ASUKKAIDEN VIIHTYVYYS PALVELUTALO SARAHOVISSA LAUKAASSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ASUKKAIDEN VIIHTYVYYS PALVELUTALO SARAHOVISSA LAUKAASSA"

Transkriptio

1 ASUKKAIDEN VIIHTYVYYS PALVELUTALO SARAHOVISSA LAUKAASSA Sirpa Ikonen Opinnäytetyö Syksy 2001 Diakonia-ammattikorkeakoulu Pieksämäen yksikkö

2 TIIVISTELMÄ DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU/ PIEKSÄMÄEN YKSIKKÖ Ikonen, Sirpa Asukkaiden viihtyvyys palvelutalo Sarahovissa Laukaassa Pieksämäki s., 6 liitettä Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata ja selvittää asukkaiden viihtyvyyttä palvelutalo Sarahovissa Laukaassa sekä talon kehittämistarpeita asukkaiden kokemana. Arvioitavina olivat palvelut, asunnot ja julkiset tilat sekä henkilökunta. Tutkimuksen perusjoukkona oli palvelutalon 64 asukasta. Heistä 32 halusi osallistua tutkimukseen. Naisia oli 21 ja miehiä yhdeksän. Iältään he olivat vuotiaita. Kaksi vastaajaa jätti lomakkeen palauttamatta. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin postikyselyä. Aineisto koottiin kyselylomakkeella, jossa oli sekä strukturoituja että avoimia kysymyksiä. Osa tutkimustuloksista analysoitiin tilastollisesti ja osa kvalitatiivisesti sisällönanalyysillä. Tulokset esitetään prosentteina, frekvensseinä, kuvioina, taulukoina ja suorina lainauksina vastauksista. Tulosten mukaan lähes kaikki asukkaat olivat varsin tyytyväisiä asuntoihinsa ja palvelutalon julkisiin tiloihin. Suurimpina ongelmina pidettiin tilojen ja kalusteiden vääriä mitoituksia. Muutamat kokivat myös huoneensa lämpötilan liian alhaiseksi. Enemmistö talon palveluja käyttävistä asukkaista oli niihin tyytyväisiä. Sarahovin henkilökuntaa piti suurin osa vastanneista ystävällisenä, luotettavana ja ammattitaitoisena. Työntekijät koettiin kuitenkin kiireisinä ja se mainittiin vastauksissa yhtenä tyytymättömyyden syynä. Tärkeimpänä kehittämistarpeena pidettiin sitä, että talossa olisi enemmän henkilökuntaa. Monilla asukkailla oli lisäksi asunnoissa pieniä vikoja ja puutteita, joihin toivottiin korjauksia. Asiasanat: palveluasuminen, palvelutalo, asiakastyytyväisyys, laatu Säilytyspaikka: DIAK Pieksämäen yksikön kirjasto.

3 ABSTRACT DIACONIA POLYTECHNIC PIEKSÄMÄKI TRAINING UNIT Ikonen, Sirpa Residents Satisfaction in Servicehouse Sarahovi at Laukaa Pieksämäki pages, 6 appendixes The aim of this study was to describe the satisfaction of residents in servicehouse Sarahovi at Laukaa. The goal of the study was to apply for information to residents in the planning and improving the services and housing in Sarahovi. There were 64 residents in Sarahovi and 32 of them wanted to take part in this study. Sample consisted of 21 women and 9 men (from years). The data were gathered by structured questionnaires by post. Two persons did not returned their questionnaires. Part of results were analyzed statistically and part through qualitative content analysis. The results are presented in percentages, frequences, diagrams, tabula form and written text. According to the results the residents were quite satisfied with their residences and public rooms of the servicehouse. The biggest problems in residences were the dimensioning of different fittings. Some residents complained about the low temperature of their rooms, too. Both the staff of Sarahovi and many services offered in Sarahovi satisfied most of respondents. They felt that the staff was very kind and helpful but very busy. Part of the residents were dissatisfied because the staff had not enough time for them. When asked about the wishes of development the respondents hoped that there woud be more staff in Sarahovi. There were many small details in the residences which ought to be repaired. It is important that these details are repaired. Keywords: servicehouse, service housing, quality, clientsatisfaction Deposited: Library of Diaconia Polytechnic Pieksämäki training unit.

4 1 JOHDANTO Suomalaisen yhteiskunnan väestörakenteessa on tapahtumassa muutoksia. Väestö vanhenee nopeasti. Yli 65-vuotiaita arvioidaan olevan vuonna 2010 ja määrän oletetaan nousevan jo 1,3 miljoonaan vuonna 2030 (Sosiaali- ja terveydenhuollon tilastollinen vuosikirja 2000). Sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallisissa suunnitelmissa on tavoitteeksi asetettu laitoshuollon vähentäminen sekä avo- ja välimuotoisten palvelujen lisääminen (Laaksonen & Leskinen 1999, 14). Vanhusten palveluasumista on maassamme kehitetty luvun loppupuolelta lähtien. Se on tarkoitettu toimintakyvyiltään heikentyneille vanhuksille ja sen periaatteena on, että palvelut ovat lähellä vanhuksen asuntoa. (Aalto, Hakonen, Koskinen & Päivärinta 1998, ) Palvelutaloasuminen on noussut yli 60- vuotiaiden keskuudessa toiseksi parhaaksi vaihtoehdoksi kotona asumisen jälkeen (Hakkarainen, Laaksonen & Vaarama 1999, 61). Kiinnostukseni palvelutaloja kohtaan heräsi keväällä 2000, jolloin suoritin opintoihini kuuluvaa työharjoittelua palvelutalo Abelin dementiaryhmäkodissa. Koska olen opinnoissani suuntautunut vanhustyöhön, halusin tehdä myös opinnäytetyöni tältä alueelta. Keväällä 2000 otin opinnäytetyötäni koskevassa asiassa yhteyttä Laukaassa sijaitsevaan palvelutalo Sarahoviin, ja myöhemmin kesällä sovittiin tutkimuksen tekemisestä. Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata asukkaiden viihtyvyyttä palvelutalo Sarahovissa. Viihtymistä selvitettiin asukkaiden palveluista, julkisista tiloista ja asunnoista sekä henkilökunnasta antamien arvioiden avulla. Saatua tietoa voidaan hyödyntää palvelutalon kehittämis- ja laatutyössä. Vanhusten palvelutaloista ja -asumisesta on tehty vain vähän tutkimuksia, koska palveluasuminen Suomessa on melko uutta.

5 2 VANHENEMINEN JA FYYSINEN YMPÄRISTÖ Vanhuspolitiikan yhtenä tärkeimpänä tehtävänä on ikäihmisten elämänlaadun ylläpitäminen. Parviaisen (1996) tutkimuksessa todetaan elämänlaatuun vaikuttaviksi tekijöiksi vanhan ihmisen yksilölliset piirteet, fyysinen ja sosiaalinen ympäristö, sosioekonomiset tekijät, henkilökohtainen itsenäisyys, koettu tyytyväisyys sekä persoonalliset tekijät. Fyysinen ympäristö käsittää asumistason, asunnon varustelutason ja mukavuudet. Ympäristöön kuuluvat myös turvallisuus sekä palveluiden läheisyys ja niiden saatavuus. (Hughes 1990, 46.) Asunnon ja asuinympäristön turvallisuus ja toimivuus korostuu ikäihmisillä vanhenemisen myötä tulleiden terveys- ja toimintakykyongelmien vuoksi. (Päivärinta 1996, 16). Kodin merkitys iäkkäille ei ole vähäinen, sillä heidän tiedetään viettävän siellä ajastaan jopa 70 %. He haluavat myös asua kotonaan palvelujen turvin niin pitkään kuin se on mahdollista. (Aalto ym. 1998, 220; Hakkarainen, Laaksonen & Vaarama 1999, 61.) Iäkkäiden asuntojen suunnittelussa ja kalustuksessa olisi huomioitava asiakaslähtöisyys ja henkilökohtaisuus. Huoneiden tulee olla turvallisia ja toimivia, helppokäyttöisiä, käytännöllisiä sekä varustetasoltaan hyviä. Liikkumista rajoittavat esteet olisi minimoitava. Asukkaan kannalta olisi hyvä, jos asuntoa voitaisiin tarvittaessa muunnella toimintakykyä vastaavaksi. (Aalto ym. 1998, ) Ikäihmisille merkittävä asia arkipäivän toiminnoissa on itsenäisyyden säilyminen. Se tekee elämästä mielekkään ja ihminen kokee itsensä tärkeäksi. Iäkkäät arvostavat myös sitä, että heillä on valinnanvapaus. Asuminen on yksi niistä tekijöistä, mikä mahdollistaa itsenäisyyden ja elämänhallinnan säilymisen. Iäkkäille tulisikin antaa vapaus valita itse oma asuinpaikka ja asumismuoto. Vastentahtoinen muuttaminen voi aiheuttaa jopa terveydentilan huononemista. Joskus tilanne saattaa kuitenkin tulla sellaiseksi, että muutto toiseen paikkaan on välttämätön. Tällöin on tärkeää, että ihminen itse huomaisi ongelmat ja olisi valmis muuttamaan sekä se, että hänellä olisi valinnan mahdollisuuksia. (Parviainen 1996, 18.)

