Osaamisen ammattilainen. Helmikuu 1/2011 Osoitteellinen jakelu. Itä-Suomen, Oulun ja Lapin lääni PALOSALMI-KOTI. Sisällä:

Transkriptio

1 Itä-Suomen, Oulun ja Lapin lääni Sisällä: SOSIAALI- JA KUNTATALOUS 1 s. 2-3 Lastensuojelu s Vanhustyö s Erityisryhmät s Päihdehuolto/ Mielenterveys s Koulut ym. palvelut Helmikuu 1/2011 Osoitteellinen jakelu PALOSALMI-KOTI Rovalan Setlementti ry. ylläpitää Palosalmi-kotia. Palosalmi-koti tarjoaa ympärivuorokautista yksilöllistä ja turvallista palveluasumista ikäihmisille sekä ikääntyville mielenterveys- ja päihdekuntoutujille. Luonnonläheisessä ympäristössä on hyvät mahdollisuudet harrastaa mm. ulkoilua, liikuntaa, kalastusta sekä ohjattua viriketoimintaa. Palosalmi-koti sijaitsee Palojärven rannalla 40 km Rovaniemeltä Pelloon päin. Hakeutuminen asukkaaksi tapahtuu kuntien vanhuspalvelukeskusten tai sosiaali- ja terveystoimen kautta. Lisätietoja kodista antavat: Kodinvastaava Heli Koivunen puh Toiminnanjohtaja Ossi Takkinen puh PALOSALMI-KOTI Palosalmentie SONKA Elämän muutoksessa mukana Heinävedentie 117 a, LIPERI puh. (013) , gsm taitekohta@luukku.com TaiteKohta on 8-paikkainen päihdekatkaisuyksikkö Joensuun lähellä. TaiteKohta on tarkoitettu huume-, lääke-, alkoholi- ja sekakäyttövieroitusta tarvitseville vuotiaille. Elämässä ei ole voittamattomia vaikeuksia, on vain vaikeuksia, jotka tulee voittaa. Osaamisen ammattilainen Kouluttajan on pysyttävä ajan hermolla. Anakomin joukosta löydät osaamistaan kehittävät käytännön tekijät. Kun käytännöt tarvitsevat uudistamista, tiedät kenen puoleen kääntyä. Jos osaamisesta huolehtiminen on Sinulle tärkeää, tervetuloa - asiakkaaksi tai töihin. Palveluihimme kuuluvat muun muassa työnohjaus, terveydenhuollon asiakastyön ja työyhteisön kehittäminen sekä monet koulutuspalvelut. Sirpa Alho-Törrönen toimitusjohtaja sirpa.alho-torronen@anakom.com p Ajan hermolla yli 20 vuotta p

2 2 SOSIAALI- JA KUNTATALOUS Tulilyhdyn yksiköiden erityisosaamisena eri alojen vahva ammattitaito Lastensuojelulaitoksen tarkoituksena on turvata lapsen ja nuoren tasapainoinen kehitys ja hyvinvointi hänen yksilöllisten tarpeidensa ja toivomustensa mukaisesti. Arki turvallisine rajoineen aikuisjohtoisesti on keskeinen osa lasten ja nuorten hoitoa. Tulilyhty Oy on avoin, vaikuttava ja tuloksia aikaan saava lastensuojelulaitos, joka toimii lasten, nuorten ja lapsiperheiden tukena erilaisissa elämäntilanteissa. Yksityinen osakeyhtiömuotoinen Tulilyhty tarjoaa lastensuojelun asumispalveluja sekä työnohjausta, perhetyötä, perhekuntoutusta,perheen tuen arviointia sekä vanhemmuuden arviointia, valvottuja tapaamisia ja sosiaalipäivystystä. Koska toiminta on ympärivuorokautista tarjontaan kuuluu myös päivystysluonteisia palveluja esim. kriisisijoitus, kotikäynnit ja puhelinkonsultaatio. Tulilyhdyn perhekuntoutus on kehittynyt koulutuksen ja kokemuksen myötä Tulilyhty Oy on perustettu vuonna Toiminnan laajennuttua vuonna 2007 aloitettiin perhekuntoutus laitosmuotoisena. Toimintaa on laajennettu harkitusti huomioiden työntekijöiden täydennyskoulutustarpeet, erityisosaaminen on lisääntynyt ammattitaitoisen henkilökunnan myötä. - Teemme paljon yhteistyötä kuntien sosiaalityöntekijöiden kanssa, kuunnellen millaisia palveluja meiltä odotetaan, että osaamme jatkossakin vastata tarpeisiin ja kehittää osaamistamme siltä pohjalta, toimitusjohtaja Marianna Kauhanen toteaa. -Yrityksellä on Rautavaaran kirkonkylällä kaksi kiinteistöä, joista toisessa toimii lastenkoti ja toinen on erikoistunut avohuollon tukitoimina järjestettävin palveluihin. Taajaman ulkopuolella sijaitsevassa omakotitalossa toimii lastenkodin pienyksikkö. Lisäksi olemme saamassa lisätiloja lastenkodin pihapiirissä sijaitsevasta kiinteistöstä, lastensuojelulaitoksen johtaja Kirsi Huusko kertoo. Pienten osastojen vahvuutena on yksilöllinen ja intensiivinen nuoren huomioonottaminen Lastensuojelu on usein haasteellista ja ongelmalähtöistä. Toimitusjohtaja Marianna Kauhanen (vas) ja lastensuojelulaitoksen johtaja Kirsi Huusko (oik) Positiivisen palautteen ja kannustamisen kautta pyritään tukemaan elämänmyönteisen asenteen kehitystä. Asiakkaita ja heidän läheisiään tuetaan erilaisissa elämäntilanteissa. Positiivisuuden tavoitteena on luoda hyvä itsetunto ja myönteinen lähestymistapa ongelmiin. -Toimintamme perustana on jatkuvuus, ennakoitavuus ja turvallisuuden luominen nuorten elämään. Keskeisiä asioita ovat selkeä päivärytmi, omaohjaajan työskentely, tarvittavat tukitoimet, kuntoutumisen säännöllinen arviointi yhdessä asiakkaan kanssa, Kauhanen selvittää. -Tärkeänä osana toimintaamme on perhetyön kehittäminen ja sen toteuttaminen. Perhekuntoutusta järjestämme yksilöllisen suunnitelman mukaan perheen tarpeista lähtien. Perheasunnossa perhe voi asua lyhyen tai pidemmän jakson. -Toimintaamme viikoittain kuuluu kädentaito- ja liikuntaharrasteryhmät. Käytössä on myös monitoimitalon liikuntasekä kuntosali. Nuorilla on mahdollisuus osallistua paikalliseen urheiluseura- ja nuorisosirkustoimintaan, kansalaisopiston sekä Metsäkartanon laajaan harrastetarjontaan. Vesiliikunnan talvella mahdollistaa talon oma uimaallas, Kirsi Huusko kuvailee. Perhetyö kasvussa -Erityisosaaminen on koettu tarpeelliseksi ja hyödylliseksi koska ongelmatkin ovat monimuotoisia. Laitoksessa on entistä enemmän asiakkaina kokonaisia perheitä perhekuntoutuksessa. Perhekuntoutuksen alussa tehdään aina kattava arviointi perheen tuen tarpeesta yhteistyössä sosiaalitoimen kanssa. Laitoskuntoutusjakso kestää yleensä 1 6kk jonka jälkeen kuntoutus jatkuu avohuollon kuntoutuksena 1-2vuotta. Avohuollon kuntoutus sisältää kotikäyntejä, sekä mahdollisia intervallijaksoja laitoksessa, Huusko määrittelee Tulilyhdyn toimintaa. -Lastensuojelutoiminta ei ole pelkästään perinteistä hoito- ja kasvatustyötä, vaan työ on muuttunut avopalvelukeskeisemmäksi jolloin perinteisen korjaavan lastensuojelutyön ohella teemme ehkäisevää lastensuojelutyötä. Nuorella on mahdollisuus saada kauttamme jälkihuollon tukea aina 21 ikävuoteen saakka. Tukimuotoina itsenäisen asumisen tukeminen, opiskeluun, elämänhallintaan ja arkipäivänsujumiseen liittyvät asiat. Jälkihuollon tuki suunnitellaan yksilöllisesti tarpeiden mukaan, Marianna Kauhanen kertoo. Moniammatillinen työyhteisö Tulilyhdyn yksiköiden henkilökunta muodostaa vahvan moniammatillisen työyhteisön. Työntekijöiden vaihtuvuus on ollut erittäin vähäistä. Työssäjaksamiseen auttavat mm. säännölliset henkilökuntapalaverit, työnohjaus, Tyky-toiminta sekä ammatillinen täydennyskoulutus. Yritys työllistää tällä hetkellä 28 eri alojen ammattihenkilöä. Yrityksessä työskentelee mm. sairaanhoitajia, lähihoitajia, sosionomeja, lasten- ja nuortenerityisohjaajia, nuoriso- ja vapaa-ajanohjaajia sekä emäntä. Erityisosaajiin kuuluu päihdesairaanhoitaja ja perhetyönohjaaja sekä psykoterapeutti. Käytämme myös 5-pisteen akupunktiohoitoa, Kirsi Huusko kertoo. -Käytössämme on myös ostopalveluna psykologin ja lääkärin palvelut. Kun oman talon sisältä löytyy mahdollisimman laajaa asiantuntijuutta, asiakkaiden hoito ja kuntoutuminen nopeutuu ja sijoitusajat lyhenevät, Marianna Kauhanen korostaa. Kirsi Huusko puh Marianna Kauhanen puh Perheryhmäkoti Liekki on toiminut tänä keväänä kymmenen vuotta Lieksan kristillisen opiston ylläpitämä Perheryhmäkoti Liekki tarjoaa kodinomaisen ja turvallisen kasvuympäristön vuotiaille, huostaanotetuille tai avohuollon tukitoimin sijoitetuille lapsille ja nuorille. Liekki tarjoaa myös jälkihuoltopalveluita yli 18-vuotiaille nuorille. Kodissa on paikka seitsemälle nuorelle, joista yksi on tarkoitettu lyhytaikaisiin sijoituksiin. Lyhytaikaisissa sijoituksissa nuoren kasvamista ja itsenäistymistä tuetaan mm. opiston peruskoululinjalla, 10-luokalla tai työpajalla. -Toimimme maaseudulla, Viekijärven rannalla, Lieksan kristillisen opiston yhteydessä. Tilaa meillä on yhteenä noin 250 neliötä. Jokaisella lapsella ja nuorella on oma huone. Yläkerran huoneet keittiöineen ja kylpyhuoneineen soveltuvat erinomaisesti itsenäisen elämän harjoitteluun, toteaa johtaja Kaisa Pitkäniemi. Opiston tiloissa on ATK- luokka, liikuntasali ja bänditila, kesäisin tarjolla erilaisia vesiaktiviteetteja järvellä sekä luonnon tarjoamat monipuoliset mahdollisuudet. Lieksan keskustasta löytyy lisäksi monipuolisia harrastusmahdollisuuksia. Liekistä on matkaa Lieksan keskustaan noin 15 kilometriä, missä sijaitsevat yläluokat, lukio, ammattiopisto sekä Kuhmonkadun koulu, jossa on myös erityisluokkia. -Meille pääsee helposti myöskin julkisilla, joka mahdollistaa nuorten omatoimisen liikkumisen, johon me myös heitä rohkaisemme. Kodinomainen yhteisö Perheryhmäkoti Liekin toiminnassa korostuvat kodinomaisuus ja yhteisöllisyys sekä nuorten elämänrytmin säännöllisyys. Työote on ratkaisu- ja voimavarakeskeinen sekä toiminnallisuuteen pyrkivä, unohtamatta nuorten yksilöllisiä tarpeita ja selkeitä rajoja. Kodissa työskennellään 10 hengen voimin, joista kahdeksan on vakituista henkilökuntaa. -Lasten ja nuorten biologiset ja muutkin tärkeät ihmissuhteet otetaan huomioon heidän etujensa mukaisesti. Tuemme lapsia ja nuoria löytämään heidän omia myönteisiä voimavarojaan ja vahvistamme jo olemassa olevia. Luonto ja elämyksellinen toiminta vahvistavat ja tukevat kehitystä. Yhden toimintamme kivijaloista muodostavat muutaman kerran vuodessa tehtävät viikonloppuretket esim. mökille tai kokemaan erilaisia luontoelämyksiä. Tänä keväänä olemme toteuttamassa yhteisen lomamatkan Kyprokselle, Pitkäniemi kertoo. ADHD- ja tukihenkilöosaamista myös kodin ulkopuolelle -Yhdellä työntekijöistämme on ADHD-erityisosaamista. Työnantajamme on mahdollistanut hänelle kouluttautumisen ADHD-ohjaukseen. Käytämme tätä osaamista pääasiassa meillä, mutta me myös myymme kyseistä osaamista kodin ulkopuolelle. Myymme lisäksi tukihenkilöpalveluita, Pitkäniemi esittelee. Tukihenkilöpalvelut on yksittäiselle nuorelle tai perheelle tarjottavia palveluita, silloin kun nuorta ei ole vielä sijoitettu kodin ulkopuolelle. Kyseessä on avohuollon tukitoimi, jossa nimetty tukihenkilö tapaa nuorta viikoittain tai sopimuksen mukaan. Tapaamisille laaditaan tavoitteet ja tapaamisten sisällöt. Tällä pyritään välttämään sijoitus kodin ulkopuolelle. Pitkäniemen mukaan Perheryhmäkoti Liekin johto on erittäin koulutusmyönteistä, joten henkilöstö kouluttautuu säännöllisesti. -Haluamme pitää tietomme ja taitomme ajantasalla. Itse käyn yksikön johtajana johtamiseen liittyvää koulutusta ja eräs työntekijöistämme aloittaa lasten eroryhmien ohjaajakoulutuksen. Perheryhmäkoti Liekin nuorilla on mahdollisuus hyödyntää Kristillisen opiston tarjoamia kursseja, tarjolla on lyhytkurssien ohella myöskin pidempiaikaista koulutusta. Kristillinen opisto järjestää koulutusta ja kursseja, jotka ovat kaikille avoimia, esim. koulunkäyntiavustajan kurssia. Leiritoimintaa perheille Opistolla järjestetään kesäisin leiritoimintaa, jonne osa perheryhmäkodin nuorista on osallistunut. -Toimestamme tulevana kesänä on tulossa esim. äiti-tytärleiri, jota vetämässä on kaksi ohjaajaamme. Ensi kesä tuo tulleessan myös kaksi kalastusleiriä, jotka ovat olleet todella suosittuja. Leirien sisältö koostuu yleisestä toiminnallisuudesta ja niihin sisältyy täysi ylläpito. Leirejä on tarjottu kunnan sosiaalitoimen kautta ja niiden puitteissa opetellaan yhdessä toimimista sekä sosiaalista toimintaa perheen kesken. Liekissä on toiminut mm. kuvataideterapeutin vetämä kuvataideryhmä. -Jos nuori tarvitsee päihdekatkaisua, eivät meidän resurssit ja osaaminen riitä. Emme sovellu myöskään vahvaa psyykkistä hoitoa tarvitseville, Pitkäniemi toteaa loppuun. Kylänlahdentie KYLÄNLAHTI Puhelin: perheryhmakoti.liekki@lkro.fi

3 Suomen lastensuojelun palvelut ovat monille maahanmuuttajille vieraita ja vääriä käsityksiä lastensuojelusta liikkuu varsin paljon. Maahan- Sukupolvet yhdistävää toimintaa toteutetaan monessa päiväkodissa, koulussa, seurakunnan päiväkerhossa, perhekeskuksessa, erilaisissa lapsiperhetapahtumissa ja -retkillä. On huomattu, että kun annetaan arvoa lapsen suhteelle omiin isovanhempiin ja tehdään mahdolliseksi kohtaamiset yhteisöllisten ikäihmisten kanssa, saadaan aikaan kantava sukupolvien verkko. Ilmattaressa on iloiset Puuhat Useimmille työssäkäyville vanhemmille iltapäiväkerho on itsestäänselvä valinta, joka helpottaa huomattavasti pienen koululaisen pitkiä koulun jälkeisiä iltapäiviä. Iltapäivätoiminnan yleisenä tavoitteena on tukea lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia ja terveyttä sekä luoda pohja hyvälle kasvulle ja kehitykselle. Aivan Joensuun keskustassa, torin kupeessa toimii valtakunnallisestikin ainutlaatuinen eri sukupolvia yhdistävä yksityinen päiväkerho. Ilmatarpäiväkerho kokoaa ikäihmiset SOSIAALI- JA KUNTATALOUS 3 Uusi verkkopalvelu tarjoaa tietoa lastensuojelusta seitsemällä eri kielellä ja alakoululaiset saman katon alle turvalliseen hoitoon ja päivätoimintaan. Ilmatar tarjoaa monipuolista tekemistä, palveluja sekä uudenlaista yhteisöllisyyttä. Ateria- ja kotipalvelut kuuluvat myös valikoimiin sekä palvelut omaishoitajille ja -hoidettaville. Myös ikäihmiset voivat tuntea olonsa turvalliseksi Ilmattaressa, sillä kerhotoimintaa vetävät asiansa osaavat ammattilaiset muuttajien keskuudessa kuva lastensuojelusta värittyy paljolti huostaanottojen perusteella. Lastensuojelun palvelut ovat kuitenkin pääasiassa perheen ja lapsen auttamista avohuollon keinoin. Maahanmuuttajien ei aina ole helppo ymmärtää suomalaista lastensuojelujärjestelmää. Uusi Sukupolvien välisellä vuorovaikutuksella on tärkeä merkitys yhteisöä koossa pitävänä voimana Isovanhemmuuden kokemista vaikeuttaa monissa perheissä muun muassa maantieteellinen etäisyys. Lapsenlapsi tapaa mummia ja pappaa mahdollisesti vain muutaman kerran vuodessa. Monella lapsella ei muista syistä ole lainkaan mahdollisuutta eri sukupolvien kohtaamiseen. Myös isovanhempien arjen vaatimukset ovat muuttuneet: tämän päivän isovanhemmilla ei välttämättä ole aikaa taikka halua jakaa aikaansa lastenlastensa kanssa. Toiminnan merkityksellisyys näkyy siinä, että yksittäisillä arjen kokemuksilla on mittaamaton merkitys sekä yhteisön että yksilön näkökulmasta: oman yhteisön lujittajana, lapsuuden kokemisessa ja mielekkäässä vanhenemisessa. -Silta sukupolvien välillä syntyy kun mummit voivat opettaa mm. lapsia ompelemaan, neulomaan, tekemään kaikenlaisia askartelutöitä, papat taas voivat poikien kanssa puuhastella kaikenlaista miesten töitä. Vanhukset voivat myös auttaa tarvittaessa lapsia heidän kotitehtävissään, lukea satuja tai muuten vain leikkiä lasten kanssa. Alakoululaiset ovat puolestaan näppäriä tietokoneiden parissa ja voivat opastaa ikäihmisiä niiden käytössä, Riitta Varis kuvailee Ilmattaren toimintaa. -Kokemuksieni perusteella voin sanoa, että lapset viihtyvät hyvin vanhusten seurassa ja nämä ikäihmiset saavat iloa ja virikkeitä lapsista, Varis vakuuttaa. Riitta Varis sanoo, että uusi päiväkerho on jatke hänen johtamansa, Hyvinvointikeskus Tuulettaren toiminnalle. Tälle toiminnalle on ihan selvä tarve olemassa, Varis vakuuttaa. Hän korostaa paitsi Ilmattaren kodinomaista ilmapiiriä myös sen kiireetöntä henkeä jatkuvan hulinan vastapainoksi. -Tiukkoja aikatauluja meillä ei ole, kanssakäyminen sujuu luontevasti kunkin tarpeita ja toiveita kunnioittaen. -Meillä lapset ja ikäihmiset viihtyvät yhdessä hoitoalan ammattilaisten turvallisessa huomassa. Mukavan päivän aineksina ovat monipuoliset palvelut, hyvä kotiruoka ja viihtyisät tilat. Aterioilla tarjotaan kotiruokaa, joka on valmistettu paikallisista raaka-aineista. Ruokailun päälle lepohuoneessa voidaan ottaa vaikkapa päiväunet ruokailun päälle, Ilmattareen tullaan todellakin kuin kotiin. Eteisaulasta avautuu keittiö ja iso olohuone, seinustalta on pääsy kahteen makuuhuoneeseen ja saunatiloihin. Esteetön käynti porraskäytävään ja hissi takaavat liikuntaesteisenkin pääsyn Ilmattareen. -Palvelut on tarjolla aamukymmenestä iltaviiteen. Aamupäivät on varattu ikäihmisille, iltapäivällä Ilmattareen tulevat myös koululaiset. Kukin voi päättää, miten kauan viipyy ja tarvittaessa aukioloaikaa jatketaan illasta, Riitta Varis lupaa. Ilmattaren palveluista hyötyvät myös omaishoitajat Omaishoitajien valintamahdollisuudet vapaapäivien järjestämisessä monipuolistuvat. -Omaishoitajan vapaan aikaisen hoidon ja huolenpidon järjestämiseen tarvitaan lisää vaihtoehtoja. Liian usein käy Lapsuutta vaalien, vanhemmuutta tukien... Lasten sijaishoitoa ja perhekuntoutusta Ilmattaren lämmin ilmapiiri kutsuu mukaan turvalliseen ja aktiiviseen toimintaan Toimitusjohtaja Riitta Varis verkkopalvelu karsii huhuja ja tarjoaa oikeaa tietoa maahanmuuttajille heidän omilla kielillään. Lastensuojelusta liikkuu paljon vääriä käsityksiä etenkin maahanmuuttajien keskuudessa. Lastensuojelua leimaa kuva huostaanotoista, vaikka perheitä autetaan etupäässä aivan muilla keinoilla. Lastensuojelun Keskusliitto on julkaissut uuden verkkopalvelun, joka esittelee lastensuojelua seitsemällä eri kielellä. Palvelun sisältö löytyy myös kuunneltavina äänitiedostoina. -sivustolla kerrotaan mihin lastensuojelu Suomessa perustuu ja minkälaisia palveluja perheille tarjotaan. Palvelu on suunnattu erityisesti maahanmuuttajavanhemmille ja heidän kanssaan työskenteleville ammattilaisille. Suomalaisen lastensuojelujärjestelmän selittäminen maahanmuuttajille ei välttämättä ole helppo tehtävä. Esimerkiksi yhteisöllisistä kulttuureista tulevien voi olla vaikea ymmärtää miksi yhteiskunta voi Suomessa puuttua perheen sisäisiin asioihin, kertoo verkkopalvelun suunnittelija, Lastensuojelun Keskusliiton asiantuntija Senja Liikonen. Sivustolle on koottu käytännönläheisiä tapauskertomuksia, joissa kuvataan millaisissa tilanteissa maahanmuuttajaperheet ovat saaneet apua lastensuojelusta. Sivustolla kerrotaan esimerkiksi kuinka väsynyt yksinhuoltajaäiti saa apua itselleen ja lapsilleen perhetyöstä. Toivomme, että tämän sivuston avulla voimme hälventää ennakkoluuloja, karsia huhuja ja tarjota oikeaa tietoa maahanmuuttajille heidän omilla kielillään, painottaa erityisasiantuntija Taina Martiskainen Lastensuojelun Keskusliitosta. Tavoitteena on että, maahanmuuttajat löytävät lapsiperheille tarkoitetut palvelut ja hyötyvät niistä Suomessa asuu ihmisiä lähemmäs kahdesta sadasta maasta. Vaikka verkkopalvelun suunnittelussa ja toteuttamisessa on ollut mukana maahanmuuttajia, ei kaikkia näkökohtia ole varmasti pystytty huomioimaan tässä vaiheessa. Sivustosta toivotaankin palautetta, jotta sitä voidaan kehittää entistä paremmin käyttäjiä palvelevaksi, painottaa Senja Liikonen. Palautelomake löytyy sivustolta info Verkkopalvelu on tuotettu Raha-automaattiyhdistyksen tuella. Lisätietoja: Erityisasiantuntija Taina Martiskainen puh taina.martiskainen@lskl.fi Asiantuntija Senja Liikonen puh senja.liikonen@lskl.fi niin, ettei omaishoitaja pysty pitämään lakisääteisiä vapaapäiviään, koska kunnalla ei ole tarjota hoitopaikkaa hoidettavalle omaiselle. Vapaapäivät saattavat jäädä myös pitämättä siksi, ettei hoidettava omainen halua lähteä kotoaan laitokseen edes väliaikaisesti. Päivähoito on hyvä vaihtoehto omaishoitajan vapaan aikaisen hoidon ja muunkin tilapäisen hoidon järjestämisessä omaishoidon tuen saajalle, Riitta Varis sanoo. -Samanlaisia päiväkerhoja voidaan perustaa eri kaupunginosiin. Teemme yhteistyötä kaupungin kanssa ja menemme sinne, missä on tarvetta tällaiselle toiminnalle. Onnellisten kotien Tuuletar Tuuletar on uudenlainen kokonaisvaltainen hyvinvointi- ja hoitopalvelukeskus senioreille ja vanhuksille. Hyvinvointikeskus Tuulettaren kartanonkeltainen päärakennus paistattelee Pielisjoen rantapenkereellä mahtavissa rantamaisemissa Enon kaupunginosassa aivan Uimaharjun kylän kupeessa. -Meillä senioriväestö elää arjen keskellä koko kylän yhteisessä kohtaamispaikassa. Saman katon alla ovat päivän puuhissa mukana koulu, päiväkoti, kyläyhdistys ja monet muut. Enon kunta on myös ollut kanssamme rakentamassa tätä uusvanhaa yhteisöllistä hoitopalvelua. Päiväkerho Ilmatar on osa Tuuliharjun Hoiva Oy:tä, toimitusjohtaja Riitta Varis kertoo. Päivätoimintakerho Ilmatar Siltakatu 16 C 4, 5 kerros, Joensuu puh / Ilmatar / Riitta Varis

