207 K. kolúsxkyny astua harhaan veteen (t. lumeen), mulahtaa, kastua jaloistaan. kastua jaloistaan (vasten tahtoaan),

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "207 K. kolúsxkyny astua harhaan veteen (t. lumeen), mulahtaa, kastua jaloistaan. kastua jaloistaan (vasten tahtoaan),"

Transkriptio

1 207 K yttää 2. (söryny) särkeä, rikkoa (näpäyttäen) 3. (kok^altyny) nokkaista kol 1. (wak^i majyg) seiväs 2. murt. (wazerpinx) torahammas (petoeläimen), raateluhammas kolan 1. kahlaaminen, kahlaus 2. (kolanni) kahluupaikka, kahlaamo kolany kahlata; kolasa wetlyny kahlata, kulkea kahlaten; [urez kolasa potyny kahlata joen poikki, ylittää joki kahlaten kolasxkon teonn. v:stä kolasxkyny kolasxkyny astella harhaan veteen, kastua jaloistaan (vasten tahtoaan), mulahtaa k lba kolvi kolbas, kolbasa makkara kolgotki sukkahousut koldy limppu; nqnx k. (leipä-) limppu kold\^ murt. kaivo; kolod^a kol sa pyörä, ratas kolúan teonn. v:stä kolúany kolúany 1. (bugortyny) kaulita (taikinaa); (kolúo l\sxtyny) pyörittää palloksi (taikinaa) 2. (posyny) rypistää, rutistaa kolúasxkon teonn. v:stä kolúasxkyny kolúasxkyny 1. pass. v:stä kolúany 2. (bugorskyny) kaulita (t. olla kaulitsemassa) taikinaa; (kolúo l\sxtysa ulyny) pyöritellä taikinaa palloiksi 3. (posúsxkyny) rutistua, rypistyä kolúo 1. pyörykkä, pyöreä leipä 2. (laem ylxnqnx) taikina (vaivattu) kolúoqsxkon, kolúoqsxkyny kolúasxkon, kolúasxkyny kolúsxkon teonn. v:stä kolúsxkyny kolúsxkyny astua harhaan veteen (t. lumeen), mulahtaa, kastua jaloistaan (vasten tahtoaan) koll ga työtoveri, kollega kollektiw yhteisö, kollektiivi; ryhmä koll kci, koll kciq kokoelma koloda I 1. (tusx) kaukalo (juotto= ja pesu=) (pitkästä pölkystä koverrettu) 2. (mu[ k.) mehiläispönttö kol da II (karta k.) korttipakka kolodka 1. (penal) kynäkotelo, penaali 2. (sapeg k.) lesti kolod^a kaivo kolon kolúsxkon kol ni, kol niq siirtomaa kolonka 1. (kol nka) (gazetyn) kolumni; palsta, sarake 2. (kolonk ) (wu k.) vesiposti 3. (kol nka) (zaprawkayn) jakelulaite; bensiinipumppu kol nna 1. pylväs, pilari, kolonni 2. sot. rivistö, kolonna kolo[a, kolo[i kalossi koltre^ 1. tekst. mankelitukki 2. tekn. väkipyörä kolhoz kolhoosi, kollektiivitila kolh znik kolhoosilainen kolyny kolúsxkyny kolys 1. (skalk., sarda) vuohenputki (Aegopodium podagraria) 2. (gonok., gono^yrs) ukonputki (Heracleum); idänukonputki (H. sibiricum) kolxkketon hölskyminen, hölkkyminen kolxkketyny hölskyä, hölkkyä; köt(yn) kolxkket\ vatsa(ssa) hölskyy kolxkket\m 1. partis. v:stä kolxkketyny 2. hölskyminen, hölkkyminen

2 K 208 kolxtyr, kolxtyr-kolxtyr onom. kuvaa vatsan aiheuttamaa ääntä tai nesteen porisemista: òuk k. pöze puuro kiehuu poristen; köt(yn) k. kare vatsa(ssa) kurisee (t. murisee) kolxtyrton poriseminen (nesteen); kuriseminen, muriseminen (vatsan) kolxtyrtyny porista (neste); kurista, murista (vatsa); köt(yn) kolxtyrt\ vatsa(ssa) kurisee (t. murisee) kolxtyrt\m 1. teonn. v:stä kolxtyrtyny 2. porina, poriseminen (nesteen); kurina, kuriseminen, murina (vatsan) kolxyr, kolxyr-kolxyr kolxtyr kolxyrton, kolxyrtyny kolxtyrton, kolxtyrtyny kolæsk 1. (nylpiosly) lastenrattaat 2. (motocikll\n) sivuvaunu (moottoripyörän) kom kokkare komak el. rotta kom nda 1. (koson) komento; k. s tyny antaa komento, komentaa 2. (gruppa) joukkue; (\kipav, brigada) miehistö; futbol(_q) k. jalkapallojoukkue; kor blxl\n kom ndaez laivan (t. aluksen) miehistö komandir komentaja, päällikkö komandir wka työmatka, virkamatka, komennusmatka kom ndowatx: k. karisx komentaja; k. karon komentaminen, komentelu; k. karyny komentaa; komennella kombajn (yleis)kone, monitoimikone; maat. utqlton k.) leikkuupuimuri; kªhonnoj k. (keittiön) yleiskone komb jner, kombajn r leikkuupuimurin ajaja kombinezon haalarit, suojapuku kom di, kom diq huvinäytelmä, komedia komendant 1. komendantti 2. (ob- ]evitil\n) (asuntolan)hoitaja, valvoja k mi komi, syrjääni; k. kyl komi(n kieli) k miks sarjakuva komi-permqk (komi)permjakki // permjakkien, permjakin kom ssi, kom ssiq lautakunta, toimikunta, komissio, komitea; öri komitet komitea komment rij kommentti komment tor huomioitsija, tarkkailija, kommentaattori; selostaja komment rowatx: k. karon kommentointi; k. karyny kommentoida kommersant liikemies komm rci, komm rciq liiketoiminta, kauppa komm r^eskoj kauppa=, kaupallinen, liike=; markkinointi=; k. dir ktor markkinointijohtaja, markkinointipäällikkö kommªna 1. kommuuni 2. ( ros Finlqndiyn) kunta kommunist kommunisti // kommunistinen; k. p rti(q), kommunist_ sl\n p rtizy kommunistinen puolue kommut tor 1. (telefon k.) puhelinkeskus, (puhelin)vaihde 2. sähk. virrankäännin, kommutaattori k mnat huone komod lipasto komok kokkare, paakku, pallo; ly-

3 209 K my k. lumipallo; vrt. kom komp ni, komp niq 1. (gruppa) seura, joukko, seurue, porukka 2. (ogazeqsxkon) yhtiö; akcioner k. osakeyhtiö k mpas kompassi kompens ci, kompens ciq korvaus k mpleks 1. kompleksi, yhdistelmä, kokonaisuus; keskus 2. puhek. (pu[ mogúet, ky[kan) kompleksi, esto, pelko komplekt 1. (bi^et) kerta, sarja; instrument_ sl\n komplektsy, instrument_ syn k. työkalusarja; ul dúsx k. alusvaatekerta, kerrasto 2. (tyrmymon lyd) täysi määrä kompliment kohteliaisuus kompoz tor säveltäjä; krezxgur- ^i kompoz ci, kompoz ciq 1. (pu[- suzxet) kompositio, rakenne, sommittelu; romanl\n kompoz - ciez romaanin rakenne (t. kompositio) 2. (suzxet, ogazeqm) sommitelma; ryhmä; sqsxka k. kukkasommitelma 3. mus. (krezxgursuzxet) sävellysoppi; säveltäminen komp ster lävistyslaite, leimauslaite; lävistyspihdit kompost rowatx: k. karyny (poezd bilet\z) merkityttää paikka (ja aika) (junalippuun); (pasqny) lävistää (lävistyslaitteessa); ([tamp puktyny) leimata (leimauslaitteessa) kompot sekahedelmäkeitto; hilloke, kompotti; qblok(l\sx) k. omenakeitto kompxÿter [-t\-] tietokone komsomol hist. komsomol, (kommunistinen) nuorisoliitto // komsomolilainen, komsomoliin kuuluva komsom lec hist. komsomolin jäsen komsom lka hist. komsomolin jäsen (naispuolinen) komfort mukavuus kom_qn 1. (poson) rypistäminen, rypistely; (pog_qn) rutistaminen (kokoon), puristaminen (ruttuun); pogman; 2. kuv. pilaaminen, tärvely (kiirehtimisellä, taitamattomuudella) kom_qny 1. (posyny) rypistää, rypistellä; (pog_qny) rutistaa (kokoon), puristaa (ruttuun); pogmany 2. kuv. pilata, tärvellä (kiirehtimisellä, taitamattomuudella) kom_qsxkon rypistyminen, rypistys, rutistuminen, rutistus; pogmasxkon kom_qsxkyny rypistyä, rutistua, mennä ruttuun (t. ryppyyn); pogmasxkyny kon peli(erä); kon\ puktyny panna peliin (rahaa) konw jer liukuhihna, liukualusta, kuljetin konwert kirjekuori konwoj saattovartio, saattue kongl käyrä, väärä, koukkuinen kongress kongressi kongro, kongrok koukku, haka(nen); k. body koukkusauva kongyl kongl kongylx deskr. käyrä, väärä, koukkuinen kongylqn teonn. v:stä kongylqny kongylqny konkata, hyppiä (t. liikkua) yhdellä jalalla kongyro, kongyrok kongro kongyrskon 1. (kupyrskon) kou-

4 K 210 kistuminen, koukistus, köyristyminen, köyristys, kouristuminen, kouristus (koukkuun) 2. (d\múon) tarttuminen, jääminen (kiinni) kongyrskyny 1. (kupyrskyny) koukistua, köyristyä, kouristua (koukkuun) 2. (d\múyny) tarttua, jäädä kiinni kongyrton 1. (kuriken d\múyton) koukkaaminen, koukkaisu 2. (kopy[ton) irtirepiminen, tonkaisu 3. (kupyrton) koukistaminen, köyristäminen, kouristaminen (koukkuun) kongyrtyny 1. (kuriken d\múytyny) koukata, koukkaista 2. (kopy[tyny) kaivaa (t. repiä) irti, tonkaista 3. (kupyrtyny) koukistaa, köyristää, kouristaa (koukkuun) kongyr_qn 1. (kopan) kaivelu, kaivaminen, kaivertelu 2. (kuriken d\múyt_qn) koukkaaminen kongyr_qny iter. 1. (kopany) kaivella, kaivaa, kaiverrella, kaivertaa 2. (kuriken d\múyt_qny) koukata kondªktor rahastaja; junailija kon ^no [-[n-] tietysti konkr tnoj konkreettinen, kouraantuntuva konkurent kilpailija konkur nci, konkur nciq kilpailu; uvbergatonyn k. liikealan kilpailu k nkurs kilpailu; kyrúasx sl\n k nkurssy laulajien kilpailu konserw rowatx: k. karyny säilöä konserwa säilyke konspekt (werasxkon ponna) konsepti, luonnos; (lekciez gov_- qm_ s) muistiinpanot konstitªci, konstitªciq perustuslaki; kunkat konstrªktor suunnittelija konstrªkci, konstrªkciq rakenne konsulxtant neuvonantaja, konsultantti, konsultti konsulxt ci, konsulxt ciq 1. (wizx-kene[) neuvo(nta), neuvonanto; k. s tyny antaa neuvoa (t. neuvoja) 2. (pumisxkyny luonlyk) neuvontatilaisuus, konsultaatio 3. (nylpi anaj sly) neuvonantotoimisto; neuvola kontakt kosketus, yhteys, kontakti kont jner [-t\-] säiliö kontinent manner(maa) kontinent lxnoj manner=, mantereinen; k. kl mat mannerilmasto, mantereinen ilmasto kont r toimisto, konttori kontrakt sopimus kontrol r tarkastaja, valvoja kontrol rowatx: k. karon valvominen, valvonta, kontrollointi; k. karyny valvoa, kontrolloida kontrolx tarkastus, valvonta kontr lxnoj tarkastus=, valvonta=, tarkistus=; k. uv koe (koulussa) konfer nci, konfer nciq konferenssi konfet konvehti, konvehdit, makeinen, makeiset; kanfet konfisk ci, konfisk ciq takavarikko konfiskowatx: k. karyny takavarikoida konflikt (risti)riita, selkkaus, konflikti koncentr ci, koncentr ciq kem. väkevyys, konsentraatio koncentr rowatx: k. karon kes-

