EKAT:n EKSAKTI 1/2012 Sosiaalialan Korkeakoulutetut Talentia Etelä-Karjala ry

Transkriptio

1 EKAT:n EKSAKTI 1/2012 Sosiaalialan Korkeakoulutetut Talentia Etelä-Karjala ry Kuva: Margareetta Lenruth

2 Puheenjohtajan palsta Kevät tulee, oletko valmis? Terveiset helmikuun alussa olleilta puheenjohtajien neuvottelupäiviltä! Esillä oli paljon ajankohtaista asiaa, mm. työhyvinvoinnista, varhaiskasvatus- ja sosiaalihuoltolakien uudistukset ovat parhaillaan menossa. Näistä päällimmäisenä jäi mieleen se valtava näkymätön taustatyö, jota lakien uudistamiseksi tehdään. Taustatyötä on yhteensovittaminen eri lakien kanssa sekä tilastofaktojen selvittäminen, kuten mistä asiakkuudet aiheutuvat, miten palvelujen laatua voidaan arvioida, millaisia tuen ja palvelujen tarpeita ihmisillä on vuonna 2020? Lain kirjoittaminen on varsin hidasta puuhaa, sitä tehdään useiden toimijoiden kanssa yhteistyössä pykälä kerrallaan, välillä kommentoiden, halutaan että kun laki on kerran hyvin tehty, se on sitten pitkään toimiva. Kyseltiin myös miten Talentian arvot näkyvät jäsenten arjessa? Arvothan ovat eettisyys, yhtenäisyys ja jäsenen turva. Arvelisin että sosiaalialan ammattilaiselle ainakin ammattieettisyys on ihan sisäänrakennettu ominaisuus. Yhtenäisyys arvona tuntuu olevan tällä hetkellä koetuksella Eksoten työn vaativuuden arvioinneissa, sekä suhteessa eri sosiaalialan ammattiryhmiin että muiden alojen vastaaviin arvioihin. Jäsenen turva on taas osa ammattiliiton perustehtävää, pitää jäsenpalvelut toimivina ja kouluttaa asiansa osaavia luottamusmiehiä. Uutena jäsenetuna on tullut yksityisasioiden oikeusneuvonta, josta tarkempaa tietoa jäsensivuilla. Meille on tulossa parikin isoa tapahtumaa tänä keväänä Lappeenrantaan. Saimaan ammattikorkeakoulun kanssa olemme järjestäneet monena vuonna yhteisen seminaarin. Tänä vuonna teemamme aihe sijoittuu nuorisososiaalityöhön peruspalveluissa, ja on nimeltään Nuoren hyvä arki. Seminaarista lisää tämän lehden viimeisellä aukeamalla. Seminaari on maksuton, ja yhdistyksemme tarjoaa aamukahvit, ilmoittaudu ajoissa! Toinen iso tapahtuma on Talentian Ratkaisija-kiertue, joka käy tänä vuonna vain neljällä paikkakunnalla. Lappeenrannassa tavataan klo 16-20, siitä tulee vielä tarkempaa tietoa sähköpostiisi. Ohjelmassa on ajankohtaisia aiheita mm. puhetta palkasta, työmäärästä ja vaihtuvuudesta, ja eiköhän siellä näitä alueen puhututtavia asioitakin sivuta. Illallinen on heti tilaisuuden alussa ja cocktailit lopussa ja alalla työskentelevän kaverinkin voi ottaa mukaan. Nyt jos koskaan kannattaa tulla mukaan tutustumaan samalla Talentian toimiston asiantuntijoihin! Teimme kevätkokoukselle viime vuoden toimintakertomusta, ilahduttavaa oli jäsenmäärän nouseminen niin, että nyt meillä tässä alueyhdistyksessä on viimeisten päivitysten jälkeen kaikkiaan 579 jäsentä, joista opiskelijoita peräti 115. Hienoa että tämä ala kiinnostaa ja uusia työntekijöitä on tulossa, arvelen että tekemistä tulee riittämään! Muistutan että alueyhdistys on myös opiskelijoiden yhdistys, ottakaa yhteyttä, osallistukaa! Opiskelijoita kiinnostanee Talentian tekemä Vastavalmistuneiden urapolut 2011, se löytyy sähköisenä versiona Opiskeluaikana työssä olleet työllistyivät nopeimmin, ja muutenkin alan työllisyysnäkymät ovat hyvät.