4 4 SOSIAALI- JA KUNTATALOUS Vanhustyön korkea laatu ja vanhusten hyvinvointi turvattava Noin kolmea ja puolta sataa jäsenyhteisöä edustava Vanhustyön keskusliitto pitää tärkeänä vanhustyön korkean laadun ja vanhusten hyvinvoinnin turvaamista. Keskusliitto on maan laajin valtakunnallinen vanhustyön järjestö, jonka keskeisenä toimintaajatuksena on ikääntyvien hyvinvoinnin sekä sosiaalisen turvallisuuden edistäminen. Vanhustyön keskusliiton jäsenjärjestöt ovat yleishyödyllisiä yhdistyksiä tai säätiöitä. Nämä puolestaan ylläpitävät palvelutaloja, vanhainkoteja ja dementiayksiköitä. Lisäksi ne toteuttavat monipuolista virkistys- ja vapaaehtoistoimintaa vanhuksille sekä heidän omaisilleen. Liiton jäseninä on myös valtakunnallisia eläkeläis- ja potilasjärjestöjä sekä tutkimusyhteisöjä. Liiton järjestö- ja kehittämistoiminnan merkittävin tukija on Rahaautomaattiyhdistys. Keskusliitto on asiantuntijaorganisaationa mukana vanhustenhuoltoon liittyvässä lainsäädäntötyössä sekä erilaisessa valtionhallinnon toimikunta ja työryhmätyössä. Jäsenistölleen keskusliitto tarjoaa neuvontaa ja ohjausta sekä järjestää aluetilaisuuksia ja koulutusta. Liiton kehittämishankkeiden tavoitteena on luoda uusia vanhustyön toimintamalleja ja antaa työntekijöille uutta tietoa. Vanhustyön keskusliiton toiminnanjohtajan Pirkko Karjalaisen mukaan vanhustyö on monien haasteiden edessä. Valtakunnallisessa ikäpolitiikassa painotetaan avohuollon Vanhusten hyvinvointi on paljon muutakin kuin palveluita. Tämä tuntuu joskus unohtuvan, painottaa Vanhustyön keskusliiton toiminnanjohtaja Pirkko Karjalainen. ensisijaisuutta. Laatusuosituksia on käytössä, mutta niiden ohjausvaikutus ei selvästikään ole ollut riittävä. Vanhusten palveluita ja toimeentuloturvaa koskee suuri määrä erilaisia säädöksiä. Siksi liitto on vahvasti tuonut esiin tarpeen laatia vanhusten palveluita koskeva laki, joka selkeyttäisi tilannetta. Lakiesitys on valmisteilla ja ehdotusta odotetaan kevään aikana. Tulevia eduskuntavaaleja varten keskusliitossa on laadittu vaaliteesit, joiden toivotaan herättävän keskustelua vanhusten asemasta ja palveluista. Tärkeää olisi, että tulevat kansanedustajat sitoutuvat edistämään ikäihmisille tärkeitä asioita, Karjalainen sanoo. Keskusliitto on nostanut vaaliteesiensä kärkeen kolme seikkaa: Ikääntyneille on taattava oikeus saada tarvitessaan riittävästi ja oikea-aikaisesti apua, hoitoa ja kuntoutusta, heille on taattava oikeus tasaarvoiseen kohteluun ja osallistumiseen yhteiskunnassa sekä ikääntyneiden toimeentulon perustana olevien eläkkeiden riittävä taso ja ostovoima on turvattava. Hoidon ja palveluiden järjestäminen Keskusliiton vaaliteesien mukaan hoito-, kuntoutus- ja palveluvastuut tulee sopia tavalla, jossa otetaan huomioon ikäihmisen oma tahto sekä omaisten ja läheisten näkemykset. Lisäksi on sovittava tuen, avun ja palveluiden tuottajien tehtävistä ja kustannuksista. Palvelutarpeen arvioinnin yhdenmukaisuus on taattava koko maassa ja palveluiden laadunvalvontaan on osoitettava riittävät resurssit. Vastuu vanhusten tarvitsemien palveluiden järjestämisestä kuuluu kunnalle. Palveluiden tuottamisessa on mahdollistettava uusia innovatiivisia toimintamalleja. Näitä ovat esimerkiksi palvelusetelin käyttö sekä yhteiskunnallisen yrityksen toimintamalli. Kuntien on huolehdittava siitä, että vanhusten tarvitsemien palvelujen kilpailuttaminen ei johda laadun heikkenemiseen, asiakkaiden aseman huononemiseen eikä heidän tarpeettomaan siirtelyynsä. Keskusliitto pitää tärkeänä kolmannen sektorin toiminnan turvaamista. Järjestöjen tarjoamat palvelut sekä kansalaisten vapaaehtoistoiminta mahdollistaa paikallisten tarpeiden monipuolisen toteuttamisen. Ikäihmisten osallisuus päätöksenteossa Ikäihmisten riittävän vahva edustuksellisuus seudullisessa ja kunnallisessa päätöksenteossa tulee turvata vahvistamalla vanhusneuvostojen ja muiden eläkeläisiä edustavien yhteistyöelinten asemaa. Tarvittaessa tulee säätää laki vanhusneuvostoista, jossa määritellään niiden asema kunnallisessa tai seudullisessa päätöksenteossa. Kansalaisjärjestötoiminnan rooli on tunnustettava tarvittaessa lainsäädäntöä uudistamalla. Toivottavasti seuraava hallitusohjelma painottaa tätäkin. Sosiaali- ja terveysjärjestöjen toiminnan merkittävän rahoittajan Raha-automaattiyhdistyksen toiminnan tuotot tulee suunnata täysimääräisesti järjestöjen tueksi, summaa Pirkko Karjalainen Vanhustyön keskusliiton tavoitteita. Karjalainen jatkaa, että ikäihmiset tulisi nähdä aiempaa enemmän voimavarana ja osallisina yhteiskunnassa. Heillä on runsaasti tietoa ja osaamista, he ovat myös erilaisten palvelujen käyttäjiä. Vanhusten hyvinvointi on paljon muutakin kuin palveluita. Tämä tuntuu joskus unohtuvan. Ikäihmisten oman äänen kuunteleminen on tärkeää. Keskusliitto monessa mukana Yksi Vanhustyön keskusliiton toiminnoista on asuntojen korjausneuvonta, jota järjestö on toteuttanut vuodesta 2000 lähtien. Keskusliitolla on 15 korjausneuvojaa eri puolilla Suomea. He auttavat maksutta sotainvalideja ja -veteraaneja asunnossa tarvittavien muutostöiden kartoittamisessa, suunnittelussa ja korjausavustusten hakemisessa. Toimintaa rahoittaa Raha-automaattiyhdistys. Palvelua pyritään laajentamaan myös muulle vanhusväestölle. Keskusliitto julkaisee myös alan vanhimpiin kuuluvaa ammattilehteä Vanhustyö Seniorarbete, joka ilmestyy teemanumeroina seitsemän kertaa vuodessa. Lehdessä on käytännön esimerkkejä ja asiantuntijapuheenvuoroja, jotka käsittelevät ikääntymistä laaja-alaisesti. Lisäksi lehti kertoo alan kehittämistoiminnan tuloksista sekä uusimmista tutkimuksista. Vanhustenpäivä ja -viikko on yksi vanhimpia Vanhustyön keskusliiton organisoimia tapahtumia. Liitto julkaisee vuosittain teeman ja tuottaa siihen liittyvää aineistoa. Vanhustenpäivää on vietetty valtakunnallisesti jo vuodesta 1954 alkaen ja vanhustenviikkoa vuodesta Vanhustenpäivän ja -viikon tarkoituksena on kiinnittää huomiota vanhenemiseen, vanhuksiin ja heitä koskeviin asioihin sekä vanhusten asemaan yhteiskunnassa. Tänä vuonna tapahtuman teemana on Vapaaehtoisuus voimana. Kehittämishankkeilla uutta sisältöä vanhustyöhön Keskusliitossa on toteutettu useita kehittämis- ja tutkimushankkeita, joiden tuloksia on levitetty aktiivisesti kentälle. Ystäväpiiri-toimintaa on kehitetty vastaukseksi ikäihmisten yksinäisyyteen. Ryhmiä toimii yli 50 paikkakunnalla ja Ystäväpiiri-ohjaajia on koulutettu noin 300. Toiminta on ollut tuloksellista. Kyselytutkimusten mukaan vanhusten yksinäisyys on lievittynyt merkittävästi ryhmissä. Mielen Muutos -hankkeessa on tutkittu ikääntyneiden masennusta, muistisairaiden ja käytösoireisten elämänlaatua sekä julkisia käsityksiä, jotka liittyvät vanhuuden mielenterveysongelmiin. Kehittämishanke päättyi vuoden 2010 lopussa ja raporttiaineisto julkaistaan helmikuussa Vuonna 2010 alkoi yhteistyössä Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton kanssa KÄKÄTE-projekti, jossa keskitytään selvittämään käyttäjäystävällistä teknologiaa niin ikäihmisten kuin työntekijöiden kannalta. Kaikkia näitä hankkeita on rahoittanut tai rahoittaa Rahaautomaattiyhdistys. Uusi vuonna 2011 alkanut hanke on RAY:n rahoittama Elämänkulku ja ikäpolvien välinen dialogi -hanke, jossa muun muassa viritetään aktiivista keskustelua ikäpolvien välisistä jännitteistä ja yhteisen toiminnan mahdollisuuksista. Liikunnallisella kuntoutuksella hyvinvointia muistisairaille Vanhustyön keskusliitossa on tehty jo lähes kolmen vuoden ajan intensiivistä kehittämistyötä myös muistisairaiden liikunnallisessa kuntoutuksessa. Kaikkiaan nelivuotisessa kuntoutushankkeessa selvitetään yhdessä Helsingin ja Oulun yliopistojen tutkijoiden kanssa liikunnallisen kuntoutuksen vaikutusta muistisairaiden toimintakykyyn ja erityisesti heidän liikuntakykyynsä. Samalla tutkitaan liikunnallisen harjoittelun vaikutuksia mielialaan ja muistitoimintoihin. Tutkimuksen päärahoittaja on Kansaneläkelaitos. Hankkeen raportointi alkaa tänä vuonna. Vanhustyön keskusliiton toimintaan voi tutustua mm. messuilla. Keskusliitolla on osasto esimerkiksi Terve Aikuinen -messuilla, jotka pidetään maaliskuun loppupuolella Kuopiossa. Teksti: Leena Valkonen

5 Suomussalmen vanhustentaloyhdistys juhli neljää vuosikymmentään toukokuussa 2010 palvelutalolla. Juhlapuhuja, hallinto- ja kuntaministeri Mari Kiviniemi totesi hyvän vanhuuden olevan oikeutta elää vanhuuden päiviä kotiseudulla, tutuksi tulleessa ympäristössä, ystävien keskellä. Ministeri näki Kainuun hallintokokeilun onnistuneen vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin. Hänen mukaansa hallintokokeilun on syytä jatkua, sillä tulokset ovat niin myönteiset, että tuntuisi järjettömältä luopua saavutetuista uudistuksista ja toimintamalleista. Suomussalmen vanhustentaloyhdistys ry on perustettu v parantamaan vanhusten ja eläkeläisten elinolosuhteita. Toiminta kattaa asuntojen vuokrausta ja palvelutuotantoa. Yhdistyksen omistamissa kiinteistöissä, Rantakatu 13:ssa on 41 asuntoa ja Syväksenkatu 18:ssa on 80 asuntoa sekä Hoitokoti Muistolassa on 14 SOSIAALI- JA KUNTATALOUS 5 Suomussalmen vanhustentaloyhdistys Yhteisöllisyys luo turvallisuuden ja yhteenkuuluvuuden tunnetta asuntoa. -Yhdistyksemme toimintaperiaatteina ovat itsenäisyys, inhimillisyys, turvallisuus, yhteisöllisyys ja voimavaralähtöisyys. Päätavoite on se, että vanhukset voisivat asua mahdollisimman pitkään omissa kodeissaan. Tämän johdosta esimerkiksi koti- ja erilaisiin tukipalveluihin tarvitaan panostusta. Pitää myös ajatella muuta yhteiskuntaa ja kokonaisuuden toimivuutta; esimerkiksi asiointi-, liikkumis- ja virkistäytymismahdollisuuksia, Asiakkaittemme hyvinvoinnin kannalta on tärkeää tukea heitä sosiaalisten suhteiden ylläpitämisessä yksinäisyyden välttämiseksi, Suomussalmen vanhustentaloyhdistys ry:n toiminnanjohtaja Pertti Halonen määrittelee yhdistyksen toimintaa. -Asumispalveluiden tavoitteena on tukea asukkaan omia voimavaroja ja omatoimisuutta. Asumispalveluiden kokonaisuuteen sisältyy kotihoito, palveluasuminen ja tehostettu palveluasuminen. Tehostettu palveluasuminen on ympärivuorokautista hoivaa tarjoava yksikkö Hoitokoti Muistola, myös kaikissa muissa palveluissa annetaan tarvittaessa myös yöhoitoa, Halonen selvittää. -Palvelukeskuksen hyvin varustetuissa asunnoissa on mahdollisuus itsenäiseen asumiseen, ja silti tukipalvelut ovat tarvittaessa käytössäsi: ruokailut, pesula- ja siivouspalvelut. Viihtyisät oleskelutilat ja ulkoilualueet luovat turvallisen asuinympäristön. Liikuntarajoitteiset on erityisesti huomioitu rakennuksessa ja alueella. Palvelukeskuksessa löytyy virikkeitä monenlaiseen toimintaan, jokaisen kunnon ja mielihalujen mukaan. Mm. ryhmätoiminta Aurinkoinen tarjoaa asiakkaille vaihtelua arkeen, virkistystä ja mielekästä yhdessäoloa. Palvelukeskuksen yhteydessä meillä on ruokaravintola Kultajyvä, jossa kaikilla on mahdollisuus käydä ruokailemassa. Pertti Halonen näkee Palvelukeskuksen tärkeänä tehtävänä toimia alueellisina, matalan kynnyksen toimipisteinä, jossa suomussalmelainen ikäihminen ja hänen läheisensä voivat GG-Hoiva Oy - nykyaikainen ja laadukas hoivapalveluja tarjoava yritys saada ohjausta ja neuvontaa paikallisen palveluverkoston toiminnasta. Pertti Halonen sanoo vanhustentaloyhdistyksen olevan merkittävän työllistäjän henkilökuntaa on noin 55 työntekijän verran. Vanhustyö on nyt ja tulevaisuudessa ihmisten työtä ihmisten kanssa. Tiedolla, taidolla, tahdolla ja tunteella siinä vanhustyön motto! Suomussalmen vanhustentaloyhdistys ry Toiminnanjohtaja Pertti Halonen puh pertti.halonen@ssvtalory.fi GG-Hoiva Oy on vuonna 2007 perustettu sosiaali- ja terveyspalveluja tuottava yritys, joka työllistää tällä hetkellä 25 henkilöä. 30 paikkainen Hoivakoti sijaitsee rauhallisella, vehreällä alueella Kaavin keskustan tuntumassa. - GG on lyhenne sanoista Golden Geron, minkä voi kääntää kultaiseksi vanhuudeksi, sanoo osakas/geronomi Hanne Visti. -Tarjoamme luotettavaa ja ihmisläheistä palvelua ammattitaidolla. GG-Hoivan liikeide- aan kuuluu vanhusten kotihoito kunnan palveluseteleitä vastaan sekä erillisen hoitokodin ylläpito. Markkina-alue ei rajoitu Kaaville tai lähikuntiin vaan ulottuu koko Itä-Suomeen, Visti kertoo. -Hoivakodin ensimmäisessä kerroksessa asukkaita palvelee ryhmäkoti Wanha Wihtori, vuonna 2008 remontoitu ja käyttöönotettu kahdeksantoista paikkainen yleisgeriatrinen ryhmäkoti iäkkäille ihmisille, jotka iän mukanaan tuomien sairauksien ja vaivojen vuoksi eivät pärjää enää kotona avopalveluiden turvin, vaan tarvitsevat jatkuvaa, ympärivuorokautista hoivaa ja huolenpitoa. Hoivakodissamme on mahdollisuus myös intervallihoitoon. Toisessa kerroksessa asukkaita palvelee ryhmäkoti Wanha Wilhelmiina, joka on vuonna 2009 remontoitu ja käyttöönotettu kaksitoista paikkainen muistihäiriöisten asukkaiden hoitoon painottunut yleisgeriatrinen ryhmäkoti iäkkäille ihmisille, jotka iän mukanaan tuomien sairauksien ja vaivojen vuoksi eivät pärjää enää kotona avopalveluiden turvin, vaan tarvitsevat jatkuvaa, ympärivuorokautista hoivaa ja huolenpitoa. Myös Wilhelmiinassa on mahdollisuus intervallihoitoon, Visti kertoo. -Tukipalveluita tuotamme Kaavin ja Juankosken alueilla. Tukipalveluidemme tarkoituksena on tukea kotona selviytymisessä auttaen arjen askareissa, mm. siivouspalveluna, ikkunoiden pesua ja pyykkihuoltoa, ruuanlaittoa, asiointiapua jne., Hanne Visti luettelee. Näiden palveluiden lisäksi tuotamme Kaavin Palvelukeskuksen yöhoito-päivystystä. Uutena palvelunamme aloitti GG-Siivous, joka tuottaa siivouspalveluja Kuopiossa ja sen ympäristökunnissa yksityisille tahoille sekä yrityksille. Sertifioitu laatujärjestelmä todistaa, että yritys pystyy tuottamaan laatua -Olemme vakiinnuttaneet paikkamme Kaavin vanhuspalvelujen tuottajana. Tällä hetkellä meillä on meneillään sertifiointiprosessi, ja tarkoituksenamme on saada sertifointi valmiiksi kuluvan kevään aikana. Laadussa on pitkälti kysymys asenteesta. Pyrkiä jatkuvasti parempaan. Laatuvaatimukset korostuvat erityisesti uusien liikesuhteiden rakentamisvaiheessa, mutta näyttöä vaaditaan entistä enemmän myös jo vakiintuneissa asiakassuhteissa. -Koska olemme uusi yritys, niin olemme vakuuttuneita, että toiminnan suunnittelun ja kehittämisen tueksi rakennettu ja sertifioitu laatujärjestelmä takaa uskottavuuden: Laatujärjestelmä tarjoaa meidän yritykselle tehokkaan tavan hyvin organisoituun ja vastuulliseen tavoitteiden asettamiseen ja niiden seurantaan sekä toiminnan kehittämistarpeiden arviointiin, Hanne Visti määrittelee. Toimitusjohtaja Riitta Miettinen p Hoivatoiminnan johtaja Viivi Hartikainen p Siivoustoiminnan johtaja Marjo Vuorikari p

