Allianssimallista yhdessä innovoimisen voimaa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Allianssimallista yhdessä innovoimisen voimaa"

Transkriptio

1 visio joulukuu skol 2012 Allianssimallista yhdessä innovoimisen voimaa 6 Parviainen Arkkitehdit Nuorissa osaajissa on vetovoimaa! 9 Tiimiyttävä toimitila on tuottava investointi 14 Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry

2 Tervetuloa skol glögeille maanantaina klo Teknologiateollisuuden / SKOLin neuvottelutiloihin P 24 Eteläranta 10, 2. kerros. Ilmoittautumiset p tai rodeo/ Juha Tuomi Joulutervehdysten sijaan tuemme SKOLin SNIL-stipendirahastoa. Toivotamme yhteistyökumppaneillemme Hyvää Joulunaikaa ja Menestystä Vuodelle 2013! Sisältö SKOLin hallitus 2013 Pääkirjoitus... 3 Sopimusehdot tietomalliaikaan... 4 Konsulttitoiminnan yleisten sopimusehtojen uudistamisessa aineiston immateriaali- ja käyttöoikeuksien rajanveto on vaatinut keskustelua. Allianssimallista yhdessä innovoimisen voimaa... 6 Tampereen Rantaväylän tunnelin toteuttaa tilaajien, urakoitsijan ja suunnittelijoiden muodostama allianssi. Nuorissa osaajissa on vetovoimaa!... 9 Kiinnostava ala, jossa pääsee nykyisin nopeasti vastuullisiin tehtäviin miten voisimme viedä tätä viestiä nuorille? Uusi liikennepolitiikka suosii innovaatioita...10 Kun vähemmillä panostuksilla on saatava suurempi hyöty, tarvitaan julkiselta sektorilta sekä yrityksiltä ja konsulteilta tiiviimpää yhteistyötä ja rohkeaa uudistushalua. Mallikkaampaan rakentamiseen ja kiinteistöjen ylläpitoon...12 Asenteet ja osaaminen hidastavat vielä mallinnuksen täysimittaista hyödyntämistä kiinteistön elinkaaren aikaiseen ylläpitoon. Tiimiyttävä toimitila on tuottava investointi...14 Tehokkaan tiimiytymisen ja avoimen tiedonvaihdon edistäminen olivat keskeisiä tavoitteita ÅF-Consult Oy:n uudessa avotoimistossa. Suhdanteet: Investointien vähäisyys heijastuu suunnittelumarkkinoille...16 Puheenjohtaja Kimmo Fischer Sito Oy Varapuheenjohtajat Jaakko Anttila LInk design and development Oy Petri Laurikka A-Insinöörit Oy Jäsenet Suvi Anttila Indufor Oy Pekka Metsi Granlund Oy Markku Moilanen Ramboll Finland Oy reijo Riekkola Saanio & Riekkola Oy Jani Saarinen Vison Alliance Partners Oy Martin Strand Citec Oy Pasi Tolppanen Pöyry Finland Oy SKOLin toimisto Toimitusjohtaja Matti Mannonen (09) , gsm Johtaja timo Myllys (09) , gsm Kehityspäällikkö Matti Kiiskinen (09) , gsm Tilastot ja toimistopalvelut Hilve Nurminen (09) , gsm Työsuhdeasiat: Teknologiateollisuuden päivystys (09) Puhelinvaihde (09) Faksi (09) visio joulukuu 2012

3 Hyvä suunnittelu on olennainen osa Suomen kilpailukykyä Tämän lehden teemana on uudistuva suunnittelu. Suunnittelualalla tapahtuukin nyt paljon sekä pelisääntöjen, suunnittelutekniikoiden että toimintamallien saroilla. Kehityksen avainsana on yhteistyö. Yhdessä tekemällä ja ideoimalla meidän on mahdollisuus löytää tuottavampia tapoja toimia, parempia toteutusratkaisuja ja myös parantaa työn tekemisen mielekkyyttä ja työssä viihtymistä. Hyvän suunnittelun vaikutus jokapäiväiseen elämäämme on valtavan suuri. Koko päivittäinen elämänympäristömme, sen toimivuus, kestävyys ja ekologisuus on mietitty suunnittelutoimistoissa. Teollisuuden tuotantolaitokset, prosessit ja tuotteet luodaan suunnittelupöydillä. Suunnittelijoiden osaamisella ja uusilla innovaatioilla on ratkaiseva merkitys hyvinvoinnille, kestävälle kehitykselle ja sitä kautta maapallomme tulevaisuudelle. Hyvin suunnitellut ratkaisut tulevat myös kokonaistaloudellisesti edullisemmiksi. Hyvä työ alkaa hyvästä suunnittelusta. Tätä taustaa vasten on vaikea ymmärtää suunnittelijan valintaa hintalapun perusteella. Suunnittelussa myydään asiantuntijoiden työtä, eivätkä työn kustannukset juuri poikkea yritysten välillä, joten halvimman valitsemalla ostaa tosiasiallisesti vähiten suunnittelua. Siis vähiten osaamista ja innovaatioita, mahdollisimman nopeasti ja pienellä työmäärällä työstettyjä vanhojen suunnitelmien kopioita. Suunnittelijat toki itse määrittelevät tarjoushinnat, mutta tarjouspyyntö ohjaa voimakkaasti tarjouksen tekoa. Tilaaja päättää tarjouspyyntöä tehdessään haluaako hän hyvin mietittyjä, kokonaistaloudellisesti parhaita ratkaisuja vai nopeasti tehtyjä perusratkaisuja. Esimerkkejä hyvän suunnittelun vaikuttavuudesta on loputtomasti. Hyvä talotekniikkasuunnittelu minimoi energiankulutuksen. Optimoidut rakenteet vähentävät materiaalimenekkiä. Hyvä teollinen muotoilu parantaa käytettävyyttä ja kysyntää. Tuotantoprosessien tehostaminen säästää ympäristöä ja parantaa kannattavuutta. Tuotemallin hyödyntäminen vähentää virheitä ja nopeuttaa toteutusta. Liikenteen kysyntään vaikuttamalla säästetään investoinneissa. Hyvä suunnittelu on täynnä menestystarinoita. SKOL ja SKOL-yritykset haluavat kehittää yhdessä tilaajien, urakoitsijoiden ja teollisuuden kanssa suomalaista osaamista entistä tuottavammaksi, tehokkaammaksi ja ekologisemmaksi. Yksin se ei onnistu keneltäkään. Yhteisvoimin, ja vain yhteisvoimin pystymme vastaamaan maailmanlaajuisen kilpailun haasteisiin ja pitämään huolta Suomen menestyksestä myös tulevaisuudessa. Tilaajan kumppanina suunnittelija on parhaimmillaan. TÄMÄ ON SKOL Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry on suunnittelu- ja konsultointialan yritysten työnantajajärjestö ja samalla yksi Teknologiateollisuuden viidestä päätoimialasta. SKOLin jäsenyritykset toimivat asiantuntijoina ja suunnittelijoina teollisuuden, rakentamisen ja yhteiskunnan kehittämisessä ja investoinneissa sekä Suomessa että ulkomailla. SKOLin jäsenkuntaan kuuluu 206 suunnittelu- ja konsulttiyritystä ja yritysryhmää, jotka työllistävät Suomessa yli asiantuntijaa. Jäsenistö edustaa kahta kolmasosaa teknisestä konsultoinnista Suomessa. SKOLin jäsenyritysten suomalaisen toiminnan liikevaihto vuonna 2011 oli 1,2 miljardia euroa, josta viidennes kohdistuu vientihankkeisiin. Maailmanlaajuisesti SKOL-yritysten yritysryhmät työllistävät yli henkeä. SKOL-yritysten edellytetään toimivan puolueettomasti, riippumattomasti ja yhteiskunnan asettamien velvoitteiden mukaisesti sekä noudattavan toiminnassaan liiton eettisiä sääntöjä. Tyypillisiä suunnittelu- ja asiantuntijapalvelukohteita ovat teollisuuden tuotantolaitokset ja niihin liittyvät tuotantoprosessit ja -laitteistot, kaikki rakentamiseen liittyvä suunnittelu ja projektihallinta sekä yhteiskunnan, liikenteen ja ympäristön hankkeiden asiantuntijapalvelut, suunnittelu ja valvonta. Alan asiakkaita ovat kaikki elinkeinoelämän toimialat ja koko julkinen sektori. SKOLin tehtävänä on toimialan ja jäsenyritystensä liiketoiminnan edellytysten jatkuva parantaminen. SKOLin toimintastrategian avainalueet ovat toimintaympäristön kehittäminen, vahvuuksien viestintä ja vaikuttaminen, uudistumisen ja kasvun tukeminen sekä ennakointi. Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry PL 10 (Eteläranta 10) HELSINKI SKOL Visio ISSN Päätoimittaja Matti Mannonen Toimitus Sampsa Heilä Taitto Markus Janhunen Paino Forssan kirjapaino Matti Mannonen SKOLin toimitusjohtaja visio joulukuu

4 KSE:n päivitys loppusuoralla Sopimusehdot tietomalliaikaan Immateriaalioikeudet säilyvät konsultilla ja tilaajalla on oikeus käyttää aineistoa kohteessa vapaasti. Periaatteessa yksinkertaista, mutta käytännössä aineiston immateriaali- ja käyttöoikeuksien rajanveto on Konsulttitoiminnan yleisten sopimusehtojen uudistamisessa vaatinut eniten keskustelua. RAKLIn, SKOLin ja ATL:n yhdessä valmistelema Konsulttitoiminnan yleisten sopimusehtojen päivitys KSE 2012 lähtee joulukuussa lausuntokierrokselle. Ehdotukseen voi tutustua SKOLin internetsivuilla Tietomallia täytyy voida hyödyntää kiinteistön huollossa ja ylläpidossa sekä tulevissa peruskorjauksissa vapaasti ilman että joihinkin käyttötarkoituksiin pitäisi pyytää erikseen lupa alkuperäiseltä suunnittelijalta, johtaja Jukka Riikonen Senaattikiinteistöistä sanoo. sampsa heilä Sekä konsulttien että tilaajien mielestä Konsulttitoiminnan yleiset sopimusehdot vuodelta 1995 ovat monelta osin jääneet ajastaan jälkeen. Noin puolitoista vuotta sitten alkanut päivitystyö on loppusuoralla. Työryhmässä on päästy hyvin sopuun muista asioista, mutta etenkin tietomalleihin liittyvät immateriaalioikeudet ja aineiston käyttöoikeus ovat vaatineet enemmän työstämistä, johtaja Jukka Riikonen Senaatti-kiinteistöistä sanoo. Tekijänoikeus kuuluu Riikosen mukaan jo tekijälainsäädännönkin perusteella selkeästi konsultille. Tilaajille taas on tärkeää saada täydet käyttöoikeudet toimeksiannon perusteella syntyvään aineistoon kohteessa. Tietomallia täytyy voida hyödyntää kiinteistön huollossa ja ylläpidossa sekä tulevissa peruskorjauksissa vapaasti ilman että joihinkin käyttötarkoituksiin pitäisi pyytää erikseen lupa alkuperäiseltä suunnittelijalta, Riikonen sanoo. Kaikkia tulevia tarpeita ja tekniikan nopean kehityksen antamia mahdollisuuksia ei vielä edes tiedetä eikä pystytä yksilöimään. Käyttöön ja ylläpitoon ei vielä ole kehitetty tietomalleja suoraan hyödyntäviä ohjelmistoja, mutta niitä on varmasti tulossa. 4 visio joulukuu 2012

5 Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL Helsinkiin rakennettavan uuden päärakennuksen suunnittelussa tietomalli helpottaa suunnitelmien yhteensovittamista ja törmäystarkasteluja sekä visualisointeja. Terveyden ja hyvinvoinninlaitos THL, Arkkitehtitoimisto Hannu Jaakkola Oy Kuva: Tietoa Visualisointi. Tietomallilla pitkä elinkaari Senaatti-kiinteistöjen kiinteistöomaisuuden arvo on 4,6 miljardia euroa. Tietomallien avulla ylläpitoa ja huoltoa voidaan monin tavoin tehostaa. Esimerkiksi siivouksen kilpailuttamiseen tietomallista saa helposti suoraan erilaisten pintamateriaalien tiedot ja pintaalat. Taloteknisten järjestelmien huollon ja ylläpidon tehostamiseen tietomallia voidaan hyödyntää monipuolisesti. Tietomalli voi muistuttaa esimerkiksi suodattimien vaihdosta. Kun taloteknisten järjestelmien tietomalli toimii todellisuutta vastaavasti, voidaan mallin simuloinneilla löytää parhaat tavat ja säädöt sekä kustannustehokkaimmat investoinnit esimerkiksi energiatehokkuuden parantamiseksi. Ongelmatilanteissa taas simulointiajoilla voidaan selvittää johtuuko vika esimerkiksi rikkoutuneesta anturista tai väärään suuntaan pyörivästä pumpusta, mikä on yllättävän tavallista. Senaatti-kiinteistöjen vuotuisista miljoonan euron investoinneista prosenttia on peruskorjaushankkeita, joissa tietomalleista on jatkossa yhä enemmän hyötyä. EU:n yhteisten ja kansallisten ilmastotavoitteiden saavuttaminen ei onnistu ilman olemassa olevan rakennuskannan energiatehokkuuden parantamista. On tärkeää että tietomalleja voidaan hyödyntää sekä kiinteistöjen huollossa ja ylläpidossa että perusparantamisessa mahdollisimman kattavasti, Jukka Riikonen sanoo. Kyse ei ole siitä ettemme olisi tilaajina valmiita maksamaan mallinnustyöstä, vaan että oikea paikka hinnoittelulle on heti alkuvaiheessa eikä myöhemmin erikseen jokaiseen käyttötarkoitukseen. Yhteinen pohja sujuvaan sopimiseen Johtaja Ilpo Peltonen Raklista pitää KSE:n päivittämisen merkittävimpänä etuna kaikkien osapuolten kannalta sitä, että sopimuksiin liitettävien poikkeuksellisten ehtojen määrää voidaan oleellisesti vähentää, kun yleiset sopimusehdot saatetaan vastaamaan mahdollisimman hyvin konsulttien ja tilaajien nykypäivän tarpeita. Hän pitää Jukka Riikosen tavoin tärkeänä sitä, että tilaajilla ja kiinteistön omistajilla myös tulevilla on mahdollisimman laaja käyttöoikeus tietomallin hyödyntämiseen kiinteistön huollossa ja ylläpidossa sekä tulevissa korjauksissa. Sähköisten dokumenttien osalta KSE:n lausuntokierrokselle lähetettävässä ehdotuksessa määritellään myös eheysvaatimus, eli missä muodossa niiden pitäisi olla luettavia. Matka-ajan korvausta on luonnoksessa yksinkertaistettu, ja lojaliteettivelvoite on muutettu kaksisuuntaiseksi eli kummankin osapuolen on ilmoitettava välittömästi toiselle havaitsemistaan ongelmista ja riskeistä, Peltonen listaa muutoksia. Ramboll Finland Oy:n toimitusjohtaja Markku Moilanen on Ilpo Peltosen kanssa samoilla linjoilla KSE:n päivityksen merkityksestä. Tärkeintä on se, että sopimusehdotus on RAKLIn, ATL:n ja SKOLin yhteinen näkemys, jolloin päivitetyllä KSE:llä on hyvät edellytykset tulla laajaan käyttöön niin että muita projektikohtaisia sopimuksia ja ehtoja voidaan vähentää. Yhteisesti sovituilla ehdoilla varmistetaan se, että asiat on kattavasti huomioitu, esimerkiksi vastuut jaettu tilaajan ja konsultin välillä. Tämä helpottaa koko alan toimintaa ja ehkäisee huonoista sopimuksista johtuvia riitoja, Markku Moilanen sanoo. Toivottavasti KSE:n käyttö tulee kattavaksi myös kuntapuolella, jossa paikoin sovelletaan JYSE:n hankintaehtoja, jotka eivät oikein sovellu konsultointitehtäviin. Niissä ei ole esimerkiksi selkeää vastuunrajoituspykälää, jonka konsultit sopimuksiin tarvitsevat. visio joulukuu

