VERTAILEVA TUTKIMUS LESKENELÄKEJÄRJESTELMISTÄ TANSKASSA, ISOSSA-BRITANNIASSA, RANSKASSA, ITALIASSA JA SUOMESSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VERTAILEVA TUTKIMUS LESKENELÄKEJÄRJESTELMISTÄ TANSKASSA, ISOSSA-BRITANNIASSA, RANSKASSA, ITALIASSA JA SUOMESSA"

Transkriptio

1 VERTAILEVA TUTKIMUS LESKENELÄKEJÄRJESTELMISTÄ TANSKASSA, ISOSSA-BRITANNIASSA, RANSKASSA, ITALIASSA JA SUOMESSA Marjukka Turunen Topsos Sosiaalivakuutuksen ammatillinen lisensiaattitutkimus Sosiaalitieteiden laitos Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta Turun yliopisto Elokuu 2010 Turun yliopiston sosiaalipolitiikan laitoksen julkaisuja Sarja D: 5/2010 Sosiaalivakuutuksen ammatilliset lisensiaattitutkielmat ISBN

2 TURUN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta/sosiaalitieteiden laitos, sosiaalipolitiikka TURUNEN, MARJUKKA: Vertaileva tutkimus leskeneläkejärjestelmistä Tanskassa, Isossa-Britanniassa, Ranskassa, Italiassa ja Suomessa TOPSOS Sosiaalivakuutuksen ammatillinen lisensiaattitutkimus 75 sivua, 5 liitesivua Elokuu 2010 Tässä tutkimuksessa vertaillaan viiden eri Euroopan maan leskeneläkejärjestelmiä ja tarkastellaan, miten maiden leskeneläkejärjestelmät sijoittuvat eri hyvinvointivaltiomalleihin. Perheen elättäjän kuoleman jälkeistä toimeentuloturvan muutosta korvaamaan on säädetty eri maiden eläkejärjestelmiin leskeneläkkeitä ja muita vastaavia etuuksia. Viimeisen kolmen vuosikymmenen aikana perhemalleissa on tapahtunut suuria muutoksia. Avioerojen, avoliittojen sekä avioliiton ulkopuolella syntyneiden lasten määrä on lisääntynyt Euroopassa. Myös yksinhuoltajuus on lisääntynyt. Naisten työssäkäynti on kasvanut, lisäksi eliniän odote on noussut sekä miehillä että naisilla. Tutkimuksessa selvitetään vastausta mm. kysymykseen, ovatko leskeneläkejärjestelmät pysyneet edellä mainittujen yhteiskunnallisten muutosten mukana ja miten tutkimuksen kohteena olevien maiden leskeneläkejärjestelmät sijoittuvat eri hyvinvointivaltiomallijaotteluihin. Tutkimuksen teoreettisessa osiossa selvitetään erilaisia hyvinvointivaltiomallijaotteluja (luku 2). Lisäksi tarkastellaan erilaisia yhteiskunnallisia muutoksia, joilla on vaikutusta leskeneläkejärjestelmiin sekä tämän päivän leskiä ja leskeneläkkeitä (luku 3). Luvussa 4 käsitellään tutkimuksessa käytetyt aineistot ja metodit. Tämän jälkeen selvitetään kunkin vertailumaan leskeneläkejärjestelmien sisältö sekä vertaillaan järjestelmien yhteneväisyyksiä ja eroavuuksia (luku 5). Avainsanat: leski, eläke, leskeneläke, eläkejärjestelmä, hyvinvointivaltiomalli, kansainvälinen vertailu

3 SISÄLLYS 1. JOHDANTO 1 2. HYVINVOINTIVALTIOMALLIJAOTTELUT JA LESKENELÄKE- JÄRJESTELMÄT 2.1. Hyvinvointivaltiomallien perinteinen jaottelu 2.2. Naiset hyvinvointivaltiomallijaotteluissa 3. PERHEMALLIEN MUUTOKSET, NAISTEN TYÖSSÄKÄYNNIN KEHITTYMINEN JA LESKENELÄKKEET TÄNÄ PÄIVÄNÄ 3.1. Perhemallien muutokset 3.2. Naisten työssäkäynnin muutokset 3.3. Lesket ja leskeneläkkeet 2000-luvulla 4. TUTKIMUSTEHTÄVÄ, AINEISTO JA MENETELMÄT 4.1. Aiempi tutkimus 4.2. Tutkimuksen tavoite ja tutkimusaineisto 5. LESKENELÄKEJÄRJESTELMIEN VERTAILU 5.1. Leskeneläkejärjestelmät ja etuudet 5.2. Edunjättäjää koskevat edellytykset Edunjättäjän ikä Edunjättäjän kuuluminen vakuutukseen 5.3. Leskeä koskevat edellytykset Lesken suhde edunjättäjään Avio- tai avoliiton tai rekisteröidyn parisuhteen pituus Lesken ikä Lasten huoltaminen 5.4. Leskeneläkkeen määrä 5.5. Uuden avio- tai avoliiton tai rekisteröidyn parisuhteen vaikutukset 6. YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET LÄHTEET LIITTEET

4 Kuviot Kuvio 1. Avioliittojen määrän muutos vuosina (avioliittojen määrä kyseisenä vuonna suhteessa keskimääräiseen väestöön, määrä tuhansissa henkilöissä) Kuvio 2. Avioerojen määrän muutos vuosina (avioerojen määrä kyseisenä vuonna suhteessa keskimääräiseen väestöön, määrä tuhansissa henkilöissä) Kuvio 3. Avioliiton ulkopuolella syntyneet lapset vuosina (prosenttiosuus kaikista syntyneistä lapsista) Kuvio 4. Naisten työssäkäynnin muutos vuodesta 1965 vuoteen 2006 eräissä OECD maissa (15-64 v., prosenttiosuus saman kohderyhmän koko väestöstä) Kuvio 5. Leskeneläkkeisiin käytetyt julkiset varat vertailumaissa vuosina (prosenttia bruttokansantuotteesta) Kuvio 6. Leskeksi jääneet yli 60-vuotiaat naiset eräissä maissa (prosenttimäärä saman ikäluokan koko väestöstä) Kuvio 7. Leskeksi jääneet yli 60-vuotiaat miehet eräissä maissa (prosenttimäärä saman ikäluokan koko väestöstä) Kuvio 8. Eliniän odote miehillä eräissä Euroopan maissa (vuosia 65 v. täytt. henkilöllä) Kuvio 9. Eliniän odote naisilla eräissä Euroopan maissa (vuosia 65 v. täytt. henkilöllä)

5 Taulukot Taulukko 1. Leskeneläkejärjestelmiä koskevat ensimmäiset lainsäädännöt vertailumaissa Taulukko 2. Vertailumaiden sijoittuminen eri hyvinvointivaltiomalleihin Taulukko 3. Leskeneläkejärjestelmät tutkimuskohteena Taulukko 4. Leskeneläkkeen saamisedellytykset Taulukko 5. Leskeneläkkeiden maksaminen eri eläkejärjestelmistä Taulukko 6.1. Edunjättäjän iän vaikutus leskeneläkeoikeuteen ja eläkkeen määrään Taulukko 6.2. Edunjättäjän vakuutukseen kuuluminen Taulukko 6.3. Leskeneläkkeen saajan suhde edunjättäjään ja eläkkeen saamisen edellytykset Taulukko 6.4. Leskeneläkkeensaajat eri eläkejärjestelmissä Taulukko 6.5. Avioliiton tai vastaavan parisuhteen pituuden vaikutus leskeneläkeoikeuteen ja määrään Taulukko 6.6. Lesken iän vaikutus leskeneläkeoikeuteen ja eläkkeen määrään Taulukko 6.7. Huollettavana olevien lasten vaikutus leskeneläkeoikeuteen ja eläkkeen määrään Taulukko 7. Leskeneläkkeen määräytyminen Taulukko 8. Uuden avio- tai avoliiton tai rekisteröidyn parisuhteen vaikutukset leskeneläkeoikeuteen

6 1 1. JOHDANTO Ei vaimon perintö riitä kuin Tuomaanpäivästä jouluun. - lokalahtelainen sananlasku - Perhe-eläkejärjestelmien tavoitteena on turvata perheenhuoltajan ja puolison kuolemantapauksen aiheuttamia välittömiä vaikutuksia perheen toimeentuloturvaan sekä auttaa perhettä sopeutumaan uusiin, muuttuneisiin olosuhteisiin. Yleistavoitteena on pidetty perheen vähimmäistoimeentulon takaamista sekä saavutetun kulutustason turvaamista. Eläkejärjestelmistä maksetaan tukea kuolleen henkilön leskelle (leskeneläkkeet) ja huoltajansa menettäneelle lapselle (lapsen- ja orvoneläkkeet). Perhe-eläkejärjestelmät ovat syntyneet aikana, jolloin mies on ollut perheen elättäjä ja hänen kuoltuaan naisleski ja alaikäiset lapset ovat jääneet vaille toimeentulon turvaa. Leskeneläkkeet on useissa maissa alun perin kohdennettu naispuolisille leskille ja vielä 1960-luvulla varsin useassa maassa eläkeoikeus leskenosalta oli rajoitettu koskemaan yksinomaan naispuolisia leskiä (Sosiaalipoliittisen ohjelmatoimikunnan mietintö I 1968, 46). Edunjättäjällä (kuollut puoliso) on tarkoitettu nimenomaan miespuolista henkilöä. Sittemmin tasa-arvo on toteutettu leskeneläkkeiden osalta, kaikissa Euroopan maissa leskeneläkkeet maksetaan nykyisin myös miespuoliselle leskelle (MISSOC 2009). Sosiaalipoliittinen ohjelmatoimikunta (1968) linjasi Suomessa perhe-eläkkeiden tehtävät esittäessään yleisen perhe-eläkejärjestelmän luomista seuraavasti: "Perhe-eläkkeiden tehtävänä on ollut eläketapahtuman aiheuttamien taloudellisten muutosten eliminoiminen. Tarkoituksena on ollut turvata leskelle ja orvoille perheenhuoltajan kuoleman jälkeen samat kulutusmahdollisuudet kuin heillä oli perheenhuoltajan eläessä. Koska nämä kulutusmahdollisuudet perheenhuoltajan eläessä olivat lähinnä riippuvaiset aikoinaan perheenhuoltajan ansioista, perheeläkkeet tulevat määriltään ensinnäkin mitoitettavaksi perheenhuoltajan ansioiden mukaan sekä sitten sidottavaksi vastaavien ansioiden kehitykseen. Perheeläkkeiden kohdalla on kuitenkin syytä nähdä tavoitteet kaksiasteisina: ensinnä on kysymys tietystä peruseläketurvasta, toisin sanoen tietyn vähimmäiskulutustason turvaamisesta; kun peruseläketurva on saavutettu, tämän jälkeen on tavoitteena perheenhuoltajan saavuttaman kulutustason turvaaminen perheenhuoltajan kuoleman jälkeen hänen perheelleen. (Sosiaalipoliittisen ohjelmatoimikunnan mietintö I 1968, )" Mietinnössä todetaan myös, että eläketapahtuman jälkeen leskiperhe joutuu monessakin suhteessa uusiin olosuhteisiin, joissa perheen kohdalla muodostuu uusia tarpeita. Näin

