Allianssimallista yhdessä innovoimisen voimaa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Allianssimallista yhdessä innovoimisen voimaa"

Transkriptio

1 visio joulukuu skol 2012 Allianssimallista yhdessä innovoimisen voimaa 6 Parviainen Arkkitehdit Nuorissa osaajissa on vetovoimaa! 9 Tiimiyttävä toimitila on tuottava investointi 14 Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry

2 Tervetuloa skol glögeille maanantaina klo Teknologiateollisuuden / SKOLin neuvottelutiloihin P 24 Eteläranta 10, 2. kerros. Ilmoittautumiset p tai rodeo/ Juha Tuomi Joulutervehdysten sijaan tuemme SKOLin SNIL-stipendirahastoa. Toivotamme yhteistyökumppaneillemme Hyvää Joulunaikaa ja Menestystä Vuodelle 2013! Sisältö SKOLin hallitus 2013 Pääkirjoitus... 3 Sopimusehdot tietomalliaikaan... 4 Konsulttitoiminnan yleisten sopimusehtojen uudistamisessa aineiston immateriaali- ja käyttöoikeuksien rajanveto on vaatinut keskustelua. Allianssimallista yhdessä innovoimisen voimaa... 6 Tampereen Rantaväylän tunnelin toteuttaa tilaajien, urakoitsijan ja suunnittelijoiden muodostama allianssi. Nuorissa osaajissa on vetovoimaa!... 9 Kiinnostava ala, jossa pääsee nykyisin nopeasti vastuullisiin tehtäviin miten voisimme viedä tätä viestiä nuorille? Uusi liikennepolitiikka suosii innovaatioita...10 Kun vähemmillä panostuksilla on saatava suurempi hyöty, tarvitaan julkiselta sektorilta sekä yrityksiltä ja konsulteilta tiiviimpää yhteistyötä ja rohkeaa uudistushalua. Mallikkaampaan rakentamiseen ja kiinteistöjen ylläpitoon...12 Asenteet ja osaaminen hidastavat vielä mallinnuksen täysimittaista hyödyntämistä kiinteistön elinkaaren aikaiseen ylläpitoon. Tiimiyttävä toimitila on tuottava investointi...14 Tehokkaan tiimiytymisen ja avoimen tiedonvaihdon edistäminen olivat keskeisiä tavoitteita ÅF-Consult Oy:n uudessa avotoimistossa. Suhdanteet: Investointien vähäisyys heijastuu suunnittelumarkkinoille...16 Puheenjohtaja Kimmo Fischer Sito Oy Varapuheenjohtajat Jaakko Anttila LInk design and development Oy Petri Laurikka A-Insinöörit Oy Jäsenet Suvi Anttila Indufor Oy Pekka Metsi Granlund Oy Markku Moilanen Ramboll Finland Oy reijo Riekkola Saanio & Riekkola Oy Jani Saarinen Vison Alliance Partners Oy Martin Strand Citec Oy Pasi Tolppanen Pöyry Finland Oy SKOLin toimisto Toimitusjohtaja Matti Mannonen (09) , gsm Johtaja timo Myllys (09) , gsm Kehityspäällikkö Matti Kiiskinen (09) , gsm Tilastot ja toimistopalvelut Hilve Nurminen (09) , gsm Työsuhdeasiat: Teknologiateollisuuden päivystys (09) Puhelinvaihde (09) Faksi (09) visio joulukuu 2012

3 Hyvä suunnittelu on olennainen osa Suomen kilpailukykyä Tämän lehden teemana on uudistuva suunnittelu. Suunnittelualalla tapahtuukin nyt paljon sekä pelisääntöjen, suunnittelutekniikoiden että toimintamallien saroilla. Kehityksen avainsana on yhteistyö. Yhdessä tekemällä ja ideoimalla meidän on mahdollisuus löytää tuottavampia tapoja toimia, parempia toteutusratkaisuja ja myös parantaa työn tekemisen mielekkyyttä ja työssä viihtymistä. Hyvän suunnittelun vaikutus jokapäiväiseen elämäämme on valtavan suuri. Koko päivittäinen elämänympäristömme, sen toimivuus, kestävyys ja ekologisuus on mietitty suunnittelutoimistoissa. Teollisuuden tuotantolaitokset, prosessit ja tuotteet luodaan suunnittelupöydillä. Suunnittelijoiden osaamisella ja uusilla innovaatioilla on ratkaiseva merkitys hyvinvoinnille, kestävälle kehitykselle ja sitä kautta maapallomme tulevaisuudelle. Hyvin suunnitellut ratkaisut tulevat myös kokonaistaloudellisesti edullisemmiksi. Hyvä työ alkaa hyvästä suunnittelusta. Tätä taustaa vasten on vaikea ymmärtää suunnittelijan valintaa hintalapun perusteella. Suunnittelussa myydään asiantuntijoiden työtä, eivätkä työn kustannukset juuri poikkea yritysten välillä, joten halvimman valitsemalla ostaa tosiasiallisesti vähiten suunnittelua. Siis vähiten osaamista ja innovaatioita, mahdollisimman nopeasti ja pienellä työmäärällä työstettyjä vanhojen suunnitelmien kopioita. Suunnittelijat toki itse määrittelevät tarjoushinnat, mutta tarjouspyyntö ohjaa voimakkaasti tarjouksen tekoa. Tilaaja päättää tarjouspyyntöä tehdessään haluaako hän hyvin mietittyjä, kokonaistaloudellisesti parhaita ratkaisuja vai nopeasti tehtyjä perusratkaisuja. Esimerkkejä hyvän suunnittelun vaikuttavuudesta on loputtomasti. Hyvä talotekniikkasuunnittelu minimoi energiankulutuksen. Optimoidut rakenteet vähentävät materiaalimenekkiä. Hyvä teollinen muotoilu parantaa käytettävyyttä ja kysyntää. Tuotantoprosessien tehostaminen säästää ympäristöä ja parantaa kannattavuutta. Tuotemallin hyödyntäminen vähentää virheitä ja nopeuttaa toteutusta. Liikenteen kysyntään vaikuttamalla säästetään investoinneissa. Hyvä suunnittelu on täynnä menestystarinoita. SKOL ja SKOL-yritykset haluavat kehittää yhdessä tilaajien, urakoitsijoiden ja teollisuuden kanssa suomalaista osaamista entistä tuottavammaksi, tehokkaammaksi ja ekologisemmaksi. Yksin se ei onnistu keneltäkään. Yhteisvoimin, ja vain yhteisvoimin pystymme vastaamaan maailmanlaajuisen kilpailun haasteisiin ja pitämään huolta Suomen menestyksestä myös tulevaisuudessa. Tilaajan kumppanina suunnittelija on parhaimmillaan. TÄMÄ ON SKOL Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry on suunnittelu- ja konsultointialan yritysten työnantajajärjestö ja samalla yksi Teknologiateollisuuden viidestä päätoimialasta. SKOLin jäsenyritykset toimivat asiantuntijoina ja suunnittelijoina teollisuuden, rakentamisen ja yhteiskunnan kehittämisessä ja investoinneissa sekä Suomessa että ulkomailla. SKOLin jäsenkuntaan kuuluu 206 suunnittelu- ja konsulttiyritystä ja yritysryhmää, jotka työllistävät Suomessa yli asiantuntijaa. Jäsenistö edustaa kahta kolmasosaa teknisestä konsultoinnista Suomessa. SKOLin jäsenyritysten suomalaisen toiminnan liikevaihto vuonna 2011 oli 1,2 miljardia euroa, josta viidennes kohdistuu vientihankkeisiin. Maailmanlaajuisesti SKOL-yritysten yritysryhmät työllistävät yli henkeä. SKOL-yritysten edellytetään toimivan puolueettomasti, riippumattomasti ja yhteiskunnan asettamien velvoitteiden mukaisesti sekä noudattavan toiminnassaan liiton eettisiä sääntöjä. Tyypillisiä suunnittelu- ja asiantuntijapalvelukohteita ovat teollisuuden tuotantolaitokset ja niihin liittyvät tuotantoprosessit ja -laitteistot, kaikki rakentamiseen liittyvä suunnittelu ja projektihallinta sekä yhteiskunnan, liikenteen ja ympäristön hankkeiden asiantuntijapalvelut, suunnittelu ja valvonta. Alan asiakkaita ovat kaikki elinkeinoelämän toimialat ja koko julkinen sektori. SKOLin tehtävänä on toimialan ja jäsenyritystensä liiketoiminnan edellytysten jatkuva parantaminen. SKOLin toimintastrategian avainalueet ovat toimintaympäristön kehittäminen, vahvuuksien viestintä ja vaikuttaminen, uudistumisen ja kasvun tukeminen sekä ennakointi. Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry PL 10 (Eteläranta 10) HELSINKI SKOL Visio ISSN Päätoimittaja Matti Mannonen Toimitus Sampsa Heilä Taitto Markus Janhunen Paino Forssan kirjapaino Matti Mannonen SKOLin toimitusjohtaja visio joulukuu

4 KSE:n päivitys loppusuoralla Sopimusehdot tietomalliaikaan Immateriaalioikeudet säilyvät konsultilla ja tilaajalla on oikeus käyttää aineistoa kohteessa vapaasti. Periaatteessa yksinkertaista, mutta käytännössä aineiston immateriaali- ja käyttöoikeuksien rajanveto on Konsulttitoiminnan yleisten sopimusehtojen uudistamisessa vaatinut eniten keskustelua. RAKLIn, SKOLin ja ATL:n yhdessä valmistelema Konsulttitoiminnan yleisten sopimusehtojen päivitys KSE 2012 lähtee joulukuussa lausuntokierrokselle. Ehdotukseen voi tutustua SKOLin internetsivuilla Tietomallia täytyy voida hyödyntää kiinteistön huollossa ja ylläpidossa sekä tulevissa peruskorjauksissa vapaasti ilman että joihinkin käyttötarkoituksiin pitäisi pyytää erikseen lupa alkuperäiseltä suunnittelijalta, johtaja Jukka Riikonen Senaattikiinteistöistä sanoo. sampsa heilä Sekä konsulttien että tilaajien mielestä Konsulttitoiminnan yleiset sopimusehdot vuodelta 1995 ovat monelta osin jääneet ajastaan jälkeen. Noin puolitoista vuotta sitten alkanut päivitystyö on loppusuoralla. Työryhmässä on päästy hyvin sopuun muista asioista, mutta etenkin tietomalleihin liittyvät immateriaalioikeudet ja aineiston käyttöoikeus ovat vaatineet enemmän työstämistä, johtaja Jukka Riikonen Senaatti-kiinteistöistä sanoo. Tekijänoikeus kuuluu Riikosen mukaan jo tekijälainsäädännönkin perusteella selkeästi konsultille. Tilaajille taas on tärkeää saada täydet käyttöoikeudet toimeksiannon perusteella syntyvään aineistoon kohteessa. Tietomallia täytyy voida hyödyntää kiinteistön huollossa ja ylläpidossa sekä tulevissa peruskorjauksissa vapaasti ilman että joihinkin käyttötarkoituksiin pitäisi pyytää erikseen lupa alkuperäiseltä suunnittelijalta, Riikonen sanoo. Kaikkia tulevia tarpeita ja tekniikan nopean kehityksen antamia mahdollisuuksia ei vielä edes tiedetä eikä pystytä yksilöimään. Käyttöön ja ylläpitoon ei vielä ole kehitetty tietomalleja suoraan hyödyntäviä ohjelmistoja, mutta niitä on varmasti tulossa. 4 visio joulukuu 2012