6 Palvelutalojen suunnittelussa on yleensä otettu hyvin huomioon fyysinen ympäristö. Talojen sisällä on paljon erilaisia palveluja sekä henkilökuntaa, jotka ovat tarvittaessa helposti asukkaiden saatavilla. Turvallisuudentunnetta antaa taloissa oleva yövalvonta. Palvelutalo Sarahovissa asukkaita palvelee talon oma henkilökunta. Palveluja käyvät antamassa lisäksi yhteisöt ja yksityisyrittäjät. Talossa on asukkaiden turvallisuutta lisäävä yövalvonta. (Palvelutalo Sarahovin toimintasuunnitelma 2001.)

7 3 PALVELUASUMISEEN LIITTYVIÄ KÄSITTEITÄ 3.1 Palvelutalo Palvelutalo on vaihtoehto oman kodin ja laitoksen välillä. Kun ihminen ei enää selviydy asunnossaan avopalvelujen turvin eikä tarvitse vielä ympärivuorokautista hoitoa, silloin muutto palvelutaloon on yksi vaihtoehto. Talo antaa laitoshoitoa paremmin edellytykset asukkaan itsenäisyydelle, omatoimisuudelle ja sosiaalisten suhteiden säilymiselle. (Aalto ym. 1998, 242; Lankila 1999, 9.) Sosiaalihuoltolain (710/82) mukaan kunnan velvollisuutena on huolehtia asumispalveluiden järjestämisestä kuntalaisille. Asumispalveluita annetaan henkilöille, jotka erityisestä syystä tarvitsevat tukea asunnon tai asumisensa järjestämisessä. Palveluasuminen, jota annetaan palvelutaloissa, on yksi asumispalvelumuoto. Myös vammaispalvelulaissa (380/87) ja asetuksessa (759/87) mainitaan palveluasuminen, jota kunnan on järjestettävä vaikeavammaiselle henkilölle, jos tämä vamman tai sairauden johdosta tarvitsee palvelua. Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000) edistää asiakaslähtöisyyttä ja asiakkaiden oikeutta hyvään palveluun ja kohteluun sosiaalihuollossa. Laki (603/96) ja asetus (1208/96) yksityisten sosiaalipalvelujen valvonnasta ohjaa yksityisten palvelutalojen toimintaa. Lakkautetun sosiaalihallituksen oppaassa "Hyvään palveluasumiseen" palvelutalo määritellään taloksi, jonka huoneistot ovat pääosalta palveluasuntoja. Talossa olevien ruokailu-, palvelu-, harrastus- ja hoitotilojen tulee olla yhteisessä käytössä. (Sosiaalihallitus, 1989.) Monet palvelutalot sijaitsevat taajamissa tai taajamien tuntumassa. Opaskirjassa suositellaan sitä, että lähistöllä olevat palvelujen tarvitsijat voisivat käyttää palvelutalon yhteisiä tiloja. Talolla tulee olla oma ja/tai kunnan kotipalvelun ja kotisairaanhoidon henkilökunta, joka huolehtii asukkaista vakinaisesti tai tarpeen mukaan. (Sosiaalihallitus 1989.) Tutkijaryhmä Karjalainen & Kivelä kävi syksyllä 1993 tutustumassa erilaisiin suomalaisiin palvelutaloihin ja päiväkeskuksiin. Käynneillään he havaitsivat, että palvelutaloihin katsottiin kuuluvan hyvin monentyyppistä asumista. Tutkijat halusivat saada tiedot

8 mahdollisimman monesta asumisyksiköstä ja luokitella kartoituksen perusteella palveluasumisyksiköt. Tarkoitusta varten ryhmä laatii uuden palvelutaloa koskevan määritelmän. Sen mukaan palvelutalolla tarkoitetaan kunnan, säätiön, yhdistyksen tai yksityisen tahon omistamaa taloa, jossa on vanhuksille tarkoitettuja vuokra- tai omistusasuntoja sekä yhteisiä tiloja ja palveluja. (Karjalainen & Kivelä 1996, ) Tässä tutkimuksessa palvelutalolla tarkoitetaan Laukaan Asumispalvelusäätiön ylläpitämää taloa, jossa on laukaalaisille ikäihmisille tarkoitettuja vuokra- ja omistusasuntoja sekä yhteisiä ruokailu-, palvelu-, harrastus- ja hoitotiloja. Ulkopuolisilla palvelujen tarvitsijoilla on mahdollisuus käyttää Sarahovin yhteisiä tiloja ja palveluja. Talossa on oma kotipalvelu- ja sairaanhoitohenkilökunta. 3.2 Palveluasuminen Palveluasuminen on lakisääteistä ja jokaisessa kunnassa järjestettävää sosiaalipalvelua. Se on tarkoitettu henkilöille, jotka erityisestä syystä tarvitsevat apua tai tukea asunnon tai asumisensa järjestämisessä. Siihen tulee kuulua sekä asunto että asumiseen liittyvät asukkaan jokapäiväiselle suoriutumiselle välttämättömät palvelut. Näitä ovat ateria- ja hygieniapalvelut, siivousapu, asiointiapu sekä välitön avunsaantimahdollisuus kaikkina vuorokauden aikoina (turvapalvelu). Palveluasumisessa asukas maksaa asumisesta ja palveluista erikseen. Palvelujen käytön tulee perustua asukkaan omaan valintaan. (Sosiaalihallitus 1989.) Opinnäytetyössäni asiakkaalla tarkoitetaan Sarahovissa asuvaa ja sen palveluja käyttävää asukasta. Sarahovissa palveluasuminen noudattaa sosiaalihallituksen määritelmän mukaista asumista. Talon omien palvelujen lisäksi siellä on yksityisten tuottajien tarjoamia palveluja. Talossa on turvallisuutta lisäävä yövalvonta. 3.3 Palveluasunto Palveluasunnolla tarkoitetaan asuntoa, joka voi olla palvelutalossa, palveluasuntoryhmässä tai hajautettuna muun asutuksen joukkoon. Se voi olla yksityiskäyttöinen tai

9 ryhmäasunto. Asunnon tulee olla vammaismitoitettu tai helposti vammaiselle sopivaksi muunnettava. (Sosiaalihallitus 1989.) Tässä tutkimuksessa palveluasunnoilla tarkoitetaan Sarahovissa olevia ikäihmisten asuntoja, jotka ovat vammaismitoitettuja. Asunnot ovat pääosin yksityiskäyttöisiä. Osa asunnoista sijaitsee palvelutalon ryhmäkodissa.

10 4 TYYTYVÄISYYS -KÄSITE Vanhustyön yksikön perustehtävä on asiakkaiden tarpeisiin ja odotuksiin vastaaminen. Asiakkailta saatu palaute on perusta yksikön kehittämiselle. (Aro & Sivonen 2000, 21.) Asiakaspalautteen avulla mitataan laatua. Asiakastyytyväisyydellä tarkoitetaan asiakkaan kokemaa laatua (Siltari 1998, 19). Asiakaspalautetta voidaan käyttää toimintatavan arviointivälineenä ja se lisää asiakkaan vaikutusmahdollisuuksia. Palaute on osa laadunhallintaa. (Haverinen, R., Holma, T., Lempinen, K. & Outinen, K. 1999, 23.) Tässä työssä asiakastyytyväisyyttä kartoitetaan asiakaspalautteen kautta, joka on hankittu kyselylomakkeilla palvelutalo Sarahovin asukkailta. Tyytyväisyys -käsite juontuu liike-elämässä käytetyistä kulutus- ja markkinatutkimuksista. Sitä on pidetty ongelmallisena ja monimutkaisena asiana. Käsite on mittarina epämääräinen ja jäsentymätön. Käsiteanalyysin on todettu puuttuvan tieteen aloilla, joilla sitä on käytetty. Ei ole siis selvitetty sitä, mitä tyytyväisyys itse asiassa on. Lisäksi on havaittu, että kyselyillä on taipumusta tuottaa samantyyppisiä vastauksia. Kyselyjen lähestymistapaa on syytetty pinnallisuudesta, koska vaikutukset eivät aina näy heti palvelutapahtumassa vaan vasta tulevaisuudessa. (Salmela 1997, ) Tyytyväisyysmittausten tuloksia tarkastellaan usein keskiarvojen perusteella. Tällöin ei aina kuitenkaan huomioida sitä, että asiakkailla on yksilöllisiä tarpeita ja odotuksia, jotka poikkeavat keskiarvoista. On tärkeää, että asiakkaat ovat tyytyväisiä, mutta tyytymättömiä asiakkaitakaan ei pidä unohtaa. Monista tyytymättömistä, joiden valitus on ratkaistu tyydyttävällä tavalla, tiedetään tulleen uskollisempia asiakkaita kuin niistä, jotka eivät koskaan ole olleet tyytymättömiä. (Helameri 1997, ) Tyytyväisyyden kartoittamisen sijaan suositellaankin asiakkaan saamien kokemusten suhteuttamista hänen odotuksiinsa. Asiakkaiden omin sanoin antamalla palautteella voidaan päästä toisenlaisiin tuloksiin. (Helameri 1997, 44; Salmela 1997, 14,16.)