7 2 ollen leskiperheiden sosiaalipoliittisen tuen katsottiin tuolloin edellyttävän myös uusien, ei pelkästään eläketapahtumaa edeltävien kulutusmahdollisuuksien turvaaminen. Perhe on niin käsitteenä kuin elämän tosiasiallisena piirinäkin kulttuuriinsa sidottu, mutta samalla ajallisesti muuttuva instituutio (Perhekäsitetyöryhmän muistio 1993, 2). Perhe on yksi merkittävimmistä taloudellisen turvan ja hoivan tuottajista. Perhemuodot ovat kuitenkin muuttuneet länsimaissa kolmen viimeisen vuosikymmenen aikana (Hakovirta 2006, 17). Avioerojen ja myös avioliiton ulkopuolella syntyvien lasten määrä on kasvanut ja avioliittojen määrä laskenut. Leskien osalta merkittävää on myös eliniän odotteen kasvu sekä miehillä että naisilla kaikissa maissa (ks. lisää luku 3). Leskeneläkejärjestelmät ovat kohdentuneet ja kohdentuvat edelleen enemmän alaikäisiä lapsia huoltaville leskille kuin yksinasuville, iäkkäämmille leskille. Yksinasuville leskille on eri maiden leskeneläkejärjestelmissä yleensä asetettu lisäedellytyksiä (esimerkiksi avioliiton kesto, lesken ja edunjättäjän ikä yms.), jotta eläke voidaan myöntää. Alaikäisten lasten huoltaminen on sitä vastoin yksistään riittänyt leskeneläkkeen myöntämiseen. Leskeneläkkeet on myönnetty pääsääntöisesti avioliitossa olevalle leskelle. Avoliitossa olevia leskiä eivät kaikkien maiden järjestelmät kata (ks. alaluku 5.3.1). Ensimmäiset sosiaaliturvajärjestelyt ovat olleet erilaisia yksityisoikeudellisia järjestelyitä, joilla on pyritty ohjaamaan yksityisvarallisuutta yhteiskunnallisesti järkevällä tavalla. Tällaisia ovat myös leskien sosiaaliturvan ensimmäiset järjestelyt 1700-luvun alkupuolelta. Huomenlahjaa on pidetty ensimmäisenä lesken toimeentuloturvan muotona. Huomenlahja, joka alun perin annettiin morsiamelle korvaukseksi neitsyyden menettämisestä, aktualisoitui vasta antajansa kuoleman jälkeen ja määräytyi antajan sosiaalisen aseman mukaan. Kaupunkilaisleski sai huomenlahjan vain, jos liitto oli ollut lapseton. Ero maalaislesken ja kaupunkilaislesken välille tehtiin sen vuoksi, että naimaosat kaupungeissa ja maaseudulla olivat erisuuruiset. Leskellä oli tuolloin myös paremmat oikeudet kuin naimattomalla naisella tai aviovaimolla; leski sai itsenäisesti hallita varojaan. (Tuominen 1988; ks. Lehtiniemi 1985.) Muutamissa Euroopan maissa (mm. Ruotsi-Suomessa) oli ammattikohtaista avustuskassatoimintaa jo ennen 1800-lukua, mutta vasta tuolloin alkoi työalakohtainen eläketurva kehittyä myös leskeneläkkeen osalta. Aikaisemminkin erityisiä ryhmiä varten oli olemassa järjestelmiä. Tällainen oli esimerkiksi Ison-Britannian sotaleskille säädetty

8 3 sosiaaliturvajärjestelmä, joka oli voimassa 1500-luvun lopulta 1600-luvun lopulle (Hudson 1995). Perhe-eläkejärjestelmiä koskevat lainsäädännöt on säädetty tutkimuksen kohteena olevissa maissa vaihtelevasti eri vuosina 1900-luvun alkupuolelta alkaen. Taulukossa 1 on esitetty se, milloin vertailumaiden ensimmäiset leskelle maksettavia eläkkeitä koskevat lainsäädännöt ovat tulleet voimaan. Taulukko 1. Leskeneläkejärjestelmiä koskevat ensimmäiset lainsäädännöt vertailumaissa Maa Vuosi Eläkejärjestelmä Tanska 1964 Palkansaajien lisäeläkejärjestelmän leskeneläke Kansaneläkejärjestelmän leskeneläke 1955 Iso-Britannia Pakollinen perhe-eläkevakuutus pienituloisille työntekijöille Kansaneläkelain perhe-eläke Ranska 1945 Palkansaajien työeläkejärjestelmän perhe-eläke Italia 1968 Palkansaajien eläkejärjestelmän perhe-eläke Suomi Työeläkejärjestelmän perhe-eläke Kansaneläkejärjestelmän perhe-eläke Lähde: Aarnio & Janhunen 1977, Leskeneläkkeitä sisältyy kattavasti eri maiden eläkejärjestelmiin. Euroopassa EU- ja ETA-maiden sosiaaliturvajärjestelmistä Latvia on ainoa maa, jonka sosiaaliturvajärjestelmään ei sisälly erillistä varsinaista leskeneläkettä. Myös Euroopan maiden ulkopuolisissa maissa leskeneläkkeet esiintyvät laajasti osana varsinaisia omaeläkejärjestelmiä (ks. liite 1). Toisaalta varsinaisten leskeneläkkeiden lisäksi tai sijasta eri maiden sosiaaliturvajärjestelmät sisältävät usein mm. leskelle maksettavia perheavustuksia ja muita etuuksia. Leskeä tuetaan siten taloudellisesti puolison kuoleman jälkeen myös niissä valtioissa, joissa varsinaista leskeneläkejärjestelmää ei ole. Joissakin maissa varsinaisten leskeneläkkeiden sijasta tai lisäksi leski voi saada esimerkiksi vanhuuden tai työkyvyttömyyden perusteella erillisiä eläkkeitä taikka avustuksia. Niissä maissa, joissa ei lapsen- tai orvoneläkejärjestelmiä esiinny ja leskelle jää huollettavakseen alaikäisiä lapsia, maksetaan eloonjääneelle huoltajalle yleensä lisäkorvausta joko leskeneläkejärjestelmästä taikka muusta, esimerkiksi perheetuusjärjestelmästä. (MISSOC 2008.)

9 4 Perhe-eläkejärjestelmien lisäksi useissa Euroopan maissa maksetaan myös hautaus- tai kuolinavustusta, joka on kertaluonteinen etuus ja maksetaan henkilölle, joka huolehtii vainajan hautauksesta (ks. liite 2). Tämän tutkimuksen ulkopuolelle on rajattu perheeläkejärjestelmien sisältämät lapsen- ja orvoneläkkeet, hautausavustukset sekä epävirallisen tai kolmannen sektorin tuottamat tukimuodot leskelle. Myöskään muita kuin eläkejärjestelmien sisältämiä tulonsiirtoja ei tutkita. Mikä on leskeneläkejärjestelmien merkitys tänä päivänä muuttuneiden perhemallien ja yhteiskunnan muutosten myötä? Leskeksi jäädään yhä vanhempana eliniän odotteen kasvaessa eikä leskellä yleensä tällöin ole enää alaikäisiä lapsia huollettavanaan. Perheen toimeentulo turvataan nykyisin yhä useammissa perheissä molempien puolisoiden työtulojen perusteella, kahden elättäjän perhemallin leviäminen Euroopassa on muuttanut vastuita ja velvollisuuksia perheiden sisällä. Naisten työssäkäynnin lisääntymisen myötä naisleskelle kertyneen oman työeläkkeen määrä on kasvanut ja tarve leskeneläkkeeseen ei tällöin ole enää niin suuri. Käsillä olevassa tutkimuksessa haetaan vastausta seuraaviin kysymyksiin: Miten eri maiden leskeneläkejärjestelmät eroavat toisistaan? Kuka katsotaan kunkin maan järjestelmässä leskeksi? Millaisia vaatimuksia eri maiden leskeneläkejärjestelmissä esitetään edunjättäjälle ja leskelle? Onko eri maiden järjestelmissä yhteneväisyyksiä leskeneläkkeiden määrän laskennan suhteen? Miten eri hyvinvointivaltiomallit ja niiden jaottelut pitävät paikkaansa tarkasteltaessa leskeneläkejärjestelmiä? Näiden kysymysten kautta pohditaan sitä, vastaavatko leskeneläkejärjestelmien tavoitteet nykyyhteiskunnassa muuttuneita perhemalleja ja työmarkkinoiden muutoksia eli sitä, ovatko leskeneläkejärjestelmät muuttuneet ajassa sosiaaliturvajärjestelmille asetettavien vaatimusten mukaisesti? Leskeneläkejärjestelmiä ei ole tutkittu kovin paljoa verrattuna muihin eläkejärjestelmiin (mm. vanhuus- ja työkyvyttömyyseläkejärjestelmät). Leskeneläkkeistä on tehty kansallista tutkimusta ja myös kuvailevia selvityksiä. Kansainvälisesti vertailevaa tutkimusta on kuitenkin tehty hyvin vähän. (ks. alaluku 4.1.) Samalla kun muut sosiaaliturvan muodot ovat toistuvasti olleet erilaisten kansainvälisten vertailujen kohteena, ei leskeneläkejärjestelmiin ole tästä näkökulmasta kohdennettu juuri huomiota. Tutkimus mahdollistaa siten eri maiden leskeneläkejärjestelmien

10 5 eroavuuksien ja yhteneväisyyksien vertailun kansainväliselle vertailututkimukselle ominaiseen tapaan. Tässä tutkimuksessa vertaillaan viiden eri Euroopan maan leskeneläkejärjestelmiä. Tutkimuksen kohteena ovat leskeneläkejärjestelmät Tanskassa, Isossa-Britanniassa, Ranskassa, Italiassa ja Suomessa. Kohteena olevat maat on valittu niin, että ne edustavat eri hyvinvointivaltiomalleja. Keskieurooppalaista mallia edustaa Ranska, anglosaksista mallia Iso-Britannia ja pohjoismaista mallia Tanska ja Suomi. Lisäksi tarkastelussa on mukana Italia, joka edustaa eteläeurooppalaista mallia. Tutkimuksen tarkoituksena on löytää vertailevan sosiaalipoliittisen tutkimuksen tradition tavoin eri maiden leskeneläkejärjestelmien eroavuudet ja yhteneväisyydet sekä tarkastella niiden kautta sitä, millaista hyvinvointivaltiomallia kunkin maan leskeneläkejärjestelmä tukee. Vertailutietoa, jota ei ole tarkoitettu itse tutkimuksessa analysoida, on koottu liitteenä oleviin taulukoihin myös muiden kuin vertailussa mukana olevien maiden osalta. Tutkimuksen teoreettisena taustana ja lähtökohtana on hyvinvointivaltiomallijaotteluja käsittelevä aikaisempi tutkimus. Myös perinteisiä mallijaotteluita vastaan esitetty kritiikki ja sen pohjalta syntyneet uudet hyvinvointivaltiomallijaottelut tuodaan esille. Hyvinvointivaltiomallit ja niiden jaottelut käydään läpi lyhyesti luvussa kaksi. Naisten työssäkäynnillä, perhemallien muutoksella, eliniän odotteen kasvulla ja muilla demograafisilla tekijöillä on merkitystä leskeneläkkeitä tarkasteltaessa, näitä käsitellään luvussa kolme. Tutkimuksen neljännessä luvussa esitellään tutkimuksen tavoitteet ja toteutus. Viidennessä luvussa vertaillaan kohteena olevien maiden leskeneläkejärjestelmiä eli esitetään leskeneläkejärjestelmien ns. institutionaalinen tarkastelu sekä eri järjestelmiin liittyvien edellytysten vertailu ja analysointi. Tutkimuksen kuudennessa luvussa kootaan yhteen tutkimuksen tulokset ja esitetään johtopäätökset.

