UKULI ISSN Turun Lintutieteellinen Yhdistys t.y. 20 yuotta

Transkriptio

1 : 0 UKULI ISSN Julkalsijå Turun Lintuiieieellinen yhdistys r'y, PL 7, SF-00 TURKU 0. Tolmltus Päåroimittaja: Tapani Veisiola, Häneenkatu B, 000 TURKU (puh. 9-08) Påätoimitiaja hoitaa myös tilausasioita sekå myy vanhoja numeroita. Tllausmåksut Ukuli ilmestyy vuo!a 98 viidesii. Se sisåltyy TLY:n jäsenmaksuun. Muut maksavat nk postisiirtotilille TU 8 ' TLY:n osoitieella. Prenumeratlon till Nord n Ukuli utkommer med fem häften per år. Betala FIM per postsiro TU 8 ' tiii TLY, PL 7, SF.OO TURKU' Finland. Ilmoitushlnnåt /l s. 00 mk l/ s. 80 mk / s. mk takakansi 00 mk Psinopaikka Hämeenkyrön Sanomat 98 Aineiston yllmelset Jiittöpälviit Ukuli.. Ukuli.. Ukuli.. Ukuli.7. Ukuli.0. f" T F UKULI 7. vsk. (98) n:o SISÄLLYS: Tu.un!nluteteelLinen Yhdstys r y 0vuolta Jyrki Normaja & Vesa Parlanen: Kevahuutio 98 Varsinais Suo_,,'' Kari Salonen: Yhl ishava nnointi päivä 7.98 Varsinais_Suo' Juhana Pihar veslpååskyn ra jånkåsnnåisen esilntyminen Varsinais' Suomessa... 7 Len.art Saari: PlukiipLjän la v sesla e inympårisloslä Aauno bine: TLY:i iåsenkysely raoorli. l9a I osa Tapani Numminenr Tarkeää ås aa ABK:sla l Pekka Aho & Kari Salonen: Linluallas 98-Aa Vesa Mullala Pe loinlututki Asko Suoranla TLY:n ia0linllllt kmus jatkuu Anlli Kåri.: Mka hrneen suoar' kisto? 9a Tapan veislola Påaula kalsals' kaavakkeet atossa Faono Laine TLY:n 0 vuols_ juhlai. 99 TLY n måä.ilyskilpa llrn 0 9A Uioks t Leo KarLsso.: Hadastajalulkinnon läpåsseet TLY:n jåsenet t 9a larmo Kom: Mäårilyskuvåssa iso' håa.ahåukka Kari Salonen: lsohaarahaukkå Ral' sion Miekelässå 9/ 0 Tapan Veslola Faarahalkkoien esinlvminen Varsr.arsSuomcs- 0 TLY:n osoilemulslio 9 o Summa.es ol the Main Arlictes Kansikuva: Matti Valta Turun Lintutieteellinen Yhdistys t.y. 0 yuotta TLY otti ja täytti kaksikymmentä vuotta. Juhlakokous oli komea. mutta jotakin puuttui: valtiovallan, valtiokirkon ja kansallissosiaalisen talouselämän edustajat loistivat poissaolollaan. Miksipä nåmä korkeat liituraitaherrat olisivat Laan tulleet hämärän lintumiesporukan juhliin. Lintuharrastajat lienevät näes homeenvihreitä hippejä; niitä partaisia luonnonsuojelijoita, joiden kapinointi on suurin hyvinvointivaltiotamme uhkaava vaara. Mitä TLY on oikein tehnyt ansaitakseen tämän suuren ylenkatseen? Onko se ehkä tallannut isokenkäisten varpaille? Puheet ja kauniit sanat sikseeni mitkä ovat TLY:n kaksikymmenvuorisen toiminnan todelliset tulokset yhteiskunnan kailnalta katsottuna? Konkreettisesti ajatellen TLY on tuottanut ainakin tuhansia sivuja lintutiedettä: kirjoja ja lehtiä. Se on välittänyt suuret määrät linnunpönttöjä, tarroja ja hihamerkkejä lintumiehille. Näin se on luonut marllinoila sinne minne kaupallisuus ei ole mlruten päässyt. Raha on virrannut yhdistyksen läpi pyörittäen kansantalou, den pyöriä. Toisin sanoen TLY on luonut suomalaista työtä ja tuotantoa. Leivän lisäksi TLY on tarjonnut kansalle sirkushuveja. lyön orjille se antaa virkistystä ja terapiaa. Raskautetut voivat renluulll.r reneen harra\luk\en pari\sa :rksall\ern paremmin rlataa tehtairrd Ja virastoissa. 'lly tatjoaakin ennen muuta viihdettä: retkiä. kokouksia, pienryhmiä, lehtiä. radio-ohjelmia, kuvailtoja yms. Jurmon lint'rasemassa sillä on oma lomakotikin. Näin Lintutieteellinen Yhdistys purkaa virallisen sosiaalipolitiikan ja sen ammattiauttajien paineita. Tämä kaikki on tärkeää yleisen yhteiskuntarauhan kannalta. Muiden luontokerhojen tapaan TLY on tehn).t suuren palveluksen kansankotimme rauhaisuudelle sitomalla mahdolliset toisinajattelevat vaarattomalla pikku näpenelyllä. Yhdistystoiminnan nrtiinit vievät kapinallisten turhan ajan ja energian: puheenjohtaja siis johtaa virallista ornitologista yhdistystä eikä anarkistista ekoterioristiryhmää. Sihteeri kirjoittelee kuivia pö.täkirjoja eikä palavia vallankumousmanifesteja. Päätoimittaja rätisyttää kiioituskonetta eikä rynnäkkökivääriä jne. Virallinen TLY tuottaa pykäliä, ki{aimia ja sanoja. Se on siis kesy ja vaaraton paperitiikeri. Yhdistystoimintaa harrastavista lintumiehistä tulee helposti entisiä lintuhar, rastajia. He unohtavat pian linnut ja luonnon oppiessaan seurustelemaan paperin, leimasimen. allakan ja vallan kanssa. Heistä valtakunta saa hyviä virkamiehiä ja rorrnihenkilörlä. Puheenjohtajammekin on kehunur Tl Y:tä vhlenä (ienä huipulle, sii\ monen bjrokraatin apukouluna. Rivijäseni)le Turun Lintutieteellinen Yhdistys on yhteiskuntaoppia koulun jälkeen. Järjestö opettaa vaivihkaa luottamaan ih misyhteisöön, demokraattiseen päätöksen- Ie!,oon. jisenmrk\urrn, hallitukseen a johtajaan. TLY:tä pitäisi siis palkita nuorisorikollisten rauhoittanisesta ja kilttien kansalaisten kasvattamisesta. Vallanpitäjille TLY on hrä kauppa. Lintumiehet ovat saaneet vakavaraisten yhdistyksen, yhteiskunta taas vaarattomia Iinlumiehiä. Kun julkinen ja yksiryinen valta heittää rahaa TLY:hyn, niin lintu" miehet eivät heittele pommeja eivätkå veljeile ihmisen vihollisen. luonnon. kanssa. T.V. I

2 Ukuli 98:. vuosikerran sisältö Julkaisija: Turun Lintutieteellinen Yhdistys r.y. Päätoimittaja: Tapani Veistola. Ukuli ilmestyi v. 98 neljästi. messa -.. MISSONEN NOFI\AJA JYFKI Arktisten Branta-hanhien esiintyminen Varsinais- Suomessa NORi,AJA JYRKI Nokkavarpusten esiintyminen Varsinais-Suomes sa NORMAJA JYRKI ll päivää - 9 lintulajia: suuri Lapin-retki NUNIMINEN TAPANI Turun Aluerariteettikomitean raportti vuoden 98 havainnoista PEKKALA SEPPO Petolintujen pesinnästä Varsinais-Suomessa PIHA JUHANA Yölaulajat Varsinais- Suomessa vuosina SAARI LENNART Flavistinen uuttukyyhky Rymättylässä (Summary: A flavistic Stock Dove (Columba oenas) in Rymättylä.) SAABI LENNABT Huuhkaja kalastajana SAARI LENNAFI Kahlaajien esiintymisestä Rymättylän Aaslalla lokamaaliskuussa (Summary: Observations on waders on Aasla in October-lMarch) : SAARI LENNART Piirteitå sepel. ja uuttukyyhkyn käyttäytymisestä (Summary: Notes on the behaviour of wood pigeons (Columba palum' bus) and stock doves (C.Oenas).) SAARI LENNART Talvella havaitut kahlaajat Varsinais-Suomessa (Summary: Winter observations ol waders in Varsinais-Suomi. SW Finland.).... SAARI LENNART Turturikyyhkyn (Streptopelia turtur) esiintyminen Varsinais-Suomessa (Summary: Observations of Turtle Doves (Streptopelia turtur) in Varsinais- Suomi, SW Finland) VUORISALO TIMO Siivetlömän 99. Raunon referaatti Bauno Laine Antti Karlin, Kiljuhanhen kohtalonhetket......o. Pekka l\,oilanen. Suomen lintutornit Matti Pirkola, Merihanhien kannanvaihtelusta...a7. Väännä! Tapani Veistola Väännä!,.....ti. (Alppirautiainen) Vååntelemme kivitaskua.... Vääntelemme isoja kirvisiä Muut kirjoitukset Haaste ll kansalliseen pongauskilpailuun Kuusamossa : Juhlakokouskutsu Kokouskulsu LAINE RAUNO Rarin malkassa LAINE RAUNO TLY:n talvilintukisa (R.L.) Talvilintukisa (R.L.)Tärkeää asiaa Jurmosta LAINE FAUNO & LAINE ARI Turun Lintu lieteellinen YhdrstvS ry n tor mintakertomus PÖNN RATNO Ukutinsuojetu... SIEPPO V. Hallitusuutisia TLY.n osoitemuistio , 9. Ukuli:. vuosikerran sisältö.... T.V. Bongarit liittoutuivat T.V.Karjala takaisin? T.V. Kirja tulossal.....t. T.V. Korjaus talvilintukisan tulok' siin T.V. Käpyjen käpyily kuriinl T.V. lvlatkalla tuntemattomaan.... T.V. Tie parempiin katsauksiin.. T.V. Tiede tarvitsee Sinua! T.V. Uljas uusi lintumies VELI ISO Tuhmaa ja tyhmää...9. VELI',ALA HANNU Kolmensadan kerho YLÄ-PERÄ Tietokitpaitu.... Kuvitus AHONPÄÄN NA... ASUKAS HANNU (BBEHI", A.E.) HAKALA JOUKO... 0,7.,9,.9, 0,, 8, 80,08, 0. HAMALAINEN IPO.., KARLSON LEO ,. LAHTONEN HANNU LEHTO HENRY... 89,90. LEHTONEN JOUKO,... PAHTAI'/AA TUUKKA.. 0.,.. RAUTSALA PEKKA, BYTKÖNEN SEPPO.., ' ,8. SALLYLÄ SEPPO., 9,., 7. TARPONEN ESKO......,9. VALTA MATTT...,,, 9,,88,97, 08,,, 7