6 Liikenteen siirtyminen tunneliin vapauttaa Tampereella ranta-alueen 3000 ihmisen kaupunginosan rakentamiselle. Allianssissa työskentelee noin 60 tilaajan, urakoitsijan ja suunnittelijoiden edustajaa, joista on päivittäin yhtä aikaa toimistolla. 6 visio joulukuu 2012

7 Tampereen Rantaväylä tunneliin Allianssimallista yhdessä innovoimisen voimaa Tampereen Rantaväylän tunneli on suurin Suomessa uudenlaisella allianssimallilla toteutettava hanke. Tilaajien, urakoitsijan ja suunnittelijoiden muodostama allianssi määrittelee yhdessä hankkeen tavoitteet ja innovoi käytettävät ratkaisut. Kaikki osapuolet samalle puolelle pöytää kokoavalla mallilla pyritään saamaan uutta tehokkuutta suuriin ja paljon riskejä sisältäviin infrahankkeisiin. Matti Aitomaa Tampereen kaupunki ja Liikennevirasto tilaajina sekä viidestä ryhmittymästä tarjouskilpailun perusteella voittajaksi valittu Lemminkäinen Infra Oy, A-Insinöörit Suunnittelu Oy ja Saanio & Riekkola Oy urakoitsijana ja suunnittelijoina toteuttavat kesäkuussa solmitun sopimuksen perusteella Tampereen Rantaväylän tunnelin allianssimallilla. Mallilla haetaan yhteistä innovaatiokulttuuria ja tehokkuutta etenkin suuriin ja monimutkaisiin kaupunkiympäristön infrahankkeisiin, jotka sisältävät paljon riskejä ja perinteisillä malleilla toteutettuina usein ylittävät budjetin ja aikataulun ja ovat herkästi riitaisia. Perinteisissä malleissa osapuolet istuvat eri puolilla pöytää ja heillä on kullakin omat intressinsä hankkeessa, mutta allianssimallissa tilaaja, urakoitsija ja suunnittelijat määrittävät yhdessä hankkeen tavoitteet ja suunnittelevat toteutuksen. Myös palkkiojärjestelmä kannustaa innovaatioihin, hankkeen projektipäällikkö Mauri Mäkiaho Liikennevirastosta sanoo. Urakoitsija ja suunnittelijat saavat korvauksen tekemästään työstä ja siihen liittyvistä välillisistä kustannuksista etukäteen yhdessä sovitulla tavalla, minkä lisäksi kaikille osapuolille maksetaan palkkio joka riippuu siitä kuinka hyvin hankkeen laadulliset ja kustannustavoitteet saavutetaan. Suunnittelija saa tavallisesti korvauksen esimerkiksi siltojen suunnittelusta, mutta allianssimallissa hänen saattaa ollakin kannattavampaa esittää idea jonka avulla voidaan jättää yksi silta rakentamatta. Myös muut osapuolet aina veronmaksajia myöten hyötyvät tästä, Mäkiaho sanoo. Vain yksimielisiä päätöksiä Allianssimallin yhteen hiileen puhaltamisen henkeä kuvaa hyvin se, ettei sopimus sisällä edes riitojen ratkaisupykälää ja viittauksia oikeuslaitokseen, koska päätösten pitää olla yksimielisiä. Viime kädessä päätökset tekee allianssin johtoryhmä, jossa on tilaajien, urakoitsijan ja konsulttien edustajat. Käytännön asioissa johtoryhmä on delegoinut päätösvaltaa projektiryhmälle ja projektiorganisaatiolle. Tarvittaessa allianssin johtoryhmä istuu ongelman kanssa niin kauan kunnes yhteisymmärrys on syntynyt ja valkoinen savu nousee piipusta, Mäkiaho sanoo. Tunnelin allianssihanke jakautuu kehitys- ja toteutusvaiheisiin. Noin vuoden kestävän kehitysvaiheen aikana tehdään toteutussuunnitelma ja määritetään tavoitekustannus. Urakan tilausvaltuutus on 185 miljoonaa euroa. Tavoitekustannuksella pyritään alittamaan tämä tilausvaltuutus. Tunneli tuo valmistuessaan helpotusta Rantaväylän eli VT 12:n ruuhkiin ja parantaa liikenteen sujuvuutta. Hanke edistää merkittävästi myös Tampereen maankäyttöä ja keskustan kehittämistä. Liikenteen siirtyminen tunneliin vapauttaa ranta-alueet 3000 ihmisen kaupunginosan rakentamiselle. Tampere hyötyy hankkeesta niin paljon, että se maksaa kustannuksista 67 prosenttia ja valtio osallistuu väylähankkeeseen 33 prosentin osuudella, Liikenneviraston Uudishankkeet-yksikön päällikkö Pekka Petäjäniemi sanoo. Yhteinen intressi onnistua Petäjäniemi pitää allianssimallin keskeisenä etuna sitä, että riskit, vastuut ja onnistumisen hyödyt kannetaan ja jaetaan yhdessä. Tilaajilla, urakoitsijalla ja suunnittelijoilla on yhteinen intressi jakaa tietoa ja ideoita avoimesti, jotta hanke onnistuisi mahdollisimman hyvin, Petäjäniemi sanoo. Kokonaisurakka ja ST- eli Suunnittele ja toteuta malli olisivat sisältäneet palveluntuottajien kannalta hyvin suuria riskejä. Kokonaisurakassa kilpailutetaan ensin suunnittelijat, jolloin STmallissa paremmin hyödynnettävä urakoitsijan osaaminen jää kokonaisratkaisun kehittämisestä pois. Allianssimallissa myös tilaaja on jakamassa riskejä, tietoa ja osaamista muiden kanssa. Allianssimallilla on hankkeen suunnittelussa ja toteutuksessa paljon etuja, mutta hankintavaihe jossa konsortiot kilpailevat keskenään valituksi tulemisesta on Petäjäniemen mukaan sekä tilaajille että palveluntuottajille melko raskas. Erityisen raskas se on konsulteille. Konsultit viidessä konsortiossa joutuivat pitämään resursseja varattuna tammikuun puolivälistä huhtikuuhun, ja kaksi viimeisessä vaiheessa mukana ollutta vielä siitä kesäkuun puoliväliin eli yhteensä viisi kuukautta, Petäjäniemi sanoo. Allianssiurakasta ilmoittautui kilpailemaan viisi konsortiota, joilta pyydettiin ensin alustavat tarjoukset. Liikennevirasto teki tarjoajien kanssa käytyjen keskustelujen perusteella lopullisen tarjouspyynnön. Tämän jälkeen ehdokkaat jättivät tarjoukset, jotka Liikennevirasto arvioi. Tarjousten sekä yhteistyökeskusteluiden arviointien perusteella Liikennevirasto valitsi huhtikuussa kaksi parasta ehdokasta. Heidän kanssaan järjestettiin yhteistyötilaisuuksia, joissa käsiteltiin allianssihankkeen toteutusteknisiä sekä kaupalliseen malliin liittyviä seikkoja, ja niistä saatujen kokemusten perusteella Lii- visio joulukuu

8 Allianssimallissa myös tilaaja on jakamassa riskejä, tietoa ja osaamista muiden kanssa, yksikön päällikkö Pekka Petäjäniemi Liikennevirastosta sanoo. Vieressä projektipäällikkö Mauri Mäkiaho. Takana kallio, jonka sisään liikenne aikanaan sukeltaa. Minuun on tehnyt suuren vaikutuksen se innostus, mikä allianssiryhmässä vallitsee, johtaja Harri Kailasalo Lemminkäiseltä sanoo. kennevirasto päätyi valitsemaan Lemminkäinen Infra Oy:n, A-Insinöörit Suunnittelu Oy:n ja Saanio & Riekkolan konsortion. Innostunutta innovointia Lemminkäisen Infrarakentamisen toimialajohtaja Harri Kailasalo pitää allianssimallin käyttöönottoa koko alan kannalta merkittävänä edistysaskeleena. Minuun on tehnyt suuren vaikutuksen se innostus, mikä eri organisaatioiden osaavista ihmisistä kootussa allianssiryhmässä vallitsee. Yhteinen tavoite tekee monista hankkeeseen osallistuvista kuin eri ihmisiä. Tällaisessa ilmapiirissä on hyvät edellytykset innovoida yhdessä ratkaisuja, joilla suuri ja vaativa hanke saadaan toteutettua niin että toiminnalliset ja laadulliset tavoitteet saavutetaan kustannustehokkaasti, Kailasalo sanoo. Harri Kailasalon mielestä Helsingin Hakamäentien ja Kehä I:n parantamisen kaltaisissa suurissa kaupunkialueiden infrahankkeissa esiintyneet ongelmat ovat osoittaneet yhteistyön lisäämisen mahdollistavan allianssimallin tarpeellisuuden. Hankkeet sisältävät mittavia riskejä, joita osapuolet yrittävät perinteisissä malleissa tuupata muiden kannettaviksi, mutta jotka silti herkästi hinnoitellaan eri portaissa varman päälle moneen kertaan. Jos tarjoukset ylittävät tilaajan hankintavaltuutuksen jopa prosentilla ja sen jälkeen suunnitelmia karsitaan niin että hanke saadaan mahtumaan kustannusraameihin, ei lopputulos voi olla kenenkään kannalta optimaalinen. Pienemmissäkin hankkeissa erilaiset näkemykset siitä mikä kuuluu sopimuksen mukaan urakkaan vai onko kyse erikseen laskutettavista lisä- ja muutostöistä johtavat herkästi raastupaan. Vaikka allianssimallissa kilpailuttamisvaihe sitoo kaikilta osapuolilta aikaa ja resursseja, se on Kailasalon mukaan urakoitsijalle tarjouskustannuksiltaan edullisempi kuin ST-malli. Suunnittelijoille kilpailuttaminen on varmasti allianssimallissa raskaampi kuin urakoitsijoille. Malli soveltuu lähinnä suuriin, vähintään usean kymmenen miljoonan euron hankkeisiin. Yhteishenkeä koko alalle Harri Kailasalo uskoo, että allianssimallin käyttöönotolla on siitä saatujen kokemusten levitessä laajempiakin positiivisia heijastusvaikutuksia koko alalle. Osapuolet samalle puolelle pöytää kokoava, yhteistyötä, avointa tiedonkulkua ja innovaatioita edistävä malli on selvästi niin innostava, että alliansseissa työskennelleet ihmiset pyrkivät varmasti myös perinteisillä malleilla toteutettavissa hankkeissa rakentamaan enemmän yhteisiä tavoitteita ja yhteen hiileen puhaltamisen henkeä edistäviä tapoja toimia muiden kanssa. Onko vastakkainasettelun aika siis viimein rakentamisessakin ohi? Tarvittavien uusinvestointien lisäksi liikenneverkostomme kahden ja puolen miljardin euron korjausvelan kasvun pysäyttämiseksi vaadittaisiin vuositasolla 200 miljoonaa euroa, eikä niitä miljoonia ole mistään tulossa. Meidän on saatava vähemmällä enemmän aikaan, ja siinä tarvitsemme kaikkien osapuolten osaamisen yhdistämistä ja halua löytää ratkaisuja joissa kaikki voittavat, Harri Kailasalo sanoo. A-Insinöörien Infra-yksikön johtaja Jarmo Kuivanen, joka työskentelee Rantatunneli-hankkeessa allianssin johtoryhmän jäsenenä, kokee allianssimallin tuovan paljon etuja hankkeen suunnitteluun ja toteutukseen. Kun suunnittelijat, urakoitsijat ja tilaajat työskentelevät yhdessä samoissa tiloissa, ratkaisuja on helppo ideoida, työstää ja testata yhdessä. Suunnittelijoiden rooli on selvästi painavampi kuin perinteisissä malleissa. Allianssin työskentelyilmapiiri on innostava, ja se kannustaa innovoimaan yhdessä kustannustehokkaita ja toimivia ratkaisuja, Kuivanen sanoo. Allianssissa työskentelee tällä hetkellä noin 60 henkeä, joista on päivittäin yhtä aikaa toimistolla. Kilpailuttamisvaihe kevyemmäksi Johtoryhmän työskentely on lähtenyt Kuivasen mukaan mallikkaasti käyntiin. Siellä haetaan aidosti yhdessä parhaita ratkaisuja suuriin päätöksiin ja testataan myös heti ideat sekä niiden toteutettavuus, kustannusvaikutukset ja hyödyt. Suurissa infrahankkeissa todetaan usein niiden valmistuttua, että matkan varrella hankkeeseen on tullut kaikenlaisia lisäyksiä, niin että kustannusarvio ylittyy jopa lähes kolmanneksella. Allianssissa kustannustehokkuus on keskeinen osa kaikkea päätöksentekoa. Jarmo Kuivanen jakaa kuitenkin konsulttien parissa laajaa keskustelua herättäneen huolen siitä, että allianssin kilpailuttamisvaihe on konsulteille liian raskas ja sitä tulisi kehittää kevyemmäksi. Voitimme kilpailun, mutta mekin teimme A-Insinööreissä lähes puoli vuotta kestäneen kilpailuttamisvaiheen aikana noin tuhat tuntia töitä, joista ei korvattu mitään. Kaikilta konsulteilta paljon resursseja sitova kilpailuttamisvaihe pitäisi lyhentää noin puoleen tai maksaa konsulteille merkittävästi suurempi korvaus tehdystä työstä, Kuivanen sanoo. 8 visio joulukuu 2012