11 6 2. HYVINVOINTIVALTIOMALLIJAOTTELUT JA LESKENELÄKE- JÄRJESTELMÄT 2.1. Hyvinvointivaltiomallien perinteinen jaottelu Hyvinvointivaltioita jaoteltu erilaisiin kategorioihin sen mukaan, millaisia sosiaaliturvajärjestelmiä eri valtioissa yleensä esiintyy. Mallijaotteluiden tarkastelun kohteena ovat olleet muun muassa etuusjärjestelmien luonne, kustannukset, kattavuus ja järjestelmien institutionaalinen rakenne. Mallijaotteluissa on tarkasteltu eri maiden sosiaaliturvajärjestelmien luonteissa olevia eroja ja haettu yhtäläisyyksiä. Leskeneläkejärjestelmiä ei ole aiemmin jaoteltu eri hyvinvointivaltiomallien mukaan. Hyvinvointivaltiomallijaotteluista tunnetuin on Esping-Andersenin jaottelu pohjoismaiseen sosiaalidemokraattiseen, angloamerikkalaiseen markkinaliberalismiin ja keskieurooppalaiseen konservatiiviseen hyvinvointivaltiomalliin (Esping-Andersen 1990). Jaottelu tukee aikaisempaa Richard Titmussin (1974) esittämää kolmijakoa, joka jakaa hyvinvointivaltiot edellä mainittuun kategoriaan. Esping-Andersenin jälkeen on useita muunlaisiakin mallijaotteluita esitetty. Joitakin malleja on pilkottu pienempiin osiin, esimerkkinä tästä mm. liberalistisen mallin jakaminen (Castles & Mitchell 1990). Jaotteluja on myös laajennettu esimerkiksi tuomalla mukaan erillinen perhekeskeinen eteläeurooppalainen malli, "Latin Rim -malli" (Langan & Ostner 1991; Leibfried & Ostner 1991). Esping-Andersenin (1990) jaottelun pohjoismainen sosiaalidemokraattinen malli nojautuu julkisen sektorin vastuuseen sosiaalisen hyvinvoinnin tuottamisessa. Mallia on sen perusteella kuvattu kansainvälisesti ainutlaatuiseksi. Pohjoismaisessa mallissa pyritään aktiivisesti vähentämään markkinoiden vaikutusta yksittäisten kansalaisten hyvinvointiin ja vähentämään myös perheiden vastuuta hyvinvoinnin tuottamisessa ja näin ollen korostamaan suurempaa yksilön vapautta. Hernes (1987) on todennut, että monet feministit pitävät skandinaavista mallia "naisystävällisenä", koska sosiaaliturvajärjestelmät perustuvat korkeaan egalitarismiin. Kaikilla, sukupuoleen katsomatta, on samat mahdollisuudet, oikeudet ja velvollisuudet. Liberaali angloamerikkalainen malli nojautuu pitkälti markkinoihin hyvinvoinnin tuottamisessa ja tukeutuu ainoastaan joissakin tilanteissa (esimerkiksi kansanterveys)

12 7 julkisen vallan tuottamaan hyvinvointiin. Julkisen vallan myöntämä hyvinvointi kohdistetaan tiukan tarveharkinnan kautta vain tukea erityisesti tarvitseville ja muiden tehtävänä on hankkia halutessaan turvaa yksityisiltä markkinoilta. Liberaali malli johtaa usein epätasa-arvoisuuteen eri yhteiskuntaluokkien välillä. Liberaalin mallin mukaisia maita ovat esimerkiksi Australia, Iso-Britannia sekä Kanada ja USA. Konservatiivinen keskieurooppalainen malli puolestaan nojautuu perinteiseen perheiden tuottamaan hyvinvointiin. Perhettä pidetään yhteiskunnan perusyksikkönä ja perheen toimeentulon katsotaan riippuvan aviomiehen työtulosta (male-bread winner malli). Vaimo puolestaan toteuttaa omaa luonnolliseksi katsottua tehtäväänsä kotona. Sosiaaliturva perustuu työnteolle ja tuottaa parhaimman hyvinvoinnin pitkien työurien myötä. Hyvinvointivaltio ylläpitää statuseroja ja sosiaaliset oikeudet ovat sidoksissa sosiaaliseen asemaan ja luokkaan, mallin mukaiset sosiaaliturvajärjestelmät sisältävätkin usein eri ammattiryhmille tarkoitettuja järjestelmiä (Hellsten 1995, 425). Malli on voimakkaimmillaan Keski- ja Etelä-Euroopan valtioissa. Esping-Andersenin (1990) luoman mallijaottelun hyvinvointivaltiomalleihin on tuotu lisäksi erillinen eteläeurooppalainen malli, koska perinteisen jaottelun ei ole katsottu riittävällä tavalla huomioivan Etelä-Euroopan maiden järjestelmiä ja erityispiirteitä (Langan & Ostner 1991). Eteläeurooppalaisen mallin mukaisessa maassa julkisen vallan tuottama sosiaaliturva on vähäistä eli valtiot käyttävät huomattavan paljon vähemmän rahaa sosiaalimenoihin kuin esimerkiksi pohjoismaissa. (Julkunen 1992, ) Naisten työssäkäymisaste on alhainen (ks. esim. Italian osalta alaluku 3.2. kuvio 5). Mallin mukaisia maita ovat mm. Kreikka, Espanja ja Italia. Uskonnolliset traditiot ovat yhteiskunnan perustana ja työmarkkinat ovat melko erilaiset verrattuna angloamerikkalaisen liberaalin mallin mukaisiin maihin. Valtiot nojaavat vahvaan agrikulttuuriseen perustaan. Sosiaalinen turvallisuus ja huolenpito nojaavat puolestaan perheeseen ja sukuun. (Langan & Ostner 1991, 134.) Esping-Andersenin (1990) ja muiden perinteisten mallien feministinen kritiikki on luonut myös uudenlaisia hyvinvointimallijaotteluja. Mary Langan ja Ilona Ostner (1991) ovat kehittäneet mallijaottelun, joka korostaa naisen asemaa eri hyvinvointivaltiomalleissa. Jane Lewis (1992) on myös tarkastellut mallia edelleen. Mallit kritisoivat perinteisiä mallijaotteluita feministisestä näkökulmasta. Näkökulman mukaan modernit hyvinvointivaltiot ylläpitävät mm. sosiaaliturvan avulla perinteisiä

13 8 ajatuksia miehen ja naisen välisistä rooleista. Sosiaaliturvajärjestelmiä on siten jaoteltu uudella tavalla erityisesti siltä kannalta, millainen asema naisella kussakin sosiaaliturvajärjestelmässä on. Uusia mallijaotteluita löytyy muitakin. Esimerkiksi Walter Korpi (2000) on esitellyt sukupuolirelevantteihin politiikoihin sopivan oman mallijaottelunsa (mallista ks. alaluku 2.2.) Yleensä hyvinvointivaltioiden järjestelmät eivät puhtaasti sisällä kaikkia mallijaotteluiden ominaisuuksia. Katri Hellstenin (1995) mukaan perinteisten mallijaotteluiden kritiikki sekä uudenlaiset jaottelut perustuvat siihen, että mikään hyvinvointivaltio ei reaalimaailmassa sisällä jonkin mallin kaikkia ominaisuuksia, vaan on yleensä yhdistelmä niistä sisältäen samanlaisia elementtejä useista eri malleista. Tämän lisäksi maat eivät sovella johdonmukaisesti samaa periaatetta koko sosiaaliturvajärjestelmäänsä. Perhe-eläkejärjestelmän periaatteet voivat lisäksi olla erilaiset kuin esim. sairausvakuutuksen tai työttömyysvakuutuksen periaatteet. Mallijaottelut eivät näin ollen päde välttämättä loppuun saakka sen kummemmin yksittäisen maan kuin eri maiden sosiaaliturvajärjestelmien eri osien kohdalla. Hellstenin (1995) mukaan mallijaottelut auttavat kuitenkin ymmärtämään sosiaalipolitiikkaa erilaisten näkemysten pohjalta. Esping-Andersen (1999) on myös osaltaan vastannut hyvinvointivaltiomallijaotteluita kohtaan esitettyyn kritiikkiin, hänen mukaansa mallijaottelut auttavat näkemään "metsän puilta" Naiset hyvinvointivaltiomallijaotteluissa Perinteisten hyvinvointivaltiomallijaotteluiden feministinen kritiikki perustuu siihen, että mallijaottelut eivät riittävällä tavalla ota huomioon naisen asemaa yhteiskunnassa ja sitä kautta eri sosiaaliturvajärjestelmissä. Naisten suhteet hyvinvointivaltioon määrittyvät aikaisemmissa, sukupuolisokeissa tutkimuksissa sen mukaan, mikä on naisen rooli perheessä, pikemminkin kuin sen mukaan, mikä hänen statuksensa on yksilönä (Daly 2000). Esimerkiksi Jane Lewis (1992) väittää Esping-Andersenin esittämän jaottelun perustuvan pelkästään miehen ansiotyöhön ja miehen osallistumiseen markkinoille ja hänen mukaansa jaottelu muuttuu täysin, kun mukaan otetaan sukupuolinen näkökulma. Sukupuolitutkimuksen ja erityisesti naistutkimuksen