3 Kevätmuutto 98 Varsinais-Suomessa Jyrki Normqia ja Vesa Pert8nen Ilavainnot Havaintojaan palautti keväästä 98 kaavakkeilla tms. yhteensä henkilöä, ioka on,% yhdistvksen viimekeväisestä jäsenmäärästä. Lisåksi aineistona on ollut Jurmon havainroja. arkistokonreja ja Yliopiston "pinnalistoja". Havainnoitsiiat Severi Aaltonen (SA), Mika Äho (MA), Annika Forsten (AF), Jukka Grönlund (JG), Jouko Hakala (JH), Heikki Heikkilä (HH), Raimo Heinonen (RH), Tauno Hellsten (TH), Jari Helstola (JHe), Petri Kangas (PK), Jorma Kirjonen (JK), Juha Kylånpää (JKy), Henry Laine (HL), Jarmo Laine (JL), Rauno Laine (RL), Tapio Lineri (TL), Pekka L.ivaranta (PL), Jyrki Matikainen (JM), Vesa Multala (VM), Jyrki Normaja (JN). lapani Nummin(n (TN), Vesa Partaren (VP), Juha-Pekka Penttilä (JPP), Raino Pönni (RP), Pekka Rautsala (PR), Teijo Saari (TS), Markku Saarinen (MS), Kari Salonen (KS), Mikko Suominen (MSu), Seppo Sällyle (SS), Jouni Tittonen (JT), Kalle Toivonen (KT), Tapani Veistola (TV), Hannu Virtanen (HV). -Lisäksi Turun Lintutieteellisen Yhdistyksen yleisöretket (TLY) ja Yliopiston "pinnalista" (TY). Sää Kevät 98 oli ennätysmyöhäinen enttåin kylmän talven jälkeen. Maaliskuun puolivålin matalapaineet toivat ensimmäiset kiurut ja uuttuklthkj't. Kuun lopulla lämpötila nousi parhaimmillaan jo lähes kymmeneen asteeseen. Sää jatkui samanlaisena huhtikuun puolivälille asti. Hr-rhtikuun lopulla-toukokuun alussa päivän keskilämpötilat koho- sivat voimakkaiden etelätuulten myötä nollan yläpuolelle. Toukokuu oli melko normaali, päivälämpötilat *0'C paikkeilla kuun alussa, lopussa jopa +0'-+'C. Suurin osa kuusta oli selkeää. Koko kuun aikana oli vain muutamia sadepåiviä. Tuuletkin pysyttelivät 0-0 m/s välillä. Hlwien rarikevåiden kaakkoistuulia ei esiintynyt. HavalntoJen esittäminen Silloin kun laji on ensimmäisenä havaittu ulkosaaristossa (- Kor Jurmo ja Utö, joissa vakiomiehitys lintuaseman ja varusmiesten ansiostat, on se päivämäärä suluissa ennen mantereen ensihavaintoa. Käytetyt elikoislyhent et eh-ensihavainto pm:päämuutto vh:viimeinen havainto Normaalit havaintolyhent et juv - nuori subad - esiaikuinen k - koiras n = naaras np : naaraspukuinen pn _ pari jp : juhlapukuinen kp: kesäpukuinen ä - ääntä Ä - laulua p - paikaliinen m: mulrttåva (ilmansuunnat N. S, W, E jne.) a : parvi (a - kaksi parvea, a-kahden linnun parvi) n- arviolta Luetielo TLYrn alueen kurinista ivhenteireen: Alastaro AsLaimen Äura Sragsfjärd Halikko Eloutckari Iniö F,aarina I(alanli Karinainen Kcrniö Kiikala Iiisko I{odisjohi Korppoo lioski TL Kustavi tr(uusjoki l..iiilå Le:nu Liiqrto Ala Ask Aur Dra [Iat Ftrou {ni Kaa tr(al Kar Kem Kii Kis I(od Kor Kos I(us Kuq i,ai Lern Lie Loimaa Lokalahti [arttila Maskn: Nlellilä Merirnas$<u NIetsärnaa VXiat0inen Muuria Myniir:råki Naantali Naulo Nousiain,en Oripåä Paimio Parqinen Pern!ö Pertteli Piikkiö Pyhåranta Pöytyli Loi Lok Mar Mas Mel Mer Met lvtte Muu Myn Naa IYau ft-c,u Ori Fai Pair Pem Fcrl Pii Fvh Pör Raisio Rai Ftusko Rus Rlinättylä Ry* Salo Sal Sauvo Sau Suomus.iärri Suo liärkisalo Sär Taivassalo Tai Tarrasjoki Tar Turko 'Iur tjusikaupunki [Jus Vah Vahlo Varnpula Varn Vehrnaa Vefr Velkua Vel Viistabr{i$rd Väs Yläne Ylä Kartta l. TLY:n havaintojenkeruualue kunt&lyhenteineen

4 Muuton kulku lqii lqiilta: Vesilinnut ja harmaahaikare KAAKKURI (Grvia stellata) Kaikkiaan jakson aikana havaintoja on kaakkurista. Eh... Jurmossa p. Vähintään kolme yksilöä havaittiin kolmesti: 8.. mp Jurmossa ja p+m Pyh Rihtniemessä (P.Alho, H.Klemola ym.) sekä.. Lem Monnoisissa m (MS). Vh,. Dra Vänö m (JHe). KUIKKA (Gavia arctica) Eh... Kem Strömma p (JHe). Pm ajoittui totuttuun tapaan toukokuun loppuun ja kesäkuun alkuun: Ju.mossa.. lm (sisältää Gavia sp:t) ja.. m. Ehdoton huippumuullo havairriin Dra Vänössä.., jolloin muutti 8 kuikkaa, 9 Gavia sp:tå ja kaakkuria. SILKKruIKKU (Podiceps crlstrtus) 7..).. Kem Strömma (JHe). Pm: Hal Jokiniemi.. 70p (MSu, KT) ja Tur Ruissalo.. p (PR). Vh.. p Jurmo. HÄRKÄLINTU (Podiseps grireigena).. lp Kaa Kuusisto (JK). Pm.. Pyh Rihtniemi 0p (JK). Vh.. p Jurmo, MUSTAKURKKU"UIKKU (Podlceps au. ritus) 8.. Tur Ruissalo p (PR) ja p Halikonlahti (TLY). Pm lp.. Jurmo. Vh.. p Jurmo. cv9 cvg LB MERIMETSO {Pholacrocorax earbo & sp.) oli keväällä 98 todella harvalukuinen, vain yksilöä havaittiin. Paras iäiä oli b... Pyh Rihrniemessi jcs.ä näitä alkulintuja tavattiin 0 (HV). Viimeinen merimetso oli.. Jurmossa. HARMAAHAIKARA (Ardea clnerea) Ohessa havainnot kaikista yksilöstä: 8.. Pern Saarenjärvi (ÄF),.. Tur Hirvensalo I (JL),,, Tur Ruissalo (JN, VP ym.),.. Tur Yo-kylä lm (R.Silaste), 0.. Par Attu m (MA, Vp, A.Partanen),.. Paimionlahti I (M, Ylitalo), 0.. Tur Kulkkilanlahti m (JN),.. Kal Kylähiisi p (JL), 9.. Paimionlahti p (SA), 9.. Utö NW (JPP). JOUTSENET JA HANHET (Cygnus osp. & Anser ssp,) Taulukosta I selviää Varsinais-Suomessa havaittujen joutsenten ja hanhien määrä. Määrissä tapahtunut vähenlyminen on jossakin määdn vain näennäistä. sillä vuonna 98 havaittiin huomattavasti suurempi osa kaikista havaituista hanhista ja joutsenista muuttoiennossa kuin nyt. Vastaavasti vuonna 98 havaittiin useita suurehkoja hanhien ja joutsenten lepäilijäparvia. Joutsenista voidaan esimerkkinä mainita l- mun Kirkonkylän tulvapellolla noin oleilleet 0 70 laulujoutsenta. Taulukko l. Muuttavat hanhet, joutsenet ja kurjet Varsinais-Suomessa kcväällä r l;r 7 7 7,o: ; - ' o yht r a ftislisorsa (Tedorna tadorna) Jurnon ulkopuolelta ha',,aintoja n0 yksilöstä Eh 0.. Kem Strörnnla I (J.Nurmi, S.Lindholm). Yli yhden iinnun päjvätr 7.. m Pyh Rihrniemi (jhe),.. Utö (JHe),.. Raisronlahti (PR), 7.. Kor Nötö (MSu) ja 0.. I ai Ranralrnlahri (JHe). Ju.mosla haraiittoja..-.. lähes päivittäin, parhaina ja.. yksilöä. HÄAPANÄ {Anao penelopej 8.. Tur Satama lp (JHe, ilr{, PI{, TL). Pm n0 Halikonlahdella.. (KT). Vh 0.. p Jurmo. TAVI (Anas crecc&).. Kaa Rauvola p (PK) ja Pai Puhdistamo p (ÄF, TN). Pm.-.. Lem kk. tulvapelto p (JHe, RH ym.) ja 8.. Halikonlahti 00 (TL" VP). Vh 0.. p Jurrno. HEINÄSORSA (Anas platyrhynchos) Pm.. Lem kk. tulvapelto 70p (TL, JN). JOUHISORSA (Anas acuta).. Tur Satama kn (JHc). Pm 0.. Mietoistenlahli -8 (JHe) ja.. t*m Monnoinen w' g illetsiihånhen kuuluu vain leviih{äå kulituuri.suomessa. Kuva Nlaiti Valta. Ltukkuia 9p (NIS). Vh.b. p Jurmo. HE{NÄTAVI {Änas quequerdula) Eh.. Ilalikonlahti p (MSu, KT). Lajista ci ole kunnollisia päamuutto- tai muutonpääitymishavaintoja. LAPASORSA {Änas clypeaia) 7.. Halik.Jnlahti p (AF), jossa pm.. 0 (KT). PUNASOTKÄ. (Aythys ferins).. Tur Satama p (AF). Pm Halikonlahdclla 0p (ll', VP) ja.. 0p Taivassalo (JlIe). TUKKASOTKÄ (Åfhya fuligula) (..).. Kem Strömma p (jk, VP) ja Naa Ukko Pekka p (RH, VP). Pm: 7. välillä Kasnäs'Hiittinen n70p (KT, MSu) Vtr p.. Jurmo. LAPASOTKA {.dythyo marila} (..) Lrrtriin haravalukuinen: koho ketiänä havaittiin alueellarnme vain parikymmentä yksilöä, pääosin ulkosaaristossa. I{AA}IKA (Somateria mollissima) (..) r... Na,r Nesre p rlmt ia Rai Kukonpää (RH). ln 7.. Kasnäs-Hiitti,ien n l\ 0{,Up r KT. MSul. lurmossa useina 7

5 päivinä I 0OC- COo ytsilön parvia. l,lsåksi sisärnaahavainio: Le'i Pitt åjärvi -i-9m 9.. (JKy). ÄILXIIAAXIIKA {}Polystlca rtellerl) Dra Morgcnlandet k hetken p (S, l.låhteenoja, Ari Vienonen, M.Äir(i); ARK tarkislaa ilmoitukset np linnuiltå.,a.i.li (Clnngula hyemdis).. Naa Ukko-Pekka (FR),.. l{au Vikorn (TV yrn.). Pm:.. vil illä Kasnås-Huittincn 8 ff p (KT, MSu). Vti 7.. p trialikonlahdella (TV ym.). MUSTALII{TU (M,elalrittr!dgri} Eh,. p K.aa Kuusisto (JI{). PILKKÄSIXPI {Mel&nltts ftrsca} (8..) Prn:.. Utö"L-ohm 8 (JHe) ja..0p Jurmo, 8.. 0p rryös Jurmossa ja tr.. 0p, vielä.. 0D. TELKKÄ (Buccphala clangula) (..).. Halikonlahti p (KT)" Fm 0.. Far Attu n70p (MA, VP),.. Naa Sälkånjärvi 00 (AF, JlIe). UIVELO {lllergus olbellirs) (7..} Kaa Jxilas 7.. Pm '.. Sär ltii:<or 0p {FL). Vh.. Kaa Rauvola p (PR). XUKKAKOSKILO (Me.gus $errstor) (8..).. Kem Strömma p (JI(, VP). Pm i.. Pyh Rihtnierni 0Cp (JK). Vh 9.. Halikonlahti p (j I). ISOKOSKELO (Mergls aneganoer) (0..).. Nauvo & Korppoo n0 m+p (TV yn.). Pm.. Pyh Rihtnieryii 8n (JKr). Fäivöpctoiinnut Pelolintumääräl pieneniviit jossain r:" närin vuoteen 98 verrattuna. Kuitenkin esim. piekanoja nähtiin huomattavastikin suurempia määriä kuin edetlisenä keväänä (ks. taulukko r. Osittain!är)ä petomiiå iien pieneneminen iohtuu tietysti kaaeakkeei palauttaneiden määtån huonattavasta rähenemisestäl,{l0lr{k[}'nkå {li{alloartuo ra{h[ei][e) lliavainnot l(unnittain: Flou, Mie, Fyh. l, Tur ia,ås tr, RYm X. MAAIiOTKi\ (Åotrtlo chyrcolrtro) tr-!avaintoje hucmattavasrti normai,llja mn. saammin, Kaiki{i -nayainnot:.. Fe:n kk..j uv (.i. r:-ur,mi),,. T,L,,r R,rrormå l.ii juv (T.Kuusikko), ". i(or Jr-rriro " i.. år liror imnp (Ptr-),,.r,. Tai Kolkailauklto li m (J.Fleinolcr,,.\.il.aa!i), tr7.. ftr Rauvolantrah,ti.tn (M.liuirnala, T.Pålorriäki & A.itaali) ja 9.. TrLr Yähå-!{eikkilä m (JFP). HIIRIIiÄLIKKÅ {[&teo lrlltec) ia PIEKÅ. På. {Brrler logopus}, Fa-haat mu,,:r,r: Åseteilnm. Fiekanan, jaiirrilhaukam ja $uteo spn ipårhräat n!ur!{ot Varsineis.$urpmessa kevädllåi tr9e.. paikka ltri Sitarna!år Granvil,i P:ir Granuk Sau Tapi Fyh neita tsiag Bbul Bso. ia 7 7 a / -? 87 kikki yl'leensa - yill I-lavin' no isijg ao(jlle) (.bl) 8B(PB) co(jhe) 0{R''ri (r!.ls)?aulukko, Muuttavst pöiriipe(olinnut Varsinais-Suom f,sn kevii.iillä 98 vtlkon Jakrolsca. Aqu cht Pan nal Fdlln Fal col Fäl slb MU!I '?eq.:i,;nnö;i*nöö ö-:ödöna > lrttrl lll -i;. oj riäi;oi: r J r0 0 io 7.lgt r - '7 r 0 7 I..'. - i , r /. '?.ro0 -? S. 9 -:r 0 Kuula-.ia kurkfilirrnurti ifti*r[{ko {Lågopus lcgopu,j} 0.-:.. Ylå l-arrrr,enrahka (TV ym.). Llflii{.lKt"llA (GalNinula ehloro,pulsi Åinoa p Haiikonlahti.. (SS). NOI{IKANA (Fulica atra) Eh.. Rai KDkonpäå p (Ittl). Prn.,. Mer Än käri$l i lqp (ÄF) ja Naa Uliko,P :rka p (!^F,.llle). 'Jurmc,ssa ensirnmåinen jäi ixyös xiimeiseksi. KtlIlKI (Grus srus) Keväåilä 9E h?...'eit' tiir Varsinais-Suomessa todella liorree.a kurkiinuuttor: yildeltä paihaha (Sau, Tapila,.,. (l'fle))laskettiin peräti i prul,{'aveq p.,', (e yhcesi?åivässå. Muyallakin rriaakutnnassamne oli,a ryla fäivå kr,rien huipplipäivå. RF (kirj.ilm.) olettaa itätuulten painaireen kurjet pois niiden normaaleilta, iderr,pää klrlkevilta muutto, reilcilrä. 'lbn oiettaa m)ös cr,ä \,rxrin osa Lurjista muuiti Dragsfjärdin-Kemiön- Faraisten kohdalta jatkaen mal.kaansa suolaan sisärnaahan" (Kartta ja kuvia t). / A7 9 l9 a 0 8 9

