ASUKKAIDEN VIIHTYVYYS PALVELUTALO SARAHOVISSA LAUKAASSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ASUKKAIDEN VIIHTYVYYS PALVELUTALO SARAHOVISSA LAUKAASSA"

Transkriptio

1 ASUKKAIDEN VIIHTYVYYS PALVELUTALO SARAHOVISSA LAUKAASSA Sirpa Ikonen Opinnäytetyö Syksy 2001 Diakonia-ammattikorkeakoulu Pieksämäen yksikkö

2 TIIVISTELMÄ DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU/ PIEKSÄMÄEN YKSIKKÖ Ikonen, Sirpa Asukkaiden viihtyvyys palvelutalo Sarahovissa Laukaassa Pieksämäki s., 6 liitettä Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata ja selvittää asukkaiden viihtyvyyttä palvelutalo Sarahovissa Laukaassa sekä talon kehittämistarpeita asukkaiden kokemana. Arvioitavina olivat palvelut, asunnot ja julkiset tilat sekä henkilökunta. Tutkimuksen perusjoukkona oli palvelutalon 64 asukasta. Heistä 32 halusi osallistua tutkimukseen. Naisia oli 21 ja miehiä yhdeksän. Iältään he olivat vuotiaita. Kaksi vastaajaa jätti lomakkeen palauttamatta. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin postikyselyä. Aineisto koottiin kyselylomakkeella, jossa oli sekä strukturoituja että avoimia kysymyksiä. Osa tutkimustuloksista analysoitiin tilastollisesti ja osa kvalitatiivisesti sisällönanalyysillä. Tulokset esitetään prosentteina, frekvensseinä, kuvioina, taulukoina ja suorina lainauksina vastauksista. Tulosten mukaan lähes kaikki asukkaat olivat varsin tyytyväisiä asuntoihinsa ja palvelutalon julkisiin tiloihin. Suurimpina ongelmina pidettiin tilojen ja kalusteiden vääriä mitoituksia. Muutamat kokivat myös huoneensa lämpötilan liian alhaiseksi. Enemmistö talon palveluja käyttävistä asukkaista oli niihin tyytyväisiä. Sarahovin henkilökuntaa piti suurin osa vastanneista ystävällisenä, luotettavana ja ammattitaitoisena. Työntekijät koettiin kuitenkin kiireisinä ja se mainittiin vastauksissa yhtenä tyytymättömyyden syynä. Tärkeimpänä kehittämistarpeena pidettiin sitä, että talossa olisi enemmän henkilökuntaa. Monilla asukkailla oli lisäksi asunnoissa pieniä vikoja ja puutteita, joihin toivottiin korjauksia. Asiasanat: palveluasuminen, palvelutalo, asiakastyytyväisyys, laatu Säilytyspaikka: DIAK Pieksämäen yksikön kirjasto.

3 ABSTRACT DIACONIA POLYTECHNIC PIEKSÄMÄKI TRAINING UNIT Ikonen, Sirpa Residents Satisfaction in Servicehouse Sarahovi at Laukaa Pieksämäki pages, 6 appendixes The aim of this study was to describe the satisfaction of residents in servicehouse Sarahovi at Laukaa. The goal of the study was to apply for information to residents in the planning and improving the services and housing in Sarahovi. There were 64 residents in Sarahovi and 32 of them wanted to take part in this study. Sample consisted of 21 women and 9 men (from years). The data were gathered by structured questionnaires by post. Two persons did not returned their questionnaires. Part of results were analyzed statistically and part through qualitative content analysis. The results are presented in percentages, frequences, diagrams, tabula form and written text. According to the results the residents were quite satisfied with their residences and public rooms of the servicehouse. The biggest problems in residences were the dimensioning of different fittings. Some residents complained about the low temperature of their rooms, too. Both the staff of Sarahovi and many services offered in Sarahovi satisfied most of respondents. They felt that the staff was very kind and helpful but very busy. Part of the residents were dissatisfied because the staff had not enough time for them. When asked about the wishes of development the respondents hoped that there woud be more staff in Sarahovi. There were many small details in the residences which ought to be repaired. It is important that these details are repaired. Keywords: servicehouse, service housing, quality, clientsatisfaction Deposited: Library of Diaconia Polytechnic Pieksämäki training unit.

4 1 JOHDANTO Suomalaisen yhteiskunnan väestörakenteessa on tapahtumassa muutoksia. Väestö vanhenee nopeasti. Yli 65-vuotiaita arvioidaan olevan vuonna 2010 ja määrän oletetaan nousevan jo 1,3 miljoonaan vuonna 2030 (Sosiaali- ja terveydenhuollon tilastollinen vuosikirja 2000). Sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallisissa suunnitelmissa on tavoitteeksi asetettu laitoshuollon vähentäminen sekä avo- ja välimuotoisten palvelujen lisääminen (Laaksonen & Leskinen 1999, 14). Vanhusten palveluasumista on maassamme kehitetty luvun loppupuolelta lähtien. Se on tarkoitettu toimintakyvyiltään heikentyneille vanhuksille ja sen periaatteena on, että palvelut ovat lähellä vanhuksen asuntoa. (Aalto, Hakonen, Koskinen & Päivärinta 1998, ) Palvelutaloasuminen on noussut yli 60- vuotiaiden keskuudessa toiseksi parhaaksi vaihtoehdoksi kotona asumisen jälkeen (Hakkarainen, Laaksonen & Vaarama 1999, 61). Kiinnostukseni palvelutaloja kohtaan heräsi keväällä 2000, jolloin suoritin opintoihini kuuluvaa työharjoittelua palvelutalo Abelin dementiaryhmäkodissa. Koska olen opinnoissani suuntautunut vanhustyöhön, halusin tehdä myös opinnäytetyöni tältä alueelta. Keväällä 2000 otin opinnäytetyötäni koskevassa asiassa yhteyttä Laukaassa sijaitsevaan palvelutalo Sarahoviin, ja myöhemmin kesällä sovittiin tutkimuksen tekemisestä. Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata asukkaiden viihtyvyyttä palvelutalo Sarahovissa. Viihtymistä selvitettiin asukkaiden palveluista, julkisista tiloista ja asunnoista sekä henkilökunnasta antamien arvioiden avulla. Saatua tietoa voidaan hyödyntää palvelutalon kehittämis- ja laatutyössä. Vanhusten palvelutaloista ja -asumisesta on tehty vain vähän tutkimuksia, koska palveluasuminen Suomessa on melko uutta.

5 2 VANHENEMINEN JA FYYSINEN YMPÄRISTÖ Vanhuspolitiikan yhtenä tärkeimpänä tehtävänä on ikäihmisten elämänlaadun ylläpitäminen. Parviaisen (1996) tutkimuksessa todetaan elämänlaatuun vaikuttaviksi tekijöiksi vanhan ihmisen yksilölliset piirteet, fyysinen ja sosiaalinen ympäristö, sosioekonomiset tekijät, henkilökohtainen itsenäisyys, koettu tyytyväisyys sekä persoonalliset tekijät. Fyysinen ympäristö käsittää asumistason, asunnon varustelutason ja mukavuudet. Ympäristöön kuuluvat myös turvallisuus sekä palveluiden läheisyys ja niiden saatavuus. (Hughes 1990, 46.) Asunnon ja asuinympäristön turvallisuus ja toimivuus korostuu ikäihmisillä vanhenemisen myötä tulleiden terveys- ja toimintakykyongelmien vuoksi. (Päivärinta 1996, 16). Kodin merkitys iäkkäille ei ole vähäinen, sillä heidän tiedetään viettävän siellä ajastaan jopa 70 %. He haluavat myös asua kotonaan palvelujen turvin niin pitkään kuin se on mahdollista. (Aalto ym. 1998, 220; Hakkarainen, Laaksonen & Vaarama 1999, 61.) Iäkkäiden asuntojen suunnittelussa ja kalustuksessa olisi huomioitava asiakaslähtöisyys ja henkilökohtaisuus. Huoneiden tulee olla turvallisia ja toimivia, helppokäyttöisiä, käytännöllisiä sekä varustetasoltaan hyviä. Liikkumista rajoittavat esteet olisi minimoitava. Asukkaan kannalta olisi hyvä, jos asuntoa voitaisiin tarvittaessa muunnella toimintakykyä vastaavaksi. (Aalto ym. 1998, ) Ikäihmisille merkittävä asia arkipäivän toiminnoissa on itsenäisyyden säilyminen. Se tekee elämästä mielekkään ja ihminen kokee itsensä tärkeäksi. Iäkkäät arvostavat myös sitä, että heillä on valinnanvapaus. Asuminen on yksi niistä tekijöistä, mikä mahdollistaa itsenäisyyden ja elämänhallinnan säilymisen. Iäkkäille tulisikin antaa vapaus valita itse oma asuinpaikka ja asumismuoto. Vastentahtoinen muuttaminen voi aiheuttaa jopa terveydentilan huononemista. Joskus tilanne saattaa kuitenkin tulla sellaiseksi, että muutto toiseen paikkaan on välttämätön. Tällöin on tärkeää, että ihminen itse huomaisi ongelmat ja olisi valmis muuttamaan sekä se, että hänellä olisi valinnan mahdollisuuksia. (Parviainen 1996, 18.)