14 9 edustajat näkevät Euroopan hyvinvointivaltiot jaoteltuna sen perusteella, miten naiset nähdään yhteiskunnassa, vaimoina, työntekijöinä vai molempina. Ilona Ostnerin ja Mary Langanin (1991) luoman hyvinvointivaltiomallijaottelun mukaan eri sosiaaliturvajärjestelmät voidaan jakaa kolmeen eri malliin sen mukaisesti, miten eri sosiaaliturvajärjestelmät ottavat huomioon naisen aseman yhteiskunnassa. Hyvinvointivaltiot jaotellaan kahden elättäjämallin (heikon mieselättämallin), vahvan mieselättäjämallin sekä mukautetun (modified) mieselättäjämallin mukaisiin valtioihin. Lewisin (1992) mukaan Ranska jaotellaan mukautetun mieselättäjämallin mukaiseksi hyvinvointivaltioksi, koska siellä naisten vaatimukset vaimoina ja äiteinä yhdeltä kannalta ja toiselta kannalta palkattuina työntekijöinä tunnustetaan yhtäaikaisesti. Ranskalaisten naisten osallistuminen työmarkkinoille on ollut historiallisesti voimakkaampaa kuin muissa Keski- ja Etelä-Euroopan maissa, naisten työssäkäynti yleistyi Pohjoismaiden tapaan jo ja 1970-luvuilla. Naiset ovat osallistuneet työhön myös kokoaikaisemmin kuin muissa maissa ja tulonjakoa on suunnattu niin perheille, joilla on lapsia kuin myös perheille, joilla niitä ei ole. Myös esikoulujärjestelmä on kehitetty pisimmälle kokopäiväisen päivähoidon suuntaan. (Anttonen & Sointu 2006, 69). Pohjoismaista Ruotsi ja Tanska ovat kaikista kauimpana vahvan mieselättäjän mallista, sosiaaliturvajärjestelmät ovat kahden elättäjämallin mukaisia. Naisia kohdellaan palkattuina työntekijöinä ja tähän on päästy kehittämällä erillisverotusta, vanhempainlomia ja julkista lastenhoitoa. Esimerkiksi Ruotsin sosiaalidemokraattiset hallitukset ovat 1960-luvun lopulta alkaen päättäväisesti suunnanneet sosiaaliturvajärjestelmää kohti kahden elättäjämallin mukaista yhteiskuntaa vetäen naisia kohti palkkatyötä. Pohjoismaissa naisten työssäkäynti on kokoaikaista, mikä on arvioitu johtuvan hyvästä julkisen vallan järjestämästä lasten hoidosta (OECD 2006, 5). Iso-Britanniassa, Saksassa ja Irlannissa on puolestaan vedetty tiukka linja julkisen ja yksityisen hoitotyön välille. Naiset saavat johdettuja oikeuksia joko vaimoina ja leskinä tai palkkatyöläisinä ja äiteinä (milloin mieselättäjää ei ole), mutta ei molempina (Lewis 1997). Maat on sijoitettu vahvan mieselättämallin mukaisiksi maiksi. Osittain maiden luokitukset ovat samat kuin Esping-Andersenin (1990) esittämässä mallissakin, osittain

15 10 Lewisin mallitus poikkeaa siitä mm. sijoittamalla Ison-Britannian ja Saksan samaan ryhmään. Walteri Korpi (2000) jakaa eri maiden järjestelmät yleisen perhetuen malliin, kahden elättäjän malliin ja markkinaorientoituneeseen malliin. Mallit sisältävät hänen mukaan keskeiset näkökulmat sukupuolirelevantteihin politiikoihin. Korpi asettaa kullekin mallille tietyt edellytykset, indikaattorit, joiden tulee täyttyä, jotta järjestelmä kuuluu kyseiseen malliin. Yleisen perhetuen mallissa edellytetään, että alle 3-vuotiaista lapsista maksetaan rahaetuuksia (lapsilisät yms.), ei-aktiiveille vanhemmille maksetaan perheetuuksia ja että julkinen päivähoito on järjestetty hieman vanhemmille lapsille (3- vuotiaasta kouluikäiseen saakka). Kahden elättäjän mallissa edellytetään, että alle 3- vuotiaille lapsille on järjestetty julkinen päivähoito, äideillä on oikeus palkalliseen äitiyslomaan, isällä palkalliseen isyyslomaan ja julkinen hoiva on järjestetty 65 vuotta täyttäneille henkilöille heidän kotona asumisensa tukemiseksi. Näiden kahden mallin mukaisista edellytyksistä muodostuvat indikaattorit, jotka määrittävät markkinaorientoituneen mallin. Markkinaorientoituneessa mallissa molempien em. mallien indikaattorit ovat alhaisia. Mallin mukaisia maita ovat mm. Iso-Britannia, USA ja Kanada. Hoivapalvelut järjestetään suurelta osin yksityisten palveluntuottajien kautta (USA ja Kanada) taikka sitten perhesuhteiden kautta (esim. Iso-Britannia). Kuten muutkin hyvinvointivaltiomallijaottelut, myös Korven (2000) mallijaottelu on sellainen, että usean maan järjestelmä sisältää piirteitä useista eri malleista pikemmin kuin että järjestelmä täsmällisesti vastaa jotakin yksittäistä mallia. Esimerkiksi Ranska ja Belgia ovat maita, joissa on sekä kahden elättäjämallin mukaisia piirteitä että yleisen perhetuen mallin mukaisia piirteitä ja siten ovat tavallaan näiden kahden mallin mukaisia sekoituksia. Korpi on kuitenkin sijoittanut ne yleisen perhetuen mallin mukaisiksi maiksi. Suomi ja Tanska sijoittuvat Korven jaottelussa puolestaan kahden elättäjämallin mukaisiksi maiksi ja Italia yleisen perhetuen mallin mukaiseksi maaksi. Pohjoismaat on aiemmin kategorisoitu samaan hyvinvointivaltiomalliin. Kuitenkin viime vuosien aikana järjestelmien kehittyminen on varsinkin Tanskan ja Ruotsin osalta kulkenut eri suuntaan kuin muissa pohjoismaissa. Tämä näkyy myös leskeneläkejärjestelmien kehityksessä. Molemmissa maissa leskeneläkkeet on muutettu pitkäaikaisesti maksettavista etuuksista kertaluonteisiksi etuuksiksi. Kuitenkin Korpi ja Palme (2003) sijoittavat Tanskan ja Ruotsin omassa luokituksessaan eri ryhmiin.

16 11 Ostnerin ja Lewisin mallijaottelussa Suomi ja Tanska asetetaan heikon mieselättäjämallin mukaiseksi maaksi. Korpi (2000) asettaa jaottelussaan Suomen ja Tanskan kahden elättäjän mallin mukaiseen kategoriaan korostaen sitä, että molemmilla sukupuolilla on yhtäläiset mahdollisuudet sekä oikeudet ja velvollisuudet, kun tarkastellaan sosiaaliturvajärjestelmiä ja etuusjärjestelmiä sekä mahdollisuuksia hoivatyön ja ansiotyön jakamiseen. Ison-Britannian osalta perinteinen mallijaottelu vie maan liberaaliin malliin korostaen yksityisiä markkinoita sekä yksityisiä vakuutuksia sosiaaliturvaetuuksien saamisessa. Korpi (2000) jaottelee Ison-Britannian markkinaorientoituneeseen malliin, jossa korostetaan yksityisiä palveluntuottajia ja niiden tarjoamien hyvinvointipalvelujen merkitystä. Ranska puolestaan kuuluu konservatiiviseen malliin Esping-Andersenin (1990) jaottelussa, mutta mieselättäjyys -periaate ei välttämättä sovellu täysin sen sosiaaliturvajärjestelmään. Ranskassa myös naisille nimittäin tunnustetaan oikeus saada etuuksia oman työnteon perusteella. Feministisen kritiikin sisältämä mallijaottelu puolestaan ottaa tämän huomioon ja onkin jaotellut maan mukautetun mieselättäjämallin mukaiseksi maaksi. Korpi (2000) puolestaan jaottelee sekä Ranskan että Italian yleisen perhetuen malliin. Mallin mukaisesti maissa on järjestetty perhe-etuuksien maksaminen pienemmistä lapsista mahdollistaen näin ollen toisen vanhemman jäämisen kotiin ja myöhemmin isommille lapsille järjestetään päivähoitoa, jotta kotona olleella vanhemmalla on mahdollisuus palata töihin. Italia kuuluu perinteisessä mallijaottelussa konservatiiviseen malliin ja Leibfriedin ja Ostnerin (1991) jaottelussa välimeren maiden malliin, jossa korostuu mieselättäjyyden periaate. Naiset hoitavat lapsia kotona pitkään, mies puolestaan käy töissä ja tuo leivän pöytään. Sosiaaliturva- ja verojärjestelmät tukevat tätä mallia perhe-etuuksilla tehden naisten töihin paluun työnantajan kannalta kannattamattomaksi. Lapset hoidetaan ja kasvatetaan perheessä samalla kun muukin suku on tiiviisti samassa perheyhteydessä. Linda Hantrais ja Marie-Thérèse Letablier (1996) ovat analysoineet tutkimuksessaan Eurostatin aineiston avulla erilaisia yhteiskunnallisia muutoksia ja niiden vaikutuksia

17 12 erilaisiin perhemalleihin. He esittelevät tilastojen pohjalta kolme erilaista perhemallia Euroopan unionin jäsenmaissa: pohjoismaisen, keskieurooppalaisen sekä eteläeurooppalaisen mallin. Perhemalleja on tyypitelty myös muissa tutkimuksissa eri tavoin (Hantrais & Letablier 1996; ks. lisää Kamermann & Kahn 1978; Harding 1996; Schultheis 1990; Sainsbury 1994; Korpi 1999). Taulukossa 2 on kuvattu tutkimuksen kohteena olevien maiden sijoittuminen eri hyvinvointivaltio- ja ansaitsijamalleihin sekä perhemallikategorioihin. Taulukko 2. Vertailumaiden sijoittuminen eri hyvinvointivaltiomalleihin Ostner, Lewis 1992 Korpi 2000 SUOMI TANSKA ISO-BRITANNIA RANSKA ITALIA Heikko Vahva Mukautettu Vahva mieselättäjämalli mieselättäjämalli mieselättäjämalli mieselättäjämalli Kahden elättäjän malli Markkinaorientoitunut malli Yleisen perhetuen malli Yleisen perhetuen malli Esping- Andersen 1990 Liebfried Ostner 1990 Hantrais Letablier 1996 Pohjoismainen malli Liberaali malli Konservatiivinen malli Pohjoismainen malli Liberaali malli Konservatiivinen malli Pohjoismainen malli Keskieurooppalainen malli Keskieurooppalainen malli Konservatiivinen malli Eteläeurooppalainen (Välimeren maiden) malli Eteläeurooppalainen malli Perhemallien trendit ovat erilaiset eri Euroopan maissa. Yhtä perhemallia on vaikea enää määritellä, lisäksi vaihtelua esiintyy jokaisessa maassa. Perhemallien vaihteluun vaikuttavat väestön ikärakenne, sosioekonominen tilanne, etnisyys, ja geograafiset alkuperät (Hantrais & Letablier 1996).