6 6 SOSIAALI- JA KUNTATALOUS Kehittämistyötä ja tuloksia Karungin Palvelukoti ry on laadukkaiden, monipuolisten ja kuntouttavien ikäihmisten asumis- ja tukipalveluiden tuottaja sekä kehittäjä Torniossa. Lähes 50 vuotta toimineella yleishyödyllisellä yhdistyksellä on Tornion kaupungin, Karungin kylässä palvelukoti. Palvelukoti Hopearanta sijaitsee aivan joen rannalla, upeissa Tornionjokilaakson maisemissa. Hopearannassa on 33 viihtyisää palveluasuntoa sekä yhteisiä palvelutiloja. Palvelukodin asukkaille ja asiakkaille tuotetaan, sosiaalihuollon piiriin kuuluvia palveluja, yksilöllisen hoito ja palvelusuunnitelman mukaisesti. Yhdistyksellä on ostopalvelusopimus tehostetun palveluasumisen paikoista Tornion kaupungin kanssa. Yhdistyksellä on lähes 40 työntekijää. Toiminnanjohtaja Outi Keinäsen mukaan yhdistys on kehittänyt erittäin aktiivisesti ikäihmisten palveluja ja perustanut v Kiinteistö Oy Tornion Hopeahovin. Kiinteistöyhtiö on rakennuttanut viisikerroksisen seniorikerrostalon Tornion kaupungin keskustaan. Yhdistys on myös perustanut asiakkaiden kotipalveluja varten v Hopea Palvelut Oy:n. Yhtiöön kuuluva Hopeahoiva tuottaa monipuolista kotihoitoa, -sairaanhoitoa, kuntohoitajan palveluita ja kaikki kodin siivoustyöt. Hopea Palvelut Oy:llä on lisäksi suosittu lounas-kahvila Meän Hovi, joka järjestää juhla- ja pitopalveluja sekä vuokraa upeita tilojaan yksityistilaisuuksiin. Outi Keinänen kertoo palvelukonseptin nopean laajentamisen ja kehittämistyön vaatineen suuria ponnistuksia sekä toiminnallisesti että taloudellisesti. Hän työskentelee myös yhtiöiden toimitusjohtajana ja hän on hoitanut yhtiöiden perustamiset, uusien toimintojen käynnistämisen sekä senioritalon rakennuttajan edustajan tehtävät. Yhtiöiden toimitusjohtajan tehtävät ovat Outi Keinäsen mielestä hyvin mielenkiintoinen haaste ja työ on ollut palkitsevaa. Meän Hovin ja Hopeahoivan palvelut kaikille Lounaskahvila, juhla- ja pitopalvelu Meän Hovi on tyylikäs lounaskahvila Satamakadulla Torniossa. Meän Hovin herkullinen ja terveellinen kotiruoka on toimitusjohtaja Outi Keinäsen mukaan erinomainen työlounas, josta työnantajan kannattaa kysyä tarjousta. Vieraatkin on mukava tuoda lounaalle upeisiin tiloihin nauttimaan maistuvaa ateriaa edulliseen hintaan. Meän Hovin kokit Kekkonen ja Halonen valmistavat tilauksesta ruokia ja leivonnaisia lisäksi kotiin tai työpaikalle haettavaksi. Erityisesti joulun aika oli hyvin vilkasta, ihmisten tilatessa herkkuruokia kotiin. Meän Hovin ammattitaitoiset kokit järjestävät juhla- ja pitopalveluita joko lounaskahvilan tiloissa tai asiakkaan muualta varaamissa tiloissa tai vaikkapa asiakkaan kotona. Meän Hovin tiloja voi vuokrata iltaisin ja viikonloppuisin. Tilat sopivat hyvin yksityisiin tilaisuuksiin tai juhliin, Outi Keinänen suosittelee. Hoitoa, hoivaa, apua siivoukseen Hopea Palvelut Oy:n toisena laajana toimialana ovat yksityiset kodinhoito-, siivous- ja hoivapalvelut sekä kotisairaanhoito ja kuntohoitajan palvelut, joita tuotetaan Hopeahoivan nimellä. Hopeahoivan palveluohjaajina toimivat terveydenhoitaja Mirja Keinänen ja kuntohoitaja Kaisa Mäntyranta. Hopeahoivan kodinhoitoja hoivapalveluihin kuuluvat perushoitotehtävät, kuten esimerkiksi pesuapu ja lääkkeiden anto sekä erilaiset kotityöt. Niihin sisältyvät muun muassa pyykinpesu ja imurointi. Lisäksi palveluvalikoimaan kuuluvat asiointiapu, ulkoiluttaminen, saattajapalvelut ja omaishoitajan sijaisapu. toimitusjohtaja Outi Keinänen selvittää. Hopea Palvelut Oy:n ja KOy Tornion Hopeahovin toimitusjohtaja Outi Keinänen. Hopeahoivan kotisairaanhoidon palveluihin kuuluvat mm. lääkkeidenjako, ompeleiden poisto, haavojenhoito, näytteidenottopalvelu, verenpaineenja verensokerinmittaukset sekä terveydentilan seuraaminen. Meidän kotisairaanhoidosta vastaa terveydenhoitaja. Hopeahoivasta voi tilata myös kuntohoitajan kotiin. Kuntohoitaja tekee mm. hieronnat, apuvälinekartoitukset ja kuntoutuskäynnit. Hopeahoivan ammattitaitoiset kotiavustajat tekevät kaikkia kodinhoitotöitä ikkunoiden pesusta suursiivouksiin. Siivouspalvelu onkin Hopeahoivan käytetyin palvelu, Outi Keinänen mainitsee. Väestön ikääntyessä kotipalveluja tarvitaan Toimitusjohtaja Outi Keinäsen mielestä kotihoidon tarve tulee kasvamaan lähivuosina väestön ikääntyessä ja yksityisen kotihoidon kysyntä myös lisääntyy. Hopeahoivan toiminnalla vastataan monipuolisesti ja ammattitaitoisesti ikääntyvien palvelutarpeeseen. Siivouspalveluita toki käyttävät kaikenikäiset asiakkaat. Säännöllisistä palveluista kannattaa pyytää tarjous. Omien ikääntyvien omaisten palvelujen järjestäminen Hopeahoivan kautta on turvallista ja helppoa. Hopeahoivan toiminta-alueena ovat Tornion ja Kemin lisäksi Keminmaan ja Ylitornion kunnat. Kemin kaupungissa on jo pitkään ollut käytössä asiakkaille myönnettävä kotihoidon palveluseteli. Torniossa palvelusetelin käyttöönotto kotihoitoon on käynnistymässä. Outi Keinänen toivoo, että kunnissa osattaisiin arvostaa yksityisten palvelutuottajien roolia. On tärkeää valmistella sellaisia ratkaisuja ja päätöksiä, jotka tukevat paikallisten yritysten ja yleishyödyllisten yhteisöjen mahdollisuutta kehittää palveluja kuntalaisille. Kunnat eivät selviä kaikesta palvelutuotannosta yksin. Yksityinen kotihoito täydentää ja tukee kuntien omaa toimintaa. Kuntien henkilöstön ei tarvitse tuntea uhkaa yksityisistä palveluista, päinvastoin väestön ikääntyessä kaikkien työpanosta tarvitaan. Alalle on tulossa jatkossa työvoimapula. Päättäjien tulisi katsoa pitkälle tulevaisuuteen, sillä haasteet ikäihmisten palvelujen tuottamiseksi kasvavat huimasti. Monipuolisia ja uusia palveluratkaisuja on luotava jo nyt. Palvelusetelin laajempi käyttö toisi kuntien kotihoidon järjestämiseen taloudellista tehokkuutta, mikä olisi kaikkien etu. Ikäihmiset haluavat olla myös keskellä elämää, harva haluaa asua vuodeosastolla. Toimitusjohtaja Keinänen muistuttaa, että kunnilla on lain mukaan vaihtoehtoisesti mahdollista tukea asiakkaiden tarvitsemia hoiva- ja kotisairaanhoidon palveluja palvelusetelin avulla. Hoivayritykset parantavat asiakkaiden valinnan mahdollisuuksia ja Hopeahoivan palveluohjaajat Mirja Keinänen ja Kaisa Mäntyranta. helpottavat heidän palvelujen järjestämistä. Asiakkaiden, omaisten ja valistuneiden päättäjien kannattaa vaatia palvelusetelin laajempaa käyttöönottoa omassa kunnassa. Kodinhoito ja hoivapalveluista asiakas tai palvelut hänelle ostava lähiomainen saa kotitalousvähennyksen verotuksessaan. Liittämällä kuitit veroilmoitukseen verovähennystä saa maksetuista palvelumaksuista. Kotitalousvähennyksen voi pyytää huomioimaan jo veroprosenttia määrättäessä ennakkoon, kun säännöllisistä kotipalveluista esittää kirjallisen palvelusopimuksen verotoimistossa, Outi Keinänen kertoo. Tyytyväisiä asiakkaita Kuntohoitaja Kaisa Mäntyrannan mukaan asiakkaat ovat olleet tyytyväisiä Hopeahoivan palveluihin. Mäntyranta kertoo, että asiakkaiden kotona työskentely vaatii hyvää ammatillista osaamista, jota Hopeahoivan henkilöstöltä löytyy. Terveydenhoitaja Mirja Keinänen toivookin, että asiakkaat käyttäisivät rohkeasti yksilöllisiä Hopeahoivan palveluja silloin, kun tarve vaatii, eivätkä jäisi jonoon odottamaan, voiko kunta tarjota jotakin. Kaikki Hopeahoivan palvelut voi tilata helposti kotiin yhdestä ja samasta numerosta p Koskee Yritysmaailma -lehden valmistamaa aineistoa Julkaisija: Joensuun Kustannus Oy Yritysmaailma Suokatu 22 B, 5. krs Kuopio Sivunvalmistus: Joensuun Kustannus Oy Yritysmaailma yritma.fi Päätoimittaja: Risto Käyhkö Puh: , Fax Toimittajat: Eini Kettunen puh Toni Valha puh Ilmoitukset: Liisa Kinnunen Puh Ani Tiirikainen Puh Sirpa Törrönen Puh Paino: Lehtisepät Oy Pieksämäki Osoitelähde: Itella, TGM Yrityskohderyhmät

7 SOSIAALI- JA KUNTATALOUS 7 Yksilöllistä hoivaa maaseudun rauhassa Tulevaisuudessa ikäihmiset ovat entistä heterogeenisempi ikäryhmä hyvin erilaisine tarpeineen, toiveineen ja odotuksineen. Näin ollen myös palveluntuottajien tulee pystyä luomaan asiakaslähtöisiä, monipuolisia palvelukonsepteja. Tämä on mahdollista vain, jos palveluiden tuottamista ohjaavat kriteerit ovat kehitystä tukevia eivätkä kehitystä rajaavia. Verkostojen ja yhteistyön merkitys hoiva-alaa kehitettäessä tulee olemaan se toimintamalli, jolla on mahdollista löytää entistä monipuolisempia ja kestävämpiä ratkaisuja tulevaisuuden haasteisiin. Kesälahdella sijaitseva Hoitokoti Annala on 15 -paikkainen tehostettua palveluasumista ikääntyneille tarjoava hoitokoti. Hoitokoti Annala sijaitsee maalaistalossa, johon on rakennettu uusi lisäsiipi. Talo seisoo keskellä peltoja Pyhäjärven läheisyydessä. Matkaa kylälle tulee noin 3 kilometriä. Hoitokoti on perustettu Nykyinen omistaja Mirja Uutela on ostanut hoitokodin vuonna Annalakodit Oy on täysin uusi 18 -paikkainen tehostettua palveluasumista ikääntyneille tarjoava hoitokoti Annalan vieressä. Tämä uusi rakennus sai ensimmäiset asukkaansa joulukuussa Annalakotien puolella on yksi kahden hengen huone, muut ovat yhden hengen huoneita. Kaikissa huoneissa on oma WC ja suihku. Käytössä on Vivago turva- ja hyvinvointijärjestelmä Yksilöitä yhdessä -Ydinarvojamme on yksilöllisyys, jota tuemme eri tavoin. Taloon tulleessaan ihmiset ovat eläneet omalla tavallaan ja on tärkeää, ettei elämäntapoja tarvitse kokonaan muuttaa elämän viimeisinä vuosina. Toisten kunnioittaminen on arvo, jota pidämme tärkeänä. Hoitaja ei ole kaikkitietävä suunnanmäärääjä, vaan turvallista hoitoa ja huolenpitoa tarjoava ihminen, johon asukas voi luottaa ja joka kuuntelee häntä. Muistisairaalla ihmisellä on oikeus normaaliin elämään, osallistumiseen ja itsensä toteuttamiseen sairaudesta huolimatta. Itsemääräämisoikeus ei poistu ihmiseltä muistisairauden myötä, vaan päivittäin on paljon asioita, joista asukas voi päättää, toiminnanjohtaja Outi Kiljunen korostaa. Eräs hoitokodin ydinarvo on kodinomaisuus. Hoitokoti Annalan puolella on oma keittiö, jossa valmistetaan ruoat talojen väelle. Karjalanpiirakat ja muut herkut syntyvät myös yhdessä asukkaiden kanssa tehden. Asukkaat voivat tuoda omia kalusteitaan ja rakkaita tavaroitaan mukanaan ja vierailuaikoja ei ole. Kyseessä ei ole laitos, vaan koti. Ammattitaitoista hoitoa ja huolenpitoa -Hyödynnämme toiminnassamme näyttöön perustuvaa hoitotyötä. Eli tukeudumme koulutukseen, kokemukseen, yleisesti todettuihin hyviin käytäntöihin unohtamatta gerontologiseen hoitotyöhön liittyvää tutkimustietoa. Haluamme pysyä ajan hermolla. Hoitotyön perustaan eli hoitotyön etiikkaan kiinnitämme erityistä huomiota, Kiljunen määrittelee hoitotyötä. Hoitotyössä huomioidaan asukas kokonaisvaltaisesti. Esimerkiksi hyvä ravitsemus liittyy kiinteästi ikääntyneen hyvinvointiin ja toimintakykyyn, siksi siihen kiinnitetään yhtä lailla huomiota kuin muihinkin hoidon osa-alueisiin. Kuntoutusta toteutetaan kaikissa arkipäivän toiminnoissa, ei vain erillisinä jumppahetkinä. Kuntoutuksessa yhteistyötä tehdään terveyskeskuksen fysioterapeutin sekä yksityisten fysikaalisten hoitolaitosten kanssa. Kuntoutus suunnitellaan kunkin asukkaan tarpeita vastaavaksi. - Tässä työssä työntekijältä toivottavia ominaisuuksia ovat kärsivällisyys ja optimistinen elämänasenne. Ehtymätön tiedonjano on myös eduksi. Samoin arjen luovuutta sekä kykyä sietää muutoksia tarvitaan. Ammatillisilla vuorovaikutustaidoilla on paljon merkitystä. Kun sanat ovat hukassa, pitää aistia muulla tavoin mitä asukas haluaa viestittää. Myös taitoa huomioida omaiset tarvitaan, Outi Kiljunen määrittelee. Hoitokoti Virkkula Turvallinen ja kodinomainen Virkkula on yksityinen asumis- ja kuntoutuspalveluyksikkö. Kyseessä on turvallinen ja kodinomainen asuinpaikka jokapäiväisessä elämässä tukea tarvitseville henkilöille, mutta lyhyemmätkin asumisjaksot ovat mahdollisia. Asukaspaikkoja on 15. Kodissa suositaan virikkeellistä toimintaa, käsittäen mm. ulkoilua, retkeilyä, tans- seissa käymistä, kaikki osallistuvat omien kykyjensä mukaan kodin arkiaskareisiin. -Meillä on pihalla on grillikota, jossa on mahdollisuus tulistella ja paistella vaikkapa makkaraa. Kodilla on myös oma kuntosali, jossa järjestetään runsaasti ohjattua toimintaa. Kunnon kohottaminen on erittäin tärkeä asia näiden ihmisten kohdalla ja on mukava huomata, että asukkaamme ovat todella innostuneet kuntosaliharjoittelusta, kiittelee kodin toiminnanjohtaja Kirsi Lavikainen. Asiakaskunta muodostuu miehistä ja naisista vuoden välillä. Useimmalla asukkaalla on taustalla mielenterveys- ja päihdeongelmia. Päihteidenkäyttötausta ja sen mukanaan tuomat sairaudet vaikeuttavat itsenäistä asumista ja pärjäämistä.. Asukkaat asuvat pääsääntöisesti yhden hengen huoneissa. Lisäksi käytettävissä ovat yhteiset sauna-, keittiö- ja oleskelutilat. -Tärkeimmät hoitomenetelmämme liittyvät arkiaskareisiin, mielestäni tärkein terapian muoto on yhdessä tekeminen, mutta toki meillä myös keskustellaan ja huolehditaan tarpeellisista lääkärikäynneistä ja lääkehuollosta. Järjestämämme aktiviteetit seuraavat vuoden aikojen vaihtelua, meillä toimintaan kuuluu mm. askartelua, lintujen ruokintaa ja pihan siisteydestä huolehtimista.kesällä kukkapenkkienhoitoa ja pieniä puutarhatöitä. Me myös valmistamme ruuan ja leivonnaiset täällä paikanpäällä. Virkkulassa käy säännöllisesti myös laulattaja ja jalkahoitaja. Meillä eletään hyvin normaalia elämää, mikäli tarvitsemme mielenterveys- ja terveyskeskuspalveluita käytämme kunnallisia palveluita, Lavikainen kertoo. Hoitokodin toiminta perustuu ohjaavaan, kuntouttavaan, turvalliseen, hoitoyhteisöön. Tavoitteena on itsestä huolehtimisen oppiminen ja jopa itsenäiseen elämään ja asumiseen siirtyminen. Henkilökunnan osaamista päivitetään jatkuvasti -Sairaanhoitajamme toimii vastaavana hoitajana, lisäksi meillä on kolme lähihoitajaa joista kahdella on mielenterveyshoitajankoulutus, oppisopimuksella meillä opiskelee lähihoitajaopiskelija. Vakituisten työntekijöiden lisäksi käytämme viikonlopputyöntekijöitä. Henkilökuntamme osallistuu säännöllisesti koulutuksiin ja viime vuonna panostimme lääkehoidon osaamiseen. Koulutuksen saanut henkilökunta vastaa asukkaiden hoidosta ja kuntoutuksesta sekä niiden suunnittelusta, toteutuksesta ja seurannasta. Henkilökunta on paikalla klo Yöaikaan toimii puhelinpäivystys ja lisäksi vartiointiliikkeeseen on automaattinen palohälytys sekä painikkeellinen turvahälytin hätätapauksia varten. - Tämän vuoden pääteemana meillä on kuntoutusteema, jonka puitteissa käydään kuntoutuspainotteisissa koulutuksissa. tulemme myös painottamaan uuden salimme kautta tapahtuvaan toimintaan. Henkilökunnalle tarjotaan kuntouttavan työotteen ylläpitoon tähtäävää koulutusta, toki rinnalla pyörivät kaikki muutkin tarpeelliset koulutukset, Lavikainen toteaa loppuun. Hoitokoti Virkkula Vanha Nurmeksentie Lehmo Puh. (013) Fax (013) Gsm virkkula@hoitokotivirkkula.fi

8 8 SOSIAALI- JA KUNTATALOUS Kultarinki Hoivapalvelut Oy Monipuolisia palveluja ikääntyneille. vammaisille, mielenterveys- ja päihdekuntoutujille sekä lastensuojelu. Kultarinki laajentaa palveluja lastensuojeluun sekä päihdepalvelujen puolelle. Ylitornioon on avattu mielenterveyskuntoutujien hoivakodin yhteyteen päihdepalvelut, tehostettu palveluasuminen sekä tuettu asuminen. Meille voi tulla yksityisasiakkaana tai kunnan maksusitoumuksella. Kultaringillä on hoivakoteja Oulussa, Pudasjärvellä, Ylitorniossa, Lieksassa ja Keminmaassa. Keminmaassa sijaitseva Juopperin Kartano on yksi Kultaringin viihtyisistä hoivakodeista. Keminmaan kunnan aiemmin omistamassa kiinteistössä on toiminut kuuden asukkaan palvelukoti. Kultarinki Hoivapalveluiden ostettua kiinteistön vuonna 2008 yritys saneerasi tilat nykytekniikalla ja tämän päivän lakeja noudattaen hoivakotikäyttöön. Tilat ovat nyt viimeisen päälle kunnossa. Viihtyisyyden ja toimivuuden lisäksi on kiinnitetty huomiota turvallisuuteen. Kartanossa on esimerkiksi ajanmukaiset springleri- ja kulunvalvontajärjestelmät, toteaa Kultaringin Pohjois-Suomen aluevastaava Seija Palosaari. Juopperin Kartano sijaitsee kauniilla paikalla Kemijoen rannalla. Kauniissa ympäristössä on upea kartano, joka tarjoaa oivalliset olosuhteet niin pitkäaikaiseen asumiseen kuin jaksohoitoonkin. Pyrimme tarjoamaan puitteet mahdollisimman kodinomaiseen asumiseen. Hoivakodissa on mahdollisuus osallistua mieltymystensä mukaisesti arkisiin askareisiin. Kartanossa on oma keittiö, jossa valmistetaan maukasta kotiruokaa ja pulla tuoksuu, Palosaari kuvailee. Juopperin Kartanossa on 22 asukaspaikkaa. Yhden hengen huoneiden lisäksi tarjolla on kolme kahden hengen huoneistoa. Keminmaan kunta on ostanut meiltä tällä hetkellä kymmenen vakituista paikkaa ja kuusi intervallipaikkaa. Meillä on muutamia vapaita paikkoja, joita kannattaa kysyä, Palosaari sanoo. Lääkehuolto ajan tasalla Juopperin Kartanon henkilökuntaan kuuluu sairaanhoitaja sekä lähi- ja perushoitajia. Henkilöstön vahvuus on tilanteesta riippuen Käytettävissä ovat myös lääkärin, kotisairaanhoidon ja fysioterapeutin palvelut. Jokaisella asukkaalla on oma hoitaja. Miehitys on asukasta kohti Pystymme tarvittaessa tarjoamaan myös palveluasumista pariskunnille, joista vain toinen tarvitsee tehostettua asumista, Palosaari mainitsee. Hoidon laatuun kiinnitetään erityistä huomiota. Tähän kuuluu Palosaaren mukaan se, että jokaiselle vanhukselle pyritään hakemaan lääkitys, joka vastaa mahdollisimman hyvin hänen todellisia tarpeitaan. Vanhusten lääkehuollosta pitää huolehtia hyvin, sillä oikea lääkitys parantaa elämänlaatua. Pidämmekin tärkeänä selvittää, onko vanhuksella kipuja, joita voidaan lievittää lääkkeillä tai kärsiikö hän masennuksesta tai ahdistuksesta, jota voitaisiin helpottaa lääkityksellä. Lääkitystä tulee myös osata vähentää silloin kun on tarvetta. Aina ei ole kuitenkaan mahdollista toimia loppuun asti parhaalla mahdollisella tavalla. Sellaiseen korjattavaan kohtaan olen törmännyt aika usein, ettei vanhukselle ole tehty kirjallista hoitotahtoa. Siksi emme voi toimia aina niin kuin omaiset haluaisivat. Kyse on asiasta, joka vaatii ymmärtämystä ja hienotunteisuutta. Hoitajat voisivatkin yrittää avata keskustelua ja tukea hoitotahdon laatimisprosessia. Hoitotahto kannattaisi ottaa esille silloin, kun hoito- ja palvelusuunnitelmaa tehdään, jolloin myös lääkäri on usein paikalla, Palosaari opastaa. Palosaari pitää vanhusten elämänlaadun kannalta tärkeänä myös sitä, että suhteet omaisiin olisivat kunnossa. Olisi hyvä, että omaiset pitäisivät yhteyttä vanhukseen ja että mahdolliset välirikot selvitettäisiin, ettei vanhuksen, eikä läheisten tarvitsisi murehtia sellaisista asioista. Meillä omaiset ovatkin käyneet kiitettävästi vanhuksia tapaamassa. Päivätoimintaa ja ateriapalveluja suunnitteilla Juopperin Kartanossa viritellään myös päivätoiminnan aloittamista. Meiltä on kyselty mahdollisuutta järjestää päivätoimintaa ja myös ateriapalveluja kyläläisille. Täällä on pidetty aiemmin ja pidetään edelleenkin kansalaisopiston kursseja, joten nämä palvelut sopisivat tänne luontevasti. Seija Palosaari muistuttaa, että yksityisten hoivapalvelujen tarve kasvaa väestön ikääntyessä. Olisi toivottavaa, että yksityisten palveluntuottajien asema otettaisiin päätöksenteossa nykyistä paremmin huomioon. Toivomme, että yksityisen ja julkisen puolen hoivapalvelujen tason kriteerit yhtenäistettäisiin. Nyt tilanne on se, että yksityisille hoivayrittäjille asetetut vaatimukset ovat toista luokkaa kuin mitä julkisen puolen toimijoilta edellytetään, joka myös vääristää näiden palveluiden vertailua, Palosaari kertoo. Juopperin Kartano on yksi Kultaringin viihtyisistä hoivakodeista. Puokkarin Palvelukoti aloitti toimintansa Metsolan Kartanossa Kultarinki Hoivapalvelut Oy on mukana oululaisen yleishyödyllisen yhteisön, Villa- Metsolan Metsolan Kartano senioritalohankkeessa. Puolivälikankaalla sijaitseva Metsolan Kartano on yhteisön kolmas senioritalo, joka valmistui lokakuun 2010 alussa. Metsolan Kartanossa on mm. 139 senioriasuntoa, ravintola, asukastupa, liikunta- ja kuntosali, fysioterapiapalveluja sekä palvelukoti muistisairaille ja mielenterveyskuntoutujille. Metsolan Kartanossa sijaitseva Puokkarin Palvelukoti on uusin yksikkömme. Siirrämme Kiimingistä mielenterveyskuntoutujille tarkoitetun tehostetun palveluasumisen yksikön Jäälin Kotirannan toiminnan kokonaan Metsolan Kartanoon. Käytettävissämme on myös 10-paikkainen hoivayksikkö, jossa tarjoamme jakso- ja intervallihoitoa, kertoo Kultarinki Hoivapalvelut Oy:n muun Suomen aluepäällikkö Heimo Ojala. Ojalan mukaan uudet tilat soveltuvat erinomaisesti Kultaringin tarpeisiin. Saimme nyt väljät, kodinomaiset ja viihtyisät tilat, jotka täyttävät tekniikaltaan kaikki viranomaisten asettamat vaatimukset. Asunnot ovat muutoinkin hyvin varustettuja. Kaikilla asukkailla on oma huone, jossa on suihku ja invavessa. Myös oheispalvelut ovat isossa talossa kattavat. Palvelusetelin käyttö lisää valinnanvapautta Kultaringin Puokkarin Palvelukodissa on tarjolla vapaitakin paikkoja. Ikäihmisten palvelujen tarve on suuri, ja paikat olisivat hetkessä täynnä, jos kaupungeilla ja kunnilla olisi riittävästi määrärahoja näiden asioiden hoitamiseen, Ojala toteaa. Ojala kyseenalaistaa kilpailuttamisen, jossa valinta tehdään halvimman hinnan perusteella. Pitäisi miettiä enemmän sitä, miten kokonaisuus otetaan huomioon. Oulussa on varmaankin yli sata hoiva- ja hoitoalan yritystä. Palvelun laatu ei aina ole sitä, mitä on toivottu. On käynyt niinkin, että olemassa olevasta yksiköstä halutaan siirto johonkin toiseen yksikköön. Ojala toivookin, että kunnissa hyödynnettäisiin nykyistä enemmän palveluseteliä. Palveluseteli on kunnan myöntämä sitoumus maksaa yksityisen palveluntuottajan antamasta palvelusta ennalta määrätty kustannus. Palveluseteli on terve ja toimiva ratkaisu, joka on parempi vaihtoehto kuin kilpailutukseen perustuva malli, sillä se antaa asiakkaalle vapauden valita hoitopaikkansa. Valinnanvapautta lisää jo lähitulevaisuudessa myös niin sanotun mummokaaren voimaantulo, minkä jälkeen vanhuksilla on oikeus muuttaa kunnasta toiseen lähiomaistensa lähelle. Mahdollisuus myös lyhytaikaiseen vuokraukseen Ojalan mukaan palvelukodin asukkaaksi voi tulla myös täysin vuokralle. Edellytyksenä on vain se, että asukas ottaa jonkin palvelupaketin, johon kuuluu esimerkiksi ateriapalveluja tai kotisairaanhoitoa. Asuntoja on mahdollisuus vuokrata myös kuukaudeksi tai pariksi kerrallaan. Haluamme näin palvella heitä, jotka tarvitsevat omaisilleen lyhyeksi ajaksi hoitopaikan. Voimme näin olla lisänä hoitoverkostossa, jonka avulla voidaan lykätä pitkäaikaisen laitospaikan tarvetta, Ojala sanoo. Kultarinki Hoivapalvelut Oy Esterinkatu Tornio Puh / Seija Palosaari, aluevastaava Pohjois-Suomi seija.palosaari@kultarinkihoivapalvelut.com Puh / Heimo Ojala, aluepäällikkö muu Suomi heimo.ojala@kultarinkihoivapalvelut.com Joupperin Kartanon yhteiset tilat ovat kauniit ja kodikkaat. Puokkarin Palvelukodin kaikilla asukkailla on oma huone, jossa on suihku ja invavessa. Kultaringin uusin yksikkö Puokkarin Palvelukoti sijaitsee Oulussa Metsolan Kartanossa.

