tuo ihmisen kohtaaminen sosiaalialan riippumaton ammattilehti Turpaan tuli naiselta Parisuhde päättyy, isyys jatkuu

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "tuo ihmisen kohtaaminen sosiaalialan riippumaton ammattilehti www.sosiaalitieto.fi Turpaan tuli naiselta Parisuhde päättyy, isyys jatkuu"

Transkriptio

1 sosiaalialan riippumaton ammattilehti Turpaan tuli naiselta Luottamushenkilö Ulla-Riitta Lattula, Oulu Martti Kekomäki: Tarvitaanko sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyötä? Jorma Sipilä: Ajatus yhteisestä kansakunnasta ei enää inspiroi. l Oma ura Taiteesta lupa löytää uutta Siirretään toisiin tehtäviin VERKKOLINKKI Mitä mieltä olet Sosiaaliturvan uudesta nimestä? Parisuhde päättyy, isyys jatkuu Palveluohjauksen hyödyt ja haitat Mielenterveyspalvelut eivät kehity hallintoa uudistamalla Voiko epätevä työntekijä toimia lapsen asioista vastaavana sosiaalityöntekijänä? iloa tuo ihmisen kohtaaminen

2 Huoltaja-säätiö Huoltaja-säätiö on sosiaalihuollon vaikuttaja. Säätiö toimii pitkäjänteisesti kunnallisen sosiaalipolitiikan kehittämiseksi. Tavoitteena on vahvistaa sosiaalialan ammattilaisten sekä päättäjien osaamis- ja tietopohjaa. isännistön puheenjohtaja Maija Perho varapuheenjohtaja Vuokko Niiranen Hallitus Alpo Komminaho, puheenjohtaja Päivi Ahonen, varapuheenjohtaja Marja Heikkilä Heikki Hiilamo Harri Jokiranta toiminnanjohtaja Ulla Salonen-Soulié puh. (09) Julkaisija Huoltaja-säätiö. Sosiaalitieto on sosiaalialan riippumaton ammattilehti. Perustettu 1912, 97. vuosikerta. Ilmestyy vuonna kertaa, joista yksi on kaksoisnumero. Toinen linja 14, Helsinki puhelinvaihde faksi sähköposti: vastaava päätoimittaja Ulla Salonen-Soulié puh. (09) toimitussihteeri Erja Saarinen puh. (09) toimitussihteeri Lea Suoninen-Erhiö puh. (09) Toimitusneuvosto Inkeri Aalto, Petri Kinnunen, Leena Kivimäki, Marjut Lindberg, Päivi Nurmi, Ari Suominen Toimitus ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten eikä kuvien säilytyksestä eikä palauttamisesta. π 3 pääkirjoitus Kovaa menoa sosiaalialalla Heikki Hiilamo 4 7 ajankohtaiset sosiaalipolitiikka, sosiaalitieto, palkinnot, vammaispalvelut, sosiaaliasiamiehen raportit luottamushenkilö vastaa napsittua uutisia lyhyesti 8 13 kärkiteema Iloa tuo ihmisen kohtaaminen Ilon pilkahduksia Ovisummeri soi Sosiaalialan vetovoima, viehätys ja ilo? Pyysimme kirjoituskilpailussa kertomaan, mikä on sosiaalialan työn suurin anti, ilon ja tyydytyksen lähde. Kirjoituksista välittyy vahva ammattietiikka, joka antaa voimaa tehdä työtä. Ilo on usein hetkellistä ja syntyy asiakkaan kohtaamisesta näkökulma kolumni jos minulta kysytään pinnan alta 17 vanhemmuus Parisuhde päättyy, isyys jatkuu Marian Tuomi mielenterveystyö Kansallisia suunnitelmia ei niellä purematta Aulikki Kananoja mielenterveystyö Mielenterveyskuntoutujan palveluohjaus: puolittuuko vai kaksinkertaistuuko sairaalahoito? lähisuhdeväkivalta Turpaan tuli! Piia Nurhonen kirjat juristin nurkkaus Voiko epätevä työntekijä toimia lapsen asioista vastaavana sosiaalityöntekijänä? Tapio Räty oma ura 30 menetelmät Eheämpää minäkuvaa menneisyysmatkailulla Anita Mäntynen Taitto Workshop Pälviä Oy Kannen kuva istockphoto Ilmoitukset, tilaukset ja osoitteenmuutokset Anne-Mari Salminen puh. (09) faksi (09) Tilaushinnat euroa/12 kk 53 euroa kestotilaus/12 kk 29 euroa opiskelija- ja eläkeläistilaus/12 kk Irtonumerot 5,50 euroa/kappale yli 10 kappaleen tilauksista alennus 25 % myytävänä toimituksessa Mediakortti osoitteessa Kirjapaino Aikakauslehtien Liiton jäsen ISSN kuva: istockphoto 2 sosiaalitieto 6 7/09

3 kuva: Erja Saarinen Heikki Hiilamo Diakonia-ammattikorkeakoulun Etelän yksikön johtaja, Huoltaja-säätiön hallituksen jäsen Sosiaaliala on laman aikana temppelin harjalla. Pääkirjoitus 9. kesäkuuta 2009 Kovaa menoa sosiaalialalla Pateettiset ilmaisut pyrkivät väkisin sosiaalialan ammattilaisten mieliin. Kuntalaisten tulot pienenevät ja kuntien verotulot vähenevät. Näin virittyy vaikeasti sovitettava ristiriita kunnan perustehtävien ja voimavarojen välille. Monet kunnat harkitsevat työntekijöidensä lomauttamista, jotkut kunnat ovat jo tehneet tästä päätöksiä. Palveluita pyritään myös karsimaan. Talouskriisi uhkaa jälleen kaatua kunnissa kaikkein heikoimmassa asemassa olevien kannettavaksi. Monet ammattilaiset olivat aitiopaikalla oppimassa, miten 1990-luvun alun jälkeen hädän hetkellä tehdyt säästöt muuttuivat jo muutaman vuoden kuluessa moninkertaisiksi kustannuksiksi. Säästöpuheella ei voida enää selittää mustaa valkoiseksi. Mutta niukempi talous on tosiasia. Kuntalaisten tulot pienenevät ja kuntien verotulot vähenevät. Kunnille syntyy talousarvion tasapainottamiseksi kiistämättömiä säästötarpeita yhtä lailla kuin kuntalaisille toimeentulon ja elämän epävarmuuden lisääntyessä taas uusia tuen ja palveluiden tarpeita. Yhtälö vaatii ankaria arvovalintoja, jotka kuuluvat ennen muuta poliittisille päättäjille. Sosiaalialan ammattilaisille kyse on ammattietiikasta ja itsekunnioituksesta. Milloin määrärahat jäävät niin pieniksi, että on pakko todeta, ettei työ tule tehdyksi eikä lain kirjain, ei ehkä edes sen henki täytetyksi? Huoltaja-säätiön isännistö on vedonnut kuntien päättäjiin, että he turvaavat talouskriisin vuoksi entistäkin tärkeämmät sosiaalipalvelut ja niiden tarvitsemat voimavarat. Tämä tarkoittaa muun muassa pidättäytymistä lomautuksista siellä, missä lama lisää entisestään palveluiden kysyntää. Sosiaaliala on laman aikana temppelin harjalla. Sen tehtävä on tärkeämpi ja suurempi kuin tasaisina aikoina. Lyhyesti sanottuna kyse on ihmisarvon puolustamisesta. Tästä työstä on syytä olla entistäkin ylpeämpi. Mutta kuka puolustaa ja kannattelee ihmisarvon puolustajaa? Mistä pulppuavat sosiaalialan ammattilaisten uuden vaikean tilanteen vaatimat voimavarat? Toimihenkilöammateissa työhyvinvointi yhdistetään yhä useammin työn imuun eli tarmokkuuteen, omistautumiseen ja uppoutumiseen, jotka synnyttävät koko yhteisöön uutta energiaa tuovan myönteisen virtauksen. Imun edellytyksenä on tasapainon löytäminen työn vaatimusten ja voimavarojen välillä. Rahan lisäksi työyhteisön voimavaroja ovat kunkin työntekijän ja koko yhteisön myönteinen ote työhön, onnistumisia ja iloista mieltä tuovien tilanteiden tunnistaminen ja vaaliminen sekä työtovereiden keskinäinen kumppanuus. Niilin jalokivi -elokuvasta tutussa Billy Oceanin laulussa sanotaan: When the going gets tough, the tough get going. Meno kentällä on kovaa, mutta kova meno saa ammattilaiset liikkeelle. Lama on paitsi asiakkaittemme myös itsemme vuoksi meille tilaisuus tiivistää rivejä ja puhaltaa yhteen hiileen. seuraavassa numerossa 8/09 Kärki Sosiaalialalle tulijat ja poislähtijät Kahden kulttuurin perheitä ei ole huomioitu palvelujärjestelmässä Sanottiinko Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa hyvästit sosiaalille? Turussa sosiaalityötä opiskellaan moniammatillisella klinikalla Riitta Lehtonen opettaa sosiaalityötä Turun yliopistossa psykologian ja logopedian laitoksen ja sosiaalipolitiikan laitoksen moniammatillisella klinikalla. Sosiaalityön, psykologian ja logopedian opiskelijat tottuvat moniammatillisuuteen todellisissa asiakassuhteissa jo opintojen aikana. Sosiaalitieto 8/09 postitetaan lukijoille 18. elokuuta Siihen aiottujen työpaikka- ja koulutusilmoitusten on oltava toimituksessa viimeistään Ilmoitukset voi laittaa myös verkkosivuille sosiaalitieto 6 7/09 3

4 ajankohtaiset kuva: Lea Suoninen-Erhiö SOSIAALIPOLITIIKKA Keisari on halunnut, että muodostaisimme kansakunnan, täyttäkäämme Jumalan nimessä hänen tahtonsa. Tällä Gustaf Mauritz Armfeltin vetoomuksella vuodelta 1811 professori Jorma Sipilä aloitti esitelmänsä Sosiaalipoliittisen yhdistyksen 100-vuotisjuhlassa. Ajatus yhteisestä kansakunnasta on ollut pohjana universalistiselle hyvinvointimallille: kaikki kansalaiset ovat jäseniä järjestelmässä, kaikki saavat tarvittaessa etuuksia, kaikki osallistuvat niiden rahoitukseen ja kaikilla on mahdollisuus vaikuttaa. Paketti toimii, jos ihmiset tuntevat kuuluvansa samaan yhteisöön ja luottavat sekä toisiinsa että luomiinsa järjestelmiin. Sipilän mukaan näin ei enää ole: Kansalaisten enemmistö haluaa itselleen parempia ja kalliimpia, ansiotyöhön sidottuja etuuksia. Tämä on keskiluokan sosiaalipolitiikkaa, joka etenee samalla kun perusturva väistyy. Universalismi oli suuri, optimistinen ohjelma, jonka piti hävittää köyhäinhoito modernista Professori Jorma Sipilä palkittiin Sosiaalipolitiikkapalkinnolla Sosiaalipoliittisen yhdistyksen 100-vuotisjuhlassa 12. toukokuuta. Palkinto on myönnetty viimeksi seitsemän vuotta sitten. Yhdistyksen juhlavuonna haluttiin palkita pitkän uran tehnyt sosiaalipoliitikko, joka on edistänyt tieteenalaa ja osallistunut aktiivisesti yleiseen keskusteluun sosiaalipoliittisista kysymyksistä. maailmasta. Toisin kävi. Turvautuminen marginaalietuuksiin on yleistynyt. Yksilöllistä harkintaa on kiristetty myös työttömyysturvassa aktivoinnin nimissä. Universalismin mukana haihtuu perusturvakansalaisten usko yhteiseen kansakuntaan ja solidaarisuuteen. Kun osa väestöstä kokee joutuneensa eliitin ja keskiluokan hylkäämäksi, edessä olevat talouden ja työn muutokset sekä budjettileikkaukset otetaan vastaan aggressiivisissa tunnelmissa. Niin rasismi kuin fasismikin viihtyvät turvattomien ihmisten keskuudessa, Sipilä muistuttaa. Kansainvälisessä keskustelussa pohjoismaista universalismia kehutaan yhä estottomammin. Samaan aikaan sen tunnusmerkit väljähtyvät, määritettiin se miltei miten tahansa. Universalismin alamäki paljastaa, ettei ajatus yhteisestä kansakunnasta enää inspiroi. Kansakunnan aika on ohi. kuva: Erja Saarinen SOSIAALITIETO Sosiaaliturva-lehden nimenmuutos Sosiaalitiedoksi kirvoitti keskustelua sosiaalisen näkökulman tarpeellisuudesta lehden järjestämässä paneelissa Terve- Sos-messuilla 13. toukokuuta. Sosiaalitiedon paneeliin osallistuneet Marjut Lindberg (vas.), Heikki Hiilamo ja Maija Perho painottivat, että tarvitaan tietoa sosiaalisen myönteisistä hyvinvointivaikutuksista. Hirveän paljon asioita viedään eteenpäin vain ideologian vuoksi ilman, että on testattu niitä käsityksiä, joihin ideologiat perustuvat, Hiilamo totesi. Sosiaalitietoa ovat edeltäneet Sosiaaliturva, Huoltaja ja Köyhäinhoitolehti. Lehden nimen muutoksissa on aiemmin otettu käyttöön alan uusinta sanastoa. Köyhäinhoitolehdestä nimi muutettiin Huoltajaksi jo ennen kuin huoltolainsäädäntö tuli voimaan. Tällä kertaa nimeä ei muutettu esimerkiksi hyvinvoinniksi vaan siinä haluttiin säilyttää sosiaali-sana. Lehden paneelissa pohdittiin, ansaitseeko sosiaalinen tulla säilytetyksi. Heikki Hiilamo tunnustautui sosiaalisen puolustajaksi: sana viittaa ystävyyteen ja kumppanuuteen, lähiverkostoihin, yhteisöllisyyteen ja siihen, että ihminen on ihminen suhteessa toisiin ihmisiin. Tämä näkökulma on äärimmäisen tärkeä ja ajankohtainen. Hiilamo työskentelee Diakonia-ammattikorkeakoulussa Etelän yksikön johtajana. Maija Perho muistutti, että tutkitusti ihmisen hyvinvointi koostuu sosiaalisesta kanssakäymisestä, sosiaalisesta pääomasta ja silloin kun tarvitaan apua, sosiaalityön laajasta ja moniulotteisesta avusta. Perho on Terveyden edistämisen politiikkaohjelman johtaja. Hallinnolliset rakenteet, etenkin tilaajatuottajamalli, saattavat häivyttää sosiaalisen näkymistä arjen työssä. Voi olla, ettei tilaaja ole sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilainen. Kunnan pitää aina pitää hyvin näpeissään se, mitä tilataan ja ostetaan, millä eettisillä ja laatuvaatimuksilla. Näen vaaroja siinä, että asioita pilkotaan liian pieniin palasiin, toimenpiteisiin, silloin sosiaalinen häviää. Sosiaaliselle on tilausta, mutta käytännön ratkaisut lyövät sitä korville. Niin kauan kuin yhteiskunta polarisoituu, huonosti voivien määrä kasvaa ja pahoinvoinnin laatu syvenee, tarvitaan sosiaalista näkökulmaa ja sosiaalityötä, Marjut Lindberg korosti. Hän on Helsingin Sanomien pääkirjoitustoimittaja. Lehden tekemisen taustalla pitää olla sosiaalihuollon varassa elävien ihmisten puolustaminen. Meillä on suuri joukko ihmisiä, jotka tarvitsevat edunvalvojia ja tämä lehti on yksi niistä. Lindberg muistutti, että sosiaalisuutta ja oikeudenmukaisuutta voitaisiin edistää hyvin paljon sillä, että kaikki sosiaalialalla työskentelevät olivatpa he sitten kunnan tai muun palveluntuottajan palkkalistoilla pitäisivät mahdollisimman hyvin huolta siitä, että kunnat täyttävät lainkirjaimen. Se riittäisi meillä olisivat monet asiat paremmin, uusia lakeja ei tarvitsisi säätää. Erja Saarinen 4 sosiaalitieto 6 7/09

