POSTLOKAALINEN KULTTUURI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "POSTLOKAALINEN KULTTUURI"

Transkriptio

1 Matti Sarmela POSTLOKAALINEN KULTTUURI Kehityksen finalisaatio (Postlocal Culture. Finalization of development) ISBN (PDF) ISBN (CD-ROM) Helsinki 2013

2 Matti Sarmela Englanninkielinen käännös: Annira Silver 2. täydennetty painos English summary (60 pages) Teosta saa vapaasti lainata ja kopioida. This work may be freely quoted and copied. PDF-teos verkossa: kulttuuri2.pdf Painokset: Ensimmäinen versio verkossa E-kirja verkossa kulttuuri.pdf Avainsisältö: Universaali, rajaton digitaalinen kulttuuriympäristö Globaalit teknosysteemit Kehitysuskonto Mannervaltion synty Euroopan Yhdysvallat Kansallisvaltion loppu Kuntalaitoksen kuolema Turvayhteiskunta Yhteiskuntamoraalin rakennemuutos Uskontoviihde Rajaton seksikulttuuri Avioliiton katoaminen Postlokaalinen rotaatioperhe Huumevapaus Teknosysteemien armoilla Tajuntatekniikan ihme Laumojen planeetta Universaali planetaarinen massakulttuuri Ubiikki digitaalinen ihmisen ja ympäristön valvonta Key topics: Local, delocal and postlocal cultural systems Structural change into postlocal environment Adaptation to the planetarian future Finalization of digital technology Culture of universal technosystems Arising of continental states United States of Europe Disappearing of national states Disappearing of local administration institutions (parishes, congregations) Religion of global development Declining of communal morality Borderless sexuality Disappearing of marriage Postlocal rotation family Finalization of human reproduction Universal knowledge and education Solitary citizens of gigapolis Nomads of world economy Postlocal human being - a miracle of global conscious industry Medicalization of human life Finalization of universal planetarial mass culture. Security society, ubiquitous surveillance of man, final scientific-technological control of nature

3 Matti Sarmela, Postlokaalinen kulttuuri 3 Sisällysluettelo Esipuhe Taustaselitykset Rakennemuutoksen teoria Termejä 11 Kulttuurit ja ympäristö 12 Rakennemuutoksen mekanismit 16 Taulukko 1. Kolme ympäristöjärjestelmää 15 Kehitysuskonto Kehitysuskon olemus 18 Kultinluojat ja riittientekijät 21 Kehityskultin mytologit 24 Kehitysuskon vartijat 26 Matkalla postlokaaliseen kulttuuriin Maailmankansalaisten yhteiskunta 28 Teknosysteemien kulttuuri 32 MANNERVALTIO Postlokaalinen maailmantalous Globalisaation valtarakenteet Maapallonlaajuinen kehitysympäristö 38 Eurometropolien innovatiivisuus 43 Kansallisen politiikan rappeutuminen 45 Hyvinvointivaltion loppu 49 Euroopan Yhdysvaltojen synty Kansallisvaltion globaalistuminen 54 Eurohegemonia täydellistyy 58 Kilpajuoksu eurokulttuuriin 63 Liittovaltion rakentuminen 67 Kansallisvaltion katoaminen Suomalainen osavaltio Osavaltion aatemaailma 71 Paikallishallinnon delokalisaatio 74 Kuntalaitoksen tuhoutuminen 78 Mihin osavaltion hallintoa tarvitaan? 85 Kansallisuuden katoaminen Suomalaisen sivistyksen tulevaisuus 88 Globaali sivistystaso 94 Kansalaisen katoaminen 97 Monokulttuurinen sekakansa 100 Postlokaalinen työläinen 105

4 Matti Sarmela, Postlokaalinen kulttuuri 4 Turvayhteiskunnan tulo Olemassaolon vartiointi Yhteisö ihmisyyden turvana 112 Hallintakulttuurin keskittyminen 115 Alati valvottu ihmiselämä. Ympäristön, identiteetin, arkielämän ja tulevaisuuden valvonta 118 Valvottu globalisaatio Planetaarinen valvontakulttuuri 123 Valvontakulttuurin finalisaatio 126 Organisoitu väkivalta mistä se syntyy? 130 Ympäristödiktatuurin aika 132 POSTLOKAALINEN ELÄMÄ Yhteisöistä vapautuminen Yhteiskuntamoraalin rakennemuutos Paikallinen moraali 138 Hyvä kyläläinen 141 Synnitön ihminen 144 Uskontojen sopeutuminen Uusi kansanusko 151 Postlokaalinen uskontoviihde 154 Kehityskirkon tulevaisuus 158 Sukupuolisuhteiden rakennemuutos Tutkimustaustaa Mukana muutoksessa 165 Ihmislajin seksuaalisuus ja sukupuolikuri 169 Naisten kulttuurihegemonia 172 Paikallisen moraalin aikakausi Kyläkulttuurien moraali 175 Maaseutuyhteisöjen moraalinen hajoaminen 179 Seksikulttuurin finalisaatio Rajaton seksuaalisuus 183 Seksikasvatus täydellistyy 187 Postlokaaliset sukupuolisuhteet Sukupuolten välinen luokkataistelu Seksuaalinen häirintä ja väkivalta 192 Sukupuolitaistelu ja tulevaisuuden elämänmuoto 197 Vastakkaiset sukupuolet Myötä elämisen rappio 202 Seksuaalinen marttyyrius ja eettinen vastuu 206 Avioliiton katoaminen

5 Matti Sarmela, Postlokaalinen kulttuuri 5 Paikallinen avioliitto Kuinka aviopuoliso haettiin 212 Ihmiselämän suurin taitekohta 216 Delokaalinen perhe Avioliitosta avioeroon 219 Perhe riskiympäristössä 222 Maailmankulttuurin rotaatioperhe Postlokaaliset perhesuhteet 228 Reproduktion finaalistuminen 232 Huumevapaus Ei elämää ilman huumeita Alkoholistuva kulttuuriympäristö 237 Huumeet länsimaisessa yhteiskunnassa 240 Huumekulttuurin finalisaatio Huumepolitiikan tulevaisuus 243 Tajunnan pysyvä onnellisuustila 245 POSTLOKAALINEN KULTTUURI Elämä paikattomassa ympäristössä Mobiilikansalainen Uuden ihmisen luominen 252 Ihminen tajuntatekniikan ihme 255 Vapautettu maailmankansalainen 260 Laumojen planeetta 262 Digitaaliyhteiskunta Paikattomat kulttuurirakenteet 265 Primitivisaatio käynnissä 269 Teknokoneistojen armoilla 276 Taulukko 2. Vanhat ja uudet rakenteet 274 Jälkiluku FINALISAATIO Delokaalinen yhteiskunta 282 Postlokaalinen tulevaisuus 284 Täydellinen kulttuuri 287 English summary 289 Kirjallisuutta 347

6 Matti Sarmela, Postlokaalinen kulttuuri 6 Contents Foreword 8 Background notes Theory of structural change Termes used in the work 11 Mechanisms of structural change 16 Table 1. Three environment systems 15 Religion of development Essence of development faith 18 Cult creators and rite makers 21 Mythologies of development cult 24 Guardians of development faith 26 Towards postlocal culture Society of world citizens 28 Culture of technosystems 32 CONTINENT STATE Postlocal world economy Power structures of globalization Global development environment 38 Innovativity of eurometropoles 43 Decline of national politics45 End of welfare state 49 Birth of United States of Europe Globalization of nation state 54 Eurohegemony is finalized 58 Race to euroculture 63 Construction of a federal state 67 Demise of the nation state Finnish federation state Ideals of a federation state 71 Delocalization of local government 74 Destruction of municipal system 78 Need for federation state 85 Demise of nationality Future of Finnish civilization 88 Global civilization standard 94 Demise of the citizen 97 Monocultural mixed people 100 Postlocal worker 105 Advent of security society Guarding existence Society as security of humanity 112 Centralization of governing culture 115 Human life under ubiquitous surveillance of environment, identity, daily life and future 118 Globalization under surveillance Planetarial surveillance culture 123 Finalization of surveillance culture 126 Organized violence where does it start? 130 Era of environmental dictatorship 132 POSTLOCAL LIFE Liberation from communities Structural change of social morality Local morality 138 Good villager 141 Sin-free human being 144 Adaptation of religions New folk religion 151 Postlocal religious entertainment 154 Future of development church 158

7 Matti Sarmela, Postlokaalinen kulttuuri 7 Structural change of sexual relations Research background Included in the change 165 Sexuality of human species and sexual discipline 169 Women s cultural hegemony 172 Era of local morality Morality of village cultures 175 Moral disintegration of rural communities 179 Finalization of sex culture Unlimited sexuality 183 Sex education will be finalized 187 Postlocal sexual relationships Class struggle of the sexes Sexual harassment and violence 192 Struggle of the sexes and future way of life 197 Opposite sexes Degeneration of empathy 202 Sexual martyrdom and ethical responsibility 206 Demise of marriage Local marriage How a spouse was found 202 Greatest turning point in human life 216 Delocal family From marriage to divorce 219 Family in risk environment 222 Rotation family of world culture Postlocal family relationships 228 Finalization of reproduction 232 Intoxicant freedom No life without stimulant Alcoholicizing cultural environment 237 Intoxicants in western society 240 Finalization of narcotic culture Future of intoxicant policy 243 Consciousness in constant state of happiness 245 POSTLOCAL CULTURE Life in nonlocal environment Mobile citizen Creation of new man 252 Man miracle of consciousness technology 255 Liberated world citizen 260 Planet of masses 262 Digital society Cultural structures without borders 265 Ongoing primitivization 269 At the mercy of technomachinery 276 Table 2. Old and new structures 274 Postscript (Finnish Folklore Atlas 2009; Postlocal Era ) FINALIZATION Delocal society 282 Postlocal future 284 Perfect culture 287 English summary 289 Bibliography 347

8 Matti Sarmela, Postlokaalinen kulttuuri 8 Esipuhe Tämä teos on kuvaus tulevaisuudesta, postlokaalisesta ajasta, jolloin nykyinen kehitys täydellistyy, finaalistuu, ja saavuttaa päätepisteensä. Sen jälkeen voi alkaa uusi aika ja uusi rakennemuutos. Tarkastelen kulttuurin rakenteiden muuttumista ja niiden luonnetta tulevaisuuden tieteellisteknisessä maailmanympäristössä. Esimerkkinä on Suomi, mutta sama kehitys tapahtuu kaikkialla maailmassa. Rakennemuutoksen teoria, jota olen käyttänyt jo kauan, lähtee siitä olettamuksesta, että kulttuuri on kokonaisjärjestelmä, jonka kaikki rakenteet sopeutuvat kunkin aikakauden ympäristöön, niihin mahdollisuuksiin ja uhkiin, joita ympäristön muuttuminen tuo tullessaan. Kulttuurien ympäristön luo ihmisen käyttämä tekniikka ja siihen kytkeytyvä taloudellisen ja sosiaalisen hyödyn tavoittelu, uusi ympäristövalta. Tulevaisuuden postlokaalisen ympäristön perusta on globaali talous ja digitaalinen datatekniikka, niiden valtakaudella syntyy postlokaalinen ympäristö ja globaali, planetaarinen, universaali maailmankulttuuri. En puhu siitä, millaisia ovat postlokaalisen ihmisen elämän kokemukset enkä yritä ennustaa, onko globaali maailmankansalainen onnellisempi vai onnettomampi kuin nykyajan ihminen. Onnellisia ja onnettomia ihmisiä on ollut kaikissa kulttuuriympäristöissä. Minunkin on ollut kestettävä tämän kirjan kirjoittaminen. Muutos tuo aina tullessaan ristiriitoja, katkeria elämänkohtaloita. Niin tapahtui silloin, kun Suomi muuttui toisen maailmansodan jälkeen delokaaliseksi, keskitetyksi valtiokulttuuriksi ja maatalousvaltainen paikalliskulttuuri tuhoutui. Nykyinen rakennemuutos on kertomuksia työttömäksi joutumisesta, särkyneistä avioliitoista, lasten ja nuorten ongelmista, huumeisiin sortuneiden kohtalosta. Niistä kertominen ei ole tämän kirjan tarkoitus, vaan se, mitä tapahtuu paikallisuudelle, nykyisen valtiokulttuurin rakenteille, ja millaisia uudet, paikattomat rakenteet ovat luonteeltaan. Tärkein on kysymys, kulkevatko ihmisten elintavat, sosiaaliset instituutiot, tiede, taide, viihde kohti yhtä yhdenmukaista kulttuurijärjestelmää? Ovatko kaikki paikallisen kulttuurin muodot: kansallinen hyvinvointivaltio, kunnat, seurakunnat, kotipaikka, työyhteisöt, avioliitto ja perhe menneisyyttä eivätkä toimi enää postlokaalisessa ympäristössä? Tähän asti kirjoitukseni postlokaalisesta kulttuurista ei ole kiinnostanut keskustelijoita, koska minulta puuttuu pelastussanoma tai kohde, jota syyttää. Ollakseen uskottava meritokraatilla pitäisi olla julistus uudesta suurenmoisesta kehityksestä, oppi siitä, kuinka tulevaisuus pelastetaan. Olen tietenkin mukana vaatimassa, että luonnonvarojen tuhlauksen ja jatkuvan talouskasvun täytyy loppua, jos ihmisen elinympäristö ja luonto halutaan pelastaa. Mutta nämä vaatimukset eivät riitä. Nykyistä kehitystä ei pysäytetä, vaikka joitain yksittäisiä kehityskulkuja poliittisilla päätöksillä korjattaisiin. Käynnissä on paljon suurempi, totaalinen koko kulttuurin muutosprosessi. Minä vaadin paljon suurempia asioita: ihmisten olisi jo aika vastustaa kaikin keinoin kehitysuskonnon ylivaltaa, jatkuvaa keskittämistä, mannervaltion syntyä, gigapolien rakentamista ja kaikkialle ulottuvaa ubiikkia valvontakulttuuria. Ja ennen kaikkea luonnosta ja maapallon tilasta huolestuneiden tulisi pitää huoli siitä, etteivät tulevai-

