Henkiriepu POSITIIVISET RY:N JÄSENTIEDOTE SISÄLLYS 3/2010

Transkriptio

1 Henkiriepu Positiiviset ry:n jäsentiedote vuodenvaihdenumero 3/2010

2 SISÄLLYS 3/ HYVÄÄ UUTTA VUOTTA 4 SYYSKOKOUS JA PIKKUJOULUT 5 UUDISTUNEET NETTISIVUT 6 AIDS 2010 Rights Here, Right Now 9 MAAILMAN AIDS-PÄIVÄ HIV-TARTUNNAN SAANEEN OIKEUS HENKISEEN JA HENGELLISEEN TUKEEN 14 MIESTEN KANSSA MAAILMALLA Lihapiirakka ja muita matkakertomuksia, risteily Pietariin, PG:n leiriltä, Kaikki muuttuu paremaksi 18 SEKSUAALIVÄHEMMISTÖJEN OIKEU- DET JA ÄÄRIVAATIMUKSET 19 ASIAKASPALAUTTEEN ANTIA AIDS-TUKIKESKUKSELLE - MITÄ SUUNNITTEILLA VUODELLE ELÄMÄNHALLINTAKURSSIT 23 KALENTERI Henkiriepu POSITIIVISET RY:N JÄSENTIEDOTE TOIMITUS Sini Pasanen ja Positiiviset ry:n tiedotustyöryhmä joulukuu 2010 PAINO Painotalo Casper Oy POSITIIVISET RY Paciuksenkaari Helsinki puh. (09) fax (09) toimisto@positiiviset.fi Pankkiyhteys: Handelsbanken

3 Hyvää uutta vuotta! Vuoden 2010 puhutuimpia aiheita olivat ikääntyminen, kriminalisointi, hivin ja hiv-lääkkeiden vaikutus aivoihin sekä ihmisoikeudet. Nämä ovat ainakin neljä eniten meitä puhuttanutta asiaa vuonna Kaikkiin on paljon kysymyksiä, mutta vastaukset ovat harvassa. Vuoden 2010 aikana enenevässä määrin on noussut esiin hiv-tartunnan saaneiden ikääntymiseen liittyvät kysymykset. Hiv-tartunnan saaneet vanhenevat ja tartuntoja todetaan myös ikääntyneemmillä. Asia on toki ollut esillä jo pitempään, mutta kulunut vuosi on tuonut keskusteluun uusia näkökohtia ja keskustelijoita. Vuoden vaihteessa haluamme kiittää lämpimästi yhteistyökumppaneitamme. Ja erityisesti kaikkia vapaaehtoisiamme, joita ilman toimintamme olisi puolet siitä, mitä se tällä hetkellä on. Kiitokset kaikille kuluneesta vuodesta ja toivottavasti vuosi 2011 jatkuu vähintään yhtä toimeliaana kuin kulunut vuosi! Hivin tartuttamiseen ja tartunnalle altistamiseen liittyvä kriminalisointi on paljastanut jälleen Suomessa vallalla olevan tietämättömyyden hiviin ja hiv-tartunnan kanssa elämiseen liittyen. On esimerkiksi hyvin vaikea nähdä mitään myönteistä hiv-tartunnan saaneen ihmisen kuvan julkaisemisessa eri medioissa. Voimme vain toivoa, että oikea ja ajankohtainen tieto auttaa ihmisiä ymmärtämään käytettyjen keinojen ja tavoitteiden epäasiallisuuden. Tällä hetkellä saavutetut tulokset ovat melko kaukana tavoitelluista asioista. Vuoden 2010 varmasti tärkein kansainvälinen tapahtuma oli Wienin aids-konferenssi, joka keräsi lähes osanottajaa ympäri maailmaa. Wienin konferenssissa keskityttiin pitkälti Itä- Euroopan ja Keski-Aasian huolestuttavaan hivtilanteeseen, haittojen vähentämiseen (harm reduction) ja huumeiden käyttäjien tilanteen parantamiseen. Myös muilta osin ihmisoikeudet olivat vahvasti esillä. Kansikuvassa ja vieressä: Kynttilätapahtuma Maailman aids-päivänä eduskuntatalon portailla. Oheista julistetta jaettiin Maailman aids-päivänä. Julisteita on vielä muutamia jaossa! 3

4 Sääntömääräinen syyskokous ja pikkujoulut Positiiviset ry:n sääntömääräinen syyskokous pidettiin lauantaina Helsingissä. Väkimäärät kokouksissa ja pikkujouluissa ovat lisääntyneet ja omat tilamme ovat käyneet pieniksi, joten tänä vuonna kokous järjestettiin Rauhanasemalla Pasilassa. Kokouksen ajaksi lapsille oli järjestetty omaa ohjelmaa. Kokoukseen ja kokousta seuranneisiin pikkujouluihin osallistui noin 70 jäsentä. Puheenjohtaja Kimmo Karsikas avasi syyskokouksen klo 15. Kokouksen puheenjohtajana toimi Pirkko Vuorinen ja sihteerinä Sini Pasanen. Kokoukseen osallistui 40 jäsentä. Valtakirjoja oli 13. Vuoden 2011 hallitukseen valittiin puheenjohtajaksi Erkki Aalto. Hallituksen jäseniksi valittiin äänestyksen jälkeen Pirre Vuorinen, Mervi Hämeenlinnasta, Jukka, Kari Tuhkanen, Risto Hartikainen Tuusulasta, Seppo Lampinen, Arto Tampereelta ja Ninnu Helsingistä. Kokouksessa päätettiin jäsenmaksujen pysyvät samoina kuin vuonna Jäsenmaksu 10 euroa/vuosi, yhteisöjäsen 50 euroa/vuosi ja ainaisjäsen 100 euroa. Hyväksyttiin toimintasuunnitelma sekä tulo- ja menoarvio vuodelle Pikkujoulut alkoivat kokouksen päätyttyä. Meitä oli ilahduttavasti paikalla seitsemisenkymmentä lapset mukaan lukien. Pasilan Rauhanasema tarjosi oivat puitteet tapaamisen järjestämiseen. Päiväkeskusisäntämme Kari oli valmistellut maistuvia jouluherkkuja pitkin syksyä ja kokouksen jälkeen pääsimme nauttimaan joulupöydän antimista. Tarjolla oli suussa sulavia jouluisia ruokia. Ruokailun jälkeen oli ohjelman vuoro. Meitä kaikki viihdytti sujuvasanainen joulupukki, joka kertoi hauskoja pikkukaskuja lahjansaajista. Toimiston henkilökuntaakin oli muistettu. Erityisesti lapset nauttivat joulupukin kertomuksista ja taisipa muutama aikuinenkin saada osansa joulupukin sanaisesta arkusta. Joulupukkiakin muistettiin jouluruuilla ja pyydettiin viemään lämpimät terveiset myös joulupukin muorille. Aikuisten ohjelman avasi ihana Laila-Annikki, joka esitti näyttävän drag-show n. Hän lauloi ja tanssi ja yleisö eli mukana. Myös hallituksen jäsen Mervi puolisoineen oli keksinyt hauskan käteenvetokilpailun, jonka voitti Pirre. Ilta jatkui Laila-Annikin musiikin tahdissa ja monet nauttivat tanssimisesta. Puolen yön jälkeen alkoi väki vähetä ja pistimme putiikin kiinni noin klo Monet meistä lähtivät jatkoille, mutta osa suunnisti kotiin kiltisti nukkumaan. Sydämelliset kiitokset Karille jälleen kerran tarjoilujen hoitamisesta. Ja yhtä suuri kiitos pikkujoulujen apukokki Hessulle, joka myös hoiti muiden sotkujen siivoamisen juhlien jälkeen! Hallituksen ensimmäinen kokous järjestäytymiskokous pidetään Jos haluat hallituksen kokoukseen käsiteltäväksi asioita voit laittaa sähköpostia tai Yhdistyksen uusi tilinumero jäsenmaksuja varten on Hyvää uutta vuotta 2011! Sini Pasanen ja Päivi Pellikka