11 5 NYT TAVOITELLAAN LAATUA Sosiaali- ja terveysministeriö on yhteistyössä Suomen Kuntaliiton, alan järjestöjen, tiedeyhteisöjen ja ikäihmisten kanssa laatinut oppaan iäkkäiden hoitoa ja palveluja koskevasta laatusuosituksesta. Se koskee kaikkia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja, mutta painottuu erityisesti ikäihmisten kotihoitoon, palveluasumiseen ja laitoshoitoon. Sen tavoitteena on edistää asiakkaiden ja heidän omaistensa sekä muiden kuntalaisten osallistumista tavoitteiden asettamiseen ja toiminnan arviointiin. (Ikäihmisten hoitoa ja palveluja koskeva laatusuositus, 2001.) Suosituksen mukaan jokaisessa kunnassa tulee olla vanhuspoliittinen strategia, joka turvaa ikäihmisten sosiaaliset oikeudet. Sen tulee olla kunnan poliittisen johdon virallisesti vahvistama. Strategiassa määritellään tavoitteet iäkkäiden kuntalaisten terveyden, hyvinvoinnin ja itsenäisen suoriutumisen edistämisessä sekä eri hallintokuntien ja sidosryhmien vastuut tavoitteiden toteuttamisessa. (Ikäihmisten hoitoa 2001, 8.) Vanhuspoliittiseen strategiaan tulee sisältyä myös palvelurakenteen kehittämisohjelma, missä asetetaan mitattavissa olevat tavoitteet ikääntyneiden kuntalaisten palvelutasolle ja palvelutoiminnan voimavaroille. Lisäksi on määriteltävä toimenpiteet tavoitteiden toteuttamiseksi. Lähtökohtana kehittämisohjelman laadinnassa on se, että palvelujen tavoitteiden on tuettava kaikkien ikääntyneiden hyvää elämänlaatua, itsemääräämisoikeutta ja itsenäistä suoriutumista riippumatta heidän toimintakyvystään. Palvelun on oltava myös eettistä ja asiakaslähtöistä. Tavoitteiden toteutumisen seuraamiseksi otetaan käyttöön seurantajärjestelmä, johon sisältyy kaikissa toimintayksiköissä käytettävät laatuindikaattorit. (Ikäihmisten hoitoa 2001.) Laatuindikaattorien avulla seurataan toimintaa ja ne voivat olla viitteenä laatuun liittyvistä puutteista ja kehittämistarpeista (Idänpään-Heikkilä, Mäkelä, Nordblad, Outinen & Päivärinta 2000, 8). Kunnassa seurataan tavoitteiden toteutumista ja tulokset julkaistaan vuosittain. Seurannan tuloksista, kunnan palvelutasosta ja sen tavoitteista sekä palvelujen saannin ehdoista tiedotetaan vuosittain kuntalaisille. Asukkaat voivat ottaa yhteyttä palveluja koskevissa kysymyksissä kunnan nimeämään yhdyshenkilöön. (Ikäihmisten hoitoa 2001, 19.)

12 Sosiaali- ja terveydenhuollossa laatua pidetään vaikeasti määriteltävänä. Se koostuu osin mitattavista ominaisuuksista, mutta siihen liittyy myös vaikeasti mitattavia, subjektiivisia piirteitä. Nykyisessä lähestymistavassa yhdistetään palvelujen käyttäjien, -tuottajien ja johtamisen näkökulma. (Idänpään-Heikkilä ym. 2000, ) Laatu ( SFS-ISO 8402) määritellään niistä ominaisuuksista muodostuvaksi kokonaisuudeksi, johon perustuu organisaation, tuotteen, palvelun tai tietyn prosessin kyky täyttää sille asetetut vaatimukset (Holma ym. 1999, 84). Sosiaali- ja terveydenhuollossa laatu voidaan myös määritellä kyvyksi täyttää asiakkaiden palvelujen tarve ammattitaidolla, edullisesti sekä lakien, asetusten ja määräysten mukaan. Palvelujen varassa elävien ikäihmisten elämänlaadun kannalta on kokemuksellinen laatu merkittävä. (Idänpään-Heikkilä ym. 2000, 11.) Sarahovin laatutyössä korostetaan asiakaslähtöisyyttä sekä asiakkaan itsemääräämisoikeutta ja omatoimisuutta. Talossa halutaan tarjota ja kehittää mahdollisimman hyviä ja monipuolisia palveluja. Palvelutalon henkilökunta on hyvin koulutettua, joten asiakkaita palvellaan ammattitaidolla. (Palvelutalo Sarahovin toimintasuunnitelma 2001.) Palvelutalo Sarahovin laatutyöhön liittyy syksyn 2001 aikana RAVA - toimintakykymittarin käyttöönotto (H. Kivistö, henkilökohtainen tiedonanto ). Tätä vuosina kehitettyä mittaria on käytetty monissa eri hoitolaitoksissa ja sitä pidetään luotettavana ja tarkoitukseensa sopivana. RAVA-indeksi mittaa päivittäisen avun ja hoivan tarvetta sekä asiakkaan toimintakykyä. (Lahtinen, Liukko, Paunio & Rajala 1999, 9.) Syksyn 2001 aikana käynnistetään Sarahovissa myös 3- vuotinen Vahuke-laatuprojekti (H. Kivistö, henkilökohtainen tiedonanto ).

13 6 AIKAISEMPIA PALVELUTALOHIN JA -ASUMISEEN LIITTYVIÄ TUTKI- MUKSIA Palvelutalojen toiminnasta on tehty vain vähän tutkimuksia, koska palveluasuminen Suomessa on melko uutta. Palvelutaloja rakennettiin eniten 1980-luvun lopussa ja luvun alussa (Lankila 1999, 9). Useimmat tutkimukset, joita on tehty, ovat viime vuosikymmeneltä. Ensimmäisessä suuressa palvelutaloja käsittelevässä tutkimuksessa (Karjalainen & Kivelä 1994) kartoitettiin kaikki Suomen palveluasumisyksiköt, niiden tilat, omistajat, maantieteellinen sijainti, palvelut, henkilökunta ja asukkaat. Päivärinnan (1995) tutkimuksessa etsittiin puolestaan palvelutalojen elämänlaatua. Palvelutaloissa olevat tilat ja varustus sekä asukkaiden ja hoitohenkilökunnan tyytyväisyys niihin oli aiheena Karjalaisen ym ilmestyneessä tutkimuksessa. Asukkaiden terveyttä, toimintakykyä ja elämänlaatua tarkasteltiin Karjalaisen ym. vuoden 1997 tutkimuksessa. Vanhusbarometriin (Hakkarainen ym. 1999) oli koottu yli 60-vuotiaiden kotona ja palvelutaloissa asuvien mielipiteitä muunmuassa ikääntyneiden asemasta yhteiskunnassa, taloudellisesta tilanteesta, eläkkeistä ja eläkkeelle siirtymisestä sekä vanhuspalveluista. Vanhusten laitoshoidon tilaa selvitettiin Vaaraman ym. vuonna 1999 ilmestyneessä tutkimuksessa, mikä tehtiin palvelutaloissa, vanhainkodeissa ja terveyskeskusten vuodeosastoilla. Laukaan kunnan ikääntyneiden ihmisten laitoshoidon laatua tarkasteltiin Jyväskylän ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden (Lehtonen ym.2001) opinnäytetyössä. Tässä tutkimuksessa oli mukana myös palvelutalo Sarahovi. Palvelutaloihin ja palveluasumiseen liittyvistä tutkimuksista oli mahdollista tiivistää seuraavat päätelmät: 1) Aineistot oli koottu useimmiten haastatteluilla tai kyselyillä.