9 SOSIAALI- JA KUNTATALOUS 9 Seniortek Turvallisuuden edelläkävijä Seniortek Oy tarjoaa monipuolisia, luotettavia ja joustavia turvallisuusja hälytysjärjestelmiä eri kohteisiin ja tarpeisiin uudella ja yksinkertaisella tavalla. Tuotteiden kehitystyön tavoitteet ovat hyvin ihmisläheisiä, unohtamatta tekniikan helppokäyttöisyyttä tai taloudellisia realiteetteja. Yrityksen tuotekehitystä ohjaa elinkaariajattelu, joten turvallisuustuotteita kehitetään eri-ikäisten tarpeisiin ja niillä on pitkä käyttöikä. Tuotteissa on huomioitu asukkaan ja tekniikan käyttäjän etu. Ratkaisut toimi tetaan aina asiakaslähtöisesti, luo tettavasti ja kustannuste hok-kaasti. Tarjoamamme palvelutalokonsepti rakentuu kahdeksasta eri järjestelmästä, joten kokonaisuus rakentuu aina asiakkaan tarpeen mukaan. Tähän mennessä olemme toimittaneet järjestelmän kaikkiaan 22 pal- laite antaa signaalin, jos vanhus esimerkiksi kaatuu, poistuu luvatta huoneesta, nukkuu liian pitkään tai on liikkumatta liian kauan. Profiilia voi tarpeitten mukaan muuttaa. Tällä hetkellä laite on käytössä Ristijärvellä hoivayrityksissä ja yhdessä senioriasunnossa. Hoivakoti Willa Wanhassa hälytykset menevät hoitajille ja senioriasunnon signaali toistaiseksi omaiselle. Timo Lehtinen ja Pasi Nurmela Rannekkeisiin nähden paljon hyötyjä Mukana kannettavat turvarannekkeet voivat kaatuessa rikkoutua tai ihminen voi kaatuessaan loukata itsensä eikä pysty hälyttämään apua. Tämän hetken laitteet ovat asennettu kattoon ja seinään ja ovat näin kiinteitä. Ristijärvellä kokeiltava versio on liikuteltava ja se käy vaikkapa sisustuselementistä ja siirreltävissä asiakkaalta toiselle, Nurmela totesi. Palaute ollut erittäin hyvää Saatu palaute on Nurmelan mukaan ollut erittäin hyvää, sillä järjestelmä on ollut mm. erittäin toimintavarma. Järjestelmä on myös erittäin helppokäyttöinen. Kyseessä on tietokonepohjainen järjestelmä, jossa hoitaja tarvitsee vain puhelimen johon järjestelmän hälytykset tulevat selkokielisinä viesteinä. Kaikki järjestelmät on tehty avaimet käteen -toimituksina. Järjestelmä rakentuu eri osista, joita ovat kulunvalvonta, videovalvonta, hoivakutsu, hoitajakutsu, asukasdementiavalvonta, käyttöliittymä, DECT-puhelinjärjestelmä ja paloilmoitinjärjestelmä. Kohteet voivat olla vaikka eri puolilla Suomea, eikä se muodosta toiminnan kannalta mitään ongelmia tai lisäkustannuksia. Laitosympäristössä ei ole verkko-ongelmia, koska siellä on kiinteä verkko. Kotoa käsin liikutaan mobiiliverkoissa,, Nurmela totesi. Kustannustehokas järjestelmä Järjestelmä on toteutettu liikeilmaisimilla ja hoitajakutsun kautta on käytettävissä myös puheyhteys. Järjestelmän avustuksella noin 50 % yöllisistä turhista juoksemisista jää pois, jolloin säästetty aika siirtyy hoitotyöhön ja samalla vähentää hoitohenkilökunnan stressiä. Järjestelmän suurimmat hyödyt tulevat käyttäjäystävällisyyden kautta, sillä järjestelmässä ei ole ns. pääkäyttäjää, vaan järjestelmää käyttävät kaikki osapuolet. Palvelutalokonseptissa ei ole ulkopuolisia teleoperaattoreita, joten sisäiset hälytykset toimivat normaaliin tapaan mahdollisten sähkö- tai puhelinyhteyksienkin katketessa. Laitteessa on myös päällekarkaustoiminto, jolloin laitteisto toimii myös henkilökunnan turvana. Seniortek huolehtii lähes kaikesta Asiakas teettää ainoastaan tarvittavan kaapeloinnin, muusta järjestelmän toimitukseen liittyvästä huolehtii Seniortek. Meillä on kapasiteettia tarjota kokonaistoimituksia. Käymme asiakkaan kanssa läpi järjestelmälle asetettavat vaatimukset. Seniortek myös kouluttaa palvelukodin henkilökunnan laitteiston käyttöön, joten jokainen henkilökuntaan kuuluva osaa varmasti käyttää järjestelmää. Järjestelmä maksaa itsensä takaisin noin neljässä vuodessa, riippuen aina kohteesta ja sen avulla ehkäistyistä haavereista. Järjestelmä ehkäisee kalliita potilaiden kaatumisia, se säästää myös mm. henkilökunnan sairaslomissa, Nurmela lupaa. Seniortek Oy Kauppakeskus Revontuli Koskikatu 27 B 3. krs Rovaniemi Pasi Nurmela Gsm: pasi.nurmela@seniortek.fi Sami Nurmela Gsm: ? sami.nurmela@seniortek.fi velutaloon, joiden puitteissa on katettu yhteensä 800 asiakaspaikkaa, uusimpana kohteena Ristijärven Seniorpolis. Asiakaspaikoista noin 500 on ollut dementiapaikkoja. Vanhin järjestelmä on ollut käytössä jo runsaat 5 vuotta, joten käyttökokemustakin järjestelemästä on ehtinyt kertymään, kertoo Pasi Nurmela. Uusia kohteita on pohjoisessa rakenteilla neljä ja eteläisessäkin Suomessa olemme päässeet vauhtiin. Lisenssillä Etelä-Suomessa asiakkaita palvelee Turvakolmio. Posiolla meillä oli varsin haastava kokonaisuus, johon kuuluivat palvelukeskus, vanhainkoti ja terveyskeskus. Olimme yhtenä tekijänä, kun Posio valittiin viime vuonna turvallisimmaksi kunnaksi, Nurmela kertoi. Turvatolppa uusinta uutta Seniorpoliksessa testataan vanhusten turvateknologiaa. esimerkiksi kukkatolppaan piilotettu laite havannoi vanhusten liikkeet. Seniortekin toimitusjohtaja Pasi Nurmela kertoi, että Senioriturva Tehokkaamman työn konsepti laadukasta senioriasumista tarjoaville Senioriturva tuo laatua ja mielekkyyttä hoitotyöhön tekniikan avulla luodaan hoitajille turvallisempi työympäristö hoitajille jää aikaa hoitoon ja huolenpitoon, kun turhat tarkastuskäynnit vähenevät turvallisuuden varmistaminen vähentää hoitajien stressiä Senioreille turvallinen ja laadukas elämä järjestelmä on räätälöitävissä asiakkaan tarpeen mukaan henkilön turvallisuutta valvotaan hienotunteisesti Tarvittaessa asukas saa nopean puheyhteyden hoitajaan Seniortekin kotisovellus järjestelmä asennetaan kotiympäristöön kotihoito säätää asukaskohtaisesti valvonnan tasoa ja hälytysrajoja toimipisteestään käsin kotihoito vastaanottaa hälytykset ennalta sovitun mukaisesti järjestelmä mm. hälyttää jos: asukas putoaa sängystä, on ollut liian kauan pois sängystä yöaikaan, kaatuu tai jos asunnossa ei ole liikuttu ennalta määriteltyyn aikarajaan mennessä Rantavitikantie krs Rovaniemi Kankaantaankatu Nokia Pohjantie Espoo etunimi.sukunimi@seniortek.fi Pasi Nurmela, Gsm: Sami Nurmela, Gsm: Kaarlo Aho, Gsm: Käyttökokemuksia jo yli 500 dementiapaikasta Kotisovellus otettu käytöön Kysy lisää! S E N I O RT E K

10 10 SOSIAALI- JA KUNTATALOUS Yksilöllistä asumista kehitysvammaisille Kehitysvammaisten ihmisten asumisessa ja palveluissa on käynnissä rakennemuutos. Laitosasumista vähennetään merkittävästi valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisesti. Uudet laatusuositukset ohjaavat rakentamista. Myös palveluissa tarvitaan kokonaan uudenlaista ajattelua. Kehitysvammaisten ihmisten asumisen ja palveluiden rakennemuutos sai vauhtia valtioneuvoston tammikuisesta periaatepäätöksestä, jonka tavoitteena on mahdollistaa kehitysvammaisille henkilöille yksilöllinen asuminen. Alueelliset ohjelmat pitkäaikaisen laitosasumisen purkamiseksi ja korvaavien asumisratkaisujen tuottamiseksi tehtiin syyskuun loppuun mennessä. Parhaillaan käynnissä on siis suuria muutoksia, joilla on pitkäaikaisia vaikutuksia kehitysvammaisten ihmisten elämään. Tähän saumaan valmistuivat maaliskuussa kehitysvammaalan asumisen neuvottelukunnan laatimat asuntojen rakentamisen laatusuositukset. -Laatusuositusten tärkein viesti on se, ettei pitäisi rakentaa uuslaitoksia, neuvottelukunnan laatuvaliokunnan puheenjohtaja, Kehitysvammaliiton kehittämispäällikkö Susanna Hintsala kiteyttää. Uuslaitoksilla hän tarkoittaa paitsi liian suuria yksiköitä, myös esimerkiksi keskittymiä, joissa asuminen ja päivätoiminta toteutetaan samassa pihapiirissä tai joissa eri erityisryhmät sijoitetaan samaan paikkaan. Asuntokeskittymien rakentaminen on kansallisten ja kansainvälisten sopimusten vastaista. Seurauksena on laitosmaisia työkäytäntöjä. -Näitä ns. klustereita on tutkittu Britanniassa ja todettu ne huonoiksi ratkaisuiksi. Tällaiset asumismallit johtavat mm. kehitysvammaisten henkilöiden sosiaalisten kontaktien vähenemiseen. Tavoitteen pitäisi kuitenkin olla päinvastainen eli mahdollistaa kehitysvammaisten ihmisten entistä parempi liittyminen lähiyhteisöönsä, Susanna Hintsala korostaa. Tavallisen asuntokannan hyödyntäminen Yksilöllisen asumisen järjestäminen edellyttää uudenlaista, luovaa ajattelua. Aina ei tarvitse rakentaa uusia palveluasuntoja tai erillisiä ratkaisuja kehitysvammaisten ihmisten asumiseen. Tämä ei ole edes taloudellisesti mahdollista. Tavalliset asunnot soveltuvat monille kehitysvammaisille ihmisille, kunhan asumiseen liittyvät palvelut on toteutettu järkevästi ja yksilön omista toiveista ja tarpeista lähtien. Onnistunut asumisen järjestäminen edellyttääkin hyvää palvelusuunnittelua ja kehitysvammaisen henkilön yksilöllisten avun ja tuen tarpeiden kartoitusta. -Suomessa istuu sitkeästi laitosmainen työ- ja palvelukulttuuri. Toisin on esimerkiksi Ruotsissa ja Iso-Britanniassa, joissa on kehitetty monenlaisia palvelun ja tuen malleja, joiden avulla hyvinkin vaikeavammaiset henkilöt voivat asua omassa kodissaan ja saada tarvitsemansa tuen sinne, Susanna Hintsala kertoo. Uuslaitokset tulevat kalliiksi Laitosmainen asuminen on ihmisoikeuksien vastaista, mutta tulee kaiken lisäksi taloudellisesti kalliiksi. Näennäisestä tehokkuudestaan huolimatta suuret keskittymät tuottavat paljon hallinnollisia kustannuksia järjestelmän ylläpitämisestä. Lisäksi niissä syntyy eristäviä toimintakulttuureja, jotka heikentävät yksilön toimintakykyä ja syrjäyttävät tavallisesta elämästä. Ihmisten sosiaaliset suhteet katkeavat ja omatoimisuus kärsii. Seurauksena on psykososiaalisia ongelmia, JATKUU VIEREISELLÄ SIVULLA Väestön ikääntyessä hoivapalveluiden tarve kasvaa ja kilpailu tekijöistä kiihtyy. Kuntalaiset odottavat yksilöllisiä ja joustavia palveluita, jotka perustuvat valinnan mahdollisuuteen. Toimintamallien tekninen kehitys ja organisoinnin tehostaminen voivat olla ratkaisuja palveluiden uudistamiseen. Yleishyödylliset järjestöt tukevat erittäin merkittävällä tavalla ikäihmisten hyvinvointia. Niiden panos erityisesti palveluasumisessa ja vanhusten virkistystoiminnassa on suuri. Yleishyödyllisten yhteisöjen asemaan liittyvät verotus- ja avustustulkinnat on selkeytettävä. Järjestöt tarjoavat oman osaamisensa ja aktiivisten toimijoidensa panoksen vanhusten hyväksi. Järjestöt ovat olleet pitkään myös kuntien kumppaneina vanhuspalveluissa. Tätä kumppanuutta ei saisi palveluiden kilpailutuksen yhteydessä heikentää. Taantuman aikana julkisia elvyttämis- ja kehittämisrahoja on suunnattava ikäihmisten palveluiden kehittämiseen. Asiakaslähtöistä hyvinvointi- ja asumispalvelua Kajaanin Arvola-Koti ry on aatteellisesti sitoutumaton ja voittoa tavoittelematon, yleishyödyllinen yhdistys, jonka Vanhusten palvelut turvattava toiminnan tarkoituksena on parantaa vanhusten asumis- ja elinoloja sekä edistää heidän fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointiaan. -Toiminta-ajatuksenamme on tarjota asukkaillemme turvallinen koti ja viihtyisä elinympäristö joustavine palveluineen. Monipuolisilla, asukkaan tarpeista lähtevillä palveluilla luomme vanhusväestölle mahdollisuuden kodinomaiseen asumiseen, johtaja Sirkku Sadonoja-Salminen määrittelee Arvola-Kodin toimintaa. Kajaanin Arvola-koti ry omistaa tällä hetkellä neljä kiinteistöä Kajaanin keskustassa. Asuntoja on yhteensä 128. Kajaanin Arvola-koti ry tuottaa ympärivuorokautista tehostettua palveluasumista sekä dementiahoitoa Arvola I:ssä ja ei-ympärivuorokautisia hoivapalveluja Arvola II:ssa, Arvola IV ja Fräntissä.Yhdistys on perustettu vuonna 1964 edistämään ja tukemaan vanhusten hyvinvointia. Arvola-kodin ensimmäinen talo valmistui vuonna Talot ovat puitteiltaan erilaisia. Kun tiedämme asuntoa hakevan henkilön palvelutarpeen, osaamme ohjata häntä hakeutumaan siihen taloon, mikä parhaiten palvelee hakijaa hänen elämäntilanteessaan, Sadonoja-Salminen toteaa. -Palveluasuminen on kodinomainen ja turvallinen vaihtoehto itsenäiseen, avustettuun asumiseen omassa kodissa hoivapalvelujen ja tukitoimien turvin. Työntekijämme ovat hoitoalan ammattilaisia, jotka huolehtivat asiakkaiden hyvinvoinnista, asiakkaan omaa toimintakykyä tukien. Tavoitteenamme on auttaa ikääntyviä selviytymään kotonaan mahdollisimman pitkään. Henkilökunnan määrä ja koulutus vastaa valtakunnallisen ikäihmisten hoitoa ja palveluja koskevan laatusuosituksen tavoitteita. Kiinteistöhuollosta vastaa oma sosiaalitalonmies. Asuminen ja palvelut perustuvat asiakkaan tarpeisiin. Lähtökohtana ovat asiakkaan omat voimavarat ja koettu tuen tarve. Hoito- ja palvelusuunnitelma laaditaan yhteistyössä asiakkaan, omaisen, palvelun ostajan ja palveluntuottajan kesken. Ulkoinen laadunarviointi tehtiin vuonna 2009 EFQMmallin mukaan. Asukkaiden tarpeet huomioivaa turvallista asumista -Arvola I on tarkoitettu ympärivuorokautista hoivaa ja hoitoa tarvitseville vanhuksille. Tehostetun palveluasumisen piirissä olevat asiakkaat asuvat omissa kodeissaan. Yhteisessä ruokailutilassa he voivat ruokailla ja viettää yhteistä aikaa. Tehostetun palveluasumisen asiakkaat tulevat joko Kainuun maakunta-kuntayhtymän sijoittamina tai itse maksavina asiakkaina. Kajaanin Arvola-kodin palvelutalossa on kolme dementiaryhmäkotia. Jokaisessa dementiaryhmäkodissa on kahdeksan asiakasta ja oma henkilökunta. Dementiaryhmäkodeissa noudatetaan dementiahoidon periaatteita ja asiakkaat saavat mahdollisuuksien mukaan säilyttää oman elämänrytminsä ja heidän toiveitaan kunnioitetaan. Vuokratalojen asunnot on tarkoitettu vanhuksille, jotka tarvitsevat koti- ja/ tai ateriapalveluita sekä turvallisen asuinympäristön mutta ei kuitenkaan jatkuvaa yöhoitoa. Vuokralaiseksi voi hakeutua myös vanhukset, jotka eivät tarvitse hoitohenkilökunnan palveluita. Palvelutuotteemme ovat ympärivuorokautinen tehostettu palveluasuminen, dementiahoito ja kotihoito. Tehostettuun palveluasumiseen ja dementiahoitoon sisältyy sopimuksen edellyttämät palvelut. Lisäksi on mahdollista ostaa vaatehuolto-, siivousja asiointipalvelu. Kajaanin Arvola-koti ry on edelläkävijä vanhuspalvelun sähköisen kirjaamisen ja asioinnin kehittämisessä. Kunnat ja kuntainliitot kilpailuttavat yhä laajempia kokonaisuuksia Useat kunnat Suomessa järjestävät hoivapalveluista tarjouskilpailuja, jos kunta ei halua tai pysty tuottamaan palveluja tarpeeksi hyvin itse tai haluaa edistää uusia toimintamalleja. Yrityksiltä ostettavat palvelut täydentävät kuntien omia palveluita. Tarjouspyynnöissä kunnat määrittelevät ehdot, joiden perusteella ne asettavat tarjouksen jättäneet yritykset paremmuusjärjestykseen. Kriteerejä ovat esimerkiksi toiminnan laatu, luotettavuus, henkilöstön koulutustaso ja tilojen sopivuus. Hoivayritysten liiketoiminnasta valtaosa on vielä yhteisöjen välistä. Kunta määrittää mitä se haluaa, sitten se kilpailuttaa ja ostaa. Asetelma muuttuu, kun kunnat ottavat laajasti käyttöön palvelusetelit. Palveluseteli on taikakalu, joka lisää tolpillaan olevan kuntalaisen valtaa valita itse. Kainuun maakuntakuntayhtymä kilpailutti syksyllä 2010 vanhusten tehostetun palveluasumisen ja dementiaryhmäasumispalvelut. Kilpailussa vanhusten asumispalveluista vesiperän koki moni paikallinen palveluntuottaja, muun muassa Kajaanin Arvola-koti. Kajaanin keskustassa toimiva Kajaanin Arvolakoti ry on yksi niistä paikoista, joissa kilpailutus muutti asiakaskunnan rakennetta. Arvolakodissa on kaikkiaan 52 asiakaspaikkaa, joista 24 on dementiaryhmäkotipaikkoja. Sosiaali- ja terveysjohtaja Tuomo Pääkkösen mukaan vanhusten ei tarvitse siirtyä nykyisistä asuinpaikoistaan kilpailutuksen takia. Me Arvola-Kodissa olemme jo alun perin sitoutuneet siihen, että hoidamme asiakkaat loppuun saakka, Sirkku Sadonoja-Salminen vakuuttaa. Aivan viime aikoina Kainuussa on ryhdytty entistä enemmän puhumaan palveluseteli-vaihtoehdosta kilpailutetun palvelun rinnalle. Tuolloin asiakas voisi itse ratkaista, mihin setelinsä kiikuttaa. Tehostetun palveluasumisen palveluseteli on yksi varteenotettava vaihtoehto palvelujen järjestämiseksi, kun Kainuun maakunta-kuntayhtymä saa suunnitelmat valmiiksi ja tekee päätökset palvelusetelin käyttöönotosta. Päätöksiä asiasta ei ole tehty, mutta keskusteluja käydään, Sirkku Sadonoja-Salminen kertoo. Kajaanin Arvola-koti ry Seminaarinkatu 5 B Kajaani p

11 SOSIAALI- JA KUNTATALOUS 11 Kehitysvammaliiton kehittämispäällikkö Susanna Hintsala joiden hoitaminen on kallista. -Tiedossa on, että kehitysvammaiset ihmiset ja heidän perheensä eivät näitä uusia laitoksia halua eivätkä halua asua erilaisissa asuntokeskittymissä ja ns. kampuksissa. Voidaanko uskoa, että ihmiset suostuvat muuttamaan suuriin keskittymiin? vuoden päästä kunnilla on käsissään tyhjeneviä kampuksia, kuten nyt kehitysvammalaitoksia. Miksi toistaa aina uudestaan ja uudestaan sama virhe? Uudet laitokset tulevat veronmaksajille kalliiksi, vaikka muuta väitetään, Hintsala sanoo. -Hyvinvoinnin kannalta olennaista on ihmisten oma toiminta ja sosiaaliset suhteet. Asumisratkaisujen on turvattava näihin mahdollisuus. Kehitysvammaiset ihmiset haluavat elää kuten muutkin ihmiset, tavallisessa asuinympäristössä muiden ihmisten keskuudessa, Hintsala korostaa. Laatusuositukset rakentamiselle -Vaikka tavoitteena on, että yhä useampi kehitysvammainen henkilö asuu tavallisessa asunnossa, tarvitaan myös uusia palveluasuntoja. ARA on ottanut keväällä valmistuneet laatusuositukset käyttöön avustuksia myöntäessään. Laatusuositusten mukaan samalle tontille ei saa rakentaa enempää kuin korkeintaan 15 asuntoa. Asunnot tulisi myös jakaa pienempiin asuntoryhmiin, esimerkiksi kolmeen viiden asunnon ryhmään, Hintsala painottaa. Erillisten yksiöiden vähimmäiskoko on 35 neliötä, ja ryhmämuotoisessa asumisessa henkilökohtaisia tiloja tulee olla vähintään 25 neliötä. Jokaisella pitää olla oma eteinen, keittiö ja kylpyhuone, makuutila ja säilytystilat. Muita yksilöllisen asumisen tunnuspiirteitä ovat mm. oma postilaatikko, ovikello ja oma nimi ovessa. Ajattelun rakennemuutos Kaiken kaikkiaan Susanna Hintsala peräänkuuluttaa uudenlaista ajattelua kehitysvammaisten ihmisten asumisen järjestämiseen. -Nyt olisi erittäin tärkeää pystyä irrottautumaan perinteisestä, järjestelmäkeskeisestä ajattelusta. Asuntoratkaisut pitää toteuttaa yksilöllisesti ja käyttäjien tarpeiden mukaisesti eikä niin, että ensin rakennetaan asunnot, joihin ihmiset sitten sovitetaan riippumatta heidän omista toiveistaan ja tarpeistaan. Vammaisuus sellaisenaan ei edellytä asumista toisten vammaisten kanssa, Hintsala muistuttaa. -Tietty diagnoosi tai avuntarve ei saisi automaattisesti johtaa tietynlaiseen asumiseen. Paljon apua tarvitsevan paikka ei välttämättä ole ryhmäkodissa, vaan on katsottava yksilöllisesti hänen elämäntilannettaan ja ratkaistava asumismuoto sen perusteella. Viime vuosina ympärivuorokautisesti valvottu ryhmäasuminen on lisääntynyt eniten. Osa näissä ryhmäkodeissa asuvista kehitysvammaisista pärjäisi kuitenkin vähemmälläkin tuella. Vaihtoehtoja vain ei monestikaan tarjota. -Asumisen rakennemuutoksen suurin haaste on, opimmeko ajattelemaan uudella tavalla. Aina henkilön tarvitsemat palvelut eivät ole valmiina olemassa, vaan ne voidaan kehittää vasta sitten, kun palveluntarve on arvioitu. Nyt olisi tärkeää ottaa kehitysvammaiset mukaan suunnittelemaan omia asumispalvelujaan, Susanna Hintsala sanoo. Laatusuositukset kehitysvammaisten henkilöiden asuntojen rakentamiseen vuosiksi löytyvät internetistä: muut/ajankohtaista/laatusuositukset_asuntojen_rakentamiseen_2010_2017.pdf yht.tiedot : Kehitysvammaliitto Anneli Puhakka viestintäpäällikkö Susanna Hintsala kehittämispäällikkö IIRIS-KOTI KY Liiku, toimi ja harrasta elämänhallintaa, tavoitteellisuutta ja iloa elämään Oulussa sijaitseva Iiris- Koti ky on aikusten kehitysvammaisten palvelukoti. Koti on aloittanut toimintansa perhekotina 1988 ja on myöhemmin yhtiöitetty Iiris-Koti ky:ksi. Iiris-Koti tarjoaa pitkäaikaista asumista. Henkilökuntaa on kodissamme paikalla ympärivuorokauden. Toimintamme pohjautuu yksilöllisiin palvelu-/ kuntoutussuunnitelmiin, jotka tarkistetaan vähintäänn kerran vuodessa. Asukkaat osallistuvat toiminnan suunnitteluun. Suunnitteluun osallistumista tuetaan hommataululla ja yhteisö palavereilla. Viikottain asukkaat suunnittelevat oman viikko-ohjelmansa yhteiseen hommatauluun. Taulu tukee oman elämän hallintaa ja auttaa ymmärtämään aikakäsitettä. Yhteisöpalavereissa jokaisen mielipidettä kuullaan; koskeepa asia asumista tai retken suunnittelua. Toiminnan runkona on kuitenkin ennakoiva ja toistuva päivä- ja viikkorytmi, joka selkeyttää toimintaa ja luo turvallisuutta. Iiris-Koti muodostuu kolmesta solusta, joissa asukkailla on omat huoneet ja yhteinen keittiö. Omat huoneensa jokainen voi sisustaa omien mieltymystensä mukaan. Yhteisessä keittiössä voi tarjota vaikkapa kahvit omalle ystävälle. Iiris-Kodin yhteydessä on tukiasunto. Tukiasukas käy työtoiminnasa Iiris-Kodissa ja voi ostaa tarvitsemansa ateriapalvelun. Tukiasukas saa myös tarvitsemansa avun kodinhoitoon ja asiointiin. Toiminta-ajatuksena kodissamme on tehdä asukkaittemme elämä aktiiviseksi ja tarjota myös elämyksiä monipuolisesti. Tähän tavoitteeseen pääsemme tarjoamalla asukkaillemme päivittäin vaihtuvat toimintatuokiot, mahdollisuuden osallistua erilaisiin harrastuksiin ja tapahtumiin. Asukkaamme harrastavat yksilöidysti tanssia, voimistelua, musiikkia, jalkapalloa, taidetta ja srk:n kerhoja. Toimintakykyä ylläpidämme päivittäisellä liikunnalla ja ulkoilulla. Kaupunkiympäristö tarjoaa hyvät mahdollisuudet osallistua erilaisiin kulttuuritapahtumiin. Kunnioitamme myös asukkaittemme hengellistä vakaumusta osallistumalla yksilöidysti srk:n tapahtumiin. Asiakaslähtöinen toimintamme pohjautuu yksilöllisiin palvelu/ kuntoutussuunnitelmiin ja omahoitajajärjestelmään. Iiris-Kodissa voi asua niin nuori kuin jo ikääntyväkin kehitysvammainen. Nuoret opettelevat kotitöitä. Heille etsitään sopivia harrastuksia ja työtoimintaa. Ikääntyvien kohdalla panostamme toimintakyvyn ylläpitoon ja jo opittujen asioiden säilymiseen. Toiminta-ajatuksenamme on myös asukkaitten, heidän omaistensa ja ystäviensä välisten yhteyksien säilyminen ja ylläpitäminen. Järjestämme säännöllisesti tapahtumia, joihin omaiset ja ystävät ovat tervetulleita. Hyvän hoidon, huolenpidon ja kuntoutuksen kodissamme mahdollistaa työhönsä motivoitunut, koulutettu henkilökunta. Henkilökunnan ammattitaitoa ylläpidetään koulutuksella. Henkiökunnan jaksamista työssään tuetaan viikkopalavereilla ja työhönohjauksella. Pyrimme jatkuvasti kehittämään toimintaamme. Kuuntelemme ja arvostamme asukkaittemme, omaisten, palvelun ostajan ja henkilökunnan mielipidettä työn suunittelussa ja toteutuksessa. Tule ja tutustu. Iiris Rytkönen toimitusjohtaja Iiris-Koti ky Kandintie 2 E OULU iiris-koti

