Energia arjessamme ENERGIA-ALA LUO HYVINVOINTIA JA TURVALLISUUTTA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Energia arjessamme ENERGIA-ALA LUO HYVINVOINTIA JA TURVALLISUUTTA"

Transkriptio

1

2 ENERGIA-ALA LUO HYVINVOINTIA JA TURVALLISUUTTA Energia pyörittää arkeamme. Pistorasiasta on jatkuvasti saatavilla virtaa tietokoneeseen, kahvinkeittimeen, pesukoneeseen ja kaikkiin laitteisiin, joiden käyttö leimaa modernia elämää. Pidämme itsestään selvänä, että sisätiloissa on lämmintä ja valoisaa silloinkin, kun ulkona on pimeää ja pakkanen paukkuu. Energian tuotanto ja käyttö aiheuttavat merkittävän osan ilmaston lämpenemiseen vaikuttavista kasvihuonekaasuista. Koska arkemme edellyttää energiaa, on suomalainen energiateollisuus asettanut päämääräkseen vähentää sähkön ja kaukolämmön tuotannon päästöjä huomattavasti vuoteen 2050 mennessä. Tavoitteena on tuottaa tulevaisuudessa energiaa hiilineutraalisti eli ilmakehän hiilidioksidimäärää kasvattamatta. Tämä tavoite saavutetaan lisäämällä uusiutuvien energialähteiden käyttöä, edistämällä energiatehokkuutta sekä vähentämällä kasvihuonekaasupäästöjä muilla keinoin. Kohti kestävää energiataloutta -esitteen tarkoituksena on luoda katsaus energia-alan keskeiseen rooliin suomalaisten hyvinvoinnin rakentajana. Tulevaisuuden tavoitteiden ohella esite kuvaa alan jo tekemiä satsauksia Suomen, suomalaisten sekä ympäristön hyvinvoinnin ja turvallisuuden eteen. Energia arjessamme Energian luotettava toimitus ja hinta vaikuttavat meistä jokaiseen. Ei ole samantekevää, kuinka usein sähköt ovat poikki ja mitä energiasta maksamme. Olemme yhteiskuntana onnistuneet tekemään maamme energiajärjestelmästä monipuolisen ja tehokkaan. Monipuolinen tuotantorakenne mahdollistaa, ettemme ole riippuvaisia yksittäisestä energialähteestä, jos sen tuonti katkeaa tai hinnat kallistuvat. Laajan tuotantopohjan ansiosta Suomessa sähkö ja kaukolämpö ovat lisäksi ostovoimaan suhteutettuna edullisimpien joukossa Euroopassa. Suomessa energiantuotantolaitoksia sekä sähkö- ja kaukolämpöverkkoja kunnostetaan ja uudistetaan jatkuvasti, mistä syystä katkoja ja häiriöitä on vähän. Toimitusvarmuutta halutaan kuitenkin parantaa entisestään, ja tavoitteena on jättää pitkäkestoiset sähkökatkot kokonaan historiaan. Ostovoimaan suhteutettu sähkön hinta Euroopassa vuonna 2012 TIESITKÖ? Suomalaiset käyttävät EUmaista eniten sähköä asukasta kohden. Tämä johtuu maamme pohjoisesta sijainnista sekä maamme teollisuuden energiavaltaisesta rakenteesta. Sähkön ja kaukolämmön hinnat ovat kuitenkin Suomessa ostovoimaan suhteutettuna Euroopan alhaisimpia.

3 Energiateollisuus vahvistaa Suomen kilpailukykyä Kilpailukykyisen energian sekä luotettavan sähkön toimituksen ansiosta Suomeen on syntynyt paljon energiaintensiivistä teollisuutta. Maassamme jalostetaan mm. metalli-, metsäja kemianteollisuuden tuotteita maailmalle vietäväksi. Maissa, joissa sähkön hinta on korkea ja sähköjärjestelmä epäluotettava ei tämäntyyppinen, paljon energiaa käyttävä teollisuus menesty. Energiateollisuuden investoinnit palvelevat kansantaloutta luomalla uutta työtä ja toimeentuloa. Viime vuosina energiateollisuus on ollut ylivoimaisesti suurin investoija kaikista eri teollisuudenaloistamme. Seuraavan vuoden aikana alan on arvioitu investoivan jopa miljardin euron arvosta. Investoinnit eri teollisuuden aloilla Suomessa Energia-ala osaa, innovoi ja kehittyy Suomessa on poikkeuksellisen paljon energiaosaamista. Energiateknologiaa viedään Suomesta ulkomaille vuosittain viiden miljardin euron arvosta, mikä on kansainvälisesti vertailtuna huippuluokkaa. Energiateollisuus vahvistaa kansallista energiaosaamista mittavilla panostuksilla tutkimus- ja kehitystoimintaan. Energiaan ja ilmastoon liittyvät tutkimus- ja kehitystyöpanokset (tutkimuslaitoksilta saadut luvut, sisältävät päällekkäisyyksiä): Tutkimuslaitos (v ) Miljoonaa Energiateollisuus ry:n kaukolämpötutkimus 1,4 Sähkötutkimuspooli 1,6 Ympäristöpooli 1,1 Tilastokeskus: yritykset 77,0 Cleen Oy (2011) 38,4 Tekes 812,2 VTT 228,8 TIESITKÖ? Suomen koko sähköverkko riittäisi kiertämään maapallon 10 kertaa ympäri.