18 13 3. PERHEMALLIEN MUUTOKSET, NAISTEN TYÖSSÄKÄYNNIN KEHITTYMINEN JA LESKENELÄKKEET TÄNÄ PÄIVÄNÄ Kuten edellä on todettu, leskeneläkejärjestelmät on alun perin luotu tilanteeseen, jossa vahvan mieselättäjämallin mukaisessa yhteiskunnassa kotona lapsia hoitaville vaimoille on myönnetty eläke mieselättäjän kuolintilanteessa. Yhteiskunta on aikojen kuluessa kuitenkin muuttunut. Naisten työssäkäynnin trendit ja perhemallit ovat muuttuneet. Viimeisten kolmenkymmenen vuoden aikana on tapahtunut paljon asiaan vaikuttavia muutoksia. Euroopan talousyhteisö on laajentunut nopeasti, syntyvyyden ehkäisykeinot ovat lisääntyneet ja tulleet kaikkien saataville myös lainsäädännön keinoin. Avoliittojen määrä on kasvanut, avioliittojen määrä on laskenut ja yksinhuoltajaperheiden osuus kaikista lapsiperheistä on kasvanut Euroopan maissa lisäten avioliiton ulkopuolella syntyvien lasten määrää (Hakovirta 2006). Tässä luvussa kuvataan erilaisten perhemallien kehittymistä ja naisten työllisyyden muutoksia Euroopassa. Alaluvussa 3.3. tarkastellaan lisäksi, keitä ovat tämän päivän lesket ja millaisia leskeneläkkeitä maksetaan. Tässä luvussa esitellyt kuviot ulottuvat 1960-luvulta 2000-luvulle saakka. Kuvioiden perusteella analysoidaan erilaisten muutosten vaikutuksia leskeneläkejärjestelmiin Perhemallien muutokset Useat sosiaaliturvajärjestelmät huomioivat avioliiton ja avoliiton eri tavoin. Esimerkiksi leskeneläkejärjestelmissä avioliitossa olleella leskellä on oikeus leskeneläkkeeseen. Sitä vastoin avoliitossa olleelle leskelle harvemmin syntyy oikeutta eläkkeeseen. Avoliittoa ei siten tunnusteta positiivisella tavalla samanarvoiseksi perhesuhteeksi kuin avioliittoa esimerkiksi leskeneläkejärjestelmissä, mutta avoliitto voi vaikuttaa negatiivisesti sosiaaliturvaetuuksiin. (esim. avopuolison tulot vähentävät toisen puolison etuuden määrää). Suomen perhe-eläkejärjestelmää uudistettaessa perhe-eläkekomitea (1987) totesi, ettei leskeneläkejärjestelmiä ole tarkoituksenmukaista laajentaa avoleskiin. Avoliitto perustuu taloudellisilta sidonnaisuuksiltaan henkilöiden vapaaehtoisiin järjestelyihin, eikä yhdessäolon päätyttyä kummallakaan puolisolla ole ilman erillistä sopimusta oikeutta vaatia toiselta puolisolta sellaisia taloudellisia velvoitteita, jotka

19 14 avioliiton perusteella ovat mahdollisia. Puolisoiden taloudellisia siteitä korostava perheeläketurva ei komitean (1987) mukaan soveltunut tuolloin avoliitossa olevien aikuisten henkilöiden taloudelliseksi turvaksi ja lisäksi avoliitto ei ole riittävän selkeästi määriteltävissä, mikä aiheuttaisi ongelmia lesken eläkeoikeuden toteamiseksi. Joissakin Euroopan maissa (esim. Tanska, Unkari, Alankomaat) avoleskillä on oikeus leskeneläkkeeseen (MISSOC 2009). Tanskassa avopuolisoilta edellytetään vähintään kahden vuoden yhteistä asumisaikaa ja avoliiton todentamisen ongelma on ratkaistu sillä, että avopuolisoilta edellytetään ilmoitusta yhdessä asumisesta eläkelaitokseen ennen edunjättäjän kuolemaa (Anttila 2005, 16) Määrä / tuhansia henkilöitä Tanska Iso-Britannia Italia Suomi EU Kuvio 1. Avioliittojen määrän muutos vuosina (avioliittojen määrä kyseisenä vuonna suhteessa keskimääräiseen väestöön, määrä tuhansissa henkilöissä). Ranskan osalta tiedot ovat puutteelliset, joten niitä ei sen vuoksi esitetä kuviossa. Lähde: Eurostat Kuviossa 1 on kuvattu avioliittojen määrän muutosta suhteessa keskimääräiseen väestöön vuodesta 1965 alkaen eräissä Euroopan maissa. Kaikissa maissa on nähtävissä pitkällä ajanjaksolla avioliittojen määrän lasku vaikka tarkastelujaksolla avioliittojen määrä on lähtenyt myös nousuun joissakin maissa (esim. Tanska). Leskeneläkkeen myöntäminen edellyttää, että leski ja edunjättäjä olivat naimisissa edunjättäjän kuollessa. Näin ollen avioliittojen määrän laskun voidaan olettaa johtavan myös leskeneläkkeiden määrän laskuun.

20 15 Puolisoiden välinen elatusvelvollisuus vaihtelee eri maissa. Velvollisuus elatukseen saattaa olla lainsäädännöllä asetettu perheenjäsenille ja mahdollisesti myös muille sukulaisille. Esimerkiksi Italiassa perheenjäsenet ovat lainsäädännössä velvoitettuja tukemaan toisiaan taloudellisesti. Keski-Euroopassa puolestaan perheenjäsenillä ja sukulaisilla ei ole niin laajaa velvollisuutta vastata toistensa elatuksesta. Isossa- Britanniassa ja Irlannissa lainsäädännöllisesti ei ole asetettu mitään velvollisuuksia perheenjäsenten hoitamiselle. Pohjoismaissa puolestaan velvollisuus huolehtia hoivan antamisesta on asetettu lainsäädännöllä valtiolle. (Hantrais & Letablier 1996, 59.) Eteläeurooppalainen elatusvastuu perheenjäsenten kesken näkyy myös perheeläkejärjestelmässä. Italian eläkejärjestelmän mukaan leskeneläkettä voidaan maksaa myös muulle lähiomaiselle kuin leskelle ja lapsille (esim. isovanhemmille, lapsenlapsille ja sisaruksille). Tällöin edellytetään yleensä, että muu sukulainen oli taloudellisesti riippuvainen edunjättäjästä. (MISSOC 2009.) Pohjoismaisen sosiaaliturvan individuaalisuus näkyy erityisesti Tanskan, Ruotsin ja Islannin leskeneläkejärjestelmissä. Leskellä on oikeus ainoastaan kertaluonteiseen taikka lyhyen määräajan kestävään leskeneläkkeeseen, koska lesken edellytetään itse turvaavan oman toimeentulonsa muulla tavoin (Islannissa eläke voidaan tosin maksaa alaikäistä lasta huoltavalle leskelle myös pidempään). Suomessa ja Norjassa leskeneläkkeet ovat tarveharkintaisia, eli eläkkeeseen on oikeus vain sellaisella leskellä, joka on taloudellisen tuen tarpeessa. (MISSOC

Esimerkkejä Euroopasta. Koonnut (2012): Tutkija Anneli Miettinen

Esimerkkejä Euroopasta. Koonnut (2012): Tutkija Anneli Miettinen Esimerkkejä Euroopasta Koonnut (2012): Tutkija Anneli Miettinen Ruotsi Tanska Slovenia Liettua Hollanti Itävalta Latvia Portugali Ranska Kypros SUOMI Belgia Saksa Bulgaria Viro Puola Luxembourg Tsekin

Lisätiedot

Työeläkejärjestelmän keskeiset piirteet. Työsuhdejuridiikka kurssi Marina Sirola

Työeläkejärjestelmän keskeiset piirteet. Työsuhdejuridiikka kurssi Marina Sirola Työeläkejärjestelmän keskeiset piirteet Työsuhdejuridiikka kurssi Marina Sirola Sisältö Työeläkejärjestelmän keskeiset piirteet Työeläkevakuuttaminen Miksi eläkeuudistus 2017 tehtiin? Työeläkkeen laskemisen

Lisätiedot

KV-kesäpäivät. Perusasioita eläkkeistä kv-tilanteissa. Outi Äyräs-Blumberg

KV-kesäpäivät. Perusasioita eläkkeistä kv-tilanteissa. Outi Äyräs-Blumberg KV-kesäpäivät Perusasioita eläkkeistä kv-tilanteissa Outi Äyräs-Blumberg 26.8.2016 Suomen eläkejärjestelmät Työeläke Ansaitaan palkkatyöllä tai yrittämisellä Työeläkelaitokset hoitavat ETK toimii lakisääteisenä

Lisätiedot

Suomalaisen hyvinvoinnin haasteita. Tilastokeskus-päivä 4.11.2008

Suomalaisen hyvinvoinnin haasteita. Tilastokeskus-päivä 4.11.2008 Suomalaisen hyvinvoinnin haasteita Tilastokeskus-päivä 4.11.28 Kaksi näkökulmaa suomalaisen hyvinvoinnin haasteista 1) Väestön ikääntymisen seuraukset :! Talouskasvun hidastuminen, kun työikäinen väestö

Lisätiedot

Eläkkeellesiirtymisikä vuonna Jari Kannisto

Eläkkeellesiirtymisikä vuonna Jari Kannisto Eläkkeellesiirtymisikä vuonna 2016 Jari Kannisto 15.2.2017 Aiheet Työeläkkeelle siirtyneiden määrä Eläkkeellesiirtymisiän kehitys Työllisyys Työllisen ajan odote 2 Eläkkeelle siirtymisen myöhentämistavoitetta

Lisätiedot

1 luku Viranhaltijan tai työntekijän kuoltua suoritettava taloudellinen tuki

1 luku Viranhaltijan tai työntekijän kuoltua suoritettava taloudellinen tuki KEVAN LISÄELÄKESÄÄNTÖ Kunnallisen eläkelaitoksen valtuuskunnan kunnallisen eläkelain 8 :n nojalla 29. päivänä marraskuuta 2002, 24. päivänä huhtikuuta 2003, 15. päivänä huhtikuuta 2004, 16. päivänä helmikuuta

Lisätiedot

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

Yhden vanhemman perheiden taloudellinen tilanne

Yhden vanhemman perheiden taloudellinen tilanne Yhden vanhemman perheiden taloudellinen tilanne Seminaarissa 'Kuinka yksinhuoltajien köyhyys poistetaan?', Kansalaisinfo, Eduskunnan lisärakennus 6.1.21 Anita Haataja Mistä yksinhuoltajat tulevat? Naisten

Lisätiedot

ZA4883. Flash Eurobarometer 247 (Family life and the needs of an ageing population) Country Specific Questionnaire Finland

ZA4883. Flash Eurobarometer 247 (Family life and the needs of an ageing population) Country Specific Questionnaire Finland ZA4883 Flash Eurobarometer 247 (Family life and the needs of an ageing population) Country Specific Questionnaire Finland 2008 EUROBAROMETER ON FAMILIES, AND ADAPTING TO THE NEEDS OF AN AGEING POPULATION

Lisätiedot

Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli Helena Hiila-O Brien

Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli Helena Hiila-O Brien Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli 25.9.2012 Helena Hiila-O Brien KUKA LASTA KASVATTAA JA MITÄ VARTEN Lapsi työvoimana Lapsi rakentamassa kansakunnan tulevaisuutta Lapsi jatkamaan sukua

Lisätiedot

Työhön ulkomaille Voinko kuulua Suomen sosiaaliturvaan? Merja Siltanen-Kallio

Työhön ulkomaille Voinko kuulua Suomen sosiaaliturvaan? Merja Siltanen-Kallio Työhön ulkomaille Voinko kuulua Suomen sosiaaliturvaan? Merja Siltanen-Kallio 25.8.2016 Termit Sopimukseton maa tarkoittaa muuta maata kuin EU-/ETA-maata tai Sveitsiä, tai Sosiaaliturvasopimusmaata (mm.

Lisätiedot

Tallella ikä eletty Ikääntyminen tilastoissa

Tallella ikä eletty Ikääntyminen tilastoissa Tallella ikä eletty Ikääntyminen tilastoissa Tiedotustilaisuus 9.2.24 Tilastokeskus 11.5.25 klo 9.-12. 55 Puumalan väestö 23 (TK:n kunnittainen väestöennuste) 5 45 4 35 3 25 2 15 1 5 5 1 15 2 25 3 35 4

Lisätiedot

HUOM: yhteiskunnallisilla palveluilla on myös tärkeä osuus tulojen uudelleenjaossa.