5 Uudistuneet nettisivut ovat auenneet Uudet nettisivumme aukesivat marraskuun lopussa. Sivut ovat vielä hieman kesken ja työn alla, mutta pikkuhiljaa saamme ne valmiiksi. Kaikki palaute uusista nettisivuista on tervetullutta! Erittäin tervetullut on keskustelupalsta, jota on todella kaivattu. Onpa muutama jo löytänyt tiensä sinne. Uusi keskustelupalsta poikkeaa entisestä melkoisesti. Keskusteluja pääsevät kaikki lukemaan, mutta kirjoittaminen edellyttää kirjautumista. Keskustelupalstalla on myös säännöt, jotka on hyvä lukea, ennen kuin kirjoittaa sinne mitään. Keskustelupalsta pyritään pitämään siistinä ja rakentavana ja asiattomat viestit poistetaan heti. Kun haluat kirjoittaa palstalle: - Mene yläpalkin valikkoon ja klikkaa alavalikosta Rekisteröidy foorumiin. - Rekisteröitymiseen tarvitaan nimimerkki ja sähköpostiosoite. Sekä käyttäjätunnus että nimimerkki voivat olla samat ja keksityt. Oikeaa nimeäsi sinun ei tarvitse laittaa mihinkään. - Saat sähköpostiisi Positiiviset ry:ltä linkin, jota sinun täytyy joko klikata tai kopioida selaimeesi ja vahvistaa kirjautumisesi. - Näin pääset takaisin nettisivuillemme ja voit taas klikata itsesi keskusteluun. Voit valita keskustelunaiheesi kahdeksasta eri aiheesta. Jos haluat tarkastella, mitä muut ovat kirjoittaneet avaa esim. Yleistä hivistä klikkaamalla sitä. Tällöin näet keskustelun aiheet. Aiheita voi olla montakin. - Klikkaamalla sinisenä näkyvää aihetta näet viestiketjun ko. aiheesta. - Voit joko vastata jo aloitettuun aiheeseen pikavastauksella, vastauksella tai voi lainata jo kirjoitettua tekstiä. Kaikki nämä valikot löydät viestin alapuolelta. Pikavastaus on sellainen, että voit kirjoittaa viestisi ilman muotoiluita tai hymiöitä. Vastausta pääset muokkaamaan ja voit lisätä siihen hymiöitä. Jos haluat lainat toisen viestiä, paina Lainaa painiketta. Omaa viestiä voi myös muokata tai sen voi poistaa. Jos tuntuu, että viesti on keskustelupalstan sääntöjen vastainen, voit klikata viestin alla olevaa Ilmianna painiketta ja tieto viestin epäasiallisuudesta tulee toimistolle. - Voit myös aloittaa uuden aiheen klikkaamalla Uusi aihe painiketta. Voit myös merkitä jonkin jutun suosikiksesi tai kiittää juttua. Tässä ovat lyhykäisyydessään ohjeet. Soita toimistolle, jos keskustelupalstan käyttö tuntuu hankalalta. Saat meiltä ohjeita! THL julkisti Hiv-testauksen periaatteita suosituksen Katos lisää thl.fi 5

6 AIDS 2010 Rights Here, Right Now Yksi kuluneen vuoden merkittävimmistä tapauksista oli varmasti kansainvälinen Aids-konferenssi Wienissä heinäkuussa. XVIII International AIDS Conference Itävallan Wienissä järjestettiin heinäkuuta kansainvälinen Aids-konferenssi. Sää Itävallan pääkaupungissa oli helteinen, lämpötilan ollessa noin 35 asteessa. Konferenssia edeltävänä päivänä järjestettiin suuri Aidshyväntaekeväisyysgaala (18th Life Ball) Raatihuoneentorilla, johon oli kutsuttu maailman vaikutusvaltaisia henkilöitä, mm. Bill Clinton. Hyvissä ajoin paikalle saapuneet näkivät ohjelman, joka sisälsi vähän puhetta ja paljon laulua, tanssia ja muotishow n. Gaala televisioitiin suorana lähetyksenä. Illalla gaalavieraat juhlivat Hofburgin linnateatterissa. Tämänvuotinen konferensissa kiinnitettiin huomiota Itä-Eurooppaan ja Keski-Aasiaan tilanteisiin sekä ihmisoikeuksiin. Itse konferenssiin osallistui osanottajaa 193 maasta. 848 oli saanut matka-avustuksen (suurin osa afrikkalaisia). 248 luentoa tai workshopia ja 151 näytteilleasettajaa. Global Village oli konferenssin messukeskuksen paikka, joka oli avoinna kaikille ja siellä oli edustettuna järjestöjä pienistä potilasyhdistyksistä kansainvälisiin järjestöihin kuten YK. Siellä oli myös useita yleisöluentoja. Kaupungilla oli paljon kaikille avointa oheisohjelmaa: Raatihuoneentorilla oli filmiesityksiä baletti-, konsertti- ja oopperaesityksistä; Kaarlenkirkon edustalla elokuvaesityksiä joka ilta; AIDS-galakonsertti Wienin konserttitalossa Vasemmalla ylhäältä parlamentti, kuvia mielenosoituksesta ja tanssiesitys Global Villagessa. 6

7 Ylhäällä oikealla valtiosihteeri Vesa Rantahalvari ja Positiiviset ry:n sekä Hiv-Nordicin puheenjohtaja Kimmo Karsikas Hiv-Nordicin osastolla Global Villagessa. Keskellä vasemmalla Andreas, Åsa ja Lasse Hiv-Sverigestä, keskellä oikealla Pro-tukipisteen Jaana Kauppinen ja Minna Huovinen. Alhaalla kondomien koristelua, raatihuone ja Bill Clinton pitämässä puhetta. 7