5 Luottamushenkilö vastaa napsittua Palstalla haastatellaan lautakuntien jäseniä sekä luottamushenkilöitä Tapio Kuure uusissa sosiaalipalveluita tuottavissa organisaatioissa. Aikalainen 7/2009 Lapsen palvelujen takaaminen ei aina onnistu, vaikka lapsi olisi päässyt jo sisälle systeemiin ja olisi noteerattu lastensuojelun asiakkaana. Palveluja ei yksinkertaisesti ole tarjolla. Ulla-Riitta Lattula (kok.) on kolmatta kautta sekä Katariina Oulun Soanjärvi kaupunginvaltuuston että sosiaali- Nuorisotutkimus 1/2009 ja Mutta terveyslautakunnan onko edeltävän sukupolven jäsen. Koulutukseltaan asettama hän tavoite on nuoren erikoissairaanhoitaja. itsensä kannalta hyvä tavoite? Tavoitteleeko ohjauksen kohde, nuori, samaa asiaa Lattula kuin häntä jäi leskeksi ohjaava 1996, aikuinen? kun hänen Luulenpa, kaksosensa että ristiriita on olivat välillä vauvoja. melkoinen. Toinen heistä on down-lapsi. Marja Pentikäinen Edellisestä avioliitosta hänellä on kaksi Viesti aikuista Helsingin lasta. Diakonissalaitoksesta Hän myös isoäiti. 2/2009 On tärkeää, että opetamme maahanmuuttajille asioita suomalaisuudesta, mutta meidän on myös erittäin tärkeää oppia heiltä. Tätä ei ole ymmärretty. Pitkään ajateltiin, että me vain annamme. Lähdit politiikkaan, kun lapsesi olivat pieniä. Kaksosten syntyessä olin 43-vuotias. Sain omakohtaisesti kokea, miten vaikea oli saada apua kehitysvammaisen lapsen hoitoon ja ylipäänsä tietoa eri palveluista. Kehitysvammaisten lasten vanhempien tilaisuuksissa tapasin nuoria äitejä ja huomasin, miten väsyneitä ja voimattomia he olivat. He tyytyivät siihen, jos sanottiin, ettei apua ole saatavissa. Silloin päätin lähteä vaikuttamaan asioihin. Isäni on ollut kunnallispäättäjä, joten poliittinen vaikuttaminen on tuttua jo lapsuudestani. Edesmennyt mieheni oli ollut kansanedustaja. Oletko pystynyt korjaamaan epäkohtia? Kuusi vuotta joka ikisessä budjettikeskustelussa esitin määrärahaa kehitysvammaisten lasten tilapäishoidon kehittämiseksi, jotta omaishoitaja voisi pitää hänelle kuuluvat vapaapäivät. Lopulta se meni läpi. Idea on se, että laitoshoidon sijasta kehitetään perhehoitoa tilapäishoitona samalla tavalla kuin lastensuojelussa. Oletko keskittynyt vain kehitysvammaisten palveluihin? En suinkaan se oli kimmoke politiikkaan lähdölle, mutta olen sittemmin kiinnostunut sosiaali- ja terveydenhuollosta laajasti: vammaispalveluiden lisäksi lapsiperheiden palveluista, vanhuspalveluista ja mielenterveyspalveluista. Perinteisen kotipalvelun alasajo on ollut virhe: nuoret lapsiperheet tarvitsevat opastusta tavanomaisissa arkiaskareissa. Sillä tavalla voitaisiin saada säästöjä lastensuojelussa. Jussi Simpura Janus 1/2009 Uuden Mielenterveystyöhön sosiaalisen kysymyksen, tarvitaan globaalisosiaalisen kysymyksen, sosiaalinen aspekti koskee matalan kynnyksen palveluita. Oulussa päätimme palkata terveysasemille yhdessä toimimisen edellytyksiä, esteitä ja ns. depressiohoitajia, mutta tiukka talous saattaa panna mahdollisuuksia. Eräs tämän kirjoituksen alkuhahmotelmia kommentoinut asiantuntija tiivisti tämän jäihin. Tiukka talous jarruttaa uudenlaisten palveluiden luomista, vaikka ne kommenttinsa näin: Sosiaalisuus on keskeinen ihmisyhteisöjä kehittävä toisivat ja säästöjä ylläpitävä pitkässä voima. juoksussa. Tätä Omat voimaa iäkkäät voisi pitää vanhempani jopa evoluutiovoimana, ovat auttaneet ymmärtämään siitä voi hoivapalveluiden riippua ihmislajin arvon. kyky Omaishoidon selviytyä tuki ja sillä yhteisistä omaishoitajien haasteista. jaksamisesta Sosiaaliset huolehtiminen siteet, sosiaalisesiarvoisen suhteet, tärkeitä. tai verkostot, Jos näiden luottamus kaikkein ja normit, heikoimpien ovat en- pitävät ihmisten tätä palveluja ihmisten aletaan maailmaa leikata, pystyssä. se on sekä epäinhimillistä että taloudellisesti kallista. Omaishoitaja jos Janne mikä on Juvakka kunnalle tuottava. Promo, huhtikuu 2/2009 Voisiko Oulu on olla tilaaja-tuottajamallin niin, että toiset ihmiset soveltamisessa ovat kaikkein pioneerikuntia. tärkeimpiä Miten terveyden se on sujunut? ja hyvinvoinnin turvaamisessa? Tilaaja-tuottajatoiminta Tutkimusnäyttöäkin aloitettiin päivähoidosta löytyy vuoden 2000 siitä, että arjen alusta. yhteisöillä Siellä ja se yhteisöllisyyden toimii: se on selkeä ja hallittavissa oleva sektori. kokemuksilla on jopa elintavoista riippumaton myönteinen vaikutus terveyteen ja hyvinvointiin. Nyt kun malli on laajentunut muillekin sosiaali- ja Veera terveydenhuollon Luoma-ahosektoreille, en ole ihan vakuuttunut Ylioppilaslehti siitä, että tämä on 9/2009 se oikea malli. Työn Hallintokulut velvollisuudesta ovat lisääntyneet: on siirrytty työn esimerkiksi mielekkyyteenpuolella on pikkujohtajaa Palkan sijaan pikkujohtajan tärkeintä on työn päälle. Varsin- tuottaja- merkitys kin nyt kun ja tarkoitus joudumme sekä etsimään se, ettei säästökohteita, työ tuhoa tämä maapalloa panee miettimään. entisestään. Sen Joidenkin sijaan että mielestä leikataan asiakkailta muuttunut etuja ja palveluita, asenne työhön pitäisi lähteä saattaa perkaamaan kuulostaa tilaajatuottajamallin itsekkäältä. synnyttämää Minusta hallintoa. se kuulostaa laiskalta itse asiassa aika aikuiselta. napsittua Tapio Kuure Aikalainen 7/2009 Lapsen palvelujen takaaminen ei aina onnistu, vaikka lapsi olisi päässyt jo sisälle systeemiin ja olisi noteerattu lastensuojelun asiakkaana. Palveluja ei yksinkertaisesti ole tarjolla. Katariina Soanjärvi Nuorisotutkimus 1/2009 Mutta onko edeltävän sukupolven asettama tavoite nuoren itsensä kannalta hyvä tavoite? Tavoitteleeko ohjauksen kohde, nuori, samaa asiaa kuin häntä ohjaava aikuinen? Luulenpa, että ristiriita on välillä melkoinen. Marja Pentikäinen Viesti Helsingin Diakonissalaitoksesta 2/2009 On tärkeää, että opetamme maahanmuuttajille asioita suomalaisuudesta, mutta meidän on myös erittäin tärkeää oppia heiltä. Tätä ei ole ymmärretty. Pitkään ajateltiin, että me vain annamme. Jussi Simpura Janus 1/2009 Uuden sosiaalisen kysymyksen, globaalisosiaalisen kysymyksen, sosiaalinen aspekti koskee yhdessä toimimisen edellytyksiä, esteitä ja mahdollisuuksia. Eräs tämän kirjoituksen alkuhahmotelmia kommentoinut asiantuntija tiivisti kommenttinsa näin: Sosiaalisuus on keskeinen ihmisyhteisöjä kehittävä ja ylläpitävä voima. Tätä voimaa voisi pitää jopa evoluutiovoimana, sillä siitä voi riippua ihmislajin kyky selviytyä yhteisistä haasteista. Sosiaaliset siteet, sosiaaliset suhteet, tai verkostot, luottamus ja normit, pitävät tätä ihmisten maailmaa pystyssä. Janne Juvakka Promo, huhtikuu 2/2009 Voisiko olla niin, että toiset ihmiset ovat kaikkein tärkeimpiä terveyden ja hyvinvoinnin turvaamisessa? Tutkimusnäyttöäkin löytyy siitä, että arjen yhteisöillä ja yhteisöllisyyden kokemuksilla on jopa elintavoista riippumaton myönteinen vaikutus terveyteen ja hyvinvointiin. Veera Luoma-aho Ylioppilaslehti 9/2009 Työn velvollisuudesta on siirrytty työn mielekkyyteen. Palkan sijaan tärkeintä on työn merkitys ja tarkoitus sekä se, ettei työ tuhoa maapalloa entisestään. Joidenkin mielestä muuttunut asenne työhön saattaa kuulostaa laiskalta ja itsekkäältä. Minusta se kuulostaa itse asiassa aika aikuiselta. sosiaalitieto 6 7/09 5

6 PALKINNOT Liika on aina liikaa ikääntyminen ja alkoholi, Arki haltuun ja Kainuun LiikuntaVasu -hankkeet saivat tänä vuonna Terve-Sos-palkinnot. Helsingin sosiaaliviraston asiakaspalautejärjestelmä palkittiin innovaatiopalkinnolla. Liika on aina liikaa -hanke pureutui ikäihmisten alkoholin käyttöön monen toimijan yhteistyönä: mukana olivat muun muassa Sininauhaliitto, Tyynelän kehittämiskeskus, Helsingin Diakonissalaitos ja Ikäinstituutti. Palkinnon vastaanottivat projektipäällikkö Maria Viljanen (vas.) ja projektisuunnittelija Tarja Levo Sininauhaliitosta. Väestöliiton Arki haltuun -hanke on kehittänyt perhetyötä vuodesta Asiakkaana on ollut 27 perhettä. Hanke jatkuu vuoden loppuun. Palkinnon vastaanottivat osastopäällikkö Mona Jansson ja projektikoordinaattori Antero Kupiainen Vielä vuosi sitten Helsingin sosiaaliviraston asiakaspalautteen saaminen ja käsittely oli sattumanvaraista. Nyt virastolla on monipuolinen asiakaspalautejärjestelmä, kertovat Stina Högnabba (vas), Pirkko Excell (oik.) ja asiakasedustajana kehittämiseen osallistunut Kristiina Jäntti. kuvat: Erja Saarinen Liika on aina liika -hanke on nostanut esiin ikääntyvien päihdeongelmat ja kehittänyt uusia, vanhus- ja päihdetyön sektorirajat ylittäviä työmenetelmiä. Hanke onnistui herättämään aiheesta keskustelua, jakamaan siitä tietoa ja lisäämään ammatillista osaamista. Hankkeen ensimmäinen vaihe päättyi viime vuoteen, mutta menetelmiä juurrutetaan jatkohankkeessa. Hanketta koordinoi Sininauhaliitto. Väestöliiton Arki haltuun -hanke tukee syrjäytymisvaarassa olevia perheitä rakentamaan arkea lapsen hyvinvointia painottavaksi. Perhetyön menetelmäksi on kehitetty sekvenssikartta, jonka avulla selvitellään yhdessä perheen kanssa, mitä arki pitää sisällään. Kartta on kalenterin tapainen väline, joka kertoo, mitä perheessä mihinkin aikaan tehdään. Sen avulla pystytään ottamaan asioita puheeksi lapsen näkökulmasta. LiikuntaVasu -hanke on jalkauttanut varhaiskasvatuksen liikuntasuositukset osaksi päiväkotien ja perhepäivähoidon arkea. Se on opastanut henkilökuntaa tarjoamaan lapsille monipuolisia mahdollisuuksia liikkua päivittäin. Mukana ollut henkilökunta on tutustunut eri lajeihin. Tietoa liikunnan merkityksestä on välitetty myös vanhemmille. Hankkeessa on syntynyt toimintamalli, jota voidaan käyttää myös muualla. Terve-Sos-palkintojen lisäksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL antoi innovaatiopalkinnolla tunnustusta Helsingin sosiaaliviraston asiakaspalautejärjestelmää kehittävälle Askohankkeelle. Asko tulee sanoista asiakkaat toiminnan arvioijina ja konsultteina. Asiakkailta kerätään välitöntä palautetta ja heille tehdään asiakastyytyväisyyskyselyjä. Lisäksi on käytetty syventäviä menetelmiä, kuten asiakasraateja ja asiakkaiden osallistumista vahvistavaa Bikva-menetelmää. Palvelujen käyttäjien näkemykset kootaan vuosittain asiakastilinpäätökseen. THL jatkaa Stakesin luoman Terve-Sos-tapahtuman järjestämistä. Tänä vuonna se järjestettiin 20. kerran, historiansa aikana kolmatta kertaa Helsingissä. Ehdotuksia Terve-Sos-palkinnon saajiksi tuli 11. Ensi vuonna Terve-Sos-tapahtuma järjestetään Lahdessa. Erja Saarinen Oletko kohdannut narsistisia henkilöitä työssäsi? Teen Pirkanmaan ammattikorkeakouluun ammatillisiin erikoistumisopintoihini opinnäytetyötä narsismista: sen ilmenemisestä perheessä ja sosiaalialan työssä. Olen kiinnostunut siitä, miten perheenjäsenen narsismi vaikuttaa lapseen ja kuinka sen uhriksi joutuneita lapsia ja nuoria voitaisiin auttaa. Oletko kohdannut narsistisia henkilöitä asiakkaina työssäsi? Miten tunnistat narsistisen henkilön ja kohtaat hänet ammatillisesti? Miten perheenjäsenen narsismista kärsiviä lapsia autetaan työssäsi? Kirjoita ja kerro kokemuksistasi! Kirjoitukset saavat olla vapaamuotoisia, mutta niistä tulee ilmetä kirjoittajan sukupuoli, ikä, ammatti ja koulutus. Voit kirjoittaa joko nimelläsi tai nimimerkillä. Kirjoitukset käsitellään luottamuksellisesti. Lähetä kirjoituksesi 31. elokuuta 2009 mennessä joko sähköpostitse tai postitse Minna Sallinen, Poste Restante, Tampere. Kiitos avustasi! 6 sosiaalitieto 6 7/09

7 uutisia lyhyesti VAMMAISPALVELUT Uudistettu vammaispalvelulaki tulee voimaan syyskuun alusta. Assitentti.info on julkaissut lain toimeenpanon tueksi oppaan. Assistentti.infon opas antaa perustietoa lain tuomista muutoksista. Merkittävin uudistus koskee vaikeavammaisille henkilöille järjestettävää henkilökohtaista apua. Siitä tulee kunnan erityisen järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluva palvelu eli uusi subjektiivinen oikeus. Opas keskittyy lakimuutosten keskeisiin kohtiin ja lain taustalla oleviin periaatteisiin, jotka ohjaavat sen soveltamista. Assistentti.info on verkosto, joka kehittää henkilökohtaista apua. Mukana on toimijoita muun muassa eri järjestöistä, kuten Kynnys ry:stä ja Invalidiliitosta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta, THL on ilmestynyt vammaispalveluista julkaisu Välttämätön apu elämisen mahdollistajana. Se on syntynyt ASPA-säätiön ja Sanna Ahola ja Juha-Pekka Konttinen: Uudistuva vammaispalvelulaki -opas > Henkilökohtainen apu > Aineistot Päivi Nurmi Koikkalainen: Välttämätön apu elämisen mahdollistajana. Näkökulmia vaikeavammaisten henkilöiden asumiseen ja apuun > Julkaisuja > Julkaisusarjat > Avauksia Sosiaaliturva-lehdessä 4/2009 julkaistiin Tapio Rädyn artikkeli Vammaispalvelulaki muuttuu henkilökohtaisesta avusta uusi subjektiivinen oikeus SOSIAALIASIAMIEHEN RAPORTIT Tampereen seutukunnan sosiaaliasiamiehiin otetaan yhä enemmän yhteyttä lastensuojeluasioissa. Lastensuojeluilmoitusten määrä on kasvanut ja suurin osa kunnista aikoo lisätä lastensuojelun voimavaroja. Sosiaaliasiamiehet pitävät kuitenkin lisäyksiä riittämättöminä. Tampereen seutukunnan kaksi sosiaaliasiamiestä käsitteli viime vuonna asiakastapausta. Yleisin yhteydenoton aihe oli toimeentulotuki. Toiseksi eniten yhteyttä otettiin lastensuojeluasioissa. Niitä koskevien yhteydenottojen määrä lisääntyi edellisvuodesta kolmanneksen. Taustalla on uusi lastensuojelulaki. Sosiaaliasiamies Pekka Einemäki on huolissaan siitä, että asiakkaat ottavat edelleen usein yhteyttä hakemusten käsittelyaikojen vuoksi. Hän pitää huonona kaavailuja, joiden mukaan kunnat eivät säästösyistä noudattaisi lain vaatimia aikarajoja toimeentulotuessa ja lastensuojelussa. Sosiaaliasiamiehen kuntakyselyn mukaan lastensuojeluilmoitusten määrä kasvoi viime vuonna joissakin kunnissa moninker- Stakesin ITSE-ryhmän yhteistyöhankkeessa. Siinä selkiytetään asumispalveluiden ja palveluasumisen sisältöä ja tarkastellaan vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia vaikuttaa omiin palveluihinsa. Asioita peilataan uusitun vammaispalvelulain säännöksiä vasten. Sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut ohjausryhmän huolehtimaan lain muutoksia koskevasta tiedottamisesta, kouluttamisesta, ohjauksesta ja seurannasta. Lain soveltamisen tueksi laaditaan sähköinen verkkokäsikirja, jonka toteutuksesta vastaa THL. Ministeriöstä on myös luvassa kuntainfo lain toimeenpanosta samoin kuin Kuntaliitolta kuntakirje. taiseksi. Koko toiminta-alueella lisäys oli yli 600 ilmoitusta vuoteen 2007 verrattuna. Tampereen seutukunnan sosiaaliasiamiehet palvelevat Tampereen, Kangasalan, Kuhmalahden, Lempäälän, Nokian, Pirkkalan, Pälkäneen, Valkeakosken, Vesilahden ja Ylöjärven kuntien asukkaita. Alueella on noin asukasta. Sosiaaliasiamies selvitti myös yksityisten sosiaalipalvelujen valvontaa. Kyselyn perusteella kunnilla ei ole selkeitä yksityisten luvanvaraisten sosiaalipalvelujen valvontakäytäntöjä. Koska yksityisten palvelujen määrä lisääntyy, kuntien on kiinnitettävä entistä enemmän huomiota palvelujen valvontaan. Lääninhallituksen valvonta ei yksin riitä, Einemäki toteaa. Minna Pajunen uutisia lyhyesti Vuoden terve kunta -kilpailussa etsitään asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä toteutettuja vaikuttavia toimintamalleja ja hyviä käytäntöjä. Siihen voivat osallistua kaikki Suomen kunnat, jotka kokevat olevansa terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen esikuvia. Parhaat kilpailuvastaukset kootaan yhteiseen julkaisuun auttamaan kehittämistyötä muissa kunnissa. Kilpailuaika päättyy Kokkolan yliopistokeskus Chydenius on aloittanut maaseudun hyvinvointipalveluiden kehittämishankkeen. Se kehittää sektorirajat ylittäviä toimintamalleja, joissa palvelujenkäyttäjät itse osallistuvat palvelujen tuottamiseen ja niitä koskevaan päätöksentekoon. Alkuvaiheessa etsitään olemassa olevia kansalaislähtöisiä palveluja sekä niiden kehittämisestä kiinnostuneita osapuolia kylistä ja kunnista. Hanketta rahoittaa maaja metsätalousministeriö. Kiinnostuneita pyydetään ottamaan yhteyttä hankkeen vastuulliseen johtajaan Aila-Leena Matthiesiin. Lisätietoja TerveSuomi-portaali on avattu. Se on julkishallinnon ja järjestöjen yhteinen luotettavan terveystiedon julkaisukanava. Portaalin ylläpidosta vastaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja sen rakentamista on rahoittanut sosiaali- ja terveysministeriö. Sisällöntuotantoon osallistuvat muun muassa Työterveyslaitos, Alko, A-klinikkasäätiö, Suomen Mielenterveysseura ja Väestöliitto. Varhaisesta tuesta on ilmestynyt uusi opas Varhainen tuki - kohti hyviä käytäntöjä pienten lasten kanssa työskenteleville. Se pohjautuu Helsingin sosiaaliviraston kehittämistyölle. Oppaassa kuvataan varhaisen tuen tavoitteita, työmuotoja ja niiden arviointia ja sitä voidaan käyttää avuksi, kun jäsennetään varhaisen tuen työtä. >Julkaisut > Oppaita ja työkirjoja Yksityiset palveluntuottajat, järjestöt ja yritykset, tuottivat 29 prosenttia sosiaalipalveluista vuonna 2006 henkilöstön määrillä mitattuna. Järjestöt tuottivat 18 ja yritykset 11 prosenttia sosiaalipalveluista. Yksityisen sektorin osuus on kasvanut 2000-luvulla sekä sosiaali- että terveyspalveluissa. Yksityisissä sosiaalipalveluissa oli vuoden 2006 lopussa päätoimista työntekijää. Suurin osa palveluista myydään kunnille. Tiedot ilmenevät Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen verkkokirjasta Yksityinen palvelutuotanto sosiaali- ja terveydenhuollossa Sosiaali- ja terveydenhuollon hakemistoon on koottu kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon yhteystiedot. Yhä useamman kunnan sosiaali- ja terveyspalveluiden yhteystiedot ovat muuttuneet, koska palvelut järjestää yhteistoiminta-alue. Näiden yhteystiedot löytyvät luettelosta kunkin kunnan kohdalta. Hakemistoa julkaisee Ympäristö- ja terveys -lehti. sosiaalitieto 6 7/09 7