5 211 K kittäminen, keskitys; k. karyny keskittää koncentr rowatxsq: k. karisxkon keskittyminen, keskitys; k. karisxkyny keskittyä koncert konsertti konxdon raha konxdono rahakas konxd\t budjetti; konxki luistin, luistimet konxy 1. el. orava 2. (kopejka) kopeekka konxybyv kasv. peltokorte (Equisetum arvense) konxywuon lokakuu; oktæbrx konxygubi kasv. männynleppärousku (Lactarius deliciosus) konxyt makea; (golxkyt) imelä, äitelä; k. ^aj makea tee konxyqn oravien metsästys konxyqny metsästää (t. pyydystää) oravia konxqk konjakki k puhek. tallimies, hevos(t)enhoitaja; wal I: wal utisx konql makeahko, makea; k. kartofka makeahko peruna konqlmon makeutuminen konqlmyny tulla makeahkoksi (t. makeaksi), makeutua kooperatiw osuuskunta // osuus=, osuuskunta=, osuustoiminta=, osuuskunnallinen kooper ci, kooper ciq osuustoiminta k pak aivan, ihan, kokonaan; k. anaez kadx aivan kuin oma äitinsä, aivan äitinsä näköinen (t. kaltainen); k. bydtyny päättää (t. hävittää) kokonaan kopan 1. (gudon) kaivaminen; (bugyrton) tonkiminen, tonginta, kääntäminen (maan) 2. (kongyr_- qn) kaivaminen, kaivelu, kaivertaminen, kaivertelu kopany 1. (gudyny) kaivaa; (bugyrtyny) tonkia, kääntää; gu k. kaivaa kuoppaa; bak^aez k. kääntää (t. kaivaa) kasvimaata 2. (kongyr_qny) kaivaa, kaivella, kaivertaa, kaiverrella; nyrez k. kaivella nenää 3. nostaa, kaivaa; kartofka k. nostaa perunoita kopasxkisx 1. partis. v:stä kopasxkyny 2. kuv. puhek. (t\binisx) saivartelija, hiuksenhalkoja; (nukyrtúsx) murisija, nurisija, motkottaja kopasxkon teonn. v:stä kopasxkyny kopasxkyny intr. 1. (gudúsxkyny) kaivaa, kaivella; (bugyr_qsxkyny) tonkia, penkoa 2. (kongyr_qsxkyny) kaivella, kaiverrella; nyryn k. kaivella nenänsä 3. puhek. (wyryny, daurtyny) puuhata, puuhailla, hommailla; (gyzmylxtyny) kuhnailla, kuhnustella 4. kuv. puhek. (t\binxyny) saivarrella, olla pikkumainen; (nukyrtyny) murista, nurista, jupista, motkottaa kopejka kopeekka kop rowatx: k. karon kopiointi, jäljentäminen // kopio=, kopioimis=, jäljennös=; k. karon ma- [ina kopiokone; k. karyny kopioida, jäljentää k pi(q) kopio, jäljennös kopotx murt. pöly; tuzon I kopyta puhek. kavio; vrt. givy kopy[ton tonkaiseminen, tonkaisu kopy[tyny tonkaista; lopataen muz_emez k. tonkaista maata lapiolla

6 K 212 kor hirsi, tukki kor blx laiva, alus koralton teonn. v:stä koraltyny koraltyny hakata (t. lyödä) pois (t. poikki), katkaista (kirveellä) koran 1. hakkaminen, hakkuu (metsän=, puiden), (metsän)kaato 2. (wek^i myton) paloittelu, palasiksi (t. paloiksi) hakkaaminen korany 1. hakata, kaataa (metsää); k. hakata (t. kaataa) metsää; pu k. hakata polttopuuta 2. (wek^i mytyny) paloitella, hakata palasiksi (t. paloiksi); jauhaa (myllyllä); se^kaen kubista k. hakata hakkuuraudalla kaalia; mqsorubkaen súlx k. jauhaa lihaa myllyllä korasxkon teonn. v:stä korasxkyny korasxkyny 1. hakata (t. kaataa) metsää, olla hakkaamassa (t. kaatamassa) metsää 2. pass. v:stä korany korgid navetta, talli, läävä kor ec korealainen (ihminen) korej korealainen, Korean; k. kyl korea(n kieli) korel 1. (^eskyt) maukas, hyvänmakuinen; k. nqnx maukas (t. hyvänmakuinen) leipä 2. (kuzxytges) (hiukan) suolainen 3. (zumyto) rasvainen, vahva (keitos) // (zumyt) rasva(kerros) (lihaliemessä); k. [yd rasvainen keitto k renx kiel. sanan kanta; kylwyvy 2 koreænka korealainen (nainen) korzina, korzinka kori koridor käytävä k rica kaneli korka (korkan) talo; tupa; k. òutyny (q. l\sxtyny, puktyny) rakentaa talo (t. tupa); k. kuz talon isäntä; k. sig ullakko, vintti (talon, tuvan) korkazx eteinen, porstua; (korkaze tubonni) kuisti, porraskatos korkakuz myt. kodinhaltija, kotihaltija korman kyhnyttäminen, kyhnytys; (ëab_qn) kynsiminen, raapiminen kormany kyhnyttää; (ëab_qny) kynsiä, raapia; tybyrez k. kyhnyttää selkäänsä kormasxkon 1. teonn. v:stä kormasxkyny 2. lääk. (lydon, givlo) syyhy(tauti) kormasxkyny kyhnyttää (t. kihnuttaa) itseään kormu[ka (rehu)seimi, häkki, ruokintapöytä, rehupöytä; (tyloburdoosly) lintulauta kormy[ton raapaiseminen, raapaisu, kynsäiseminen, kynsäisy kormy[tyny raapaista, kynsäistä korob koppa, kontti korobka rasia; (badúymez) (pahvi-) laatikko; spi^ka k. tulitikkurasia korol wa kuningatar korol wstwo kuningaskunta korolx kuningas kor na kruunu koros 1. kors\t; 2. ([ajk.) (ruumis)arkku k rpus 1. runko; (mugor oi) vartalo, ruumis 2. rakennus korr ktor oikolukija, korjauslukija korrespondent kirjeenvaihtaja korsi I mets. ansa, sadin, pyydys (metsäriistalle) korsi II kasv. vanh. apila (Trifolium); kl w r, sizxjyr kors\t (pull\sx) (betoni)laudoi-

7 213 K tus, muottilaudoitus; (korl\sx) (kehä)salvos, kehikko (kaivon, jääkellarin) kors\tan teonn. v:stä kors\tany kors\tany (pul\n) tehdä muottilaudoitus; (koren) tehdä salvos (t. kehikko) (kaivon, jääkellarin) kort I 1. rauta // rautainen; k. list rautapelti (ohut); k. ëyv(a)ton zawod rautatehdas 2. (sermet k.) kortn\t sol\n kyn k. kurt- ^on dyryz ali hänellä on vielä rautainen terveys kort II urh. tenniskenttä kortan teonn. v:stä kortany kortany päällystää raudalla, verhota rautaan; sandykez k. päällystää arkku raudalla kortd\rem hist. rautapaita, panssaripaita, (rengas)haarniska kortke^er murt. tarantassi, umpivaunu kortnan 1. suitsittaminen, suitsiminen 2. kuv. (bujgaton, ^usomyton) taltuttaminen, taltutus, suitsiminen kortnany 1. suitsittaa, suitsia 2. kuv. (bujgatyny, ^usomytyny) taltuttaa, hillitä, suitsia kortn\t kuolaimet kortëog naula; wek^i k. pieni naula, pienet naulat kortëogan naulaaminen, naulaus, naulitseminen kortëogany naulata, naulita; q]ikez k. naulata laatikko kiinni; kiros bordy k. naulita ristiin kor^aga saviruukku (iso) kosilka niittokone koskan I 1. teonn. v:stä koskany I 1; 2. (sön\z kyskon) kouristus, suonenveto, kramppi 3. (wis n) reuma koskan II (etún, py[) lihtaaminen (pellavan, hampun) koskany I 1. (^utyrskyny) kouristua (sormet); (sön\z kyskyny) kouristaa (raajoja), vetää suonta; (zubektyny) puutua, turtua; kezxytl\sx ^inxyosy ik koskazy jopa sormet kouristuivat kylmästä; make pydy koska jostakin syystä jalkaani kouristaa, jostakin syystä jalastani vetää suonta 2. (wisxyny) särkeä (raajoja), kolottaa (reuma); pyd_ sy koskalo jalkojani särkee, reuma kolottaa jalkojani 3. (^öllqsxkyny, wyryny) kiemurrella, vääntelehtiä; wösx lu\men k. kiemurrella (t. vääntelehtiä) tuskissa; seremezl\sx k. kiemurrella (t. vääntelehtiä) naurusta koskany I (etún, py[) lihdata (pellava, hamppu) koskaton I, II teonn. v:stä koskatyny I, II koskatyny I yksipers. 1. (sön\z kyskyny) kouristaa (raajoja), vetää suonta 2. (wisxyny) särkeä (raajoja), kolottaa (reuma) pyd_ sme koskat\ 1) (wösx luyny) jalkojani kouristaa, jalastani vetää suonta 2) (wisxyny) jalkojani särkee, reuma kolottaa jalkojani koskatyny II fakt. (etún, py[) lihdattaa, panna (t. saada) lihtaamaan kosky 1. (korob) niinikori 2. lys) myllynkouru (jauhon kantamista varten) kosmonawt avaruuslentäjä, kosmonautti k smos avaruus, kosmos; insxör koson 1. teonn. v:stä kosyny käs-

8 K 214 keminen, määrääminen 2. (prikaz) käsky, määräys 3. (mae ke byd\styny kuron) tehtäväksianto, toimeksianto k. naklonenie (q. sqmlyk) kiel. imperatiivi kostasxkon 1. (lo[_qsxkon, ketysa ulon) lojuminen, vetelehtiminen, ajelehtiminen 2. puhek. (kyllxysa ulon) lojuminen, loikominen, loikoilu; rypeminen 3. puhek. (kalgysa wetlon) kuljeskelu, kuljeksiminen, kiertely 4. puhek. (nylky[noosyn / piosmurt_ syn) haureuden harjoitus (t. harjoittaminen); seurustelu ark. kostasxkyny 1. (lo[_qsxkyny, ulyny) lojua, vetelehtiä, ajelehtia; bumaga wyv wylyn kostasxke paperi lojuu (t. ajelehtii) lattialla 2. puhek. (kyllxysa ulyny) lojua, loikoa, loikoilla; rypeä; walesyn k. loikoilla vuoteessa; nödyn k. rypeä liassa 3. puhek. (kalgysa wetlyny) kuljeskella, kuljeksia, samoilla, kierrellä 4. puhek. (nylky[noosyn / piosmurt_ syn) harjoittaa haureutta; seurustella ark. kostylx kainalosauva; kunul body puku kos_qsxkon teonn. v:stä kos_qsxkyny kos_qsxkyny antaa määräyksiä; käskeä kosynka huivi, liina kosyny 1. käskeä, määrätä 2. (mae ke byd\styny kuryny) antaa tehtäväksi (t. toimeksi) kos\m 1. partis. ja teonn. v:stä kosyny 2. (prikaz) käsky, määräys 3. (mae ke byd\styny kurem) tehtäväksianto, toimeksianto kos\s käsky, määräys; prikaz kosqk murt. ikkuna; ukno kot märkä, kostea // märkyys, kosteus; pedlon kot ulkona on märkää kotelok sot. pakki kotelxnoj pannuhuone kot l tekn. (lämmitys)kattila, (lämmitys)pannu kotkam 1. partis. v:stä kotkany 2. kotkotus, kotkottaminen, kaakatus, kaakattaminen (kanan) kotkan kotkottaminen, kotkotus, kaakattaminen, kaakatus (kanan) kotkany kotkottaa, kaakattaa (kana) kotlet kotletti kotmem 1. partis. v:stä kotmyny; k. kureg (kadx) (kuin) uitettu kana, rääpäle 2. (kotmon) kastuminen kotmisxt\m vedenpitävä, vettä läpäisemätön kotmon kastuminen kotmyny kastua kotomka (selkä)reppu koton teonn. v:stä kotyny k tr k ympärillä, kaikkialla, joka puolella (ympäristössä); ympäri; k. tödxy luiz ympärillä (t. joka puolella) tuli valkoista kotres 1. pyöreä, ympyräinen; k. ymnyr pyöreät kasvot 2. kierto=; k. kiertotie kotret 1. mat. (krug) ympyrä; kehä 2. sot. (kotyrt\m) saarros, piiritys; kotret\ [edxyny joutua saarroksiin kottedv yhden perheen talo, omakotitalo (kivitalo) kotton kastelu, kostuttaminen kottyny kastella, kostuttaa; d\remez azxlo k. kastel-

9 215 K la paitaa ennen silittämistä; jyrsiez k. kastella (t. kostuttaa) hiukset kotyny 1. panna likoon (t. likoamaan), liottaa; dúsx k. panna pyykki likoon (t. likoamaan) 2. (nqnx k.) sekoittaa taikinaa, panna taikina nousemaan kotyr 1. (=yz) (kotyrysx q. matysx inty) seutu, ympäristö, lähistö, lähiseutu, tienoo 2. (wanxbur) tavarat, kapineet, kamppeet, tamineet, tarvikkeet; sol\n kotyrez tros hänellä on paljon tavaroita (t. kapineita); wales k. vuodevaatteet 3. (k tºr) (kotrak) ympärillä, ympärille, ympäri; k. ^us luiz ympärillä tuli hiljaista; k. u^kyny katsoa ympärilleen; jdo, k. mynom mennään ympäri (kiertotietä) 4. (kovisx, kotyrskisx) kierto=; k. kiertotie 5. postp. (kotyrtú) ympäri; bak- ^a k. kasvimaan ympäri 6. postp. (kotyryn, pala) noin, suunnilleen, lähes; (dyrez weraku oi) tienoilla, tienoissa, paikkeilla, maissa; witx ^as k. noin kello viideltä, kello viiden maissa; Wylx ar k. so no[ wuoz uudenvuodenaaton tienoilla hän palaa taas; soly manet k. s tú annoin hänelle noin sata ruplaa 7. prep:na (byd\n) jokaiselle, kullekin; k. kyk qblok s túzy jokaiselle annettiin kaksi omenaa 8. (pol) kerta; jdo, odúg k. kyrúalome na no lauletaan vielä kerran 9. murt. konj. (ponna) jotta, sen vuoksi (t. tähden) että; gorod\ mynon k., ol kºzxº no ataezly pyrisxke kaupunkiin päästäkseen hän mielistelee isäänsä kaikin keinoin; 10. postp.vart. kotyre, kotyrozx, kotyrtú, kotyryn, kotyrysen, kotyrysx k tyr k k tr k kotyre postp. 1. (dory, kotyraz) ympärille; ( rosky) tienoille, ympäristöön; òök k. puksxyny istuutua pöydän ympärille; kar k. wuisxkomy ni olemme saapumassa kaupungin tienoille 2. (kotyryn dyrez weraku) noin, tienoilla, tienoissa, paikkeilla, maissa; witx ^as k. noin kello viideltä, kello viiden tienoilla (t. maissa); obed k. so wuoz hän tulee lounaan (t. puolipäivän) tienoilla (t. tienoissa) 3. (bordy) käännetään illatiivilla: \n jötskyly so k. älä koske häneen kotyres kotres kotyreston pyöristäminen (muodon) kotyrestyny pyöristää (muoto) kotyret kotret kotyrozx postp. 1. (dorozx) ympärille (asti); ( roskozx) tienoille (asti), paikkeille (asti), ympäristöön (asti); korka k. wuyny tulla (t. päästä) talon ympärille (asti) 2. (dyrez weraku) noin... jhk aikaan (asti, saakka), jnk tienoille (t. tienoihin) (asti, saakka); so obed k. otyn uloz hän pysyy siellä lounaan tienoihin (asti) kotyrskon 1. teonn. v:stä kotyrskyny 2. (kotyrskonni) kiertotie; kierros; (pydyn oi) ohikulkutie kotyrskyny 1. (kotyrtúz ort- ^yny) kulkea ympäri, tehdä kierros; (k-sx ma[inaen) ajaa ympäri; korka kotyrtú kotyrskono