8 Aids Hilfe Wienin konferenssin viimeisenä päivänä päätimme lähteä tutustumaan hotellimme lähellä sijaitsevaan paikkaan nimeltään Aids Hilfe. Olimme joka päivä katselleet tuon paikan isoa kylttiä talon seinässä ja miettineet minkälainen tuo paikka olisi. Onneksi aikataulumme antoi myöden ja rohkeasti astuimme sisälle. Vastaanotossa kerroimme keitä olimme ja mistä tulimme. Meidät ohjattiin keskuksen kolmanteen kerrokseen, jossa meidät otti iloisesti vastaan päiväkeskuksen ohjaaja Christa Wallner sekä joukko päiväkeskuksen asiakkaita. Christa kertoi, että he olivat odottaneet vieraita ympäri maailmaa, mutta meidän lisäksemme vain muutamat muut olivat löytäneet tiensä paikalle. Paikalla olevat asiakkaat eivät puhu kovinkaan hyvää englantia joten Christa kertoo meille heidän toiminnastaan. Heti alkuun keskustelumme kääntyy heidän isoon kylttiinsä, joka on talon seinässä. Christa kertoo, että he haluavat näkyvyyttä toiminnalleen ja kertoo etteivät he halua hävetä paikkaansa, mutta kertoo samalla että kyltti on arka paikka joillekin asiakkaille. Itävallassa on sama tilanne julkisuuden kanssa kuin täällä meillä Suomessa, vain muutama ihminen uskaltaa tuoda julki oman statuksensa. Saimme tietää, että Itävallassa on noin tartunnansaannutta ja vuosittain maassa todetaan noin 500 uutta tartuntaa. Suurin osa tartunnansaanneista asuu Wienin alueella. Aids Hilfen toimialueena on Wien sekä Itävallan eteläinen maanosa, mutta ketään ei kuitenkaan käännytetä ovelta pois. Paikassa työskentelee 40 työntekijää, mm. sosiaalityöntekijöitä, lääkäreitä, sairaanhoitajia ja ohjaajia. Toimipaikka koostuu viidestä eri kerroksesta, joista jokainen kerros on erikoistunut omaan palveluunsa : 1. krs - Ohjaus / testaukset (hiv,kuppa, B- ja C-hepatiitti) Testit on mahdollista saada nimettöminä sekä ilman ajanvarausta. Ainoastaan hiv-vastaainetesti on ilmainen, muut maksavat ja testit ottaa aina lääkäri. Lääkärin palveluihin kuuluvat testien ottamisen ja ohjauksen lisäksi myös esim. epikriisien selittäminen asiakkaille, koska sairaalalla ei siihen riitä aika. Paikassa työskentelee 2 lääkäriä. Tarjolla on myös psykologin ja sosiaalityöntekijöiden palvelut. 2. krs Vertaistukiryhmien kerros, jossa kokoontuvat mm. naisten ja miesten ryhmät. Tiloissa pidetään myös erilaisia työpajoja mm. opiskelijoille sekä positiivisille ryhmille, kuten pariskunnille. 3. krs Päiväkeskus on avoinna arkisin, tarjolla on pientä maksua vastaan palkatun kokin tekemää ruokaa ja kahvia. Asiakkailla on myös mahdollisuus saada mm. shiatsuhierontaa nimellistä korvausta vastaan. Päiväkeskuksessa työskentelee kokopäiväisesti 2,5 työntekijää. Päiväkeskuksesta järjestetään myös muutaman kerran vuodessa viikonlopun yli kestäviä retkiä. 4. krs - Hallinto ja kirjasto. Kirjastosta voi kuka tahansa käydä lainaamassa kirjoja paikan aukiolojen aikaan. 5. krs Ehkäisevä työ, jossa suunnitellaan/järjestetään erilaisia koulutuksia eri kohderyhmille (hoitajat, lääkärit, vankilahenkilökunta) sekä suunnitellaan/järjestetään erilaisia tempauksia joilla saadaan hiv-työlle näkyvyyttä. Valitettavasti aikataulumme oli tiukka ja juuri kun keskustelumme oli päässyt hyvään vauhtiin, niin meidän piti lähteä lentokentälle. Ehdimme saada pintaraapaisun Itävallan tilanteeseen ja saman ehdimme kertoa oman maamme toiminnasta. Olisi ollut kiva vielä keskustella paikalla olleiden asiakkaiden kanssa, mutta ehkä siihen tulee vielä jonain päivänä mahdollisuus.. Sitä odotellessa :-) Mervi 8

9 Maailman aids-päivä Suomalaisten hiv-tiedot puutteellisia Lähes joka neljäs vuotias suomalainen uskoo, että hiv tarttuu hyönteisen pistosta Maailman aids-päivän toimikunnan Taloustutkimuksella marraskuussa 2010 teettämä kysely kertoo suomalaisilla olevan puutteita hiv-tiedoissa. Suurin osa kyselyyn vastanneista koki, että hiv ei kosketa heitä, hiv-testiin ei hakeuduta oma-aloitteisesti ja oma riski saada seksiteitse tarttuvia tauteja arvioidaan lähes olemattomiksi. Tutkimukseen osallistui 1006 vastaajaa ja tutkimuksen tulos painotettiin Suomen vuotiasta väestöä edustavaksi. Virhemarginaali on noin ±3 prosenttiyksikköä suuntaansa. käynyt omasta aloitteestaan hiv-testissä. Testiin ei hakeuduta, koska hiv-tartuntaa ei pidetä mahdollisena omalla kohdalla tai hiv-testissä käyminen ei vaan ole tullut mieleen. Suomessa noin neljännes tartunnan saaneista hakeutuu testiin hyvin myöhään aids-vaiheessa tai lähellä sitä. Varhainen testaus ja diagnoosi ovat ensiarvoisia hoidon kannalta. Onnistunut hoito merkitsee hiv-positiivisille pidempää, terveempää ja aktiivisempaa elämää. Ohessa on dioja Marja Pakarisen ja Sini Pasasen esityksestä Maailman aids-päivältä. Esitetyt luvut ovat prosentteja. Kysyttäessä hiv:n tarttumistapoja joka neljäs suomalaismies ja joka viides nainen uskoi hiv:n tarttuvan hyönteisen pistosta. Vain puolet vastaajista tiesi, ettei hiv tartu hyönteisten välityksellä. Noin joka neljäs vastaajista arveli hiv:n tarttuvan suudellessa, vastaajista valtaosa kuitenkin tiesi, ettei hiv tartu suutelun kautta. Seksin tartuntariskiä aliarvioidaan Suomessa todettujen hiv-tartuntojen määrä on edelleen nousussa. Tänä vuonna on todettu 173 uutta hiv-tartuntaa. Maassamme arvioidaan olevan noin hiv-tartunnastaan tietämätöntä. Seksi on yleisin hiv:n tartuntatapa ja käsittää noin 80 % kaikista Suomen tartunnoista. Ruiskuhuumeiden käyttäjillä neulojen välityksellä saatuja tartuntoja on tänä vuonna todettu vain muutama. Taloustutkimuksella teetetyn kyselyn vastaajista 70 % arveli kuitenkin hiv:n yleisimmän tartuntatavan Suomessa olevan suonensisäisten huumeiden käyttö. Ajoissa testiin Hiv tarttuu pääasiassa henkilöiltä, jotka eivät tiedä tartunnastaan. Kyselyyn vastanneista kolme neljästä ei ollut koskaan 9

10 Suhtautuminen hiv-positiiviseen ystävään arveluttaa Vastaajista 1,5 % ilmoitti tietävänsä läheisen tai ystävän hiv-positiivisuudesta. Vastaajilta kysyttiin vaikuttaisiko tieto ystävän tai läheisen hivtartunnasta kanssakäymiseen. Puolet vastaajista arveli tiedon vaikuttavan jollain tavalla tai ei osannut sanoa miten tilanteessa käyttäytyisi. Suurin osa vastaajista tiesi, että hivtartunta ei näy päällepäin. Valtaosa vastaajista tiesi myös, että lääkityksen ansiosta hiv-tartunnan saaneilla on mahdollisuus normaalipituiseen elämään. Maailmalla uudet tartunnat ovat kääntyneet laskuun. Länsimaissa hiv-tartuntojen määrä on kuitenkin yhä nousussa. Arvion mukaan maailmassa on noin 33,3 miljoonaa hiv-positiivista, joista kaksi kolmasosaa asuu Saharan eteläpuolisessa Afrikassa. Vuonna 2009 todettiin noin 2.6 miljoonaa uutta tartuntaa. Vapaaehtoisuuteen perustuva ohjaus ja hiv-testaus ovat lisääntyneet useissa maissa. Tästä huolimatta valtaosa väestöstä on ilman ohjausta, oikeaa tietoa ja vailla mahdollisuuksia suojautua hiv:lta. Testauksen puolesta puhuminen, oikeanlaisen tiedon välittäminen hiv-testauksesta ja oman hiv-statuksen tietämisestä on edellytys onnistuneelle ennaltaehkäisylle ja hoidolle. Suomalaisilla on kondomeja, testaus mahdollisuudet ja oikeaa tietoa saatavilla, ennaltaehkäisyn esteenä ovat asenteet. Maailman aids-päivän toimikuntaan kuuluvat vuonna 2010 Positiiviset ry (puheenjohtaja), Suomen Punainen Risti, Aids-tukikeskus, Väestöliitto, Sosiaali- ja terveysministeriö, Pro-tukipiste ry, Helsingin Diakonissalaitos, SHAS, Suomen Lähetysseura,NNKY ja Nuorisoasiainkeskus. 10