14 2) Palvelutalot sijaitsivat yleensä kaupunkien ja maaseutujen taajamissa ja olivat yhdistysten tai säätiöiden omistamia. Kooltaan talot olivat pieniä tai keskisuuria ja niissä oli runsaasti erilaisia palveluja. Raha-automaattiyhdistys oli osallistunut noin joka toisen palvelutalon rahoittamiseen. 3) Vanhustenhuollon laitoksissa asui keskimäärin 63 asukasta, jotka olivat iältään yli 65-vuotiaita. Palvelutaloissa asuneiden keski-ikä oli 77,8 vuotta (1997). Asukkaista suurin osa oli yleensä naisia. Palvelutaloon muuton syynä oli yleensä yksinäisyys ja turvattomuus sekä fyysisen toimintakyvyn heikentyminen. 4) Palvelutaloasumista pidettiin toiseksi parhaana asumismuotona kotona asumisen jälkeen. Palvelutalojen asukkaat olivat tyytyväisiä (85%) asuntoihinsa ja viihtyivät niissä hyvin. Huonoina puolina asunnoissa pidettiin liian alhaista lämpötilaa ja meluhaittoja. Puutteita havaittiin myös hissien ja portaiden mitoituksissa sekä wc- ja pesutilojen suunnittelussa. 5) Hoidon laatua arvioitaessa yksityisten laitosten laatu koettiin paremmaksi kuin julkisten. Yksityisissä laitoksissa hoidettiin myös parempikuntoisia asiakkaita kuin julkisella sektorilla. 6) Hoitopäivän hintavertailussa yksityiset ja julkiset palvelutalot olivat kustannuksiltaan lähes samansuuruisia kuin julkiset vanhainkodit. Hoitopäivän hinta näissä kolmessa laitoksessa vaihteli markan välillä.

15 7 PALVELUTALO SARAHOVIN ESITTELY JA TOIMINTA-AJATUS Palvelutalo Sarahovi sijaitsee Laukaan kirkonkylän taajamassa Keski-Suomen maakunnassa. Matkaa lähimpään kaupunkiin Jyväskylään on 22 km. Kunnan asukasmäärä oli vuoden 2000 lopussa Väestöstä 13,5 % on yli 65-vuotiaita. (Laukaan kuntaikkuna 2001.) Sarahovi on rakennettu vuonna 1993 ja sitä ylläpitää Laukaan Asumispalvelusäätiö. Säätiö perustettiin vuonna 1969 parantamaan vanhusten asunto-oloja ja elämisen laatua. Palvelutalolla on ostopalvelusopimus Laukaan kunnan kanssa. Raha-automaattiyhdistys on rahoittanut palvelutilojen rakentamista. (Palvelutalo Sarahovin toimintasuunnitelma 2001.) Palvelutalon toiminta-ajatuksena on tarjota laukaalaisille ikäihmisille hyviä ja monipuolisia palveluja ystävällisesti, joustavasti ja taloudellisesti yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Toiminnan lähtökohtana on asiakkaan itsemääräämisoikeuden ja omatoimisuuden arvostaminen. Työtavoissa korostetaan asiakaslähtöisyyttä ja kuntouttavan toiminnan periaatteita. (Palvelutalo Sarahovin toimintasuunnitelma 2001.) Nykyaikainen kuntoutuskäsitys korostaa asiakkaan jäljellä olevien voimavarojen hyödyntämistä ja niiden käyttöönottoa sekä omatoimisuuden tukemista (Aalto ym. 1998, 75; Ahlstén 1998, 36). Sarahovin kuntouttavan toiminnan lähtökohtana on asiakkaiden omiin voimavaroihin perustuva toiminta. Laukaan Asumispalvelusäätiön "Kyykkää, Aili kyykkää" - projektilla halutaan edistää iäkkäiden ihmisten toimintakykyä. Raha-automaattiyhdistyksen tähän projektiin myöntämällä tuella on Sarahoviin rakennettu vuonna 2001 ikäihmisille tarkoitettu kuntosali. Projektiin liittyy myös tieteellinen toimintatutkimus, jolla pyritään osoittamaan toimenpiteiden vaikuttavuutta iäkkäiden ihmisten toimintakykyyn. (H. Kivistö, henkilökohtainen tiedonanto ) Asukasmäärä naisenemmistöisessä Sarahovissa on vaihdellut 62:n ja 64:n välillä. Naisia oli asukkaista vuoden 2001 helmikuussa 45 ja miehiä 17. Talossa on 54 asuntoa, jotka ovat kooltaan m². Asukkaat maksavat asumisestaan aravasäädösten mukaista

16 vuokraa sekä perusturvamaksun, joka on 400 mk kuukaudessa. (Palvelutalo Sarahovin toimintasuunnitelma 2001.) Palvelutalon asukkaat osallistuvat itse hoiva- ja palvelusuunnitelman tekemiseen. Sarahovin tarjoamia palveluita asukkaille ovat terveys-, kotihoito- ja ateriapalvelut. Hoito- ja hoivapalvelut on porrastettu viiteen eri maksuluokkaan palvelun laajuuden mukaisesti. Sauna- ja pesulapalvelut toteutetaan tukipalveluina. (Palvelutalo Sarahovin toiminnasta vuonna 1999.) Sarahovin omien palvelujen lisäksi talossa käy yksityisiä palvelujen tuottajia kuten parturi-kampaaja ja kuppari. Seurakunnasta käydään pitämässä tilaisuuksia kerran kahdessa viikossa. (I. Laaksonen, henkilökohtainen tiedonanto ) Harrastus- ja viriketoimintaa ohjaa asukkaiden oma virkistystoimikunta. Talossa on järjestetty esimerkiksi erilaisia teemaviikkoja, jumppatapahtumia, hartaustilaisuuksia, ompeluseura- ja askartelutapahtumia, tanssi-iltapäiviä, lettukestejä ja joulutori. Lisäksi on tehty teatteri- ja kirkkoretkiä. (Palvelutalo Sarahovin toiminnasta vuonna 1999.) Palvelutalo toimii myös alueen asukkaiden palvelukeskuksena. Talon ulkopuolisille asiakkaille on tarjolla kokouspalveluja. (Palvelutalo Sarahovin toimintasuunnitelma 2001.) Sarahovissa työskentelee johtajan lisäksi terveydenhoitaja, kaksi sairaanhoitajaa, kolme kodinhoitajaa, viisi lähihoitajaa, kirjanpitäjä ja isännöitsijä. Lisäksi keittiössä on kuusi työntekijää ja pesulassa yksi henkilö. Henkilökunnan kokonaismäärä on 22. Kotihoitotiimin työtä valvoo 6-henkinen ohjausryhmä. (H. Kivistö, henkilökohtainen tiedonanto ) Henkilökunnalla on käytössä oma-asiakasjärjestelmä (I. Laaksonen, henkilökohtainen tiedonanto ).

17 8 TUTKIMUSONGELMAT Tutkimuksen tavoitteena on selvittää viihtyvätkö asukkaat palvelutalo Sarahovissa, ovatko he tyytyväisiä asuntoihinsa, saamiinsa palveluihin ja heitä palvelevaan henkilökuntaan. Asukkailta saatua palautetta voidaan hyödyntää talon kehittämistyössä ja laadun arvioinnissa. Tutkimusongelmat: 1. Miten asukkaat ovat kokeneet saamansa palvelut? 2. Millaisiksi asukkaat arvioivat asuntojaan ja talon julkisia tiloja? 3. Millaisen arvion asukkaat antavat heitä palvelevasta henkilökunnasta?

18 9 TUTKIMUSAINEISTO, SEN KERUU JA KÄSITTELY 9.1 Aineistonkeruumenetelmä ja mittarinlaadinta Tutkimusmenetelmä on kvantitatiivinen eli määrällinen. Työssä on myös avoimia kysymyksiä. Aineistonkeruumenetelmäksi valittiin postikysely, mikä on yksi kvantitatiivisen tutkimuksen tiedonkeruumenetelmistä. Menetelmän valintaan vaikutti kohderyhmän suuri koko sekä arkaluontoisten kysymysten käyttömahdollisuus. (Heikkilä 1999, 19.) Aineiston keruuseen käytettiin kyselylomaketta, jossa oli strukturoituja ja avoimia kysymyksiä (liite 4). Lomakkeen laadinnassa hyödynnettiin aikaisemmissa tutkimuksissa käytettyjä lomakemalleja. Tämän tutkimuksen kyselylomakkeessa käytettiin 4- ja 5- portaisia Likertin asteikkoja. Karjalaisen ym. (1996) tutkimuksessa "Palvelutalojen tilat ja varustus" on käytetty osittain samantyyppisiä asteikkoja. Kyselylomakkeen alussa kysyttiin asukkaan taustatietoja. Näitä olivat ikä, sukupuoli ja ammatti (kysymykset 1-3). Asumistyytyväisyyttä arvioitiin kysymyksillä "Millaisena pidätte palvelutalon julkisia tiloja ja asuntoanne?" (kysymys 4, kohdat 1-20). Arvioinnissa käytettiin 5-portaista Likertin asteikkoa. Vastausvaihtoehdot olivat: 1. erinomainen, 2. hyvä, 3. kohtalainen, 4. välttävä, 5. huono. Kohtaan "huono" vastattaessa asukkaalta pyydettiin vastaukseen perustelua. Avoimena kysymyksenä oli "Mitä toivomuksia Teillä on tilojen suhteen". Vasta tulosten analysointivaiheessa huomattiin, että kysymyksen 4 kohtaa 6 "ruokasali" oli epähuomiossa kysytty myös kohdassa 9. Tyytyväisyyttä palveluihin arvioitiin kysymyksellä "Miten olette kokenut palvelutalossa saatavilla olevat palvelut?" (kysymys 5, kohdat 21-30). Vastausvaihtoehdot olivat: 1. erittäin tyytyväinen, 2. melko tyytyväinen, 3. melko tyytymätön, 4. erittäin tyytymätön, 5. en käytä palveluja. Kohtiin "melko tyytymätön" ja "erittäin tyytymätön" vastattaessa pyydettiin asukasta kertomaan, mitkä seikat aiheuttavat tyytymättömyyttä. Avoimessa kysymyksessä asukkaalta kysyttiin toivomuksia palvelujen suhteen.