12 12 SOSIAALI- JA KUNTATALOUS Luhtikoti Ky tarjoaa ohjattua ja autettua asumispalvelua erityistä tukea ja ohjausta tarvitseville kehitysvammaisille. Luhtikodin arvoina ovat asukkaan itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen, asukkaan omien voimavarojen tukeminen ja oikeudenmukainen ja tasaarvoinen kohtelu. Toiminnan avulla pyritään tukemaan, turvaamaan ja edistämään asukkaiden fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia. Yksityinen hoiva-alan yritys Luhtikoti Ky aloitti toimintansa vuonna 1999 Kouvolassa. Luhtikodilla on Kouvolassa kaksi asumisyksikköä. Ryhmäkoti Veskari on nuorille ja nuorille aikuisille elämää Luhtikoti Hoivapalveluja turvallisessa ympäristössä Kehitysvammaiset henkilöt tarvitsevat toisen ihmisen tukea ja ohjausta sekä erilaisia palveluita, jotta he voivat elää tasapainoisesti. He ovat kaikki yksilöitä, joilla on erilaiset kyvyt ja taidot. Riittävällä ja oikeanlaisella tuella ja ohjauksella he oppivat selviytymään erilaisissa asioissa ja elämään mielekästä elämää. eteenpäin kasvattava koti. Ryhmäkoti Luhtari taas on iäkkäimmille ja vaikeammin vammaisille soveltuva hoitokoti. Molemmissa kodeissa on 7 asukaspaikkaa sekä tilapäishoidon paikat. Kodeilla työskentelee 14 ohjaajaa. Ryhmäkodit sijaitsevat omakotialueella lähes keskellä kaupunkia. Niinikoti toimii Vesannolla. Asumisyksikössä on 12 asukaspaikkaa ja kaksi tilapäishoidon paikkaa. Ryhmäkodissa työskentelee 8 ohjaajaa. Niinikoti sijaitsee Niiniveden rannalla kauniissa maalaismaisemassa. Asiakasryhmät ovat muodostuneet asiakkaiden hoidon ja ohjauksen tarpeen mukaan. Asiakastyössä korostamme kuntouttavaa työotetta sekä asiakaslähtöisen hoitotyön periaatteita, toiminnanjohtaja Kirsi Savolainen määrittelee Luhtikodin toimintaa. Niinikodin ilmapiiri on aidosti positiivinen sekä kannustava Luhtikoti on luotu eräänlaiseksi linkiksi asuntola-asumisen ja laitoshoidon väliin. Toisin kuin asuntolassa, ryhmäkodeissa henkilökuntaa on aina paikalla myös öiseen aikaan. Laitokseen verrattuna ryhmäkoti on kevyempi, kodikkaampi ja edullisempi vaihtoehto. Ryhmäkodin arkipäivät sisältävät tekemistä ja toimintaa, ei pelkästään olemista. Niinikodissa eletään niin kuin missä tahansa kodissa. Kodin työt tehdään porukalla jokaisen kykyjen ja mielenkiinnon mukaan. Virikkeellinen päivätoiminta on kehitysvammaisille tärkeää. Jos päivät ovat tasapaksuja, se vie toimintakyvyn nopeasti, Niinikodin vastaavaohjaaja; Eveliina Savolainen muistuttaa.. Niinikodin arjessa sovelletaan kuntouttavan hoitotyön periaatteita asukkaiden omien toiveiden mukaisesti Vaikka monella asukkaistamme on myös käyttäytymiseen liittyviä ongelmia ja erityistarpeita, niin silti he pystyvät elämään tasapainoista ja mielekästä elämää tällaisissa pienkodeissa ilman suurempia ongelmia, Kirsi Savolainen toteaa. Jokaisen asukkaan taitoja ja osaamista sekä elämänhistoriaa arvostetaan ja heitä kannustetaan omaehtoiseen ja vastuulliseen elämään, hoivaa ja huolenpitoa unohtamatta. Asukkaiden tukena pyrimme olemaan niin hyvinä kuin huonoinakin hetkinä, Eveliina Savolainen täsmentää. NIINIKOTI Koulupolku 6, NIINIVESI puh Vastaavaohjaaja Eveliina Savolainen puh Toiminnanjohtaja Kirsi Savolainen puh Kasperikodin uudet isommat tilat tilat Kasperikoti muuttaa uusiin tiloihin maaliskuussa. Vennivaaraan valmistuvat tilat on suunniteltu ja rakennettu uusien suositusten ja lasten tarpeiden mukaisesti. Valmistumassa on myös toinen yksikkö, joka on tarkoitettu nuorille aikuisille kehitysvammaisille. Kodin vakituinen henkilöstö on ammattitaitoista ja motivoitunutta, joka tarjoaa hyvät puitteet lasten kasvulle ja kehitykselle. Koulunkäynti ja vapaa-ajanaktiviteetit hoidetaan normaaliperheen tapaan. -Tilaa tulee yli kaksinkertaisesti lisää, huoneet ovat suuremmat ja tilat ovat toimivammat kaikilta osin. Osalla lapsista tulee olemaan omat pesuhuoneensa, joiden kautta opetellaan WC-käyttäytymistä ja perushygienian hoitamista itsenäisesti. Kotimme sijaitsee uudella omakotitaloalueella, jonne rakennetaan koko ajan uutta, kuvailee kodin johtaja Sari Poikajärvi. Lapsen pitää pystyä kommunikoimaan -Meillä kommunikaatioasiat on todella tärkeitä ja panostamme vahvasti tähän puoleen. Lasten tarve hoidolle ja tuelle vaihtelee tosi paljon asiakaskohtaisesti ja kuntouttava työote on läsnä koko ajan. Tavoitteet asetetaan jopa 5 10 vuoden Rantasaunalla makkaranpaistoa Palojärvellä Fysioterapeutti Mervi Ristiluoma pyöräilyttää Karia päähän. Tärkein tehtävämme on luoda valmiuksia lapsille heidän tulevaa elämäänsä varten aikuisina, Poikajärvi painottaa. Erityistä huomiota kiinnitetään siihen, että lapsilla on mahdollisuus kommunikoida heille ominaisella tavalla. -Käytössämme ovat pcskuvat ja tukiviittomat. Lisäksi lapsilla voi olla käytössään kommunikaattori. Lasten tarve hoidolle ja tuelle vaihtelee runsaasti. Pyrimme ottamaan kaikessa lasten erityistarpeet mahdollisimman hyvin huomioon. Ryhmäkoti nuorille aikuisille kehitysvammaisille Ryhmäkoti tarjoaa nyt seitsemän uutta paikkaa. Ideana ollut tarjota ryhmäkotipalveluita lapsille jotka aikuistuvat, niin että nämä voisivat jäädä tuttuun ympäristöön, eikä heidän tarvitsisi muuttaa vieraaseen ympäristöön. -Asiakkaamme asuvat ryhmäkodissa vuokralla, joilloin kunta maksaa osan hoidosta. Kodissa harjoitellaan itsenäistymistä ja oman elämän hallintaa. Kolmessa huoneessa on oma keittiö ja pesuhuone. Huoneissa pystytään tekemään itsenäisesti ruokaa ja keittämään kahvia, joten pienien asioiden opettelusta on kysymys. Kyseessä on turvallinen ympäristö, jossa on yhteisön ja ohjaajien tuki läsnä. Kyseessä on ns. välimuoto ennen ohjattuun asumiseen siirtymistä, tosin meillä voi asua niin pitkään kun tarve vaatii. Pieni ja kodikas Poikajärvi kertoo Kasperiko- din olevan pieni yksikkö, jonka ansiosta se on hyvin kodinomainen. Kyseessä on kohtalaisen pieni yhteisö, jossa asutaan, toimitaan ja oleskellaan. Hoito on tätä kautta yksilöllisempää ja asukkaallekin mielekkäämpää. Omaakin rauhaa on tarvittaessa tarjolla. Kodin arjen muodostaa säännöllinen elämänrytmi ja lapsilla on omia harrastuksia joiden parissa he käyvät viikoittain. Rovaniemellä on paljon erityislapsille suunnattuja liikuntamahdollisuuksia. -Tärkeän osan tässä kaikessa muodostaa toki ammattitaitoinen henkilökuntamme, joka on todella motivoitunutta. Henkilökuntamme vaihtuvuus on todella pientä. Koulutustaustoina ovat sosionomin ja lähihoitajan opinnot. Motivoitunut ja osaava henkilöstö luo kodinomaisen ilmapirin, jossa lasten on turvallista elää, kasvaa ja kehittyä, Poikajärvi kertoo. Omaohjaajatoiminta muodostaa tärkeän osan toimintaa. Jokaisella lapsella on tämän asioihin perehtynyt omaohjaaja, joka pitää yhteyttä lapseen liittyviin sidosryhmiin, kuten kuntiin ja terapeutteihin. -Pyrimme mahdollisimman paljon tekemään erilaisia asioita viikonloppuisin, käymme elokuvissa, kaupungilla erilaisissa tapahtumissa, tulistelemme lähijärvien laavuilla, ulkoilemme ja matkustelemme. Kasperikoti Oy Hakkurintie ROVANIEMI Sari Poikajärvi p Oulun kesälomalla ohjaaja Tiina Miettinen ja Liisa kävivät kotieläinpuistossa

13 SOSIAALI- JA KUNTATALOUS 13 Savon Koti Oy Laadukasta hoitoa kehitysvammaisille Vuodesta 1997 toimineen yrityksen arvoina ovat asiakaslähtöisyys ja esteettisyys. Asiakaslähtöisessä toiminnassa asiakkaat kohdataan yksilöinä ja tasavertaisena ja tämän itsemääräämisoikeutta kunnioitetaan luottamusta rakentavassa ja turvallisessa yhteisössä. Palvelukodeissa on huomioitu tilojen kodinomaisuus ja huolitellut pihapiirit luovat viihtyisän tunnelman. Tilojen turvallisuus korkeatasoista -Yhdessä palvelukodeistamme on tehty laajennus vajaa puolitoista vuotta sitten, jolloin avasimme kuudelle henkilölle tarkoitetun lisäosan. Kaikkiin palvelukoteihin on asennettu sprinklerijärjestelmät ja paloilmoitinlaitteistot on uusittu. Laki velvoittaa, että uusissa palvelukodeissa tulee olla sprinklaus, mutta mahdollisesti se tulee koskemaan vanhojakin kohteita tulevaisuudessa. Joka tapauksessa katsomme että asukas- ja työturvallisuuden kannalta tämä on kannattava investointi, toteaa toimitusjohtaja Erja Kaksonen. Kaikki palvelukodit on ympäri vuorokauden valvottuja, joten ammattimainen henkilökunta on läsnä myös yöllä. Palvelukodit on rakennettu vaiheittain. Ensimmäinen palvelukoti Villa Ritala valmistui 1999, jossa asiakaskunnan muodostavat kehitysvammaiset ja erityisesti ikääntyvät kehitysvammaiset. Kaikissa palvelukodeissa on huomioitu liikkumisen esteettömyys, mutta erityisesti tässä yksikössä. -Villa Ruustinna on 2002 valmistunut aikuisten kehitysvammaisten paikka. Palvelukodin asukkaat tarvitsevat henkilökunnalta tukea elämänhallintaan ja mielenterveyteen liittyvissä tilanteissa. Asukkaat ovat hyvin toimeliaita ja tekevät työtä työkeskuksessa ja joillakin asukkaista on oikeat työpaikat, Kaksonen toteaa. Vuonna 2005 valmistunutta Villa Vihtoria asuttavat nuoret aikuiset kehitysvammaiset. Nuorin on 16-vuotias ja vanhin asukas on vähän yli 50-vuotias, mutta suurin osa asukkaista on vuotiaita. Tässä palvelukodissa erityispiirteenä on autismi. Kodin kuusi paikkaa on autisteille tarkoitettuja, joka tuo oman erityispiirteensä kodin arkeen. Osaavaa ikääntyvien kehitysvammaisten hoitoa - Erityisosaamisemme liittyy kehitysvammaisuuteen yleensä, mutta esiin nousee erityisesti ikääntyvä kehitysvammainen ja autismi. Asukkaamme ikääntyvät ja vanhenevat. Kun ajatellaan kehitysvammaista, se ei tuo mitään poikkeusta ikääntymiseen, sillä kehitysvamma ei itsessään edesauta vanhenemis- ta, Kaksonen valaisee. Savon Koti panostaa Kaksosen mukaan terveydentilan seurantaan ja mikäli siinä tapahtuu jotain muutoksia, aloitetaan toimet välittömästi. Tästä huolehtivat kodissa toimivat terveydenhuollon ammattilaiset. Kun seuranta on säännöllistä, on paljon paremmat mahdollisuudet reagoida muutoksiin ja välttyä suuremmalta harmilta. -Toimintakyky on ikääntyvälle ihmiselle todella tärkeää, joten säännöllistä virikkeellistä toimintaa tarvitaan. Täällä on noin viiden hengen ikääntyvien ihmisten ryhmä, joille on räätälöityä omaa päivätoimintaa. Päivätoiminta on hyvin yksilöllisesti suunniteltua. Päivätoiminta sisältää käsillä tekemistä, kuten pieniä käsitöitä tai askartelua ja päivittäiset ulkoiluhetket parantavat ihmisten yleistä vireystilaa. Tärkeää on myös sosiaalisten suhteiden ylläpito. -Ikääntyvien ryhmä lähtee säännöllisesti myös kodin ulkopuolelle tekemään esim. tutustumiskäyntejä ja retkiä. Ryhmäläiset osallistuvat myös Linnalan kansalaisopiston Seniorikeskuksenssa iltapäiväpiiriin viikoittain. Seniorikeskuksessa on paikan päällä keskuksen vastaavan ohjaajan lisäksi myös oma ohjaajamme. Kuntien suosima innovatiivinen valinta -Kunta-asiakkaita meillä Savonlinna edustaa suunnilleen puolta asukkaista, mutta asukkaita on paljon myös ympäristökunnista ja Itä-Suomen alueelta. Savon Koti on tuotteistanut palvelunsa hyvin vahvasti. Yksi kodin kehitystyön tuloksista on järjestelmä, jossa asukkaiden toimintakykymittarista saadaan ns. hoitoindeksi ja vastaavasti hoitoindeksit sijoittuvat viiteen maksuluokkaan. Toimitakykymittari tehdään yhteistyössä asiakkaan kotikunnan sosiaaliviranomaisten kanssa. Toimintakykymittarissa on Kaksosen mukaan 19 eri kohtaa, jotka kuvaavat asukkaat sen hetkistä fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista tilaa. Toimintakykymittarin kohdat avataan asukkaan yksilöllisessä palvelu- ja ohjaussuunnitelmassa, joka toimii henkilöstön työkaluna asukkaan arjessa. -Toimintamme pyritään pitämään mahdollisimman läpinäkyvänä. Asumispalvelun hinnalla on aina peruste ja tätä myös tarkistetaan säännöllisesti, kuitenkin vähintään kerran vuodessa. Kyseinen malli on ollut käytössämme jo vuodesta Tähän liittyen olemme tehneet myös työaikojen mittausta, jolloin nähdään asiakaskohtaisesti minkä verran työaikaa heidän kanssaan toimiminen vaatii. Kaikilla asukkailla on vahvuuksia, jotka ovat samalla kantava voima elämässä eteenpäin. Näitä vahvistamalla haasteellisia tilanteita saadaan vähennettyä. Monesti kehitysvammaisen ihmisen elämä on ongelma- ja asiantuntijakeskeistä, jonka takaa on tärkeää löytää personallinen ihminen. Laatujärjestelmä -Laatutyö on ollut meille tärkeää aina toiminnan alusta lähtien. Toimintaamme ohjaa johtamisjärjestelmä, jonka perustana on ISO 9001/2008 laatustandardi. Ensimmäisen laatusertifikaatin toiminnastamme saimme Toimintaamme auditoidaan voisittain ulkopuolisen auditoijan DNV:n (Det Norske Veritas) toimesta. Viimeisen vuoden aikana olemme panostaneet johtamisjärjestelmään, jota tukemaan otettu sähköinen ohjelma, jonka kautta löytyvät kaikki toiminnassa tarvittavat dokumentit. SunProfilen Profile-ohjelma helpottaa merkittävästi tiedonsiirtoa kolmen palvelukotimme välillä, Kaksonen painottaa. Vuonna 2010 koulutettiin laatua myös erityisen projektin kautta. Projektin tarkoituksena oli jalkauttaa laatua ruohonjuuritason arkeen saakka. Kyseessä oli Sunprofile Oy:n kanssa yhteistyössä tehty koulutus, johon Savon Koti Oy:n henkilöstö osallistui. -Koulutuksen kautta saamme sisäiset auditoinnit pyörimään entistä paremmin ja saamme kehitettyä toimintaamme entistä tehokkaamin eteenpäin. Ammattitaitoinen henkilökunta avainasemassa -Kehitysvamma-alalle on haasteellista saada hyvin koulutettua henkilökuntaa ainakin täällä päin Suomea. Kehitysvammaosaaminen on työnantajan näkökulmasta varmistettava, koska valmistuvalla opiskelijalla ei ole välttämättä riittävää osaamista kehitysvammaisuuteen liittyen. Me koulutamme henkilökuntamme omatoimisesti täsmäkoulutusten kautta, Kaksonen kertoo. Syksyllä yritys aloitti yhteistyössä Kehitysvammaliiton kanssa koulutuksen Perustietoa Kehitysvammaisuudesta. Koulutuksen puitteissa Savon Kodin työntekijät opiskelevat verkonoppimisympäristössä. Uusi oppimismalli on otettu hyvin vastaan ja kaikki ovat osallistuneet ovat olleet Kaksosen mukaan todella motivoituneita. -Kehitysvammatyössä toiminnan tärkeimmän asian muodostaa asiakaslähtöisyys. On olleellista, että tiedetään asukkaiden taustat ja yksilölliset tarpeet mahdollisimman tarkasti. Pohdimme asiaa kehitysvammaliiton kanssa ja heiltä tuli ehdotus yksilökeskeisestä elämänsuunnittelusta. Marraskuussa alkoi Yksilökeskeinen Elämänsuunnittelu - kurssi, johon liittyi kaksi lähiopetuspäivää sekä omatoimisia tehtäviä. Yksilökeskeisestä elämänsuunnittelusta eli PCP:stä on tavoitteena saada hyvä työkalu arkeemme asukkaiden kanssa. Monipuolista osaamista -Meillä suurimman ammattiryhmän muodostavat lähihoitajat. Lähihoitajillamme on todella laaja osaaminen taustalla, joten taitoja löytyy monipuolisesti aikaisimmista toimista, esim. kokki, puuseppä, vaatturi, fysioterapeutti, eli osaamista löytyy. Oppisopimuksessa lähihoitajaksi on tällä hetkellä liikunnanohjaaja. Palvelukodissa tarvitaan monipuolista osaamista. -Yksi sairaanhoitajistamme on myös jalkahoitaja. Henkilökuntaamme kuuluu lisäksi henkilökohtaisia avustajia, oma emäntä ja keittiöapulainen sekä talonmies. Teemme ruuat täällä itse ja käytössä on viiden viikon ruokalista. Ravitsemuspuolessa käytämme ravitsemusterapeutin asiantuntemusta ja myös konsultoimme häntä tarvittaessa, toteaa Kaksonen. Asiakastyytyväisyyttä mitataan säännöllisesti Savon Kodin laatujärjestelmään kuuluvat erilaiset mittarit, joista yhden muodostaa säännölliset asukashaastattelut. Haastattelut toteutetaan joka toinen vuosi. -Tehtävät asukashaastattelut ovat erittäin haasteellisia, koska kehitysvammaiset voivat olla hyvinkin perustyytyväisiä ihmisiä. Kehitysvammaliitto on kehittänyt SULO-mittarin, jossa haastattelija esittää kysymyksiä asukkaalle lomakkeen pohjalta. Haastattelut toteuttaa kodin ulkopuolinen toimija. Vastauksien pohjalta Kehitysvammaliitto tekee yhteenvedon ja tuloksista mietimme tulevan kauden kehityskohteet., Kaksonen esittelee. Kodissa saadaan tietoa tyytyväisyydestä myöskin kuukausittaisten asukaskokousten kautta. Asiat kirjataan ylös ja niistä tehdään yhteenveto vuosittain. Esim. asukkaiden ruokalistatoiveet pyritään toteuttamaan. Savon Koti Oy Ritalanmäentie 2, Savonlinna puh , fax savonkoti@savonkoti.fi etunimi.sukunimi@savonkoti.fi