6 I Kahlaqiat MERIHARAKKA {HeeDatopul ostnle. gus) (..) 8.. Uus Kemira p (JT). Pm.. Jurmo. Vh 7.. Kal Sautunjärvi tm (MS). PIKKUTYLLI (Charadrlus dubluc) Eh -.. Pai Puhdistamo {AF). Ei suurempia kertymiä. Vh m.. Jurmo. TYLLI (Charad us hiatlcula) (7..).. Halikonlahti p (KT, MSu) ja Par Granvik (JM). Pm.. Mietoistenlahti j0 (RH), Jurmosta ei huomattavia määriä. Vh.. p Pai Puhdistamo (SA). KAPUSTARINTA (Pluvtallr aprlcarla).. Halikonlahti m (KT). Pm 9.. Pai Puhdistamo 90p (SA),.. Tur Åvik vähintåän 00 m+p (VP) ja Lai 0Op (JK). Vh.. Pai Puhdistamo p (SA) ja.. Jurmo p. TUNDRAKURMITSÄ (Pluvlalls squatarolal "Squalleja" ei ainakaan havainnoista päätellen tarvinnut mantereella katsella. Muuton kulusta kertoo taulukko. TöYHTöHYYPPÄ {Yanellus vanellus).. Halikonlahti p (KT, MSu). Laji yleistyi maastossa 0.. tienoilla. Pm 8.. Taulukko. Kahlaajien maksimipäiväsummat Jurmossa viikottain keväällä 9.,ltL +* I Kartta ja kuvio l. Kurkien muuttoreitti..9e. Kuviossa arvio yksilöjakau. tumasta itå-länsi -suunnassa. Asteikon vksilöluku kertoo "kiiksritta näkvvit". (RP) I 0 : ]'?: r: 9 9 / T 7 t: a 7 0 t 7.',; I]. l,, ra a0 -l 0 rl) t. t 9,0.j t7. 9,9 ' r0 I l ' ' 8 T] 8<r0 r. t t0.l 9: r0 0 l : l 0

7 Halikonlahti 0 m*p (KT). Vh 0.. m Kaa Kuusisto (VP). ISOSIRRI (Calldrls canutur) Jurmossa seuraavasti: 0.. (),.-.. (),.. (),.. (),8.. (). Jurmon ulkopuolelta.. Tur Airisto n (JL) ja 9.. lm Kor Utö (JHe). PULMUSSIRRI (Calidris alba) Jurmossa lp.. PIKKUSIRRI (Cslidris mtnuta) Jurmossa s.-.s. (t, 0.-.s. () ja.. (). Jurmon ulkopuolella:.-.. Mietoistenlahti lp (RH, JK),.. Halikonlahti lp (KT) ja.-.. Pai Puhdistamo p (SA, TN, KT). LAPINSIRRI (Calidrts temminckil).. Tur Åvik p (VP). Pm Tai Rantalarlahti 8.. 7p (HH). Jurmon maksimi op8m.. Vh.. Pai Puhdistamo p (TN). KUOVISIRRI (Calldrts femrgine.a) Iurmossa yksilö -. ja.. SUOSIRRI (Calidrie alpina) (..).. Raisionlahti p (JM) ja Mietoistenlahti m (HH). Pm mantereella Mietoistenlahdella: 8.s. 0p (MA), s.s. 0op (RH) ja.. 0 (JK). Jurmor pm.. 70pm ja.. 0 sekä... JÄNKÄSIRRIÄINEN (Limico a falcinel. lus) Kaikki havainnot: Jurmo.. (), s.s. (s),.s. (), 0.s, (),.s. (),.. (\ ja.. (). Muualla Mietoistenlah' della,. lp (RH), Halikonlahdella 7.. rr ja 8.. {r {KT ym.) sekä Raisionlahdella 0p 9.. (E.Tarponen). SUOKUKKO (Pbllomachuo pugnax) 0.. Mietoistenlahti (AF, JHe). Pm: 9.. Lai Op ja.. n0op (JK); Raisionlahdella.. Op (JM). Vh.. Pai Puhdistamo p (TN). JÄNKÄKURPPA (LyDDocryptes nrlnunous).. Pai Puhdistamo lp (JL, TN). Vh.. lp Jurmo. TAMANVUOHI (Galllnago galllnago).. Halikonlahti lp (KT, MSu), pm 0.. Sal Meriniitty 7p (MSu) ja 7.. Mie Mynäjoen suisto 70p (JHe). LEHTOKURPPA (Scolopax rustlcola).. Vah soratiellä p (JPP). Pm 9.. Jurmossa 9p. MUSTÄPYRSTöKUIRI (LtmoNa [mosa] Kaikki havainnot: Xp pert Saarenjärvi (KT ym.),.. Raisionlahti m (R.H).vönen, K.Häkkilä),.-7.. Hali konlahti p ja.-7.. lp samassa paikassa (KT, MSu yrn.). PUNAKUIRI (Llmosa lappontca) 8.. Fyh Rihtniemi m (AF, TN). Pm.. Mieroistenlahri 00 (JH). Jurmon huippu.. Im. Ulössä 9.. kr,irien ja rundrakurmitsan lb0 yksilön sekaparvi (JHe). PIKKUKUOI'I (Numeulue phaeopur) 0.. Mietoistenlahti 8m (HH). Ei mainittavia kertymiä, vh.. Pai Puhdistamo (SA). KUOVI {Numenius arquata) 7.. Lai Sato lp (JKy) ja 8.. Paimionlahti p (jl). prn 9.. Lai Pitkäjärvi im (JKy) ja Rauvolanlahdella m (JPP) a 0.. Dra Rosala 0m(a) (PR,JPP). Jurmo 9.. 0m,.. 77Om,.. 8m... m. Vh 7.. m Jurmo. Peruskahlaaja. Kuva Nina Ahonpää. MTISTAVIKLO {Trlnga erythropuri).. Mje Mynäjoen suu p (JX-), pm jo,. Paimior ahti (AF, TN),9.. I-ai 0p {JHe). Vh.. m Jurmo. PUNÅJALKAVIKLO (Trlnga totenur)., yksitöä/ havainroa mantereelta ja sisäsftb,ristosra. P;n.. trm Monnoinen- Öukkula (MS). Jurmossa 7.. Ap. VALKOVIKLO {fttnga nebulrrla} (..)., Kaa Kuusisto lp (JK) ja Paimionlahti p (JL). Pm 9.. Lai p llot 0p (JHe). Vh.. p Jurmo. METSÄVIKLO (Tringa ochropur) 7.. Halikonlahti m (KT). Pm 0.. m samassa paikassa (MSu). Vh 8.. lm Jurmo. LIRO (Trlnga glsreola) 0.. sekä Hali konlahdella (KT) että Mietoistenlahdella (AF) lp. Pm Lai 9p 9.. (JHe), Jurmo 0.. 0n0p,.. Mietoistenlahti n@p (JM). Vh.. Pai Puhdistamo lp (TN). RANTASIPI {Actitls hjpoleucos) 9.. I-lalikonlahti p (KT) ja Raisionlahti p (JPP). Pm.. Halikonlahti lp (KT). KARIKUKKO (Arenarla interpies) (7..).. Tur Åvik p (VP) ja Halikonlahti p (KT),.. l{alikonlahdella p (KT, MSu). Pm.. Pyh Rihtniemi 0rn (JK), Jurmon huippu 0.. op. VESIPÄÅSKY {Phalaropus lobstus) Erittäin runsaslukuinen, havaintoja n80 vksiiöstä. Ersirnmäiset 8.. p Lai Pehtjärvi (P.Alho ym.) ja 9.. p Mie. toistenlahti (RH). Yli kymmenen yksilön havainnot:.. 7p7m Jurmo,.. 8 Halikonlahti (TLY) ja 7.. samassa paikarsa lp rj.vuorinen ym.). virmeinen p Halikonlahdella.. Kihut, lokit tiirat ja ruokkilinnut MERIKIHU (Stercorarius psrasltlcus) tb.., Pm Jurmossa.. 'pjm. Pesirien lintujen takia muuton loppumista on vaikea määrittää. PIKKULOKKI {Larur mlnuter) Kevåän 98 aikana tavattiin alueellamrne n90 pikkulokkia. Ensimmåiset yksilöt ilmestyivät Tur Ruissaloon.. m (JL). Enirnmillään l{alikonlahdella yksilöä., 7. ja.. {KT ym.). Muualla parhaiten Lai Otajärvellä 9.. l0 yks. (L.Varjo). Viimeiset muuttavat: am., Mie Kuustonnieni (J.Sillanpää). NÄURULOKKI (Laruc rldlbundur).. Tur Satama p (TL, JN, FR). pm 0.. Rai T htaat 00p (RH),.. Naa Satama vähintäån 00Op (JHe) ja.. Raisionlahti 0p (AF, JHe). KALALOKKI (Larus canue) (..) 0.. 'I'ur Satama lp (JN). Pm.. 0A pai Puhdistano (SA),.. Pyh Rihtniemi 0m (TN). SELKÄLOKKI (Larus fuocue) (..).. Nau Prostvik (JT).ia Far Granvik m (JM). Pm 7.. Airistolla n00p (TL),.. Naa Satama ainakin 0Op (JHe). I{ARMAALoKKI (Larus argentatw) (8..) 8.. Naa Särkänsalmi (AF, JHe). Pm.. 0 Jurmo. MERILOKKI {Larus m.rinus) (..).. Kor Gyltö lp (JT) ja Lai Satonkylä (JKy), Parhaimmillaan Jurmossa,. 0. RÄYSKÄ (Srcrn! caspia) 9,. Tur Ruissa-!o i (JL, RL). Pm 7., Mietoistenlahdella 8p (JPP). KALATnRÄ (Stemå hirundo) 0.. Kor p (JM). Ei kertymiä. LAPINTIIRA (Stema paradisre&) 0.. Airisto m (MA, /P). Pm Jurmossa.. 0p. MUSTÄTIIRA (Chlidonias nigerl Vain havaintoa:.. Lai Otajårvi p (TV, P.Alho, J.Komi),.. Sal Halikonlahti lp (PR ym.), Kor Jurmo 7.. p. Loput Paimionlahdelta, jossa p 9.. ja p mvös.. (SA). RUOKKI (Alca torda) (..) Pm.. välillä Jurmo-Aspö p (MA, VP)... Jurmo 9. RISKILÄ (Cepphus grylle) (7..) 7.,. rilillä Urö-Jurmo p rjpp,, joka oli pm. bj

