Hyvä opetus riippuu opettajasta itsestään ja kyvystä innovoida ja nähdä tulevaisuuteen. Johdon tuki taustalla on erittäin tärkeä.

Transkriptio

1 3.9. Sidosryhmätapaaminen Teema: Millä tavalla kehittyvä ammatillinen koulutus, ammattikorkeakoulutus ja ammatillinen opettajankoulutus luo alueille kilpailukykyisiä ja elinvoimaisia innovaatioita? Teeman vetäjä: Yliopettaja Martti Pietilä YHTEENVETO JA OTTEITA KESKUSTELUISTA Hyvä opetus riippuu opettajasta itsestään ja kyvystä innovoida ja nähdä tulevaisuuteen. Johdon tuki taustalla on erittäin tärkeä. Ammatillisen erityisopettajan kommentti: Ammatillisessa erityisopetuksessa opiskelijat tarvitsevat tukea. Perinteiset luokkaympäristöt eivät sovellu, vaan täytyy löytää erilaisia oppimisympäristöjä. Opetushenkilöstön sisäiset koulutukset ovat tärkeitä. Koulutuksen suunnitteluun pyydetään osallistujien edustajia ja esimies mukaan. Esimiehen tulee olla sitoutunut henkilöstön osaamisen kehittämiseen. Koulutus tulee vastata tarpeeseen, joka on sillä hetkellä ja tulevaisuudessa (ei jälkijunassa). Ammatillisessa erityisopetuksessa täytyy käyttää innovaatioita jo olosuhteiden pakosta. Innovaatiot syntyvät ydinjoukon kesken ja leviävät heidän kauttaan myös muun opettajakunnan tietoon. Projektityöt pyritään heti alusta asti juurruttamaan osaksi koulun arkea, jotta ne eivät olisi vain irrallisia osia. Tämä asia on tiedostettu ja sitä pyritään kehittämään. Myös opiskelijalähtöisyys on tärkeää ja suurin osa henkilöstöstä on sitoutuneita tähän tavoitteeseen. Kommenttipuheenvuoro Ohjaus ja opetus on kaikki erityistä. Jokainen ihminen ja oppilas, jonka kanssa työskennellään, on erityinen. Kaikki toiminta on erityistä. Tarvitaan siis erityisen hyvää opetusta ja inklusiivista opettajuutta. Suurin osa erityistä tukea tarvitsevista opiskelijoista opiskelee tavallisissa oppilaitoksissa ja tämän vuoksi tarvitaan opettajille lisäkoulutusta. Tulevaisuustutkijan vertaus: Jos aikakoneessa mentäisiin sata vuotta taaksepäin, maailma olisi erinäköinen. Jos sadan vuoden takainen ihminen tuotaisiin nykypäivään, moni asia tuntuisi hänestä taianomaiselta, mutta yhden asian tuo henkilö tunnistaisi: koulun. Mikä on siis vikana että koulu on muuttunut niin vähän? Tunnistammeko koulun vielä 100 vuotta eteenpäinkin, onko muutos niin vähäistä? Koulu ja opettajankoulutus on syrjäytynyt toisistaan. Opettajat pitäytyvät vanhoissa ja tutuissa käytännöissä. Asenne Kun on päässyt oman itsensä huipulle, ei tarvitse enää kehittyä ei toimi. On nähtävä, miten yhteiskunta muuttuu.

2 Keskusteltiin innovatiivisuudesta. Onhan toki paljon innovatiivisia ammattilaisia eri ammateissa. Mutta tapahtuuko niin, että siirtyessään opettajiksi, tämä innovatiivisuus laantuu. Ammatillinen opetus on työelämälle ja muuttuvalle maailmalle vierasta. Ammatillisen opettajan ja ammatillisen opettajankoulutuksen pitäisi katsoa tulevaisuuteen; minkälaisia opettajia tulevaisuudessa tarvitaan, minkälaisia innovaatioita? Ammatillisen opettajan täytyy olla jatkuvasti kehittyvä. Opettajalla täytyy olla hallussa substanssi, visio ja näkemys. Maailma globalisoituu, kilpailu kiristyy. Töitä tehdään, jotta oltaisiin kilpakumppania parempia. Innovatiivisuus on ryhmäilmiö: yksin ei saada innovaatioita aikaan, tarvitaan kaikenlaisia ajattelijoita. Kehittäjäopettajat ovat usein kovan luokan ammattilaisia omalla alallaan. Oman opetustyön päälle tulee kuitenkin uudet oppimisympäristöt, pedagogisia menetelmiä ja kansainvälisyyttä. Kehittäjäopettaja voi väsähtää kehittämistyöhönsä, kun resurssit eivät riitä. Innovaatiotyö tulee kaiken muun työn päälle ja resursointi ei ole riittävää Kommenttipuheenvuoro: Jos olisi oltu viisaita, olisi osa ammatillisesta opetuksesta annettu skandinaavisilla kielillä ja osa englanniksi tai muilla kielillä, jotta kansainvälistyminen olisi mahdollista. Suomessa on valtavasti työttömiä ja nuorisotyöttömyys kasvaa, siksi kansainvälistyminen on tärkeää. Ammatillisessa koulutuksessa tulisi olla tulevaisuusvisioita. Euroopan Unioni on suomalaisten työalue ja Keski-Euroopan työalueet vetävät. Myös Norja. Jotain on siis jäänyt huomaamatta ammatillisessa koulutuksesta. Toisen asteen ammatillisen koulutuksen muutokset: Tulossa on valtavia muutoksia. Opetuksesta ei enää makseta, vaan suoritetuista tutkinnoista ja tutkinnon osista. Opetustyön luonne myös muuttuu ohjaustyöksi. Tutkintouudistusten myötä aletaan mitata sitä, hallitseeko opiskelija tutkinnon osan. Opettajille tulee vastuu: Kuinka innovatiivisesti ja tulostavoitteisesti hän pystyy opettamaan opiskelijoita? Opettajan tulee suunnitella keinot, jotta tutkinnon osat tulevat suoritettua tietyssä ajassa. Lisätietoa opetuskäytänteistä ja muutoksista: Edu.fi ja Ammattipeda. Jokaisesta opettajasta syntyy sisäinen yrittäjä. Tällä muutoksella mahdollistetaan opettajan persoonallisuus. Nuori tarvitsee myös ihmisen, joka on hänen kanssaan. Keskusteltiin siitä, kuinka tärkeää on nuorelle opiskelijalle aikuinen (opettaja) ja hänen kanssa rakennettu luottamuksellinen suhde. Kommentti keskusteluun: Nykyään suoritetaan tietty määrä tutkintoja, mutta mittaako se oppimista?