HUOM: yhteiskunnallisilla palveluilla on myös tärkeä osuus tulojen uudelleenjaossa. 1 2. JULKISEN SEKTORIN MENOT SUOMESSA JA ERÄISSÄ MUISSA MAISSA (NÄMÄ TIEDOT OVAT TUOMALAN UUDESTA JULKAISEMATTOMASTA KÄSIKIRJOITUKSESTA) EI SAA LEVITTÄÄ ULKOPUIOLELLE LUENTOJEN! Tässä luvussa tarkastelemme

Lisätiedot

MAATALOUSYRITTÄJIEN RYHMÄHENKIVAKUUTUKSEN EHDOT. Yleisiä määräyksiä 1

MAATALOUSYRITTÄJIEN RYHMÄHENKIVAKUUTUKSEN EHDOT. Yleisiä määräyksiä 1 RHV/1.1.2017 1 (5) MAATALOUSYRITTÄJIEN RYHMÄHENKIVAKUUTUKSEN EHDOT Yleisiä määräyksiä 1 Näitä ehtoja sovelletaan maatalousyrittäjän eläkelain (1280/2006) 10 :n mukaan vakuutettuun maatalousyrittäjään ja

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. Liite 8 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. VN1 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista, jollaiseen

Lisätiedot

Perhepalikat uusiksi

Perhepalikat uusiksi Perhepalikat uusiksi 1. 2. 3. 4. 5. Joustavoittaa perhevapaita Helpottaa perheen ja työn yhteensovittamista Kannustaa isiä perhevapaille Kohtelee perheitä tasapuolisesti Ei lisää kustannuksia 1. Joustavoittaa

Lisätiedot

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen lausunto Hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen lausunto Hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen lausunto Hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista Mika Kortelainen Tutkimusohjaaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT)

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

MAATALOUSYRITTÄJIEN RYHMÄHENKIVAKUUTUKSEN EHDOT. Yleisiä määräyksiä 1

MAATALOUSYRITTÄJIEN RYHMÄHENKIVAKUUTUKSEN EHDOT. Yleisiä määräyksiä 1 RHV/1.1.2012 1 (5) MAATALOUSYRITTÄJIEN RYHMÄHENKIVAKUUTUKSEN EHDOT Yleisiä määräyksiä 1 Näitä ehtoja sovelletaan maatalousyrittäjän eläkelain (1280/2006) 10 :n mukaan vakuutettuun maatalousyrittäjään ja

Lisätiedot

Tietoa merimiesten sosiaaliturvasta ja sairausvakuutuksesta

Tietoa merimiesten sosiaaliturvasta ja sairausvakuutuksesta Tietoa merimiesten sosiaaliturvasta ja sairausvakuutuksesta Sisällys Yleistä..........................................1 Lippusääntö..................................1 Merimiehiin sovellettava EU-lainsäädäntö.......1

Lisätiedot

Venäläistaustaiset naiset Suomessa: sukupuoliroolit ja perhe. Pirjo Pöllänen Itä-Suomen yliopisto Karjalan tutkimuslaitos & yhteiskuntapolitiikka

Venäläistaustaiset naiset Suomessa: sukupuoliroolit ja perhe. Pirjo Pöllänen Itä-Suomen yliopisto Karjalan tutkimuslaitos & yhteiskuntapolitiikka Venäläistaustaiset naiset Suomessa: sukupuoliroolit ja perhe Pirjo Pöllänen Itä-Suomen yliopisto Karjalan tutkimuslaitos & yhteiskuntapolitiikka Venäläiset maahanmuuttajat Suomessa Venäläisiä maahanmuuttajia

Lisätiedot

PIDEMPÄÄN TYÖELÄMÄSSÄ HARMAANTUVASSA SUOMESSA. Erkki Pekkarinen

PIDEMPÄÄN TYÖELÄMÄSSÄ HARMAANTUVASSA SUOMESSA. Erkki Pekkarinen PIDEMPÄÄN TYÖELÄMÄSSÄ HARMAANTUVASSA SUOMESSA Erkki Pekkarinen Varma on keskinäinen ja itsenäinen Varma on keskinäinen eli asiakkaidensa omistama yhtiö Päätösvaltaa Varmassa käyttävät kaikki, jotka maksavat

Lisätiedot

Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia. valtiolla työskenteleville

Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia. valtiolla työskenteleville Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia valtiolla työskenteleville Virkamiesvaihdossa syvennetään maailmalla oman alan osaamista, kielitaitoa ja kansainvälisiä verkostoja. Vaihdossa hankitut tiedot,

Lisätiedot

Maatalousyrittäjien eläkevakuutus

Maatalousyrittäjien eläkevakuutus Maatalousyrittäjien eläkevakuutus Eläkkeen tulisi olla vakuutusajasta sidonnainen eläkkeelle jäännistä seuraavan tulonmenetyksen korvaus. Koska vakuutusmaksuihin vaikuttavat ansiotulot voivat vaihdella

Lisätiedot

HE vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

HE vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT HE 11812000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi äitiysavustuslain 3 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi äitiysavustuslakia siten, että äitiysavustukseen

Lisätiedot

PUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA

PUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA 012 Peruste #1 2 2015 väki ja valta PUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA Puoluejäsenyyksien määrä vaihtelee suuresti Euroopan maissa. Vaihtelusta huolimatta luvut ovat

Lisätiedot

tilastoja Työikäiset eläkkeensaajat Helsingissä Työikäiset eläkkeensaajat yleisimmin eläkkeellä työkyvyttömyyden vuoksi

tilastoja Työikäiset eläkkeensaajat Helsingissä Työikäiset eläkkeensaajat yleisimmin eläkkeellä työkyvyttömyyden vuoksi HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS tilastoja 2010 5 Työikäiset eläkkeensaajat Helsingissä Työikäisten pääasiallisena toimeentulon lähteenä ovat ansiotulot. Kuitenkin pieni, mutta kasvava joukko työikäisiä

Lisätiedot

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2011

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2011 Kansainvälinen palkkaverovertailu 11 Tutkimuksessa yhteensä 18 maata Euroopasta Alankomaat Belgia Britannia Espanja Italia Itävalta Norja Ranska Ruotsi Saksa Sveitsi Tanska Viro Euroopan ulkopuolelta Australia

Lisätiedot

Kuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät?

Kuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät? Kuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät? OP -kiinteistökeskusten 60-vuotisjuhlaseminaari 9.8.2006 Pentti Hakkarainen, johtokunnan jäsen, Suomen Pankki Asuntomarkkinoilla vahvoja kansallisia

Lisätiedot

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi TYÖOLOJEN KEHITYS Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi % Palkansaajien koulutusrakenne Työolotutkimukset 1977-2013 100 90 10 13 14 20

Lisätiedot

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2014

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2014 Kansainvälinen palkkaverovertailu 214 Selvityksessä yhteensä 18 maata Euroopasta Alankomaat Belgia Britannia Espanja Italia Itävalta Norja Ranska Saksa Sveitsi Tanska Viro Euroopan ulkopuolelta Australia

Lisätiedot

Lisäeläkesäännön muuttaminen

Lisäeläkesäännön muuttaminen 1 (7) Lisäeläkesäännön muuttaminen Lisäeläkesäännön 1 1 momentti, 3 1 ja 2 momentti sekä uusi 5 momentti, 4, 5 4 momentti, 9 ja 10. ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT 1. Nykytila Esityksessä ehdotetaan

Lisätiedot

VÄESTÖLIITON LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSEEN LAIKSI LASTEN HOIDON TUISTA

VÄESTÖLIITON LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSEEN LAIKSI LASTEN HOIDON TUISTA STM:n järjestämä kuulemistilaisuus 4.11.2014 VÄESTÖLIITON LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSEEN LAIKSI LASTEN HOIDON TUISTA Hallituksen esityksessä laista lasten hoidon tuista ehdotetaan mm. seuraavia muutoksia

Lisätiedot

Nykyiset trendit lasten kotihoidontuen käytöstä

Nykyiset trendit lasten kotihoidontuen käytöstä Nykyiset trendit lasten kotihoidontuen käytöstä Sosiaaliturvan abc Anita Haataja 31.5.2012 Sisältö Kotihoidon tuki Tukimuodoista, käyttäjämääristä ja kustannuksista Osittainen hoitoraha Kuntalisät 2 Lakisääteistä

Lisätiedot

KOHTI MAHDOLLISUUKSIEN SOSIAALITURVAA. Sosiaaliturvan kokonaisuudistus SATA

KOHTI MAHDOLLISUUKSIEN SOSIAALITURVAA. Sosiaaliturvan kokonaisuudistus SATA KOHTI MAHDOLLISUUKSIEN SOSIAALITURVAA Sosiaaliturvan kokonaisuudistus SATA Sosiaaliturvauudistus Hallitus on ryhtynyt suomalaisen sosiaaliturvan uudistamiseen. Sosiaaliturvauudistuksen (SATA) tavoitteena

Lisätiedot

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä?

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja . Ranskan edellinen presidentti Nicolas Sarkozy on julistanut eurokriisin voitetuksi jo 2012

Lisätiedot

HE 165/2004 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 165/2004 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 165/2004 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työntekijäin eläkemaksun ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun huomioon ottamisesta eräissä päivärahoissa ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä

Lisätiedot

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa.

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. LISÄÄ NAISIA KAUPPAKAMAREIDEN LUOTTAMUSTEHTÄVIIN 12.11.7 Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. Tutkimuksen avulla selvitetään

Lisätiedot

40. Eläkkeet. Keskimääräinen kokonaiseläke (oma eläke) euroa/kk toteutunut

40. Eläkkeet. Keskimääräinen kokonaiseläke (oma eläke) euroa/kk toteutunut Talousesitys 40. Eläkkeet S e l v i t y s o s a : Luvun menot aiheutuvat valtion osuuksista eläkejärjestelmien sekä osuudesta maatalousyrittäjien ja apurahansaajien tapaturmavakuutuksen ja sairauspäivärahan

Lisätiedot

1992 vp - HE 155. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi lapsilisälain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

1992 vp - HE 155. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi lapsilisälain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 1992 vp - HE 155 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi lapsilisälain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan lapsilisälakia muutettavaksi siten, että lapsilisä maksettaisiin

Lisätiedot

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan:

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan: 3.3.1 Miten eri maissa lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia edistävät palvelut tuotetaan eri hallintokuntien kuten sosiaali-, terveys- ja koulutoimen yhteistyöllä? Koko: 100 000 Aikajänne: 3/2016

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. huhtikuuta 2016 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. huhtikuuta 2016 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. huhtikuuta 2016 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2016/0061 (NLE) 8112/16 JUSTCIV 69 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON PÄÄTÖS luvan antamisesta tiiviimpään

Lisätiedot

EU:n sosiaaliturvajärjestelmien uudistus ja pohjoismaiset sopimukset

EU:n sosiaaliturvajärjestelmien uudistus ja pohjoismaiset sopimukset EU:n sosiaaliturvajärjestelmien uudistus ja pohjoismaiset sopimukset Miten EU:n sosiaaliturvasopimus vaikuttaa Pohjoismaiden välillä liikkuviin? Heli Mäkipää, edunvalvontavastaava Pohjola-Norden/ Suomi

Lisätiedot

Työhön ja työnhakuun ulkomaille. Leena Ikonen, Kela 27.8.2013

Työhön ja työnhakuun ulkomaille. Leena Ikonen, Kela 27.8.2013 Työhön ja työnhakuun ulkomaille Leena Ikonen, Kela 27.8.2013 Vakuuttaminen Suomessa asuvat ovat vakuutettuja Kelan hoitaman sosiaaliturvan osalta, jos Henkilöllä on täällä varsinainen asunto ja koti ja