8 Äsio otus on sikå otus. Kuva Jukka Grönlund. ta 9.. lm (SS yrn.) ja Jurmosta., 8. ja 9.. lp. KÄKI (Cuculus csnorus) (7.S.) 9.. par Ali-Kirjala lp (VM). Pm 9.. Jurmo p. Pöllöt HIIRIPÖLLö (surnla ulula) Kolrne ha. vaintoa: 0., Tur Paattinen lp (j.sillan. pää), Pern p (J.Nurmi) ja 7.. Uus Janhua lp (JT). SARVIPÖLLÖ (Asio otus) 7.. Pöy Riihikoski lp (TH). Vh q.ö. p Urö (JHe). SUOPöLLÖ (Aslo flammeurl (..).. Sal Medniitty p (KT, MSu). Vh.. m l*m Monnoinen (HH, MS). Jurmossa 7.. Asio sp., sarvipöilöä ja t suopöllö. Kyyhkyt ja köki UUT'TUKYYIIKY (Columba oenao).. Aura p (HL). Pm.. vålillä Tur Topinoja - Rai Veho p (VP). SEPELKYYHKY (Columba palumbue) 8.. Tur Ruissalo rn (AF, PR) ja Halikonlahti m (KT). Pm Halikonlahdella, jossa..".. oli jatkuvasti yli 000 linnun parvi, runsaimmillaan,. I 00 yksilöä (ÄF, TN ym.). Paimionlahti.. n 00p (PR). Vh 9.. Utö p (JHe). TURKINKYYHKY (Steptop lh decsoto) Turun lähikuntien lisäksi:.. lähtien -p Lai kk. (JKy),.. Sal Keskusta lp (TL, JN) ja.. p Kor Utö (JG). TURTURIKYYHKY (Streptopella turtur) Havaintoja ilmoitettu Dra Morgonlandetil- Kehröiiiä-,kirsku-,siiihkyja tikkalinnut KEHRÄI JÄ (Caprimulgus europaeus) (8..) Pm.. rengastettiin Jurmossa. TERVAPÅÄSKY (Äpur apus) ( 0..).. p Haiikonlahti (KT, MSu) ja Väs Galtarby m (JL). Pnl.. I*m Oakku la-monnoinen 0m (MS). HARJALINTU (Upupa epops) Kolme havaintoa: 9.. Dra Kasnäs I (J.Saarnio),.-.. Lai Suontaka p (P.Raitio) ja 8.. Kaa Hiiskanmäki (VM ym,). KÄENPIIKA (Jynx torqullla) (,..) a.. Sal Paukkula p (KT, MSu). Pm 7,. Jurmo 8p. Vh 9.. p myös Jurmossa. POHJANTIKKÄ (Picoides trldactyluc) Ainoa.. Ylä Vaskijäni k (R.Hl'vönen). Varpuslinnut Muuton kulku selivää Llseissa tapauksissa Jurmon havaintosarjasta, taulukko. Jurmon vaelluslinnut esitetään taulukossa. Usea\ta \ arpuslinnusta puulluu päämuutto- tai viimeinen havainto. Niitä ei jostain syystä kerta kaikkiaan ilmoiteta katsauksentekijöille. Ei Jurmokaan ole mikään autuaaksi tekevä instituutio. KANGASXIIJRIJ {Luilulo orboreai?.9.. lrn Rai Vciro ljmr ja lm Kaa Saciruvrrori {JK}. l-ajin hanalukuicuuden vuoksi ei ole havaintoja päämutcsta tai rrlurton!,åättymisestä. KIUR{J {Älauda srvenris).. yii.silöå/ havair,toa. Prir ennen hulrtikuun puoii väliå: 8.. liaiikonlahti 0p (KT) ja Rai Tahvio 0p (RH), vielä i.. ft)p Lai \ualkojårvi (JKy). TÖRll{ÄPÄÄS!(Y trjpsrla rtparta} q.. m Fairnionlahti (TN). Pm 7.. a80p Tur KuJho ja.. 0-$p Pai Puhdistamo (SA). IiÄÄRÅI)ÄÅSKY {Ilirundo rustlca} l ". lm Halikonlahti (SS) ja.. Xm Sau Iapila (JH). Pm i.. Haiikonlahti 0p ikt,msu). RÄYSTÄsPÄÄsXY (Ilelicl'on urblca).. lm Halikonlahti (KT). Pn i.. Il:riikonlahti 80p (KT). METSÄKIRVINEN {Anthus tr-ivtalls).. m Faimionlahti (MÄ. VP). Pn,l 8.. Fyh Rihtniemi m (TN). Vh 0.. im Jurmo. MITTYT{IRVINEN (.Anthus pretenslsl (9.,).. Tur Shell {ÄF, T}l). Pm 8.. l0p Halinkonlahti {.KT) ia.. 00n I'aimionlahti (VP). TAPINKIRVINEN {Anthus cervinus) Kaikki havairriot: 7.. lp 'tr'ur Ävik (J.Heinonea), 0.. p Sal Iialikonlahti (KT),.. I Paimionlahti (ÄF, TN,. ja 9.. p Jurmo. I-UOTOKIRVINEN ianthus spllroletas) (..).. trlalikonlahti p (RL yn.). Mielerrkiintoinen siåmaahavairlo:7.. lp Lai Valkojärvi (JHe, KS ym.). I(ELTAVÅSTÄtuixxtr lmotåcllla fl.yal.;i. Kaa Kuusisto p (JK). Pm 0.. Kii t)menajåwi 0p {KT). väställäxki (hloracilt& aiha).. yksilöä/ havaintoa. Pm huhtikuun loppupuolella, esim. 0.. nlop Par Atun kartafl,r (VF) a., fu llalikonlahti (KT, MSrN. TtLH I {Somblcl! garrulusl EIrslr0måisiä rn'rulto.jr- viittaa\ta havainioja tnealis*utrn alkupuolella, esim... Tur lterno 8p {JK). gnsimrnäinen varsirrainen muuttohavainto 8.. m'iur Raunistula (.JMl. Pm 8.. tius Keskusta 0p {JT). Vh.. m l*m Monnoinen (lrls)..iurmo: ks. taulukko. (OSKIKARÅ (Cinclus cinclur) Kaikki havainnot:.tr,. lp Nou Valtatie 8:n varrella (PK), 9.. Naa Ukko-Pekka {T\-\... lp Dra Bodbrcken (.lc}. '.. lp Lai Pehtiä'-vi (L.Varjor ja viimeinen.. Kaa, Rauvola (P.Alho ym.). PEUKÅI"OINEN (Troglodyte"r troglodyt s) (..) Laji oli lähes täysin kateissa. Taulukko. Vaellusiintujen csiintyminen Jurmossa viikoittain keväällä 9E A vht Bom gar / Begreg 9 9 I Par maj 0 9 Par cae Lox cur Loxsp. i t,o iol 7

9 Tsulukko. Eräiden pikkulintqien miiöriii Korppoon Jurmossa..-7,.98.,-7.. ja..-.. ei asemalla ollut miehitystii, 7 a r079 ' I O 0 i :': :':':':':': 7. 0', '...7. r r ' 0 0 A ' I T a t - ' ro. r ) 7 7 ' l0 9 A 0 7 A Morlla 0,i i Lls us l Lls sle 7 tl Phooho ro - Sår rub 0 a 0 0 a Oen oen 0 0 A a H.lcr I I A 7 l7 7 ' Syrar 0 0 A 0 la 0 O 0 Sy bo. I O OO 0 0 Syrc.m I Slrclr I lo Ptyus Phycol _ Phys'b I I Phy sr l Mlssrr ft.i c 0 ro ro ro I ti...l A 0 l L{UTIAII,{EN {Frunella modularlo) (,..).. Dra Kasnås + Rosala yht. p iri{). Pttt '7.. Dra Rosata Op (MSu). PUNdllIl{TA (Erlthocus rubecula} (..).. Kor Gvltö lp,.. io p (JT). SATAKIELI (Luecinia luoeinlo) 9.. Pai Vista p (SA), 0.. jo useammassa paikassa. SINIRINTA {Luocinia sveclca) (7..) 8.. Pöy kk. p (TH). MUSTÄLEPpÄIINTU (Phoenlcuruc ocbrurosl Havainnot ulkosaaristosia: 8.. ip Ljtö (SS),.. samassa paikassa ln {JPP). Jurrnossa l yksilö.-7.. ja 8.; \;irnekri nrainitlu rengasrerliin. Sisänlaaha,raiDnot ks. tuieva ARK-katsaus. I-EPPÄLINTU {Phoenlcuruc phoenlcurus (..) 8.. yksilöä/ havaintoa. PENSASTASKU {Saxicola rubetra) (0..) 0.. trp Mie Mynäjoen suisto (PR). KMTASKU (Oenathe oonathe) 8.. lp Dra B]drkbocia (JI-). SEFEI,RASTAS {Turdus torquata) Esiintyi h!"/in runsaana. Kaiken kaikkiaan 7 sepelrastasta ilmoitettiin. Ensinlmåiset.. Jurmossa, Paimionlahdella (JL) ja Pcrn Nurkkilasra peräti k (tlle ym.l Enemmän kuin yksi lintu kerrallaan havaittiin nryös seuraavasti:.. Petn Tuohitriu (maailikko.r.riihirneki), 7.. p Lai Kaivola (T.Vaajasaari) ja.. p Utö (SS). Mantereen viimeinen 8.. Pyh Rihlniemi I iaf) ja saarislon tiimcinen 0.. Jurmo t. MUSTARASTAS iturdus rnerula) tr ' Tur Vähä-Heikkilä p (JPP). Prn 7. Jurmo 0p80m. RÅKÄTTIRÅSTAS (Tudus pllaris) (..) 9.. Tur Vähä-Heikkilä p (JPP) Prn.. 0p Par Attu (VM). LAULURASTAS (Turdus phllornelos) (..).. p Par Cranvik (JM),. p Dra Rosala (RH). Laulurastaat såapuivat huomattavasti lukuisimpina kuin punakyljet huhtikuun alkupäivinä. RP (kirj. ilm ) olettaa tärnät johtuvan Keski- ja F,telä- Euroopan kylmåstä talvestal punakylkien talvehtimistappiot disivat näir, ollen suurernmat ja muutto tämän takia viiväsrynyt. PUNAK!-LKtrRASTAS {Turdus illecug) (..).. lp (it). Pm Tur Ruissalo 0Op 0.. (in). KIJLORASTAS {Turdus viscivorue) 0.. l,n Kaa auh;.ucrl rjkr. Ei suurempia nääriä. Vh 0.-. m Dra Stor Ådskär (ss). RUOKOKERT!\J}{EF{ (Äcrocephalus cchocr,obgemue) fi.. Halikoniahti p (l(t. lqlsu). RYTIKEX{T TUNEITi {Åcrocephelur sclrpoceusl Llh 7". ip Tur Kulho (VM). KULTÄRINX A {Hippolais lctetina) Eh.. Tui Ruissalo ('I'I-, Jll). KIRJOKDRTTU isllvla nigoria) I{avaintoia vain Jurmosta ja Utöstä:.. p Utö (JC), Jurmossa p 9. ja 0.. sekä p l.. HERNEEERTTU {Sylvia curruca) 7.. Tur Fiiskala (ÄF). PENSÄSKEf{I'tru (Sylvia communls) 9.. lp Tur Pernr.' (JK). LEIITOKERTU {Sylvia bortn) (..).. lp Tur Vähä-Heikkilä (JPP). MUSTÄPr{ÄKERTTU {Sylvia tricapllla) (..).. lp Tur Ruissalo (JN ym.). IDÄNUUNILINTU (Phylloscopus irochiloides) 0.. Jurmo lp. SIRITTI.!Ä {Fhylloscopus sibilatrix).. p Mieklistcnlahti {jl). TILTALTTI (Phylloscnpus collybita) ' lp S:Ll Pauklul:r (MSur. PAJULINTU lphytloscopus trochilus) Ensimn äiset.. Hcu Sövdö (PR ym.),.. p Lok Vartsaari (.lm). HIPPLÄINEN {Regulue reguius) Muuttoa voi arvioida vain ulkcsaaristohavaintojen perusteella (taulukko ). IIARMAASIEPPO {Muscicapa strista) (0...) t.. Dra Söderlångvik (JL). PIKKUSIEPPO ificedula perva) Kaikki havainnoti i Utö p (JPP. MSU). 7