9 Matti Sarmela, Postlokaalinen kulttuuri 9 suutta ota haltuunsa ne ideologian vartijat, joille luonnon suojelu on vain oman vallan väline. Vieläkään en esitä suurta pelastusohjelmaa, mutta kysyn tämän kirjan lukijoilta, miksi he antavat kaiken tapahtua? Kuulun ikäpolveen, joka on kokenut tähänastisista suurimman rakennemuutoksen, minkä suomalainen kulttuuri on käynyt läpi. Olen kirjoissani ja kirjoituksissani seurannut rakennemuutoksia paikallisyhteisöistä moderniin valtiokulttuuriin niin Suomessa kuin muuallakin. Tässä kirjassa puhun joskus samoista asioista ja samoin sanoinkin kuin aikaisemmin. Se on tarkoituksellista. En usko, että tämän päivän lukijat ovat kirjoituksiini törmänneet. Monet europoliitikot julistavat, ettei postlokaalista kulttuuria voi tulla eikä suomalaisuus tai suomalainen kulttuuri mihinkään katoa. Kirjoituksissani on ollut tietty logiikka, kulttuurisysteemien rakennemuutoksen teoria, ja ennen ajatusteni kumoamista, se pitäisi osoittaa vääräksi. Kuinka kehitysuskonto, josta on tullut maailman voimakkain ideologia, voisi johtaa muuhun kuin täydelliseen kulttuuriin, turvayhteiskuntaan, jossa ihminen ja luonto ovat täydellisesti teknosysteemien hallinnassa? Voiko se olla poliittinen järjestelmä, jossa kaikki ihmisoikeudet on toteutettu? Kirjallisuusviitteillä olen halunnut osoittaa, kuinka "postlokalisaatio" etenee suomalaisessa yhteiskunnassa. Lähdeteoksista olen etsinyt tietoa siitä, mitä juuri nyt tapahtuu kansallisvaltiolle, talouselämälle, työlle tai perheelle; postlokaalisen kulttuurin teoriasta ei kirjallisuutta ole. Teos sivuaa niin monia elämänaloja, että taustakirjallisuuden määrää on ollut pakko rajoittaa. Mukana on lähinnä viimeisen vuosikymmenen aikana julkaistuja teoksia eikä artikkeleita mainita kuin poikkeustapauksessa; teosten tekijöiden tuotannosta löytyy enemmänkin aihetta koskevaa tutkimusta. Rakennemuutos näkyy jo vaikkapa Suomen tilastokeskuksen julkaisuista tai tutkimuslaitosten ja ministeriöiden raporteista. Tähän toiseen, CD-ROM -kirjana julkaistuun painokseen on tehty lisäyksiä ja korjauksia; kaikkia virheitä en varmaankaan ole saanut korjatuksi enkä enää kykene hallitsemaan kaikkea aineistoa. Suurin lisäys on loppuluku Laumojen planeetta, jossa on tarkasteltu globaalille kulttuurille ominaista rakennetta: laumauttamista, ihmiskunnan masinoimista erilaisiksi kuluttaviksi laumoiksi. Teos on kirjoitettu niin, että sen sanoma käy selväksi, kun lukee johdannon ensimmäiseen päälukuun Mannervaltio saakka ja loppuyhteenvedon. Muussa tekstissä kuvataan postlokaalisen kulttuurin tuloa ja sen voi jokainen myös omassa elämässään kokea. Englanninkielisen yhteenvedon on kääntänyt Annira Silver, yhtä tarkasti ja tehokkaasti kuin aikaisemmat teokseni. Kannen kuvan Shanghain gigapolista on ottanut Matti S. Sarmela, nimiölehden kuvan Helena Aalto. Teos on ollut kotisivullani aluksi kahdessa osassa: I. Mannervaltion synty ( ). II. Globaali elämä ( ) ja yhdistettynä verkkojulkaisuna Postlokaalinen kulttuuri. Kehityksen finalisaatio ja tulevaisuus ( ). Nämä versiot on Internetistä poistettu, jäljellä on e-kirja (ISBN ; julkaistu ), joka nyt uuden version ilmestyttyä poistuu kotisivultani.

10 Matti Sarmela, Postlokaalinen kulttuuri 10 Taustaselitykset Kulttuuri on sopeutumista tulevaisuuden ympäristöön. Postlokaalisessa digitaalimaailmassa tulevaisuus täydellistyy. Ihmistä ja luontoa alkavat hallita planetaariset teknokoneistot, ne korvaavat nykyiset yhteiskuntamuodot, kansallisvaltiot ja kansalliset kulttuurit. Ihmiskunnan yhteisen elämänmuodon rakenteita ovat globaali talous, mannervaltiot, kaikkialle ulottuva digitaalinen ympäristönhallinta. Rakennemuutoksen teoria

11 Matti Sarmela, Postlokaalinen kulttuuri 11 Termejä Kulttuuri tarkoittaa kulttuurin jäsenten, ns. tavallisten ihmisten elämänmuotoa, niin kuin kulttuuriantropologiassa termi määritellään. Se ei tarkoita tieteen, taiteen tai viihteen teknosysteemejä, yksilöllisiä suorituksia, ei ns. korkea- eikä populaarikulttuuria. Taidetta olen nimittänyt tajuntateollisuudeksi silloin, kun se on kaupallista massatuotantoa, ja mitäpä muutakaan postlokaalinen sivistys tai korkeakulttuuri voisi olla. En kuvaile sitä paikallista yhteiselämää, jota vielä jää elämään, vaan niitä valtarakenteita, jotka määrittelevät tavallisen maailmankansalaisen kulttuuriympäristön, arkielämän kehykset. Lokaaliset (etniset) kulttuurit syntyivät luontoistalouden (maanviljelytekniikan) aikakaudella yhteisöjen sopeutuessa maantieteelliseen ympäristöönsä ja luodessaan omassa paikallisessa elinpiirissään toimivia kulttuurisia rakenteita. Delokaalinen (valtio)kulttuuri kasvoi koneteknisen vallankumouksen (höyrykoneen, polttomoottorin, sähkömoottorin) luomaan ympäristöön toisen maailmansodan jälkeen. Uusi ympäristö oli paikallisyhteisöjen ulkopuolella, yhteiskunnan alkoivat sopeutua kansainväliseen kehitykseen. Kulttuurisena vastauksena syntyi kansallisvaltio, jonka rakenteina olivat keskitetyt, hierarkkiset organisaatio (keskusvirastot, keskusliikkeet, korporaatiot, järjestöt,) ja uusina toimijoina eri alojen koulutetut meritokraatit. Postlokaalisen kulttuurin luo digitaalitekniikka (tietokoneet, mobiililaitteet, älykortit, robotit). Ne tekevät koko maapallosta rakenteiltaan yhtenäisen, universaalin (planetaarisen, globaalin) toimintaympäristön, jossa jokaiselle elämänalueelle syntyy oma globaali teknosysteeminsä. Kulttuurin finalisaatio tarkoittaa prosessia, jonka tuloksena syntyy paikaton, postlokaalinen, kulttuurijärjestelmä, jossa vallitsee kaikkialle ulottuva, ubiikki tieteellistekninen ympäristön, luonnon ja ihmisen valvonta. Finalisaation edetessä kansallisvaltiot sulautuvat mannervaltioiksi ja lopulta osaksi yhdenmukaista, planetaarista maailmankulttuuria, jossa kaikilla elämänalueilla toimii yksi globaali teknosysteemi. Teknosysteemi on eri kulttuurialueiden, kuten tieteen ja tekniikan tuottamisen, ympäristön rakentamisen, liikenteen ja kuljetusten, ravinnon tuotannon, koulutuksen, terveydenhoidon, median, taiteen ja viihteen planetaarinen tuotantokoneisto. Se on ottanut haltuunsa oman kulttuurisektorinsa ja muokkaa sen totaaliseksi järjestelmäksi, joka toimii yhdenmukaisesti kaikkialla maailmassa. Postlokaalinen kulttuuri on kaupallista massatuotantoa, vaikuttamistekniikkaa ja globaalia jäljittelyä, maailmanlaajuisesti yhdenmukaista tajuntateollisuutta, jonka rakenteet ovat samanlaisia omistussuhteista tai kansallisuuksista riippumatta.

12 Matti Sarmela, Postlokaalinen kulttuuri 12 Tajuntateollisuus on kaupallista kulttuurituotantoa, tiedettä, taidetta, viihdettä, vaikuttamista, jolla pyritään täyttämään kuluttavien massojen tajunnan tila, ohjaamaan ihmisten ajattelua, tuntemista ja kokemuksia. Myös henkinen kulttuuri on teollisuutta, jota tuottavat tajuntateknikot ja mielen insinöörit, oman teknokoneistonsa toimijat, meritokraatit. Kulttuurituotannon menestystekijät ovat samat kuin kaikilla muillakin tuotannon aloilla: massojen ostoskäyttäytymisen ja kulutuskysynnän hallinta, ihmisen lajiominaisuuksien hyväksikäyttö, kuluttavien laumojen masinoiminen, eikä sivistyksellä tai taiteella ole itseisarvoa enempää kuin muullakaan kaupallisella tuotannolla. Maailmantalouden ympäristössä kulttuurin hierarkian määrää yhä yksipuolisemmin taloudellinen menestys; korkeinta kulttuuria on sellainen massatuote, joka menestyy globaaleilla markkinoilla. Primiviistyminen (primitivisaatio) tarkoittaa paikalliskulttuurien eettisten normien katoamista. Sivilisaatioina on pidetty kulttuureita, jotka rajoittivat ihmislajin eläimellistä käyttäytymistä, ylläpitivät yhteiselämän eetosta, perhe- ja seksuaalinormeja, ns. hyviä tapoja, naapurien huomioon ottamista. Postlokaalisessa ympäristössä vallitsevan kansankulttuurin tendenssinä on ihmislajin kaikkien tarpeiden, viettien ja mielihalujen rajaton kaupallinen tyydyttäminen; evoluution näkökulmasta primitivisaatio on ihmisen muuttumista yhteisöeläimestä laumaeläimeksi, yhteisöllisen empatian vaihtumista yksilölliseksi antipatiaksi. Kulttuurit ja ympäristö Tässä teoksessa olen pitänyt kulttuuria ihmisen ja ihmisyhteisöjen vastauksena ympäristön muutoksiin, ympäristöjärjestelmänä joka sopeutuu tulevaisuuteen. Tekninen kehitys on jatkuvasti muuttanut ihmisen elinympäristöä ja metsästäjä-keräilijöiden kaudesta lähtien uudet kulttuurijärjestelmät ovat syntyneet ihmisyhteisöjen sopeutuessa tekniikan mukana muotoutuneeseen uuteen ympäristöön, uuteen tulevaisuuteen. Kulttuuria ohjaavat uudet sukupolvet, joiden on sopeuduttava edessä oleviin muutoksiin. Yhteiskunnat niin kuin yksityiset ihmisetkin suuntautuvat tulevaisuuteen, eivät menneisyyteen, traditioihin, ja etsivät jatkuvasti uusia kulttuurisia vastauksia, jotka toimisivat muuttuvassa elinympäristössä. Kulttuurijärjestelmän vastaus ympäristönmuutoksiin on uusi rakenne, joka toimii uudessa ympäristössä; vanhat rakenteet lakkaavat toimimasta ja häviävät. Sopeutumiseen pakottaa uusi ympäristötekniikka, ne välineet, joita ihmisellä on käytettävissä, eivät arvot tai ideologiat. Uusi ympäristö synnyt-