14 14 SOSIAALI- JA KUNTATALOUS Avominne Oy - Tuloksellista hoitoa alkoholisteille Ouluun on avattu uusi Avominne Oy:n toimipiste alkuvuodesta Oulussa tullaan tarjoamaan samat Avominnen palvelut kuin Tampereella, Helsingissä ja Rovaniemelläkin. Hoitoa annetaan iltaisin, joka mahdollistaa vaikkapa työssäkäynnin hoitojakson aikana. Alkoholisteista 3/4 on työelämässä olevia ihmisiä, joka tarkoittaa noin ihmistä. Hoitojen lisäksi Avominne Oy myös kouluttaa alan toimijoita ja järjestää luentoja alkoholismista. -Alkoholismi määritellään niin, että kontrollikyky päihteeseen on menetetty, joko osittain tai kokonaan. Syitä juomisen jatkamiselle on miljoonia, mutta todellisuudessa alkoholin käyttö tulisi lopettaa jos se tuottaa ongelmia itselle tai läheisille. Alhoholistilla käyttö jatkuu juomisen haitoista huolimatta. Henkilö ei ole alkoholisti, jos tämä lopettaa juomisen heti kun se aiheuttaa haittoja. Alkoholisti on koukussa kemialliseen aineeseen ja yleisesti puhutaankin kemiallisesta riippuvuudesta kertoo Mika Arramies. Kohtuukäyttö ja jatkuva juomisen kontrollissa pitäminen ei Arramiehen mukaan enää alkoholistilta onnistu, koska kyseessä on biologinen, allergiatyyppinen keskushermostosairaus, joka johtaa hoitamattomana ennenaikaiseen kuolemaan. Kyse ei ole siis Metelinkankaantiellä, Oulun Kaakkurissa sijaitseva Kaakkuri-koti tarjoaa tilat 17 asukkaalle. Koti tarjoaa mielenterveys- ja päihdekuntoutujille ympärivuorokautista ohjausta sekä huolenpitoa. Vuonna 2008 toimintansa käynnistäneen hoitokodin toimintaperiaatteena on kuntouttava työote. Tilat ovat kodikkaat ja tiloissa on otettu huomioon invamitoitukset. -Suurin osa asukkaistamme on ns. pitkäaikaisasukkaita, jotka tarvitsevat jatkuvaa apua. Ikähaarukkamme muodostuu vuotiaista. Asukkaiden toimintakykyä tuetaan parhaan kykymme mukaan, heidän omien voimavarojensa mahdollistamissa puitteissa, johtaja Helvi Kemppainen toteaa. Asukkaat saavat sisustaa oman huoneensa ja käyttää omia vaatteitaan, kyseessä ei siis ole lainkaan laitosmainen paikka. Asukkailla on omat huoneet ja jokaisessa huoneessa on oma WC. Talo sijaitsee normaalin omakotiasutuksen keskellä ja myös ruoka valmis- selkärangattomuudesta tai tahdonvoimattomuudesta. Alkoholismi tappaa eniten työikäistä väestöä Suomessa. Tuloksellinen päihdehoito säästää yhteiskunnan varoja -Kun ihmisellä on vielä perhe ja ammatti tallella, tulisi tämän saada hyvätuloksinen ja laadukas päihdehoito, jolla voitaisiin ehkäistä syrjäytymistä, huostaanottoja tai oireiden paikkailua sisätautiosastolla. Tarvitsemme hyvätuloksisia hoitojärjestelmiä, jossa alkoholistin läheisetkin otetaan hoidon piiriin. Jos alkoholistia ei saada hoidettua ajoissa, ovat yhteiskunnalle koituvat kulut todella korkeat, painottaa Arramies. Arramiehen mukaan alkoholin on laskettu tuottavan jopa seitsemän miljardin euron kustannukset, kun alkoholista saatavat tulot ovat vain noin kahden miljardin luokkaa. Perushoito kestää viidestä kuuteen viikkoa ja sitä annetaan iltaisin kolme kertaa viikossa. Kyseessä on ohjattu terapia, jota annetaan yhteensä noin 60 tuntia. Perushoidon jälkeen alkava jatkohoito kestää 10,5 kuukautta. Kokonaisuudessaan hoito kestää vuoden. 12 askeleen hoito -Sovellamme 12 askeleen -ohjelmaa ammattimaisesti. Me emme opiskele askelia, vaan meidän ammattilaisten tehtävänä on saada nämä askeleet eläviksi, niistä tulee osa hoidettavien jokapäiväistä elämää. Tästä syystä ammattimainen 12 askeleen hoito eroaa vertaisryhmistä. 12 askeleen hoidoilla on saavutettu maailmalla parhaat tulokset alkoholismin hoidossa. Maailmalla ei enää niinkään puhuta raittiudesta, vaan ohjelmassa elämisestä, joka edellyttää aina täydellistä raittiutta, Arramies esittelee. Avominne Oy soveltaa Minnesota-mallin filosofiaan perustuvaa lääkkeetöntä avohoitoa alkoholismiin, sekakäyttöön ja läheisriippuvuuteen, jossa oma kokemuksellisuus yhdistetään Palvelukoti Saarela Oy Kaakkuri-koti tetaan kodin omassa keittiössä. -Asiakkaistamme suuri osa on päihdeongelmaisia, mutta kaikilla on taustalla myöskin mielenterveysongelmia. Useilla asukkaistamme toimintakyky on heikentynyt ja moni tarvitsee apua liikkumisessa sekä päivittäisissä askareissa. Kotimme työntekijät ovat pääosin lähihoitajia ja erikoistuneita mielenterveys- sekä päihdetyöhön. Henkilökuntamme on sitoutunutta ja päätevää, kehuu Kemppainen. -Toimintaamme ohjaavat eettiset arvot ja periaatteet, joista myös keskustellaan säännöllisesti työyhteisössä. Näihin yhteisiin arvoihin on myös tärkeää sitoutua. Kotimme arvoihin kuuluvat mm. itsemääräämisoikeus, omatoimisuus, asiakaslähtöisyys, yksilöllisyys, yhteisöllisyys, turvallisuus, kuntoisuus, laadukkuus ja ammatillisuus. 12 askeleen ammatilliseen osaamiseen. Hoitomuoto on kehitetty 1940-luvulla Minnesotan osavaltiossa yhdysvalloissa ja sillä saavutetaan maailmanlaajuisesti parhaimmat tulokset. Hoito on hengellistä, mutta ei uskonnollista. Asiakkaita on monista eri uskontokunnista sekä ateisteja. -Hengellisyys meillä tarkoittaa sitä, olipa ihminen uskovainen tai ei, hän vapautuu hoidon avulla päihteiden kahleista ja saa oman kallisarvoisen elämänsä takaisin. Meillä on potilaina ihmisiä työttömistä huippujohtajiin ja myös terveysalan ammattilaisia. Alkoholistia voidaan verrata Henkilökohtaiset viikkosuunnitelmat -Jokaiselle asiakkaallemme on tehty viikkosuunnitelma koskien arjen toimintoja. Suunnitelmassa korostetaan asukkaan terveitä osa-alueita, jotta tämä kokisi olonsa arvokkaaksi. Asukkaiden psyykkinen ja sosiaalinen hyvinvointi on tärkeä osa hoitoa. Toiminnot voivat liittyä esim. ruuanlaittoon tai siivoukseen, joissa asukkaat voivat auttaa vuorollaan. Asukkaat käyvät myös harrastuksissa talon ulkopuolella, mikäli heidän toimintakykynsä sen sallii, kuvailee Kemppainen. Asukkaalle tehtävä henkilökohtainen kuntoutussuunnitelma tarkastetaan tietyin väliajoin ja siihen tehdään tarvittavia korjauksia. Kodinomaisuutta halutaan korostaa Kodilla järjestetään yhteisiä juhlia, kuten joulu- ja syntymäpäiväjuhlia sekä tehdään retkiä pitkin vuotta. -Kodinomaisuus muodostaa nikotinistiin, eli kun ollaan kerran koukussa nikotiiniin ei ole mahdollisuutta kohtuutupakointiin, vaan se on lopetettava kokonaan. Päihteenä nikotiini on paljon miedompi huumausaine kuin alkoholi. Kun lopetetaan, on lopettamisen oltava elinikäinen, koska jos päättää polttaa yhden tupakan kymmenen vuoden jälkeen, sairaus aktivoituu aivoissa ja käyttö lähtee siitä mihin se joskus jäi. Erinomaisia tuloksia -Tuloksia on saatu viiden vuoden ajalta ja ne mittautetaan taas tänä vuonna ulkopuolisen toimesta. Mittasimme tulokset ensimmäisen kerran vuonna Raittiina kaikista Avominnehoidon aloittaneista ilman retkahdusta on n %, eli saavutettu tulos on huippuluokkaa. Avominne sairauskäsitys on lyönyt Arramiehen mukaan itsensä läpi. Avominnen edustajat käyvät kertomassa alkoholismista mm. sairaaloissa, lääkäriasemilla, kuntien perusturvan johdolle sekä työntekijöille. Avominne järjestää todella paljon koulutusta. Terveydenhuoltopuolella kysytään koulutuksia sen vuoksi, että sairaudesta ja sen hoidosta halutaan tietoa. Myös sairauteen liittyvä hoitojatkumo on päihderiippuvuudessa monesti tuntematon käsite. Alkoholismin oireita paikkailtaessa vaikkapa kirurgiassa tai päivystyksissä olisi yhden kivijaloistamme. Meillä on avokeittiö, joten asukkaat näkevät koko ajan mitä tehdään ja pääsevät halutessaan osallistumaan ruuanvalmistukseen. Pidämme asukkaiden omaisiin ja asiakkaiden sidosryhmiin jatkuvaa yhteyttä. Ongelmien takaa nähdään tavallinen ihminen On tärkeää että asukas kokee ja tuntee itsensä hyödylliseksi sekä arvokkaaksi. Kuntouttava toiminta huomioi asukkaiden hoitoonohjaus ja hoitojatkumo alkuperäiselle sairaudelle eli alkoholismille tärkeää. -Alkoholismille on oma sairausluokitus, esim. F10.2, mutta vuosi vuodelta diagnoosit ovat vähentyneet, vaikka kuolleisuus ja ongelmat ovatkin lisääntyneet. Jos lähdemme hoitamaan sairautta väärällä diagnoosilla, eivät tuloksetkaan voi olla hyviä. Kyseessä on yhteiskunnallinen ongelma, joka pitää saada kuntoon niin moneen suomalaiseen perheeseen alkoholismi vaikuttaa. Arramiehen mukaan alkoholismin syntyyn on merkittävin syy geneettinen perimä, joten lapsuudella ei juurikaan ole merkitystä alkoholismin syntyyn. Se millaisen keskushermoston saa perimässään, on suurin merkitys alkoholismin puhkeamiseen. Päihteiden käyttö laukaisee sairauden ennemmin tai myöhemmin. -Kun aletaan ymmärtämään sairauden käsitys, voidaan sen puhkeamiseen vaikuttaa. Kun lapset saavat tietoa sairaudesta mahdollisimman varhain, voidaan kaveripiirissä puuttua humalahakuiseen juomakäyttäytymiseen ajoissa. Etanoli on terveille ihmisille keskushermostomyrkky, mutta alkoholisti perii sellaisen keskushermoston, joka toimii todella hyvin etanolilla. Ilman perimää on hankalaa tulla alkoholistiksi, koska tällaisille ihmisille alkoholi ei maistu, toteaa Arramies loppuun. voimavarat. -Meillä kaikkien ongelmien takaa nähdään normaali ihminen ja pyritään korostamaan tämän terveitä puolia. Asiakkaidemme psyykkinenja fyysinen hyvinvointi ovat avainasemassa. Kaakkuri-koti Metelinkankaantie Oulu puh pks@palvelukotisaarela.fi

15 SOSIAALI- JA KUNTATALOUS 15 Masennusta ei riittävästi tunnisteta eikä hoideta Masennusta esiintyy 18 %:lla suomalaisista heidän elämänsä aikana. Asenneilmasto on vähitellen hitaasti paranemassa. Masennuksesta voidaan jo puhua. Asiasta tiedottamista ja yleistä keskustelua tarvitaan yhteiskunnassa kuitenkin edelleen. Asenteet muuttuvat hyvin hitaasti. Suuri ongelma on siinä, että masennusta ei läheskään aina edes tunnisteta, jolloin hoitokin jää saamatta. Masentuneet pitkittävät myös itse hoitoon hakeutumista liian kauan. Osa heistäkin, joilla on diagnoosi, jää vaille riittävää hoitoa. Hoitoon pääsy edelleen erilaista eripuolilla Suomea, myös hoitokäytännöt ovat erilaisia. Pienellä paikkakunnalla pääsee nopeammin hoidon arvioon, mikä on tärkeää masennuksen hoidon tuloksellisuudessa. -Noin puolella masentuneista on jokin somaattinen pitkäaikaissairaus, joten nämä henkilöt ovat jo valmiiksi perusterveydenhuollon piirissä, ja heidän sairautensa voitaisiin teoriassa tunnistaa ja heitä voitaisiin hoitaa. Suurella joukolla on myös muita ongelmia: ahdistushäiriöitä, persoonallisuushäiriötä tai päihdeongelmaa. Monen ongelman yhtäaikaisuus samalla henkilöllä vaikeuttaa sairauden huomaamista ja hoidon saamista. Yleistä on sekin, että moni masentunut hakeutuu hoitoon psykosomaattisten oireiden tähden ja masennus jää tunnistamatta, Mielenterveyden keskusliiton puheenjohtaja Pekka Sauri sanoo. Ennaltaehkäisy ja tuki puutteellista -Ennaltaehkäisyyn ei juurikaan kiinnitetä huomiota ja se jos mikä olisi kansantalouden näkökulmasta tuottavaa. Työelämässä on paljon kehitettävää, jotta se tukisi mielenterveyttä. Erityisesti perheet, joissa on mielenterveysongelmia, tarvitsisivat nykyistä paljon enemmän tukea vanhemmuuden toteuttamiseen ja taloudelliseen selviytymiseen. Tiedetään, että ongelmat - kuten masennus siirtyvät toiseen ja kolmanteen polveen. Juuri siksi tämän ryhmän tulisi olla erityisen huolenpidon kohteena, Sauri korostaa. Hoitotakuu ei toimi -Hoitotakuu ei ole pystynyt turvaamaan oikea-aikaista, riittävää, asianmukaista ja hyvää hoitoa mielenterveyspotilaille. Kiireetöntä hoitoa koskevan hoitotakuun avulla pyrittiin takaamaan kansalaisten yhdenvertainen hoitoon pääsy koko maassa. Kaksi kolmasosaa tietoon tulevista mielenterveysongelmista kohdataan perusterveydenhuollossa. Suurin osa ongelmista ei edes tule erikoissairaanhoidon piiriin. Silti läheskään kaikista perusterveydenhuollonyksiköistä ei edelleenkään löydy psykiatrista asiantuntemusta eikä psykiatrista ammattihenkilöstöä. Tarpeen mukaisen hoidon saatavuus ja hoitoon pääsy ei saisi riippua siitä, millä paikkakunnalla tai alueella hoidon tarvitsija sattuu asumaan, Sauri toteaa. -Pelkkä perusterveydenhuollosta saatu lääkitys ei paranna eikä kuntouta mielenterveysongelmista kärsivää. Jos esimerkiksi masennuspotilas joutuu olemaan yksin pelkän lääkityksen turvin, ongelmat ovat vaarassa pahentua vielä vaikeammaksi psyykkiseksi sairaudeksi ja lääkeriippuvuuden riskit kasvavat. Lääkehoidon lisäksi tarvitaan kuntoutusta, kuntoutumista tukevia palveluja ja terapiaa. Mielenterveysalan hoitojärjestelmä on yhä valitettavan hajanainen. Peruspalveluista puuttuvat psykososiaaliset hoidot tai ne ovat riittämättömiä todelliseen tarpeeseen nähden. Pekka Saurin mukaan kaikille mielenterveyspotilaille ja kuntoutujille ei laadita edelleenkään hoito- ja kuntoutussuunnitelmia tai ne ovat asiakkaalle tai hänen läheiselleen epäselviä. Niiden tulee perustua monipuoliseen lääketieteelliseen, psykologiseen ja sosiaaliseen arviointiin. Stigma vaikeuttaa psyykkisestä sairaudesta toipuneen työelämää -Stigma vaikeuttaa työelämää, kun kyseessä on psyykkisestä sairaudesta toipuva henkilö. Työyhteisössä pitäisi olla valmiuksia sopeutua tilanteeseen, jossa yksi sen jäsen ei ole aina täysissä voimissaan. Samoin pitäisi olla kykyä ottaa vastaan henkilö, joka palaa sairauslomalta takaisin työhön, Sauri sanoo. -On selvää, että työntekijän psyykkinen sairaus, kuten fyysinenkin, vaikuttaa koko työyhteisöön. Jos työtoveri sairastaa vaikkapa syöpää eikä välillä jaksa kuten ennen, työyhteisö ymmärtää tilannetta paljon paremmin kuin jos kyseessä on psyykkinen sairaus ja työtehtäviä saatetaan helpommin sopeuttaa tilanteeseen. Psyykkisestä sairaudesta ei useinkaan haluta kertoa, koska pelätään seurauksia: työpaikan menetystä, aseman ja arvostuksen vähenemistä, sitä, ettei enää oteta vakavasti tai pahimmassa tapauksessa jopa syrjimistä, Sauri ihmettelee. Viime lokakuussa julkistetun mielenterveysbarometrin tulokset puhuvat selvää kieltä: Mielenterveysongelmat koetaan työelämässä hankalana. (Mielenterveysbarometri tehdään vuosittain ja siinä haastatellaan neljää ryhmää, jotka ovat mielenterveyskuntoutujat, omaiset, ammattilaiset ja ns. suuri yleisö, jossa vastaajat valitaan satunnaisotannalla väestörekisteristä. Mielenterveyskuntoutujien ja omaisten otos on Mielenterveyden keskusliiton jäsenrekisteristä.) Mielenterveysbarometrin mukaan töitä pitäisi voida sopeuttaa kuntoutujan tilanteen mukaan. Mielenterveyskuntoutujista 73 prosenttia oli ehdottomasti tätä mieltä. Peräti yhdeksän kuntoutujien omaista kymmenestä ajatteli samalla tavalla. Myös mielenterveysalan ammattilaisten, psykiatrien ja psykologien selvä enemmistö (64 %) piti ehdottoman tärkeänä, että työyhteisön kohdatessa mielenterveysongelmia, työtehtäviä pyrittäisiin sopeuttamaan kuntoutujan työkykyyn ja terveydentilaan. Myös tavallinen kadunmies edellytti samaa, joskaan ei yhtä voimakkaana, 35 % oli täysin samaa mieltä ja 49 % jokseenkin samaa mieltä. Psyykkisestä sairaudesta ei haluta kertoa -Jotta tämä onnistuisi, työyhteisöä tulee valmentaa. Valtaosa Mielenterveyden keskusliiton puheenjohtaja Pekka Sauri edellä mainituista ryhmistä oli tätä mieltä. Mutta miten työyhteisöä voidaan valmentaa ja työtehtäviä sopeuttaa, jos asiasta ei voida puhua? Mielenterveysbarometrin mukaan ongelmista ei mielellään kerrottaisi työyhteisössä. Väestön enemmistö (58 %) ei mielellään kertoisi mielenterveyteen liittyvistä ongelmistaan työtovereilleen. Varsinkin nuorille asia olisi erityisen hankala. Alle 25-vuotiaista peräti 64 prosenttia totesi, ettei mainitsisi ongelmista lainkaan kollegoilleen vuotiaille tämä ei olisi aivan yhtä hankalaa. Silti heistäkin kaikkiaan 44 prosenttia jättäisi uutisen kertomatta. Psykiatrit ja psykologit toimisivat itse aivan vastaavalla tavalla, mikäli mielenterveyden ongelmat kohtaisivat heidät itsensä. Myös nämä ongelmat omakohtaisesti tuntevilta kysyttiin, mitä tällaisessa tilanteessa pitäisi tehdä. Omaisten selkeä enemmistö (68 %) piti tärkeänä, että ongelmista kerrottaisiin esimiehelle. 39 prosenttia suositteli, että kuntoutuja informoisi myös työtovereitaan. Kuntoutujien enemmistö (66 %) on sitä mieltä, että esimiehelle asiasta on syytä kertoa. Melkein yhtä moni (56 %) jättäisi mainitsematta siitä kollegoille, Sauri selvittää. -Nämä luvut ovat lähes samoja kuin marraskuussa julkistetussa Masennus ja työelämä -tutkimuksessa, jossa samoja asioita kysyttiin masentuneilta. (mukana Suomen Psykiatriyhdistys, Mielenterveyden keskusliitto, Helsingin Lääkärikeskus, Henkilöstöjohdon ryhmä HENRY ry, tukijana Eli Lilly Finland. Kysely masentuneille oli MTKL:n jäsenlehti Revanssin välissä) pekka Sauri korostaa, että työyhteisössä pitäisi olla valmiutta pitää arvostettuna työtoverina myös henkilöä, jolla on psyykkisiä ongelmia ja räätälöidä tehtäviä tai vaikkapa lyhentää työaikaa jaksamisen mukaan. -Sairaus voi kohdata ketä tahansa ja jokainen voi itse joskus joutua asemaan, jossa tarvitsee toisten tukea. Myös tilanne, jossa henkilö palaa takaisin sairauslomalta, voi vaatia työyhteisöltä paljon. Onkin tärkeää, että työyhteisössä on tähän valmiuksia jo paljon aikaisemmin kuin tilanne tulee eteen. Jos tilanteeseen joudutaan yllättäen, voi työhön palaaja tuntea itsensä tavalla tai toisella silmätikuksi, jonka selviytymistä seurataan liikaakin. Mitä voidaan tehdä? Saurin mielestä huolestuttavaa on, että yleinen työllisyystilanne vaikuttaa hoitoon hakeutumiseen ja myös työhön palaamiseen. Kilpailtaessa työpaikoista helposti "vedetään matto masentuneen jalkojen alta", kun pitäisi tukea työssä jaksamista ja sinne paluuta. -Yhteistyö työterveyshuollon kanssa on aivan liian vähäistä silloin, kun kyse on psyykkisten sairauksien ennaltaehkäisemisestä tai varhaisesta havaitsemisesta. Tiedetään, että vain noin puolet niistä henkilöistä, joilla on masennusta, hakeutuu työterveyshuollon palvelujen piiriin. Epäillään, että asia tulee työnantajan tietoon tai joskus ajatellaan, että kyse ei ole työterveyshuoltoon kuuluvasta asiasta lainkaan. -Psykiatriselle diagnoosille annetaan liian suuri merkitys. Se on vain yksi osa kokonaisuudesta eikä se saisi määritellä ihmisen arvoa ja elämää. Ihmisen työkyky ei sairauden myötä katoa mihinkään, se voi tosin muuttua ja olla toisenlainen kuin ennen sairautta. Tämä voidaan ottaa huomioon kun henkilö palaa työhön sairauden jälkeen: työtehtäviä voidaan keventää tai räätälöidä, Pekka Sauri muistuttaa. -Monet sairastuneet saavat tukea stigman lievittämiseen vertaistuen avulla. Samoin kokeneet ihmiset pystyvät parhaiten ymmärtämään ja tukemaan toisiaan. Masentuneet ovat perustaneet valtakunnallisen Mieli maasta yhdistyksen, jonka toiminta perustuu vertaistukeen. Sen mahdollisuuksia ei vielä riittävästi tunneta eikä sitä hyödynnetä tarpeeksi, Sauri mainitsee. -Kielteisten asenteiden taustalla on usein tietämättömyyttä ja kyvyttömyyttä empatiaan. Usein asenteet ovat ympäristöstä opittuja ja niitä pitää itsestään selvyytenä. Stigmaa voidaan vähentää lisäämällä oikeaa tietoa, jotta turhat pelot ja väärät luulot saadaan vähenemään. Tässä myös media on avainasemassa, Sauri vakuuttaa. -Osasairauspäivärahan ja osatyökyvyttömyyseläkkeiden soveltaminen voi joissakin tapauksissa olla hyvä ratkaisu ainakin aluksi toipumisen jälkeen. Kun voimat kasvavat, voidaan harkita paluuta kokopäiväiseen työhön. Presenteismin arvellaan aiheuttavat vielä enemmän menetyksiä niin työnantajalle kuin koko yhteiskunnalle, koska siihen puuttumiseen ei ole riittävästi ymmärrystä, välineitä eikä osaamista. Ihminen saapuu työpaikalle, mutta hänen työtehonsa voi olla olematon. Kyse voi olla tunnistamattomasta masennuksesta. Kun ongelmaa ei tunnisteta, siihen ei myöskään puututa ja henkilö jää vaille apua ja tukea, Pekka Sauri sanoo.

