Sodankylän vammaispalvelujen kehittämispilotti. Vatupassi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sodankylän vammaispalvelujen kehittämispilotti. Vatupassi"

Transkriptio

1 Sodankylän vammaispalvelujen kehittämispilotti Vatupassi

2 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO SODANKYLÄN VAMMAISPALVELUJEN KEHITTÄMISHANKE Hankkeen tavoitteet Tavoitteiden toteuttamiskeinot PILOTIN VAIHEET JA ETENEMINEN Pilotin käynnistysvaihe, syksy Hankkeen suunnittelupalaveri Kehittäjätiimin kokoaminen Palvelusuunnitelman ongelmakohdat Sodankylässä Hankkeen tavoitteiden tarkentuminen Koulutusvaihe, syksy 2008 kevät Johdatus dialogisuuteen ja verkostoihin Verkostokonsultit ja dialogiset verkostotyön menetelmät Asiakkaan ääni kuuluviin yksilökeskeinen suunnittelu Kokeiluvaihe, syksy 2008 kevät Lanuku-ryhmän suunnittelupalaveri tulevaisuuden muistelua käyttäen Arviointi- ja seurantavaihe, kevät Lanuku-ryhmäläisten kokemuksia suunnittelupalaverista Kahden kehittäjätiimiläisen kokemuksia suunnittelupalaverista KEHITTÄMISTULOKSET TOIMENPIDE-EHDOTUKSET...25 LÄHTEET...30

3 1 1 JOHDANTO Vaski on Pohjois-Suomen vammaispalvelujen kehittämishanke, jonka aikana luodaan perusta Pohjois-Suomen vammaispalveluiden kehittämisyksikkörakenteelle. Kehittämisyksikkö Vaskin visio on toimia tulevaisuudessa vammaispalvelujen kehittämisasiantuntijana Pohjois-Suomessa. Kehittämisyksikön vastuutahoja ovat Kolpeneen palvelukeskuksen kuntayhtymä, Pohjois-Pohjanmaan erityishuoltopiirin kuntayhtymä ja Kainuun maakunta- kuntayhtymä, jotka toteuttavat valmisteluhankkeen yhteistyössä Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen kanssa. Valmisteluhanke toteutetaan elokuun 2007 ja syyskuun 2009 välisenä aikana. Hankkeen kautta on toteutettu vammaistyöhön liittyvää kehittämistoimintaa vuonna Vuoden 2008 aikana toiminta jakaantui neljälle painopistealueelle kehittämistavoitteineen ja toimenpidekokonaisuuksineen, jotka ovat alueellisten kehittämiskohteiden määrittely ja pilotointi, osaamisen kehittäminen, tutkimuksen ja tiedon tuotannon kehittäminen sekä kehittämisyksikkötoiminnan mallintaminen. (Vaski-hanke 2009.) Sodankylän vammaistyön kehittämispilotti on osa Vaski-hankkeen Vatupassi kehittämispilottikokonaisuutta, johon Sodankylän kunta on valikoitunut mukaan Vaski-hankkeessa tehtyjen kunta- ja järjestökyselyjen ja kuntakierrosten haastattelujen perusteella (Vaski-hanke 2009). Kokeiluhankkeiden tarkoituksena on kehittää asiakaslähtöisiä palveluprosesseja ja palvelujärjestelmän kykyä tunnistaa varhaisessa vaiheessa vammaisten ja heidän perheidensä pulmia ja reagoida niihin. Siihen tähdätään paitsi kouluttamalla ja kokeilemalla myös kehittämällä varhaisen puuttumisen ja tukemisen hyviä käytäntöjä ja vammaisten kanssa toimivien tahojen yhteistyötä. (Vaski-hanke 2009.) Sodankylässä hankkeen painopisteeksi muodostui palvelusuunnitelmalomakkeen kehittäminen ja tarvittaessa koolle kutsuttavan, sitoutuneen moniammatillisen työryhmän perustaminen. Hankkeen edetessä kävi kuitenkin ilmi, että Sosiaali- ja terveysministeriön tavoitteena on, että vuonna 2011 käytössä on kansallinen sähköisen potilastiedon järjestelmä (Sosiaali- ja terveysministeriö 2008). Siinä kirjaamisen sisältö rakenteistetaan ja potilastietoja kirjataan valtakunnallisesti sähköisesti samoja koodeja ja luokituksia käyttäen. Palvelusuunnitelmalomakkeen kehittelyä

4 ei pidetty aiheellisena enää jatkaa, vaan keskittyä yhteistyöryhmän perustamiseen ja sen myötä Sodankylän varhaisen tuen toimintamallien käytäntöjen suunnitteluun ja juurruttamiseen Sodankylän vammaistyössä. 2 SODANKYLÄN VAMMAISPALVELUJEN KEHITTÄMIS- HANKE Hankkeen tavoitteet Vatupassi-kehittämispilottikokonaisuudessa tavoitteena on eri kehittämiskohteiden kautta kehittää varhaisen tuen ja puuttumisen toimintamallien käytäntöjä ja juurtumista vammaistyössä. Sodankylän vammaispalveluiden kehittämishanke toteutettiin ajalla Hankkeeseen palkattiin hankevaroin osaaikainen, alueellinen hankesuunnittelija (50 %). Lisäksi muodostettiin alueellinen kehittäjätiimi vammais- ja kehitysvammatyön eri toimijoista. Sodankylän palvelujen nykytilaa ja kehittämistarpeita selvittäneen tarvekartoituksen (syksy 2007 kevät 2008) mukaan Sodankylän kehittämiskohteiksi ja tavoitteiksi nousivat vammaispalvelujen ja kehitysvammahuollon palvelu- ja kuntoutussuunnitelmien ja yhtenäisten käytäntöjen ja alan toimijoiden yhteistyön kehittäminen. Tavoitteena oli myös lisätä vammaistyön eri tahojen tietoa toistensa varhaisen puuttumisen työstä ja toiminnasta ja perustaa säännöllisesti ja aina tarvittaessa koolle kutsuttava sitoutunut asiantuntijatyöryhmä. 2.2 Tavoitteiden toteuttamiskeinot Sodankylän vammaistyön kehittämishankkeeseen muodostettiin kehittäjätiimi, jonka jäsenistö koostui vammais- ja kehitysvammatyön ammattilaisista. Kehittäjätiimi kokoontui säännöllisesti kerran kuukaudessa, ja kaikista tapaamisista tehtiin muistio. Muistio toimitettiin tiimiläisille jälkikäteen sähköpostitse. Tiimin työskentely oli systemaattista ja eteenpäin pyrkivää, ja tapaamiset olivat säännöllisiä. Tiimitapaamisissa käsiteltiin kokouskutsuissa kulloinkin mainittuja asioita, kehiteltiin palvelusuunnitelmalomaketta yhdessä ja keskusteltiin kulloinkin tärkeänä pidetyistä aiheista. Tiimityöskentelyn etuna oli monenlaisen tiedon jakaminen ja kokemuksi-

5 en vaihtaminen, ja asioiden tarkastelu eri näkökulmista osoittautui hyödylliseksi. Kehittäjätiimiltä toivottiin dialogisuutta ja siten toinen toiselta oppimista. 3 Palvelusuunnitelmalomakkeen kehittämistä varten tuli kerätä tietoa niiltä tahoilta, jotka tekevät palvelusuunnitelmia kunnassa. Tieto kerättiin vapaamuotoisella kyselyllä. Asiakaslähtöisten palveluprosessien kehittämiseen ja juurruttamiseen pyrittiin järjestämällä tiimiläisille varhaisen tuen menetelmien koulutusta ja kokeilemalla Tulevaisuuden muistelu -menetelmää käytännössä. Menetelmää käytettiin Lanuku-asiantuntijatyöryhmän suunnittelupalaverissa, jolla tähdättiin Lanuku-ryhmän toiminnan uudelleen käynnistämiseen. Menetelmän toivottiin tuovan selkeyttä muun muassa ryhmän toimintaperiaatteisiin ja ryhmän rooliin.

6 4 3 PILOTIN VAIHEET JA ETENEMINEN 3.1 Pilotin käynnistysvaihe, syksy 2008 Sodankylän vammaistyön kehittämispilotti jaettiin neljään vaiheeseen. Verkostotyöskentelyn kehittäminen aloitettiin laatimalla tarkennetut pilottien etenemissuunnitelmat sekä yhteistyösopimukset. Pilotin toteutuminen edellytti kunnalta sitoutumista pilotin toteuttamiseen sekä siihen liittyvään työpanokseen. Käynnistysvaiheessa koottiin alueellinen kehittäjätiimi, jonka tukena toimi Vaski-hankkeen edustaja ja osa-aikainen kehittämistyöntekijä Hankkeen suunnittelupalaveri Sodankylän vammaistyön kehittämispilotti aloitettiin suunnittelupalaverilla toimintakeskuksessa Sodankylässä Paikalla olivat Vaski-hankkeen hankekoordinaattori Jari Lindh harjoittelijansa kera, sekä kehitysvammahuollon esimies Sirkka Hietanen ja suunnittelija Marjut Hietanen. Tapaamisessa suunniteltiin hankkeen kulkua ja mietittiin toimintatapoja. Sovittiin, että hankesuunnittelija menee syyskuun aikana henkilökohtaisesti tapaamaan kehittäjätiimin jäseniä tai/ja niitä henkilöitä, joilla olisi antaa käytännön tietoa palvelusuunnitelmien tekemiseen liittyvistä ongelmakohdista Sodankylässä. Tueksi laadittiin vapaamuotoinen kysymysrunko, mutta muuten tarkoitus oli antaa haastateltavien puhua vapaasti ja kysymysten esittäjään luottaen. Henkilökohtaista käyntiä pidettiin parempana vaihtoehtona kuin palaverimuotoista yhteistapaamista. Kaikissa tapaamisissa on yleensä yksi tai kaksi ihmistä, jotka ovat useimmiten äänessä. Nyt haluttiin varmistaa, että jokainen saa varmasti äänensä kuuluviin. Saatujen tietojen pohjalta tehtiin kooste ongelmakohdista, ja koosteen pohjalta tehtyä power point esitystä käytiin läpi kehittäjätiimin ensimmäisessä tapaamisessa

7 Kehittäjätiimin kokoaminen Kehittäjätiimin kokoamisessa tavoiteltiin eri toimijoista koostuvaa, ammatillista ryhmää. Tällaisesta moniammatillisesta ryhmästä toivottiin saavan irti kehittämisehdotuksia ja ideoita, mutta ennen kaikkea myös eri toimijoiden näkökulmia. Ehdotus kehittäjätiimin kokoonpanoksi tuli pääsääntöisesti kehitysvammahuollon esimies Sirkka Hietaselta, mutta varsinainen kokoonpano muuttui alustavan ehdotuksen jälkeen vielä jonkin verran. Itse tiimiin kuului lopulta seitsemän jäsentä, minkä lisäksi mukaan laskettiin Vaski-hankkeen hankekoordinaattori ja hanketyöntekijä. Kehittäjätiimin jäsenet olivat seuraavat: Anita Kirjavainen/lähihoitaja, mielenterveyskuntoutujien asumisyksikkö Ansajokos Sirkka Hietanen/Sodankylän kehitysvammahuollon esimies, sosiaalityöntekijä, Leila Tervo/ sosiaalityöntekijä, vammaispalvelut Eija Niemelä, Kolpeneen palvelukeskus: kuntoutuspäällikkö Anitta Kaisanlahti/ fysioterapeutti, Sodankylän kunta Ulla Onnela/ ohjaaja, kehitysvammaisten asumisyksikkö Talvikämmen: Jaana Seppänen/terveydenhoitaja, kotihoidon pohjoisen alueen tiimivastaava Mirva Hannula/omaisten ja vanhempien edustaja Kehittäjätiimin ensimmäisessä kokoontumisessa oli läsnä myös Jouko Alatalo Sodankylän Kansaneläkelaitokselta kuunteluoppilaana Palvelusuunnitelman ongelmakohdat Sodankylässä Sodankylän vammaistyön kehittämispilotissa on kartoitettu palvelusuunnitelman tekoon liittyviä pullonkauloja kyselemällä kehitysvamma- ja vammaistyön paikallisilta toimijoilta heidän käsityksiään asiasta. Kehitysvammahuollon puolelta kyselyyn vastaamaan tavoitettiin neljä henkilöä: kehitysvammahuollon esimies, kehitysvammaisten asuinyksikön vastaava ohjaaja sekä kaksi kehitysvammaohjaajaa. Vammaistyön puolelta kyselyyn vastasi Sodankylän kunnan vammaispalveluista vastaava sosiaalityöntekijä sekä mielenterveyskuntoutujien asumisyksikkö Ansa-

8 jokokselta lähihoitaja. Fysioterapiasta vastattiin kyselyyn puhelimitse. Lisäksi kuultiin myös Sodankylän kunnan kotihoitoa ja erästä kehitysvammaisen omaista, joka on myös toimijana Sodankylän kehitysvammaisten tukiyhdistyksessä. 6

9 Kyselyn tukena käytettiin muutamaa apukysymystä, joilla muiden muassa selviteltiin vastaajien käsityksiä siitä, miksi palvelusuunnitelma tehdään ja miten tarpeellisena sitä pidetään. Lisäksi pyrittiin saamaan jonkinlainen yleiskäsitys palvelusuunnitelman tekoon liittyvistä ongelmista. Myös palvelusuunnitelmaa koskevia konkreettisia parannusehdotuksia pyydettiin. Apukysymysten lisäksi esitettiin tilanteen mukaan muita, tarkentavia kysymyksiä, jotka muotoutuivat kunkin vastaajan vapaamuotoisen puheen pohjalta. Kaikille esitetyt, yhteiset apukysymykset olivat seuraavat: 7 1. Mikä on mielestäsi palvelusuunnitelman tarkoitus, eli miksi se tehdään? 2. Kenen aloitteesta palvelusuunnitelman tekeminen yleensä käynnistyy ja miksi? 3. Pidätkö nykyistä palvelusuunnitelmaa luotettavana ja reaaliaikaisena, ja sellaisena, josta löytyy viimeisin asiakasta koskeva oleellinen muutos tai tieto? 4. Mitä ominaisuuksia toivoisit hyvältä palvelusuunnitelmalomakkeelta? 5. Mitä mieltä olisit esimerkiksi Effican yhteyteen liitettävästä sähköisestä, eri toimijoiden käytettävissä olevasta reaaliaikaisesta palvelusuunnitelmasta? Palvelusuunnitelman tekemistä pidettiin kaikissa vastauksissa ehdottoman tärkeänä. Siihen kootaan asiakasta koskevat perusasiat, oikeudet ja palvelut, jotka kirjataan. Kirjaamisen lisäksi olisi hyvä lisätä se vastuuhenkilö, joka ottaa tietyn asian hoitaakseen. Tärkeänä seikkana pidettiin myös asiakkaan omaisten tapaamista palvelusuunnitelman teon yhteydessä. Palvelusuunnitelma nähtiin myös tärkeänä apuvälineenä työntekijälle. Palvelusuunnitelma on hyvin tarpeellinen myös asiakkaan jatkosuunnitelman ja tulevien palvelujen suunnittelun kannalta., koska palvelutarpeen tulee perustua faktoihin. Vastaajat kertoivat palvelusuunnitelman tekemisen lähtevän liikkeelle useimmiten työntekijän aloitteesta. Syynä siihen pidettiin työntekijöiden ammattitaitoa ja kokemusta huomata esimerkiksi monivammaisen asiakkaan tarvitsemat eri palvelut. Toisaalta myös työpaikalla voi olla myös käytäntönä tehdä jokaiselle uudelle asiakkaalle palvelusuunnitelma. Omaisen kertomasta kävi ilmi, että edelleenkään ei perheissä välttämättä tiedetä mahdollisuudesta pyytää palvelusuunnitelman tekoa, vaikka palvelusuunnitelman tekoon liittyvää informaatiota jaetaan myös joissakin tukiyhdistyksissä. Ongelmallisena pidettiin myös sitä, että palvelusuunnitelmaan kirjattavat palvelutarpeet eivät välttämättä taanneet palveluiden saamista. Omais-

10 ten mielestä palvelusuunnitelmalomakkeella tulisi silti näkyä kaikki saatavilla olevat palvelut, vaikkei niitä omasta kunnasta saisikaan. Muuten voi syntyä tunne salailusta ja tietojen pimittämisestä. Ylipäänsä vammais- ja kehitysvammapalveluihin liittyvää tietoa ei voi saada tarpeeksi, ja tietoa tulisi saada mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Toisaalta nuoret vanhemmat ovat tietoisempia oikeuksista erilaisiin palveluihin kuin iäkkäät vanhemmat. He osaavat myös pyytää niitä. 8 Palvelusuunnitelman varsinaista tekemistä ei pidetty mitenkään hankalana. Palvelusuunnitelman teko mielletään osaksi työnkuvaa, joten sen tekemiseen suhtaudutaan positiivisesti. Toisaalta kaikkien koolle kutsuttavien tahojen yhtäaikaisen tapaamisen järjestäminen voi olla hidasta ja aikaa vievää puuhaa. Asiakas ei toisaalta aina halua palvelusuunnitelman tekoon mukaan liikaa ihmisiä, koska hän mieltää palvelusuunnitelman teon niin henkilökohtaiseksi. Tällöin työntekijän on erikseen muistettava pyytää asiakkaalta suostumus tietojen luovuttamiseen muille asiaan liittyville tahoille ja huolehdittava siitä, että nämä tahot saavat asiakasta koskevan tiedon. Siitä aiheutuu ylimääräistä vaivannäköä. Myös tietosuojaongelmat koettiin käytännön työtä hankaloittaviksi. Tietyt asiakasta koskevat tiedot oli kirjattu sähköisesti (esim. lääkärin tekemä diagnoosi), mutta työntekijällä ei välttämättä ollut oikeutta päästä lukemaan kyseistä tietoa. Ajan ottaminen palvelusuunnitelman tekoa varten nousi muutenkin esiin, vaikka sen tekoon on varattu aikaa. Palvelusuunnitelman tekoon ei aina ole aikaa silloin, kun sen haluaisi tehdä. Sen vuoksi työntekijä yleensä informoi siitä muita työyhteisön työntekijöitä, jotta työntekijän puuttuva työpanos osataan ottaa päivän suunnittelussa huomioon. Palvelusuunnitelman tekoon ei siis käytännössä voi noin vain ryhtyä. Sellaisiakin kokemuksia löytyi, joissa palvelusuunnitelman tekemiselle ei käytännössä ole aikaa ollenkaan, eikä palvelusuunnitelmalomaketta ollut käytössä. Kuitenkin palvelusuunnitelman tekoon oli halua, koska sitä pidettiin paitsi nykyisten työntekijöiden myös uusien työntekijöiden kannalta tärkeänä, asiakasta koskevan tiedonvälittämisen työvälineenä. Oman vaikeutensa palvelusuunnitelman tekoon tuovat joskus myös asiakkaan omaiset. Osa työntekijöistä koki hieman hankalana sen, että joidenkin omaisten läsnä ollessa joutui olemaan erityisen diplomaattinen ja varovainen sanoissaan, jottei loukkaisi omaisia. Niin omaisilla kuin työntekijöillä on asiakkaan elämässä

11 omat, tärkeät roolinsa, joiden yhteensovittaminen toisiaan tukevalla tavalla voi olla haastavaa. Omaisten toivomat palvelut voivat olla joskus epärealistisia ja asiakasta passivoivia, jolloin työntekijä voi joutua vaikean asiakastilanteen eteen palveluista keskusteltaessa. Tällaisen tilanteen selvittämiseksi tarvitaan selkeitä toimintamalleja ja käytäntöjä. 9 Suurimmaksi ongelmaksi palvelusuunnitelman teossa koettiin sen päivittäminen. Palvelusuunnitelman päivittämistä pidettiin epäkäytännöllisenä, hankalahkona eikä kovin reaaliaikaisena. Parhaiten palvelusuunnitelmia päivitettiin niillä asiakkailla, joiden elämässä tapahtui usein muutoksia. Jos taas muutoksia ei juuri tapahtunut, ei palvelusuunnitelmaakaan välttämättä muistettu päivittää. Päivittäminen saattoi tapahtua käytännössä myös kirjoittamalla asiat muistilappuihin, jonka jälkeen ne kirjattiin palvelusuunnitelmaan jossain välissä. Sodankylän kehitysvammahuollossa nykyisin käytössä olevan palvelusuunnitelmalomakkeen viimeinen sivu on varattu päivitystietoja varten. Sivua pidettiin hyvänä, mutta siitä oltiin myös eri mieltä. Kuitenkin itse päivittämistä pidettiin tärkeänä seikkana palvelusuunnitelman toimivuuden kannalta, joten siihen toivottiin parannusta. Sähköinen palvelusuunnitelmalomake herätti kaikissa mielenkiintoa, joskin samalla tiedostettiin siihen liittyvät tietoturvariskit. Päivityksien kirjaajien oma aktiivisuus ja asioiden tärkeyden mieltäminen olivat myös päivittämiseen vaikuttavia seikkoja. Jokainen kokee hieman eri tavalla asioiden tärkeyden, eikä ehkä pidä jotain asiaa muille tiedottamisen arvoisena. Kuitenkin moni pienikin asia voi olla tärkeä muiden tietää. Nykyisin tehtävä palvelusuunnitelma ei anna todellista kuvaa asiakkaan arkielämästä, vaan sitä pidetään melko pintapuolisena. Lisäksi kaikkien palvelusuunnitelmia tekevien olisi hyvä tietää ainakin perusasiat esimerkiksi omaishoidosta tai edunvalvonnasta, jotta tällainen palvelusuunnitelman tekoon liittyvä tieto ei lepäisi liikaa vain yhden ihmisen varassa. Jokaisen olisi otettava vastuu tiedonkulusta Hankkeen tavoitteiden tarkentuminen

12 Hankkeen edetessä törmättiin yhä useammin siihen, että useassa kunnassa painittiin saman ongelman kanssa: nykyinen, paperille tehtävä palvelusuunnitelma ei ole toimiva, Siinä ei oteta huomioon esimerkiksi sitä, että asiakkaan tilanteet elävät ja muuttuvat. Nopeita päätöksiä ja tilanteita syntyy aina joskus, jolloin palvelusuunnitelmaan ei ehditä välttämättä kirjata niitä reaaliaikaisesti.. Palvelusuunnitelmalla haetaan asiakkaan hyvää, mutta käytännössä se laahaa aika lailla jälkijunassa. Lisäksi se unohtuu helposti laatikkoon, jossa se ei palvele ketään. Palvelusuunnitelman tulisi olla todellinen apuväline, eikä vain ns. mallin vuoksi täytettävä lomake. Tarvitaan reaaliaikainen, yhtenäinen palvelusuunnitelma, joka saisi jo päivitettävyyden vuoksi olla mieluiten sähköinen. Tiimissä koettiin, että valtakunnallisesti yhtenäisestä, sähköisestä palvelusuunnitelmasta tulisi olemaan eniten hyötyä, vaikkakin sitä joudutaan vielä odottamaan. Siihen asti voitaisiin vielä hyvin käyttää entisiä, jo olemassa olevia lomakkeita. Uuden, yhtenäisen palvelusuunnitelmalomakkeen tekoa ei siis tässä projektissa katsottu alun tavoitteesta huolimatta järkeväksi jatkaa. Näin ollen päätettiin keskittyä pysyvän lasten ja nuorten kuntoutuksen asiantuntijayhteistyöryhmän toiminnan käynnistämiseen paikkakunnalle Koulutusvaihe, syksy 2008 kevät 2009 Pilotissa järjestettiin varhaisen tuen verkostomenetelmien koulutusta kehittäjätiimin toimijoille. Koulutuspäiviä oli 3, joista yksi pidettiin Rovaniemellä. Koulutukset olivat mukaan lähteville toimijoille maksuttomia Johdatus dialogisuuteen ja verkostoihin Vaski-hanke järjesti maanantaina Stakesin tutkimusprofessori Tom Arnkilin pitämän koulutukseen Johdatus dialogisuuteen ja verkostoihin. Sodankylästä koulutukseen osallistuivat kehitysvammahuollon esimies Sirkka Hietanen, mielenterveyskuntoutujien asumisyksikkö ryhmäkoti Ansajokoksen lähihoitaja Anita Kirjavainen, kehitysvammaisten asumisyksikkö Talvikämmenen ohjaaja Ulla Onnela, terveydenhoitaja Jaana Seppänen sekä Vaski-hankkeen suunnittelija Marjut Hietanen. Mukana olivat myös kuntoutuspäällikkö Eija Niemelä Kolpeneen palvelukeskuksesta sekä Vaski-hankkeen hankekoordinaattori Jari Lindh.

13 Arnkilin mukaansatempaavalla luennolla pohdittiin, miksi kaikkialla puhutaan verkostoista ja dialogisuudesta, mikä on dialogisuuden ydin ja millaisin eri tavoin dialogisuutta voidaan edistää. Arnkil tarkasteli epävarmuuden sietoa ja houkutusta monologisuuteen silloin, kun huolet kasvavat. Asiakkaalla on kuitenkin oltava oikeus dialogisuuteen ja kuulluksi tulemiseen, ja hänen arkensa ja arjen verkostonsa on tuotava esille. Arnkil totesi vielä, että dialogisuus ei ole päätöksen tekoa varten, vaan sillä pyritään pikemminkin laajentamaan vaihtoehtoja. Se muodostaa ymmärrystä ihmisten välille, ja se on yhdessä ajattelemista. 11 Yhdessä mietittiin myös sitä, mikä nostaa esiin varhaisen puuttumisen tarpeita ja voiko varhainen puuttuminen olla dialogista. Todettiin, että varhaisen puuttumisen tulisi nimenomaan olla dialogista, ja että vaalitaan yhdessä toimimisen ja jatkamisen mahdollisuutta. Tutkimusprofessori Arnkilin koulutukseen sisältyi myös harjoitus, jossa painotettiin kuuntelemista ja kuulluksi tulemista. Tämä tapahtui kokoamalla ryhmiä, joissa yksi oli jonkin todellisen pulman esittäjä, toinen on haastattelija ja kolmas (ja mahdollisesti neljäs) on tarkkailija. Harjoituksen jälkeen purettiin siitä saatuja kokemuksia. Koulutustilaisuudessa luotiin niin ikään katsaus verkostodialogisiin käytäntöihin ja pohdittiin niiden soveltuvuutta vammaistyöhön. (Arnkil 2007) Verkostokonsultit ja dialogiset verkostotyön menetelmät Sodankylän vammaistyön kehittämishankkeeseen sisältyi dialogisten työmenetelmien taustateoriaa ja harjoituksia. Verkostokonsultit Jukka Hakola ja Arja Jääskeläinen tulivat kouluttamaan kehittäjätiimiläisiä paikan päälle Sodankylään. Koulutuksia pidettiin yhteensä kolme, minkä lisäksi verkostokonsultteja hyödynnettiin LANUKU-ryhmän uudelleen käynnistämiseen liittyvässä suunnittelupalaverissa. Kehittäjätiimiläisille toimitettiin koulutuksiin liittyvä materiaali etukäteen tutustumista ja mahdollista tulostamista varten sähköpostin liitetiedostona. Näin materiaaliin voi palata myöhemminkin ja palauttaa mieleen jo opittua. Verkostokonsulttien pitämään koulutukseen sisältyi seuraavien työmenetelmien esittelyä: huolen puheeksi ottaminen, lapset puheeksi, läheisneuvonpito ja verkostotyön menetelmät.

14 Arja Jääskeläinen ja Jukka Hakola puhuivat kehittäjätiimiläisille varhaisesta puuttumisesta eli siitä, että hakeudutaan varhain avoimeen yhteistyöhön. Varhaista puuttumista voidaan tukea yhteisesti sovituilla työkäytännöillä, jotka tukevat pulmien tunnistamista ja niihin tarttumista, yhteistyöverkostolla, jolta voi saada lisäapua, erilaisen osaamisen hyödyntämisellä ja arvostamisella niin julkisella kuin järjestösektorilla sekä tasavertaista vuoropuhelua rakentavilla työmenetelmillä. Varhaiseen puuttumiseen riittää syyksi työntekijän tuntema oma, subjektiivinen huoli. Subjektiivinen huoli perustuu kontaktitietoon, jota on vain asiakkaan kanssa tekemisissä olevilla ihmisillä. On tyypillistä, että huoli kasvaa sitä mukaa kuin työntekijä kokee omien auttamismahdollisuuksiensa vähenevän. Huolen tunnistamisessa voikin käyttää apuna Arnkilin ja Erikssonin luomaa Huolen vyöhykkeistöä, jonka tarkoitus ei ole sijoittaa ketään huolen kohteena olevaa ihmistä tälle vyöhykkeelle, vaan käyttää sitä apuna arvioidessa työntekijän tuntemaa huolta (Jääskeläinen Hakola 2008.) 12 Dialogisuudesta opittiin, että toinen ihminen tulisi nähdä Toisena, jolla on omia näkemyksiä ja pyrkimyksiä. Meidän tulisi tuntea uteliaisuutta toisen erilaisuutta kohtaan ja keskittää painopiste vuorokuunteluun. Kun puhumme itse, jäsennämme puhuessamme samalla omaa ajatteluamme ja käytämme kokonaisvaltaista kommunikaatiota kuten ilmeitä, eleitä ja tunteita. Näkemyseroihin ei kannata juuttua, vaan pyrkiä etsimään uusia toimintatapoja, jolloin asiat voisivat olla sopivasti toisin. (Jääskeläinen Hakola 2008.) Asiakkaan ääni kuuluviin yksilökeskeinen suunnittelu Kehitysvammaliiton tutkimus- ja kehittämisosasto järjesti kaksiosaisen koulutuksen yksilökeskeisestä suunnittelusta. Kaksiosaisen koulutuksen ensimmäinen osio pidettiin marraskuussa 2008 ja toinen osio helmikuussa Sodankylästä koulutukseen osallistuivat Sodankylän kehitysvammahuollon esimies Sirkka Hietanen ja Sodankylän Vaski-hankkeen suunnittelija Marjut Hietanen. Ensimmäisen osion teemat marraskuussa olivat Palvelujen suunnittelu nyt ja tulevaisuudessa sekä Kohti yksilökeskeistä suunnittelua. Kehitysvammaliiton tutkimus- ja kehittämiskeskuksen johtaja Heikki Seppälä avasi koulutuspäivät luennoimalla siitä, mitä yksilökeskeinen suunnittelu on ja mitä haasteita siinä on tunnistet-

15 tavissa. Yksilökeskeisen suunnittelun teoreettisena viitekehyksenä on voimaantuminen, empowerment, ja tavoitteena on asettaa itse henkilö suunnitteluprosessin keskiöön. Keskeisintä on se, mitä henkilö itse haluaa ja miten hän haluaa elää. (Helin 2007.) Oman mausteensa koulutukselle toi palvelujärjestelmän palvelunkäyttäjä Noora Hakala, jonka mielestä huolenpito on hyvästä, mutta sitä ei saa olla liikaa. Ohessa kehitysvammaisuuden määritelmä sanasta sanaan Nooran omin sanoin: 13 Kehitysvammaisuus Kehitysvammainen nuori on saman arvoinen kuin muutkin ihmiset. Kehitysvammaisilla on oikeus olla vapaita ja elää itsenäistä elämää. Liika huolenpito ei ole hyvästä. Huolenpito on hyvästä, mutta sitä ei saa olla liikaa. Jokainen ihminen myös kehitysvammainen osaa huolehtia itse itsestään. Jokaiset ihmiset ja kehitysvammaiset saavat kulkea kaupungilla yksin. Saavat käydä elokuvissa ja konserteissa. Kehitysvammaiset voivat opetella bussilla kulkemista ohjaajan avulla. Sen jälkeen he voivat kulkea yksin. Jos kiusataan niin se on muiden ihmisten häpeä ei sinun. Eikä kannata välittää siitä. Minä olen tavallinen nuori joka haluaa ystäviä Helsingin kaduilta. Noora Hakala

16 Koulutuksen toisessa osiossa helmikuussa teemana olivat Yksilökeskeinen suunnittelu käytännössä sekä Eettiset periaatteet palvelujen suunnittelussa. Luennoilla kuultiin esimerkkejä ja kokemuksia yksilökeskeisen suunnittelun soveltamisesta sekä purettiin koulutuksen ensimmäisen osion päätteeksi jaettu välitehtävä. Välitehtävän aiheena oli kirjoittaa tarina onnistumisesta ja kuvata yksi tai kaksi onnistumisen kokemusta, joissa koettiin, että palvelujen suunnitteluprosessi on edennyt kehitysvammaisen ihmisen ehdoilla, kehitysvammaisen ihmisen omaa ääntä on kuultu ja/tai hänen itsemääräämisoikeutensa on toteutunut hyvin prosessissa. Lisäksi tuli pohtia, mikä teki prosessissa onnistuneen ja mitkä tekijät auttoivat siinä. Toisena tehtävänä tuli analysoida organisaation suunnittelukäytäntöjä seuraavasti ja pohtia, mitä suunnittelukäytännöissä pitäisi muuttaa, jotta niistä tulisi vahvemmin yksilökeskeisyyttä tukevia, ja millaisia muutoksia omassa toiminnassa ja/tai ajattelutavassa tulisi tehdä, jotta se olisi yksilökeskeisempää. Välitehtävään vastanneiden kertomuksia yhdisti usko kehitysvammaisen ihmisen kykyihin ja voimavaroihin, haaveiden ja toiveiden kuunteleminen ja kuuleminen, niiden todesta ottaminen ja ratkaisujen etsiminen niihin (Hintsala 2009a). 14 Organisaatiotasolla koettiin oleellisena lisätä ihmisen omaa osallisuutta ja omiin asioihin vaikuttamista myös käytännössä. Kehitysvammaisen ihmisen tulee olla keskiössä, ja muut tukevat häntä elämään siten, kuin hän itse haluaa. Palveluprosessi tulisi siis suunnitella siten, että sen lähtökohtana ovat asiakkaan toiveet ja mielipiteet. Jotta organisaatiossa voidaan siirtyä entistä yksilölähtöisempään toimintaan, se vaatii toimijoilta yhteisymmärrystä. Asiakkaan avun ja tuen arviointiin tulisi käyttää nykyistä enemmän aikaa. Kehitettävää riittää myös siinä, että palvelusuunnitelmapalavereita ei enää pidettäisi ilman asiakkaan läsnäoloa eikä asioita päätettäisi ilman hänen suostumustaan. Palvelujen suunnittelun tulisi käynnistyä niin sanotusti puhtaalta pöydältä, vailla asiakkaan puolesta laadittuja valmiita suunnitelmia. Palvelusuunnitelmapalavereissa voitaisiin myös käyttää enemmän korvaavia kommunikaatiovälineitä (esim. Talking Mats) ja dialogisia menetelmiä. Yksilökeskeisessä suunnittelussa ei voi käyttää massaratkaisuja tai tasapäistämistä, mutta rajoitetut työntekijäresurssit ja talousajattelu voivat olla yksilöllisyyden toteutumisen esteenä. (Rajalahti 2009.) Yksilökeskeistä suunnittelua voi käyttää välineenä ihmiseen tutustumisessa, tiedon hankkimisessa elämän eri osa-alueilta ja mielipiteiden esille tuomisessa. Se

17 sitouttaa molempia osapuolia toimintaan ja toiminnan kehittämiseen ja toimii sekä dokumenttina että työtapana. Yksilökeskeisessä suunnittelussa voidaan käyttää apuna Elämän kartat (MAPS) -työkalua. Sen avulla saadaan vammaiselta henkilöltä tietoa hänen elämästään. Karttoja on yhdeksän. elämäntarina, toiveet ja unelmat, pelot ja jännitteet, vahvuudet ja lahjat, vahvuuksien ja kykyjen hyödyntäminen, paikat, jossa henkilö käy, vapaa-aika, sosiaaliset suhteet ja valinnat elämässä. Näiden karttojen avulla voidaan koostaa toimintasuunnitelma niistä asioista, joihin halutaan pyrkiä. Toimintasuunnitelmaan kirjataan konkreettisesti kaikki näiden asioiden parantamiseen tähtäävät toimet. Yksilökeskeisellä suunnittelulla tähdätään ajattelumallin muutokseen, kehitysvammaisen henkilön kuuntelemiseen ja hänen osallistamiseensa. Asiakkaan (= päämiehen) asema suhteessa järjestelmään ja työntekijöihin tulee muuttumaan yksilökeskeisen suunnittelun avulla. (Rajalahti 2009.) 15 Me Itse ry:n toiminnallinen johtaja Tommi Kivimäki kävi kertomassa palvelujen suunnittelun eettisistä ohjenuorista, jotka hänen mukaansa ovat seuraavia: Puhutaan päämiehelle Puhutellaan päämiestä etunimeltä Annetaan päämiehelle puheenvuoro Pysytään asiassa Mielipiteiden kunnioitus Päämiehen huomion kiinnittäminen palaveriin Ei laiteta sanoja päämiehen suuhun Kysytään lupa päämieheltä suunnitelman eteenpäin viemiseen Ollaan realisteja Käytetään ääntä! Tommin esityksen jälkeen Stakesin kehittämispäällikkö Päivi Nurmi-Koikkalainen esitteli muutosnäkymiä palvelusuunnittelussa ja lainsäädännössä. Koulutuksessa pohdittiin vielä, pakottaako palvelujen suunnittelu kehitysvammaisen tiettyyn muottiin, ja miten näitä riskejä voidaan tietoisesti tunnistaa ja arvioida. Koulutukseen osallistujat saivat harjoitella oikeaan asiakastapaukseen perustuvaa riskianalyysin tekemistä. Riskien tunnistamisessa voidaan käyttää apuna riskiarvioinnin nelikenttää. Riskiarviointiin ryhdytään, mikäli henkilön itsensä mielestä riskin ottaminen

18 asiassa on sen arvoista, eikä toimintaan liity todellista vaaraa. Riskiarvioinnin vaiheissa selvitetään, miksi henkilö haluaa tehdä ko. asian, eli miksi se on hänelle niin tärkeää. Sen jälkeen tunnistetaan asiaan liittyvät riskit ja mietitään keinoja niiden välttämiseen tai ainakin vähentämiseen. Lopuksi tehdään päätös ja sopimus. Voidaan sopia, että käydyn keskustelun jälkeen henkilön toive on mahdollista toteuttaa, jonka jälkeen henkilö itse, omainen tai työntekijä/organisaation edustaja allekirjoittaa sopimuksen. Mikäli asiaa pitää vielä harkita, siihen palataan uudelleen. Tällöin sovitaan vastuuhenkilö, joka varmistaa asiaan uudelleen palaamisen sovittuna aikana. (Kivimäki 2009; Hintsala 2009b.) 16 Yksilökeskeistä suunnittelua voidaan tarkastella monelta eri taholta: yksilön, lähityöntekijän, palveluohjaajan/sosiaalityöntekijän ja vielä järjestelmänkin näkökulmasta. Yksilön kohdalla tarkastelussa voidaan ottaa huomioon se, että henkilöstä tulee päämies. Hänen omat, henkilökohtaiset mielipiteensä ja toiveensa otetaan huomioon ja ne kuullaan. Päämies myös vastuutetaan: hän pystyy unelmillaan ja toiveillaan vaikuttamaan palvelujärjestelmään, koska hänelle on annettu valtaa. Lähityöntekijä puolestaan tutustuu asiakkaaseen ihmisenä ja luo häneen entistä tiiviimmän yhteyden. Lähityöntekijän on löydettävä oikeita menetelmiä päämiehen mielipiteen kysymiseen ja hänen kanssaan kommunikoimiseen. Palveluohjaaja ja sosiaalityöntekijä puolestaan tarkastelevat yksilökeskeistä suunnittelua suhteessa rahaan ja siihen, että palvelusuunnitelmien laatimiseen tulisi voida varata enemmän aikaa kuin yleensä. Järjestelmän näkökulmasta tarkasteltuna voidaan varautua siihen, että jonkinlaista kritiikkiä tulee esiintymään, aikaa voi olla vaikea saada järjestymään, asenteita olisi muutettava ja työntekijöiden tulisi itse muuttaa omalla toiminnallaan toimintaa. Myös koko järjestelmän pitää mukautua yksilöllisiin tarpeisiin. (Hintsala Kairi 2009.) 3.3. Kokeiluvaihe, syksy 2008 kevät 2009 Pilotin kokeiluvaiheessa oli mahdollista kokeilla varhaisen tuen puuttumisen menetelmiä osana asiakkaiden palvelusuunnitelma- ja ohjausprosessia. Projektissa olisi ollut myös mahdollista kokeilla verkostokonsulttien vetämiä verkostopalavereita vaikeissa tai haastavissa asiakastilanteissa. Sopivia asiakastapauksia ei tullut

19 esiin, mutta niiden sijaan päätettiin käyttää ennakointidialogia Lanuku-ryhmän toiminnan uudelleen käynnistämiseen tähtäävässä suunnittelupalaverissa Lanuku-ryhmän suunnittelupalaveri tulevaisuuden muistelua käyttäen Sodankylän kunnassa on aiemmin toiminut erityispäivähoidon työryhmä, joka perustettiin vuonna Työryhmän esityksestä perusturvalautakunta lakkautti ryhmän vuonna 2003 ja perusti tilalle kuntoutustyöryhmän vastaamaan erityistä hoitoa ja kasvatusta tarvitsevien lasten hoidon, kuntoutuksen ja opetuksen suunnittelusta kunnan palvelujärjestelmässä. Lasten ja nuorten kuntoutuspalveluiden moniammatillisen asiantuntijaryhmä Lanukun tehtävänä on ollut huolehtia siitä, että jokaiselle lapselle, jolla on erityistä hoitoa, kasvatusta ja opetusta vaativa vamma, häiriö tai sairaus, laaditaan kuntoutussuunnitelma. Suunnitelmasta on tullut ilmetä, miten lapsen ja perheen tarpeet huomioidaan kunnan palvelujärjestelmässä lapsen eri ikävaiheissa. Työryhmän toiminnan tavoitteena on ollut koordinoida palvelut joustavasti ja perheen tarpeet huomioiden ja huolehtia kuntoutuksen jatkuvuudesta lapsen elämän erilaisissa siirtymävaiheissa. Lapsi on tullut kuntoutustyöryhmän tietoon lastenneuvolan terveydenhoitajan kautta. Vanhemmilta on pyydetty kirjallinen suostumus lapsen asioiden käsittelyyn työryhmässä. Työryhmän tehtävänä on myös ollut kartoittaa erityistä hoitoa, kasvatusta ja opetusta tarvitsevien lasten määrä ja huolehtia yleisesti heidän tarpeidensa huomioimisesta kunnassa. (Sodankylän kunta 2009.) Lanuku -asiantuntijatyöryhmän pysyvät jäsenet ovat muodostuneet kehitysvammahuollon sosiaalityöntekijästä, lastenneuvolan terveydenhoitajasta, sosiaalityöntekijästä (vammaispalvelut ja lastensuojelu), fysioterapeutista ja perheneuvolan puheterapeutista. Tarvittaessa työryhmä on voinut kutsua mukaan erityisopettajan tai muun koulun edustajan, kouluterveydenhoitajan, lääkärin tai tilapalvelun edustajan. Työryhmä on kokoontunut säännöllisesti joka kuukauden ensimmäisenä torstaina, ja sille on valittu puheenjohtaja ja sihteeri. (Sodankylän kunta 2009.) Ryhmän toiminta oli valitettavasti päässyt erinäisistä syistä (muun muassa ryhmän jäsenen paikkakunnalta muutto, perheneuvolan tilojen muutto jne.) hiipumaan. Vaski-hankkeen yhtenä tavoitteena on ollut luoda pysyviä yhteistyörakenteita pilottipaikkakunnalle. Koska palvelusuunnitelmalomakkeen tekoa ei tässä vaiheessa

20 enää kannattanut jatkaa, päätettiin Vaski-hankkeen kehittäjätiimissä sen sijaan keskittyä käynnistämään uudelleen lasten ja nuorten kuntoutuspalveluiden asiantuntijaryhmä Lanuku. Moniammatilliselle, säännöllisesti kokoontuvalle tukiryhmälle on paikkakunnalla selkeää tarvetta. Ryhmän roolia ja sen yhteisiä linjoja ja päämääriä haluttiin täsmentää. Onko sen tarkoitus toimia yksilötasolla lasten/nuorten asioiden käsittelijänä ja vähentää asiakkaan juoksemista eri tahojen välillä, vai onko sen tarkoituksenmukaisempaa keskittyä enemmänkin yleiseen, rakenteelliseen vaikuttamiseen. 18 Ryhmän ydintehtävän selkiyttämiseksi ja toiminnan käynnistämisen apuna päätettiin käyttää verkostokonsulttien vetämää suunnittelupalaveria. Suunnittelupalaverissa oli läsnä paitsi itse Lanuku-ryhmäläisiä myös kehittäjätiimiläisiä. Suunnittelupalaverin menetelmänä käytettiin ennakointidialogia Tulevaisuuden muistelu, mikä mahdollisti ryhmäläisten välisen dialogisuuden toteutumisen antamalla jokaiselle vuorollaan puheenvuoron. Suunnittelupalaveri pidettiin kunnanvaltuuston salissa. Suunnittelupalaverin teemana oli Lanuku-ryhmän hyvä toiminta vuoden kuluttua. Verkostokonsultit Arja Jääskeläinen ja Jukka Hakola olivat kirjoittaneet fläppitaululle valmiiksi ne kysymykset, jotka kysyttäisiin jokaiselta erikseen ja kirjattaisiin fläppitaululle. Toinen verkostokonsulteista toimi kirjurina, toinen esitti kysymyksiä. Palaveriin oli varattu aikaa kolme tuntia. Verkostokonsulttien esittämät peruskysymykset olivat seuraavat: 1. Ryhmän hyvä tilanne Teot ja tuki mitä teit itse ryhmän hyvän toiminnan tukemiseksi ja kuka tuki sinua 3. Huolet/niiden väheneminen Verkostokonsultti esitti myös näitä kysymyksiä täydentäviä lisäkysymyksiä. Koska fläppitaulun paperit vievät tilaa ja niistä on hankalahko etsiä tietoa jälkikäteen, niistä päätettiin tehdä erillinen kooste paperille (myös fläppipaperit jäävät ryhmälle). Ryhmäläiset voivat palata tehtyyn koosteeseen aina halutessaan ja vaikkapa ryhmän toimintaperiaatteita tarkistaakseen. Samalla koostetta voi käyttää apuna kun halutaan nähdä, miten siihen kirjatut toiveet ja ajatukset ovat toteutuneet ryhmän

Vaski kehittämistä Pohjois-Suomessa (Lappi, Kainuu, Pohjois-Pohjanmaa) Jari Lindh

Vaski kehittämistä Pohjois-Suomessa (Lappi, Kainuu, Pohjois-Pohjanmaa) Jari Lindh Vaski kehittämistä Pohjois-Suomessa (Lappi, Kainuu, Pohjois-Pohjanmaa) Jari Lindh Vaski-Pohjois-Suomen vammaispalvelujen kehittämisyksikön valmisteluhanke: Tavoitteet: selvittää vammais- ja kehitysvammatyön

Lisätiedot

Lapsi ja perhe tilanteensa kuvaajana yhteiskehittämisen osuus

Lapsi ja perhe tilanteensa kuvaajana yhteiskehittämisen osuus Lapsi ja perhe tilanteensa kuvaajana yhteiskehittämisen osuus Yhteistoiminnalla kohti vammaisen lapsen ja perheen hyvää elämää -innopaja 9.4.2013 Riihimäki Työskentelyn ohjeistus Alun puheenvuoroissa esiteltiin

Lisätiedot

VARHAINEN PUUTTUMINEN

VARHAINEN PUUTTUMINEN VARHAINEN PUUTTUMINEN Ei ole olemassa yhtä varhaisen puuttumisen määri-telmää; yleisesti tarkoitetaan sitä, että ongelmat havaitaan ja niihin pyritään löytämään ratkaisuja mahdollisimman aikaisessa vaiheessa

Lisätiedot

LAPSIPERHEISSÄ ON TULEVAISUUS VERKOSTOISTA VOIMAA. Kehittyvä Napero hankkeen päätösseminaari Jukka Hakola, verkostokoordinaattori

LAPSIPERHEISSÄ ON TULEVAISUUS VERKOSTOISTA VOIMAA. Kehittyvä Napero hankkeen päätösseminaari Jukka Hakola, verkostokoordinaattori LAPSIPERHEISSÄ ON TULEVAISUUS VERKOSTOISTA VOIMAA Kehittyvä Napero hankkeen päätösseminaari 23.9.2009 Jukka Hakola, verkostokoordinaattori Varpu hankkeesta varhaiseen avoimeen yhdessä tekemiseen Varpu

Lisätiedot

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II Painopistealueittain teksti hankehakemuksesta KONKREETTISET TOIMENPITEET Etelä-Savo Keski-Suomi Ehkäisevän työn kehittäminen Sijaishuollon kehittäminen 1. ei toteudu 2. toteutunut 3. toteutunut hyvin 1.

Lisätiedot

LAPSET MUKANA SOS- LAPSIKYLÄN SIJAISHUOLTOA KEHITTÄMÄSSÄ. Sari Carlsson Yhteiskehittämispäivä Turku

LAPSET MUKANA SOS- LAPSIKYLÄN SIJAISHUOLTOA KEHITTÄMÄSSÄ. Sari Carlsson Yhteiskehittämispäivä Turku LAPSET MUKANA SOS- LAPSIKYLÄN SIJAISHUOLTOA KEHITTÄMÄSSÄ Sari Carlsson Yhteiskehittämispäivä 1.9.2017 Turku SOS- LAPSIKYLÄ VAHVISTAA LASTEN OSALLISUUTTA SOS- Lapsikylässä on vahvistettu lasten osallisuutta

Lisätiedot

VYYHTI. Kehittämistoiminnan prosessin kuvaus. Nykykäytäntöjen kartoittaminen Swot analyysin avulla

VYYHTI. Kehittämistoiminnan prosessin kuvaus. Nykykäytäntöjen kartoittaminen Swot analyysin avulla VYYHTI alle kouluikäisten ja alakouluikäisten kuntoutustyöryhmä Lapualla Kehittämistoiminnan prosessin kuvaus Nykykäytäntöjen kartoittaminen Swot analyysin avulla Nykykäytäntöjen kartoittaminen Swot analyysin

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

HALOO huomaako kukaan? seminaari 18.12.2012. Kehrä II Monitoimijainen yhteistyö perheen, lastensuojelun ja yhteiskumppanin kanssa Tiina Muukkonen

HALOO huomaako kukaan? seminaari 18.12.2012. Kehrä II Monitoimijainen yhteistyö perheen, lastensuojelun ja yhteiskumppanin kanssa Tiina Muukkonen HALOO huomaako kukaan? seminaari 18.12.2012 Kehrä II Monitoimijainen yhteistyö perheen, lastensuojelun ja yhteiskumppanin kanssa Tiina Muukkonen 12/2012 1 Monitoimijainen yhteistyö Monitoimijaista lastensuojelun

Lisätiedot

Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10.

Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10. Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10.2014 Tuetusti päätöksentekoon- projekti Projektin toiminta-aika:

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

KOTIRUKKANEN työryhmä yhteistyön lisäämiseksi asumisyksiköissä

KOTIRUKKANEN työryhmä yhteistyön lisäämiseksi asumisyksiköissä KOTIRUKKANEN työryhmä yhteistyön lisäämiseksi asumisyksiköissä Mitä Kotirukkasella tavoitellaan? Kotirukkasen avulla tiivistetään yhteistyötä asumisyksikön työntekijöiden, asukkaiden ja läheisten välillä.

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen esiopetuksessa Tätä opasta on työstetty Lahden koulukuraattori- ja psykologipalveluissa vuosien 2009-2010 aikana kokemuksellisen

Lisätiedot

Vaski Pohjois-Suomen vammaispalvelujen kehittämisyksikkö. Jari Lindh

Vaski Pohjois-Suomen vammaispalvelujen kehittämisyksikkö. Jari Lindh Vaski Pohjois-Suomen vammaispalvelujen kehittämisyksikkö Jari Lindh Vaski - katsaus 29.4.08 Web-kysely Lapin, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun kuntiin. Kysytty kuntien arvioita vammaisten ja kehitysvammaisten

Lisätiedot

Elämän kartat -3. koulutustapaaminen-

Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Käydään läpi kotitehtävä Mieti lomakkeen avulla asioita jotka toimivat hyvin elämässäsi joihin toivoisit muutosta. Asioita, joita haluaisit muuttaa elämässäsi voidaan

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta virtu.fi sähköiset palvelut lappilaisille Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Käyttäjien osallistuminen suunnitteluprosessiin

Lisätiedot

VANTAA. Perhekeskeisen verkostotyön malli

VANTAA. Perhekeskeisen verkostotyön malli VANTAA Perhekeskeisen verkostotyön malli Milloin verkostotyötä? Kun huoli perheen tilanteesta kasvaa, ovat seuraavat kysymykset työntekijän apuna: Mitä tapahtuu jos kukaan ei tee mitään? Mitä siitä seuraa,

Lisätiedot

Yllättävän, keskustelun aikana puhkeavan ristiriidan käsittely

Yllättävän, keskustelun aikana puhkeavan ristiriidan käsittely Yllättävän, keskustelun aikana puhkeavan ristiriidan käsittely TOIMI NÄIN Pysäytä keskustelu hetkeksi ja sanoita havaitsemasi ristiriita. Kysy osallistujilta, mitä he ajattelevat havainnostasi. Sopikaa

Lisätiedot

VPK POHJOIS-SUOMEN VAMMAISPALVELUJEN KEHITTÄMISYKSIKÖN VALMISTELUHANKE. Jari Lindh Hankekoordinaattori Kolpeneen palvelukeskus

VPK POHJOIS-SUOMEN VAMMAISPALVELUJEN KEHITTÄMISYKSIKÖN VALMISTELUHANKE. Jari Lindh Hankekoordinaattori Kolpeneen palvelukeskus VPK POHJOIS-SUOMEN VAMMAISPALVELUJEN KEHITTÄMISYKSIKÖN VALMISTELUHANKE Jari Lindh Hankekoordinaattori Kolpeneen palvelukeskus VPK - käytännön, koulutuksen ja tutkimuksen yhteistyön areenana Vammaispalvelujen

Lisätiedot

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että Suomen malli 2 LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN (entinen työ- ja päivätoiminta) Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että he voivat

Lisätiedot

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Valmistaudu kyselyyn vinkkilista esimiehelle vinkkilista työyhteisölle Valmistaudu kyselyyn - vinkkilista esimiehelle Missä tilaisuudessa/palaverissa työyhteisönne

Lisätiedot

Kokemuksia Unesco-projektista

Kokemuksia Unesco-projektista Kokemuksia Unesco-projektista Puheviestinnän harjoitusten tavoitteet Kuuden oppitunnin mittaisen jakson aikana asetin tavoitteiksi seuraavia oppimis- ja kasvatustavoitteita: Oppilas oppii esittämään omia

Lisätiedot

TYÖRUKKANEN MUISTIO 7/10

TYÖRUKKANEN MUISTIO 7/10 TYÖRUKKANEN MUISTIO 7/10 Aika 24.3.10 klo 9-11 Paikka Kokkolan kaupunki Baltic Läsnä Forss-Pennanen Pirjo Höri Pirjo Knif Pirjo Svenlin Anu-Riina Mattila Seppo Oikarinen-Nybacka Tarja Tikkakoski-Alvarez

Lisätiedot

Lapset puheeksi neuvonpidolla verkostot tueksi

Lapset puheeksi neuvonpidolla verkostot tueksi Lapset puheeksi neuvonpidolla verkostot tueksi Lapset puheeksi - strategiasta käytäntöön 28.2.2013 Jaana Jokinen, Lapin Poske 28.2.2013 Jaana Jokinen 1 Lapset Puheeksi -neuvonpito Toiminnallinen verkostotyön

Lisätiedot

PERHE-YKS. Perhekeskeinen suunnitelma

PERHE-YKS. Perhekeskeinen suunnitelma Luonnos! Runko, jota edelleen kehitetään pilottiperheiden kanssa Vammaispalveluhankkeessa PERHE-YKS Perhekeskeinen suunnitelma Yhteistoiminnalla kohti vammaisen lapsen ja perheen hyvää elämää -teemaverkosto

Lisätiedot

VANHEMMAN NEUVO VERTAISTUKIRYHMÄT Rovaniemellä kevät 2012

VANHEMMAN NEUVO VERTAISTUKIRYHMÄT Rovaniemellä kevät 2012 VANHEMMAN NEUVO VERTAISTUKIRYHMÄT Rovaniemellä kevät 0 Palautteen yhteenveto Marja Leena Nurmela/ Tukeva -hanke.5.0 Vanhemman neuvo vertaistukiryhmät Rovaniemellä keväällä 0 Päiväryhmä 8...4.0, kokoontumisia

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

Esimiehen opas erityisesti vuorotyötä tekevissä yksiköissä

Esimiehen opas erityisesti vuorotyötä tekevissä yksiköissä Työhyvinvointikyselyn tulosten käsittely ja hyvinvointisuunnitelman laatiminen työyksikön hyvinvointipajassa Esimiehen opas erityisesti vuorotyötä tekevissä yksiköissä Lapin sairaanhoitopiirin työhyvinvointisyke

Lisätiedot

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014 Aila Halonen Vastuutyöntekijä toimintamallin kehittäminen Vanhuspalvelulain 17 :n mukaisesti kunnan on nimettävä 1.1.2015

Lisätiedot

Elämän kartat. yksilölähtöisen elämän suunnitteluvälineinä

Elämän kartat. yksilölähtöisen elämän suunnitteluvälineinä Elämän kartat yksilölähtöisen elämän suunnitteluvälineinä Olen oman elämäni päämies, saan tehdä itsenäisiä päätöksiä ja vastata niistä. (Samuli Palmu, Harjavalta) Elämän kartat Kartat auttavat meitä ymmärtämään,

Lisätiedot

Perhetyön päivät 3-4.11.-11 Tuula Lampela

Perhetyön päivät 3-4.11.-11 Tuula Lampela Perhetyön päivät 3-4.11.-11 Tuula Lampela -kahdenkin kohtaamisessa verkosto mukana suhteissa. perhesuhteet,muut ammattilaiset jne -monitasoiset pulmat-moniasiakkuus,monet toimijat asiakkaan ympärillä -palvelujen

Lisätiedot

Miksi valitsimme konsultaatiotiimin? Rajan lapset ja nuoret Perhepalvelupäällikkö Irmeli Henttonen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri 5.10.

Miksi valitsimme konsultaatiotiimin? Rajan lapset ja nuoret Perhepalvelupäällikkö Irmeli Henttonen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri 5.10. Miksi valitsimme konsultaatiotiimin? Rajan lapset ja nuoret Perhepalvelupäällikkö Irmeli Henttonen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri 5.10.2010 Konsultaatioryhmä Lääkäri, psykologi, sairaanhoitaja

Lisätiedot

Koulutusmateriaali haastaviin kasvatuskumppanuus kohtaamisiin

Koulutusmateriaali haastaviin kasvatuskumppanuus kohtaamisiin Koulutusmateriaali haastaviin kasvatuskumppanuus kohtaamisiin Korostetaan yhteisöllisiä ja yhteiskunnallisia näkökohtia kasvatuksessa ja ihmisen kehityksessä Painopiste yksilön kiinnittymisessä yhteiskuntaan

Lisätiedot

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma ja palvelusuunnitelma Ideaalitilanne on, että palvelusuunnitelma ja kuntoutussuunnitelma tukevat toisiaan palvelujen järjestämisessä. Niiden

Lisätiedot

Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen

Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen Selvittää lasten perheiden ja terapeuttien välistä yhteistyötä ja arjen voimavaroja Tuleeko perhe kuulluksi ja huomioidaanko vanhempien mielipiteitä

Lisätiedot

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella?

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Perusterveydenhuollon kuntoutussuunnitelman perusteet ja kuntoutussuunnitelmaopas Koulutuspäivä 17.9.2010 Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Miia Palo Ylilääkäri, avovastaanottotoiminta, Rovaniemen kaupunki

Lisätiedot

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke. Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke. Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa Kehittämissuunnittelija Piia Liinamaa 2013 Vammaispalvelulain

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Vaski Pohjois-Suomen vammaispalvelujen kehittämisyksikkö

Vaski Pohjois-Suomen vammaispalvelujen kehittämisyksikkö Vaski Pohjois-Suomen vammaispalvelujen kehittämisyksikkö hankekoordinaattori Jari Lindh Ohjausryhmä 17.9.2008 Ajankohtaista Kehittämispilotit käynnistyneet Sodankylässä ja Ranualla. Rovaniemen kanssa pilotin

Lisätiedot

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 TYÖRYHMÄN NIMI: pvm: jolloin täytetty työryhmän kanssa KEHITTÄMISTEHTÄVÄN NIMI TAVOITTEET Leppävaaran sosiaaliohjaajat (Espoo, lastensuojelun avopalvelut)

Lisätiedot

Vanhemmuuden tuen reseptikirja. Pohjois-Pohjanmaan LAPE Marjut Parhiala, aluekoordinaattori

Vanhemmuuden tuen reseptikirja. Pohjois-Pohjanmaan LAPE Marjut Parhiala, aluekoordinaattori Vanhemmuuden tuen reseptikirja Pohjois-Pohjanmaan LAPE Marjut Parhiala, aluekoordinaattori > Lisää > alatunniste: lisää oma nimi Vanhemmuus on terveen psyykkisen kasvun kasteluvesi (kasvuntuki.fi) Reseptikirjan

Lisätiedot

Työpaikan pelisäännöt. PÄIJÄT-HÄMEEN HYVINVOINTIYHTYMÄ Strategia ja tukipalvelut

Työpaikan pelisäännöt. PÄIJÄT-HÄMEEN HYVINVOINTIYHTYMÄ Strategia ja tukipalvelut Työpaikan pelisäännöt Perusteet pelisäännöille Lainsäädännössä on määritelty yleisluontoisesti työnantajan ja työntekijöiden oikeudet ja velvollisuudet työsuhteessa sekä annettu yleisiä ohjeita käyttäytymisestä

Lisätiedot

TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN

TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN Työpaja 9, Pääkaupunkiseudun Lastensuojelupäivät 16. 17.9.2009 Tanja Vanttaja 0800270 Metropolia ammattikorkeakoulu Sofianlehdonkatu 5 Sosiaaliala Sosionomiopiskelijat

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS

OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS Aika: 25.8.2014 klo 12.00 14.30 Paikka: Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, kokoustila MAT100. Os. Matarankatu 4, Jyväskylä

Lisätiedot

OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA

OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA Hyvät harjoittelunohjaajat, Åbo Akademin psykologian ja logopedian laitos (IPL) työskentelee projektin parissa, jonka tavoitteena

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena

Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena Sosiaali- ja terveysturvan päivät, Seinäjoki 14.- 15.8.2013 / Markku Virkamäki, toiminnanjohtaja, Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Tiedän mitä tahdon! projekti

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Monitoimijainen/monialaisen arvioinnin työrukkasen työskentelyn tulokset

Monitoimijainen/monialaisen arvioinnin työrukkasen työskentelyn tulokset Monitoimijainen/monialaisen arvioinnin työrukkasen työskentelyn tulokset Eteneminen kohti yhteistä näkemystä LAPE päivät 5.-6.2.2018 Työ on jatkunut THL aivoriihessä, jossa mukana STM, OKM ja OPH Työrukkasessa

Lisätiedot

LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen.

LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen. PUIMALA: Asiakaslähtöinen palvelu kunnassa LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen. Mitä tarkoittaa asiakaslähtöinen

Lisätiedot

Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari

Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus Opinnäytetyömme teoria pohjautuu laajaan 4- vuotistarkastukseen

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen ja yhteistyö lasten, nuorten ja perheiden palveluissa /Peruskartoitus työntekijöille. Nurmijärvi 11/2006

Varhainen puuttuminen ja yhteistyö lasten, nuorten ja perheiden palveluissa /Peruskartoitus työntekijöille. Nurmijärvi 11/2006 Varhainen puuttuminen ja yhteistyö lasten, nuorten ja perheiden palveluissa /Peruskartoitus työntekijöille Nurmijärvi 11/2006 Työpaikka? Äitiys- tai lastenneuvola 4,7 Päivähoito 63,3 Perheneuvola 2, 1

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

Toimiva työyhteisö DEMO

Toimiva työyhteisö DEMO Toimiva työyhteisö DEMO 7.9.6 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Toimiva työyhteisö DEMO Sivu / 8 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Toimiva työyhteisö raportti muodostuu kahdesta osa alueesta:

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Tämä toimintamalli on koottu osana opinnäytetyötä

Tämä toimintamalli on koottu osana opinnäytetyötä Y H T E I S T Y Ö N AVA I M E T TOIMINTAMALLI TUKIVIITTOMAOPETTAJIEN JA PUHETERAPEUTTIEN MONIAM- MATILLISEEN YHTEISTYÖHÖN Tämä toimintamalli on koottu osana opinnäytetyötä, jonka tarkoituksena on kehittää

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen henkilöstön työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä

Lisätiedot

VARHAISELLA PUUTTUMISELLA PAREMPIIN TULOKSIIN JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI

VARHAISELLA PUUTTUMISELLA PAREMPIIN TULOKSIIN JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI VARHAISELLA PUUTTUMISELLA PAREMPIIN TULOKSIIN JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI 1. VARHAINEN PUUTTUMINEN, MITÄ SE ON? MITÄ VARTEN? 1.1. Milloin 2. VARPU -TOIMINTATAPANA 2.1. Huolen vyöhykkeistö 2.2. Työntekijän (subjektiivinen)

Lisätiedot

Asiakkaan kohtaaminen ja vuorovaikutus

Asiakkaan kohtaaminen ja vuorovaikutus Asiakkaan kohtaaminen ja vuorovaikutus Hyvään elämään kuuluu Itsemääräämisoikeuden toteutuminen sekä oikeus kunnioittavaan kohteluun vuorovaikutukseen ja oman tahdon ilmaisuun tulla aidosti kuulluksi ja

Lisätiedot

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN Opiskelijakunta Lamko 2014 SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 Tutortuntien suunnittelu... 2 Tutortuntien sisältö... 3 Jokaisella kerralla:... 3 Ensimmäiset tutortunnit... 3 Teemat... 3

Lisätiedot

KUNTOUTUKSEN SUUNNITTELU - KENEN ÄÄNI KUULUU?

KUNTOUTUKSEN SUUNNITTELU - KENEN ÄÄNI KUULUU? KUNTOUTUKSEN SUUNNITTELU - KENEN ÄÄNI KUULUU? Arja Korrensalo fysioterapeutti, kuntoutusohjaaja, YAMK -opiskelija Pirkko Leppävuori fysioterapeutti, YAMK -opiskelija Esitys pohjautuu YAMK opintoihin kuuluvaan

Lisätiedot

15.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto

15.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 15.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 1 2 Asiakirjojen kirjoittamisesta? Asiakkaiden tekemisten kirjoittamisesta? Työntekijöiden näkemysten kirjoittamisesta? Työskentelyn dokumentoinnista?

Lisätiedot

YHTEISKEHITTÄMISPÄIVÄ ASIAKKAAN VAIKUTTAMINEN OMIIN PALVELUIHIN ASIAKASPROSESSISSA

YHTEISKEHITTÄMISPÄIVÄ ASIAKKAAN VAIKUTTAMINEN OMIIN PALVELUIHIN ASIAKASPROSESSISSA YHTEISKEHITTÄMISPÄIVÄ 26.03.2018 ASIAKKAAN VAIKUTTAMINEN OMIIN PALVELUIHIN ASIAKASPROSESSISSA KOKEMUKSIA ASIAKASSUUNNITELMAN TEOSTA POSITIIVISTA Hyviä kokemuksia, yksilöllinen kohtaaminen tärkeää. Pystyy

Lisätiedot

YKS YKSILÖKESKEINEN ELÄMÄNSUUNNITELMA

YKS YKSILÖKESKEINEN ELÄMÄNSUUNNITELMA PUMPPU-HANKE (A31860) pumppu-hanke.blogspot.com YKS YKSILÖKESKEINEN ELÄMÄNSUUNNITELMA MAHDOLLISUUS KÄYTTÄJÄLÄHTÖISEEN AJATTELUUN JA TOIMINTAAN Lohja 5.9.2012 Merja Laurén Tiedetään, että (Val Williams

Lisätiedot

Asiakastietojen välittäminen moniammatillisessa yhteistyössä

Asiakastietojen välittäminen moniammatillisessa yhteistyössä Asiakastietojen välittäminen moniammatillisessa yhteistyössä Luo luottamusta suojele lasta. Opas ja verkkokoulutus lasten suojelemisen yhteistyöstä ja tiedonvaihdosta. Oppaaseen ja verkkokoulutukseen on

Lisätiedot

Arvioin palvelusuunnitelmani tekemistä

Arvioin palvelusuunnitelmani tekemistä Arvioin palvelusuunnitelmani tekemistä Mitä tämä vihko sisältää? 1. Kuka minä olen? 4 2. Miten aloitimme palvelusuunnitelman tekemisen? 5 3. Miten suunnittelin palvelujani ennen palvelusuunnitelmakokousta?

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille

Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille toteutus touko-syyskuussa 2012 suomeksi ja ruotsiksi lähetettiin hankealueen kuntien, kuntayhtymien ja yhteistoimintaalueiden vammaispalvelun sosiaalityöntekijöille

Lisätiedot

Asiakaspeili-lomakkeeseen kirjattuja asioita voidaan käyttää myös sosiaalityön palvelujen kehittämisessä.

Asiakaspeili-lomakkeeseen kirjattuja asioita voidaan käyttää myös sosiaalityön palvelujen kehittämisessä. ASIAKASPEILI KOKEMUKSENI PALVELUNKÄYTTÄJÄNÄ Asiakaspeilin tavoitteena on saavuttaa aikuissosiaalityön palveluissa parempaa ymmärrystä siitä, miten palvelunkäyttäjä kokee oman tilanteensa, ammattilaisten

Lisätiedot

VASTUUTYÖNTEKIJÄMALLI

VASTUUTYÖNTEKIJÄMALLI VASTUUTYÖNTEKIJÄMALLI 2018 Vastuutyöntekijän kuvaus VASTUUTYÖNTEKIJÄ Kokoaa perheen tueksi monialaisen verkoston Kulkee asiakkaan matkassa koko asiakkuuden ajan Perheen yhteyshenkilö Perheen kokonaiskuvan

Lisätiedot

PALVELUOHJAUS VAMMAISTYÖSSÄ TYÖKOKOUS 28.9.2007

PALVELUOHJAUS VAMMAISTYÖSSÄ TYÖKOKOUS 28.9.2007 PALVELUOHJAUS VAMMAISTYÖSSÄ TYÖKOKOUS 28.9.2007 Ryhmätyö: Palveluohjaus vammaistyössä ja verkostoissa 1. ESITÄ KYSYMYS Palveluohjauksessa on paljon tuttua - mutta sen toteuttamiseen liittyy myös monia

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Tavoitteet Tämän toimintamallin avulla opit määrittelemään kiireen. Työyhteisösi oppii tunnistamaan toistuvan, kuormittavan kiireen sekä etsimään sen syitä

Lisätiedot

Järvenpään Sosku osahankkeen erilaiset yhteiskehittämisen foorumit

Järvenpään Sosku osahankkeen erilaiset yhteiskehittämisen foorumit Järvenpään Sosku osahankkeen erilaiset yhteiskehittämisen foorumit Sosku-hanke Järvenpää 2015-2018 Susanna Hyypiä ja Alica Tiirakari 7.11.2017 Järvenpään Sosku osahanke Osahankkeen tavoitteet: Sosiaalisen

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 1 Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen vasun tekeminen perustuu varhaiskasvatuslakiin. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Tiinan tarina. - polkuni työelämään

Tiinan tarina. - polkuni työelämään Tiinan tarina - polkuni työelämään Tiinan tarina on syntynyt Aspa-säätiön Silta työhön -projektissa (ESR, STM). Tarina kertoo projektin toimintamalleista sekä tositapahtumiin pohjautuvista kokemuksista.

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

KEHITTÄJÄTIIMI_KOKKOLA MUISTIO 7/10. Aika 22.3.2010 klo 14-16 Paikka Kokkolan kaupunki, Atlantic

KEHITTÄJÄTIIMI_KOKKOLA MUISTIO 7/10. Aika 22.3.2010 klo 14-16 Paikka Kokkolan kaupunki, Atlantic KEHITTÄJÄTIIMI_KOKKOLA MUISTIO 7/10 Aika 22.3.2010 klo 14-16 Paikka Kokkolan kaupunki, Atlantic Läsnä Neuvola, Kerttu Peltola Neuvola, Seija Ritamäki Lapsiperheiden kotipalvelu, Anita Pöyhönen Varhaiskasvatus,

Lisätiedot

Hyviä käytäntöjä asiakkaan osallisuutta vahvistavaan kohtaamiseen Kehittäjätyöntekijät: Katriina Kunttu, Eksote Ellinoora Mantere, Rovaniemen

Hyviä käytäntöjä asiakkaan osallisuutta vahvistavaan kohtaamiseen Kehittäjätyöntekijät: Katriina Kunttu, Eksote Ellinoora Mantere, Rovaniemen Hyviä käytäntöjä asiakkaan osallisuutta vahvistavaan kohtaamiseen Kehittäjätyöntekijät: Katriina Kunttu, Eksote Ellinoora Mantere, Rovaniemen kaupunki Asiakkaan osallisuus alkaa ensikontaktista Ennen tapaamista

Lisätiedot

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tämä on esimerkki tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutuksesta.

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen Tätä opasta on työstetty Lahden koulukuraattori- ja psykologipalveluissa vuosien 2009-2010 aikana kokemuksellisen oppimisen

Lisätiedot

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy Eväitä yhteistoimintaan Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy 3.10.2008 Modernistinen haave Arvovapaa, objektiivinen tieto - luonnonlaki Tarkkailla,tutkia ja löytää syy-seuraussuhteet

Lisätiedot

Käytäntötutkimuksen teema ja toteutus

Käytäntötutkimuksen teema ja toteutus Myös ne hyvät asiat Toimintatutkimus siitä, miten Hyvän elämän palapeli työkirja voi tukea lapsiperheitä palveluiden suunnittelussa vammaispalveluissa Ilona Fagerström Käytäntötutkimuksen teema ja toteutus

Lisätiedot

Auditointiajot, Vaasa 28.-29.10.2014

Auditointiajot, Vaasa 28.-29.10.2014 Auditointiajot, Vaasa 28.-29.10.2014 Auditointiverkoston haastattelut Haluttiin selvittää mallin nykyistä käyttöä ja kehittämistarpeita panostaminen oikeisiin kehittämiskohteisiin Haastattelut touko-elokuussa

Lisätiedot

Tuen tarpeen selvitys vammaisten ja kehitysvammaisten lasten perheille. Laura Alonen

Tuen tarpeen selvitys vammaisten ja kehitysvammaisten lasten perheille. Laura Alonen Tuen tarpeen selvitys vammaisten ja kehitysvammaisten lasten perheille Laura Alonen Opinnäytetyön taustaa Idea harjoittelussa Hyvinkään perusturvakeskuksen vammais- ja kehitysvammapalveluissa keväällä

Lisätiedot

Muistio. Päivystyksen johto-huone (Sisäänkäynti päivystyksestä)

Muistio. Päivystyksen johto-huone (Sisäänkäynti päivystyksestä) Muistio 1(5) Asiakasraati Aika Keskiviikko 25.2.2016 kello 16.00 18.00 Paikka Osallistujat Päivystyksen johto-huone (Sisäänkäynti päivystyksestä) Seppo Ranta, asiakasraadin puheenjohtaja, johtajaylilääkäri

Lisätiedot

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. KUUNTELEMINEN 1. Katso henkilöä, joka puhuu 2. Mieti, mitä hän sanoo 3. Odota omaa vuoroasi 4. Sano, mitä haluat sanoa 2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. Tervehdi 2. Jutustele 3. Päättele, kuunteleeko toinen

Lisätiedot

OHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE

OHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE OHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE Maria Ruokonen 10.3.2013 Tunne itsesi ja tunnista unelmasi. Ymmärrä missä olet kaikkein vahvin. Miksi teet sitä mitä teet? Löydä oma intohimosi. Menestymme sellaisissa

Lisätiedot

Maakunnan, kunnan ja muiden toimijoiden yhteistyömallit -työryhmän kokous

Maakunnan, kunnan ja muiden toimijoiden yhteistyömallit -työryhmän kokous Muistio 1 (5) Maakunnan, kunnan ja muiden toimijoiden yhteistyömallit -työryhmän kokous Aika: keskiviikko 13.12.2017 kello 13.00 15.30 Paikka: Osallistujat: kh Tammerkoski, Kokouskeskus Pellava, Kelloportinkatu

Lisätiedot

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA - ikääntyvien hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Hattulassa ja Janakkalassa Minna Heikkilä, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja:

Lisätiedot

YHDESSÄ VOIMISTUEN laadukasta sosiaalityötä lappilaisille

YHDESSÄ VOIMISTUEN laadukasta sosiaalityötä lappilaisille YHDESSÄ VOIMISTUEN laadukasta sosiaalityötä lappilaisille 1.10.04-30.9.06 Tavoitteena tukea Lapin läänin sosiaalialalla ja sosiaalityössä työskentelevien ammattilaisten toimintaedellytyksiä Perussosiaalityön

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus

Lisätiedot