10 K 216 luiz jouduin kulkemaan talon ympäri 2. (kotrak wetlyny) kierrellä, kiertää; tunn\ byd\s gurt\tú kotyrski tänään kiertelin pitkin kylää kotyrtú postp. ympäri; Muz_em {undy k. berga maa pyörii auringon ympäri kotyrtúsxkon, kotyrtúsxkyny kotyrskon, kotyrskyny kotyrton teonn. v:stä kotyrtyny kotyrtyny 1. (kotyraz tyryny, l\sxtyny) ympäröidä, piirittää, asettaa ympärille(en); (kotyre oi) asettua ympärille; bak^aez keneren k. ympäröidä kasvimaa aidalla, aidata kasvimaa; nylpios anajz\s kotyrtúzy lapset piirittivät äitinsä, lapset asettuivat äitinsä ympärille 2. pydsany, [ymyrtyny) saartaa, piirittää; tu[mon\z k. saartaa vihollinen 3. (kotyrtúz ort^yny) kiertää, kaartaa, ohittaa; korkaez kotyrtono luiz jouduin kiertämään talon 4. (kotrak ort^yny) kiertää; tunn\ byd\s gurt\z kotyrtú tänään kiersin koko kylän 5. (kotres karyny) pyöristää (muoto) kotyrt\m 1. partis. ja teonn. v:stä kotyrtyny 2. (kener) aitaus kotyr_qn teonn. v:stä kotyr_qny kotyr_qny 1. iter. tr. (kotyraz tyryny, l\sxtyny) ympäröidä, piirittää, asettaa ympärille(en) 2. (kotrak ort^yny) kierrellä, kiertää; wanx dunneez kotyr_qj kiertelin koko maailman 3. kuv. kierrellä, kierrellä ja kaarrella; kotyr_qsa werasxkyny puhua vihjauksin (t. kierrellen ja kaarrellen) kotyr_qsxkon teonn. v:stä kotyr_qsxkyny kotyr_qsxkyny iter. intr. kierrellä, harhailla; byd\s gorod\tú kotyr_qsxki kiertelin pitkin kaupunkia kotyryn postp. 1. (doryn, kotyraz) ympärillä; ( roskyn) tienoilla, ympäristössä, paikkeilla; [kola k. pispuos budo koulun ympärillä kasvaa puita; kar k. kaupungin ympäristössä (t. tienoilla) 2. (dyrez weraku) noin, tienoilla, tienoissa, paikkeilla, maissa; witx ^as k. noin kello viideltä, kello viiden tienoilla (t. maissa) kotyrysen postp. (dorysen) ympäriltä (alkaen); ympärillä; ( roskysen) tienoilta (alkaen), ympäristöstä (alkaen); tienoilla, ympäristössä; gurt k. ik gurezx s adsko aivan kylän tienoilta näkee vuoria (t. mäkiä); mi gurt k. gin\ pumisxkimy na me tapasimme vasta kylän tienoilla kotyrysx postp. 1. (dorysx) ympäriltä; ( roskysx) tienoilta, ympäristöstä; korka k. lymy [unaz ni talon ympäriltä lumi on jo sulannut 2. (bordysx) =lta / =ltä; =sta / =stä; so k. zyn pot\ hän haisee pahalta, löyhkää kotx 1. part. vahv. vaikka(pa), edes; k. ali ik myno lähden vaikka heti; k. soe basxty ota vaikkapa se 2. konj. konsess. vaikka; milqm tu\ tros kartofkamy, k. wuza ni tänä vuonna meillä on perunasta runsas sato, voi vaikkapa myydä 3. kotx... kotx konj. disj. tai; vai; k. w ra soly,

11 217 K k. \n w nxmyz odúg sanotaan hänelle tai ei, kaikki on yhdentekevää 4. (k tx=, kotx=) indef.- pref. k txk n, k txkª, k txkytºn jne. k txk n pron. indef. kuka tahansa (t. hyvänsä), jokainen; k. soe tod\ kuka tahansa tietää sen, kuka tahansa tuntee hänet k txkönæ pron. indef. kuinka (t. miten paljon) tahansa (t. hyvänsä); k. basxty ota kuinka (t. miten) paljon tahansa k txkª milloin (t. koska) tahansa (t. hyvänsä), aina; k. lºkt\ tulkaa milloin (t. koska) tahansa (t. vain); k. so odúg uvenyz wyre hän puuhailee aina samassa työssä k txkªd pron. indef. (määritteenä) joka; k. adqmi joka ihminen; k. polaz joka kerta (t. kerralla) k txkudú z pron. indef. jokainen, kuka tahansa (t. hyvänsä) (heistä); mikä tahansa (t. hyvänsä) (niistä); k. adqmi as ponnaz úe^ jokainen ihminen on sinänsä (t. itsessään) hyvä; k. med mynoz menköön kuka tahansa (heistä) k txkudl nx minne päin tahansa (t. hyvänsä), joka suuntaan; k. mynyny lu\ on mahdollista mennä minne päin tahansa k txkyzxº miten tahansa (t. hyvänsä), millä tavalla tahansa (t. hyvänsä), kaikin tavoin; k. med l\sxtozy, ug ke kylzúsxko tehkööt miten tahansa, jos eivät kuuntele (t. tottele); k. turttúzy ni n kyzxº no ug pörmy he yrittivät tehdä kaikin tavoin, mutta ei onnistuneet mitenkään k txkytú missä tahansa (t. hyvänsä), kaikkialla; minkä kautta (t. läpi, yli) tahansa (t. hyvänsä); k. w tl\, dyraz gin\ b rt\ kävelkää missä tahansa, mutta palatkaa vain ajoissa; k. ort^yny lu\ on mahdollista kulkea minkä tahansa (t. hyvänsä) kautta (t. läpi) k txkyt^º mihin tahansa (t. hyvänsä), minne tahansa (t. hyvänsä), kaikkialle; k. mºn\: mon ug wozisxky menkää mihin tahansa, minä en estä k txkyt^y zx mihin (asti, saakka) tahansa (t. hyvänsä); k. wª\ pääskää mihin asti tahansa k txkytºn missä tahansa (t. hyvänsä), kaikkialla; k. kalyk kaikkialla on ihmisiä k txkytys n mistä tahansa (t. hyvänsä), kaikkialta; missä tahansa (t. hyvänsä), kaikkialla; k. adske mistä tahansa näkyy (t. näkee); k. pumisxkyny bygatom voimme tavata missä tahansa k txkytºsx mistä tahansa (t. hyvänsä), kaikkialta; k. [edxtyny lu\ voi (t. on mahdollista) löytää mistä tahansa k txkyë pron. indef. minkälainen (t. millainen) tahansa (t. hyvänsä), kaikenlainen, jokainen; kalyk k. lu\ on kaikenlaisia ihmisiä k txm, k txm r pron. indef. mikä tahansa (t. hyvänsä); mitä tahansa (t. hyvänsä); kaikki, kaikenlainen; ulonyn k. lu\ elämässä sattuu kaikkea (t. kaikenlaista); k. kar tee mitä tahansa, tee vaikka mitä; k txma, k txmar mitä tahansa (t. hyvänsä); minkä tahansa (t. hyvänsä) k. ke no kuitenkin; (öwölton dyr_q) (ei) kuitenkaan; joka tapauksessa; vaikkapa (t. jospa) niinkin

12 K 218 k fe kahvi; k. pözxton 1) (pözxt\m) kahvin keittäminen 2) (kofewarka) kahvinkeitin kof jnik kahvipannu, kahvikannu kofta pusero ko^aton 1. (isames karon) härnääminen, kiusoittelu, ärsyttäminen 2. (bordaz kyskon) kiihottaminen, herättäminen, yllytys (ruokahalun, mielenkiinnon) ko^atyny 1. (isames karyny) härnätä, kiusoitella, ärsyttää 2. (bordaz kyskyny) kiihottaa (t. herättää, yllyttää) (ruokahalua, mielenkiintoa) ko^ wnik nomadi, paimentolainen ko^egar lämmittäjä ko^on kaalinkanta ko^onmon kohmettuminen, kangistuminen ko^onmyny kohmettua, kangistua koëo el. harakka koëy[ el. kissa; pis\j koëy[kövy kasv. malva; katinjuustomalva (Malva neglecta); inúybirdy koëy[pi kissanpentu, kissanpoika(nen) koëy[pyd kasv. kissankäpälä (Antennaria dioica) ko[kon 1. lähteminen, lähtö, meneminen, meno (pois); poistuminen; jö k. jäidenlähtö, jäänlähtö; k. nunal lähtöpäivä 2. (wu s-sx) virtaaminen, juokseminen; (wiqn) valuminen, vuotaminen; wir k. verenvuoto 3. (misxkyku) (pois)lähtö, häviäminen (pesussa) k. padev kiel. egressiivi ko[kyny 1. lähteä, mennä (pois); poistua; lobúysa (q. lobysa) k. lentää pois; uqsa k. uida pois, lähteä (uiden); ko[(ky) tatysx! mene pois täältä! 2. (wu s-sx) virrata, juosta; valua, vuotaa; (wiqny) valua, vuotaa 3. (misxkyku) lähteä (pois), hävitä (pesussa) ko[tan hienostelija, keikailija, keikari ko[tan_qsxkon hienostelu, keikailu, keikarointi ko[tan_qsxkyny hienostella, keikailla, keikaroida ko\fficient mat. kerroin kö jauhinkivi, myllynkivi; wuko kö myllynkivi köber (=yz) 1. (kepyran) arkuus, ujous 2. (ky[kan) pelko ^ik köberyz öwöl 1) (ug kepyra) hänellä ei ole arkuutta (t. ujoutta) ollenkaan, hän ei arkaile (t. ujostele) ollenkaan 2) (ug ky[ka) hän ei pelkää ollenkaan köberan 1. (kepyran) arkailu, arastelu, ujostelu 2. (ky[kan) pelkääminen, pelko köberany 1. (kepyrany) arkailla, arastella, ujostella 2. (ky[kany) pelätä köberasx 1. partis. v:stä köberany 2. (kepyrasx) arka(ileva), arasteleva, ujo(steleva) 3. (ky[- kasx) pelokas köberasxt\m 1. (kepyrasxt\m) arkailematon, arastelematon, ujostelematon 2. (ky[kasxt\m) pelkäämätön, peloton köbert\m 1. (wozxytt\m) hävytön, häikäilemätön, julkea, röyhkeä 2. (ky[kasxt\m) peloton köd\kton kalpeneminen köd\ktyny kalveta, tulla kalpeaksi kö, kö -wö rasvainen, rasvapitoinen; k. parsx súlx rasvainen sianliha kö k puhek. paksukainen, lihava