3 Suoritettu opintopiste ei tarkoita välttämättä oppimista. Toki se jollain tavalla korreloi oppimista. Laatua on esimerkiksi se, onko nuori työllistynyt kolmen vuoden sisällä valmistumisesta. Laatu ei ole yhtä kuin suoritettu opintopiste tai tutkinto. Suoritettu tutkinto ei kerro oppimisesta - välttämättä Erityisopettajan kommentti: Opettajankoulutuksessa tulisi kiinnittää huomiota oppijan elämänhallintaan. Sen pitäisi olla ihan oma oppiaineensa. Erilaisia yksilöitä on yhä enempi. Erityisopettajan liikkumavara on erilainen kuin aineenopettajan/luokanopettajan. Erityisopettaja tekee verkostojen kanssa yhteistyötä. Tulevaisuudessa koulutetaan ainoastaan erityisopettajia, jotka vasta opiskelujen loppuvaiheessa erikoistavat vain johonkin aineeseen Ammatillisessa koulutuksessa 30% keskeyttää. Suurimmat syyt ovat psyykkiset ongelmat ja sitä kautta yhteiskunnasta syrjäytyminen, päihteet ja terveysongelmat. Kaikki edellä mainittu liittyy elämänhallintaan. Väärä ala on myös yksi keskeyttämisen syistä. Oppivelvollisuusiän nosto: Tätä verrattiin Hölmöläisten peitoksi Tämä ei ole helppo ratkaisu. Nuoret saadaan kyllä sisään, mutta siinä saatetaan vain siirtää ongelmaa. Nuoret eivät välttämättä tiedä mikä ammatti kiinnostaa ja mitä haluavat isona tehdä vuotiaat jo tietäisivät, mutta heidän koulutukseen ei välttämättä ole enää resursseja. Tämä raha, joka oli nyt varattu oppivelvollisuusiän nostamiseen, on nyt perusopetuksen rahoituksen käytössä. Kommentti: 20% kärsii mielenterveysongelmista joka ikäluokasta ja tämä määrä kasvaa. On siis pakko tehdä ja rakentaa erilaisia tukipalveluita ja ratkaisuja. Eheyttäminen koulutussektorilla olisi tärkeää. Ei ajettaisi voimakkaasti sitä linjaa, että on opettajia, erityisopettajia, opoja. Opettajille pitäisi saada parempi pohja tajuta tätä elämää paremmin. Yliopisto on joiltain osilta syrjäytynyt ja todellisuus on tutkijalle vain jokin ilmiö. Tiedemaailma ja reaalimaailma ovat irronneet toisistaan. Ja opettajakoulutus on mennyt tähän mukaan paljon. Jotta opettajaopiskelijat oppisivat tätä todellisuutta, tulisi heitä ottaa mukaan tutustumaan eri ammatteihin: esim. poliisin mukaan, vierailemaan vankiloihin tai sosiaalitoimeen.. Oppioikeus ajattelu: Tuetaan oppioikeuden toteutumista elinikäisen oppimisen näkökulmasta. Lain säätäminen ei ole ratkaise ongelmia. Nykyää luotetaan liikaa siihen, että kun lailla säädetään, niin sehän toteutuu, vaikka ei se ole niin.

4 Ihmisenä kasvaminen sisältyy substanssiosaamiseen Miksi tarvitaan erityisen hyviä opettajia, ei erityisopettajia? (väite) Opiskelijoiden repiminen eri suuntiin ja eri asiantuntijoiden puheella (käyminen) on väärin. Ihmisen kohtaaminen tulisi nähdä kokonaisuutena Innovaatio käytännössä tarkoittaa sitä mitä uutena tulee mieleen. EI siis parannella nykyistä järjestelmää vaan luodaan avoimin mielin uusia oppimisympäristöjä. Ammatillinen koulutus ei vastaa yhteiskunnallisiin haasteisiin. Yhteiskuntavastuu ei toteudu, vaikka yhteiskunta kustantaa toiminnan. Mitä pitäisi tehdä, että ammatillinen koulutus olisi paremmassa jaossa? Mitä pitäisi tehdä, että työmarkkinoille löytyisi kielitaitoisia ja tulevaisuuden ammattilaisia? Tulee löytää oikeat työkalut. Miksei esimerkiksi opeteta esim. englanniksi tai ruotsin kielellä, jotta opiskelijoilla olisi valmius lähteä sinne missä on työtä? Substanssiosaamisen rinnalle ympäristöoppi/elämänhallinnan aine tai itsetuntemuksen kohottamiseen liittyvät aineet/toiminnot. Esim. nuoret ovat kiinnostuneita peleistä. Pelialan koulutuksen kautta on saatu syrjäytymisvaarassa olevia nuoria takaisin pinnalle. Oulu Game labista luotetaan opiskelijoihin (trust) ja huolehditaan opiskelijoista (care). Opiskelijat ovat eri aloilta ja hyödyntävät osaamistaan pelien kehittelyssä. Yhteinen tekeminen innostaa ja saa kaverit mukaan. Kukaan ei putoa. Itsetuntemuksen kehittäminen; annetaan valita se substanssi, joka kiinnostaa. Minkälaiseksi innovaatioksi Oulu Game labin kokemus voitaisiin jalostaa? Ammattikorkeakoulun kannalta Oulu Game labin mallilla suunta on ollut hyvä. Se on opetussuunnitelmallisesti toimiva ja sitä voidaan levittää muillekin toiminta-alueille ja oppilaitoksiin. Oppilaitoksista löytyy yksilöitä, joilla on ideoita ja ajatuksia. Miten nuo keinot ja ajatukset saadaan vietyä eteenpäin, miten tämä tapahtunut Oulu Game labissa? Miten saadaan uuden mallin vieminen eteenpäin? Kaikki lähtee muutoksesta. ICT alan uudelleen järjestäytyminen ja vaikutukset Ouluun houkuttelivat tekemään uuden jutun. (Oulu Gamen labin synty). Tahtotilat ja aika loksahtivat kohdalleen. Tarvitaan erilaisia sidosryhmiä ja erikokoisia sidosryhmiä, jotka ovat tukemassa toimintaa eri tasoilla. Ympäristössä pitäisi olla mahdollisuuksia, eikä vain aina kyse onnekkaista sattumista. Ympäristö on liian säädelty tai ympäristössä toimijat eivät voi ottaa vastaan muutoksia. Tasapäistämisen toiminta ei ruoki luovuutta. Pelätään epäonnistua. Epäonnistuminen pitäisi sallia.

5 Kouluorganisaatioissa ei anneta tilaa luovalle hulluudelle. Mihin se kaikki tyssää? Organisaation johdon tuen puute? Ajattelutavan muutos: Kehittäminen. Vanhan paikkaamisesta ei tule mitään, pitää olla transformaatiota eli pitää luoda uutta. Joskus tulee vain seinä vastaan ja vanhaa ei kannata parantaa vaan luoda uutta. Miten innovaatiot levittävät maailmalle? Light house ajattelu (Kanada). Innovaation lanseeraaminen kentälle tarvitsisi tukiasemia kentälle (majakoita, kuten Kanadassa). Opetussuunnitelmat: mitä sinne pitäisi laittaa? Kommentoija totesi, että Ei paljon mitään. Hyvin koulutetut ihmiset ovat hyvin pitkälle yhtä kuin opetussuunnitelma. Asiantuntevat tekijät ja tiimit, kyllä he tietävät mitä tehdä. He rakentavat sitä, mihin suuntaan mennään. Pitäisi hillitä yksityiskohtaisten opetussuunnitelmien luomista. Opetussuunnitelmat ovat laajentuneet (vrt. 70-luku ja nykypäivä). Näyttötutkintojärjestelmä: Perustuu täysin osaamisen osoittamiseen. Norjassa näyttötutkinto tehdään kokonaisuudessaan. Suomessa on valmistava koulutus ennen näyttöjä. Ihmiselle tärkeätä on saada osaamista ja näyttötutkinnot antavat tähän mahdollisuuden Aina ei tarvitse tehdä koko tutkintoa, vaan vain tietty tutkinnon osa toimii työelämässä. Mitä ja miten saadaan parempia innovaatioita? Suomalainen koulumaailma tarvitsee reformeja ja transformaatioita. Näiden hybridi pitäisi kehittää. Esimerkiksi ammatillinen opetus vierailla kielillä, jotta olisi lähtövalmiudet lähteä ulkomaille töihin. Opettajankoulutuksessa voisi toimia tavoitteellinen projekti- ja tiimitekeminen.