VAELTAJALUOTSIN OPAS Johdanto OLET VASTAANOTTANUT TÄRKEÄN PESTIN OHJATA NUORIA ELÄMÄSSÄ ETEENPÄIN. MENESTYSTÄ! VAELTAJAT / VAELTAJALUOTSIN OPAS

Transkriptio

1 10 VAELTAJALUOTSIN OPAS Johdanto OLET VASTAANOTTANUT TÄRKEÄN PESTIN OHJATA NUORIA ELÄMÄSSÄ ETEENPÄIN. MENESTYSTÄ! Vaeltaja on vuotias nuori. Vaeltajat ovat aloittamassa henkilökohtaisen elämänsä hallintaa, ja monilla onkin suuria, itseään koskevia päätöksiä tehtävänään. Vaikka kaverit ja kaveripiiri ovat tärkeitä, ei heidän vaikutuksensa vaeltajan päätöksiin ole enää niin selvää kuin murrosiässä. Vaeltajalla on usein selvä halu löytää oma elämäntapansa. Vaeltaja kehittää taitojaan pitkäjänteisesti ja ottaa vastuuta. Hän haluaa mennä yhdessä kohti uusia haasteita. Nämä ikäkauden tarpeet ja rajoitteet on huomioitu vaeltajaohjelmassa. Vaeltajien partio-ohjelma kestää viisi vuotta. Ohjelma on jokaisella vaeltajalla yksilöllinen. Vaeltaja tekee aktiviteetteja ikäkauden aikana vähintään 33 niin, että jokaisesta eri aihealueesta, rastista, on tehty vähintään yksi aktiviteetti. Vaeltajaikäkausi alkaa Tervetuloa vaeltajaksi -rastilla, jonka aikana tehdään Suomi-projekti. Ikäkausi päättyy ulkomaan projektiin ja siirtymään aikuiseksi. Jokaisen vaeltajan omasta ohjelmasta rakennetaan vaelluskartta. Tavoitteena on luoda vaelluskartta omien tavoitteiden pohjalta. Kartalle vaeltaja jakaa yhdessä luotsin kanssa aktiviteetit nousujohteisesti viidelle vuodelle. Jokaisella vaeltajalla on tärkeää olla aikuinen henkilökohtainen tuki ja esikuva eli luotsi. Luotsilla voi olla samanaikaisesti useampia luotsattavia, mutta tuen on oltava jokaiselle vaeltajalle henkilökohtaista. Selvimmin tämä tuki ja ohjaus näkyvät luonnollisesti vaelluskartan ja toimintakausien suunnittelussa, mutta sinulla, luotsilla, on tärkeä rooli koko vaeltajuuden ajan. Luotsi ei ole vaeltajien vartionjohtaja, vaan vaeltajat toimivat projektien myötä vaihtuvissa vartioissa ja itsenäisesti. Luotsin tehtävänä on tuntea vaeltajien partio-ohjelma ja opastaa vaeltajia sen käytössä sekä ohjata heitä huomaamaan ohjelman tuomat mahdollisuudet. Luotsi auttaa vaeltajaa tunnistamaan oppimaansa ja huolehtii siitä, että vaeltaja saa lippukunnassa tarvitsemansa tuen. Vaeltajien luotsaaminen ei ole helppoa. Vaeltajalle on osattava antaa tilaa, mutta samalla on osattava olla saatavilla. Luotsin tehtävänä on myös osaltaan kannustaa jatkamaan partiotoimintaa vielä vaeltajuuden jälkeenkin tai auttaa vaeltajaa löytämään muita paikkoja rakentaa parempaa maailmaa. Vaeltajaluotsin opas on sinulle työkalu ohjelman toteuttamiseen. Oppaasta löydät tukea vaeltajaohjelman suunnitteluun ja toteuttamiseen. Tärkeintä on kuitenkin oma innostuneisuus luotsin pestiin ja kyky kannustaa. Luotsilla on merkitystä koko vaeltajuuden ajan. Luotsaa hyvin! VAELTAJAT / VAELTAJALUOTSIN OPAS PARTIO-OHJELMA 2016

2 Sanasto AIKUINEN Yli 22-vuotias partiolainen, joka mahdollistaa nuorempien partiolaisten toiminnan. Hän voi olla vaeltajaikäkauden läpikäynyt tai aikuisiällä partioon liittynyt. AKTIVITEETTI Aktiviteetti on konkreettinen tekeminen partio-ohjelmassa. Aktiviteetit on koottu rasteihin. Aktiviteetti voi olla lyhytkestoinen yhdessä partiokokouksessa toteutettava tehtävä tai vaihtoehtoisesti pitkäkestoisempi, jopa useita kuukausia kestävä projektiluonteinen tehtävä. Aktiviteetti sisältää aina suunnittelun, tekemisen ja purun. IKÄKAUSIVASTAAVA, VASTAAVA LUOTSI Ikäkausivastaava on koko vaeltajaikäkaudesta lippukunnassa vastaava aikuinen, joka tuntee lippukunnan vaeltajien tilannetta, tukee heidän luotsejaan sekä auttaa järjestämään ikäkauden toimintaa lippukunnan tai alueen vaeltajien kesken. Ikäkausivastaava on yli 22-vuotias ikäkausivastaavan koulutuksen suorittanut partiojohtaja. Vastaavalla tulee olla ymmärrystä ikäkausitoiminnasta vastuuikäkautensa osalta ja kykyä tukea vaeltajia ja luotseja näiden pesteissä. Mikäli lippukunnassa on vain yksi vaeltaja tai vaeltajavartio, voivat ikäkausivastaava ja vaeltajaluotsi olla yksi ja sama henkilö. Sama johtaja voi toimia tarvittaessa useammankin ikäkauden ikäkausivastaavana, jolloin kyseessä ovat erilliset pestit. KUKSA Kuksa on keskusjärjestön jäsenrekisteriohjelma, jonka kautta ilmoittaudutaan valtaosaan partiotapahtumista ja jonne merkitään tehdyt aktiviteetit. Kuksaan voi kirjata myös vartion toimintasuunnitelman ja vaeltajan pestin. PAKOLLINEN RASTI Pakollisilla rasteilla tarkoitetaan niitä vaeltajaohjelman aktiviteettikokonaisuuksia, jotka jokainen vaeltaja tekee kokonaan viiden vuoden aikana. Pakollisia rasteja ovat Tervetuloa vaeltajaksi, Partiojohtajaperuskurssi, Ulkomaanprojekti ja Aikuisuuteen. PILLINARU Vaeltajien pillinarun väri on ruskea, kunnes vaeltaja on käynyt partiojohtaja-peruskurssin. Partiojohtajien pillinarun väri on valkoinen. PÄÄTÖSSEREMONIA Päätösseremonia on ikäkauden päätöstapahtuma vaeltajaikäkauden suorittaneille, jossa vaeltaja siirtyy vaeltajuudesta aikuisuuteen. Päätösseremonian jälkeen vaeltaja ei enää kuulu partiokasvatuksen kohderyhmään, vaan hän on itse partion mahdollistaja nuoremmilleen. PÄÄTÖSMERKKI Vaeltaja saa metallisen päätösmerkin, kun hän päättää vaeltajaikäkauden. Saadakseen päätösmerkin, vaeltajan on pitänyt tehdä kaikki neljä pakollista rastia sekä vähintään 15 muuta rastia. Päätösmerkki kiinnitetään partiopaidan vasempaan taskuun. Vaeltajaikäkauden päätösmerkki korvaa aiempien ikäkausien päätösmerkit ja sitä käytetään paidassa yhdessä koulutusmerkkien kanssa. SIIRTYMÄ Siirtymällä tarkoitetaan siirtymistä ikäkaudesta toiseen. Lippukunnan on hyvä luoda ja ylläpitää perinteitä, jolla vanha ikäkausi jätetään taakse ja siirrytään täysivaltaiseksi jäseneksi seuraavaan ikäkauteen. Vaeltajien siirtymää aikuisuuteen kutsutaan päätösseremoniaksi. SUOMI-PROJEKTI Vaeltajalle pakollinen aktiviteettikokonaisuus, jonka tavoitteena on ryhmäyttää uusi vaeltajavartio yhteisen projektikokemuksen kautta. Projektissa tutustutaan kotimaahan ja pyritään sisäistämään, mitä vaeltajuus on. Projekti toteutetaan vaeltajaikäkauden alussa. SUUNNANOTTO Luotsi järjestää vaeltajan kanssa vähintään kerran vuodessa keskustelutilanteen, jossa arvioidaan vaelluskartan ja vaeltajan tavoitteiden toteutumista sekä tarkennetaan tai muokataan vaelluskarttaa seuraavaa toiminkautta varten. TOTEUTUSVINKKI Jokaisen aktiviteetin yhteydessä on annettu erilaisia ideoita toteuttaa aktiviteetti. Joidenkin aktiviteettien kohdalla yhden toteutusvinkin tekeminen riittää, jonkin toisen aktiviteetin kohdalla on hyvä tehdä useampi toteutusvinkki, jotta aktiviteetin tavoitteet saavutetaan. ULKOMAANPROJEKTI Ulkomaanprojekti on vaeltajalle pakollinen ja haastava aktiviteettikokonaisuus, jonka tavoitteena on, että projektin jälkeen vaeltaja on tutustunut partiotoimintaan ja vieraaseen kulttuuriin valitsemassaan maassa. Vaeltaja pystyy kommunikoimaan ja selviää vartionsa kanssa vieraassa kulttuurissa sekä laajentaa omaa maailmankuvaansa. Vaeltaja osallistuu projektin suunnitteluun ja toteuttamiseen. Ulkomaanprojekti toteutetaan vaeltajaikäkauden loppuvaiheessa. VAELLUSKARTTA Vaelluskartta on vaeltajalle itselleen tehty henkilökohtainen kehittymissuunnitelma koko ikäkauden ajalle. Vaelluskarttaa päivitetään yhdessä luotsin kanssa kartan suunnanotoissa vähintään kerran vuodessa. VAELTAJALUOTSI Luotsi on vaeltajan