13 219 K (ihminen) kövy herne kövypog hernepyörykkä (ruokalaji) kövypu 1. kasv. (akaciq) akasia; (siperian)hernepensas, (siperian-) hernepuu (Caragana arborescens) 2. (kövy modos, kuro) herne, herneenvarret kövyqn teonn. v:stä kövyqny kövyqny 1. (bi^any) kerätä (t. poimia) herneitä 2. (oktyny-kaltyny) korjata herne(et) közono lattian niskahirsi, lattianniskanen, lattian vuoliainen köj (=yz) 1. ihra, tali; ([pik) silava, läski; parsx k. sianihra 2. puhek. (zök, kuaem) lihava, ihrainen köjtyl (=yz) talikynttilä köky kehto köl el. suolimato, suolinkainen kölan yöpyminen; (izxylon) nukkuminen; k. inty 1) (kölanni) yösija, yöpaikka 2) (komnata) makuuhuone kölany iter. ja frekv. yöpyä; (izxylyny) nukkua (useaan kertaan) kölon 1. yöpyminen; (iz n) nukkuminen 2. (kölonni) yösija, yöpaikka kölyny yöpyä; (izxyny) nukkua kölxy somero, sora kölxy 1. someroinen, somero=, sora=; k. soratie 2. (tys k-sx wi[nq) kivinen, luinen (esim. kirsikka) 3. (kölxyem) =someroinen 4. (k-sx wi[nq) =kivinen, =luinen badúym k. 1) isosomeroinen; 2) isokivinen, isoluinen kölxym murt. (kyk sisxkon wakyt_ s wiskysx dyr) rupeama, ruokaväli; ëuk k. aamurupeama, aika päivälliseen asti köm kuori; kartofka k. perunankuori; perunankuoret; kuregpuz k. kananmunankuori köme^ kaurapyörykkä, kaurakeksi kömo 1. kuorellinen 2. (köm_em) =kuorinen; wek^i k. ohutkuorinen kömt\m kuoreton könq 1. montako, kuinka monta (t. paljon), paljonko; k. ni dyr (q. ^as)? paljonko (t. mitä) kello on?; k. ta syl\? paljonko (t. mitä) tämä maksaa?; k. tynyd ares? kuinka vanha (sinä) olet?, minkä ikäinen (sinä) olet?; k. murt\n so werasxkiz? monenko (t. kuinka monen) henkilön kanssa hän on puhunut?; könqe (q. könqyn) so wuoz? moneltako (t. mihin aikaan) hän tulee?; könqen? millä hinnalla, mihin hintaan?; könqen basxtúd? millä hinnalla ostit? 2. (kesxkysa, abdrasa weraku) (huudahduslauseissa) miten (t. kuinka) monta (t. paljon), kuinka moni; k. kalykez tatyn! miten (t. kuinka) paljon täällä onkaan väkeä! 3. konj:na montako, paljonko, kuinka monta (t. paljon); mon ug todúsxky, k. soly kul\ en minä tiedä, montako (t. paljonko) hän tarvitsee k. ke jonkin verran, muutama, vähän; k. ke w zxma! odota vähän (t. jonkin verran); k. k no, k. k ke no edes (t. vaikkapa) muutama (t. jonkin verran) kört^al (kaura)jauhopuuro; kövy k. hernepuuro köryk palkeet; argan k. harmonikan palkeet; kebit k. pajan (t. sepän) palkeet, paljepuhallin; k. pellqny lietsoa palkeilla

14 K 220 kös kuiva; k. ar 1) kuiva vuosi; 2) (zort\m wakyt) kuivuus; k. kuazx kuiva sää; k. kuazen kuivalla säällä k. wozxyny (q. utxyny) kirk. paastota; k. nqnx kuiva ruoka; pelkkä leipä (ilman muita ruokia); k. ^aj sokeriton tee; pelkkä tee (ilman voileipää, leivonnaisia); k. juoda pelkästään teetä (ilman voileipää, leivonnaisia) kösan kuivahtaminen, kuivuminen (esim. pinnaltaan), kuivaminen kösany kuivahtaa, kuivua (esim. pinnaltaan), kuivaa kösaton kuivaaminen, kuivaus kösatyny kuivata; wyvez k. kuivata lattia (pestessä) köswöj kasviöljy, ruokaöljy kösnunal lauantai; subb ta kösyn 1. (kös\n, kös dyr_qz) kuivana 2. (kovaz, muket si nt\k) kuiviltaan; k. siyny syödä kuiviltaan (ilman palanpainiketta) kösyt 1. kuiva(hko) 2. (úaryt) kalpea, kalvakka, kelmeä; k. ymnyro kalpeakasvoinen 3. (^ied) hintelä, laiha kös\kton teonn. v:stä kös\ktyny kös\ktyny 1. (kösany) kuivua, tulla kuivaksi 2. (köd\ktyny) kalveta, tulla kalpeaksi 3. (qra s-sx) arpeutua köt (=yz) 1. vatsa, maha; badúym (q. zök) k. 1) iso vatsa 2) kuv. (kö- k) paksukainen; k. jylyn wetlyny 1) ryömiä 2) kuv. (jybyrt_qny) ryömiä (t. madella) jnk edessä 2. (òu[, kötpyd\s) vatsa(laukku), maha(laukku); köty wise vatsani on kipeä k. wesxkany kö t/wesxkany; k. wiqny kö t/wiqny; k. kurektyny kö t/kurektyny; k. many kö k. tyryny kö t/tyryny kötasxkon teonn. v:stä kötasxkyny kötasxkyny pukek. tulla raskaaksi kötwesxkan 1. (bujgan) rauhoittuminen, tyyntyminen, asettuminen (ihmisen) 2. (^idan) sietäminen, kestäminen kötwesxkant\m epämiellyttävä, sietämätön (ihminen) kö t/wesxkany 1. (bujgany) rauhoittua, tyyntyä, asettua (ihminen) 2. (^idany) (tav. kielt. yhteyksissä) sietää, kestää; ^ik köty ug wesxka soly en siedä häntä ollenkaan kötwesxkest\m kötwesxkant\m kötwiqn lääk. ripuli; (dizenteriq) punatauti, dysenteria kö t/wiqny lääk. potea ripulia; (dizenterien wisxyny) potea punatautia kötgogy anat. napa kötòov 1. (wösx luon) harmi, mielipaha, loukkaus 2. (kurekton) suru, murhe; katkeruus; kötòovz\ ug wormy hän ei kestä surua kötòovan teonn. v:stä kö t/òovany kö t/òovany 1. (kötòovez wozxyny) olla pahastuksissaan jllek, pahoittaa mielensä, olla loukkaantunut jstak 2. (òovomysa ulyny) olla surullinen (t. murheellinen) kötkajgu kötòov kötkur seur. kötkurekton 1. (kurekton) murhe, suru; katkeruus 2. (kötòov) harmi kö t/kurektyny yksipers. 1. (ku-

15 221 K rektyny) katkeroittaa, surettaa, olla katkera(a), murehtia, olla murheissaan, surra; köt kurekt\, so sqrysx malpaku häntä ajatellessa surettaa 2. (köt òov luyny) harmittaa; köty kurekt\, ozxy luiz [uysa minua harmittaa, että kävi niin kötkylx lääk. 1. (dizenteriq) punatauti, dysenteria; (kötwiqn) ripuli 2. (tif) lavantauti, tyyfus köto puhek. 1. (sekyt\n) raskaana oleva, odottava 2. (pylxkkes) ulkoneva kötpu[ (kötpu[kyz) anat. sisälmykset, sisukset kötpyd\s (kötpydsyz, kötpyd\skyz, kötpyd\syz) anat. vatsa(laukku), maha(laukku) nälkä, näläntunne kö olla nälkä (t. nälkäinen), nälkiintyä; köt on nälkä; (mynam) köty minulla (t. minun) on nälkä köttyr ravinto, ruoka; k. pottyny 1) (k-sx kunoosly) (tuoda ja) tarjota ruokaa 2) (k-sx semxqly wajyny) hankkia ravintoa köttyrmost\m 1. ahne (ruoalle, syömään), perso, kova syömään // (k. murt) ahmatti, ahmija, (suur-) syömäri 2. kuv. ahne, ahnas, kyltymätön k. wyryny olla ahne, ahnehtia köttyrmost\m_qsxkon ahnehtiminen köttyrmost\m_qsxkyny olla ahne, ahnehtia köttyro 1. (a[o, d\leto) ravitseva, täyttävä 2. (kötyz tyr) kylläinen köttyron teonn. v:stä kö t/tyryny köttyrost\m köttyrmost\m kö t/tyryny ykspers. 1. (tyrmymon sisxkyny) syödä kyllikseen (t. vatsansa täyteen), täyttää vatsansa; (mynam) köty tyriz söin vatsani täyteen 2. (sisxkyny) syödä; (mae ke siysa ulyny oi) käyttää ravinnokseen; tú main kött\s tyrisxkody ni? mitä te (oikein) syötte?; mitä te käytätte ravinnoksenne? 3. puhek. (ast\ elättää itseään, elää jllak; mon as kiynym uvasa kötme tyrisxko minä elätän itseni tekemällä töitä omin käsin kött\mmon masentuminen, masennus, harmistuminen kött\mmyny masentua, harmistua kötulgozy mahavyö, vatsavyö köturd\s (köturd\skyz, köturd\syz) kylki, sivu (ruumiinosa) köt[ug levottomuus, rauhattomuus, huolestuneisuus köt[ugan teonn. v:stä kö t/[ugany kö t/[ugany olla huolissaan, hätäillä kö^isx 1. partis. v:stä kö^yny 2. (kö^ysa wetlúsx) paimentolais=, nomadi=; muutto= // (kö^ysa wetlúsx murt) paimentolainen, nomadi; k. kalyk nomadikansa, paimentolaiskansa; k. tyloburdo muuttolintu kö^on muutto, muuttaminen, siirtyminen; vaellus, vaeltaminen (toiseen paikkaan); lym[or pala k. etelään muutto kö^yny muuttaa, siirtyä; vaeltaa (toiseen paikkaan); kö^ysa wetlyny (q. ulyny) vaeltaa, viettää vaeltavaa elämää kö^yron 1. (kopirowatx karon)

16 K 222 jäljentäminen, kopiointi; (gov_qsa oi) kirjoittaminen (kopioiden) 2. (muket aze nuyny) siirtäminen, siirto, kuljettaminen, kuljetus (toiseen paikkaan) kö^yryny 1. (kopirowatx karyny) jäljentää, kopioida; (gov_qsa oi) kirjoittaa (kopioiden) 2. (muket aze nuyny) siirtää, kuljettaa (toiseen paikkaan) kö[ mauton, pahanmakuinen kö[kem kö[kemyt kö[keman 1. pelkääminen, pelko, kammoaminen, kammo (pimeyden, aaveen) 2. murt. (mözmon) ikävöinti kö[kemany 1. pelätä, kammota, kauhistua (pimeyttä, aavetta), olla peloissaan (pimeydestä, aaveesta); mon kö[kemasxko ognam l\stú wetlyny minä pelkään kävellä yksin metsässä 2. murt. (mözmyny) ikävöidä, olla ikävä kö[kemasx 1. partis. v:stä kö[kemany 2. pelokas (pimeyden, aaveen takia) kö[kematon pelottaminen, kammottaminen (pimeyden, aaveen aiheuttama) kö[kematyny pelottaa, kammottaa, kauhistaa (pimeys, aave) kö[kemes kö[kemyt 1, 2 kö[kemyt 1. kauhea, kammottava, kauhistuttava, hirveä, kamala; k. wöt kauhea uni; otyn k. uk toki siellä on kauheaa (t. hirveää) 2. puhek. (tuv urod) kauhea, hirveä, kamala, hirmuinen; k. kuazx kauhea (t. hirmuinen) sää 3. puhek. (ort^yt) kauhean, hirveän, kamalan, hirmuisen; k. tros kauhean (t. hirveän) paljon kö[na laho; k. pispu laho(puu); sisx, sisx pu kö[omon teonn. v:stä kö[omyny kö[omyny tulla pahanmakuiseksi köqn voitelu (rasvalla) köqn-wöqn 1. voitelu (rasvalla t. voilla), rasvaaminen 2. kuv. voitelu, lahjominen köqny voidella rasvalla köqny-wöqny 1. voidella rasvalla (t. voilla), rasvata 2. kuv. voidella, lahjoa krab (el.) merirapu kraew d^eskoj: k. muzej kotiseutumuseo kraj aluepiiri (hallintoalue); Krasnodar k. Krasnodarin aluepiiri kran I (k-sx wodoprowodl\n) hana kran II (òut_qn k.) nosturi, nostokurki kraska maali, väri; bu l krahmal tärkkelys kra[in kastettu (t. kristinuskoa tunnustava) tataari krew tka el. katkarapu kredit luotto; kredit\n basxtyny ostaa luotolla (t. osamaksulla) kreditor velkoja krezx 1. kantele, gusli (kanteleen tapainen kansansoitin) 2. (gur) sävelmä 3. murt. (skripka) viulu krezxgur melodia, sävelmä krezxgur^i säveltäjä krezxsuzxet sävellysoppi; säveltäminen; kompoz ci 3 krezx^i (guslin)soittaja, musikantti krem 1. voide; (tu[ my^on) vaahdoke, vaahto; pydkut^an(ly) k. kenkävoide 2. (si n) kermavaahto kr mnij pii(kivi) krepostnoj hist. maaorja; k. pr wo maaorjuus kr postx linnoitus, linna kr sl nojatuoli

17 223 K krestxqn talonpoika, maanviljelijä // talonpoikais=, talonpojan; k. kalyk koll. talonpojat, talonpoikaisto k. pinal lapsi parka kr zis kriisi; pula kristall kide kr tik arvostelija kr tika arvostelu kritikowatx: k. karon arvostelu, arvosteleminen; k. karyny arvostella krowatx sänky krokketon raakkuminen, rääkynä, vaakkuminen (korpin) krokketyny raakkua, rääkkyä, vaakkua (korppi) krokodil el. krokotiili krokton, kroktyny krokketon, krokketyny kr lik el. kani(ini) kropot murt. el. muuttohaukka; tölperiörúi kross urh. maastojuoksu; motociklet k. motocross, moottoripyörien maastoajo(t) krossword ristisanatehtävä kross wk lenkkari(t), lenkkitossu(t) krug ympyrä; piiri krugozor näköpiiri kruvka muki, tuoppi, kolpakko; k. jöl muki(llinen) maitoa kruvok kerho, piiri (askarteluun t. harrastukseen liittyvä); dramat - ^eskoj k. näytelmäkerho, näytelmäpiiri kruiz (huvi)risteily, laivamatka kryv wnik 1. kasv. (pud) karviainen, karviaispensas 2. (emy[) karviaismarja(t), karviainen, karviaiset ku I (adqmil\n) iho, hipiä; (pudopöj[url\n) nahka; (nxyldamez) vuota, talja; (nebyt gono) turkki, turkis(nahka); konxy ku oravannahka, oravanturkis; yv ku lampaannahka; ku sapeg nahkasaappaat; ku posyny muokata vuotia (t. vuota) ku II 1. milloin, koska; ku ton ko[kisxkod? koska (t. milloin) sinä lähdet? 2. rel. ja tempor. konj:na milloin, koska; (kuke) kun, jolloin; mon ug todúsxky uk, ku ton ko[kod? enhän minä tiedä, milloin sinä lähdet; jdo soku mynom, ku kuazx [unytges luoz no mennään silloin, kun sää tulee lämpimämmäksi kua kuala kuadan teonn. v:stä kuadany kuadany 1. (vilxdyny) silpiä, kuoria, irrottaa jyviä (t. siemeniä) 2. (sisxmyny) mädätä, mädäntyä (heinä) kuavgeton rääkkyminen (ruisrääkän) kuavgetyny rääkkyä (ruisrääkkä) kuavget\m 1. partis. v:stä kuavgetyny 2. rääkkynä, rääkkyminen (ruisrääkän) kua n lihominen, pulskistuminen kuav-kuav onom. kuvaa narskuntaa, risahtelua, rousketta, ruisrääkän rääkynää: pyd ulyn lymy k. waze lumi narskuu jalkojen alla kuavres narskuva, rouskuva, rutiseva, risahteleva kuavy el. ruisrääkkä (Crex crex) kuavym anat. rusto kuavyr onom. kuvaa narskuntaa, risahtelua, rousketta: k. qblokez siyny syödä omena rouskuttaen kuavyres kuavres kuavyrton narskuminen, narskahtelu, rouskunta, risahtelu