13 Matti Sarmela, Postlokaalinen kulttuuri 13 tää myös uudet arvot. Tämän teoksen perusajatus tai hypoteesi on, että rakennemuutoksen edetessä kaikille elämänaloille syntyy uudet vastaukset eikä mitään vanhan järjestelmän rakenteista jää jäljelle. Kulttuurin rakenteet ovat aineellisia ja henkisiä ominaispiirteitä, jotka vahvistavat ihmisen ympäristösysteemin toimintaa, sen järjestystä, konstruktiivisia tai konstitutiivisia perusteita, ja tulevaisuuteen sopeutumista. Paikalliskulttuureissa konstruktiivisia rakenteita ovat olleet aikansa ympäristötekniikka, esimerkiksi talonpoikaisyhteisöjen viljelytekniikka, mutta myös yhteisölliset tavat ja riitit, yhteisöllisyyttä tukeneet kertomukset, laulut ja sananparret, kansanperinteeksi nimitetty henkinen kulttuuri. Meidän yhteiskunnassamme tiede, taide ja viihde ovat mukana nykyajan sopeutumisprosessissa, luotaessa tulevaisuuden kulttuurivastauksia. Tekniset, taloudelliset ja henkiset rakenteet ovat kuin verkko, joka sitoo ympäristöjärjestelmän toimivaksi kulttuuriksi. Olennaista on se ympäristö, johon kulttuuri sopeutuu. Tältä kannalta olen jakanut kulttuuriympäristöt lokaalisiin, delokaalisiin (keskittyviin) ja postlokaalisiin. Silloin kun suomalaiset "heimokulttuurit" syntyivät, hämäläiset, savolaiset ja karjalaiset elivät paikallisissa yhteisöissään, sopeutuivat omaan maantieteelliseen ympäristöönsä ja loivat paikallisissa luonnonoloissa toimivia kulttuurisia ratkaisujaan, lokaalisen kulttuurin. Paikallinen ihminen rakensi itse kylämaisemansa ja suhteutti sosiaaliset arvonsa niin kuin uskonnolliset selityksensäkin ympäröivään todellisuuteen. Hän puhui paikallista kieltään, murrettaan, jäsensi ympäristönsä paikallisilla käsitteillä ja nimityksillä, kiinnitti tarinat paikkakuntansa luonnonpaikkoihin, taloihin tai henkilöihin. Kulttuuri oli yhteisiä tapahtumia, kyläläisten tai sukulaisten häitä ja hautajaisia. Omillaan toimeen tulevat paikallisyhteisöt sopeuttivat vieraatkin vaikutteet elinehtoihinsa ja loivat ne erilaiset etniset kulttuurit, joita maapallolla on ollut olemassa. Delokaalinen kulttuuri syntyi toisen maailmansodan jälkeisessä suuressa rakennemuutoksessa, jolloin maatalousvaltainen, talonpoikainen yhteiskunta lakkasi toimimasta ja syntyi kansallinen valtiokulttuuri, hyvinvointivaltio. Suomalaisten elinpiiri ei enää ollut se maantieteellinen paikka, jossa ihmiset asuivat, vaan todellinen vaikuttava ympäristö oli jossain paikallisuuden ulkopuolella. Se ympäristö, johon ihmiset sopeutuivat oli kansallisvaltio, kansainvälinen tieteellistekninen kehitys, kansainvälinen tieto ja taito. Kulttuurijärjestelmän perusrakenne ei enää ole ollut paikallinen yhteisö, vaan organisaatio, teknosysteemi, tiettyä kulttuurin osa-aluetta hallitseva teknis-tuotannollinen ammattikoneisto. Lähes kaikilla ihmiselämän alueilla toimii oma teknokoneistonsa, taloudellinen, sosiaalinen ja kulttuurinen organisaationsa, joka tuottaa oman kulttuurisektorinsa tiedon, tekniikan ja tulevaisuuden. Teknosysteemejä ovat teollisuuden eri tuotannonalat, esimerkiksi paperiteollisuuden sektori kaikkine osa-alueineen, mutta myös terveysalan hoitokoneisto, koululaitos tai media. Suuret kulttuurikompleksit voidaan jakaa itsenäisiin osasysteemeihin tai alajärjestelmiin, esimerkiksi kasvatuksen ja koulutuksen teknosysteemissä yliopistolaitos on oma kansainvälinen instituutionsa. Delokaalisen kulttuurin tuottavat teknosysteemien toimijat, meritokraatit, koulutetut organisaatioihmiset. Meritokraatti oli uusi teollisen yhteiskunnan ihmistyyppi, joka koulutti itsensä, sopeutui keskittyvään organisaatiokulttuuriin ja syrjäytti sukuyhteiskunnan ajan maa-aateliston (feodaali-

14 Matti Sarmela, Postlokaalinen kulttuuri 14 aateliston) perinnöllisen valtajärjestelmän. Koulutusyhteiskunnan ihminen kuuluu ennen kaikkea johonkin teknosysteemiin, se muodostaa hänen elämänsä kehyksen ja antaa hänelle tulevaisuuden mahdollisuudet. Modernin valtiokulttuurin perusrakenne oli keskitetty organisaatio ei enää kyläyhteisö; paikallista yhteisöllisyyttä ei enää ole olemassa. Valtiokulttuurin ihmisiä yhdistää heidän oman ammattialansa kansallinen teknosysteemi, se määrittelee myös kansalaisten sosiaalisen aseman. Tulevaisuudessa teknosysteemit muuttuvat ylikansallisiksi, globaaleiksi, niin kuin muutkin kulttuurirakenteet. Meritokraatti on ideologinen selviytyjä, joka toimii keskitetyissä organisaatioissa, kehittää toimintakenttäänsä; meritokratian kulttuuriympäristö on tuotantolaitoksia, keskushallituksia ja -järjestöjä, joiden tehtävänä on tuottaa, markkinoida tai vaikuttaa omalla sektorillaan tai klusterillaan; yhteiskunta on teknosysteemien kilpakenttä. Kritikoitaessa 1800-luvun yhteiskuntaa on Suomessakin käytetty termiä pikkuporvaristo (petit bourgeois 'alempi keskiluokka'), joka omaksui aikansa eliittiluokan (aateliston) kulttuuri-ihanteet ja pyrki seuraamaan yläluokan elintapoja, kansainvälistä ylhäisömuotia. Pikkuporvarit säestivät eliittiluokan hegemoniaa, he pyrkivät erottautumaan paikallisista talonpojista matkimalla kaikkea uutta; he kannattivat sinisilmäisesti ylempiensä päämääriä ymmärtämättä, ettei eliittiluokka ajanut heidän etujaan ja että he todellisuudessa jäivät uuden kehityksen jalkoihin. Nykyajan pikkuporvareista voi analogisesti käyttää termiä pikkumeritokratia. Pikkumeritokraatit uskovat eliittiluokan viitoittamaan kansainvälisen kehitykseen ja globalisaatioon. He ovat kehitysuskon pikkupappeja, jotka omaksuvat ulkoa ohjatun kulttuurin, kehitysuskon ja sen kehityskielen, jota eri teknosysteemien kehitysliturgiassa käytetään. Pikkumeritokraatit sopeutuvat massojen elämänmuotoon, kuluttavat uudet tajunta- ja tavarateollisuuden tuotteet, marssivat yhtä jalkaa ja täyttävät massatilaisuuksien katsomot. Nuorten pikkumeritokraattien joukosta nousevat ne uudet sukupolvet, jotka julistavat, etteivät he haluakaan olla suomalaisia, vaan eurooppalaisia ja sopeutua mobiililaitteineen postlokaaliseen tulevaisuuteen. Pikkumeritokratia on kuin kalaparvi, joka poukkoilee ylös ja alas, tekee täsmällisiä liikkeitä yhtä aikaa ja syöksyy ympäristössään sinne, mistä se uskoo löytävänsä saalista itselleen. Meritokraattien parvesta jokainen haluaa olla eturivissä, esillä, tuomassa julki lauman mielipiteet, ikään kuin johtamassa muita, mutta kun vaara uhkaa, useimmat heistä piiloutuvat muiden taakse. Pikkumeritokraatit ovat säestäjiä, jotka säestävät jotain suurempaa, huippukehitystä, ihmisjumalaa, kannattavat kulttuurin keskittymistä, mannervaltioita. Keskiluokkainen meritokratia toteuttaa organisaatiokulttuurin, keskitetyt järjestelmät, tuomitsee vastaihmiset, nostaa valtaan diktaattorit, luo ihmisjumalien syntymyytit ja palvontariitit. Pikkumeritokratian keskuudessa muotoutuu vallitseva kulttuuri, kulttuurihegemonia ja hallintaideologia, se myös kykenee toteuttamaan ideologisen väkivallan, pitämään kiinni yksipuolisesta totuudesta, vaikenemaan.

15 Matti Sarmela, Postlokaalinen kulttuuri 15 Taulukko 1 Kolme ympäristöjärjestelmää 1. Lokaalinen kulttuuri Etninen paikalliskulttuuri Paikallinen ympäristö paikalliset resurssit paikallinen tekniikka paikallinen energia Paikalliset tuotantomuodot omavaraisuuden ekonomia paikallinen tuotannonjako käsityö, elinkeinovuoden työjaksot paikallinen tieto ja taito, enkulturaatio perhekeskeinen työ, ikä- ja sukupuolijako paikallinen/sukuhierarkia Paikallisyhteisöt kylähallinto, paikallinen järjestys paikallinen yhteistyö vastavuoroinen auttaminen naapuruus, kollektiivisuus henkilökohtainen kanssakäyminen Kyläuskonto paikalliset temppelit, kulttipaikat paikallinen, uskonnollistettu ajanlasku paikalliset perhe- ja siirtymäriitit lähimmäisyys-etiikka Yhteisöperinne (traditiot) amatöörikulttuuri, kollektiivisuus kyläjuhlat (yhteisateriat) kylä/sukuhäät, -hautajaiset työvuoden yhteiset juhlat eriytynyt ikä- ja sukupuoliryhmien kulttuuri Paikallisyhteisön rakentaminen oman kyläyhteisön esille tuominen kielen (murre), folkloren paikallistaminen yhteisömoraalia tukeva perinne ja kasvatus kasvaminen omaan yhteisöön harmonian illuusio yhteisöihmisen ideaali 2. Delokaalinen kulttuuri Keskittyvä valtiokulttuuri, meritokratia Ylipaikallinen, kansallinen ympäristö ulkopuoliset resurssit mekaaninen tekniikka fossiilinen energia Kansalliset teknosysteemit kaupallinen massateollisuus kansalliset tuotantosektorit liukuhihnatekniikka tieteellistekninen tieto ja taito ammatillinen erikoistuminen organisatorinen hierarkia Kansallinen keskittäminen keskitetty hallinto, kuntakeskukset keskitetyt organisaatiot, korporaatiot teollisuus- ja kauppakeskukset koulu-, kulttuuri-, urheilukeskukset virastokulttuuri, byrokratia Valtiollinen kehitysuskonto kansallinen valtiokirkko kansallinen kehitysritualismi poliittiset sosiodraamat hyvinvointivaltion etiikka Kansallinen kulttuuriteollisuus ammattikulttuuri, kulttuuripalvelut kansallinen mediakulttuuri (TV) massatapahtumat (festivaalit) kansalliset johtaja/suorittajakultit eriytynyt intressiryhmien kulttuuri Kansallisuuden rakentaminen kansalliset kulttuurimanifestaatiot kansallinen taide ja viihde kansallinen solidaarisuus, isänmaa kansallinen koulutus, sosiaalistaminen itsenäisyyden illuusio kansalaisen ihanne, kansalaisoikeudet 3. Postlokaalinen kulttuuri Keskittyvä maailmankulttuuri Planetaarinen ympäristö globaalit resurssit digitaalitekniikka globaalit energiaverkot Universaalit teknosysteemit globaalit tuotantorakenteet globaalit tuotantoverkostot, gigapolit automaatio, robotit, satelliitit universaali tieto ja koulutus universaalit ammattirakenteet globaali virtuaali/mediahierarkia Digitaalinen teknouniversumi maanosavaltiot, maailmanhallitus globaalit virtuaaliorganisaatiot universaalit tietokeskukset (maailmanaivot) täydellinen ympäristön digitaalinen valvonta virtuaalinen todellisuus, kanssakäyminen Uskonnollistettu täydellisyys, universalismi täydellisen kehityksen ideologia globaalit kehitys-, pelastusrituaalit universaalit julkisuuskultit ubiikki digitaalinen ihmisen valvonta Globaali tajuntateollisuus globaali virtuaalikulttuuri tieteellistekninen ihmismielen hallinta yhteiset audiovisuaaliset elämykset maailmantason suorittajien gloria paikallisten instituutioiden katoaminen Universaalit kulttuurirakenteet yhteinen ihmislajin kulttuuri globaali virtuaalinen yhteisyys yhteisen maailman representaatiot yhteinen universaali data rajattoman vapauden illuusio globaali vastuu