tukena ja ohjaajana toimiva aikuinen partiolainen. Vaeltajaluotsi tukee vaeltajaa koko ikäkauden ajan. Luotsi tukee vaeltajan kehittymistä ja ohjaa henkilökohtaisen kehittymissuunnitelman eli vaelluskartan tekemistä ja toteutumista. VAELTAJALUPAUS Kaikki vaeltajat antavat vaeltajalupauksen vaeltajaikäkauden alussa. Lupauksessa luvataan itselle konkreettisesti sitoutua partion arvoihin. VAELTAJATAPAHTUMA Vaeltajatapahtuma on vaeltajille suunnattu ohjelmatapahtuma, jonka piiri vuosittain järjestää. Tapahtumia järjestetään myös valtakunnallisesti vuosittain. Vaeltajatapahtuma edistää vaeltajaikäisten verkostoitumista ja antaa vaeltajille mahdollisuuden olla osallistujina järjestämisen sijaan. VARTIO Vaeltajaikäkaudessa vartiot voidaan muodostaa kulloisenkin projektin ja kiinnostuksen kohteen mukaan tai ne voivat olla pysyvämpiä. Vartion koko riippuu paljolti projektista - toimivan ryhmän koko on yleensä 3-5 vaeltajaa. Vartio voidaan tarvittaessa koota myös alueen, piirin tai opiskelupaikkakunnan vaeltajista. VARTIONJOHTAJA Vartionjohtajan tehtävänkuva on erilainen eri ikäkausissa. Vaeltajaikäkaudessa vartionjohtaja toimii tilanteesta riippuen joko projektin vetäjänä, tehtävien jakajana tai muiden kannustajana. Vartionjohtajan pesti ei ole pysyvä, vaan se voi vaihdella projektista toiseen. VERTAISJOHTAJA Vaeltajat johtavat omaa vartiotaan ja toimivat siten vertaisjohtajina. Vertaisjohtajalla yleisesti tarkoitetaan johdettaviensa kanssa samanikäistä johtajaa. Katso myös Vartionjohtaja.

3 Vaeltajien puvut ja merkit 3 3 VAELTAJAT / VAELTAJALUOTSIN OPAS PARTIO-OHJELMA 2016

4 Vaeltajaikäinen nuori VAELTAJAIKÄINEN NUORI Vaeltaja on vuotias nuori tai nuori aikuinen, jonka nuoruusiän biologinen kehitys on jo ohi. Aikuiseksi kasvaminen ja psyykkinen sopeutuminen ovat parhaillaan menossa. Vaeltajat ovat aloittamassa henkilökohtaisen elämänsä hallintaa, ja monilla onkin suuria, itseään koskevia päätöksiä tehtävänään. Tällaisia päätöksiä ovat esimerkiksi ammatinvalinta, seurustelusuhteet sekä asevelvollisuuden tai siviilipalveluksen suorittaminen. Näitä päätöksiä tehdessä vaeltajan käsitys oman elämänsä hallinnasta ja vastuu siitä alkavat muotoutua. Vaikka kaverit ja kaveripiiri ovat tärkeitä, ei heidän vaikutuksensa vaeltajan päätöksiin ole enää niin selvää kuin murrosiässä. Vaeltajalla on usein selvä halu löytää oma elämäntapansa. Tarve tähän ilmenee, kun omat tiedot ja kokemukset lisääntyvät. Päätöksenteon tueksi vaeltaja tarvitsee kuitenkin aikuisen tukea ja kokemusperäistä tietoa. Vaeltaja pyrkii myös tietoisesti arvioimaan aikuisen mielipiteitä ja arvoja suhteessa erilaisiin asioihin. MAAILMANKUVA Vaeltaja alkaa tiedostaa yhteiskunnallisten asioiden ja päätöksenteon merkitystä. Hänelle on syntymässä niihin liittyen myös omia mielipiteitä. Vaeltaja kykenee myös arvioimaan omien vanhempiensa taustaa rakentavammin kuin aiemmin. Hän osaa suhtautua erilaisuuteen ja eri suuntauksiin neutraalimmin kuin murrosiässä, ilman räiskyviä mielipiteiden ilmauksia. Vaeltajan maailmankuva alkaa niin ikään avautua ja rakentua. Vaeltaja alkaa tiedostaa itsensä ja oman paikan löytämisen yhteiskunnassa. Vaeltaja haluaa tehdä asioita yhdessä muiden kanssa, ottaa vastuuta ja kohdata uusia haasteita. Vaeltajan toiminta on pitkäjänteistä ja laaja-alaista. Hän etsii uusia haasteita ja niiden myötä haluaa ottaa vastuuta muista sekä oppia tukemaan nuorempiaan ja myös oman ikäkautensa nuoria. Johtamistavat ja johtamisen erityiset kysymykset, kuten ongelmatilanteet ja erityistä taitotietoa vaativat tilanteet, tulevat yhä useammin arvioiduiksi. IHMISSUHTEET Vaeltajan käsitys seurustelusta ja parisuhteesta alkaa muodostua selvemmäksi, vaikka omakohtaista kokemusta saattaakin puuttua. Seurustelu voi olla myös hyvin keskeisellä sijalla nuoren elämässä ja ohjata näin ollen hänen päätöksentekoaan. Tällöin aikuisen tuki on erityisen tärkeää, koska nuorelta puuttuu kokemusta päätösten mukanaan tuomista vastuista ja pitkäkantoisista seurauksista. Vaeltajalle on tärkeää tehdä itse päätöksiä elämästään ja sen kehittymisestä. Tästä huolimatta aikuisen tuki on edelleen tärkeää. Tätä tukea haetaan ikäkauden ulkopuolella olevalta aikuiselta, omilta vanhemmilta ja muilta aikuisilta, jotka vaikuttavat nuoren elämään. VAELTAJA PARTIOSSA KOHDERYHMÄNÄ Partio-ohjelma tarjoaa vaeltajalle monenlaista toimintaa sekä yksilönä että ryhmässä. Yksilön omat tehtävät, kuten johtajuus ja projektit, täydentävät oman vaeltajavartion toimintaa. Erityisen tärkeää on tuntea vastuuta omista ja vartion tekemisistä. Uudet haasteet ovat toimintaa edistävä voima, ja itse tekeminen, oman tekemisen arviointi ja sen kehittäminen ovat olennainen osa toimintaa. Vaeltajien toiminta on suunnitelmallista ja pitkäjänteistä. Projektityön oppiminen ja sen arviointi sekä yksilönä että ryhmänä antavat valmiuksia aikuisuuteen ja työelämään. Vaeltajille järjestetään erilaisia tapahtumia sekä piirin että keskusjärjestön puolesta. Myös lippukunnat voivat järjestää omia tapahtumia. Vaeltajan oma aktiivisuus on ensisijaista tapahtumiin osallistumisessa ja aktiviteettien tekemisessä. Vaeltajan tulee osata jakaa ajankäyttönsä niin, että hän pystyy osallistumaan itseään kiinnostavaan partiotoimintaan, tekemään omaa partiokivaa sekä kehittämään itseään. Vaeltajan ei siis tule olla ainoastaan toteuttajan ja tekijän roolissa. Vaeltajille suunnatun ohjelman on tarkoitus olla monipuolista, mielenkiintoista ja kehittävää jo pidempäänkin partiossa olleille. Samalla ohjelma ei kuitenkaan rajaa pois uusia, ehkä vaeltajaiässä partiotoimintansa aloittavia. Vaeltajille suunnattu ohjelma on joustavaa ja tarjoaa paljon erilaisia mahdollisuuksia. Toiminnassa onkin tärkeää laatia kullekin vaeltajalle hänelle sopiva vaelluskartta eli kehittämissuunnitelma. Vaelluskarttaan merkitään vaeltajan tavoitteet, ja se tehdään yhdessä luotsin kanssa. Omien tavoitteiden toteutumisen arviointi on osa kasvamista vaeltajana. VAELTAJA RAKENTAA YSTÄVYYTTÄ YLI RAJOJEN Luotsin kannattaa rohkeasti kannustaa vaeltajia lähtemään maailmalle, lippukunnan ulkopuolelle toteuttamaan erilaisia projekteja. Viimeistään viimeisenä vaeltajavuotena kukin vaeltaja toteuttaa ulkomaanprojektin, mutta jo sitä ennen vaeltajalla on mahdollisuuksia osallistua erilaisiin partioprojekteihin ja -tapahtumiin niin piirissä, keskusjärjestössä kuin kansainvälisestikin. Lisäksi vaeltaja voi osallistua toisten järjestöjen toimintaan aktiivisesti. Vaeltamista lippukunnan ulkopuolella helpottavat huomattavasti erilaiset kontaktit. Vaeltaja voi lähteä rakentamaan kontakteja oman lippukunnan jo olemassa olevien kontaktien pohjalta tai osallistumalla rohkeasti erilaisiin tapahtumiin. Kansainvälisiä kontakteja on mahdollista luoda esimerkiksi piirin tai keskusjärjestön kautta tai osallistumalla kansainväliselle leirille. Keskusjärjestön kansainvälisten asioiden koordinaattori osaa auttaa yhteystietojen etsinnässä. Partiojärjestöillä on eri puolilla maailmaa partiokoteja ja partiokeskuksia. Myös partion ulkopuolisten kontaktien luominen on mahdollista. Yhteydessä voi olla esimerkiksi kohdemaassa oleviin nuorisojärjestöihin. Vaeltajan ja luotsin kannattaa jutella yhdessä kontaktien luomisesta ja ylläpitämisestä sekä erilaisista toimintamahdollisuuksista lippukunnan ulkopuolella.