Lisätiedot

Keskimääräinen kokonaiseläke (oma eläke) euroa/kk toteutunut

Keskimääräinen kokonaiseläke (oma eläke) euroa/kk toteutunut Talousesitys 40. Eläkkeet S e l v i t y s o s a : Luvun menot aiheutuvat valtion osuuksista eläkejärjestelmien sekä osuudesta maatalousyrittäjien ja apurahansaajien tapaturmavakuutuksen ja sairauspäivärahan

Lisätiedot

15/07/2009 I. ILMASTONMUUTOKSEN KOKEMINEN. A. Käsitys maailmanlaajuisten ongelmien vakavuudesta

15/07/2009 I. ILMASTONMUUTOKSEN KOKEMINEN. A. Käsitys maailmanlaajuisten ongelmien vakavuudesta Directorate- General for Communication PUBLIC-OPINION MONITORING UNIT 15/07/2009 Ilmastonmuutos 2009 Standardi Eurobarometri ( EP/Komissio): tammikuu-helmikuu 2009 Ensimmäiset tulokset: tärkeimmät kansalliset

Lisätiedot

Keskimääräinen kokonaiseläke (oma eläke) euroa/kk toteutunut

Keskimääräinen kokonaiseläke (oma eläke) euroa/kk toteutunut Talousesitys 40. Eläkkeet S e l v i t y s o s a : Luvun menot aiheutuvat valtion osuuksista eläkejärjestelmien sekä osuudesta maatalousyrittäjien ja apurahansaajien tapaturmavakuutuksen ja sairauspäivärahan

Lisätiedot

SOSIAALITURVA JA LUOTTAMUS. Heikki Ervasti Seminaarialustus Työeläkepäivä

SOSIAALITURVA JA LUOTTAMUS. Heikki Ervasti Seminaarialustus Työeläkepäivä SOSIAALITURVA JA LUOTTAMUS Heikki Ervasti Seminaarialustus Työeläkepäivä 20.10.2010 2 Mitä on luottamus? Sosiaalinen pääoma = yhdistystoiminta + luottamus Luottamus instituutioita kohtaan Luottamus toisia

Lisätiedot

Rajat ylittävä sosiaaliturva. Essi Rentola Suunnittelupäällikkö 4.12.2013

Rajat ylittävä sosiaaliturva. Essi Rentola Suunnittelupäällikkö 4.12.2013 Rajat ylittävä sosiaaliturva Essi Rentola Suunnittelupäällikkö 4.12.2013 Kansaneläke Työttömyyskassat Perheetuudet Kela Työttömyys Työtapaturmaja ammattitautietuudet Terveydenhoito huolto Sairaus- ja äitiysetuudet

Lisätiedot

Hyvinvointiyhteiskunnan haasteet

Hyvinvointiyhteiskunnan haasteet Hyvinvointiyhteiskunnan haasteet Päivi Lipponen Kansanedustaja, Tulevaisuus - ja talousvaliokuntien jäsen Filosofian tohtori Suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuus Hyvinvoinnin kasvusta huolimatta, eriarvoisuus

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön kansainvälinen liikkuvuus 2009

Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön kansainvälinen liikkuvuus 2009 TILASTORAPORTTI Statistikrapport Statistical report Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön kansainvälinen liikkuvuus 2009 Reijo Ailasmaa +358 29 524 7062 reijo.ailasmaa@thl.fi Terveyden ja hyvinvoinnin

Lisätiedot

Sivistyksessä Suomen tulevaisuus. KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen

Sivistyksessä Suomen tulevaisuus. KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen Sivistyksessä Suomen tulevaisuus KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen Millaisia tietoja ja taitoja tulevaisuudessa tarvitaan? Tulevaisuuden tietojen

Lisätiedot

Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet

Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet Riikka Kimpanpää Johtava sosiaalityöntekijä/projektipäällikkö Tampereen kaupunki 1 Toimeentulotuen tarkoitus ja oikeus sosiaaliturvaan Toimeentulotukilaki

Lisätiedot

Kelan eläke-etuuden saajien määrä alkoi vuonna 2009 taas vähetä

Kelan eläke-etuuden saajien määrä alkoi vuonna 2009 taas vähetä Tilastokatsaus Lisätietoja: 28.05.2010 Esko Ruhanen, puh. 020 634 1364, etunimi.sukunimi@kela.fi Kelan eläke-etuuden saajien määrä alkoi vuonna 2009 taas vähetä Kelan eläke-etuudensaajat ja maksetut eläkeetuudet

Lisätiedot

(TOIM.) JENNI VÄLINIEMI-LAURSON PEKKA BORG VESA KESKINEN YKSIN KAUPUNGISSA

(TOIM.) JENNI VÄLINIEMI-LAURSON PEKKA BORG VESA KESKINEN YKSIN KAUPUNGISSA (TOIM.) JENNI VÄLINIEMI-LAURSON PEKKA BORG VESA KESKINEN YKSIN KAUPUNGISSA Tämän esitteen teksteissä mainitut sivunumerot viittaavat Yksin kaupungissa -kirjaan, jonka voit ladata ilmaisena pdf-tiedostona

Lisätiedot

7 SAK:n edustajakokouksen sopimuspoliittiset päätökset 7.1 Sopimuspolitiikan tavoitetila vuosikymmenen jälkipuoliskolla Onnistuneen sopimuspolitiikan ansiosta, jossa on yhteen sovitettu talousja työmarkkinapolitiikka,

Lisätiedot

Työmarkkinoiden kehitystrendejä Sähköurakoitsijapäivät

Työmarkkinoiden kehitystrendejä Sähköurakoitsijapäivät Työmarkkinoiden kehitystrendejä Sähköurakoitsijapäivät 18.4.2013 Varatoimitusjohtaja Risto Alanko Maailma on muuttunut, muuttuuko Suomen työmarkkinakäytännöt? Taloudet kansainvälistyvät ja yhdentyvät edelleen

Lisätiedot

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 1 Esityksen rakenne 1. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien

Lisätiedot

Eläkeläisen kuuluminen Suomen sosiaaliturvaan. Leena Ikonen, Kela 27.8.2013

Eläkeläisen kuuluminen Suomen sosiaaliturvaan. Leena Ikonen, Kela 27.8.2013 Eläkeläisen kuuluminen Suomen sosiaaliturvaan Leena Ikonen, Kela 27.8.2013 Lakiperusta Kansallinen lainsäädäntö Laki asumiseen perustuvan sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta (1573/1993)= soveltamisalalaki

Lisätiedot

VEROASTE 2009 2011, KANSAINVÄLINEN VERTAILU

VEROASTE 2009 2011, KANSAINVÄLINEN VERTAILU Taskutilasto 2013 VEROTUS SUOMESSA Suomen verotuksesta päätetään eduskunnassa, Euroopan unionissa ja kunnissa. Verotusta säätelevät verolait, jotka valmistellaan valtiovarainministeriössä ja hyväksytään

Lisätiedot

Pentti Arajärvi. Kansalaispalkka ja suomalaisen sosiaaliturvan perusta. Kalevi Sorsa säätiö 15.12.2006

Pentti Arajärvi. Kansalaispalkka ja suomalaisen sosiaaliturvan perusta. Kalevi Sorsa säätiö 15.12.2006 Pentti Arajärvi Kansalaispalkka ja suomalaisen sosiaaliturvan perusta Kalevi Sorsa säätiö 15.12.2006 1 SUOMEN PERUSTUSLAKI 18 Oikeus työhön ja elinkeinovapaus Jokaisella on oikeus lain mukaan hankkia toimeentulonsa

Lisätiedot

LIITTEET LIITE II PÄÄTÖSASIAKIRJA. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi

LIITTEET LIITE II PÄÄTÖSASIAKIRJA. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 17.2.2014 COM(2014) 91 final ANNEX 2 LIITTEET LIITE II PÄÄTÖSASIAKIRJA asiakirjaan Ehdotus neuvoston päätökseksi Kroatian tasavallan osallistumista Euroopan talousalueeseen koskevan

Lisätiedot

Arvoista: tahdommeko säilyä kansana. ja kulttuurina?

Arvoista: tahdommeko säilyä kansana. ja kulttuurina? Arvoista: tahdommeko säilyä kansana 1 Syntyvyys on uusiutumistasolla eli naista kohti on 2,1 lasta: > kansa ja kulttuuri säilyy ja kulttuurina? väestö 2 Syntyvyys on alle uusiutumistason, mutta maahanmuutto

Lisätiedot

Rekisteritutkimus viimeisijaisen sosiaaliturvan pitkäaikaisasiakkuudesta Topias Pyykkönen & Anne Surakka

Rekisteritutkimus viimeisijaisen sosiaaliturvan pitkäaikaisasiakkuudesta Topias Pyykkönen & Anne Surakka Kerran asiakas, aina asiakas? Rekisteritutkimus viimeisijaisen sosiaaliturvan pitkäaikaisasiakkuudesta Topias Pyykkönen & Anne Surakka 9.12.2015 Tutkimuksen lähtökohdat Puheissa ja mielikuvissa ollaan

Lisätiedot

Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan. Teemaseminaari Aki Heiskanen

Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan. Teemaseminaari Aki Heiskanen Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan Teemaseminaari 3.12.2007 Aki Heiskanen Samanlaiset muutokset Huolimatta kunkin maan hyvinvointipalveluiden kansallisista erityispiirteistä eri maissa on

Lisätiedot

EV 137/1999 vp- HE 163/1999 vp. Laki. kansaneläkelain muuttamisesta

EV 137/1999 vp- HE 163/1999 vp. Laki. kansaneläkelain muuttamisesta EV 137/1999 vp- HE 163/1999 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi kansaneläkelain, perhe-eläkelain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys n:o 163/1999

Lisätiedot

ZA5209. Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland

ZA5209. Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland ZA5209 Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland FLASH 269 Haluaisin kysyä muutaman kysymyksen, jotka liittyvät yhteiskuntamme muodostavien eri sukupolvien

Lisätiedot

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011 Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 2 Jorma Turunen toimitusjohtaja 3 Globaali rakennemuutos siirtää työtä ja pääomia Aasiaan Teollisuustuotannon jakauma maailmassa 1950-2009

Lisätiedot

04/2014 TIIVISTELMÄ. Näkökulmia perhe-eläkkeen kehittämistarpeisiin. Marjukka Hietaniemi ja Suvi Ritola (toim.) ELÄKETURVAKESKUKSEN RAPORTTEJA

04/2014 TIIVISTELMÄ. Näkökulmia perhe-eläkkeen kehittämistarpeisiin. Marjukka Hietaniemi ja Suvi Ritola (toim.) ELÄKETURVAKESKUKSEN RAPORTTEJA 04/2014 ELÄKETURVAKESKUKSEN RAPORTTEJA TIIVISTELMÄ Marjukka Hietaniemi ja Suvi Ritola (toim.) Näkökulmia perhe-eläkkeen kehittämistarpeisiin Raportti perustuu Eläketurvakeskuksen maaliskuussa 2014 järjestämän

Lisätiedot

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle Pärnänen Anna Erikoistutkija Väestö- ja elinolotilastot Muistio 29.3.2016 1 (1) Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle Asiantuntijakuuleminen nollatuntisopimuksista Tilastokeskus selvitti vuonna 2014 työvoimatutkimuksen

Lisätiedot

Maahanmuuton taloustiede Matti Sarvimäki Aalto-yliopisto ja VATT

Maahanmuuton taloustiede  Matti Sarvimäki Aalto-yliopisto ja VATT Maahanmuuton taloustiede www.vatt.fi/maahanmuutto Matti Sarvimäki Aalto-yliopisto ja VATT Maahanmuuttajien määrä kasvanut nopeasti Ulkomailla syntyneet Ulkomaalaistaustaiset Vieraskieliset Ulkomaan kansalaiset

Lisätiedot

HE 128/2005 vp. oli 4,85 prosenttia, kun työttömyysvakuutusmaksua

HE 128/2005 vp. oli 4,85 prosenttia, kun työttömyysvakuutusmaksua HE 128/2005 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työntekijäin eläkemaksun ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun huomioon ottamisesta eräissä päivärahoissa Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki

Lisätiedot

Demografinen huoltosuhde. Mikä on hyvä huoltosuhde?