19 Tyytyväisyyttä henkilökuntaan pyydettiin kysymyksellä "Millaisen arvion annatte Teitä palvelevasta henkilökunnasta?" (kysymys 6, kohdat 31-39). Arvioinnissa käytettiin 4- portaista Likertin asteikkoa. Vastausvaihtoehdot olivat: 1. erittäin tyytyväinen, 2. melko tyytyväinen, 3. melko tyytymätön, 4. erittäin tyytymätön. Kohtiin "melko tyytymätön" ja "erittäin tyytymätön" vastattaessa pyydettiin jälleen perusteluja. Viimeisenä lomakkeessa oli avoin kysymys "Millaisia asumiseen, julkisiin tiloihin, palveluihin ja henkilökuntaan liittyviä asioita toivoisitte ensisijaisesti kehitettävän ja millä tavoin?" 9.2 Tutkimusaineiston keruu Tutkimuksen tekemisestä sovittiin palvelutalo Sarahovissa vuoden 2000 kesällä. Talon johtajalta saatiin tällöin alustava lupa suullisesti tutkimuksen suorittamiseen. Tutkimuslupa-anomus postitettiin palvelutalon johtajalle (liite 1). Lupa saatiin kirjallisena (liite 2). Lupa-anomukset lähetettiin myös kaikille palvelutalon 64 asukkaalle (liite 3). Niitä asukkaita, jotka halusivat osallistua tutkimukseen, pyydettiin palauttamaan luvat allekirjoitettuina mennessä (liite 4). Lupia palautettiin 32 kappaletta. Tutkimus tehtiin postikyselynä. Kyselylomakkeet, saatekirjeet sekä postimerkein varustetut palautuskuoret postitettiin 32 asukkaalle (liitteet 5 ja 6). Vastausaikaa lomakkeiden täyttämiseen oli noin kolme viikkoa. Tutkimuksen perusjoukon muodosti 64 palvelutalon asukasta. Tutkimukseen vastanneita oli 30. Vastausprosentiksi tuli 47. Kaksi lomaketta jäi palautumatta. 9.3 Aineiston analyysi Palvelutalon asukkailta saapuneet vastaukset muodostivat tutkimusaineiston. Vastaukset käsiteltiin luottamuksellisesti ja nimettöminä. Aluksi aineisto luettiin ja tarkastettiin. Joitakin pieniä puutteellisuuksia vastauksissa oli. Avoimiin kysymyksiin ei kaikilta asukkailta saatu vastauksia. Yhtään lomaketta ei hylätty.

20 Ennen tilastollista käsittelyä vastauslomakkeet numeroitiin juoksevasti. Tilastollinen käsittely tehtiin SPSS-tietokoneohjelmalla sekä Excel-taulukkolaskentaohjelmalla. Tulosten esittämisessä käytetään frekvenssi- ja prosenttilukuja, taulukoita, kuvioita ja suoria lainauksia avointen kysymysten vastauksista. Avoimet kysymykset analysoitiin kvalitatiivisesti sisällön mukaan.

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 Augustkodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 2 SISÄLTÖ 1 TYYTYVÄISYYSKYSELYN SUORITTAMINEN 2 AUGUSTKODIN ASUKKAIDEN OMAISTEN TYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 21 FYYSISET JA AINEELLISET OLOSUHTEET

Lisätiedot

Tehostettu palveluasuminen

Tehostettu palveluasuminen Tehostettu palveluasuminen Miten asutaan? Tehostetussa palveluasumisessa asiakkaat asuvat omissa kodeissaan työntekijöiden ja asiakkaiden yhteistilan välittömässä läheisyydessä. Asiakkaan kotona tapahtuvassa

Lisätiedot

ASIAKASKYSELYN 2010 TULOKSET, PALVELUASUMINEN

ASIAKASKYSELYN 2010 TULOKSET, PALVELUASUMINEN Liite, Peruspalvelulautakunta 6.9.2011 Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä Peruspalveluliikelaitos, Kotihoidon ja palveluasumisen tulosalue ASIAKASKYSELYN 2010 TULOKSET, PALVELUASUMINEN

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2010 lopussa Suositus, 2008 Asui

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Neurologisesti pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten asumisen tarpeet Sari Valjakka

Neurologisesti pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten asumisen tarpeet Sari Valjakka Neurologisesti pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten asumisen tarpeet Sari Valjakka Miljoona esteetöntä asuntoa vuoteen 2030-seminaari 20.3.2014 Tavoitteet ja toteutus Selvittää neurologisesti pitkäaikaissairaiden

Lisätiedot

PALVELUTARPEET TUTKIMUKSEN VALOSSA

PALVELUTARPEET TUTKIMUKSEN VALOSSA PALVELUTARPEET TUTKIMUKSEN VALOSSA Neurologisesti pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten asumisen selvitys Alustavia tuloksia Sari Valjakka 2 Selvityksen kysymykset 1. Missä ja miten neurologisesti

Lisätiedot

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. Tammilehdon palveluasuntojen asukkaiden palvelutyytyväisyys 2014

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. Tammilehdon palveluasuntojen asukkaiden palvelutyytyväisyys 2014 Tammilehdon palveluasuntojen asukkaiden palvelutyytyväisyys 2014 2 SISÄLTÖ 1 TYYTYVÄISYYSKYSELYN SUORITTAMINEN 2 TAMMILEHDON PALVELUASUNTOJEN ASUKKAIDEN TYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 21 FYYSISET JA AINEELLISET

Lisätiedot

VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT

VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT Sallan kunta Sosiaali- ja terveyslautakunta SAS-työryhmä 2015 VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN

Lisätiedot

Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio. 17.2.2015/Mona Hägglund

Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio. 17.2.2015/Mona Hägglund Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio 17.2.2015/Mona Hägglund Vanhusten palvelujen ympärivuorokautisten asumispalvelujen kilpailutus 2014

Lisätiedot

VAMMAISPALVELUN PALVELUASUMINEN

VAMMAISPALVELUN PALVELUASUMINEN POHJOIS-SATAKUNNAN HANKEKUNNAT HONKAJOKI, JÄMIJÄRVI, KANKAANPÄÄ, KARVIA VAMMAISPALVELUN PALVELUASUMINEN TOIMINTAOHJE Palvelun määritelmä Vaikeavammaisen määritelmä Palveluasumiseen liittyvät palvelut ja

Lisätiedot

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Haastattelukysely 12.9.2011 Lanun aukiolla SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS VERSO 11. marraskuuta 2011 Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

Vanhojen ihmisten asuminen yhteiskuntapoliittisena kysymyksenä

Vanhojen ihmisten asuminen yhteiskuntapoliittisena kysymyksenä Vanhojen ihmisten asuminen yhteiskuntapoliittisena kysymyksenä Teppo Kröger Ikäasumisen valinnat ja mahdollisuudet -seminaari Helsinki 17.8.2015 Ikäasumisen suuret kysymykset Yksin vai yhdessä? Eläkejärjestelmän

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015

Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015 Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015 Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistuksia koskeva kysely Kysely suunnattiin kaikille Manner-Suomen kunnille sekä sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

ENNALTAEHKÄISEVÄT KOTIKÄYNNIT UUDESSAKAUPUNGISSA v. 2008

ENNALTAEHKÄISEVÄT KOTIKÄYNNIT UUDESSAKAUPUNGISSA v. 2008 ENNALTAEHKÄISEVÄT KOTIKÄYNNIT UUDESSAKAUPUNGISSA v. 2008 2 Lea Mäkinen 12.12.2008 3 4 ENNALTAEHKÄISEVÄT KOTIKÄYNNIT 2008 Ennaltaehkäisevällä kotikäynnillä tarkoitetaan Uudenkaupungin kaupungin sosiaali-

Lisätiedot

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 Lähihoitajan tutkinto, suuntautuminen kuntoutukseen Kyky itsenäiseen ja aktiiviseen työskentelyyn Omaa hyvät

Lisätiedot

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Kuntamarkkinat 14.9.2011 Palveluasumisen järjestäminen kunnissa va. sosiaali- ja terveysyksikön johtaja Sami Uotinen Asumispalvelujen järjestäminen

Lisätiedot

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 2. OMAAN TOIMINTAAN TILAT... 3 3. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE... 4 4. OMAVALVONTAVELVOITE... 5 5. TURVALLISUUS JA TAPATURMIEN

Lisätiedot

Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen

Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori KASTE / Kotona kokonainen elämä / Etelä-Kymenlaakson osakokonaisuus

