutko sinä keskustan lähellä? Mitä sinä teet viikonloppuna? Oletko sinä viikonloppuna Lahdessa? Käytkö sinä usein ystävän

Lisätiedot

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma NALLE PUH Olipa kerran Nalle Puh. Nalle Puh lähti tapaamaan veljeään. Nalle Puh ja hänen veljensä nauroi itse keksimäänsä vitsiä. Se oli kuka on Nalle Puhin veli. Vastaus oli puhveli. Sitten he söivät

Lisätiedot

HARJOITUKSIA VERBITYYPISTÄ 4

HARJOITUKSIA VERBITYYPISTÄ 4 HARJOITUKSIA VERBITYYPISTÄ 4 Verbityypin 4 tuntomerkit: - perusmuodon lopussa on -ata/ätä, joskus -ota, -ötä, -uta, -ytä: luvata: lupaan, pelätä: pelkäät, tuhota: tuhoaa, haluta: haluamme, älytä: älyää

Lisätiedot

Millainen Pekka on? Kumpi on kauniimpi? Kuka on paras? Mikä on maailman korkein vuori?

Millainen Pekka on? Kumpi on kauniimpi? Kuka on paras? Mikä on maailman korkein vuori? MILLAINEN? vertailu Millainen Pekka on? Kumpi on kauniimpi? Kuka on paras? Mikä on maailman korkein vuori? Sää oli ihana viikonloppuna! Pekka on komea mies. Kumpi teistä haluaa tulla ensin? Kumpi on parempi,

Lisätiedot

100 suomalaista sananlaskua Mitä niillä tarkoitetaan?

100 suomalaista sananlaskua Mitä niillä tarkoitetaan? 100 suomalaista sananlaskua Mitä niillä tarkoitetaan? Ahkeruus kovankin onnen voittaa. Ajat muuttuvat ja me muutumme niiden mukana. Auta miestä mäessä, älä mäen alla. Ei helmiä sioille. Ei kannettu vesi

Lisätiedot

Piirrä kuvioita suureen laatikkoon. Valitse ruutuun oikea merkki > tai < tai =.

Piirrä kuvioita suureen laatikkoon. Valitse ruutuun oikea merkki > tai < tai =. Piirrä kuvioita suureen laatikkoon. Valitse ruutuun oikea merkki tai < tai =. 1 Valitse ruutuun oikea merkki tai < tai =. ------------------------------------------------------------------------------

Lisätiedot

istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä.

istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä. M istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä. Poika meni metsään. Hän katseli ympärilleen ja huomasi satuja

Lisätiedot

PIENTENLASTEN KYSELY VUONNA 2016 KIRKKONUMMI + KAIKKI KUNNAT

PIENTENLASTEN KYSELY VUONNA 2016 KIRKKONUMMI + KAIKKI KUNNAT PIENTENLASTEN KYSELY VUONNA 2016 KIRKKONUMMI + KAIKKI KUNNAT 1. Asuinkuntanne Hanko 0,0 0,0 Hyvinkää 0,0 Inkoo 0,0 0,0 Järvenpää 0,0 Raasepori 0,0 0,0 Karkkila 4,2 0,0 Kerava 0,0 6,7 Kirkkonummi Lohja

Lisätiedot

JAKSO MITEN MATKA ALKAA?

JAKSO MITEN MATKA ALKAA? Otavan asiakaspalvelu Puh. 0800 17117 asiakaspalvelu@otava.fi Tilaukset Kirjavälitys Oy Puh. 010 345 1520 Faksi 010 345 1454 kvtilaus@kirjavalitys.fi 1. painos 2015 Kati Aavikko, Satu Arjanne, Sanna Halivaara

Lisätiedot

-mpi (komparatiivi) tuttu - tutun - tutumpi. siisti - siistin - siistimpi

-mpi (komparatiivi) tuttu - tutun - tutumpi. siisti - siistin - siistimpi MILLAINEN? vertailu -mpi (komparatiivi) tuttu - tutun - tutumpi kevyt - kevyen - kevyempi siisti - siistin - siistimpi iloinen - iloisen hidas hitaan - iloisempi - hitaampi -mpi (komparatiivi) KAKSITAVUISET,

Lisätiedot

AIKAMUODOT. Perfekti

AIKAMUODOT. Perfekti AIKAMUODOT Perfekti ???! YLEISPERFEKTI Puhumme menneisyydestä YLEISESTI, mutta emme tiedä tarkasti, milloin se tapahtui Tiesitkö, että Marja on asunut Turussa? Minä olen käynyt usein Kemissä. Naapurit

Lisätiedot

Nimimerkki: Emajõgi. Mahtoiko kohtu hukkua kun se täyttyi vedestä?

Nimimerkki: Emajõgi. Mahtoiko kohtu hukkua kun se täyttyi vedestä? Nimimerkki: Emajõgi I Mahtoiko kohtu hukkua kun se täyttyi vedestä? Jos olisin jäänyt veteen, olisin muuttunut kaihiksi, suomut olisivat nousseet silmiin, äitini olisi pimennossa evät pomppineet lonkista

Lisätiedot

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? kaunis pimeä viileä rauhallinen raikas virkistävä ikävä Viihdyn täällä. ruma valoisa lämmin levoton tunkkainen unettava kiinnostava Haluan pois täältä! CC Kirsi

Lisätiedot

Minä varoitan teitä nyt. Tarinastani on tulossa synkempi.