16 Matti Sarmela, Postlokaalinen kulttuuri 16 Rakennemuutoksen mekanismi Uuden ns. kehityksen tai pikemminkin kulttuurirakenteiden muutoksen käynnistää tekniikka, joka muuttaa totaalisesti ihmisen mahdollisuudet hallita aineellista ja kulttuurista ympäristöään. Delokaalistumisen sysäsi liikkeelle fossiilisiin polttoaineisiin perustunut konetekniikka, uusi teollinen kulttuuriympäristö ja koko yhteiskunta rakennettiin konetekniikan (höyrykoneen, polttomoottorin, sähkömoottorin) varaan. Nykyisin uuden toimintaympäristön luo digitaalitekniikka. Se on uusi perustavaa laatua oleva tekniikka, joka kykenee ja on jo kyennyt sysäämään liikkeelle totaalisen kulttuurien rakennemuutoksen, globalisaation. Teollisen yhteiskunnan alkuvaiheessa ensimmäisiä ruukkien ja sahojen rakennuspaikkoja olivat Suomessakin kosket, silloisen tekniikan perusta oli vielä paikallinen energia ja ihmiset elivät paikallisissa yhteisöissä, teollisuuskylissä. Ensimmäisen konetekniikan ympäristön loi höyrykone, mutta delokaalinen kulttuurikausi alkoi vasta fossiilisiin polttoaineisiin perustuvan konetekniikan kehittyessä toisen maailmansodan jälkeen. Silloin teollisuus irtaantui lopullisesti paikallisuudesta ja siirtyi kaupunkikeskuksiin, joissa oli työvoimaa ja hyvät kuljetusyhteydet, hyvä infrastruktuuri. Suomen kansallinen teollisuus kasvoi teollisuuskaupungeissa. Postlokaalisessa maailmassa teollisuuslaitokset voivat sijaita missä hyvänsä maailman metropoleissa, ne keskittyvät suurille talousalueille, jossa tuotannon ja markkinoinnin edellytykset ovat maailmanlaajuiset. Tekniikan mukana on syntynyt uusi ylikansallinen kulttuuriympäristö, johon yksityiset ihmiset ja yhteiskunnat joutuvat sopeutumaan. Rakennemuutoksen yksinkertainen kaava 1. uusi ympäristönhallinnan tekniikka (maanviljely-, kone-, digitaalitekniikka) 2. kulttuurin sopeutuminen muuttuvaan ympäristöön, tulevaisuuteen 3. sopeutumispakko, vain marginaaliryhmät voivat jäädä muutoksen ulkopuolelle 4. totaalinen muutos, kaikki kulttuurin rakenteet muuttuvat 5. uusi kulttuurijärjestelmä, muutoksessa syntyy uusi rakenteellinen kokonaisuus 6. kulttuuri ei ole perinteitä, vaan sopeutumista tulevaisuuteen 7. voittajia ovat ne, jotka sopeutuvat nopeimmin. Digitaalitekniikalla tietokoneilla on mahdollista hallita planetaarisia tietojärjestelmiä ja hallintakeskuksia, automaatiota ja virtualisaatiota; sen avulla saadaan yhdenmukainen talous- ja kulttuurijärjestelmä toimimaan kaikkialla maailmassa. Rakennemuutos etenee sitä mukaan kun ubiikki digitaalitekniikka leviää, kun tietokoneet, robotit, älykortit, matkapuhelimet, mobiililaiteet muuttuvat kaikkialla maapallolla arkipäivän tekniikaksi ja planetaariset dataverkostot tekevät mahdolliseksi maailmanlaajuisen tekniikan siirron, pankkitoiminnan, logistiikan ja ympäristön valvonnan. Digitaalitekniikan mukana kulttuuri muuttuu globaaliksi, universaaliksi tai planetaariseksi ja

17 Matti Sarmela, Postlokaalinen kulttuuri 17 finaalistuu, täydellistyy, kun ihmisestä tulee kyborgi, digitaali-implantti, nanoteknologian ihme, joka on aina kiinni virtuaaliverkoissaan. Uudessa maailmanympäristössä delokaaliset rakenteet menettävät vuorostaan merkityksensä, kansallisvaltioiden tilalle tulevat maanosavaltiot; yhteiskunnan taloudelliset, sosiaaliset ja kulttuuriset teknosysteemit muuttuvat kokonaan ylipaikallisiksi, ylivaltiollisiksi, universaaleiksi. Globaali yhdenmukaisuus on järjestelmän toimivuuden perusta. Ympäristön muutoksessa syntyy uusi todellisuus, kulttuurin järjestys ja resurssien hierarkia, se tulevaisuus, josta yksilöt ja ryhmät etsivät omaa ekolokeroaan, sosiaalista tilaansa tai toimintapiiriään (domainiaan). Rakennemuutos etenee kuin ketjureaktio eikä mikään kulttuurin yksityiskohta jää sen ulkopuolelle. Uudessa ympäristössä entiset rakenteet eivät enää toimi, niillä ei ole konstitutiivista merkitystä; ne muuttuvat marginaalisiksi tai epäkulttuuriksi. Muutos ei mielestäni ole vanhan kulttuurin uusintamista (reproduktiota), vaan uudelleenrakentumista (rekonstruktiota), joka tapahtuu uuden ympäristön ehdoilla ja jonka lopputuloksena on kokonaan uusi kulttuurijärjestelmä. Kulttuuriympäristön muutos heijastuu toimeentulostrategiaan, teknisiin valintoihin, sosiaalisiin suhteisiin, elämän selityksiin ja maailmankatsomukseen. Henkinen kulttuuri: "uudet arvot", uudet taiteen ja tiedon tuottamisen muodot saavat voimansa ja merkityksensä suhteessa teknistaloudelliseen muutosprosessiin, uuteen todellisuuden tilaan ja tulevaisuuden horisonttiin. Kulttuuriympäristön muuttuessa ekologisia voittajia ovat ne, jotka sopeutuvat nopeimmin ja ottavat hallintaansa uudet resurssit. Digitaaliympäristöön sopeutuneet, ennen kaikkea nuoret haluavat hankkia ensimmäisenä kaikkein viimeisimmän hifitekniikan, uusimmat mobiilit, älykortit, turvalaitteet, kaikki ne välineet, joilla globaali kulttuuri luodaan. Rakennemuutos synnyttää uuden kulttuurihierarkian. Talonpoikaisyhteiskunnassa tärkein ympäristöresurssi oli maa ja yhteiskunnan ekologinen pyramidi, aineellinen ja henkinen järjestys perustuivat pääasiassa viljellyn maan omistamiseen. Teollisessa yhteiskunnassa voittajia ovat olleet koulutetut ihmiset, meritokraatit, jotka sopeutuivat keskitettyihin organisaatioihin ja kansalliseen valtiokulttuuriin. Delokaalisena aikana huippurikkaat syntyivät öljy- ja autoteollisuuteen, postlokaalisessa maailmassa digitaalitekniikkaan: automaatioja kontrolliteollisuuteen, globaaleihin dataverkkoihin, viihde-elektroniikkaan ja tietoliikenteeseen. Teollistuminen, tai oikeammin fossiilisiin polttoaineisiin perustunut tekninen kehitys muutti toisen maailmansodan jälkeen totaalisesti paikallisten kulttuurien ympäristön. Paikalliset kyläyhteisöt vaihtuivat keskitetyiksi organisaatioiksi ja paikallisten yhteiskuntaluokkien tilalle tulivat meritokraatit. Keskitetyn valtiokulttuurin loi meritokratia, se syntyi meritokraattien vallankumouksessa. Tulevaisuudessa voittajia ovat ne, jotka kykenevät integroitumaan johonkin globaaliin teknosysteemiin, jotka kykenevät hallitsemaan sitä digitaalista tietoa ja tekniikkaa, jonka avulla heidän teknosysteeminsä hallitsee omaa sektoriaan maailmanympäristössä. He ovat maailmantason meritokraatteja, infograatteja, tietoverkkojen suorittajia, joiden toimintaympäristönä on maanosavaltio tai koko maapallo, ei enää kansallisvaltio.

18 Matti Sarmela, Postlokaalinen kulttuuri 18 Kehitysuskonto Kehitysuskon olemus Kulttuurin arvot, maailmankuvat ja ideologiat ovat nekin sidoksissa aikansa ympäristöön, aikansa toimeentulon ehtoihin. Delokaalisessa kansallisvaltiossa yhteisen hyvän etiikkaa ei enää ole pitänyt yllä yhteisöllisyys eivätkä kristilliset arvotkaan, vaan uskonnollistettu käsitys kehityksestä. Evoluutio on olemassa oleva prosessi, jota tapahtuu niin luonnossa kuin kulttuuriympäristössäkin, mutta ihmisen maailmassa evoluutio muuttuu uskonnoksi silloin, kun sopeutumisesta tehdään vallan väline, kanonisoitu ideologia, johon yhteisön jäsenten on uskottava saadakseen paikan yhteiskunnan organisaatioissa, jotta he menestyisivät maan päällä. Kehitysusko on ollut valtiokulttuurien todellinen vaikuttava hallintaoppi, jolla oikeutettiin keskitetyn, delokaalisen yhteiskunnan synty, rekrytoitiin kansalaiset rakentamaan keskitettyä hyvinvointivaltiota. Uskontojen tapaan kehityskultilla on omat kehitysjumalansa, syntymyyttinsä, palvontariittinsä ja eskatologiansa, ja tieteellistekninen pelastusoppinsa, joka oikeuttaa teknosysteemit ottamaan hallintaansa koko ympäristönsä, universumin ja ihmiselämän. Kehitysusko antaa perimmäisiä, itsestään selviä vastauksia kysymyksiin siitä, mikä on yhteiskunnan arvojen ja tavoitteiden hierarkia, millainen on oikea tulevaisuus, mikä on maailmankehitystä, ihmislajin korkeinta kulttuuria.

19 Matti Sarmela, Postlokaalinen kulttuuri 19 Postlokaalisessa ympäristössä korkeinta kulttuuria on kaikki se tekninen kehitys, joka tekee mahdolliseksi globaalit teknosysteemit ja hallintajärjestelmät. Uusi korkeampi ajattelu myötäilee nyt maailmankulttuurin syntyä ja luo uuden suvereenin kehitysarvojen järjestelmän ja hallintakielen. Globalisaation kielessä tulevaisuuden tulee olla maailmantasoa, megaluokkaa, universaalia, ne ovat taikasanoja, joilla pyhitetään rajaton kehitys, planetaariset mittasuhteet, ihmiskunnan yhteinen kulttuuri. Kehitystä on globaali kasvu, globaali keskittäminen ja globaali kontrolli, digitaalinen valvontatekniikka ja automaatio, eikä kehitys voi pysähtyä ennen kuin ihminen ja luonto ovat täydellisesti maailmanlaajuisten teknosysteemien hallinnassa. Kehitysuskon henkiset rakenteet ja toimintamekanismit ovat samanlaisia kuin muissakin uskonnoissa. Luontoiskulttuurien kulttipaikat ovat olleet omistus- ja rajamerkkejä, ne erottivat sukujen pyyntipaikat ja kaskimaat vapaasta luonnosta. Vastaavasti kehitys- ja henkilökultit pyhittävät nykyajan teknosysteemien toiminta-alueen, erottavat ne alikehityksestä. Kehityskultit antavat teknosysteemeille omistusoikeuden hallita yhteiskunnallisia resurssejaan, omaa kulttuurista asemaansa. Kulttipatsailla julistetaan aina valtaa, kulttuurin haltuunottoa, jotain ylimaalista tietoa, osaamista tai luomiskykyä, jonka teknosysteemin päämääriin uskovat saavat omakseen. Kehitysuskolla on hyvä sanomansa, evankeliuminsa, johon sisältyy lupaus lopullisesta, finaalisesta hyvästä, paratiisillisesta lopputilasta, jonka kehitykseen uskova ihmiskunta joskus saavuttaa. Kehitysuskon eskatologia lupaa toteuttaa täydellisen tulevaisuuden, finalisaation. Tieteellistekninen kehitys pelastaa kaikki kansat, luonnon, koko ihmisen ympäristön ja maapallon tulevaisuuden. Ja kuten kaikki uskonnot, myös kehitysusko haluaa levittää hyvän sanomansa kaikkialle maailmaan, se on globalisaation ja planetaarisen kehityksen perusta. Kehitysuskonto on ottanut haltuunsa ihmislajin tulevaisuuden. Sen pelastussanoma julistaa, että tiede ja teknologia luovat täydellisen kulttuurin, uuden yhteiskunnan, josta kaikki ihmisen henkiset ja fyysiset ongelmat on poistettu; kun kehityksen paratiisi nousee maan päälle, ei enää ole köyhyyttä, sairautta eikä kuolemaa. Uusi kehitystieto ja huipputekniikka korjaavat evoluution virheet, epäonnistuneen geeniperimän ja haitalliset mutaatiot, kasvattavat vialliset elimet uudelleen; kehittynyt kulttuuri luo uudelleen koko luomakunnan ja ihmisen elinympäristön. Tiedelehtien, varsinkin populististen tiedeuutisten sanomassa on aina eskatologinen lupaus ja profetia. Jos ihmiset luottavat tieteen ja tekniikan kehitykseen, jos he ottavat kehitysuskon omakseen ja täyttävät kehityksen vaatimukset, yhteiskunta vapautuu primitiivisyydestä, joka varjosti elämää ja onnellisuutta esiteollisessa ja teollisessa yhteiskunnassa. Uskonnot mystisoivat sanomansa. Oikean tiedon lähde pyhitetään eli rajataan pois tavallisuudesta, arkiympäristöstä ja siirretään tuolle puolelle, salattuun maailmaan, sinne mistä perimmäistä maailmanjärjestystä hallitaan. Metsästäjä-keräilijöiden aikakaudella samaanien asema perustui käsitykseen sielusta ja sen ikuisesta uudelleensyntymisestä, luonnon ikuisesta kiertokulusta. Samaanien uskottiin hallitsevan sieluja ja siten ikään kuin koko elämän jatkumista, tulevaisuutta. He kykenivät lähettämään oman sielunsa tuonpuoleiseen maailmaan ha-

20 Matti Sarmela, Postlokaalinen kulttuuri 20 kemaan perimmäistä tietoa, samanistisen näytelmän ja samaanin laulun perusjuoni on kertomus matkasta sielujen puolelle, kuinka samaanin sielu selviää vaaroista ja vastuksista, kuinka vaikeaa on oikean tiedon saaminen. Kaskikulttuurien tietäjillä oli hallussaan oikea tieto ja riitti, jonka avulla he kykenivät vaikuttamaan viljelevää ihmistä ympäröiviin luonnonvoimiin, maan kasvuun, tulevaan viljasatoon, turvaamaan ihmisten ja eläinten menestyksen, onnen, tulevaisuuden. Tietäjä torjui sairaudet ja muut uhat, jotka tuo ajan luonnonympäristössä varjostivat hyvää elämää. Luonto ja ihmisympäristö olivat täynnä voimia, joiden alkuperän ja vaikutuksen tietäjät kykenivät selvittämään. Samaaniksi ja suureksi tietäjäksi tuleminen vaati erityisiä sielullisia kykyjä, he olivat armoitettuja, tuonpuoleisen maailman valitsemia. Kehitysuskonnon hallitsema tieteellistekninen tieto on sekin jotain yliluonnollisen rajan takaa tulevaa ja vaikeasti käsitettävää; ydinfysiikkaa, geeniteknologiaa, nanotiedettä; tai salattu kehitystieto on jossain toisessa todellisuudessa, kulttuurin meemeissä, tai se on tiedostamatonta, virtuaalista, intertekstuaalista tajunnan virtaa, arkijärjen tuolla puolella. Tieteellisteknisen tiedon hankinta vaatii poikkeuksellisia lahjoja, osaamista ja uskoa, vihkiytymistä jonkun suuremman palvelukseen. Vaikuttava tieto on siirretty teknosysteemien syvimpiin tiedostoihin, se on maagista, pyhää ja salattua niin kuin menneisyydenkin kultinluojien oikea tieto. Mitä suurempi osa postlokaalisen ihmisen ympäristöstä siirtyy teknosysteemien hallintaan, sitä vähemmän tavallinen ihminen voi vaikuttaa elämäänsä; kulttuuri on teknosysteemien tuonpuoleista tietoa, taitoa ja osaamista. Kehitysmeritokratia ylläpitää yhä käsitystä, että metsästäjä-keräilijät ja muut luontoiskulttuurit olisivat olleet riippuvaisia yliluonnollisista haltioistaan ja jumaluuksistaan, ja pitää itsestään selvänä, että luontoiskulttuurien ihmisen elämä oli magiaa, henkien pelkoa, ja tietenkin ihmissyöntiä, silmitöntä riistaeläinten tappamista sukupuuttoon. Kaikki esihistorialliset kuvat tai veistokset on tulkittu uskonnollisiksi, ne liittyisivät ainakin hedelmällisyysriitteihin, vaikkeivät metsästäjä-keräilijät ole tarvinneet eivätkä harjoittaneet hedelmällisyysriittejä. Modernien uskomusten mukaan ihminen olisi kulttuurievoluutionsa aikana vapautunut uskomusten kahleista, jalostunut ja luonut humaanin sivistyksen, jossa yksilöllä on ensimmäistä kertaa arvoa. Tyypilliseen kehitysmyytin rakenteeseen kuuluu menneisyyden primitivisointi ja demonisointi, se on välttämätöntä, jotta "nykyaikainen kehitys" saisi glooriansa. Monien humanististen tieteiden teoreettiset viitekehykset, arkeologiasta kulttuurintutkimukseen, ovat yhä menneisyyden alkukantaistamista, evolutionismia, se antaa niille oikeutuksen kehitysuskonnon palveluksessa. Luontoiskulttuurien ihmiset elivät omavaraista, itse tehtyä elämää ja hallitsivat itse luonnonympäristönsä. Näiden kulttuurien ihmiset, kuten meillä kaskiviljelijät olivat huolissaan siitä, etteivät loukkaisi ympäristönsä yliluonnollisia haltioita tai että suvun vainajat saisivat vuoden sadosta oman osansa, mutta eivät ajatelleet, että heidän ympäristönsä yliluonnolliset haltiat odottaisivat jatkuvaa uhraamista ja palvontaa. Pohjoisissa kalastaja-metsästäjäkulttuureissa pyyntipaikkojen tuonpuoleisille haltioille, kuten saamelaisten seidoille, annettiin osuus saaliista, ja

MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO?

MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO? MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO? Uskonto voidaan määritellä monella eri tavalla... Mitkä asiat tekevät jostain ilmiöstä uskonnon? Onko jotain asiaa, joka olisi yhteinen kaikille uskonnoille? Uskontoja voidaan

Lisätiedot

5.12 Elämänkatsomustieto

5.12 Elämänkatsomustieto 5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa

Lisätiedot

Alueellinen identiteetti Puheenvuoro Kyläparlamentissa Rovaniemellä

Alueellinen identiteetti Puheenvuoro Kyläparlamentissa Rovaniemellä Puheenvuoro Kyläparlamentissa 15.6.2011 Rovaniemellä Vesa Puuronen Itä-Suomen yliopisto vesa.puuronen@uef.fi 29.6.2011 1 Sisältö Johdanto 1. Identiteetti-käsitteistä 2. Alueellinen ja alueen identiteetti

Lisätiedot

Aineeton perintö kulttuurisena voimavarana Outi Tuomi - Nikula, Turun yliopisto outi.tuomi-nikula@utu.fi

Aineeton perintö kulttuurisena voimavarana Outi Tuomi - Nikula, Turun yliopisto outi.tuomi-nikula@utu.fi Aineeton perintö kulttuurisena voimavarana Outi Tuomi - Nikula, Turun yliopisto outi.tuomi-nikula@utu.fi KESTÄVÄ KULTTUURI- SEMINAARI HELSINGISSÄ 27.1.2011 Tämä talo on minun eikä kuitenkaan minun Ne jotka

Lisätiedot

Kohti täydellistä kulttuuria

Kohti täydellistä kulttuuria 1 Matti Sarmela Karjaan suomenkielinen kansalaisopisto 15.10.2007 Kustavi 21.7.2007 Kohti täydellistä kulttuuria Uskonto ja kulttuurijärjestelmät. Ihmiskunnan kulttuurikausilla on ollut oma uskontonsa,

Lisätiedot

POSTLOKAALINEN AIKA. Teknosysteemien kulttuuri. Matti Sarmela

POSTLOKAALINEN AIKA. Teknosysteemien kulttuuri. Matti Sarmela 1 Matti Sarmela http://www.kolumbus.fi/matti.sarmela/index.html POSTLOKAALINEN AIKA Teknosysteemien kulttuuri Rakennemuutos ei-paikalliseen ympäristöön. Silloin kun suomalaiset maakuntakulttuurit syntyivät,

Lisätiedot

Maailmankansalaisuuden filosofian haasteet

Maailmankansalaisuuden filosofian haasteet Maailmankansalaisuuden filosofian haasteet Luento Vieraasta Veljeksi Projektin ja Miessakit ry:n luentosarjassa Mies Suomessa, Suomi miehessä Juha Sihvola Professori, johtaja Tuktijakollegium, Helsingin

Lisätiedot

Maailma- järjestelmäteoriat ja ideologiat. Petri Kylliäinen Rauli Mickelsson Tampereen yliopisto

Maailma- järjestelmäteoriat ja ideologiat. Petri Kylliäinen Rauli Mickelsson Tampereen yliopisto Maailma- järjestelmäteoriat ja ideologiat Petri Kylliäinen Rauli Mickelsson Tampereen yliopisto Maailmanjärjestys, ideologiat ja metsä Jäsentely 1. Johdanto 2. Tarkastelun teoreettiset lähtökohdat, systeemiteorian

Lisätiedot

Eskatologia. Oppi lopusta

Eskatologia. Oppi lopusta Eskatologia Oppi lopusta ta eskhata = viimeiset ajat/tapahtumat Oppi lopusta ja maailmankaikkeuden päätöksestä Ihmisen kuolema = oman elämän eskatologinen loppu Maailmanloppu koko todellisuuden eskatologinen

Lisätiedot

HYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! UUSI AIKA ON TIE ETEENPÄIN

HYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! UUSI AIKA ON TIE ETEENPÄIN UUSI AIKA ON TIE ETEENPÄIN Nykyinen kapitalistinen taloudellinen ja poliittinen järjestelmämme ei ole enää kestävällä pohjalla Se on ajamassa meidät kohti taloudellista ja sosiaalista kaaosta sekä ekologista

Lisätiedot

Tolkkua maailman ymmärtämiseen Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa

Tolkkua maailman ymmärtämiseen Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa Tolkkua maailman ymmärtämiseen Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa Kun kulttuurit kohtaavat - opettajana monikulttuurisessa oppimisympäristössä - seminaari, SOOL, Helsinki 11.3.2011 Jari

Lisätiedot

Pakollisista kursseista UE3:a ei suositella tentittäväksi. Syventävät kurssit voi tenttiä, mutta soveltavia ei.

Pakollisista kursseista UE3:a ei suositella tentittäväksi. Syventävät kurssit voi tenttiä, mutta soveltavia ei. Uskonto (UE) Uskonnon opetukseen kaikille yhteiset aihekokonaisuudet sisältyvät seuraavasti. Opetuksessa annetaan valmiuksia osallistua seurakuntien ja muiden uskonnollisten yhteisöjen toimintaan. Opetuksessa

Lisätiedot

MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA

MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA MUUTTUU UUDEN OPETUSSUUNNITELMAN MYÖTÄ? Seminaari perusopetuksen opetussuunnitelman perusteista Opetushallitus 13.3.2015 FT tutkija Kati Mikkola, (HY, SKS) kati.m.mikkola@helsinki.fi

Lisätiedot

Miltä maailma näyttää?

Miltä maailma näyttää? Miltä maailma näyttää? Globaali näkökulma lasten ja nuorten tulevaisuuteen (Jari Kivistö) Kasvava ihminen ja tulevaisuuden koulu -seminaari Kokkolassa 7.8.2013 Globaalikasvatuksen tehtävä on

Lisätiedot

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Kestävä hyvinvointi -seminaari Helsingin yliopisto 10.4.2013 Halusimme

Lisätiedot

Opiskelu, työ ja toimeentulo ENA6 ENA3 Opiskelu ja työ. Kulttuuri-ilmiöitä ENA3 ENA5 Kulttuuri

Opiskelu, työ ja toimeentulo ENA6 ENA3 Opiskelu ja työ. Kulttuuri-ilmiöitä ENA3 ENA5 Kulttuuri ÄIDINKIELI VANHA LO LO 2016 AKOLLINEN KOODI KOODI KURINIMI VANHA / Tekstit ja vuorovaikutus ÄI1 ÄI1 Kieli tekstit ja vuorovaikutus Kieli, kulttuuri ja identiteetti ÄI2 ÄI6 oveltavin osin; kieli kulttuuri

Lisätiedot

Vasemmistoliiton perustava kokous

Vasemmistoliiton perustava kokous VASEMMISTOLIITTO - VÄNSTERFÖRBUNDET Sturenkatu 4 00510 Helsinki Puh. (90) 77 081 Vasemmistoliiton perustava kokous 28. - 29.4.1990 - huhtikuun julistus - ohjelma - liittohallitus - liittovaltuusto Vasemmistoliiton

Lisätiedot

Taiteesta palveluksi, luovuudesta liiketoimintasuunnitelmaksi kulttuurin kapitalisoinnin logiikasta

Taiteesta palveluksi, luovuudesta liiketoimintasuunnitelmaksi kulttuurin kapitalisoinnin logiikasta Taiteesta palveluksi, luovuudesta liiketoimintasuunnitelmaksi kulttuurin kapitalisoinnin logiikasta Tarja Rautiainen-Keskustalo Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö/musiikintutkimus Mitä taloudellisia,

Lisätiedot

Globaalin talouden murros. Leena Mörttinen 22.1.2015

Globaalin talouden murros. Leena Mörttinen 22.1.2015 Globaalin talouden murros Leena Mörttinen 22.1.2015 Globaalin talouden murros: kolme näkökulmaa 1. Teollisuuden murros: uudet teknologiat sekä tuhoavat että luovat uutta 2. Politiikan murros: poliittiset

Lisätiedot

"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein

Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein "Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein Maarit Kairala Sosiaalityön e- osaamisen maisterikoulutus Lapin yliopisto/ Oulu 18.4.2013 Lähtökohtiani:

Lisätiedot

Fundamentalismi ja uskonnollinen terrorismi

Fundamentalismi ja uskonnollinen terrorismi Fundamentalismi ja uskonnollinen terrorismi Kimmo Ketola Kirkon tutkimuskeskus Joitakin havaintoja brittiläisistä terroristeista Etnisesti kirjava ryhmä Ei psykopatologioita Koulutustaso vaihteleva Eivät

Lisätiedot

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena.

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena. 13.4.6 Uskonto Islam Tässä oppimääräkuvauksessa tarkennetaan kaikille yhteisiä uskonnon sisältöjä. Paikalliset opetussuunnitelmat laaditaan uskonnon yhteisten tavoitteiden ja sisältökuvausten sekä eri

Lisätiedot

1. Uskon puolustus. Jyväskylän Vapaaseurakunta

1. Uskon puolustus. Jyväskylän Vapaaseurakunta 1. Uskon puolustus Jyväskylän Vapaaseurakunta 2. Sisältö Klo 12-13.30 Timo K: 1) Katsaus ateismiin ja uusateismiin 2) Mitä meiltä kysytään? Mitä vastamme kysymyksiin? *Miksi on kärsimystä, jos Jumala on

Lisätiedot

Uusi työ haastamassa taloutta Tulevaisuuden isoja linjoja

Uusi työ haastamassa taloutta Tulevaisuuden isoja linjoja Uusi työ haastamassa taloutta Tulevaisuuden isoja linjoja K-E Michelsen 31.10.2014 3.11.2014 1 Miksi Suomesta loppuu työ? 1. Suomi on kulkenut historiallisen kehityskaaren, jossa työn ja yhteiskuntarakenteen

Lisätiedot

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO 7.11 USKONTO Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä.

Lisätiedot

2. Sosiologian ja kasvatussosiologian peruskäsitteitä... 15

2. Sosiologian ja kasvatussosiologian peruskäsitteitä... 15 Sisällys Esipuhe... 10 1. Johdanto... 11 2. Sosiologian ja kasvatussosiologian peruskäsitteitä... 15 2.1 Sosiaaliset rakenteet... 15 2.2 Yhteisö... 17 2.3 Yhteiskunta... 22 2.4 Ryhmä... 24 2.5 Organisaatio...

Lisätiedot

KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN

KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN,,, Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako -työryhmä 18.11.2009 Pirkko Pohjakallio

Lisätiedot

Tulevaisuuden arvoperusta

Tulevaisuuden arvoperusta Tulevaisuuden arvoperusta Lea Pulkkinen Arvoseminaari, Seinäjoki 24.10.2012 Kulttuuriset arvo-orientaatiot (Schwartz, 2011) HARMONIA Islamilainen lähi-itä Länsi- Eurooppa Englantia puhuva alue TASA-ARVO

Lisätiedot

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa?

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Professori Katriina Siivonen, Helsingin yliopisto Elävä perinne! Avaus aineettoman kulttuuriperinnön vaalimiseen

Lisätiedot

VALO ja tietoyhteiskunnan kehitysvaihtoehdot

VALO ja tietoyhteiskunnan kehitysvaihtoehdot VALO ja tietoyhteiskunnan kehitysvaihtoehdot Jussi Silvonen Joensuun VALO -päivä, 8. 5. 2009 (http://jinux.pokat.org/jussi/) Esityksen rakenne Torikatu 10, Joensuu, SONY Bravia, Lieksan koulut = mitä yhteistä?

Lisätiedot

Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa

Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa Globaaliin ja lokaaliin (glokaaliin) vastuuseen kasvaminen Voimaa verkostoista -seminaari Helsinki, Hotelli Arthur 27.1.2011 Jari Kivistö/globaalikasvatuksen

Lisätiedot

Postlokaalinen - paikaton digitaalinen kulttuuri

Postlokaalinen - paikaton digitaalinen kulttuuri 1 Matti Sarmela Postlokaalinen - paikaton digitaalinen kulttuuri Digitaalitekniikan mukana on alkanut ihmisen kulttuuriympäristön uusi totaalinen rakennemuutos, postlokaalinen aikakausi, jolloin paikalliset

Lisätiedot

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Suomi palkkatyön yhteiskuntana Harri Melin Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Nopea muutos Tekninen muutos Globalisaatio Työmarkkinoiden joustot Globalisaatio ja demografinen muutos Jälkiteollisesta

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Urheiluseurat 2020. @SipiKoo

Urheiluseurat 2020. @SipiKoo Urheiluseurat 2020 @SipiKoo Ennen oli paremmin? Ennen oli helpompaa? Ennen oli ennen. Nyt on nyt. Menestyvä? Hyvän seuran ulottuvuudet Resurssien hankintakyky Jatkuvuus, toimintaympäristön lukutaito Yleinen

Lisätiedot

DOGMATIIKKA. Dogmatiikassa tarkastellaan kristinuskon oppia eli... Mitä kirkko opettaa? Mihin kristityt uskovat? Mikä on uskon sisältö ja kohde?

DOGMATIIKKA. Dogmatiikassa tarkastellaan kristinuskon oppia eli... Mitä kirkko opettaa? Mihin kristityt uskovat? Mikä on uskon sisältö ja kohde? DOGMATIIKKA Dogmatiikassa tarkastellaan kristinuskon oppia eli... Mitä kirkko opettaa? Mihin kristityt uskovat? Mikä on uskon sisältö ja kohde? JUMALA RAKKAUS EHTOOLLINEN KIRKKO PELASTUS USKONTUNNUSTUKSET

Lisätiedot

Mitä Venäjälle kuuluu?-

Mitä Venäjälle kuuluu?- Mitä Venäjälle kuuluu?- Kypsyneen Putinismin aikakausi 03.06.2013 Journalistiseminaari, Oulu Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta MTS Hanna Smith Aleksanteri Instituutti, Helsingin yliopisto Putinismin

Lisätiedot

Suomen kulttuurivähemmistöt

Suomen kulttuurivähemmistöt Suomen kulttuurivähemmistöt Toimittajat: Marja Hiltunen SUB Göttingen 211 698 288 2000 A 30295 Suomen Unesco-toimikunnan julkaisuja No 72 Helsinki 1997 Esipuhe 7 1. Suomi kulttuurialueena 11 1.1. Uralilainen

Lisätiedot

ONKO TYÖELÄMÄSSÄ VARAA KOHTUUTEEN? Puheenvuoro Liideri-ohjelman aamukahvitilaisuudessa 24.9. 2014

ONKO TYÖELÄMÄSSÄ VARAA KOHTUUTEEN? Puheenvuoro Liideri-ohjelman aamukahvitilaisuudessa 24.9. 2014 Antti Kasvio, vanhempi tutkija ONKO TYÖELÄMÄSSÄ VARAA KOHTUUTEEN? Puheenvuoro Liideri-ohjelman aamukahvitilaisuudessa 24.9. 2014 Kohtuullisia toiveita ILO:n mukaan kaikilla työikään kasvavilla kansalaisilla

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja hyvinvointi: Länsimaisen arkielämän politiikka. Liisa Häikiö

Ilmastonmuutos ja hyvinvointi: Länsimaisen arkielämän politiikka. Liisa Häikiö Ilmastonmuutos ja hyvinvointi: Länsimaisen arkielämän politiikka Liisa Häikiö Idea: Ongelman määrittely: mistä on kysymys? Miten ongelma on mahdollista ratkaista? Hyvinvointi: Mitä se on? Sosiaalipolitiikka:

Lisätiedot

Maailma aukeaa museossa Monikulttuurisen museovierailun malli Turun normaalikoulun ja Liedon Vanhalinnan yhteistyönä

Maailma aukeaa museossa Monikulttuurisen museovierailun malli Turun normaalikoulun ja Liedon Vanhalinnan yhteistyönä Maailma aukeaa museossa Monikulttuurisen museovierailun malli Turun normaalikoulun ja Liedon Vanhalinnan yhteistyönä 2 Monikulttuurisuus yhteisössä moninaiset etniset taustat monikielisyys moninaiset identiteetit

Lisätiedot

Työelämän muutos ja innovaatioyhteiskunnan osaamistarpeet

Työelämän muutos ja innovaatioyhteiskunnan osaamistarpeet Antti Kasvio Työterveyslaitos Työelämän muutos ja innovaatioyhteiskunnan osaamistarpeet Suomalainen koulutus 2030 foorumi 19.11. 2009 Jäsennystä Kaksi peruslähestymistapaa tulevaisuutta koskevassa keskustelussa

Lisätiedot

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi Lukuvuosi - Yksikkö Esiopetusryhmän nimi Esiopetusryhmän henkilöstö Lukuvuoden painotusalueet Esioppilaiden määrä Tyttöjä Poikia LUKUVUODEN TYÖAJAT Syyslukukausi / 20 - / 20 Syysloma / 20 - / 20 Joululoma

Lisätiedot

A-Sanomat. SAL-Jyväskylä. 1990-luku. Suomen Anarkistiliiton Jyväskylän paikallisosaston julkaisema lehtinen. Anarkistinen kirjasto Anti-Copyright

A-Sanomat. SAL-Jyväskylä. 1990-luku. Suomen Anarkistiliiton Jyväskylän paikallisosaston julkaisema lehtinen. Anarkistinen kirjasto Anti-Copyright Anarkistinen kirjasto Anti-Copyright A-Sanomat Suomen Anarkistiliiton Jyväskylän paikallisosaston julkaisema lehtinen SAL-Jyväskylä 1990-luku SAL-Jyväskylä A-Sanomat Suomen Anarkistiliiton Jyväskylän paikallisosaston

Lisätiedot

VISUAALISEN KULTTUURIN MONILUKUTAITO? Kulttuuri? Visuaalinen kulttuuri?

VISUAALISEN KULTTUURIN MONILUKUTAITO? Kulttuuri? Visuaalinen kulttuuri? VISUAALISEN KULTTUURIN MONILUKUTAITO? Kulttuuri? Visuaalinen kulttuuri? Kulttuuri = jonkin ryhmän ominaislaatu, joka ilmenee erilaisina arvoina ja toimintatapoina sekä aineellisina ja aineettomina tuotteina.

Lisätiedot

Kestävä kehitys museoissa. 25.3.2010 Tekniikan museo

Kestävä kehitys museoissa. 25.3.2010 Tekniikan museo Kestävä kehitys museoissa 25.3.2010 Tekniikan museo Suomen museoliiton ydinarvot Sivistyksen kunnioittaminen Historian, kulttuurin ja luonnon arvostaminen Kulttuuri- ja luonnonperinnön säilyttäminen tuleville

Lisätiedot

IHMISET, STRATEGIA JA SEURAKUNTA. ESPOON HIIPPAKUNNAN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Kirkkonummi Kai Peltonen

IHMISET, STRATEGIA JA SEURAKUNTA. ESPOON HIIPPAKUNNAN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Kirkkonummi Kai Peltonen ESPOON HIIPPAKUNNAN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Kirkkonummi 2.4.2016 Kai Peltonen Miksi olet ryhtynyt seurakunnan luottamushenkilöksi? MIKÄ ON? Augsburgin tunnustus (1530): artikla V: Jotta saisimme

Lisätiedot

Suomen Aktuaariyhdistys ry Ammattimaisuusseminaari 28.5.2013. Novetos Oy Tapio Aaltonen

Suomen Aktuaariyhdistys ry Ammattimaisuusseminaari 28.5.2013. Novetos Oy Tapio Aaltonen Suomen Aktuaariyhdistys ry Ammattimaisuusseminaari Yrityksen arvot ja etiikka 28.5.2013 Novetos Oy Tapio Aaltonen Kirjojani Kirjojani Teemoja Mitä on etiikka Ajattelu ja säännöt Arvot, etiikka, kulttuuri

Lisätiedot

9. Luento 23.3. Hyvä ja paha asenne itseen

9. Luento 23.3. Hyvä ja paha asenne itseen 9. Luento 23.3. Hyvä ja paha asenne itseen Hyvä ja paha 19.1.-30.3.2011 Helsingin suomenkielinen työväenopisto FM Jussi Tuovinen Luentoaineisto: http://opi.opisto.hel.fi/yleisluennot/ Hyvä ja paha asenne

Lisätiedot

Räjäytetään taidemarkkinat! Seminaaritehtävien avainlöydökset: esimerkkejä ja yhteenvetoa keskusteluista

Räjäytetään taidemarkkinat! Seminaaritehtävien avainlöydökset: esimerkkejä ja yhteenvetoa keskusteluista Räjäytetään taidemarkkinat! Seminaaritehtävien avainlöydökset: esimerkkejä ja yhteenvetoa keskusteluista ? Miten saada tavalliset suomalaiset ostamaan arvokkaampia teoksia kuin nykyään? Kerro entistä paremmin

Lisätiedot

TULEVA TYÖELÄMÄ Alustus seminaarissa Haasteet kovenevat millaista kuntoutusta työikäisille? Paasitorni 30.9. 2014

TULEVA TYÖELÄMÄ Alustus seminaarissa Haasteet kovenevat millaista kuntoutusta työikäisille? Paasitorni 30.9. 2014 Antti Kasvio, vanhempi tutkija TULEVA TYÖELÄMÄ Alustus seminaarissa Haasteet kovenevat millaista kuntoutusta työikäisille? Paasitorni 30.9. 2014 Ennakoinnin vaikea tehtävä Aiempia säännönmukaisuuksia talouskasvu

Lisätiedot

Verkostoitumisen saloja VoimaNaisille

Verkostoitumisen saloja VoimaNaisille Verkostoitumisen saloja VoimaNaisille Jos on riittävästi aikaa, rahaa ja onnea, voi kaiken tehdä yksin. Mutta kenellä niitä on tarpeeksi? Leila Kontkanen 1.10.2013 1 Oliver E. Williamson, taloustieteen

Lisätiedot

Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti

Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Elämän mullistavat muutokset Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Miksi haluan puhu muutoksista? Muutos lisää stressiä yksilölle, parille ja perheelle Stressi voi olla niin suuri, ettei meidän opitut

Lisätiedot

USKONTOJEN VÄLISESTÄ DIALOGISTA

USKONTOJEN VÄLISESTÄ DIALOGISTA USKONTOJEN VÄLISESTÄ DIALOGISTA Pekka Iivonen Osaamisen ja sivistyksen asialla Mitä uskontojen välinen dialogi on? (Churches Commission for Migrants in Europe CCME ja Church & Society Commission of CEC

Lisätiedot

Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa. Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi

Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa. Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi Kurssin tarkoituksesta ja tavoitteista Kurssilla avataan ja pohditaan keskeisimpiä oppimiseen liittyviä käsitteitä

Lisätiedot

Pohjoisen. Helsinki Suomessa ja Etelä-Suomessa. pääkaupunkien verkosto. Oulu Pohjois-Suomessa - Pohjoisen keskuksia. Eija Salmi

Pohjoisen. Helsinki Suomessa ja Etelä-Suomessa. pääkaupunkien verkosto. Oulu Pohjois-Suomessa - Pohjoisen keskuksia. Eija Salmi Ihmisten Metropoli Pohjoisen horisontista Helsinki Suomessa ja Etelä-Suomessa - maailman pääkaupunkien verkosto Oulu Pohjois-Suomessa - Pohjoisen keskuksia METROPOLI - KÄSITE Vakiintunut suomalaiseen hallinto-

Lisätiedot

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY Yhteiskuntafilosofia - alueet ja päämäärät Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY 1 Yhteiskunnan tutkimuksen ja ajattelun alueet (A) yhteiskuntatiede (political science') (B) yhteiskuntafilosofia

Lisätiedot

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA Päihdealan sosiaalityön päivä 22.11.2012 Aulikki Kananoja ESITYKSEN JÄSENNYS Kulttuurinen muutos ( William Ogburn) Globaali ympäristö Väestörakenteen muutos Suomalaisen hyvinvointipolitiikan

Lisätiedot

& siihen liittyvät työssä jaksamisen ja jatkamisen kysymykset

& siihen liittyvät työssä jaksamisen ja jatkamisen kysymykset Antti Kasvio: Työelämän muutokset & siihen liittyvät työssä jaksamisen ja jatkamisen kysymykset Esitys Punk-hankkeen seminaarissa 21.1.2010 Miten työ on nykyään muuttumassa? Perinteinen modernisaatioteoreettinen

Lisätiedot

Schulcurriculum Ethik

Schulcurriculum Ethik Schulcurriculum Ethik Klassen 10 bis 12 (Achtung: Lehrplan ist in finnischer Sprache verfasst, da Ethik in Klasse 10 bis 12 auf Finnisch unterrichtet wird.) Deutsche Schule Helsinki Malminkatu 14 00100

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Maailmankansalaisen etiikka

Maailmankansalaisen etiikka Maailmankansalaisen etiikka Olli Hakala Maailmankansalaisena Suomessa -hankkeen avausseminaari Opetushallituksessa 4.2.2011 Maailmankansalaisen etiikka Peruskysymykset: Mitä on maailmankansalaisuus? Mitä

Lisätiedot

KUNNAN MAINEEN JA ELINVOIMAN JOHTAMINEN Kaukolämpöpäivät , Mikkeli. Timo Halonen kaupunginjohtaja, Mikkeli VTM, väitöstilaisuus 2.9.

KUNNAN MAINEEN JA ELINVOIMAN JOHTAMINEN Kaukolämpöpäivät , Mikkeli. Timo Halonen kaupunginjohtaja, Mikkeli VTM, väitöstilaisuus 2.9. KUNNAN MAINEEN JA ELINVOIMAN JOHTAMINEN Kaukolämpöpäivät 24.-25.8.2016, Mikkeli Timo Halonen kaupunginjohtaja, Mikkeli VTM, väitöstilaisuus 2.9.2016 Unelmayhteiskunta (Jensen) Tulevaisuuden maailmassa

Lisätiedot

Kestävän kehityksen välttämättömyys

Kestävän kehityksen välttämättömyys Tähän uskon uskotko sinä? hissipuhe muutoksesta ja tulevaisuudesta: Kestävän kehityksen välttämättömyys Mauri Åhlberg Professori, Helsingin yliopisto http://www.helsinki.fi/people/mauri.a hlberg Ohjelman

Lisätiedot

Taiteen ja sosiaalityön rajalla. Arja Honkakoski

Taiteen ja sosiaalityön rajalla. Arja Honkakoski Taiteen ja sosiaalityön rajalla Aikuissosiaalityön i i päivät ä 18.-19.1.201119 1 Työryhmä 19.1.2011: Taiteen avaamat mahdollisuudet d sosiaalityössä Arja Honkakoski Mahdollisuus enemmän kuin todellisuus?

Lisätiedot

BIOLOGIA -kurssien suoritusjärjestys on vapaa -oppiaineen hyväksytty suoritus edellyttää hyväksyttyä suoritusta kursseista 1 tai 2 ja 3 tai 4.

BIOLOGIA -kurssien suoritusjärjestys on vapaa -oppiaineen hyväksytty suoritus edellyttää hyväksyttyä suoritusta kursseista 1 tai 2 ja 3 tai 4. BIOLOGIA -kurssien suoritusjärjestys on vapaa -oppiaineen hyväksytty suoritus edellyttää hyväksyttyä suoritusta kursseista 1 tai 2 ja 3 tai 4. KURSSI 1 (1 vvt) käyttämään biologialle ominaisia käsitteitä

Lisätiedot

Tiede ja usko KIRKKO JA KAUPUNKI 27.2.1980

Tiede ja usko KIRKKO JA KAUPUNKI 27.2.1980 Tiede ja usko Jokaisen kristityn samoin kuin jokaisen tiedemiehenkin velvollisuus on katsoa totuuteen ja pysyä siinä, julistaa professori Kaarle Kurki-Suonio. Tieteen ja uskon rajankäynti on ollut kahden

Lisätiedot

Kestävä vapaa-ajan vietto kiinnostaako kuluttajaa? Päivi Timonen 28.11.2008 Suomen teollisen ekologian seuran seminaari

Kestävä vapaa-ajan vietto kiinnostaako kuluttajaa? Päivi Timonen 28.11.2008 Suomen teollisen ekologian seuran seminaari Kestävä vapaa-ajan vietto kiinnostaako kuluttajaa? Päivi Timonen 28.11.2008 Suomen teollisen ekologian seuran seminaari Vapaa-ajan tuotekulttuuri Kestävän tuotekulttuurin toteutuessa kuluttajien on mahdollista

Lisätiedot

Matti Sarmela RAKENNEMUUTOS TULEVAISUUTEEN

Matti Sarmela RAKENNEMUUTOS TULEVAISUUTEEN Uudelleen luettavana Teoksen saa vapaasti kopioida Matti Sarmela RAKENNEMUUTOS TULEVAISUUTEEN Postlokaalinen maailma ja Suomi ISBN 978-952-92-1782-3 (CD-ROM) Helsinki 2007 2 C: Matti Sarmela 2. painos

Lisätiedot

EK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari 25.9.2012 Helsinki. Kansainväliset koulutusmarkkinat

EK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari 25.9.2012 Helsinki. Kansainväliset koulutusmarkkinat EK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari 25.9.2012 Helsinki Kansainväliset koulutusmarkkinat Seppo Hölttä Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu Higher Education Group

Lisätiedot

Näkökulma korruptioon

Näkökulma korruptioon Anonyymi Näkökulma korruptioon Korruptoitu ihmismieli! 2001 Radikaali poliittista vapautta ajava liike, kuten anarkismi, puhuu aina paitsi yhteiskunnasta myös ihmisestä. Liian usein huomio kääntyy ihmisen

Lisätiedot

Seitsemännen vuosiluokan maantiedossa tutustutaan maapallon karttakuvaan, erityisesti Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan.