5 Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL Helsinkiin rakennettavan uuden päärakennuksen suunnittelussa tietomalli helpottaa suunnitelmien yhteensovittamista ja törmäystarkasteluja sekä visualisointeja. Terveyden ja hyvinvoinninlaitos THL, Arkkitehtitoimisto Hannu Jaakkola Oy Kuva: Tietoa Visualisointi. Tietomallilla pitkä elinkaari Senaatti-kiinteistöjen kiinteistöomaisuuden arvo on 4,6 miljardia euroa. Tietomallien avulla ylläpitoa ja huoltoa voidaan monin tavoin tehostaa. Esimerkiksi siivouksen kilpailuttamiseen tietomallista saa helposti suoraan erilaisten pintamateriaalien tiedot ja pintaalat. Taloteknisten järjestelmien huollon ja ylläpidon tehostamiseen tietomallia voidaan hyödyntää monipuolisesti. Tietomalli voi muistuttaa esimerkiksi suodattimien vaihdosta. Kun taloteknisten järjestelmien tietomalli toimii todellisuutta vastaavasti, voidaan mallin simuloinneilla löytää parhaat tavat ja säädöt sekä kustannustehokkaimmat investoinnit esimerkiksi energiatehokkuuden parantamiseksi. Ongelmatilanteissa taas simulointiajoilla voidaan selvittää johtuuko vika esimerkiksi rikkoutuneesta anturista tai väärään suuntaan pyörivästä pumpusta, mikä on yllättävän tavallista. Senaatti-kiinteistöjen vuotuisista miljoonan euron investoinneista prosenttia on peruskorjaushankkeita, joissa tietomalleista on jatkossa yhä enemmän hyötyä. EU:n yhteisten ja kansallisten ilmastotavoitteiden saavuttaminen ei onnistu ilman olemassa olevan rakennuskannan energiatehokkuuden parantamista. On tärkeää että tietomalleja voidaan hyödyntää sekä kiinteistöjen huollossa ja ylläpidossa että perusparantamisessa mahdollisimman kattavasti, Jukka Riikonen sanoo. Kyse ei ole siitä ettemme olisi tilaajina valmiita maksamaan mallinnustyöstä, vaan että oikea paikka hinnoittelulle on heti alkuvaiheessa eikä myöhemmin erikseen jokaiseen käyttötarkoitukseen. Yhteinen pohja sujuvaan sopimiseen Johtaja Ilpo Peltonen Raklista pitää KSE:n päivittämisen merkittävimpänä etuna kaikkien osapuolten kannalta sitä, että sopimuksiin liitettävien poikkeuksellisten ehtojen määrää voidaan oleellisesti vähentää, kun yleiset sopimusehdot saatetaan vastaamaan mahdollisimman hyvin konsulttien ja tilaajien nykypäivän tarpeita. Hän pitää Jukka Riikosen tavoin tärkeänä sitä, että tilaajilla ja kiinteistön omistajilla myös tulevilla on mahdollisimman laaja käyttöoikeus tietomallin hyödyntämiseen kiinteistön huollossa ja ylläpidossa sekä tulevissa korjauksissa. Sähköisten dokumenttien osalta KSE:n lausuntokierrokselle lähetettävässä ehdotuksessa määritellään myös eheysvaatimus, eli missä muodossa niiden pitäisi olla luettavia. Matka-ajan korvausta on luonnoksessa yksinkertaistettu, ja lojaliteettivelvoite on muutettu kaksisuuntaiseksi eli kummankin osapuolen on ilmoitettava välittömästi toiselle havaitsemistaan ongelmista ja riskeistä, Peltonen listaa muutoksia. Ramboll Finland Oy:n toimitusjohtaja Markku Moilanen on Ilpo Peltosen kanssa samoilla linjoilla KSE:n päivityksen merkityksestä. Tärkeintä on se, että sopimusehdotus on RAKLIn, ATL:n ja SKOLin yhteinen näkemys, jolloin päivitetyllä KSE:llä on hyvät edellytykset tulla laajaan käyttöön niin että muita projektikohtaisia sopimuksia ja ehtoja voidaan vähentää. Yhteisesti sovituilla ehdoilla varmistetaan se, että asiat on kattavasti huomioitu, esimerkiksi vastuut jaettu tilaajan ja konsultin välillä. Tämä helpottaa koko alan toimintaa ja ehkäisee huonoista sopimuksista johtuvia riitoja, Markku Moilanen sanoo. Toivottavasti KSE:n käyttö tulee kattavaksi myös kuntapuolella, jossa paikoin sovelletaan JYSE:n hankintaehtoja, jotka eivät oikein sovellu konsultointitehtäviin. Niissä ei ole esimerkiksi selkeää vastuunrajoituspykälää, jonka konsultit sopimuksiin tarvitsevat. visio joulukuu

6 Liikenteen siirtyminen tunneliin vapauttaa Tampereella ranta-alueen 3000 ihmisen kaupunginosan rakentamiselle. Allianssissa työskentelee noin 60 tilaajan, urakoitsijan ja suunnittelijoiden edustajaa, joista on päivittäin yhtä aikaa toimistolla. 6 visio joulukuu 2012

7 Tampereen Rantaväylä tunneliin Allianssimallista yhdessä innovoimisen voimaa Tampereen Rantaväylän tunneli on suurin Suomessa uudenlaisella allianssimallilla toteutettava hanke. Tilaajien, urakoitsijan ja suunnittelijoiden muodostama allianssi määrittelee yhdessä hankkeen tavoitteet ja innovoi käytettävät ratkaisut. Kaikki osapuolet samalle puolelle pöytää kokoavalla mallilla pyritään saamaan uutta tehokkuutta suuriin ja paljon riskejä sisältäviin infrahankkeisiin. Matti Aitomaa Tampereen kaupunki ja Liikennevirasto tilaajina sekä viidestä ryhmittymästä tarjouskilpailun perusteella voittajaksi valittu Lemminkäinen Infra Oy, A-Insinöörit Suunnittelu Oy ja Saanio & Riekkola Oy urakoitsijana ja suunnittelijoina toteuttavat kesäkuussa solmitun sopimuksen perusteella Tampereen Rantaväylän tunnelin allianssimallilla. Mallilla haetaan yhteistä innovaatiokulttuuria ja tehokkuutta etenkin suuriin ja monimutkaisiin kaupunkiympäristön infrahankkeisiin, jotka sisältävät paljon riskejä ja perinteisillä malleilla toteutettuina usein ylittävät budjetin ja aikataulun ja ovat herkästi riitaisia. Perinteisissä malleissa osapuolet istuvat eri puolilla pöytää ja heillä on kullakin omat intressinsä hankkeessa, mutta allianssimallissa tilaaja, urakoitsija ja suunnittelijat määrittävät yhdessä hankkeen tavoitteet ja suunnittelevat toteutuksen. Myös palkkiojärjestelmä kannustaa innovaatioihin, hankkeen projektipäällikkö Mauri Mäkiaho Liikennevirastosta sanoo. Urakoitsija ja suunnittelijat saavat korvauksen tekemästään työstä ja siihen liittyvistä välillisistä kustannuksista etukäteen yhdessä sovitulla tavalla, minkä lisäksi kaikille osapuolille maksetaan palkkio joka riippuu siitä kuinka hyvin hankkeen laadulliset ja kustannustavoitteet saavutetaan. Suunnittelija saa tavallisesti korvauksen esimerkiksi siltojen suunnittelusta, mutta allianssimallissa hänen saattaa ollakin kannattavampaa esittää idea jonka avulla voidaan jättää yksi silta rakentamatta. Myös muut osapuolet aina veronmaksajia myöten hyötyvät tästä, Mäkiaho sanoo. Vain yksimielisiä päätöksiä Allianssimallin yhteen hiileen puhaltamisen henkeä kuvaa hyvin se, ettei sopimus sisällä edes riitojen ratkaisupykälää ja viittauksia oikeuslaitokseen, koska päätösten pitää olla yksimielisiä. Viime kädessä päätökset tekee allianssin johtoryhmä, jossa on tilaajien, urakoitsijan ja konsulttien edustajat. Käytännön asioissa johtoryhmä on delegoinut päätösvaltaa projektiryhmälle ja projektiorganisaatiolle. Tarvittaessa allianssin johtoryhmä istuu ongelman kanssa niin kauan kunnes yhteisymmärrys on syntynyt ja valkoinen savu nousee piipusta, Mäkiaho sanoo. Tunnelin allianssihanke jakautuu kehitys- ja toteutusvaiheisiin. Noin vuoden kestävän kehitysvaiheen aikana tehdään toteutussuunnitelma ja määritetään tavoitekustannus. Urakan tilausvaltuutus on 185 miljoonaa euroa. Tavoitekustannuksella pyritään alittamaan tämä tilausvaltuutus. Tunneli tuo valmistuessaan helpotusta Rantaväylän eli VT 12:n ruuhkiin ja parantaa liikenteen sujuvuutta. Hanke edistää merkittävästi myös Tampereen maankäyttöä ja keskustan kehittämistä. Liikenteen siirtyminen tunneliin vapauttaa ranta-alueet 3000 ihmisen kaupunginosan rakentamiselle. Tampere hyötyy hankkeesta niin paljon, että se maksaa kustannuksista 67 prosenttia ja valtio osallistuu väylähankkeeseen 33 prosentin osuudella, Liikenneviraston Uudishankkeet-yksikön päällikkö Pekka Petäjäniemi sanoo. Yhteinen intressi onnistua Petäjäniemi pitää allianssimallin keskeisenä etuna sitä, että riskit, vastuut ja onnistumisen hyödyt kannetaan ja jaetaan yhdessä. Tilaajilla, urakoitsijalla ja suunnittelijoilla on yhteinen intressi jakaa tietoa ja ideoita avoimesti, jotta hanke onnistuisi mahdollisimman hyvin, Petäjäniemi sanoo. Kokonaisurakka ja ST- eli Suunnittele ja toteuta malli olisivat sisältäneet palveluntuottajien kannalta hyvin suuria riskejä. Kokonaisurakassa kilpailutetaan ensin suunnittelijat, jolloin STmallissa paremmin hyödynnettävä urakoitsijan osaaminen jää kokonaisratkaisun kehittämisestä pois. Allianssimallissa myös tilaaja on jakamassa riskejä, tietoa ja osaamista muiden kanssa. Allianssimallilla on hankkeen suunnittelussa ja toteutuksessa paljon etuja, mutta hankintavaihe jossa konsortiot kilpailevat keskenään valituksi tulemisesta on Petäjäniemen mukaan sekä tilaajille että palveluntuottajille melko raskas. Erityisen raskas se on konsulteille. Konsultit viidessä konsortiossa joutuivat pitämään resursseja varattuna tammikuun puolivälistä huhtikuuhun, ja kaksi viimeisessä vaiheessa mukana ollutta vielä siitä kesäkuun puoliväliin eli yhteensä viisi kuukautta, Petäjäniemi sanoo. Allianssiurakasta ilmoittautui kilpailemaan viisi konsortiota, joilta pyydettiin ensin alustavat tarjoukset. Liikennevirasto teki tarjoajien kanssa käytyjen keskustelujen perusteella lopullisen tarjouspyynnön. Tämän jälkeen ehdokkaat jättivät tarjoukset, jotka Liikennevirasto arvioi. Tarjousten sekä yhteistyökeskusteluiden arviointien perusteella Liikennevirasto valitsi huhtikuussa kaksi parasta ehdokasta. Heidän kanssaan järjestettiin yhteistyötilaisuuksia, joissa käsiteltiin allianssihankkeen toteutusteknisiä sekä kaupalliseen malliin liittyviä seikkoja, ja niistä saatujen kokemusten perusteella Lii- visio joulukuu

8 Allianssimallissa myös tilaaja on jakamassa riskejä, tietoa ja osaamista muiden kanssa, yksikön päällikkö Pekka Petäjäniemi Liikennevirastosta sanoo. Vieressä projektipäällikkö Mauri Mäkiaho. Takana kallio, jonka sisään liikenne aikanaan sukeltaa. Minuun on tehnyt suuren vaikutuksen se innostus, mikä allianssiryhmässä vallitsee, johtaja Harri Kailasalo Lemminkäiseltä sanoo. kennevirasto päätyi valitsemaan Lemminkäinen Infra Oy:n, A-Insinöörit Suunnittelu Oy:n ja Saanio & Riekkolan konsortion. Innostunutta innovointia Lemminkäisen Infrarakentamisen toimialajohtaja Harri Kailasalo pitää allianssimallin käyttöönottoa koko alan kannalta merkittävänä edistysaskeleena. Minuun on tehnyt suuren vaikutuksen se innostus, mikä eri organisaatioiden osaavista ihmisistä kootussa allianssiryhmässä vallitsee. Yhteinen tavoite tekee monista hankkeeseen osallistuvista kuin eri ihmisiä. Tällaisessa ilmapiirissä on hyvät edellytykset innovoida yhdessä ratkaisuja, joilla suuri ja vaativa hanke saadaan toteutettua niin että toiminnalliset ja laadulliset tavoitteet saavutetaan kustannustehokkaasti, Kailasalo sanoo. Harri Kailasalon mielestä Helsingin Hakamäentien ja Kehä I:n parantamisen kaltaisissa suurissa kaupunkialueiden infrahankkeissa esiintyneet ongelmat ovat osoittaneet yhteistyön lisäämisen mahdollistavan allianssimallin tarpeellisuuden. Hankkeet sisältävät mittavia riskejä, joita osapuolet yrittävät perinteisissä malleissa tuupata muiden kannettaviksi, mutta jotka silti herkästi hinnoitellaan eri portaissa varman päälle moneen kertaan. Jos tarjoukset ylittävät tilaajan hankintavaltuutuksen jopa prosentilla ja sen jälkeen suunnitelmia karsitaan niin että hanke saadaan mahtumaan kustannusraameihin, ei lopputulos voi olla kenenkään kannalta optimaalinen. Pienemmissäkin hankkeissa erilaiset näkemykset siitä mikä kuuluu sopimuksen mukaan urakkaan vai onko kyse erikseen laskutettavista lisä- ja muutostöistä johtavat herkästi raastupaan. Vaikka allianssimallissa kilpailuttamisvaihe sitoo kaikilta osapuolilta aikaa ja resursseja, se on Kailasalon mukaan urakoitsijalle tarjouskustannuksiltaan edullisempi kuin ST-malli. Suunnittelijoille kilpailuttaminen on varmasti allianssimallissa raskaampi kuin urakoitsijoille. Malli soveltuu lähinnä suuriin, vähintään usean kymmenen miljoonan euron hankkeisiin. Yhteishenkeä koko alalle Harri Kailasalo uskoo, että allianssimallin käyttöönotolla on siitä saatujen kokemusten levitessä laajempiakin positiivisia heijastusvaikutuksia koko alalle. Osapuolet samalle puolelle pöytää kokoava, yhteistyötä, avointa tiedonkulkua ja innovaatioita edistävä malli on selvästi niin innostava, että alliansseissa työskennelleet ihmiset pyrkivät varmasti myös perinteisillä malleilla toteutettavissa hankkeissa rakentamaan enemmän yhteisiä tavoitteita ja yhteen hiileen puhaltamisen henkeä edistäviä tapoja toimia muiden kanssa. Onko vastakkainasettelun aika siis viimein rakentamisessakin ohi? Tarvittavien uusinvestointien lisäksi liikenneverkostomme kahden ja puolen miljardin euron korjausvelan kasvun pysäyttämiseksi vaadittaisiin vuositasolla 200 miljoonaa euroa, eikä niitä miljoonia ole mistään tulossa. Meidän on saatava vähemmällä enemmän aikaan, ja siinä tarvitsemme kaikkien osapuolten osaamisen yhdistämistä ja halua löytää ratkaisuja joissa kaikki voittavat, Harri Kailasalo sanoo. A-Insinöörien Infra-yksikön johtaja Jarmo Kuivanen, joka työskentelee Rantatunneli-hankkeessa allianssin johtoryhmän jäsenenä, kokee allianssimallin tuovan paljon etuja hankkeen suunnitteluun ja toteutukseen. Kun suunnittelijat, urakoitsijat ja tilaajat työskentelevät yhdessä samoissa tiloissa, ratkaisuja on helppo ideoida, työstää ja testata yhdessä. Suunnittelijoiden rooli on selvästi painavampi kuin perinteisissä malleissa. Allianssin työskentelyilmapiiri on innostava, ja se kannustaa innovoimaan yhdessä kustannustehokkaita ja toimivia ratkaisuja, Kuivanen sanoo. Allianssissa työskentelee tällä hetkellä noin 60 henkeä, joista on päivittäin yhtä aikaa toimistolla. Kilpailuttamisvaihe kevyemmäksi Johtoryhmän työskentely on lähtenyt Kuivasen mukaan mallikkaasti käyntiin. Siellä haetaan aidosti yhdessä parhaita ratkaisuja suuriin päätöksiin ja testataan myös heti ideat sekä niiden toteutettavuus, kustannusvaikutukset ja hyödyt. Suurissa infrahankkeissa todetaan usein niiden valmistuttua, että matkan varrella hankkeeseen on tullut kaikenlaisia lisäyksiä, niin että kustannusarvio ylittyy jopa lähes kolmanneksella. Allianssissa kustannustehokkuus on keskeinen osa kaikkea päätöksentekoa. Jarmo Kuivanen jakaa kuitenkin konsulttien parissa laajaa keskustelua herättäneen huolen siitä, että allianssin kilpailuttamisvaihe on konsulteille liian raskas ja sitä tulisi kehittää kevyemmäksi. Voitimme kilpailun, mutta mekin teimme A-Insinööreissä lähes puoli vuotta kestäneen kilpailuttamisvaiheen aikana noin tuhat tuntia töitä, joista ei korvattu mitään. Kaikilta konsulteilta paljon resursseja sitova kilpailuttamisvaihe pitäisi lyhentää noin puoleen tai maksaa konsulteille merkittävästi suurempi korvaus tehdystä työstä, Kuivanen sanoo. 8 visio joulukuu 2012