4 Älykäs sähköverkko mahdollistaa taloudellisia ja ilmastollisia hyötyjä Energia-ala on vastuullinen työllistäjä Koteihimme on viime vuosina alkanut ilmestyä älykkäitä sähkömittareita. Nämä mittarit mittaavat ja rekisteröivät sähkönkäyttöä tunneittain. Parhaillaan kehitetään palveluita, joiden avulla omaa sähkönkulutusta voi seurata reaaliajassa. Tarkat kulutustiedot mullistavat sähkönkäytön suunnittelun. Kodeilla on tulevaisuudessa entistä parempi mahdollisuus vaikuttaa sähkölaskuunsa esimerkiksi sähkön käyttöajankohdan valinnalla. Koska sähkön markkinahinta on korkeimmillaan kulutushuippujen aikana, voi omaa sähkölaskuaan pienentää siirtämällä pyykin pesua tai saunomista halvemman sähkön ajankohtiin. Sähkön kulutus- ja hintapiikkien tasoittuminen on myös ympäristöystävällistä: tasainen sähkönkulutus voidaan helpommin kattaa uusiutuvin ja päästöttömin energialähtein. TIESITKÖ? Suomi on älykkään sähköverkon edelläkävijä. Suomalaisista kotitalouksista löytyy ensimmäisenä maailmassa, vuoden 2014 alkuun mennessä, tunnin tarkkuudella toimiva etäluettava sähkömittari. Älykäs sähkömittari tarkkailee kotien sähkönkulutuksen lisäksi sähkönlaatuun ja sähkökatkoihin liittyviä asioita. Mittareilta saadaan nykyistä ajantasaisempaa tietoa sähkökatkoista, jolloin myös korjaustoiminta nopeutuu. Älykkäät sähkömittarit ovat olennainen osa uutta älykästä sähköverkkoa. Nykyisen sähköverkkomme toiminnallisuus paranee, kun automaatioteknologiaa ja tietoliikenneosaamista yhdistetään sähköverkon tueksi. Älykäs verkko mahdollistaa esimerkiksi kotien oman sähköntuotannon liittämisen verkkoon. Tulevaisuudessa kodit voivat tuottaa sähköä esimerkiksi auringon tai tuulen avulla omaan käyttönsä ja myydä ylimääräisen sähkönverkkoon. Myös sähköautojen latauspisteiden yleistyminen edellyttää mittavia muutoksia sähköverkoissa. Pitkällä aikavälillä älykäs sähköverkko tuo kustannussäästöjä, parantaa energiatehokkuutta sekä lisää sähköjärjestelmän toimintavarmuutta. Älykäs sähköverkko tehostaa sähkömarkkinoiden toimintaa ja vähittäismarkkinoiden kilpailua. Energiateollisuus luo työtä ympäri Suomea ja pitää huolta työntekijöistään. Energiateollisuuden työntekijöistä yli 90 prosenttia on vakituisessa ja kokoaikaisessa työsuhteessa. Energiateollisuuden sairauspoissaolojen määrä alittaa teollisuuden alojen keskiarvon, kun taas henkilöstökoulutuksen määrässä energiateollisuus kuuluu teollisuuden alojen kärkipäähän. Energia-ala työllistää tällä hetkellä noin henkilöä ja välilliset työllisyysvaikutukset huomioon otettuna luku on kaksinkertainen. Kesätyöntekijöitä ja harjoittelijoita energia-alalle palkataan keskimäärin vuodessa. Energia-ala tarjoaa työpaikkoja sähkön ja lämmön tuotannossa, hankinnassa, siirrossa, sähköverkon rakentamisessa ja kunnossapidossa. Energia-alan yrityksissä toimii myös osaajia talouden ja hallinnon sekä myynnin, markkinoinnin, viestinnän ja asiakaspalvelun tehtävissä. Välillisesti energiateollisuus työllistää esimerkiksi biopolttoaineiden tuotannossa ja kuljetuksissa sekä uusien tuotantolaitosten ja sähköverkkojen rakennusprojekteissa. Energia-alan ammattilaisia työskentelee myös julkishallinnon, viranomaistahojen ja energia-alan järjestöjen palveluksessa sekä alan tutkimus- ja kehitystyön parissa. TIESITKÖ? Suomen kaukolämpöverkosta rakennetaan myös älykkäämpää. Tavoitteena on tuottaa lämpöä mahdollisimman taloudellisesti ja pienin ympäristövaikutuksin. Älykäs kaukolämpö tarkoittaa yhä enemmän: hajautettua tuotantoa lämmön varastointia kulutushuippujen varalle mittauksen tarkentumista järjestelmän optimaalista ohjausta uusia hinnoittelumalleja

5 ENERGIATEOLLISUUS VASTAA YMPÄRISTÖHAASTEESEEN Rikkidioksidipäästöt tuotettua sähköä kohti Päästöt laskevat Energiateollisuuden päämääränä on vähentää merkittävästi energiantuotannon aiheuttamia päästöjä ja muita ympäristövaikutuksia. Suomessa energiantuotannolla on jo nyt varsin alhaiset päästöt muuhun Eurooppaan verrattuna: noin 60 prosenttia sähköstä tuotetaan Suomessa ilman kasvihuonekaasupäästöjä. Viime vuosina on tehty lisää investointeja päästöttömiin voimalaitoksiin sekä käynnistetty useita energiatehokkuutta ja uusiutuvien energialähteiden käyttöä edistäviä hankkeita. Muutosten tekeminen vaatii pitkäjänteisyyttä, mutta aiempien toimien tulokset näkyvät jo nyt. Sähköntuotannon ominaispäästöjen, eli tuotettua energiayksikköä kohden syntyneiden hiilidioksidipäästöjen, määrä on laskenut selvästi aiemmilta vuosikymmeniltä. Myös happamoitumista aiheuttavien savukaasupäästöjen määrää on saatu vähennettyä merkittävästi teknisillä ratkaisuilla. Energiantuotannon rikkidioksidipäästöt ovat nykyisin murto-osa 1980-luvun tasosta, vaikka energian tuotanto on koko ajan lisääntynyt. Hiilidioksidipäästöt tuotettua sähköä kohti EU:ssa, vuosi 2010 (arvio) Hiilidioksidipäästöt tuotettua sähkö kohti Typen oksidien päästöt tuotettua sähköä kohti