10 Jurmossa 9.. p, 0.. p,.. p,.. 7p,.s. p,.. p,.. p,.. p, 8.. p, 9.. lp ja 0.. p. Dra Morgonlandetilla 9.. np, kv k (SS). Lisåksi Sal Pahkarrori.s. (SS). KIRIOSIEPPO (Ftc*dula hypoleuca) (..).. havaintoa/ yksilöä. PYRSTöTIAINEN (Aegithalos caudetus) Vähisså olivat, mikäli havaintoihin on uskomista. Ainoa ilmoitettu., Pem as. (J.Nurmi). SIMTIAINEN (Parus caeruleur) ja TAIITIÄINEN (Parus mqlor) Muutto- tai vaellushavaintoja ei ilmoitettu. Ainoat ovat Jurmon tali- ja sinitinttihavainnot, ks. taulukko. KUHANKEITTÄ. Ä {Oriolus orlolus) Kaikki havainnot: Jurmossa yks la 0.. (kaksi eri yksilöä). Muualla vain.. lp Kem Måsa (SA). PIKKULEPINKÄINEN (Lanius collurlo) (8..) 9.. lp Tur Perno (JK). LAPINHARÅKKA (Lanius excubltor) 8.. Tur Hirvensalo lp (JL). Viimeiset katosivat yhtä aikaa monesta paikasta 7.. PAHKINÄHAKKI (Nucifraga crryocrtrctes) Ainoat havainnot Korppoost^,.. (TV, J.Komi, J.Sillanpää) ja.. yksilö (JT). NAAKKA (Corvus monedula) 9.. Tur Perno m (JK). Pm suurehko m Tur Räntämäki.. (VM). MUSTAVARIS (Conus frugileus) 7.. Myn kk. p (JKy) ja Tur Räntåmäki (VM). Suurehkoja määriä havaittiin maa- Iis-huhtikuun vaihteessar J0.J. Tur Topinoialla 00p (JN, M.Kulmala),..-.. samassa paikassa 00p (TL, JN, VP, M.Kulmala). Suurin muuttajamäärä.. m Tur Råntämeki (VM). Vh 8.. p Jurmo. VARIS {Corvus corone) 9.. Tur Perno m (JK). Ei huomattavia määriä. KOTTARAINEN (Sturnus vulgarls) 8.. Tur Pitkämäki 0 (JL) ja Tur Vähä-Heikkilä p (JPP). Pm-parvet olivat melko pieniä. enimmillään 8.. Tur lopinoja s0p (HH). Lapsikin tuntee kottarais n, kevään airuen. Kuva Nina Ahonpöä. PIKKUVARPUNEN (Pasrer montcnus) Ainoa ilmoitettu: Pöy Riihikoskella 9- yks. talviruokinnalla. 0.. (R.U.Mä PEIPPO (Fringllla coelebs) 9.. Sal Paukkula p {MSu,. Pm.?.. esim... U)Op Pai Puhdlsramo isa) Sa i.. 00m+p Paimionlahti (VP). JÄRRIPEIPPO {Fringilla montifringllla).. m (ä) Tur Ruissalo (VM). Suurimmat parvet.. Rai Tehtaat 00 (AF). TIKLI (Carduelis carduelis).. Tur Rauvola m (JPP). Ei mainittavia kertymiå tai muuton loppuun viittaavia havain" toja. VIHERVARPUNEN (Carduelis splnus).. lm Tur Ispoinen (PK, in). Pm.. 0p Tur Ruissalo (VP) ja.. 0rn (a) Tur Pansio (JHe). HEMPPO (Carduelis cannabina) 9.. Halikonlahti p (MSu). Pm Tur Rauvola p 0.. (JHe). Vh..0p Halikonlahti (KT). vi.lorllie&lilp0 {Cardueli.r flavirostrls! Havaintoja 'rain Sal [Ialikonlahdelta: 7.. -rp" i.. p,.-9.. p, N.. lp,.. it.. p (KT, MSu, J.Riihimäki ym ). URITIAINEI{ (Carduelle nsmme&).:i. nr Tor Rauvola ivp), Pm.. somassa paikassa n-00n (VF). Vh.. p "urmo.?ikkijkäpylintu {loria curvirostroi :r ISOKÄP. YI,INTU {Loxlg p}tyopsltrl!- cun) Käpylintuvaellus voimistui jatku'/asti kesää kohti mentåesså. tarkenmin ls. tauiukko. PUNAVARPUNEIT {Carpodecus er'thriirus).. k Pyh Rirrtliemen kylä (RH). I-A.PINSIRKKU icalca us ltpponicus) i.. Sa Meririitty p tkt, MSu). Pm.,. trsp samassa paikassa (I(T. Lsu). Vlr.. Jurmo. pijlmlinei{ {Plectrophcnax ni.ralis),. i}. llalii<onlahti m (MSu). Pm:.. l'ai $ionlahii 00p (ÄF, 'ln, RL),.. flalikonlahti?0p (KT); samana päiväuä L-i Valkojäwi 0Op ijky;. IJ.. Parn,iofl. lahti 90m (VF). PILTOSIRK{U {Emirerlza hortulana) 8.. Dra Hiittinen p (KT, MSU)" Yleistyi maastossa noin.. PtlHiÅliSIRXKU {Enrberlza rustl.a} Kaikki bavainnot:.!.. p Eai Kerrola (MS), 0.. Tur Vasararnäl:i lp {JG),.. lp LItö (JPP),.'.. Jurrncr p, 8.. p Nou Pukkipalo (lg)... Ylä Vaskrjärri ja 7. Kal Ko.veqiårvi (l,,ls). FAJ{JSIRIiIU ienrberizs schoeniclus)., llalihonlahti lp, seuraava,. lainlassa paii(assa. Påämuuttokin Halikonlahcielia.. t[0p (K', l./su). f{mornioiiavea Tämän jut!n piti olla valmiina..,!a.n elpii.liut. llo nrksei.' KosLa.rrrn '.a l.vrinn,t.lx ojlajtettiln \ä\ta iarnin;- {irun loprtl.l:?i ljetnlikuun allrssa qriimei :et havainnoi sajn ]..)i H]'!ät kaayak, lieenpalautiajat, haluaisin esittää kaikille ieille kainon toivomuksen: palauttakaa kuponkinne jo heti kevään mentyä! Silioin kaisauksentekijät ehtivät huoiellisesti ja hätäilemättä teildä katsauksen. Näin niåhdolli\e\li pääitäisiin iarkempiin la parempiin juituihin. Eivnt ne kevätkatr;auslajit e,ää inarraskuussa kovenei lkävä kyllä, pulmunen jättåä meidät jo alkukeväällä kiiruhaaessaan Lapin lasten laululinnuksi. Kuva Tuukka Fahtamaa" 8 S

11 Yhteishavainnointip äivä Varsinais-Suomessa Kari Salonen Yhteishavainnointipåivån iårieståmisellä oli tarkoitus herättåå henkiin 970luvun lopulla päättynl'ttä traditiota. Mutta val! tettavasti kaikille ei edes kevään yksi yhteinen havainnointipåivå nåyttäneen kelpaavan tai sopivan. Tavallinen muuton seurailu tuntuu potevan Turun retkeilyalueella havainnoitsijapulaa (tosin TLY:een kuuluu n. 00 jäsentå) tai sitten alueel monipuolinen retkeilymaasto ei kiinnosta enäå kuin muutamia. Vain valitettavan harva jaksoi innostua asiasta. Suuret kiitokset kaikille mukanaolleille. Havoinnointipaikat. Kustavi, Laupunen klo, (Esko Gustalsson, Asko Suoranta). Pyhäranta, Rihtniemi klo.0-.0 (Kari Salor'en, Tarmo Nurmi, Fasi Laaksonen, Jari Helstola). Mietoinen. Mietoist nlahti klo.-.0. (Jyrki Normaja, Reko kino, Kerneth Tiukka). Uusikaupunki Pyhämaa, Kauharonvuori klo (Harri Päivä nta, Raimo Virtanen, Jukka Kauristo). Särkisalo. Niksaari klo.00'.00, (Pekka t oivaranta). Sauvo. [,eiskun kallio klo.0]-.00. (Arto Kalliola, Tapani Missonen, Raino Pönni) Sää ja muutto Päivän sää oli tyypillinen vuoden 98, ketäälle: kylmä. Aamulla oli miltarissa useita asteita pakkasta (-7:stä -:een hieman paikasla riippuen). eikä se räyttänyt hellittävån kuin vasta klo 9-0 aikoihin, jolloin päåstiin jo plusasteiden puolelle. Muuten päivä oli keväisen kirkas. Tuuli oli aamulla aivan olematon. eikä puoleltapäivin alkanut eteläinel tuuli ehtinyt vaikuttaa sanottavasti päivän muuttoon. Kokonaisuude,'saan päivän sää i ollut muuttoa suosiva, kylmässä kun pohjoiseen ei kankein siivin viitsitä muuttaa! Seuraavaan taulukkoon on koottu havaintopaikoittain muuttosummat, Nopeallakin silmäyksellä voi todeta, että muutto oi heikkoa, mitään varsinaisia yllätyksiä ei tapahtunut. Summat ovat vuodenaikaan nähden varsin pieniä. jopa olematlomia. Tapilassa staijanneet saivat ihailla ainakin kurkia, jollaisen Jouko Hakala kuvasi siellä..98. Varsinais-Suomen yhteismuuttohavainnot Gav atc Gav sp Pha car Ard cin Cyg olo cvg cyg Ans ans Ans fab Ans sp Ana pla Tad tad Buc cla Sorn mol l,er mer Mer ser Mer sp VL Hal alb Bui but But lag Bul sp Acc nrs Acc gen Pan hal Cir cya Ci aer But/Cir Fal col ip Gru gru Hae ost Van van Cha dub Plu apr Gal gal Num arq NL.rm sp Tn och Tn lot K Ste cus Lar mar Lar lus Lar arg Lar nd Lar can Lar sp Ste cas Ste sp Col pal Coloen Col sp 9 Pyh l l 9 l i l Uus Sär.l l ; a l l - - '0 -.B - a T - ' I t - - B l l 7l. 0. r n(l 70 7

12 Den min Lul arb Ant pra Mot alb Stu vul Bom gar Cor mon Cor nix Cor tru Pru mod TLrr prl Tur mer Tur vis Tur phr Tur rlr PTur ltur Tur sp Car chl Car spi Car mea Car can Car sp Frl sp Lox sp Emb cri Emb sch Cal lap PL Havarntolunn t Larmaarä Kus Pyh Uus Sär Sau B å B i 7 a j - 0 r A 0 Päivän näkwimpinä muuttolintuina voldaan mainita hanhet, kuovit ja kyyhkyt. Hdnhia muurti tasaisesti preninä panina aiueemme halki. vaikka kokonaisrlrääråt eivät merkittäviä oileetkaon ajarlkohtaan nähden. Muuttavista hanhista määritettiin lajilleen kolmannes. Muista vesilinnuista voidaan mainita Rihtniemen haahkat ja ristisorsat. Haahkat matkasivat määrätietoisesti pohjoiseen pieninä parvina, vaikka r 9 - ; ; : 7 I ; : meri oli vielä paksussa jäässä. Kuovimuutto voidaan mainita tässä siksi, että yhteishavai$nointipäivä oli kevään ensimmäinen selvä kuovien rnuuttopäivä. Kyyhkyiä muutti varsinkin sisemmillä havaintopai koilla melko mukavasti. Selvä osoitus kylmästä säästå oli petolintumuuton heikko tulos, siliå päivän aikana havaittiin vain seitsemisenkymmen tä muuttajaa, näistäkin kolmannes oli varpushaukkoja. Samoin oli myös kurkimuuton laita - yhteelsä vain 8 ro,luttajaa. lakli- ja tiiralinnujsla kanraliaa main;, ta vain Kustavin muutrava mer.ikihu ja,sääolosuhteisiin nähden kolme aikaista tii. laa. Varpuslintujen muutto tlrntui olevan mjös melkoisesti myöhässä, Muuttajamåärät ja lajien lukumäärät olivat pieniå. Hyönteissyöjiä oli tuskin nimeksi. Mukavana keväthavaintona voidaan pitää Fyhämean kabta rnuuitavac kirjosiipikäoyiintua. f,yös havaintopaikkojen paikallisten lintujen määrät kuvaavat h!"vin kylmår keväån vaikutusta lintujen rnuuttoon. Nluni luskin muistaa, lfilloin riineksi on esimerkiksi Mietoistenlahdetrla oilut huhtikuun lopulla n ljå paikallista våstäräkkiä, yksi uuttukllhky tai sata naurulok k ia. Parhdr\la paikaliisista havainnoista vas(asirat Kuslavin sepelraslaspari ja kolme kalasääskeä. Vesipäiiskyn ja jänkäsirri&åiscn esiintyminen Varsinais. Suomess& Juhana Piha Tämä katsaus käsittää havalnnot vuo, den 98 loppuun asri. Katsaus pohjauluu TLY:n arkistossa oleviin havaintoihin. Katsauksen tarkoituksena on esitellä. inilldin, misså ja kuinka palion näitä kahlaajia havaitaan Varsinais-suomessa. Mielerrkiinroisra oli.i ollut lutkia ke\äån äiden r aikul u\ra lajien lukumääriin, mutla \e lää kat\auk\en urkopuolelle. Vesipiiösky (Fhalaropus lobatus) \.rpääskyn ke\'ätmuu(on alkamiscn mediaani on 0.. Kevään aikaisin havainto on vuodelta 99; iällöin laji hayaittiin jo.. Myöhäisin ensihavairto re\ipääikystä on vuodelta laö. jnlloin laji sa:rpui vasta.. Päämuutto kevää]ä on taralliic.li all: yhden rrikon kuluesra en;ihavainnosta. Yleisirnmin päämuutto ajoittuu toukokuun. päivän.ja kesåkuun alun väliin. Kevätmuuttavia lintuja näkyy vielå kesäkuun alkupuoliskolla je muutto pääl l]'l' kesäkuun puoliväliin mcnnesså. Yirensä linnut estintyr'ät muu tamien yksilöiden ryhr,rissä. Joinakin keväinä voidaan rähdä kuitenkil) suuriakin parvia. näir vaminkilr vuosina 9,,97A, 97 ja 977. Nninä keväinå havaittiin jopa yli 0 linnun parvia. Kaikkien aikojen suunn parvi todettiin Aietoistenlahdella 9.. la-; panesra oli 0 linr'-ra. Niinå kevåinä, joiloin nähdäån isomnpia parvia, laji on myös tavallisempi, eli iintuja nåhdään monissa paikoissa. Yli 00 yksilön keväitä ovat 9 ( yks.). 970 (7 yks.). 97 ( yks.), 97 \7 yks.) ia 9 (. ykr.). Toisina keväinå laji on lähes tä,:in Ladokrissa. näi,r crimerliksi ruo:i ra ja 980. (katso taulukkoa). 7 7