Minä varoitan teitä nyt. Tarinastani on tulossa synkempi. Viima Viima Teräs ei ole mikään paha poika, mutta ei hän kilttikään ole. Hänen viimeinen mahdollisuutensa on koulu, joka muistuttaa vähän akvaariota ja paljon vankilaa. Heti aluksi Mahdollisuuksien talossa

Lisätiedot

Kun olin syönyt, menin nukkumaan. Naapuri kertoi, että hän oli ostanut uuden auton.

Kun olin syönyt, menin nukkumaan. Naapuri kertoi, että hän oli ostanut uuden auton. AIKAMUODOT PLUSKVAMPERFEKTI JA AIKAMUOTOJEN KERTAUSTA Kun olin syönyt, menin nukkumaan. Naapuri kertoi, että hän oli ostanut uuden auton. PLUSKVAMPERFEKTIN KÄYTTÖ PLUSKVAMPERFEKTI kertoo, mitä oli tapahtunut,

Lisätiedot

t P1 `UT. Kaupparek. nro Y-tunnus Hämeenlinnan. hallinto- oikeudelle. Muutoksenhakijat. 1( UiH S<

t P1 `UT. Kaupparek. nro Y-tunnus Hämeenlinnan. hallinto- oikeudelle. Muutoksenhakijat. 1( UiH S< 1(0 1 4 1 1 4 UiH 0 0 0 1 S< A S I A N A J O T O I M I S T O O S S I G U S T A F S S O N P L 2 9, Ra u h a n k a t u 2 0, 1 5 1 1 1 L a h t i P u h e l i n 0 3 / 7 8 1 8 9 6 0, G S M 0 5 0 0 / 8 4 0 5

Lisätiedot

MONIKON GENETIIVI (MINKÄ? KEIDEN?)

MONIKON GENETIIVI (MINKÄ? KEIDEN?) MONIKON GENETIIVI (MINKÄ? KEIDEN?) Lintujen täytyy muuttaa talveksi etelään. MONIKON GENETIIVIN KÄYTTÖ 1. OMISTUS (KENEN, KEIDEN?) Nämä sukset ovat noiden koululaisten. Tuossa kaupassa myydään vain lasten

Lisätiedot

Adjektiivit tarinoissa

Adjektiivit tarinoissa 330193 Adjektiivit tarinoissa Tavoitteet: Tärkeiden ja yleisten adjektiivien oppiminen Vastakohtien tunnistaminen ja tuottaminen Jokapäiväisten tilanteiden kuvaileminen Tarinoiden ja korttien yksityiskohtien

Lisätiedot

Kymmenet käskyt. Miehille- K. VALOVUORI Uusikaupunki. Kustantaja: «( to

Kymmenet käskyt. Miehille- K. VALOVUORI Uusikaupunki. Kustantaja: «( to Kymmenet käskyt Miehille- «( to Kustantaja: K. VALOVUORI Uusikaupunki. Kymmenen aroiokägkyä naineille miehille. Ensiinäinen käsky. Sinun tulee aina puheessasi osottaa että rakastat vaimoasi. Sinun pitää

Lisätiedot

Hätäkeskuslaitoksen ja Lohjan kaupungin välisen määräaikaisen vuokrasopimuksen päättäminen

Hätäkeskuslaitoksen ja Lohjan kaupungin välisen määräaikaisen vuokrasopimuksen päättäminen Kaupunginhallitus 139 31.03.2014 Kaupunginhallitus 271 16.06.2014 Kaupunginhallitus 511 15.12.2014 Hätäkeskuslaitoksen ja Lohjan kaupungin välisen määräaikaisen vuokrasopimuksen päättäminen 877/10.03.02/2013

Lisätiedot

PIENTENLASTEN KYSELY VUONNA 2016 KIRKKONUMMI

PIENTENLASTEN KYSELY VUONNA 2016 KIRKKONUMMI PIENTENLASTEN KYSELY VUONNA 2016 KIRKKONUMMI 2. Tehdäänkö päivähoitopaikassa / kotona asioita, joista pidät? päivähoitopaikassa aina 42,6 % joskus 55,3 % ei lainkaan 2,1 % 2 4 6 8 10 KIRKKONUMMI (KA:1.6,

Lisätiedot

Toivoa maailmalle! Paikallinen seurakunta on maailman toivo

Toivoa maailmalle! Paikallinen seurakunta on maailman toivo Toivoa maailmalle! Paikallinen seurakunta on maailman toivo (Matt 16:18) Ja mina sanon sinulle: Sina olet Pietari, ja ta lle kalliolle mina rakennan seurakuntani, eiva tka tuonelan portit sita voita. (Matt

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysltk 201 09.12.2014 Sosiaali- ja terveysltk 22 26.01.2016