11 11

12 Hiv-tartunnan saaneen oikeus henkiseen ja hengelliseen tukeen Ikali Karvinen Terveystieteiden tohtori & sairaanhoitaja AMK Lähtökohtana kokonaisvaltainen asiakkaan huomioiminen Suomalainen terveydenhuolto pohjautuu Maailman terveysjärjestön (WHO) ydinajatukselle asiakkaan ja potilaan oikeudesta laadukkaisiin terveydenhuoltopalveluihin. Oikeus palveluiden käytölle ei ole riippuvainen asiakkaan iästä, sukupuolesta, seksuaalisesta suuntautumisesta, uskonnosta tai muista henkilöön sidonnaisista tekijöistä. Palveluiden tarve ja mahdollisuus niiden käyttöön ratkaistaan ensisijaisesti lääketieteellisin perustein. Lääketieteellisin perustein tarjotun hoidon taas tulisi perustua viimeisimpään tutkimustietoon sekä ihmiskäsitykselle, jossa asiakas nähdään kokonaisuutena. Ihmisen kokonaisuuden tunnustaminen merkitsee hänen eri osa-alueidensa terveystarpeiden huomioimista hoitotyössä tasapuolisesti. Tällöin myös asiakkaan henkisiin ja hengellisiin terveystarpeisiin tulisi suhtautua samoin kuin suhtaudutaan emotionaalisiin, psyykkisiin tai fyysisiin terveystarpeisiin. Henkisyys ja hengellisyys osana terveystarpeita Kansainvälinen keskustelu henkisen ja hengellisen tuen merkityksestä osana potilaan terveystarpeita on ollut suomalaista keskustelua vilkkaampaa. Tämä johtunee osittain siitä, että suomessa henkisen ja hengellisen tuen merkitystä potilaan kokonaishoidossa on tutkittu tieteellisin menetelmin melko vähän. Kansainvälisiä tutkimuksia aihealueelta on jo kuitenkin runsaasti ja niissä osoitetaan henkisen ja hengellisen tuen olevan merkittävä osa asiakkaan ja potilaan kokonaishoitoa. Puchalski ym. (2009) osoittaa, että henkisyys ja hengellisyys eivät vaikuta vain siihen millaista henkistä tukea asiakas hoitonsa aikana tarvitsee, vaan myös siihen, kuinka hän sitoutuu hänelle tarjottuun hoitoon ja millaisiksi hoitotulokset muodostuvat. Yhdysvalloissa tehdyn tutkimuksen mukaan valtaosa potilaista toivoo hoitavan lääkärin keskustelevan kanssaan myös henkisistä ja hengellisistä kysymyksistä. Henkinen ja hengellinen tukeminen hoitosuhteessa voidaan kuitenkin kokea hankalana ja siksi tämä osa-alue saatetaan jättää täysin huomioimatta. Tämä johtuu osittain siitä, että terveydenhuoltohenkilöstö kokee ettei heitä ole koulutettu riittävästi tämän osa-alueen kysymysten kohtaamiseen. (Koenig 2001; Karvinen 2006.) Erilaiset henkiset ja hengelliset tarpeet Terveydenhuollon asiakkaan henkiset ja hengelliset terveystarpeet voidaan karkeasti jakaa kahteen eri kategoriaan. Jaottelulla ei ilmaista tarpeiden tärkeysjärjestystä, vaan ennemminkin pyritään siihen, että hoitohenkilökunta kykenisi erottamaan sen, milloin on tärkeintä olla aktiivisesti läsnä ja milloin taas toimia aktiivisesti henkisen ja hengellisen tuenannon tilanteissa. Ensimmäiset terveystarpeet ovat tarve henkiseen ja hengelliseen tukeen, jonka menetelminä ovat hiljainen läsnäolo, terapeuttinen kuuntelu, tuen osoittaminen ja eksistentiaalisten kysymysten mahdollistaminen hoitotyössä. Sairastuminen aiheuttaa useita kysymyksiä, joista osa on luonnoltaan eksistentiaalisia. Kysymykset siitä, miksi juuri minä sairastuin, onko sairaudella jokin tarkoitus ja mihin sairaus johtaa, voivat olla osa niitä eksistentiaalisia kysymyksiä, joita sairastunut pohtii. Toisaalta sairastumiseen voi liittyä myös syyllisyyttä ja pelkoa. Siksi sairastuneelle on tärkeää, että terveydenhuoltohenkilöstö mahdollistaa myös näistä keskustelun hoidon aikana. Hyvään henkisyyden ja hengellisyyden huomiointiin hoitotyössä kuuluisikin tämän osaalueen alkukartoitus hoitosuhteen alkaessa jollakin henkisen ja hengellisen terveyshistoriaan suunnitellulla apuvälineellä. Yhdysvalloissa ja muualla Euroopassa yksi käytetyimmistä menetelmistä on FICA-mallin avulla tapahtuva alku- 12

13 kartoitus, jolla pyritään selvittämään asiakkaan toivon ja voiman lähteitä suhteessa hänen vakaumukseen ja uskonnollisuuteen (ks. taulukko 1). Kun henkisyys ja hengellisyys on otettu esille jo heti hoitosuhteen alussa, on siitä luontevaa keskustella myös jatkossa. Toisaalta hoitohenkilöstön tulee myös kunnioittaa potilaan toivetta siitä, että tästä osa-alueesta ei keskustella hänen kanssaan ilman hänen erikseen esittämää toivetta (ks. esim. Sloan 2006). Toisena henkisten ja hengellisten tarpeiden kategoriana voi esiintyä ulkoiset ja rituaaliset tarpeet. Tällä tarkoitetaan usein sairaalahoidon aikaista tarvetta oman henkisyyden ja hengellisyyden hoitoon siten, että se voidaan havaita myös ulkoisten tunnusmerkkien kautta. Näistä terveystarpeista voidaan käyttää termiä yhteisölliset tai rituaaliset terveystarpeet. Niitä voivat olla muun muassa keskustelu omaan vakaumukselliseen yhteisöön kuuluvan henkilön kanssa, pyhään toimitukseen osallistuminen tai vaikkapa synnintunnustus. Tärkeää on, että asiakas saa oman vakaumuksellisen yhteisönsä tai uskonyhteisönsä tukea myös sairaalahoidon aikana, jos hän sitä toivoo. Asiakkaan sairaalahoidon aikanen henkisyys ja hengellisyys voidaan huomioida myös tarjoamalla rohkaisevaa tai uskonnollista lukemista, rauhoittavaa musiikkia tai vaikkapa taide-elämyksiä. Esimerkiksi valokuvien katselu voi herättää syvällisiä eksistenttiaalisia tunteita ja tarvetta keskustella niistä hoitohenkilöstön kanssa. Omat tutkimusvalokuvani ovat yksi yritys saada valokuvauksen menetelmän käyttöä tutuksi sekä potilastyön arjessa että tutkimustyössä. (Ks. Karvinen 2010.) Hiv/aids-potilaan erityiset henkiset ja hengelliset terveystarpeet Hiv/aids-potilaiden henkisiä ja hengellisiä tarpeita on tutkittu jonkin verran. Tuloksissa kuvataan tämän asiakasryhmän hyötyvän henkisen ja hengellisen tuenannon piiriin kuuluvista aktiviteeteista, kuten rukouksesta. Henkisyyden ja hengellisyyden mahdollistamisen hoitosuhteessa on raportoitu myös vaikuttavan positiivisesti hiv/aids-potilaan elämän laatuun. Tutkimustulosten valossa näyttää siis selvältä, että henkisen ja hengellisen tuen saaminen tulisi olla itsestään selvyys hoidon eri vaiheissa. Toivottavaa on, että suomalainen keskustelu ja ennenkaikkea terveydenhuoltohenkilöstön koulutus tältä osa-alueelta vilkastuisi. Henkinen ja hengellinen tukeminen on ennenkaikkea vierellä kulkemista ja Kaskinen ilmaisee sen kauniisti: Taivaan alla tänään moni ilman lohduttajaa on. Jokainen on vuorollansa auttaja ja avuton. Joku pyytää seuraksensa yhden päivän matkalle. Kulkea voin päivää kaksi, jos vain toista auttaa se. Maassa yön ja pimeyden hiljaa kasvaa toivon puu. Lempeänä suojelus sen huomispäivään ulottuu. (Kaskinen 2009) 13