Lisätiedot

Vanhus- ja vammaispalvelut

Vanhus- ja vammaispalvelut Jyväskylän kaupunki Vanhus- ja vammaispalvelut Vanhuspalveluiden asiakas- ja omaiskyselyt, kooste tuloksista 2012 Taustaa Vanhus- ja vammaispalveluissa toteutetaan kahden vuoden välein asiakas- ja omaiskyselyitä

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT 2014 SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT SUONENJOEN KAUPUNGIN PÄIVÄKESKUKSEN TOIMINTA-AJATUS: Iloa ja eloa ikääntyneen arkeen. Omien voimavarojen mukaan, yhdessä ja yksilöllisesti. PÄIVÄKESKUS JOHDANTO

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

VANHUSTEN YMPÄRIVUOROKAUTISTEN PALVELUJEN VALVONTA Valviran kysely palvelua tuottaville yksiköille maalis-huhtikuussa 2010

VANHUSTEN YMPÄRIVUOROKAUTISTEN PALVELUJEN VALVONTA Valviran kysely palvelua tuottaville yksiköille maalis-huhtikuussa 2010 Raportti 1 (2) 1882/05.01.05.07/2010 22.06.2010 VANHUSTEN YMPÄRIVUOROKAUTISTEN PALVELUJEN VALVONTA Valviran kysely palvelua tuottaville yksiköille maalis-huhtikuussa 2010 Valviran ja Aluehallintovirastojen

Lisätiedot

KYSELY HENKILÖKOHTAISTEN AVUSTAJIEN TYÖNANTAJILLE KESKI-SUOMESSA

KYSELY HENKILÖKOHTAISTEN AVUSTAJIEN TYÖNANTAJILLE KESKI-SUOMESSA KYSELY HENKILÖKOHTAISTEN AVUSTAJIEN TYÖNANTAJILLE KESKI-SUOMESSA Hanna Hiljanen Jyväskylän ammattikorkeakoulu, sosiaalija terveysalan oppilaitos, sosionomin koulutusohjelma 28.8.2008 Taustatietoa kyselystä

Lisätiedot

Sukunimi ja etunimet Henkilötunnus. Osoite Puhelin. Osoite. Pystyttekö käyttämään julkisia liikennevälineitä?

Sukunimi ja etunimet Henkilötunnus. Osoite Puhelin. Osoite. Pystyttekö käyttämään julkisia liikennevälineitä? HAMINAN KAUPUNKI Ikäihmisten palvelut Kotihoitokeskus Pikkuympyräkatu 3 49400 HAMINA P. 0400 801 831 KULJETUSPALVELUHAKEMUS Sosiaalihuoltolain mukainen kuljetuspalvelu Saap.pv Dnro HAKIJA Sukunimi ja etunimet

Lisätiedot

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA:

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA: Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien kuntouttavia asumispalveluja koskeva kyselytutkimus toteutettiin kolmen maakunnan alueella 2007 2008, Länsi-Suomen lääninhallituksen ja Pohjanmaa-hankeen yhteistyönä

Lisätiedot

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin!

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! 30.1.2015 Kankaanpään kehitysvammaisten ryhmäkodin harjannostajaiset Hyvä juhlaväki, On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! Tämä hanke on tärkeä monessakin

Lisätiedot

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Minna-Liisa Luoma 1 Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä

Lisätiedot

Oletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen? riittävästi liian vähän en lainkaan, miksi

Oletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen? riittävästi liian vähän en lainkaan, miksi OSALLISUUS OMAN ARJEN SUUNNITTELUUN Oletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen?, miksi Onko hoito- ja palvelusuunnitelmanne tavoitteet määritelty yhdessä teidän kanssanne? lainkaan

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1 ASIAKKAAKSI TULEMINEN Päivätoimintaan tullaan palvelutarpeenarvioinnin kautta, jolloin kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan selviytyminen päivittäiseistä

Lisätiedot

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Kotiin annettavat palvelut Kotiin annettavien palveluiden tavoitteena on tukea ikäihmisten selviytymistä omassa asuinympäristössään. Ikääntyvän

Lisätiedot

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella?

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Maisema-seminaari 23.04.2009 Helsinki Tilaajapäällikkö Eeva Päivärinta Ikäihmisten palvelujen ydinprosessi Tampereen kaupunki

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Tuula Kärkkäinen sh yamk Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäminen ja johtaminen

Lisätiedot

Tulovaiheen muistilista: Tervetuloa Kotikartanoon! Turvapuhelin

Tulovaiheen muistilista: Tervetuloa Kotikartanoon! Turvapuhelin Muuttajan opas un asukas on saanut myönteisen päätöksen palveluasumisesta ja tiedon, että paikka on järjestynyt otikartanosta, asukkaan tai omaisen tulee ottaa yhteyttä otikartanon palveluesimieheen, jotta

Lisätiedot

CP-vammaisten lasten elämänlaatu. Lasten ja huoltajien näkökulmasta Sanna Böling, KM, ft sanna.boling@utu.fi

CP-vammaisten lasten elämänlaatu. Lasten ja huoltajien näkökulmasta Sanna Böling, KM, ft sanna.boling@utu.fi CP-vammaisten lasten elämänlaatu Lasten ja huoltajien näkökulmasta Sanna Böling, KM, ft sanna.boling@utu.fi Elämänlaatu WHO ja elämänlaatu WHO:n määritelmän mukaan elämänlaatuun liittyvät fyysinen terveys

Lisätiedot

Kuntouttavan palveluasumisen valtakunnallisten kehittämissuositusten. Pohjanmaa-hankkeen toimintaalueella

Kuntouttavan palveluasumisen valtakunnallisten kehittämissuositusten. Pohjanmaa-hankkeen toimintaalueella Kuntouttavan palveluasumisen valtakunnallisten kehittämissuositusten toteutuminen Pohjanmaa-hankkeen toimintaalueella Esa Nordling PsT,kehittämisp mispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Sosiaali-

Lisätiedot

Ikäihmisten koti- ja tukipalveluiden, sekä asumispalveluiden maksut

Ikäihmisten koti- ja tukipalveluiden, sekä asumispalveluiden maksut Ikäihmisten koti- ja tukipalveluiden, sekä asumispalveluiden maksut Ensisijaisena toimenpiteenä ennen hoitomaksun alentamista edellytetään aina, että asiakas anoo Kelalta ne etuudet, joihin yleensä kotihoidon

Lisätiedot

Lakiesityksen taustaa

Lakiesityksen taustaa Lakiesityksen taustaa Vanhuspalvelulaki ollut esillä vuosikymmenet (n.30) Väestön ikääntyminen - 65 vuotta täyttäneitä yli miljoona, - väestön keski-iän nousu - ikäpyramidin huippu huonokuntoisempi Lakiesityksen

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Laitoshoidon purku ja itsenäinen asuminen

Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Laitoshoidon purku ja itsenäinen asuminen Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Laitoshoidon purku ja itsenäinen asuminen Kuntamarkkinat 11.9.2013 Jaana Viemerö, asiakkuusjohtaja, Järvenpään kaupunki Asukkaita suunnilleen saman verran kuin

Lisätiedot

Isännöinnin asiakastyytyväisyystutkimus

Isännöinnin asiakastyytyväisyystutkimus Isännöinnin asiakastyytyväisyystutkimus 2010 17.2.2011 Toteutus: 11-12/2010 Vastaajia yhteensä 9783 Tutkimuksen toteutus Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Esityksen sisältö: Tiivistelmä s. 3-12 Numeeriset

Lisätiedot

Ympärivuorokautista apua tarvitsevan iäkkään palvelutarpeet

Ympärivuorokautista apua tarvitsevan iäkkään palvelutarpeet Ympärivuorokautista apua tarvitsevan iäkkään palvelutarpeet Harriet Finne-Soveri, ikäihmisten palvelut - yksikön päällikkö 2010-05-20 Esityksen nimi / Tekijä 1 Sisältö Miten näemme palvelut ja niiden tarpeen

Lisätiedot

Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa.

Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa. Kotihoidon id myöntämisen perusteet 1.4.2014 alkaen - Rovaniemi Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen kohdentumista t (oikea-aikaisuus, i saavutettavuus), tt varattujen voimavarojen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen

Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen 26.1.2014 Joulukuussa 2013 toteutetun kyselyn tulokset Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen hyödyntämistä ja tietohallintoa koskeva kysely Tomi Dahlberg Karri Vainio Sisältö 1. Kysely, sen toteutus,

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

Vammaispalvelulain mukainen vaikeavammaisten kuljetuspalvelu

Vammaispalvelulain mukainen vaikeavammaisten kuljetuspalvelu Kuljetuspalveluhakemus 1 (5) Vammaispalvelulain mukainen vaikeavammaisten kuljetuspalvelu Virkistys- ja asiointimatkat (enintään 18 yhdensuuntaista matkaa/kk) Sipoon kunnan ja lähikuntien alueilla, ei

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Asuntojen hankinta. Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 17.1.2013. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.