Sosiaali- ja terveysltk 201 09.12.2014 Sosiaali- ja terveysltk 22 26.01.2016 Sosiaali- ja terveysltk 201 09.12.2014 Sosiaali- ja terveysltk 22 26.01.2016 TILOJEN VUOKRAAMINEN TORNION SAIRASKOTISÄÄTIÖLTÄ PÄIVÄKESKUSTOIMINTAA VARTEN/TILOJEN VUOKRAAMINEN VUODELLE 2014/TILOJEN VUOKRAAMINEN

Lisätiedot

-va/-vä -partisiippi (AKTIIVIN 1. PARTISIIPPI) tehdään verbin he-persoonan vartalosta

-va/-vä -partisiippi (AKTIIVIN 1. PARTISIIPPI) tehdään verbin he-persoonan vartalosta ! 1/! -va/-vä -partisiippi (AKTIIVIN 1. PARTISIIPPI) tehdään verbin he-persoonan vartalosta Esim. Huom! he lukevat -> lukeva he uivat -> uiva he ajattelevat -> ajatteleva he lepäävät -> lepäävä ne sijaitsevat

Lisätiedot

Kokoushuone E227, P-K:n ammattiopisto Joensuu tekniikka ja kulttuuri, Peltolankatu 4, Joensuu. Kärkkäinen Eero jäsen

Kokoushuone E227, P-K:n ammattiopisto Joensuu tekniikka ja kulttuuri, Peltolankatu 4, Joensuu. Kärkkäinen Eero jäsen Esityslista 2/2016 1 Aika 11.04.2016 klo 14:30 Paikka Kokoushuone E227, P-K:n ammattiopisto Joensuu tekniikka ja kulttuuri, Peltolankatu 4, Joensuu Lisätietoja Osallistujat Huusko Anu puheenjohtaja Isoniemi

Lisätiedot

suurempi valoisampi halvempi helpompi pitempi kylmempi puheliaampi

suurempi valoisampi halvempi helpompi pitempi kylmempi puheliaampi TEE OIKEIN Kumpi on (suuri) suurempi, Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) valoisampi kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) halvempi kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) helpompi

Lisätiedot

Kirjainkiemurat - mallisivu (c)

Kirjainkiemurat - mallisivu (c) Aa Ii Uu Ss Aa Ii Uu Ss SII-LIN VII-LI-KUP-PI I-sot, pie-net kir-jai-met, sii-li neu-voo aak-ko-set. Roh-ke-as-ti mu-kaan vaan, kaik-ki kyl-lä op-pi-vat! Ss Har-joit-te-le kir-jai-mi-a li-sää vih-koo-si.

Lisätiedot

P U M P U L I P I L V E T

P U M P U L I P I L V E T T U O M O K. S I L A S T E P U M P U L I P I L V E T Runoja TUOMO K. SILASTE Teokset: Matka, romaani; 2007 Rakkaani kosketa minua, runoja; 2007 Apolloperhonen, runoja; 2008 Rakastettu leskirouva Gold,

Lisätiedot

SUOMEN KIELESSÄ ON KAKSI ERILAISTA KYSYMYSTYYPPIÄ: Ei, en auta. Ei, minä olen surullinen.

SUOMEN KIELESSÄ ON KAKSI ERILAISTA KYSYMYSTYYPPIÄ: Ei, en auta. Ei, minä olen surullinen. SUOMEN KIELESSÄ ON KAKSI ERILAISTA KYSYMYSTYYPPIÄ: 1. -ko/-kö -kysymys; vastaus alkaa aina kyllä- tai ei-sanalla esim. Asutko sinä Lahdessa? Autatko sinä minua? Oletko sinä iloinen? Kyllä, minä asun. (positiivinen)

Lisätiedot

KAKKOS SANOMAT SISÄLLYS:

KAKKOS SANOMAT SISÄLLYS: Rauman freinetkoulun 2lk:n luokkalehti 5# helmikuu 2011 KAKKOS SANOMAT SISÄLLYS: Oppilaan haastattelu 2 Mikaelin arvoitus 2 Kaksi merenneitoa 3 Kirjaesittely 3 Hiihtoloma 5 Hiihtoretki 5 Silja Europalla

Lisätiedot

Lennä, kotka, lennä. Afrikkalainen kertomus. Mukaillut Christopher Gregorowski. Lennä, kotka, lennä

Lennä, kotka, lennä. Afrikkalainen kertomus. Mukaillut Christopher Gregorowski. Lennä, kotka, lennä Lennä, kotka, lennä Afrikkalainen kertomus Mukaillut Christopher Gregorowski Lennä, kotka, lennä 5 Muuan maanviljelijä lähti eräänä päivänä etsimään kadonnutta vasikkaa. Karjapaimenet olivat palanneet

Lisätiedot

320075 Mitä nyt (4) What now?

320075 Mitä nyt (4) What now? 320075 Mitä nyt (4) What now? Lapset joutuvat usein tilanteisiin, joissa on hyvä miettiä omia reaktioitaan ennen toimimista. Tässä korttisarjassa esitetään erilaisia hankalia tilanteita, joihin jokainen