9 Nuorissa osaajissa on vetovoimaa! Tämähän on todella kiinnostava ala, jossa pääsee nykyisin nopeasti vastuullisiin tehtäviin miten voisimme viedä tätä viestiä nuorille? Näin totesi moni SKOLin jäsenyritysten nuorista asiantuntijoista kootusta ryhmästä, joka kehittää ja toteuttaa alan vetovoiman parantamiseen ja tulevaisuuden ennakointiin liittyvän hankkeen. Muistakaa että teillä saa olla myös hauskaa keskenänne, SKOLin kehityspäällikkö Matti Kiiskinen sanoi tehtävänannossa nuorten osaajien ryhmälle. tulevaisuus on teidän käsissänne. Meidän pitää kehittää uusia tuoreita tapoja tehdä asioita, SKOLin toimitusjohta- Suunnittelualan ja Matti Mannonen sanoi avatessaan nuorten osaajien vetovoimahankkeen ensimmäisen työpajatilaisuuden. Asiantuntija Piia Simpanen kertoi Teknologiateollisuus ry:n vetovoimaohjelmasta nuorille sekä esitteli koululaisille ja opiskelijoille suunnattua MyTech-sivustoa (www.mytech.fi), jonka ydinsisältöä ovat teknologiateollisuuden yritysten nuorten osaajien omat tarinat. Täältä löytyy myös paljon SKOLin nuoria osaajia, kuten Niina Erkkilä Granlundilta, Simpanen sanoi ja kaikkien katseet kääntyivät videosta pöydän ääressä istuvaan ryhmän jäseneen. Tiina Toskovic ja Elli Taimela Aalto-yliopistosta pitivät herätealustuksen sisäisestä yrittäjyydestä, intrapreneurshipistä, joka on entistä tärkeämpää kaiken kokoisten yritysten menestykselle. Java-ohjelmointikieli oli pitkälle yhden hengen tuotos Sun Microsystemsissä. Sen kehitystyö käynnistyi tavallaan yrityksen sisäisenä startuppina, ja sisäiseen yrittäjyyteen kannustava ilmapiiri sai kehittäjän myös pysymään yrityksessä vaikka kilpailijat esittivät hänelle toinen toistaan houkuttelevampia työtarjouksia, Elli Taimela sanoi. Työntekijöiden on tärkeää kokea, että heidän osaamistaan arvostetaan ja heidän ideoitaan kuunnellaan ja viedään eteenpäin riippumatta heidän asemastaan ja kokemuksestaan organisaatiossa, Tiina Toskovic sanoi. Urapolku nopeutuu Ensimmäisessä työpajakeskustelussa moni SKOLin nuorista ammattilaisista kertoi kokevansa oman yrityksensä ilmapiirin sisäiseen yrittäjyyteen kannustavana, vaikka nuoret työntekijät kohtaavat välillä myös hitausvoimia esittäessään ideoitaan. Sitossa on hyvin epähierarkkinen kulttuuri, nuori suunnittelija voi hyvin marssia toimitusjohtajan huoneeseen ja esittää kehitysideansa. Hyville kehitysprojekteille myönnetään resursseja. Meillä on myös hyvin aktiivista toimintaa Sito-nuorissa, Noora Salonen Sitosta sanoi. Nuori konsultti toisensa jälkeen kertoi, että suurten ikäluokkien siirtyminen eläkkeelle alkaa näkyä urakierron nopeutumisena etenkin kun 1990-luvun lama jätti rakennusalalle yhden sukupolven aukon monien vaihtaessa kokonaan alaa. Nuoret jotka tulevat meille töihin saavat paljon vastuuta ja monista tulee hyvin nopeasti projektipäälliköitä. Projektipäälliköitä kannustetaan sisäiseen yrittäjyyteen antamalla heille myös myyntivastuuta, vaikka meillä on myyntitiimi erikseen, Kuisma Reinikainen FCG Finnish Consulting Groupista sanoi. Nuoren konsultin päivä Tämähän on hyvin mielenkiintoinen ala. Miten nuoret saadaan kiinnostumaan suunnittelu- ja konsulttialasta, opiskelemaan alalle ja pysymään alalla, Reinikainen listasi nuorten osaajien vetovoimahankkeen keskeisiä kysymyksiä. Ryhmä kehittää ja toteuttaa alan vetovoiman parantamiseen liittyvän hankkeen ensi kevääseen mennessä. Ensimmäisessä työpajassa sateli ideoita, joista osa liittyi nuorten konsulttien verkottumisen edistämiseen. Sosiaalinen media tarjoaa paljon mahdollisuuksia verkottumiseen ja myös alan kiinnostavuudesta kertomiseen. Mitä sanoisitte nuorten konsulttien päivästä tai nuorten konsulttien risteilystä nuorten lääkärien tapaan? Toimittajan kysymykseen, kuinka moni 17 hengen ryhmästä on ollut SKO- Lin Konsulttipäivässä, vastaus oli pyöreä nolla. Voisivatko yritykset lähettää sinnekin enemmän nuoria osaajiaan? visio joulukuu

10 Käyttäjälähtöisyyden lisääminen merkitsee sitä, että alueellisille toimijoille annetaan enemmän vastuuta. Samalla infra-alan urakoitsijoille ja konsulteille tarjoutuu lisää mahdollisuuksia innovaatioihin, liikenneministeri Merja Kyllönen sanoo. Liikenneministeri Merja Kyllönen: Anna Huovinen Uusi liikennepolitiikka suosii innovaatioita Uuden liikennepolitiikan keskeinen tavoite on saada kestävyysvajeen kanssa painivan yhteiskunnan kilpailu- ja palvelukyvyn kannalta tärkeät liikenneinvestoinnit kohdennettua entistä tehokkaammin ja tuottavammin. Kun vähemmillä panostuksilla on saatava suurempi hyöty, tarvitaan julkiselta sektorilta sekä infra-alan yrityksiltä ja konsulteilta tiiviimpää yhteistyötä ja rohkeaa uudistushalua. 12:n kehittämishanke Lahden ja Kouvolan välillä on hyvä esimerkki siitä, että uutta liikennepolitiikkaa halutaan tehdä entistä käyttäjälähtöisemmin. Ajatus kehittää aiempaa liian kal- Valtatie liiksi todettua suunnitteluratkaisua niin, että hanke keskittyisi suurimpien ongelmakohtien parantamiseen ja voitaisiin edullisempana myös toteuttaa, lähti alueelta eikä ministeriöstä, liikenneministeri Merja Kyllönen sanoo. Alkuperäisen suunnitelman 176 miljoonan kustannusarvio lähes puolittui 96 miljoonaan euroon, mutta vielä oleellisempaa oli että tarkemmin liikenneverkon pullonkauloihin kohdennetuilla parannustoimilla saavutettiin suurempi hyöty. Hyöty-kustannussuhde nousi 2,2:sta 2,8:aan, eli jokainen investoitu euro tuottaa suuremman hyödyn kuin alkuperäisessä kalliimmassa vaihtoehdossa, Kyllönen sanoo. Lisää joustoa investointeihin Yksi uuden liikennepolitiikan keskeisistä tavoitteista on reagoida yhteiskunnan kiihtyvällä tahdilla muuttuviin tarpeisiin megahankkeita nopeammin pienemmillä ja tarkemmin kohdennetuilla hankkeilla. Valtiovarainministeriö on suhtautunut hyvin positiivisesti siihen, että pyrimme hakemaan investoinneille parempaa tuottavuutta. Meidän täytyy kuitenkin yhdessä kyetä varmistamaan se, että säästyneet eurot eivät katoa valtion pohjattomaan kassaan, vaan ne voidaan käyttää entistä useammissa kohteissa liikenneverkoston palvelukyvyn kehittämiseen. Uusi liikennepolitiikka vaatii kaikilta osapuolilta uudenlaista ajattelua ja myös perinteisen budjettikehysmenettelyn uudistamista joustavammaksi, Kyllönen sanoo. Tavoitteena on myös päästä eroon hanketason aluepolitikoinnista niin, että liikennejärjestelmän palvelutaso päätetään poliittisesti ja keinot tavoittei- 10 visio joulukuu 2012

11 Teknologia antaa lähes rajattomasti mahdollisuuksia älyn ja tietotekniikan integrointiin erilaisiin liikennesovelluksiin, osastopäällikkö, ylijohtaja Minna Kivimäki liikenneja viestintäministeriöstä sanoo. Anna Huovinen Uusi liikennepolitiikka vaatii kaikilta osapuolilta uudenlaista ajattelua ja myös perinteisen budjettikehysmenettelyn uudistamista joustavammaksi. den toteuttamiseksi päätetään entistä enemmän asiantuntijoiden voimin. Käyttäjälähtöisyyden lisääminen merkitsee sitä, että alueellisille toimijoille annetaan enemmän vastuuta. Samalla infra-alan urakoitsijoille ja konsulteille tarjoutuu lisää mahdollisuuksia innovaatioihin. Liikenneverkoston palvelukyvyn kehittämisessä on tärkeää hyödyntää väyläinvestointien rinnalla muitakin keinoja, kuten älykästä liikenteen ohjausta ja erilaisia tieto- ja mobiilitekniikkaan perustuvia ratkaisuja sekä eri hallinnonalojen yhteistyötä, Kyllönen sanoo. Tässäkin lehdessä esitetty allianssimalli on yksi tapa lisätä tilaajan sekä urakoitsijoiden ja konsulttien yhteistä innovointia kustannustehokkaiden ratkaisujen kehittämiseksi liikenneinvestointeihin. Äly parantaa palvelutasoa Teknologia antaa lähes rajattomasti mahdollisuuksia älyn ja tietotekniikan integrointiin erilaisiin liikennesovelluksiin, osastopäällikkö, ylijohtaja Minna Kivimäki liikenneja viestintäministeriöstä sanoo. Tarjoamalla liikenneverkon käyttäjille reaaliaikaista tietoa he voivat itse tehdä päätöksiä, jotka parantavat liikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta. Verkoston suunnittelussa ja ohjauksessa tietotekniikkaa ja erilaisia simulointeja voidaan hyödyntää laajasti niin, että löydetään paremmin kriittiset kohdat ja investoinnit kyetään kohdentamaan siten että niistä saadaan mahdollisimman suuri hyöty, Kivimäki sanoo. Tietotekniikan avulla tavaraliikenteen logistiikkaa voidaan tehostaa niin että kuljetukset ajetaan täydempinä kuormina kaikkiin suuntiin, jolloin liikenneverkon palvelukyky paranee jopa ilman väyläinvestointeja. Sosiaalisessa mediassa sovittujen kimppakyytien suosion kasvu kertoo henkilöliikenteen puolelta käytännössä ilmaisen tavan tehostaa liikenneverkon välityskykyä ilman yhtään väyliin sijoitettua euroa: liikennesuoritetta voidaan kasvattaa pienemmällä ajoneuvomäärällä niin kuin hyvin toimivalla joukkoliikenteellä, jolloin myös liikenteen ympäristöpäästöt pienenevät. Suomessa panostetaan koko EU:n yhteisen linjapäätöksen mukaisesti raideliikenteeseen sen ympäristöystävällisyyden takia tällä hallituskaudella ensimmäistä kertaa enemmän kuin tieliikenteeseen. Raideliikenneverkoston investointeja on tehtävä pitkäjänteisesti, vähintään vuoden tähtäimellä niin ettei yksi hallitus päätä sitä ja toinen tätä. Tämä on tärkeää, jotta myös verkoston palvelukyvyn kannalta keskeisessä asemassa oleva raideliikenteen operaattori voi tehdä pitkäjänteisesti omia investointejaan. Uskon että tarkasti valittujen avainhankkeiden toteuttamisella voidaan edistää merkittävästi raideliikenteen palveluita ja kilpailukykyä, ministeri Kyllönen sanoo. Tulossa olevan EU:n neljännen rautatiepaketin keskeisin poliittinen esitys tulee Kyllösen mukaan liittymään henkilöliikenteen avaamiseen kilpailulle, johon Suomikin muodostaa lähiaikoina oman kantansa. EU:n 27 jäsenmaasta jo 22:ssa toimii useampi rautatieyritys. Henkilöliikenteen avaaminen kilpailulle on iso yhteiskuntapoliittinenkin kysymys, eikä ratkaisuja pidä tehdä hätiköiden, ministeri Kyllönen toteaa. Liikennemuotojen tuettava toisiaan Eri liikennemuotoja on tärkeää kehittää niin että ne tukevat tehokkaasti toisiaan. E 18 väylä on hieno esimerkki älykkäästä vihreästä moottoritiehankkeesta, joka edistää myös Venäjä-yhteyttä ja Suomen kansainvälistä kilpailukykyä, Kyllönen sanoo. Infra-alalla on nähty uhkana, että hankkeiden uudelleenarviointi uuden liikennepolitiikan mukaisesti siirtää hankkeita eteenpäin ja aiheuttaa kuopan alan työllisyyteen. Ei uusi liikennepolitiikka tarkoita sitä että kaikki aloitetaan nollasta. Hankkeiden valmistelu ja suunnittelu jatkuu normaalisti. Useimmat muutokset ovat varsin rajallisia ja ne koskevat tyypillisesti hankkeiden painotuksia. Esimerkiksi Valtatie 12:n uuden suunnitelman tekeminen vei vain muutaman kuukauden, liikenneministeri Merja Kyllönen sanoo. visio joulukuu

12 Hiirellä vai Hiltillä? Mallikkaampaan rake Tietomallinnuksen teknologia on jo pitkällä, mutta asenteet ja osaaminen hidastavat vielä mallinnuksen täysimittaista hyödyntämistä hankkeen alkuvaiheen simuloinneista kiinteistön elinkaaren aikaiseen ylläpitoon. Joidenkin valistuneiden rakennuttajien ja suurten rakennusliikkeiden panostukset tietomallintamiseen kertovat siitä, että tiedon hallinnasta haetaan tuottavuutta ja kilpailuetua. Tietomallinnuksen avulla rakennuksen koko elinkaari suunnittelusta ylläpitoon voidaan perustaa oikeaan ja läpinäkyvään tietoon. Tämä tarjoaa huikeita kehitysmahdollisuuksia, sillä esimerkiksi peruskorjaushankkeissa jopa yli puolet suunnitteluajasta voi kulua oikeiden lähtötietojen hankkimiseen ja varmistamiseen, arkkitehti Kari Ristolainen Parviainen Arkkitehdit Oy:stä sanoo. Hän pitää selkeänä osoituksena mallintamisen hyödyistä Skanskan ja NCC:n voimakasta panostusta tietomallintamiseen. Jos suuret rakennusliikkeet alkavat hyödyntää omassa tuotannossaan 4D-mallintamista, jossa ovat mukana aikataulut ja komponenttien logistiikka on line tilanteena sekä työnsuunnittelu aina työturvallisuussuunnitelmia ja kaiteita myöten, tietomallintaminen ei voi olla kannattamatonta toimintaa vaan sillä haetaan selkeästi kilpailuetua koko prosessin hallinnassa. Tästä on enää lyhyt matka siihen että mallintamista hyödynnetään laajemmin myös 12 visio joulukuu 2012 peruskorjaushankkeissa ja kiinteistöjen ylläpidossa, Ristolainen sanoo. Parviainen Arkkitehdit Oy:n toimitusjohtaja, arkkitehti Juha Posti katsoo, että tietomallinnuksen hyödyntäminen on kiinni lähinnä asenteista ja osaamisesta. Tarvittava teknologia on olemassa. Ohjelmistoja saa kaupan hyllyltä, mutta osaamista ei. Me hankimme mallinnusohjelmistot vuonna 2006, ja vasta 2009 saatoin sanoa että teemme suunnittelua tietomallintamalla, Posti sanoo. Törmäystarkastelukin vaatii alan osaamista Nykyisin Lemminkäiseen sulautetun rakennusliike Alfred A. Palmbergin rakennuttama toimistotalo Tilkan Viuhka Helsingissä oli Parviainen Arkkitehdeille mallinnuksen pioneerihanke, jossa Postin mukaan kaikki osapuolet olivat aktiivisia mallinnuksen käytössä ja selkeästi hyötyivät siitä. Juha Posti korostaa tilaajan ja pääsuunnittelijan rooleja sen varmistamisessa, että mallinnusta todella hyödynnetään täysimittaisesti ja tieto kulkee avoimesti kaikkien osapuolten kesken mallin kautta. Ristolainen oli Senaatti-kiinteistöjen tietomallintamista edistävän kehitystyön ohessa seuraamassa Helsingin Musiikkitalo-hanketta, jossa tietomallintamista hyödynnettiin laajasti ja siitä oli todella suuri hyöty muun muassa lukuisten teknisten järjestelmien törmäystarkasteluissa. Senaatti-kiinteistöt on vaatinut tietomallinnusta hankkeissaan vuodesta 2007 ja toteutti ensimmäisen pilottiprojektinsa jo Musiikkitalo-hankkeessa oli mukana ulkopuolinen mallien tarkastaja, jolta ei vaadittu itse rakennussuunnitelmien sisältöön liittyvää ammattitaitoa, vaan tehtävä oli tietoteknisin keinoin suorittaa eri suunnittelualojen yhteen sovitettujen mallien törmäystarkastelut raportointeineen. Erillisissä mallinnuskokouksissa käsiteltiin pitkiä listoja törmäyksistä, joista suurin osa ei ollut vielä siinä suunnitteluvaiheessa merkityksellisiä ja joiden läpikäynti saattoi tuntua turhalta, vaikka kokonaisuutena mallinnus säästikin paljon

13 Parviainen Arkkitehdit sampsa heilä Parviainen Arkkitehdit Oy:n suunnittelema Helsinki-Vantaan kaukoliikenteen terminaalin laajennus oli Finavian historian suurin investointi. Kuva tietomallin visualisoinnista. Huoltoa varten pitäisi rakentaa yksinkertaisia käyttöliittymiä. Mallit sisältävät valtavan määrän ylläpidossa hyödynnettävää tietoa, josta on kiinteistön elinkaaren aikana paljon hyötyä omistajille ja käyttäjille, Parviainen Arkkitehdit Oy:n toimitusjohtaja, arkkitehti Juha Posti sanoo. Vieressä arkkitehti Kari Ristolainen. ntamiseen ja kiinteistöjen ylläpitoon aikaa. Seurannassa todettiin, että tietomallin hyödyntämisessä substanssiosaaminen siitä mitä ollaan suunnittelemassa ja tekemässä on ratkaisevan tärkeää mallinnusosaamisen rinnalla, Ristolainen sanoo. Suunnittelusta tarkentuva yhteinen iteraatioprosessi Kari Ristolainen muistuttaa, että mallinnusohjelmissa on jo esimerkiksi energiatehokkuuden laskentaan valmiita ohjelmia, joista olisi hyötyä arkkitehdeille etenkin alkuvaiheen suunnittelussa. Harva kuitenkaan käyttää näitä ohjelmia, koska tästä työstä ei kukaan maksa, vaikka rakennusten massoittelulla, aukotuksilla ja suuntaamisella on suuri vaikutus kiinteistön energiatalouteen. Energiasimuloinnit jätetään usein taloteknisen suunnittelijan tai muun erikoisasiantuntijan tehtäväksi, ja arkkitehdit muuttavat suunnitelmia heiltä saadun palautteen perusteella niin että suunnittelu etenee asteittain tarkentuvana iteraatioprosessina. Valistuneet tilaajat ymmärtävät nykyisin panostaa alkuvaiheen yleissuunnitteluun ja erilaisten suunnitteluvaihtoehtojen vertailuun elinkaaritaloudellisimman ja toimivimman perusratkaisun hakemiseksi. Tietomallinnus mahdollistaa peräkkäisten suunnitteluvaiheiden muuttamisen enemmän suunnitteluryhmän yhteistyöksi, mutta se tarjoaa myös jokaiselle osapuolelle mahdollisuuksia oman osaamisen laajentamiseen, Ristolainen sanoo. Hän painottaa, että mallinnus mahdollistaa suunnittelun asteittaisen tarkentamisen niin että ensin annetaan erilaisten suunnitteluelementtien mitat ja ominaisuudet kuten vaadittava paloluokka, lämmöneristävyys jne., ja vasta tarjouskilpailujen ratkettua tarkemmat tuoteominaisuudet. Alkuvaiheessa puhuttiin tuotemallinnuksesta, mutta tietomallinnus antaa paljon oikeamman kuvan mallinnuksesta jo alkuvaiheista lähtien, jolloin käytettävistä tuotteista ei välttämättä vielä tiedetä mitään, Ristolainen sanoo. Visualisoinneista huollon käyttöliittymiin Juha Posti pitää 3D-mallinnuksen keskeisenä etuna suunnitelmien havainnollistamista tilaajille ja käyttäjille huomattavasti selkeämmin kuin nipusta piirustuksia. Voidaan puhua jo varsin todellisesta virtuaalimallista, josta tilojen käytettävyyttä on helppo arvioida aina valaistusolosuhteita myöten, onpa sitten kyse leikkaussalista tai liikekiinteistöstä. Tietomallinnuksen idea siitä, että jokainen tieto tarvitsee luoda vain kerran ja kaikkea tietoa voidaan hyödyntää eri käyttötarkoituksiin muokkaamatta sitä välillä, katkeaa usein kiinteistön huollossa ja ylläpidossa. Huoltoa varten pitäisi rakentaa sopivan yksinkertaisia käyttöliittymiä, koska mallit sisältävät valtavan määrän suoraan ylläpidossa hyödynnettävää tietoa, josta on kiinteistöjen kymmenien vuosien elinkaaren aikana hyvin paljon hyötyä niiden omistajille ja käyttäjille. Tietoa kaikista toteutetuista muutoksista on pidettävä myös yllä, Posti sanoo. Juha Posti ja rakennusarkkitehti, tietomalliasiantuntija Jaakko Berg rakensivat Parviainen Arkkitehtien käytössä olevat Rakennusliikkeet hakevat tietomallintamisella kilpailuetua koko prosessin hallinnassa. tietomallinnusohjeet ja kirjastot Talo 2000 nimikkeistön pohjalle, jolloin arkkitehti pystyy toimittamaan myös mallipohjaiset määräluettelot. Rakennesuunnittelussa etenkin teräsrakennesuunnitelmat siirtyvät usein suoraan konepajojen tuotannon- ja työstökoneiden ohjausjärjestelmiin. Mallinnus-, paikannus- ja mobiiliteknologian sekä rakentamisen automaation kehitys tarjoavat yhdessä huikeita mahdollisuuksia sekä talon- että infrarakentamiseen. Norjassa teitä jyrsitään ja rakennetaan jo paljolti automaattisesti mallista saatavan tiedon pohjalta, Kari Ristolainen sanoo. visio joulukuu

14 Modernit ja viihtyisät tilat on suunniteltu edistämään avointa tiedonvaihdon kulttuuria, kertovat ÅF-Consult Oy:n henkilöstöpäällikkö Liisa Mäki, tiedottaja Virpi Lauri sekä toimitusjohtaja Jari Leskinen. sampsa heilä Sini Pennanen Energiakonsultti muutti A-luokan taloon Tiimiyttävä toimitila on tuottava investointi näkee jo ensimmäisestä katseesta, kun työhaastatteluun tuleva nuori astuu ulos hissinovesta, että tännehän voisi olla kiva tulla Sen töihin, Leppävaaran Sello-kauppakeskuksen vieressä sijaitsevan Alberga Business Parkin ensimmäisenä valmistuneeseen A-taloon loppiaisena muuttaneen ÅF-Consult Oy:n toimitusjohtaja Jari Leskinen sanoo. Sisustusarkkitehtitoimisto dsign Vertti Kivi & Co Oy:n suunnittelemat modernit ja viihtyisät tilat toimivat myös muuton jälkeen tehdyn henkilöstökyselyn mukaan niin kuin on tarkoitettu. Halusimme että työympäristö edistää avointa oppimisen ja tiedonvaihdon kulttuuria ja houkuttelee parhaat osaajat. Tärkeää oli myös, että ratkaisu on joustava ja se mahdollistaa tehokkaan tiimiytymisen ja sujuvan yhteistyön asiakkaiden kanssa. Laajaan ja syvälliseen osaamiseen perustuva tekeminen on tiloissamme hyvin esillä, Jari Leskinen sanoo. Yritys oli toiminut vuodesta 1974 Vantaan Myyrmäessä 4300 m 2 :n tiloissa, joissa valtaosa työskenteli yhden hengen huoneissa. Uudessa toimistossa on 190 hengen käytössä 3200 m 2 pääosin avointa tilaa ja vain kuusi erillistä työhuonetta, joista 3-4 on käytössä. Projektiryhmien kokoontumisiin ja työskentelyyn on varattu kaksi huonetta. Neuvotteluhuoneita on 11 ja vetäytymishuoneita 17. Tehokkaan tiimiytymisen ja avoimen tiedonvaihdon edistäminen olivat keskeisiä tavoitteita, kun ÅF-Consult Oy muutti tammikuussa koppikonttorista Vantaan Myyrmäestä uuteen avotoimistoon Espoon Leppävaaraan. Energiakonsultille tärkeää oli myös toimitilan energiatehokkuuden nousu E-energialuokasta parhaaseen A-luokkaan. Toimitila tärkeä osa tuottavuutta Kuukausivuokramme nousi, vaikka neliömäärä pieneni. Uskomme kuitenkin siihen, että viimeiselle viivalle jää enemmän kuin aikaisemmissa tiloissa, Jari Leskinen sanoo. Tilatehokkuus kasvoi kun siirryimme koppikonttorista avotoimistoon, mutta tilaa on silti henkeä kohti edelleen väljästi. Emme hakeneet muutolla kustannussäästöjä, vaan uusi tila on meille investointi jolla pyrimme entistä parempaan tuottavuuteen, henkilöstöpäällikkö Liisa Mäki sanoo. Yhtiön muuttohanke käynnistyi Alberga Business Parkin rakennuttajan NCC Property Development Oy:n yhteydenotosta vuoden 2009 maaliskuussa. ÅF-Consultin johtoryhmä päätyi käynnistämään toimitilahankkeen ja piti Workspace Oy:n kanssa workshopin, jossa määritettiin tavoitteet uusille tiloille. Leppävaaran lisäksi vaihtoehtona oli muutto Pasilaan rakennettavaan toimistotaloon. Sijoitimme kartalle henkilöstön asuinpaikat, ja liikenneyhteyksiä ja muita keskeisiä asioita toimitalohankkeista vertailtuamme päädyimme Leppävaaraan, Liisa Mäki sanoo. Muuttohankkeen valmisteluun perustettiin työryhmä, jossa oli myös henkilöstön edustajia. Talon näyttävän aulan ja yhteiset tilat NCC:n toimeksiannosta suunnitellut Vertti Kiven toimisto otettiin jo varhaisessa vaiheessa suunnittelijaksi. Kaikki samaan kuppikuntaan Uudet tilat sijaitsevat talon kahdessa ylimmässä kerroksessa. Ylempi kerros on suunnittelijoiden ja alempi konsulttien ja hallinnon kerros. Suunnittelijoiden työpöydille mahtuu levittelemään piirustuksia, joita edelleen tarvitaan vaikka suunnittelu on siirtynyt sähköiseen muotoon. Konsulteille ja hallinnolle riittävät pienemmät työpisteet, Mäki sanoo. 14 visio joulukuu 2012

15 Tiloissa on mahdollisuus kohtaamisiin ja vetäytymiseen. Okko Oinonen Tännehän voisi olla kiva tulla töihin. Toisen kerroksen suuri kahvitila on ollut merkittävä yhteisyyden lisääjä, sillä Myyrmäessä oli siellä täällä pieniä kahvihuoneita omine kuppikuntineen. Kahvihuonetta käytetään myös erilaisiin yhteistilaisuuksiin. Halusimme päästä kuppikuntaisuudesta eroon ja edistää keskustelukulttuurin kehittymistä. Henkilöstö on tutustunut toisiinsa selvästi laajemmin kuin ennen, Jari Leskinen sanoo. Kerrosten välille rakennetut kahvitilaan johtavat sisäportaat lisäävät nekin yhteisöllisyyttä verrattuna siihen että kulku tapahtuisi vain hissillä. Työpisteet on sijoitettu niin, että eniten paikalla olevat ovat lähimpänä ikkunoita ja liikkuvin osa henkilöstöä rakennuksen keskiosassa. Keskiosan työpisteet ovat suunnittelijan ehdotuksesta korotetun lattian päällä, jolloin niihin saadaan paremmin luonnonvaloa. Liikevaihdostamme 65 prosenttia tulee ulkomailta, ja monilla työhön sisältyy paljon matkustamista koti- ja ulkomailla voimalaitoshankkeissa ja muissa asiakasprojekteissa. Halusimme kuitenkin kaikille omat työpisteet, Jari Leskinen sanoo. A-luokkaa työtuoleista energiatehokkuuteen Rakennus on Suomen ensimmäisiä A-energialuokan toimistotaloja, kun Myyrmäen toimitalon energialuokka oli E. Talon rakennesuunnittelija on A-Insinöörit, joka myös vuokrasi siitä uudet tilat Espoon toimistolleen. Teemme high end tason vaativaa energia- ja ympäristökonsultointia ja olemme Olympiakomiten Green Advisor, joten toimitilojemme energiatehokkuus on meille tärkeä asia, Liisa Mäki sanoo. Henkilöstölle järjestettiin ensimmäinen tiedotustilaisuus ja tupaanmeniäisjuhla Sellon elokuvateatterin tiloissa jo siinä vaiheessa kun he pääsivät tutustumaan tyhjälle tontille. Muuttohankkeelle perustettiin omat sivut intranettiin. Sivuilla oli kysymys- ja vastauspalsta ja sinne lisättiin pohjapiirustuksia ja suunnitelmia sekä suunnittelijan visualisointeja ja muuttoon liittyviä ohjeita sitä mukaa kuin hanke edistyi ÅF-Consultin viestinnästä vastaava Virpi Lauri sanoo. Noin kahden kuukauden välein henkilöstö koottiin Myyrmäessä auditorioon yhteiseen muuttoinfoon ja järjestettiin siivoustalkoita, koska uusiin tiloihin haluttiin viedä mahdollisimman vähän vanhoja papereita ja muuta tavaraa. Asetimme uusien kalusteiden ergonomialle, tilojen valaistukselle, akustiikalle ja muille olosuhteille korkeat vaatimukset. Emme ole mikään nuorten nörttien IT-yritys, vaan meillä on kaiken ikäistä henkilökuntaa, ja siksi esimerkiksi työtuolien on oltava hyviä istua sen lisäksi että kalusteet ja tilat ovat mielellään myös hyvän näköisiä, Liisa Mäki sanoo. visio joulukuu

16 Investointien vähäisyys heijastuu suunnittelumarkkinoille Suunnittelu- ja konsulttialan markkinatilanne on syksyn myötä heikentynyt edelleen kotimaisten investointien ja vientihankkeiden vähenemisen myötä. Suurimpana huolenaiheena ovat kotimaisten rakennusinvestointien lasku sekä talo- että infrasektorilla. Teollisuussuunnittelijoita huolestuttavat koti markkinoiden lisäksi myös vähenevät vientihankkeet. Suunnittelutilaukset vähenivät puolen vuoden kesäjaksolla erityisesti infra sektorilla, jolle uusia hankkeita saatiin 15 % edellisjaksoa vähemmän, lasku tuli sekä kotimaasta että viennistä. Teollisuussuunnittelussa sekä kotimaan että viennin tilauskannat laskivat 5 %. Talosuunnittelijoiden saamat tilaukset pysyivät ennallaan kotimaassa, vientitilauskanta laski 30 %. Viennin osuus on vähentynyt erityisesti teollisuus suunnittelussa, vientitilausten osuus oli lokakuussa kolmannes, kun vientitöitä on yleensä aina ollut yli puolet tilauskannasta. Myös talosuunnittelun vienti on hiipunut ja on enää kolme prosenttia tilauskannasta. Lokakuun alussa SKOLin jäsenyritysten kokonaistilauskanta oli yhteensä noin 560 miljoonaa euroa, selvästi kevään tasoa alempana. Vientitilaukset ovat vähentyneet kotimaisia tilauksia enemmän. Henkilöstöä palkataan, markkinanäkymät huolestuttavat SKOLin jäsenyritysten henkilöstö on lisääntynyt kolme prosenttia keväästä ja heikentyvistä näkymistä huolimatta kasvun arvioidaan jatkuvan kahden prosentin verran seuraavalla jaksolla. Osaavista suunnittelijoista on ollut vajausta erityisesti talotekniikassa ja rakennesuunnittelussa. Tulevan talven kotimarkkinanäkymät ovat heikoimmat teollisuuden suunnit telijoilla, saldoluku -19 %, ja talosuunnittelijoilla -15 %. Infrasuun nittelussa laskun uskotaan jo hidastuvan kotimaassa, näkymien saldoluku oli -3 %. Vienti markkinoiden näkymät vaihtelevat aloittain enemmän. Peräti kolmasosa teollisuussuunnittelijoista arvioi viennin vähenevän, kasvuun ei usko yksikään. Talosuunnittelijoista 18 % arvioi viennin vähenevän talvikaudella, mutta 13 prosenttia uskoo viennin kasvuun. Infrasuunnittelijoista 12 prosenttia on viennin suhteen optimistisia ja loput uskovat viennin säilyvän nykytasolla. SKOLin jäsenyritysten keskimääräinen laskutettavuusaste on pysytellyt jo kolme vuotta normaalia matalammalla tasolla, tehdystä työajasta keskimäärin 76 prosenttia on mennyt projektilaskutukseen. Vastaavasti myös SKOLin jäsenyritysten kannattavuus on pysytellyt jo kolme vuotta ( ) aikaisempaa matalammalla tasolla. SKOLin jäsenyritysten keskimääräinen tulos on ollut tasan 4 prosentissa ja keskimääräinen käyttökate noin 7 prosentissa liike vaih dosta. Molempien tunnuslukujen taso on olennaisesti heikompi kuin vuosina keskimäärin. TEOLLISUUS 150 Koko tilauskanta Viennin tilauskanta TALONRAKENNUS Koko tilauskanta Viennin tilauskanta 0 00 v00v01 v02 v03 v04 v05 v06 v07 v08 v09 v10 v11 v12 INFRASUUNNITTELU Koko tilauskanta Viennin tilauskanta 0 00 v00v01 01 v02 02 v03 03v04 04 v05 05 v06 06 v07 07 v08 08v09 09 v10 10 v11 11 v12 12 KOTIMAAN NÄKYMÄT 100 Heikkenevät 80 Ennallaan Paranevat visio joulukuu 2012

SUHDANNEKATSAUS 2/2011

SUHDANNEKATSAUS 2/2011 SUHDANNEKATSAUS 2/2 SKOLIN JÄSENYRITYSTEN HENKILÖSTÖ 1989...212 16 14 12 Ennuste 1 8 6 4 2 89 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 12 SUUNNITTELU- JA KONSULTTITOIMISTOJEN LIITTO SKOL RY Eteläranta

Lisätiedot

Allianssimallista yhdessä innovoimisen voimaa

Allianssimallista yhdessä innovoimisen voimaa visio joulukuu skol 2012 Allianssimallista yhdessä innovoimisen voimaa 6 Parviainen Arkkitehdit Nuorissa osaajissa on vetovoimaa! 9 Tiimiyttävä toimitila on tuottava investointi 14 Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen

Lisätiedot

SUHDANNEKATSAUS 2/2004

SUHDANNEKATSAUS 2/2004 SUHDANNEKATSAUS 2/24 SKOLIN JÄSENYRITYSTEN HENKILÖSTÖ 1984..25 12 Ennuste 1 8 6 4 2 84 85 86 87 88 89 9 91 92 93 95 96 97 98 1 2 3 4 5 6 SUHDANNEKATSAUS 2/24 29.1.24 1(3) SUUNNITTELUALAN KASVUNÄKYMÄT HIIPUIVAT

Lisätiedot

SUHDANNEKATSAUS 2/2005

SUHDANNEKATSAUS 2/2005 SUHDANNEKATSAUS 2/25 SKOLIN JÄSENYRITYSTEN HENKILÖSTÖ 14...25 14 Ennuste 12 1 8 6 4 2 84 85 86 87 88 89 9 91 92 93 94 1 2 3 4 5 6 7 SUHDANNEKATSAUS 2/25 31.1.25 1(3) SUUNNITTELUVIENTI VETÄÄ HYVIN, OSAAVASTA

Lisätiedot

VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA

VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA 14.02.2017 TAAVETIN JA LAPPEENRANNAN VÄLI ON VILKKAASTI LIIKENNÖITY JA RUUHKAINEN Valtatie 6:n osuudella Taavetti Lappeenranta liikennöi päivittäin noin 9 000 autoa Tästä poikkeuksellisen

Lisätiedot

Mallinnusinnovaatioiden edistäminen infra-alalla hankinnan keinoin

Mallinnusinnovaatioiden edistäminen infra-alalla hankinnan keinoin TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Mallinnusinnovaatioiden edistäminen infra-alalla hankinnan keinoin Pirkanmaan maanrakennuspäivä 2016 12.1.2016 Markku Niemi Taustaa Liikenneviraston hallinnoiman väyläomaisuuden

Lisätiedot

Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi. Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry

Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi. Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry Hyvä suunnittelu kannattaa aina. Siitä syntyy rakennuksesi käytettävyys, turvallisuus ja arvo, olipa kohde minkä kokoinen

Lisätiedot

NCC:lle oma arkkitehtuuripolitiikka. Olli Niemi Liiketoiminnan kehitysjohtaja NCC Rakennus Oy Lasse Vahtera Arkkitehti, toimialajohtaja Optiplan Oy

NCC:lle oma arkkitehtuuripolitiikka. Olli Niemi Liiketoiminnan kehitysjohtaja NCC Rakennus Oy Lasse Vahtera Arkkitehti, toimialajohtaja Optiplan Oy NCC:lle oma arkkitehtuuripolitiikka Olli Niemi Liiketoiminnan kehitysjohtaja NCC Rakennus Oy Lasse Vahtera Arkkitehti, toimialajohtaja Optiplan Oy Miksi tarvitsemme arkkitehtuuripolitiikkaa? NCC:n tavoitteena

Lisätiedot

79 NCC TONTINVARAUSPYYNTÖ HELSINGIN RUSKEASUOLTA NCC BUSINESS PARKS -ALUEEN RAKENTAMISEKSI. Kiinnostus alueeseen. NCC Business Parks -konsepti

79 NCC TONTINVARAUSPYYNTÖ HELSINGIN RUSKEASUOLTA NCC BUSINESS PARKS -ALUEEN RAKENTAMISEKSI. Kiinnostus alueeseen. NCC Business Parks -konsepti 79 NCC TONTINVARAUSANOMUS 1 (3) 20.2.2007 Helsingin kaupunki Kiinteistövirasto (kirjaamo) Katariinankatu 1 00 1 70 TONTINVARAUSPYYNTÖ HELSINGIN RUSKEASUOLTA NCC BUSINESS PARKS -ALUEEN RAKENTAMISEKSI Kiinnostus

Lisätiedot

Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto

Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto Infra Rakentaminen ja palvelut 2001-2005 Loppuseminaari 2.3.2006 Infra-ohjelma on tukenut alan

Lisätiedot

BIM Suunnittelun ja rakentamisen uusiutuvat toimintatavat Teppo Rauhala

BIM Suunnittelun ja rakentamisen uusiutuvat toimintatavat Teppo Rauhala BIM Suunnittelun ja rakentamisen uusiutuvat toimintatavat Teppo Rauhala Proxion 19.10.2015 Proxion BIM historiikkia Kehitystyö lähtenyt rakentamisen tarpeista Työkoneautomaatio alkoi yleistymään 2000 luvulla

Lisätiedot

INTEGROIDUT PROJEKTITOTEUTUKSET. IPT-strategiapäivä , Lauri Merikallio, Vison Alliance Partners Oy

INTEGROIDUT PROJEKTITOTEUTUKSET. IPT-strategiapäivä , Lauri Merikallio, Vison Alliance Partners Oy INTEGROIDUT PROJEKTITOTEUTUKSET IPT-strategiapäivä 16.1.2014, Lauri Merikallio, Vison Alliance Partners Oy Arkipäivän pohdintaa epävarmuuksia ja riskejä sisältävien hankkeiden johtamisessa Kuka/ketkä hinnoittelevat

Lisätiedot

IPT-työpaja # Kysely kehitys- ja toteutusvaiheissa oleville hankkeille

IPT-työpaja # Kysely kehitys- ja toteutusvaiheissa oleville hankkeille IPT-työpaja #7 15-16.3 Kysely kehitys- ja toteutusvaiheissa oleville hankkeille Kyselytutkimus Tilaajan / käyttäjien edustajat 5 vastaajaa, joista: 5 APR:n jäsentä 2 projektipäällikköä 7 vastaajaa, joista:

Lisätiedot

ARVOA RAHALLE -AJATTELU, SEN RAPORTOINTI SEKÄ MITEN KAUPALLINEN MALLI TUKEE ARVOA RAHALLE AJATTELUA

ARVOA RAHALLE -AJATTELU, SEN RAPORTOINTI SEKÄ MITEN KAUPALLINEN MALLI TUKEE ARVOA RAHALLE AJATTELUA ARVOA RAHALLE -AJATTELU, SEN RAPORTOINTI SEKÄ MITEN KAUPALLINEN MALLI TUKEE ARVOA RAHALLE AJATTELUA Arvoa rahalle -määritelmä Arvoa rahalle on hyötyjen (laatu, lopputuotevaatimukset, sosiaaliset ja ympäristölliset

Lisätiedot

27.5.2011. Ensimmäinen ajatus nähdessäni tämän seminaarin aiheen oli, ai minäkö ennustaja? Arealtec Oy Kari Kumpulainen vain toimitusjohtaja

27.5.2011. Ensimmäinen ajatus nähdessäni tämän seminaarin aiheen oli, ai minäkö ennustaja? Arealtec Oy Kari Kumpulainen vain toimitusjohtaja Ennustajako, minäkö?? Ensimmäinen ajatus nähdessäni tämän seminaarin aiheen oli, ai minäkö ennustaja? Arealtec Oy Kari Kumpulainen vain toimitusjohtaja 1 Sisältö 1. Arealtec Oy lyhyesti 2. Mitä huomenna,

Lisätiedot

Eino Järvinen, kyva:n I vpj Harri Kaunisto, kyva:n pj Sirkku Hohenthal, kyva:n II vpj Tuula Koivula, sihteeri

Eino Järvinen, kyva:n I vpj Harri Kaunisto, kyva:n pj Sirkku Hohenthal, kyva:n II vpj Tuula Koivula, sihteeri LOUNAIS-HÄMEEN AMMATILLISEN PÖYTÄKIRJA No HALLITUS 2 KOKOUSTIEDOT OSALLISTUJAT Päätöksentekijät Aika 19.02.2008 klo 16.30-18.10 Paikka Forssan ammatti-instituutti, kokoushuone Taisto Heinämäki Maija-Leena

Lisätiedot

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9. Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.2013 Tampere on kansallinen koordinaattori INKA-ohjelmaan kuuluvassa

Lisätiedot

2015 - Tilakeskus-liikelaitos Resurssit ja johtaminen

2015 - Tilakeskus-liikelaitos Resurssit ja johtaminen Espoo 05-11-2014 2015 - Tilakeskus-liikelaitos Resurssit ja johtaminen Kaupunkikonsernin talous on tasapainossa. Osaava ja uudistuskykyinen henkilöstö kehittää palvelujen laatua ja tuottavuutta. Valtuustokauden

Lisätiedot

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle STRATEGIA 2016-2018 Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle 19.11.2015 1 STRATEGISET TAVOITTEET 2016-2018 VISIO 2020 MISSIO ARVOT RIL on arvostetuin rakennetun ympäristön ammattilaisten verkosto.

Lisätiedot

Cargotecin tammi syyskuun 2016 osavuosikatsaus. Liikevoittomarginaali parani

Cargotecin tammi syyskuun 2016 osavuosikatsaus. Liikevoittomarginaali parani Cargotecin tammi syyskuun 2016 osavuosikatsaus Liikevoittomarginaali parani Mika Vehviläinen, toimitusjohtaja Mikko Puolakka, talous- ja rahoitusjohtaja 25. lokakuuta 2016 Keskeistä kolmannella vuosineljänneksellä

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

KEHITTÄMISEN NELIKENTTÄ

KEHITTÄMISEN NELIKENTTÄ KEHITTÄMISEN NELIKENTTÄ TIEDON- HALLINTA HANKINTA JÄRJESTELMÄTASON KEHITTÄMINEN -Tulosten käyttöönoton aikajänne 5 10 vuotta SOVELLUSTEN KEHITTÄMINEN -Tulosten käyttöönoton aikajänne 1-5 vuotta KOULUTUS

Lisätiedot

Case Tampereen rantatunneli Tehokkuutta ideoilla ja innovaatioilla. Esko Mulari, Lemminkäinen Infra Oy Mauri Mäkiaho, Liikennevirasto

Case Tampereen rantatunneli Tehokkuutta ideoilla ja innovaatioilla. Esko Mulari, Lemminkäinen Infra Oy Mauri Mäkiaho, Liikennevirasto Case Tampereen rantatunneli Tehokkuutta ideoilla ja innovaatioilla Esko Mulari, Lemminkäinen Infra Oy Mauri Mäkiaho, Liikennevirasto LCI-Päivä 2016 Tampereen Rantatunneli Allianssiurakka 8.12.2016 Naistenlahti

Lisätiedot

Protomo. Uusi suomalainen innovaatioapparaatti. Petri Räsänen Hermia Oy

Protomo. Uusi suomalainen innovaatioapparaatti. Petri Räsänen Hermia Oy Protomo Uusi suomalainen innovaatioapparaatti Petri Räsänen Hermia Oy Mielestäni Suomen innovaatiojärjestelmän suurin haaste on tämä: Meillä on valtavasti tietopotentiaalia. Kuitenkaan tämä potentiaali

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

ykskantaan Laita yrityksesi kantakuntoon ja hyödynnä sote-uudistuksen mahdollisuudet!

ykskantaan Laita yrityksesi kantakuntoon ja hyödynnä sote-uudistuksen mahdollisuudet! ykskantaan Laita yrityksesi kantakuntoon ja hyödynnä sote-uudistuksen mahdollisuudet! 18.5.2016 Kanta-liittymisen ja -hyödyntämisen tukiprojekti yksityisessä sosiaali- ja terveydenhuollossa Kanta-palveluiden

Lisätiedot

Kärkihankeallianssi. Suurien- ja vaativien hankkeiden toteutusmalli. Sähköurakoitsijapäivät. Tuomme tilalle ratkaisut

Kärkihankeallianssi. Suurien- ja vaativien hankkeiden toteutusmalli. Sähköurakoitsijapäivät. Tuomme tilalle ratkaisut Kärkihankeallianssi Suurien- ja vaativien hankkeiden toteutusmalli Sähköurakoitsijapäivät 20.11.2014 Tuomme tilalle ratkaisut Senaatti-kiinteistöjen historia Intendentin konttori 3.9.1811 1865 Yleisten

Lisätiedot

Tietomallinnus palvelurakentamisessa Case Linnanmäki

Tietomallinnus palvelurakentamisessa Case Linnanmäki Tietomallinnus palvelurakentamisessa Case Linnanmäki Henry Salo Fira Oy Esityksen sisältö Fira pähkinänkuoressa Fira Oy Historiamme Palvelurakentamisen konseptimme Tietomallin käyttö palvelurakentamisessa

Lisätiedot

Lemminkäinen Ratkaisuja korjausrakentamiseen

Lemminkäinen Ratkaisuja korjausrakentamiseen Hissillä mukavuutta ja arvoa asukkaille - seminaari Jälkiasennushissi, lisärakentaminen ja energiatehokkuus Lemminkäinen Ratkaisuja korjausrakentamiseen Lemminkäinen Talonrakentaminen-toimiala 2012 liikevaihto

Lisätiedot

Joustavat oppimisen tilat. innostavat aktiiviseen oppimiseen

Joustavat oppimisen tilat. innostavat aktiiviseen oppimiseen Joustavat oppimisen tilat innostavat aktiiviseen oppimiseen Mistä JOT-hankkeessa on kysymys? Espoon sivistystoimi on käynnistänyt Joustavat oppimisen tilat -hankkeen (JOT), jossa koulujen oppimisympäristöjä

Lisätiedot

PALVELUJA KOKO KIINTEISTÖN ELINKAARELLE

PALVELUJA KOKO KIINTEISTÖN ELINKAARELLE PALVELUJA KOKO KIINTEISTÖN ELINKAARELLE Tarjoamme asiakkaillemme talotekniikan palvelut uudiskohteiden urakoinnista kiinteistön ylläpitoon ja huoltoon sekä korjausrakentamiseen. Yhteistyössä asiakkaan

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Käyttäjälähtöisyys keskiössä onnistuneessa projektissa CASE: JUST- Järvenpään Uusi Sosiaali- ja Terveyskeskus Jari Toivo, KOy Järvenpään Terveystalo

Käyttäjälähtöisyys keskiössä onnistuneessa projektissa CASE: JUST- Järvenpään Uusi Sosiaali- ja Terveyskeskus Jari Toivo, KOy Järvenpään Terveystalo Käyttäjälähtöisyys keskiössä onnistuneessa projektissa CASE: JUST- Järvenpään Uusi Sosiaali- ja Terveyskeskus Jari Toivo, KOy Järvenpään Terveystalo LCI-Päivä 2016 Järvenpään Uusi Sosiaali - ja Terveyskeskus

Lisätiedot

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue Kestävää liikkumista Pirkanmaalla Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue PIRKANMAAN ELY-KESKUKSEN STRATEGISET PAINOTUKSET 2012 2015 1. Hyvän yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmän kehitys

Lisätiedot

Liikkumisen ohjauksen hankehaku ja suunnitteilla oleva valtionavustus liikkumisen ohjaukseen

Liikkumisen ohjauksen hankehaku ja suunnitteilla oleva valtionavustus liikkumisen ohjaukseen Liikkumisen ohjauksen hankehaku ja suunnitteilla oleva valtionavustus liikkumisen ohjaukseen Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö LIVE-vuositapaaminen 23.11.2011 Liikkumisen ohjauksen hankehaku

Lisätiedot

Töihin Verohallintoon

Töihin Verohallintoon Töihin Verohallintoon Yllättävän hyvä Meillä voit joustavasti yhdistää työn ja vapaa-ajan. Meillä on tehtävien vaativuuden ja oman työsuorituksen huomioiva palkkausjärjestelmä joustava työaika mahdollisuus

Lisätiedot

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma?

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? Tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoiminnan (TKI) ja osaamisen hallinto kiinteistö- ja rakennusalalla VTV:n työpaja, Helsinki, 11.4.2013

Lisätiedot

Liikennevirasto Kari Ruohonen ylijohtaja 26.9.2011

Liikennevirasto Kari Ruohonen ylijohtaja 26.9.2011 Liikennevirasto Kari Ruohonen ylijohtaja 26.9.2011 Liikennevirasto on monialainen liikenteen asiantuntijaorganisaatio, joka vastaa Suomen liikenneväylistä ja liikennejärjestelmän kokonaisvaltaisesta kehittämisestä

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Teollisuusneuvos Mika Aalto Elinkeino- ja innovaatio-osasto Strategiset kasvualat-ryhmä 2.9.2014 Teollisuuspolitiikan visio Teollisuuspolitiikan

Lisätiedot

Puitekonsultteja haettiin seitsemään aihealueeseen. Jokaiseen aihealueeseen pyrittiin valitsemaan 3 5 konsulttia.

Puitekonsultteja haettiin seitsemään aihealueeseen. Jokaiseen aihealueeseen pyrittiin valitsemaan 3 5 konsulttia. Hallitus 3 24.01.2017 KONSULTTIEN VALINTA HELSINGIN SEUDUN MAL 2019 -SUUNNITELMAN JA SEN SISÄLTÄMÄN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMAN (HLJ) KONSULTOINNIN PUITEJÄRJESTELYYN VUOSINA 2017 2019 59/08.00.00.00/2017

Lisätiedot

Antti Myyryläinen Timbal Palvelut Oy

Antti Myyryläinen Timbal Palvelut Oy Strategia Energiatehokkuus Huoltokirja Seuranta Elinkaari Suunnitelmat Korjaushanke Antti Myyryläinen antti.myyrylainen@timbal.fi Timbal Palvelut Oy www.timbal.fi Timbal palveluita tuottaa Timbal Palvelut

Lisätiedot

Uusiomateriaalien käyttö rakentamisessa miten huomioitava suunnitteluprosessissa

Uusiomateriaalien käyttö rakentamisessa miten huomioitava suunnitteluprosessissa Uusiomateriaalien käyttö rakentamisessa miten huomioitava suunnitteluprosessissa Kristiina Laakso, Liikennevirasto Hankesuunnittelupäivä 25.10.2016 UUDISTUNUT LIIKKUMISEN JA LIIKENTEEN EKOSYSTEEMI Liikenneviraston

Lisätiedot

Rakennesuunnittelija ja teräsrunkotoimittaja samassa tietomallissa

Rakennesuunnittelija ja teräsrunkotoimittaja samassa tietomallissa JKMM Arkkitehdit Rakennesuunnittelija ja teräsrunkotoimittaja samassa tietomallissa Max Levander, Ramboll Tero Ollikainen, Peikko Group Oy Teräsrakennepäivä 2016, Scandic Park 8.11.2016 RAMBOLL SUOMESSA

Lisätiedot

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa -Liikuntapaikkarakentamisen seminaari Säätytalo14.5.2012 Teppo Lehtinen Synergiaa vai törmäämisiä? Liikuntapolitiikan tavoitteet edistää liikuntaa, kilpa-

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 16.4.2013 Tekniikka&Talous 5.4.2013 ManufacturingNet 4/17/201 Tekes uudistamassa digitaalista liiketoimintaa Käynnissä olevia ohjelmia:

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun Smart & Clean säätiö. Resurssiviisaudesta elinvoimaa FISU-vuosiseminaari 8.6.2016 Helsinki Tiina Kähö

Pääkaupunkiseudun Smart & Clean säätiö. Resurssiviisaudesta elinvoimaa FISU-vuosiseminaari 8.6.2016 Helsinki Tiina Kähö Pääkaupunkiseudun Smart & Clean säätiö Resurssiviisaudesta elinvoimaa FISU-vuosiseminaari 8.6.2016 Helsinki Tiina Kähö Suomi tarvitsee kansainvälisen mittaluokan hiilineutraalin kiertotalouden referenssialueita

Lisätiedot

Siltojen ja taitorakenteiden asiantuntijapalvelut puitesopimus, tarjousten arviointi

Siltojen ja taitorakenteiden asiantuntijapalvelut puitesopimus, tarjousten arviointi Pöytäkirja 1(13) Siltojen ja taitorakenteiden asiantuntijapalvelut puitesopimus, tarjousten arviointi 1 Laatuarviointiryhmä Hankkeen Siltojen ja taitorakenteiden asiantuntijapalvelut puitesopimus 2016-2017

Lisätiedot

Workshop Urakkamuotojen. ongelmat ja niiden ratkaisu. SR-urakka. Torstaina

Workshop Urakkamuotojen. ongelmat ja niiden ratkaisu. SR-urakka. Torstaina Workshop Urakkamuotojen ongelmat ja niiden ratkaisu SR-urakka Torstaina 18.1.2017 SR-urakka: Pj Jukka Vasara, Granlund Kuopio Matti Pätynen, JL-Rakentajat Olli Kuronen, Niiralan Kulma Reino Pyy, PSSHP

Lisätiedot

Integroidut projektintoteutusmallit Suunnittelu- ja konsultointialan näkemykset Suunnittelu- ja konsultointiyritykset SKOL ry

Integroidut projektintoteutusmallit Suunnittelu- ja konsultointialan näkemykset Suunnittelu- ja konsultointiyritykset SKOL ry Integroidut projektintoteutusmallit Suunnittelu- ja konsultointialan näkemykset Suunnittelu- ja konsultointiyritykset SKOL ry Suunnittelun vaatimukset lisääntyvät jatkuvasti Yhdyskuntarakenteen tiivistyminen

Lisätiedot

Kulosaaren Ostoskeskus Oy

Kulosaaren Ostoskeskus Oy Kulosaaren Ostoskeskus Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Esittely- ja keskustelutilaisuus 02.11.2015 HENKILÖESITTELY Hankkeen projektipäällikkö rkm. Toimi Niesniemi o edustaa hankkeessa Kulosaaren

Lisätiedot

Luotettava ratkaisutoimittaja

Luotettava ratkaisutoimittaja Luotettava ratkaisutoimittaja 40 vuoden kokemuksella 1 Asiakaslähtöistä ongelmanratkaisua jo 40 vuotta Vuonna 1976 perustettu Sermatech Group on kasvanut 40 vuodessa mekaniikan suunnittelu- ja valmistusyhtiöstä

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

Tietomallintaminen. Suunnittelun kipupisteet

Tietomallintaminen. Suunnittelun kipupisteet Tietomallintaminen Suunnittelun kipupisteet 25.10.2016 Tietomallinnus yhteiset pelisäännöt (YIV) edellytys eri järjestelmissä tuotetun tiedon yhdistämiseen (IInfraBIM-nimikkeistö) standardi tiedonsiirtoformaatit

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Ilmastopolitiikan toimikunnan ehdotus 1 Ilmasto ja liikenne 13,7 milj. tonnia kasvihuonekaasuja kotimaan liikenteestä v. 2007

Lisätiedot

TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS. Pöyry Oyj, varsinainen yhtiökokous Martin à Porta, toimitusjohtaja

TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS. Pöyry Oyj, varsinainen yhtiökokous Martin à Porta, toimitusjohtaja TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS Pöyry Oyj, varsinainen yhtiökokous Martin à Porta, toimitusjohtaja 10.3 2016 KONSERNIN JOHTORYHMÄ Eturivi, vasemmalta Jaana Rinne Johtaja, henkilöstöasiat Marcelo Cordaro Johtaja,

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

TalokeskusYhtiötOy. Korjausrakentamisen ulottaminen käyttöönottoon ja ylläpitoon. Rakennettu ympäristö ohjelman ja LCIFIN2-hankkeen työpaja 11.6.

TalokeskusYhtiötOy. Korjausrakentamisen ulottaminen käyttöönottoon ja ylläpitoon. Rakennettu ympäristö ohjelman ja LCIFIN2-hankkeen työpaja 11.6. TalokeskusYhtiötOy Korjausrakentamisen ulottaminen käyttöönottoon ja ylläpitoon Rakennettu ympäristö ohjelman ja LCIFIN2-hankkeen työpaja 11.6.2014 Stefan Fransman Kehityspäällikkö Suomen Talokeskus Oy

Lisätiedot

Parlamentaarinen työryhmä korjausvelan vähentämiseksi. Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko

Parlamentaarinen työryhmä korjausvelan vähentämiseksi. Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko Parlamentaarinen työryhmä korjausvelan vähentämiseksi Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko 12.12.2014 Parlamentaarinen työryhmä ja sen tehtävät Liikenne- ja viestintäministeriö asetti 28.2.2014 parlamentaarisen

Lisätiedot

RAKENNUSTEN. Käyttö ja ylläpito

RAKENNUSTEN. Käyttö ja ylläpito RAKENNUSTEN ENERGIATEHOKKUUS Käyttö ja ylläpito Mikko Peltokorpi Toimitusjohtaja, kiinteistöneuvos Matinkylän Huolto Oy Käyttäjän ja ylläpitäjän näkökulma matalaenergiarakentamiseen Hyvän asumisen perusedellytyksistä

Lisätiedot

OHJELMA Aamukahvi

OHJELMA Aamukahvi OHJELMA 8.30 Aamukahvi 9.00 Tervetuloa; Miksi kannattaa tehdä innovatiivinen hankinta ja miten innovatiivisuutta voi mitata? Johtaja Matti Mannonen, Teknologiateollisuus ry 9.20 Innovatiivisuus kaupungin

Lisätiedot

Yhteisöllinen tapa työskennellä

Yhteisöllinen tapa työskennellä Yhteisöllinen tapa työskennellä Pilvipalvelu mahdollistaa uudenlaisten työtapojen täysipainoisen hyödyntämisen yrityksissä Digitalisoituminen ei ainoastaan muuta tapaamme työskennellä. Se muuttaa meitä

Lisätiedot

INFRA 2010 KEHITYSOHJELMA LISÄÄ TUOTTAVUTTA JA KILPAILUKYKYÄ. Toim.joht. Terho Salo Rakennusteollisuus RT ry

INFRA 2010 KEHITYSOHJELMA LISÄÄ TUOTTAVUTTA JA KILPAILUKYKYÄ. Toim.joht. Terho Salo Rakennusteollisuus RT ry INFRA 2010 KEHITYSOHJELMA LISÄÄ TUOTTAVUTTA JA KILPAILUKYKYÄ Toim.joht. Terho Salo Rakennusteollisuus RT ry INFRA AVAINASEMASSA YHTEISKUNNALLISTEN TOIMINTOJEN MAHDOLLISTAJANA Rakennetun infrastruktuurin

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1(15) RAKENNUSVIRASTO Katu- ja puisto-osasto INFRAHANKKEIDEN PROJEKTINJOHTOPALVELUT, PUITESOPIMUS

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1(15) RAKENNUSVIRASTO Katu- ja puisto-osasto INFRAHANKKEIDEN PROJEKTINJOHTOPALVELUT, PUITESOPIMUS HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1(15) INFRAHANKKEIDEN PROJEKTINJOHTOPALVELUT, PUITESOPIMUS 2014-2015 TARJOUSTEN LAATUARVIOINTI 1 Laatuarviointiryhmä Hankkeen Infrahankkeiden projektinjohtopalvelut, puitesopimus

Lisätiedot

Rakennusten energiatehokkuuden pullonkaulat. Toimitusjohtaja Jyrki Laurikainen Rakennusten energiaseminaari 2015

Rakennusten energiatehokkuuden pullonkaulat. Toimitusjohtaja Jyrki Laurikainen Rakennusten energiaseminaari 2015 Rakennusten energiatehokkuuden pullonkaulat Toimitusjohtaja Jyrki Laurikainen Rakennusten energiaseminaari 2015 RAKLI Tilaa elämälle RAKLI kokoaa yhteen kiinteistöalan ja rakennuttamisen vastuulliset ammattilaiset.