16 16 SOSIAALI- JA KUNTATALOUS Mielen avain-hankkeessa mukana olevat kunnat ovat sitoutuneet palvelulupaukseen jollakin päihdeja mielenterveyspalvelun kehittämistoiminnolla Mielen avain on Etelä- Suomen alueella toteutettava mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittämishanke. Sen tavoitteena on edistää eteläsuomalaisten mielenterveyttä ja päihteettömyyttä ja parantaa myös mielenterveys- ja päihdeongelmaisten avunsaantia. Mielen avaimen keskeisinä tavoitteina ovat kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksien lisääminen mielenterveys- ja päihdepalveluissa, uudenlaisen matalan kynnyksen palveluverkoston luominen sekä ammattilaisten osaamisen lisääminen. Hanke toteutetaan vuosina Hankkeessa on mukana 13 osahanketta ja 37 kuntaa, jotka sitoutuvat palvelulupaukseen, jonka mukaan kuntalainen saa kolmen päivän sisällä apua päihde- ja mielenterveysongelmiinsa. Mukana hankkeessa on kuntia Uudenmaan, Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakuntien alueelta. Hankealueella asuu yksi kolmasosa koko Suomen väestöstä eli noin 1,8 miljoonaa suomalaista. Parempiin päihdeja mielenterveyspalveluihin pyritään palvelulupauksella. Kaikki hankkeessa mukana olevat kunnat ovat sitoutuneet palvelulupaukseen jollakin päihde- ja mielenterveyspalvelun kehittämistoiminnolla. Hankejohtaja Lauri Kuosmanen uskoo vakaasti joka hankkeessa palvelulupauksen toteutumiseen. Palvelulupaus toteutuu osahankkeissa ykilöllisin keinoin eli kunkin osahankkeiden valitsemien tavoitteiden ja toimenpiteiden mukaisesti. Haasteet hankealueella Hankkeessa on mukana hyvin erilaisia kuntia ja kaupunkeja, sekä kooltaan että palvelurakenteeltaan. Kaste-ohjelmassa mainittujen tavoiteindikaattoreiden valossa yksi yhdistävä nimittäjä hankkeeseen osallistuvien kuntien asukkaille on miesten runsas alkoholinkäyttö. Se on Etelä-Karjalan, Kymenlaakson, Uudenmaan alueilla yli maan keskiarvon. Naisten kohdalla alkoholinkäyttöä yli maan keskiarvon esiintyy Uudenmaan alueella. Alkoholikuolemat, itsemurhat ja tapaturmat menetettyinä elinvuosina mitattuna ovat Etelä- Karjalassa ja Kymenlaaksossa yli maan keskiarvon. Haasteita ovat myös pitkäaikaistyöttömyyteen sekä koulutuksen ulkopuolelle jääneiden nuorten suuri määrä. Mielenterveyden osalta suurten kaupunkien haasteena on nuorten ja työikäisten masennus. Osassa hankkeen maaseutukuntia ja joissakin keskisuurissa kaupungeissa psykoosilääkkeiden käyttö on maan keskiarvoa suurempaa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylläpitämän Tilastoja indikaattoripankin SOTKAnetin indikaattorien perusteella vuonna 2009 hankealueella oli koko aluetta koskevia yhteisiä haasteita. Päihdehuollon nettokustannukset asukasta kohden olivat koko hankealueella korkeammat kuin koko maan keskiarvo. Lukuun ottamatta Itä-Uuttamaata, joka edustaa noin 5% hankealueen väestöstä, muualla hankealueella päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleiden määrä oli yli maan keskiarvon. Perusterveydenhuollon mielenterveyskäynnit tapahtuvat hankealueella huomattavan usein muun ammattiryhmän kuin lääkärin luona. Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan alueella psykiatrian avohoitokäyntejä 1000 asukasta kohden on enemmän kuin Suomessa keskimäärin. Päihdepalveluiden järjestämisessä ja päihdeosaamisessa on suurta vaihtelua kuntien välillä Päihdepalveluita järjestetään kuntien sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä yksityisten Kartanonkoski on Vantaan Pakkalan kaupunginosassa sijaitseva värikäs asuinalue, jonne on rakennettu kerros-, pien- ja omakotitaloja ja julkisia rakennuksia. Kartanonkosken aluetta kiitellään yhteisöllisyydestä sekä turvallisesta asumisesta. palveluntuottajien ja kolmannen sektorin toimesta. Päihdepalveluiden järjestämisessä ja päihdeosaamisessa on suurta vaihtelua kuntien välillä. Päihdepalvelujen asiakkaat ovat näin ollen eriarvoisessa asemassa keskenään. Hankealueella on rakenteeltaan hyvin erilaisia kuntia ja kaupunkeja, ja myös päihdepalvelujen järjestämisessä on eroja. Hankkeen odotetut tulokset näkyvät kuntalaisen arjessa myönteisinä muutoksina Hanke toteutetaan vuosina ja tavoitteena on että suurin osa aloitetuista toiminnoista jatkuu mukana olevien kuntien omana toimintana hankkeen jälkeen. Hankkeen tulosten tulee näkyä kuntalaisen arjessa. Hankkeen palvelulupauksen toteutumisen myötä avun saanti nopeutuu eikä pompottelua luukulta toiselle esiinny. Hankkeen jälkeen kuntalainen saa apua koettuun tai todennettuun mielenterveys- ja/tai päihdeongelmaan yhden oven takaa kolmen päivän kuluessa. Tämän lupauksen toteutumisen arviointiin kehitetään hankkeen aikana seurantamittarit. Kaste-ohjelman keskeisissä indikaattoreissa tapahtuu muutos parempaan ja perus- ja erityispalveluiden yhteistyötä kuvaavissa mittareissa nähdään sujuvuudesta, tehokkuudesta ja onnistuneesta työnjaosta kertovia muutoksia. Hankkeelle laaditaan oma arviointisuunnitelma, jonka perusteella tuloksista raportoidaan väli- ja loppuraportissa. Lisätietoja: Marjo Kurki hankekoordinaattori, TtM Mielen avain -hanke Etelä-Suomen mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittämishanke Vantaan kaupunki Sosiaali- ja terveydenhuollon toimiala Puh: Inhimillistä tukea jaksamiseen Kun elämä ahdistaa ja arki kaatuu päälle, joskus tekisi mieli säästää ystävien korvia ja avautua sen sijaan puolueettomalle ammattilaiselle. Jos terapeutille hakeutuminen tuntuu liian isolta harppaukselta, kynnys voi olla matalampi auttavassa puhelimessa. -Yhä useampi hakee apua elämän kriisitilanteisiin puhelinpalveluista. Useimmiten suomalaiset kaipaavat apua pari- ja ihmissuhteissa, mutta viime aikoina myös taloushuolet ovat nousseet esiin, sanoo Juhani Kortelainen. Vuokatissa Kuikkalammen rannalla asuu ja tekee työtä sosiaalityön ammattilainen Juhani Kortelainen. Hän on vuonna 2010 perustanut yrityksen, jonka tavoitteena on auttaa yksittäisiä ihmisiä ja perheitä arkielämän ongelmissa. Sotkamossa, Kainuussa ja koko Suomessa uudentyyppi- nen yritys toimii niillä elämän alueilla, missä paikalliset sosiaalitoimistot ovat tähän saakka kantaneet yksin vastuuta. Juhani Kortelainen määrittelee itsensä sosiaali- ja diakoniatyön ammattilaiseksi ja yrittäjäksi. Hän on työskennellyt asiakas- ja hallintotehtävissä noin kolmenkymmenen vuoden ajan. -Käytännön sosiaalityöni perustuu moniammatilliseen, tehostettuun sosiaalityöhön, jossa menen asiakkaan luokse kotikäynnille ja selvitän ongelmatilanteita. En viranomaisena vaan kutsuttuna auttajana, Kortelainen luonnehtii työtään. Auttavan puhelimen toisessa päässä kuuntelee ja neuvoo ammattiauttaja -Tänä päivänä ihmisillä on monenlaisia vaikeuksia, joista on hyvä puhua jonkun kanssa. Sen vuoksi olen perustanut auttavan puhelimen, johon voit soittaa nimettömänä ja keskustella kaikista vaikeimmistakin asioista. Moni on täysin yksin ilman ystävää ja joutuu yksin pohtimaan asioita, jotka painavat mieltä vuosikausia. Usein esiin nousee myös se, että yksityisen apua käyttämällä ihminen ei leimaudu. Kortelainen sanoo. -Eivätkä kaikki halua hakea apua ongelmiinsa sosiaalitoimistosta vaan hakevat muita vaihtoehtoja. Kriisipuhelimeen voi soittaa kuka tahansa, myös pienemmissä huolissa. Vaikka yksi puhelu ei välttämättä muuta asioita, jo se vie eteenpäin, että uskaltaa pukea myllertävät ajatuksensa sanoiksi. Puhelimen päässä on koulutettu kuuntelija, joka antaa usein konkreettisia neuvoja pulmien ratkaisuun. Ensihädässä auttaa sekin, että pysähtyy tarkastelemaan ahdistavia ajatuksia ulkopuolisin silmin: onko tilanne sittenkään niin paha kuin miltä se tuntuu? Jos taloudellinen toimeentulo kuristaa kurkkua, mitkä asiat elämässä ovat vielä hyvin? Jokaisen elämästä löytyy yleensä toivoa ja myös hyviä asioita, kun niitä ryhdytään erittelemään, Kortelainen muistuttaa. - Tarjoituksena on auttaa myös ammattilaisia, jotka tarvitsevat tukea työssä jaksamiseen tai ovat joutuneet vaikkapa työpaikkakiusatuksi. Kanssani voi keskustella luottamuksellisesti vaikeistakin asioista pelkäämättä kasvojensa menetystä. Tiedän kokemuksesta, että esimerkiksi sosiaalityö on erittäin rankkaa. Varsinkin lastensuojelutyö, jossa monesti joudutaan päättämään ihmisen koko loppuelämästä. On myös paljon työuupumusta ja työpaikka- kiusaamista, joista on vaikea puhua työtovereiden kesken. Myös yksityisten laitosten henkilökunta ja seurakuntien työntekijät voivat keskustella luottamuksellisesti auttavan puhelimen välityksellä. Uskon, että monellakin työntekijällä on vaikeita asioita, joita ei voi keskustella työkavereiden tai esimiesten kanssa. Sen vuoksi lyhytkin puhelu ammattilaisen kanssa voi auttaa pääsemään yli vaikeankin asian käsittelyssä, Kortelainen vakuuttaa. Tämän päivän ihmiset kokevat työn vaatimusten ja stressaavuuden kasvaneen Yritysmaailmassa menee tänä päivänä lujaa ja jokaisen työntekijän on hoidettava oma osuutensa. Joskus tulee eteen seinä, jonka yli ei pääse. Työ on parhaimmillaan merkityksellinen osa elämää ja ylläpitää sekä edistää henkistä hyvinvointia ja terveyttä. Hyvä työpaikka tarjoaa päivittäisen sosiaalisen ympäristön ja itsensä toteuttamisen mahdollisuuksia. -Työstä voi kuitenkin tulla myös raskas taakka, joka heikentää elämisen laatua. Äärimmäiset kuormitustekijät vaarantavat jo yksinään terveyttä. Lisäksi määrällistä työkuormitustakin oleellisempia ovat työhön liittyvät laadulliset tekijät. Omista niin fyysisistä, henkisistä kuin sosiaalisista voimavaroistaan kannattaakin pitää huolta koko ajan. Ajoittaisten ristiriitojen syntymistä ei voi välttää, mutta tilannetta seuraamalla ja ajoissa siihen puuttumalla niistä voi selvitä hyvinkin, Kortelainen sanoo. -Tärkeintä on ymmärtää, että keinot kriisistä selviämiseen ovat yksilöllisiä, mutta useimmat ihmiset tarvitsevat kuitenkin jossain vaiheessa muiden ihmisten tukea. Tapahtumasta puhumisen on todettu olevan erittäin tärkeää toipumisen edistämisessä, Kortelainen vakuuttaa. Kokemus on osoittanut kolmenkymmenen vuoden aikana sen, että vain todellisten ongelmien selvittäminen asiakkaiden kanssa on tuonut parhaat tulokset. Pitkäaikaisen ja laajan kokemuksensa ansiosta Kortelainen uskoo löytävänsä hankaliinkin tilanteisiin ratkaisun. -Kun asiantuntemus on laajaa, ei asiakkaan tarvitse hakea apua useasta eri paikasta, Juhani Kortelainen korostaa.

17 SOSIAALI- JA KUNTATALOUS 17 Aina on toivoa Päihdekatkaisuyksikkö TaiteKohta auttaa elämässä eteenpäin Liperissä sijaitseva Taite- Kohta on marraskuussa 2004 toimintansa aloittanut kodinomainen 8-paikkainen päihdevieroitusyksikkö vuotiaille huume-, lääke-, alkoholi- ja sekakäyttäjille. TaiteKohtaan voi tulla hoitoon pariskuntanakin. Hoidon tavoitteena on päihdekierteen katkaisu sekä jatkohoidon tarpeen arviointi, suunnittelu ja hoitoon motivointi, kertoo Päihdekatkaisuyksikkö TaiteKohta ry:n johtaja, psykiatrian erikoissairaanhoitaja Seppo Piipponen. TaiteKohta tarjoaa mahdollisuuden korvaushoidon arviointiin ja aloitukseen sellaiselle nuorelle, joka ei ole onnistunut vieroittautumaan opioideista ja jonka tavoitteena on kuntoutuminen ja päihteettömyys. Lääkkeenä käytetään Bubrenorfiinia, ei Metadonia. Raskauskaan ei ole esteenä hoidolla. Opiodivieroitusta toteutaan myös perinteisen keinoin. TaiteKohdassa työskente- lee sijaiset mukaan lukien 12 henkilöä. Joukossa on sairaanhoitaja, lähihoitajia, sosionomi ja luovan ryhmän vetäjä. Vieroitusoireiden lieventämiseen on yksilöllisen lääkehoidon lisäksi tarjolla akupunktiota ja rentoutusterapiaa. Lääkäripalvelut hankitaan ostopalveluna. Asiakkaita eri puolilta Suomea TaiteKohtaan tulee asiakkaita eri puolilta Suomea etelästä pohjoiseen. Suurin osa tulee tästä läheltä Joensuusta, mutta meille on tullut asiakkaita myös esimerkiksi Vantaalta, Raahesta, Savonlinnasta ja Rovaniemeltä. Ja nyt on tulossa asiakas Porvoosta, Piipponen valottaa. Asukkaiden keski-ikä on vuotta. Päihteiden käyttö, joka tarkoittaa nykyään yleensä sekakäyttöä, aloitetaan niin varhain, että jo tuossa iässä ollaan huonossa kunnossa. Parikymppisellä voi olla takanaan käyttöhistoriaa kahdeksan vuotta. Vaikka yläikärajamme on 35, sen ikäisiä asiakkaita tapaa harvoin. Jatkopaikka jokaiselle Vieroitushoito kestää 1 7 viikkoa yksilöllisen tarpeen mukaan. Jokaiselle järjestetään sen jälkeen jatkopaikka vähintään avopuolelle. Monesti tarvitaan useampia hoitokertoja. Turhia hoitoja ei kuitenkaan ole. Parantuminen on prosessi, jonka aikana tulee takapakkiakin. Piipponen huomauttaa, että hoidosta lähdetään maailmalle, jonka lainalaisuudet ovat päihderiippuvuudesta kärsiville kovat. Siellä on vastassa rikollisuus, jossa nuoret ovat pelinappuloita. Retkahduksia tulee, sillä riippuvaiselle mikään muu kuin aineet ei merkitse mitään. Ja koska toleranssiraja kasvaa nopeasti, niitä tarvitaan enemmän ja enemmän. Monet nuoret hankkivatkin aineensa huumekauppaan sekaantumalla. Päihderiippuvuuksista kärsivien joukossa on Piipposen mukaan yhtä paljon nuoria naisia kuin miehiäkin. Naisten tie pohjalle käy valitettavasti jo fysiologisista syistä vielä nopeammin kuin miesten. Lämpöä ja läheisyyttä TaiteKohta on ihmisläheinen, lämminhenkinen ja kodinomainen paikka. Pyrimme aina kohtaamaan ihmisen ihmisenä ammatillista puolta unohtamatta. Haluamme, että meistä heijastuu aito välittäminen. Piipponen muistuttaa, että päihderiippuvaisen nuoren TaiteKohta sijaitsee rauhallisessa maaseutuympäristössä. tilanne koskee muitakin kuin häntä itseään. Vanhemmat miettivät, mitä he tekivät väärin, kun heidän nuorelleen kävi näin. Emme ole täällä etsimässä syyllisiä, vaan haluamme olla tukemassa. Hyvää palautetta Lähes seitsemän toimintavuoden kokemus on Seppo Piipposen mukaan osoittanut TaiteKohdan periaatteet toimiviksi. Siitä on osoituksena nuorilta saatu hyvä palaute. Haluamme jatkossakin pitää yksikkömme pienenä ja rauhallisena paikkana. Meille mahtuisi kymmenen asiakasta, mutta nykyinen paikkamäärä on mielestämme sopiva. Tärkeintä työssämme on se, että aina joku pääsee taas kiinni elämään. Asukkaan huone on kodikas. Ajanvietettä. APUA arjen ongelmiin AUTTAVA PUHELIN min + ppm arkisin klo 20-22

18 18 6 SOSIAALI- JA KUNTATALOUS Sähäkkää kuntoutusta Sähäkkä on tuonut psykiatriseen asumispalvelukenttään uusia innovatiivisia toimintamalleja ja prosesseja sekä yhdistänyt ja kehittänyt jo olemassa olevia kuntoutuskeinoja. Sähäkän malli luotiin alunperin itsenäistyville nuorille mielenterveyskuntoutukseen, mutta toimintamalli haastaa myös alalla jo pitkään toimineet palvelukodit monipuolisuudella ja tuloksellisuudellaan. Tuloksellisella kuntoutuksella on merkittävä vaikutus yksittäisen nuoren näkökulmasta sekä yhteiskunnallisesti rahassa mitattuna. -Jos yksittäisen nuoren kuntoutusta ajattelee prosessina, jossa osallisena on kolme osapuolta; nuori, joka tulee kuntoutumaan, Sähäkkä, joka kuntoutuspalvelua tuottaa ja kotikunta joka maksaa kuntoutuksen, niin tuloksellinen kuntoutus ratkaisee parhaimmillaan kaikkien osapuolten ongelmia. Kunnalle on miljoonien eurojen kysymys, miten nuori, kunnan asukas, asettuu janalla työssäkäyvä veronmaksaja tehostettua asumispalvelua tarvitseva eläkeläinen, Sähäkän toinen yrittäjä Janne Vuolukka selvittää. -Tukeminen ja ohjaus opiskeluun, työelämään tai työtoimintaan ovat myös oleellinen osa Sähäkän toimintaa. Sähäkkä tekee aktiivisesti yhteistyötä lähialueiden oppilaitosten ja muiden nuorille kohdennettujen tukipalvelujen edustajien kanssa. Kun itsenäiseen elämään siirtyminen tuleen ajankohtaiseksi, valmistellaan oma asuminen ja mahdollinen avohoito yhdessä nuoren kanssa, Vuolukka kertoo. Sähäkälle tuloksellisen kuntoutuksen tekeminen tuo kahdenlaista hyötyä - Nuori, joka saadaan itsenäiseen elämään ja siellä myös pärjäämään, on parasta mahdollista mainosta Sähäkälle, Vuolukka vakuuttaa. -Työntekijät näkevät työn tuloksen ja voivat aidosti kokea tekevänsä työtä jolla on merkitys. Tämän johdosta työntekijämme ovat sitoutuneita ja motivoituneita, Vuolukka jatkaa. Sähäkän toiminnan ensisijainen tavoite on nuoren kuntoutuminen itsenäiseen elämään Sähäkkä tarjoaa kuntoutuksen tarpeen arviointia, suunnittelua ja toteutusta. Sähäkän kuntoutusmenetelmät palvelevat erityisesti nuoria, joiden tuen ja ohjauksen tarve on itsenäistymisen, arjenhallinnan, sosiaalisen kanssakäymisen tai mielenterveysongelmien osa-alueilla. - Toiminta tapahtuu yhteistyössä nuoren, hänen lähiverkostonsa sekä lähettävän tahon ja kotikunnan edustajien kanssa. Omaohjaajuus, vertaistuki, lääkehoito, CRT-menetelmä sekä erilaiset kuntoutukselliset ja luovat ryhmät muodostavat yhdessä monipuolisten työ- ja vapaa-ajantoimintojen kanssa laaja-alaisen kuntoutuskokonaisuuden, jota hyödynnetään kuntoutuksen toteutuksessa nuoren yksilöllisten tarpeiden mukaan. -Sähäkän kuntoutumispolku muodostuu neljästä eri tavoin tuetusta yksiköstä. Eritasoisesti tuetuilla asumisyksiköillä mahdollistetaan tilanteen mukainen, portaittain etenevä kuntoutumisprosessi, jossa nuori voi harjoitella itsenäistä selviytymistä ja vastuunottoa turvallisesti. Tavoitteena on luoda nuorten kuntoutukseen Sähäkkä franchising-ketju -Lisääntyvä nuorten pahoinvointi ja toisaalta taas kuntien jatkuvasti tiukkeneva taloustilanne pakottavat etsimään uusia edullisempia tapoja puuttua kasvavaan ongelmaan. Toimintamallin siirtämisestä on jo rohkaisevia kokemuksia Kuntoutumiskoti Malttian osalta. Malttia Oy on Sähäkän konseptilla toimiva psykiatrinen kuntoutuskoti. Ainoa ero Sähäkän malliin on, että Malttia on yli 30 vuotiaille mielenterveyskuntokujille, Vuolukka kertoo. -Ensimmäisen Sähäkkä- ketjun uuden yrittäjän ja kaupungin kanssa neuvottelut ovat jo pitkällä. Toteutuessaan se pakottaisi muuttamaan nykyistä, kehityksestä pysähtynyttä palvelukotitoimintaa koska jatkossa kuntoutujia ohjautuisi huomattavasti vähemmän tehostetun asumispalvelun piiriin. Toteutuessaan kuntoutusketju myös säästäisi yhteiskunnan rahoja merkittävästi, Janne Vuolukka vakuuttaa. Sähäkkä Oy Haapavesitie 813, Ylivieska Janne Vuolukka, puh Sähköpostit: janne.vuolukka@sahakka.fi Sähäkkä on kuntouttavaa asumisvalmennusta tarjoava palvelukokonaisuus erityistä tukea tarvitseville, itsenäistyville vuotiaille nuorille aikuisille, joilla nähdään valmiuksia ja motivaatiota kuntoutumiseen. Sähäkkään voi tulla koko maan alueelta kenenkään kotikunta ei muutu kuntoutusjakson aikana Kuntoutumispolku alkaa useimmiten kuntoutumiskodista, jossa nuori saa runsaasti tukea kuntoutumiseen sitoutumiseen ja ohjausta tarpeitaan vastaaviin arjenhallinnan osa-alueisiin. Sähäkän kuntoutumiskoti sijaitsee Ylivieskan Kantokylällä, 800 neliön koulukiinteistössä, joka on remontoitu vuonna 2006 kuntoutumiskodin tarpeita vastaavaksi. Kodinomaisessa 12-paikkaisessa yksikössä on henkilökunta paikalla ympäri vuorokauden. Sähäkän moniammatilliseen kuntoutustyöryhmään kuuluu 12 ohjaajaa. Toimintaterapeutin, sosionomin ja kolmen sairaanhoitajan lisäksi Sähäkässä työskentelee yhteensä kuusi mielenterveys- ja lähihoitajaa sekä artesaani työtoiminnan ohjauksessa. Konsultoiva psykiatri käy kerran kuussa ja vastaa nuorten lääkehoidosta. Psykologi on käytettävissä tarpeen mukaan. Asuin- ja yhteistilojen lisäksi kuntoutumiskodissa on monipuoliset toiminnalliset tilat, mm. punttisali, bändi- ja tekstiilityötila. Samassa pihapiirissä ovat vuonna 2008 valmistuneet työtilat, joissa on puu- ja metallityöverstaat.