Lisätiedot

Siipirikko laululintu

Siipirikko laululintu Ismo Vuorinen Siipirikko laululintu runoja Siipirikko laululintu Ismo Vuorinen Ulkoasu: R. Penttinen Kustantaja: Mediapinta, 2010 ISBN 978-952-235-170-8 SIIPIRIKKO LAULULINTU Siipirikko seassa sirpaleiden

Lisätiedot

Sarjakuva- www.ransu.info

Sarjakuva- www.ransu.info Sarjakuva- ja puuhakirja Ransun Lue ja pelaa! Heippatirallaa! Tässä kirjassa on Ransun pelastuskoulu -sarjakuvia, joista lukemalla oppii tärkeitä turvallisuuteen liittyviä asioita. Ja sitten on vähän väliä

Lisätiedot

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan.

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Tunteet voivat olla miellyttäviä tai epämiellyttäviä ja ne muuttuvat ja vaihtuvat.

Lisätiedot

Raahen koulutuskuntayhtymän talousarvio 2016 ja -suunnitelma KH 41 Raahen koulutuskuntayhtymän yhtymävaltuusto

Raahen koulutuskuntayhtymän talousarvio 2016 ja -suunnitelma KH 41 Raahen koulutuskuntayhtymän yhtymävaltuusto KAUPUNGINHALLITUS 41 01.02.2016 KAUPUNGINVALTUUSTO 17 22.02.2016 Raahen koulutuskuntayhtymän talousarvio 2016 ja -suunnitelma 2017-2018 802/02.0202.020200/2016 KH 41 Raahen koulutuskuntayhtymän yhtymävaltuusto

Lisätiedot

& # # w. œ œ œ œ # œ œ œ œ œ # œ w. # w nœ. # œ œ œ œ œ # œ w œ # œ œ œ Œ. œ œ œ œ œ œ œ œ # œ w. œ # œ œ œ w œ œ w w w w. W # w

& # # w. œ œ œ œ # œ œ œ œ œ # œ w. # w nœ. # œ œ œ œ œ # œ w œ # œ œ œ Œ. œ œ œ œ œ œ œ œ # œ w. œ # œ œ œ w œ œ w w w w. W # w Epainn muis (1.1., 6.12.) # œ œ œ œ œ # œ w i nun Kris lis sä py hää muis tus Tofia (6.1.) jo Jo pai a, y lis n [Ba li nu a, os,] kun ni, l nä ru k, i dän Ju ma lis, y lis ka i dän h tm h nk sl nu a, o

Lisätiedot

Suomen kielessä on 6 verbityyppiä:

Suomen kielessä on 6 verbityyppiä: Suomen kielessä on 6 verbityyppiä: 1 nukkua itkeä lukea nauraa seisoa 2 vokaalia syödä juoda imuroida uida 2 3 -da -dä purra mennä tulla nousta -ra -na -la -sta 4 haluta herätä karata 1 vokaali & -ta -tä

Lisätiedot

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen ilot Koulun jälkeen rättipoikki, kotiin laahustin tien poikki. Ajattelin: voisin mennä nukkumaan, ihan vain hetkeksi torkkumaan. Sitten

Lisätiedot

Suomi 2A. Tiistai

Suomi 2A. Tiistai Suomi 2A Tiistai 14.2.2017 Tänään Sanatyypit Mennään! Rektio (verbi + sana) Mutta ensin Kotitehtävät: imperfekti, pikkusanat, matkailusanat, sanatyypit:kysymyksiä? Infoa Info: Suomi 2B Suomi 2B 28.2.-6.4.2017

Lisätiedot

Lapsen ääni mitä lapset meiltä aikuisilta toivovat

Lapsen ääni mitä lapset meiltä aikuisilta toivovat Lapsen ääni mitä lapset meiltä aikuisilta toivovat Merja Salmi, Sosiaalitaito 14.1.2016 Lapsen ääni lapset informantteina Meillä on varsin vähän systemaattisesti koottua tietoa lasten arkeen liittyvistä

Lisätiedot

TEHTÄVIÄ SATUUN PEUKALOINEN

TEHTÄVIÄ SATUUN PEUKALOINEN 1 TEHTÄVIÄ SATUUN PEUKALOINEN A) Sisältökysymykset: 1. Miksi pojan nimeksi tuli Peukaloinen? 2. Millainen Peukaloinen oli lapsena? 3. Miten Peukaloinen ohjasi hevosta oikeaan paikkaan? 4. Mitä vastaan

Lisätiedot

Opiskelijan materiaali. Juha Mäkirinta

Opiskelijan materiaali. Juha Mäkirinta Opiskelijan materiaali Juha Mäkirinta 4 4 5 1. Kuka sinä olet? Minä olen Som Wang. Minä olen thaimaalainen. Nyt minä asun Suomessa, Hämeenlinnassa. Ennen minä asuin Thaimaassa. Minä asuin Bangkokissa.

Lisätiedot

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ 1. TEE POSITIIVINEN JA NEGATIIVINEN IMPERFEKTI Hän lukee kirjaa. Me ajamme autoa. Hän katsoo televisiota. Minä rakastan sinua. Hän itkee usein. Minä annan sinulle rahaa.

Lisätiedot

Vuonna 2009 syntyneiden hyvinvointiselvitys 2014

Vuonna 2009 syntyneiden hyvinvointiselvitys 2014 Vuonna 2009 syntyneiden hyvinvointiselvitys 2014 Hyvinkää, Järvenpää, Karkkila, Kerava, Kirkkonummi, Lohja, Nurmijärvi, Tuusula ja Vihti 357 aikuisen haastattelemaa lasta Asuinkuntanne? Hyvinkää 11% Järvenpää

Lisätiedot

Leikitään! karoliina räty johanna saarinen 1

Leikitään! karoliina räty johanna saarinen 1 Leikitään! karoliina räty johanna saarinen 1 Teoskokonaisuus Karoliina Räty, Johanna Saarinen ja Ensi- ja turvakotien liitto, 2014 Toimittanut Karoliina Räty ja Johanna Saarinen, 2014 Sävel ja sanat kansanlauluja

Lisätiedot

Suomen lippu. lippu; liputus, liputtaa, nostaa lippu salkoon

Suomen lippu. lippu; liputus, liputtaa, nostaa lippu salkoon Suomen lippu Suomessa on laki, miten saat liputtaa. Lipussa on valkoinen pohja ja sininen risti. Se on kansallislippu. Jokainen suomalainen saa liputtaa. Jos lipussa on keskellä vaakuna, se on valtionlippu.

Lisätiedot

Oikaisu päätökseen kiinteistöjen Sirola RN:o 28:6 ja RN:o 28:24 myynnistä Vaarankylän kyläyhdistykselle

Oikaisu päätökseen kiinteistöjen Sirola RN:o 28:6 ja RN:o 28:24 myynnistä Vaarankylän kyläyhdistykselle Kunnanhallitus 46 25.02.2014 Kunnanhallitus 76 24.03.2014 Kunnanhallitus 126 13.05.2014 Oikaisu päätökseen kiinteistöjen Sirola RN:o 28:6 ja RN:o 28:24 myynnistä Vaarankylän kyläyhdistykselle 135/1/2013

Lisätiedot

Nuorukaiset kantavat myllynkiviä, poikaset kompastelevat puutaakkojen alla.

Nuorukaiset kantavat myllynkiviä, poikaset kompastelevat puutaakkojen alla. Susanna Taivalsalmi Estä lapsia tulemasta meidän tykömme Pyydät minua kantamaan sinulle nimeä. Minulla ei ole antaa suojaa jyville, ei suojaa, saat takoa kuin tunnet, en ole sokerista - suolapatsas puhuu

Lisätiedot

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa 1 opettaja- Isak Penzev 21.0.3.2013 Jatkamme Johanneksen kirjeen tutkimista. Tämä oppitunti kuuluu opetussarjaan, jossa me tutkimme Uutta testamenttia. Kun me tutkimme

Lisätiedot

Kenguru 2016 Benjamin (6. ja 7. luokka)

Kenguru 2016 Benjamin (6. ja 7. luokka) sivu 1 / 8 NIMI LUOKKA Pisteet: Kenguruloikan pituus: Irrota tämä vastauslomake tehtävämonisteesta. Merkitse tehtävän numeron alle valitsemasi vastausvaihtoehto. Väärästä vastauksesta saat miinuspisteitä

Lisätiedot

PuMu D-TYTÖT Ensimmäinen ja tärkein sääntö koko pesäpallossa, olit sitten ulkopelissä tai sisäpelissä, on: TIEDÄ AINA TILANNE.

PuMu D-TYTÖT Ensimmäinen ja tärkein sääntö koko pesäpallossa, olit sitten ulkopelissä tai sisäpelissä, on: TIEDÄ AINA TILANNE. PuMu D-TYTÖT 2013 Ensimmäinen ja tärkein sääntö koko pesäpallossa, olit sitten ulkopelissä tai sisäpelissä, on: TIEDÄ AINA TILANNE. Onko 1-tilanne, 2-tilanne, 3-tilanne, 1-3-tilanne, 2-3-tilanne, ajolähtö

Lisätiedot

1. Kaikki kaatuu, sortuu August Forsman (Koskimies)

1. Kaikki kaatuu, sortuu August Forsman (Koskimies) olo q» date reliioso olo 7 K (2003) KE2a7 1. Kaikki kaatuu, sortuu uust Forsma (Koskimies) olo 14 olo 21 3 3 3 3 3 3 3 3 Ÿ ~~~~~~~~~~~ π K (2003) KE2a7 uhlakataatti (kuoro) - 2 - Kuula: - 3 - uhlakataatti

Lisätiedot

Syökää porkkanaa! Mikä akka asuu pellossa? Palsternakka. Miksi maanviljelijä ajaa jyrällä perunamaalla? Mikä kaali voi syödä sinut?