6 Energia ja ympäristö ovat toisiinsa vahvasti sidoksissa Ympäristöasioissa yritysten toimintaa ohjaavat erilaiset lait ja normit. Suurin osa energiantuotantolaitoksista on myös sitoutunut kehittämään toimintaansa vapaaehtoisten EMAS- ja ISO ympäristöjärjestelmien mukaisesti. Energiantuotannosta ja -siirrosta aiheutuu erilaisia paikallisia ympäristövaikutuksia, joita pyritään minimoimaan eri tavoin. Konkreettisia toimia ympäristövaikutuksien vähentämiseksi ovat esimerkiksi puhdistustekniikan parantamien, kuljetusrekkojen pesu turvepölyn leviämisen estämiseksi ja energiantuotannon tehostaminen ilmastoystävällisempään suuntaan. Henkilökuntaa koulutetaan vastuulliseen ja ympäristön huomioon ottavaan toimintaan. Polttoaineiden jalostuksessa ja energiantuotannossa syntyviä jätteitä käytetään muun muassa rakennusteollisuuden raaka-aineena, tienrakennusaineena ja maanparannusaineena. Eri puolilla Suomea on käynnissä ympäristötutkimushankkeita, joihin energia-alan yritykset osallistuvat. Nämä tutkimushankkeet voivat olla hyvin paikallisia, kuten Merikotkat-hanke, jossa linnuille vaaralliset sähköjohdot kartoitettiin ja suojattiin törmäysten estämiseksi. Osa on puolestaan tutkimushankkeita, kuten esimerkiksi selvitykset turvetuotannon vaikutuksista soiden ekosysteemiin. Yritykset rahoittavat myös erilaisia ympäristönsuojeluhankkeita, mm. Itämeren suojelutyötä. Ympäristöraportit ovat olennainen osa ympäristöasioiden kehittämistä, ja siksi energiantuotannon ympäristövaikutuksista kerätään jatkuvasti tietoa. Valtaosa energia-alan yrityksistä tuottaa vuosittain ympäristöraportin tai yritysvastuuraportin, jossa selvitetään myös toiminnan ympäristövaikutuksia. Raportointitavasta on saatu tunnustusta, sillä energia-alan yritykset ovat menestyneet vuosittaisessa raportointikilpailussa (FiBs). Yritykset myös kertovat ympäristövastuunsa toteutumisesta säännönmukaisesti vuosikertomuksissaan ja verkkosivuillaan. HYVÄ KÄYTÄNTÖ: väyliä vaelluskaloille Vesivoima ei tuotantovaiheessa aiheuta kasvihuonekaasupäästöjä, joten sillä on tärkeä rooli ilmastonmuutoksen ehkäisyssä. Vesistön valjastaminen sähköntuotantoon kuitenkin muuttaa ekosysteemejä, mikä on aiheuttanut esimerkiksi lohikantojen pienentymistä. Lohimäärää pyritään kasvattamaan muun muassa rakentamalla kalateitä, joihin löydettyään kalat pääsevät kiertämään voimalaitokset. Voimalaitos tuottaa eri aikaan erilaisia virtauksia, jotka vaikuttavat kalojen käyttäytymiseen. Kalatien suu pitääkin sijoittaa siten, että lohet uivat siihen luonnostaan. Tästä syystä Riistaja kalatalouden tutkimuslaitos on kalateiden suunnittelun yhteydessä suorittanut mm. Iijoella tutkimusta kalojen käyttäytymisestä. Iijoen tutkimuksessa kaloihin asennettiin radiolähettimiä, joiden avulla niiden liikkeistä kerättiin tietoa. Lisäksi automaattiset seurantajärjestelmät voimaloiden katoilla ja joen pohjassa rekisteröivät kalojen liikkeitä. Tutkimusaineistoa täydennettiin tarkkailemalla säännöllisesti kalojen lähettämiä radiosignaaleja veneestä. Iijoen tutkimus on osa Rakennettujen jokien tutkimusohjelmaa, jolla on useampia rahoittajia. Iijoen kalaportaiden suunnittelutyötä täydentää Fortumin laatima virtuaalinen 3D-malli kalojen elinympäristöstä. Mallia varten on kartoitettu joen pohjan profiili, minkä jälkeen kalan liikkeitä havainnollistetaan erityyppisissä virtauksissa. Iijoen tutkimuksessa saatua tietoa ja 3D-mallinnusta voidaan hyödyntää myös tulevien kalateiden rakentamisen yhteydessä.

7 Kotimainen uusiutuva energia on ilmastomyönteistä Suomi on maailman johtavia maita uusiutuvien energialähteiden hyödyntämisessä. Suomessa uusiutuvilla energialähteillä tuotetaan sähköstä yli 30 prosenttia ja kaukolämmöstä yli 20 prosenttia. Maamme uusiutuvista energiamuodoista tärkeimpiä ovat bioenergia, varsinkin metsäenergia eli puu ja puupohjaiset polttoaineet sekä vesivoima. Lisäksi käytetään muita uusiutuvia energiamuotoja kuten tuulivoimaa, maalämpöä ja aurinkoenergiaa. Energia-alan 2000-luvun investoinnit ovat kohdistuneet selvästi aiempaa enemmän uusiutuviin energialähteisiin. Pelkästään kivihiiltä tai öljyä käyttäviin voimalaitoksiin ei ole enää investoitu. Öljyn käyttöä on korvattu biopolttoaineilla, ja tuulivoiman tuotantokapasiteetti on viisinkertaistunut 2000-luvun alusta. Puupolttoaineiden käyttö kaukolämmön tuotannossa on lisääntynyt yli 50 prosenttia 2000-luvun aikana. Uusiutuvien energialähteiden osuus sähköntuotannosta, vuosi 2010 (arvio) Energiateollisuuden tavoitteena on lisätä uusiutuvien energialähteiden käyttöä niiden päästöttömyyden ja kotimaisuuden takia. Uusiutuvan energian käyttöä lisäämällä parannetaan myös energiantuotannon omavaraisuutta ja energiaturvallisuutta sekä vahvistetaan kauppatasetta ja kansantaloutta. Suomen sähköntuotannon energialähteet vuosi 2011 Uusiutuvien polttoaineiden käyttö kaukolämmön ja siihen liittyvään sähkön tuotantoon

8 Lisää tehokkuutta - vähemmän päästöjä Alla olevaan Energiantuotannon tehostamisen säästöt -diagrammiin on koottu energiatehokkuus-sopimuksen piirissä olevien energiantuotantolaitosten tehostustoimilla saavuttama energian säästö olettaen, että edellisenä vuonna saavutettu säästövaikutus on yhä voimassa. HYVÄ KÄYTÄNTÖ: jätepusseista energiaa Energiantuotannon tehostamisella saavutettu vuotuinen energian säästö Energian käytön ja tuotannon tehostaminen säästää energiaa. Kun samasta energiamäärästä saadaan enemmän hyötyä, raaka-aineiden käyttö ja päästöt vähenevät. Suurin osa energia-alan yrityksistä on sitoutunut edistämään energiatehokkuutta liittymällä vapaaehtoiseen energiatehokkuussopimukseen. Yritykset lisäävät energiantuotannon ja käytön tehokkuutta sekä vähentävät siirto- ja jakeluhäviöissä hukkaan menevää energiaa. Yritykset kouluttavat henkilökuntaansa energian säästämisestä sekä pyrkivät huomioimaan energiatehokkuuden hankinnoissaan. Energia-alan yritykset tarjoavat energiansäästötietoa myös asiakkailleen: vuonna 2010 energiatehokkuussopimuksen puitteissa energianeuvontaa annettiin yli 500 kertaa. Tämän lisäksi yritykset jakavat energiansäästötietoa erilaisten kilpailujen, tempausten ja luentojen avulla, tuottavat tietolehtisiä sekä kirjoittavat aiheesta lehdissä ja kotisivuillaan. Energiatehokkuussopimuksen avulla on saatu selviä tuloksia aikaan. Energiantuotanto tavoittelee yhteensä 2000 GWh:n vuotuista säästöä vuoteen 2016 mennessä. Vuonna 2010 tästä tavoitteesta oli saavutettu jo 48 prosenttia. TIESITKÖ? Yhteistuotanto on ekologinen tapa tuottaa sähköä ja lämpöä. Yhdistetyssä sähkön ja lämmön tuotannossa polttoaineen energiasisältö saadaan käytettyä mahdollisimman tehokkaasti hyödyksi. Yhteistuotantolaitoksen hyötysuhde on jopa 90 prosenttia ja päästöt puolet pienempiä kuin erillistuotantolaitoksen. Suomi on maailmanlaajuisesti sähkön ja lämmön yhteistuotannon johtava maa. Lähes 80 prosenttia Suomen kaukolämmöstä tuotetaan yhteistuotantona sähköntuotannon kanssa. Lahti Energian keväällä 2012 valmistunut Kymijärvi II -voimalaitos on suomalaisen energiateknologiaosaamisen taidonnäyte. Voimalaitos tuottaa sähköä ja kaukolämpöä kierrätyspolttoaineilla ja on tiettävästi maailman ensimmäinen yksinomaan jätepolttoainetta käyttävä kaasutusvoimalaitos. Laitoksen konsepti on suomalainen, ja se on herättänyt kansainvälistä kiinnostusta. Kymijärvi II:n hyödyntämä kierrätyspolttoaine koostuu materiaalikeräykseen kelpaamattomista jätteistä kuten likaisesta muovista, paperista, pahvista ja puusta. Polttoaine kerätään eteläisen Suomen alueelta kaupoista, teollisuudesta, rakennustyömailta ja kodeista. Lahti Energia maksaa jätepolttoaineesta ja vähentää samalla kaatopaikkajätteen määrää. Yksi kotitalousjätepussi tuottaa sähköenergiaa 12 wattia, jolla esimerkiksi energiansäästölappu palaa yhtäjaksoisesti 35 vuorokautta. Lahti Energian voimalaitos toimii täysin ilman fossiilisia polttoaineita. Sen tuottaman sähkön ja lämmön tuottaminen kivihiilellä aiheuttaisi vuosittain arviolta tonnia hiilidioksidipäästöjä. Lisäksi uuden voimalaitoksen käyttöönotto vähentää Lahti Energian vanhan kivihiilivoimalaitoksen käyttöä ja siitä syntyviä hiilidioksidipäästöjä tonnia vuodessa. Myös muut päästöt, kuten rikin ja typen oksidit sekä pienhiukkaset, pienenevät merkittävästi.