5 10.4. Vaeltajien kasvatustavoitteet Partio on kasvatustoimintaa, jonka tavoitteena on tukea lasten ja nuorten kasvua heidän yksilölliset ominaispiirteensä huomioon ottaen. Päämääränä on persoonallisuudeltaan ja elämäntavoiltaan tasapainoinen, vastuuntuntoinen, aktiivinen sekä itsenäisesti ajatteleva paikallisen, kansallisen ja kansainvälisen yhteisön jäsen. Yleisten kasvatustavoitteiden lisäksi jokaiselle ikäkaudelle on määritelty ikäkausikohtaiset kasvatustavoitteet. Ne kertovat, miten kasvatustavoitteet näkyvät kyseisessä ikäkaudessa ja kuvaavat sen tavoitetason, joka ikäkauden aikana pyritään saavuttamaan. Luotsin tehtävänä on tutustua kasvatustavoitteisiin pystyäkseen tukemaan vaeltajaa niiden viitoittamalla tiellä. Vaeltajien kasvatustavoitteet perustuvat hyvin pitkälti siihen, että vaeltaja on valveutunut ja vastuuntuntoinen nuori. Hänen elämäntapansa on hänen oman arvopohjansa mukainen. Vaeltaja tekee itse omat valintansa ja kantaa niistä myös vastuun. Vaeltajien kasvatustavoitteet kuvaavat mitä vaeltajaohjelman tekemisen aikana on tarkoitus oppia ja miten vaeltajan on tarkoitus kasvaa kohti aikuisuutta. Ne kuvaavat vaeltajaikäkauden kasvuhaasteen ja sen, mitä partio voi tähän tarjota. Vaeltajien kasvatustavoitteet ovat jatkumoa nuorempien ikäkausien kasvatustavoitteille. Kasvatustavoitteet toimivat partio-ohjelman aktiviteettien perustana. Osa kasvatustavoitteissa toteutuu tietyissä aktiviteeteissa, toiset puolestaan näkyvät kokonaisvaltaisemmissa ratkaisuissa, kuten esimerkiksi ikäkauden johtamisessa tai yleisemmissä toimintatavoissa, kuten ryhmässä toimimisen tai erilaisissa ympäristöissä toimimisen avulla. 5 5 IKÄKAUSIKOHTAISET KASVATUSTAVOITTEET SUHDE ITSEEN ELÄMÄNHALLINTA - TERVEYS, TURVALLISUUS, AIKA, SITOUMUKSET Pärjää itsenäisesti elämässä. Valitsee terveyttä edistävän elämäntavan. Tiedostaa olevansa esimerkkinä elämäntavoillaan. Osaa sanoa ei ja huolehtii omasta jaksamisestaan. Osaa täysi-ikäisen ihmisen vastuullisen päihteiden käytön. Osaa ennakoida tilanteita ja tapahtumien kulkua ja varautua vaaratilanteiden varalta. Oivaltaa, että on viime kädessä vastuussa itseään ja elinympäristöään koskevista asioista. ITSETUNTEMUS JA ITSENSÄ KEHITTÄMINEN Tunnistaa asenteitaan. Asettuu omaan aikuiseen seksuaalisuuteensa ja ymmärtää antaa tarvittavan rauhan ja tuen toisessa kehitysvaiheessa oleville. Kartuttaa tietoaan, taitoaan ja tahtoaan tehdä asioita. Osaa asettaa itselleen realistisia tavoitteita. Uskaltaa laittaa itsensä likoon MAAILMANKATSOMUS Oma maailmankatsomus näyttäytyy käytännön toimintana. Oma tapa ja halu harjoittaa uskontoa löytyy. Tuntee partion arvopohjan. Huomaa oikean ja väärän suhteellisuuden. Käsitys oikeasta ja väärästä näkyy omassa toiminnassa. SUHDE TOISEEN IHMISYYDEN ARVOSTAMINEN Arvostaa ihmistä ja ihmisyyttä, vaikkei hyväksy kaikkia toisen tekoja, mielipiteitä tai arvoja. REHTIYS Ylläpitää omaa ihmissuhdeverkostoaan rehtiyden ja toisten huomioon ottamisen hengessä tunnistaen myös omat tarpeensa. Suoraselkäinen elämäntapa kaikilla tasoilla lähiyhteisöstä alkaen. SUHDE YHTEISKUNTAAN JÄRJESTÄYTYNEEN YHTEISPELIN HALLITSEMINEN Tunnistaa itselleen tyypillisen tavan olla ryhmän jäsenenä ja johtajana sekä kehittää niitä. Haluaa ja kykenee olemaan itse mukana vaikuttamassa yhteiskunnallisiin asioihin. Uskaltaa sitoutua itselleen sopiviin projekteihin tai pesteihin. JOHONKIN KUULUMINEN JA SITOUTUMINEN Sitoutuu yhteisöjensä arvoihin. Haluaa rakentaa yhteiskuntaa omalla panoksellaan. SUHDE YMPÄRISTÖÖN LUONTOSUHDE Ymmärtää luontokokemusten elämyksellisen merkityksen. VASTUU ELINYMPÄRISTÖSTÄ Ymmärtää toimintansa ja valintojensa merkitykset ympäristön kannalta myös globaalisti ja pitkällä tähtäimellä. VAELTAJAT / VAELTAJALUOTSIN OPAS PARTIO-OHJELMA 2016

6 Partiomenetelmä vaeltajaikäkaudessa Partiomenetelmä kertoo miten partiossa toimitaan. Partiomenetelmä tekee partiosta partion. Kaikkien osaalueiden ei tarvitse toteutua kaiken aikaa, mutta niiden tulee olla läsnä toiminnan kokonaisuudessa. Toimimalla partiomenetelmän keinoin päästään partion päämäärään. SITOUTUMINEN PARTION ARVOIHIN Partiolaisen lupaus, laki, ihanteet ja tunnus kuvaavat partion arvoja. Niiden kautta partiolainen sitoutuu partion arvoihin. Vaeltaja on sisäistänyt partion arvot osaksi omaa elämäänsä. Hän käyttää niitä päätöstensä ja tekemistensä pohjana. Vaeltaja siirtää partion arvoja nuoremmille partiolaisille. SYMBOLIIKKA Partiosymboliikkaan kuuluu toimintatapoja, sisältöjä ja esineitä, joilla on yhteisesti ymmärretty merkitys. Symboliikalla liitetään lapset ja nuoret omaan ryhmäänsä, lippukuntaansa sekä maailmanlaajuiseen partioliikkeeseen. Vaeltaja käyttää symboliikkaa toiminnassaan. Vaeltajavartio niin lippukunnassa kuin projektissakin voi kehittää omaa symboliikkaa ryhmälle sopivalla tavalla. Vaeltajalle symboliikka luo yhteishenkeä ja se on keino tehdä ryhmästä yksilöllinen ja ainutlaatuinen. Symboliikka voi sisältää esimerkiksi merkkejä, värejä, rituaaleja, sanallisia tunnuksia tai ulkoisia merkkejä; siis kaikkea sitä mikä tekee partiosta partion näköistä. Uusia symboleja luotaessa on tärkeää kehittää tarinat niiden taustalle. On myös muistettava, että symboliikan tulee kytkeä vaeltajat osaksi kansainvälistä partioliikettä. Vaeltajaluotsin tehtävänä on huolehtia, että symboliikka on mukana vaeltajaohjelmaa toteutettaessa. NOUSUJOHTEISUUS Jokainen saa partiossa sopivan haasteellisia tehtäviä. Se mikä on yhdelle helppoa, ei ole sitä toiselle. Ikäkauteen sopivan ohjelman tehtävänä on auttaa kasvamaan. Luotsin tehtävänä on auttaa vaeltajia löytämään itselleen sopivia ja kasvattavia tehtäviä partiossa. Vaikka moni vaeltaja tekee lippukunnassa tai piirissä erilaisia pestejä, on tärkeää muistaa, että vaeltajalla tulee olla näihin pesteihin riittävä tuki. Tuki mahdollistaa vähän liian suuriin saappaisiin astumisen, ja siten pestistä oppimisen ja nauttimisen. Nousujohteisuus konkretisoituu yksittäisten