8 kärki iloa tuo ihmisen kohtaaminen 8 sosiaalitieto 6 7/09 5/09

9 Tämän vuoden kirjoituskilpailussa pyysimme kertomaan, mitä työ sosiaalialalla antaa. Mikä on vetänyt alalle? Mikä on työn suurin anti, ilon ja tyydytyksen lähde? Valtaosassa kirjoituksia tyydytystä tuo se, että saa tehdä työtä, jolla voi edes vähän auttaa vaikeuksissa olevia ihmisiä. Kirjoituksista välittyy vahva ammattietiikka, joka antaa voimaa tehdä työtä, vaikka työoloissa ja työn arvostuksessa parannettavaa olisikin. Ilo on usein hetkellistä ja syntyy asiakkaan kohtaamisesta: kun asiakkaan silmät kirkastuvat ja hän onnistuu näkemään, että umpikujastakin saattaa löytyä ulospääsytie. Kaikki kirjoituskilpailuun tulleet 16 kirjoitusta ovat mielenkiintoisia, joskin kirjoitustyyliltään monenlaisia. Mukana on tarinoita, pakinatyyppisiä kirjoituksia, päiväkirjanomaista tekstiä, ammatillista elämäkertaa ja oli joukossa runojakin. Monessa kirjoituksessa pohditaan sitä, miksi kirjoittaja on tullut sosiaalialalle ja kuvataan ammatillista kasvua. Yhteistä kirjoituksille on työn merkittävyyden korostaminen: alalla tehdään tärkeää työtä. Se on myös yleisesti työmotivaation lähde. Murhetta tuottaa se, ettei kiireen ja työyhteisön ristipaineiden vuoksi pysty tekemään työtään niin hyvin kuin haluaisi. Kaikissa kirjoituksissa iloa näyttää tuottavan onnistunut asiakkaan kohtaaminen ja heikomman puolella oleminen. Sama viesti on noussut lehden aiemmissakin kirjoituskilpailuissa: sosiaalialan työtä kuvatessaan ammattilaiset eivät kerro organisaatiouudistuksista tai kehittämisprojekteista, vaikka ne veisivätkin leijonanosan työajasta. Iloa tuottaa ihmisen kohtaaminen. Kirjoituskilpailun tuomarina toimi tänä vuonna yksinvaltiaan oikeudella Sosiaalitiedon vastaava päätoimittaja Ulla Salonen-Soulié. Tuomarointi on vaikeaa: painottaako sujuvaa tekstiä, hyvää tarinaa vai sisällön syvyyttä. Näitä näkökohtia jouduin erityisesti punnitsemaan. Lukijana minua miellyttää hyvä, mukaansatempaava tarina. Usein tarinamuodossa voi kuvata arvoja ja etiikkaa alleviivaamatta ja turhia selittämättä. Hyvässä tarinassa välittyy elämän maku. Joku pitää pakina- joku runomuodosta. Siispä joku toinen olisi valinnut toisin. Palkitut kirjoitukset julkaisemme tässä numerossa. Ne julkaistaan myös lehden verkkopalvelussa, jossa voi lukea lisäksi muita kilpailuun osallistuneita kirjoituksia. Lea Suoninen-Erhiö 1. palkinto Heli Kantola Ilon pilkahduksia Heli Kantola valmistui jouluna 2005 sosiaalityöntekijäksi ja alkoi sen jälkeen tehdä väitöskirjaa, vaikkei se hänen suunnitelmiinsa kuulunutkaan. Hänen alkuperäisenä ajatuksenaan oli mennä suoraan käytännön työhön ja lukea itsensä jossain vaiheessa terapeutiksi. Tuo haave elää edelleen. Vuoden 2007 alusta Kantola on ollut Sosnetin, valtakunnallisen sosiaalityön yliopistoverkoston tutkijakoululainen. Hänen väitöskirjansa Vakavan sairastumisen merkitys elämänkulussa esimerkkinä SLE on esitarkastuksessa. Väittelemisen jälkeen tulevaisuus on tuntematon. Olen avoin erilaisille vaihtoehdoille. Sen tiedän, että käytännön sosiaalityötä haluan jossain vaiheessa tehdä. 2. palkinto Nimimerkki Ariel Ovisummeri soi 3. palkinto Nimimerkki Kanelipulla Sosiaalialan vetovoima, viehätys ja ilo? kuva: istockphoto Kirjoituskilpailun satoa > Kirjoituskilpailut Mikä tuottaa iloa? rehellisyyden, oikeudenmukaisuuden ja hyvän etsintä, hyvän lisääminen heikomman puolella oleminen Heikomman puolustamisesta saa aina ilon. mahdollisuus ajaa elämästään haavoittuneen ihmisen etuja myös ylemmällä kuin käytännön työn tasolla. ihmisläheisyys, maanläheisyys, rinnalla kulkeminen: ihmisen puolella, ihmisen asialla, aina sosiaalitieto 6 7/09 9

10 Iloa tuo ihmisen kohtaaminen 1. palkinto Heli Kantola Ilon pilkahduksia Oletko SINÄ sosiaalityöntekijä? Romanimiehen tuijotus oli peittelemättömän kauhistunut. Myönteisen vastauksen saatuaan mies huusi perääni. Vaihda hyvä tyttö talaa vielä kun voit! Tuomarin perustelut: Jo alku tempaa lukijan mukaansa. Kirjoitus on vakuuttava, eloisasti ja konstailematta kirjoitettu. Tarinassa tulee hyvin esille nuoren työntekijän into ja ennakkoluulottomuus sekä toisaalta työelämän karu todellisuus: perehdytykselle ei ole juuri aikaa. Kirjoittajan sisäistämät sosiaalityön arvot välittyvät hyvin lukijalle. Iloa tuo herskyvä huumori, jonka soisi kuuluvan jokaisen sosiaalialalla toimivan työkalupakkiin. Vaikka arkityössä joutuu kohtaamaan myös työn raadollisemman puolen, sen ei saa antaa lannistaa. Tämä viesti on kirjoituksessa selvä. Ja kuten hyvällä tarinalla pitääkin, tälläkin tarinalla on toiveikas loppu. yöhuoneeseeni päästyäni naurahdin ääneen sosiaalitoimiston käytävällä saamastani palautteesta huvittuneena. Miehen sanoiksi pukemat ajatukset olin lukenut jo aiemmin useiden asiakkaiden katseista. Olin 23-vuotias, ikäisekseni nuoremmalta näyttävä tyttönen, joka teki sosiaalityöntekijän sijaisuutta tunnetusti vaativalla alueella eteläisessä Suomessa. Tämä tulee olemaan urasi tulikoe, minua ohjeistettiin työhaastattelussa. Sinun on vaikea löytää vaativampaa asiakaskuntaa. Olin kolmannen vuoden sosiaalityön opiskelija ja saanut juuri toisen sosiaalityöntekijän paikkani. Puhkuin intoa ja taistelutahtoa selvitäkseni kunniallisesti neljän kuukauden sijaisuudesta kuntouttavana sosiaalityöntekijänä. Ensimmäisenä työpäivänäni katsoin pelonsekaisella kunnioituksella sosiaalitoimiston korkealle kohoavaa seinää. Mitä tulenkaan kohtaamaan tämän kovaseinäisen talon sisällä? Miten selviän? Sisäsyntyinen auttamishaluni ja nuoruuden toimintatarmoni ohitti pian pelon, ja kävelin vartijoiden ohi johtavan sosiaalityöntekijän huoneeseen hakemaan avaimia. Työni oli alkanut. Alku oli haastavaa uuden tietojärjestelmän, moniongelmaisiin asiakkaisiin tutustumisen ja alueen monipuolisen yhteistyöverkoston oppimisessa. Vastasin ensimmäisten asiakkaiden puheluihin kahden tunnin päästä työni aloittamisesta. Iltapäivällä minulla oli pitkä lista selvitettäviä kysymyksiä. Tunsin tekeväni töitä isolla T:llä. Tajusin pian olevani erilaisten avunpyyntöjen ristitulessa. Niitä tuli puhelinvastaajasta, käytävillä näkemiltäni asiakkailta, sosionomityöpariltani, sovituilla tapaamisilla asiakkaiden kanssa. En ollut koskaan kokenut yhtä vahvasti pystyväni vaikuttamaan toisen ihmisen elämään. Jos en myöntänyt harkinnanvaraista avustusta ostaa pyykkikonetta hajonneen tilalle, asiakkaani joutui pesemään pyykkinsä käsin. Omaksuin pian, mitä avustusta voin myöntää ja miten paljon, mutta avun riittämättömyydestä tuli usein palautetta. Asiakkaista monella oli kaksoisdiagnoosi eli sekä mielenterveys- että päihdeongelma. Työtiimimme oli todennut, että joidenkin asiakkaiden hyväksi ei voinut tehdä enää mitään. En halunnut myöntää tätä. Välillä tunsin surua ja syvää myötätuntoa asiakkaitteni puolesta, mutta pystyin tekemään heidän hyväkseen vain parhaani. Se riitti harvoin asiakkaiden kokonaistilanteen korjaamiseksi. Tiesin, ettei siihen olisi kyennyt kukaan muukaan. Erään puhelintunnin aikana kävin mieleenpainuvan puhelusarjan. Asiakkaani soitti, että hänen asuntonsa olivat vallanneet erilaiset tuholaiset ja hän tarvitsee niille myrkyttäjän. Hänellä oli edunvalvoja, joten meidän kuului järjestää elukoiden hävittäminen. Tavoitin huoneistohyönteisiä tuhoavan yrityksen, ja sovimme jo ylimääräisten asukkien hävittämisestä. Yritys kuitenkin halusi tietää, mitä hyönteiset tarkalleen ottaen olivat. He vaativat selvittämään ne ja lähettämään listan olioista. Asiakkaani ei kuitenkaan pystynyt määrittämään yhdenkään otuksen nimeä. Yrityksen edustaja puolestaan sanoi, että heidän työnkuvaansa kuuluu ainoastaan hyönteisten tuhoaminen ei tuholaisten nimen selvittäminen. He vaativat, että jokaisesta tuhottavaksi toivotusta Mikä tuottaa iloa? Lainaukset on kerätty kilpailuun osallistuneista kirjoituksista. kasvun, muutoksen ja selviytymisen mahdollisuuksien avaaminen onnelliset uudet alut voi antaa toivoa paremmasta 10 sosiaalitieto 6 7/09 auttaminen Auttaa ihmisiä hoitamaan elämän viiltämiä haavoja ja ennen kaikkea selviämään niiden kanssa. Voi tarjota avun kiperässä tilanteessa: pelastaa vanhuksen lumihangesta lämpimään. kohtaamiset, itku ja nauru Koskaan ei tiedä, miten paljon iloa pienestä hetkestä irtoaa. Sen näkeminen, miten paljon ihmisissä on voimia ja lahjoja Pientenkin onnistumisten huomaaminen asiakkaiden elämässä.