Seitsemännen vuosiluokan maantiedossa tutustutaan maapallon karttakuvaan, erityisesti Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan. 1 Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Maantieto Maantiedon opetuksessa tutkitaan maapalloa ja sen erilaisia alueita sekä alueellisia ilmiöitä. Opetuksen tulee kehittää oppilaiden maantieteellistä maailmankuvaa

Lisätiedot

Tulevaisuuden uimaseura.

Tulevaisuuden uimaseura. Tulevaisuuden uimaseura #urheiluseura @SipiKoo Ennen oli paremmin? Ennen oli helpompaa? Ennen oli ennen. Nyt on nyt. Hyvän seuran ulottuvuudet Resurssien hankintakyky Jatkuvuus, toimintaympäristön lukutaito

Lisätiedot

RAPORTTI ISMMN KONFERENSSISTA 2014 ERI KANSAKUNNAT, YKSI KAIPAUS HENKEÄSALPAAVA AVAJAISSEREMONIA

RAPORTTI ISMMN KONFERENSSISTA 2014 ERI KANSAKUNNAT, YKSI KAIPAUS HENKEÄSALPAAVA AVAJAISSEREMONIA 2 RAPORTTI ISMMN KONFERENSSISTA 2014 ISMMN Johtajuuskonferenssi 2014 jumalan miehen, pastori Chrisin, kanssa oli historiallinen ja elämää muuttava. Se oli erityisen muutoksen ja Pyhän Hengen välittämisen

Lisätiedot

NUORET JA VERKKOVAIKUTTAMINEN UHKA VAI MAHDOLLISUUS JÄRJESTÖTOIMINNALLE?

NUORET JA VERKKOVAIKUTTAMINEN UHKA VAI MAHDOLLISUUS JÄRJESTÖTOIMINNALLE? NUORET JA VERKKOVAIKUTTAMINEN UHKA VAI MAHDOLLISUUS JÄRJESTÖTOIMINNALLE? Anne Ilvonen innovointipäällikkö, OK-opintokeskus 1 ESITYKSEN RAKENNE 1. Järjestöt lähidemokratian tukena -hanke 2. Nuoret ja verkko(vaikuttaminen)

Lisätiedot

Miten luodaan kestävän kehityksen hyvinvointia kaikille?

Miten luodaan kestävän kehityksen hyvinvointia kaikille? Miten luodaan kestävän kehityksen hyvinvointia kaikille? Maailman Alzheimer -päivän muistiseminaari 20.9.2013 Seminaarin teema: Välitä Timo Järvensivu, KTT, tutkija Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu KESTÄVÄ

Lisätiedot

Kasvu ja kestävyys paikallisyhteisöjen ja luonnon vastaanottokyky muuttuvalla kalottialueella

Kasvu ja kestävyys paikallisyhteisöjen ja luonnon vastaanottokyky muuttuvalla kalottialueella Kasvu ja kestävyys paikallisyhteisöjen ja luonnon vastaanottokyky muuttuvalla kalottialueella Mikko Jokinen Metsäntutkimuslaitos, Kolari Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research

Lisätiedot

Heikko signaali on ensimmäinen ilmaus muutoksesta tai se voi olla juuri se sysäys, joka muuttaa tapahtumien kulkua ratkaisevasti erilaiseen suuntaan.

Heikko signaali on ensimmäinen ilmaus muutoksesta tai se voi olla juuri se sysäys, joka muuttaa tapahtumien kulkua ratkaisevasti erilaiseen suuntaan. 1 Heikko signaali on ensimmäinen ilmaus muutoksesta tai se voi olla juuri se sysäys, joka muuttaa tapahtumien kulkua ratkaisevasti erilaiseen suuntaan. Sen yhteyttä tulevaan tilanteeseen ei välttämättä

Lisätiedot

Kompleksisuus ja kuntien kehittäminen

Kompleksisuus ja kuntien kehittäminen Kompleksisuus ja kuntien kehittäminen Kuntatutkijoiden seminaari 25.5.2011, Lapin yliopisto, Rovaniemi Pasi-Heikki Rannisto, HT Tampereen yliopisto Haasteita johtamiselle ja johtamisteorioille Miksi ennustaminen

Lisätiedot

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS A SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rastittakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus muistuttaa teitä itseänne. a. Ideoiden tuottaminen

Lisätiedot

USKONTO. Oppiaineen tehtävä

USKONTO. Oppiaineen tehtävä 1 USKONTO Oppiaineen tehtävä Uskonnon opetuksen tehtävänä on antaa oppilaalle laaja uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys. Opetus perehdyttää oppilasta opiskeltavaan uskontoon ja sen monimuotoisuuteen,

Lisätiedot

Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus. Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15)

Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus. Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15) Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15) Aluksi Ainoa tapa ennustaa tulevaisuutta, on keksiä se (Alan Kay) Tulevaisuus

Lisätiedot

http://creativecommons.fi/

http://creativecommons.fi/ Creative commons http://creativecommons.fi/ Taustaa Richard M. Stallman: Free software From Copy Rights to Copy Left Tavoitteena ohjelmistojen vapaus (Avoin koodi) General Public License, GPL Tekijänoikeus

Lisätiedot

Monikulttuurinen parisuhde kotoutuuko seksuaalisuus?

Monikulttuurinen parisuhde kotoutuuko seksuaalisuus? Monikulttuurinen parisuhde kotoutuuko seksuaalisuus? Monikulttuurinen osaamiskeskus 2.11.2015 1 Monikulttuurisesta parisuhteesta lyhyesti Jokaisella parilla omat yksilölliset perusteet - rakkaus - sopimus

Lisätiedot

Oikeudelliset kysymykset. Tuottajan etiikka - essee. Ulla Viskari-Perttu

Oikeudelliset kysymykset. Tuottajan etiikka - essee. Ulla Viskari-Perttu Oikeudelliset kysymykset Tuottajan etiikka - essee Ulla Viskari-Perttu Oikeudelliset kysymykset 1/2 Lehtori Juha Iso-Aho Humanistinen ammattikorkeakoulu 2 TUOTTAJAN ETIIKKA Mitä eettisyys merkitsee kulttuurituotannossa?

Lisätiedot

Anonyymi. Äänestä tänään kadut huomenna!

Anonyymi. Äänestä tänään kadut huomenna! Anonyymi Äänestä tänään kadut huomenna! 2007 Yhteiskunnassamme valtaa pitää pieni, rikas, poliittinen ja taloudellinen eliitti. Kilpailu rahasta ja vallasta leimaa kaikkia aloja. Suuryritysten rikastuessa

Lisätiedot

Valta koneille. K-E Michelsen 11.6.2015 15.6.2015 1

Valta koneille. K-E Michelsen 11.6.2015 15.6.2015 1 Valta koneille K-E Michelsen 11.6.2015 15.6.2015 1 - Tämän päivän ehkä suurin yksittäinen kysymys tulevaisuuden työmarkkinoille on koneen ja ihmisen välinen työnjako Kaksi kuvaa Auguste Rodinin veistoksesta

Lisätiedot

Ihminen, tekniikka ja luonto

Ihminen, tekniikka ja luonto Ihminen, tekniikka ja luonto Prof. Sirkka Heinonen Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto Pentti Malaska seminaari Kohti planetaarista tietoisuutta - Malaska maailmassa ja maailmasta Järjestäjänä

Lisätiedot

Kestävän kehityksen asiantuntijapaneelin viestit

Kestävän kehityksen asiantuntijapaneelin viestit Kestävän kehityksen asiantuntijapaneelin viestit Ilmastonmuutokseen sopeutuminen sosiaalisena ja yhteiskuntaa läpäisevänä tehtävänä Jukka Noponen ja Juho Saari 22.4.2014 Asiantuntijapaneeli kokoontunut

Lisätiedot

Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt. Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti

Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt. Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti Lähimmäisyys merkitsee parhaimmillaan sitä, että meitä ympäröi ihmisten turvaverkko. Tarvittaessa se auttaa ja tukee

Lisätiedot

ONKO ONNELLISUUS SEURAUS VAI SYY?

ONKO ONNELLISUUS SEURAUS VAI SYY? ONKO ONNELLISUUS SEURAUS VAI SYY? ONKO ONNELLISUUS JOTAKIN, JONKA VOIMME SAAVUTTAA SAAMALLA ITSELLEMME SEN, MIKÄ TEKISI MEISTÄ ONNELLISIA? TUTKITTUANI ITSEÄNI JA ELÄMÄÄNI OLEN TULLUT TODISTANEEKSI ITSELLENI,

Lisätiedot

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue Energia- ja ympäristöklusteri Energialiiketoiminta Ympäristöliiketoiminta Energian tuotanto Polttoaineiden tuotanto Jakelu Siirto Jakelu Jalostus Vesihuolto Jätehuolto

Lisätiedot

Menestyvän kylän resepti ennen, nyt ja tulevaisuudessa. kaisu.kumpulainen@jyu.fi

Menestyvän kylän resepti ennen, nyt ja tulevaisuudessa. kaisu.kumpulainen@jyu.fi Menestyvän kylän resepti ennen, nyt ja tulevaisuudessa kaisu.kumpulainen@jyu.fi Kylän muutos/ Kylän määrittelyä Kylien luonteen muutos: Perinteisistä maatalousyhteisöistä kehittämisyhteisöiksi Ihmisten

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Tulevaisuuden tietojärjestelmien laatu on elämänlaatua. Esko Hannula 20.10.2011

Tulevaisuuden tietojärjestelmien laatu on elämänlaatua. Esko Hannula 20.10.2011 Tulevaisuuden tietojärjestelmien laatu on elämänlaatua Esko Hannula 20.10.2011 Korpisen suku on netissä Pertti-vaari kylässä katsomassa Liinun uutta koiraa. Minna-äiti työmatkalla Bostonissa Mirja-mummi

Lisätiedot

TYÖELÄMÄ SUOMESSA VUONNA 2030

TYÖELÄMÄ SUOMESSA VUONNA 2030 TYÖELÄMÄ SUOMESSA VUONNA 2030 Get a Life hanke Grasping the Future 2009 konferenssissa 20.10.2009, Wanha Satama, Helsinki Vaihtoehtoisia tulevaisuuspolkuja opintonsa päättävälle ihmiselle Elämän kokonaisuus

Lisätiedot

Hyvinvoinnin lähteitä. Eevi Jaakkola 2014

Hyvinvoinnin lähteitä. Eevi Jaakkola 2014 Hyvinvoinnin lähteitä Yhteisöllisyys Koillismaan ikäihmisten voimavarana Syrjäinen maaseutukin on vielä hyvä paikka ikääntyä Eevi Jaakkola 2014 Yhteisöllisyyden ja voimavarojen rakentumisen elementit,

Lisätiedot

Uskonto -käsite 1. Uskonto, religio, religion Uskonnolla tarkoitetaan yleensä uskoa jumalaan tai muuhun yliluonnolliseen, siihen turvautumista sekä si

Uskonto -käsite 1. Uskonto, religio, religion Uskonnolla tarkoitetaan yleensä uskoa jumalaan tai muuhun yliluonnolliseen, siihen turvautumista sekä si Kiinan tärkeimmät uskonnot: niiden historia, nykytila ja uskontojen välinen dialogi Paulos Huang 13.9.2011klo 10-12, 12, Helsinki pauloshuang@yahoo.com Uskonto -käsite 1. Uskonto, religio, religion Uskonnolla

Lisätiedot

HYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! VAIKUTA VALINNOILLASI

HYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! VAIKUTA VALINNOILLASI VAIKUTA VALINNOILLASI Oletko kyllästynyt nykyiseen yltiökapitalistiseen ja keinotteluun perustuvaan talousjärjestelmäämme, joka perustuu aineellisen ja tarpeettoman kulutuksen kasvattamiseen ja kulutuksen

Lisätiedot

Kuvattu ja tulkittu kokemus. Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto

Kuvattu ja tulkittu kokemus. Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto Kuvattu ja tulkittu kokemus Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu 15.4.2011 VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto Esityksen taustaa Tekeillä oleva sosiaalipsykologian väitöskirja nuorten naisten ruumiinkokemuksista,

Lisätiedot