7 aktiviteettien kautta. Vaeltaja on itse vastuussa nousujohteisuuden toteutumisesta omassa vaelluskartassaan. Vaeltajan tehtävänä on valita sellaisia aktiviteetteja ja niiden toteutustapoja, jotka mahdollistavat uuden oppimisen ja kasvun. Luotsin tehtävänä on tukea nousujohteisuutta ohjauksellaan. VARTIOJÄRJESTELMÄ Partiossa toimitaan vertaisryhmissä, joissa päätetään yhdessä asioista ja jaetaan vastuuta. Näissä pienryhmissä nuori kasvaa toimimaan ryhmässä erilaisissa rooleissa niin jäsenenä kuin johtajana. Vaeltajalla on jo kokemusta erilaisissa partioryhmissä toimimisesta. Hän ymmärtää vartiojärjestelmän käytön, oman roolinsa vartiossa sekä osaa hyödyntää vartion jäsenten erilaista osaamista tavoitteeseen pääsemisessä. Vaeltajan vartio voi vaihdella projekteittain, samoin hänen roolinsa ryhmässä. Luotsin tehtävänä on tarvittaessa tukea vartionjohtajaa hänen tehtävässään. TEKEMÄLLÄ OPPIMINEN Partiossa opitaan tekemisen ja kokemisen kautta, sillä tekemällä oppiminen on lapsen ja nuoren luonnollinen tapa oppia. Partiossa oleminen on ensisijaisesti tekemistä ja harjoittelua. Vaeltaja valitsee vaelluskarttaansa aikuisen ohjauksella ne asiat ja tekemiset, jotka hän haluaa oppia. Opittavat asiat voivat olla konkreettisia tekemisiä tai myös abstrakteja, kuten sosiaalisten taitojen kehittämistä. Luotsin tärkeänä tehtävänä on auttaa vaeltajaa löytämään niitä asioita, joissa oppimista ja kehittymistä tarvitaan sekä keinoja uuden oppimiseen. Saman asian voi usein oppia monella eri tavalla. Luotsi varmistaa, että onnistumiset ja mahdolliset epäonnistumiset tulevat käsitellyiksi ja vaeltaja saa mahdollisuuden oppia kaikista tilanteista. Luotsin tehtävänä on auttaa vaeltajaa kertomaan omasta osaamisestaan ja partiossa oppimistaan taidoistaan. Luotsi varmistaa, että vaeltaja osaa hyödyntää havaintojaan esimerkiksi opinnoissa ja työnhaussa. Osaamista voidaan arvioida monin eri tavoin ja usein kannattaakin käyttää monipuolisia arviointimenetelmiä. Monet arviointimenetelmät tuovat osaamista myös näkyväksi niin, että siitä jää jälki, jota voi näyttää muillekin. PÄIVÄN HYVÄ TYÖ Partiossa lapsi ja nuori kasvavat ottamaan vastuuta itsestään ja muista. Partion päämääränä on kasvattaa aktiivisia kansalaisia, jotka haluavat toimia epäitsekkäästi paremman huomisen puolesta. Vaeltajalle on muodostunut asenne, jossa yksittäisiä hyviä tekoja ei enää lasketa, vaan ne muodostavat hyvän tekemisen kokonaisuuden. Vastuun ottaminen tulee luonnolliseksi osaksi omaa toimintaa, kun vaeltaja toimii esimerkkinä nuoremmille. Päivän hyvä työ on yksittäisten tekojen lisäksi projekteja ja toimintaa pitkäjänteisesti ja tavoitteellisesti isompien asioiden hyväksi. Päivän hyvä työ näyttäytyy vaeltajan kaikessa toiminnassa, myös partion ulkopuolella. Luotsin oma esimerkki ohjaa myös osaltaan vaeltajaa hyvien töiden tekemiseen. Aikuinen auttaa nuoria havaitsemaan, missä hyviä töitä tarvitaan ja miten niitä voi tehdä. TOIMINTA LUONNOSSA Vaeltaja on sisäistänyt luonnon toimintaympäristökseen ja kokee toiminnan luonnossa mielekkäänä ja partiotoiminnalle keskeisenä. Vaeltaja ymmärtää, että luonto on elämyksellinen toiminta- ja oppimisympäristö. Vaeltajalle luonnossa toimimisen tulisi olla itsestäänselvyys. Luonto on itsessään toimintaympäristö, jossa partioohjelman monipuolisuus koetaan. Luonnossa liikkuessaan sekä henkilökohtaisten luontokokemusten ja ympäristöprojektien kautta vaeltaja oppii tekemään oikeita valintoja elinympäristömme hyväksi. Luotsin tehtävä on ohjata vaeltajia aktiivisesti ulos luontoon. Luonnossa toimiminen yhdessä vaeltajavartion kanssa tarjoaa vaeltajalle mahdollisuuden oman ikäkauden ohjelman lisäksi rauhoittumiseen ja hiljentymiseen. 7 7 VAELTAJAT / VAELTAJALUOTSIN OPAS AIKUINEN TUKI Partiossa lapset, nuoret ja aikuiset toimivat yhdessä. Vaeltajaohjelmassa aikuinen on tukemassa nuoren kasvua, osallistumista ja vaikuttamismahdollisuuksia. Vaeltajaluotsi on vaeltajan saatavilla, mutta hän ei tee asioita vaeltajan puolesta. Luotsin tehtävänä on antaa nuorelle tilaa ja luottaa nuoren kykyyn tehdä ja ajatella itse. Partiotoiminnassa tulee olla mahdollisuus haasteisiin sekä hallittuun riskinottoon aikuisen tuella. Aikuinen on kuitenkin riittävän lähellä ollakseen tarvittaessa avuksi. Luotsin on oltava aidosti ja oma-aloitteisesti kiinnostunut vaeltajan asioista. Vaeltajaluotsi ohjaa vaeltajaa vaelluskartan tekemisessä. Hän huolehtii vaeltajan henkilökohtaisen toimintasuunnitelman totetuttamiskelpoisuudesta ja sisällön tavoitteellisuudesta sekä tarvittavista päivityksistä suunnanoton yhteydessä. Aikuisen rooliin kuuluu myös pitkien linjojen ja kokonaisuuksien sekä asioiden keskinäisten suhteiden näkeminen. Vaeltaja voi tarvittaessa toimia myös itse tukena nuoremmille ikäkausille, mutta luotsin pesti on tarkoitettu aikuisille. Aikuinen tuki kuuluu vaeltajan oikeuksiin. Vaeltajan on tiedettävä, että hänellä on tarvittaessa saatavilla tukea, kannustusta ja ohjausta. Luotsi puolestaan huolehtii siitä, että vaeltaja saa oman ikäkautensa mukaista partiokasvatusta. PARTIO-OHJELMA 2016

8 Lupaus ja ihanteet VAELTAJALUPAUS: Lupaan parhaani mukaan rakastaa Jumalaani, omaa maatani ja maailmaa, toteuttaa vaeltajan ihanteita ja olla avuksi toisille. VAELTAJALUPAUKSEN ANTAMINEN Vaeltajalupauksen voi antaa joko yksin tai ryhmässä, mutta se on henkilökohtainen. Oleellista vaeltajalupauksen antamisessa on se, että vaeltaja ymmärtää sen, mitä lupaa. Tärkeää on myös pohtia, mihin lupaus velvoittaa, mihin se vaeltajaa sitoo sekä miten lupauksen tulisi näkyä vaeltajan elämässä. Tämä on myös osa Tervetuloa Vaeltajaksi-rastin sisältöä. Vaeltajalla tulee olla mahdollisuus ennen lupauksen antamista keskustella lupauksesta ja sen sisällöstä oman luotsinsa kanssa. Luotsin rooliin kuuluu myös olla läsnä vastaanottamassa lupausta. Lupauksen annettuaan vaeltaja saa ikäkauden tunnusmerkin. Vaeltaja voi antaa lupauksensa yhdessä vartionsa kanssa esimerkiksi Suomi-projektin lopuksi tai tilaisuudessa, jossa Suomi-projektia puretaan luotsin kanssa. Yksittäinen vaeltaja voi antaa lupauksen jossakin lippukunnan tai piirin järjestämässä tilaisuudessa. Tärkeää vaeltajalupauksen antamisessa on, että sille on oma, juhlallinen aikansa ja paikkansa ja tilanne on rauhallinen. Juuri oikea muoto tai tapa lupauksenantoon löytyy joko lippukunnan perinteistä, vaeltajien toiveista tai tilanteen mukaan. Tavoitteena lupauksen antamisessa on, että sekä itse lupaus että tilaisuus, jossa lupaus annetaan, jää vaeltajalle mieleen merkityksellisenä osana ikäkauteen siirtymistä ja siinä kasvamista onhan kyse viimeisestä partiossa annettavasta lupauksesta. Mikäli lippukunnassa on vahvat perinteet nuorempien ikäkausien lupausten antamisessa, voi vaeltajalupauksen antaa vanhojen lupauksenantoperinteiden mukaisesti. Vaeltajien kannalta sopivampi tilaisuus voisi kuitenkin olla jokin pienimuotoinen tilaisuus, jossa läsnä ovat oma vaeltajavartio, luotsi ja ehkäpä lippukunnan muut vaeltajat. RAKASTAA LUONTOA JA SUOJELLA YMPÄRISTÖÄ Luonnon rakastaminen näkyy vaeltajaikäkaudessa entistä haastavampina luontokokemuksina, mutta toisaalta myös luontokokemusten elämyksellisyyden ymmärtämisenä. Tavoite on, että vaeltaja ymmärtää toimintansa ja valintojensa merkitykset ympäristön kannalta myös globaalisti ja pitkällä tähtäimellä. OLLA LUOTETTAVA Moni vaeltaja toimii ikäkauden aikana erilaisissa pesteissä ja projekteissa. Pestit ja projektit ovat vaeltajalle hyviä mahdollisuuksia harjoitella sitoutumista ja osoittaa, että on luottamuksen arvoinen. Vaeltaja huomaa olevansa viime kädessä vastuussa itseään, elinympäristöään ja toimintaansa koskevista asioista. Samalla hän myös sitoutuu yhteisöjensä arvoihin. Luotettavuus vartiokavereiden ja luotsin kesken on avain laadukkaaseen ja toimivaan yhteistyöhön. RAKENTAA YSTÄVYYTTÄ YLI RAJOJEN Ystävyyden rakentaminen yli rajojen näkyy vaeltajaohjelmassa erityisesti Suomi- ja ulkomaanprojekteissa. Kummassakin projektissa tavoitteena on kohdata vartiotovereiden lisäksi uusia ihmisiä ja tutustua heidän tapaansa olla ja toimia. Yli rajojen tapahtuvaa suhteita vaeltaja solmii myös piirin ja keskusjärjestön ikäkaudelle suunnatuissa tapahtumissa ja pesteissä. Koska vaeltajavartion ei ole tarkoitus olla pysyvä, voi vaeltaja toimia ikäkauden aikana useissa vartioissa esimerkiksi opiskelupaikkakunnallaan, piiriprojektissa ja kv-matkalla. Lisäksi vaeltaja voi toimia muissa järjestöissä. TUNTEA VASTUUNSA JA TARTTUA TOIMEEN Tuntea vastuunsa ja tarttua toimeen -ihannetta sisäistetään vaeltajaikäkaudessa parhaiten erilaisissa johtamistehtävissä ja projekteissa, joita ikäkauden aikana tehdään. Erilaiset vastuutehtävät ohjaavat vaeltajaa ottamaan erilaisia partiopestejä vastaan ja huolehtimaan niistä ennakoiden ja vastuuta myös muille jakaen. Vaeltaja oivaltaa olevansa vastuussa itseään ja hyvinvointiaan sekä elinympäristöään koskevista asioista. Vaeltaja haluaa ja kykenee olemaan itse mukana vaikuttamassa yhteiskunnallisiin asioihin. Partiolaisen suoraselkäinen elämäntapa kaikilla tasoilla näkyy vaeltajan elämässä lähiyhteisöstä alkaen. PARTIOLAISEN TUNNUS Ole valmis. VAELTAJAN IHANTEENA ON kunnioittaa toista ihmistä rakastaa luontoa ja suojella ympäristöä olla luotettava rakentaa ystävyyttä yli rajojen tuntea vastuunsa ja velvollisuutensa kehittää itseään ihmisenä etsiä elämän totuutta KUNNIOITTAA TOISTA IHMISTÄ Kunnioittaa toista ihmistä tarkoittaa toisten ihmisten tasapuolisen ja tasa-arvoisen kohtelun lisäksi sitä, että vaeltaja tunnistaa omia ennakkoluulojaan ja asenteitaan sekä pyrkii haastamaan niitä. Vaeltaja kunnioittaa toista ihmistä ja ihmisyyttä, vaikka ei hyväksy kaikkia toisen tekoja, mielipiteitä tai arvoja. KEHITTÄÄ ITSEÄÄN IHMISENÄ Vaeltajaikäkauden myötä vastuu omasta partiotoiminnasta siirtyy yhä enemmän vaeltajalle itselleen. Luotsi tukee vaeltajaa, jotta vaeltaja kehittyy ikäkauden aikana. Vaeltajaikäkauteen sijoittuvat myös lukuisat muutokset nuoren elämäntilanteessa. Mahdollinen opiskelu, uusi asumismuoto, asepalvelus, ihmissuhde, luottamustehtävä ja työ ovat kaikki paikkoja, joissa vaeltaja kehittää itseään. Luotsin tehtävänä on auttaa vaeltajaa huomaamaan myös näissä opittujen tietojen sekä taitojen ja partion yhtymäkohtia. Vaeltajaikäkauden aikana vaeltaja sisäistää elinikäisen oppimisen ajatuksen. ETSIÄ ELÄMÄN TOTUUTTA Vaeltaja ymmärtää oikean ja väärän suhteellisuuden. Hän pystyy perustelemaan omat ratkaisunsa ja toimii oman arvomaailmansa mukaisesti. Vaeltaja tuntee partion arvopohjan ja pystyy vertaamaan omia arvojaan partion arvoihin. Hän uskaltaa sitoutua yhteisöjensä arvoihin. Vaeltaja löytää oman elämänkatsomuksensa ja se näyttäytyy käytännön toimintana.

9 10.7. Vaeltajaikäkauden symboliikka SYMBOLIIKKA VAELTAJUUDESSA Partiosymboliikkaan kuuluu toimintatapoja, sisältöjä ja esineitä, joilla on yhteisesti ymmärretty merkitys. Symboliikka luo yhteenkuuluvuutta liittämällä partiolaiset vartioonsa, lippukuntaansa, piiriinsä, keskusjärjestöön ja maailmanlaajuiseen partioliikkeeseen. Osa symboleista on maailmanlaajuisia, osa kaikille ikäkausille yhteisiä ja osa vain vaeltajille ominaisia. VAELTAJAOHJELMAN SYMBOLIIKKA Vaeltaja vaeltaa läpi nuoren aikuisen elämää apunaan vaelluskartta, johon hän on merkinnyt tärkeitä huomioita omasta elämästään sekä toiveistaan itsensä kehittämiseksi. Vaeltaja kulkee karttansa avulla toteuttaen rasteilla toiveitaan ja oppien haastamaan itseään. Välillä hän pysähtyy tarkastamaan mistä hän on tullut ja ottamaan suuntaa taas uudestaan. Tarvitseeko suuntaa muuttaa vai jatkaa samaan malliin eteenpäin? Vaelluksen päättyessä vaeltaja pohtii koko partiotaipaletta ja miettii mihin suuntaan hän jatkaa elämäänsä eteenpäin. VAELTAJA-IKÄKAUDEN SYMBOLIIKKA Vaeltajaikäkauden aikana on mahdollista kehittää ja käyttää omaa symboliikkaa oman lippukunnan tai vartion kesken. Tällaista symboliikkaa ovat esimerkiksi asusteet ja huudot. Vaeltaja tulisi ymmärtää symboliikan merkitys ja osata hyödyntää symboliikkaa monipuolisesti ja mielekkäästi partiotoiminnassa. Luotsin on hyvä muistaa keskustella vaeltajien kanssa symboliikan toteuttamisesta. Hyvä mahdollisuus tähän tarjoutuu suunnanotoissa. Kaikki vaeltajat kantavat partiohuivia kaulassaan. Se voi olla kiinnitetty punoksella, solmulla tai molemmilla. Vaeltajien tunnusväri on karhunruskea. Se kuvastaa muun muassa vahvuutta, turvallisuutta, luonnonläheisyyttä ja aikuismaisuutta. Vaeltajaikäkauden edustajat erottuvat muista ikäkausista ja aikuisista ruskean pillinarunsa avulla, jota kannetaan yhdessä partiohuivin kanssa. Pillinarulla korostetaan yhdenvertaisuutta kaikkien ikäkauteen kuuluvien välillä. Vartionjohtajan ei siis tarvitse ulkoisin tunnuksin erottua vartiolaisista, koska kyseessä on yhteinen porukka. Vastuu on kaikilla, vaikka vartiolla onkin nimetty vartionjohtaja. Osa vaeltajista voi olla jo suorittanut partiojohtajien peruskurssin. Tällöin heidän pillinarunsa on valkoinen. Vaeltajien luotsilla ei ole erityistä tunnusta. Vaeltajat pyrkivät mahdollisuuksien mukaan käyttämään partiopaitaa tai muita partioasusteita toiminnassaan. Partiopaidan oikeaan hihaan on kiinnitetty kankainen karhunruskea hihamerkki, johon on kuvattu vaeltajien päätösmerkki. Kangasmerkin saa, kun on tehnyt Tervetuloa vaeltajaksi -vaiheen Suomi-projekteineen ja vaeltajalupauksineen. Sitä kannetaan samanlaisena läpi vaeltaja-ajan. Vaeltajaikäkauden hihamerkki kuvaa sitä, että partiolainen kuuluu vaeltajaikäkauteen ja päämäärä on kirkkaana mielessä. Samanaikaisesti vaeltaja voi kantaa partiopaidan vasemman taskun laskoksessa muiden ikäkausien päätösmerkkejä. Vaeltajaikäkauden päätösmerkin saa vaeltajaikäkauden päätyttyä. Päätösmerkkiin vaaditaan, että vaeltaja on tehnyt Tervetuloa vaeltajaksi - ja Partiojohtajaperuskurssi -rastit, vähintään 15 muuta rastia sekä Aikuisuuteen- ja Ulkomaanprojekti -rastit. Vaeltajaikäkauden päätösmerkki on samalla partio-ohjelman päätösmerkki. Sen saadessaan vaeltaja on saavuttanut partion kasvatustavoitteet ja vaeltajasta on tullut aktiivinen kansalainen. Päätösmerkki on metallinen merkki, johon on mukailtu taustalle apila ja päälle lilja. Symbolisesti merkissä on yhdistettynä aineksia sekä WAGGGSin ja WOSMin merkeistä. Vaeltajaikäkauden päätösmerkkiä kannetaan partiopaidan vasemman taskun laskoksessa, eikä sen kanssa kanneta mahdollisia aikaisempien ikäkausien päätösmerkkejä, eikä vaeltajaikäkauden hihamerkkiä. Päätösmerkkiä voi kantaa myös siviilimerkkinä kertomassa muille, että on edelleen tai on ollut partiossa ja että haluaa yhä viestiä maailmanlaajuista partiosisaruutta ja -veljeyttä. Vaeltajaikäkauteen kuuluvat erilaiset erikoissuoritukset, kaukoretkimerkit ja liljat, ja ne näkyvät myös vaeltajan partioasussa. Karhunhampaan, Majavan hännän ja Kultaisen ruorin paikka on oikeassa taskussa tai sen napissa, liljojen puolestaan partiovyössä. 9 9 VAELTAJAT / VAELTAJALUOTSIN OPAS VAELTAJIEN SYMBOLIIKKA PÄHKINÄNKUORESSA Vaeltaja vaeltaa läpi nuoren aikuisen elämää apunaan vaelluskartta, johon hän on merkinnyt tärkeitä huomioita omasta elämästään sekä toiveistaan itsensä kehittämiseksi. Vaeltaja kulkee karttansa avulla toteuttaen rasteilla toiveitaan ja oppien haastamaan itseään. Välillä hän pysähtyy tarkastamaan mistä hän on tullut ja ottamaan suuntaa taas uudestaan. Tarvitseeko suuntaa muuttaa vai jatkaa samaan malliin eteenpäin? Vaelluksen päättyessä on aika pohtia koko partiotaipaletta ja miettiä mihin suuntaan hän jatkaa elämäänsä siitä lähtien. PARTIO-OHJELMA 2016

10 Vaeltajaikäkauden ryhmä, toimijat ja johtaminen VAELTAJAVARTIO Vaeltajavartio muodostuu yhden tai useamman lippukunnan vuotiaista partiolaisista. Vartioon kuuluu kolmesta viiteen vaeltajaa. Vaeltajavartion kokoonpano voi vaihdella vuosien varrella, ja vartiossa voi olla eri vaiheessa olevia vaeltajia. Vaeltaja voi olla osa useampaa vaeltajavartiota samaan aikaan esimerkiksi projektin merkeissä tai opiskelupaikkakunnallaan. Vaeltajavartion toiminta loppuu kun kaikki jäsenet ovat siirtyneet aikuisiksi. Jos vartio koostuu eri-ikäisistä vaeltajista, se voi jatkaa elämäänsä niin, että vartioon tulee ja siitä lähtee vuosittain jäseniä. Myös yli lippukuntarajojen olevien vaeltajavartioiden muodostaminen on mahdollista. Tällöin yhdessä tehtävien aktiviteettien valinnaisuus toteutuu paremmin, kun samasta aktiviteetista kiinnostuneita löytyy helpommin. Vaeltajavartion jäsenten on tarkoitus tutustua toisiinsa Suomi-projektin aikana. Jos vartion kokoonpano muuttuu vuosien varrella, on vartionjohtajana toimivan vaeltajan hyvä muistaa huolehtia vartion ryhmäyttämisestä muutosten yhteydessä. Partiotoimintaan voi hyvin liittyä kokonaan uutena partiolaisena myös vaeltajaikäkaudessa. Vaeltajavartion ei ole tarkoitus olla samalla tavalla pysyvä kuin nuoremmissa ikäkausissa, vaan sen sisällä voi olla pienempiä projektikohtaisia ryhmiä, tai niitä voidaan muodostaa eri vartioiden jäsenten kesken. Projektiryhmiä muodostetaan projekteja varten siten, että kaikkien vartion jäsenten ei tarvitse osallistua kaikkiin projekteihin. Meneillään voi myös olla useita projekteja samaan aikaan. Eri projekteille on hyvä valita vartion sisältä eri henkilöitä johtamaan niitä, kunkin osaamisen ja kiinnostuksen mukaan. Projektit voivat olla esimerkiksi piirin tai keskusjärjestön tapahtumiin liittyviä pestejä tai lippukunnan leirin järjestämistä, tai jonkin muun suuritöisemmän vaeltajaohjelman aktiviteetin tekemistä. Vaeltajavartion johtajaksi eli vartionjohtajaksi valitaan yksi vartion jäsenistä vähintään vuodeksi kerrallaan. Vartionjohtajan, vartion ja sen vaeltajien toimintaa lippukunnan puolesta tukee vaeltajaluotsi. Vaeltajavartionjohtaja huolehtii, että vartion kokoukset järjestetään säännöllisesti ja että kaikille vartion jäsenille riittää sopivasti toimintaa ja vastuuta. Luotsi puolestaan vastaa siitä, että vaeltajien henkilökohtaiset vaelluskartat toteutuvat ja niitä päivitetään tarpeen mukaan. VARTIONJOHTAJA VAELTAJAOHJELMASSA Vartionjohtaja on yksi vaeltajista. Hänellä tulee olla kykyä ja halua vastata vartion käytännön toiminnasta, kuten valittujen aktiviteettien tekemisestä, retkistä ja muusta toiminnasta. Tavoitteena on, että vartionjohtaja jakaa aktiviteettien suunnittelua ja johtamisvastuuta myös muille vartiossa, varsinkin jos joku vartion jäsen hallitsee valitun aihealueen vartionjohtajaa paremmin. Vartionjohtajalla on hallussa kokonaisuus siltä osin, kun se koskee vaeltajavartion toimintaa. Vartionjohtajan pesti voi kestää koko vaeltajuuden eli viiden vuoden ajan, mutta vähintään kuitenkin vuoden kerrallaan. Vartionjohtajaksi olisi hyvä valita sellainen, jolla on muiden partiopestiensä puolesta mahdollisuus keskittyä pestiinsä. Vartionjohtaja on tyypillinen vertaisjohtaja. Vartionjohtajan tärkein tavoite on pitää vaeltajat mukana aktiivisessa vaeltajatoiminnassa, riippumatta heidän asuinpaikoistaan, elämäntilanteestaan tai partiopesteistään. VARTIONJOHTAJAN TEHTÄVÄNÄ ON suunnitella vartion toimintaa yhteistyössä muiden vaeltajien ja luotsin kanssa organisoida vartion kokouksien ja retkien toteuttaminen innostaa vartion jäseniä osallistumaan retkille, leireille ja muihin partiotapahtumiin ja osallistua niihin myös itse sitoutua tehtävään sovituksi ajaksi varata riittävästi aikaa vartionjohtajan tehtävän hoitamiseen vastata toiminnan turvallisuudesta huolehtia omalta osaltaan yhteydenpidosta luotsin kanssa raportoida vartion toiminnasta lippukunnan käytäntöjen mukaisesti, esimerkiksi vuosiselosteen, toimintakertomuksen tai retkiraportin muodossa.

11 KUVAT Verna Piitulainen 11 VAELTAJAT / VAELTAJALUOTSIN OPAS VARTIONJOHTAJAN TARVITTAVAT TIEDOT JA TAIDOT Vartionjohtajalla tulee olla ryhmänohjaamisen perustiedot ja -taidot tehtävän vastaanottaessaan. Perustiedot hän on saanut esimerkiksi samoajille pakollisesta ryhmänohjaajakoulutuksesta. Tietoja ja taitoja voi oppia tai niitä voi syventää johtajakauden aikana käytännön kokemuksen ja koulutuksen kautta. Kaikenlainen taitokoulutus tukee vartionjohtajan tehtävässä onnistumista. Vartionjohtajaa tukee vaeltajan luotsi. VARTIONJOHTAJAN SAAMA TUKI Vartionjohtaja saa tukea omalta luotsiltaan. Vaeltajaluotsin tehtävänä on tukea vartionjohtajaa tarpeen mukaan esimerkiksi toiminnan suunnittelussa ja tavoitteellisuudessa, vaikeiden asioiden käsittelyssä sekä vaativampien aktiviteettien toteuttamisessa. Lisäksi luotsin tärkeä tehtävä on toimia linkkinä vaeltajavartion ja muun lippukunnan johtajiston välillä. Luotsin kanssa arvioidaan vartionjohtajuuden toteutumista ja voidaan asettaa uusia tavoitteita toiminnalle. VARTIONJOHTAJAN TULEE tuntea partiomenetelmä ja vaeltajan ihanteet tuntea vaeltajaohjelma tuntea lippukunnan organisaatio ja toimintakulttuuri osata suunnitella vartion toimintaa osata vetää partiokokous osata järjestää turvallinen retki ja tuntea SP:n turvallisuusohjeet tietää, mistä ja keneltä saa apua tehtävässään. VARTIONJOHTAJAN VALINNASTA Vartio valitsee luotsin tuella keskuudestaan vertaisjohtajan eli vaeltajavartionjohtajan, joka sitoutuu tehtäväänsä vähintään vuodeksi. Hyvä olisi, että tehtävään valitulla vartionjohtajalla ei ole samaan aikaan muita johtamispestejä. Vaeltajavartio pestaa vartionjohtajansa. Luotsi huolehtii siitä, että pestaus tehdään. PARTIO-OHJELMA 2016

12 Luotsin rooli vaeltajaikäkaudessa LUOTSIN ROOLI JA TEHTÄVÄ Vaeltajaa tukee kehityksessä ja toiminnassa vaeltajaluotsi. Luotsi on yli 22-vuotias, mielellään luotsi- ja Ko-Gikurssin käynyt johtaja, jolla on riittävä näkemys vaeltajien ohjelman tavoitteesta ja sisällöstä. Luotsilla olisi hyvä olla itsellään kokemusta kyseisestä ikäkaudesta, mutta tämä ei ole välttämätöntä. Luotsin ei myöskään tarvitse olla välttämättä aktiivisesti partiotoiminnassa mukana. Koulutuksista voi saada paljon tietoa, ja aikuisella on mahdollisuus hyödyntää myös siviilielämänsä kokemuksia ja taitoja. Vaeltajalla on tärkeää olla aikuinen esikuva, joka osaltaan kannustaa jatkamaan partiotoimintaa niin vaeltajaikäkaudessa kuin myös vaeltajuuden jälkeenkin. Esikuvaksi kelpaavan aikuisen tulisi olla saatavilla niin, että tarvittaessa vaeltaja saa häneltä tukea ja ohjausta toimintaansa. Selvimmin tämä tuki ja ohjaus näkyvät luonnollisesti vaelluskartan ja toimintakausien suunnittelussa, mutta luotsilla on tärkeä rooli koko vaeltajuuden ajan. Luotsin keskeinen tehtävä on olla vaeltajalle läsnä. Käytännössä tämä tarkoittaa ajan antamista vaeltajalle hänen sitä tarvitessa. Riippuu vaeltajan ja luotsin suhteesta, sopiiko yhteiseen ajanviettoon pitkät keskustelut, sählynpeluu tai partio-ohjelman aktiviteettien tekeminen. Tärkeää on, että luotsilla on aikaa kuunnella ja vastata vaeltajan esiin nostamiin asioihin sekä näyttää omalla esimerkillä, että partiotoimintaa voi jatkaa myös aikuisena. Vaeltajaikäiset valitsevat helposti tutun ja turvallisen tavan toimia. Tämä voi näkyä esimerkiksi kokousten rutiininomaisuutena tai toisaalta myös kokousten puutteena. Luotsin tehtävänä on haastaa vaeltajia toimimaan, tekemään ja haastamaan itseään. Luotsi voi esimerkiksi antaa vinkkejä aktiviteettien uudenlaisiin toteutustapoihin tai vinkata siitä, miten vartio voi pitää kokouksia, vaikka vartion jäsenet asuisivatkin pääasiassa eri puolilla maata. Luotsi vastaa yksittäisen vaeltajan ja/tai vaeltajavartion toiminnasta. Luotsin tehtävänä on tukea yksittäistä vaeltajaa tämän pestissä ja/tai koko vaeltajavartiota heidän tehdessään partio-ohjelmaa. Vaeltajaikäkaudessa luotsi on mukana taustalla, ja vaeltajat suunnittelevat, järjestävät ja toteuttavat toimintaa itse. Tällöin vastuu vaeltajien ohjelmasta ja kasvatuksesta on luotsilla, mutta vastuu projekteista ja pesteistä on vaeltajilla itsellään. Luotsi siis vastaa siitä, että ryhmän itsensä suunnittelema toiminta on ikäkauden kasvatustavoitteiden mukaista partiotoimintaa. Lähtökohtana on, että jokaisella vaeltajavartiolla on oma luotsi. Sama henkilö voi toimia myös useamman vaeltajavartion luotsina, mikäli hän pystyy ohjaamaan kaikkia vaeltajia. Luotsi ei ole mukana säännöllisesti vaeltajien viikkotoiminnassa, vaan hän vastaa vartion toiminnasta pidemmällä aikavälillä. Luotsi toimii vaeltajavartiosta nousevan vertaisjohtajan eli vartionjohtajan tukena ja vastaa tämän kehittymisestä johtajana. Luotsilla ja vartionjohtajalla tulee olla luottamuksellinen suhde. Molempien tulee tietää toimintatavat ja vastuu omasta toiminnastaan. Luotsin velvollisuutena on huolehtia kasvatustavoitteiden toteutumisesta vaeltajille ominaisten partiomenetelmien keinoin. Hän toimii aikuisena mallina nuorelle ja ohjaa nuorta ymmärtämään vanhempia johtajia ja heidän toimintatapojaan. Luotsi antaa vaeltajalle mallia aikuistuvan ja aikuisen vastuusta, roolista ja tehtävistä partiossa. Luotsin tehtävänä on toisaalta tukea vaeltajaa omassa ohjelmassaan ja kasvamisessa, toisaalta tarvittaessa toimia myös rajoittajana. Vaeltajaohjelmaan voi kuulua erilaisia partiopestejä, mutta niiden määrä ei saa haitata muuta vaeltajatoimintaa tai vaeltajan muuta elämää, esimerkiksi opiskelua. Ikäkausiohjelmien ja nousujohteisuuden tarkoituksena on, että vielä ohjelman jälkeenkin partiomaailmassa riittää haasteellisia pestejä. Innokasta vaeltajaa ei kuitenkaan saa rajoittaa liiaksi, vaan jokaisen kohdalla tulee edetä vaelluskartan mukaisesti, ottaen kuitenkin huomioon muuttuvat elämäntilanteet. Luotsi voi auttaa ja tukea vaeltajaa ottamaan huomioon partion ulkopuolisen elämän suuret vaativat asiat, kuten yo-kirjoitukset, armeija, omaan kotiin muuttaminen, pääsykokeet, opinnot, valmistuminen, työelämä, työ opintojen ohessa, perheen perustaminen ja niin edelleen. Vaeltajille tulee tarjota riittävästi tilaa itsenäiseen tekemiseen ja toimimiseen, mutta ohjelman etenemistä ja vaeltajien kehittymistä on kuitenkin seurattava. Luotsilla tulee olla joustavuutta soveltaa ohjelmaa ja sopia asioista nuorten kanssa, mutta myös rohkeutta jämäkkyyteen ja käytäntöjen luomiseen. Luotsi on nuorelle esimerkki kaikessa elämässä, ei vain erikseen vaeltajatoiminnassa. LUOTSIN TEHTÄVÄNÄ ON vastata yksittäisen vaeltajan toiminnan suunnitelmallisuudesta ja tavoitteellisuudesta vastata vaeltajavartion tavoitteellisesta toiminnasta, mutta ei johtaa vartiota suunnitella toimintaa yhdessä yksittäisen vaeltajan ja vaeltajavartion kanssa osallistua vartion toimintaan tarvittaessa tukea vartionjohtajaa, auttaa vaikeampien aktiviteettien toteuttamisessa toimia ideapankkina haastaa vaeltajavartiota aktiviteettien ja projektien toteuttamiseen sekä kannustaa vartiota järjestämään itselleen huippujuttuja huolehtia omasta koulutuksestaan ja ajantasalla pysymisestään sekä osallistua piirin tai alueen luotsitapaamisiin tuntea partio-ohjelma ja partiomenetelmä huolehtia kasvatustavoitteiden toteutumisesta ikäkaudessa huolehtia osaltaan siitä, että lippukunnassa vaeltajilla on ikä- ja kehitystasoonsa nähden sopivia pestejä ja mahdollisuus myös omaan ohjelmaan tukea vaeltajia valitsemaan sellaisia pestejä, jotka tukevat heidän kehitystään tukea, rohkaista, patistaa ja antaa palautetta vaeltajille heidän erilaisissa johtamistehtävissään ryhmänjohtajana, projekteissa, hallituksessa tai muissa vastaavissa tehtävissä olla mahdollistaja - tarjota tilaisuus tehdä itse tuoda esille, mitä kaikkea partion puitteissa voi tehdä toimia yhteistyössä muiden tahojen kanssa, esimerkiksi lippukunnan ja alueen muiden vaeltajaluotsien kanssa osallistua ikäkauden yhteisen toiminnan järjestämiseen huolehtia toiminnan fyysisestä ja henkisestä turvallisuudesta.

13 Luotsin pitäisi ainakin tehdä, osata ja ymmärtää suunnilleen aikajärjestyksessä yksittäisen vaeltajan näkökulmasta seuraavat asiat: olla mukana samoaja-vaeltaja -siirtymässä. pitää tervetulotilaisuus vaeltajille ja auttaa vaeltajia jakautumaan vartioihin sekä ohjeistaa Suomi-projekti. tukea vartioiden Suomi-projektin tekemistä. käydä Suomi-projektin jälkeen jokaisen luotsaamansa vaeltajan kanssa ohjaus, jossa keskustellaan vaeltajalupauksesta ja käydään läpi vaeltajan tekemä vaelluskartta sekä sovitaan seuraavista suunnanotoista. huolehtia, että vartionjohtaja vastaa vaeltajavartioiden kokoontumisista ja aktiviteettien tekemisestä. tukea vaeltajien, projektiryhmien ja vaeltajavartioiden aktiviteettien tekemistä. Jokaisessa aktiviteetissa on luotsin tehtäviä esimerkiksi aktiviteetin purkuun liittyen. Aktiviteetteja voi tehdä yksin, muiden kiinnostuneiden kanssa tai vaeltajavartion kanssa. huolehtia, että vaeltajat osallistuvat piirin ja SP:n järjestämiin valtakunnallisiin vaeltajatapahtumiin vähintään kaksi kertaa vaeltajuuden aikana. käydä läpi vaelluskartta ja siinä olevia suunnitelmia sekä niiden toteutumista suunnanotoissa. Pisteitä tulee olla vähintään vuoden välein. tukea vartioiden ulkomaanprojektin tekemistä. tukea vaeltajan siirtymistä aikuisuuteen. lopettaessaan pestissään kesken vaeltajaikäkauden perehdyttää ja tukea uutta luotsia ja toimia hänen rinnallaan, jotta vaihdos ei katkaise tukea TARKEMPAA TIETOA luotsin tehtävästä löytyy jokaisen aktiviteetin yhteydestä. LUOTSI VOI SAADA VERTAISTUKEA TEHTÄ- VÄÄNSÄ alueen tai piirin muilta vaeltajaluotseilta oman lippukuntansa luotsien lisäksi. EDELLYTYKSET LUOTSIN PESTIIN Luotseiksi tulee pestata henkilöitä, joilla on riittävä motivaatio ja osaaminen pestin hoitamiseen. Luotsien pitää myös olla sellaisia henkilöitä, joiden kanssa vaeltajien on luontevaa työskennellä. Jos kemiat tai mielipiteet eivät millään tasolla osu yhteen, on syytä harkita luotsin vaihtoa. Luotsin tärkein pääoma, josta vaeltajille tukea voi ammentaa, on hänen oma elämänkokemuksensa. Tästä johtuen luotseiksi kannattaa ensisijaisesti valita vaeltajaiän jo reippaasti ylittäneitä henkilöitä. Luotsin tulee tuntea partio-ohjelma sekä partiomenetelmä ja sen soveltaminen ikäkaudessa. Hänellä tulee olla kokemusta nuorten kanssa toimimisesta. Pestissä tärkeitä asioita ovat elämänkokemus ja sosiaaliset taidot. Luotsina voi toimia aikuisena partioon tullut johtaja, mutta pesti vaatii kokonaisvaltaista käsitystä partiotoiminnasta. Hyvä tapa aloittaa luotsin toiminta on tapaaminen vaeltajavartion tai vaeltajan kanssa. On tärkeää, että vaeltajat saavat esittää toiveensa siitä, minkälainen rooli luotsilla on ja minkälaisissa asioissa tukea tarvitaan. Tässä yhteydessä on myös hyvä käydä läpi se, mitkä asiat ovat vaeltajien omalla vastuulla ja mitä heiltä odotetaan. Luotsin oma-aloitteisuus ja aktiivisuus on tärkeää erityisesti pestin alkuvaiheessa. Tässä vaiheessa vaeltajat vielä mahdollisesti arastelevat luotsia eivätkä osaa tai uskalla hyödyntää tarjolla olevaa ohjausta. Vaeltajia tulee kuitenkin rohkaista ja kannustaa omaan aktiivisuuteen: ottamaan yhteyttä luotsiin ja pyytämään tältä apua Vaeltajat oppivat luottamaan luotsiin, kun luotsi osoittautuu luottamuksen arvoiseksi tekemällä sen, mitä lupaa. Tämä voi olla mitä tahansa yhdessä sovittuja konkreettisia asioita kuten muonituksesta huolehtimista tai deadlineista huolehtimista. Luottamuksen rakentumisen myötä myös vaeltajien luotsilta saaman tuen ja hyödyn määrä todennäköisesti lisääntyy. Mikäli mitenkään on mahdollista, on järkevää että luotsi on mukana koko vartion elinkaaren ajan. Näin hänen roolinsa suhteessa vaeltajien omaan ryhmään rakentuu kiinteäksi osaksi toiminnan dynamiikkaa ja luotsauksesta saavutetaan suurin mahdollinen hyöty Kaikki hyvä päättyy aikanaan - niin myös vaeltajien ja luotsin välinen suhde. Luotsauksen päättyessä on hyvä käydä läpi henkilökohtaisten kokemusten ja tuntemusten kirjo. Vaikka luotsisuhde päättyy, ystävyys voi säilyä ja jopa syventyä. Myös tämän seikan voi tuoda selkeästi esiin. LUOTSI OHJAAJANA Luotsin tehtävä on ohjata vaeltajia - yksilöinä ja vartiona. Tässä mielessä on tärkeä tunnistaa suhteen muodostuminen sekä yksittäisiin vaeltajiin että koko vartioon. Ohjaustilanteissa ja keskusteluissa luotsin onkin tärkeä tunnistaa se, ohjaako sillä hetkellä yksilöä vai vartiota tai - jos molempia - niin missä suhteessa. Eri yksilöt saattavat vaatia eri määrän huomiota omaan toimintaansa. Tästä huolimatta luotsin pitäisi pystyä luomaan luottamuksellinen ohjaussuhde jokaiseen ohjattavaan. Ohjaavan luotsin kanssa vaeltaja luo vaelluskarttaan tavoitteet sekä aikataulun ja niitä seurataan suunnanotoissa. Varsinaiseen toimintaan luotsi antaa vain tukensa ja osallistuu pyydettäessä. Luotsin tulisi järjestää tapaamisia, joissa keskitytään vaeltajan tekemien aktiviteettien etenemiseen, arviointiin ja jatkon suunnitteluun. Tapaamisia, eli suunnanottoja, olisi hyvä olla vaeltajuuden alkupuolella ainakin puolen vuoden välein ja loppupuolella vähintään vuoden välein. Luotsin olisi hyvä olla tavoitettavissa vaeltajan henkilökohtaisia keskusteluja varten muulloinkin. Ohjauksessa pitää kiinnittää huomiota erityisesti henkilökemioihin ja ajankäyttöön. Jos ohjaaja ja ohjattava eivät tule hyvin toimeen keskenään, on luontevan ohjaussuhteen syntyminen vaikeaa, jopa mahdotonta. Kuitenkin ohjaussuhteelle on suotava tarpeeksi aikaa muodostua, alun erimielisyydet voivat johtua esimerkiksi tutustumisen puutteesta. Mikäli varsinainen vaeltajaikäkauden luotsi ei syystä tai toisesta ole luonteva ohjaaja jollekulle vaeltajalle, voi vaeltajaa ohjata joku muukin lippukunnan aikuisista. Ohjauksessa voi hyödyntää myös muita menetelmiä, kuten sähköpostia ja etäviestintäkanavia. Oikeaa fyysistä tapaamista ei kuitenkaan saisi unohtaa. LUOTSIN PESTAUS Luotsin pestaajana toimivat sekä vaeltajat että lippukunnanjohtaja tai ikäkausivastava, jonka kanssa käydään ajoittain myös arviointikeskusteluja pestin tavoitteiden toteutumisesta. Toivottavaa olisi, että luotsin pesti kestäisi koko ikäkauden ajan, siis viisi vuotta. 13 VAELTAJAT / VAELTAJALUOTSIN OPAS PARTIO-OHJELMA 2016