Demografinen huoltosuhde. Mikä on hyvä huoltosuhde? Demografinen huoltosuhde Mikä on hyvä huoltosuhde? Mikä ihmeen demografinen huoltosuhde? Suhdeluku, joka kertoo kuinka monta ei-työikäistä eli huollettavaa on yhtä työikäistä kohden. 0-14 -vuotiaat + yli

Lisätiedot

Lastenhoidon tuen internetlaskurin ohjeet:

Lastenhoidon tuen internetlaskurin ohjeet: Lastenhoidon tuen internetlaskurin ohjeet: Yleisohje Laskennalla voit laskea arvion kotihoidon tuen ja yksityisen hoidon tuen määristä. Jos asut Ahvenanmaalla, tarkista lastenhoidon tuen määrä omasta asuinkunnastasi,

Lisätiedot

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 Työllisyysaste 1989-23 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 75 8 % Suomi EU 7 65 6 55 5 89 91 93 95 97 99 1* 3** 13.1.23/SAK /TL Lähde: OECD Economic Outlook December 22 2 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

Isät turvallisuuden tekijänä

Isät turvallisuuden tekijänä Isät turvallisuuden tekijänä Mitä on väkivalta Väkivalta on fyysisen voiman tai vallan tahallista käyttöä tai sillä uhkaamista, joka kohdistuu ihmiseen itseensä, toiseen ihmiseen tai ihmisryhmään tai yhteisöön

Lisätiedot

Sivistyslautakunta Yksityisen hoidon tuen kuntalisä alkaen. Sivistyslautakunta

Sivistyslautakunta Yksityisen hoidon tuen kuntalisä alkaen. Sivistyslautakunta Sivistyslautakunta 16 02.03.2016 tuen kuntalisä 1.8.2016 alkaen Sivistyslautakunta 02.03.2016 16 Lakia lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta muutetaan 1.8.2016 alkaen. Muutokset koskevat pääosin

Lisätiedot

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ Juha Rantala ja Marja Riihelä Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 Sukupuolten välinen tasa-arvo on keskeinen arvo suomalaisessa

Lisätiedot

Lausunto, Hannu Karhunen, Jyväskylän yliopisto ja Tilastokeskus

Lausunto, Hannu Karhunen, Jyväskylän yliopisto ja Tilastokeskus Lausunto, 24.5.2016 Hannu Karhunen, Jyväskylän yliopisto ja Tilastokeskus Lausunto Eduskunnan Työelämä-ja tasa-arvovaliokunnalle työikäisen väestön koulutustason kehityksestä ja työllistymisestä ilman

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työsopimuslain 1 luvun :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työsopimuslakia siten, että vapaaehtoisen lisäeläketurvan

Lisätiedot

EU:n liikenneturvallisuusohjelma tuottaa hyviä tuloksia tavoite 25 000 ihmishengen säästämisestä Euroopan teillä voidaan saavuttaa vuonna 2010

EU:n liikenneturvallisuusohjelma tuottaa hyviä tuloksia tavoite 25 000 ihmishengen säästämisestä Euroopan teillä voidaan saavuttaa vuonna 2010 IP/07/584 Bryssel, 27 april 2007 EU:n liikenneturvallisuusohjelma tuottaa hyviä tuloksia tavoite 25 000 ihmishengen säästämisestä Euroopan teillä voidaan saavuttaa vuonna 2010 Euroopan komissio käynnisti

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi lapsilisälain 7 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan lapsilisälakia muutettavaksi siten, että perheen ensimmäisestä lapsilisään

Lisätiedot

Oikeudet ja velvollisuudet ovat perheen turva. Avioliitto, avoliitto ja rekisteröity parisuhde ovat erilaisia

Oikeudet ja velvollisuudet ovat perheen turva. Avioliitto, avoliitto ja rekisteröity parisuhde ovat erilaisia Oikeudet ja velvollisuudet ovat perheen turva Avioliitto, avoliitto ja rekisteröity parisuhde ovat erilaisia t.1 s.63 Omaisuuden osalta: avioliitossa omaisuuden ja velkojen erillisyys, mutta avioliitossa

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 16:2016

TILASTOKATSAUS 16:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 16:2016 1 26.8.2016 PITKÄAIKAISTYÖTTÖMÄT VANTAALLA Pitkäaikaistyöttömiä oli Vantaalla vuoden 2015 lopussa 4 850. Heistä useampi kuin kaksi viidestä oli ollut työttömänä

Lisätiedot

Eurokriisin vaikutukset esimerkkinä taloudellisesta katastrofista

Eurokriisin vaikutukset esimerkkinä taloudellisesta katastrofista Eurokriisin vaikutukset esimerkkinä taloudellisesta katastrofista Author : albert John Maynard Keynes luonnehti eräässä kirjoituksessaan 1930-luvun lamaa nykyajan suurimmaksi sellaiseksi katastrofiksi,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriö STM043:00/2016 LASTENSUOJELUN KESKUSLIITON LAUSUNTO

Sosiaali- ja terveysministeriö STM043:00/2016 LASTENSUOJELUN KESKUSLIITON LAUSUNTO 5.10.2016 Sosiaali- ja terveysministeriö STM043:00/2016 LASTENSUOJELUN KESKUSLIITON LAUSUNTO Luonnos hallituksen esitykseksi laeiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta ja elatustukilain 6 ja 8 :n muuttamisesta

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 3.11.23/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Hallituksen ehdolliset lisätoimet

Hallituksen ehdolliset lisätoimet Hallituksen ehdolliset lisätoimet Ehdolliset lisäsäästöt: suoraan palkansaajiin kohdistuvia ovat työttömyysturva, vuorotteluvapaa, vanhempainvapaan lomakarttuman poistaminen eli yhteensä 202 miljoonaa.

Lisätiedot

Suomi työn verottajana 2010

Suomi työn verottajana 2010 Kansainvälinen palkkaverovertailu työn verottajana 21 Kansainvälinen palkkaverovertailu 21 Tutkimuksessa yhteensä 18 maata Euroopasta Alankomaat Belgia Britannia Espanja Italia Itävalta Norja Ranska Ruotsi

Lisätiedot

40. Eläkkeet. Vuosina maksetut eläkkeet (milj. euroa)

40. Eläkkeet. Vuosina maksetut eläkkeet (milj. euroa) 40. Eläkkeet S e l v i t y s o s a : Luvun menot aiheutuvat valtion osuuksista eläkejärjestelmien sekä osuudesta maatalousyrittäjien ja apurahansaajien tapaturmavakuutuksen ja sairauspäivärahan omavastuuajan

Lisätiedot

Näyttötutkinnot 20 vuotta, , klo

Näyttötutkinnot 20 vuotta, , klo Näyttötutkinnot 20 vuotta, 21.10.2014, klo 10.45 15.30 NÄYTTÖTUTKINTOJEN VAIKUTTAVUUDEN KYSYMYS? Mitä rekisteriaineistot ja vertailuasetelmat kertovat? Asko Suikkanen, emeritusprofessori (YTT), Lapin yliopisto

Lisätiedot

Karoliina Koskenvuo ja Ilona Autti-Rämö Alle 25-vuotiaiden nuorten työkyvyttömyys- ja kuntoutusetuuksien käytön kehitys

Karoliina Koskenvuo ja Ilona Autti-Rämö Alle 25-vuotiaiden nuorten työkyvyttömyys- ja kuntoutusetuuksien käytön kehitys Työpapereita 50/2013 Karoliina Koskenvuo ja Ilona Autti-Rämö Alle 25-vuotiaiden nuorten työkyvyttömyys- ja kuntoutusetuuksien käytön kehitys Kirjoittajat Karoliina Koskenvuo, FT, erikoistutkija etunimi.sukunimi@kela.fi

Lisätiedot

Suomi työn verottajana 2008

Suomi työn verottajana 2008 Kansainvälinen palkkaverovertailu Suomi työn verottajana 28 Kansainvälinen palkkaverovertailu 28 Tutkimuksen maat Alankomaat, Australia, Belgia, Espanja, Iso-Britannia, Italia, Itävalta, Japani, Kanada,

Lisätiedot

Klicka här, skriv ev. Undertitel

Klicka här, skriv ev. Undertitel Klicka här, skriv ev. Undertitel Vanhempainraha on vanhemmille maksettava korvaus, jotta he voisivat töissä olon sijaan olla kotona lastensa kanssa. Tätä korvausta maksetaan yhteensä 480 päivältä lasta

Lisätiedot

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2016

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2016 Julkaisuvapaa klo 4. Kansainvälinen palkkaverovertailu 216 Selvityksessä yhteensä 18 maata Euroopasta Alankomaat Belgia Britannia Espanja Italia Itävalta Norja Ranska Saksa Sveitsi Tanska Viro Euroopan

Lisätiedot

KV-asioiden infotilaisuus: Ulkomaantyön vakuuttaminen. Marjaana Lundqvist 27.8.2013

KV-asioiden infotilaisuus: Ulkomaantyön vakuuttaminen. Marjaana Lundqvist 27.8.2013 KV-asioiden infotilaisuus: Ulkomaantyön vakuuttaminen Marjaana Lundqvist 27.8.2013 Aihepiirit Yleistä ulkomaantyön vakuuttamisesta ja sosiaaliturvasta Työskentely EU- ja sosiaaliturvasopimusmaissa: vakuuttamista

Lisätiedot

Perhetilaston perusasioita

Perhetilaston perusasioita Perhetilaston perusasioita 6.10.2014 Timo Nikander Muodostaminen Käsittelysäännöt pysyneet muuttumattomina 1990-luvun alusta. Aineistona on väestörakenneaineisto 31.12.XXXX, johon on poimittu Väestörekisterikeskuksen

Lisätiedot

Työllisyys ja julkinen talous Martti Hetemäki

Työllisyys ja julkinen talous Martti Hetemäki Työllisyys ja julkinen talous 29.12.2016 Martti Hetemäki Miten paljon työllisyys vaikuttaa julkiseen talouteen? Miten työllisyys liittyy sukupolvien väliseen sopimukseen? Miten työllisyysaste on kehittynyt

Lisätiedot