9 Nuorissa osaajissa on vetovoimaa! Tämähän on todella kiinnostava ala, jossa pääsee nykyisin nopeasti vastuullisiin tehtäviin miten voisimme viedä tätä viestiä nuorille? Näin totesi moni SKOLin jäsenyritysten nuorista asiantuntijoista kootusta ryhmästä, joka kehittää ja toteuttaa alan vetovoiman parantamiseen ja tulevaisuuden ennakointiin liittyvän hankkeen. Muistakaa että teillä saa olla myös hauskaa keskenänne, SKOLin kehityspäällikkö Matti Kiiskinen sanoi tehtävänannossa nuorten osaajien ryhmälle. tulevaisuus on teidän käsissänne. Meidän pitää kehittää uusia tuoreita tapoja tehdä asioita, SKOLin toimitusjohta- Suunnittelualan ja Matti Mannonen sanoi avatessaan nuorten osaajien vetovoimahankkeen ensimmäisen työpajatilaisuuden. Asiantuntija Piia Simpanen kertoi Teknologiateollisuus ry:n vetovoimaohjelmasta nuorille sekä esitteli koululaisille ja opiskelijoille suunnattua MyTech-sivustoa (www.mytech.fi), jonka ydinsisältöä ovat teknologiateollisuuden yritysten nuorten osaajien omat tarinat. Täältä löytyy myös paljon SKOLin nuoria osaajia, kuten Niina Erkkilä Granlundilta, Simpanen sanoi ja kaikkien katseet kääntyivät videosta pöydän ääressä istuvaan ryhmän jäseneen. Tiina Toskovic ja Elli Taimela Aalto-yliopistosta pitivät herätealustuksen sisäisestä yrittäjyydestä, intrapreneurshipistä, joka on entistä tärkeämpää kaiken kokoisten yritysten menestykselle. Java-ohjelmointikieli oli pitkälle yhden hengen tuotos Sun Microsystemsissä. Sen kehitystyö käynnistyi tavallaan yrityksen sisäisenä startuppina, ja sisäiseen yrittäjyyteen kannustava ilmapiiri sai kehittäjän myös pysymään yrityksessä vaikka kilpailijat esittivät hänelle toinen toistaan houkuttelevampia työtarjouksia, Elli Taimela sanoi. Työntekijöiden on tärkeää kokea, että heidän osaamistaan arvostetaan ja heidän ideoitaan kuunnellaan ja viedään eteenpäin riippumatta heidän asemastaan ja kokemuksestaan organisaatiossa, Tiina Toskovic sanoi. Urapolku nopeutuu Ensimmäisessä työpajakeskustelussa moni SKOLin nuorista ammattilaisista kertoi kokevansa oman yrityksensä ilmapiirin sisäiseen yrittäjyyteen kannustavana, vaikka nuoret työntekijät kohtaavat välillä myös hitausvoimia esittäessään ideoitaan. Sitossa on hyvin epähierarkkinen kulttuuri, nuori suunnittelija voi hyvin marssia toimitusjohtajan huoneeseen ja esittää kehitysideansa. Hyville kehitysprojekteille myönnetään resursseja. Meillä on myös hyvin aktiivista toimintaa Sito-nuorissa, Noora Salonen Sitosta sanoi. Nuori konsultti toisensa jälkeen kertoi, että suurten ikäluokkien siirtyminen eläkkeelle alkaa näkyä urakierron nopeutumisena etenkin kun 1990-luvun lama jätti rakennusalalle yhden sukupolven aukon monien vaihtaessa kokonaan alaa. Nuoret jotka tulevat meille töihin saavat paljon vastuuta ja monista tulee hyvin nopeasti projektipäälliköitä. Projektipäälliköitä kannustetaan sisäiseen yrittäjyyteen antamalla heille myös myyntivastuuta, vaikka meillä on myyntitiimi erikseen, Kuisma Reinikainen FCG Finnish Consulting Groupista sanoi. Nuoren konsultin päivä Tämähän on hyvin mielenkiintoinen ala. Miten nuoret saadaan kiinnostumaan suunnittelu- ja konsulttialasta, opiskelemaan alalle ja pysymään alalla, Reinikainen listasi nuorten osaajien vetovoimahankkeen keskeisiä kysymyksiä. Ryhmä kehittää ja toteuttaa alan vetovoiman parantamiseen liittyvän hankkeen ensi kevääseen mennessä. Ensimmäisessä työpajassa sateli ideoita, joista osa liittyi nuorten konsulttien verkottumisen edistämiseen. Sosiaalinen media tarjoaa paljon mahdollisuuksia verkottumiseen ja myös alan kiinnostavuudesta kertomiseen. Mitä sanoisitte nuorten konsulttien päivästä tai nuorten konsulttien risteilystä nuorten lääkärien tapaan? Toimittajan kysymykseen, kuinka moni 17 hengen ryhmästä on ollut SKO- Lin Konsulttipäivässä, vastaus oli pyöreä nolla. Voisivatko yritykset lähettää sinnekin enemmän nuoria osaajiaan? visio joulukuu

10 Käyttäjälähtöisyyden lisääminen merkitsee sitä, että alueellisille toimijoille annetaan enemmän vastuuta. Samalla infra-alan urakoitsijoille ja konsulteille tarjoutuu lisää mahdollisuuksia innovaatioihin, liikenneministeri Merja Kyllönen sanoo. Liikenneministeri Merja Kyllönen: Anna Huovinen Uusi liikennepolitiikka suosii innovaatioita Uuden liikennepolitiikan keskeinen tavoite on saada kestävyysvajeen kanssa painivan yhteiskunnan kilpailu- ja palvelukyvyn kannalta tärkeät liikenneinvestoinnit kohdennettua entistä tehokkaammin ja tuottavammin. Kun vähemmillä panostuksilla on saatava suurempi hyöty, tarvitaan julkiselta sektorilta sekä infra-alan yrityksiltä ja konsulteilta tiiviimpää yhteistyötä ja rohkeaa uudistushalua. 12:n kehittämishanke Lahden ja Kouvolan välillä on hyvä esimerkki siitä, että uutta liikennepolitiikkaa halutaan tehdä entistä käyttäjälähtöisemmin. Ajatus kehittää aiempaa liian kal- Valtatie liiksi todettua suunnitteluratkaisua niin, että hanke keskittyisi suurimpien ongelmakohtien parantamiseen ja voitaisiin edullisempana myös toteuttaa, lähti alueelta eikä ministeriöstä, liikenneministeri Merja Kyllönen sanoo. Alkuperäisen suunnitelman 176 miljoonan kustannusarvio lähes puolittui 96 miljoonaan euroon, mutta vielä oleellisempaa oli että tarkemmin liikenneverkon pullonkauloihin kohdennetuilla parannustoimilla saavutettiin suurempi hyöty. Hyöty-kustannussuhde nousi 2,2:sta 2,8:aan, eli jokainen investoitu euro tuottaa suuremman hyödyn kuin alkuperäisessä kalliimmassa vaihtoehdossa, Kyllönen sanoo. Lisää joustoa investointeihin Yksi uuden liikennepolitiikan keskeisistä tavoitteista on reagoida yhteiskunnan kiihtyvällä tahdilla muuttuviin tarpeisiin megahankkeita nopeammin pienemmillä ja tarkemmin kohdennetuilla hankkeilla. Valtiovarainministeriö on suhtautunut hyvin positiivisesti siihen, että pyrimme hakemaan investoinneille parempaa tuottavuutta. Meidän täytyy kuitenkin yhdessä kyetä varmistamaan se, että säästyneet eurot eivät katoa valtion pohjattomaan kassaan, vaan ne voidaan käyttää entistä useammissa kohteissa liikenneverkoston palvelukyvyn kehittämiseen. Uusi liikennepolitiikka vaatii kaikilta osapuolilta uudenlaista ajattelua ja myös perinteisen budjettikehysmenettelyn uudistamista joustavammaksi, Kyllönen sanoo. Tavoitteena on myös päästä eroon hanketason aluepolitikoinnista niin, että liikennejärjestelmän palvelutaso päätetään poliittisesti ja keinot tavoittei- 10 visio joulukuu 2012

11 Teknologia antaa lähes rajattomasti mahdollisuuksia älyn ja tietotekniikan integrointiin erilaisiin liikennesovelluksiin, osastopäällikkö, ylijohtaja Minna Kivimäki liikenneja viestintäministeriöstä sanoo. Anna Huovinen Uusi liikennepolitiikka vaatii kaikilta osapuolilta uudenlaista ajattelua ja myös perinteisen budjettikehysmenettelyn uudistamista joustavammaksi. den toteuttamiseksi päätetään entistä enemmän asiantuntijoiden voimin. Käyttäjälähtöisyyden lisääminen merkitsee sitä, että alueellisille toimijoille annetaan enemmän vastuuta. Samalla infra-alan urakoitsijoille ja konsulteille tarjoutuu lisää mahdollisuuksia innovaatioihin. Liikenneverkoston palvelukyvyn kehittämisessä on tärkeää hyödyntää väyläinvestointien rinnalla muitakin keinoja, kuten älykästä liikenteen ohjausta ja erilaisia tieto- ja mobiilitekniikkaan perustuvia ratkaisuja sekä eri hallinnonalojen yhteistyötä, Kyllönen sanoo. Tässäkin lehdessä esitetty allianssimalli on yksi tapa lisätä tilaajan sekä urakoitsijoiden ja konsulttien yhteistä innovointia kustannustehokkaiden ratkaisujen kehittämiseksi liikenneinvestointeihin. Äly parantaa palvelutasoa Teknologia antaa lähes rajattomasti mahdollisuuksia älyn ja tietotekniikan integrointiin erilaisiin liikennesovelluksiin, osastopäällikkö, ylijohtaja Minna Kivimäki liikenneja viestintäministeriöstä sanoo. Tarjoamalla liikenneverkon käyttäjille reaaliaikaista tietoa he voivat itse tehdä päätöksiä, jotka parantavat liikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta. Verkoston suunnittelussa ja ohjauksessa tietotekniikkaa ja erilaisia simulointeja voidaan hyödyntää laajasti niin, että löydetään paremmin kriittiset kohdat ja investoinnit kyetään kohdentamaan siten että niistä saadaan mahdollisimman suuri hyöty, Kivimäki sanoo. Tietotekniikan avulla tavaraliikenteen logistiikkaa voidaan tehostaa niin että kuljetukset ajetaan täydempinä kuormina kaikkiin suuntiin, jolloin liikenneverkon palvelukyky paranee jopa ilman väyläinvestointeja. Sosiaalisessa mediassa sovittujen kimppakyytien suosion kasvu kertoo henkilöliikenteen puolelta käytännössä ilmaisen tavan tehostaa liikenneverkon välityskykyä ilman yhtään väyliin sijoitettua euroa: liikennesuoritetta voidaan kasvattaa pienemmällä ajoneuvomäärällä niin kuin hyvin toimivalla joukkoliikenteellä, jolloin myös liikenteen ympäristöpäästöt pienenevät. Suomessa panostetaan koko EU:n yhteisen linjapäätöksen mukaisesti raideliikenteeseen sen ympäristöystävällisyyden takia tällä hallituskaudella ensimmäistä kertaa enemmän kuin tieliikenteeseen. Raideliikenneverkoston investointeja on tehtävä pitkäjänteisesti, vähintään vuoden tähtäimellä niin ettei yksi hallitus päätä sitä ja toinen tätä. Tämä on tärkeää, jotta myös verkoston palvelukyvyn kannalta keskeisessä asemassa oleva raideliikenteen operaattori voi tehdä pitkäjänteisesti omia investointejaan. Uskon että tarkasti valittujen avainhankkeiden toteuttamisella voidaan edistää merkittävästi raideliikenteen palveluita ja kilpailukykyä, ministeri Kyllönen sanoo. Tulossa olevan EU:n neljännen rautatiepaketin keskeisin poliittinen esitys tulee Kyllösen mukaan liittymään henkilöliikenteen avaamiseen kilpailulle, johon Suomikin muodostaa lähiaikoina oman kantansa. EU:n 27 jäsenmaasta jo 22:ssa toimii useampi rautatieyritys. Henkilöliikenteen avaaminen kilpailulle on iso yhteiskuntapoliittinenkin kysymys, eikä ratkaisuja pidä tehdä hätiköiden, ministeri Kyllönen toteaa. Liikennemuotojen tuettava toisiaan Eri liikennemuotoja on tärkeää kehittää niin että ne tukevat tehokkaasti toisiaan. E 18 väylä on hieno esimerkki älykkäästä vihreästä moottoritiehankkeesta, joka edistää myös Venäjä-yhteyttä ja Suomen kansainvälistä kilpailukykyä, Kyllönen sanoo. Infra-alalla on nähty uhkana, että hankkeiden uudelleenarviointi uuden liikennepolitiikan mukaisesti siirtää hankkeita eteenpäin ja aiheuttaa kuopan alan työllisyyteen. Ei uusi liikennepolitiikka tarkoita sitä että kaikki aloitetaan nollasta. Hankkeiden valmistelu ja suunnittelu jatkuu normaalisti. Useimmat muutokset ovat varsin rajallisia ja ne koskevat tyypillisesti hankkeiden painotuksia. Esimerkiksi Valtatie 12:n uuden suunnitelman tekeminen vei vain muutaman kuukauden, liikenneministeri Merja Kyllönen sanoo. visio joulukuu

12 Hiirellä vai Hiltillä? Mallikkaampaan rake Tietomallinnuksen teknologia on jo pitkällä, mutta asenteet ja osaaminen hidastavat vielä mallinnuksen täysimittaista hyödyntämistä hankkeen alkuvaiheen simuloinneista kiinteistön elinkaaren aikaiseen ylläpitoon. Joidenkin valistuneiden rakennuttajien ja suurten rakennusliikkeiden panostukset tietomallintamiseen kertovat siitä, että tiedon hallinnasta haetaan tuottavuutta ja kilpailuetua. Tietomallinnuksen avulla rakennuksen koko elinkaari suunnittelusta ylläpitoon voidaan perustaa oikeaan ja läpinäkyvään tietoon. Tämä tarjoaa huikeita kehitysmahdollisuuksia, sillä esimerkiksi peruskorjaushankkeissa jopa yli puolet suunnitteluajasta voi kulua oikeiden lähtötietojen hankkimiseen ja varmistamiseen, arkkitehti Kari Ristolainen Parviainen Arkkitehdit Oy:stä sanoo. Hän pitää selkeänä osoituksena mallintamisen hyödyistä Skanskan ja NCC:n voimakasta panostusta tietomallintamiseen. Jos suuret rakennusliikkeet alkavat hyödyntää omassa tuotannossaan 4D-mallintamista, jossa ovat mukana aikataulut ja komponenttien logistiikka on line tilanteena sekä työnsuunnittelu aina työturvallisuussuunnitelmia ja kaiteita myöten, tietomallintaminen ei voi olla kannattamatonta toimintaa vaan sillä haetaan selkeästi kilpailuetua koko prosessin hallinnassa. Tästä on enää lyhyt matka siihen että mallintamista hyödynnetään laajemmin myös 12 visio joulukuu 2012 peruskorjaushankkeissa ja kiinteistöjen ylläpidossa, Ristolainen sanoo. Parviainen Arkkitehdit Oy:n toimitusjohtaja, arkkitehti Juha Posti katsoo, että tietomallinnuksen hyödyntäminen on kiinni lähinnä asenteista ja osaamisesta. Tarvittava teknologia on olemassa. Ohjelmistoja saa kaupan hyllyltä, mutta osaamista ei. Me hankimme mallinnusohjelmistot vuonna 2006, ja vasta 2009 saatoin sanoa että teemme suunnittelua tietomallintamalla, Posti sanoo. Törmäystarkastelukin vaatii alan osaamista Nykyisin Lemminkäiseen sulautetun rakennusliike Alfred A. Palmbergin rakennuttama toimistotalo Tilkan Viuhka Helsingissä oli Parviainen Arkkitehdeille mallinnuksen pioneerihanke, jossa Postin mukaan kaikki osapuolet olivat aktiivisia mallinnuksen käytössä ja selkeästi hyötyivät siitä. Juha Posti korostaa tilaajan ja pääsuunnittelijan rooleja sen varmistamisessa, että mallinnusta todella hyödynnetään täysimittaisesti ja tieto kulkee avoimesti kaikkien osapuolten kesken mallin kautta. Ristolainen oli Senaatti-kiinteistöjen tietomallintamista edistävän kehitystyön ohessa seuraamassa Helsingin Musiikkitalo-hanketta, jossa tietomallintamista hyödynnettiin laajasti ja siitä oli todella suuri hyöty muun muassa lukuisten teknisten järjestelmien törmäystarkasteluissa. Senaatti-kiinteistöt on vaatinut tietomallinnusta hankkeissaan vuodesta 2007 ja toteutti ensimmäisen pilottiprojektinsa jo Musiikkitalo-hankkeessa oli mukana ulkopuolinen mallien tarkastaja, jolta ei vaadittu itse rakennussuunnitelmien sisältöön liittyvää ammattitaitoa, vaan tehtävä oli tietoteknisin keinoin suorittaa eri suunnittelualojen yhteen sovitettujen mallien törmäystarkastelut raportointeineen. Erillisissä mallinnuskokouksissa käsiteltiin pitkiä listoja törmäyksistä, joista suurin osa ei ollut vielä siinä suunnitteluvaiheessa merkityksellisiä ja joiden läpikäynti saattoi tuntua turhalta, vaikka kokonaisuutena mallinnus säästikin paljon

13 Parviainen Arkkitehdit sampsa heilä Parviainen Arkkitehdit Oy:n suunnittelema Helsinki-Vantaan kaukoliikenteen terminaalin laajennus oli Finavian historian suurin investointi. Kuva tietomallin visualisoinnista. Huoltoa varten pitäisi rakentaa yksinkertaisia käyttöliittymiä. Mallit sisältävät valtavan määrän ylläpidossa hyödynnettävää tietoa, josta on kiinteistön elinkaaren aikana paljon hyötyä omistajille ja käyttäjille, Parviainen Arkkitehdit Oy:n toimitusjohtaja, arkkitehti Juha Posti sanoo. Vieressä arkkitehti Kari Ristolainen. ntamiseen ja kiinteistöjen ylläpitoon aikaa. Seurannassa todettiin, että tietomallin hyödyntämisessä substanssiosaaminen siitä mitä ollaan suunnittelemassa ja tekemässä on ratkaisevan tärkeää mallinnusosaamisen rinnalla, Ristolainen sanoo. Suunnittelusta tarkentuva yhteinen iteraatioprosessi Kari Ristolainen muistuttaa, että mallinnusohjelmissa on jo esimerkiksi energiatehokkuuden laskentaan valmiita ohjelmia, joista olisi hyötyä arkkitehdeille etenkin alkuvaiheen suunnittelussa. Harva kuitenkaan käyttää näitä ohjelmia, koska tästä työstä ei kukaan maksa, vaikka rakennusten massoittelulla, aukotuksilla ja suuntaamisella on suuri vaikutus kiinteistön energiatalouteen. Energiasimuloinnit jätetään usein taloteknisen suunnittelijan tai muun erikoisasiantuntijan tehtäväksi, ja arkkitehdit muuttavat suunnitelmia heiltä saadun palautteen perusteella niin että suunnittelu etenee asteittain tarkentuvana iteraatioprosessina. Valistuneet tilaajat ymmärtävät nykyisin panostaa alkuvaiheen yleissuunnitteluun ja erilaisten suunnitteluvaihtoehtojen vertailuun elinkaaritaloudellisimman ja toimivimman perusratkaisun hakemiseksi. Tietomallinnus mahdollistaa peräkkäisten suunnitteluvaiheiden muuttamisen enemmän suunnitteluryhmän yhteistyöksi, mutta se tarjoaa myös jokaiselle osapuolelle mahdollisuuksia oman osaamisen laajentamiseen, Ristolainen sanoo. Hän painottaa, että mallinnus mahdollistaa suunnittelun asteittaisen tarkentamisen niin että ensin annetaan erilaisten suunnitteluelementtien mitat ja ominaisuudet kuten vaadittava paloluokka, lämmöneristävyys jne., ja vasta tarjouskilpailujen ratkettua tarkemmat tuoteominaisuudet. Alkuvaiheessa puhuttiin tuotemallinnuksesta, mutta tietomallinnus antaa paljon oikeamman kuvan mallinnuksesta jo alkuvaiheista lähtien, jolloin käytettävistä tuotteista ei välttämättä vielä tiedetä mitään, Ristolainen sanoo. Visualisoinneista huollon käyttöliittymiin Juha Posti pitää 3D-mallinnuksen keskeisenä etuna suunnitelmien havainnollistamista tilaajille ja käyttäjille huomattavasti selkeämmin kuin nipusta piirustuksia. Voidaan puhua jo varsin todellisesta virtuaalimallista, josta tilojen käytettävyyttä on helppo arvioida aina valaistusolosuhteita myöten, onpa sitten kyse leikkaussalista tai liikekiinteistöstä. Tietomallinnuksen idea siitä, että jokainen tieto tarvitsee luoda vain kerran ja kaikkea tietoa voidaan hyödyntää eri käyttötarkoituksiin muokkaamatta sitä välillä, katkeaa usein kiinteistön huollossa ja ylläpidossa. Huoltoa varten pitäisi rakentaa sopivan yksinkertaisia käyttöliittymiä, koska mallit sisältävät valtavan määrän suoraan ylläpidossa hyödynnettävää tietoa, josta on kiinteistöjen kymmenien vuosien elinkaaren aikana hyvin paljon hyötyä niiden omistajille ja käyttäjille. Tietoa kaikista toteutetuista muutoksista on pidettävä myös yllä, Posti sanoo. Juha Posti ja rakennusarkkitehti, tietomalliasiantuntija Jaakko Berg rakensivat Parviainen Arkkitehtien käytössä olevat Rakennusliikkeet hakevat tietomallintamisella kilpailuetua koko prosessin hallinnassa. tietomallinnusohjeet ja kirjastot Talo 2000 nimikkeistön pohjalle, jolloin arkkitehti pystyy toimittamaan myös mallipohjaiset määräluettelot. Rakennesuunnittelussa etenkin teräsrakennesuunnitelmat siirtyvät usein suoraan konepajojen tuotannon- ja työstökoneiden ohjausjärjestelmiin. Mallinnus-, paikannus- ja mobiiliteknologian sekä rakentamisen automaation kehitys tarjoavat yhdessä huikeita mahdollisuuksia sekä talon- että infrarakentamiseen. Norjassa teitä jyrsitään ja rakennetaan jo paljolti automaattisesti mallista saatavan tiedon pohjalta, Kari Ristolainen sanoo. visio joulukuu

14 Modernit ja viihtyisät tilat on suunniteltu edistämään avointa tiedonvaihdon kulttuuria, kertovat ÅF-Consult Oy:n henkilöstöpäällikkö Liisa Mäki, tiedottaja Virpi Lauri sekä toimitusjohtaja Jari Leskinen. sampsa heilä Sini Pennanen Energiakonsultti muutti A-luokan taloon Tiimiyttävä toimitila on tuottava investointi näkee jo ensimmäisestä katseesta, kun työhaastatteluun tuleva nuori astuu ulos hissinovesta, että tännehän voisi olla kiva tulla Sen töihin, Leppävaaran Sello-kauppakeskuksen vieressä sijaitsevan Alberga Business Parkin ensimmäisenä valmistuneeseen A-taloon loppiaisena muuttaneen ÅF-Consult Oy:n toimitusjohtaja Jari Leskinen sanoo. Sisustusarkkitehtitoimisto dsign Vertti Kivi & Co Oy:n suunnittelemat modernit ja viihtyisät tilat toimivat myös muuton jälkeen tehdyn henkilöstökyselyn mukaan niin kuin on tarkoitettu. Halusimme että työympäristö edistää avointa oppimisen ja tiedonvaihdon kulttuuria ja houkuttelee parhaat osaajat. Tärkeää oli myös, että ratkaisu on joustava ja se mahdollistaa tehokkaan tiimiytymisen ja sujuvan yhteistyön asiakkaiden kanssa. Laajaan ja syvälliseen osaamiseen perustuva tekeminen on tiloissamme hyvin esillä, Jari Leskinen sanoo. Yritys oli toiminut vuodesta 1974 Vantaan Myyrmäessä 4300 m 2 :n tiloissa, joissa valtaosa työskenteli yhden hengen huoneissa. Uudessa toimistossa on 190 hengen käytössä 3200 m 2 pääosin avointa tilaa ja vain kuusi erillistä työhuonetta, joista 3-4 on käytössä. Projektiryhmien kokoontumisiin ja työskentelyyn on varattu kaksi huonetta. Neuvotteluhuoneita on 11 ja vetäytymishuoneita 17. Tehokkaan tiimiytymisen ja avoimen tiedonvaihdon edistäminen olivat keskeisiä tavoitteita, kun ÅF-Consult Oy muutti tammikuussa koppikonttorista Vantaan Myyrmäestä uuteen avotoimistoon Espoon Leppävaaraan. Energiakonsultille tärkeää oli myös toimitilan energiatehokkuuden nousu E-energialuokasta parhaaseen A-luokkaan. Toimitila tärkeä osa tuottavuutta Kuukausivuokramme nousi, vaikka neliömäärä pieneni. Uskomme kuitenkin siihen, että viimeiselle viivalle jää enemmän kuin aikaisemmissa tiloissa, Jari Leskinen sanoo. Tilatehokkuus kasvoi kun siirryimme koppikonttorista avotoimistoon, mutta tilaa on silti henkeä kohti edelleen väljästi. Emme hakeneet muutolla kustannussäästöjä, vaan uusi tila on meille investointi jolla pyrimme entistä parempaan tuottavuuteen, henkilöstöpäällikkö Liisa Mäki sanoo. Yhtiön muuttohanke käynnistyi Alberga Business Parkin rakennuttajan NCC Property Development Oy:n yhteydenotosta vuoden 2009 maaliskuussa. ÅF-Consultin johtoryhmä päätyi käynnistämään toimitilahankkeen ja piti Workspace Oy:n kanssa workshopin, jossa määritettiin tavoitteet uusille tiloille. Leppävaaran lisäksi vaihtoehtona oli muutto Pasilaan rakennettavaan toimistotaloon. Sijoitimme kartalle henkilöstön asuinpaikat, ja liikenneyhteyksiä ja muita keskeisiä asioita toimitalohankkeista vertailtuamme päädyimme Leppävaaraan, Liisa Mäki sanoo. Muuttohankkeen valmisteluun perustettiin työryhmä, jossa oli myös henkilöstön edustajia. Talon näyttävän aulan ja yhteiset tilat NCC:n toimeksiannosta suunnitellut Vertti Kiven toimisto otettiin jo varhaisessa vaiheessa suunnittelijaksi. Kaikki samaan kuppikuntaan Uudet tilat sijaitsevat talon kahdessa ylimmässä kerroksessa. Ylempi kerros on suunnittelijoiden ja alempi konsulttien ja hallinnon kerros. Suunnittelijoiden työpöydille mahtuu levittelemään piirustuksia, joita edelleen tarvitaan vaikka suunnittelu on siirtynyt sähköiseen muotoon. Konsulteille ja hallinnolle riittävät pienemmät työpisteet, Mäki sanoo. 14 visio joulukuu 2012

15 Tiloissa on mahdollisuus kohtaamisiin ja vetäytymiseen. Okko Oinonen Tännehän voisi olla kiva tulla töihin. Toisen kerroksen suuri kahvitila on ollut merkittävä yhteisyyden lisääjä, sillä Myyrmäessä oli siellä täällä pieniä kahvihuoneita omine kuppikuntineen. Kahvihuonetta käytetään myös erilaisiin yhteistilaisuuksiin. Halusimme päästä kuppikuntaisuudesta eroon ja edistää keskustelukulttuurin kehittymistä. Henkilöstö on tutustunut toisiinsa selvästi laajemmin kuin ennen, Jari Leskinen sanoo. Kerrosten välille rakennetut kahvitilaan johtavat sisäportaat lisäävät nekin yhteisöllisyyttä verrattuna siihen että kulku tapahtuisi vain hissillä. Työpisteet on sijoitettu niin, että eniten paikalla olevat ovat lähimpänä ikkunoita ja liikkuvin osa henkilöstöä rakennuksen keskiosassa. Keskiosan työpisteet ovat suunnittelijan ehdotuksesta korotetun lattian päällä, jolloin niihin saadaan paremmin luonnonvaloa. Liikevaihdostamme 65 prosenttia tulee ulkomailta, ja monilla työhön sisältyy paljon matkustamista koti- ja ulkomailla voimalaitoshankkeissa ja muissa asiakasprojekteissa. Halusimme kuitenkin kaikille omat työpisteet, Jari Leskinen sanoo. A-luokkaa työtuoleista energiatehokkuuteen Rakennus on Suomen ensimmäisiä A-energialuokan toimistotaloja, kun Myyrmäen toimitalon energialuokka oli E. Talon rakennesuunnittelija on A-Insinöörit, joka myös vuokrasi siitä uudet tilat Espoon toimistolleen. Teemme high end tason vaativaa energia- ja ympäristökonsultointia ja olemme Olympiakomiten Green Advisor, joten toimitilojemme energiatehokkuus on meille tärkeä asia, Liisa Mäki sanoo. Henkilöstölle järjestettiin ensimmäinen tiedotustilaisuus ja tupaanmeniäisjuhla Sellon elokuvateatterin tiloissa jo siinä vaiheessa kun he pääsivät tutustumaan tyhjälle tontille. Muuttohankkeelle perustettiin omat sivut intranettiin. Sivuilla oli kysymys- ja vastauspalsta ja sinne lisättiin pohjapiirustuksia ja suunnitelmia sekä suunnittelijan visualisointeja ja muuttoon liittyviä ohjeita sitä mukaa kuin hanke edistyi ÅF-Consultin viestinnästä vastaava Virpi Lauri sanoo. Noin kahden kuukauden välein henkilöstö koottiin Myyrmäessä auditorioon yhteiseen muuttoinfoon ja järjestettiin siivoustalkoita, koska uusiin tiloihin haluttiin viedä mahdollisimman vähän vanhoja papereita ja muuta tavaraa. Asetimme uusien kalusteiden ergonomialle, tilojen valaistukselle, akustiikalle ja muille olosuhteille korkeat vaatimukset. Emme ole mikään nuorten nörttien IT-yritys, vaan meillä on kaiken ikäistä henkilökuntaa, ja siksi esimerkiksi työtuolien on oltava hyviä istua sen lisäksi että kalusteet ja tilat ovat mielellään myös hyvän näköisiä, Liisa Mäki sanoo. visio joulukuu

16 Investointien vähäisyys heijastuu suunnittelumarkkinoille Suunnittelu- ja konsulttialan markkinatilanne on syksyn myötä heikentynyt edelleen kotimaisten investointien ja vientihankkeiden vähenemisen myötä. Suurimpana huolenaiheena ovat kotimaisten rakennusinvestointien lasku sekä talo- että infrasektorilla. Teollisuussuunnittelijoita huolestuttavat koti markkinoiden lisäksi myös vähenevät vientihankkeet. Suunnittelutilaukset vähenivät puolen vuoden kesäjaksolla erityisesti infra sektorilla, jolle uusia hankkeita saatiin 15 % edellisjaksoa vähemmän, lasku tuli sekä kotimaasta että viennistä. Teollisuussuunnittelussa sekä kotimaan että viennin tilauskannat laskivat 5 %. Talosuunnittelijoiden saamat tilaukset pysyivät ennallaan kotimaassa, vientitilauskanta laski 30 %. Viennin osuus on vähentynyt erityisesti teollisuus suunnittelussa, vientitilausten osuus oli lokakuussa kolmannes, kun vientitöitä on yleensä aina ollut yli puolet tilauskannasta. Myös talosuunnittelun vienti on hiipunut ja on enää kolme prosenttia tilauskannasta. Lokakuun alussa SKOLin jäsenyritysten kokonaistilauskanta oli yhteensä noin 560 miljoonaa euroa, selvästi kevään tasoa alempana. Vientitilaukset ovat vähentyneet kotimaisia tilauksia enemmän. Henkilöstöä palkataan, markkinanäkymät huolestuttavat SKOLin jäsenyritysten henkilöstö on lisääntynyt kolme prosenttia keväästä ja heikentyvistä näkymistä huolimatta kasvun arvioidaan jatkuvan kahden prosentin verran seuraavalla jaksolla. Osaavista suunnittelijoista on ollut vajausta erityisesti talotekniikassa ja rakennesuunnittelussa. Tulevan talven kotimarkkinanäkymät ovat heikoimmat teollisuuden suunnit telijoilla, saldoluku -19 %, ja talosuunnittelijoilla -15 %. Infrasuun nittelussa laskun uskotaan jo hidastuvan kotimaassa, näkymien saldoluku oli -3 %. Vienti markkinoiden näkymät vaihtelevat aloittain enemmän. Peräti kolmasosa teollisuussuunnittelijoista arvioi viennin vähenevän, kasvuun ei usko yksikään. Talosuunnittelijoista 18 % arvioi viennin vähenevän talvikaudella, mutta 13 prosenttia uskoo viennin kasvuun. Infrasuunnittelijoista 12 prosenttia on viennin suhteen optimistisia ja loput uskovat viennin säilyvän nykytasolla. SKOLin jäsenyritysten keskimääräinen laskutettavuusaste on pysytellyt jo kolme vuotta normaalia matalammalla tasolla, tehdystä työajasta keskimäärin 76 prosenttia on mennyt projektilaskutukseen. Vastaavasti myös SKOLin jäsenyritysten kannattavuus on pysytellyt jo kolme vuotta ( ) aikaisempaa matalammalla tasolla. SKOLin jäsenyritysten keskimääräinen tulos on ollut tasan 4 prosentissa ja keskimääräinen käyttökate noin 7 prosentissa liike vaih dosta. Molempien tunnuslukujen taso on olennaisesti heikompi kuin vuosina keskimäärin. TEOLLISUUS 150 Koko tilauskanta Viennin tilauskanta TALONRAKENNUS Koko tilauskanta Viennin tilauskanta 0 00 v00v01 v02 v03 v04 v05 v06 v07 v08 v09 v10 v11 v12 INFRASUUNNITTELU Koko tilauskanta Viennin tilauskanta 0 00 v00v01 01 v02 02 v03 03v04 04 v05 05 v06 06 v07 07 v08 08v09 09 v10 10 v11 11 v12 12 KOTIMAAN NÄKYMÄT 100 Heikkenevät 80 Ennallaan Paranevat visio joulukuu 2012

SUHDANNEKATSAUS 2/2010

SUHDANNEKATSAUS 2/2010 SUHDANNEKATSAUS 2/2 SKOLIN JÄSENYRITYSTEN HENKILÖSTÖ 1989...211 16 14 12 Ennuste 8 6 4 2 89 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 11 SUHDANNEKATSAUS 2/2 29..2 1 (3) SUUNNITTELUALA KÄÄNTYY HITAASTI

Lisätiedot

SUHDANNEKATSAUS 1/2004

SUHDANNEKATSAUS 1/2004 SUHDANNEKATSAUS 1/2004 SKOLIN JÄSENYRITYSTEN HENKILÖSTÖ 1983...2004 12 000 Ennuste 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0 83 84 85 86 87 88 89 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 1(3) KOKO SUUNNITTELUALA

Lisätiedot

SUHDANNEKATSAUS 2/2008 SKOLIN JÄSENYRITYSTEN HENKILÖSTÖ 1985...2009

SUHDANNEKATSAUS 2/2008 SKOLIN JÄSENYRITYSTEN HENKILÖSTÖ 1985...2009 SUHDANNEKATSAUS 2/28 SKOLIN JÄSENYRITYSTEN HENKILÖSTÖ 1985...29 16 14 12 1 8 6 4 2 85 87 89 91 93 95 99 1 3 5 7 9 SUHDANNEKATSAUS 2/28 5.11.28 1 (3) SUUNNITTELUALAN KASVU TAITTUI, NÄKYMÄT SYNKKENEVÄT Suunnittelualan

Lisätiedot

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015 SKOL, toimintasuunnitelma 2016 Esitys hallitukselle 19.10.2015 Yhteenveto Visio 2020 Suunnittelu ja konsultointi on suomalaisen yhteiskunnan ja elinkeinoelämän arvostettu kilpailuetu ja osaamisen kehittämisen

Lisätiedot

IPT-hanke: Kehitysvaihe -työpaja Työpaja 5: Kokoushotelli Gustavelund 26.-27.5.2015

IPT-hanke: Kehitysvaihe -työpaja Työpaja 5: Kokoushotelli Gustavelund 26.-27.5.2015 Integroitujen projektitoimitusten kehittäminen johtavien tilaajien ryhmähankkeena (IPT-hanke) IPT-hanke: Kehitysvaihe -työpaja Työpaja 5: Kokoushotelli Gustavelund 26.-27.5.2015 IPT-hanke; kehitysvaihe-työpaja

Lisätiedot

IPT-hanke: Kehitysvaihe -työpaja Työpaja 5: Kokoushotelli Gustavelund 26.-27.5.2015

IPT-hanke: Kehitysvaihe -työpaja Työpaja 5: Kokoushotelli Gustavelund 26.-27.5.2015 Integroitujen projektitoimitusten kehittäminen johtavien tilaajien ryhmähankkeena (IPT-hanke) IPT-hanke: Kehitysvaihe -työpaja Työpaja 5: Kokoushotelli Gustavelund 26.-27.5.2015 Tavoitteet Tunnistaa integroitujen

Lisätiedot

KOKEMUKSET ALLIANSSIPROSESSIN LÄPIVIENNISTÄ. Vt 6 Taavetti-Lappeenranta. Harri Sivonen Pöyry Finland Oy, Harri Liikanen Liikennevirasto

KOKEMUKSET ALLIANSSIPROSESSIN LÄPIVIENNISTÄ. Vt 6 Taavetti-Lappeenranta. Harri Sivonen Pöyry Finland Oy, Harri Liikanen Liikennevirasto IPT-hanke työpaja 26.5.2015 KOKEMUKSET ALLIANSSIPROSESSIN LÄPIVIENNISTÄ Vt 6 Taavetti-Lappeenranta Harri Sivonen Pöyry Finland Oy, Harri Liikanen Liikennevirasto VT 6 TAAVETISTA LAPPEENRANTAAN 28 km valtatietä

Lisätiedot

Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi. Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry

Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi. Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry Hyvä suunnittelu kannattaa aina. Siitä syntyy rakennuksesi käytettävyys, turvallisuus ja arvo, olipa kohde minkä kokoinen

Lisätiedot

Allianssimalli. Kehto-foorumi 1.11.2012. 1.11.2012 Milko Tietäväinen

Allianssimalli. Kehto-foorumi 1.11.2012. 1.11.2012 Milko Tietäväinen Allianssimalli Kehto-foorumi 1.11.2012 Allianssimalli Allianssi on valtioliitto (Gummerus sssk 2001) Allianssi on valtioliitto ja myös aatteellinen, kaupallinen tai muu sellainen yhteenliittymä (wikipedia

Lisätiedot

Skanska Ruskeasuo Larkas & Laine

Skanska Ruskeasuo Larkas & Laine Skanska Ruskeasuo Larkas & Laine Rakennussuunnittelu on muuttunut piirtämisestä rakennusten simuloinniksi. Pelkkä paperikopio ei enää riitä, vaan tilaaja haluaa rakennuksesta usein tietomallin, joka sisältää

Lisätiedot

Suunnittelu- ja konsultointialan suhdannekatsaus Rakennustiedon suhdanneseminaari 6.5.2014 Matti Mannonen

Suunnittelu- ja konsultointialan suhdannekatsaus Rakennustiedon suhdanneseminaari 6.5.2014 Matti Mannonen Suunnittelu- ja konsultointialan suhdannekatsaus Rakennustiedon suhdanneseminaari 6.5.2014 Matti Mannonen SKOL-yritysten ja henkilöstön määrän kehitys Henkilöstömäärän kehitys 2013-2014 Sektori Henkilöstömuutos

Lisätiedot

Aineiston luovuttaminen tilaajalle KSE13 Tietomallit ja sähköinen aineisto. Matti Kiiskinen 12.2.2014/Telu-koulutus

Aineiston luovuttaminen tilaajalle KSE13 Tietomallit ja sähköinen aineisto. Matti Kiiskinen 12.2.2014/Telu-koulutus Aineiston luovuttaminen tilaajalle KSE13 Tietomallit ja sähköinen aineisto Matti Kiiskinen 12.2.2014/Telu-koulutus KSE 2013, keskeiset muutokset liittyen konsulttityön luovutukseen Asiakirjat -> Aineisto

Lisätiedot

Tietomallipohjainen liiketoiminta RYM-SHOK 2.10.2009 Tietomallipohjaisten prosessien haasteet ja mahdollisuudet omistajille

Tietomallipohjainen liiketoiminta RYM-SHOK 2.10.2009 Tietomallipohjaisten prosessien haasteet ja mahdollisuudet omistajille Jukka Riikonen Tietomallipohjainen liiketoiminta RYM-SHOK 2.10.2009 Tietomallipohjaisten prosessien haasteet ja mahdollisuudet omistajille Viiteympäristö Rakennusinvestoinnit joista yli 1 M :n hankkeisiin

Lisätiedot

SKOL, strategia 2015-2018. Esitys syyskokoukselle 18.11.2014

SKOL, strategia 2015-2018. Esitys syyskokoukselle 18.11.2014 SKOL, strategia 2015-2018 Esitys syyskokoukselle 18.11.2014 Yhteenveto Visio 2020 Suunnittelu ja konsultointi on suomalaisen yhteiskunnan ja elinkeinoelämän arvostettu kilpailuetu ja osaamisen kehittämisen

Lisätiedot

Kokemuksia allianssimalleista erityyppisissä hankkeissa

Kokemuksia allianssimalleista erityyppisissä hankkeissa Kokemuksia allianssimalleista erityyppisissä hankkeissa Ari Bergström, yksikönjohtaja 3.3.2015 Infra 2015 Wanha Satama yit.fi/infra Kuva: Naantalin CHP-laitos Suomi 2014 Liikevaihto : 972 milj. e, 54 %

Lisätiedot

Lean ja integroituminen rakennustuotannon johtamisen näkökulmasta

Lean ja integroituminen rakennustuotannon johtamisen näkökulmasta Lean ja integroituminen rakennustuotannon johtamisen näkökulmasta LCIFIN-päivä 21.11.2013 Ville Saksi Toimitusjohtaja VR Track Oy VR Track Oy on infra-alan suurimpia rakennusliikkeitä. Olemme Suomen suurin

Lisätiedot

JORMA HEINONEN, TOIMIALAJOHTAJA, toimistot, Case: Senaatti-kiinteistöt. Senaatti-kiinteistöjen pääkonttori, Helsinki

JORMA HEINONEN, TOIMIALAJOHTAJA, toimistot, Case: Senaatti-kiinteistöt. Senaatti-kiinteistöjen pääkonttori, Helsinki Senaatti-kiinteistöjen verkostokumppanina Workspace on mukana tuottamassa Senaattikiinteistöjen asiakkaille työympäristökehittämisen asiantuntijapalveluita. Yhteistyö on alkanut vuonna 2003 ja tänä aikana

Lisätiedot

ITP-hanke 2014-2016 Integroitu Teollinen Puutalotoimitus puurakentamisen uusi allianssimalli

ITP-hanke 2014-2016 Integroitu Teollinen Puutalotoimitus puurakentamisen uusi allianssimalli 28.11.2013 Wanha Satama Metsäalan strateginen ohjelma 2011-2015 Terävöitetään ja tehostetaan tutkimus- ja hanketoimintaa yhteistyötä ja viestintää parantamalla. ITP-hanke 2014-2016 Integroitu Teollinen

Lisätiedot

Osaaminen ja innovaatiot

Osaaminen ja innovaatiot Osaaminen ja innovaatiot "Yhtenä ohjelman tärkeimmistä tavoitteista on tukea ja edistää uuden teknologian käyttöönottoa. Kullekin kehityshankkeelle pyritään löytämään kumppaniksi hanke, jossa uutta tietämystä

Lisätiedot

Infra TM Timo Tirkkonen Infra 13, 5.3.2013

Infra TM Timo Tirkkonen Infra 13, 5.3.2013 Infra TM Timo Tirkkonen Infra 13, 5.3.2013 1.3.2013 Sisältö Taustaa Infra TM ja Infra FINBIM Inframalli - mallinnusvaatimukset Nimikkeistö: InfraBIM -sanasto InfraModel3 Viestintä Kuvat: SITO Oy Kuva:

Lisätiedot

Infra-alan tietomallintaminen ja BuildingSmart -hanke

Infra-alan tietomallintaminen ja BuildingSmart -hanke Infra-alan tietomallintaminen ja BuildingSmart -hanke KEHTO-FOORUMI Tampereella 8.-9.5.2014 Jari Niskanen 6.5.2014 Jari Niskanen 6.5.2014 Infra TM hanke Taustaa, Infra TM-hanke Vuonna 2009 käynnistyi Infra

Lisätiedot

AS OY KORJAUSTEN INTEGROIVAT TOIMINTAMALLIT - KOMMENTTI

AS OY KORJAUSTEN INTEGROIVAT TOIMINTAMALLIT - KOMMENTTI AS OY KORJAUSTEN INTEGROIVAT TOIMINTAMALLIT - KOMMENTTI Rakennettu ympäristö ohjelman ja LCIFIN2 hankkeen työpaja Juha Salminen TkT, Kehitysjohtaja, Consti Yhtiöt Kumppanisi korjausrakentamisessa www.consti.fi

Lisätiedot

Senaatti-kiinteistöjen työympäristöratkaisu Lintulahdella

Senaatti-kiinteistöjen työympäristöratkaisu Lintulahdella Senaatti-kiinteistöjen työympäristöratkaisu Lintulahdella Tutkimuslaitosseminaari #244206 Tu o m m e t i l a l l e r a t k a i s u t Senaatti-kiinteistöt elää niin kuin opettaa Projektin tarkoitus Projektin

Lisätiedot

Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto

Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto Infra Rakentaminen ja palvelut 2001-2005 Loppuseminaari 2.3.2006 Infra-ohjelma on tukenut alan

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa.

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020 Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. Vuonna 2020 Nurmijärvi on elinvoimainen ja kehittyvä kunta. Kunnan taloutta hoidetaan pitkäjänteisesti. Kunnalliset päättäjät

Lisätiedot

79 NCC TONTINVARAUSPYYNTÖ HELSINGIN RUSKEASUOLTA NCC BUSINESS PARKS -ALUEEN RAKENTAMISEKSI. Kiinnostus alueeseen. NCC Business Parks -konsepti

79 NCC TONTINVARAUSPYYNTÖ HELSINGIN RUSKEASUOLTA NCC BUSINESS PARKS -ALUEEN RAKENTAMISEKSI. Kiinnostus alueeseen. NCC Business Parks -konsepti 79 NCC TONTINVARAUSANOMUS 1 (3) 20.2.2007 Helsingin kaupunki Kiinteistövirasto (kirjaamo) Katariinankatu 1 00 1 70 TONTINVARAUSPYYNTÖ HELSINGIN RUSKEASUOLTA NCC BUSINESS PARKS -ALUEEN RAKENTAMISEKSI Kiinnostus

Lisätiedot

InfraTM-ryhmän puheenvuoro: Ryhmän odotukset pilotoinneista

InfraTM-ryhmän puheenvuoro: Ryhmän odotukset pilotoinneista InfraTM-ryhmän puheenvuoro: Ryhmän odotukset pilotoinneista Harri Mäkelä, Innogeo Oy / InfraTM koordinaattori InfraFINBIM pilottipäivä 10.5.2011 Messukeskus 1 InfraTM hanke 2009-2011(-2013) TOIMINTAMUODOT

Lisätiedot

BIM Suunnittelun ja rakentamisen uusiutuvat toimintatavat Teppo Rauhala

BIM Suunnittelun ja rakentamisen uusiutuvat toimintatavat Teppo Rauhala BIM Suunnittelun ja rakentamisen uusiutuvat toimintatavat Teppo Rauhala Proxion 19.10.2015 Proxion BIM historiikkia Kehitystyö lähtenyt rakentamisen tarpeista Työkoneautomaatio alkoi yleistymään 2000 luvulla

Lisätiedot

Tervetuloa maanrakennuspäivään! Ville Saksi 6.10.2011 MANK ry. neuvottelukunnan pj.

Tervetuloa maanrakennuspäivään! Ville Saksi 6.10.2011 MANK ry. neuvottelukunnan pj. Tervetuloa maanrakennuspäivään! Ville Saksi 6.10.2011 MANK ry. neuvottelukunnan pj. Infran rooli on merkittävä yhteiskunnalle Suomen kansallisvarallisuus noin 770 mrd Rakennettu ympäristö 70 % Infrarakenteet

Lisätiedot

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi RAKENNETTU YMPÄRISTÖ LUO HYVINVOINTIA JA KILPAILUKYKYÄ Kuva: Vastavalo Rakennetulla ympäristöllä

Lisätiedot

Suunnittelu- ja konsultointialan suhdannekatsaus 11.11.2014

Suunnittelu- ja konsultointialan suhdannekatsaus 11.11.2014 Suunnittelu- ja konsultointialan suhdannekatsaus 11.11.2014 SKOL-yritysten henkilöstömäärän kehitys 2013-2014 Henkilöstömuutos keväästä 2014 Henkilöstömuutos vuodessa Ennuste kevääseen 2015 Talonrakennus

Lisätiedot

Lean Construction ja integroivat toteutusmallit tilaajan näkökulmasta

Lean Construction ja integroivat toteutusmallit tilaajan näkökulmasta LCIFIN-päivä 21.11.2013 Lean Construction ja integroivat toteutusmallit tilaajan näkökulmasta Kiinteistöjohtaja Teppo Salmikivi Helsingin yliopisto, tila- ja kiinteistökeskus 21.11.2013 Tila- ja kiinteistökeskus

Lisätiedot

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös

Lisätiedot

Raitiotiehankkeen toteutusmalliesiselvitys

Raitiotiehankkeen toteutusmalliesiselvitys Raitiotiehankkeen toteutusmalliesiselvitys Tampereen kaupunki Kaupunginvaltuuston iltakoulu raitiotiehankkeeseen liittyen 24.4.2014 Toteutusmallin valinta Toteutusmallitarkastelu käynnistettiin kesällä

Lisätiedot

Tietomallien käytön nykytilanne Etelä-Karjalassa

Tietomallien käytön nykytilanne Etelä-Karjalassa Tietomallien käytön nykytilanne Etelä-Karjalassa Timo Lehtoviita Saimaan ammattikorkeakoulu Rakennustekniikka Lehtori, TOKA-projektin projektipäällikkö 11.10.2012 Tietomallikysely: Tietomalliosaaminen

Lisätiedot

ARVOA RAHALLE -AJATTELU, SEN RAPORTOINTI SEKÄ MITEN KAUPALLINEN MALLI TUKEE ARVOA RAHALLE AJATTELUA

ARVOA RAHALLE -AJATTELU, SEN RAPORTOINTI SEKÄ MITEN KAUPALLINEN MALLI TUKEE ARVOA RAHALLE AJATTELUA ARVOA RAHALLE -AJATTELU, SEN RAPORTOINTI SEKÄ MITEN KAUPALLINEN MALLI TUKEE ARVOA RAHALLE AJATTELUA Arvoa rahalle -määritelmä Arvoa rahalle on hyötyjen (laatu, lopputuotevaatimukset, sosiaaliset ja ympäristölliset

Lisätiedot

Käyttäjälähtöiset tilat Uutta ajattelua tilojen suunnitteluun

Käyttäjälähtöiset tilat Uutta ajattelua tilojen suunnitteluun Käyttäjälähtöiset tilat Uutta ajattelua tilojen suunnitteluun Johanna Kosonen-Karvo 9.3.2012 Technopolis Vantaa 01-2012 DM# 917670 Kuka minä olen? Johanna Kosonen-Karvo Tuotantotalouden DI, TKK, 1997 Asiantuntija

Lisätiedot

Ainutlaatuinen toimitilakohde Kehäradan varrella. Pressi

Ainutlaatuinen toimitilakohde Kehäradan varrella. Pressi Ainutlaatuinen toimitilakohde Kehäradan varrella Pressi Jenita Kokkoniemi SRV 1.4.2014 Pressi Kaikki palat kohdallaan Uutta ajattelua toimitiloihin Toimisto ja tarpeen mukaisesti aputilat (huolto, showroom,

Lisätiedot

Huippuostajia ympäristöpalveluihin

Huippuostajia ympäristöpalveluihin Huippuostajia ympäristöpalveluihin Fiksu kysyntä luo markkinoita yritysten uusille ratkaisuille Tekes Piia Moilanen 28.8.2013 www.tekes.fi/huippuostajat Agenda o ELY:jen ympäristöpalveluhankinnat Ylijohtaja

Lisätiedot

Sweco kasvoi eniten rakennuttamispalveluissa

Sweco kasvoi eniten rakennuttamispalveluissa Talotekniikka ja ympäristöpalvelut nousussa Sweco kasvoi eniten rakennuttamispalveluissa Liikevaihdolla mitattuna SKOLin suurin jäsenyritys Sweco kasvoi viime vuonna vajaat kymmenen prosenttia. Tytäryhtiöistä

Lisätiedot

HUS-Kiinteistöt Oy:n tietomallipohjainen investointiprosessi

HUS-Kiinteistöt Oy:n tietomallipohjainen investointiprosessi HUS-Kiinteistöt Oy:n tietomallipohjainen investointiprosessi Esitelmä 17.9.-14 HUS-Kiinteistöt Oy:n toimintaympäristö Onnistunut rakennusinvestointi Tietomallipohjainen investointiprosessi Tietomallintamisen

Lisätiedot

Suuria säästöjä elpo-elementeillä

Suuria säästöjä elpo-elementeillä Suuria säästöjä elpo-elementeillä Säästöä rakentamisajassa Säästöä asuinneliöissä Säästöä materiaalikuluissa Säästää myös ympäristöä Elpotek Oy talotekniikan innovaatioita Elpotek Oy on talotekniikkaelementtien

Lisätiedot

YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved.

YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved. YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki VISIO - Alamme johtavana toimijana luomme modernia verkottunutta maailmaa uusien laajakaista- ja videoratkaisujen avulla. 1 Teleste lyhyesti 2 Vuosi 2014 keskeiset

Lisätiedot

UUMA 2 Vuosiseminaari: UUMA - suunnittelu ja hankintaprosessit. Kristiina Laakso 10.9.2015

UUMA 2 Vuosiseminaari: UUMA - suunnittelu ja hankintaprosessit. Kristiina Laakso 10.9.2015 UUMA 2 Vuosiseminaari: UUMA - suunnittelu ja hankintaprosessit Kristiina Laakso 10.9.2015 Vastaamme osaltamme Suomen liikennejärjestelmästä Mahdollistamme toimivat, tehokkaat ja turvalliset matkat ja kuljetukset.

Lisätiedot

Eino Järvinen, kyva:n I vpj Harri Kaunisto, kyva:n pj Sirkku Hohenthal, kyva:n II vpj Tuula Koivula, sihteeri

Eino Järvinen, kyva:n I vpj Harri Kaunisto, kyva:n pj Sirkku Hohenthal, kyva:n II vpj Tuula Koivula, sihteeri LOUNAIS-HÄMEEN AMMATILLISEN PÖYTÄKIRJA No HALLITUS 2 KOKOUSTIEDOT OSALLISTUJAT Päätöksentekijät Aika 19.02.2008 klo 16.30-18.10 Paikka Forssan ammatti-instituutti, kokoushuone Taisto Heinämäki Maija-Leena

Lisätiedot

HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI

HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI Hyvinvointipalveluita asiakkaan parhaaksi Hyvinvointipalvelujen järjestäminen on yksi yhteiskunnan tärkeimmistä tehtävistä ellei jopa kaikkein tärkein. Onnistuminen tässä

Lisätiedot

Esittäjän esittely. Tämä ei ole opetusmateriaali, vaan Jussin näkemys lyhyellä kokemuksella ilman kyseisten urakkamuotojen koulutusta

Esittäjän esittely. Tämä ei ole opetusmateriaali, vaan Jussin näkemys lyhyellä kokemuksella ilman kyseisten urakkamuotojen koulutusta Esittäjän esittely Tämä ei ole opetusmateriaali, vaan Jussin näkemys lyhyellä kokemuksella ilman kyseisten urakkamuotojen koulutusta Kantapään kautta onnistumiseen, kolmas kerta toden sanoo PJP ja PJU

Lisätiedot

LEAN-AJATTELUN SOVELTAMINEN SAIRAALATEKNIIKAN PALVELUTUOTANNOSSA SAIRAALATEKNIIKAN PÄIVÄT 2013 PORI

LEAN-AJATTELUN SOVELTAMINEN SAIRAALATEKNIIKAN PALVELUTUOTANNOSSA SAIRAALATEKNIIKAN PÄIVÄT 2013 PORI LEAN-AJATTELUN SOVELTAMINEN SAIRAALATEKNIIKAN PALVELUTUOTANNOSSA SAIRAALATEKNIIKAN PÄIVÄT 2013 PORI Lauri Merikallio MITÄ ON LEAN-AJATTELU? Maksimoi arvoa asiakkaalle, käyttäjälle Minimoi hukkaa eli kaikkea

Lisätiedot

Fiksumpia hankintoja Julkisten hankintojen kehittämisen rahoitus esimerkkejä kuntakentältä

Fiksumpia hankintoja Julkisten hankintojen kehittämisen rahoitus esimerkkejä kuntakentältä Fiksumpia hankintoja Julkisten hankintojen kehittämisen rahoitus esimerkkejä kuntakentältä Ilona Lundström 27.10.2010 Julkinen hankinta Hankinnan määritelmä hankinta = hankintasopimus ja sitä edeltävä

Lisätiedot

Hiukkavaaran monitoimitalo, IPT toteutuksena - arvoa rahalle ajatellen! 27.6.2014 Markkinainfo

Hiukkavaaran monitoimitalo, IPT toteutuksena - arvoa rahalle ajatellen! 27.6.2014 Markkinainfo Hiukkavaaran monitoimitalo, IPT toteutuksena - arvoa rahalle ajatellen! 27.6.2014 Markkinainfo Mitä on IPT? Integroitu Projekti Toimitus Poikkeaako esim. Allianssista? On syntynyt ymmärrys, mitä ero on

Lisätiedot

BRANDS. Vahvista BRÄNDIÄ

BRANDS. Vahvista BRÄNDIÄ BRANDS Lisää myyntiä Vahvista BRÄNDIÄ VIESTINTÄ myymälässä MIKSI SE ON TÄRKEÄÄ? Hyödyntämällä näitä tietoja voit lisätä myyntiä melkoisesti Haluatko lisätä myyntiä? Viesti enemmän Haluatko kasvattaa MARKKINAOSUUTTASI?

Lisätiedot

Sosiaalinen media yrityskäytössä Yhteenvetoraportti, N=115, Julkaistu: 14.2.2011. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat

Sosiaalinen media yrityskäytössä Yhteenvetoraportti, N=115, Julkaistu: 14.2.2011. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Sosiaalinen media yrityskäytössä Yhteenvetoraportti, N=115, Julkaistu: 14.2.2011 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Sosiaalista mediaa hyödynnetään yrityksessäni tällä hetkellä Vastaus Lukumäärä Prosentti

Lisätiedot

2015 - Tilakeskus-liikelaitos Resurssit ja johtaminen

2015 - Tilakeskus-liikelaitos Resurssit ja johtaminen Espoo 05-11-2014 2015 - Tilakeskus-liikelaitos Resurssit ja johtaminen Kaupunkikonsernin talous on tasapainossa. Osaava ja uudistuskykyinen henkilöstö kehittää palvelujen laatua ja tuottavuutta. Valtuustokauden

Lisätiedot

Tietomallin hyödyntäminen asiakkaan investoinnin suunnittelussa

Tietomallin hyödyntäminen asiakkaan investoinnin suunnittelussa Tietomallin hyödyntäminen asiakkaan investoinnin suunnittelussa buildingsmart Finland ja Rakennustieto Tuotetiedon hallinta rakennusprojektin vaatimusten hallinnasta suunnitteluun 13.11.2014 Lauri Kaunisvirta

Lisätiedot

Kärkihankeallianssi. Suurien- ja vaativien hankkeiden toteutusmalli. Sähköurakoitsijapäivät. Tuomme tilalle ratkaisut

Kärkihankeallianssi. Suurien- ja vaativien hankkeiden toteutusmalli. Sähköurakoitsijapäivät. Tuomme tilalle ratkaisut Kärkihankeallianssi Suurien- ja vaativien hankkeiden toteutusmalli Sähköurakoitsijapäivät 20.11.2014 Tuomme tilalle ratkaisut Senaatti-kiinteistöjen historia Intendentin konttori 3.9.1811 1865 Yleisten

Lisätiedot

MITEN SUOMALAISET YRITYKSET HYÖDYNTÄVÄT VERKOSTOJA PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ? KANNATTAAKO SE?

MITEN SUOMALAISET YRITYKSET HYÖDYNTÄVÄT VERKOSTOJA PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ? KANNATTAAKO SE? MITEN SUOMALAISET YRITYKSET HYÖDYNTÄVÄT VERKOSTOJA PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ? KANNATTAAKO SE? Dosentti Elina Jaakkola Turun kauppakorkeakoulu, Turun yliopisto Serve Research Brunch 18.9.2013

Lisätiedot

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 PIRKANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA Pirkanmaan visio Vuonna 2025 Pirkanmaa on vauras, rohkeasti uudistumiskykyinen, osaamista hyödyntävä kasvumaakunta. Pirkanmaalla

Lisätiedot

Kuntien ja Liikenneviraston hankintojen yhteinen kehittäminen kohti julkisten hankintojen yhteistä portaalia

Kuntien ja Liikenneviraston hankintojen yhteinen kehittäminen kohti julkisten hankintojen yhteistä portaalia Kuntien ja Liikenneviraston hankintojen yhteinen kehittäminen kohti julkisten hankintojen yhteistä portaalia Kirsi Rontu Infra-alasta tuottavampi yhteistyöllä 2 Kirsi Rontu 1 Julkiset hankkijat yhteistyöhön

Lisätiedot

Build Up Skills, Tampere 24.5.2012 Teuvo Aro: Tapre-työkaluilla hyvä energiatehokkuus tavaksi

Build Up Skills, Tampere 24.5.2012 Teuvo Aro: Tapre-työkaluilla hyvä energiatehokkuus tavaksi Build Up Skills, Tampere 24.5.2012 Teuvo Aro: Tapre-työkaluilla hyvä energiatehokkuus tavaksi Tapren perusajatus Tampereen alueen palvelurakennukset energiatehokkaiksi Tapre - hankkeen tavoite on luoda

Lisätiedot

Target Value Design Rantatunneli - hankkeessa LCI - päivä 4.12.2014 Niemi Center. Pekka Petäjäniemi Johtaja, Projektien toteutus Liikennevirasto

Target Value Design Rantatunneli - hankkeessa LCI - päivä 4.12.2014 Niemi Center. Pekka Petäjäniemi Johtaja, Projektien toteutus Liikennevirasto Target Value Design Rantatunneli - hankkeessa LCI - päivä 4.12.2014 Niemi Center Pekka Petäjäniemi Johtaja, Projektien toteutus Liikennevirasto VT12 RANTATUNNELI Urakka-alue 4.2km Tunneli 2+2, 2,3km Väylät

Lisätiedot

INPRO Infrahankkeen kokonaisprosessin ja tietotarpeiden mallintaminen

INPRO Infrahankkeen kokonaisprosessin ja tietotarpeiden mallintaminen 1 INPRO Infrahankkeen kokonaisprosessin ja tietotarpeiden mallintaminen INFRA 2010 ohjelman hankekatsaus Tuotemalliprosessi Jouko Kankainen / Ari-Pekka Manninen Helsinki University of Technology CEM Construction

Lisätiedot

Elinkaarimallit kehityshanke ja sen tulokset. Pertti Valtonen Kauppa- ja teollisuusministeriö

Elinkaarimallit kehityshanke ja sen tulokset. Pertti Valtonen Kauppa- ja teollisuusministeriö Elinkaarimallit kehityshanke ja sen tulokset Pertti Valtonen Kauppa- ja teollisuusministeriö Kehityshankkeen organisointi Johtoryhmä Espoo, Helsinki, Tampere, Vantaa puolustus-, ympäristö- sekä kauppa-

Lisätiedot

Tietomallinnus palvelurakentamisessa Case Linnanmäki

Tietomallinnus palvelurakentamisessa Case Linnanmäki Tietomallinnus palvelurakentamisessa Case Linnanmäki Henry Salo Fira Oy Esityksen sisältö Fira pähkinänkuoressa Fira Oy Historiamme Palvelurakentamisen konseptimme Tietomallin käyttö palvelurakentamisessa

Lisätiedot

Senaatti-kiinteistöt ja yhteiskuntavastuullisuus

Senaatti-kiinteistöt ja yhteiskuntavastuullisuus Senaatti-kiinteistöt ja yhteiskuntavastuullisuus Green Officeaamukahvitilaisuus 22.10.2014 Tuomme tilalle ratkaisut Esityksen sisältö Senaatti-kiinteistöt ja yhteiskuntavastuullisuus Senaatin vihreä työkalupakki

Lisätiedot

Solmutyöskentely tietomalliprosessin tehostajana

Solmutyöskentely tietomalliprosessin tehostajana RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Tarvitaanko tätä palkkia? Solmutyöskentely tietomalliprosessin tehostajana Elina Mäkelä, Hannele Kerosuo, Marko Rajala, Tuomas Laine MODEL NOVA New Business Model Based on Process

Lisätiedot

BUILDINGSMART ON KANSAINVÄLINEN FINLAND

BUILDINGSMART ON KANSAINVÄLINEN FINLAND BUILDINGSMART ON KANSAINVÄLINEN TOIMINNAN TARKOITUS Visio buildingsmartin tavoitteena on vakiinnuttaa tietomallintaminen osaksi rakennetun ympäristön hallintaa. Missio buildingsmart edistää kaikille rakennetun

Lisätiedot

Konsulttinuoret - toimintasuunnitelma

Konsulttinuoret - toimintasuunnitelma Konsulttinuoret - toimintasuunnitelma Visio ja missio Teollisuuden, talonrakentamisen ja infrarakentamisen aloilla työskentelee tuhansia nuoria konsultteja ja suunnittelijoita, joiden verkostoituminen

Lisätiedot

Allianssiurakoinnin mekanismien Ymmärtäminen vie aikaa

Allianssiurakoinnin mekanismien Ymmärtäminen vie aikaa Allianssiurakoinnin mekanismien Ymmärtäminen vie aikaa KOKEMUKSIA ALLIANSSIHANKKEEN TOTEUTUKSISTA MEILLÄ JA MAAILMALLA Sakari Pesonen Fira Oy 4.2.2015 Allianssiurakka Ei vakioitua Mallia! Olemassa olevia

Lisätiedot

L O I STAVAT V I I S I TÄ H T E Ä

L O I STAVAT V I I S I TÄ H T E Ä L O I STAVAT V I I S I TÄ H T E Ä S I J A I N T I P R O F I L O I Aktiivinen alue Leppävaara on yksi Suomen nopeimmin kasvavista yrityskeskittymistä. Ja syystäkin. Se on strategisesti loistavassa kohdassa,

Lisätiedot

Julkiset hankinnat kysynnän synnyttäjinä ja innovaatioiden edistäjinä yrityksissä - plussat ja miinukset asioinnissa julkisyhteisön kanssa

Julkiset hankinnat kysynnän synnyttäjinä ja innovaatioiden edistäjinä yrityksissä - plussat ja miinukset asioinnissa julkisyhteisön kanssa Julkiset hankinnat kysynnän synnyttäjinä ja innovaatioiden edistäjinä yrityksissä - plussat ja miinukset asioinnissa julkisyhteisön kanssa Global-seminaari 9.12.2010, Hämeenlinna Asiantuntija Jukka Lehtonen,