14 Miesten kanssa maailmalla... LIHAPIIRAKKA ja muita matkakertomuksia Pääkaupunkiseudun miesten ryhmä, joka on toiminut viime vuoden aikana todella aktiivisesti teki loka/marraskuun vaihteessa matkan itäiseen naapuriimme, Venäjän Pietariin. Tarkoituksenamme oli tutustua siellä olevaan toimintaan ja tavata paikallisen yhdistyksen edustajia. Olympiaterminaaliin oli kerääntynyt lähtöpäivänä 10 rohkeaa sekä tiedonhaluista jäsentä. Matkamme johtajana toimi Vesku. Jälleen kerran on todettava että järjestelyt matkan suhteen toimivat loistavasti. Hyttijako, ruokailut laivalla, oma ohjelmamme sekä mukana olleiden päivänsankareiden tarjoama kuohuva yllätys meille kaikille siivitti yhteisen matkamme mukavaan tunnelmaan. Perillä Pietarissa odotti meitä kaksi paikallista opasta. Vahinko, että heidän kielitaitonsa ei ollut aivan parasta mahdollista, joten siltä osin jäi paljon asioita puutteellisiksi. Piirakka joka läpivalaistiin laivalta maihin tultaessa. Siunattiin paikallisessa ortodoksikirkossa. Kävelytettiin noin 5 tunnin ajan upeissa maisemissa sekä eri kohteissa, auringon paistaessa, mutta lämpötilan ollessa sopivasti jääkaappiluokkaa. Voin vakuuttaa, että piirakka maistui loppujen lopuksi todella hyvälle kun palasimme laivaan. On vielä kerrottava, matka tähän itäiseen naapuriin sai alkunsa vierailustamme Viron Tallinaan loppukesällä. Maken aktiivisuus löysi sopivan kohteen ja isännän. Veskun yhteydenotot tekivät tämän loppusilauksen mahdolliseksi. Kiitokseni kuin myös varmaan muidenkin matkalaisten heille kummallekkin! Hei ystävät. Matka jatkuu, pidetään lippu korkealla! Kari S. Meillä ei myöskään ollut mahdollisuutta käydä tutustumassa paikalliseen yhdistyksen toimistoon ja toimintaan. Sen verran aihe on arkaluontoinen vielä naapurimaassamme. Sinällään outoa kun ajattelee, että n. 6 miljoonan asukkaan kaupungissa elää kuitenkin tuhansia tartunnansaaneita. Mutta muuten olimme saaneet hyvät kaupunkioppaat esittelemään meille Pietarin nähtävyyksiä, joita riitti. Välimatkat miljoonakaupungissa oli valtaisat, joten päivä oli mitä liikunnallisin. Meitä tarkan euron miehiä oli matkalla muutama. Jotka olivat siis ottaneet mukaan omat eväänsä. Niin myös allekirjoittanut seikkaili tuon päivän lihapiirakkansa kera. 14

15 Positiiviset ry:n miesten vertaistukiryhmä teki loka-marraskuun vaihteessa risteilyn Pietariin. Minäkin huomasin viime tingassa ilmoittautua retkelle, ja lauantaina illan suussa sitten kokoonnuttiin Olympiaterminaaliin, kenellä oikein iltapuvut pakattuina, mutta itselläni kahden yön reissulle juuri ja juuri repussa välttämättömimmät. St. Peter linen kahvilassa maistelimme venäläisiä keittoja. Kanakeitossa oli kuulemma sitkeä kanavainaa, mutta seljanka oli hyvää ja riittävän suolaista ja piilorasvoja tietenkin. Kesäaika oli sinä yönä päättymässä, mutta kun Pietarissa aika on tunnin edellä Suomen paikallisesta ajasta, saimme lopulta pähkäiltyä, ettei meidän tarvitse siirtää kelloja yhtään. Laivan kuulutuksissakaan ei osattu selittää, että tuntia pidemmän yön vuoksi paatti onkin perillä jo 8.30 eikä Yhdeksän maissa saimme sitten vailla pahempia ruuhkia siirtyä passintarkastusjonoihin. Menimme St. Peter linen minibussilla Sokoshotellille, jossa vastaamme tulivat Sergei ja Sasha paikallisesta yhdistyksestä. Myöhemmin oppaisiimme liittyi vielä toinenkin Sasha. Pietarin vertaisjärjestön jäsenet olivat ainakin meitä parempikuntoisia, siksi vaikeaa meidän oli pysyä heidän kävelytahtinsa perässä. Nevski Prospektilla joka tapauksessa vanha arki unohtui. Yhtä kirkkoa vasta availtiin turisteille, ja päätimme, että koska turisteille on paikallisia korkeammat pääsymaksut, jätämme menemättä. Kahvit juotiin yhdessä kuppilassa, kuka sellaisenaan, kuka leivoksen kanssa. Kävimme toisenkin kirkon pihalla, sen joka oli rakennettu Aleksanteri II:n kuolinpaikalle. Kolmanteen kirkkoon päästiin sisällekin, ja muutama tuohus sytytettiin joukosta poistuneiden kumppaneidemme muistolle. Sovimme siinä vaiheessa, että kaikki kirkot siellä ovat Iisakinkirkkoja. St. Peter linen minibussi löytyi yhdeltä aukiolta, ja saimme jopa tulkkiemme välityksellä selville sen lähtöajan. Silloin, noin kolmen tunnin opastuken jälkeen lahjat annettiin puolin ja toisiin. Oppaamme pahoittelivat heikkoa englantiansa, ja me heikkoa venäjän kieltämme. Päätimme pienemmällä porukalla käydä vielä matkamuistomyymälässä, jossa olisi tehnyt mieli visaa vinguttaa monien matushkojen ja meripihkakorujen vuoksi. Minä ostin Pietari Suuri -jääkaappimagneetin, ja maksaessa kyselin, missä olisi kahvila. Sellainen löytyikin vielä helpommin kuin mitä karttaamme oli piirretty. Kun siellä kuuden miehen porukalla joimme kahveja, edelleen kuka sellaisenaan kuka leivoksen kanssa, yksi joukostamme tarjoutui maksamaan kaikki. Kassalla kaksi nuorta herraa silmäsivät meitä hyvin lämpimästi, ja toinen heistä sitten: May I ask you something? Yes vastasin, ja he kysyivät, olemmeko homoja. Minä kutsuin ryhmänvetäjämme Vesan vastaamaan ryhmän puolesta, ja hän myönsi. Ystävämme kysyi vielä, olemmeko aivan kaikki homoja, ja kun myöntelimme, hän sanoi, että hän on myös, ja selitti sitten iloisena asian kassaneidille. Lähtöterminaalin matkamuistomyymälästä löytyi vielä matushkoja sekä balalaikkamusiikkia, ja päätimmekin muuttaa kohtapuolin sinne rakentamaan ihannevaltiota. Laivan lähdettyä nautimme omavastuuhinnalla maksamamme runsaan lounasbuffetin, jonka kalaruoat erityisesti ansaitsivat kiitoksemme. Yksi meistä 15