3 Sosiaalialan Korkeakoulutetut Talentia Etelä-Karjala ry TOIMIHENKILÖT vuonna 2012 HALLITUS puheenjohtaja varapuheenjohtaja Mirja Silvennoinen Veikko Heikkinen Varsinainen jäsen Varajäsen 1. Hanna Huhtanen Seija Ojansuu 2. Mauno Nummela Hanna Koponen 3. Leena Häll Ilkka Keronen 4. Raija-Liisa Anttonen Petra Pusa-Soininen 5. Laura Hoikkala Maritta Soininen 6. Teija Turunen-Iloani Mia Ikonen 7. Hannele Keltanen Jenni Ryynänen 8. Leena Cederström Tuula Ravi Jäsensihteeri ja yhdysjäsenvastaava Hallituksen sihteeri Rahastonhoitaja Työtaistelupäällikkö Varatyötaistelupäällikkö Tiedotus- ja koulutusvastaava Yhteysvastaava Opiskelijavastaava Teija Turunen-Iloani Leena Cederström Tilitoimisto Abacus Veikko Heikkinen Leena Häll Mirja Silvennoinen Hannele Keltanen Jenni Ryynänen, Mia Ikonen TOIMIKUNNAT Toiminta- ja taloustyöryhmä: Mirja Silvennoinen, Veikko Heikkinen, Hannele Keltanen, Leena Häll, Raija-Liisa Anttonen Eksakti-lehden toimituskunta: Veikko Heikkinen, Mirja Silvennoinen, Teija Turunen-Iloani, Leena Cederström, Seija Ojansuu, Jenni Ryynänen Kevytenergia-työryhmä: Petra Pusa-Soininen, Mia Ikonen, Raija-Liisa Anttonen, Mauno Nummela, Hanna Koponen Palkka- ja edunvalvontatyöryhmä: Maarit Kauppinen, Hannele Keltanen, Niina Blom, Leena Häll, Veikko Heikkinen Toimihenkilöiden sähköpostiosoitteet löydät yhdistyksen kotisivuilta Yhteydenotot hallitukselle

4 Helena Vuokniemi: Aloitin Imatran kaupungin sosiaalipalveluissa vanhus- ja vammaispalveluiden johtavana sosiaalityöntekijänä. Työkokemukseni antaa minulle valmiuksia tehtävääni, kun puhutaan substanssista. Olen työskennellyt kymmenkunta vuotta vammaisjärjestössä, jossa myös vanhusten palvelut tulivat tutuksi. Kuntoutusasioihin olen perehtynyt järjestötyön lisäksi kuntoutuskeskuksessa. Muutaman vuoden työurastani olen työskennellyt mielenterveyspalveluissa. Moniammatilliset työryhmät ja toimiminen sosiaalityön ja terveydenhuollon rajapinnoilla on minulle tuttua. Myös graduni käsittelee vammaishuollon sosiaalityötä. Vanhus- ja vammaispalveluiden sosiaalityötä Imatralla Johtavan sosiaalityöntekijän virka on uusi, kuten työryhmä, jonka lähiesimies olen. Siihen kuuluvat vammais- ja vanhussosiaalityötä tekevät sosiaalityöntekijät ja -ohjaajat. Heistä yksi sosiaaliohjaaja on myös omaishoidontukitiimissä, jossa hänen lisäkseen työskentelee terveydenhoitaja ja kotipalvelutiimi, jossa on kodinhoitaja ja kaksi lähihoitajaa. Vanhus- ja vammaispalveluiden sosiaalityöhön kuuluvat IsoApu -palveluohjauskeskuksen kaksi sosiaaliohjaajaa, palvelukoordinaattori ja veteraanineuvoja; viimeksi mainituilla on terveydenhuollon tutkinto. Lisäksi kotihoidon ja tehostetun palveluasumisen maksupäätökset valmistelee ja tekee työryhmään kuuluva sosiaaliohjaaja. Työryhmän monipuoliset tehtävät Yhteisenä nimittäjänä työryhmän jäsenille on asiakkaiden ohjaus ja neuvonta ja kotona asumisen tukeminen. Asiakkaat tarvitsevat erityisen paljon tukea saadakseen tarvitsemiaan palveluita. Yhteistyö sekä omaisten että muiden palvelujärjestelmän toimijoiden kanssa on keskeistä. Työntekijöiltä vaaditaan erityisosaamista, jota ei peruskoulutuksessa saa. Esimerkiksi vammaispalvelun sosiaalityöntekijän "tontille" kuuluvat asunnonmuutostyöt edellyttävät tietoja ja taitoja, jotka opitaan työtä tekemällä. Imatralla voidaan käyttää teknisen toimen osaamista alkaen muutostyön suunnittelusta laskun kirjoittamiseen. Tämä prosessi on mielestäni hyvin toimivaa moniammatillista työtä. Työryhmän viranhaltijat tekevät päätöksiä, jotka perustuvat sosiaalihuolto-, omaishoito-, asiakasmaksu-, vammaispalvelu- ja erityishuoltolakiin. Itse en asiakaspäätöksiä tee, mutta lähiesimiehenä keskustelen viranhaltijan kanssa joskus ennen päätöksen tekemistä ja viimeistään silloin, kun asiakas hakee päätökseen muutosta. Esimerkiksi omaishoidon tukea on Imatralla haettu vilkkaasti sen jälkeen, kun kaupunginvaltuusto antoi ponnen, jonka mukaan omaishoidontuen palkkio myönnetään kaikille kriteerit täyttäville hakijoille. Se tarkoittaa, että tukea ei evätä määrärahan loppumisen vuoksi, vaan rahaa myönnetään tarvittaessa lisäbudjetissa. Jotkut kuntalaiset ovat tulkinneet asian niin, että tuki myönnetään kaikille hakijoille. Tästä johtuen omaishoidosta on jouduttu tekemään paljon hylkääviä päätöksiä, koska myöntämiskriteerit eivät täyty.

5 Uusia haasteita ja yhteistyötä Kehitysvammaisten palvelut erityishuolto-ohjelmineen ovat minulle nykyisen työtehtäväni vierain osa-alue. Kehitysvammahuollon osalta järjestämisvastuu on Eksotella. Imatralla on omia asumispalveluita, joita pyritään kehittämään vastaamaan tulevaisuuden tarpeita: yövalvottua asumista ja ikääntyville kehitysvammaisille sopivia asumispalveluja. Haastavasti käyttäytyville kehitysvammaisille nuorille ei myöskään tahdo löytyä palveluita. Kehitysvammahuollon osalta toivon yhteistyön tiivistymistä muiden Eksote-kuntien kanssa. Kehitysvammaisten työllistyminen on keskeistä, kun puhutaan kehitysvammaisten ihmisten osallisuudesta. Imatra on maksanut vuoden alusta 160 /kk avotyössä käyville henkilöille. Aikaisemmin korvaus oli 130. Työpaikkojen löytäminen vaatisi lisää resursointia. Imatralla on myös oma toiminta- ja työkeskus. Olen Imatran edustajana vanhusten- ja vammaisten palveluihin liittyvissä hanketyöryhmissä. Etelä-Karjala ja Kymenlaakso ovat aktiivisesti kehittäneet vanhus- ja vammaispalveluita alueellisesti, Socomin ollessa usein koordinoijana. Tämä on lisännyt asiakkaiden tasa-arvoa asuinpaikasta riippumatta ja on helpottanut viranhaltijoiden työtä. Hanketyönä aloitettu Henkilökohtaisen avun keskus Henkka on vakiinnuttamassa toimintaansa osana kuntien palvelua. Erityisen haasteen muodostaa avustajien rekrytointi. Imatralla nostettiin vuoden alusta avustajan tuntipalkkaa vastaamaan Eksoten maksamaa palkkaa osana rekrytoinnin helpottamista. Imatra ei ole vielä ottanut käyttöön palveluseteliä henkilökohtaisen avun järjestämiseksi. Kolmas sektori tärkeä yhteistyökumppani Työrupeamani järjestötyössä opetti minut arvostamaan kolmannen sektorin toimintaa. Yhteistyön lisääminen ja tehostaminen vammais-, vanhus- ja sairausjärjestöjen kanssa on mielekästä, koska sitä kautta saadaan tietoa asioista laajemmalle joukolle. Tärkeää on myös järjestöjen kuuleminen. Sieltä saa tietoa ihmisten arjesta ja siellä vastaan tulevista ongelmista. Imatralla valmistui viime vuoden lopulla vammaispoliittinen ohjelma, jonka sisällön "jalkauttamiseksi" yhteistyö tiivistyy tänä vuonna. Työn painopisteitä tulevaisuudessa

6 Vammaiset lapset perheineen tuen tarpeessa Edellä mainittujen kehitysvammaisten palveluiden ja henkilökohtaisen avun lisäksi haluan erityisesti tukea vammaisia lapsia ja heidän perheitään. Perhehoidon koordinaattori, jonka tehtävänä on kehittää lyhytaikaista perhehoitoa mm. vammaisille ja pitkäaikaissairaille lapsille, aloitti tämän vuoden alussa työnsä. Toivon, että hankkeen kautta löytyisi toimivia perhehoitajia. Imatralla lisätään kuluvana vuonna omana toimintana järjestettävää lasten lyhytaikaishoitoa. Ostopalveluita pitää käyttää harkitusti, mutta vammaisten lasten perheiden jaksamisen tukeminen on niin tärkeä asia, että siihen panostan - vaikka ostopalveluilla. Tärkeänä osana jaksamisen tukemista on myös omaishoidontukitiimi, joka antaa kotiapua perheille. Nykyinen kolmen henkilön työpanos pitää säilyttää. Ikääntyvien uudet haasteet Ikääntyvien ihmisten kotona asumisen tukemiseksi työryhmän sosiaalityöntekijät ja - ohjaajat sekä sairaanhoitaja tekevät palvelutarpeen selvityksiä ja arvioivat palvelutarvetta. Näitä käyntejä ovat mm. hyvinvointia edistävät kotikäynnit. Niiden osalta on selkeytettävä työnjako kotihoidon, terveydenhuollon ja IsoApu -palvelukeskuksen välillä. Kotihoidon kriteerit palvelun saamiseksi ovat tiukat, joten asiakkaat joutuvat entistä useammin käyttämään ostopalveluita. Palvelun ostaminen edellyttää kykyä toimia kuluttajaasiakkaana. Nämä kyvyt monilta vanhuksilta puuttuvat, joten he tarvitsevat tietoa päätöksen teon tueksi. Palvelun tuottajien valvonta on keskitetty IsoAvun palvelukoordinaattorille; siinäkin haasteet kasvavat. Imatralla palveluseteleiden käyttö on vähäistä. Seuraan palvelutarpeita ja tarvittaessa teen aloitteita setelien käyttöön ottamisesta esim. kotihoidossa. Vanhusten päihteiden käyttö lisääntyy. Päihteiden käytön haittojen ehkäisyyn sosiaalityö voi tuoda näkemyksensä vanhustyössä terveydenhuollon rinnalla. Kysehän ei ole vain terveydellisistä riskeistä vaan syrjäytymisestä ja elämänhallinnan kadottamisesta. Toinen vanhustyössä liian vähälle huomiolle jäävä asia on asiakkaiden kohtaama väkivalta. Näitä teemoja tulen pitämään esillä ja kehittämään toimintamalleja yhteistyössä yhteistyökumppaneiden kanssa. Haasteellista, mutta hallittavissa Työni on monipuolista ja haasteellista, mutta hallittavissa. Olen saanut arvokasta tukea ja kannustusta sekä esimieskollegoilta että työryhmältäni. Paljon olen oppinut, paljon on vielä opittavaa. Tärkeää on, että jokaisena aamuna, kun olen töihin tullut, olen tullut mielelläni. Helena Vuokniemi

7 Sosiaalialan Korkeakoulutetut Talentia Etelä-Karjala ry KOKOUSKUTSU / ESITYSLISTA SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN KEVÄTKOKOUS Aika: Maanantaina klo Paikka: Ravintola Majurska, Kristiinankatu 1, Lappeenranta Läsnä: Sosiaalialan Korkeakoulutetut Talentia Etelä-Karjala ry:n jäsenistö Käsiteltävät asiat: 1. Kokouksen avaus 2. Kevätkokouksen puheenjohtajan ja sihteerin valinta 3. Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 4. Pöytäkirjantarkastajien ja ääntenlaskijoiden valinta 5. Kokouksen työjärjestyksen hyväksyminen 6. Esitetään hallituksen antama toimintakertomus vuodelta 2011 Ehdotus: Hyväksytään toimintakertomus vuodelta Esitetään hallituksen tekemä tilinpäätös vuodelta 2011 ja tilintarkastajien siitä antama lausunto Ehdotus: Hyväksytään tilinpäätös vuodelta Päätetään tili- ja vastuuvapauden myöntämisestä Ehdotus: Myönnetään tili- ja vastuuvapaus vuoden 2011 hallitukselle 9. Päätetään muista jäsenten kokoukselle mahdollisesti esittämistä asioista 10. Kokouksen päättäminen TERVETULOA! HALLITUS Kahvit ja pientä iltapalaa tarjolla!

8 MUISTOJA MUMMOISTA Lapsuudesta muistan naapurin pojan tokaisun: ei meillä koiraa tarvita, kun äiti kaluaa luut ja mummo haukkuu vieraat. Silloin minusta oli surullista, ettei heille tullut koiraa, mutta myöhemmin ymmärsin, ettei ihan siitä ollut kyse. Vielä 50- ja 60-luvuilla oli ihan tavallista, että vanhukset hoidettiin kotona loppuun saakka. Vanhukset osallistuivat kuntonsa ja voimiensa mukaan perheen arkeen, lapsenvahtina, tuvan lämmittäjinä tai suvun suullisen perinteen siirtäjinä. Naapurin lasten värikäs kielenkäyttö oli selvästi tuolta mummolta peräisin, kuten niin monta kylällä lentävää lausetta ja tarinaa. Omat isovanhempani asuivat omissa kodeissaan kauempana ja heitä näin lähinnä kyläillessä. Naapurin ikäihmisistä huolehdittiin päivittäin, ainakin katsomalla että piipusta nousi savu ja verhot oli vedetty pois ikkunasta. Meitä lapsia laitettiin välillä asialle naapuriin samasta syystä. Jos oli luuta oven edessä, tiesi että nyt oli naapurin mummo lähtenyt kylälle. Mummot olivat myös tarpeellista ja toivottua talkootyövoimaa perunannostoaikaan. Äitini matkusti avuksi, kun molemmat kädet paketissa tarvitsin lastenhoitoapua ja kesäisin hän mahdollisti monta vapaailtaa. Puolin ja toisin oli asioita, missä autoimme toisiamme vaikka vain puhelimen välityksellä. Jossain vaiheessa avuntarve kääntyi toisinpäin, ja äiti eli viimeiset ajat aivan ihanassa naapurikylän palvelukodissa. Sellaisen loppuelämän tahtoisi mahdollisimman monelle mummolle, ensin kotona niin kauan kuin voi olla ja sen jälkeen paikassa, jossa on lämpöä ja huolenpitoa sekä yksilöllinen kohtelu kaikessa tekemisessä. Omaiset ja vieraat olivat aina tervetulleita, eikä siellä koskaan ollut kiireen tuntua, välillä saatettiin jopa pistää tanssiksi. Kun olin itse lapsi, mummot ovat vanhoja ja vaivaisia, mutta kummasti he ovat nuortuneet tässä vuosien mittaan. Yksi koulukaverikin on jo isomummo! Nykymummot käyvät töissä ja mummoilevat ehkä vain vapaa-ajallaan. Mummot surffailevat ja matkustelevat, käyvät kuntosalilla ja juttelevat skypessä lastenlasten kanssa. Kuluttajina mummot ovat kasvava asiakasryhmä. He osaavat vaatia palveluja, ja nähtäväksi jää, mukautuvatko kaikki mummot yhteiskuntaan vai mukautuuko yhteiskunta järjestämään mummoille tarvittavia vaihtoehtoja sekä asumiseen että muuhun hyvinvointipalvelujen tarjontaan. mirjas-

9 Talentian liittovaltuustovaalit tulossa! Talentian ylintä päätösvaltaa käyttää liittovaltuusto. Liittovaltuuston valitsee jäsenistö keskuudestaan neljän vuoden toimikaudeksi kerrallaan. Liittovaltuuston vaalit pidetään Ehdokasasettelu päättyy Asetu ehdolle ja äänestä! Sinulla on monta hyvää syytä ryhtyä valtuustoehdokkaaksi ja äänestää. Tiesitkö, että liittovaltuuston jäsenet päättävät sinun jäsenmaksustasi? Tiesitkö. että liittovaltuusto päättää, kenestä tulee Talentian puheenjohtaja? Päättää, hyväksytäänkö sinua koskeva virka- tai työehtosopimus ja sinun palkkauksesi? Hyväksyy Talentian arvot? Kehittää toimintaa niin, että Talentia näkyy ja alan arvostus nousee? Että Talentian tehtävänä on edistää jäsentensä mahdollisuutta hyvään työelämään? Kiinnostuitko? Asetu ehdokkaaksi mennessä (lomake osoitteessa ) ja lisäksi muista äänestää! Saat vaalimateriaalin postissa kotiin. Liittovaltuusto päättää Talentian pitkän aikavälin strategioista valitsee järjestölle puheenjohtajan ja hallituksen käsittelee vuosittain järjestön toiminta- ja taloussuunnitelman sekä edellisen vuoden toiminnasta ja taloudesta tehdyt kertomukset päättää virka- ja työehtosopimustavoitteista ja sopimuksia koskevien tarjousten hyväksymisestä, ellei valtuusto ole valtuuttanut hallitusta päättämään näistä asioista päättää mahdollisen työtaistelun aloittamisesta ja lopettamisesta, järjestön säännöistä ja jäsenmaksusta nimeää Talentian ammattieettisen lautakunnan.

10 Nuoren kasvun eväät seminaari NUORISOSOSIAALITYÖN HAASTEITA TUTKIMASSA "Elämä on täynnä mahdollisuuksia, jotka haastavat meitä jokaista ottamaan riskejä, kokeilemaan uutta, näkemään asioita uudella tavalla. Sillä vasta kun yritämme, voimme tietää mitä osaamme ja mihin pystymme." Nuoruus on yksi elämänvaihe, jossa tarvitaan pohdintaa valintojen runsaiden mahdollisuuksien keskellä. Nuorisososiaalityö on sosiaalityön marginaalissa. Haluamme olla mukana tarkastelemassa nuorisotutkimuksen nykytilaa. Talentia Etelä-Karjalan tämän kevään seminaarin tarkoituksena on tarkastella tämän päivän nuoren elämää nuorisotutkimuksen kautta sekä innovoida uutta paikallisten toimijoiden kanssa. Minkälaisia eväitä meillä on tarjolla? Mitä uutta tarjottavaa voisi löytyä tai pitäisi olla? Mikä on yhteiskuntatakuun merkitys nuorille? Entä mikä on sosiaalisen median vaikutus? Mitä peruspalveluissa tehtävä ehkäisevä lastensuojelutyö todella on? Seminaari on tarkoitettu nuorten kanssa toimiville eri alojen ammattilaisille ja sosiaali- ja terveysalan opiskelijoille. Ilmoittautuminen seminaariin mennessä sähköpostilla Seminaari on maksuton, hyödynnä se osana täydennyskoulutustasi! Seminaarissa sosiaalialan ammattilaiset ja opiskelijat käyvät vuoropuhelua lapsi- ja nuorisososiaalityön haasteista ja innovoivat uusia toimintaideoita

11 Talentia Etelä-Karjala ry:n ja Saimaan ammattikorkeakoulun yhteinen seminaari klo NUOREN KASVUN EVÄÄT Saimaan ammattikorkeakoulu, Skinnarilan kampus, auditorio, Skinnarilankatu 36, Lappeenranta Ohjelma 8.30 Aamukahvit tarjoaa Talentia Etelä-Karjala ry 9.00 Päivän avaus, sosiaalityöntekijä Leena Häll, Eksote Nuorten omat eväät, sosionomi(amk)-opiskelijat Nuorisotutkimuksen näkökulma nuoriin, YTT, yliopistonlehtori, dosentti Päivi Harinen, Itä-Suomen yliopisto Iltapäivän työryhmien vetäjien kutsu ja ohjeistus työryhmätyöskentelyyn, lehtori Leena Byckling, Saimaan amk Lounas omakustannushintaan Työryhmät työstävät Learning Cafe menetelmällä mitä tarjottavaa ja mitä kehitettävää nuorille on Etelä-Karjalassa. 1. Turvaverkkoja nuorelle, sosiaaliohjaaja Jukka Rajala, Eksote 2. Kulttuuri ja vaikuttaminen, sos.tt./tuntiop. Päivimaria Seppänen, Eksote 3. Nuorten osallisuus, lehtori Anne Backman, Saimaan amk 4. Koppi nuorista, sh Maarit Ruokonen, Sihti 5. Koulussa kohtaaminen, koulukuraattori Veikko Heikkinen, Eksote 6. Opiskelijoiden ääni esille, lehtori Leena Byckling ja sosionomi (AMK)-opiskelijat Eväskorien kokoaminen yhdessä, työryhmien vetäjät esittävät työryhmien evästykset Päivien antimet kotiin vietäväksi, sosiaalityöntekijä Leena Häll Ilmoittautuminen seminaariin mennessä. Seminaari on maksuton Työryhmiin ilmoittautuminen on koulutustilaisuudessa.

12 Lähettäjä: EKAT ry jäsensihteeri Teija Turunen-Iloani Kanava-aukio 8 as IMATRA puh teija.turunen@pp3.inet.fi EKSAKTIN TOIMITUSKUNTA Leena Cederström leena.cederstrom@gmail.com Seija Ojansuu seija.ojansuu@gmail.com Veikko Heikkinen veikko.heikkinen@eksote.fi Mirja Silvennoinen mirja.silvennoinen@gmail.com Teija Turunen-Iloani teija.turunen@pp3.inet.fi EKSAKTIN ILMESTYMISAIKATAULU aineisto ilmestyy 2/ vko 22 3/ vko 43 4/ vko 50