IKÄÄNTYNEIDEN KERHOT JA PÄIVÄTOIMINTA SEKÄ OMAISHOIDON ASIAK- KAIDEN PARISSA TYÖSKENTELY

Transkriptio

1 Marja-Liisa Vesterinen ja Maria Lankoski OPISKELIJAT IKÄÄNTYNEIDEN MUISTIRYHMIEN JA KERHOJEN OHJAAJINA SEKÄ OMAISHOITAJIEN TUKENA - case esimerkki oppimisympäristöjen ja menetelmien uudistamisesta Syksyllä 2010 käyttöön otetussa uudessa sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon (lähihoitaja) tutkinnon perusteissa painotetaan eri asiakasryhmien ohjaamista ja asiakkaiden välisen vuorovaikutuksen tukemista. Lisäksi tutkinnon perusteissa korostetaan asiakkaiden ja potilaiden kannustamista virikkeellisyyteen ja monipuoliseen sosiaaliseen osallistumiseen hyödyntäen luovaa ilmaisua ja toiminnallisia menetelmiä. Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymän kolme opettajaa ja joukko heidän lähihoitajaopiskelijoitaan ovat uudistaneet oppimismenetelmiään ja ympäristöjään työskentelemällä työssäoppimisjaksoilla vanhusten muistiryhmien ja kerhojen ohjaajina sekä omaishoitajien tukena ja sijaisina. Opiskelijoita ohjataan koko ajan, mutta heillä on hyvin itsenäinen ja vastuulliseksi osoittautunut ote sekä päivätoiminnan ja kerhojen suunnittelussa ja ohjaamisessa että omaishoidettavien kotikäynneillä. Uusi tapa oppia on osoittautunut tarpeelliseksi, tulokselliseksi ja innostavaksi. IKÄÄNTYNEIDEN KERHOT JA PÄIVÄTOIMINTA SEKÄ OMAISHOIDON ASIAK- KAIDEN PARISSA TYÖSKENTELY Etelä-Karjalan ammattiopiston sosiaali- ja terveysalan lähihoitajaopiskelijat opettajineen aloittivat keväällä 2010 viiden viikon ajaksi ikääntyneille suunnatun kerhoja päivätoiminnan Lappeenrannassa erään vanhainkodin tiloissa. Opinnot kuuluivat kuntoutumisen tukemisen opintokokonaisuuteen. Kyseiset opettajat olivat innovoineet uutta toimintaa ja sen jälkeen sopineet kyseisen yhteistyömallin käynnistämisestä paikallisen sosiaali- ja terveyspiirin kotihoidon päällikön kanssa. Muistikuntoutukseen keskittyvä päivätoimintaryhmä kokoontuu yhtenä päivänä viikossa. Ryhmässä on 8-9 muistisairasta, joista kolme tulee vanhainkodin osastolta ja 5 sosiaali- ja terveyspiirin muistipoliklinikan tai päivätoiminnan osastonhoitajan kautta. Ikääntyneiden kerhotoiminnalla tuetaan asiakkaiden kotona selviytymistä ja tarjotaan heille virkistystä sekä mahdollisuus tavata vertaisiaan. Ryhmiä kokoontuu kaikkina muina päivinä paitsi perjantaisin. Ryhmissä on 8-10 ikääntynyttä. Opiskelijoiden työ työssäoppimisjaksoilla täydentää sosiaali- ja terveyspiirin tarjoamia ikääntyneille suunnattuja palveluja. Toiminta on asiakkaille maksutonta. Vanhustyön koulutusohjelmaopiskelijat (10 opiskelijaa) järjestivät syksyllä 2010 kerhotoimintaa ikääntyneille 8 viikkoa. Kerhojen toimipisteiksi saatiin entiset ruokasalin tilat eräästä vanhainkodista, jossa on muistisairaiden osasto sekä kahdesta vanhusten palveluasumisen

2 keskuksesta. Samalla toimintaan liitettiin yhteistyössä omaishoidon tukikeskuksen kanssa opiskelijoiden käynnit omaishoidettavien luona. Ikääntyneiden kerhotoiminnassa ja muistisairaiden päivätoiminnassa on keväällä 2011 mukana yhteensä 18 opiskelijaa kahdesta ryhmästä kuntoutumisen tukemisen jaksolta. Ikääntyneiden kerhoja ja päivätoimintaa järjestetään yhteensä 10 viikon ajan huhti- ja toukokuussa (5 viikkoa / ryhmä). Jokaisella opiskelijalla on vastuullaan kahden ikääntyneiden kerhon ohjaamista, joista toinen ryhmä on osalla opiskelijoista muistikuntoutukseen keskittyvä päivätoimintaryhmä. Kerhojen ohjaaminen toteutuu kolmen opiskelijan tiimeissä. Mukana on aina yksi opettaja. Yhtenä iltapäivänä on sosiaali- ja terveyspiirin kotihoidon aluetiimin hoitaja mukana opiskelijoiden ohjaajana. Omaishoidon asiakaskäynnit tukevat omaishoitajien jaksamista. Jokaisen opiskelijan työssäoppimisviikkoon kuuluu käyntejä omaishoidon asiakkaiden luona noin 20 tuntia. Jokaisella opiskelijalla on kolme omaishoidon asiakasta, joiden luona ollaan sijaishoitajana silloin, kun opiskelijalla ei ole oman tiimin kerhon tai muistiryhmän ohjaamista. Omaishoidettavien toimintakykyisyyttä opiskelijat tukevat eri tavoin mm. ulkoilemalla yhdessä omaishoidettavan kanssa, pelaamalla pelejä, juttelemalla ja muistelemalla. Opettajat ovat varmistaneet ennalta sen, että opiskelijat hallitsevat erilaisia muistelutekniikoita. Omaishoidettavissa on myös vuodepotilaita. Opiskelijat oppivat omaishoidon sijaishoitajina toimiessa vuorovaikutusta ja hoitotaitoja kotihoitoympäristössä. Omaishoidon tukityötä on suunnattu myös lapsiperheille, joissa on vammaisia lapsia. Yhteensä yhdeksällä opiskelijalla on kullakin vähintään kaksi omaa omaishoitoasiakasta, osalla jopa kolme tai neljä. Omaishoitaja saa vapaata siksi aikaa, kun opiskelijat hoitavat omaishoidettavaa. Ikääntyneiden kerhojen ja muistisairaiden päivätoiminnan suunnittelu ja ohjaus Ikääntyneiden kerhojen ja muistisairaiden päivätoiminnan järjestäminen on osa Kuntoutumisen tukeminen opintokokonaisuutta tai vanhustyön koulutusohjelmaan. Muistisairaiden päivätoimintaryhmässä on 8-9 muistisairasta, joista osa tulee vanhainkodin muistisairaiden osastolta ja osa muistipoliklinikan tai päivätoiminnan osastonhoitajan valitsemina omista kodeistaan. Muistiryhmä kestää koko päivän kotoa tuleville ja puoli päivää vanhainkodista tuleville. Muistiryhmään otetaan vanhuksia, jotka ovat sosiaali- ja terveyspiirin jonossa odottamassa pääsyä mukaan johonkin ryhmään. Tulijoita olisi paljon enemmän kuin mukaan on voitu ottaa. Muistisairaiden päivätoiminnan opiskelijatiimiin kuuluu 3 opiskelijaa ja heillä jokaisella on oma hoidettava, jonka he hakevat aamulla muistiryhmään ja vievät heidät kerhon jälkeen takaisin kotiin. Kulkeminen kodin ja päivätoimintapaikan välillä tapahtuu kävelemällä. Samalla hoituu näin ollen myös vanhuksen turvallinen ulkoilu. Toiminta on vanhuksille imaista, mutta he maksavat 8 euroa kerhon aikana saatavasta ruoasta. Opiskelijat avustavat hoidettaviaan myös kotona tarpeen mukaan. Ikääntyneiden kerhoja on 5 ja ne kestävät 2,5 tuntia kerrallaan. Maanantain kerhon asiakkaat ovat sosiaali- ja tgerveyspiirin jaksohoitopaikkalaisia. Suurin osa heistä on myös omaishoidettavia. Muiden kerhojen asiakkaat tulevat omista kodeistaan joko opiskelijoiden saattamana tai omin neuvoin. Kerhot kokoontuvat Lappeenrannan palvelukeskussäätiön palvelutalojen tai tavallisten

3 vuokratalojen kerhotiloissa. Opiskelijat saavat henkilökohtaisen kokemuksen terveyden edistämisestä ja siitä, miten kuntoutuksella voidaan joko ehkäistä tai korjata yksinäisyyttä. Opiskelijat ovat muistiryhmissä ja ikääntyneiden kerhossa kukin vuorollaan ohjaajana. He lähettävät opettajalle etukäteen ohjaussuunnitelman ja kuvauksen toteutuksesta. Opettajilla on kaksoisrooli eli he ovat yhtä aikaa työssäoppimisen ohjaajina ja muistikuntoutuksen opettajina paikalla. Muistisairaiden päivätoiminta alkaa osallistujien tervehtimisellä ja rupatteluun perustuvalla muistiharjoituksella siitä, miten aamu on mennyt. Mukana on henkilöitä, jotka eivät pysty muistamaan olleensa jo aiemmin tässä kerhossa. Lisäksi osa on niin huonokuuloisia, että opiskelijat oppivat huomioimaan vuorovaikutustavat huonokuuloisen vanhuksen kanssa. Kaikissa kerhoissa sekä muistisairaiden päivätoimintaryhmässä toteutetaan lisäksi muistikuntoutusta arvoituksia ratkomalla (aivojumppaa), muistelulla, lauluja vanhoista laulukirjoista laulamalla ja sitä kautta muistoja/ muistia herättämällä. Samaa muistin virkistämistä tapahtuu piirtämisen yhteydessä. Fyysistä kuntoutusta asiakkaat saavat tuolijumpasta ja kävelystä kotoa ryhmään ja takaisin. Opiskelijat ovat itse tehneet jumppaa varten mm. hernepusseja. Opettajat ja opiskelijat ovat sopineet, että suunnitelmasta ei tarvitse pitää kiinni orjallisesti, koska hyvää keskustelua tai vanhusten itse luomaan ohjelmanumeroa ei kannata keskeyttää. tämä opettaa opiskelijoille tilannetajua ja tunneälyä. Lisäksi opiskelijat oppivat sietämään epävarmuutta, koska jokainen kerho- tai muistiryhmäpäivä on omanlaisensa, eikä välttämättä käsikirjoituksen mukainen. Tulokset Työssäoppimisjakson jälkeen opiskelijat saavat palautetta kotoa tai vanhainkodista tulevilta vanhuksilta sekä omaishoidon työntekijöiden tukitiimiltä. Myös omaiset antavat palautetta. Palautteen mukaan on muistiryhmään ja ikäihmisten kerhoihin osallistuneiden vanhusten elämänlaatu parantunut, muisti ja toimintakyky säilynyt aiempaa paremmin. Opiskelijoiden ja opettajien toiminta on tuonut omaisille helpotusta. Opiskelijoiden oppimiskokemukset ovat tällä menetelmällä olleet haastattelumme perusteella todella hyviä ja konkreettisia. Ne ovat edistäneet opiskelijoiden ammatillista kasvua tavalla, jota ei koulun oppimisympäristössä tai tavanomaisilla työssäoppimisjaksoilla mitenkään saataisi aikaan. Oppimiskokemukset ovat kasvattaneet osaamista juuri vanhustyön tulevaisuuden painopistealueilla, muistikuntoutuksessa, omaishoidossa ja ylipäänsä kuntoutuksessa sekä terveyden edistämisessä. Opiskelijat ovat oppineet uuden oppimisympäristön ja oppimismenetelmän ansioista vanhusten ja vammaisten kuntoutusta sekä muistisairauden ennaltaehkäisyä ja hoitoa. He ovat myös oppineet ymmärtämään vanhenemista. Lisäksi opiskelijoiden ammatillisen vuorovaikutuksen taidot ja kyky toimia työyhteisön jäsenenä ovat saaneet suuren lisän edellä kuvatusta käytännön toiminnassa vanhustyössä. Tiimityötaidot, ongelmaratkaisu- ja päätöksentekokyky ovat kasvaneet, ongelmanratkaisutaidot, epävarmuuden sietäminen, joustavuus ja tilannetaju ovat saaneet vahvaa konkreettista harjoitusta.

4 Mukana olleet opettajat ovat myös itse saaneet vahvistusta omaan vanhustyön ja muistikuntoutuksen menetelmäosaamiseensa, jota he vahvistivat samanaikaisesti myös osallistumalla muistisairaiden hoitoon liittyvään täydennyskolutukseen (TuntevaHoitaja-koulutus). Sen anti välittyi suoraan opiskelijaryhmien toimintaan mm. uutena menetelmäosaamisena. Opettajien, opiskelijoiden ja työelämän luonteva yhteistyösuhde on muotoutunut puolin ja toisin niin, että osataan yhdessä kehittää ja suunnitella toimintaa asiakaslähtöisesti sekä sopia toiminnasta, aikatauluista ja toteutus- vastuussa olemisesta. Opettajat tarjoavat mallin ennakkoluulottomalle ja innostuneelle oppimisympäristöjen laajentamiselle ja oppimismenetelmien uudistamiselle. Työelämän näkökulmasta on sosiaali- ja terveyspiirin vanhustyö saanut hyvän yhteistyökumppanin sekä osaavia ja asiastaan innostuneita resursseja vanhusten muisti- ja muun kuntoutuksen työhön. Työelämä tulee hyötymään edellä kuvatusta toiminnasta ja siinä syntyneestä tulevaisuuden osaamisesta myös siinä v aiheessa, kun mukana olleet opiskelijat valmistuvat ja siirtyvät työelämään. Tulevaisuuden osaamistarpeiden näkökulmasta on edellä kuvattu muistikuntoutus ja ikääntyneiden kerhotoiminta malliesimerkki siitä, miten painopistealueiksi kulloinkin nousevaa ammatillista osaamista saadaan syntymään opetusta, oppimisprosessia, opettajien omaa osaamista ja monialaista yhteistyötä kehittämällä.

5