Syökää porkkanaa! Mikä akka asuu pellossa? Palsternakka. Miksi maanviljelijä ajaa jyrällä perunamaalla? Mikä kaali voi syödä sinut? Syökää porkkanaa! Mikä akka asuu pellossa? Palsternakka Mikä on oranssi kana? Porkkana Mistä kalasta saa kasviskiusausta? Ruokalasta Mikä kaali voi syödä sinut? Shakaali Mitä pitsaa voi kasvattaa puutarhassa?

Lisätiedot

Usko, toivo ja rakkaus

Usko, toivo ja rakkaus Makku Lulli-Seppälä sko toivo a akkaus 1. Ko. 1 baitoille viululle alttoviululle a uuille op. kummityttöi Päivi vihkiäisii 9.8.1986 iulu a alttoviulu osuude voi soittaa sama soittaa. Tavittaessa alttoviulu

Lisätiedot

PIENI HEVOSTAITO-OPAS

PIENI HEVOSTAITO-OPAS PIENI HEVOSTAITO-OPAS HEVONEN Hevosia on erikokoisia, erinäköisiä ja erivärisiä. TALLI Hevoset asuvat tallissa. Jokaisella hevosella on tallissa oma karsinansa. Hevoset ovat päivisin ulkona tarhassa. Tallialueeseen

Lisätiedot

JAKSO 1 ❷ 3 4 5 PIHAPIIRIN PIILESKELIJÄT

JAKSO 1 ❷ 3 4 5 PIHAPIIRIN PIILESKELIJÄT JAKSO 1 ❷ 3 4 5 PIHAPIIRIN PIILESKELIJÄT 28 Oletko ikinä pysähtynyt tutkimaan tarkemmin pihanurmikon kasveja? Mikä eläin tuijottaa sinua takaisin kahdeksalla silmällä? Osaatko pukeutua sään mukaisesti?

Lisätiedot

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 1 Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 Hepreankielisessä sanassa eikev on hyvin paljon tarkoitusta. Ensimmäinen tarkoitus on: johdonmukainen, askel askeleelta eteenpäin. Sana eikev tarkoittaa myös kantapäätä. Kaikkivaltias

Lisätiedot

SAMMONKATU SAMMONKATU JAAKON- SARVI- KATU SARVIJAAKONKATU 1: Kalevanrinteen katujen yleissuunnitelma, Liite 3 Asemapiirros 1/4

SAMMONKATU SAMMONKATU JAAKON- SARVI- KATU SARVIJAAKONKATU 1: Kalevanrinteen katujen yleissuunnitelma, Liite 3 Asemapiirros 1/4 KTOS L:\PROJEKTT_2012\1510001046 KLEVRTEE KTUJE YS\14_TULOKSET\3.KTUJE YLESSUUTELM\DWG\KLEVRE YS.DWG Tulostettu: 26.6.2013 n- JO KELLR- SR- JKO- KTU SMMOKTU PYSÄKÖT KORTTEL 4 +100,60 KSPHT 1/2 BUS (varaus)

Lisätiedot

Kenguru 2015 Mini-Ecolier (2. ja 3. luokka) RATKAISUT

Kenguru 2015 Mini-Ecolier (2. ja 3. luokka) RATKAISUT sivu 1 / 10 3 pistettä 1. Kuinka monta pilkkua kuvan leppäkertuilla on yhteensä? (A) 17 (B) 18 (C) 19 (D) 20 (E) 21 Ratkaisu: Pilkkuja on 1 + 1 + 1 + 2 + 2 + 1 + 3 + 2 + 3 + 3 = 19. 2. Miltä kuvan pyöreä

Lisätiedot

Rakennus- ja ympäristölautakunta 252 16.12.2015 655/11.01.00/2014. Rakennus- ja ympäristölautakunta 16.12.2015 252

Rakennus- ja ympäristölautakunta 252 16.12.2015 655/11.01.00/2014. Rakennus- ja ympäristölautakunta 16.12.2015 252 Rakennus- ja ympäristölautakunta 252 16.12.2015 Päätös / ympäristölupahakemus / Syväsatama, jätteiden loppusijoittaminen ja hyödyntäminen satamakentän rakenteissa, Kokkolan Satama / Länsi- ja Sisä-Suomen

Lisätiedot

Tehtävä: Anna lausetyypille nimi ja keksi vielä oma esimerkki.

Tehtävä: Anna lausetyypille nimi ja keksi vielä oma esimerkki. Kielioppi 2 27.1.2012 Tehtävä: Anna lausetyypille nimi ja keksi vielä oma esimerkki. La usetyyppi: Mä näin eilen kaupungilla poliiseja ja palomiehiä. Voisitko ostaa kaupasta appelsiineja ja greippejä?