11 otuksesta olisi saatava näyte purkissa. Asiakkaani ei kyennyt tuholaisia pyydystämään, eikä yritys katsonut sen kuuluvan toimenkuvaansa. Jäljelle jäi sosiaalityöntekijä eli minä. Olin oppinut viikkojen aikana jo monenlaiseen, mutta tämä oli jotain arvaamatonta. Kuvitellessani itseni pyydystämään torakoita kärpäslätkä kädessä asiakkaani asunnossa en voinut hillitä itseäni. Nauroin ajatukselle ja tilanteen koomisuudelle katketakseni! Ensin puhelimen toisessa päässä oli hiljaista, mutta pian yrityksen edustaja alkoi hänkin nauraa. Sain naurultani sanottua, ettei yliopisto ole kouluttanut minua hyönteisten pyydystäjäksi. Firma hoiti lopulta homman alusta loppuun. Jouduin pohtimaan romanimiehen antamaa suoraa palautetta monta kertaa kuukausien aikana. Onko minusta sosiaalityöntekijäksi? Onko minulla tarpeeksi tahtoa ja intoa auttaa näitä ihmisiä? Miksi ylipäätään teen näin vaativaa työtä? Eikö lahjatavarakaupan kauniiden häälahjojen paketoiminen olisi mielekkäämpää? Siellä olisin tekemisessä iloisempien asiakkaiden kanssa. Kiireinen työtahti esti liian pohtimisen. Kalenteri ohjasi päivieni toimintaa, ja työpäivät menivät hujauksessa ohi. Niin viikotkin. Neljä kuukautta sosiaalityöntekijänä ehti opettaa minua paljon ihmiskohtaloista, sattumista, elämän yllätyksellisyydestä, itsestäni. Kokemattoman viimeinenkin naiivius karisi todellisuuden tullessa asiakkaiden elämänkulkujen muodossa eteeni. Ymmärsin, että voin harvoin todistaa asiakkaitteni elämäntavan muuttuneen toivottuun suuntaan. En pystynyt takaamaan, että pullon toisensa perään tyhjentävä raitistuu. En voinut olla varma, että perheväkivallasta kärsivä lähtee parisuhteestaan henkensä uhallakaan. Joskus viimeinen varoitus vuokrien maksamisesta tuli ajankohtaiseksi, ja olin pakotettu todistamaan asiakkaitteni kadulle joutumista. Vaikeiden ja haastavien tilanteiden kohtaamisesta huolimatta viimeisenä työpäivänäni olin haikealla mielellä. l arvostus ja palaute asiakkailta Ne pienen lapsen kasvot jotka hymyilevät ensi kerran ilman pelkoa ja epätoivoa, kun on saanut uuden perheen ja rakastavan kodin. Sen parempaa palautetta ei voi työstään saada. Olin saanut kunnian olla monen ihmisen luottamuksen arvoinen. Työpöytäni toiselta puolelta olin vastannut juopuneen sumeaan katseeseen, jossa humalan tuoman hilpeyden takana häivähti joskus epäröinti ja häpeä. Ajoittain minun oli vaikea olla näyttämättä tunteitani niitä kohtaan, jotka olivat tehneet asiakkaani katseista mustan. Eikä mustuus ollut vain silmän ympärillä. Nuoren kyynelten kirkastamissa silmissä kohtasin toisinaan epätoivon ja masennuksen: Onko minun elämäni vielä huomisen arvoinen? Tunnin, joskus kahdenkin keskustelun jälkeen toisten asiakkaitteni katse ei muuttunut. Osan silmät lopettivat kuitenkin itkemisen, ja saatoin havaita niissä varovaisen iloa enteilevän pilkahduksen. Olimme saaneet tehtyä yhdessä suunnitelman, johon tarttua. Näiden asiakkaiden sulkiessa oven perässään nostin peukun pystyyn ja hymyilin. Palatessani jatkamaan opintojani tunsin olevani yhä vahvemmin sosiaalityöntekijä. En kuitenkaan olisi edelleenkään pystynyt selittämään romanimiehelle, miksi tein sosiaalityötä. Nyt tiedän vastauksen: Minä en ole valinnut sosiaalityötä, vaan sosiaalityö on valinnut minut. Vuosien tutkijana toimiminen ei ole poistanut edellä kerrotusta työpaikasta saatua paloa tehdä sosiaalityötä ihmisten keskellä. Toivon, että tuo palo tulee heijastamaan valoa kohtaamieni ihmisten vaikeiden elämäntilanteiden varjoihin. Ehkä se antaa jonkun elämään niitä ilon pilkahduksia, joista heijastaa valoisampi tulevaisuus. l työn merkitys Voin olla joka päivä tyytyväinen siitä, että en joudu tekemään turhaa työtä. Vielä 1930-luvulla virkamiesten tuloksellisuutta mitattiin lähetettyjen kirjeiden lukumäärällä. Enää se ei riitä, vaan nykypäivän kuntaorganisaatioissa tarvitaan systemaattista ja kokonaisvaltaista tapaa arvioida kuntapalvelujen tuloksellisuutta. Taloudellisten seikkojen lisäksi tuloksellisuus liittyy henkilöstöön, sen osaamisen kehittämiseen ja onnistumiseen palvelutehtävässä ja palveluiden asiakasnäkökulmaan. Tässä kirjassa tarkastellaan laajasti ja yksityiskohtaisesti kuntapalvelujen tuloksellisuuden arviointia ja arviointitiedon käyttöä. Tarkastelun kohteena ovat strategiatyö, tuloksellisuusarviointitiedon käyttö ja siihen kohdistuvat odotukset, henkilöstön vuorovaikutus ja henkilöstöjohtaminen sekä kunnalliset yhteistoimintaelimet ja tarkastuslautakunnat. Yhteisenä juonena tarkasteluissa on Balanced Scorecard -malliin perustuva tasapainotettu mittaristo. Kirjan kirjoittajat ovat tutkijoita Kuopion, Tampereen, Joensuun ja Lapin yliopistoista. Kirjan taustavoimana on mittava Kartuke-tutkimusohjelma, jossa tutkitaan tuloksellisuuden arvioinnin olosuhteita, käytäntöjä ja hyödyntäjiä kuntaorganisaatioissa. Kirja tarjoaa ajantasaista ja tutkimukseen perustuvaa tietoa kuntaorganisaation kehittäjille ja luottamushenkilöille sekä kaikille paremmin toimivasta kunnasta kiinnostuneille. K35.4 K Kansi: Marja Junnila ISBN Sosiaalitieto-lehden tilaajaetuna kunnallisen sosiaalipolitiikan perusteos Kuntapalvelujen tuloksellisuuden arviointi Kananoja, Niiranen, & Jokiranta (Toim.) ETUHINTAAN 28 euroa! aulikki kananoja, VUOKKO NIIRANEN & harri jokiranta (ovh. 38 euroa) Kunnallinen sosiaalipolitiikka Osallisuutta ja Yhteistä vastuuta P S - K U S T A N N U S Aulikki Kananoja Vuokko Niiranen Harri Jokiranta Kunnallinen sosiaalipolitiikka Osallisuutta ja yhteistä vastuuta Teos antaa aineksia kunnallisen sosiaalipolitiikan opiskeluun, käytännön toteuttamiseen, kehittämiseen ja päätöksentekoon. Teemoja ovat muun muassa kunnallisen sosiaalipolitiikan toimintaympäristö, strategiset valinnat ja johtaminen. Kirja on syntynyt Sosiaalitieto-lehteä julkaisevan Huoltaja-säätiön ja PS-kustannuksen yhteistyönä. PS-kustannus Nid. 252 s. Ovh. 38 euroa + käsittelykulut. SosiaalitIETO-lehden tilaajaetuna 28 euroa + käsittelykulut. Huom! Yli neljän kappaleen tilauksista 20 % alennus (ovh:sta) + käsittelykulut. tilauspalvelu (09) sosiaalitieto 6 7/09 11

12 2. palkinto Iloa tuo ihmisen kohtaaminen nimimerkki Ariel Ovisummeri soi Paljon on nnäitä kekejä, joiden yksi harvoista asiointikontakteista on se tiukkanuttura sossu. Tuomarin perustelut: Kirjoituksesta välittyy hyvin arjen todellisuus ja asiakkaan kohtaamisen herkkyys. Siinä tulee hyvin esille myös se, miten pitkäjänteistä työtä sosiaalityö on. On upeaa, että sosiaalialalla työskentelee ihmisiä, jotka ovat valmiita ylittämään virastoarjen tiukat säännöt ja näkemään oman kiireensä keskellä asiakkaansa tarpeet. Työnilo syntyy pienistä askelista, joita asiakas on valmis ottamaan. Tarinassa sosiaalialan etiikka on vahvasti läsnä: jokainen ihminen on arvokas. ousen tuoliltani avatakseni oven, vaikka puhelintuntia on vielä vartti jäljellä. Keke on epävarma tullako sisälle vai ei, kun sanon, että puhelintunti on kyllä vielä meneillään. Viittaan hänet kuitenkin istumaan eihän nämä pojat muista noudattaa puhelintuntien pyhyyttä. Eivät, vaikka niistä useasti on ollut mainintaa ja aikavarauslapussakin ne ovat, joka ikisessä. Alta kulmiensa ja krapulaisena, repun lukkoa riuhtoen hän vetää repustaan sähkölaskun ja vilkaisee äkkiä kasvojani pari kertaa. Hän etsii niillä salamannopeilla välähdyksillä ilmeitäni, olinko ärtynyt, vihainen, kertooko ilmeeni mitään negatiiviseen viittaavaa, koska hän tulee luokseni silloin, kun hänelle sopii. Ei, minun kasvoni eivät kerro, että olen jättänyt jonkun muun asiakkaan laskelman tekemisen kesken hänen tulonsa vuoksi tai että pöydällä odottaa viiden muun asiakkaan keskeneräiset laskelmat ja jokainen heistä odottaa saavansa vähäiset rahansa tänään. Ei kasvoni kerro myöskään sitä, että haju huoneessa hänen tulonsa jälkeen on heti paksua, vanhan viinan, lian ja hien sekamelskaa. Minun kahdenkymmenenkahden euron parfyymini ei jaksa sitä ylittää. En avaa ikkunaa asiakkaan läsnä ollessa, kyllä minä tämän kestän. Eikä kasvoistani näy sekään, että palaveri on juuri alkamassa ja tehtävänäni oli tulostaa siihen asialistaa ja muuta materiaalia enkä ehdi nyt ottaa puhelua ennen palaverin alkua. Otan sähkölaskun. Siinä on vielä reilusti maksuaikaa eikä sillä olisi ollut niin tulenpalava kiire. Mutta hän polkee pyörällään kuusi kilometriä suuntaansa tuodakseen laskun heti, ettei se jää tuomatta. Vaikka hänen krapulansa on kova ja olonsa huono, vatsansa tyhjä eikä syötävää ole, viima ja pakkanen käy ohuiden vaatteiden läpi, hän tuo sen heti, kun se postissa tulee. Ja siitä minä olen ylpeä. Hän hoitaa nykyisin asioitaan ja käyttää sanoja kiitos ja anteeksi. Alussa, kun olin taas uusi tiukkanuttura sosiaalitoimistossa, hän kiroili ja herjasi, varasteli, kieroili ja oli tappeluissa mukana eikä ollut kovinkaan toivottu asi- akas. Kun hän huumepäissään aamutuimaan oli murtautunut tietämättään juuri veljeni autoon jotain myytävää saadakseen ja kun hän itse siitä kuulusteluista tullessaan minulle kertoi ja kysäisi ei kait se vaan ollu sun sukulainen kun oli sama sukunimi ja minä kerroin, että sattuipa se olemaan hän pyysi sitä minulta anteeksi. Näiden viiden vuoden aikana hän lopetti rikosten teon, kärsi rangaistuksensa eikä uusia ole tullut, vähensi huomattavasti päihteiden käyttöään, siivosi kielenkäyttöään, pyysi, etten vaan siirtäisi häntä asioimaan kenellekään muulle, alkoi kertoa elämästään ja alkoi ottaa neuvoja, apua ja vastuuta elämästään kykyjensä ja taitojensa mukaan. Viis siitä, että hän tulee luokseni silloin kun lasku saapuu, viittaan hänet sisälle ja tuoliin istumaan, jos se on juuri silloin vapaa pääasia, että hän sen laskun tuo. Kyllä minä niihin palavereihin ehdin vähän myöhästyneenäkin. Kun hän taas kiitellen poistuu, en ole ihan varma, mistä hän itse asiassa kiittää. Siitäkö, että otin hänet vastaan kun hän yllättäen tuli, vaiko siitä, että juuri minä hänet otin. Tuliko kiitos siitä, että saimme hetken juteltua hänen kuulumisiaan vai mikä kiitoksen takana tosiasiassa on? Paljon on näitä kekejä, joiden yksi harvoista asiointikontakteista on se tiukkanuttura sossu. Ja kun keke käy hetken vastapäätäni ja hoitamattomat, harvenneet hampaat pilkahtavat hymynhäivähdyksen lomasta, mietin aina, että minäkin voisin olla keke. Minun elämänkorteillani on ollut yhtä suuri mahdollisuus kääntyä niin, että olisin vapisevana ja kasvot viinasta turvonneena tuossa ovenraossa pyrkimässä inhimillisen ihmisen luokse. Ihmisen, johon voi luottaa ja joka kohtelee minua vertaisenaan ei aliarvioi eikä nöyryytä minua edes täällä, katseillaan, ilmeillään tai jopa sanoillaan. Olisin voinut yhtä hyvin ajautua elämänpolulta sivuun mikäpä minä siis olen ketään halveksimaan ja moittimaan. Tässä kuitenkin olen, pöydän tällä puolella, ottamassa keken vastaan silloin, kun hän tulee. Niin, se keke minut tässä työssä pitää, kaikki ne keket, jotka ovat sitä pohjasakkaa, joita kukaan ei mielellään ota missään vastaan. Se kun keken kanssa saadaan tehtyä vuokrarästien maksusuunnitelma ja katto pysyy hänen päänsä päällä tai kun hän ei enää lähde ryöstelemään ja pelottelemaan kaupungin asukkaita. Tästä ne ilot ja onnentunteet tulevat, katosta ja sähkölaskusta. Tulkoon vaan sen sähkölaskun kanssa taas puhelintunnilla. Mikä tuottaa iloa? Lainaukset on kerätty kilpailuun osallistuneista kirjoituksista. 12 sosiaalitieto 6 7/09 vaikuttaminen Jokainen sosiaalityöntekijä rakentaa yhteiskuntaa, jossa haluaisi itse asua. Kyllä sen voi nähdä valoisana tehtävänä, kaikesta huolimatta. lapsen todellinen näkeminen, hänen etunsa etsiminen, uusien tapojen etsiminen kuulla lasta entistä paremmin ilo ja kunnia saada tehdä työtä vanhusten hyvinvoinnin eteen Helliä tunteita asukkaita ja heidän sotientäyttämää elämäänsä kohtaan. saa puhua suoraan vaikeista asioista, katsoa pintaa syvemmälle

13 Iloa tuo ihmisen kohtaaminen Sosiaalialan vetovoima, viehätys ja ilo? Rehellisyyden, oikeudenmukaisuuden ja hyvän etsintä on tärkeää. Mikä etuoikeus onkaan saada tehdä sitä työkseen. 3. palkinto nimimerkki Kanelipulla Tuomarin perustelut: Kirjoittaja panee itsensä peliin ja kertoo avoimesti omasta taustastaan ja siitä, miksi on tullut sosiaalityöhön. Vaikka ei jakaisikaan kirjoittajan näkemystä sosiaalialalla työskentelevien lähtökohdista, aloitus herättää lukijan mielenkiinnon. Elämä ei ole koskaan vain mustaa tai valkoista ja se tulee kirjoituksessa hyvin esiin. Kirjoituksesta välittyy kirjoittajan aito halu ymmärtää ja kuulla. Hänellä on kyky tarkastella sosiaalisia ongelmia laajempaa yhteiskunnallista taustaa vasten. Kirjoituksessa on syvyyttä. Sen luettuaan melkeinpä kysyy, voiko sosiaalityötä antoisampaa työsarkaa ollakaan. minulla, kuten varmaan suurimmalla osalla sosiaalialan kentällä työskentelevistä, on omassa taustassani päihteiden ja mielenterveysongelmien kanssa kipuilevat vanhemmat. Lapsuudessani toivoin, että joku aikuinen olisi puuttunut tilanteeseen, sanoittanut ääneen asioita ja pakottanut vanhemmat toimimaan toisin. Näin ei kuitenkaan tapahtunut, meillä oli kulissit kunnossa ja vasta oma aikuistuminen päästi irti lapsuudenkodin ahdistavasta tilanteesta. Monien mutkien ja pitkän oman terapiani jälkeen toimin nyt lastensuojelun sosiaalityöntekijänä puuttuen tilanteisiin, joihin minun kohdallani ei puututtu. Se on varmasti itsekäs lähtökohta tähän työhön, mutta olen ainakin tietoinen niistä syistä, jotka ovat kuljettaneet minut tähän tehtävään. Uusi lastensuojelulaki toi tullessaan paljon hyvää, kuten velvoitteen lapsen parempaan kuulemiseen ja osallistamiseen omissa asioissaan. Lasten kanssa työskentely on minulle suurin motivaation lähde sosiaalityössä, sekä uusien tapojen etsiminen, jotta voisimme kuulla ja kuunnella lapsia entistä paremmin. Lapsissa oleva selviytymisen voima on ihmeellinen ja uskomaton, vaikka tietysti sen kääntöpuolella on tuhat surullista tarinaa, jotka ovat välillä tuskallisia kuulla. Kun kerron jollekin työstäni, saan kuulla tekeväni tärkeää työtä ja että lapsille on varmasti tapahtunut kamalia asioita. Näitä kahta toteamusta säestää yleensä säälivä ilme. Olen usein pohtinut sitä, että taidan elää kovin erinäköisessä maailmassa kuin ne ihmiset, jotka pohtivat valintaa purjeveneen tai kesämökin välillä, tai joiden mielestä Thaimaa matkakohteena on jo poissa muodista. Tässä maailmassa, jossa elän ja jota näen päivittäin ympärilläni, on paljon köyhyyttä ja puutetta, niin henkistä kuin aineellistakin. Siinä on paljon surullisia tarinoita, mutta myös kasvun, muutoksen ja selviytymisen mahdollisuuksia ja onnellisia uusia alkuja. Siinä on pientä hyvää ja onnea, joka on joskus todellisempaa kuin onni westendiläisen rivitalon patiolla. Pullantuoksu, aurinkoinen päivä ja pienen pojan sanat: Onni on sitä, että saa kodin ja asua turvassa. En tarkoita sitä, että köyhyys ja ongelmat ovat tavoittelemisen arvoisia asioita, ja ettei yli 200 neliön kodeissa voitaisi elää hyvää ja onnellista perhe-elämää. Laiminlyöntejä, yksinäisyyttä ja kipua mahtuu kaikkiin yhteiskuntaluokkiin ja jokaiseen taloudelliseen tilanteeseen. Samoin mahtuu myös todellista onnea, läheisyyttä, hyväksyntää ja yhdessä kasvamista lasten arjessa läsnä olemista, lapsen todellista näkemistä ja hänen etunsa etsimistä. Yhteiskuntamme on viime vuosikymmenien aikana muuttunut valtavan nopeasti, ja myös tavallisissa perheissä lapset jäävät helposti yksin. Omassa huoneessa on televisio, pelit ja laitteet; yhdessä oloa ja tekemistä tarvitaan kuitenkin ihmiseksi ja perheen jäseneksi kasvamisessa, osaksi yhteiskuntaa ja yhteisöä kasvamisessa. Sosiaalityö on siitä kiitollista aluetta, että siinä voidaan suoraan puhua monista vaikeista asioista. Päihdeongelmista, mielenterveyden kysymyksistä, kasvatusnäkemyksistä asioista, jotka pärjäävän ja menestyvän yhteiskunnan mielestä ovat usein yksityisasioita eivätkä kuulu muille. Mitä arvostan tässä työssä ja mistä tunnen kiitollisuutta? Nuoresta, joka jaksaa käydä koulua ja rakentaa itselleen hyvää elämää kaikesta huolimatta. Äidistä, joka raskautensa takia hakeutuu huumevierotukseen. Isästä, joka vuosia huostaanoton jälkeen toivoo mahdollisuutta selvittää lapsensa kanssa huostaanottoon johtaneita tapahtumia ja pyytää niitä anteeksi. Arvostan valtavasti sijoitettujen lasten biologisia vanhempia, jotka pystyvät antamaan lapsilleen rauhan ja luvan kasvaa sijaisperheessä, ja tukevat sijaisvanhempien työtä. Erityisen kiitollinen olen lapsista, jotka jaksavat leikkiä, nauraa ja hassutella. Elämä kantaa ja luo uutta, siinä on paljon hyvää ja kaunista. Olen iloinen siitä, että vaikka työssäni kohtaamieni ihmisten maailmassa on välillä synkkää, siellä myös ilo on syvää ja lämmintä. Erityinen haaste tässä työssä onkin, kuinka vahvistaa hyvyyttä ja kauneutta ympäröivässä maailmassa. Kuinka nähdä ja sanoa ääneen myös pahan ja ruman olemassaolo, vähättelemättä sen todellisuutta ja vaikutuksia? Ilman pimeyttä ei tule valoa, ilman totuuden ääneen sanomista hyvästäkin tulee vain hyvittelyä. Rehellisyyden, oikeudenmukaisuuden ja hyvän etsintä on tärkeää. Mikä etuoikeus onkaan saada tehdä sitä työkseen. synkkyyden keskellä ilo on syvää ja lämmintä olla monen ihmisen luottamuksen arvoinen vakituinen työ, jota voi kehittää, jossa oppii koko ajan uutta muutos ja haasteellisuus: alan sisällä löytyy aina uudenlaista työsarkaa rakkaus, välittäminen, tieto ja taito, teoria ja käytäntö l vahva ammattitaito, työkokemus ja sen tuoma pelottomuus sosiaalitieto 6 7/09 13