16 Posithiva gruppenin leiriltä Kirjoittajina Hupu, Tupu ja Lupu Måndag, Hupu Tulimme Roslagenissa meren rannalla sijaitsevaan leirikeskukseen kuka yhteiskyydityksellä, kuka omalla autolla. Kello 15:n aikaan pääsimme lounastamaan. Sen jälkeen leirityöryhmän jäsenet pitivät tervetulotoivotuksen lyhyine ohjeineen leiriläisille. Pidettiin minuutin hiljainen hetki heille, jotka eivät enää ole keskuudessamme. Lupulla alkoi kahvitauolta keittiövuoro. Minä keräsin lontoolaisen kaverin kanssa iltanuotiota varten oksia ja lahopuita. Kävin sahaamassa kaatuneesta puunrungosta isommankin halon, mistä sain palkaksi jalkoihini naarmuja ja muurahaisenpuremia.täysikuu paistoi hyvin idyllisesti iltanuotiolla istuskellessamme. Tisdag, Tupu Tiistaiaamu alkoi sateisena, mutta iltapäivällä aurinko taas paistoi. Leirin osanottajat esittelivät itsensä ja lounaan jälkeen (kikhernepataa) lääkäri kertoi hiv-lääkkeiden sivuoireista ja vastasi kysymyksiin. Hän totesi, että hiv-lääkitys tehoaa nykyään hyvin, mutta suurin kysymysmerkki on lääkkeiden sivuvaikutukset vuoden aikana. Lupu joutui heti keittiövuoroon, ja minulle, Tupulle, kerrottiin että minun vuoroni on vaihdettu torstaiksi. Meillä on meneillään pieni ampiaissota, koska ampiaiset ovat vallanneet leiripaikkamme. Aseenamme oli sanomalehdet sekä ansoja, joissa oli mehua ja muutama tippa tiskiainetta. Illalla taas saunottiin ja rohkeimmat kävivät uimassa meressä. Onsdag, Lupu Eilen iltanuotiolla opin ruotsia. Du k...de mig i går och du lovade ringa! Aamulenkillä tuli vastaan vaskitsa ja todella suuri etana kotinsa kanssa. Astanga-jooga oli hikistä ohjaajan ohjeiden seuraamista, mutta kannatti kokeilla. Iltapäivällä vesisateessa retki Norrtäljen pikkukaupunkiin. Päivällinen taisi myöhästyä peräti kaksi tuntia. Kassleri vaatii aikaa. Illalla Stödfonden-bingo oli sekavin missä olen koskaan ollut. Bingoemännät olivat viehättäviä yli 10 cm koroissaan. Torsdag, Hupu Aamu avautui kauniina mutta viileänä. Meillä oli kaksi luentoa. Hiv-Sverigen toiminnanjohtaja Andreas Berglöf kertoi Ruotsin hiv-lainsäädännön tilanteesta. Ruotsissa hiv-positiivisen tulee kertoa tartunnastaan partnerille ennen seksikontaktia. Posithiva gruppenin puneenjohtaja Anders Björnum kertoi PG:stä, ja puhui hiv-positiivisten kantamasta stigmasta myös homoyhteisöjen keskuudessa. Loppupäivä sujui rattoisasti. Lupu on meistä suomalaisista ahkerin saunoja. Fredag, Tupu Minulla oli aikainen herätys tänään kello 7.45, kun piti jatkaa eilispäivän keittiövuoroa ja tehdä porukalle aamiaista ja lounasta sekä vielä mur- 16

17 haajakakkua iltapäiväkahville. Raskaan työpäivän jälkeen menin saunaan. Sillä aikaa muut nauttivat mini-spa:sta, johon kuului jalkakylpy sekä sokerikuorintaa. Illalla kaikki keskittyivät naamiaisasuihinsa. Minä olin Petteri Punakuono, Hupu merirosvo ja Lupu drag queen. Ilta huipentui Wad Girls in paljetinkimalteiseen showhun. Lördag, Lupu Todella kaunis sää, vaikka Tukholmaan luvattiin sadetta. Eilisen luontopolun kysymykset olivat vaikeita, mutta kun tulokset tänään julkistettiin, olin arvannut 6/10 oikein. Voittaja sai ässäarpoja ja voittikin jotain. Iltapäivällä, kun muut taiteilivat sormiväreillä, teimme autoretken merenkulkumuseoon, joka olikin tutustumisen arvoinen alkaen Ahvenanmaan postiveneistä kauppamerenkulkuun. Iltaruokana oli pekoniin käärittyä porsaanfilettä kermaperunoilla. Oli hyvää. Iltanuotio lämmitti mukavasti ja kaunis kuunsilta valaisi myös elokuun tummaa yötä. Söndag, Hupu Loppusiivous päätettiin aloittaa jo tänään pyhätöinä. Siivosinkin saunan kaikkien puolesta. Tupu keräsi nurmikolta roskia ja Lupu siivosi sieltä sun täältä. Ensin aioimme olla laittamatta iltanuotioon tikkuakaan ristiin, etteivät englantilaiset kävisi keräämässä työstä taas kunniaa! Lupun päätöksestä kuitenkin teimme nuotion niin näyttävästi, että kaikki saivat todeta iskulauseemme: no Finns, no bonfire. Opettelin kajakilla melomista yhdellä melalla, ja se olikin aivan helppoa. Ei tarvitse paljon kuin meloa yhdeltä puolelta, ja sitten odottaa että tuuli korjaa suunnan. Leirikeskuksen parvekkeelle viritetty sateenkaarilippu näkyi hyvin Norrtäljenlahdelle. Me suomalaiset ainakin olimme tällä kertaa sopuisaa sakkia. Maistoimme myös ensimmäistä kertaa hapansilakkaa, joka oli kyllä parempaa kuin hajunsa, ja pahempaa oli sen kanssa juotava Akvavit. Måndag, Tupu Lähtöpäivä alkoi sateisena. Syötiin tukeva brunssi viikon jämistä. Loppusiivous ja sitten kaikki lähtivät kotiinpäin tai mihin olivatkin menossa. Kaikki muuttuu paremmaksi Ko. otsikkoon törmäsin aivan vahingossa tässä yhtenä iltana katsoessa tv:tä. Ohjelma käsitteli eri-ikäisten ja erilaisten taustojen omaavien gay ihmisten muistoja nuoruudesta oman seksuaalisuuden ja erilaisuuden kohtaamisesta. Sekä siitä, miten heidät kohdattiin tuttava-, sukulais- tai ystäväpiirissä. Kaksi ministeriäkin oli saatu mukaan ohjelmaan puhumaan erilaisuuden hyväksymisestä tämän päivän yhteiskunnassa. Oli todella koskettava ohjelma. Meitä 1940, 1950 ja 1960 luvuilla syntyneitä gay ihmisiä on varmaankin satoja ellei jopa tuhansia. Ihmisiä, jotka ovat joutuneet eri syistä salaamaan taipumuksensa, kuka mistäkin syystä. Eikä varmaankaan vähiten siksi, että homoseksuaalisuus oli pitkälle 1970-luvulle asti rikollista ja tuomittavaa. Hiv-tartunta ja elämä sen kanssa voi olla eristävää. Yksinäisyys on takuuvarma seuralainen. Haluaisin olla mukana kehittämässä toimintaa vanhemmille gay miehille. Ihan liikunnasta lähtien. Puhumattakaan tapaamisista sekä kohtaamisista ihmisten kesken. Itse olen saanut yhdistyksestämme toisen kodin. Kodin jossa voin olla oma itseni pelkäämättä, häpeämättä tartuntaani, taustaani. Kodin, jossa käydä luontevaa keskustelua omasta elämästäni. Kuunnella muita sekä olla osa toimivaa aktiivista yhteisöä. Yksinelo ja olo sekä yksinäisyyskin on jopa helpottunut. Kannattaa tulla mukaan toimintaan, sen olen omalla kohdallani ainakin huomannut! Samalla voin esittää kiitokseni muille, kun pestini päiväkeskusisäntä päättyy. Näin on melkein neljä kuukautta vierähtänyt. Kiitokseni kaikille kävijöille. On ollut antoisaa kohdata teistä jokainen. Hei ystävät, matka jatkuu... Kari S. 17

18 Seksuaalivähemmistöjen oikeudet ja äärivaatimukset Teppo Heikkinen, Suunnittelija, Aids-tukikeskus, Miesten kesken turvallisesti -työ Lokakuun alkupuolella TV 2:ssa esitetyn Homoilta-ohjelman jälkeen on kirkosta erottu vilkkaasti sekä aloitettu mediassa laaja keskustelu homoseksuaalisten ihmisten oikeuksista. Useissa keskusteluun osallistuvissa kommenteissa on toistettu ajatus siitä, että keskustelu on polarisoitunut ja äänessä ovat ääripäät, ääri-ilmiöt tai äärifanaatikot. On toivottu keskustelun ja keskustelijoiden maltillistumista ja yhteisymmärryksen löytämistä ääripäiksi määriteltyjen mielipiteiden jonkinlaisesta keskiöstä. Mitä ovat nämä ääripäät, joista maltillisuuden kannattajat haluavat eroon? Esim. millaisia oikeuksia ja mahdollisuuksia nämä eri ääripäissä olevat ajavat erilaisille ihmisryhmille? Jos kannattaa tasavertaisia oikeuksia ja mahdollisuuksia sekä homo- että heteroseksuaalisissa suhteissa eläville, edustaako tällainen kannanotto äärifanaattista mielipidettä? Miten tasavertaisten oikeuksien ja mahdollisuuksien ajaminen ja kannattaminen voidaan nimetä äärilaidan ilmiöksi, josta ns. maltillisuuden ja konsensuksen kannattajien mielestä tulisi luopua? Miten tasavertaisuus tällaisessa tilanteessa toteutuu? Heteronormatiivisuus rajoittaa seksuaalivähemmistöihin kuuluvien oikeuksia ja mahdollisuuksia tasavertaisuuteen Ajattelutapa, jossa yksistään heteroseksuaalien oikeuksia pidetään itsestään selvinä ja esim. luonnollisina, edustaa heteronormatiivisuutta. Tarkemmin heteronormatiivisuus voidaankin määritellä seuraavasti: Heteronormatiivisuudella tarkoitetaan sellaisia normeja ja ajattelutapoja, jotka suosivat ja ihanteellistavat heteroseksuaalisuutta, pitävät heteroseksuaalisuutta itsestään selvänä tai ainakin parempana tai suositeltavampana kuin muunlaista seksuaalisuutta ja seksuaalista suuntautumista. Käytännön esimerkkejä heteronormatiivisuudesta jokapäiväisessä elämässä on helppo esittää vaikka kuinka paljon. Heteronormatiiviset ajattelutavat ja käytännöt ovat keskeisiä esim. lasten ja nuorten kasvatuksessa. Vaikka homoseksuaalisuuden hyväksyminen on lisääntynyt, ei perheissä kasvatus ja erilaisten seksuaalisten suuntautumisiin kasvaminen ja niiden tukeminen toteudu vielä keskimäärin lähellekään tasavertaiselta perustalta. Heteronormatiivisuuden vuoksi homo-, lesbo- ja binuoret joutuvat perheessäänkin läpikäymään ns. ulostuloprosessin, mihin heteronuoret eivät joudu seksuaalisen suuntautumisensa osalta automaattisen hetero-olettamuksen vuoksi ollenkaan. Varsinkin menneinä vuosikymmeninä, mutta edelleenkin, osa homo-, lesbo tai binuorista uskaltaa kertoa omasta suuntautumisestaan ja siihen liittyvistä arkisista asioista vanhemmilleen vasta muutettuaan pois lapsuudenperheestään, jos sittenkään. Tilanne toisessa kasvatusinstituutiossa, koulussa, ei ole perheitä paremmalla tolalla. Kun koulussa niin käytävillä, luokassa kuin pihallakin saa lähes jokainen kuulla olevansa vitun homo, ei tällainen ilmapiiri tue seksuaalisen monimuotoisuuden hyväksymistä. Vaikka vitun homo -huutelu ei ole heteronuortenkaan kannalta myönteistä (sen heteronuoret voivat useammin pystyä ottamaan läppänä), ei huutelu ainakaan tue homo-, lesbotai bi-identiteetin myönteistä kehitystä. Heteronormatiivinen ajattelu ja siihen liittyvät käytännöt vaikuttavat kaikkiin ihmisiin, vaikka usein konkreettisesti kielteisimmät ja marginalisoivimmat vaikutukset sillä on homoihin, lesboihin ja bi-ihmisiin. Vaikka toisaalta heteronormatiivisuuden kautta useimmat heterot saavat myös merkittäviä etuoikeuksia elämänsä rakentamiseen, voi se myös rajoittaa heterojen elämää. Esimerkiksi heteromies saattaa homoksi leimautumisen ja homomaiseksi tulkitsemisen pelossa rajoittaa ulkoista käyttäytymistään ja vaikkapa machoilla kavereidensa ja tuttaviensa edessä enemmän kuin kotioloissa. 18