Lisätiedot

Lisätietoja tästä asiasta antaa hallituksen puheenjohtaja Elisa

Lisätietoja tästä asiasta antaa hallituksen puheenjohtaja Elisa Hallitus 24 25.02.2016 Hallitus 63 30.03.2016 Hallitus 72 26.04.2016 Valtuusto 19 12.05.2016 Kuntayhtymän johtajan virka 60/31.312/2016 Hallitus 25.02.2016 24 Hallituksen puheenjohtaja: Etelä-Savon sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

KUVAJUTTU Lapsen nimi: Päivämäärä: Päiväkoti/koulu: Lomakkeen täyttäjä:

KUVAJUTTU Lapsen nimi: Päivämäärä: Päiväkoti/koulu: Lomakkeen täyttäjä: KUVAJUTTU Lapsen nimi: Päivämäärä: Päiväkoti/koulu: Lomakkeen täyttäjä: Lapsen kanssa järjestetään kahdenkeskeinen arviointihetki 2 kertaa vuodessa: alkukartoitus ja seuranta puolen vuoden päästä. Tutustu

Lisätiedot

137 10.12.2013 98 06.08.2014

137 10.12.2013 98 06.08.2014 Rakennus- ja ympäristölautakunta Rakennus- ja ympäristölautakunta 137 10.12.2013 98 06.08.2014 Oikaisuvaatimus toimenpidelupapäätöksestä 286-2013-781, kiinteistölle 286-21-6-6, Kaaritie 18, Kuusankoski,

Lisätiedot

KÄYTTÖ 1. Kenellä? ON/EI OLE Mitä? Ketä?

KÄYTTÖ 1. Kenellä? ON/EI OLE Mitä? Ketä? MONIKON PARTITIIVI KÄYTTÖ 1. Kenellä? ON/EI OLE Mitä? Ketä? Minulla on kirjoja. Hänellä on koiria. Minulla ei ole levyjä. Hänellä ei ole ystäviä. 2. Missä? Mistä? VERBI Mitä? Ketä? Mihin? (yksikkö) Pöydällä

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa

Lisätiedot

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle MINÄ MUUTAN Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle Kirsi Timonen, projektityöntekijä Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2010-2012 MINÄ MUUTAN Olet suuren muutoksen edessä. Uuteen kotiin

Lisätiedot

Miksi lasten vanhemmat tarvitsevat liikuntaa? Fyysisen toimintakyvyn ylläpitämiseksi Psyykkisen terveyden ylläpitämiseksi Sosiaaliset suhteet

Miksi lasten vanhemmat tarvitsevat liikuntaa? Fyysisen toimintakyvyn ylläpitämiseksi Psyykkisen terveyden ylläpitämiseksi Sosiaaliset suhteet Miksi lapset tarvitsevat liikuntaa? Selviytyäkseen jokapäiväisen elämän tarpeista ja vaatimuksista Päivittäisen hyvinvoinnin tueksi Saavuttaakseen uusien asioiden oppimiseen vaadittavia edellytyksiä Terveyden

Lisätiedot

Valmistelija talousjohtaja Anne Vuorjoki:

Valmistelija talousjohtaja Anne Vuorjoki: Kaupunginhallitus 243 17.10.2016 Kaupunginhallitus 256 31.10.2016 Kaupunginhallitus 263 07.11.2016 Kaupunginhallitus 272 21.11.2016 Yhteistyötoimikunta 22 23.11.2016 Kaupunginhallitus 283 28.11.2016 Kaupunginhallitus

Lisätiedot

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.

Lisätiedot

TEHTÄVIÄ SATUUN SAAPASJALKAKISSA

TEHTÄVIÄ SATUUN SAAPASJALKAKISSA 1 TEHTÄVIÄ SATUUN SAAPASJALKAKISSA A) Sisältökysymykset: OSA1: OSA2: 1. Miksi myllärin nuorin poika oli surullinen perinnöstä? 2. Mitä kissa ehdotti nuorimmalle veljelle? 3. Miten saapasjalkakissa pyydysti

Lisätiedot

VALITUSOSOITUS (Poikkeamisluvat 36)

VALITUSOSOITUS (Poikkeamisluvat 36) VALITUSOSOITUS (Poikkeamisluvat 36) Valitusaika Ympäristöteknisen lautakunnan lupajaoston päätökseen saa hakea muu tos ta va littamalla Pohjois-Suomen hallinto-oikeuteen kirjallisella va li tuk sel la.

Lisätiedot

Kenguru 2010 Ecolier (4. ja 5. luokka) sivu 1 / 6

Kenguru 2010 Ecolier (4. ja 5. luokka) sivu 1 / 6 Kenguru 2010 Ecolier (4. ja 5. luokka) sivu 1 / 6 NIMI LUOKKA/RYHMÄ Pisteet: Kenguruloikan pituus: Irrota tämä vastauslomake tehtävämonisteesta. Merkitse tehtävän numeron alle valitsemasi vastausvaihtoehto.

Lisätiedot

Askarrellaan lorukortteja

Askarrellaan lorukortteja Askarrellaan lorukortteja Valitse lapsen kanssa mieluisimmat lorut liitteestä tai muistelkaa omia lempilorujanne. Kirjoita tai leikkaa ja liimaa loru kartongille. Kortista tulee lapselle entistä kiinnostavampi,

Lisätiedot

Ruut: Rakkauskertomus

Ruut: Rakkauskertomus Nettiraamattu lapsille Ruut: Rakkauskertomus Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Lyn Doerksen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for

Lisätiedot

Jesaja näkee tulevaisuuteen

Jesaja näkee tulevaisuuteen Nettiraamattu lapsille Jesaja näkee tulevaisuuteen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Mary-Anne S. Suomi Kertomus 27/60 www.m1914.org Bible for Children,

Lisätiedot

Itsenäisen työskentelyn tehtävät: vastaukset

Itsenäisen työskentelyn tehtävät: vastaukset Itsenäisen työskentelyn tehtävät: vastaukset 1. Missä Burundi on? Tutustu Google-karttapalveluun seuraavilta sivulta: www.google.fi/maps (voit vaihtaa näkymän satelliittitilaan) Etsi koulunne kartalta.

