Sodankylän vammaispalvelujen kehittämispilotti. Vatupassi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sodankylän vammaispalvelujen kehittämispilotti. Vatupassi"

Transkriptio

1 Sodankylän vammaispalvelujen kehittämispilotti Vatupassi

2 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO SODANKYLÄN VAMMAISPALVELUJEN KEHITTÄMISHANKE Hankkeen tavoitteet Tavoitteiden toteuttamiskeinot PILOTIN VAIHEET JA ETENEMINEN Pilotin käynnistysvaihe, syksy Hankkeen suunnittelupalaveri Kehittäjätiimin kokoaminen Palvelusuunnitelman ongelmakohdat Sodankylässä Hankkeen tavoitteiden tarkentuminen Koulutusvaihe, syksy 2008 kevät Johdatus dialogisuuteen ja verkostoihin Verkostokonsultit ja dialogiset verkostotyön menetelmät Asiakkaan ääni kuuluviin yksilökeskeinen suunnittelu Kokeiluvaihe, syksy 2008 kevät Lanuku-ryhmän suunnittelupalaveri tulevaisuuden muistelua käyttäen Arviointi- ja seurantavaihe, kevät Lanuku-ryhmäläisten kokemuksia suunnittelupalaverista Kahden kehittäjätiimiläisen kokemuksia suunnittelupalaverista KEHITTÄMISTULOKSET TOIMENPIDE-EHDOTUKSET...25 LÄHTEET...30

3 1 1 JOHDANTO Vaski on Pohjois-Suomen vammaispalvelujen kehittämishanke, jonka aikana luodaan perusta Pohjois-Suomen vammaispalveluiden kehittämisyksikkörakenteelle. Kehittämisyksikkö Vaskin visio on toimia tulevaisuudessa vammaispalvelujen kehittämisasiantuntijana Pohjois-Suomessa. Kehittämisyksikön vastuutahoja ovat Kolpeneen palvelukeskuksen kuntayhtymä, Pohjois-Pohjanmaan erityishuoltopiirin kuntayhtymä ja Kainuun maakunta- kuntayhtymä, jotka toteuttavat valmisteluhankkeen yhteistyössä Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen kanssa. Valmisteluhanke toteutetaan elokuun 2007 ja syyskuun 2009 välisenä aikana. Hankkeen kautta on toteutettu vammaistyöhön liittyvää kehittämistoimintaa vuonna Vuoden 2008 aikana toiminta jakaantui neljälle painopistealueelle kehittämistavoitteineen ja toimenpidekokonaisuuksineen, jotka ovat alueellisten kehittämiskohteiden määrittely ja pilotointi, osaamisen kehittäminen, tutkimuksen ja tiedon tuotannon kehittäminen sekä kehittämisyksikkötoiminnan mallintaminen. (Vaski-hanke 2009.) Sodankylän vammaistyön kehittämispilotti on osa Vaski-hankkeen Vatupassi kehittämispilottikokonaisuutta, johon Sodankylän kunta on valikoitunut mukaan Vaski-hankkeessa tehtyjen kunta- ja järjestökyselyjen ja kuntakierrosten haastattelujen perusteella (Vaski-hanke 2009). Kokeiluhankkeiden tarkoituksena on kehittää asiakaslähtöisiä palveluprosesseja ja palvelujärjestelmän kykyä tunnistaa varhaisessa vaiheessa vammaisten ja heidän perheidensä pulmia ja reagoida niihin. Siihen tähdätään paitsi kouluttamalla ja kokeilemalla myös kehittämällä varhaisen puuttumisen ja tukemisen hyviä käytäntöjä ja vammaisten kanssa toimivien tahojen yhteistyötä. (Vaski-hanke 2009.) Sodankylässä hankkeen painopisteeksi muodostui palvelusuunnitelmalomakkeen kehittäminen ja tarvittaessa koolle kutsuttavan, sitoutuneen moniammatillisen työryhmän perustaminen. Hankkeen edetessä kävi kuitenkin ilmi, että Sosiaali- ja terveysministeriön tavoitteena on, että vuonna 2011 käytössä on kansallinen sähköisen potilastiedon järjestelmä (Sosiaali- ja terveysministeriö 2008). Siinä kirjaamisen sisältö rakenteistetaan ja potilastietoja kirjataan valtakunnallisesti sähköisesti samoja koodeja ja luokituksia käyttäen. Palvelusuunnitelmalomakkeen kehittelyä

4 ei pidetty aiheellisena enää jatkaa, vaan keskittyä yhteistyöryhmän perustamiseen ja sen myötä Sodankylän varhaisen tuen toimintamallien käytäntöjen suunnitteluun ja juurruttamiseen Sodankylän vammaistyössä. 2 SODANKYLÄN VAMMAISPALVELUJEN KEHITTÄMIS- HANKE Hankkeen tavoitteet Vatupassi-kehittämispilottikokonaisuudessa tavoitteena on eri kehittämiskohteiden kautta kehittää varhaisen tuen ja puuttumisen toimintamallien käytäntöjä ja juurtumista vammaistyössä. Sodankylän vammaispalveluiden kehittämishanke toteutettiin ajalla Hankkeeseen palkattiin hankevaroin osaaikainen, alueellinen hankesuunnittelija (50 %). Lisäksi muodostettiin alueellinen kehittäjätiimi vammais- ja kehitysvammatyön eri toimijoista. Sodankylän palvelujen nykytilaa ja kehittämistarpeita selvittäneen tarvekartoituksen (syksy 2007 kevät 2008) mukaan Sodankylän kehittämiskohteiksi ja tavoitteiksi nousivat vammaispalvelujen ja kehitysvammahuollon palvelu- ja kuntoutussuunnitelmien ja yhtenäisten käytäntöjen ja alan toimijoiden yhteistyön kehittäminen. Tavoitteena oli myös lisätä vammaistyön eri tahojen tietoa toistensa varhaisen puuttumisen työstä ja toiminnasta ja perustaa säännöllisesti ja aina tarvittaessa koolle kutsuttava sitoutunut asiantuntijatyöryhmä. 2.2 Tavoitteiden toteuttamiskeinot Sodankylän vammaistyön kehittämishankkeeseen muodostettiin kehittäjätiimi, jonka jäsenistö koostui vammais- ja kehitysvammatyön ammattilaisista. Kehittäjätiimi kokoontui säännöllisesti kerran kuukaudessa, ja kaikista tapaamisista tehtiin muistio. Muistio toimitettiin tiimiläisille jälkikäteen sähköpostitse. Tiimin työskentely oli systemaattista ja eteenpäin pyrkivää, ja tapaamiset olivat säännöllisiä. Tiimitapaamisissa käsiteltiin kokouskutsuissa kulloinkin mainittuja asioita, kehiteltiin palvelusuunnitelmalomaketta yhdessä ja keskusteltiin kulloinkin tärkeänä pidetyistä aiheista. Tiimityöskentelyn etuna oli monenlaisen tiedon jakaminen ja kokemuksi-

5 en vaihtaminen, ja asioiden tarkastelu eri näkökulmista osoittautui hyödylliseksi. Kehittäjätiimiltä toivottiin dialogisuutta ja siten toinen toiselta oppimista. 3 Palvelusuunnitelmalomakkeen kehittämistä varten tuli kerätä tietoa niiltä tahoilta, jotka tekevät palvelusuunnitelmia kunnassa. Tieto kerättiin vapaamuotoisella kyselyllä. Asiakaslähtöisten palveluprosessien kehittämiseen ja juurruttamiseen pyrittiin järjestämällä tiimiläisille varhaisen tuen menetelmien koulutusta ja kokeilemalla Tulevaisuuden muistelu -menetelmää käytännössä. Menetelmää käytettiin Lanuku-asiantuntijatyöryhmän suunnittelupalaverissa, jolla tähdättiin Lanuku-ryhmän toiminnan uudelleen käynnistämiseen. Menetelmän toivottiin tuovan selkeyttä muun muassa ryhmän toimintaperiaatteisiin ja ryhmän rooliin.

6 4 3 PILOTIN VAIHEET JA ETENEMINEN 3.1 Pilotin käynnistysvaihe, syksy 2008 Sodankylän vammaistyön kehittämispilotti jaettiin neljään vaiheeseen. Verkostotyöskentelyn kehittäminen aloitettiin laatimalla tarkennetut pilottien etenemissuunnitelmat sekä yhteistyösopimukset. Pilotin toteutuminen edellytti kunnalta sitoutumista pilotin toteuttamiseen sekä siihen liittyvään työpanokseen. Käynnistysvaiheessa koottiin alueellinen kehittäjätiimi, jonka tukena toimi Vaski-hankkeen edustaja ja osa-aikainen kehittämistyöntekijä Hankkeen suunnittelupalaveri Sodankylän vammaistyön kehittämispilotti aloitettiin suunnittelupalaverilla toimintakeskuksessa Sodankylässä Paikalla olivat Vaski-hankkeen hankekoordinaattori Jari Lindh harjoittelijansa kera, sekä kehitysvammahuollon esimies Sirkka Hietanen ja suunnittelija Marjut Hietanen. Tapaamisessa suunniteltiin hankkeen kulkua ja mietittiin toimintatapoja. Sovittiin, että hankesuunnittelija menee syyskuun aikana henkilökohtaisesti tapaamaan kehittäjätiimin jäseniä tai/ja niitä henkilöitä, joilla olisi antaa käytännön tietoa palvelusuunnitelmien tekemiseen liittyvistä ongelmakohdista Sodankylässä. Tueksi laadittiin vapaamuotoinen kysymysrunko, mutta muuten tarkoitus oli antaa haastateltavien puhua vapaasti ja kysymysten esittäjään luottaen. Henkilökohtaista käyntiä pidettiin parempana vaihtoehtona kuin palaverimuotoista yhteistapaamista. Kaikissa tapaamisissa on yleensä yksi tai kaksi ihmistä, jotka ovat useimmiten äänessä. Nyt haluttiin varmistaa, että jokainen saa varmasti äänensä kuuluviin. Saatujen tietojen pohjalta tehtiin kooste ongelmakohdista, ja koosteen pohjalta tehtyä power point esitystä käytiin läpi kehittäjätiimin ensimmäisessä tapaamisessa

7 Kehittäjätiimin kokoaminen Kehittäjätiimin kokoamisessa tavoiteltiin eri toimijoista koostuvaa, ammatillista ryhmää. Tällaisesta moniammatillisesta ryhmästä toivottiin saavan irti kehittämisehdotuksia ja ideoita, mutta ennen kaikkea myös eri toimijoiden näkökulmia. Ehdotus kehittäjätiimin kokoonpanoksi tuli pääsääntöisesti kehitysvammahuollon esimies Sirkka Hietaselta, mutta varsinainen kokoonpano muuttui alustavan ehdotuksen jälkeen vielä jonkin verran. Itse tiimiin kuului lopulta seitsemän jäsentä, minkä lisäksi mukaan laskettiin Vaski-hankkeen hankekoordinaattori ja hanketyöntekijä. Kehittäjätiimin jäsenet olivat seuraavat: Anita Kirjavainen/lähihoitaja, mielenterveyskuntoutujien asumisyksikkö Ansajokos Sirkka Hietanen/Sodankylän kehitysvammahuollon esimies, sosiaalityöntekijä, Leila Tervo/ sosiaalityöntekijä, vammaispalvelut Eija Niemelä, Kolpeneen palvelukeskus: kuntoutuspäällikkö Anitta Kaisanlahti/ fysioterapeutti, Sodankylän kunta Ulla Onnela/ ohjaaja, kehitysvammaisten asumisyksikkö Talvikämmen: Jaana Seppänen/terveydenhoitaja, kotihoidon pohjoisen alueen tiimivastaava Mirva Hannula/omaisten ja vanhempien edustaja Kehittäjätiimin ensimmäisessä kokoontumisessa oli läsnä myös Jouko Alatalo Sodankylän Kansaneläkelaitokselta kuunteluoppilaana Palvelusuunnitelman ongelmakohdat Sodankylässä Sodankylän vammaistyön kehittämispilotissa on kartoitettu palvelusuunnitelman tekoon liittyviä pullonkauloja kyselemällä kehitysvamma- ja vammaistyön paikallisilta toimijoilta heidän käsityksiään asiasta. Kehitysvammahuollon puolelta kyselyyn vastaamaan tavoitettiin neljä henkilöä: kehitysvammahuollon esimies, kehitysvammaisten asuinyksikön vastaava ohjaaja sekä kaksi kehitysvammaohjaajaa. Vammaistyön puolelta kyselyyn vastasi Sodankylän kunnan vammaispalveluista vastaava sosiaalityöntekijä sekä mielenterveyskuntoutujien asumisyksikkö Ansa-

8 jokokselta lähihoitaja. Fysioterapiasta vastattiin kyselyyn puhelimitse. Lisäksi kuultiin myös Sodankylän kunnan kotihoitoa ja erästä kehitysvammaisen omaista, joka on myös toimijana Sodankylän kehitysvammaisten tukiyhdistyksessä. 6

9 Kyselyn tukena käytettiin muutamaa apukysymystä, joilla muiden muassa selviteltiin vastaajien käsityksiä siitä, miksi palvelusuunnitelma tehdään ja miten tarpeellisena sitä pidetään. Lisäksi pyrittiin saamaan jonkinlainen yleiskäsitys palvelusuunnitelman tekoon liittyvistä ongelmista. Myös palvelusuunnitelmaa koskevia konkreettisia parannusehdotuksia pyydettiin. Apukysymysten lisäksi esitettiin tilanteen mukaan muita, tarkentavia kysymyksiä, jotka muotoutuivat kunkin vastaajan vapaamuotoisen puheen pohjalta. Kaikille esitetyt, yhteiset apukysymykset olivat seuraavat: 7 1. Mikä on mielestäsi palvelusuunnitelman tarkoitus, eli miksi se tehdään? 2. Kenen aloitteesta palvelusuunnitelman tekeminen yleensä käynnistyy ja miksi? 3. Pidätkö nykyistä palvelusuunnitelmaa luotettavana ja reaaliaikaisena, ja sellaisena, josta löytyy viimeisin asiakasta koskeva oleellinen muutos tai tieto? 4. Mitä ominaisuuksia toivoisit hyvältä palvelusuunnitelmalomakkeelta? 5. Mitä mieltä olisit esimerkiksi Effican yhteyteen liitettävästä sähköisestä, eri toimijoiden käytettävissä olevasta reaaliaikaisesta palvelusuunnitelmasta? Palvelusuunnitelman tekemistä pidettiin kaikissa vastauksissa ehdottoman tärkeänä. Siihen kootaan asiakasta koskevat perusasiat, oikeudet ja palvelut, jotka kirjataan. Kirjaamisen lisäksi olisi hyvä lisätä se vastuuhenkilö, joka ottaa tietyn asian hoitaakseen. Tärkeänä seikkana pidettiin myös asiakkaan omaisten tapaamista palvelusuunnitelman teon yhteydessä. Palvelusuunnitelma nähtiin myös tärkeänä apuvälineenä työntekijälle. Palvelusuunnitelma on hyvin tarpeellinen myös asiakkaan jatkosuunnitelman ja tulevien palvelujen suunnittelun kannalta., koska palvelutarpeen tulee perustua faktoihin. Vastaajat kertoivat palvelusuunnitelman tekemisen lähtevän liikkeelle useimmiten työntekijän aloitteesta. Syynä siihen pidettiin työntekijöiden ammattitaitoa ja kokemusta huomata esimerkiksi monivammaisen asiakkaan tarvitsemat eri palvelut. Toisaalta myös työpaikalla voi olla myös käytäntönä tehdä jokaiselle uudelle asiakkaalle palvelusuunnitelma. Omaisen kertomasta kävi ilmi, että edelleenkään ei perheissä välttämättä tiedetä mahdollisuudesta pyytää palvelusuunnitelman tekoa, vaikka palvelusuunnitelman tekoon liittyvää informaatiota jaetaan myös joissakin tukiyhdistyksissä. Ongelmallisena pidettiin myös sitä, että palvelusuunnitelmaan kirjattavat palvelutarpeet eivät välttämättä taanneet palveluiden saamista. Omais-

10 ten mielestä palvelusuunnitelmalomakkeella tulisi silti näkyä kaikki saatavilla olevat palvelut, vaikkei niitä omasta kunnasta saisikaan. Muuten voi syntyä tunne salailusta ja tietojen pimittämisestä. Ylipäänsä vammais- ja kehitysvammapalveluihin liittyvää tietoa ei voi saada tarpeeksi, ja tietoa tulisi saada mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Toisaalta nuoret vanhemmat ovat tietoisempia oikeuksista erilaisiin palveluihin kuin iäkkäät vanhemmat. He osaavat myös pyytää niitä. 8 Palvelusuunnitelman varsinaista tekemistä ei pidetty mitenkään hankalana. Palvelusuunnitelman teko mielletään osaksi työnkuvaa, joten sen tekemiseen suhtaudutaan positiivisesti. Toisaalta kaikkien koolle kutsuttavien tahojen yhtäaikaisen tapaamisen järjestäminen voi olla hidasta ja aikaa vievää puuhaa. Asiakas ei toisaalta aina halua palvelusuunnitelman tekoon mukaan liikaa ihmisiä, koska hän mieltää palvelusuunnitelman teon niin henkilökohtaiseksi. Tällöin työntekijän on erikseen muistettava pyytää asiakkaalta suostumus tietojen luovuttamiseen muille asiaan liittyville tahoille ja huolehdittava siitä, että nämä tahot saavat asiakasta koskevan tiedon. Siitä aiheutuu ylimääräistä vaivannäköä. Myös tietosuojaongelmat koettiin käytännön työtä hankaloittaviksi. Tietyt asiakasta koskevat tiedot oli kirjattu sähköisesti (esim. lääkärin tekemä diagnoosi), mutta työntekijällä ei välttämättä ollut oikeutta päästä lukemaan kyseistä tietoa. Ajan ottaminen palvelusuunnitelman tekoa varten nousi muutenkin esiin, vaikka sen tekoon on varattu aikaa. Palvelusuunnitelman tekoon ei aina ole aikaa silloin, kun sen haluaisi tehdä. Sen vuoksi työntekijä yleensä informoi siitä muita työyhteisön työntekijöitä, jotta työntekijän puuttuva työpanos osataan ottaa päivän suunnittelussa huomioon. Palvelusuunnitelman tekoon ei siis käytännössä voi noin vain ryhtyä. Sellaisiakin kokemuksia löytyi, joissa palvelusuunnitelman tekemiselle ei käytännössä ole aikaa ollenkaan, eikä palvelusuunnitelmalomaketta ollut käytössä. Kuitenkin palvelusuunnitelman tekoon oli halua, koska sitä pidettiin paitsi nykyisten työntekijöiden myös uusien työntekijöiden kannalta tärkeänä, asiakasta koskevan tiedonvälittämisen työvälineenä. Oman vaikeutensa palvelusuunnitelman tekoon tuovat joskus myös asiakkaan omaiset. Osa työntekijöistä koki hieman hankalana sen, että joidenkin omaisten läsnä ollessa joutui olemaan erityisen diplomaattinen ja varovainen sanoissaan, jottei loukkaisi omaisia. Niin omaisilla kuin työntekijöillä on asiakkaan elämässä

11 omat, tärkeät roolinsa, joiden yhteensovittaminen toisiaan tukevalla tavalla voi olla haastavaa. Omaisten toivomat palvelut voivat olla joskus epärealistisia ja asiakasta passivoivia, jolloin työntekijä voi joutua vaikean asiakastilanteen eteen palveluista keskusteltaessa. Tällaisen tilanteen selvittämiseksi tarvitaan selkeitä toimintamalleja ja käytäntöjä. 9 Suurimmaksi ongelmaksi palvelusuunnitelman teossa koettiin sen päivittäminen. Palvelusuunnitelman päivittämistä pidettiin epäkäytännöllisenä, hankalahkona eikä kovin reaaliaikaisena. Parhaiten palvelusuunnitelmia päivitettiin niillä asiakkailla, joiden elämässä tapahtui usein muutoksia. Jos taas muutoksia ei juuri tapahtunut, ei palvelusuunnitelmaakaan välttämättä muistettu päivittää. Päivittäminen saattoi tapahtua käytännössä myös kirjoittamalla asiat muistilappuihin, jonka jälkeen ne kirjattiin palvelusuunnitelmaan jossain välissä. Sodankylän kehitysvammahuollossa nykyisin käytössä olevan palvelusuunnitelmalomakkeen viimeinen sivu on varattu päivitystietoja varten. Sivua pidettiin hyvänä, mutta siitä oltiin myös eri mieltä. Kuitenkin itse päivittämistä pidettiin tärkeänä seikkana palvelusuunnitelman toimivuuden kannalta, joten siihen toivottiin parannusta. Sähköinen palvelusuunnitelmalomake herätti kaikissa mielenkiintoa, joskin samalla tiedostettiin siihen liittyvät tietoturvariskit. Päivityksien kirjaajien oma aktiivisuus ja asioiden tärkeyden mieltäminen olivat myös päivittämiseen vaikuttavia seikkoja. Jokainen kokee hieman eri tavalla asioiden tärkeyden, eikä ehkä pidä jotain asiaa muille tiedottamisen arvoisena. Kuitenkin moni pienikin asia voi olla tärkeä muiden tietää. Nykyisin tehtävä palvelusuunnitelma ei anna todellista kuvaa asiakkaan arkielämästä, vaan sitä pidetään melko pintapuolisena. Lisäksi kaikkien palvelusuunnitelmia tekevien olisi hyvä tietää ainakin perusasiat esimerkiksi omaishoidosta tai edunvalvonnasta, jotta tällainen palvelusuunnitelman tekoon liittyvä tieto ei lepäisi liikaa vain yhden ihmisen varassa. Jokaisen olisi otettava vastuu tiedonkulusta Hankkeen tavoitteiden tarkentuminen

12 Hankkeen edetessä törmättiin yhä useammin siihen, että useassa kunnassa painittiin saman ongelman kanssa: nykyinen, paperille tehtävä palvelusuunnitelma ei ole toimiva, Siinä ei oteta huomioon esimerkiksi sitä, että asiakkaan tilanteet elävät ja muuttuvat. Nopeita päätöksiä ja tilanteita syntyy aina joskus, jolloin palvelusuunnitelmaan ei ehditä välttämättä kirjata niitä reaaliaikaisesti.. Palvelusuunnitelmalla haetaan asiakkaan hyvää, mutta käytännössä se laahaa aika lailla jälkijunassa. Lisäksi se unohtuu helposti laatikkoon, jossa se ei palvele ketään. Palvelusuunnitelman tulisi olla todellinen apuväline, eikä vain ns. mallin vuoksi täytettävä lomake. Tarvitaan reaaliaikainen, yhtenäinen palvelusuunnitelma, joka saisi jo päivitettävyyden vuoksi olla mieluiten sähköinen. Tiimissä koettiin, että valtakunnallisesti yhtenäisestä, sähköisestä palvelusuunnitelmasta tulisi olemaan eniten hyötyä, vaikkakin sitä joudutaan vielä odottamaan. Siihen asti voitaisiin vielä hyvin käyttää entisiä, jo olemassa olevia lomakkeita. Uuden, yhtenäisen palvelusuunnitelmalomakkeen tekoa ei siis tässä projektissa katsottu alun tavoitteesta huolimatta järkeväksi jatkaa. Näin ollen päätettiin keskittyä pysyvän lasten ja nuorten kuntoutuksen asiantuntijayhteistyöryhmän toiminnan käynnistämiseen paikkakunnalle Koulutusvaihe, syksy 2008 kevät 2009 Pilotissa järjestettiin varhaisen tuen verkostomenetelmien koulutusta kehittäjätiimin toimijoille. Koulutuspäiviä oli 3, joista yksi pidettiin Rovaniemellä. Koulutukset olivat mukaan lähteville toimijoille maksuttomia Johdatus dialogisuuteen ja verkostoihin Vaski-hanke järjesti maanantaina Stakesin tutkimusprofessori Tom Arnkilin pitämän koulutukseen Johdatus dialogisuuteen ja verkostoihin. Sodankylästä koulutukseen osallistuivat kehitysvammahuollon esimies Sirkka Hietanen, mielenterveyskuntoutujien asumisyksikkö ryhmäkoti Ansajokoksen lähihoitaja Anita Kirjavainen, kehitysvammaisten asumisyksikkö Talvikämmenen ohjaaja Ulla Onnela, terveydenhoitaja Jaana Seppänen sekä Vaski-hankkeen suunnittelija Marjut Hietanen. Mukana olivat myös kuntoutuspäällikkö Eija Niemelä Kolpeneen palvelukeskuksesta sekä Vaski-hankkeen hankekoordinaattori Jari Lindh.

13 Arnkilin mukaansatempaavalla luennolla pohdittiin, miksi kaikkialla puhutaan verkostoista ja dialogisuudesta, mikä on dialogisuuden ydin ja millaisin eri tavoin dialogisuutta voidaan edistää. Arnkil tarkasteli epävarmuuden sietoa ja houkutusta monologisuuteen silloin, kun huolet kasvavat. Asiakkaalla on kuitenkin oltava oikeus dialogisuuteen ja kuulluksi tulemiseen, ja hänen arkensa ja arjen verkostonsa on tuotava esille. Arnkil totesi vielä, että dialogisuus ei ole päätöksen tekoa varten, vaan sillä pyritään pikemminkin laajentamaan vaihtoehtoja. Se muodostaa ymmärrystä ihmisten välille, ja se on yhdessä ajattelemista. 11 Yhdessä mietittiin myös sitä, mikä nostaa esiin varhaisen puuttumisen tarpeita ja voiko varhainen puuttuminen olla dialogista. Todettiin, että varhaisen puuttumisen tulisi nimenomaan olla dialogista, ja että vaalitaan yhdessä toimimisen ja jatkamisen mahdollisuutta. Tutkimusprofessori Arnkilin koulutukseen sisältyi myös harjoitus, jossa painotettiin kuuntelemista ja kuulluksi tulemista. Tämä tapahtui kokoamalla ryhmiä, joissa yksi oli jonkin todellisen pulman esittäjä, toinen on haastattelija ja kolmas (ja mahdollisesti neljäs) on tarkkailija. Harjoituksen jälkeen purettiin siitä saatuja kokemuksia. Koulutustilaisuudessa luotiin niin ikään katsaus verkostodialogisiin käytäntöihin ja pohdittiin niiden soveltuvuutta vammaistyöhön. (Arnkil 2007) Verkostokonsultit ja dialogiset verkostotyön menetelmät Sodankylän vammaistyön kehittämishankkeeseen sisältyi dialogisten työmenetelmien taustateoriaa ja harjoituksia. Verkostokonsultit Jukka Hakola ja Arja Jääskeläinen tulivat kouluttamaan kehittäjätiimiläisiä paikan päälle Sodankylään. Koulutuksia pidettiin yhteensä kolme, minkä lisäksi verkostokonsultteja hyödynnettiin LANUKU-ryhmän uudelleen käynnistämiseen liittyvässä suunnittelupalaverissa. Kehittäjätiimiläisille toimitettiin koulutuksiin liittyvä materiaali etukäteen tutustumista ja mahdollista tulostamista varten sähköpostin liitetiedostona. Näin materiaaliin voi palata myöhemminkin ja palauttaa mieleen jo opittua. Verkostokonsulttien pitämään koulutukseen sisältyi seuraavien työmenetelmien esittelyä: huolen puheeksi ottaminen, lapset puheeksi, läheisneuvonpito ja verkostotyön menetelmät.

14 Arja Jääskeläinen ja Jukka Hakola puhuivat kehittäjätiimiläisille varhaisesta puuttumisesta eli siitä, että hakeudutaan varhain avoimeen yhteistyöhön. Varhaista puuttumista voidaan tukea yhteisesti sovituilla työkäytännöillä, jotka tukevat pulmien tunnistamista ja niihin tarttumista, yhteistyöverkostolla, jolta voi saada lisäapua, erilaisen osaamisen hyödyntämisellä ja arvostamisella niin julkisella kuin järjestösektorilla sekä tasavertaista vuoropuhelua rakentavilla työmenetelmillä. Varhaiseen puuttumiseen riittää syyksi työntekijän tuntema oma, subjektiivinen huoli. Subjektiivinen huoli perustuu kontaktitietoon, jota on vain asiakkaan kanssa tekemisissä olevilla ihmisillä. On tyypillistä, että huoli kasvaa sitä mukaa kuin työntekijä kokee omien auttamismahdollisuuksiensa vähenevän. Huolen tunnistamisessa voikin käyttää apuna Arnkilin ja Erikssonin luomaa Huolen vyöhykkeistöä, jonka tarkoitus ei ole sijoittaa ketään huolen kohteena olevaa ihmistä tälle vyöhykkeelle, vaan käyttää sitä apuna arvioidessa työntekijän tuntemaa huolta (Jääskeläinen Hakola 2008.) 12 Dialogisuudesta opittiin, että toinen ihminen tulisi nähdä Toisena, jolla on omia näkemyksiä ja pyrkimyksiä. Meidän tulisi tuntea uteliaisuutta toisen erilaisuutta kohtaan ja keskittää painopiste vuorokuunteluun. Kun puhumme itse, jäsennämme puhuessamme samalla omaa ajatteluamme ja käytämme kokonaisvaltaista kommunikaatiota kuten ilmeitä, eleitä ja tunteita. Näkemyseroihin ei kannata juuttua, vaan pyrkiä etsimään uusia toimintatapoja, jolloin asiat voisivat olla sopivasti toisin. (Jääskeläinen Hakola 2008.) Asiakkaan ääni kuuluviin yksilökeskeinen suunnittelu Kehitysvammaliiton tutkimus- ja kehittämisosasto järjesti kaksiosaisen koulutuksen yksilökeskeisestä suunnittelusta. Kaksiosaisen koulutuksen ensimmäinen osio pidettiin marraskuussa 2008 ja toinen osio helmikuussa Sodankylästä koulutukseen osallistuivat Sodankylän kehitysvammahuollon esimies Sirkka Hietanen ja Sodankylän Vaski-hankkeen suunnittelija Marjut Hietanen. Ensimmäisen osion teemat marraskuussa olivat Palvelujen suunnittelu nyt ja tulevaisuudessa sekä Kohti yksilökeskeistä suunnittelua. Kehitysvammaliiton tutkimus- ja kehittämiskeskuksen johtaja Heikki Seppälä avasi koulutuspäivät luennoimalla siitä, mitä yksilökeskeinen suunnittelu on ja mitä haasteita siinä on tunnistet-

15 tavissa. Yksilökeskeisen suunnittelun teoreettisena viitekehyksenä on voimaantuminen, empowerment, ja tavoitteena on asettaa itse henkilö suunnitteluprosessin keskiöön. Keskeisintä on se, mitä henkilö itse haluaa ja miten hän haluaa elää. (Helin 2007.) Oman mausteensa koulutukselle toi palvelujärjestelmän palvelunkäyttäjä Noora Hakala, jonka mielestä huolenpito on hyvästä, mutta sitä ei saa olla liikaa. Ohessa kehitysvammaisuuden määritelmä sanasta sanaan Nooran omin sanoin: 13 Kehitysvammaisuus Kehitysvammainen nuori on saman arvoinen kuin muutkin ihmiset. Kehitysvammaisilla on oikeus olla vapaita ja elää itsenäistä elämää. Liika huolenpito ei ole hyvästä. Huolenpito on hyvästä, mutta sitä ei saa olla liikaa. Jokainen ihminen myös kehitysvammainen osaa huolehtia itse itsestään. Jokaiset ihmiset ja kehitysvammaiset saavat kulkea kaupungilla yksin. Saavat käydä elokuvissa ja konserteissa. Kehitysvammaiset voivat opetella bussilla kulkemista ohjaajan avulla. Sen jälkeen he voivat kulkea yksin. Jos kiusataan niin se on muiden ihmisten häpeä ei sinun. Eikä kannata välittää siitä. Minä olen tavallinen nuori joka haluaa ystäviä Helsingin kaduilta. Noora Hakala

16 Koulutuksen toisessa osiossa helmikuussa teemana olivat Yksilökeskeinen suunnittelu käytännössä sekä Eettiset periaatteet palvelujen suunnittelussa. Luennoilla kuultiin esimerkkejä ja kokemuksia yksilökeskeisen suunnittelun soveltamisesta sekä purettiin koulutuksen ensimmäisen osion päätteeksi jaettu välitehtävä. Välitehtävän aiheena oli kirjoittaa tarina onnistumisesta ja kuvata yksi tai kaksi onnistumisen kokemusta, joissa koettiin, että palvelujen suunnitteluprosessi on edennyt kehitysvammaisen ihmisen ehdoilla, kehitysvammaisen ihmisen omaa ääntä on kuultu ja/tai hänen itsemääräämisoikeutensa on toteutunut hyvin prosessissa. Lisäksi tuli pohtia, mikä teki prosessissa onnistuneen ja mitkä tekijät auttoivat siinä. Toisena tehtävänä tuli analysoida organisaation suunnittelukäytäntöjä seuraavasti ja pohtia, mitä suunnittelukäytännöissä pitäisi muuttaa, jotta niistä tulisi vahvemmin yksilökeskeisyyttä tukevia, ja millaisia muutoksia omassa toiminnassa ja/tai ajattelutavassa tulisi tehdä, jotta se olisi yksilökeskeisempää. Välitehtävään vastanneiden kertomuksia yhdisti usko kehitysvammaisen ihmisen kykyihin ja voimavaroihin, haaveiden ja toiveiden kuunteleminen ja kuuleminen, niiden todesta ottaminen ja ratkaisujen etsiminen niihin (Hintsala 2009a). 14 Organisaatiotasolla koettiin oleellisena lisätä ihmisen omaa osallisuutta ja omiin asioihin vaikuttamista myös käytännössä. Kehitysvammaisen ihmisen tulee olla keskiössä, ja muut tukevat häntä elämään siten, kuin hän itse haluaa. Palveluprosessi tulisi siis suunnitella siten, että sen lähtökohtana ovat asiakkaan toiveet ja mielipiteet. Jotta organisaatiossa voidaan siirtyä entistä yksilölähtöisempään toimintaan, se vaatii toimijoilta yhteisymmärrystä. Asiakkaan avun ja tuen arviointiin tulisi käyttää nykyistä enemmän aikaa. Kehitettävää riittää myös siinä, että palvelusuunnitelmapalavereita ei enää pidettäisi ilman asiakkaan läsnäoloa eikä asioita päätettäisi ilman hänen suostumustaan. Palvelujen suunnittelun tulisi käynnistyä niin sanotusti puhtaalta pöydältä, vailla asiakkaan puolesta laadittuja valmiita suunnitelmia. Palvelusuunnitelmapalavereissa voitaisiin myös käyttää enemmän korvaavia kommunikaatiovälineitä (esim. Talking Mats) ja dialogisia menetelmiä. Yksilökeskeisessä suunnittelussa ei voi käyttää massaratkaisuja tai tasapäistämistä, mutta rajoitetut työntekijäresurssit ja talousajattelu voivat olla yksilöllisyyden toteutumisen esteenä. (Rajalahti 2009.) Yksilökeskeistä suunnittelua voi käyttää välineenä ihmiseen tutustumisessa, tiedon hankkimisessa elämän eri osa-alueilta ja mielipiteiden esille tuomisessa. Se

17 sitouttaa molempia osapuolia toimintaan ja toiminnan kehittämiseen ja toimii sekä dokumenttina että työtapana. Yksilökeskeisessä suunnittelussa voidaan käyttää apuna Elämän kartat (MAPS) -työkalua. Sen avulla saadaan vammaiselta henkilöltä tietoa hänen elämästään. Karttoja on yhdeksän. elämäntarina, toiveet ja unelmat, pelot ja jännitteet, vahvuudet ja lahjat, vahvuuksien ja kykyjen hyödyntäminen, paikat, jossa henkilö käy, vapaa-aika, sosiaaliset suhteet ja valinnat elämässä. Näiden karttojen avulla voidaan koostaa toimintasuunnitelma niistä asioista, joihin halutaan pyrkiä. Toimintasuunnitelmaan kirjataan konkreettisesti kaikki näiden asioiden parantamiseen tähtäävät toimet. Yksilökeskeisellä suunnittelulla tähdätään ajattelumallin muutokseen, kehitysvammaisen henkilön kuuntelemiseen ja hänen osallistamiseensa. Asiakkaan (= päämiehen) asema suhteessa järjestelmään ja työntekijöihin tulee muuttumaan yksilökeskeisen suunnittelun avulla. (Rajalahti 2009.) 15 Me Itse ry:n toiminnallinen johtaja Tommi Kivimäki kävi kertomassa palvelujen suunnittelun eettisistä ohjenuorista, jotka hänen mukaansa ovat seuraavia: Puhutaan päämiehelle Puhutellaan päämiestä etunimeltä Annetaan päämiehelle puheenvuoro Pysytään asiassa Mielipiteiden kunnioitus Päämiehen huomion kiinnittäminen palaveriin Ei laiteta sanoja päämiehen suuhun Kysytään lupa päämieheltä suunnitelman eteenpäin viemiseen Ollaan realisteja Käytetään ääntä! Tommin esityksen jälkeen Stakesin kehittämispäällikkö Päivi Nurmi-Koikkalainen esitteli muutosnäkymiä palvelusuunnittelussa ja lainsäädännössä. Koulutuksessa pohdittiin vielä, pakottaako palvelujen suunnittelu kehitysvammaisen tiettyyn muottiin, ja miten näitä riskejä voidaan tietoisesti tunnistaa ja arvioida. Koulutukseen osallistujat saivat harjoitella oikeaan asiakastapaukseen perustuvaa riskianalyysin tekemistä. Riskien tunnistamisessa voidaan käyttää apuna riskiarvioinnin nelikenttää. Riskiarviointiin ryhdytään, mikäli henkilön itsensä mielestä riskin ottaminen

18 asiassa on sen arvoista, eikä toimintaan liity todellista vaaraa. Riskiarvioinnin vaiheissa selvitetään, miksi henkilö haluaa tehdä ko. asian, eli miksi se on hänelle niin tärkeää. Sen jälkeen tunnistetaan asiaan liittyvät riskit ja mietitään keinoja niiden välttämiseen tai ainakin vähentämiseen. Lopuksi tehdään päätös ja sopimus. Voidaan sopia, että käydyn keskustelun jälkeen henkilön toive on mahdollista toteuttaa, jonka jälkeen henkilö itse, omainen tai työntekijä/organisaation edustaja allekirjoittaa sopimuksen. Mikäli asiaa pitää vielä harkita, siihen palataan uudelleen. Tällöin sovitaan vastuuhenkilö, joka varmistaa asiaan uudelleen palaamisen sovittuna aikana. (Kivimäki 2009; Hintsala 2009b.) 16 Yksilökeskeistä suunnittelua voidaan tarkastella monelta eri taholta: yksilön, lähityöntekijän, palveluohjaajan/sosiaalityöntekijän ja vielä järjestelmänkin näkökulmasta. Yksilön kohdalla tarkastelussa voidaan ottaa huomioon se, että henkilöstä tulee päämies. Hänen omat, henkilökohtaiset mielipiteensä ja toiveensa otetaan huomioon ja ne kuullaan. Päämies myös vastuutetaan: hän pystyy unelmillaan ja toiveillaan vaikuttamaan palvelujärjestelmään, koska hänelle on annettu valtaa. Lähityöntekijä puolestaan tutustuu asiakkaaseen ihmisenä ja luo häneen entistä tiiviimmän yhteyden. Lähityöntekijän on löydettävä oikeita menetelmiä päämiehen mielipiteen kysymiseen ja hänen kanssaan kommunikoimiseen. Palveluohjaaja ja sosiaalityöntekijä puolestaan tarkastelevat yksilökeskeistä suunnittelua suhteessa rahaan ja siihen, että palvelusuunnitelmien laatimiseen tulisi voida varata enemmän aikaa kuin yleensä. Järjestelmän näkökulmasta tarkasteltuna voidaan varautua siihen, että jonkinlaista kritiikkiä tulee esiintymään, aikaa voi olla vaikea saada järjestymään, asenteita olisi muutettava ja työntekijöiden tulisi itse muuttaa omalla toiminnallaan toimintaa. Myös koko järjestelmän pitää mukautua yksilöllisiin tarpeisiin. (Hintsala Kairi 2009.) 3.3. Kokeiluvaihe, syksy 2008 kevät 2009 Pilotin kokeiluvaiheessa oli mahdollista kokeilla varhaisen tuen puuttumisen menetelmiä osana asiakkaiden palvelusuunnitelma- ja ohjausprosessia. Projektissa olisi ollut myös mahdollista kokeilla verkostokonsulttien vetämiä verkostopalavereita vaikeissa tai haastavissa asiakastilanteissa. Sopivia asiakastapauksia ei tullut

19 esiin, mutta niiden sijaan päätettiin käyttää ennakointidialogia Lanuku-ryhmän toiminnan uudelleen käynnistämiseen tähtäävässä suunnittelupalaverissa Lanuku-ryhmän suunnittelupalaveri tulevaisuuden muistelua käyttäen Sodankylän kunnassa on aiemmin toiminut erityispäivähoidon työryhmä, joka perustettiin vuonna Työryhmän esityksestä perusturvalautakunta lakkautti ryhmän vuonna 2003 ja perusti tilalle kuntoutustyöryhmän vastaamaan erityistä hoitoa ja kasvatusta tarvitsevien lasten hoidon, kuntoutuksen ja opetuksen suunnittelusta kunnan palvelujärjestelmässä. Lasten ja nuorten kuntoutuspalveluiden moniammatillisen asiantuntijaryhmä Lanukun tehtävänä on ollut huolehtia siitä, että jokaiselle lapselle, jolla on erityistä hoitoa, kasvatusta ja opetusta vaativa vamma, häiriö tai sairaus, laaditaan kuntoutussuunnitelma. Suunnitelmasta on tullut ilmetä, miten lapsen ja perheen tarpeet huomioidaan kunnan palvelujärjestelmässä lapsen eri ikävaiheissa. Työryhmän toiminnan tavoitteena on ollut koordinoida palvelut joustavasti ja perheen tarpeet huomioiden ja huolehtia kuntoutuksen jatkuvuudesta lapsen elämän erilaisissa siirtymävaiheissa. Lapsi on tullut kuntoutustyöryhmän tietoon lastenneuvolan terveydenhoitajan kautta. Vanhemmilta on pyydetty kirjallinen suostumus lapsen asioiden käsittelyyn työryhmässä. Työryhmän tehtävänä on myös ollut kartoittaa erityistä hoitoa, kasvatusta ja opetusta tarvitsevien lasten määrä ja huolehtia yleisesti heidän tarpeidensa huomioimisesta kunnassa. (Sodankylän kunta 2009.) Lanuku -asiantuntijatyöryhmän pysyvät jäsenet ovat muodostuneet kehitysvammahuollon sosiaalityöntekijästä, lastenneuvolan terveydenhoitajasta, sosiaalityöntekijästä (vammaispalvelut ja lastensuojelu), fysioterapeutista ja perheneuvolan puheterapeutista. Tarvittaessa työryhmä on voinut kutsua mukaan erityisopettajan tai muun koulun edustajan, kouluterveydenhoitajan, lääkärin tai tilapalvelun edustajan. Työryhmä on kokoontunut säännöllisesti joka kuukauden ensimmäisenä torstaina, ja sille on valittu puheenjohtaja ja sihteeri. (Sodankylän kunta 2009.) Ryhmän toiminta oli valitettavasti päässyt erinäisistä syistä (muun muassa ryhmän jäsenen paikkakunnalta muutto, perheneuvolan tilojen muutto jne.) hiipumaan. Vaski-hankkeen yhtenä tavoitteena on ollut luoda pysyviä yhteistyörakenteita pilottipaikkakunnalle. Koska palvelusuunnitelmalomakkeen tekoa ei tässä vaiheessa

20 enää kannattanut jatkaa, päätettiin Vaski-hankkeen kehittäjätiimissä sen sijaan keskittyä käynnistämään uudelleen lasten ja nuorten kuntoutuspalveluiden asiantuntijaryhmä Lanuku. Moniammatilliselle, säännöllisesti kokoontuvalle tukiryhmälle on paikkakunnalla selkeää tarvetta. Ryhmän roolia ja sen yhteisiä linjoja ja päämääriä haluttiin täsmentää. Onko sen tarkoitus toimia yksilötasolla lasten/nuorten asioiden käsittelijänä ja vähentää asiakkaan juoksemista eri tahojen välillä, vai onko sen tarkoituksenmukaisempaa keskittyä enemmänkin yleiseen, rakenteelliseen vaikuttamiseen. 18 Ryhmän ydintehtävän selkiyttämiseksi ja toiminnan käynnistämisen apuna päätettiin käyttää verkostokonsulttien vetämää suunnittelupalaveria. Suunnittelupalaverissa oli läsnä paitsi itse Lanuku-ryhmäläisiä myös kehittäjätiimiläisiä. Suunnittelupalaverin menetelmänä käytettiin ennakointidialogia Tulevaisuuden muistelu, mikä mahdollisti ryhmäläisten välisen dialogisuuden toteutumisen antamalla jokaiselle vuorollaan puheenvuoron. Suunnittelupalaveri pidettiin kunnanvaltuuston salissa. Suunnittelupalaverin teemana oli Lanuku-ryhmän hyvä toiminta vuoden kuluttua. Verkostokonsultit Arja Jääskeläinen ja Jukka Hakola olivat kirjoittaneet fläppitaululle valmiiksi ne kysymykset, jotka kysyttäisiin jokaiselta erikseen ja kirjattaisiin fläppitaululle. Toinen verkostokonsulteista toimi kirjurina, toinen esitti kysymyksiä. Palaveriin oli varattu aikaa kolme tuntia. Verkostokonsulttien esittämät peruskysymykset olivat seuraavat: 1. Ryhmän hyvä tilanne Teot ja tuki mitä teit itse ryhmän hyvän toiminnan tukemiseksi ja kuka tuki sinua 3. Huolet/niiden väheneminen Verkostokonsultti esitti myös näitä kysymyksiä täydentäviä lisäkysymyksiä. Koska fläppitaulun paperit vievät tilaa ja niistä on hankalahko etsiä tietoa jälkikäteen, niistä päätettiin tehdä erillinen kooste paperille (myös fläppipaperit jäävät ryhmälle). Ryhmäläiset voivat palata tehtyyn koosteeseen aina halutessaan ja vaikkapa ryhmän toimintaperiaatteita tarkistaakseen. Samalla koostetta voi käyttää apuna kun halutaan nähdä, miten siihen kirjatut toiveet ja ajatukset ovat toteutuneet ryhmän

LAPSIPERHEISSÄ ON TULEVAISUUS VERKOSTOISTA VOIMAA. Kehittyvä Napero hankkeen päätösseminaari Jukka Hakola, verkostokoordinaattori

LAPSIPERHEISSÄ ON TULEVAISUUS VERKOSTOISTA VOIMAA. Kehittyvä Napero hankkeen päätösseminaari Jukka Hakola, verkostokoordinaattori LAPSIPERHEISSÄ ON TULEVAISUUS VERKOSTOISTA VOIMAA Kehittyvä Napero hankkeen päätösseminaari 23.9.2009 Jukka Hakola, verkostokoordinaattori Varpu hankkeesta varhaiseen avoimeen yhdessä tekemiseen Varpu

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen esiopetuksessa Tätä opasta on työstetty Lahden koulukuraattori- ja psykologipalveluissa vuosien 2009-2010 aikana kokemuksellisen

Lisätiedot

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta virtu.fi sähköiset palvelut lappilaisille Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Käyttäjien osallistuminen suunnitteluprosessiin

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

TYÖRUKKANEN MUISTIO 7/10

TYÖRUKKANEN MUISTIO 7/10 TYÖRUKKANEN MUISTIO 7/10 Aika 24.3.10 klo 9-11 Paikka Kokkolan kaupunki Baltic Läsnä Forss-Pennanen Pirjo Höri Pirjo Knif Pirjo Svenlin Anu-Riina Mattila Seppo Oikarinen-Nybacka Tarja Tikkakoski-Alvarez

Lisätiedot

Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari

Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus Opinnäytetyömme teoria pohjautuu laajaan 4- vuotistarkastukseen

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 1 Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen vasun tekeminen perustuu varhaiskasvatuslakiin. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen Tätä opasta on työstetty Lahden koulukuraattori- ja psykologipalveluissa vuosien 2009-2010 aikana kokemuksellisen oppimisen

Lisätiedot

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. KUUNTELEMINEN 1. Katso henkilöä, joka puhuu 2. Mieti, mitä hän sanoo 3. Odota omaa vuoroasi 4. Sano, mitä haluat sanoa 2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. Tervehdi 2. Jutustele 3. Päättele, kuunteleeko toinen

Lisätiedot

Asiakastietojen välittäminen moniammatillisessa yhteistyössä

Asiakastietojen välittäminen moniammatillisessa yhteistyössä Asiakastietojen välittäminen moniammatillisessa yhteistyössä Luo luottamusta suojele lasta. Opas ja verkkokoulutus lasten suojelemisen yhteistyöstä ja tiedonvaihdosta. Oppaaseen ja verkkokoulutukseen on

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Toimiva työyhteisö DEMO

Toimiva työyhteisö DEMO Toimiva työyhteisö DEMO 7.9.6 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Toimiva työyhteisö DEMO Sivu / 8 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Toimiva työyhteisö raportti muodostuu kahdesta osa alueesta:

Lisätiedot

Elämän kartat -3. koulutustapaaminen-

Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Käydään läpi kotitehtävä Mieti lomakkeen avulla asioita jotka toimivat hyvin elämässäsi joihin toivoisit muutosta. Asioita, joita haluaisit muuttaa elämässäsi voidaan

Lisätiedot

Muistio. Päivystyksen johto-huone (Sisäänkäynti päivystyksestä)

Muistio. Päivystyksen johto-huone (Sisäänkäynti päivystyksestä) Muistio 1(5) Asiakasraati Aika Keskiviikko 25.2.2016 kello 16.00 18.00 Paikka Osallistujat Päivystyksen johto-huone (Sisäänkäynti päivystyksestä) Seppo Ranta, asiakasraadin puheenjohtaja, johtajaylilääkäri

Lisätiedot

LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen.

LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen. PUIMALA: Asiakaslähtöinen palvelu kunnassa LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen. Mitä tarkoittaa asiakaslähtöinen

Lisätiedot

Vaski Pohjois-Suomen vammaispalvelujen kehittämisyksikkö

Vaski Pohjois-Suomen vammaispalvelujen kehittämisyksikkö Vaski Pohjois-Suomen vammaispalvelujen kehittämisyksikkö hankekoordinaattori Jari Lindh Ohjausryhmä 17.9.2008 Ajankohtaista Kehittämispilotit käynnistyneet Sodankylässä ja Ranualla. Rovaniemen kanssa pilotin

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

Aino Kääriäinen Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto

Aino Kääriäinen Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 30.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 1 2 1 Asiakirjojen kirjoittamisesta? Asiakkaiden tekemisten kirjoittamisesta? Työntekijöiden näkemysten kirjoittamisesta? Työskentelyn dokumentoinnista?

Lisätiedot

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy Eväitä yhteistoimintaan Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy 3.10.2008 Modernistinen haave Arvovapaa, objektiivinen tieto - luonnonlaki Tarkkailla,tutkia ja löytää syy-seuraussuhteet

Lisätiedot

Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? Anne Lemmetty

Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? Anne Lemmetty Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? 15.10.2013 Anne Lemmetty Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille?

Lisätiedot

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 TYÖRYHMÄN NIMI: SUUNTA Laajasalon tiimi (Itäinen perhekeskus, Helsinki) pvm: jolloin täytetty työryhmän kanssa KEHITTÄMISTEHTÄVÄN NIMI 1) Asiakassuunnitelman

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 2016 Degerby skola

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 2016 Degerby skola Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 0 toteutti perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakyselyn lapsille ja huoltajille huhtikuussa 0. Vuoden 0 seurantaan liittyvä kysely

Lisätiedot

Koulukuraattoripäivät 20.9.2013 Kehrä II Asiakasosallisuus monitoimijaisessa yhteistyössä Riikka Pyykönen

Koulukuraattoripäivät 20.9.2013 Kehrä II Asiakasosallisuus monitoimijaisessa yhteistyössä Riikka Pyykönen Koulukuraattoripäivät 20.9.2013 Kehrä II Asiakasosallisuus monitoimijaisessa yhteistyössä Riikka Pyykönen 1 Esityksen rakenne Taustaa: tavoitteet Nuorten ja vanhempien ajatuksia ja palvelukokemuksia Kehittämisen

Lisätiedot

Käytännön näkökulma Toipumisorientaatioon asumispalvelun arjessa. Lilinkotisäätiö

Käytännön näkökulma Toipumisorientaatioon asumispalvelun arjessa. Lilinkotisäätiö Käytännön näkökulma Toipumisorientaatioon asumispalvelun arjessa Lilinkotisäätiö Recovery orietation vastaus Lilinkotisäätiön asumispalveluissa on pitkään kehitetty - asukkaiden päätöksentekomallia - yhteisöllisiä

Lisätiedot

SUUNTA TOIMINNAN JA ARVIOINNIN SUUNNITTELUN TYÖKALU

SUUNTA TOIMINNAN JA ARVIOINNIN SUUNNITTELUN TYÖKALU 1 SUUNTA TOIMINNAN JA ARVIOINNIN SUUNNITTELUN TYÖKALU Suunta on työkalu, jota käytetään suunnittelun ja arvioinnin apuna. Se on käyttökelpoinen kaikille, jotka ovat vastuussa jonkun projektin, toiminnon,

Lisätiedot

Verkkofoorumi sosiaalityöntekijän tukena

Verkkofoorumi sosiaalityöntekijän tukena Verkkofoorumi sosiaalityöntekijän tukena Sinikka Forsman & Anna Metteri Tutkimus tutuksi -tapaaminen Hki 3.11.2006 Hankkeen tausta Seudullisen yhteistyön ja kollektiivisen asiantuntijuuden kehittämisen

Lisätiedot

Lakineuvonnan näkökulma: kehitysvammaisten lasten perusopetuksen haasteita

Lakineuvonnan näkökulma: kehitysvammaisten lasten perusopetuksen haasteita Lakineuvonnan näkökulma: kehitysvammaisten lasten perusopetuksen haasteita Perusopetuksen iltapäivä, Jyväskylä 28.9.2016 Tanja Salisma, lakimies, Kehitysvammaisten Tukiliitto ry 1 Tukiliiton neuvontapalvelut

Lisätiedot

Kehas-katsaus. Jutta Keski-Korhonen Vaikuttamistoiminnan päällikkö Kehitysvammaisten Tukiliitto Kouvola

Kehas-katsaus. Jutta Keski-Korhonen Vaikuttamistoiminnan päällikkö Kehitysvammaisten Tukiliitto Kouvola Kehas-katsaus Jutta Keski-Korhonen Vaikuttamistoiminnan päällikkö Kehitysvammaisten Tukiliitto Kouvola 8.6.2016 VN:n periaatepäätös ohjelmasta kehitysvammaisten asumisen ja siihen liittyvien palvelujen

Lisätiedot

Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön lastensuojelun foorumi 21.3.2009 PERHETYÖN JA SOSIAALITYÖN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN LASTENSUOJELUSSA

Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön lastensuojelun foorumi 21.3.2009 PERHETYÖN JA SOSIAALITYÖN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN LASTENSUOJELUSSA 1 Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön lastensuojelun foorumi 21.3.2009 PERHETYÖN JA SOSIAALITYÖN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN LASTENSUOJELUSSA Ryhmätyöt Teema 1: Sosiaalityön ja perhetyön yhteistyön

Lisätiedot

HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIITTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PE- RUSKOULUN VUOSILUOKILLE 7 9

HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIITTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PE- RUSKOULUN VUOSILUOKILLE 7 9 HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIITTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PE- RUSKOULUN VUOSILUOKILLE 7 9 Suomenkielinen koulutusjaosto 17.9.2013 HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIITTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PERUS-

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN NUORISOVALTUUSTON TOIMINTAPERIAATTEET

LEMPÄÄLÄN NUORISOVALTUUSTON TOIMINTAPERIAATTEET LEMPÄÄLÄN NUORISOVALTUUSTON TOIMINTAPERIAATTEET Käsitelty Lempäälän nuorisovaltuuston kokouksessa 18.3.2008 Käsitelty liikunta- ja nuorisojaoston kokouksessa 3.4.2008 1. Lempäälän Nuorisovaltuuston toiminta-ajatus

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Infosheet 38 Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Ymmärrettävä tieto Antamalla ihmisille tilaisuuden esittää kysymyksensä voit räätälöidä heidän tarpeisiinsa sopivaa tietoa. Jokaiseen keskusteluun

Lisätiedot

NURMIJÄRVI-ETEVA -PILOTIN ARVIOINTI 21.8.2012

NURMIJÄRVI-ETEVA -PILOTIN ARVIOINTI 21.8.2012 NURMIJÄRVI-ETEVA -PILOTIN ARVIOINTI 21.8.2012 Review-menetelmää soveltaen Nurmijärvi-Eteva pilotti toteutettiin 9/2011 8/2012 1 Mikä on Review? Review on asiakaspalaverin muoto, jossa henkilö itse on prosessin

Lisätiedot

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä NAPERO HANKKEEN TAUSTAA : Lapin lääninhallitus myönsi Rovaniemen kaupungille 150.000 euron hankerahoituksen vuosille

Lisätiedot

Lastensuojelun, perhetyön ja -neuvonnan, terveyskeskuksen ja koulun erityishenkilöstön työpaja

Lastensuojelun, perhetyön ja -neuvonnan, terveyskeskuksen ja koulun erityishenkilöstön työpaja 1 Onnistunut työ tekee hyvää: Akaan kaupungin lasten, nuorten ja perheiden palvelujen sekä henkilöstön työhyvinvoinnin kehittämishanke 2014-2016. Lastensuojelun, perhetyön ja -neuvonnan, terveyskeskuksen

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

Tuetusti päätöksentekoon projektin tuotokset. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen

Tuetusti päätöksentekoon projektin tuotokset. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Tuetusti päätöksentekoon projektin tuotokset Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Päämiehisyyttä tukeva koulutusmateriaali Materiaali on suunnattu vammaisalan ammattilaisten käyttöön. Voidaan käyttää: Perehdyttämisessä,

Lisätiedot

VASTUUHOITAJUUS KOTIHOIDOSSA HOITOTYÖNTEKIJÖIDEN NÄKÖKULMA opinnäyte osana kotihoidon kehittämistä

VASTUUHOITAJUUS KOTIHOIDOSSA HOITOTYÖNTEKIJÖIDEN NÄKÖKULMA opinnäyte osana kotihoidon kehittämistä VASTUUHOITAJUUS KOTIHOIDOSSA HOITOTYÖNTEKIJÖIDEN NÄKÖKULMA opinnäyte osana kotihoidon kehittämistä TUIJA HELANNE, sairaanhoitaja SARA HAIMI-LIIKKANEN, kehittämiskoordinaattori Tausta ja tarkoitus Kotkan

Lisätiedot

KIT -uutiskirje 2/2014. Täysi tohina päällä. Tutkimuksessa on saatu ensimmäisiä tuloksia

KIT -uutiskirje 2/2014. Täysi tohina päällä. Tutkimuksessa on saatu ensimmäisiä tuloksia 1/5 KIT -uutiskirje 2/2014 Täysi tohina päällä Kehitysvammaiset ihmiset töihin (KIT) projektissa kevät on ollut touhua täynnä: Tutkimuksessa on kerätty aineistoa ja saatu ensimmäisiä tuloksia. Työvalmentajarengas

Lisätiedot

Kokemuksia henkilökohtaisen budjetoinnin kehittämisestä. Petteri Kukkaniemi

Kokemuksia henkilökohtaisen budjetoinnin kehittämisestä. Petteri Kukkaniemi Kokemuksia henkilökohtaisen budjetoinnin kehittämisestä Petteri Kukkaniemi Omaisjärjestötaustainen valtakunnallinen palveluiden kehittäjä ja tuottaja. Tavoitteemme on löytää yksilöllisiä ratkaisuja ja

Lisätiedot

Kartoitus sijaisisien asemasta. Hakala, Joonas Murtonen, Veikka

Kartoitus sijaisisien asemasta. Hakala, Joonas Murtonen, Veikka Kartoitus sijaisisien asemasta Hakala, Joonas Murtonen, Veikka Tutkimuksen taustaa Idea sijaisisiä koskevasta opinnäytetyöstä syntyi PePPihankkeen toimesta, kyseltyämme sähköpostitse opinnäytetyön aihetta

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus henkilökohtaiseen apuun , Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl

Ajankohtaiskatsaus henkilökohtaiseen apuun , Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl Ajankohtaiskatsaus henkilökohtaiseen apuun 23.9.2014, Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl Palvelusuunnitelman merkitys korostuu! Palvelusuunnitelma Yhteistyössä ja yhteisymmärryksessä asiakkaan ja hänen läheistensä

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

Perhesosiaalityö varhaisen tuen palveluissa

Perhesosiaalityö varhaisen tuen palveluissa Perhesosiaalityö varhaisen tuen palveluissa Lastensuojelun ja perhetyön kehittäminen Kokkolassa Mistä lähdettiin liikkeelle, mikä tarve? Yhteistyön puuttuminen Lastensuojelun vetäytyminen Laki Tutkimuksia

Lisätiedot

Arviointikeskustelut Arviointi Elisa Puoskari

Arviointikeskustelut Arviointi Elisa Puoskari Arviointikeskustelut 29.10.2016 Arviointi Elisa Puoskari Arviointikeskustelu Oppilas on oman oppimisensa, opettaja opettamisen ja huoltaja vanhemmuuden asiantuntija, ja keskustelutilanteessa he jakavat

Lisätiedot

1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2. 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3. 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen...

1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2. 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3. 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen... Arviointisuunnitelma Sisältö 1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen... 5 6 Hyvien käytäntöjen käyttöönotto

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

TORI-verkkohaastattelu Tiivistelmä tuloksista

TORI-verkkohaastattelu Tiivistelmä tuloksista TORI-verkkohaastattelu Tiivistelmä tuloksista 14.11.2012 TORI-verkkohaastattelu Tavoitteena oli selvittää tulevan ICT-palvelukeskuksen palvelujen tuottajien ja niiden käyttäjien näkemyksiä palvelukeskuksen

Lisätiedot

SENSO PROJEKTI. Taustaa

SENSO PROJEKTI. Taustaa SENSO PROJEKTI Taustaa Mistä tarve muutokseen? 1. asukas/asiakas tulee tietoiseksi oikeuksistaan (seksuaalioikeudet) ja kokee, että hänen oikeutensa eivät toteudu ja vaatii muutosta. 2. henkilökunnassa

Lisätiedot

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011 Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi Miessakit ry:n raportteja 1/2011 Peter Peitsalo Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki SISÄLLYS JOHDANTO... 5 MIESLÄHTÖISEN TYÖN KEHITTÄMISPROSESSI... 6

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

SenioriKasteen aloitusseminaari Kokkolassa 12.9.2014. Potkua ja parastamista kehittämistyöhön

SenioriKasteen aloitusseminaari Kokkolassa 12.9.2014. Potkua ja parastamista kehittämistyöhön SenioriKasteen aloitusseminaari Kokkolassa 12.9.2014 Potkua ja parastamista kehittämistyöhön SenioriKaste on Pohjois-Suomen Kaste-alueen vanhustyön kehittämishanke vuosille 2014 2016. Hankkeessa on mukana

Lisätiedot

Mikä GAS -menetelmässä haastaa ja mikä tuntuu helpolta? Jari Turunen Apulaisylilääkäri

Mikä GAS -menetelmässä haastaa ja mikä tuntuu helpolta? Jari Turunen Apulaisylilääkäri Mikä GAS -menetelmässä haastaa ja mikä tuntuu helpolta? Jari Turunen Apulaisylilääkäri Omistautuu työllesi pysyminen pääsy paluu 1.12.2015 Mihin GAS tavoitteet perustuvat? Tilanneanalyysi tärkeä, riittävä,

Lisätiedot

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen Aloitusseminaari 10.5.2011 Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön Kaarina Salonen Periaatteet toimintasuunnitelma ja perustehtävä ovat kaikilla lähtökohtana jokin sellainen asia, joka tulisi kehittää toiminnassa

Lisätiedot

Suomen Changemakerin säännöt

Suomen Changemakerin säännöt Suomen Changemakerin säännöt Hyväksytty jäsenkokouksessa 6.10.2012 1 Tavoitteet ja yleiset toimintaperiaatteet A) Tavoite Suomen Changemaker on nuorten vaikuttamisverkosto, jonka tavoitteena on globaali

Lisätiedot

38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät

38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Osallisuus ja kumppanuus kuntoutuksen sosiaalisina mahdollisuuksina Janne Jalava & Ullamaija Seppälä 18. 19.3.2010 1 Johdanto 18. 19.3.2010 2 Kuntoutus on monitieteellinen

Lisätiedot

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1 Esimiesopas varhaiseen tukeen Elon työhyvinvointipalvelut 1 Tavoitteena tukea työssäjaksamista Tahtotila Henkilöstön työssä jaksaminen ja jatkaminen on avainasia! Luodaan meidän tapa toimia pelisäännöt

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

SenioriKaste. Johtajat

SenioriKaste. Johtajat SenioriKaste Johtajat 2.11.2015 Hanketyöskentely Hanke tukee kuntien omaa kehittämistyötä Järjestämällä mm. kaikille yhteisiä työkokouksia (vertaistuki ja hyvien käytäntöjen jakaminen), seminaareja, koulutuksia

Lisätiedot

Itsemääräämisoikeus ja tuettu päätöksenteko

Itsemääräämisoikeus ja tuettu päätöksenteko Itsemääräämisoikeus ja tuettu päätöksenteko Itsemääräämisoikeus Itsemääräämisoikeus tarkoittaa, että ihmisellä on oikeus määrätä omasta elämästään ja tehdä omia valintoja. Useimmat päämiehet tarvitsevat

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

Varhaisen tuen työmenetelmät asiakastyössä - kuule ja tule kuulluksi - haahoilusta vuoropuheluun, ajoissa Kajaani 12.11.2008

Varhaisen tuen työmenetelmät asiakastyössä - kuule ja tule kuulluksi - haahoilusta vuoropuheluun, ajoissa Kajaani 12.11.2008 Varhaisen tuen työmenetelmät asiakastyössä - kuule ja tule kuulluksi - haahoilusta vuoropuheluun, ajoissa Kajaani 12.11.2008 Tom Arnkil, tutkimusprofessori, Stakes Olli Laiho, verkostotyön koordinaattori,

Lisätiedot

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa Kaakkois-Suomen osahanke Twitter #uudenlaista sosiaalityötä OSA I Valtakunnallinen hanke PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa 2

Lisätiedot

Miten Kehas-ohjelma vaikutti ja miten tästä eteenpäin? Anne-Mari Raassina Neuvotteleva virkamies Sosiaali- ja terveysministeriö

Miten Kehas-ohjelma vaikutti ja miten tästä eteenpäin? Anne-Mari Raassina Neuvotteleva virkamies Sosiaali- ja terveysministeriö Miten Kehas-ohjelma vaikutti ja miten tästä eteenpäin? Anne-Mari Raassina Neuvotteleva virkamies Sosiaali- ja terveysministeriö Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki 19.2.2016 VN:n periaatepäätös

Lisätiedot

VUODEN 2015 ONGELMAT JA RATKAISUT LIITE: KOTIHOIDON SAP-TYÖSKENTELY (LUONNOS )

VUODEN 2015 ONGELMAT JA RATKAISUT LIITE: KOTIHOIDON SAP-TYÖSKENTELY (LUONNOS ) SASsiirrossa ja miten se ratkaistaan VUODEN 2015 ONGELMAT JA RATKAISUT LIITE: KOTIHOIDON SAP-TYÖSKENTELY (LUONNOS 8.12.2015) Etelän sosiaali- ja lähityön GeroMetro-kehittämisryhmä HELSINGIN SOSIAALI- JA

Lisätiedot

PERHE LAPSEN KUNTOUTUKSEN VOIMAVARANA perhetyön ja palveluiden kehittäminen Keski-Pohjanmaan erityishuoltopiirin alueella

PERHE LAPSEN KUNTOUTUKSEN VOIMAVARANA perhetyön ja palveluiden kehittäminen Keski-Pohjanmaan erityishuoltopiirin alueella PERHE LAPSEN KUNTOUTUKSEN VOIMAVARANA perhetyön ja palveluiden kehittäminen Keski-Pohjanmaan erityishuoltopiirin alueella Kehitysvammahuolto/ Satu Seppelin-Kivelä Sisältö Sisältö 2 Lähtökohta 3 Projektin

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen avainasiakkaiden tarpeisiin Sote-johdon neuvottelupäivät 2.2.2016

Osaamisen kehittäminen avainasiakkaiden tarpeisiin Sote-johdon neuvottelupäivät 2.2.2016 Osaamisen kehittäminen avainasiakkaiden tarpeisiin Sote-johdon neuvottelupäivät 2.2.2016 Juha Luomala, Verson johtaja Risto Raivio, Päijät-Hämeen perusterveydenhuollon yksikön johtaja Työpajan tavoite,

Lisätiedot

Uskontodialogia monikulttuurisen päiväkodin arjessa. Silja Lamminmäki-Vartia KK (lastentarhanopettaja), TK

Uskontodialogia monikulttuurisen päiväkodin arjessa. Silja Lamminmäki-Vartia KK (lastentarhanopettaja), TK Uskontodialogia monikulttuurisen päiväkodin arjessa Silja Lamminmäki-Vartia KK (lastentarhanopettaja), TK Miten uskontodialogi liittyy päiväkotiin? Varhaiskasvatusta ja esiopetusta ohjaavissa asiakirjoissa

Lisätiedot

Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Toimintatutkimus? Toimintatutkimus on sosiaalinen prosessi,

Lisätiedot

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Salon seudun suunnittelumalli yhdistää toiminnallisen kyläsuunnittelun ja maankäytön suunnittelun Toiminnallinen kyläsuunnitelma edustaa kyläläisten

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Itsearvioinnin toteutus pilotoinnissa

Itsearvioinnin toteutus pilotoinnissa Itsearvioinnin toteutus pilotoinnissa Valmisteluvaihe ja tausta Tiedotus Osallistaminen Pilotointiprosessin toteutus Itsearviointi-istunnot Tietojen koonti ja syöttö Mitä maksoi? Hyödyt: Organisaatiolle

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa

Lisätiedot

Suunnitteluprosessin uudistaminen

Suunnitteluprosessin uudistaminen Suunnitteluprosessin uudistaminen Liikennejärjestelmäpäivä 20.4.2016 Matti Levomäki Suunnitteluprosessin uudistaminen TAVOITE Suunnittelun toimintatapojen kehittäminen siten, että ne tuottavat vaikuttavimmat

Lisätiedot

Koske Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Äänekosken palveluohjausmalli Auli Savolainen ja Päivi Pulli

Koske Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Äänekosken palveluohjausmalli Auli Savolainen ja Päivi Pulli Koske Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Äänekosken palveluohjausmalli Auli Savolainen ja Päivi Pulli 12.9.2008 Taustalla uusi Äänekoski 1.1.2007 Rakennettu uutta kuntaa/perusturvaa; Suolahti, Sumiainen

Lisätiedot

KEHITTÄJÄASIAKASTOIMINTA

KEHITTÄJÄASIAKASTOIMINTA KEHITTÄJÄASIAKASTOIMINTA Asiakkaiden osallisuuden lisääminen palvelujen toteutuksessa, suunnittelussa ja kehittämisessä Kehittäjäasiakkaat tuovat palvelujen suunnittelun omat kokemuksensa ja kehittämisehdotuksensa

Lisätiedot

Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa?

Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa? Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa? Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön päätösseminaari 30.10.2009 Mirva Makkonen 1 Miksi osallisuus?

Lisätiedot

Kasvatuskeskustelu Yleiset tukikäytännöt ja tehostettu tuki

Kasvatuskeskustelu Yleiset tukikäytännöt ja tehostettu tuki Kasvatuskeskustelu Yleiset tukikäytännöt ja tehostettu tuki Aika: 10.9.2011, klo: 9 15 Paikka: Pulkkila / Ylämäkelän koulu Kouluttaja: Liisa Vilppola KOULUTUKSEN SISÄLTÖ JA OHJELMA 9:00 9:15 9:15 11:15

Lisätiedot

TORI-verkkohaastattelun tulokset. Ohjausryhmän kokous Kari Pessi

TORI-verkkohaastattelun tulokset. Ohjausryhmän kokous Kari Pessi TORI-verkkohaastattelun tulokset Ohjausryhmän kokous 19.12.2012 Kari Pessi Tavoitteet TORI-verkkohaastattelu 1. Selvittää tulevan ICT-palvelukeskuksen palvelujen tuottajien ja palveluiden käyttäjien näkemyksiä

Lisätiedot

yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä

yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä Tämä kirjanen yksilökeskeisen ajattelun työvälineistä tarjoaa lukijalle tilaisuuden tukea ihmisiä tavoilla, joilla on heille todellista merkitystä. Opas tarjoaa

Lisätiedot

Kunnan strategiat Ylisektorinen johto Seuranta. Koordinaatio

Kunnan strategiat Ylisektorinen johto Seuranta. Koordinaatio Ennaltaehkäisevän työn/varhaisen puuttumisen toiminnan rakenne 2008 Vaikuttavuuden arviointi - välittömät palautteet(lnp, verkostopalaverit, hupu koulutukset,käsikynkkä) - tilaajahaastattelut - asiakashaastattelut

Lisätiedot

NextMakers-kasvuyritysbarometri. Julkaistu Microsoft Fluxissa

NextMakers-kasvuyritysbarometri. Julkaistu Microsoft Fluxissa NextMakers-kasvuyritysbarometri Julkaistu 9.2.2017 Microsoft Fluxissa NextMakers-kasvuyritysbarometri 1/2017 NextMakers-barometri käsittelee kasvuyrityksille kiinnostavia, ajankohtaisia aiheita. Ensimmäisen

Lisätiedot

Kasvatuskumppanuus arjessa - Moniammatillinen kumppanuus - Kehittämistyön näkökulmaa

Kasvatuskumppanuus arjessa - Moniammatillinen kumppanuus - Kehittämistyön näkökulmaa Kasvatuskumppanuus arjessa - Moniammatillinen kumppanuus - Kehittämistyön näkökulmaa VI Pohjoinen varhaiskasvatuspäivä Rakennetaan lapsen hyvää arkea Oulu 6.5.2010 Anu Määttä, kehittämiskoordinaattori,

Lisätiedot

SOVELLUSPROJEKTIN ARVIOINTILOMAKE

SOVELLUSPROJEKTIN ARVIOINTILOMAKE SOVELLUSPROJEKTIN ARVIOINTILOMAKE Arviointilomake on tarkoitettu Sovellusprojektin vastaavan ohjaajan arvioinnin tueksi, eikä sillä siten tule korvata erillistä projektilausuntoa. Useaa arviointikohtaa

Lisätiedot

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen Futurex Helmikuu 2011 Tuire Palonen Missio! Korkea-asteen täydennyskoulutuksen tehtävänä on yhdessä työympäristöjen oman toiminnan kanssa pitää huolta siitä että koulutus, tutkimus ja työelämässä hankittu

Lisätiedot

Ounasrinteen päiväkoti Kasvua ja oppimista arjessa pienryhmätoiminnan

Ounasrinteen päiväkoti Kasvua ja oppimista arjessa pienryhmätoiminnan Ounasrinteen päiväkoti Kasvua ja oppimista arjessa pienryhmätoiminnan keinoin Mitä ajattelet ja sanot minusta, sitä luulet minusta; sinä olet sellainen minulle miten minut näet. Usko kuitenkin, että mitä

Lisätiedot

Fokusryhmäkeskustelut perheystävällisyyden arvioinnin ja kehittämisen menetelmänä

Fokusryhmäkeskustelut perheystävällisyyden arvioinnin ja kehittämisen menetelmänä Fokusryhmäkeskustelut perheystävällisyyden arvioinnin ja kehittämisen menetelmänä Väestöliitto Perheystävällinen työpaikka -ohjelma Laura Hannola 29.9.2016 Sisältö Fokusryhmähaastattelumenetelmä Mikä toimi/mikä

Lisätiedot

VERKKO-OPISTO Sähköinen kokous

VERKKO-OPISTO Sähköinen kokous VERKKO-OPISTO Sähköinen kokous Timo Reko timo.reko@msl.fi Sähköinen kokous Yhdistyksen hallitus voi halutessaan järjestää kokouksensa myös sähköisesti. Sähköinen kokous sopii erityisesti sellaisiin kokouksiin,

Lisätiedot

KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO

KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO Karl-Magnus Spiik Ky KK-itsearvio 1 KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO KYSYMYKSET Lomakkeessa on 35 kohtaa. Rengasta se vaihtoehto, joka kuvaa toimintatapaasi parhaiten. 1. Tuen avainhenkilöitteni ammatillista

Lisätiedot

RAPORTTI TUUTOROINNIN PALAUTEKYSELYSTÄ 2010 Helena Collin

RAPORTTI TUUTOROINNIN PALAUTEKYSELYSTÄ 2010 Helena Collin RAPORTTI TUUTOROINNIN PALAUTEKYSELYSTÄ 2010 Helena Collin Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Miksi tuutoriksi hakeuduttiin?... 4 3. Tuutorin tehtävien arvioiminen... 5 4. Väittämien toteutuminen... 7 5. Miten

Lisätiedot

Adoptiomaatapaamisen järjestäminen

Adoptiomaatapaamisen järjestäminen Adoptiomaatapaamisen järjestäminen 2016 Aina tulee yllätyksiä. Hyvällä suunnittelulla turvaa paljon, reagointikyvyllä ja hyvillä hermoilla pelastaa kaiken. Tekijä: Julia Kurki 2 Vapaaehtoistyö tapahtuman

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon paloturvallisuuteen liittyvät käytännöt kotipalveluissa, tuki- ja palveluasumisessa; STEP II hanke

Sosiaali- ja terveydenhuollon paloturvallisuuteen liittyvät käytännöt kotipalveluissa, tuki- ja palveluasumisessa; STEP II hanke Sosiaali- ja terveydenhuollon paloturvallisuuteen liittyvät käytännöt kotipalveluissa, tuki- ja palveluasumisessa; STEP II hanke Palotutkimuksen päivät 2015, Espoo Tarja Ojala, DI, KM, tutkija Palotutkimuksen

Lisätiedot