19 Tasavertaisten oikeuksien kannattamisen nimeäminen ääri-ilmiöksi on heteronormatiivisuutta pahimmillaan Palataanpa lopuksi homoilta ohjelmaan ja siinä esiintyvien henkilöiden mielipiteisiin. Ajatus ääripään mielipiteen edustamisesta ja äärifanaattisuudesta tulee oikeudenmukaisemmalla tavalla ymmärretyksi, jos molempiin mielipidelaitoihin todella laitetaan ääri-ilmiön vaatimuksia. Jos homojen ja lesbojen oikeuksia ja mahdollisuuksia puolustaneet olisivat ohjelmassa samalla tavalla edustaneet ääripäätä kuin vastapuolella olleet, he olisivat vaatineet seuraavanlaisia toimia tai esittäneet mahdollisesti seuraavanlaisia mielipiteitä: He olisivat nimenneet heteroseksuaalisuuden luonnottomaksi ja homoseksuaalisten ihmisten etuoikeutetun aseman yhtä luonnollisesti kuin painovoimalain toteutumisen. He olisivat vaatineet avioliittomahdollisuuden poistamista naisen ja miehen välisistä parisuhteista. Tässä ääripääajattelussa myös lasten adoptiooikeus poistettaisiin heteropareilta ja vaadittaisiin sen mahdollisuutta vain nais- tai miespareille. Heterot kuitenkin hyväksyttäisiin ihmisinä, mutta heidän tulisi syntiä välttääkseen ja jumalan tahtoa toteuttaakseen pidättyä kaikesta seksin harjoittamisesta toisen sukupuolen kanssa. Toisin kuin tasavertaisten oikeuksien vaatiminen, edellä kerrottu kuvitteellinen tarina olisi todella sellainen, jota mediassa voitaisiin kuvata yhden ääripään fanaattisuudeksi, josta olisi syytä pyrkiä maltillisempaan suuntaan. Heteronormatiivinen ajattelu on kuitenkin yhteiskunnassamme toistaiseksi niin kattavaa, että erilaisten seksuaalisen suuntautumisten tasavertaisuuden konkreettinen sisältö ei vielä hahmotu kaikille keskustelijoille. Heteronormatiivisuuden aiheuttamasta epäoikeudenmukaisuudesta, syrjivyydestä ja marginaalistavuudesta huolimatta siinä on kuitenkin yksi hyvä puoli. Se on normatiivista ajattelua ja toimintaa ja normatiivisuus ja normit eivät ole luonnon lakeja, vaan niitä voidaan haluttaessa aina muuttaa myös tasavertaisuutta tukeviksi. Asiakaspalautteen antia Aids-tukikeskukselle Mitä suunnitteilla vuodelle 2011? Aids-tukikeskuksen viimekesäiseen asiakaspalautekyselyyn tuli lähes 50 vastausta. Kysely oli täytettävissä sähköisenä internet-sivuilla ja sitä jaettiin paperiversiona Positiiviset ry:n ja infektiopoliklinikoiden kautta. Vastauksista saimme erittäin tärkeää palautetta ja kehittämisideoita tulevien vuosien toiminnan suunnittelun tueksi. Kiitos kaikille vastanneille! Palautetta toimintamuodoista Sopeutumisvalmennuskursseista kysyimme mm. millaisia teemoja toivotaan kursseilla käsiteltävän. Esille tuodut teemat olivat yhtä moninaisia, kuin hiv-positiivisten elämäntilanteetkin. Toivottiin mm. hivin kanssa elämiseen, lääkitykseen ja hoitoon liittyvää tietoa ja keskustelua asiantuntijoiden kanssa; työelämään liittyviä asioita, kuten työssä jaksaminen, koulutus, työttömyys. Esiin nousivat myös seksuaalisuus, parisuhde, psyykkinen hyvinvointi ja itsetunto, perhe-elämä, lasten kasvu ja läheisten jaksaminen. Joillekin kursseille toivottiin jatkotapaamisia ja muutamien kurssien ohjelma koettiin liian tiukaksi. Valtaosa piti sopeutumisvalmennuskursseja tärkeänä toimintamuotona. Pyysimme myös palautetta ryhmä- ja kohtaamispaikkatoiminnasta. Aids-tukikeskuksen Helsingin toimipisteessä kokoontuu säännöllisesti ryhmä maahanmuuttajataustaisille asiakkaille. Lyhyempikestoisia ryhmiä on ollut vaihtelevasti, viimeisimpänä Gestalt -terapiaryhmä. Kohtaamispaikalta eniten toivottiin asiantuntijan alustusta ja keskustelua, sekä yhdessäoloa. Toiminnallisia tapaamisia, kuten liikuntaa, laulua, leipomista, elokuvia, retkiä jne, toivottiin monissa palautteissa. 19

20 Myös eri-ikäisten ja erilaisten kohderyhmien (homot, heterot, naiset, miehet, perheet, yksinelävät jne.) tarpeiden huomioimista toivottiin. Osa toivoi kuitenkin myös tapaamisia sekaryhmille, joita yhdistää kiinnostus samaan teemaan. Asiakaspalautteiden perusteella useimmille sopiva rytmi ryhmän kokoontumiseen olisi noin 1 krt / kuukaudessa. Sekä ryhmä- että kohtaamispaikkatoiminnan paras ajankohta olisi illalla klo 16 jälkeen. Mitä tarjolla vuonna 2011? Vuonna 2011 Aids-tukikeskus järjestää seitsemän valtakunnallista sopeutumisvalmennuskurssia erilaisista teemoista ja eri kohderyhmille. Kurssit ovat: Parikurssi (heterot). KURSSIN HAKU KÄYNNISSÄ. Kurssi on tarkoitettu heteropareille, joista toisella tai molemmilla on hiv-tartunta. Kurssin tavoitteena on tarjota mahdollisuus pohtia omaa parisuhdetta ja parantaa vuorovaikutusta parisuhteessaan. Kurssilla käsitellään myös hiv-tartunnan merkitystä parisuhteeseen. Kurssi tarjoaa myös mahdollisuuden vertaistukeen ja virkistäytymiseen Konkarikurssi. KURSSIN HAKU KÄYNNISSÄ. Kurssi on tarkoitettu ensisijaisesti hiv-positiivisille, jotka ovat saaneet tiedon tartunnastaan ennen vuotta Kurssille voivat hakea myös muut hiv-tartunnan kanssa pitkään eläneet. Kurssin tavoitteena on tarjota tietoa ikääntymisestä ja hiv:stä. Kurssi tarjoaa myös mahdollisuuden vertaistukeen muiden pitkään tartunnan kanssa eläneiden kanssa sekä virkistäytymiseen Perhekurssi Homo- ja bimiesten kurssi Monikulttuurinen kurssi Hyvinvointikurssi Naistenkurssi Tietoa sopeutumisvalmennuskurssien sisällöistä ja ilmoittautumisohjeet löytyvät aidstukikeskus. fi -sivuilta kohdasta hiv-positiivinen. Myös ryhmä- ja kohtaamispaikkatoimintaa järjestetään vuoden 2011 aikana. Tukikeskuksen Helsingin toimipisteessä aloittaa kaksi ammatillisesti ohjattua ryhmää, toinen keväällä ja toinen syksyllä. Ryhmätoiminnan aiheesta, työskentelymenetelmästä ja ryhmään hakemisesta tiedotamme nettisivuilla kevään aikana. Kohtaamispaikkatoimintaa käynnistetään uudella toiminnallisemmalla tavalla. Ensimmäinen kohtaamispaikka järjestetään klo Aids-tukikeskuksen Helsingin toimipisteessä. Tuolloin esitämme ruotsalaisen dokumenttielokuvan naisesta, joka joutui vankilaan hiv:n tahallaan tartuttamisen yrityksestä Hur kunde hon (2010) ja keskustelemme elokuvan herättämistä ajatuksista. Elokuva on ruotsinkielinen, englanninkielinen tekstitys. Kohtaamispaikka on avoin kaikille. Tarjoilujen järjestämisen vuoksi toivomme ilmoittautumista kohtaamispaikkaan viimeistään Lisätietoja nettisivuiltamme. Mitä tulevaisuus tuo tullessaan? Asiakaspalautteissa toivottiin parempaa tiedottamista toiminnasta ja palveluista. Parhaina paikkoina tiedon saamiselle pidettiin Aids-tukikeskuksen nettisivuja, Henkiriepu -lehteä tai miestenkesken.fi -nettisivuja. Myös sähköpostitse lähetettävä uutiskirje palveluista sai kannatusta. Yleisesti tärkeäksi nähtiin, että otettaisiin oppia maailmalta hyvistä käytännöistä ja toiminnasta, erilaisia uusia toimintamuotoja kokeiltaisiin ja niiden toimivuutta arvioitaisiin. Ennaltaehkäisevää työtä ja tiedottamista pidettiin Aids-tukikeskuksen keskeisenä toimintamuotona asiakastyön ohella. Luovuutta, uudistumista, avoimuutta, rehellisyyttä ja joustavuutta pidettiin tärkeinä arvoina, joiden tulee näkyä toiminnassa. Useissa palautteissa toivottiin toimintaa myös pääkaupunkiseudun ulkopuolelle, mm. Tampereelle. Tähän toiveeseen vastattiin syksyllä 2010, kun Aids-tukikeskus avasi uudelleen toimipisteensä Tampereella. Yhteistyö on nykypäivänä korvaamaton voimavara varsinkin pienille organisaatioille. Yhteistyön syventämistä ja laajentamista muiden toimijoiden, kuten erityisesti Positiiviset ry:n, infektiopoliklinikoiden ja paikallisten toimijoiden kanssa pidettiin tärkeänä. Tällöin vältetään päällekkäisyyksiä ja hyödytään toinen toistemme osaamisesta ja vahvuuksista. Aids-tukikeskuksen nimeä monet pitivät vanhanaikaisena ja koettiin, ettei se enää nykypäivänä kuvaa toimintaa. 20