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesus parantaa sokean

Nettiraamattu lapsille. Jeesus parantaa sokean Nettiraamattu lapsille Jeesus parantaa sokean Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for

Lisätiedot

Vuonna 2009 syntyneiden hyvinvointiselvitys 2014

Vuonna 2009 syntyneiden hyvinvointiselvitys 2014 Vuonna 2009 syntyneiden hyvinvointiselvitys 2014 Hyvinkää, Järvenpää, Karkkila, Kerava, Kirkkonummi, Lohja, Nurmijärvi, Tuusula ja Vihti 357 aikuisen haastattelemaa lasta Asuinkunta Hyvinkää Järvenpää

Lisätiedot

matsku 1 LUKUMÄÄRÄ Tanja Manner-Raappana Nina Ågren OPETUSHALLITUS

matsku 1 LUKUMÄÄRÄ Tanja Manner-Raappana Nina Ågren OPETUSHALLITUS matsku LUUMÄÄRÄ Tanja Manner-Raappana Nina Ågren OPETUSHALLITUS MATSU Tämän kirjan omistaa: Sisällysluettelo Opetushallitus ja tekijät Opetushallitus PL 380 0053 Helsinki wwwophfi/verkkokauppa Ulkoasu

Lisätiedot

Kenguru 2006 sivu 1 Cadet-ratkaisut

Kenguru 2006 sivu 1 Cadet-ratkaisut Kenguru 2006 sivu 1 3 pistettä 1. Kenguru astuu sisään sokkeloon. Se saa käydä vain kolmion muotoisissa huoneissa. Mistä se pääsee ulos? A) a B) b C) c D) d E) e 2. Kengurukilpailu on pidetty Euroopassa

Lisätiedot

Metsäläisiä olemme pohjimmaltamme, ainakin me mummot.

Metsäläisiä olemme pohjimmaltamme, ainakin me mummot. 19082008 12:42 - Viimeksi päivitetty 23062010 06:06 Mummo menee metsään Toimittaja Terttu Lensun pakina YLE:n radiossa juhannuksena 2008 Metsäpäiviä ja -teemoja 1996-2009 Metsätyömaiden Tehopakkaus 1940-luvulta

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Hyviä ja huonoja kuninkaita

Nettiraamattu lapsille. Hyviä ja huonoja kuninkaita Nettiraamattu lapsille Hyviä ja huonoja kuninkaita Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible for

Lisätiedot

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti Joki Minä asun omakotitalossa. Talo sijaitsee Kemijärven rannan lähellä. Talon ja rannan välimatka on noin 20 metriä. Tänä keväänä Kemijoen pinnan jää alkoi sulaa aikaisemmin kuin ennen. Kaiken jään sulamisen

Lisätiedot

Nainen ja seksuaalisuus

Nainen ja seksuaalisuus Nainen ja seksuaalisuus Kun syntyy tyttönä on Kela-kortissa naisen henkilötunnus. Onko hän nainen? Millaista on olla nainen? Naisen keho Kun tytöstä tulee nainen, naiseus näkyy monella tavalla. Ulospäin

Lisätiedot

Suomen Suunnistusliitto

Suomen Suunnistusliitto Suomen Suunnistusliitto ry Suomen Suunnistusliitto Urheilijan ravitsemus Ravitsemussuositukset Monipuolista ja värikästä Sopivasti ja riittävästi Nauttien ja kiireettömästi Ruokaympyrä Ruokakolmio Lautasmalli

Lisätiedot

Kaupunginhallitus 12 12.01.2015 Kaupunginhallitus 281 30.11.2015 Kaupunginhallitus 296 07.12.2015

Kaupunginhallitus 12 12.01.2015 Kaupunginhallitus 281 30.11.2015 Kaupunginhallitus 296 07.12.2015 Kaupunginhallitus 12 12.01.2015 Kaupunginhallitus 281 30.11.2015 Kaupunginhallitus 296 07.12.2015 Lausunto Oinaskylän tuulivoimaosayleiskaavaehdotuksesta 774/613/2014 Kaupunginhallitus 12.01.2015 12 Vesannon

Lisätiedot

Itsenäisen työskentelyn tehtävät: vastaukset

Itsenäisen työskentelyn tehtävät: vastaukset Itsenäisen työskentelyn tehtävät: vastaukset 1. Missä Burundi on? Tutustu Google-karttapalveluun seuraavilta sivulta: www.google.fi/maps (voit vaihtaa näkymän satelliittitilaan) Etsi koulunne kartalta.

Lisätiedot