19 SOSIAALI- JA KUNTATALOUS 19 Esperi Care - Parempaa hoitoa Hoiva- ja terveyspalveluja tarjoava Esperi Care Oy on helsinkiläinen palveluyritys. Yhtiö toimii tällä hetkellä 150 eri paikkakunnalla. Helsingissä Esperin senioreiden hoivapalvelukeskus on näkyvällä paikalla Tilkan entisessä, arkkitehtonisesti arvostetussa sotilassairaalassa. Esperin toiminnalle on vahva sosiaalinen tilaus, koska ikääntyneen väestön osuus nousee suurten ikäluokkien myötä nopeaan tahtiin. Yksityisten hoivapalveluiden tarpeisiin on odotettavissa jyrkkä piikki ja näin kysyntä pysynee jatkossakin vahvana. Esperi on Suomen toiseksi suurin valtakunnallinen hoiva- ja terveysalan yritys. Sen tarjontaan kuuluu mm. asumispalveluita eri asiakasryhmille, turvapuhelinpalveluita, kotihoitoa, sekä sairaankuljetusta. Esperin palveluiden piirissä on noin 150 suomalaista kuntaa ja konserni työllisti koko maassa vuoden vaihteessa noin 1300 henkilöä. Esperi Care Oy on SPR:n vuonna 1973 perustama yhtiö. Nykymuotoinen Esperi sai alkunsa vuonna 2001, kun Suomen Punainen Risti yhtiöitti liiketoimintansa Esperiin Asumispalvelutoiminta käynnistyi vuonna Esperin toiminnan kehittämiseen on painostettu voimakkaasti 2000-luvun aikana ja kaikki toimialat ovat sertifioituja ISO 9001-standardin mukaisesti. Nykyinen omistus jakaantuu CapMan Oyj:n ja toimivan johdon kesken. Vuoden 2010 liikevaihto oli noin 47 Meur. Esperi Care tarjoaa asumis-, turvapuhelin- ja kotihoitopalveluita ikääntyneille, asumispalveluita mielenterveyskuntoutujille ja kehitysvammaisille sekä sairaankuljetusta. Kotiin annettaviin palveluihin kuuluvat mm. turvapuhelinja kotihoitopalvelut. Luotettavaa etäpalvelua turvapuhelimella Esperi on maan suurin turvapuhelinpalvelujen tuottaja. Turvapuhelin-asiakkaita on koko maassa n Sairaankuljetuksessa Esperi on Suomen suurin yksityinen yritys. Sen lisäksi yhtiön toimintaan kuuluvat tehostettu palveluasuminen, dementiahoito, mielenterveyskuntoutus, lyhytaikaishoito, tuettu asuminen, kevythoiva, saattohoito, kuntouttavat palvelut, kotihoitopalvelu tukipalveluineen, kotisairaanhoito, iltaja yöpartiotoiminta, yöhoito ja henkilöstövuokraus. Palvelut täydentävät julkisen sektorin palvelutarjontaa Erilaiset asiakkaamme tarvitsevat monipuolista osaamista psykiatriassa ja/tai päihde- työssä. Ikääntyvien yksiköissä vaaditaan osaamista vanhustyössä, dementiaosaamista ja/ tai psykogeriatrista osaamista. Kaikille eri asiakasryhmillemme on oma ryhmäkotinsa. Esperi hoivakoti Tilkka tarjoaa komeissa ja historiallisissa tiloissaan ikääntyneille palveluasumista, tehostettua palveluasumista, dementiahoitoa, tehostettua kuntoutusta ja lyhytaikaishoitoa. Hoivakodin asukkaista huolehtii asiantunteva ja lämminhenkinen sosiaali- tai terveydenhuollon henkilöstö. He auttavat asukkaita päivittäisissä toimissa ja järjestävät kuntouttavaa virkistystoimintaa. Etelä-Savon Mielenterveys Oy Mikkelissä Erityisryhmien asumispalvelut Etelä-Savossa tuotetaan Esperin tytäryhtiöiden, Etelä- Savon Mielenterveys Oy:n ja Mielihyvä Hoiva Oy:n, toimesta. Palvelukeskus Majakka sijaitsee muutaman kilometrin päässä Mikkelin keskustasta, lähellä Moision sairaalaa. Majakassa on 35 paikkaa tehostettua, kuntouttavaa asumispalvelua mielenterveyskuntoutujille. Lisäksi Majakassa on seitsemän intervallipaikkaa lyhyempää asumispalvelutarvetta varten. Alueella sijaitsee myös päivätoimintakeskus. Kuntouttava päivätoimintamme on vilkasta ja kehittyy jatkuvasti: -Kuntoutumisen perusteet asuvat arjessa. Tehdään yhdessä, opitaan arjen hallintaa ja taitoa selviytyä itsenäisemmin tänään kuin eilen, lupaa palvelukeskus Majakan johtaja Mari Kortelainen. Rantakylän palvelukodissa tarjoamme erityisryhmien palveluasumista, samoin Palvelukoti Tuulenpesässä. Rantakylässä asuu kymmenen asiakasta omissa pikku rivitaloasunnoissaan. Asukkailla on yhteinen pieni päivätoimintakeskus, jossa tarjoillaan päivittäiset ateriat ja vietetään aikaa yhdessä. Tuulenpesässä on seitsemän asukaspaikkaa pienryhmäkodissa. Kaikilla asukkailla on oma huone ja keittiö, sekä yhteiset tilat ovat asukkaiden yhteiskäytössä. Erityisryhmien palveluasumisessa ohjaaja on paikalla arkipäivisin ja tarpeen vaatiessa viikonloppuisin. Muina aikoina asukkaat saavat yhteyden henkilökuntaan puhelimitse. Palvelukeskus Lounatuuli valmistuu Mikkeliin maaliskuussa 2011 ja tarjoaa 30 esteetöntä tehostettua asumispalvelupaikkaa lähinnä ikääntyville, muistiongelmista kärsiville ja psykogeriatrista osaamista vaativille erityisryhmille. Lounatuulessakin tärkeää sijaa näyttelee henkilökunnan ammattitaito ja osaaminen. Lisäksi tulevat asumiseen käytettävien tilojen esteettömyys, turvallisuus ja kodinomaisuus. Asukkaamme ongelmia Lounatuulessa yleisimmin ovat: liikkumisvaikeudet, muistihäiriöt, mielenterveyden häiriöt, masennus, verisuonisairaudet, kaatuilu, kognitiiviset ongelmat, yksinäisyys jne Tuettua, kuntouttavaa asumista Etelä-Savon Mielenterveys tarjoaa myös kahdessa pienryhmäkodissa ja muutamassa tukiasuntoyksiössä. Tukiasunnot sijaitsevat muutaman kilometrin päässä Palvelukeskus Majakasta ja asukkaat käyvät Majakan yhteydessä sijaitsevassa päivätoimintakeskuksessa arkipäivisin ryhmätoiminnoissa ja syömässä. Tulevaisuuden suunnitelmissa on vielä vähintään yksi asumispalveluyksikkö erityisryhmille. Palvelukoti Valkama valmistuu Lounatuulen naapuriin kesällä Valkamaan tulee 30 paikkaa tehostettua palveluasumista. Valkama on esteetön ja laatusuositusten mukaan suunniteltu palvelukoti, kuten Lounatuulikin. Palvelukoti Tuulenpesä on 7-paikkainen ryhmäkoti mielenterveyskuntoutujille. Tuulenpesässä asuminen on erityisryhmien asumispa velua ja koulutettu työntekijä on arkisin paikalla. Muuna aikana yhteyden henkilökuntaan saa puhelimella. Astuvan Helmi sijaitsee Ristiinassa. Helmessä on 36 asukaspaikkaa, joista 34 vakituista asumista ja 2 lyhytaikaista. Palvelu on ympärivuorokautista eli kyseessä on tehoistettu palveluasuminen. Henkilökunta koostuu moniammatillisesta hoitoalan ammattilaisista % ohjaajista on miehiä. Mielihyvä Hoiva Oy Ristiina Palvelukeskus Astuvan Helmi tarjoaa tehostettua asumispalvelua erityisryhmille. Astuvan Helmi sijaitsee Ristiinassa Pellosniemellä n.25km Mikkelistä etelään hyvien kulkuyhteyksien varrella. Astuvan Helmi on 36 paikkainen, tehostetun asumispalvelun yksikkö, joka on erikoistunut psykiatriaan, sekä asiakkaisiin, joilla on ollut päihdeongelmia. Astuvan Helmen paikoista viisi on esteettömiä, mutta muissa huoneissa asukkaan tulee pystyä liikkumaan ilman apuvälinettä ja olla yhden hoitajan autettavissa. Astuvan Helmessä johtajana toimii Pia Hyttinen, joka toivottaa Helmestä kiinnostuneet tervetulleeksi tutustumaan toimintaan. - Toimimme kerrostalossa, jossa kaikilla asukkailla on oma asunto, joko yksin tai toisen asiakkaan kanssa yhdessä. Palvelumme on yksilöllistä, asukkaillamme on omaa tilaa ja mahdollisuus sisustaa itselleen ihan oma koti. Tarjoamme asumispalveluyksiköissämme pääsääntöisesti tehostettua palveluasumista -Asukkaamme ei ole laitoshoidon tarpeessa, mutta ei selviydy enää arjesta ilman apua ja huolenpitoa, jota hänen on saatava ammattitaitoiselta henkilökunnalta ympärivuorokauden, kertovat palvelukeskusten johtajat Mari Kortelainen ja Pia Hyttinen. -Tehostettuun asumispalveluluun sisältyy mm. se, että asiakas saa päivittäiset ateriat. Asiakkaan henkilökohtaisesta hygieniasta huolehditaan, samoin asuinympäristön siisteydestä ja vaatehuollosta. Asiakkaan raha-asioista huolehditaan tarvittaessa, samoin hänelle kuuluvien tukien ja etuisuuksien hakemisesta. Asumisyksikössä järjestetään päivittäin päivä- ja viriketoimintaa, johon asiakkaalla on aina mahdollisuus päästä. - Pyrimme siihen, että jokainen pääsee ulkoilemaan halutessaan päivittäin, erityisryhmien myyntijohtaja Kaisa Aare-Puff toteaa. Turvallisuus on selkeä osa palvelua -Omaisten kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä ja omaiset otetaan mukaan toiminnan suunnitteluun ja arviointiin. Turvallisuus on selkeä osa palvelua ja siihen pyritään monin eri keinoin. Ammattitaitoisen ja koulutetun henkilöstön apu ja tuki ympärivuorokautisesti, sisältyy tehostettuun asumispalveluun. Lyhyesti sanottuna palvelumme on hoito- ja palvelusuunnitelmaan perustuvaa, henkilökohtaisesti määriteltyä palvelua, jota tarkennetaan, arvioidaan ja päivitetään säännöllisesti, kertoo Kaisa Aare-Puff. Kaikissa yksiköissä, jokaisella asukkaalla on oma huone ja siihen liittyvä hygieniatila. Palvelukeskus Majakka, Mikkeli Majakassa on 42 asukaspaikkaa, joista 35 on vakituista asumista ja 7 paikkaa on varattu lyhytaikaisasumiseen. Majakan toiminta perustuu kuntoutuykseen ja tarkoitus on, että asukkaat siirtyvät kevyempiin asumismuotoihin kuntoutuksen edetessä. Majakka tarjoaa tehostettua asumispalvelua, joten henkilökunta on paikalla ympärivuorokauden seitsemänä päivänä viikossa. Pitkäaikaista asumispalvelua tarvitsevalle ihmiselle oma huone on koti ja sen tulee näkyä kodikkuutena, viihtyisyytenä ja mahdollisuutena omiin kalusteisiin ja henkilökohtaisiin tavaroihin. -Yhden hengen huoneet tukevat laadukkaan pitkäaikaisen asumisen toteutusta turvaamalla asiakkaiden yksityisyyttä ja omaisten hoitoon osallistumista. Yhden hengen huoneet mahdollistavat tarpeen vaatiessa myös inhimillisen saattohoidon järjestämisen, kertoo Kaisa Aare-Puff. -Osa asiakkaistamme kuitenkin tuntee olonsa turvallisemmaksi ja viihtyisämmäksi toisen asukkaan kanssa, johon soluhuoneistoissa on mahdollisuus. Tällöin asukkaalla on oma huone, mutta hän jakaa oleskelutilan ja saniteettitilan muutaman muun asukkaan kanssa, sanoo Pia Hyttinen Astuvan Helmestä. -Arkea eletään ja arjen askareita tehdään yhdessä ja yhteistilojen viihtyisyys ja turvallisuus ovat tärkeitä. Piha ja puutarha sekä luonnonläheinen sijainti turvaavat mahdollisuuden luontokokemuksiin, joilla on elvyttävä vaikutus hyvinvointiin. Kaikki uudet yksikkömme on suunniteltu erittäin asiakaslähtöisesti niin, että kaikki laatusuositukset täyttyvät, Kaisa Aare-Puff toteaa tyytyväisenä. Tulevaisuuden näkijä ja paremman elämän tekijä -Toimintamme tavoitteena on tyytyväinen asiakas niin asukas, kuntaostaja kuin omainenkin. Asiakastyytyväisyyttä selvitämme monin eri tavoin. Luontevin ja jokapäiväinen palaute kulkee omahoitajan/ omaohjaajan kautta. Asukaskokouksia pidetään viikoittain, joissa asukkaat pääsevät suunnittelemaan toimintaa yhdessä henkilökunnan kanssa. Yksiköittäin pidetään omaisten iltoja vähintään kaksi kertaa vuodessa, jolloin henkilökunta ja omaiset voivat keskustella omaisten kokemuksista ja odotuksista. Joka vuosi suoritetaan asiakastyytyväisyyskysely sekä asukkaille että omaisille, Kaisa Aare-Puff selvittää.

20 20 Mielenterveyden järkkyessä fyysisesti tervekin ihminen on hetkellisesti muiden avun varassa. Mainion Vireen Ykköskodeissa ihminen voi kuntoutua pikku hiljaa ja harjoitella arkielämän taitoja osana ryhmää, kunnes pärjää taas yksin. Tasavertaisena ryhmän jäsenenä ja itse omista asioistaan määräten. Mainio Vire Oy avasi kesäkuulla 2010 Kuopiossa mielenterveyskuntoutujien 56 asukkaan asumispalveluyksikön Kuopion Neulamäessä. Lähtökohtana on ryhmäkotimuotoinen yhteisöllisyyteen perustuva yksikkö. -Ykköskoti Kuopion toiminta jakautuu neljään kotiin eri kerroksissa ja tarjoaa mielenterveyskuntoutujille sosiaalihuoltolain mukaista vaativaa tehostettua palveluasumista, tehostettua palveluasumista, palveluasumista ja tukiasumista. Tarjoamme tehostettua palveluasumista myös ikääntyneille mielenterveyskuntoutujille, palvelutalon johtaja Merja Siikaluoma luonnehtii Kuopion Ykköskodin toimintaa. Mielenterveys on laaja ja myönteinen elämän ulottuvuus Mielenterveys mielletään Hoivapalveluiden määrä on kasvussa Suomessa. Kuntakentän rakenneuudistukset luovat alan yrityksille mahdollisuuksia innovatiiviseen toimintaan. Hoiva-alan yritysten kasvun mahdollisuudet liittyvät verkostoitumiseen, osaavan työvoiman saatavuuteen, kysynnän kasvuun, asiakaslähtöisyyden lisääntymiseen ja palvelun laadun kehittymiseen sekä yksityisten toimijoiden määrän kasvuun. Mainio Vire on valtakunnallisesti suurin hoivapalveluja tuottava yritys, joka tarjoaa korkealaatuisia ja turvallisia hoivapalveluja kunnille ja yksityisille asiakkaille. Yrityksen palvelut koostuvat asumispalveluista vanhuksille ja mielenterveyskuntoutujille, kotihoito-, turvapuhelin-, ateria- ja lasten päivähoitopalveluista. Mainio Vire työllistää noin tuhat hoivaalan ammattilaista. Mainio Vire toimii useilla paikkakunnilla ympäri Suomea. SOSIAALI- JA KUNTATALOUS Mielenterveys kuntoutuu kodinomaisessa ympäristössä Palvelutalon johtaja Merja Siikaluoma, toimintaterapeutti Marjo Mikkonen, ohjaaja Taina Lindberg, vastaava hoitaja Tuomo Pekkarinen Mainio Vire Ihmisten yritys ihmisiä varten -Aloitimme toimintamme vuonna 1997 Engel hoivapalvelut nimellä ja toimimme Medivire Hoiva nimellä 2009 asti. Kokemuksemme hoivapalvelujen tuottamisesta sekä kunnille että yksityisille on vankka. Teemme tiivistä yhteistyötä viranomaisten kanssa ja tavoitteemme on edistää laadukkaita hoito- ja hoivapalveluja Suomessa, liiketoimintajohtaja Johanna Paavolainen määrittelee Mainio Vireen toimintaa. -Meille on tärkeää, että pystymme tarjoamaan monipuolisia kehittymismahdollisuuksia, kannustavan työilmapiirin ja työyhteisön, joka osoittaa työntekijöillemme, että arvomme ihminen ihmiselle, onnellinen elämä ja työmme on arvokasta ovat arjessa totta. Yrityksemme palveluksessa työskenteleviä ihmisiä yhdistää halu työskennellä asiakkaidemme parhaaksi, Paavolainen toteaa. Palvelukulttuurimme on yhä rakentunut pitkälti standardoituun, yleisiä palveluita tarjoavaan toimintatapaan Asiakkaiden tilanteet ovat usein kapeasti pelkäksi mielisairauksien tai mielenterveyden häiriöiden puuttumiseksi. Se on kuitenkin laaja ja myönteinen elämän ulottuvuus. Mielenterveys on kyky nauttia elämästä. Se on ihmisten elämän keskeisin voimavara, joka kehittyy tai vaarantuu perheissä, työpaikoilla ja kouluissa, erilaisissa jokapäiväisissä yhteyksissä. Mielenterveyskuntoutuja on oman elämänsä ja oman kuntoutumisensa paras asiantuntija. Kuntoutumisen tueksi on saatava tilaa, aikaa, erilaisia vaihtoehtoja ja tukea kokemusten jäsentämiseen, saadun tiedon miettimiseen ja oman elämäntilanteen selkiyttämiseen. -Oma koti on kaikille ihmisille tärkeä, myös heille jotka eivät ilman apua pysty asumaan. Palvelukodit tarjoavat turvallisuuden lisäksi asukkailleen ohjausta ja valmiuksia yhä itsenäisempään elämään. Se on keskeistä, koska ihmisen erilaisuus ei vaadi hyvää tarkoittavaa holhousta, vaan hyviä tukitoimia, Merja Siikaluoma kiteyttää. - Mielestämme ihmisarvon ei pidä kadota sillä hetkellä, kun ihminen ei tule toimeen ilman apua. Yhteisöllisyyttä sekä virikkeitä tarjoaa päivittäinen yhteisissä tiloissa tapahtuva sosiaalinen toiminta. Asukkaiden kanssa asioidaan myös kodin ulkopuolella sekä avustetaan arjen toiminnoissa. Näistä pienistä mutta tärkeistä asioista syntyy hyvä olo ja turvallisuuden tunne, Siikaluoma muistuttaa. Liiketoimintajohtaja Johanna Paavolainen kuitenkin yksilöllisiä ja ainutkertaisia. -Palvelujen järjestämiseen asiakkaan tarpeiden, odotusten ja toiveiden lähtökohdista on entistä enemmän kiinnitettävä huomiota. Tämä merkitsee palvelujen monimuotoistumista, erilaisten vaihtoehtoisten palveluratkaisujen tarjoamista ja asiakkaan kannalta hänen yksilöllisiin tarpeisiinsa räätälöityjä palvelukokonaisuuksia, Johanna Paavolainen mainitsee. -Mainion Kodit tarjoavat Henkilökohtainen kuntoutumissuunnitelma on perusta, jolla hoitoa ohjataan - Yhdessä asukkaan kanssa tehdään kuntoutumissuunnitelma, jossa määritellään hänen taidoilleen ja tasolleen soveltuvat kuntoutumistavoitteet sekä velvollisuudet palvelukodin omassa toiminnassa. Asumispalveluumme sisältyy asukkaan oman ohjaajan opastuksella mielenterveyskuntoutujan fyysisen ja psyykkisen kunnon seuranta. Kuntoutumissuunnitelma virittää toivoa, antaa tavoitteet ja keinot sekä tarjoaa mahdollisuuden saada palautetta edistymisestä. Se lisää omanarvon tuntoa ja kasvattaa itsetuntoa, asumispalveluja hoivaa tarvitseville vanhuksille, itsenäisille senioreille sekä mielenterveyskuntoutujille. Asumispalveluissa meillä on noin 1600 asukaspaikkaa 37 asumispalveluyksikössä eri puolella Suomea. Asuminen voidaan järjestää yhtä lailla Mainion kuin kuntien omissa tiloissa. Mielenterveyskuntoutujille meillä on tarjota yli 500 asumispalvelupaikkaa joko ympärivuorokautista asumista tai palveluasumista, jossa asukasta tuetaan päivisin. Siikaluoma määrittelee. Ykköskoti Kuopiossa kuntoutuu, meillä on mittarit toimintakyvyn ja kuntoutumisen seurantaan. Toimintakyvyn arviointi on tarkoitettu asukkaan elämänhallinnan ja sairauden aiheuttamien rajoitteiden kartoittamiseen ja seurantaan. Kuntoutuminen konkretisoituu helposti ymmärrettävässä numeerisessa muodossa toimintakyvyn arvioinnissa. Tämän avulla voimme motivoida asukkaan kuntoutumista ja tukea muuttamisessa kevyempään asumispalvelumuotoon. Asukkaat tuntevat olonsa turvalliseksi kun henkilökunta on aidosti läsnä - Turvallinen ilmapiiri syntyy, kun yhteistyö henkilökunnan ja asukkaiden kanssa toimii. Järjestämme Palvelukodin arjen siten, että asukas voisi kasvaa itseensä luottavaksi, uusille asioille avoimeksi, toista ihmistä kunnioittavaksi ja yhteistyökykyiseksi ihmiseksi. Kuuntelemme heidän ajatuksiaan ja mielipiteitään, ja otamme ne huomioon toimintaa suunnitellessa, Merja Siikaluoma kertoo. Merja Siikaluoma muistuttaa, ettei yhteisöllisyys ole mikään taikasana, joka ratkaisisi ihmisen elämän kaikki ongelmat ja kysymykset. Mutta yhteisöllisyyden ansiosta ihminen saa seuraa, yhteisön asukkaat tuntevat toisensa ja Mielenterveyskuntoutujille asumispalveluja on 10 paikkakunnalla, Paavolainen kertoo. Lisäksi tarjoamme mielenterveyskuntoutujien tukiasumista, joko asukkaan omaan kotiin tai meidän välivuokraamaan asuntoon. Laadukas vanhuus on taattava palveluilla, jotka tukevat parhaiten ihmisen virikkeellistä mutta riittävän hoivaavaa ympäristöä - Vire Kodeissa tarjoamme hyvää palvelua ja aktiivista toimintaa ikäihmisille, jotka eivät enää pärjää yksin omassa kodissaan. Kodissa on turvallista asua, henkilökuntaa on paikalla talossa 24h/ vrk. Palveluun sisältyy hoivan ja huolenpidon lisäksi mm. sairaanhoitajan palvelut, päivittäiset ateriat, pyykkihuolto, siivous, tarvittaessa turvapuhelinpalvelu, ulkoilua ja harrastustoimintaa, Johanna Paavolainen kertoo. tukevat toinen toisiaan. Tämä luo turvallisuuden tunteen. Ykköskoti Kuopio Juontotie 7 C-talo Kuopio Palvelutalon johtaja Merja Siikaluoma puh merja.siikaluoma@ mainiovire.fi Vastaava hoitaja Tuomo Pekkarinen puh tuomo.pekkarinen@ mainiovire.fi Ykköskoti Kiiminki tarjoaa 15 kuntouttavaa ja kodinomaista asukaspaikkaa mielenterveyskuntoutujille. Tarjoamme tehostettua sekä vaativaa tehostettua asumispalvelua, lyhytaikaisia kokeilujaksoja ja paikkatilanteen mukaan lyhytaikaista palveluasumista. Meillä on kokemusta kaksoisdiagnoosiasukkaiden kuntoutuksesta. Ykköskotiin on hyvät julkiset liikenneyhteydet ja lähin bussipysäkki on aivan talon vieressä. Ykköskoti Kiiminki Sammalojantie Kiiminki Palvelutalon johtaja Tarja Kirjava puh tarja.kirjava@ mainiovire.fi Vire Koti Kuopion Pirtti valmistui elokuussa Palvelukoti on 48-paikkainen ja tarjoaa hyvää palvelua ja aktiivista toimintaa ikäihmisille, jotka eivät enää pärjää yksin omassa kodissaan. Paikkatilanteen mukaan tarjoamme myös lyhytaikaispaikkoja. Vire Koti Kuopio tarjoaa tehostettua ja vaativaa tehostettua ympärivuorokautista asumispalvelua ikäihmisille. Koti sijaitsee aivan Kuopion ydinkeskustassa palveluiden lähellä. Asukaspaikkoja on 26. Vire Koti Kiiminki sijaitsee parin kilometrin päässä Kiimingin keskustasta rauhallisella pientaloalueella. Asukaspaikkoja on 16. Tarjoamme tehostettua ja vaativaa tehostettua ympärivuorokautista asumispalvelua sekä paikkatilanteen mukaan myös lyhytaikaispaikkoja. Mainio Vire Oy Ratapihantie Helsinki p (vaihde) myynti@mainiovire.fi