18 K 224 kuavyrtyny narskua, narskahdella, rouskua, risahdella kuavyrt\m 1. partis. v:stä kuavyrtyny 2. narske, narskunta, narskahtelu, rouske, risahtelu kuazx 1. sää, ilma; [uldyr k. kaunis sää (t. ilma) 2. (inmar) jumala k. úard\ ni sarastaa, alkaa sarastaa; k. zore sataa vettä; k. pejmyt luiz pimeni kuazxtodos ilmatiede, meteorologia; sääoppi; vrt. meteorol gi, meteorol giq kuajyny lihoa, pulskistua kuak pensas; koll. (kuak_ s) pensaikko, pensasto; k. pöly pyryny pistäytyä pensaikkoon kuaka el. varis kuakagyrly kasv. kello(kukka) (Campanula) kuakakenxyr ryynimäinen lumi kuakamulxy kuaka\mezx kuakapi variksenpoika(nen) kuakapurty kuakagyrly kuaka\mezx kasv. lakka, muurain, hilla (Rubus chamaemorus); mor [ka kuake^ vuohi; (mumy ke^ oi) kuttu; (ke^taka oi) pukki ke^ 1 kuakketon 1. (\bek s-sx) kurnuttaminen, kurnutus 2. (ëöv s-sx) kaakattaminen, kaakatus (ankan), räkättäminen, räkätys kuakketyny 1. (\bek s-sx) kurnuttaa 2. (ëöv s-sx) kaakattaa (ankka), räkättää kuakket\m 1. partis. v:stä kuakketyny 2. (\bek s-sx) kurnutus, kurnuttaminen 3. (ëöv s-sx) kaakatus, kaakattaminen (ankan), räkätys, räkättäminen kuala (kualan) 1. (wösqsxkonni) rukouskota, pyhäkkö 2. (pöranni) kesäkeittiö kualdon (pilisxkysa) lohkeaminen (irti); (i[kalskysa) irtoaminen, irtautuminen, lähteminen (irti) kualdyny (pilisxkysa) lohjeta (irti); (i[kalskysa) irrota, irtautua, lähteä irti; [elep kualdúz lastu lohkesi irti kualdyton (pilxysa) lohkaiseminen, lohkaisu (irti); (i[kaltysa) kiskominen (irti) kualdytyny (pilxysa) lohkaista (irti); (i[kaltysa) kiskoa (irti) kuald\m partis. v:stä kualdyny; k. [elep 1) lohjennut lastu 2) kuv. luopio kualeg 1. (ky[katskisx) säikky, vauhko, pelokas 2. (dyrtúsx) hätäilevä, kiirehtivä, hätäinen 3. ([ugek_qsxkisx) hätääntyvä, hätäinen kualekton teonn. v:stä kualektyny kualektyny 1. (kualqk potyny) hätkähtää, säpsähtää, vavahtaa 2. (dyrtyny kutskyny) hätäillä, hätiköidä 3. ([ugek_qsxkyny kutskyny) hätääntyä, hermostua, joutua pakokauhun valtaan kualek_qn vapiseminen, väriseminen, täriseminen kualek_qny vapista, väristä, täristä; kynmemenyz kualek_q hän vapisee (t. värisee) kylmästä kualem 1. simpukka, simpukankuori, näkinkenkä 2. el. simpukka kualtyrton koliseminen, tömiseminen kualtyrtyny kolista, tömistä kualtyrt\m 1. partis. v:stä kualtyrtyny 2. kolina, koliseminen, töminä, tömiseminen

19 225 K kualxkketon latkiminen, latkinta; kulahtelu kualxkketyny latkia; kulahdella kualxkket\m 1. partis. v:stä kualxkketyny 2. latkinta, latkiminen; kulahtelu kualxkkon 1. (kualxkketon) latkiminen, latkinta; kulahtelu 2. kuv. kark. (tordon) litkiminen; latkiminen (alkoholin) kualxkkyny 1. (kualxkketyny) latkia; kulahdella 2. kuv. kark. (torodyny) litkiä, latkia (alkoholia), juoda itsensä känniin kualxtra ark. halv. 1. (supyli) jaarittelija, lörppö, suupaltti; k. ym suupaltti, jaarittelija, lörppö 2. (golxtres) törkeä, karkea, vulgaari kualxtres, kualxtyres ark. halv. 1. (suples) kielevä, suulas, hölösuinen 2. (golxtres) törkeä, karkea, vulgaari kualxtyrton 1. poriseminen 2. kuv. puhek. (supylxton) lörpöttely, rupattelu, jaarittelu kualxtyrtyny 1. porista; [yd kualxtyrtysa pöze keitto kiehuu poristen 2. kuv. puhek. (supylxtyny) lörpötellä, rupatella, jaaritella kualxtyrt\m 1. partis. v:stä kualxtyrtyny 2. porina, poriseminen 3. kuv. puhek. (supylxt\m) lörpöttely, rupattelu, jaarittelu kualxym kualem ku læk: k. luyny (q. potyny, usxyny) hätkähtää, säpsähtää, vavahtaa el. etana, kotilo (Gastropoda) kualq^a 1. puhek. (dyrtúsx murt) hätäilevä (ihminen), hätähousu 2. puhek. ([ugek_qsxkisx murt) hermoilija 3. kasv. ([alxtraturyn) laukku (Rhinanthus) kuamyn kolmekymmentä kuamyn tú 1. kolmaskymmenes 2. (kuamyn intyyn) kolmessakymmenessä paikassa kuaner 1. (na^ar) köyhä // köyhästi; k. ulyny elää köyhästi 2. (miskinx, valx tus) parka, raukka, polo(inen) kuanermon köyhtyminen kuanermyny köyhtyä kuanon 1. teonn. v:stä kuanyny 2. ([umpoton) ilo, riemu; ilostuminen 3. (sinmasxkon, kelx[on) ihailu, ihastelu; ihastus 4. (mylkyd tyrmon) tyydytys, tyytyväisyys; tyytyminen; (tyrmyt luon) yltäkylläisyys 5. ([umpoton basxt\m, naslavdenie) nautinto, nauttiminen, ilo, mielihyvä kuanyny 1. ([umpotyny) iloita, riemuita; ilahtua, ilostua 2. (sinmasxkyny, kelx[yny) ihailla, ihastella; ihastua 3. (mylkyd tyrmyny) olla tyytyväinen, tyytyä; kuanysa ulyny elää yltäkylläisyydessä 4. (naslavdenie basxtyny) nauttia, saada nautintoa (t. mielihyvää) kuanxgeton vikiseminen, vinkuminen, vingunta (koiran, penikan) kuanxgetyny vikistä, vinkua (koira, penikka) kuanxget\m 1. partis. v:stä kuanxgetyny 2. vikinä, vikiseminen, vinkuna, vingunta (koiran, penikan) kuanx-kuanx onom.: k. karyny vikistä, vinkua (koira, penikka) kuanqnxton, kuanqnxtyny,

20 K 226 kuanqnxt\m, kuanxgeton, kuanxgetyny, kuanxget\m kuar 1. lehti; pispu k. puun lehti (t. lehdet) 2. murt. (kubista) kaali kuara 1. ääni; wek^i k. korkea ääni; zök k. matala ääni 2. (ëa[et\m) melu, ääni; pyd k. jalkojen töminä (t. kopina) 3. kiel. äänne k. s tyny äänestää kuara 1. (vingres) heleä(sointuinen), helkkäävä, kaikuisa, sointuisa 2. (badúym k.) suuriääninen, äänekäs, kovaääninen 3. (kuaraem) =ääninen; ^eber k. kyrúasx kaunisääninen laulaja kuaras ton äänestys; lu[kem k. salainen äänestys; [ara k. avoin äänestys kuareton 1. teonn. v:stä kuaretyny 2. (pumitad waz n) vastaaminen, vastaus (puheeseen, huutoon); ([uon, weran) virkkaminen, sanominen 3. (kin\ ke ty[- kasxkon) haukku(minen), toruminen, sättiminen 4. (kin\n ke kereton) riitely, riita, torailu kuaretyny 1. (pumitad wazxyny) vastata (puheeseen, huutoon); (kuara s tyny) antaa äänen kuulua, päästää ääni kuuluviin; ([uyny, werany) sanoa, virkkaa 2. (wazisxkyny) kääntyä puheellaan jnk puoleen 3. tr. (kin\ ke ty[- kasxkyny) haukkua, torua, sättiä 4. intr. (kin\n ke keretyny) riidellä, torailla kuarnqnx piirakan pohja kuaro 1. lehti=, lehdellinen, k. l\s lehtimetsä; k. pispu lehtipuu 2. (kuar_em) =lehtinen; pasxkyt k. pispu leveälehtinen puu kuarsan kuivahtaminen, kuivuminen (hiukan) (heinän, lehtien auringossa) kuarsany kuivahtaa (t. kuivua) hiukan (heinä, lehdet auringossa) kuarsaton teonn. v:stä kuarsatyny kuarsatyny antaa kuivahtaa, kuivattaa (t. kuivata) hiukan (heinä, lehdet auringossa) kuartol\zx toukokuu; maj kuarus n syyskuu; sentqbrx kuar^abak el. särki (Rutilus); ^abak I, gordsin kuar_qsxkon teonn. v:stä kuar_- qsxkyny kuar_qsxkyny puhjeta lehteen; pispuos kuar_qsxko ni puut puhkeavat (t. ovat puhkeamassa) lehteen kuas suksi, sukset; kuas\n byzxylúsx hiihtäjä; kuas\n byzxylon hiihto; kuas\n byzxylyny hiihtää; kuas\n wetlúsx, kuas\n wetlon, kuas\n wetlyny kuas\n byzxylúsx, kuas\n byzxylon, kuas\n byzxylyny; kuas\n niskylany hiihdellä; laskea mäkeä (suksilla) kuasallqn taivuttaminen, taivuttelu, vääntely, koukistaminen, käärintä; vrt. seur. kuasallqny iter. ja frekv. taivuttaa, taivutella, vääntää, väännellä, koukistaa, koukistella, kääriä; saes_ sty k. kääriä hihat ylös kuasallqsxkon teonn. v:stä kuasallqsxkyny kuasallqsxkyny iter. 1. taipua, vääntyä, koukistua, käyristyä 2. (kuasallqsxkisx luyny) olla taipuisa, taipua; ez kuasallqsxke (lanka)johto on taipuisa kuasalskon 1. taipuminen, taittuminen, vääntyminen; koukistumi-

MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää.

MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää. MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää. 2. NUMERO (EI 1) + PARTITIIVI o Minulla on kaksi autoa. o Kadulla seisoo

Lisätiedot

Esi-kakkosen uutiset Helmikuu 2013

Esi-kakkosen uutiset Helmikuu 2013 Esi-kakkosen uutiset Helmikuu 2013 Me haastateltiin1a luokkaa, mikä on heidän lempitalviurheilulajinsa. Suosituin laji oli hiihto. Tekijät Kerttu,Iida,Veikka ja Bedran Haastattelimme apulaisrehtoria Katri

Lisätiedot

LIITE 1 Jaksoarviointi, Syntymäpäivätaivas Opettaja

LIITE 1 Jaksoarviointi, Syntymäpäivätaivas Opettaja LIITE 1 Jaksoarviointi, Syntymäpäivätaivas Opettaja SYNTYMÄPÄIVÄTAIVAS (aapinen s. 114 125): JAKSOARVIOINTI, opettajan ohjeet Jaksoarvioinnin kolme ensimmäistä tehtävää ovat sanelutehtäviä ja ne tehdään

Lisätiedot

Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden

Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden Teidän talonne on upouusi. MINKÄ? KENEN? MILLAISEN? = talon, teidän, sinisen huoneen= GENETIIVI Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden Genetiivi ilmaisee omistusta Laurin koira, minun

Lisätiedot

LAUSESANAT KONJUNKTIOT

LAUSESANAT KONJUNKTIOT LAUSESANAT KONJUNKTIOT Ruusu ja Pampeliska ovat marsuja. Marja on vanhempi kuin Anna. Otatko teetä vai kahvia? JA TAI VAI (kysymyslause) MUTTA KOSKA (syy) KUN KUIN (vertailu) ETTÄ JOS SEKÄ Mari ja Matti

Lisätiedot

SANATYYPIT JA VARTALOT

SANATYYPIT JA VARTALOT SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen? opiskelija opiskelijat opiskelija- opiskelijan pöytä pöydät pöydä-

Lisätiedot

4.1 Samirin uusi puhelin

4.1 Samirin uusi puhelin 4. kappale (neljäs kappale) VÄRI T JA VAATTEET 4.1 Samirin uusi puhelin Samir: Tänään on minun syntymäpäivä. Katso, minun lahja on uusi kännykkä. Se on sedän vanha. Mohamed: Se on hieno. Sinun valkoinen

Lisätiedot

SANATYYPIT PERUSOPINNOT 2 KOULUTUSKESKUS SALPAUS

SANATYYPIT PERUSOPINNOT 2 KOULUTUSKESKUS SALPAUS SANATYYPIT LÄMMIN TAKKI LÄMPIMÄT TAKIT KAUNIS NAINEN KAUNIIT NAISET SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen?