Lisätiedot

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Kuntamarkkinat 14.9.2016 Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Hallinnon toimintatapojen digitalisointi

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö Elinkeino-ohjelman yrityskysely Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö 4.11.2016 Avaustyöseminaari 23.8.2016 60 osallistujaa Kansainvälistymistyöpaja 8.9.2016 n. 40 osallistujaa Jatkotyöseminaari

Lisätiedot

Tuotemallinnus tuottavuus- ja kilpailutekijänä Suomen buildingsmart toiminnan käynnistysseminaari

Tuotemallinnus tuottavuus- ja kilpailutekijänä Suomen buildingsmart toiminnan käynnistysseminaari Tuotemallinnus tuottavuus- ja kilpailutekijänä Suomen buildingsmart toiminnan käynnistysseminaari Keskiviikko, 31.1. 2007 Spektri, Otaniemi Reijo Hänninen, toimitusjohtaja Insinööritoimisto Olof Granlund

Lisätiedot

TUUSULAN LIIKENNEMALLITARKASTELU

TUUSULAN LIIKENNEMALLITARKASTELU 1/7 TARJOUSPYYNTÖ 7.9.2012 TUUSULAN LIIKENNEMALLITARKASTELU Pyydämme tarjoustanne jäljempänä määritellyn liikennemallitarkastelun laadinnasta tässä tarjouspyynnössä ja tarjouspyynnön liitteissä kuvatulla

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Toimitusjohtajan katsaus Heikki Malinen 1 Strategia ja toimintatapa Viisi toiminnan ydinaluetta Investointien elinkaaren kattava konsepti Teknologian ja paikallisten olosuhteiden hyvä tuntemus Vahva markkina-asema

Lisätiedot

PALVELUSOPIMUS. KOHA-kirjastotietojärjestelmä ylläpito- ja kehittämispalveluista Mikkelin kaupungin ja Koha Suomi Oy:n välillä

PALVELUSOPIMUS. KOHA-kirjastotietojärjestelmä ylläpito- ja kehittämispalveluista Mikkelin kaupungin ja Koha Suomi Oy:n välillä 1 PALVELUSOPIMUS KOHA-kirjastotietojärjestelmä ylläpito- ja kehittämispalveluista Mikkelin kaupungin ja Koha Suomi Oy:n välillä 2 1. OSAPUOLET Tilaaja: Mikkelin kaupunki (jäljempänä Tilaaja ) Tilaajan

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki 2013-2017 5/2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki Suomi on edelläkävijä älykkäissä ympäristöissä. Fiksun kaupungin sujuva arki syntyy käyttäjätarpeiden sekä erilaisten osaamisten

Lisätiedot

KAUPALLINEN MALLI. Sisällys. Mäntykampus, allianssisopimus, liite 1

KAUPALLINEN MALLI. Sisällys. Mäntykampus, allianssisopimus, liite 1 KAUPALLINEN MALLI Sisällys 1 Yleiskuvaus ja yleiset ehdot... 2 1. 1.1 Tämän sopimusliitteen täydellisyys... 2 2. 1.2 Palveluntuottajien kompensaation yleiskuvaus... 2 3. 1.3 Arvonlisäveron soveltaminen...

Lisätiedot

TAMPERE TARJOUSPYYNTÖ 1 (5) 4.3.2009

TAMPERE TARJOUSPYYNTÖ 1 (5) 4.3.2009 TAMPERE TARJOUSPYYNTÖ 1 (5) METSÄKONESIMULAATTORI Pyydämme tarjoustanne Tampereen ammattikorkeakoulun metsäja konetekniikan opetukseen tulevasta a) metsäkonesimulaattorista ja b) puunkorjuuketjun toimintojen

Lisätiedot

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä

Lisätiedot

Käsittelymuistio Digitalisaatiohankkeen suunnitelman hyväksyntä ja osahankkeiden käynnistysvaltuuksien myöntäminen ohjausryhmille

Käsittelymuistio Digitalisaatiohankkeen suunnitelman hyväksyntä ja osahankkeiden käynnistysvaltuuksien myöntäminen ohjausryhmille Luonnos 7.8.2014 1 Liikennevirasto, Johtoryhmä 26.11.2015 Käsittelymuistio Digitalisaatiohankkeen suunnitelman hyväksyntä ja osahankkeiden käynnistysvaltuuksien myöntäminen ohjausryhmille Markus Melander

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Turun kauppakamarin strategia 18.11.2016, Minna Arve Varsinais-Suomi 2030 Paras paikka menestyä. Paras paikka onnistua. Paikka olla onnellinen. MENESTYS ONNISTUMINEN

Lisätiedot

15 kiinteistön energiatehokkuuden parantaminen ESCO-konseptilla

15 kiinteistön energiatehokkuuden parantaminen ESCO-konseptilla 15 kiinteistön energiatehokkuuden parantaminen ESCO-konseptilla Juha Vuorenmaa, rakennuttajapäällikkö Marita Tamminen, projektipäällikkö Vantaan kaupunki, Tilakeskus Miksi ja millä perusteilla ESCOon -

Lisätiedot

Adi Kalusteet Oy. Tutustu laadukkaaseen mallistoomme

Adi Kalusteet Oy. Tutustu laadukkaaseen mallistoomme Adi Kalusteet Oy Adi Kalusteet Oy on 1979 perustettu suomalainen toimisto-, julkitila- ja myymäläkalusteita suunnitteleva ja valmistava yritys. Adi tunnetaan arkkitehtien, muotoilijoiden ja suunnittelijoiden

Lisätiedot

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin!

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015 Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Hienoa nähdä täällä näin paljon osanottajia. Päivän teemana on Kuohuntaa

Lisätiedot

Liikennepoliittisen selonteon hankkeiden toteuttaminen. Liikenneministeri Merja Kyllösen selvitys eduskunnalle 20.11.2012

Liikennepoliittisen selonteon hankkeiden toteuttaminen. Liikenneministeri Merja Kyllösen selvitys eduskunnalle 20.11.2012 Liikennepoliittisen selonteon hankkeiden toteuttaminen Liikenneministeri Merja Kyllösen selvitys eduskunnalle 20.11.2012 1. Liikennepoliittinen selonteko: hallituksen ja eduskunnan mandaatti uudelle liikennepolitiikalle

Lisätiedot

Kumppanuus ja asiakkaan valinnanoikeus SOTE verkottumistilaisuus Turku

Kumppanuus ja asiakkaan valinnanoikeus SOTE verkottumistilaisuus Turku Kumppanuus ja asiakkaan valinnanoikeus SOTE verkottumistilaisuus Turku 12.4.2014 mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen 1 Kiinnostavia teemoja Tuottaja kysymys Asiakkaan valinnanoikeus Mikko Martikainen

Lisätiedot

Vuorovaikutteinen 3D ja tietomallipalvelimet

Vuorovaikutteinen 3D ja tietomallipalvelimet Vuorovaikutteinen 3D ja tietomallipalvelimet 1 2 Sisältö Virtuaalirakentamisen laboratorio Tietomallipalvelimet Vuorovaikutteinen 3D Vuorovaikutteinen 3D ja tietomallipalvelimet Vuorovaikutteinen 3D iroom

Lisätiedot

Millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan liikenteen alalla?

Millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan liikenteen alalla? Millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan liikenteen alalla? Liikennepoliittiset teemat Ari-Pekka Manninen Liikennepolitiikan päämäärä ja uuden ajan liikennepolitiikka Liikennepolitiikan päämäärä on

Lisätiedot

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman jatko Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-toiminta jatkuu vaikka ohjelma päättyy Kansallisesti tarkasteltuna kehittymisen ja sen tukemisen tarve

Lisätiedot

Vt 12 Lahden eteläinen kehätie

Vt 12 Lahden eteläinen kehätie Vt 12 Lahden eteläinen kehätie 30.11.2016 Illan ohjelma Kahvit ja tilaisuuden avaus, esittäytyminen Hankkeen esittelyvideo, n. 8 min Tilannekatsaus ja tulevat työt, Liikennevirasto Lahden kaupungin kuulumiset

Lisätiedot

VALINNANVAPAUS. sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi?

VALINNANVAPAUS. sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi? VALINNANVAPAUS sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi? 1 VALINNANVAPAUS enemmän terveyttä samalla rahalla Sote-uudistuksen tavoitteena on kaventaa ihmisten hyvinvointi- ja terveyseroja, parantaa

Lisätiedot

Talotekniikan laatu onko kaikki kunnossa?

Talotekniikan laatu onko kaikki kunnossa? Rakennusfoorumi Talotekniikan laatu Onko kaikki kunnossa? Käyttäjän puheenvuoro Olli Niemi, dosentti, tutkimus, kehitys Suomen Yliopistokiinteistöt Oy 1 Perustettiin 2009 Yliopistolakiuudistuksen yhteydessä

Lisätiedot

Helmet Business Mentors Oy

Helmet Business Mentors Oy Helmet Business Mentors Oy Pääomasijoitusta suomalaisiin pk-yrityksiin vuodesta 1995 Suunnittelu- ja konsultointialan toimialakatsaus 20.11.2015 Toimiala pääomasijoittajan näkökulmasta Helmetin toimiala

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Reilu palkitsemisjärjestelmä

Reilu palkitsemisjärjestelmä VIRPI LIINALAAKSO ELINA MOISIO JUKKA TIIHONEN Reilu palkitsemisjärjestelmä PK-YRITYKSEN OPAS PALKKAUKSESTA JA PALKITSEMISESTA Tämän teoksen osittainenkin kopiointi ja saattaminen yleisön saataviin on tekijänoikeuslain

Lisätiedot

Tammi kesäkuun 2016 osavuosikatsaus 20. heinäkuuta Mika Vehviläinen, toimitusjohtaja Mikko Puolakka, talous- ja rahoitusjohtaja

Tammi kesäkuun 2016 osavuosikatsaus 20. heinäkuuta Mika Vehviläinen, toimitusjohtaja Mikko Puolakka, talous- ja rahoitusjohtaja Tammi kesäkuun 2016 osavuosikatsaus 20. heinäkuuta 2016 Mika Vehviläinen, toimitusjohtaja Mikko Puolakka, talous- ja rahoitusjohtaja Keskeistä toisella vuosineljänneksellä Kannattavuus parani Kalmarissa

Lisätiedot

KUUMA-seutu Talousarvio Talous- ja toimintasuunnitelma KUUMA-johtokunta

KUUMA-seutu Talousarvio Talous- ja toimintasuunnitelma KUUMA-johtokunta KUUMA-seutu Talousarvio Talous- ja toimintasuunnitelma 2016 KUUMA-johtokunta KUUMA-SEUDUN TALOUSARVIO 1.1. 31.12.2016 Talousarvio 2016 Perustoiminta (yhteistyö) 289 870 Johtokunta 7 000 Hanketoiminta 223

Lisätiedot

Kuvit teellinen visiokuva alueesta.

Kuvit teellinen visiokuva alueesta. UUSI KAUPUNGINOSA SK A TU KA U A EN U K IV IS N.K LL RE A O U TE ST Kuvit teellinen visiokuva alueesta. 2 TU TU 3 FREDRIKSBERG HERÄÄ HENKIIN. HELSINGISSÄ KALLION KUPEESSA, SIINÄ SATA- MAN JA RAUTATIEN

Lisätiedot

Jaakko Pöyry Group Tilinpäätös 2003

Jaakko Pöyry Group Tilinpäätös 2003 Jaakko Pöyry Group Tilinpäätös 23 Liiketoiminnan fokus 23 Kannattavuus Taseen ja maksuvalmiuden vahvistaminen Kohdennetut yritysostot (lähipalvelut, markkina-asema, teknologia tietotaito) Global Network

Lisätiedot

Kannattavasti kasvava YIT

Kannattavasti kasvava YIT 1 14.11. 2007 YIT OYJ Kannattavasti kasvava YIT Sijoitus - Invest 14.11.2007 klo 11.30-11.50 Konsernijohtaja Hannu Leinonen 15.11.2007 klo 15.30-15.50 Varatoimitusjohtaja Sakari Toikkanen 2 14.11. 2007

Lisätiedot

Suomalaisen Työn Liitto & Yhteiskunnallinen yritys -merkki

Suomalaisen Työn Liitto & Yhteiskunnallinen yritys -merkki Suomalaisen Työn Liitto & Yhteiskunnallinen yritys -merkki Yhteiskunnallinen yritys -video https://www.youtube.com/watch?v=qvzrov0hrpk&index=5&list=plqcgvrn8a51wavbtihertuijvqiv0qcj_ Suomalaisen Työn

Lisätiedot

Mallintamalla suunnittelu, rakentaminen ja elinkaari hallintaan. Kari Ristolainen johtava asiantuntija Senaatti-kiinteistöt

Mallintamalla suunnittelu, rakentaminen ja elinkaari hallintaan. Kari Ristolainen johtava asiantuntija Senaatti-kiinteistöt Mallintamalla suunnittelu, rakentaminen ja elinkaari hallintaan Kari Ristolainen johtava asiantuntija Senaatti-kiinteistöt 1 24.5.2010 Tietomallintamisen kehityspolku Senaatti-kiinteistöissä BIM - kehityshankkeet

Lisätiedot