Asuntojen hankinta. Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 17.1.2013. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto. Asuntojen hankinta Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 17.1.2013 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Asuntojen hankinnasta Näkökulmia: Kunnat asumisen järjestäjinä: asumisyksiköt,

Lisätiedot

Kiteen kaupunki Ikäihmisten asumispalvelut ja myöntämisperusteet

Kiteen kaupunki Ikäihmisten asumispalvelut ja myöntämisperusteet Perusturvalautakunta 17.12.2013 167, Liite 2. Kiteen kaupunki Ikäihmisten asumispalvelut ja myöntämisperusteet 1 Ikäihmisten asumispalvelut Lyhytaikainen asuminen Lyhytaikaisella asumispalvelulla pyritään

Lisätiedot

Väestöennusteet, seinäjokisten ikäihmisten odotuksia ja mielipiteitä hyvinvoinnin kehittymisestä ja elämän odotuksista

Väestöennusteet, seinäjokisten ikäihmisten odotuksia ja mielipiteitä hyvinvoinnin kehittymisestä ja elämän odotuksista Väestöennusteet, seinäjokisten ikäihmisten odotuksia ja mielipiteitä hyvinvoinnin kehittymisestä ja elämän odotuksista Projektipäällikkö Erna Hilli erna.hilli@etela-pohjanmaa.fi http://www.epliitto.fi

Lisätiedot

Hietaniemenkadun palvelukeskus

Hietaniemenkadun palvelukeskus Hietaniemenkadun palvelukeskus 1.12.2010 Katri Joutselainen (ohj./sos.ohj.) Pia Mielonen (sh) Kuvat: Leif Mäkelä Hietaniemenkadun palvelukeskus 8.6.2009 yhdistyivät Herttoniemen asuntolan ja Pääskylänrinteen

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Hissillä kotiin Valtakunnallinen hissiseminaari, 8.5.2014, Lahti Ohjelmapäällikkö, FT Sari Hosionaho, ympäristöministeriö Ikääntyminen koskettaa yhteiskuntaa

Lisätiedot

Asiakas oman elämänsä asiantuntijana

Asiakas oman elämänsä asiantuntijana Asiakas oman elämänsä asiantuntijana RAI -seminaari 29.3.212 28.3.212 Teija Hammar / IIPA Teija Hammar, erikoistutkija, Ikäihmisten palvelut -yksikkö, THL 1 Esityksen sisältö: Asiakkaan äänen voimistuminen

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA

AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA 17.11.2015 AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA SELVITYKSEN TULOKSIA ARA:N ERITYISRYHMÄ- KOHTEIDEN TILAMITOITUS SELVITYKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET Ramboll Management Consulting toteutti yhdessä Arkkitehtitoimisto

Lisätiedot

Kotihoito kotona asumisen tueksi. Kotihoito ja tukipalvelut

Kotihoito kotona asumisen tueksi. Kotihoito ja tukipalvelut Kotihoito kotona asumisen tueksi Kotihoito ja tukipalvelut Kotihoito Kotihoitoon kuuluvat kotipalvelu ja kotisairaanhoito. Kotihoito auttaa silloin, kun turvallinen kotona asuminen edellyttää sosiaali-

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE

Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja TEM raportteja 3/2015 26 4.5 Yksityisen sektorin asema Nykyisessä sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmässä

Lisätiedot

Kuntapäättäjien näkemyksiä kirjastopalvelujen tilasta ja tasosta

Kuntapäättäjien näkemyksiä kirjastopalvelujen tilasta ja tasosta Kuntapäättäjien näkemyksiä kirjastopalvelujen tilasta ja tasosta Tuloksia Itä-Suomen kirjastojen laatutason kartoituksesta Kohti uutta kirjastolakia 21.4.2015 Varkaus Marja Tiittanen-Savolainen Itä-Suomen

Lisätiedot

Ikäihmisten asumisen uudet tuulet Pohjois Karjalassa, case Lieksa

Ikäihmisten asumisen uudet tuulet Pohjois Karjalassa, case Lieksa Ikäihmisten asumisen uudet tuulet Pohjois Karjalassa, case Lieksa Miten kustannuksia voidaan vähentää ja palvelun laatua parantaa? Paikka: Pohjois Karjalan rajavartioston tila, Onttola Aika: 17.2. 2011

Lisätiedot

Koko kunta ikääntyneen asialla

Koko kunta ikääntyneen asialla 1 Kuka hoitaa ikäihmiset tulevaisuudessa? 21.9.2010 Rita Oinas palvelujohtaja Vanhuspalvelut Oulun kaupunki Koko kunta ikääntyneen asialla 2 Oulun kaupungin vanhustyötä ohjaa kaupungin strateginen tavoite,

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakkaat ovat tyytyväisiä

Sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakkaat ovat tyytyväisiä Sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakkaat ovat tyytyväisiä Kainuun maakunta -kuntayhtymän sosiaali- ja terveystoimialan asiakastyytyväisyys on edelleen parantunut. Tyytyväisyyttä on seurattu kahden vuoden

Lisätiedot

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kuntoutus Kartanonväessä Hyvään hoitoon kuuluu aina kuntoutus Huonokuntoisellakin avuttomalla vanhuksella

Lisätiedot

Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg

Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on verrata kuntoutujien elämänhallintaa ennen ja jälkeen syöpäkuntoutuksen Tavoitteena on selvittää, miten kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit

Lisätiedot

MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA?

MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA? MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA? Raportti syksyn 2012 kyselystä Nyyti ry Opiskelijoiden tukikeskus 2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO... 3 2. TULOKSET... 4 2.1 Vastaajien taustatiedot... 4 2.2 Asuinpaikan muutos ja uusi

Lisätiedot

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Case Tampere Tampere myllää perusteellisesti vanhuspalvelunsa (Yle 18.9.2013) Asiakkaalle

Lisätiedot

Kansalaiskyselyn tulokset

Kansalaiskyselyn tulokset ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012 31.12.2014 Kansalaiskyselyn tulokset

Lisätiedot

Uudenlaiset palvelut rakenteiden muutoksessa. Pirkko Karjalainen Toiminnanjohtaja, Vanhustyön keskusliitto Metropolia-seminaari 28.2.

Uudenlaiset palvelut rakenteiden muutoksessa. Pirkko Karjalainen Toiminnanjohtaja, Vanhustyön keskusliitto Metropolia-seminaari 28.2. Uudenlaiset palvelut rakenteiden muutoksessa Pirkko Karjalainen Toiminnanjohtaja, Vanhustyön keskusliitto Metropolia-seminaari 28.2.2013 Rakenne ja ihminen/vanhus Palvelurakenteet ja niiden uudistaminen

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: IKÄIHMISTEN PALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen. Anssi Mäkelä

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: IKÄIHMISTEN PALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen. Anssi Mäkelä HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: IKÄIHMISTEN PALVELUT Tutkimusraportti 21.12.2011 Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Hämeenlinnan kaupungin strategisen

Lisätiedot

ESPOON KAUPUNGIN VAMMAISPALVELUJEN YKSITYISTEN YMPÄRIVUO- ROKAUTISTEN ASUMISPALVELUJEN VALVONTARAPORTTI vuodelta 2013

ESPOON KAUPUNGIN VAMMAISPALVELUJEN YKSITYISTEN YMPÄRIVUO- ROKAUTISTEN ASUMISPALVELUJEN VALVONTARAPORTTI vuodelta 2013 ESPOON KAUPUNGIN VAMMAISPALVELUJEN YKSITYISTEN YMPÄRIVUO- ROKAUTISTEN ASUMISPALVELUJEN VALVONTARAPORTTI vuodelta 2013 Sosiaali- ja terveystoimi Perhe- ja sosiaalipalvelut Vammaispalvelut 2 (8) Johdanto

Lisätiedot

CADDIES asukaskyselyn tulokset

CADDIES asukaskyselyn tulokset CADDIES asukaskyselyn tulokset Kysely toteutettiin 27.4.-17.5.2009 Kyselyyn vastattiin Internet-pohjaisella lomakkeella osoitteessa http://kaupunginosat.net/asukaskysely tai paperilomakkeella Arabianrannan,

Lisätiedot

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan:

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan: 3.3.1 Miten eri maissa lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia edistävät palvelut tuotetaan eri hallintokuntien kuten sosiaali-, terveys- ja koulutoimen yhteistyöllä? Koko: 100 000 Aikajänne: 3/2016

Lisätiedot

PALVELUITA JA PIENYRITTÄJYYTTÄ KYLILLE Palvelutarpeen kartoitus

PALVELUITA JA PIENYRITTÄJYYTTÄ KYLILLE Palvelutarpeen kartoitus PALVELUITA JA PIENYRITTÄJYYTTÄ KYLILLE Palvelutarpeen kartoitus Palveluita ja pienyrittäjyyttä kylille -hankkeen aikana Posiolla on toteutettu laaja palvelutarpeen kartoitus. Palvelutarpeen arviointi toteutettiin

Lisätiedot

Hoidonporrastuksen kriteerit JJR 10.3.2010. KOTIHOIDON JA HOIDONPORRASTUKSEN KRITEERIT 2010 JJR KUNNISSA Hyv./ perusturvalautakunta 18.3.