9 Asiakkaasta energianeuvojaksi Turussa toteutettiin vuoden 2011 aikana Wattitalkoot-hanke, jossa kehitettiin uutta energianeuvontamallia. Hankkeessa kahdellekymmenelle vapaaehtoiselle kaupunkilaiselle jaettiin energiansäästötietoa eteenpäin vietäväksi. Hankkeeseen osallistuneet omakoti- ja kerrostaloasujat pääsivät perehtymään taloutensa energiankäyttöön ammattilaisten avustuksella. Turku Energian, Valonian ja Adato Energian järjestämässä hankkeessa käytiin läpi osallistujia kiinnostavia energiansäästöasioita ja annettiin työkaluja sähkönkäytön arviointiin. Wattitalkoolaiset arvioivat omaa sähkönkulutustaan Sähkötohtori-palvelun avulla. Tapaamisissa pohdittiin yhdessä myös sitä, millä tavoin energiaasioista kannattaisi viestiä. Osallistujien on tarkoitus toimia itse energianeuvojina ja jakaa saamaansa tietoa energiatehokkuudesta eteenpäin omissa verkostoissaan.

10 Energiateollisuus ry Fredrikinkatu B HELSINKI PL 100, HELSINKI puh faksi Mainostoimisto Laine/Kopijyvä 2013

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050

www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050 Vision toteutumisen edellytyksiä: Johdonmukainen ja pitkäjänteinen energiapolitiikka Ilmastovaikutus ohjauksen ja toimintojen perustana Päästöillä maailmanlaajuinen hinta, joka kohdistuu kaikkiin päästöjä

Lisätiedot

Mistä sähkö ja lämpö virtaa?

Mistä sähkö ja lämpö virtaa? Mistä sähkö ja lämpö virtaa? Sähköä ja kaukolämpöä tehdään fossiilisista polttoaineista ja uusiutuvista energialähteistä. Sähköä tuotetaan myös ydinvoimalla. Fossiiliset polttoaineet Fossiiliset polttoaineet

Lisätiedot

Tiedä tai arvaa 1. Kysymysten oikeat vastaukset löytyvät tämän esitteen viimeiseltä aukeamalta!

Tiedä tai arvaa 1. Kysymysten oikeat vastaukset löytyvät tämän esitteen viimeiseltä aukeamalta! Tiedä tai arvaa 1 1. Turvetta käytetään Suomessa a) Etelä-Suomen sähköntuotantoon b) sähkön ja lämmön yhteistuotantoon c) Pohjois-Suomen sähköntuotantoon 2. Biokaasua syntyy a) voimalaitoksilla polttoaineen

Lisätiedot

Kierrätys ja materiaalitehokkuus: mistä kilpailuetu?

Kierrätys ja materiaalitehokkuus: mistä kilpailuetu? Kierrätys ja materiaalitehokkuus: mistä kilpailuetu? Green Growth osaamisfoorumi 31.5.2012 Jaana Lehtovirta, viestintäjohtaja, Lahti Energia Oy Lahti Energia Oy Toimimme energia-alalla Hyödynnämme jätettä

Lisätiedot

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet

Lisätiedot

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Mynämäki 30.9.2010 Janne Björklund Suomen luonnonsuojeluliitto ry Sisältö Hajautetun energiajärjestelmän tunnuspiirteet ja edut Hajautetun tuotannon teknologiat

Lisätiedot

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Investoiminen Suomeen luo uusia työpaikkoja ja kehittää yhteiskuntaa Fortumin tehtävänä on tuottaa energiaa, joka parantaa nykyisen

Lisätiedot

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttäjistä Kysyntä ja tarjonta Tulevaisuus Energiaturpeen käyttäjistä Turpeen energiakäyttö

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Satu Helynen ja Martti Flyktman, VTT Antti Asikainen ja Juha Laitila, Metla Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

Vastuullinen tulevaisuus energia, ympäristö, yhteiskunta

Vastuullinen tulevaisuus energia, ympäristö, yhteiskunta Vastuullinen tulevaisuus energia, ympäristö, yhteiskunta Kohti turvallista ja hyvinvoivaa tulevaisuutta Turvallisen hyvinvointiyhteiskunnan perusta rakennetaan tänään. Nyt tehtävät energiaratkaisut vaikuttavat

Lisätiedot

Energiantuotannon tuhkien hyödyntäminen. Eeva Lillman 12.11.2015

Energiantuotannon tuhkien hyödyntäminen. Eeva Lillman 12.11.2015 Energiantuotannon tuhkien hyödyntäminen Eeva Lillman 12.11.2015 Päätuotteet yhteistuotannolla tuotettu sähkö ja kaukolämpö Lahden kaupungin 100- prosenttisesti omistama Kolme voimalaitosta Lahdessa, yksi

Lisätiedot

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Puumarkkinapäivät Reima Sutinen Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous Biotalous:

Lisätiedot

SUOMALAISET YRITYKSET

SUOMALAISET YRITYKSET SUOMALAISET YRITYKSET Suomalaiset yritykset tehostavat aktiivisesti energiankäyttöään. Vapaaehtoisissa energiatehokkuussopimuksissa on mukana yli 600 yritystä ja niiden noin 5000 toimipaikkaa. Yritysten

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen BIOKAASUA METSÄSTÄ Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen KOTIMAINEN Puupohjainen biokaasu on kotimaista energiaa. Raaka-aineen hankinta, kaasun tuotanto ja käyttö tapahtuvat kaikki maamme rajojen

Lisätiedot

LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT?

LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT? LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT? HYVÄN OLON ENERGIAA Kaukolämmitys merkitsee asumismukavuutta ja hyvinvointia. Se on turvallinen, toimitusvarma ja helppokäyttöinen. Kaukolämmön asiakkaana

Lisätiedot

Uusiutuvan energian edistäminen ja energiatehokkuus Energiateollisuuden näkemyksiä

Uusiutuvan energian edistäminen ja energiatehokkuus Energiateollisuuden näkemyksiä Uusiutuvan energian edistäminen ja energiatehokkuus Energiateollisuuden näkemyksiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry. 29.2.2008 Helsinki 1 ET:n näkökulma Energia, ilmasto, uusiutuvat Ilmasto on ykköskysymys

Lisätiedot

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010 Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta Ville Niinistö 17.5.2010 Ilmastonmuutoksen uhat Jo tähänastinen lämpeneminen on aiheuttanut lukuisia muutoksia

Lisätiedot

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa Elinkeinoelämän keskusliitto Energiaan liittyvät päästöt eri talousalueilla 1000 milj. hiilidioksiditonnia 12 10 8 Energiaan liittyvät hiilidioksidipäästöt

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Kouvolan hiilijalanjälki 2008. Elina Virtanen, Juha Vanhanen 7.10.2009

Kouvolan hiilijalanjälki 2008. Elina Virtanen, Juha Vanhanen 7.10.2009 Kouvolan hiilijalanjälki 2008 Elina Virtanen, Juha Vanhanen 7.10.2009 Johdanto Sisällysluettelo Laskentamenetelmä Kouvolan hiilijalanjälki Hiilijalanjäljen jakautuminen Tuotantoperusteisesti Kulutusperusteisesti

Lisätiedot

Lämmityskustannukset kuriin viihtyvyydestä tinkimättä

Lämmityskustannukset kuriin viihtyvyydestä tinkimättä Lämmityskustannukset kuriin viihtyvyydestä tinkimättä Nykyaikainen kaukolämpö on maailman huipputasoa. Kaukolämpö on saanut kansainvälisesti mittavaa tunnustusta energiatehokkuutensa ansiosta. Kaukolämpöasiakkaalle

Lisätiedot

Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II. Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy

Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II. Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy Miksi voimalaitos on rakennettu? Lahti Energialla on hyvät kokemukset yli 12 vuotta hiilivoimalan yhteydessä

Lisätiedot

Mistä sähkö ja lämpö virtaa?

Mistä sähkö ja lämpö virtaa? Mistä sähkö ja lämpö virtaa? Sähköä ja kaukolämpöä tehdään fossiilisista polttoaineista ja uusiutuvista energialähteistä. Sähköä tuotetaan myös ydinvoimalla. Mitä energialähteitä näet kuvassa? Fossiiliset

Lisätiedot

Alueellinen uusiomateriaalien edistämishanke, UUMA2 TURKU

Alueellinen uusiomateriaalien edistämishanke, UUMA2 TURKU Tehtävänä on huolehtia Turun alueen perusenergian tuotannosta taloudellisesti ja tehokkaasti monipuolisella tuotantokapasiteetilla. TSE:n omistavat Fortum (49,5%), Turku Energia (39,5%), Raision kaupunki

Lisätiedot

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus

Lisätiedot

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys 11.1.16 Tausta Tämä esitys on syntynyt Mikkelin kehitysyhtiön Miksein GreenStremiltä tilaaman selvitystyön

Lisätiedot

Energia, ilmasto ja ympäristö

Energia, ilmasto ja ympäristö Energia, ilmasto ja ympäristö Konsultit 2HPO 1 Hiilidioksidipitoisuuden vaihtelu ilmakehässä Lähde: IPCC ja VNK 2 Maailman kasvihuonepäästöt Lähde: Baumert, K. A. ja VNK 3 Maailman kasvihuonepäästöjen

Lisätiedot

Haasteista mahdollisuuksia

Haasteista mahdollisuuksia Haasteista mahdollisuuksia Sähkön ja kaukolämmön hiilineutraali visio 2050 Jukka Leskelä, Energiateollisuus ry 1 Kuntien ilmastokonferenssi 6.5.2010 Tulevaisuudesta päätetään nyt Pääomaintensiivistä ja

Lisätiedot

Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa

Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa Teollisuuden polttonesteet seminaari, 10.9.2015 Sisältö Kaukolämmön ja siihen liittyvän sähköntuotannon

Lisätiedot

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Perinteiset polttoaineet eli Bensiini ja Diesel Kulutus maailmassa n. 4,9 biljoonaa litraa/vuosi. Kasvihuonekaasuista n. 20% liikenteestä. Ajoneuvoja n. 800

Lisätiedot

Metsäteollisuus ja energia. Energia

Metsäteollisuus ja energia. Energia Metsäteollisuus ja energia Energia 1 Energia on ydinkysymys ENERGIA on metsäteollisuuden tärkeimpiä tuotannontekijöitä puuraaka-aineen ohella. Energia ja puu ovat kehittyvän metsäteollisuuden perusedellytyksiä,

Lisätiedot

TEM:n energiatuki uudistuu 2013 alkaen

TEM:n energiatuki uudistuu 2013 alkaen TEM:n energiatuki uudistuu 2013 alkaen Kansallinen cleantech -investointifoorumi Ylitarkastaja Pekka Grönlund 13.12.2012 TEM: rahoitusta uuden teknologian käyttöönottoon Rahoitus 10 M 5 M 1 M Rahoitusta

Lisätiedot

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA KAUKOLÄMPÖPÄIVÄT 28-29.8.2013 KUOPIO PERTTU LAHTINEN AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET SUOMESSA SELVITYS (10/2012-05/2013)

Lisätiedot

Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus. Esittely

Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus. Esittely Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus Esittely Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus Energiatehokkuussopimus solmittiin tavaraliikenteelle ja logistiikalle tammikuussa

Lisätiedot

GREENPEACEN ENERGIAVALLANKUMOUS

GREENPEACEN ENERGIAVALLANKUMOUS GREENPEACEN ENERGIAVALLANKUMOUS YHTEENVETO Energiavallankumousmallin tarkoituksena on osoittaa, että Suomen tarvitsema energia voidaan tuottaa uusiutuvilla energianlähteillä ja ilmastopäästöt voidaan laskea

Lisätiedot

Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan

Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan Timo Toikka 0400-556230 05 460 10 600 timo.toikka@haminanenergia.fi www.haminanenergia.fi Haminan Energia lyhyesti Muutos

Lisätiedot

Vesivoima Suomessa ja vaelluskalojen palauttaminen jokiin. Ympäristöakatemia 2014 1.8.2014

Vesivoima Suomessa ja vaelluskalojen palauttaminen jokiin. Ympäristöakatemia 2014 1.8.2014 Vesivoima Suomessa ja vaelluskalojen palauttaminen jokiin Ympäristöakatemia 201 1 Energiateollisuus ry energia-alan elinkeino- ja työmarkkinapoliittinen järjestö edustaa kattavasti yrityksiä, jotka harjoittavat

Lisätiedot

Miten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030

Miten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030 Miten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030 Jukka Leskelä Energiateollisuus ry SESKOn kevätseminaari 2013 20.3.2013, Helsinki 1 Kannattavuus? Kilpailukykyisesti Kokonaisedullisimmin Tuottajan

Lisätiedot

Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013

Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013 Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013 Agenda 1. Johdanto 2. Energian kokonaiskulutus ja hankinta 3. Sähkön kulutus ja hankinta 4. Kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa

Lisätiedot

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku Tietoa uusiutuvasta energiasta lämmitysmuodon vaihtajille ja uudisrakentajille 31.1.2013/ Dunkel Harry, Savonia AMK Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku TAUSTAA Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

HELSINGIN ÄLYKÄS ENERGIAJÄRJESTELMÄ. 12.12.2013 Atte Kallio

HELSINGIN ÄLYKÄS ENERGIAJÄRJESTELMÄ. 12.12.2013 Atte Kallio HELSINGIN ÄLYKÄS ENERGIAJÄRJESTELMÄ 12.12.2013 Atte Kallio ÄLYKÄS ENERGIAJÄRJESTELMÄ Helsingin energiaratkaisu Energiatehokas yhteistuotanto Kaukojäähdytys Hukkaenergiat hyötykäyttöön Kalasataman älykkäät

Lisätiedot

ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy 29.3.2012 Perttu Lahtinen

ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy 29.3.2012 Perttu Lahtinen ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT Pöyry Management Consulting Oy Perttu Lahtinen PÖYRYN VIISI TOIMIALUETTA» Kaupunkisuunnittelu» Projekti- ja kiinteistökehitys» Rakennuttaminen» Rakennussuunnittelu»

Lisätiedot

Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja

Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja Maakaasuyhdistyksen syyskokous 11.11.2009 Jouni Haikarainen 10.11.2009 1 Kestävä kehitys - luonnollinen osa toimintaamme Toimintamme tarkoitus:

Lisätiedot

Etelä-Savon Energian polttoainevalintojen aluetaloudelliset vaikutukset. Juha Vanhanen, Maija Aho, Aki Pesola ja Ida Rönnlund 2.3.

Etelä-Savon Energian polttoainevalintojen aluetaloudelliset vaikutukset. Juha Vanhanen, Maija Aho, Aki Pesola ja Ida Rönnlund 2.3. Etelä-Savon Energian polttoainevalintojen aluetaloudelliset vaikutukset Juha Vanhanen, Maija Aho, Aki Pesola ja Ida Rönnlund 2.3.2015 1 Sisältö 1. Johdanto 2. Tarkasteltavat vaihtoehdot, vaikutukset ja

Lisätiedot

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt Metsähakkeen raaka-aineita Karsittu ranka: rankahake; karsitusta

Lisätiedot

Viestinnän arjessa vastuullisesti

Viestinnän arjessa vastuullisesti Viestinnän arjessa vastuullisesti Järjestelmällistä työtä ympäristökuormituksen vähentämiseksi 24.8.2010 Mika Ruuskanen Pohjoismaisen Green Edita -ympäristöohjelman johtaja Edita Oyj 1 Viestinnän arjessa

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA. Urpo Hassinen 25.2.2011

TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA. Urpo Hassinen 25.2.2011 TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA Urpo Hassinen 25.2.2011 www.biomas.fi UUSIUTUVAN ENERGIAN KÄYTTÖ KOKO ENERGIANTUOTANNOSTA 2005 JA TAVOITTEET 2020 % 70 60 50 40 30 20 10 0 Eurooppa Suomi Pohjois-

Lisätiedot

Omakustannushintainen mankalatoimintamalli. lisää kilpailua sähköntuotannossa

Omakustannushintainen mankalatoimintamalli. lisää kilpailua sähköntuotannossa Omakustannushintainen mankalatoimintamalli lisää kilpailua sähköntuotannossa Mankalatoimintamalli lisää kilpailua sähkömarkkinoilla Omakustannushintainen mankalatoimintamalli tuo mittakaava- ja tehokkuusetuja

Lisätiedot

STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050

STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050 STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050 Peter Lund 2011 Peter Lund 2011 Peter Lund 2011 Maatuulivoima kannattaa Euroopassa vuonna 2020 Valtiot maksoivat tukea uusiutuvalle energialle v. 2010 66 miljardia dollaria

Lisätiedot

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä.

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Helsinki aikoo vähentää CO 2 -päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Jotta tavoitteet saavutetaan, tarvitaan uudenlaista yhteistyötä kaupungin, sen asukkaiden, kansalaisjärjestöjen sekä yritysten

Lisätiedot

Missio ja arvot. Missio

Missio ja arvot. Missio Pohjolan Voima Omakustannushintaan perustuva toimintamalli on tehokas tapa toteuttaa energiainvestointeja. Toimintamalli mahdollistaa sen, että hankkeisiin osallistuu suoraan ja välillisesti laaja joukko

Lisätiedot

Fortum Fiksu uudenajan yösähkö

Fortum Fiksu uudenajan yösähkö Fortum Fiksu uudenajan yösähkö Heli Antila, Fortum Energiatehokkuussopimus Energiapalvelujen toimenpideohjelman ajankohtaispäivä 14.11.2012 Finlandia-talo, Helsinki Korkea Resurssi- ja järjestelmätehokkuus

Lisätiedot

Vastuullista ja kestävää energiapalvelua. 20.4.2012 Toimitusjohtaja Seppo Ruohonen

Vastuullista ja kestävää energiapalvelua. 20.4.2012 Toimitusjohtaja Seppo Ruohonen Vastuullista ja kestävää energiapalvelua 20.4.2012 Toimitusjohtaja Seppo Ruohonen Helsingin Energia Yksi Suomen suurimmista energiayrityksistä. Sähköenergiaa noin 400 000 asiakkaalle Suomessa. Kaukolämpö