13 Vesipausky Kevätmuutto SyysmuLrtto t._.8 Havaitut I nnut 9-8 (yksilömäärä) Kevät (keskimaarin yks.lkevät) 9 (8) 98 (7 * ) Syksy (keskimäärln yks rsyksy) 77 () 7 () Jänkäsirriäinen Vesipääsky ja jänkäsirriäinen pähkinänkuoressa ( * : vuoden 978 havaintoja ei ole laskettu mukaan keskimääräiseen yksilömäärään). Taulukko. Jänkäsirriäisen (Lim fal) ja vesipääskyn (Pha lob) kevåiset ja syksyiset lukumiiårät Varsinais-Suomessa vuosina 9 * 9E. vuosi 7 a a ? Um tal, kevål 0 a Umla,syksy ]a Phalob. kevåt a Pha rob,syksy I 8 O A 0 a A o 88 7 Jänkäslrrläinen (Llmlcola falelnellus) Jånkäsirriäisen kevätmuutto alkaa jon, kin verran mjdhemmin kuin vcsipååskyn. Keskirnääräinen saapumisaika woslna.9-8 on.. Kaikkien aikojen aikaisin havainto on tehty..9?. Myöhäsimmillään muutto on alkanut vasta.. Päåmuutto on tållåkin lajilla alle viikon kuluttua ensihavainnosta. Kevätmuutto loppuu yleensä kesåkuun alkupäivinä. tavallisesti 0.. mennessä. Muutamia kertoja lintuja on havaittu vielä kesåkuun puolivälissä. Jänkäsirriäinen on selvästi vähålukuisempi kuin vesipääsky, 'I avallisesti kevään aikana havaitaan alle 0 yksilöä. Kuutena keväänä on kirjattu ylös yli 0 yksilöä: 9 (0 yks.), 9 ( yks.), 97 (8 yks.), 97 (7 yks.), 977 (89 yks.) ja 978 ( yks.). Viimeksi mainittuna kevåånå 978 jänkåsirdäisiå nähtiin todella ennåtysmåisen paljon, yksilöä. Måårå on yhtä suuri kuin kaikkien muiden keväiden (9-8) yhteismåårä! Vuonna 978 muutlo alkoi 9... joiloin nähriin parvia, neljässä paikassa. Seuraavana påivånä tavattiin viisi parvea ja muutto huipentui.., jolloin mnr. Raisionlahdella tavat, riin jäniläismäinen 0 linnun parvi. Nåiden kolmen päivån aikana nähtiin 7 yti?0 linnun panea. Muina nrosina yli 0 yksilön parvia on nähty vain kolme kertaa, Ensimmäiset sltsmuuttohavainnot on tehty 7.7. Muutto on melko hiljaista elokuun alkupäiviin asti. Pieni huippu on tosin todettavissa heinäkuun lopulla. Elokuun 0. påivän aikoihin havaintojen määrä lisåäntyy ja muutto pyslt tämån jälkeen melko voimakkaana ilman selviå huippuja aina elokuun loppuun asti. Slyskuussa on tehty harvoja havaintoja, viimeinen viivyttelijä on todenu 0.9. Syksyliä liuut näyttäyt]ryät lähes poikkeuksetta, linnun voimin kerrallaan. Laji on syksyllä harvalukuinen, tavallisesti syksyn kuluessa tavataan l0-0 yksilöä. Eniten on nähty syksyllä 97, jolloin laskettiin yhteensä 0 lintua. Mainittakoon, ettå vuonna 978, jolloin laji oli kev:iällä tavatloman nrnsas. linruja ei havaittu ainoatakaan (katso taulukkoa). Jänkäsirriäisiä voi löytää låhinnä samoilta paikoilta kuin vesipääskyjäkin, eli merenlahdilta, joissa on sopivaa lietettä. Eniten laiia on tavattu Halikonlahdella, Mietoi\tenlahdella ja Raisionlahdella. Vesipääskyn slsmuutto alkaa aikaisin, joitain yksilöitä havaitaan jo kesäkuussa, aikaisin sytsmuuttejaksi tulkittu lintu on nähty.. Selvemmin muutto käynnistlt heinåkuun alussa. Muutto on tasaista heinäkuun ajan aina elokuun 0. påivän tienoille asti, jonka jälkeen havaintojen määrä lisääntlt selvästi. Syysmuuton huippu on elokuun 0. päivån vaiheilla Muutto jatkuu selvänä elokuun loppuun \aakka, Tämän jälkeen on tehly vain vähän havaintoja, kuitenkin joitain lintuja on tavattu vielä slryskuun lopullakin. Myöhäisin havainto on tehty 7.0. Linnut esiintwät syksyisin pienempinä parvina kuin keväisin, useimmiten on nähty l- yksilöä samassa ryhmässä Joskus harvoin voi syksylläkin tavata suuren parven, esimerkiksi.7.97 Halikonalhdella oli samassa parvessa lintua. Vesipääskyjä nähdäån syksyllä lukumääräisesti vähemmän kuin keväällä, yli 00 yksilön syksyjä on vain kaksi, vuodet 99 ja 979. Vesipääskyn keväiset ja syksyiset lukumäärät eivät ole yhteydessä toisiinsa. Esimerkiksi vuosina 97 ja 977 laji oli keväällä h,ryin runsaslukuinen, mutta syksyllä hyvin harvinainen. Misså vesipääskyjä sitten Varsinais-Suomessa voi nähdä? Parhaat paikat sekä keväisin että syksyisin ovat Halikonlahti ja Mietoistenlahti. Muita hwiä paikkoia ovat Raisionlahti, Rauvonlahti ja Jurmo. Jänkiisirriäisen syysmuutto keskittyy elokuisille lieterannoille. Kuva Tuukka Pahtsmår. 7 7

14 Ni[qwn Kumipäältysteinen 80,- friksw K!IKARIT I$kon FumkÄåpfr,iååm td'i'f, sests eåinymnpålristös'tåi {,enneit Saad Seurasin tidvikausila L9i8l'9-98 / 8 usean linrulajin kägteltymistå Ryrnettylän Äaslalla. Merkitsin muistiin sen puulajin (tai vastaavan), jossa kuakin lintuyksilön ensimmäiseksi nåin. Vuosina \978/i9-79l80 havainlot kerättiin joulukuusta maaliskuuhuir, muila wosina jo marra$kuulta lähtien. Tarkoituksenani oii saada käsitys eri puulajien merkityksestä lintujen talvisessa elinympär'istösså. Menetelnä tehtiin niin yksinkertaiseksi, ettei soveltatuisessa ilmennlt hankaluuksia lavanomaisen retkeilyn yhteydessä. Tämäflta, painen selvitys on hclppo toistaa muualla, jolloin saadaan vihjeitä rna.lidcilisista madnticteetlisisr:i erois:a eri lajien ravinnonhaussa. Esi.nerkkila.!ina k;sill len puukiipijåä. Puurkiiprjå ersii raviulonsa crupåässä puiden mngoilta, joten jo p lkke puulajin muistiinrnerkitserrtinen antaa paljon tietoa laiin ravinnonhausta. Flavaintoja kertyi yhteensä 9 puukii, nijästä. Sanrasta yksilöstå on kultakin päivåltä vain yksi havainto. Allaoievassa asetelmassa on yhteenveto havainnoista: ISikon 9xODCF Kattoprisma,- Puulaji {tarvastaava) Mäntt l(lirsr iervaleppä Koivu Åaapa Tuom Pihlala Rakennus lvlaa Havaintoja 9 79 B l I 7,,A 9,7.7 t MYYNTI: '/hteensä 9 r xCF Taskukoko s0,. MAAHANTUONTI: Suom n lcl Otokeyhtlrj Nuljamloslonlll- A 0000 HEtstNKt puh. (90) 8 00 hläntyä suosittiin seiväs.i. KåarDan koloisra Iienee eniten puukripijälle,opi'"a hvön, r;srar inoa. Kuusi. rervaleppä ja koivu ovat iistalla seuraavina- lvlu,rt kohteef olivat satunnaisia. Taulukossa nähdään talvien våliset vaihteiut. Mänty on joka talvi su$sit$ir! kohde. Prosenttio rudet oliyat talviaa 978./'/g-98/8 9, 9,. 88, 7i, ja 70 '/o. Männyn rnerkitys tuniui vähentyvän turkimusjak:;cn lopdua kchti. S$å 'tähän en tiedä. TauiLrkossa esjtetään tulokset puoli, kuukausiltain eriteltyinä. Åinoa silmiin- :risiävä ero on terylepän rnerkityksen räheneminen ianmikuun puclenvåin jäl' l(ee.r. syy tähä!! cn pelkl'.iell aflailujer! /,v]

15 Taulukko L Puukiipijän tapaamiskerrat talvint l97e/79 - l9e/e 78t79 7gtAO 80/8 8/8 8i8 8i8 8/ Yhl. Månty ' Kuusi 7 79 Tervaleppä80 KoivuA Murrl 7 Yhieensä 7 8 i IIAARTMÄNIN ym. (9"7) mukaan puukiipijå on ensi sijassa vanhojen metsien lintu. Etelä-Suomessa sen sanotaan suosivan ehdottomasti vanhoja kuusikoita. Aaslalla tåmå ei påde ainakaan talvikautena. Månty on Aaslalla tärkein puulaji. Tämä pieni tutkimus aikaansai enemmån kysymyksie kuin vastauksia: miksi månnyn merkitys veheni tutkimusjakson loppua kohti, miksi tewalepån merkitys on hlvin vähåinen tammikuun puolenvälin jålkeen ja miksi puukiipijä suosii Aaslalla mäntymetsiä? Näin lienee myös paremrnlssa tutkimuksissa, Kun yhden kysymyksen selvittää. huomaa että selvittämättömiä kysymyksiä on entistä enemmän. Kai tähän on pakko tottua. Viite HAARTMAN, L. von, IIILDEN, O., LINKOLA P., SUOMALAINEN, P, & TENOVUO, R. 9-7: Pohjolan linnut värikuvin ss., Helsinki. trlauno Lalae,lrvoisa lukija. Kåclessåsi oti o,'r er'simmäirieli r)sa Tf,,Y:n iä$enkyselyn yhtee vedcsta. Kyselyhån iähetettiir vuoden 98 viimeisen tiedotieen rxruka[a, vastaul:sia tip!.,ri I)ikrn kevättå :ctrr iåirn re.auhassa odottelemaan. liåin vanniltettiitl!e elli r'rirndoliisliinlar. m./ni ci iinenså kuuluviin. Jäsenkyseiyyn saap{ri vastauk"ria kiitettävän rrrnsaasti. j(lka neljäs yhdityi(semme iäsen vaivautui siihen vastaenraan, mrodossa tai toiressa. Närnä ovat niitä a.ktiivisia ihr,risiå joiden toivornusten varaan thdislystsifilinta tulee jatk.jssa pit' kiiti rskentumaan. :talpaanrlan tt lostfl lrlela nlloen ncln kolrnensedan jåsenen puutbrvia vastauksig, ideoita varmasti oiisi iöfänyr åsiåkio r,/hmåstä. Jos jeku nyt räihin rasrauksiin jotaln haluaa lisätä, niir prrheeniohtujalle ',oi ai:ra oitlaa ja kertoilla toivoln'jksia. Joha tapa!-sessa klselyi katiav'jus oil verralerr la;da, erilaisef rnielipiteet tulevnt todella hyv:'n esillc. Muutamiq kcir.jin clen tehnyt vertailuja 97 kysellrn, se ioka håluaa tutustuå paremmin nåiden kahden eri aikoila tehdyn kl'selyr eros'iaisuuksiin, vrri lainata puheenjohtejalta esior. ruoden 97 ky$e" lvn -vhteer*cdon, se c;r rnyös julkaistr.r (KARlltl rt.rl.!g?t). Klselyl oval myds käytettävissä mahdoliisia hitkirnustöitä varten. Kyselyn v.siadkset Fyritåån paikoin julkaisemaan seilaisinaan. Omilologislangille räånrret{t suomenkietren ilrnauksetkin toirnivat vain pinsteinä, joten ell oe niitå mulrttanut, vaikka joku Suornen kieien opettaja voi punaista nåhdåkkin. Sarna koskee tiettyten henkilöidel ornintakeista Surmen ki len kä]ttöä. Kokorraall toinen a$ia ovat ne jctkut kohdat jotkir olen yhteenvedosta joutuntr'i Taulukko. Puukiip[iän tapaamiskerrat puolikuukausittain talvina 9E/79 - t9e/8 Xla Xlb Xlla Xlib la lb lla llb llla lllb Yht Mänty Kuus T l Tervaieppä I I 9 Kovu I a Muut ll7 Yhreensä Keitå in olemme? l[tit;i kieltä nre pz:rhumnrt? Leo Ka;iisonil i{uve-ariiisto. 78 ir9

16 jättämään pois. Näisså on yleensä esitetty kärjistettyjä henkilökohtaisuuksia jotain muita yhdistyksen jäseniä kohtaan. Kyse od henkilökohtaisista ristiriidoista, eikä niiden paikka ole kyselyn yhteenvedossa. Mihinkään sensurointiin ei kuitenkaan pyritä, kaikki kohtuuden normit tåyttävä julkaistaan. Omasta puolestani haluan myös kiittää niistä eräislä vinkeistä. joita olen toimintaani varten saanut, itse on aina vaikeaa huornata omia vikojaan, lopuksi vielä parhaimmat kiitokset kyselg,n vastanneille sekå leppoisia lukuhetkiä yhteenvedon parissa, joka julkaistaan neliosaisena jatkokertomuksena. Äloitamme kysymyksillå -8 eli katsastamme r asraajal ilsensä relkirottumuksineen. Keitä me olemme TI-Y:ssä oli..98r'. :l9 jåsentä. Kyselyyn vastasi kaikkiaan 0 henkilöå, prosentteina,% yhdistyksen jåsenistöstå. Kyselyn kattailus jäsenistön mielipiteitten esillesaannissa on siis veltaten laaia. Suurkiitokset (Vuonna 97 vastaavat luvut olivat jäsentä, vastannutta, plosentteina, siis verraten samaa luokkaa kuin nlt). I.KYSELIYN VASTAIINEIDEN IKÄ. IAKAUTUMÄ Taulukko tr. TLYrn jäsenkyselyyn 98 vastanueiden ikäjakautuma. lka Yks. Lisäksi " yli 0" ja " iästään epävarma, kaikki yhteensä 0. Keski ikä 8, vuotta (97, vuotta)..sukupuoli'akautuma Taulukko. TLY:n jäsenkyselyyn 98 vastanneiden sukupuoliiakautuma. Sukupuoli [ries A Nainen Sukupuolestaan epävarma Yhteensä 0 j.asuinkuni'{at Taulukko. TLY:n.iäsenkyselryn 9E vastanneiden asuinkunnat Asuinkunta vaslanneet pitätän kaikista TLY:n jasenistä (%).. TLY:N TOiNIALUE Turku Kaarina Naantali Raisio Salo Pyhäranta Laitila Lieto Halikko Pararnen Dragsijärd Kemrö Kodisjokl Muurla ljusikaupunki Kisko Piikkiö Rymättylä Påimio TLY n tormralue yhteensa. MUUT KUNNAT Espoo Forssa Huittinen Kuopio tahti Pori Utsjoki Vantaa Muut kunnat.eitietoa Kalkkiyhieensä 0.VASTANNEIDEN SIVILISÄÄTY 9, %, 70, 0/o,O./",7 0/a 00,o %,7 % 0,o % % 70 r 00, ,0 % 00,o 0/o 00,o 70 I00,o 70 0,0 7" /o 9070 Kiitokset ennenkaikkea sadan prosentin osailistumisen saavuttaneille kunnille ja niissä asuville jäsenille. Taulukko. TLY:n jäsenkysely_vn 98 vastanneiden siviilisääty. 8fl 7 l8 9 7 A a l TLY ei ole mikiiän ompeluseun. Jur. mon lintusema on miehisten miesten kaunis voitto. I,eo Karlsonin kuvaarkisto. Siviilisäaty Na maton Narmrsissa Epävarma Yks 9 r0 B

17 i{aima,ltornien vesia ljiäi keskiikå oli,7 r,uotta, nairnisiisi ole'rie,r i]" i'{uorin naimisissa oleva vastaaja oli : "uctiås. vallhir, (.,å;rlon våi_raja -vuotias. J.KYSEI,YYft- VÅSTAhINEIDEI{ ÅrIMITIT iå,kautuma orr todell,r laaja. Vastanneita cn yhteiskunnallisen asteiiion jcka kohdas-,a. Ainakin seuraavat löytlyåt: -Åssistentti (), autonasettaja (), Dl (tr), "en muista" (), geologi (i), hamrnaslååkäri (), kapteeni ew (), kartoittaja ), kantakuvaaja (), kirjastonhoitaja (), kirjuri (), koulutuspåällikkö (), lakimies /i), liik. hari,(,, luonnonslojeluryönt kijä l!), läåkåd (). MNIT (, mean'/itjelijä i), markk.ins. (.i), muusikko ()" opoltaja (), opiskelija/koululaicer (), paloiilies (), paston (), piiripåällikkö (), prctiisi (), postimies (), puuseppä (l), pu[tarhuij i ), peåoperaattori (), rak.ins. (l)" sot.ins. (), suunnittelija (), iäi:,köase--,taja ( ),,.aidemaaari-kdriser- ",rattorj (L), tark,tlaja (), teknikko (?), cimlhenkilö (L), tolniinnanjohtaja. ( tr), l"jmilrpseeii (j, toimittaja ( l), tr,riiiva: tija i)" tu tkimusapulainei (il), lurlije {), työlirinen (i), :yötöa { ), '"vaiticrt virkalotia {i), varacsani,vyjä ( i), Jn yliopetl;rje (). "rirkcnles" () 'fcdet[a]:oon, efiä eiiakir, Ttr- f :r" posii' fiesteir vastaurproie[tti or. täydet sa"ti.,.jos OP'ITELUT,\'lia{ -t{itä JÅ MTSSÄ? Yksityiskohtaista luetlcioa.jpirkeli.irpaikoiste ei lie[e sntå tåh:in ldirjcittaa, koska se katlaisi iähes keikki?urun oppiiaitohset, Li$äksi suuri joukko vastanncistd.,uiskeiee pctuskor!llsc,i ja luhio:sa. ly'ulta aina!rin:cur-aavia oo[ iaineita läytettiir opiskeltavn: ATK, biololgia, "elämää maailmasså", gec'logiå, historia, kasvitiedc. kielet, lååkeiiede, "iintuja luonnossa",!.rraantiede, poiiittiren historia, sähkötekniikks, talonrakennus, tietojer,kåsittel',', tietotet niikkd, TKK, yht iskuntatieteet KOULUTUS JA :I'FJLTJT VUODES" s. Nälrrå ovat henkilökohtmsia kysymyksie, joita jo,ikut ihiietteljvät liriilin iällalsra tietoja tarvitaan. fiedct?ysyr'ät vain tålnän i(,'selyn laåtija arflarsa huomassa, täirlä rauhoihrl(seksi tocetrakoon. Taulukko, TLYro jrisr*kys*l,yvaeta{ien Loulutus ja ttrlot vuodesra tr98. Tuloluol\ka iio!lulu Yhl Kilnsa pei'us yo akat. koulu hol]il alle I C 0OO I l OL\0-0 rloc r.k OlC i.k :). tt l9,8 ylr 9C C00.nlr i i i Yht Kaikkiyhteeirgå 0 Omakuva 9. MIKSI I{ARRASTAT LINTUJA? Syitä lienee itsekullakin jos jonkinlaisia, vastausta on hyvinkin vaikea antaa, jotenkil harrastus on vain lienyt mukanaan. Seuraavanlaisia perusteluita vastaajat kuitenkin esittivät: -Pienestä pitäen halu rråhdä ja määrittää. -Koska lintujen populaatiodynamiikka ja survivalstrategia erikoisesti tiaisilla kiinnostaa, -Sitä olen usein ihmetell't itsekin, varsinkin tuulessa ja tuiskussa. Perimmäiren sry lienee siirä saatava trydytys ja tuleehan samalla ulkoiltuakin. ressinhoitoa, sisältöä elämåän, kunto! -T lua. e on mielenkiintoista, lisäksi on mahdollista tutustua mukaviin ihmisiin, -Saa ulkoilla, jännää, joka vuosi erilai' nen, aina jotain mitå ei tiedä. -On kiva olla rauhassa ja katsella mitå rnissäkin on ja miten lajisto/muuttajat muuttuvat vuosien mittaan. Se on rentouttavaa. -Edtyisesti linnut tarjoavat luonnossa liikkuvalle unohtumattomia elämyksiå. aikoinaan vietteli mukaan, sopiva lisä ulkoiluun. Muutto-, pesintä-, ym. -Kaveri tutkimuksiin osallistumisesta saattaa olla hyötyä muillekin. edustavat vapauden valtakuntaa ja -Linnut tekevät luonnossa liikkumisen mielenkiintoisemmaksi, kiinnostus luontoon,.. -Yleinen Olen kiinnosiunut iinnuista (maailrnan hienoin harrastus) "metsästysvietin" tyydytystä, valokuvausta. -Spontaania Luontoa, jännitystä, liikuntaa. -Yleinen kiinnostus ja rakkaus luontoon. Veli harrasti lirtuja, joten rnenin mukaau. l{arrastukseni ei ole koskaan ollut intensiivistå, mutta kuitenkil jatkuvaa. -Tottumus, harrastus. -Hieno On hyvä tuntea luontoa ja sen eläimistöä. Todella mielenkiintoinen harrastus. -Vanhasta muistista (?) ei osaa olla retkeilemåttä. ---Varis on fiksu iirltu. varsinaisesti harasta lintuja, -En -Mukava harrastus, joka ei ole sidottu aikaan eikä paikkaan. voi keskitbä monelle -Harrastus "alalle" (esim. vajokuvaus). Riinää tekemistä, jaa ystäviä. --Linnut ovat mieleståni mielenkiintoisin luontokappale ja olen aina ollut kiinnosturlut luonnosta. mukanaan tuoma jännitys B)Linnut ovat mielenkiintoisia -A)Pinnanmetsästyksen ja kauniita katsella C)Kaverit D)Retkeily. elämäntapa, lop':ton mahdollisuus oppia/lukea uurta, -Rentouttava ystävår. -nohtuen palavasta kiinnostuksesta Conka alkuperä tuntematoo) niitå kohtaan/ vuosi vuodelta vahvistunut tapa iiikkua metsässä kiikari mukanaan. liitt)'vinä arvostan paitsi -Harrastukseen itse lintuja, myös hienoja retkikohteita, ulkoilua ja liikuntaa, bongauksen tuomaa rndlrystä ja a;oittaisra reilua henkeä. Ei aavistusta. on hauskaa. -Se rähilellen lqj-, re vain tuntui -lkoi luonnolliselta ja nyt se on tapa. keräil)ryietti, ulkoilemi -Rentoutuminen, nen. Alkusysäyksen olen saanrlt kai serkultanl. harrastus se on siinä kuin muutki[. tulee aina oltua ulkona jne. -l-eppoisa Iiilis. -Kun on kerran aloitranut ei voi lopettaa. Hauskaa. selittämättömästä slystä. -Synnyniäisestå, 8