Lisätiedot

TYÖTURVALLISUUS ON YHTEINEN ASIA. Viisaat kypärät yhteen seminaari Lounais Suomi 19.05.2015 Juha Suvanto

TYÖTURVALLISUUS ON YHTEINEN ASIA. Viisaat kypärät yhteen seminaari Lounais Suomi 19.05.2015 Juha Suvanto TYÖTURVALLISUUS ON YHTEINEN ASIA Viisaat kypärät yhteen seminaari Lounais Suomi 19.05.2015 Juha Suvanto Rakentaminen on vaarallinen toimiala näin väitetään Tilastotietoa Lähde: TVL Rakennusteollisuus RT

Lisätiedot

Tietomallintaminen tilaajanäkökulmasta

Tietomallintaminen tilaajanäkökulmasta Tietomallintaminen tilaajanäkökulmasta Seminaariesitelmä 28.5.-13 HUS-Kiinteistöt Oy:n toimintaympäristö tietomallivaatimukset ja ohjeistus miten tietomallihanke toimii? tilaajan rooli tietomallihankkeessa

Lisätiedot

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9. Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.2013 Tampere on kansallinen koordinaattori INKA-ohjelmaan kuuluvassa

Lisätiedot

Jyrki Laurikainen, kiinteistöjohtaja, Wärtsilä OyJ Wärtsilän pääkonttori, kuva: Mahlum 2007. Case: Wärtsilä

Jyrki Laurikainen, kiinteistöjohtaja, Wärtsilä OyJ Wärtsilän pääkonttori, kuva: Mahlum 2007. Case: Wärtsilä Wärtsilä Oyj on tehnyt Workspacen kanssa yhteistyötä vuodesta 2011, jolloin aloitettiin globaalin työympäristökonseptin kehittäminen. Vuoden 2013 loppuun mennessä Workspace oli auttanut Wärtsilää ohjaamaan

Lisätiedot

Protomo. Uusi suomalainen innovaatioapparaatti. Petri Räsänen Hermia Oy

Protomo. Uusi suomalainen innovaatioapparaatti. Petri Räsänen Hermia Oy Protomo Uusi suomalainen innovaatioapparaatti Petri Räsänen Hermia Oy Mielestäni Suomen innovaatiojärjestelmän suurin haaste on tämä: Meillä on valtavasti tietopotentiaalia. Kuitenkaan tämä potentiaali

Lisätiedot

IPT-HANKKEEN STRATEGIAPÄIVÄ 16.1.2014 AVAUS Rantasipi Airport Congress Center, Vantaa

IPT-HANKKEEN STRATEGIAPÄIVÄ 16.1.2014 AVAUS Rantasipi Airport Congress Center, Vantaa Integroitujen projektitoimitusten kehittäminen johtavien tilaajien ryhmähankkeena IPT-HANKKEEN STRATEGIAPÄIVÄ 16.1.2014 AVAUS Rantasipi Airport Congress Center, Vantaa Ryhmä 1 Ville Alajoki, Helsinki HKR

Lisätiedot

Kainua Kainuun uusi sairaala -allianssi. Rakentajafoorumi, 3.11.2015 Terho Pekkala, Kainuun sote -kuntayhtymä

Kainua Kainuun uusi sairaala -allianssi. Rakentajafoorumi, 3.11.2015 Terho Pekkala, Kainuun sote -kuntayhtymä Kainua Kainuun uusi sairaala -allianssi Rakentajafoorumi, 3.11.2015 Terho Pekkala, Kainuun sote -kuntayhtymä Kainuun uusi sairaala -hanke Nykyinen sairaala on valmistunut 1969. Kiinteistön ongelmat: heikko

Lisätiedot

Rakennerahastot ja vähähiilisyys. Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo

Rakennerahastot ja vähähiilisyys. Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo Rakennerahastot ja vähähiilisyys Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo Yleistavoitteena vähähiilinen paikallistalous Yritysten tulisi panostaa: - Liiketoimintaosaamiseen - Toimiviin laatujärjestelmiin

Lisätiedot

Asiantuntemuksen näkökulma talonsuunnitteluhankkeissa. Projektipäivät 12.11.2013 Harri Tinkanen

Asiantuntemuksen näkökulma talonsuunnitteluhankkeissa. Projektipäivät 12.11.2013 Harri Tinkanen Asiantuntemuksen näkökulma talonsuunnitteluhankkeissa Projektipäivät 12.11.2013 Harri Tinkanen Wise Group Finland Oy Talonrakennuksen konsultointi-, suunnittelu- ja rakennuttaminen Toimialat RAP, RAK,

Lisätiedot

TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Toiminnan raportointi ja seuranta, tapahtuneisiin poikkeamiin nopea reagointi.

TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Toiminnan raportointi ja seuranta, tapahtuneisiin poikkeamiin nopea reagointi. TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Sähköisen liiketoiminnan mahdollisuudet: Sisäiset ja ulkoiset prosessit Toiminnan tehostaminen, reaaliaikaisuus Toiminnan raportointi ja seuranta,

Lisätiedot

PAASI BUSINESS HOUSE KAUNIAINEN BENSOWINKUJA

PAASI BUSINESS HOUSE KAUNIAINEN BENSOWINKUJA PAASI BUSINESS HOUSE KAUNIAINEN BENSOWINKUJA Rautatieasema KESKUSTA PAASI BUSINESS HOUSE Kauniaistentie KEHÄ 2 Bensowinkuja Kaupungintalo SIJAINTI TURUNVÄYLÄ Out-of-the-box Out-of-the-box on Lujatalon

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

CAD-tasojärjestelmän päivitys ja laajentaminen Alustava työohjelma ja kustannusarvio 4.2.2010

CAD-tasojärjestelmän päivitys ja laajentaminen Alustava työohjelma ja kustannusarvio 4.2.2010 CAD-tasojärjestelmän päivitys ja laajentaminen Alustava työohjelma ja kustannusarvio 4.2.2010 Sisältö 1 Johdanto 3 2 Alustava työohjelma 4 2.1 Yleistä 4 2.2 Osa 1; Ohjeen päivittäminen 4 2.3 Osa 2; Suunnittelujärjestelmät

Lisätiedot

Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut. Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi. KHT Antti Ollikainen

Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut. Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi. KHT Antti Ollikainen Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi KHT Antti Ollikainen 23.9.2010 Johdanto: miksi yrityksen pitäisi kasvaa? Suuremmalla yrityksellä on helpompaa esimerkiksi näistä

Lisätiedot

Antti Myyryläinen antti.myyrylainen@timbal.fi Timbal Palvelut Oy www.timbal.fi

Antti Myyryläinen antti.myyrylainen@timbal.fi Timbal Palvelut Oy www.timbal.fi Strategia Energiatehokkuus Huoltokirja Seuranta Elinkaari Suunnitelmat Korjaushanke Antti Myyryläinen antti.myyrylainen@timbal.fi Timbal Palvelut Oy www.timbal.fi Timbal Palvelut Oy Timbal palvelu rakennusten

Lisätiedot

Mallintamalla suunnittelu, rakentaminen ja elinkaari hallintaan. Kari Ristolainen johtava asiantuntija Senaatti-kiinteistöt

Mallintamalla suunnittelu, rakentaminen ja elinkaari hallintaan. Kari Ristolainen johtava asiantuntija Senaatti-kiinteistöt Mallintamalla suunnittelu, rakentaminen ja elinkaari hallintaan Kari Ristolainen johtava asiantuntija Senaatti-kiinteistöt 1 24.5.2010 Tietomallintamisen kehityspolku Senaatti-kiinteistöissä BIM - kehityshankkeet

Lisätiedot

Nolla tapaturmaa 2020. Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015. Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen

Nolla tapaturmaa 2020. Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015. Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen Nolla tapaturmaa 2020 Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015 Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen TAVOITTEENA NOLLA TAPATURMAA RAKENNUSTEOLLISUUDESSA 2020 Rakennusteollisuus RT ry:n hallitus asetti

Lisätiedot

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes. RESCA-hankkeen työpaja 23.9.2013 Pääposti Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017 Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.fi/huippuostajat Kasvua ja hyvinvointia

Lisätiedot

ISE N KSI SYS TEM TAM TUE JOH ATTIC. Johtamisjärjestelmä Systematic

ISE N KSI SYS TEM TAM TUE JOH ATTIC. Johtamisjärjestelmä Systematic Johtamisjärjestelmä Systematic SYS Myydään SaaS palveluna eli vuokraat ohjelmiston käyttöoikeuden tarvitsemaksesi ajaksi. Et siis maksa isoa hankintahintaa tai kehittämiskuluja. Maksat vain siitä mitä

Lisätiedot

Liikennevirasto Kari Ruohonen ylijohtaja 26.9.2011

Liikennevirasto Kari Ruohonen ylijohtaja 26.9.2011 Liikennevirasto Kari Ruohonen ylijohtaja 26.9.2011 Liikennevirasto on monialainen liikenteen asiantuntijaorganisaatio, joka vastaa Suomen liikenneväylistä ja liikennejärjestelmän kokonaisvaltaisesta kehittämisestä

Lisätiedot

Suomen mobiiliklusterin kansainväliset mahdollisuudet ja haasteet

Suomen mobiiliklusterin kansainväliset mahdollisuudet ja haasteet Suomen mobiiliklusterin kansainväliset mahdollisuudet ja haasteet TkT Kari Tilli Teknologiajohtaja Tekes LEAD projektiseminaari, Dipoli, Espoo 24. toukokuuta 2005 Teknologian kehittämiskeskus 1 Esityksen

Lisätiedot

INFRA 2010 KEHITYSOHJELMA LISÄÄ TUOTTAVUTTA JA KILPAILUKYKYÄ. Toim.joht. Terho Salo Rakennusteollisuus RT ry

INFRA 2010 KEHITYSOHJELMA LISÄÄ TUOTTAVUTTA JA KILPAILUKYKYÄ. Toim.joht. Terho Salo Rakennusteollisuus RT ry INFRA 2010 KEHITYSOHJELMA LISÄÄ TUOTTAVUTTA JA KILPAILUKYKYÄ Toim.joht. Terho Salo Rakennusteollisuus RT ry INFRA AVAINASEMASSA YHTEISKUNNALLISTEN TOIMINTOJEN MAHDOLLISTAJANA Rakennetun infrastruktuurin

Lisätiedot

LIIKENNEVIRASTO SIIRTYY TILAAMAAN TIETOMALLEJA SILTAHANKKEISSA TILAAJA AVAINASEMASSA TIETOMALLIEN KÄYTÖLLE!

LIIKENNEVIRASTO SIIRTYY TILAAMAAN TIETOMALLEJA SILTAHANKKEISSA TILAAJA AVAINASEMASSA TIETOMALLIEN KÄYTÖLLE! LIIKENNEVIRASTO SIIRTYY TILAAMAAN TIETOMALLEJA SILTAHANKKEISSA TILAAJA AVAINASEMASSA TIETOMALLIEN KÄYTÖLLE! RIL 13.10.2011 Juha Noeskoski LIIKENNEVIRASTON SIIRTYY TILAAMAAN TIETOMALLEJA SILTAHANKKEISSA

Lisätiedot

Fiksumpia hankintoja Tekes kehittämisen rahoittajana

Fiksumpia hankintoja Tekes kehittämisen rahoittajana Fiksumpia hankintoja Tekes kehittämisen rahoittajana Tom Warras, Tekes Kuntainfran kehittäminen Kansallissali 26.9.2011 Fiksumpia hankintoja Rohkeutta ja riskinottoa julkisiin hankintoihin Tom Warras,

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska. Mitä ohjelman jälkeen?

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska. Mitä ohjelman jälkeen? Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Mitä ohjelman jälkeen? Tekesin ohjelma 2009 2012 Sapuska loppuu, elämä jatkuu! Tekesin Sapuska-ohjelmasta on muodostunut koko elintarvikealan tuntema

Lisätiedot

Teiden merkitys Suomen kilpailukyvylle

Teiden merkitys Suomen kilpailukyvylle Suomen kilpailukyvylle Jaakko Rahja; dipl.ins. ja toimitusjohtaja Suomen Tieyhdistys pyrkii siihen, että; päätöksentekijät tulevat vakuuttuneiksi teiden ja katujen tärkeästä merkityksestä tieliikenteen

Lisätiedot

Moduls: Tehokkuutta myymälärakentamiseen tehostamalla konehuonerakentamista

Moduls: Tehokkuutta myymälärakentamiseen tehostamalla konehuonerakentamista Moduls: Tehokkuutta myymälärakentamiseen tehostamalla konehuonerakentamista Konehuoneen rakentamissa on haasteita, jotka vaikuttavat suoraan kauppaketjujen liiketoimintaan HAASTEET VAIKUTUKSET RATKAISU:

Lisätiedot

1. päivä 10.9.2014. 8.30 Ilmoittautuminen ja aamukahvi, materiaalin jako

1. päivä 10.9.2014. 8.30 Ilmoittautuminen ja aamukahvi, materiaalin jako 1. päivä 10.9.2014 8.30 Ilmoittautuminen ja aamukahvi, materiaalin jako 9.00 Koulutusohjelman avaus Tavoitteet Osallistujat Johtaja Anu Karvonen Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL 9.15 Projektipäällikön

Lisätiedot

TIEDONHALLINTA Avain koordinointiin ja tiedon laadun ytimeen

TIEDONHALLINTA Avain koordinointiin ja tiedon laadun ytimeen TIEDONHALLINTA Avain koordinointiin ja tiedon laadun ytimeen Rakennuttamisen ja suunnittelun laadunhallinnan kehitysseminaari, Varkaus 18.3.2015 Toni Teittinen ja Jenni Kaukonen, Capisso Oy MENU Rakentamisen

Lisätiedot

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 mikko.martikainen@tem.fi laura.janis@tem.fi Mikko Martikainen 1 Mihin TEM ajatus perustuu? Yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuus Toimittajayhteistyö missä toimittajilla/palveluiden

Lisätiedot