Lisätiedot

Kansallinen energiaja ilmastostrategia

Kansallinen energiaja ilmastostrategia Kansallinen energiaja ilmastostrategia Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Petteri Kuuva Tervetuloa Hiilitieto ry:n seminaariin 21.3.2013 Tekniska, Helsinki Kansallinen energia- ja ilmastostrategia

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Fortum

Toimintaympäristö: Fortum Toimintaympäristö: Fortum SAFIR2014 Strategiaseminaari 22.4.2010, Otaniemi Petra Lundström Vice President, CTO Fortum Oyj Sisältö Globaali haastekuva Fortum tänään Fortumin T&K-prioriteetit Ajatuksia SAFIRin

Lisätiedot

Vantaan Energian sidosryhmäkyselyn yhteenveto

Vantaan Energian sidosryhmäkyselyn yhteenveto Vantaan Energian sidosryhmäkyselyn yhteenveto Sidosryhmäkysely Vantaan Energian sidosryhmäkysely toteutettiin 11.-20.9.2013 Kyselyyn vastasi 445 henkilöä. Vastausprosentti oli 27,6. - Yksityisasiakas 157

Lisätiedot

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 25.9.2013

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 25.9.2013 Uusiutuvan energian trendit Suomessa Päivitetty 25.9.213 Ruotsi Latvia Suomi Itävalta Portugali Tanska Viro Slovenia Romania Liettua Ranska EU 27 Espanja Kreikka Saksa Italia Bulgaria Irlanti Puola Iso-Britannia

Lisätiedot

Muuttuvan energiateollisuuden uudet liiketoimintamahdollisuudet. Jukka Leskelä Energiateollisuus TeollisuusSummit 2015 Oulu 14.10.

Muuttuvan energiateollisuuden uudet liiketoimintamahdollisuudet. Jukka Leskelä Energiateollisuus TeollisuusSummit 2015 Oulu 14.10. Muuttuvan energiateollisuuden uudet liiketoimintamahdollisuudet Jukka Leskelä Energiateollisuus TeollisuusSummit 2015 Oulu 14.10.2015 2 EU:n energialähteet 1990 ja 2009 Historiallinen kehitys melko hidasta

Lisätiedot

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö, Kuntaliitto Kuntien 5. ilmastokonferenssi 5.-6.5.2010 Tampere Uhkat (=kustannukset,

Lisätiedot

TUULIVOIMATUET. Urpo Hassinen 10.6.2011

TUULIVOIMATUET. Urpo Hassinen 10.6.2011 TUULIVOIMATUET Urpo Hassinen 10.6.2011 UUSIUTUVAN ENERGIAN VELVOITEPAKETTI EU edellyttää Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden energian loppukäytöstä 38 %:iin vuoteen 2020 mennessä Energian loppukulutus

Lisätiedot

Case Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö

Case Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö Case Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö Juhani Järvelä Oulun Energia -konserni Henkilötiedot Nimi: Nykyinen toimi: Työura: Juhani Järvelä Toimitusjohtaja Oulun Energia -konserni Lääketeollisuus Helsinki,

Lisätiedot

Tulevaisuuden päästötön energiajärjestelmä

Tulevaisuuden päästötön energiajärjestelmä Tulevaisuuden päästötön energiajärjestelmä Helsinki 16.9.2009 1 Miksi päästötön energiajärjestelmä? 2 Päästöttömän energiajärjestelmän rakennuspuita Mitä jos tulevaisuus näyttääkin hyvin erilaiselta? 3

Lisätiedot

BioForest-yhtymä HANKE

BioForest-yhtymä HANKE HANKE Kokonaisen bioenergiaketjun yritysten perustaminen: alkaa pellettien tuotannosta ja päättyy uusiutuvista energialähteistä tuotetun lämmön myyntiin Bio Forest-yhtymä Venäjän federaation energiatalouden

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Elinkaariarvio pientalojen kaukolämpöratkaisuille Sirje Vares Sisältö Elinkaariarvio ja hiilijalanjälki Rakennuksen

Lisätiedot

Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008

Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008 Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008 Taisto Turunen Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Päästöoikeuden hinnan kehitys vuosina 2007 2008 sekä päästöoikeuksien forwardhinnat

Lisätiedot

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007. Stefan Storholm

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007. Stefan Storholm Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007 Stefan Storholm Energian kokonaiskulutus energialähteittäin Suomessa 2006, yhteensä 35,3 Mtoe Biopolttoaineet

Lisätiedot

Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos. Astrum keskus, Salo 2.12.2014

Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos. Astrum keskus, Salo 2.12.2014 Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos Astrum keskus, Salo 2.12.2014 Turun Seudun Energiantuotanto Oy Turun Seudun Energiantuotanto Oy TSME Oy Neste Oil 49,5 % Fortum Power & Heat

Lisätiedot

ENERGIAKÄÄNNE ENERGIAKÄÄNNE

ENERGIAKÄÄNNE ENERGIAKÄÄNNE Tampereen ENERGIAKÄÄNNE ENERGIAKÄÄNNE Enemmän kotimaista uusiutuvaa energiaa Vähemmän kasvihuonekaasupäästöjä Lisää työpaikkoja Pirkanmaalle puun toimitusketjuun 1 Euroopan Unionin ilmasto- ja ympäristöpolitiikka

Lisätiedot

Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus

Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus Rauman uusiutuvan energian kuntakatselmus Tiivistelmä (alustava) Rejlers Oy KUNTAKATSELMUKSEN PÄÄKOHDAT 1) Selvitetään nykyinen energiantuotanto ja -käyttö 2) Arvioidaan uusiutuvan energian tekninen potentiaali

Lisätiedot

Bioenergia ry 6.5.2014

Bioenergia ry 6.5.2014 Bioenergia ry 6.5.2014 Hallituksen bioenergiapolitiikka Hallitus on linjannut energia- ja ilmastopolitiikan päätavoitteista puhtaan energian ohjelmassa. Hallitus tavoittelee vuoteen 2025 mennessä: Mineraaliöljyn

Lisätiedot

LUONNONKAASUA TEOLLISUUDELLE NYT KAIKKIALLE SUOMEEN.