Hoidonporrastuksen kriteerit JJR 10.3.2010. KOTIHOIDON JA HOIDONPORRASTUKSEN KRITEERIT 2010 JJR KUNNISSA Hyv./ perusturvalautakunta 18.3. KOTIHOIDON JA HOIDONPORRASTUKSEN KRITEERIT 2010 JJR KUNNISSA Hyv./ perusturvalautakunta 18.3.2010 YLEISTÄ Kotona asumista tuetaan ensisijaisesti tukipalvelujen avulla (ateria-, turva- ja kuljetuspalvelu).

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on?

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Vammaispalvelujen asiakasraati 18.9.2014 Oma tupa, oma lupa kotona asuvan ikääntyvän itsemääräämisoikeuden tukeminen palveluilla HENKILÖKOHTAINEN BUDJETOINTI OMA

Lisätiedot

Oikea koti. Aspan asumisratkaisut

Oikea koti. Aspan asumisratkaisut Oikea koti Aspan asumisratkaisut Näin Aspan asumisratkaisut syntyivät Asumispalvelusäätiö Aspan perustamiseen vaikutti laajalti järjestöjen välillä käyty keskustelu siitä, mihin suuntaan vammaisten ihmisten

Lisätiedot

Hoivakodissa / kotihoivassa?

Hoivakodissa / kotihoivassa? Johdanto Hoivakodissa / kotihoivassa? Diskreetin valinnan koe Heikki Pursiainen 1 Timo Seppälä 2 1 VATT 2 THL 21. elokuuta 2013 Taustaa Väestö ikääntyy nopeasti, kuten kaikki toistavat ad nauseam. Vanhuspalveluiden

Lisätiedot

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Taustaa ja koulutuksen tarkoitus Vaasan eläkeikäisen

Lisätiedot

TERVETULOA PALVELUKESKUS JOUSEEN

TERVETULOA PALVELUKESKUS JOUSEEN Sitten, kun en enää muista nimeäni, sitten, kun tämä päivä on sekoittunut eiliseen, sitten, kun aikuiset lapseni ovat kasvaneet muistoissani pieniksi jälleen, sitten, kun en enää ole tuottava yksilö. Kohdelkaa

Lisätiedot

NYKYTILA/TOIMINTA JA TOIMIJAT/AIKATAULU. PHSOTEY: tuottaa sosiaali- ja terveyspalvelut Nastolassa.

NYKYTILA/TOIMINTA JA TOIMIJAT/AIKATAULU. PHSOTEY: tuottaa sosiaali- ja terveyspalvelut Nastolassa. IKÄÄNTYVIEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT PALVELUT/ KEHITTÄMISTARPEET Sosiaali- ja terveyspalvelut Nastolassa on lääkärin ja hoitajan vastaanottopalvelut, sekä suun terveydenhuollon vastaanottopalvelut. Kehittämiskohteet:

Lisätiedot

Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle

Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Kirjallinen kannanotto ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta Viite: Kutsunne

Lisätiedot

Ikäasumisen valinnat ja mahdollisuudet Suomen Akatemia, Helsinki, 17.8.2015

Ikäasumisen valinnat ja mahdollisuudet Suomen Akatemia, Helsinki, 17.8.2015 Ikäasumisen valinnat ja mahdollisuudet Suomen Akatemia, Helsinki, 17.8.2015 Muuttamisvalinnat ja asumisen uudet vaihtoehdot Outi Jolanki, FT Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos, Jyväskylän yliopisto

Lisätiedot

ASPA Palvelut Oy Pähkinänkuoresssa 2010

ASPA Palvelut Oy Pähkinänkuoresssa 2010 ASPA Palvelut Oy Pähkinänkuoresssa 2010 ASPA-konserni perustettu 1995 13 perustajajärjestöä ASPA-säätiö Fyysiset asumisratkaisut Rakennuttaminen Asumisen palvelujen kehittäminen Tieto- ja osaamiskeskus

Lisätiedot

Osallisuus ja palvelusuunnittelu

Osallisuus ja palvelusuunnittelu Vammaispalvelujen kehittämishanke 2 Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke 2012-2013 Osallisuus ja palvelusuunnittelu Vammaispalvelulaki VpL:n tarkoituksena on edistää vammaisen henkilön edellytyksiä

Lisätiedot

YHTEISTYÖLLÄ TUKEA KOTONA ASUMISEEN

YHTEISTYÖLLÄ TUKEA KOTONA ASUMISEEN YHTEISTYÖLLÄ TUKEA KOTONA ASUMISEEN - kotihoidon asiakkaan aktivoinnin suunnitelma Susanna Sovio, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja: Susanna Sovio Tuula

Lisätiedot

Palveluasumisen tarve ja kehittäminen

Palveluasumisen tarve ja kehittäminen Palveluasumisen tarve ja kehittäminen Iisalmi 20.11.2014 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Ikääntyneiden asumisen

Lisätiedot

Asukastyytyväisyyskysely

Asukastyytyväisyyskysely Asukastyytyväisyyskysely toukokuu 2016 305 vastaajaa vuokra-asukkaiden vastausprosentti 31% Halusimme selvittää Mikä on asumisessa tärkeää? Miten hyvin se nykyisessä asumisessa toteutuu? Tyytyväisyyttä

Lisätiedot

RISTO-HANKE. Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (01.07.2013 31.10.2014) Ikäihmisten suun terveyden edistäminen

RISTO-HANKE. Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (01.07.2013 31.10.2014) Ikäihmisten suun terveyden edistäminen RISTO-HANKE Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (01.07.2013 31.10.2014) Ikäihmisten suun terveyden edistäminen HANKESUUNNITELMAN TAVOITE Yli 65-vuotiaiden suun terveyden edistäminen ja sairauksien

Lisätiedot

Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito

Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito RAI-seminaari 24.3.2011 Kirsi Kiviniemi TtT, kehittämispäällikkö Sisältö Ihmislähtöisen asumisen sekä hoidon ja huolenpidon yhdistäminen Iäkäs ihminen Asuminen

Lisätiedot

Yhdessä ikääntyen, voimavaroja tukien VANHUSPALVELUT

Yhdessä ikääntyen, voimavaroja tukien VANHUSPALVELUT Yhdessä ikääntyen, voimavaroja tukien VANHUSPALVELUT SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI HELMEN VANHUSPALVELUT HAAPAVEDEN KARTANONVÄKI Rautionkuja 1 Alice Pekkala 050 374 8968, hoitajat p. 043 211 1573 IIN KARTANONVÄKI

Lisätiedot

Palveluseteli. tuo uusia vaihtoehtoja sosiaalipalveluihin. Tietoa palvelusetelin käytöstä

Palveluseteli. tuo uusia vaihtoehtoja sosiaalipalveluihin. Tietoa palvelusetelin käytöstä Palveluseteli tuo uusia vaihtoehtoja sosiaalipalveluihin Tietoa palvelusetelin käytöstä 1 Palveluseteli Palvelusetelin käyttö merkitsee uutta tapaa järjestää ja saada kaupungin palveluja. Helsingissä sosiaalivirastossa

Lisätiedot

Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija

Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija Väestökehitys - painopiste ennaltaehkäisevään työhön, hyviä vuosia kotona

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelujen nykytila

Ikäihmisten palvelujen nykytila Ikäihmisten palvelujen nykytila Leena Forma Tutkijatohtori 28.9.2015 Vanhojen ihmisten palvelujen tutkimus Tampereen yliopistossa Terveystieteiden yksikkö: Yleistyvä pitkäikäisyys ja sosiaali- ja terveyspalvelujen

Lisätiedot

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa?

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Vastaa sen pohjalta, millaista Ruotsin paras vanhustenhoito sinun mielestäsi olisi. Yritä pohtia, miten haluaisit asioiden olevan

Lisätiedot

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto.

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto. Kyselylomakkeen palautus 2.6.2003 mennessä osoitteeseen: OAMK/ Hoitotyön osasto/ Salla Seppänen Kuntotie 2 86300 Oulainen TIETOA KOHTI AKTIIVISTA VANHUUTTA KYSELYLOMAKKEESTA Kohti aktiivista vanhuutta

Lisätiedot

SYNNYTTÄJIEN ARVIOINNIT HOIDON LAADUSTA SYNNYTYKSEN AIKANA

SYNNYTTÄJIEN ARVIOINNIT HOIDON LAADUSTA SYNNYTYKSEN AIKANA SYNNYTTÄJIEN ARVIOINNIT HOIDON LAADUSTA SYNNYTYKSEN AIKANA Pilottitutkimuksen tuloksia Anne Kantanen, Klö, TtM, TtT-opisk., Itä-Suomen yo Tarja Kvist, TtT, Itä-Suomen yo Seppo Heinonen, LT, HUS Hannele

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot