Ohjelmistotuotteiden ja informaation taloustiede. Mikko Välimäki

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Ohjelmistotuotteiden ja informaation taloustiede. Mikko Välimäki 15.3.2004"

Maija-Leena Järvinen
8 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Ohjelmistotuotteiden ja informaation taloustiede Mikko Välimäki

2 Kertausta edellisestä Oikeudelliset instituutiot kuten tekijänoikeus ja patentti ovat lailla säädettyjä poikkeuksia markkinoiden vapaaseen toimintaan Lakeja toki tarvitaan myös markkinoiden vapaaseen toimimiseen mm. jotta sopimukset pidettäisiin Tekijänoikeuksien ja patenttien laajuus määräytyy juridisella tulkinnalla (mitä tarkoittaa kopiointi, kuka on tekijä jne)

3 Monopolien rajat Tekijänoikeus- ja patenttilakien sisällä tasapainottavia tekijöitä, ns. käyttäjän oikeudet Lakien ulkopuolella muussa lainsäädännössä esim. kilpailuoikeus, sananvapaus jne. Oikeusjärjestelmän ulkopuolella muut markkinaratkaisut...

4 Markkinaratkaisut? Tekninen suojaus informaatiotuotteille (kun lakien laajuus tai teho eivät riitä) Erilaiset kytkykauppajärjestelyt ilman mitään tuotteiden käytön kontrollia (lisäominaisuudet, oheispalvelut jne) Strateginen kilpailuetu ilman mitään tuotteiden käytön kontrollointia (ensimmäisenä markkinoilla, edullisimmat tuotantokustannukset jne.)

5 The idea is to maximize the value of your intellectual property, not its protection - Hal Varian ja Carl Shapiro, 1999, Information Rules

6 Käsitteitä

7 Verkostovaikutus Tuotteen arvo riippuu käyttäjämäärästä Positiivinen vaikutus: arvo kasvaa käyttäjämäärän kasvaessa (puhelin) Negatiivinen vaikutus: arvo vähenee käyttäjämäärän kasvaessa (muotivaate) Miten arvo pitäisi hinnoitella?

8 Lukittautuminen lock-in, path dependence, winner-takesall market, bandwagon effect, switching costs Jos voimakkaat verkostovaikutukset, ostajilla ei ole järkeä hankkia kilpailevia tuotteita vaikka kilpaileva tuote sinänsä (ilman verkostovaikutusta) olisi parempi Ajan mittaan ostajille tulee kustannuskynnys (myös oppimiskynnys) vaihtaa tuotetta toiseen vaikka se olisi selvästi parempi

9 Lukittautumisen rajat On olemassa myös yhteiskunnan kannalta järkeviä lukittautumistilanteita Pitkäkestoiset investoinnit ( ostan Microsoftin, koska se on varma toimittaja ) Suuremmat positiiviset verkostovaikutukset kuin lukittautumisen tuomat kustannukset (esim. GSM)

10 Hintadiskriminointi Oletus: ostajat arvostavat tuotetta eri tavoin Tulojen maksimointi edellyttää hinnoittelua riippuen ostajan arvostuksesta Ratkaisuna hintadiskriminointi (versiointi): peritään jokaiselta ostajalta hinta riippuen tämän maksukyvystä (esim. opiskelijat saavat halvemmalla) Erityisen tehokasta jos lukittautuminen toimii

11 Hinnoittelun rajat Yksilöllinen hinnoittelu ei ole toiminut verkossa vaikka dot-com vaiheessa näin luultiin Hintainformaation helppo saatavuus ja vertailu estää tehokkaasti hintadiskriminoinnin Ns. transaktiokustannukset ovat tällöin lisäedellytys hintadiskriminoinnille

12 Informaation ongelma Tuotantokustannukset voivat olla korkeat mutta monistamiskustannukset minimaaliset Miksi kukaan siis ylipäänsä tekee informaatiotuotteita? (muut kuin taloudelliset kannustimet, innovatiiviset liiketoimintamallit) Miten tuotantokustannuksia voidaan minimoida ja monistamisesta hyötyä? (avoin lähdekoodi, shareware) Tuotetaanko informaatiota liian vähän?

14 Information wants to be free - because it is now so easy to copy and distribute casually - and information wants to be expensive - because in an Information Age, nothing is so valuable as the right information at the right time Stuart Brand, 1987, MIT

15 The most valuable commodity I know of is information - Gordon Gekko, 1987, Wall Street,

16 Standardit De facto ja de jure; avoin ja suljettu; ilmainen tai jonkun omistama Säästäisikö yhteiskunta, jos kaikki standardit olisivat avoimia ja ilmaisia? (auttaisiko, jos.doc olisi täysin avoin ja ilmainen) Voidaanko standardeilla vaikuttaa lukittautumiseen -- ja päinvastoin?

17 Kolme esimerkkiä

18 QWERTY Suuniteltiinko QWERTY tehottomaksi siten, että kirjoitusnopeus ei hajottaisi alkuaikojen kirjoituskoneita (lukittautuminen tehottomaan standardiin?) A 1953 U.S. General Services Administration study of the QWERTY keyboard and it s only serious challenger, the DVORAK keyboard, found no appreciable typing speed difference between the two keyboards.

19 Microsoft Ovatko kuluttajat ottaneet 1990-luvulla käyttöön Microsoftin toimisto-ohjelmistot vaikka parempia vaihtoehtoja oli olemassa? (lukittautuminen jälleen tehottomaan) Microsoft achieved its success the oldfashioned way -- with better products. Comparison reviews of Macintosh spreadsheets during rated Excel the best (or tied for the best) spreadsheet in 83 percent of the cases. In the PC market, Excel won (or co-won) 28 of the 38 comparisons... Similar results obtained for Microsoft Word.

20 Unix Miksi Unix on tullut vasta viime vuosina vaihtoehtoiseksi käyttäjärjestelmästandardiksi Microsoftille (myös muissa kuin serverikoneissa) vaikka se on ollut periaatteessa avoin standardi? Avoin mutta ei ilmainen (AT&T väitti omistavansa , SCO 2003-) Haittaako standardin leviämistä ja kehittymistä sen hajanaisuus ja voimakkaiden yritysten kontrollin puute? (myös monet www-standardit tulleet käyttöön varsin hitaasti)

21 Innovaatiot

22 The opening up of new markets, foreign or domestic, and the organizational development from the craft shop and factory to such concerns as U.S. Steel illustrate the same process of industrial mutation if I may use that biological term that incessantly revolutionizes the economic structure from within, incessantly destroying the old one, incessantly creating a new one. This process of Creative Destruction is the essential fact about capitalism. - Joseph Schumpeter innovoinnista ja sen suhteesta kapitalismiin, 1942

23 Innovointi ja kannustimet Tuotteiden elinkaari lyhyt (pitäisikö tämän vaikuttaa myös esim. tekijänoikeuksien ja patenttien kestoon?) 70% rahoista kääritään tuotteista, joita ei ollut olemassa vielä 2 vuotta sitten (The Economist 1996) Muut kuin taloudelliset kannustimet myös mahdollisia (open source) Mikä on oikea kannustinmalli innovoinnille ohjelmistoteollisuudessa?

24 Kuka innovoi? Suuryritys vai start-up? Saksalaiset kehittivät ensimmäisinä luvun alussa organisoitua R&D:tä, siihen asti yksittäisiä keksijöitä Tuotteen kehittäjä vai käyttäjä? Empiiristen tutkimusten mukaan joillakin aloilla (mm. vapaa-ajan tuotteet, tietotekniikan kuluttajatuotteet) käyttäjät innovoivat enemmän kuin tuotteiden valmistajat (käyttäjäkerhot, omat viritykset )

26 Innovaatio ja oikeudet Millaiset oikeudet ja lisenssijärjestelyt tukevat tehokkaimmin innovointia? Tulisiko käyttäjillä olla mahdollisuuksia kehittää tuotteita enemmän? Tulisiko tiedon vaihdon olla vapaampaa eri innovaatiopolkujen välillä? (esim. akateeminen tutkimus vs. yritysten R&D) Tulisiko luova tuhoaminen sallia laajasti?

27 Kirjallisuutta Liebowitz - Margolis (2001): Winners, Losers & Microsoft Messerschmitt - Szyperski (2003): Software Ecosystem Mowery - Rosenberg (1989): Technology and the Pursuit of Economic Growth Shapiro - Varian (1999): Information Rules Shy (2001): The Economics of Network Industries

Samankaltaiset tiedostot

Oikeus tietoyhteiskunnassa (T-76.753, 4 ov) Mikko Välimäki 17.1.2005

Oikeus tietoyhteiskunnassa (T-76.753, 4 ov) Mikko Välimäki 17.1.2005 Kurssin sisältö ja tavoite Tavoitteena on perehtyä teknologiaoikeuden ajankohtaisiin teemoihin pintaa syvemmältä. Aiheina ovat mm. ohjelmistoteollisuuden