14 näkökulma jos minulta kysytään Kolumni Pertti Koistinen on sosiaalipolitiikan professori Tampereen yliopistossa. Jaettaisko työtä ja toimeentuloa? Suomi elää taantumaa, jonka odotetaan syvenevän vielä syksyyn mennessä ja kääntyvän ehkä lamaksi. Kasvun merkkejä ei odoteta ennen vuoden 2010 toista neljännestä. Ja se, missä ajassa ja millä voimalla pääsemme takaisin talouskasvun uralle, riippuu paljolti siitä, miten taloudessa ja yhteiskunnassa onnistutaan käyttämään tämä etsikkoaika. Jotkut ajat ovat suotuisia tai epäotollisia sosiaalisille uudistuksille. Schumpeterilaisen ajattelun mukaan kaikki kriisit ovat uuden alku ja avain entistä parempaan kehitykseen. Tämä edellyttää kuitenkin, että tilanne arvioidaan oikein ja tehdään uudistuksia. Etsikkoaika käytetään parhaiten silloin, jos yhteiskunnassa syntyy kriittistä keskustelua, keskustelu tavoittaa laajasti eri ryhmät ja jos keskustelu saa aikaiseksi taloudellisia ja sosiaalisia innovaatioita. Innovaatioiden tulisi puolestaan olla sellaisia, että ne oikaisisivat aiempaa kehitystä ja veisivät yhteiskunnan vakaammalle pohjalle. Edellisen laman aikana työelämässä tehtiin merkittäviä aloitteita työssä jaksamisen hyväksi. Tästä ehkä parhaana esimerkkinä käy vuorotteluvapaajärjestelmän kehittäminen ja institutionalisoiminen lainsäädännön avulla. Myös tavoite työn ja hoivan yhdistämisestä sai entistä laajemman tuen työikäisen väestön keskuudessa. Isät alkoivat käyttää perhevapaita ja myös vanhusten ja sairaiden hoidossa alettiin yhdistellä hoitovapaita ja osaeläkejärjestelmiä. Ajan henkeen kuului myös se, että yhteiskunnassa voitti ajatus, että työtä ja toimeentuloa tulisi jakaa, mutta tämä uudistus jäi pahasti kesken. Tampereen yliopiston sosiaalipolitiikan laitoksella alkoi tutkimus- ja kehittämisprojekti, jossa houkuteltiin työnantajia, työvoimaviranomaisia, työssä olevia työntekijöitä ja työttömiä kokeiluun, jossa työtä jaettaisiin esimerkiksi niin, että yksi työ jaetaan työssä olevan ja työttömän kesken. Kahden henkilön palkkauskustannukset katettaisiin työssä olevan palkalla ja työttömän työttömyyskorvauksella. Näin työssä oleva voisi vähentää omaa työpanostaan ja tinkiä hiukan tuloistaan, työtön saisi osa-aikaista työtä ja lisää tuloja. Työn tuottavuus ja työssä jaksaminen paranisivat, kun entistä tehtävää suorittaisikin yhden sijasta kaksi. Työn parantunut tuottavuus korvaisi työnantajalle ja yhteiskunnalle kahden työllistämisestä aiheutuvat lisäkustannukset. Malli herätti kiinnostusta lähinnä julkisella sektorilla, kuten sairaaloissa ja sosiaalipalveluissa, joissa se levisi jonkin aikaa kulovalkean tavoin. Mallin laajempi kokeilu jäi kuitenkin puolitiehen, sillä työministeriö päätti työmarkkinajärjestöjen kanssa tukea vain vuorotteluvapaajärjestelmän käyttöä. Olisiko aika nyt kypsä uusille työn ja hyvinvoinnin jakamisen malleille ja yhteiskunnalliselle solidaarisuudelle? kuva: Minna Tarvainen KANNANOTTO Kannanotto verkossa: Edellisen laman virheitä lapsiperheiden palveluiden leikkauksissa ei saa toistaa Suomen köyhyyden ja syrjäytymisen vastainen verkosto EAPN-Fin varoittaa kuntia leikkaamasta lasten ja lapsiperheiden palveluja laman varjolla. Kuntien palvelut luovat edellytyksiä lasten ja lapsiperheiden hyvinvoinnille. Kunnissa laadittavana olevat uuden lastensuojelulain mukaiset lastensuojelusuunnitelmat sekä meneillään oleva kunta- ja palvelurakenneuudistus tarjoavat mahdollisuuden vahvistaa ja kehittää lasten ja lapsiperheiden hyvinvointipalveluita. Toimivilla kunnallisilla hyvinvointipalveluilla voidaan vaikuttavasti edistää lasten ja nuorten hyvinvointia, ehkäistä ja havaita ajoissa uhkatekijöitä sekä korjata jo syntyneitä ongelmia. Kuntien kannattaa panostaa ehkäiseviin toimiin ja palveluihin, kuten päivähoitoon, neuvolatyöhön, koulun oppilashuoltoon ja lapsiperheiden kotipalveluihin, kannanotossa korostetaan. 14 sosiaalitieto 6 7/09

15 Palstalla sosiaalipalveluiden käyttäjät kertovat ajatuksiaan sosiaalipalveluista. Nelivuotias Elsa on päivähoidon asiakas. Hän on kokopäivähoidossa 20-paikkaisessa suuren kunnan ostopalvelupäiväkodissa. Miten kauan olet ollut päiväkodissa? En yhtään muista. Onko sinusta kiva olla siellä? Ei ole. Miksi siellä ei ole kivaa? Koska pitää lähteä aina päiväleposille. Mikä niissä on tylsää? Minusta on ikävä nukkua. Haluaisin vain leikkiä salissa. Mutta minun on pakko nukkua tai levätä ainakin. Isot saa jäädä saliin leikkimään, ja mä lähden nukkumaan. Mitä kivaa päiväkodissa sitten on? Leikkiminen on kivaa. Kotileikki on tosi hauskaa. Sitä mä leikin aina kavereiden kanssa. Onko ruoka hyvää? On. Tosi hyvää. Meillä on oma kokki, Marja-Leena. Se leipoo pullaa ja pipareita. Ja karkit ja tikkarit on hyviä. Niitä lapset tuo joskus. Ei koko ajan, mutta joskus. Millainen päiväkotisi olisi, jos saisit itse päättää? Siellä olisi vain Tytti, Aliisa ja minä. Ei muita. Paitsi Jaakko, se on Tytin pikkuveli. Me mentäis nukkumaan minne haluttais ja milloin haluttais, ja meillä olis oikeat sängyt. Me syötäis oikeilla haarukoilla, veitsillä ja lusikoilla ja meillä olisi oikeat lautaset ja lasit. Ja me paistettais itse ruokaa keittiössä. Sanoisimme hoitajille, että kyllä me pärjätään täällä itse. Menkää te vaan kotiin. Ja sitten meidän äidit tulis sinne. Miten äitien työt sitten järjestyisivät? Äitienhän pitää olla töissä. Joku äiti jäisi aina sinne, ja muut menis töihin. Ne olis vuorotellen. Isät ei menis enää ikinä töihin. Entäs hoitajat? Ne olis omassa kodissa tai töissä muissa päiväkodeissa. Kesällä me käytäis aina retkellä ja uimassa. Antaisin Aliisalle ja Tytille snorkkelit, uimalasit ja sukelluspuvut. Minä uisin siinä pinnalla vaan, en sukeltais. Päiväkotiin me vietäis yöpuvut, mutta vain kesällä. Miksi vain kesällä? Koska silloin kun vaihtaa yöpukua, pitää olla paljaana. Talvella on kylmä. Kesällä me vaihdettais yöpuvut päälle, ja päiväkodista tulis meidän koti. Ja me lapset kävisimme kaupassa joka päivä salaisesti. Me kirjoittaisimme ihan väärän kauppalistan ja ostaisimme vain vääriä ruokia, pelkkiä tikkareita, karkkia, jätskiä ja munkkia. KANNANOTTO Kannanotto verkossa: Kuntien lisättävä sosiaalitoimen panostuksia Huoltaja-säätiö vetoaa kuntien päättäjiin, että he turvaavat talouskriisin vuoksi entistäkin tärkeämmät sosiaalipalvelut ja niiden tarvitsemat voimavarat. Talouskriisi tuntuu kuntien ja kuntalaisten arjessa. Kuntalaisten tulot pienenevät ja kuntien verotulot vähenevät. Kunnille syntyy talousarvion tasapainottamiseksi säästötarpeita, kuntalaisille toimeentulon ja elämän epävarmuuden lisääntyessä taas uusia tuen ja palveluiden tarpeita. Monet kunnat harkitsevat työntekijöidensä lomauttamista, jotkut kunnat ovat jo tehneet tästä päätöksiä. On kuitenkin muistettava, että talouskriisi lisää erityisesti heikoimmassa asemassa olevien kuntalaisten tuen ja palveluiden tarpeita, säätiön kannanotossa korostetaan. Jo ennen nykyisen kriisin alkua joillakin kunnilla oli vaikeuksia suoriutua toimeentulotukihakemusten käsittelystä seitsemän arkipäivän määräajassa. Hakemusten lisääntyminen uhkaa lisätä ruuhkia ja pidentää odotusaikoja. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että jotkut kuntalaiset joutuvat selviytymään jopa useampia viikkoja ilman rahaa. Kuntien on kannettava yhteiskuntavastuunsa pidättäytymällä kuntien keskeisiä palveluita koskevista lomautuksista. Jos kunnissa joudutaan lomauttamaan työntekijöitä, kuntalaisten perusoikeuksien näkökulmasta olennaisimmat toiminnat on kuitenkin turvattava. Joissain lomautuksista ilmoittaneissa kunnissa onkin jätetty esimerkiksi sosiaalityöntekijät, sosiaaliohjaajat ja etuuskäsittelijät lomautusten ulkopuolelle. Nyt tarvitaan työllisyyspalveluja, mielenterveysja päihdetyöntekijöitä sekä lastensuojelun ammattilaisia. Huostaanottojen välttämiseksi on pystyttävä tarjoamaan lapsiperheille nopeasti apua. Alentuneiden verotuloennusteiden vuoksi kunnissa on laadittu leikattuja budjetteja kuluvalle vuodelle. Ajatus yleisistä juustohöyläleikkauksista on kuitenkin mahdoton. Esimerkiksi toimeentulotuen menot kasvavat väistämättä samasta syystä kuin verotulot vähenevät. Kuntien on tuettava erityisesti niitä, joita talouskriisi kohtelee ankarimmin. Toimivat peruspalvelut ehkäisevät syrjäytymistä. Edellisen laman jälkipyykistä tiedämme, että monet sosiaaliset ongelmat saivat alkunsa taloudellisen epävarmuuden ja puutteen seurauksena. Hädän hetkellä tehdyt säästöt muuttuvat jo muutaman vuoden kuluessa moninkertaisiksi kustannuksiksi. Suomalaisessa sosiaalipolitiikassa on painotettu vahvasti ennaltaehkäisyä.. Sen on näyttävä ennen muuta silloin, kun kansalaisten arkea uhkaavat kriisit alkavat. Nyt on juuri tällainen aika, kannanotossa tähdennetään. sosiaalitieto 6 7/09 15

16 pinnan alta Palstalla pannaan mutkat suoriksi ja paljastetaan olennainen. Mitä tapahtuu todella? Sosiaali- ja terveydenhuolto löytävät toisensa parhaiten silloin, kun niillä on sama toiminnallinen tavoite. Tällaiseksi kahden kulttuurin tapaamispaikaksi sopii pyrkimys asiakkaan autonomian maksimointiin. Martti Kekomäki, terveyden- ja sairaanhoidon hallinnon professori, emeritus Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö: mihin sitä tarvitaan? Kaikki sodan jälkeiset viisi suurta ikäluokkaa alkavat näinä aikoina olla yli 60-vuotiaita ja valtaosa niistä on siirtynyt maan poveen kohta vuoden 2030 jälkeen. Tämä muutos merkitsee palveluiden järjestämiselle kahta toisiinsa liittyvää ongelmaa: ensin vähenevät suurten ikäluokkien hoitavat kädet mikä ekonomisen teorian mukaan lisää hoito- ja hoivatyön markkinahintaa sitten hoidon kokonaiskysyntä jatkaa kasvuaan tuon maagisen vuoden paikkeille saakka. Terveydenhuollon ja sosiaalitoimen kehityshistoriat ja toimintakulttuurit poikkeavat toisistaan. Edellisessä painottuvat ehkäisevä, diagnosoiva ja parantava toiminta, jälkimmäisessä inhimillinen huolenpito, välittäminen. Kumpikin sektori kertoo mielellään kuntoutumisen tukemisen tarpeesta, vaikka sitä ei käytännössä aina aktiivisesti toteutetakaan. Sosiaali- ja terveyspalveluiden integraatiota vaikeuttaa myös julkisten rahoituskanavien lukuisuus, mille kukaan ei tunnu voivan tässä maassa mitään. Vanhusten palveluiden järjestäminen seuraavien parin vuosikymmenen aikana on maan sosiaalipolitiikan suurimpia haasteita. Pitkäaikainen laitoshoito on kunnalliskotijärjestelmän perillinen. Sisäinen muuttoliike ja suomalaisen ydinperheen myllerrys ovat kasvattaneet pitkäaikaishoidon tarvetta, ydinperheiden voimat kun eivät riitä ylisukupolviseen huolenpitoon. Vasta myöhemmin on kiinnitetty kasvavaa huomiota nimenomaan pitkäaikaishoidon tosiasiallisiin kustannuksiin, nyt myös hoidettavien elämänlaadun rajoituksiin. Uusia ratkaisuja etsitään järkevästä palvelukokonaisuudesta, joka ulottuisi tuetusta kotiasumisesta vuodeosastoihin ja jossa hoitoympäristö olisi viritetty vastaamaan asiakkaan kunkinhetkistä selviytymiskykyä. Sosiaali- ja terveydenhuolto löytävät toisensa parhaiten silloin, kun niillä on sama toiminnallinen tavoite. Tällaiseksi kahden kulttuurin tapaamispaikaksi sopii pyrkimys asiakkaan autonomian maksimointiin. Mahdollisimman autonomisen seniorin elämänlaatu on kohdallaan: Meissä kaikissa asuu halu päättää itse elämämme rajallisten päivien sisällöstä ja tehdä itsenäisiä valintoja. Yksilön autonomia sopii silti hyvin myös yhteiskunnan tavoitteeksi: yksilön riippumattomuus minimoi yhteisesti rahoitettujen palveluiden tarpeen. Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyöllä pyritään aiemmat sektorirajat ja vieläkin havaittavat kulttuuriset erot unohtaen toimimaan niin, että koko järjestelmään sijoitettu euro tuottaa maksimaalisesti autonomiaa. Tämä merkitsee saman pöydän ääreen istumista toimintahierarkian kaikilla tasoilla, lähipalveluiden tuottajista kuntien toimijoiden kautta ministeriön työryhmiin asti. Peruspalveluissa haaste on mahdollisimman konkreettinen: vastuuhenkilön on tunnettava oman väestönsä tuen tarve tai sen tarpeettomuus yhden henkilön tarkkuudella. Terveyttä ylläpitävään toimintaan on panostettava ja sitä tukevaa tutkimustyötä on tuettava nykyistä aktiivisemmin. Perusterveydenhuollon neuvonta- ja hoitotyöllä voidaan tuntuvasti vähentää raskaampien hoitomuotojen kysyntää. Erikoissairaanhoitoa ei silti pidä edes ajatuksissa rajata pois tästä yhteistyöstä. Sillä on yhä parempia keinoja tukea ikääntyneiden autonomiaa. Erikoissairaanhoito voi auttaa säilyttämään liikuntakyvyn, esimerkiksi tekonivelillä tai vähentämällä aivohalvauksen seurauksia, aistien toiminnan, esimerkiksi kaihikirurgialla ja kuulonhuollolla, ja mielenterveyden. Näiden menettämisen vaihtoehtokustannus on usein yllättävän suuri, sillä laitoshoito on kallista ja tulee aina vain kalliimmaksi. Hoitopäätökset on suhteutettava potilaan ongelmiin. Yhdysvalloissa on jo vuosia puhuttu potilaan kyvystä hyötyä hoidosta, capacity to benefit. Diagnoosi sinänsä ei enää merkitse hoidon tarvetta vaan aktiivista hoitoa koskevat ratkaisut on tehtävä yksilöllisesti arvioimalla hoidon todennäköiset autonomiaa lisäävät vaikutukset. Ns. hoitotakuunormisto auttaa meitä pohtimaan hoidosta syntyvää hyötyä ja irtautumaan mekanistisesta, ja kovin kalliista, yksi diagnoosi yksi hoito -ajattelutavasta. Vaikka vanhusten hoito säilyy sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyöalueista suurimpana, yhteistyön tarve koskettaa yhtä lailla lapsiperheiden, vammaisten ja syrjäytyneiden ongelmia. Asiakkaan tilanteen laajaalainen analyysi ja tuntemus auttavat näilläkin alueilla moniammatillista työyhteisöä parhaaseen tulokseen. Sosiaali- ja terveyssektorin välttämätön yhteistyö luo pohjan hyvän palvelujärjestelmän rakenteelle. Myös Suomesta on saatu rohkaisevia kokemuksia, kun juhlapuheista on siirrytty käytännön ratkaisuihin, niin johtohenkilöiden koulutusohjelmissa kuin jokapäiväisessä työssäkin. Kahden kulttuurin yhteensovittamisessa on silti tekemätöntä työtä tuleville vuosille. 16 sosiaalitieto 6 7/09