18 -Minkä nuorena oppii sen vanhana laitaa. Tierty viehårys oppimiseen ja lö)'temiseen, harrastukseksi ulkoilun ohella. -Omaksi Valokuvauksen moksi. -Se on erittåin h).vä harrastus ja mielenkiintoinen. itsenså vuoksi;"saaristoiani"; -Lintujen bongatessa näkee kotomaan, leppoisat retkikaverit. -Omaksi iloksi. tarve tehdä tutkimusta. -Hauskaa, -Liinut ovat esteettisesti kauniita ja antavat yhdessä muun luonnon kanssa vaikuttavia tunne-elämyksiå. virkistäytymiskeino. -Yksi Aihe on kiinnostava, åihetta kohtaan. -Kiinnostus ovat helpoimmin havainnoitavia -I-innut iiikkuvan luomakunnan osia. pslyken håiriö; aloin -Myötäsyutyinen harrastaa lintuja jossain mäårin jo 0-\'r.rotiaana ilman rnitään csimerkkiä. tuntea itsenså täydelliseksi tavatessaan lintuharrastajaidiootteja. -Sae on kiva kulkea luonnossa. -Koska -En tiedä, se on vain jonkinlainen pakkomielle ja tapa paeta työtä ja opiskella. kykene sanomaån, -En miksi aloitin joskus. En vain osaa enkä halua lopettaa. - Lintutiereelliset ongelmat kiinnostavia, -Saadakseni liikkua luonnossa ja oppiakseni uutta. Rentouturniskeino. Vänkää on. -Se tuottaa mielih)"/eä,.,älnitystä, kavereita, leppoisia retkiå.ja lintuasemaelämåä, puhdas luonto, tuo yleissivistystå. estetiikka, ulkoih.ra, tutkimtrsta, heippo harrastaa ajasta ja paikasta -8ämykset, riippumatta. Oppiakseni tuntemaan niitä. l,llonnossa liikkuminen kiinnostaa. tunrelma. tapa viettäå vapaa-aikaa. -Paras -Se on jo osa elämää, kuten esim, työssä kä)minen. linlr'jen tarkkailu orr rerapiaakin. on rento.rttavaa. mukavaa, -Se Voimakas esteettinen elåmys, vapauden kaipuu, luonnol kokerairres. osg-alue- -Kiintoisin luonnon tarkkailussa, elenkin sisäsaaristossa. Linnunlauiu on taidckkainta rrrrsiikkia. -Esteettisen jänmtyksen vuoksi, -L,iikultaa, ulkoilua, estetiikkaa, etåmyksiå, yståviä jne. -Parhaita tapoja liikkua luonnossa, varsinkin keväisin veri vetåä, --t,intuja on mielenkiirioista seurata, monipuolinen ala, ldcnnorsi. liikkuminen. -Pidän luonnossa liikkurnisesta ja linnut tulivat erikoisalaksi sukulaisten johdosta. -A)R ntouturnismuoto B) I-uonnoltuntemus kasvaa C) Päåsee perheestä våhäksi aikaa eroon. -Yhtä vaikea kysymys kuin mikå on elärnän tarkoitus. l,intutra astuksesta on vain vähiteilen tullut etarylår,taapa, joi\a antaa niin paljon: hienoja retkiä, elåmyksiä, kckemuksia, yståviä, uud?r oppimisla ja paljon muuta. -Ä)Kiehtovaa B)(myöhemrnin oppin'.rt huomaamaan) Hyvä vastapaino --Hurikseni ja ilokseni. --Koen sen mielekkääksi ja halu sekä oppia ettå seurata koko ajan luonnossa. tuovat llca elåmäån. Linnul ovat -Linnuf kauniita. Llnnu{ a'lntval vlt:mät {ämäåt elä,nää. l,innut oiivat aikanaan helpoin tapa alkaa jårjestelmäliinerr iuonnon harraslanrinen. Vasta nåin mydhenlmin oti u!llur helpornmaksi harrasiaa kasvejå.. pcrhosi. {pikku)nistrkkäitå, kiriä mineiaaleja, ekoiosiaa yms. N.vkyisin tuo lintuilu on vain parhaana vertajsten joukossa. Niitä on kiva seurata. koska niistå on parhaat taustatiedot, mutta muutakaan luontoa en hyl.ji. -Linnut ovat kauniita. koristeellisia. taiteeilisia luorruksia. Niiiä ci voi olla kuvaamatta. Linturetki håm\/isessä. lliii.r}riivjssä kesäyössä tai räntäsateisessa i<aamosrnännikössä lataa patterit pitkäåkin työrupeamaa varten, vaikka linftia ei reitillå vastaan tulisikaarr. '--!-irnut ot,at kiinnostava luonnon yksit"isk'.hla ia biotcgitlahan ldcnloon jo sinärsä suhtaddun rutkijan uteliaisuudella. -*Isäitä verenperintö[å saatu luononiaki,l,,n surn::lutunut entisesli nuhtn. eivåt ole -Lilrlut minulle ha astus, vaaa eljmäntapa. - -Lir:luien avr,lle oppii näkcmiiän elimää. lintrrja on helppo lähestyä. -Kärkiharrastus, liian vaikea kysymys vastattavaksi kahdella rivillä. -Siir,ä kuiminoituu sukupolveni turhalrturtut dekadenssi; viimeisen sukupolven huvi. o mielenkiintoista. -Se lintuharrastus on mielenkiiltoi- -I(oska nen ia antoisa hanastus. Lint[hamastusta voi &ehiltää ja laalenraa helposti esim. valokuvaamiseen. Pidån rnyös luonaossa retkeilyistå ja iuonnollisesti harrastukseni suunts.utuu luonnon näk]ryimpåån osaan. il)"r'ä harrastus. Aika kuluu hpin, Keverit katselevat. --Se kiinnostae ja innostaa. Saa liikkua luonnossa, rentouttavaa. hauskaa. -KärkihaIfastus. tapa lapsutrdesta. -Piirtt/ryt perisynti -Vanha kouluajoilta. 97-8, enoen -"{mmatikseni sitä puhtaasia kiinnostrksesta. sltn -Åntaa liikkua luonnosa. IO"IIARIIÅSTUSVUOSIEN I,I-.U RÄ Tarulukko. TLY:n.iäsenkvsetyyn l9e vaslarrbreiden hatraslusvuosien määrä. Harraslusvucsia i 7 I C i i 7 a A 9 0 l 7 y\s, 7 B 8 if _a i 0 8 E

19 r T.IKÄ HARRÄSTIJKSEN ALKAESSÄ. XIARRASTUSAKTTT'ISI'UDEN KE- HITYS Taulukko 7, TLY:n jiisenkyselyyn 98 vastsnneiden llntuharrastuksen alkamlslkl. 7 8 I t0 t 7 t8 9 0 Yhr Yks i C l O i,' r0 Jakautuma osoittaa selvästi, että yleisimmin lintuharrastus aloitetaan - vuoden iässå (keskiarvo,9 vuotta). Aloittamisajankohdan laskeminen tietysti voi olla tulkinnanvarainen. monet laskevat sen siitä kun ovat säännöllisesti alkaneet tehdä muistiinpanoja. TARJOLLA TANA.AN: TLY- TUOTTETTA Ot'ta kakcuksistu tai tilaa ljolbin vetoitamme po!nkulut jiilkikatcc )! Tarroja j a hihamerk kejii 'LY-rurru... nk LYL-tarru nk 7'LY-hrhunetkki... 9 ntk LYl.hihanerkki... _...9 nk Kirjoja FORSLIAN Rovjägelssui.to nk FORSMAN Suo"rcn puitapelolin ut...7 mk HARI() lt,dlt^rt hkkilinttut t.t nk HUBLIN YM. Linruhdtasnsopas..... ö nk KORPIMAKI Ylvl. Hatru,tu IMtuju...a nl SALMINEN Sorsaopas nk SOLONEN Suonen llnnusto... t nk VUORINEN Kahluajaopus mk Vanhoja lehtiii Tiedon Antojat ja Ukutit (a,)... Uutuus 'fly. hatai rukot tri. t\t,tu,i\.\r tu huhtj ku \tut TILAA NÅIN ntk!l:.k^s.a rlllh,ey y? h,!. tly, PL tui0l a7, turkut Jo*,) pdnlai.,trtono 'I utku tsyp 07t o<qa) ki r.,!t.,tittuaa Slltl t7 Lt., Mut\r,t knj.tr!r. ',,. jd,^,,i!rtt\t!id rtlu! rd.t ru.,.tr p,^ti kulut rttinne nra)hck0iiit. Taulukko 8. TLY:n jäsenkyselyyn 98 iastanneiden retkeilyaktiivisuuden muutoks t harrastusaikanå. lvuutos harraslus aktirvisuudessa Lrsaäntynyt Pysynyt sarnana Vahentynyt Yhteensa 7 Jos iotain voi päätellä niin ainakin sen että ensimmåiset kymmenen vuotta vielä jaksetaan "painaa" täydellä teholla. Harrastuksen saavuttaessa tuon rajan se alkaa iyrkästi yähentyä.. NYKYRETKEILY VUODENAJOITTAIN Harrastusuran p tlrlrs alle O vrroiia y I 0 vuoiia Yht u 0 u 7 0 'loisaalta on paljon niitä, jotka vuosikausia harastavat aluksi lähinnä omassa pihapiirissä antautuakseen vasta myöhemmin toden teolla lintuhar.astukselle. Tästä osoituksena yli kymmenen vuotta harrastaneiden keskuudessa sangen vcimakas aktiivisuuden iisåys tuon rajan jålkeen. Taulukko -9. TLY:n jäsenkyselyln 98 vastanneiden nykyinen rerkeil,vaktiivisuus vuod na.ioittain" retkra vrrkosså kesk rnaarrn Vuodenarka Alle kerta Norn I kerla Y k-.rran Yht Talv Kevåi Kesa Syksy 7 r0 i9 8r r Yli kerran viikossa joka vuodenaika löytyi 0 kpl (8,8 o/0 vastanneista). Nämä edustavat juuri niitä joiita myös saadaan enitcn palautetta mm. Ukuliin. Vastaavasti alle ke.ran viikossa joka vuodenaika retk ileviä löytyi vain (,9 %). Jäsenemme siis retkeilevät veuaten aktiivisesti. 8 87

20 T.PfuI.ASIALT,ISET RE"TKEILYKUNNÄT Taulukko 0. Ti,Y:n jäsenkyselyyn l9g vastanneiden pääasialliset reekeilykunnat. +. RETKEILYA'ONEIJVOT SUOSIT{ITiTTMUUSJÄ.RJESTyIiSESSÄ Taulukko. TLY:n jäsenkyselyyn 9E vastanneiden retkeilykulkun uvot suositui nnruus.!ärjestyksessä. sra så J srr NY - Et; ^-e cdc! :!< 9;..8 o ;- -c *;r P >tr= ' ö! >r ö.. _ö a rv ; i:re= E :9 d& l! 'o E Jc.)- i- -f KulkrJneuvo Polkupyöra Jalat Bussi Juna Lentokone Yhteysa us Sukset Mopo (Helkopteri) suosittu suosittu suosrtlu 0 a 9 r 0 0 '7 I 0 (iloottor - soutu-. tar purlevene) (L RLrolsrnlarvat) I Eä.. Vuonna 97, % kåyti erisisijaiser.a relkeilyvälineenään onraa tai kaver:n autca, nlt r.uonna 98,7 o/0. Vastaavasri poikupyöräå v. \97,8 %, nyt lly N TO]M ÄLUEEN I,JLKOPi]OLEILA N :-:? s äe;t E Fcl' i ; lll " j :E=: E F--! >," '- E ;-PA o c:å: ; :; L i >@F. MIELUISIN RETKEILY.YIIPÄIUsTÖ Ällaoieva antanee hlvinkin tarkan kuvan siitä misså ya$inais-suomalaiset onlarit liikkuvat; yhdistyksen lintuasemahan sijaitsee saaristossa, joter eron tekeminen saariston ja lintuaseman vålillå voi olla hämärää: Taulukko. TLY:n.iäsenkyselyyn l9e vastanneiden suosituimmat retkimaastot. TLY:n alueen "tyhjiä,' O-kuntia olivat Alasraro. -skainen, loimaa, i oimaan 88 mlk., Marttila, Oripää, ki, Velkua ja Vehmaa. Rusko, Tarvasjo- 89