Lisätiedot

3. Kun jossakin asiassa ei pääse mitenkään eteenpäin, voit sanoa: 4. Kun jossakin on tosi paljon ihmisiä, voit sanoa:

3. Kun jossakin asiassa ei pääse mitenkään eteenpäin, voit sanoa: 4. Kun jossakin on tosi paljon ihmisiä, voit sanoa: SANONTOJA, SANANLASKUJA JA PUHEKIELTÄ HARJOITUS 1 joutua jonkun hampaisiin olla koira haudattuna kärpäsestä tulee härkänen niellä purematta kaivaa maata toisen alta panna jauhot suuhun ei ole mailla eikä

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

TEHTÄVÄKORI Monisteita matikkaan. Riikka Mononen

TEHTÄVÄKORI Monisteita matikkaan. Riikka Mononen ---------------------------------------- TEHTÄVÄKORI Monisteita matikkaan Riikka Mononen ---------------------------------------- Tehtäväkori 2016 TEHTÄVÄKORI Monisteita matikkaan -materiaali on kokoelma

Lisätiedot

arjen aakkoset a c luku- ja kirjoitustaidon opiskeluun Petra a u t i o e va Lönnbäck Arjen aakkoset turun kristillinen opisto 2012

arjen aakkoset a c luku- ja kirjoitustaidon opiskeluun Petra a u t i o e va Lönnbäck Arjen aakkoset turun kristillinen opisto 2012 arjen aakkoset b a c luku- ja kirjoitustaidon opiskeluun Petra a u t i o e va Lönnbäck turun kristillinen opisto 2012 1 { Tekijät: Julkaisija: isbn 978-952-5803-23-5 Paino: 2 SISÄLTÖ Opettajalle...7 Aakkoset

Lisätiedot

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset:

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset: LAUSETREENEJÄ Kysymykset: Mikä - kuka - millainen? (perusmuoto) Mitkä ketkä millaiset? (t-monikko) Minkä kenen millaisen? (genetiivi) Milloin? Millainen? Minkävärinen? Minkämaalainen? Miten? Kenellä? Keneltä?

Lisätiedot

OSTOSLI STA. I: Entä leipää? S: Otamme kaksi patonkia ja kaksi ruisleipää. I: Onko tässä kaikki? S: On kaikki ostoslistalta.

OSTOSLI STA. I: Entä leipää? S: Otamme kaksi patonkia ja kaksi ruisleipää. I: Onko tässä kaikki? S: On kaikki ostoslistalta. 7. kappale ( seitsemäs kappale ) KAUPASTA POSTIIN 7.1. Isä ja Samir ovat kaupassa. Samirin kädessä on ostoslista. I: Mitä ostamme ensin? S: Hedelmät. Viisi appelsiinia, neljä punaista omenaa ja puoli ananasta.

Lisätiedot

- Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on vaaleammat hiukset.

- Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on vaaleammat hiukset. MAI FRICK KOMPARAATIO ELI VERTAILU 1. Komparatiivi -mpi -mpa, -mma monikko: -mpi, -mmi - Kumpi on vanhempi, Joni vai Ville? - Joni on vanhempi kuin Ville. - Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on

Lisätiedot

Paritreenejä. Lausetyypit

Paritreenejä. Lausetyypit Paritreenejä Lausetyypit Keskustele parin kanssa, kysy parilta! Omasta mielestäni olen Minun perhe on Minun suku on Minun äiti on Minun isä on Minun koti on Minun lempiruoka on Minun suosikkilaulaja on

Lisätiedot

Millainen olo sinulle tulee saunassa?

Millainen olo sinulle tulee saunassa? Millainen olo sinulle tulee saunassa? hyvä rauhallinen rento nälkäinen lämmin virkeä huono kiireinen kireä janoinen viluinen väsynyt CC Kirsi Alastalo 2016 Sauna-tekstiin liittyviä kysymyksiä Jos keskustelua

Lisätiedot

Suomen kielessä on 6 verbityyppiä:

Suomen kielessä on 6 verbityyppiä: Suomen kielessä on 6 verbityyppiä: 1 nukkua itkeä lukea nauraa seisoa 2 vokaalia syödä juoda imuroida uida 2 3 -da -dä purra mennä tulla nousta -ra -na -la -sta 4 haluta herätä karata 1 vokaali & -ta -tä

Lisätiedot

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja.

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja. Täytyy-lause Minun täytyy lukea kirja. Kenen? (-N) TÄYTYY / EI TARVITSE perusmuoto missä? mistä? mihin? milloin? miten? millä? Minun täytyy olla luokassa. Pojan täytyy tulla kotiin aikaisin. Heidän täytyy

Lisätiedot

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen?

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen? 5. Vastaa kysymyksiin (kpl1) Onko sinulla sisaruksia? Asuuko sinun perhe kaukana? Asutko sinä keskustan lähellä? Mitä sinä teet viikonloppuna? Oletko sinä viikonloppuna Lahdessa? Käytkö sinä usein ystävän

Lisätiedot

Aakkoset Aa Ii Uu Ss Nn Ee Oo Ll Rr Mm Tt Ää Pp Kk Jj Vv Hh Yy Öö Dd Gg Bb Ff Cc Ww Xx Zz Qq Åå Numerot 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Kuka on...? (adjektiivit) 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. Kenellä on...? (omistaminen)

Lisätiedot

Ohjeita lapsiperheille

Ohjeita lapsiperheille Oulun vastaanottokeskus Heikinharjuntie 66 90620 Oulu Puhelin: 0718763100 Ohjeita lapsiperheille Minna Märsynaho Diakonia-ammakorkeakoulu 2 SISÄLLYSLUETTELO LAPSI JA TURVALLISUUS 3 ARJEN PERUSTOIMINNOT

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

I-MONIKKO. Heljä Uusitalo

I-MONIKKO. Heljä Uusitalo I-MONIKKO Heljä Uusitalo YKSIKKÖ JA MONIKKO Kun puhut yhdestä ihmisestä, asiasta tai esineestä, käytät yksikköä. Koira haukkuu autossa. Kun ihmisiä, asioita tai esineitä on monta, käytät monikkoa. Koirat

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma NALLE PUH Olipa kerran Nalle Puh. Nalle Puh lähti tapaamaan veljeään. Nalle Puh ja hänen veljensä nauroi itse keksimäänsä vitsiä. Se oli kuka on Nalle Puhin veli. Vastaus oli puhveli. Sitten he söivät

Lisätiedot

Reetta Minkkinen

Reetta Minkkinen 28.4.2016 Reetta Minkkinen Perhe Koska kertaus on opintojen äiti (minun) kirjani. (sinun) kirjasi. hänen kirjansa. (meidän) kirjamme. (teidän) kirjanne. heidän kirjansa. Muistatko: 5 perheenjäsentä 5 eläintä

Lisätiedot

Herra on Paimen. Ps. 100:3 Tietäkää, että Herra on Jumala. Hän on meidät luonut, ja hänen me olemme, hänen kansansa, hänen laitumensa lampaat.

Herra on Paimen. Ps. 100:3 Tietäkää, että Herra on Jumala. Hän on meidät luonut, ja hänen me olemme, hänen kansansa, hänen laitumensa lampaat. Herra on Paimen Ps. 100:3 Tietäkää, että Herra on Jumala. Hän on meidät luonut, ja hänen me olemme, hänen kansansa, hänen laitumensa lampaat. Joh. 10:11 Minä olen se hyvä paimen. Joh. 10:11 Minä olen

Lisätiedot

VERBI + VERBI - LAUSE. -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä

VERBI + VERBI - LAUSE. -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä VERBI + VERBI - LAUSE -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä MIHIN LIIA MENEE? LIIA MENEE RAVINTOLAAN SYÖMÄÄN. MISSÄ LIIA ON? LIIA ON RAVINTOLASSA SYÖMÄSSÄ.

Lisätiedot

K Ä Y T T Ö S U U N N I T E L M A Y H D Y S K U N T A L A U T A K U N T A

K Ä Y T T Ö S U U N N I T E L M A Y H D Y S K U N T A L A U T A K U N T A K Ä Y T T Ö S U U N N I T E L M A 2 0 1 7 Y H D Y S K U N T A L A U T A K U N T A Forssan kaupunki Talousarvio ja -suunnitelma 2017-2019 / T O I M I A L A P A L V E L U 50 YHDYSKUNTAPALVELUT 5 0 0 T E

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto.

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto. TEE OIKEIN Kumpi on (suuri), Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) kuin tuo. Minä olen (pitkä) kuin

Lisätiedot

Opittavia asioita. Mikä on rumpalin ammattitauti? Rytmihäiriö.

Opittavia asioita. Mikä on rumpalin ammattitauti? Rytmihäiriö. 1. Rytinää! Opittavia asioita Tiedän, millainen on hyvä lauluasento Opin säätelemään ääneni voimakkuutta. Tiedän, mitä tarkoittavat π, P, F a ƒ. Opettelen beat-komppea kehorytmeinä. Tutustun lyömäsoittimiin

Lisätiedot

8 9 Kopionti ehdottomasti kielletty.

8 9 Kopionti ehdottomasti kielletty. Nä-mä jo o-saam-me. Kir-joi-ta sa-nat so-pi-van ku-van al-le. Li-sää puut-tu-vat ta-vut. Piir-rä ju-tus-ta ku-va. Kek-si pen-nuil-le ni-met.... 8 9 Kirjoita ku-vaan: Piir-rä ku-vaan: Lu-mi-u-kol-le hat-tu

Lisätiedot

Kappale 3. Hyvää ruokahalua!

Kappale 3. Hyvää ruokahalua! Kappale 3 Hyvää ruokahalua! Maija tekee ruokaa Maija Virtanen on keittiössä. Hän keittää spagettia. Pöydällä on 4 haarukkaa, veistä, lautasta ja lasia. Lattialla on neljä tuolia ja matto. Hellalla on kaksi

Lisätiedot

PIILOTETUT JÄTEARVOITUKSET

PIILOTETUT JÄTEARVOITUKSET Huoneeseen on piilotettu kortteja, joissa on jäte- ja kierrätysaiheisia arvoituksia. Keksittekö kaikkiin vastauksen? Valmistelut: Tulosta kortit ja leikkaa ne irti. Jos korteista haluaa kestävämpiä, kannattaa

Lisätiedot

Napapiirin luontokansio

Napapiirin luontokansio Puolipilvistä, sanoi etana ja näytti vain toista sarvea Tutki säätilaa metsässä ja suolla ja vertaa tuloksia. Säätilaa voit tutkia mihin vuodenaikaan tahansa. 1. Mittaa a) ilman lämpötila C b) tuulen nopeus

Lisätiedot

3. kappale (kolmas kappale) AI KA

3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3.1. Kellonajat: Mitä kello on? Kello on yksi. Kello on tasan yksi. Kello on kaksikymmentä minuuttia vaille kaksi. Kello on kymmenen minuuttia yli yksi. Kello on kymmenen

Lisätiedot

Odpowiedzi do ćwiczeń

Odpowiedzi do ćwiczeń Odpowiedzi do ćwiczeń Lekcja 1 1. c 2. b 3. d 4. a 5. c Lekcja 2 1. ruotsia 2. Norja 3. tanskalainen 4. venäjää 5. virolainen 6. englantia 7. Saksa 8. kiina 9. espanjaa 10. Suomi 11. puolalainen 12. englanti

Lisätiedot

VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ

VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ EI taipuu tekijän mukaan + VERBI NUKU/N EI NUKU (minä) EN NUKU (sinä) ET NUKU hän EI NUKU (me) EMME NUKU (te) ETTE NUKU he EIVÄT NUKU (tekijänä joku, jota

Lisätiedot

HARJOITUKSIA VERBITYYPISTÄ 4

HARJOITUKSIA VERBITYYPISTÄ 4 HARJOITUKSIA VERBITYYPISTÄ 4 Verbityypin 4 tuntomerkit: - perusmuodon lopussa on -ata/ätä, joskus -ota, -ötä, -uta, -ytä: luvata: lupaan, pelätä: pelkäät, tuhota: tuhoaa, haluta: haluamme, älytä: älyää

Lisätiedot

Kaija Rantakari. hänen takaraivostaan kasvaa varis, joka katsoo yhdellä silmällä, ainoalla 1/10

Kaija Rantakari. hänen takaraivostaan kasvaa varis, joka katsoo yhdellä silmällä, ainoalla 1/10 Kaija Rantakari hänen takaraivostaan kasvaa varis, joka katsoo yhdellä silmällä, ainoalla 1/10 astun tarinan yli, aloitan lopusta: sydämeni ei ole kello putoan hyvin hitaasti ansaan unohdan puhua sinulle,

Lisätiedot

S Y Y - S E U R A U S kysymyskortteja

S Y Y - S E U R A U S kysymyskortteja S Y Y - S E U R A U S kysymyskortteja pohditaan mikä on esitetyssä tilanteessa olevan seurauksen syy. Harjoitellaan vastaamaan MIKSI -kysymyksiin. Mitä tapahtuu (SYY), entä mitä tapahtuu syyn SEN SEURAUKSENA?

Lisätiedot

Millainen Pekka on? Kumpi on kauniimpi? Kuka on paras? Mikä on maailman korkein vuori?

Millainen Pekka on? Kumpi on kauniimpi? Kuka on paras? Mikä on maailman korkein vuori? MILLAINEN? vertailu Millainen Pekka on? Kumpi on kauniimpi? Kuka on paras? Mikä on maailman korkein vuori? Sää oli ihana viikonloppuna! Pekka on komea mies. Kumpi teistä haluaa tulla ensin? Kumpi on parempi,

Lisätiedot

OBJEKTI =TEKEMISEN KOHDE (sana, johon tekeminen kohdistuu)

OBJEKTI =TEKEMISEN KOHDE (sana, johon tekeminen kohdistuu) Hkki ruokkii kalat. OBJEKTIHARJOITUKSIA (kalat = ruokkimisen kohde eli objekti) OBJEKTI =TEKEMISEN KOHDE (sana, joh tekeminen kohdistuu) Objektin muoto: Objektissa n-pääte, (mikossa t-pääte) jos se liittyy

Lisätiedot

KADUILLA, PUISTOISSA. 1. Kaduilla, puistoissa Kallion porukkaa jos jonkinlaista: sydämellistä ja vähemmän sellaista huolten painamaa ja kepeää

KADUILLA, PUISTOISSA. 1. Kaduilla, puistoissa Kallion porukkaa jos jonkinlaista: sydämellistä ja vähemmän sellaista huolten painamaa ja kepeää KADUILLA, PUISTOISSA 1. Kaduilla, puistoissa Kallion porukkaa jos jonkinlaista: sydämellistä ja vähemmän sellaista huolten painamaa ja kepeää 2. Omissa, vieraissa kämpissä yksin tai ystävän kanssa aamuun

Lisätiedot

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12.1. Liian pieni asunto Fereshten perheessä on äiti ja neljä lasta. Heidän koti on Hervannassa. Koti on liian pieni. Asunnossa on vain kaksi huonetta,

Lisätiedot

100 suomalaista sananlaskua Mitä niillä tarkoitetaan?

100 suomalaista sananlaskua Mitä niillä tarkoitetaan? 100 suomalaista sananlaskua Mitä niillä tarkoitetaan? Ahkeruus kovankin onnen voittaa. Ajat muuttuvat ja me muutumme niiden mukana. Auta miestä mäessä, älä mäen alla. Ei helmiä sioille. Ei kannettu vesi

Lisätiedot

Suomi toisena kielenä tehtäviä 2.-4. -luokkalaisille: Iso vai pieni alkukirjain? Essi Järvelä/Nummen koulu/turku. 1. Kirjoita sanat oikein: turku

Suomi toisena kielenä tehtäviä 2.-4. -luokkalaisille: Iso vai pieni alkukirjain? Essi Järvelä/Nummen koulu/turku. 1. Kirjoita sanat oikein: turku Iso vai pieni alkukirjain? Essi Järvelä/Nummen koulu/turku Iso alkukirjain seuraaviin: nimet, maat, kaupungit Pieni alkukirjain seuraaviin: viikonpäivät, kielet, kuukaudet 1. Kirjoita sanat oikein: turku

Lisätiedot

KARVIAN ALAKOULUJEN VANHEMPAINILLAN RYHMÄTYÖT, 3.- 4. LK

KARVIAN ALAKOULUJEN VANHEMPAINILLAN RYHMÄTYÖT, 3.- 4. LK KARVIAN ALAKOULUJEN VANHEMPAINILLAN RYHMÄTYÖT, 3.- 4. LK Mitä tarkoittaa positiivinen kannustaminen? - rohkaiseminen Miten sitä voidaan toteuttaa a) kotona - jos lapsi ei vielä ymmärrä tehtävää, niin vanhemmat

Lisätiedot

PIENESTÄ PITÄEN-HUOMISEN HYVÄKSI

PIENESTÄ PITÄEN-HUOMISEN HYVÄKSI PIENESTÄ PITÄEN-HUOMISEN HYVÄKSI UUDENVUODEN YMPÄRISTÖLUPAUS-KILPAILU KEVÄT 2010 PYYKÖSJÄRVEN PÄIVÄKOTI YMPÄRISTÖKERHO NEULASET PIENESTÄ PITÄEN-HUOMISEN HYVÄKSI Pyykösjärven päiväkoti on mukana kansainvälisessä

Lisätiedot

UDMURT-FINN KYLSUZXET

UDMURT-FINN KYLSUZXET Udmurt kun uniwersitet Kyltodon kartografirowanieq laboratoriq Udmurt State University Laboratory of Linguistic Mapping S. A. Maksimow W. I. Danilow S. Saarinen UDMURT-FINN KYLSUZXET 22 000-l\sx qtyr jyrъqsx

Lisätiedot

3. Miksi rottaa kutsuttiin Ronkeliksi? 4. Mitä rotta söi maanantaisin? 5. Mitä rotta söi tiistaisin? 6. Mitä rotta söi keskiviikkoisin?

3. Miksi rottaa kutsuttiin Ronkeliksi? 4. Mitä rotta söi maanantaisin? 5. Mitä rotta söi tiistaisin? 6. Mitä rotta söi keskiviikkoisin? Rotta Ronkeli Eräällä rotalla oli kummallinen nimi. Rottaa kutsuttiin Ronkeliksi. Ronkeli oli saanut nimensä ruokatavoistaan. Se halusi syödä vain hedelmiä. Maanantaisin rotta söi banaaneja. Tiistaisin

Lisätiedot

9.1. Mikä sinulla on?

9.1. Mikä sinulla on? 9.kappale (yhdeksäs kappale) 9.1. Mikä sinulla on? Minulla on yskä. Minulla on nuha. Minulla on kuumetta. Minulla on kurkku kipeä. Minulla on vesirokko. Minulla on flunssa. Minulla on vatsa kipeä. Minulla

Lisätiedot

Agricolan Monenlaista luettavaa 2

Agricolan Monenlaista luettavaa 2 Helikopteri Jo 500 vuotta sitten italialainen keksijä Leonardo da Vinci suunnitteli helikopterin. Silloin sellaista ei kuitenkaan osattu vielä valmistaa. Vasta 70 vuotta sitten tehtiin ensimmäinen toimiva

Lisätiedot

Preesens, imperfekti ja perfekti

Preesens, imperfekti ja perfekti Preesens, imperfekti ja perfekti ennen nyt Neljä vuotta sitten olin töissä tehtaassa. Nyt minä olen lähihoitaja. r Olen työskennellyt sairaalassa jo kaksi vuotta. J Joo, kävin toissapäivänä. Sinun tukka

Lisätiedot

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Ilolan perhe

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Ilolan perhe Ilolan perhe 1 Pentti ja Liisa ovat Reinon, Jaanan ja Veeran isä ja äiti. Heidän lapsiaan ovat Reino, Jaana ja Veera. 'Pikku-Veera' on perheen nuorin. Hän on vielä vauva. Henry-vaari on perheen vanhin.

Lisätiedot

Matkakertomus Busiasta 2.6.-15.6.2011

Matkakertomus Busiasta 2.6.-15.6.2011 Matkakertomus Busiasta 2.6.-15.6.2011 Lähdimme Kenian matkalle hyvin varautuneina kohdata erilainen kulttuuri. Olimme jo saaneet kuulla, mihin asioihin on syytä varautua, ja paikan päällä tuntuikin, että

Lisätiedot

Inessiivi, elatiivi, illativi, adessiivi, ablatiivi vai allatiivi?

Inessiivi, elatiivi, illativi, adessiivi, ablatiivi vai allatiivi? KERTAUSTEHTÄVIÄ WS 05/06 A Inessiivi, elatiivi, illativi, adessiivi, ablatiivi vai allatiivi? 1. Juha käy aina lauantaina (TORI). 2. Juna saapuu (ASEMA). 3. Olemme (HELSINKI). 4. (MIKÄ KATU) te asutte?

Lisätiedot

PERUSLAUSEET: SUBJEKTI + PREDIKAATTI

PERUSLAUSEET: SUBJEKTI + PREDIKAATTI PERUSLAUSEET: SUBJEKTI + PREDIKAATTI TEKIJÄ (SUBJEKTI) + TEKEMINEN (PREDIKAATTI) Liisa kävelee. Meri myrskysi. Mummo ei ole leiponut. Koko ryhmä oli eksynyt. Minä kirjoitan. Jos tekijöitä (subjekteja)

Lisätiedot

Aamun virkku, illan torkku, se tapa talon pitää. Aidan takana ruohokin on vihreämpää. Alku aina hankalaa, lopussa kiitos seisoo.

Aamun virkku, illan torkku, se tapa talon pitää. Aidan takana ruohokin on vihreämpää. Alku aina hankalaa, lopussa kiitos seisoo. Aamun virkku, illan torkku, se tapa talon pitää. Ahneus kasaa, kuolema tasaa. Aidan takana ruohokin on vihreämpää. Alku aina hankalaa, lopussa kiitos seisoo. Ammuttu nuoli ja sanottu sana ei takaisin palaa.

Lisätiedot

PIENTENLASTEN KYSELY VUONNA 2016 KIRKKONUMMI + KAIKKI KUNNAT

PIENTENLASTEN KYSELY VUONNA 2016 KIRKKONUMMI + KAIKKI KUNNAT PIENTENLASTEN KYSELY VUONNA 2016 KIRKKONUMMI + KAIKKI KUNNAT 1. Asuinkuntanne Hanko 0,0 0,0 Hyvinkää 0,0 Inkoo 0,0 0,0 Järvenpää 0,0 Raasepori 0,0 0,0 Karkkila 4,2 0,0 Kerava 0,0 6,7 Kirkkonummi Lohja

Lisätiedot

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin. Objektiharjoituksia Harjoitus 1 Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Ensin te kirjoitatte... TÄMÄ TESTI ja sitten annatte... PAPERI minulle. 2. Haluan... KUPPI - KAHVI. 3. Ostan... TUO MUSTA KENKÄ (mon.).

Lisätiedot

istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä.

istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä. M istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä. Poika meni metsään. Hän katseli ympärilleen ja huomasi satuja

Lisätiedot

Piirrä kuvioita suureen laatikkoon. Valitse ruutuun oikea merkki > tai < tai =.

Piirrä kuvioita suureen laatikkoon. Valitse ruutuun oikea merkki > tai < tai =. Piirrä kuvioita suureen laatikkoon. Valitse ruutuun oikea merkki tai < tai =. 1 Valitse ruutuun oikea merkki tai < tai =. ------------------------------------------------------------------------------

Lisätiedot

Nimimerkki: Emajõgi. Mahtoiko kohtu hukkua kun se täyttyi vedestä?

Nimimerkki: Emajõgi. Mahtoiko kohtu hukkua kun se täyttyi vedestä? Nimimerkki: Emajõgi I Mahtoiko kohtu hukkua kun se täyttyi vedestä? Jos olisin jäänyt veteen, olisin muuttunut kaihiksi, suomut olisivat nousseet silmiin, äitini olisi pimennossa evät pomppineet lonkista

Lisätiedot

AIKAMUODOT. Perfekti

AIKAMUODOT. Perfekti AIKAMUODOT Perfekti ???! YLEISPERFEKTI Puhumme menneisyydestä YLEISESTI, mutta emme tiedä tarkasti, milloin se tapahtui Tiesitkö, että Marja on asunut Turussa? Minä olen käynyt usein Kemissä. Naapurit

Lisätiedot

Vnitřní lokální pády statický: inessiv ssa směr od: elativ sta směr do: illativ Vn, -hvn, -seen

Vnitřní lokální pády statický: inessiv ssa směr od: elativ sta směr do: illativ Vn, -hvn, -seen Vnitřní lokální pády statický: inessiv ssa směr od: elativ sta směr do: illativ Vn, -hvn, -seen Vytvoř elativ: Minä olen kotoisin Tšekistä (Tšekki). Hän on kotoisin Suomesta (Suomi). Oletko sinä kotoisin

Lisätiedot

t P1 `UT. Kaupparek. nro Y-tunnus Hämeenlinnan. hallinto- oikeudelle. Muutoksenhakijat. 1( UiH S<

t P1 `UT. Kaupparek. nro Y-tunnus Hämeenlinnan. hallinto- oikeudelle. Muutoksenhakijat. 1( UiH S< 1(0 1 4 1 1 4 UiH 0 0 0 1 S< A S I A N A J O T O I M I S T O O S S I G U S T A F S S O N P L 2 9, Ra u h a n k a t u 2 0, 1 5 1 1 1 L a h t i P u h e l i n 0 3 / 7 8 1 8 9 6 0, G S M 0 5 0 0 / 8 4 0 5

Lisätiedot

Toivoa maailmalle! Paikallinen seurakunta on maailman toivo

Toivoa maailmalle! Paikallinen seurakunta on maailman toivo Toivoa maailmalle! Paikallinen seurakunta on maailman toivo (Matt 16:18) Ja mina sanon sinulle: Sina olet Pietari, ja ta lle kalliolle mina rakennan seurakuntani, eiva tka tuonelan portit sita voita. (Matt

Lisätiedot

JAKSO MITEN MATKA ALKAA?

JAKSO MITEN MATKA ALKAA? Otavan asiakaspalvelu Puh. 0800 17117 asiakaspalvelu@otava.fi Tilaukset Kirjavälitys Oy Puh. 010 345 1520 Faksi 010 345 1454 kvtilaus@kirjavalitys.fi 1. painos 2015 Kati Aavikko, Satu Arjanne, Sanna Halivaara

Lisätiedot

-mpi (komparatiivi) tuttu - tutun - tutumpi. siisti - siistin - siistimpi

-mpi (komparatiivi) tuttu - tutun - tutumpi. siisti - siistin - siistimpi MILLAINEN? vertailu -mpi (komparatiivi) tuttu - tutun - tutumpi kevyt - kevyen - kevyempi siisti - siistin - siistimpi iloinen - iloisen hidas hitaan - iloisempi - hitaampi -mpi (komparatiivi) KAKSITAVUISET,

Lisätiedot

Kun olin syönyt, menin nukkumaan. Naapuri kertoi, että hän oli ostanut uuden auton.

Kun olin syönyt, menin nukkumaan. Naapuri kertoi, että hän oli ostanut uuden auton. AIKAMUODOT PLUSKVAMPERFEKTI JA AIKAMUOTOJEN KERTAUSTA Kun olin syönyt, menin nukkumaan. Naapuri kertoi, että hän oli ostanut uuden auton. PLUSKVAMPERFEKTIN KÄYTTÖ PLUSKVAMPERFEKTI kertoo, mitä oli tapahtunut,

Lisätiedot

JUMALANSYNNYTTÄJÄN KIITOSVIRSI Kaikilla kahdeksalla ekhoksella (Jakeet resitoidaan improvisoiden ekhoksen perussävelellä) Säv./sov.

JUMALANSYNNYTTÄJÄN KIITOSVIRSI Kaikilla kahdeksalla ekhoksella (Jakeet resitoidaan improvisoiden ekhoksen perussävelellä) Säv./sov. JUMALANSYNNYTTÄJÄN KIITOSVIRSI Kaikilla kahdeksalla ekhoksella (Jakeet resitoidaan improvisoiden ekhoksen perussävelellä) Säv./sov. Jaakko Olkinuora 1. ekhos Me y lis tämme Si nu a jo ka o let ke ru be

Lisätiedot

Kirjainkiemurat - mallisivu (c)

Kirjainkiemurat - mallisivu (c) Aa Ii Uu Ss Aa Ii Uu Ss SII-LIN VII-LI-KUP-PI I-sot, pie-net kir-jai-met, sii-li neu-voo aak-ko-set. Roh-ke-as-ti mu-kaan vaan, kaik-ki kyl-lä op-pi-vat! Ss Har-joit-te-le kir-jai-mi-a li-sää vih-koo-si.

Lisätiedot

Minä varoitan teitä nyt. Tarinastani on tulossa synkempi.

Minä varoitan teitä nyt. Tarinastani on tulossa synkempi. Viima Viima Teräs ei ole mikään paha poika, mutta ei hän kilttikään ole. Hänen viimeinen mahdollisuutensa on koulu, joka muistuttaa vähän akvaariota ja paljon vankilaa. Heti aluksi Mahdollisuuksien talossa

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU

TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU Toiminnallinen esiopetus on: Toiminnallinen esiopetus on tekemällä oppimista. Vahvistaa vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja, sekä

Lisätiedot

Adjektiivit tarinoissa

Adjektiivit tarinoissa 330193 Adjektiivit tarinoissa Tavoitteet: Tärkeiden ja yleisten adjektiivien oppiminen Vastakohtien tunnistaminen ja tuottaminen Jokapäiväisten tilanteiden kuvaileminen Tarinoiden ja korttien yksityiskohtien

Lisätiedot

Kymmenet käskyt. Miehille- K. VALOVUORI Uusikaupunki. Kustantaja: «( to

Kymmenet käskyt. Miehille- K. VALOVUORI Uusikaupunki. Kustantaja: «( to Kymmenet käskyt Miehille- «( to Kustantaja: K. VALOVUORI Uusikaupunki. Kymmenen aroiokägkyä naineille miehille. Ensiinäinen käsky. Sinun tulee aina puheessasi osottaa että rakastat vaimoasi. Sinun pitää

Lisätiedot

Teksti: Annika Luther Kuvat: Bettina Björnberg

Teksti: Annika Luther Kuvat: Bettina Björnberg Teksti: Annika Luther Kuvat: Bettina Björnberg Tällä satukirjalla haluamme kertoa lapsille, miten suuret puut ovat aloittaneet elämänsä pieninä taimina. Kerromme, mitä vaiheita metsän puut käyvät läpi

Lisätiedot

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? kaunis pimeä viileä rauhallinen raikas virkistävä ikävä Viihdyn täällä. ruma valoisa lämmin levoton tunkkainen unettava kiinnostava Haluan pois täältä! CC Kirsi

Lisätiedot

i lc 12. Ö/ LS K KY: n opiskelijakysely 2014 (toukokuu) 1. O pintojen ohjaus 4,0 3,8 4,0 1 ( 5 ) L i e d o n a mma t ti - ja aiku isopisto

i lc 12. Ö/ LS K KY: n opiskelijakysely 2014 (toukokuu) 1. O pintojen ohjaus 4,0 3,8 4,0 1 ( 5 ) L i e d o n a mma t ti - ja aiku isopisto i lc 12. Ö/ 1 ( 5 ) LS K KY: n opiskelijakysely 2014 (toukokuu) 1. O pintojen ohjaus 1=Täysi n en mi eltä. 2=Jokseenki n er i m ieltä, 3= En osaa sanoa 4= Jokseenki n sa m a a mieltä, 5= Täysin sa ma a

Lisätiedot

Hyviä ja huonoja kuninkaita

Hyviä ja huonoja kuninkaita Nettiraamattu lapsille Hyviä ja huonoja kuninkaita Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3

Lisätiedot

Tytöt shoppailevat Ellie luulee olevansa lihava, laihdutus Ellie tapaa anorektikko Zoen uimahallissa. Ellie aloittaa aerobicin Ellie joutuu

Tytöt shoppailevat Ellie luulee olevansa lihava, laihdutus Ellie tapaa anorektikko Zoen uimahallissa. Ellie aloittaa aerobicin Ellie joutuu Anni, Iina, Reea ja Jutta Tytöt shoppailevat Ellie luulee olevansa lihava, laihdutus Ellie tapaa anorektikko Zoen uimahallissa. Ellie aloittaa aerobicin Ellie joutuu puhutteluun Ellie ja Nadine menevät

Lisätiedot

-va/-vä -partisiippi (AKTIIVIN 1. PARTISIIPPI) tehdään verbin he-persoonan vartalosta

-va/-vä -partisiippi (AKTIIVIN 1. PARTISIIPPI) tehdään verbin he-persoonan vartalosta ! 1/! -va/-vä -partisiippi (AKTIIVIN 1. PARTISIIPPI) tehdään verbin he-persoonan vartalosta Esim. Huom! he lukevat -> lukeva he uivat -> uiva he ajattelevat -> ajatteleva he lepäävät -> lepäävä ne sijaitsevat

Lisätiedot

Hätäkeskuslaitoksen ja Lohjan kaupungin välisen määräaikaisen vuokrasopimuksen päättäminen

Hätäkeskuslaitoksen ja Lohjan kaupungin välisen määräaikaisen vuokrasopimuksen päättäminen Kaupunginhallitus 139 31.03.2014 Kaupunginhallitus 271 16.06.2014 Kaupunginhallitus 511 15.12.2014 Hätäkeskuslaitoksen ja Lohjan kaupungin välisen määräaikaisen vuokrasopimuksen päättäminen 877/10.03.02/2013

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysltk 201 09.12.2014 Sosiaali- ja terveysltk 22 26.01.2016

Sosiaali- ja terveysltk 201 09.12.2014 Sosiaali- ja terveysltk 22 26.01.2016 Sosiaali- ja terveysltk 201 09.12.2014 Sosiaali- ja terveysltk 22 26.01.2016 TILOJEN VUOKRAAMINEN TORNION SAIRASKOTISÄÄTIÖLTÄ PÄIVÄKESKUSTOIMINTAA VARTEN/TILOJEN VUOKRAAMINEN VUODELLE 2014/TILOJEN VUOKRAAMINEN

Lisätiedot

Masennuksesta voi parantua ja päihteistä pääsee eroon.

Masennuksesta voi parantua ja päihteistä pääsee eroon. Masennuksesta voi parantua ja päihteistä pääsee eroon. Tässä tilaa tekstille! POHJAN MA A-HAN KE ÖSTERBOTTEN-PROJEKTET 2005-2014 Etelä-Pohjanmaan Sairaanhoitopiiri Keski-Pohjanmaan Sairaanhoitopiiri Vaasan

Lisätiedot

PIENTENLASTEN KYSELY VUONNA 2016 KIRKKONUMMI

PIENTENLASTEN KYSELY VUONNA 2016 KIRKKONUMMI PIENTENLASTEN KYSELY VUONNA 2016 KIRKKONUMMI 2. Tehdäänkö päivähoitopaikassa / kotona asioita, joista pidät? päivähoitopaikassa aina 42,6 % joskus 55,3 % ei lainkaan 2,1 % 2 4 6 8 10 KIRKKONUMMI (KA:1.6,

Lisätiedot

Maija Hynninen: Orlando-fragmentit (2010) 1. Unelma Sormiharjoitus 1 2. Tammipuu Sormiharjoitus 2 3. suunnit. duration ca. 23

Maija Hynninen: Orlando-fragmentit (2010) 1. Unelma Sormiharjoitus 1 2. Tammipuu Sormiharjoitus 2 3. suunnit. duration ca. 23 Maija Hynninen: Orlando-fragmentit (2010) 1. Unelma Sormiharjoitus 1 2. Tammipuu Sormiharjoitus 2 3. suunnit duration ca. 23 Työskentelimme Henriikka Tavin kanssa löyhässä symbioosissa, keskustelimme ja

Lisätiedot

suurempi valoisampi halvempi helpompi pitempi kylmempi puheliaampi

suurempi valoisampi halvempi helpompi pitempi kylmempi puheliaampi TEE OIKEIN Kumpi on (suuri) suurempi, Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) valoisampi kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) halvempi kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) helpompi

Lisätiedot

Kokoushuone E227, P-K:n ammattiopisto Joensuu tekniikka ja kulttuuri, Peltolankatu 4, Joensuu. Kärkkäinen Eero jäsen

Kokoushuone E227, P-K:n ammattiopisto Joensuu tekniikka ja kulttuuri, Peltolankatu 4, Joensuu. Kärkkäinen Eero jäsen Esityslista 2/2016 1 Aika 11.04.2016 klo 14:30 Paikka Kokoushuone E227, P-K:n ammattiopisto Joensuu tekniikka ja kulttuuri, Peltolankatu 4, Joensuu Lisätietoja Osallistujat Huusko Anu puheenjohtaja Isoniemi

Lisätiedot

Eerolan tila, Palopuro SYKSY

Eerolan tila, Palopuro SYKSY 1. Kesän kasvukausi Kesän kasvukausi on takana ja tähkät ovat tuleentuneet eli viljat ovat korjuukypsiä. Kesän aikana maanviljelijä on joutunut ruiskuttamaan viljan tuholaiseläinten ja homeiden yms. aiheuttamien

Lisätiedot

Tästä se alkoi Tiinan talli. 8.6.1985 BLACK EDITION - tum0r Tiina

Tästä se alkoi Tiinan talli. 8.6.1985 BLACK EDITION - tum0r Tiina Tästä se alkoi Tiinan talli 8.6.1985 BLACK EDITION - tum0r Tiina 2 Tässä se kauan odotettu kirjoitus, mitä joskus vuosia sitten lupasin ja itse asiassa jo aloitinkin. Eli mistä kaikki alkoi. Vuosi -85

Lisätiedot

JEESUS ARMAHTAA AVIONRIKKOJANAISEN

JEESUS ARMAHTAA AVIONRIKKOJANAISEN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS ARMAHTAA AVIONRIKKOJANAISEN 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka - pyhäkössä Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI

Lisätiedot

MONIKON GENETIIVI (MINKÄ? KEIDEN?)

MONIKON GENETIIVI (MINKÄ? KEIDEN?) MONIKON GENETIIVI (MINKÄ? KEIDEN?) Lintujen täytyy muuttaa talveksi etelään. MONIKON GENETIIVIN KÄYTTÖ 1. OMISTUS (KENEN, KEIDEN?) Nämä sukset ovat noiden koululaisten. Tuossa kaupassa myydään vain lasten

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Tänään meillä on kaksi vertausta, joissa kutsutaan väkeä töihin viinitarhaan. 2. Itse kertomus Raamatusta rinnakkaispaikkoineen Kukin

Lisätiedot

Sarjakuva- www.ransu.info

Sarjakuva- www.ransu.info Sarjakuva- ja puuhakirja Ransun Lue ja pelaa! Heippatirallaa! Tässä kirjassa on Ransun pelastuskoulu -sarjakuvia, joista lukemalla oppii tärkeitä turvallisuuteen liittyviä asioita. Ja sitten on vähän väliä

Lisätiedot

Yksinhuoltajana monikkoperheessä

Yksinhuoltajana monikkoperheessä Yksinhuoltajana monikkoperheessä J A N N A R A N T A L A L A S T E N P S Y K I A T R I A N E R I K O I S L Ä Ä K Ä R I P A R I - JA P E R H E P S Y K O T E R A P E U T T I 4. 9. 2 0 1 5 w w w. j a n n

Lisätiedot