17 vanhemmuus Marian Tuomi Parisuhde päättyy, isyys jatkuu Jo parisuhteessa lapsiaan hoitaneet isät osallistuivat eron jälkeen paljon lastensa ja uusperheissä myös puolisonsa lasten hoitoon. Perinteiset, työhön suuntautuneet isät saattoivat eron jälkeen helpommin etääntyä isyydestä. Haastattelin lisensiaattitutkimustani varten 12 eronnutta miestä, joilla oli erovaiheessa alaikäisiä lapsia. Eroaminen ja lasten tulevaisuus herättivät miehissä paljon tunteita. Erokokemukset vaihtelivat helpotuksesta vaikeaan kriisiin. Vaikka ero olisi helpotus, siihen liittyi surua. Syvään kriisiin joutuneet tunsivat kokeneensa suuren menetyksen, jonka vuoksi heillä oli joko fyysisiä tai psyykkisiä oireita tai molempia. Oireet tulevat tavallisimmin kriisin reaktiovaiheessa, joka seuraa ensimmäistä shokkivaihetta. Ero saattoi myös laukaista vanhoja traumoja, joiden käsittelemiseksi avautui uusi mahdollisuus. Hoitavat isät hoitavat myös eron jälkeen Kaikille haastattelemilleni miehille lapsi oli tärkeä osa elämää. Tutkimuksestani puuttuivat ne miehet, joiden isyys jäi ohueksi, koska he olivat pelottavia ja väkivaltaisia lapsille ja äideille. Parisuhteen aikana miesten isyys oli joko hoitavaa, osallistuvaa tai työhön suuntautuvaa, perinteistä isyyttä. Suhteen päättymisen jälkeen ilmeni hoitavaa, korjaavaa, osallistuvaa ja etääntyvää isyyttä. Hoitavat isät osallistuivat paljon lastensa ja uusperheissä myös puolisonsa lasten hoitoon. Jotkut toimivat uusperheessä korjaavasti: tukivat alkuperäisessä perheessään pelottavan isänsä uhkaa kokeneen lapsen kasvua. Marian Tuomi toimii vs. johtavana sosiaalityöntekijänä Turussa ja lastensuojelun asiantuntijana Helsingin hallinto-oikeudessa. Kirjoitus perustuu hänen viime vuonna tarkistettuun ammatilliseen lisensiaattityöhönsä Parisuhde päättyy isyys jatkuu. Miesten kokemukset suhteista lasten äiteihin ja isyydestä eron jälkeen. Kun sosiaaliviranomainen ryhtyy ammatillisista lähtökohdista tutkijaksi ja haluaa kehittää tutkivalla tavalla omaa työtään, syntyy omaa työtä lähellä oleva tutkimus, jossa ymmärtäminen ja herkkä havainnointi haastattelutilanteissa ovat lähellä hoitavaa, terapeuttista työtä. Tämä saa haastateltavan avautumaan, kun kuuntelija pystyy ymmärtämään rankkojakin kokemuksia. Haastattelun jälkeen osa isistä halusi vielä keskustella tilanteestaan ja kertoa lapsistaan ja tapaamisistaan. Perinteistä isyyttä parisuhteen aikana toteuttaneet isät saattoivat eron jälkeen helpommin etääntyä isyydestä. Se johtui osaksi myös lasten vanhempien huonosti toimivista suhteista, joiden syyt löytyivät jo parisuhteen ajalta. Etäisyydestä huolimatta lapsi saattoi emotionaalisesti olla isän mielessä. Etäisät odottivat lapsen tapaamisia ja iloitsivat niistä sekä surivat lapsesta luopumista tapaamisen jälkeen. Etenkin pienestä lapsesta oli vaikea erota. Parhaimmillaan etä-isyys oli hyvää huolenpitoa lapsesta, niukimmillaan se oli ohutta ja etääntyvää, koska tapaamiset eivät toimineet. Vanhempien vuorovaikutus kuntoon Vanhempien välinen suhde vaikutti myös lapseen. Vanhempien toimivat keskusteluvälit loivat parhaat edellytykset lapsen tapaamisille. Jos äiti oli uupunut, isä otti lapsesta enemmän vastuuta ja tapaamiset muuttuivat pitemmiksi. Näitä tilanteita vaikeuttivat ajoittain vanhempien väliset viestintäongelmat. Suhteet, joissa oli riidelty paljon parisuhteen aikana, jatkuivat riitelynä tai puolisoiden vetäytymisenä. Vuorovaikutusvaikeuksia oli lähes kaikissa eroissa: riitelyä, vallankäyttöä, toisen mitätöintiä tai itseriittoisuutta ja kilpailua. Lapsen lapsuus ohenee, jos hän joutuu pelkäämään riitojen keskellä. Lapsena koetut pelot saattavat aktivoitua myöhemmin ja ilmetä erilaisina pelkoina ihmisiä tai paikkoja kohtaan. Todellisuudessa kyse on sisäisestä pelosta, menneisyyden tapahtumasta, johon ihminen on juuttunut. Jos vanhemmat jaksavat erosta huolimatta säilyttää vanhemmuutensa, lapsella on mahdollisuus lapsuuteen. Mitä pidempi ja turvallisempi lapsuus on, sitä sosiaalisempi ihminen on aikuisena. kuva: istockphoto sosiaalitieto 6 7/09 17

18 mielenterveystyö Aulikki Kananoja Mielenterveys- ja päihdepalvelujen nivominen yhteen ja erillisten psykiatristen sairaaloiden sulkeminen ovat sosiaali- ja terveysministeriön helmikuussa 2009 mietintönsä jättäneen Mieli-työryhmän keskeiset tavoitteet. Työryhmän ehdotuksissa on monia ongelmia. Kansallisia suunnitelmia ei niellä purematta Työryhmä korostaa mielenterveys- ja päihdepalveluja käyttävien kansalaisten aseman parantamista ja heidän palvelunsa yhdenvertaisuutta muun sosiaali- ja terveydenhuollon kanssa. Uutta on suuntaus vahvistaa kokemusja vertaisasiantuntijoiden osuutta mielenterveystyössä. Tavoitteet asiakkaan aseman vahvistamisesta, ehkäisevän työn korostamisesta, palvelujen paremmasta yhteen sovittamisesta ja mielenterveyspalveluiden ohjauskeinojen kehittämisestä on koottu 18 ehdotukseksi Mielenterveys- ja päihdesuunnitelmaan. YTM Aulikki Kananoja on sosiaalihuollon pitkäaikainen asiantuntija ja kehittäjä. Hän on toiminut muun muassa Helsingin sosiaalijohtajana ja johtajana Stakesissa. Hän on Huoltaja-säätiön yhteydessä toimivan Kunnallisen sosiaalipolitiikan asiantuntijaryhmän jäsen ja yksi Kunnallinen sosiaalipolitiikka -kirjan kirjoittajista. Avohuolto on muutakin kuin hoitoa Ehdotuksia lukiessa tulee epätodellinen tunne: tämähän on kuultu ennenkin. Edellisen laman alla tehdystä psykiatristen sairaalapaikkojen vähentämissuunnitelmasta ehdittiin toteuttaa sairaalapaikkojen vähentäminen, kunnes lama katkaisi avohuollon vahvistamisen. Nyt ollaan samassa tilanteessa. Paine leikata kuntapalvelujen kustannuksia on vähintään yhtä suuri kuin 1990-luvulla. Työryhmän olisikin toivonut kiinnittävän perusteellisemmin huomiota ehdotusten toteuttamiseen. Kansallisten ohjelmien vieminen käytäntöön paikallisesti tai alueellisesti ei ole suomalaisen hyvinvointipolitiikan vahvuuksia. Siinä vaiheessa työryhmän ehdotukset joutuvat kovaan testiin. Ajankohta ja täytäntöönpano eivät kuitenkaan ole ehdotusten ainoita ongelmia. Avohoidon vahvistaminen on perusteltua. Kun laitospaikkoja edellisen kerran purettiin, opittiin, että eläminen laitoksen ulkopuolella vaatii muutakin kuin hoitoa. Laitos ei ole vain hoitopaikka, vaan myös jokapäiväisen elämän jäsentäjä, ihmisympäristö ja toimintakenttä. Kun sitä ei ole, tarvitaan paitsi asumisen järjestämistä myös muita arkipäivää jäsentäviä rakenteita, ohjausta monimutkaisten tukijärjestelmien käytössä, toimintaa ja tukea sosiaalisten yhteyksien luomiseen sekä helppoja yhteydenottokanavia kriisitilanteissa. Näitä tarkoituksia toteuttaa muun muassa palveluohjaus, joka täydentää hoitoa linkkinä yhteiskuntaan. Työryhmä kyllä puhuu laaja-alaisista lähestymistavoista. Lukijalle jää silti se kuva, että arkipäivää jäsentävien toimintojen ja tuen tarvetta ei selkeästi kytketä laitoshoitoa purkavaan strategiaan, sen onnistumisen keskeiseksi edellytykseksi. Myös uudistuksen taloudellisia vaikutuksia arvioitaessa laitosta korvaavien toimintamuotojen palveluohjauksen ja päivätoimintojen kustannukset tulisi ottaa riittävästi huomioon, jotta ei synnytetä epärealistisia toiveita suurista taloudellisista hyödyistä. Etenkin mielenterveyskuntoutujilla, mutta myös päihdeongelmista kärsivillä perhe ja muut läheiset ovat keskeinen hoito- ja auttamishenkilökunnan kumppani. Puolisot, vanhemmat ja lapset joutuvat kantamaan usein raskasta kuormaa läheisen ihmisen sairauden ja vaikeuksien seurauksista ja hoitojärjestelmän puutteista. Jotta avohuollon vahvistaminen ei lisäisi läheisten kuormaa, olisi tarvittu perusteellisempaa paneutumista heitä tukevaan toimintaan. Palvelut eivät uudistu hallintoa muuttamalla Mielenterveys- ja päihdepalvelujen kokoamista yhteen voidaan perustella sillä, että päihde- ja mielenterveysongelmat kietoutuvat usein yhteen. Niiden taustalla voi olla samanlaista kokemushistoriaa ja niiden vaikutukset sosiaaliseen toimintakykyyn voivat olla samansuuntaisia. Sopivatko yhden oven ja matalan kynnyksen periaatteet yhteen? 18 sosiaalitieto 6 7/09

19 On hyvä, että psykososiaalisia vaikeuksia lähestytään ihmisten elämäntilanteen ja ongelmien kokonaisuudesta käsin. Periaatteessa tämä on sosiaalihuollolle ominainen lähestymistapa vaikka käytäntö saattaa olla aivan muuta. Työryhmä käsittelee yhteen sovittamista hallinnollisesti ja teknisesti ikään kuin organisatorisilla ratkaisuilla voitaisiin uudistaa toimintakäytäntöjä. Täydennyskoulutuskaan ei ole mikään ihmelääke uusien työorientaatioiden luomiseksi. Päihdepalvelut ovat kehittyneet osana sosiaalihuoltoa ja mielenterveyspalvelut osana terveydenhuoltoa. Kysymys ei ole vain hallinnollisen kotipaikan erosta, vaan kahdesta erilaisesta työorientaatiosta ja hoitokulttuurista. Erilaisten osaamisten ja ammatillisten kulttuurien yhteensovittaminen edellyttää syvälle käyvää ammatillisten orientaatioiden uudistumista, ei vain uusia kehyksiä ja perinteistä moniammatillista työotetta. Tämän problematiikan analyyttisempi pohdinta olisi ollut tarpeen, jotta käytännön toteuttajat saisivat uudistukseen myös teoreettista ja tiedollista pureskeltavaa. Sosiaali- ja terveydenhuollon hallinnolliset yhdistämiset ovat antaneet paljon kokemusta erilaisten toimintakulttuurien yhteen sovittamisen vaikeuksista ja edellytyksistä. Teemasta on tehty lukuisia tutkimuksia. Ne olisivat olleet hyödyllisiä työryhmän taustatietona, jotta ehdotusten valmistelussa olisi otettu huomioon myös esiin nousevia kitkatekijöitä. Kansallisten ohjelmien vieminen käytäntöön paikallisesti tai alueellisesti ei ole suomalaisen hyvinvointipolitiikan vahvuuksia. Yksi ovi ja matala kynnys? Työryhmän keskeisiä ehdotuksia on yhden oven periaate: erityispalveluihin ohjaudutaan yhtä väylää pitkin. Kun samalla tavoitellaan myös matalan kynnyksen sisään tuloa, jää kysymään, sopivatko yhden oven ja matalan kynnyksen periaatteet yhteen. Sosiaali- ja terveyskeskus ei välttämättä ole matalan kynnyksen yksikkö eikä kokemuksen mukaan edes yhden oven yksikkö. Hallinnollisesti yhdistetyt sosiaali- ja terveyskeskukset pitävät sisällään usein sekä konkreettisesti että symbolisesti eri ovet sosiaalipalveluihin ja terveyspalveluihin. Hallinnollisen eleganssin, järkevän porrastuksen ja erityispalvelujen oikein suunnatun käytön näkökulmasta palveluihin ohjautumisen puristaminen yhteen kanavaan on selkeää ja perusteltua. Malli ei kuitenkaan tee oikeutta käsiteltävien ilmiöiden moniulotteiselle luonteelle. Voidaan perustellusti esittää päinvastoin, että asiakaslähtöisyys ja matala kynnys edellyttävät monialaista sisääntuloväylää palveluihin, monen oven periaatetta. Tällöin hoidon tarpeen arviointi ja tarkoituksenmukaisen hoidon suunnittelu muodostuisi osaksi erityisasiantuntemusta edustavan yksikön työtä. Yksioikoisen johtopäätöksen pohjaksi olisi tarvittu vähintään kahden vaihtoehdon vertailua ja niiden etujen ja haittojen avaamista toteuttajien arvioitavaksi. Niin päihde- kuin mielenterveystyössä hoitosuhteen jatkuvuus työntekijävaihdosten välttäminen kaikin mahdollisin keinoin on olennaista sekä asiakaslähtöisyydelle että hoidon onnistumiselle. Vuorovaikutussuhde on psykososiaalisen työn keskeinen instrumentti. Ainakin päihdeongelmaisen ihmisen hoitovalmius tulisi hyödyntää ilman merkittäviä viiveitä. Odotusajat ja palveluketjun liitoskohdat ovat merkittävä riski hoidon onnistumiselle. Epäselväksi jää, miten esitetyssä mallissa turvataan hoitosuhteen jatkuvuus ja avun saannin viiveettömyys. Pelkät hyvät tavoitteet eivät riitä Suurimmat kysymysmerkit koskevat ehdotusten läpiviemistä. Työryhmän raportti on laadittu suorasukaiseen tyyliin: ensin ehdotukset ja niiden jälkeen tiiviit perustelut. Suunnitelmien toteuttajat eivät kuitenkaan enää niele purematta kaikkia kansallisia suunnitelmia, ei vaikka tavoitteet olisivat miten hyviä tahansa. Jäin kaipaamaan analyyttisempää otetta, jossa kysymyksen moniulotteisuus, sen sisäiset jännitteet ja seurausten erilaiset vaihtoehdot olisi avattu lukijalle. Raporttiin sisältyy myös monia perustelemattomia olettamuksia ehdotusten vaikutuksista, joiden kokemuksen perusteella tiedetään olevan epävarmoja. Pohtivampi ote olisi ollut uskottavampi ja toteuttamiseen paremmin innostava. Se olisi jättänyt myös käytännön toteuttajalle omaa ajattelun tilaa. Väistämättä nousi jälleen kerran mieleen ruotsalaisen valtiotieteilijän Bo Rothsteinin tutkimustulos, jonka mukaan kansallisten ohjelmien toteuttaminen paikallisesti tai alueellisesti yleensä epäonnistuu, koska ohjelmien laatijat eivät tunne riittävästi uudistusten soveltamismaastoa. Kun työryhmän tehtäviin kuului myös ohjauskeinojen kehittäminen, olisi tässä avautunut loistava mahdollisuus miettiä toimeenpanon problematiikkaa perusteellisesti ja uusista näkökulmista. Liian monet hyvätkin suunnitelmat ovat jääneet pölyttymään hyllyihin vain sen vuoksi, että suomalaisen hyvinvointipolitiikan ohjauskeinot ovat olleet vanhanaikaisia informaatio-ohjaus mukaan lukien ja huonosti kohdemaastoa tuntevia. Nyt jos koska uudistusten läpiviemisessä tarvittaisiin uudenlaista vuoropuhelua kansallisen ja paikallisen tason välille. Resurssi-, normi- ja informaatio-ohjauksesta saaduista kokemuksista pitäisi ottaa oppia eikä toistaa vanhaa konstia, jos ja kun se ei näytä tehoavan. Tiukka taloudellinen ympäristö luo otolliset olot uusille keksinnöille myös uudistusten läpivientiä edistävien keinojen yhteisessä kehittelyssä. Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma. Mieli työryhmän ehdotukset mielenterveysja päihdetyön kehittämiseksi vuoteen Helsinki Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2009:3. > Julkaisut sosiaalitieto 6 7/09 19