6 Palvelutalojen suunnittelussa on yleensä otettu hyvin huomioon fyysinen ympäristö. Talojen sisällä on paljon erilaisia palveluja sekä henkilökuntaa, jotka ovat tarvittaessa helposti asukkaiden saatavilla. Turvallisuudentunnetta antaa taloissa oleva yövalvonta. Palvelutalo Sarahovissa asukkaita palvelee talon oma henkilökunta. Palveluja käyvät antamassa lisäksi yhteisöt ja yksityisyrittäjät. Talossa on asukkaiden turvallisuutta lisäävä yövalvonta. (Palvelutalo Sarahovin toimintasuunnitelma 2001.)

7 3 PALVELUASUMISEEN LIITTYVIÄ KÄSITTEITÄ 3.1 Palvelutalo Palvelutalo on vaihtoehto oman kodin ja laitoksen välillä. Kun ihminen ei enää selviydy asunnossaan avopalvelujen turvin eikä tarvitse vielä ympärivuorokautista hoitoa, silloin muutto palvelutaloon on yksi vaihtoehto. Talo antaa laitoshoitoa paremmin edellytykset asukkaan itsenäisyydelle, omatoimisuudelle ja sosiaalisten suhteiden säilymiselle. (Aalto ym. 1998, 242; Lankila 1999, 9.) Sosiaalihuoltolain (710/82) mukaan kunnan velvollisuutena on huolehtia asumispalveluiden järjestämisestä kuntalaisille. Asumispalveluita annetaan henkilöille, jotka erityisestä syystä tarvitsevat tukea asunnon tai asumisensa järjestämisessä. Palveluasuminen, jota annetaan palvelutaloissa, on yksi asumispalvelumuoto. Myös vammaispalvelulaissa (380/87) ja asetuksessa (759/87) mainitaan palveluasuminen, jota kunnan on järjestettävä vaikeavammaiselle henkilölle, jos tämä vamman tai sairauden johdosta tarvitsee palvelua. Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000) edistää asiakaslähtöisyyttä ja asiakkaiden oikeutta hyvään palveluun ja kohteluun sosiaalihuollossa. Laki (603/96) ja asetus (1208/96) yksityisten sosiaalipalvelujen valvonnasta ohjaa yksityisten palvelutalojen toimintaa. Lakkautetun sosiaalihallituksen oppaassa "Hyvään palveluasumiseen" palvelutalo määritellään taloksi, jonka huoneistot ovat pääosalta palveluasuntoja. Talossa olevien ruokailu-, palvelu-, harrastus- ja hoitotilojen tulee olla yhteisessä käytössä. (Sosiaalihallitus, 1989.) Monet palvelutalot sijaitsevat taajamissa tai taajamien tuntumassa. Opaskirjassa suositellaan sitä, että lähistöllä olevat palvelujen tarvitsijat voisivat käyttää palvelutalon yhteisiä tiloja. Talolla tulee olla oma ja/tai kunnan kotipalvelun ja kotisairaanhoidon henkilökunta, joka huolehtii asukkaista vakinaisesti tai tarpeen mukaan. (Sosiaalihallitus 1989.) Tutkijaryhmä Karjalainen & Kivelä kävi syksyllä 1993 tutustumassa erilaisiin suomalaisiin palvelutaloihin ja päiväkeskuksiin. Käynneillään he havaitsivat, että palvelutaloihin katsottiin kuuluvan hyvin monentyyppistä asumista. Tutkijat halusivat saada tiedot

8 mahdollisimman monesta asumisyksiköstä ja luokitella kartoituksen perusteella palveluasumisyksiköt. Tarkoitusta varten ryhmä laatii uuden palvelutaloa koskevan määritelmän. Sen mukaan palvelutalolla tarkoitetaan kunnan, säätiön, yhdistyksen tai yksityisen tahon omistamaa taloa, jossa on vanhuksille tarkoitettuja vuokra- tai omistusasuntoja sekä yhteisiä tiloja ja palveluja. (Karjalainen & Kivelä 1996, ) Tässä tutkimuksessa palvelutalolla tarkoitetaan Laukaan Asumispalvelusäätiön ylläpitämää taloa, jossa on laukaalaisille ikäihmisille tarkoitettuja vuokra- ja omistusasuntoja sekä yhteisiä ruokailu-, palvelu-, harrastus- ja hoitotiloja. Ulkopuolisilla palvelujen tarvitsijoilla on mahdollisuus käyttää Sarahovin yhteisiä tiloja ja palveluja. Talossa on oma kotipalvelu- ja sairaanhoitohenkilökunta. 3.2 Palveluasuminen Palveluasuminen on lakisääteistä ja jokaisessa kunnassa järjestettävää sosiaalipalvelua. Se on tarkoitettu henkilöille, jotka erityisestä syystä tarvitsevat apua tai tukea asunnon tai asumisensa järjestämisessä. Siihen tulee kuulua sekä asunto että asumiseen liittyvät asukkaan jokapäiväiselle suoriutumiselle välttämättömät palvelut. Näitä ovat ateria- ja hygieniapalvelut, siivousapu, asiointiapu sekä välitön avunsaantimahdollisuus kaikkina vuorokauden aikoina (turvapalvelu). Palveluasumisessa asukas maksaa asumisesta ja palveluista erikseen. Palvelujen käytön tulee perustua asukkaan omaan valintaan. (Sosiaalihallitus 1989.) Opinnäytetyössäni asiakkaalla tarkoitetaan Sarahovissa asuvaa ja sen palveluja käyttävää asukasta. Sarahovissa palveluasuminen noudattaa sosiaalihallituksen määritelmän mukaista asumista. Talon omien palvelujen lisäksi siellä on yksityisten tuottajien tarjoamia palveluja. Talossa on turvallisuutta lisäävä yövalvonta. 3.3 Palveluasunto Palveluasunnolla tarkoitetaan asuntoa, joka voi olla palvelutalossa, palveluasuntoryhmässä tai hajautettuna muun asutuksen joukkoon. Se voi olla yksityiskäyttöinen tai

9 ryhmäasunto. Asunnon tulee olla vammaismitoitettu tai helposti vammaiselle sopivaksi muunnettava. (Sosiaalihallitus 1989.) Tässä tutkimuksessa palveluasunnoilla tarkoitetaan Sarahovissa olevia ikäihmisten asuntoja, jotka ovat vammaismitoitettuja. Asunnot ovat pääosin yksityiskäyttöisiä. Osa asunnoista sijaitsee palvelutalon ryhmäkodissa.

10 4 TYYTYVÄISYYS -KÄSITE Vanhustyön yksikön perustehtävä on asiakkaiden tarpeisiin ja odotuksiin vastaaminen. Asiakkailta saatu palaute on perusta yksikön kehittämiselle. (Aro & Sivonen 2000, 21.) Asiakaspalautteen avulla mitataan laatua. Asiakastyytyväisyydellä tarkoitetaan asiakkaan kokemaa laatua (Siltari 1998, 19). Asiakaspalautetta voidaan käyttää toimintatavan arviointivälineenä ja se lisää asiakkaan vaikutusmahdollisuuksia. Palaute on osa laadunhallintaa. (Haverinen, R., Holma, T., Lempinen, K. & Outinen, K. 1999, 23.) Tässä työssä asiakastyytyväisyyttä kartoitetaan asiakaspalautteen kautta, joka on hankittu kyselylomakkeilla palvelutalo Sarahovin asukkailta. Tyytyväisyys -käsite juontuu liike-elämässä käytetyistä kulutus- ja markkinatutkimuksista. Sitä on pidetty ongelmallisena ja monimutkaisena asiana. Käsite on mittarina epämääräinen ja jäsentymätön. Käsiteanalyysin on todettu puuttuvan tieteen aloilla, joilla sitä on käytetty. Ei ole siis selvitetty sitä, mitä tyytyväisyys itse asiassa on. Lisäksi on havaittu, että kyselyillä on taipumusta tuottaa samantyyppisiä vastauksia. Kyselyjen lähestymistapaa on syytetty pinnallisuudesta, koska vaikutukset eivät aina näy heti palvelutapahtumassa vaan vasta tulevaisuudessa. (Salmela 1997, ) Tyytyväisyysmittausten tuloksia tarkastellaan usein keskiarvojen perusteella. Tällöin ei aina kuitenkaan huomioida sitä, että asiakkailla on yksilöllisiä tarpeita ja odotuksia, jotka poikkeavat keskiarvoista. On tärkeää, että asiakkaat ovat tyytyväisiä, mutta tyytymättömiä asiakkaitakaan ei pidä unohtaa. Monista tyytymättömistä, joiden valitus on ratkaistu tyydyttävällä tavalla, tiedetään tulleen uskollisempia asiakkaita kuin niistä, jotka eivät koskaan ole olleet tyytymättömiä. (Helameri 1997, ) Tyytyväisyyden kartoittamisen sijaan suositellaankin asiakkaan saamien kokemusten suhteuttamista hänen odotuksiinsa. Asiakkaiden omin sanoin antamalla palautteella voidaan päästä toisenlaisiin tuloksiin. (Helameri 1997, 44; Salmela 1997, 14,16.)

11 5 NYT TAVOITELLAAN LAATUA Sosiaali- ja terveysministeriö on yhteistyössä Suomen Kuntaliiton, alan järjestöjen, tiedeyhteisöjen ja ikäihmisten kanssa laatinut oppaan iäkkäiden hoitoa ja palveluja koskevasta laatusuosituksesta. Se koskee kaikkia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja, mutta painottuu erityisesti ikäihmisten kotihoitoon, palveluasumiseen ja laitoshoitoon. Sen tavoitteena on edistää asiakkaiden ja heidän omaistensa sekä muiden kuntalaisten osallistumista tavoitteiden asettamiseen ja toiminnan arviointiin. (Ikäihmisten hoitoa ja palveluja koskeva laatusuositus, 2001.) Suosituksen mukaan jokaisessa kunnassa tulee olla vanhuspoliittinen strategia, joka turvaa ikäihmisten sosiaaliset oikeudet. Sen tulee olla kunnan poliittisen johdon virallisesti vahvistama. Strategiassa määritellään tavoitteet iäkkäiden kuntalaisten terveyden, hyvinvoinnin ja itsenäisen suoriutumisen edistämisessä sekä eri hallintokuntien ja sidosryhmien vastuut tavoitteiden toteuttamisessa. (Ikäihmisten hoitoa 2001, 8.) Vanhuspoliittiseen strategiaan tulee sisältyä myös palvelurakenteen kehittämisohjelma, missä asetetaan mitattavissa olevat tavoitteet ikääntyneiden kuntalaisten palvelutasolle ja palvelutoiminnan voimavaroille. Lisäksi on määriteltävä toimenpiteet tavoitteiden toteuttamiseksi. Lähtökohtana kehittämisohjelman laadinnassa on se, että palvelujen tavoitteiden on tuettava kaikkien ikääntyneiden hyvää elämänlaatua, itsemääräämisoikeutta ja itsenäistä suoriutumista riippumatta heidän toimintakyvystään. Palvelun on oltava myös eettistä ja asiakaslähtöistä. Tavoitteiden toteutumisen seuraamiseksi otetaan käyttöön seurantajärjestelmä, johon sisältyy kaikissa toimintayksiköissä käytettävät laatuindikaattorit. (Ikäihmisten hoitoa 2001.) Laatuindikaattorien avulla seurataan toimintaa ja ne voivat olla viitteenä laatuun liittyvistä puutteista ja kehittämistarpeista (Idänpään-Heikkilä, Mäkelä, Nordblad, Outinen & Päivärinta 2000, 8). Kunnassa seurataan tavoitteiden toteutumista ja tulokset julkaistaan vuosittain. Seurannan tuloksista, kunnan palvelutasosta ja sen tavoitteista sekä palvelujen saannin ehdoista tiedotetaan vuosittain kuntalaisille. Asukkaat voivat ottaa yhteyttä palveluja koskevissa kysymyksissä kunnan nimeämään yhdyshenkilöön. (Ikäihmisten hoitoa 2001, 19.)

12 Sosiaali- ja terveydenhuollossa laatua pidetään vaikeasti määriteltävänä. Se koostuu osin mitattavista ominaisuuksista, mutta siihen liittyy myös vaikeasti mitattavia, subjektiivisia piirteitä. Nykyisessä lähestymistavassa yhdistetään palvelujen käyttäjien, -tuottajien ja johtamisen näkökulma. (Idänpään-Heikkilä ym. 2000, ) Laatu ( SFS-ISO 8402) määritellään niistä ominaisuuksista muodostuvaksi kokonaisuudeksi, johon perustuu organisaation, tuotteen, palvelun tai tietyn prosessin kyky täyttää sille asetetut vaatimukset (Holma ym. 1999, 84). Sosiaali- ja terveydenhuollossa laatu voidaan myös määritellä kyvyksi täyttää asiakkaiden palvelujen tarve ammattitaidolla, edullisesti sekä lakien, asetusten ja määräysten mukaan. Palvelujen varassa elävien ikäihmisten elämänlaadun kannalta on kokemuksellinen laatu merkittävä. (Idänpään-Heikkilä ym. 2000, 11.) Sarahovin laatutyössä korostetaan asiakaslähtöisyyttä sekä asiakkaan itsemääräämisoikeutta ja omatoimisuutta. Talossa halutaan tarjota ja kehittää mahdollisimman hyviä ja monipuolisia palveluja. Palvelutalon henkilökunta on hyvin koulutettua, joten asiakkaita palvellaan ammattitaidolla. (Palvelutalo Sarahovin toimintasuunnitelma 2001.) Palvelutalo Sarahovin laatutyöhön liittyy syksyn 2001 aikana RAVA - toimintakykymittarin käyttöönotto (H. Kivistö, henkilökohtainen tiedonanto ). Tätä vuosina kehitettyä mittaria on käytetty monissa eri hoitolaitoksissa ja sitä pidetään luotettavana ja tarkoitukseensa sopivana. RAVA-indeksi mittaa päivittäisen avun ja hoivan tarvetta sekä asiakkaan toimintakykyä. (Lahtinen, Liukko, Paunio & Rajala 1999, 9.) Syksyn 2001 aikana käynnistetään Sarahovissa myös 3- vuotinen Vahuke-laatuprojekti (H. Kivistö, henkilökohtainen tiedonanto ).

13 6 AIKAISEMPIA PALVELUTALOHIN JA -ASUMISEEN LIITTYVIÄ TUTKI- MUKSIA Palvelutalojen toiminnasta on tehty vain vähän tutkimuksia, koska palveluasuminen Suomessa on melko uutta. Palvelutaloja rakennettiin eniten 1980-luvun lopussa ja luvun alussa (Lankila 1999, 9). Useimmat tutkimukset, joita on tehty, ovat viime vuosikymmeneltä. Ensimmäisessä suuressa palvelutaloja käsittelevässä tutkimuksessa (Karjalainen & Kivelä 1994) kartoitettiin kaikki Suomen palveluasumisyksiköt, niiden tilat, omistajat, maantieteellinen sijainti, palvelut, henkilökunta ja asukkaat. Päivärinnan (1995) tutkimuksessa etsittiin puolestaan palvelutalojen elämänlaatua. Palvelutaloissa olevat tilat ja varustus sekä asukkaiden ja hoitohenkilökunnan tyytyväisyys niihin oli aiheena Karjalaisen ym ilmestyneessä tutkimuksessa. Asukkaiden terveyttä, toimintakykyä ja elämänlaatua tarkasteltiin Karjalaisen ym. vuoden 1997 tutkimuksessa. Vanhusbarometriin (Hakkarainen ym. 1999) oli koottu yli 60-vuotiaiden kotona ja palvelutaloissa asuvien mielipiteitä muunmuassa ikääntyneiden asemasta yhteiskunnassa, taloudellisesta tilanteesta, eläkkeistä ja eläkkeelle siirtymisestä sekä vanhuspalveluista. Vanhusten laitoshoidon tilaa selvitettiin Vaaraman ym. vuonna 1999 ilmestyneessä tutkimuksessa, mikä tehtiin palvelutaloissa, vanhainkodeissa ja terveyskeskusten vuodeosastoilla. Laukaan kunnan ikääntyneiden ihmisten laitoshoidon laatua tarkasteltiin Jyväskylän ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden (Lehtonen ym.2001) opinnäytetyössä. Tässä tutkimuksessa oli mukana myös palvelutalo Sarahovi. Palvelutaloihin ja palveluasumiseen liittyvistä tutkimuksista oli mahdollista tiivistää seuraavat päätelmät: 1) Aineistot oli koottu useimmiten haastatteluilla tai kyselyillä.

14 2) Palvelutalot sijaitsivat yleensä kaupunkien ja maaseutujen taajamissa ja olivat yhdistysten tai säätiöiden omistamia. Kooltaan talot olivat pieniä tai keskisuuria ja niissä oli runsaasti erilaisia palveluja. Raha-automaattiyhdistys oli osallistunut noin joka toisen palvelutalon rahoittamiseen. 3) Vanhustenhuollon laitoksissa asui keskimäärin 63 asukasta, jotka olivat iältään yli 65-vuotiaita. Palvelutaloissa asuneiden keski-ikä oli 77,8 vuotta (1997). Asukkaista suurin osa oli yleensä naisia. Palvelutaloon muuton syynä oli yleensä yksinäisyys ja turvattomuus sekä fyysisen toimintakyvyn heikentyminen. 4) Palvelutaloasumista pidettiin toiseksi parhaana asumismuotona kotona asumisen jälkeen. Palvelutalojen asukkaat olivat tyytyväisiä (85%) asuntoihinsa ja viihtyivät niissä hyvin. Huonoina puolina asunnoissa pidettiin liian alhaista lämpötilaa ja meluhaittoja. Puutteita havaittiin myös hissien ja portaiden mitoituksissa sekä wc- ja pesutilojen suunnittelussa. 5) Hoidon laatua arvioitaessa yksityisten laitosten laatu koettiin paremmaksi kuin julkisten. Yksityisissä laitoksissa hoidettiin myös parempikuntoisia asiakkaita kuin julkisella sektorilla. 6) Hoitopäivän hintavertailussa yksityiset ja julkiset palvelutalot olivat kustannuksiltaan lähes samansuuruisia kuin julkiset vanhainkodit. Hoitopäivän hinta näissä kolmessa laitoksessa vaihteli markan välillä.

15 7 PALVELUTALO SARAHOVIN ESITTELY JA TOIMINTA-AJATUS Palvelutalo Sarahovi sijaitsee Laukaan kirkonkylän taajamassa Keski-Suomen maakunnassa. Matkaa lähimpään kaupunkiin Jyväskylään on 22 km. Kunnan asukasmäärä oli vuoden 2000 lopussa Väestöstä 13,5 % on yli 65-vuotiaita. (Laukaan kuntaikkuna 2001.) Sarahovi on rakennettu vuonna 1993 ja sitä ylläpitää Laukaan Asumispalvelusäätiö. Säätiö perustettiin vuonna 1969 parantamaan vanhusten asunto-oloja ja elämisen laatua. Palvelutalolla on ostopalvelusopimus Laukaan kunnan kanssa. Raha-automaattiyhdistys on rahoittanut palvelutilojen rakentamista. (Palvelutalo Sarahovin toimintasuunnitelma 2001.) Palvelutalon toiminta-ajatuksena on tarjota laukaalaisille ikäihmisille hyviä ja monipuolisia palveluja ystävällisesti, joustavasti ja taloudellisesti yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Toiminnan lähtökohtana on asiakkaan itsemääräämisoikeuden ja omatoimisuuden arvostaminen. Työtavoissa korostetaan asiakaslähtöisyyttä ja kuntouttavan toiminnan periaatteita. (Palvelutalo Sarahovin toimintasuunnitelma 2001.) Nykyaikainen kuntoutuskäsitys korostaa asiakkaan jäljellä olevien voimavarojen hyödyntämistä ja niiden käyttöönottoa sekä omatoimisuuden tukemista (Aalto ym. 1998, 75; Ahlstén 1998, 36). Sarahovin kuntouttavan toiminnan lähtökohtana on asiakkaiden omiin voimavaroihin perustuva toiminta. Laukaan Asumispalvelusäätiön "Kyykkää, Aili kyykkää" - projektilla halutaan edistää iäkkäiden ihmisten toimintakykyä. Raha-automaattiyhdistyksen tähän projektiin myöntämällä tuella on Sarahoviin rakennettu vuonna 2001 ikäihmisille tarkoitettu kuntosali. Projektiin liittyy myös tieteellinen toimintatutkimus, jolla pyritään osoittamaan toimenpiteiden vaikuttavuutta iäkkäiden ihmisten toimintakykyyn. (H. Kivistö, henkilökohtainen tiedonanto ) Asukasmäärä naisenemmistöisessä Sarahovissa on vaihdellut 62:n ja 64:n välillä. Naisia oli asukkaista vuoden 2001 helmikuussa 45 ja miehiä 17. Talossa on 54 asuntoa, jotka ovat kooltaan m². Asukkaat maksavat asumisestaan aravasäädösten mukaista

16 vuokraa sekä perusturvamaksun, joka on 400 mk kuukaudessa. (Palvelutalo Sarahovin toimintasuunnitelma 2001.) Palvelutalon asukkaat osallistuvat itse hoiva- ja palvelusuunnitelman tekemiseen. Sarahovin tarjoamia palveluita asukkaille ovat terveys-, kotihoito- ja ateriapalvelut. Hoito- ja hoivapalvelut on porrastettu viiteen eri maksuluokkaan palvelun laajuuden mukaisesti. Sauna- ja pesulapalvelut toteutetaan tukipalveluina. (Palvelutalo Sarahovin toiminnasta vuonna 1999.) Sarahovin omien palvelujen lisäksi talossa käy yksityisiä palvelujen tuottajia kuten parturi-kampaaja ja kuppari. Seurakunnasta käydään pitämässä tilaisuuksia kerran kahdessa viikossa. (I. Laaksonen, henkilökohtainen tiedonanto ) Harrastus- ja viriketoimintaa ohjaa asukkaiden oma virkistystoimikunta. Talossa on järjestetty esimerkiksi erilaisia teemaviikkoja, jumppatapahtumia, hartaustilaisuuksia, ompeluseura- ja askartelutapahtumia, tanssi-iltapäiviä, lettukestejä ja joulutori. Lisäksi on tehty teatteri- ja kirkkoretkiä. (Palvelutalo Sarahovin toiminnasta vuonna 1999.) Palvelutalo toimii myös alueen asukkaiden palvelukeskuksena. Talon ulkopuolisille asiakkaille on tarjolla kokouspalveluja. (Palvelutalo Sarahovin toimintasuunnitelma 2001.) Sarahovissa työskentelee johtajan lisäksi terveydenhoitaja, kaksi sairaanhoitajaa, kolme kodinhoitajaa, viisi lähihoitajaa, kirjanpitäjä ja isännöitsijä. Lisäksi keittiössä on kuusi työntekijää ja pesulassa yksi henkilö. Henkilökunnan kokonaismäärä on 22. Kotihoitotiimin työtä valvoo 6-henkinen ohjausryhmä. (H. Kivistö, henkilökohtainen tiedonanto ) Henkilökunnalla on käytössä oma-asiakasjärjestelmä (I. Laaksonen, henkilökohtainen tiedonanto ).

17 8 TUTKIMUSONGELMAT Tutkimuksen tavoitteena on selvittää viihtyvätkö asukkaat palvelutalo Sarahovissa, ovatko he tyytyväisiä asuntoihinsa, saamiinsa palveluihin ja heitä palvelevaan henkilökuntaan. Asukkailta saatua palautetta voidaan hyödyntää talon kehittämistyössä ja laadun arvioinnissa. Tutkimusongelmat: 1. Miten asukkaat ovat kokeneet saamansa palvelut? 2. Millaisiksi asukkaat arvioivat asuntojaan ja talon julkisia tiloja? 3. Millaisen arvion asukkaat antavat heitä palvelevasta henkilökunnasta?

18 9 TUTKIMUSAINEISTO, SEN KERUU JA KÄSITTELY 9.1 Aineistonkeruumenetelmä ja mittarinlaadinta Tutkimusmenetelmä on kvantitatiivinen eli määrällinen. Työssä on myös avoimia kysymyksiä. Aineistonkeruumenetelmäksi valittiin postikysely, mikä on yksi kvantitatiivisen tutkimuksen tiedonkeruumenetelmistä. Menetelmän valintaan vaikutti kohderyhmän suuri koko sekä arkaluontoisten kysymysten käyttömahdollisuus. (Heikkilä 1999, 19.) Aineiston keruuseen käytettiin kyselylomaketta, jossa oli strukturoituja ja avoimia kysymyksiä (liite 4). Lomakkeen laadinnassa hyödynnettiin aikaisemmissa tutkimuksissa käytettyjä lomakemalleja. Tämän tutkimuksen kyselylomakkeessa käytettiin 4- ja 5- portaisia Likertin asteikkoja. Karjalaisen ym. (1996) tutkimuksessa "Palvelutalojen tilat ja varustus" on käytetty osittain samantyyppisiä asteikkoja. Kyselylomakkeen alussa kysyttiin asukkaan taustatietoja. Näitä olivat ikä, sukupuoli ja ammatti (kysymykset 1-3). Asumistyytyväisyyttä arvioitiin kysymyksillä "Millaisena pidätte palvelutalon julkisia tiloja ja asuntoanne?" (kysymys 4, kohdat 1-20). Arvioinnissa käytettiin 5-portaista Likertin asteikkoa. Vastausvaihtoehdot olivat: 1. erinomainen, 2. hyvä, 3. kohtalainen, 4. välttävä, 5. huono. Kohtaan "huono" vastattaessa asukkaalta pyydettiin vastaukseen perustelua. Avoimena kysymyksenä oli "Mitä toivomuksia Teillä on tilojen suhteen". Vasta tulosten analysointivaiheessa huomattiin, että kysymyksen 4 kohtaa 6 "ruokasali" oli epähuomiossa kysytty myös kohdassa 9. Tyytyväisyyttä palveluihin arvioitiin kysymyksellä "Miten olette kokenut palvelutalossa saatavilla olevat palvelut?" (kysymys 5, kohdat 21-30). Vastausvaihtoehdot olivat: 1. erittäin tyytyväinen, 2. melko tyytyväinen, 3. melko tyytymätön, 4. erittäin tyytymätön, 5. en käytä palveluja. Kohtiin "melko tyytymätön" ja "erittäin tyytymätön" vastattaessa pyydettiin asukasta kertomaan, mitkä seikat aiheuttavat tyytymättömyyttä. Avoimessa kysymyksessä asukkaalta kysyttiin toivomuksia palvelujen suhteen.

19 Tyytyväisyyttä henkilökuntaan pyydettiin kysymyksellä "Millaisen arvion annatte Teitä palvelevasta henkilökunnasta?" (kysymys 6, kohdat 31-39). Arvioinnissa käytettiin 4- portaista Likertin asteikkoa. Vastausvaihtoehdot olivat: 1. erittäin tyytyväinen, 2. melko tyytyväinen, 3. melko tyytymätön, 4. erittäin tyytymätön. Kohtiin "melko tyytymätön" ja "erittäin tyytymätön" vastattaessa pyydettiin jälleen perusteluja. Viimeisenä lomakkeessa oli avoin kysymys "Millaisia asumiseen, julkisiin tiloihin, palveluihin ja henkilökuntaan liittyviä asioita toivoisitte ensisijaisesti kehitettävän ja millä tavoin?" 9.2 Tutkimusaineiston keruu Tutkimuksen tekemisestä sovittiin palvelutalo Sarahovissa vuoden 2000 kesällä. Talon johtajalta saatiin tällöin alustava lupa suullisesti tutkimuksen suorittamiseen. Tutkimuslupa-anomus postitettiin palvelutalon johtajalle (liite 1). Lupa saatiin kirjallisena (liite 2). Lupa-anomukset lähetettiin myös kaikille palvelutalon 64 asukkaalle (liite 3). Niitä asukkaita, jotka halusivat osallistua tutkimukseen, pyydettiin palauttamaan luvat allekirjoitettuina mennessä (liite 4). Lupia palautettiin 32 kappaletta. Tutkimus tehtiin postikyselynä. Kyselylomakkeet, saatekirjeet sekä postimerkein varustetut palautuskuoret postitettiin 32 asukkaalle (liitteet 5 ja 6). Vastausaikaa lomakkeiden täyttämiseen oli noin kolme viikkoa. Tutkimuksen perusjoukon muodosti 64 palvelutalon asukasta. Tutkimukseen vastanneita oli 30. Vastausprosentiksi tuli 47. Kaksi lomaketta jäi palautumatta. 9.3 Aineiston analyysi Palvelutalon asukkailta saapuneet vastaukset muodostivat tutkimusaineiston. Vastaukset käsiteltiin luottamuksellisesti ja nimettöminä. Aluksi aineisto luettiin ja tarkastettiin. Joitakin pieniä puutteellisuuksia vastauksissa oli. Avoimiin kysymyksiin ei kaikilta asukkailta saatu vastauksia. Yhtään lomaketta ei hylätty.

20 Ennen tilastollista käsittelyä vastauslomakkeet numeroitiin juoksevasti. Tilastollinen käsittely tehtiin SPSS-tietokoneohjelmalla sekä Excel-taulukkolaskentaohjelmalla. Tulosten esittämisessä käytetään frekvenssi- ja prosenttilukuja, taulukoita, kuvioita ja suoria lainauksia avointen kysymysten vastauksista. Avoimet kysymykset analysoitiin kvalitatiivisesti sisällön mukaan.

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet 24.2.2015 Rovaniemi Lakimies Timo Mutalahti Sininauhaliitto Asuminen ja päihteet Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti 21.10.2015 Sivu 1 / 1 4727/00.01.03/2014 96 Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti Valmistelijat / lisätiedot: Niina Savikko, puh. 043 825 3353 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi?

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi? ASIAKASPALAUTE Tämän asiakaspalaute keskustelun tarkoituksena on asiakkaan saamien palveluiden kehittäminen. Kysymyksiin vastataan keskustelemalla asiakkaan (ja omaisen) kanssa. Kotihoidon työntekijä osallistuu

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

Kuntouttavaa asumispalvelua

Kuntouttavaa asumispalvelua Kuntouttavaa asumispalvelua Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille, kehitysvammaisille

Lisätiedot

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma 2016 Säkylän kunta Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Asumispalveluiden laatusuositus... 2 3. Asumispalveluiden nykytilanne Säkylässä... 2 4. Suunnitelmissa/rakenteilla

Lisätiedot

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista Valitse kohde. 1 (13) 28.3.2014 Kysely kotona asuvien 15-35 -vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista A. Taustatiedot Syntymävuosi? Sukupuoli? nainen mies Äidinkieli? suomi ruotsi muu Postinumero?

Lisätiedot

Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit

Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille,

Lisätiedot

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 2. OMAAN TOIMINTAAN TILAT... 3 3. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE... 4 4. OMAVALVONTAVELVOITE... 5 5. TURVALLISUUS JA TAPATURMIEN

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

Vanhojen ihmisten asuminen yhteiskuntapoliittisena kysymyksenä

Vanhojen ihmisten asuminen yhteiskuntapoliittisena kysymyksenä Vanhojen ihmisten asuminen yhteiskuntapoliittisena kysymyksenä Teppo Kröger Ikäasumisen valinnat ja mahdollisuudet -seminaari Helsinki 17.8.2015 Ikäasumisen suuret kysymykset Yksin vai yhdessä? Eläkejärjestelmän

Lisätiedot

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE LIITE 3 1(7) VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE Kanta-Kauhavan kotihoito K u n t a y h t y m ä K a k s i n e u v o i n e n I k ä i h m i s t e n p a l v e l u t K o t i h o i t o K a n t a - K a u h a v a 3 /

Lisätiedot

Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä

Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille,

Lisätiedot

ENNALTAEHKÄISEVÄT KOTIKÄYNNIT UUDESSAKAUPUNGISSA v. 2008

ENNALTAEHKÄISEVÄT KOTIKÄYNNIT UUDESSAKAUPUNGISSA v. 2008 ENNALTAEHKÄISEVÄT KOTIKÄYNNIT UUDESSAKAUPUNGISSA v. 2008 2 Lea Mäkinen 12.12.2008 3 4 ENNALTAEHKÄISEVÄT KOTIKÄYNNIT 2008 Ennaltaehkäisevällä kotikäynnillä tarkoitetaan Uudenkaupungin kaupungin sosiaali-

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 49 vastaanottokeskuksessa

Lisätiedot

Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet alkaen

Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet alkaen Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet 1.1.2014 alkaen Ikäihmisten lautakunta 17.12.2013 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Ateriapalvelu... 3 2. Kylvetyspalvelu... 4 3. Kauppapalvelu... 4 4. Päiväkeskustoiminta...

Lisätiedot

Hämeenlinnan kaupunki. Ikäihmisten palvelut ympärivuorokautinen hoiva

Hämeenlinnan kaupunki. Ikäihmisten palvelut ympärivuorokautinen hoiva Hämeenlinnan kaupunki Asiakastyytyväisyys 2011 Ikäihmisten palvelut ympärivuorokautinen hoiva Tutkimusraportti 11.1.2012 MIKKO KESÄ MERJA LEHTINEN JUUSO HEINISUO INNOLINK RESEARCH OY TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ

Lisätiedot

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET 1.6.2010 ALKAEN SISÄLLYSLUETTELO 1. Ateriapalvelu... 3 2. Saunapalvelu... 4 3. Kauppapalvelu... 4 4. Päiväkeskustoiminta... 4 5. Kuljetuspalvelu...

Lisätiedot

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET 1.1.2012 ALKAEN SISÄLLYSLUETTELO 1. Ateriapalvelu... 3 2. Kylvetyspalvelu... 4 3. Kauppapalvelu... 4 4. Päiväkeskustoiminta... 4 5. Kuljetuspalvelu...

Lisätiedot

VANHUSTEN YMPÄRIVUOROKAUTISTEN PALVELUJEN VALVONTA Valviran kysely palvelua tuottaville yksiköille maalis-huhtikuussa 2010

VANHUSTEN YMPÄRIVUOROKAUTISTEN PALVELUJEN VALVONTA Valviran kysely palvelua tuottaville yksiköille maalis-huhtikuussa 2010 Raportti 1 (2) 1882/05.01.05.07/2010 22.06.2010 VANHUSTEN YMPÄRIVUOROKAUTISTEN PALVELUJEN VALVONTA Valviran kysely palvelua tuottaville yksiköille maalis-huhtikuussa 2010 Valviran ja Aluehallintovirastojen

Lisätiedot

Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia

Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia Arja Kurvinen & Arja Jolkkonen Karjalan tutkimuslaitos NÄKÖKULMIA OSALLISTAVAAN TYÖLLISYYSPOLITIIKKAAN JA SOSIAALITURVAAN - Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Kotiin annettavat palvelut Kotiin annettavien palveluiden tavoitteena on tukea ikäihmisten selviytymistä omassa asuinympäristössään. Ikääntyvän

Lisätiedot

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS 2010 20.5.2010 Neuvotteleva virkamies Onko informaatio-ohjauksella tulevaisuutta? Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS Kyselyn tulokset Tampereen ammattikorkeakoulu Raportti Lokakuu 215 Sosionomikoulutus 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTONHANKINTA... 4 3 TULOKSET... 5 3.1 Tulokset graafisesti...

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

Liite 1. Saatekirje SAATEKIRJE VAASA HYVÄ VASTAANOTTAJA

Liite 1. Saatekirje SAATEKIRJE VAASA HYVÄ VASTAANOTTAJA Liite 1. Saatekirje SAATEKIRJE VAASA 19.11.2012 HYVÄ VASTAANOTTAJA Opiskelen Vaasan ammattikorkeakoulussa sosiaali- ja terveysalan yksikössä sairaanhoitajan tutkintoon johtavassa koulutuksessa. Teen opinnäytetyönäni

Lisätiedot

Vammaispalveluhanke Lapissa

Vammaispalveluhanke Lapissa Vammaispalveluhanke Lapissa Kehitysvammaisten asuminen (Tallavaara, 2010) Asuu vanhemman/vanhempien kanssa Asumismuodot 31.5.2010 (N=1592) 0 % 9 % Muun sukulaisen luona 1 % 1 % Perhehoidossa tai ammatill.perhekodissa

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10. VANHUSPALVELULAKI Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.2013 Lain tarkoitus ( 1 ) IKÄÄNTYNYTTÄ VÄESTÖÄ KOSKEVAT TAVOITTEET

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Tuula Kärkkäinen sh yamk Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäminen ja johtaminen

Lisätiedot

Kuntapalvelukyselyn tulokset

Kuntapalvelukyselyn tulokset Kuntapalvelukyselyn tulokset 3.10.2012 Kysely oli avoinna MLL:n nettisivuilla www.mll.fi 5.-23.9.2012. Kyselyyn tuli yhteensä 1731 vastausta. Kyselyssä oli yhteensä 48 kysymystä yhdeksältä eri aihealueelta.

Lisätiedot

Ikäihmisten koti- ja tukipalveluiden, sekä asumispalveluiden maksut

Ikäihmisten koti- ja tukipalveluiden, sekä asumispalveluiden maksut Ikäihmisten koti- ja tukipalveluiden, sekä asumispalveluiden maksut Ensisijaisena toimenpiteenä ennen hoitomaksun alentamista edellytetään aina, että asiakas anoo Kelalta ne etuudet, joihin yleensä kotihoidon

Lisätiedot

Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 32 alaikäisyksikössä vuoden 2016 aikana. Vastaajia oli noin 610.

Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 32 alaikäisyksikössä vuoden 2016 aikana. Vastaajia oli noin 610. YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö ALAIKÄISYKSIKÖIDEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin

Lisätiedot

I osa. laatu. Riitta Räsänen YTT, TtM, esh

I osa. laatu. Riitta Räsänen YTT, TtM, esh I osa Ikäihmisten tarpeet ja palveluiden laatu Riitta Räsänen YTT, TtM, esh Laatuhoiva Oy Esitykseni pohjana Räsänen Riitta. Ikääntyneiden asiakkaiden elämänlaatu ympärivuorokautisessa hoivassa sekä hoivan

Lisätiedot

Ikäinnovaatio hanke

Ikäinnovaatio hanke Ikäinnovaatio 2012-2014 hanke http://www.uef.fi/ikainnovaatio 22.5.2013 Paronen, Elsa Ropponen, Katja Ahonen, Tommi Hämäläinen, Susanne Tutkimustulokset -esityksen eteneminen 1)Tutkimus asetelma 2) Kyselyyn

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

Sisäinen hanke/suunnitelma

Sisäinen hanke/suunnitelma Sisäinen hanke/suunnitelma 10.2.2015 Kansallisen omaishoidon kehittämisohjelman tavoitteena mm. ennaltaehkäisevän ja kuntouttavan toiminnan vahvistaminen, kotona asuminen mahdollisimman pitkään. Ohjelman

Lisätiedot

A S I A K A S T Y Y T Y V Ä I S Y Y S T U T K I M U S

A S I A K A S T Y Y T Y V Ä I S Y Y S T U T K I M U S Lifelong Learning Mentorit Oy A S I A K A S T Y Y T Y V Ä I S Y Y S T U T K I M U S 1.9.2008 Hoivakoti Esimerkki Kaikki on hyvin, tyytyväinen ja kiitollinen olen kun saa asua näin hyvässä paikassa Tutkimuksen

Lisätiedot

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä?

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? TALOYHTIÖN VARAUTUMINEN ASUKKAIDEN IKÄÄNTYMISEEN -seminaari vanhustyön johtaja Oulun kaupunki Oulun

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA

AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA 17.11.2015 AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA SELVITYKSEN TULOKSIA ARA:N ERITYISRYHMÄ- KOHTEIDEN TILAMITOITUS SELVITYKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET Ramboll Management Consulting toteutti yhdessä Arkkitehtitoimisto

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011

Lisätiedot

HOIVA-ASUMISPALVELUN ASIAKASPALAUTEKYSELY

HOIVA-ASUMISPALVELUN ASIAKASPALAUTEKYSELY HOIVA-ASUMISPALVELUN ASIAKASPALAUTEKYSELY 15.9. 31.10.2015 TAUSTAA Vanhuspalvelulaissa (2013) ja sosiaali- ja terveysministeriön julkaisemassa laatusuosituksissa (2013, 2008) korostetaan, että eri palveluissa

Lisätiedot

TERVETULOA PALVELUKESKUS JOUSEEN

TERVETULOA PALVELUKESKUS JOUSEEN Sitten, kun en enää muista nimeäni, sitten, kun tämä päivä on sekoittunut eiliseen, sitten, kun aikuiset lapseni ovat kasvaneet muistoissani pieniksi jälleen, sitten, kun en enää ole tuottava yksilö. Kohdelkaa

Lisätiedot

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet?

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet? Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet? Kotona kokonainen elämä, Hyvinkää6.9.2013 Sirpa Andersson, erikoistutkija VTT, THL, ikäihmisten palvelut -yksikkö 1 Esittelen: vanhuspalvelulakia

Lisätiedot

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan:

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan: 3.3.1 Miten eri maissa lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia edistävät palvelut tuotetaan eri hallintokuntien kuten sosiaali-, terveys- ja koulutoimen yhteistyöllä? Koko: 100 000 Aikajänne: 3/2016

Lisätiedot

ESPOON KAUPUNGIN VAMMAISPALVELUJEN YKSITYISTEN YMPÄRIVUO- ROKAUTISTEN ASUMISPALVELUJEN VALVONTARAPORTTI vuodelta 2013

ESPOON KAUPUNGIN VAMMAISPALVELUJEN YKSITYISTEN YMPÄRIVUO- ROKAUTISTEN ASUMISPALVELUJEN VALVONTARAPORTTI vuodelta 2013 ESPOON KAUPUNGIN VAMMAISPALVELUJEN YKSITYISTEN YMPÄRIVUO- ROKAUTISTEN ASUMISPALVELUJEN VALVONTARAPORTTI vuodelta 2013 Sosiaali- ja terveystoimi Perhe- ja sosiaalipalvelut Vammaispalvelut 2 (8) Johdanto

Lisätiedot

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN Kehittämiskoordinaattori Tuula Ekholm Liittyminen KKE -hankekokonaisuuteen

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Hissillä kotiin Valtakunnallinen hissiseminaari, 8.5.2014, Lahti Ohjelmapäällikkö, FT Sari Hosionaho, ympäristöministeriö Ikääntyminen koskettaa yhteiskuntaa

Lisätiedot

Ikäinnovaatio hanke

Ikäinnovaatio hanke Ikäinnovaatio 2012-2014 hanke http://www.uef.fi/ikainnovaatio 30.5.2013 Paronen, Elsa Ropponen, Katja Ahonen, Tommi Hämäläinen, Susanne Tutkimustulokset -esityksen eteneminen 1)Tutkimus asetelma 2) Kyselyyn

Lisätiedot

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Case Tampere Tampere myllää perusteellisesti vanhuspalvelunsa (Yle 18.9.2013) Asiakkaalle

Lisätiedot

Yhdessä ikääntyen, voimavaroja tukien VANHUSPALVELUT

Yhdessä ikääntyen, voimavaroja tukien VANHUSPALVELUT Yhdessä ikääntyen, voimavaroja tukien VANHUSPALVELUT SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI HELMEN VANHUSPALVELUT HAAPAVEDEN KARTANONVÄKI Rautionkuja 1 Alice Pekkala 050 374 8968, hoitajat p. 043 211 1573 IIN KARTANONVÄKI

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE

Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja TEM raportteja 3/2015 26 4.5 Yksityisen sektorin asema Nykyisessä sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmässä

Lisätiedot

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa?

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Vastaa sen pohjalta, millaista Ruotsin paras vanhustenhoito sinun mielestäsi olisi. Yritä pohtia, miten haluaisit asioiden olevan

Lisätiedot

ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA

ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA 1 ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA Toimintaohjeen tarkoituksena on antaa tietoa Espoon vanhusten palvelujen kotihoidon toimintaperiaatteista kuntalaisille, kotihoidon asiakkaille

Lisätiedot

PALVELUITA JA PIENYRITTÄJYYTTÄ KYLILLE Palvelutarpeen kartoitus

PALVELUITA JA PIENYRITTÄJYYTTÄ KYLILLE Palvelutarpeen kartoitus PALVELUITA JA PIENYRITTÄJYYTTÄ KYLILLE Palvelutarpeen kartoitus Palveluita ja pienyrittäjyyttä kylille -hankkeen aikana Posiolla on toteutettu laaja palvelutarpeen kartoitus. Palvelutarpeen arviointi toteutettiin

Lisätiedot

NYKYTILA/TOIMINTA JA TOIMIJAT/AIKATAULU. PHSOTEY: tuottaa sosiaali- ja terveyspalvelut Nastolassa.

NYKYTILA/TOIMINTA JA TOIMIJAT/AIKATAULU. PHSOTEY: tuottaa sosiaali- ja terveyspalvelut Nastolassa. IKÄÄNTYVIEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT PALVELUT/ KEHITTÄMISTARPEET Sosiaali- ja terveyspalvelut Nastolassa on lääkärin ja hoitajan vastaanottopalvelut, sekä suun terveydenhuollon vastaanottopalvelut. Kehittämiskohteet:

Lisätiedot

Ikäasumisen valinnat ja mahdollisuudet Suomen Akatemia, Helsinki, 17.8.2015

Ikäasumisen valinnat ja mahdollisuudet Suomen Akatemia, Helsinki, 17.8.2015 Ikäasumisen valinnat ja mahdollisuudet Suomen Akatemia, Helsinki, 17.8.2015 Muuttamisvalinnat ja asumisen uudet vaihtoehdot Outi Jolanki, FT Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos, Jyväskylän yliopisto

Lisätiedot

Hirsitaloasukkaiden terveys ja

Hirsitaloasukkaiden terveys ja Hirsitaloasukkaiden terveys ja tyytyväisyys y Altti-tutkimukseen perustuva selvitys Fil. yo. Mira Anttila, FM Maria Pekkonen, Dos. Ulla Haverinen-Shaughnessy Asumisterveyden ja rakennusten terveellisyyden

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: IKÄIHMISTEN PALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen. Anssi Mäkelä

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: IKÄIHMISTEN PALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen. Anssi Mäkelä HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: IKÄIHMISTEN PALVELUT Tutkimusraportti 21.12.2011 Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Hämeenlinnan kaupungin strategisen

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

KYÄ JOKU ROTI OLLAP PITÄÄ Työsuojeluhallinto, valtakunnallinen Työsuojelunäyttely hoito- ja hoiva-alan alan ergonomiaosasto: Ergonomiaohjaus ja sen vaikuttavuus hoitohenkilöstön kokemana Raili Antila Marja-Liisa

Lisätiedot

KUNTOUTUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY

KUNTOUTUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY KUNTOUTUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY KAUNIALAN SAIRAALA OY 2016 1 ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY V. 2016 Kysely toteutettiin ajalla 1.3 15.6.2016 Kysely jaettiin hoitohenkilöstön toimesta kaikille Toimelan

Lisätiedot

Hämeenlinnan kaupunki Asiakastyytyväisyys 2014 Ikäihmisten palvelut asumispalvelut

Hämeenlinnan kaupunki Asiakastyytyväisyys 2014 Ikäihmisten palvelut asumispalvelut Hämeenlinnan kaupunki Asiakastyytyväisyys 2014 Ikäihmisten palvelut asumispalvelut 9.2.2015 Mikko Kesä Meiju Ahomäki Jari Holttinen YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA Palveluiden käyttäjien profiili Palveluiden käyttö

Lisätiedot

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö 1. Johdanto Porin kaupunginkirjaston asiakastyytyväisyyttä mittaava kysely toteutettiin vuonna 2006 ensimmäisen kerran Internetin kautta. Kyselylomake oli kirjaston verkkosivuilla kahden viikon ajan 4.12.-18.12.

Lisätiedot

LOIMAAN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUKESKUS. RAVATAR poikkileikkaustutkimus ikäihmisten palveluyksiköissä keväällä 2016

LOIMAAN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUKESKUS. RAVATAR poikkileikkaustutkimus ikäihmisten palveluyksiköissä keväällä 2016 1 LOIMAAN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUKESKUS RAVATAR poikkileikkaustutkimus ikäihmisten palveluyksiköissä keväällä 2016 Kaija Muhonen Sari Koistinen 3.5.2016 2 SISÄLLYS 1. Ravatar mittarin esittely 3 2.

Lisätiedot

Vanhuspalvelulaki tulee - mistä on kysymys? Päivi Voutilainen sosiaalineuvos, STM

Vanhuspalvelulaki tulee - mistä on kysymys? Päivi Voutilainen sosiaalineuvos, STM Vanhuspalvelulaki tulee - mistä on kysymys? Päivi Voutilainen sosiaalineuvos, STM Lisätietoa: www.stm.fi Tiedotteet Tiedote 66/2012 VALMISTELUN KONTEKSTI TAVOITTEENA VAIKUTTAVA OHJAUS Ikäihmisten palvelujen

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Palveluasumisen tarve ja kehittäminen

Palveluasumisen tarve ja kehittäminen Palveluasumisen tarve ja kehittäminen Iisalmi 20.11.2014 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Ikääntyneiden asumisen

Lisätiedot

Asukastyytyväisyyskysely

Asukastyytyväisyyskysely Asukastyytyväisyyskysely toukokuu 2016 305 vastaajaa vuokra-asukkaiden vastausprosentti 31% Halusimme selvittää Mikä on asumisessa tärkeää? Miten hyvin se nykyisessä asumisessa toteutuu? Tyytyväisyyttä

Lisätiedot

Asukaskysely Tulokset

Asukaskysely Tulokset Yleiskaava 2029 Kehityskuvat Ympäristötoimiala Kaupunkisuunnittelu Kaavoitusyksikkö 1.9.2014 Asukaskysely Tulokset Sisällys VASTAAJIEN TIEDOT... 2 ASUMINEN... 5 Yhteenveto... 14 LIIKKUMINEN... 19 Yhteenveto...

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta

Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta 10.2.2011 Markku Tervahauta palvelualuejohtaja Kuopion kaupunki ASIAKASVOLYYMI Potentiaaliset asiakkaat (yritykset,

Lisätiedot

TOTEUTTAAKO VANHUSPALVELULAKI VALTAA VANHUUS -LIIKKEEN TEEMOJA?

TOTEUTTAAKO VANHUSPALVELULAKI VALTAA VANHUUS -LIIKKEEN TEEMOJA? TOTEUTTAAKO VANHUSPALVELULAKI VALTAA VANHUUS -LIIKKEEN TEEMOJA? Senioriliikkeen kevätkokous 22.04.2013 Helsinki Aulikki Kananoja LAKI l l Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden

Lisätiedot

Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta

Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta Raija Hynynen 13.5.2013 Tuula Tiainen 22.5.2013 Rakennetun ympäristön osasto Toteutuuko hyvä, tarpeita vastaava asuminen? -tavallisissa asunnoissa

Lisätiedot

Palveluseteli. tuo uusia vaihtoehtoja sosiaalipalveluihin. Tietoa palvelusetelin käytöstä

Palveluseteli. tuo uusia vaihtoehtoja sosiaalipalveluihin. Tietoa palvelusetelin käytöstä Palveluseteli tuo uusia vaihtoehtoja sosiaalipalveluihin Tietoa palvelusetelin käytöstä 1 Palveluseteli Palvelusetelin käyttö merkitsee uutta tapaa järjestää ja saada kaupungin palveluja. Helsingissä sosiaalivirastossa

Lisätiedot

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kaupunginosakyselyn vastaukset: Kyselyjä lähetettiin 74 kpl ja vastauksia saatiin 44 kpl. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 59%. Kyselyt lähetettiin Tampereen asukas- ja omakotiyhdistysten puheenjohtajille.

Lisätiedot

IT palveluiden palautekysely henkilökunnalle helmikuu 2013 Rovaniemen koulutuskuntayhtymä, Rovaniemen ammattikorkeakoulu

IT palveluiden palautekysely henkilökunnalle helmikuu 2013 Rovaniemen koulutuskuntayhtymä, Rovaniemen ammattikorkeakoulu IT palveluiden palautekysely henkilökunnalle helmikuu 2013 Rovaniemen koulutuskuntayhtymä, Rovaniemen ammattikorkeakoulu Kysely lähetettiin Kemi Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappian, Lapin yliopiston

Lisätiedot

Vanhusten ja toimintakyvyltään alentuneiden henkilöiden asumisen turvallisuus Kokkolassa

Vanhusten ja toimintakyvyltään alentuneiden henkilöiden asumisen turvallisuus Kokkolassa Vanhusten ja toimintakyvyltään alentuneiden henkilöiden asumisen turvallisuus Kokkolassa Turvallisen asumisen koti-seminaari 3.8.2011 Palvelupäällikkö laitos- ja palveluasuminen Pasi Paasila Esityksen

Lisätiedot

HOITO- JA VANHUSPALVELUIDEN ASIAKASKYSELY 2015

HOITO- JA VANHUSPALVELUIDEN ASIAKASKYSELY 2015 HOITO- JA VANHUSPALVELUIDEN ASIAKASKYSELY 2015 Asiakaskysely toteutettu marraskuussa 2015 Asiakaskyselyn vastausvaihtoehdot 5 = erinomainen 4 = erittäin hyvä 3 = hyvä 2 = kohtalainen 1 = huono Tulosten

Lisätiedot

Asumispalvelutarpeen kartoitus kotona asuville kehitysvammaisille 2012

Asumispalvelutarpeen kartoitus kotona asuville kehitysvammaisille 2012 Asumispalvelutarpeen kartoitus kotona asuville kehitysvammaisille 2012 Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2010-2012 Pohjois-Karjalan osahanke Kehittämissuunnittelija Leena Suhonen Projektityöntekijä

Lisätiedot

Yhteenveto saattohoidon arvioinneista

Yhteenveto saattohoidon arvioinneista Yhteenveto saattohoidon arvioinneista Yhteenvedossa käytetyt Saattohoidon arviointilomakkeet on jaettu yksiköissä Kouvolassa ja Eksoten alueella. Lomakkeita on jaettu omaisille vuosina 2009 2010 ja yhdistykselle

Lisätiedot

Paikka: Urho Kekkosen katu 2-4, 2. krs neuvotteluhuone, Kajaani

Paikka: Urho Kekkosen katu 2-4, 2. krs neuvotteluhuone, Kajaani Kainuun ikäihmisten neuvottelukunta (2009-2012) Muistio 1/2010 Aika: 11.2.2010 klo 10.30 13.10 Paikka: Urho Kekkosen katu 2-4, 2. krs neuvotteluhuone, Kajaani 1. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus

Lisätiedot

KEHITYSVAMMALAIN MUUTOKSET. Itsemääräämisoikeus vahvistuu. Uusia määräyksiä rajoitustoimenpiteistä.

KEHITYSVAMMALAIN MUUTOKSET. Itsemääräämisoikeus vahvistuu. Uusia määräyksiä rajoitustoimenpiteistä. KEHITYSVAMMALAIN MUUTOKSET Itsemääräämisoikeus vahvistuu. Uusia määräyksiä rajoitustoimenpiteistä. LUKIJALLE Tässä esitteessä kerrotaan muutoksista, joita on tehty kehitysvammalakiin. Kehitysvammalaissa

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Ikääntyneiden asuminen Järvenpäässä. Eläkeläisneuvoston kokous Torstai Suunnittelupäällikkö Kirsti Ruislehto

Ikääntyneiden asuminen Järvenpäässä. Eläkeläisneuvoston kokous Torstai Suunnittelupäällikkö Kirsti Ruislehto Ikääntyneiden asuminen Järvenpäässä Eläkeläisneuvoston kokous Torstai 28.2.2013 Suunnittelupäällikkö Kirsti Ruislehto 1 2 3 TERÄSMUMMOT JA -VAARIT Yli 90-vuotiaat ovat yllättäneet Lahden sosiaali- ja terveysviraston.

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyskeskus Vanhustyö

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyskeskus Vanhustyö 1 UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyskeskus Vanhustyö RAVA-MITTAUS UUDESSAKAUPUNGISSA VIIKOLLA 42/2016 Raija Yrttimaa Kirsi Routi-Pitkänen 10.1.2017 2 RAVA-TOIMINTAKYKYMITTARI RAVA-toimintakykymittari

Lisätiedot

KIVIPUISTON MONIPALVELUKESKUS

KIVIPUISTON MONIPALVELUKESKUS KIVIPUISTON MONIPALVELUKESKUS SÄÄTIÖN TARKOITUS Säätiön tarkoituksena on edistää ja kehittää vanhusten, vammaisten ja muiden erityispalveluja tarvitsevien erityisryhmien asumispalveluja sekä elinolosuhteita

Lisätiedot

Kotunet. - julkaisuja 1. Kehitysvammaliiton jäsenkysely: toiminnalla jäsenten kannatus. Leena Matikka. Sisältö. Julkaisija

Kotunet. - julkaisuja 1. Kehitysvammaliiton jäsenkysely: toiminnalla jäsenten kannatus. Leena Matikka. Sisältö. Julkaisija Kotunet - julkaisuja 1 Sisältö Kehitysvammaliiton monipuolisella toiminnalla jäsenten kannatus 2 Kyselyn toteutus 2 Vastausten edustavuus 3 Vastanneiden henkilöiden kuvailu 4 Tulokset 4 Leena Matikka Kehitysvammaliiton

Lisätiedot

Kuopion kaupunki 1 (5) Perusturvan palvelualue 2.12.2015

Kuopion kaupunki 1 (5) Perusturvan palvelualue 2.12.2015 Kuopion kaupunki 1 (5) Strategisia linjauksia asumispalveluiden toiminnallisiin muutoksiin ja kasvavaan asumispalveluiden tarpeisiin 1.1.2017 alkaen / palveluiden järjestäjänä vastaa kunnan tehtäväksi

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelut TEHOSTETTU PALVELUASUMINEN. Visiomme: Meille asiakas on keskiössä! Olo on kaikin puolin kodikas.

Ikäihmisten palvelut TEHOSTETTU PALVELUASUMINEN. Visiomme: Meille asiakas on keskiössä! Olo on kaikin puolin kodikas. Ikäihmisten palvelut TEHOSTETTU PALVELUASUMINEN Visiomme: Meille asiakas on keskiössä! Olo on kaikin puolin kodikas. RANUAN KUNTA/Perusturva Yleinen info. 1 Tervetuloa palveluasumiseen! Asukasvalintakäsittely

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn Vanhuspalvelulaki Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/2012) Voimaan 1.7.2013 Keskeisiä linjauksia Erillislaki Ei säädetä uusista palveluista

Lisätiedot

TURVALLISESTI JÄRVENPÄÄSSÄ. erikoissuunnittelija Tero Seitsonen Lasten ja nuorten & Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueet

TURVALLISESTI JÄRVENPÄÄSSÄ. erikoissuunnittelija Tero Seitsonen Lasten ja nuorten & Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueet TURVALLISESTI JÄRVENPÄÄSSÄ erikoissuunnittelija Tero Seitsonen Lasten ja nuorten & Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueet ALUEELLINEN TERVEYS- JA HYVINVOINTITUTKIMUS Yleistä Toteutettiin vuosien 2013-2015

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki, Scandic Park, 29.-30.1.2015 Kirsi Varhila, STM

Lisätiedot

Keuruun vanhuspalveluiden laatukyselyt

Keuruun vanhuspalveluiden laatukyselyt Keuruun vanhuspalveluiden laatukyselyt Keuruun vanhuspalveluissa on toteutettu vanhuspalvelulain 6 :ään perustuen palvelujen laatukyselyt kevään ja kesän 2014 aikana. Kyselyjen tarkoituksen on ollut selvittää

Lisätiedot

Kodista palvelukotiin Palveluasumisen monet mahdollisuudet

Kodista palvelukotiin Palveluasumisen monet mahdollisuudet Kodista palvelukotiin Palveluasumisen monet mahdollisuudet Johanna Sinkkonen Koti- ja erityisasumisen johtaja Järvenpään kaupunki Kolme kokeilua menossa: 1. tyhjillään oleva liikehuoneisto muutetaan asumiskäyttöön

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Sosiaalipalvelut Ympäristöpalvelut Terveyspalvelut Suupohjan peruspalvelu- liikelaitoskuntayhtymä Sosiaalipalvelut Tuotamme ja kehitämme lapsiperheiden sosiaalityötä, aikuissosiaalityötä

Lisätiedot

Mistä ikääntyneet saavat apua?

Mistä ikääntyneet saavat apua? Mistä ikääntyneet saavat apua? Jenni Blomgren, erikoistutkija Kelan tutkimusosasto Kansallinen ikääntymisen foorumi 2011 Kela 23.11.2011 Tutkimusosasto Esityksen rakenne Määritelmiä Ikääntyneiden hoiva

Lisätiedot