LUONNONKAASUA TEOLLISUUDELLE NYT KAIKKIALLE SUOMEEN. LUONNONKAASUA TEOLLISUUDELLE NYT KAIKKIALLE SUOMEEN. ENERGIATEHOKASTA JA YMPÄRISTÖ- YSTÄVÄLLISTÄ. Luonnonkaasu on tarjonnut suomalaiselle teollisuudelle turvallisen, energiatehokkaan ja kokonaishinnaltaan

Lisätiedot

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA Tiivistelmä 16.3.2015

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA Tiivistelmä 16.3.2015 POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA Tiivistelmä All rights reserved. No part of this document may be reproduced in any form or by any means without permission

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN TUKEMA KUNTAKATSELMUSHANKE Dnro: SATELY /0112/05.02.09/2013 Päätöksen pvm: 18.12.2013 RAUMAN KAUPUNKI KANALINRANTA 3 26101 RAUMA UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS Motiva kuntakatselmusraportti

Lisätiedot

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Aimo Aalto, TEM 19.1.2015 Hajautetun energiantuotannon työpaja Vaasa Taustaa Pienimuotoinen sähköntuotanto yleistyy Suomessa Hallitus edistää

Lisätiedot

Kotimaisen energiantuotannon varmistaminen reunaehdot ja käytettävissä olevat vaihtoehdot ja niiden potentiaalit

Kotimaisen energiantuotannon varmistaminen reunaehdot ja käytettävissä olevat vaihtoehdot ja niiden potentiaalit Kotimaisen energiantuotannon varmistaminen reunaehdot ja käytettävissä olevat vaihtoehdot ja niiden potentiaalit Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Maakaasuyhdistyksen kevätkokous Tampere, 24.4.2008 1

Lisätiedot

Yksikkö 2011 2012 2013

Yksikkö 2011 2012 2013 KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2013 22.4.2014 Kari Iltola 020 799 2217 kari.iltola@energiakolmio.fi SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 1 1.1. Energiankulutus 2013...

Lisätiedot

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Tausta Tämän selvityksen laskelmilla oli tavoitteena arvioida viimeisimpiä energian kulutustietoja

Lisätiedot

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitys 26.6.2009

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitys 26.6.2009 Uusiutuvan energian trendit Suomessa Päivitys 26.6.29 Uusiutuvien osuus energian loppukulutuksesta (EU-27) 25 ja tavoite 22 Ruotsi Latvia Suomi Itävalta Portugali Viro Romania Tanska Slovenia Liettua EU

Lisätiedot

Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta

Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta 17.9.2009, Laurea AMK Hyvinkää Energiameklarit Oy Toimitusjohtaja Energiameklarit OY perustettu 1995 24 energiayhtiön omistama palveluita

Lisätiedot

Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu?

Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu? Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu? ClimBus päätösseminaari Finlandia-talo, 9.6.2009 Timo Karttinen Kehitysjohtaja, Fortum Oyj 1 Rakenne Kilpailuedusta ja päästöttömyydestä Energiantarpeesta ja

Lisätiedot

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa METSÄSSÄ KASVAA BIO- POLTTOAINETTA Metsäenergia on uusiutuvaa Energiapuu on puuta, jota käytetään energiantuotantoon voimalaitoksissa

Lisätiedot

Energiavuosi 2009. Energiateollisuus ry 28.1.2010. Merja Tanner-Faarinen päivitetty: 28.1.2010 1

Energiavuosi 2009. Energiateollisuus ry 28.1.2010. Merja Tanner-Faarinen päivitetty: 28.1.2010 1 Energiavuosi 29 Energiateollisuus ry 28.1.21 1 Sähkön kokonaiskulutus, v. 29 8,8 TWh TWh 11 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 197 1975 198 1985 199 1995 2 25 21 2 Sähkön kulutuksen muutokset (muutos 28/29-6,5 TWh) TWh

Lisätiedot

Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013

Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013 Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013 Sami Rinne TEM / Energiaosasto Esityksen sisältö Suomen energiankulutus ja päästöt nyt 2020 tavoitteet ja niiden

Lisätiedot

Aurinkolämpöreferenssejä aluelämmityskohteisiin Kansallinen cleantech-investointifoorumi

Aurinkolämpöreferenssejä aluelämmityskohteisiin Kansallinen cleantech-investointifoorumi Aurinkolämpöreferenssejä aluelämmityskohteisiin Kansallinen cleantech-investointifoorumi 11.4.2013 Jari Varjotie, CEO Uusi innovatiivinen konsepti energian tuottamiseen SAVOSOLAR kokoalumiininen direct

Lisätiedot

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2014-2015 kulutushuipputilanteessa

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2014-2015 kulutushuipputilanteessa Raportti 1 (6) Sähköjärjestelmän toiminta talven 2014-2015 kulutushuipputilanteessa 1 Yhteenveto Talvi 2014-2015 oli keskimääräistä leudompi. Talven kylmimmät lämpötilat mitattiin tammikuussa, mutta silloinkin

Lisätiedot

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET Matkalle PUHTAAMPAAN maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET NYT TEHDÄÄN TEOLLISTA HISTORIAA Olet todistamassa ainutlaatuista tapahtumaa teollisuushistoriassa. Maailman ensimmäinen kaupallinen biojalostamo valmistaa

Lisätiedot

Älykäs kiinteistö on energiatehokas

Älykäs kiinteistö on energiatehokas Harald Schnur, divisioonan johtaja Älykäs kiinteistö on energiatehokas Julkinen Siemens Osakeyhtiö 2015. Kaikki oikeudet pidätetään. www.siemens.fi Sivu 1 Haasteemme Ilmaston lämpeneminen Kasvihuonekaasut

Lisätiedot

Biohiili energiateollisuuden raaka-aineena

Biohiili energiateollisuuden raaka-aineena Biohiili energiateollisuuden raaka-aineena BalBiC-seminaari Lahti 6.6.2013 Kiira Happonen Helsingin Energia Esityksen sisältö Miksi biohiili kiinnostaa energiayhtiöitä Biohiilen tekniset ja kaupalliset

Lisätiedot

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo 15.6.2009 3.6.2009 Vapo tänään Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Viro, Latvia, Liettua, Puola Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo Oy:n osakkeista

Lisätiedot

Puu vähähiilisessä keittiössä

Puu vähähiilisessä keittiössä Puu vähähiilisessä keittiössä 16.09.2013 Matti Kuittinen Arkkitehti, tutkija Tässä esityksessä: 1. Miksi hiilijalanjälki? 2. Mistä keittiön hiilijalanjälki syntyy? 3. Puun rooli vähähiilisessä sisustamisessa

Lisätiedot

Bionergia - ympäristön ja kustannusten säästö samanaikaisesti. Asko Ojaniemi

Bionergia - ympäristön ja kustannusten säästö samanaikaisesti. Asko Ojaniemi Bionergia - ympäristön ja kustannusten säästö samanaikaisesti Asko Ojaniemi 1 28.10.2014 AO Keski-Suomen energiatase 2012 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 28.10.2014

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

Energiaverotuksen muutokset HE 34/2015. Talousvaliokunta 16.10.2015

Energiaverotuksen muutokset HE 34/2015. Talousvaliokunta 16.10.2015 Energiaverotuksen muutokset HE 34/2015 Talousvaliokunta Energiaverotus Yhdenmukaistettu energiaverodirektiivillä (EVD) Biopolttonesteet veronalaisia EVD:ssä Turpeen verotukseen ei sovelleta EVD:tä Sähköllä

Lisätiedot