20 mielenterveystyö Mielenterveyskuntoutujat ja heidän omaisensa ovat tyytyväisiä palveluohjaukseen. Kansainväliset tutkimukset eivät kuitenkaan tue sen käyttöä. Miksi näin? Miten hyvin lääketieteen menetelmät soveltuvat palveluohjauksen vaikuttavuuden arviointiin? Mielenterveyskuntoutujan palveluohjaus: Puolittuuko vai kaksinkertaistuuko sairaalahoito? Kristian Wahlbeck on mukana työryhmässä, joka laatii skitsofrenian Käypä hoito -suositusta. Siinä case management on käännetty palveluohjaukseksi. Suosituksen mukaan ulkomaiset tutkimustulokset ovat olleet ristiriitaisia ja palveluohjaus saattaa lisätä potilaiden sairaalahoitoa. Ristiriitaisia tuloksia Sauli Suominen muistuttaa, että enimmäkseen Yhdysvalloissa tehtyjen tutkimusten tulokset eivät ole suoraan siirrettävissä suomalaiseen yhteiskuntaan. Palveluohjauksessa on kysymys niin monisäikeisestä interventiosta, ettei sen vaikuttavuutta ole helppo osoittaa. Ulkomaisten tutkimusten mukaan case management tukee mielenterveyskuntoutujien pysymistä hoidon piirissä ja lisää perheenjäsenten tyytyväisyyttä hoitoon. Kuntoutujan sairaalahoidon riskin se kuitenkin lähes kaksinkertaistaa. Suomisesta ongelma on se, ettei case managementia ole tutkimuksissa tarkkaan määritelty. Asiakasryhmien ongelmat ovat vaihdelleet, samoin eri palveluissa toimivien case managereiden asiakasmäärät: mitä vähemmän asiakkaita, sitä paremmat tulokset. Wahlbeckistä se, että tutkimukset ovat erilaisia, jopa vahvistaa tulosten yleistettävyyttä. Palveluohjauksessa käytetään vaihtelevia menetelmiä, joten tutkimukset kuvaavat todellisuutta. Käsitesekaannusta Case management ja palveluohjaus eivät tarkoita samaa asiaa, Suominen tähdentää. Case management on yleensä psykiatrian sisäistä toimintaa, jossa potilaan case manageriksi nimetty henkilö ottaa vastuulleen sen, että potilas saa hoitoa ja tarvitsemansa palvelut. Tavoitteena on varmistaa, ettei sairaalasta kotiutettu potilas jää vaille avohoitoa, mistä seuraisi eristäytymistä ja syrjäytymistä. Case managementilla halutaan vähentää syrjäytymisestä aiheutuvaa rikollisuutta, asunnottomuutta, päihteiden käyttöä ja siitä seuraavia pahenevia mielenterveyshäiriöitä, jotka johtavat uusiin sairaalahoitoihin ja jopa itsemurhaan. Ruotsalaistyyppisessä palveluohjauksessa palveluohjaaja on riippumaton hoitojärjestelmästä. Hän toimii asiakkaan kumppanina tämän toimeksiannosta, eikä hänen tehtävänään ole hoidon varmistaminen tai hoitotoimien yhteensovittaminen. Palveluohjaaja tuo esiin asiakkaan omat tavoitteet ja pyrkii järjestämään sellaisia tukipalveluita, joita niiden saavuttamiseksi tarvitaan. Palveluohjaussuhde alkaa asiakkaan aloitteesta. Se pyrkii vahvistamaan hänen terveitä puoliaan ja voimavarojaan voimaannuttamaan asiakasta ja vähentämään hänen leimautumistaan. Ruotsissa asiakkaalla voi olla sekä hoidon varmistamisesta huolehtiva case manager että asiakkaan omien tavoitteiden saavuttamista tukeva palveluohjaaja. Tarvitaan muutakin kuin hoitoa Case manager varmistaa hoitopalvelut, mutta mielenterveyspotilaat tarvitsevat myös muita hyvinvointivaltion palveluja. Ne puuttuvat paljolti Yhdysvalloista, joista merkittävä osa tutkimuksista on peräisin. Jos case managerilla on paljon asiakkaita ja muut palvelut, kuten asumispalvelut, ovat puutteellisia, hänen on pakko toimittaa asiakas sairaalaan, jos asiakkaan kunto romahtaa. Olisiko niin, että tätä ei tutkimusten kontrolliryhmissä tapahdu, koska kukaan ei ole havaitsemassa potilaan hätää, Suominen kysyy. Hänestä yhdysvaltalaistutkimuksia kannattaa kuitenkin hyödyntää, mutta niitä on arvioitava kriittisesti: Yhdysvalloissa on tutkittu erilaisia case managementin malleja ja mallien vaikuttavuudessa on havaittu selviä eroja. Tutkimuskatsauksissa on selkeää näyttöä ainoastaan eroista sairaalahoitojen määrissä. Käypä hoito -suosituksissa otetaan palveluohjaukseen kielteinen kanta varsin pienin tutkimusnäytöin. Tutkitut mallit myös poikkeavat suuresti siitä, miten itse näen palveluohjauksen. Wahlbeck muistuttaa, että palveluohjausta on tutkittu paljon myös Englannissa, jossa palvelujärjestelmä on kehittyneempi kuin Yhdysvalloissa ja muistuttaa mielenterveyspalveluissa suomalaista järjestelmää. Englantilaistutkimuksissakin tulokset ovat selviä: palveluohjausryhmässä on enemmän sairaalahoitoja kuin verrokkiryhmässä. Suominen uskoo, että case management lyhentää runsaasti sairaalahoitoa käyttävien asiakkaiden hoitojaksoja. Saman tekee myös palveluohjaus, joka lisäksi vähentää sairaalahoidon tarvetta. Olemme saavuttaneet palveluohjauksella hyviä tuloksia. Eräs asiakas oli viisi vuotta peräkkäin ollut sairaalahoidossa 4 6 kuukautta. Palveluohjaussuhteen alettua hän tarvitsi sairaalahoitoa vain neljä päivää ja nekin olivat jatkoa edellisen vuoden hoidosta. Hoitamalla tämän yhden asiakkaan palveluohjauksen, palveluohjaaja oli jo ansainnut koko vuoden palkkansa. Ruotsissa palveluohjauksen, personligt ombud, asiakkaita on vuosittain noin Maassa toimii noin 300 palveluohjaajaa. Palveluohjaus on pääosin joko kunnan omaa tai järjestöjen ostopalveluna kunnille tuottamaa. Ruotsissa palveluohjaus kannattaa? Palveluohjauksen vaikuttavuudesta ei ole Ruotsissa systemaattisia kaikkia asiakkaita koskevia tutkimuksia, mutta esimerkiksi kansantaloustieteilijä Ingvar Nilsson on tehnyt 40 asiakasta koskevan alueellisen tutkimuksen. Hän on selvittänyt äyrilleen asiakkaan kaikkien palveluiden käyttöä ennen ja jälkeen palveluohjauksen aloittamisen. Nilssonin mukaan palveluohjaus parantaa asiakkaan elämänhallintaa ja lisää hänen itsenäistä elämäänsä. Raskaiden hoitopalveluiden, etenkin psykiatrisen sairaalahoidon, tarve vähenee. Asiakkaat ovat palveluohjaukseen erittäin tyytyväisiä. Asiakasta aktivoivat ja hänen itsenäisyyttään vahvistavat palvelut lisääntyvät samalla, kun hänen tilaansa ylläpitävät ja häntä passivoivat pal- 20 sosiaalitieto 6 7/09

Universalismi ahtaalla: Suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan uudet kasvot. Sosiaalipoliittinen yhdistys 100 vuotta 12.5.

Universalismi ahtaalla: Suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan uudet kasvot. Sosiaalipoliittinen yhdistys 100 vuotta 12.5. Universalismi ahtaalla: Suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan uudet kasvot Sosiaalipoliittinen yhdistys 100 vuotta 12.5.2009 Jorma Sipilä 1 Gustaf Mauritz Armfelt Keisari on halunnut, että muodostaisimme

Lisätiedot

MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA?

MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA? MIKÄ NUORTA AUTTAA? MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA? KUN ITSE OLIN NUORI? KUINKA MONI KÄYNYT ITSE TERAPIASSA TAI SAANUT APUA? Innostunut, olen mukana kaikessa ikä Teen työni hyvin, ei muuta Oven

Lisätiedot

Väestön näkökulmia vammaispalveluihin

Väestön näkökulmia vammaispalveluihin Väestön näkökulmia vammaispalveluihin Anu Muuri, VTT, dosentti THL 15.08.2013 Anu Muuri 1 Vammaispalvelulaki 1987 Lain tarkoitus, 1 : Edistää vammaisen henkilön edellytyksiä elää ja toimia muiden kanssa

Lisätiedot

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10. Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.2013 MYRSKY-HANKE mahdollistaa nuorille suunnattuja, nuorten omia voimavaroja

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Lakia sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista kutsutaan lyhyesti asiakaslaiksi.

Lisätiedot

Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry

Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä Yhdessä oleminen Pirkko Elomaa-Vahteristo ja kohtaaminen 21.10.2010 turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry Pirkko Elomaa-Vahteristo

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015

Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015 Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015 Miksi puheenvuoro henkilökohtaisesta avusta? Vammaispalvelulain mukainen henkilökohtainen apu voi olla

Lisätiedot

VALMENNUKSELLA KIINNI ELÄMÄÄN VALMENNUSPAJA MAHIS AVAIN MAHDOLLISUUKSIIN

VALMENNUKSELLA KIINNI ELÄMÄÄN VALMENNUSPAJA MAHIS AVAIN MAHDOLLISUUKSIIN VALMENNUKSELLA KIINNI ELÄMÄÄN VALMENNUSPAJA MAHIS AVAIN MAHDOLLISUUKSIIN NUORTEN YSTÄVÄT Yli 100-vuotias oululainen kansalaisjärjestö Työtä heikoimmassa asemassa olevien lasten, nuorten ja perheiden hyväksi

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Otetaanko perheet puheeksi?

Otetaanko perheet puheeksi? Otetaanko perheet puheeksi? Vanhempien mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittämishanke peruspalveluissa 13.6.2012 Minna Asplund Kaisa Humaljoki Mielen avain Sosiaali- ja terveysministeriön Kaste hanke

Lisätiedot

Sosiaaliasiamiehen selvitys. Sipoon vammaisneuvosto 28.4.2016

Sosiaaliasiamiehen selvitys. Sipoon vammaisneuvosto 28.4.2016 Sosiaaliasiamiehen selvitys Sipoon vammaisneuvosto 28.4.2016 Sosiaalialan osaamiskeskus Verson Sosiaaliasiamiehet sosiaaliasiamiestoiminta VTM Ritva Liukonen ja YTM Anne Korpelainen Toimipisteet Lahti:

Lisätiedot

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen?

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Työnantaja Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Jos vastasit kyllä, niin tule mukaan hankkeeseen, josta saat työkaluja toimivan henkilöstöpolitiikan

Lisätiedot

Rakenteellinen sosiaalityö

Rakenteellinen sosiaalityö Rakenteellinen sosiaalityö Seinäjoen pilotti Riitta Suojanen ja Anu Hirvelä 21.4.2015 Yhteistutkimusta ja tiedon tuotantoa Rakenteellinen sosiaalityö on vaikuttamista yhdessä asiakkaan kanssa Muodostettiin

Lisätiedot

Kanta-Hämeen lähitutormalli pieni tarina 200 tukea tarvitsevan nuoren ohjaamisesta elämässään eteenpäin

Kanta-Hämeen lähitutormalli pieni tarina 200 tukea tarvitsevan nuoren ohjaamisesta elämässään eteenpäin Kanta-Hämeen lähitutormalli pieni tarina 200 tukea tarvitsevan nuoren ohjaamisesta elämässään eteenpäin Nuorten tuetut opinpolut -ohjelman esittely 9.12.2010 Verkatehdas, Hämeenlinna Esityksen sisältö

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå SOSIAALIALAN KÄYTÄNTÖTUTKIMUS PORVOOSSA 2014-15

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå SOSIAALIALAN KÄYTÄNTÖTUTKIMUS PORVOOSSA 2014-15 Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå SOSIAALIALAN KÄYTÄNTÖTUTKIMUS PORVOOSSA 2014-15 KÄYTÄNNÖN OPISKELIJAKSI PORVOOSEEN? Oletko kiinnostunut suorittamaan sosiaalialan käytäntötutkimus- tai harjoittelujakson

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Etelä-Suomen työpajojen ALU-STARTTI 27.1.2016 Sovari tuottaa laadullista vaikutustietoa

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI 1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Perhevapaalta työelämään - Terveiset Tampereen varhaiskasvatuksesta

Perhevapaalta työelämään - Terveiset Tampereen varhaiskasvatuksesta Perhevapaalta työelämään - Terveiset Tampereen varhaiskasvatuksesta Sari Salomaa-Niemi ohjaajien haastattelun kautta Ohjaajien ajatuksia Tampereella päivähoitovetoista ylilääkäri Tuire Sannisto kuuluu

Lisätiedot

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti Preventiimi pähkinänkuoressa OKM:n rahoittama, Humakin hallinnoima, yksi valtakunnallisista

Lisätiedot

Kolmas sektori ja maaseutukunnat

Kolmas sektori ja maaseutukunnat Kolmas sektori ja maaseutukunnat Maaseudun PARAS-seminaari Kuntatalo 5.12.2008 Ritva Pihlaja Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti Kolmas sektori maaseutukunnissa tutkimus Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä,

Lisätiedot

Raskausajan tuen polku

Raskausajan tuen polku Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Hyvinvointia lapsiperheille TUKEVAlla yhteistyöllä - seminaari 11.2.2010 Oulu, terveydenhoitaja, Koskelan neuvola Lähtökohta

Lisätiedot

Palvelusetelit raportti käyttäjä- ja käyttötarpeista. Eija Seppänen Fountain Park 22.10.2009

Palvelusetelit raportti käyttäjä- ja käyttötarpeista. Eija Seppänen Fountain Park 22.10.2009 Palvelusetelit raportti käyttäjä- ja käyttötarpeista Eija Seppänen Fountain Park 22.10.2009 Tavoitteena osallistaa kansalaiset palvelusetelin kehittämiseen Facebook/palveluseteli 1226 fania (2.10) Twitter/palveluseteli

Lisätiedot

Neljä pöydänjalkaa elämän tasapainoilua. Anja Saloheimo, pari- ja seksuaaliterapeutti, FK Perheverkko

Neljä pöydänjalkaa elämän tasapainoilua. Anja Saloheimo, pari- ja seksuaaliterapeutti, FK Perheverkko Neljä pöydänjalkaa elämän tasapainoilua Anja Saloheimo, pari- ja seksuaaliterapeutti, FK Perheverkko 21.8.2013 Neljän pöydänjalan malli o Minä itse o Parisuhde o Kodin ulkopuolinen elämä o Vanhemmuus Mutta

Lisätiedot

SISÄLTÖ TOMI ORAVASAARI 2011

SISÄLTÖ TOMI ORAVASAARI 2011 SISÄLTÖ Vapaaehtoistoiminnan määritelmä Vapaaehtoistoiminta Suomessa Vapaaehtoistoiminnan merkitys RAY:n rahoittamissa järjestöissä Vapaaehtoistoiminnan trendit Vapaaehtoistoiminnan vahvuudet ja heikkoudet,

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 Lapset palveluiden kehittäjiksi! Maria Kaisa Aula Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 1 YK-sopimuksen yleiset periaatteet Lapsia tulee kohdella yhdenvertaisesti eli lapsen oikeudet kuuluvat

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen.

LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen. PUIMALA: Asiakaslähtöinen palvelu kunnassa LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen. Mitä tarkoittaa asiakaslähtöinen

Lisätiedot

Muutoksessa elämisen taidot

Muutoksessa elämisen taidot Muutoksessa elämisen taidot Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK paivi.rauramo@ttk.fi Työelämän muutosvirtoja Teknologian kehitys Tietotekniikan ja siihen liittyvien sovellusten kehitys

Lisätiedot

Ikääntyminen ja henkiset voimavarat

Ikääntyminen ja henkiset voimavarat Ikääntyminen ja henkiset voimavarat Agronomiliiton tilaisuus 5.11.2013 Vuoden psykologi Toimialapäällikkö, PsT Sirkkaliisa Heimonen Ikäinstituutti Ikäinstituutti - hyvän vanhenemisen asiantuntija Tehtävänä

Lisätiedot

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat,

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, 30.9.2015 1 / 5 Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, Omaishoitajat ja läheiset -liiton omaishoitotiedotteessa kerrotaan omaishoitoon liittyvistä asioista, liiton ja sen paikallisyhdistysten toiminnasta

Lisätiedot

Perhekeskeinen kouluterveydenhuolto

Perhekeskeinen kouluterveydenhuolto Forssan seudun terveydenhuollon ky. Perhekeskeinen kouluterveydenhuolto Loppuraportti Liitteet 48 Hanke 041/ESLK/LK/2007 1.5.2007-31.10.2009 Marke Hietanen-Peltola Arto Honkala Marika Kivimäki-Sumrein

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio HelsinkiMissio HelsinkiMissio on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton sosiaalialan järjestö, joka toimii

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2014 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

01.09.2015 Mia Lindberg

01.09.2015 Mia Lindberg 01.09.2015 Mia Lindberg Yksityiset palvelut osana asiakkaan palvelukokonaisuutta Lähipalveluseminaari 1.9.2015 Mia Lindberg, Jykes Oy Yksityiset palvelut osana asiakkaan palvelukokonaisuutta Monituottajamalli

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Lasten ja nuorten osallisuus. Osallisuusteemaverkoston startti 7.9.2011, Turku Mikko Oranen

Lasten ja nuorten osallisuus. Osallisuusteemaverkoston startti 7.9.2011, Turku Mikko Oranen Lasten ja nuorten osallisuus Osallisuusteemaverkoston startti 7.9.2011, Turku Mikko Oranen Semmonen pikkunen huoli tutkimus lastensuojelun arviointikeskusteluista (1996) Lasten? Kaste / Turku 2011 Mitä

Lisätiedot

OSALLISUUTTA OHJAUKSEN KEINOIN - projekti. Kati Ojala Lahden ammattikorkeakoulu

OSALLISUUTTA OHJAUKSEN KEINOIN - projekti. Kati Ojala Lahden ammattikorkeakoulu OSALLISUUTTA OHJAUKSEN KEINOIN - projekti Kati Ojala Lahden ammattikorkeakoulu Miten ehkäisevää työtä kehitetään osana koulutusta? 4 Ammattikorkeakoulujen tehtävät harjoittaa työelämää ja aluekehitystä

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Sano näin itsellesi Ohjaa lasta Jos lapsi on jatkuvasti vihainen Kun aikuista suututtaa Ole etuviisas Kun aikuisen tunteet kiehuvat

SISÄLTÖ. Sano näin itsellesi Ohjaa lasta Jos lapsi on jatkuvasti vihainen Kun aikuista suututtaa Ole etuviisas Kun aikuisen tunteet kiehuvat Tunteet SISÄLTÖ Värikylläinen tunne-elämä Tunne on aina viesti Olet malli tunteiden ilmaisemisessa Auta lasta tunnistamaan Auta lasta nimeämään Kiukku lapsen haasteena Kun lapsi kiukustuu Sano näin itsellesi

Lisätiedot

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014 Aila Halonen Vastuutyöntekijä toimintamallin kehittäminen Vanhuspalvelulain 17 :n mukaisesti kunnan on nimettävä 1.1.2015

Lisätiedot

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Länsi 2012 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön kehittämishanke Ajalla

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Foorumitoiminta Pirkkalassa. Pormestari Helena Rissanen 30.9.2014

Foorumitoiminta Pirkkalassa. Pormestari Helena Rissanen 30.9.2014 Foorumitoiminta Pirkkalassa Pormestari Helena Rissanen 30.9.2014 Foorumitoiminnan taustaa Foorumitoiminnan taustalla oli Tekesin rahoittama perusturvapalveluiden kehittämishanke Terveellä järjellä parasta

Lisätiedot

KYSELY HENKILÖKOHTAISTEN AVUSTAJIEN TYÖNANTAJILLE KESKI-SUOMESSA TAUSTATIEDOT

KYSELY HENKILÖKOHTAISTEN AVUSTAJIEN TYÖNANTAJILLE KESKI-SUOMESSA TAUSTATIEDOT KYSELY HENKILÖKOHTAISTEN AVUSTAJIEN TYÖNANTAJILLE KESKI-SUOMESSA 1/7 TAUSTATIEDOT 1. Sukupuoli mies nainen 2. Syntymävuosi 3. Asumismuoto itsenäisesti omassa asunnossa (esim. vuokralla) vanhempien luona

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Johdanto Tämä diaesitys ohjaa työyhteisöä lisäämään yhteistä ymmärrystä toimintaan liittyvistä muutoksista ja vähentämään muutoksiin liittyviä pelkoja.

Lisätiedot

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen Muuton tuki ja yhteisöllisyys Pirjo Valtonen Muutto ja muutos Muutto ja muutos ovat isoja asioita, joissa koetaan epävarmuutta. Omalta mukavuusalueelta poistuminen on ahdistavaa. Muutos tuo aina haasteita

Lisätiedot

MONIKULTTUURISET PIRKANMAAN OMAISHOITAJAT MoPO 2013-2016

MONIKULTTUURISET PIRKANMAAN OMAISHOITAJAT MoPO 2013-2016 MONIKULTTUURISET PIRKANMAAN OMAISHOITAJAT MoPO 2013-2016 MIKSI TÄLLAINEN HANKE TAMPEREELLE JA PIRKANMAALLE? Tampereen suurimmat ulkomaalaistaustaiset ryhmät ovat venäläiset (1052) ja virolaiset (820).

Lisätiedot

Toimiva lastensuojelu

Toimiva lastensuojelu Toimiva lastensuojelu - selvitysryhmän keskeiset tulokset ja päätelmät 27.2.2014 Lastensuojelun tila Useita lastensuojelun tilaa arvioivia selvityksiä, mm: Lastensuojelun tarkastuskertomus, Valtiontalouden

Lisätiedot

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus

Lisätiedot

Oppilaitosnuorisotyö Tredussa nuoren tukeminen opintojen rinnalla. TPY:n symposium 27.5.2014

Oppilaitosnuorisotyö Tredussa nuoren tukeminen opintojen rinnalla. TPY:n symposium 27.5.2014 Oppilaitosnuorisotyö Tredussa nuoren tukeminen opintojen rinnalla TPY:n symposium 27.5.2014 OIVA - Ohjauksen interventioilla vaikuttavuutta läpäisyn tehostamiseen 1.9.2013-31.12.2014 OIVA on osa Opetushallituksen

Lisätiedot

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS A SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rastittakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus muistuttaa teitä itseänne. a. Ideoiden tuottaminen

Lisätiedot

Hyvää perhehoitoa. perhehoitajien ja kuntaedustajien työtapaaminen

Hyvää perhehoitoa. perhehoitajien ja kuntaedustajien työtapaaminen Hyvää perhehoitoa perhehoitajien ja kuntaedustajien työtapaaminen Laukaa, Peurunka 17.9.2013 Paula Korkalainen Kyselyyn 2013 vastasi yht. 25 perhehoitajaa * Vammaisia tai muita erityisen tuen tarpeessa

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI oppisopimustyyppinen koulutus Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU

Lisätiedot

16.10.2013 KÄYTÄNNÖN OPISKELIJAKSI PORVOOSEEN? SOSIAALIALAN KÄYTÄNTÖTUTKIMUS PORVOOSSA 2013-14

16.10.2013 KÄYTÄNNÖN OPISKELIJAKSI PORVOOSEEN? SOSIAALIALAN KÄYTÄNTÖTUTKIMUS PORVOOSSA 2013-14 Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå SOSIAALIALAN KÄYTÄNTÖTUTKIMUS PORVOOSSA 2013-14 KÄYTÄNNÖN OPISKELIJAKSI PORVOOSEEN? Oletko kiinnostunut suorittamaan sosiaalialan käytäntötutkimus- tai harjoittelujakson

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 3.10.2013 1 Lastensuojeluilmoitusten ja lasten

Lisätiedot

Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku.

Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku. Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku. KT Merja Paksuniemi Verkostotutkija Siirtolaisuusinstituutti Yliopistonlehtori Lapin yliopisto Lapsuuden

Lisätiedot

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 1 Esityksen rakenne 1. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien

Lisätiedot

Kohti lasten ja nuorten sujuvia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Kommenttipuheenvuoro / Toteutuuko lapsen ja nuoren etu? Miten eteenpäin?

Kohti lasten ja nuorten sujuvia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Kommenttipuheenvuoro / Toteutuuko lapsen ja nuoren etu? Miten eteenpäin? Kohti lasten ja nuorten sujuvia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja Kommenttipuheenvuoro / Toteutuuko lapsen ja nuoren etu? Miten eteenpäin? Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 26.9.2014

Lisätiedot

Alakouluhanke Workshop

Alakouluhanke Workshop Valtakunnallinen nuorisotyön koulutus Tampereella 22.-23.4.2013 Alakouluhanke Workshop Mieli-päivien sessio Pienet mielet lapset ja perheet Riikka Nurmi KM, LO, draamaopettaja Kriisit ja selviytymisen

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena

Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena Sosiaali- ja terveysturvan päivät, Seinäjoki 14.- 15.8.2013 / Markku Virkamäki, toiminnanjohtaja, Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Tiedän mitä tahdon! projekti

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖ KUNNAN PALVELUJÄRJESTELMÄSSÄ

AIKUISSOSIAALITYÖ KUNNAN PALVELUJÄRJESTELMÄSSÄ Julkaisun voi tilata osoitteesta www.socom.fi/julkaisut.html AIKUISSOSIAALITYÖ KUNNAN PALVELUJÄRJESTELMÄSSÄ Tutkimus aikuissosiaalityön yleisestä luonteesta, tiedosta ja toiminnasta Kaakkois-Suomen sosiaalialan

Lisätiedot

Nuorten osallisuuden toteutuminen Vailla huoltajaa Suomessa olevien turvapaikanhakijalasten edustajien koulutushankkeessa

Nuorten osallisuuden toteutuminen Vailla huoltajaa Suomessa olevien turvapaikanhakijalasten edustajien koulutushankkeessa Nuorten osallisuuden toteutuminen Vailla huoltajaa Suomessa olevien turvapaikanhakijalasten edustajien koulutushankkeessa Kokemusasiantuntija Anita Sinanbegovic ja VTM, suunnittelija Kia Lundqvist, Turun

Lisätiedot

Opinnoista Osaajaksi hankkeessa aikaansaatua:

Opinnoista Osaajaksi hankkeessa aikaansaatua: Opinnoista Osaajaksi hankkeessa aikaansaatua: Varhaiskasvatuksen pilotin tulokset ja oppilaitosyhteistyön tulevaisuus 9.2.2012 PKS-KOKO Riikka Heloma, työvoimasuunnittelija, Sosiaalivirasto, Helsingin

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK -verkosto

Sosiaalialan AMK -verkosto 1 Sosiaalialan AMK -verkosto Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto 15.4.2010 Esitys sosionomi (AMK) tutkinnon kompetensseista Tämä esitys sisältää a) ehdotuksen sosiaalialan koulutusohjelmassa suoritetun

Lisätiedot

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Toiminnanjohtaja Marita Ruohonen Suomen Mielenterveysseura 5.2.2008 Marita Ruohonen 1 Lapset, nuoret ja perheet Hallituksen politiikkaohjelma

Lisätiedot

LAPSI NÄKYVÄKSI PERHETYÖSSÄ. Perhetyöntekijät Aune Paloranta Viitasaarelta ja Otto Myllynen Jyväskylästä

LAPSI NÄKYVÄKSI PERHETYÖSSÄ. Perhetyöntekijät Aune Paloranta Viitasaarelta ja Otto Myllynen Jyväskylästä LAPSI NÄKYVÄKSI PERHETYÖSSÄ Perhetyöntekijät Aune Paloranta Viitasaarelta ja Otto Myllynen Jyväskylästä Miksi me puhumme täät äällä? Aune, 53 Oma pieni perhe, 1 lapsi Suuri syntymäperhe, 13 lasta Vanhainkodin

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

OMAINEN PALVELUPROSESSISSA

OMAINEN PALVELUPROSESSISSA OMAINEN PALVELUPROSESSISSA ESIMERKKEJÄ TAMPEREEN KAUPUNGIN KOTIHOIDOSTA 1 KOTIHOITO TAMPEREELLA Alueet: Yksityiset: Mediverkko 2 lähipalvelualuetta Palvelutähti 1 lähipalvelualuetta Pihlajalinna 3 aluetta

Lisätiedot

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin. Objektiharjoituksia Harjoitus 1 Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Ensin te kirjoitatte... TÄMÄ TESTI ja sitten annatte... PAPERI minulle. 2. Haluan... KUPPI - KAHVI. 3. Ostan... TUO MUSTA KENKÄ (mon.).

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille

Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille toteutus touko-syyskuussa 2012 suomeksi ja ruotsiksi lähetettiin hankealueen kuntien, kuntayhtymien ja yhteistoimintaalueiden vammaispalvelun sosiaalityöntekijöille

Lisätiedot

Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja

Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja Laatuperiaatteita Lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta ovat vastuussa lapsen vanhemmat ja muut huoltajat. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua ja tukea

Lisätiedot

Lastensuojelusta. Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi

Lastensuojelusta. Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi Lastensuojelusta Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi Lastensuojelulain kokonaisuudistus tuli voimaan 1.1.2008 Kaikkien lasten kehityksen turvaaminen Ongelmien ehkäiseminen

Lisätiedot

Vates-säätiö antaa tänäkin vuonna useita lausuntoja eri lakien valmistelutyöhön. Tutustu annettuihin lausuntoihin

Vates-säätiö antaa tänäkin vuonna useita lausuntoja eri lakien valmistelutyöhön. Tutustu annettuihin lausuntoihin Sivu 1/5 Lue viesti selaimessa täältä www.vates.fi Uutiskirje 16.6.2014 Vahvaa vaikuttamistyötä Vates-säätiön edustajat ovat tavanneet talven ja kevään aikana kaikkien puolueiden edustajia pääsääntöisesti

Lisätiedot

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelma Mervi Nyman Koulutusohjelman toteutuksen lähtökohdat Koulutusohjelman opetussuunnitelma perustuu

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

Elämänhallinta kuntayhteisöissä yhteistoiminta-alueella. Niina Lehtinen

Elämänhallinta kuntayhteisöissä yhteistoiminta-alueella. Niina Lehtinen Elämänhallinta kuntayhteisöissä yhteistoiminta-alueella Niina Lehtinen Tavoite Vastaus kysymykseen Mitkä kuntien toimenpiteet vaikuttavat niin, että ihmiset kykenevät vahvistamaan elämänhallintataitojansa?

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Kokonaistoimintaa koskevan arviointi- ja seurantatiedon hyödyntämisen lomake

Kokonaistoimintaa koskevan arviointi- ja seurantatiedon hyödyntämisen lomake Kokonaistoimintaa koskevan arviointi- ja seurantatiedon hyödyntämisen lomake Miten järjestön kokoama koko toimintaa koskevaa seuranta- ja arviointitietoa eri tahot hyödyntävät? Tämä lomake sisältää kaikille

Lisätiedot

Ajatukset - avain onnellisuuteen?

Ajatukset - avain onnellisuuteen? Ajatukset - avain onnellisuuteen? Minna Immonen / Suomen CP-liiton syyspäivät 26.10.2013, Kajaani Mistä hyvinvointi syntyy? Fyysinen hyvinvointi Henkinen hyvinvointi ja henkisyys Emotionaalinen hyvinvointi

Lisätiedot

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Esityksen teemat Mitä sairaus tarkoittaa lapselle ja nuorelle? Miten sairaus näkyy perheessä? Mitä ja

Lisätiedot

Yhdistyksen toiminnasta vireyttä, virtaa ja vertaistukea

Yhdistyksen toiminnasta vireyttä, virtaa ja vertaistukea Yhdistyksen toiminnasta vireyttä, virtaa ja vertaistukea Mikkelin seudun Omaishoitajat ja Läheiset Maarit Väisänen OMAISHOITO MIKKELISSÄ Valtakunnallisiin arvioihin perustuen Mikkelissä on n. 3000 omaishoitajaa,

Lisätiedot

Erityisestä edistävään hankkeen toiminta Salossa Irmeli Leino Pekka Makkonen Marita Päivärinne Liisa Anttila

Erityisestä edistävään hankkeen toiminta Salossa Irmeli Leino Pekka Makkonen Marita Päivärinne Liisa Anttila Mielenterveystyön kehittäminen 1.8.2008 30.4 2010 Erityisestä edistävään hankkeen toiminta Salossa Irmeli Leino Pekka Makkonen Marita Päivärinne Liisa Anttila ESITYKSEN SISÄLTÖ Mielenterveystyön edistämistä

Lisätiedot

Minna Rauas. Nuorisotyölle eettinen ohjeistus

Minna Rauas. Nuorisotyölle eettinen ohjeistus Minna Rauas Nuorisotyölle eettinen ohjeistus Työryhmä: *Suvi Kuikka (pj/nuoli ry) *Markus Söderlund (Allianssi), *Annikki Kluukeri Jokinen (Humak), *Marika Punamäki (Mamk/Juvenia) *Tomi Kiilakoski (nuorisotutkimus)

Lisätiedot

OLETKO YKSI MEISTÄ? KUULUTKO JOUKKOOMME?

OLETKO YKSI MEISTÄ? KUULUTKO JOUKKOOMME? OLETKO YKSI MEISTÄ? KUULUTKO JOUKKOOMME? Läheiseni on sairastunut, tulevaisuus huolestuttaa minua, mistä saisin tietoa? Tuetko ja avustatko läheistäsi arjessa? Ethän jää pohtimaan asioita yksin, vaan tule

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen Aito HSO ry Hyvä sijoitus osaamiseen Aidossa elämässä tarvitaan oikeaa kumppania Työelämä on iso osa elämäämme. Se kulkee aivan samoin periaattein kuin muukin meitä ympäröivä maailma. Siellä on haasteita,

Lisätiedot

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke 10.4.2015 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & Avanti-hanke AVANTIBOOK Nro 6 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke Kaupungin Työllisyyspalvelut Seinäjoki

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Erikoiskirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013

Erikoiskirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013 Erikoiskirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013 Hyvä asiakkaamme! Pyydämme sinua vastaamaan kirjastopalveluita koskevaan asiakaskyselyyn. Kyselyn tuloksia käytetään kirjastopalveluiden arvioinnissa

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot