VERTAILEVA TUTKIMUS LESKENELÄKEJÄRJESTELMISTÄ TANSKASSA, ISOSSA-BRITANNIASSA, RANSKASSA, ITALIASSA JA SUOMESSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VERTAILEVA TUTKIMUS LESKENELÄKEJÄRJESTELMISTÄ TANSKASSA, ISOSSA-BRITANNIASSA, RANSKASSA, ITALIASSA JA SUOMESSA"

Transkriptio

1 VERTAILEVA TUTKIMUS LESKENELÄKEJÄRJESTELMISTÄ TANSKASSA, ISOSSA-BRITANNIASSA, RANSKASSA, ITALIASSA JA SUOMESSA Marjukka Turunen Topsos Sosiaalivakuutuksen ammatillinen lisensiaattitutkimus Sosiaalitieteiden laitos Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta Turun yliopisto Elokuu 2010 Turun yliopiston sosiaalipolitiikan laitoksen julkaisuja Sarja D: 5/2010 Sosiaalivakuutuksen ammatilliset lisensiaattitutkielmat ISBN

2 TURUN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta/sosiaalitieteiden laitos, sosiaalipolitiikka TURUNEN, MARJUKKA: Vertaileva tutkimus leskeneläkejärjestelmistä Tanskassa, Isossa-Britanniassa, Ranskassa, Italiassa ja Suomessa TOPSOS Sosiaalivakuutuksen ammatillinen lisensiaattitutkimus 75 sivua, 5 liitesivua Elokuu 2010 Tässä tutkimuksessa vertaillaan viiden eri Euroopan maan leskeneläkejärjestelmiä ja tarkastellaan, miten maiden leskeneläkejärjestelmät sijoittuvat eri hyvinvointivaltiomalleihin. Perheen elättäjän kuoleman jälkeistä toimeentuloturvan muutosta korvaamaan on säädetty eri maiden eläkejärjestelmiin leskeneläkkeitä ja muita vastaavia etuuksia. Viimeisen kolmen vuosikymmenen aikana perhemalleissa on tapahtunut suuria muutoksia. Avioerojen, avoliittojen sekä avioliiton ulkopuolella syntyneiden lasten määrä on lisääntynyt Euroopassa. Myös yksinhuoltajuus on lisääntynyt. Naisten työssäkäynti on kasvanut, lisäksi eliniän odote on noussut sekä miehillä että naisilla. Tutkimuksessa selvitetään vastausta mm. kysymykseen, ovatko leskeneläkejärjestelmät pysyneet edellä mainittujen yhteiskunnallisten muutosten mukana ja miten tutkimuksen kohteena olevien maiden leskeneläkejärjestelmät sijoittuvat eri hyvinvointivaltiomallijaotteluihin. Tutkimuksen teoreettisessa osiossa selvitetään erilaisia hyvinvointivaltiomallijaotteluja (luku 2). Lisäksi tarkastellaan erilaisia yhteiskunnallisia muutoksia, joilla on vaikutusta leskeneläkejärjestelmiin sekä tämän päivän leskiä ja leskeneläkkeitä (luku 3). Luvussa 4 käsitellään tutkimuksessa käytetyt aineistot ja metodit. Tämän jälkeen selvitetään kunkin vertailumaan leskeneläkejärjestelmien sisältö sekä vertaillaan järjestelmien yhteneväisyyksiä ja eroavuuksia (luku 5). Avainsanat: leski, eläke, leskeneläke, eläkejärjestelmä, hyvinvointivaltiomalli, kansainvälinen vertailu

3 SISÄLLYS 1. JOHDANTO 1 2. HYVINVOINTIVALTIOMALLIJAOTTELUT JA LESKENELÄKE- JÄRJESTELMÄT 2.1. Hyvinvointivaltiomallien perinteinen jaottelu 2.2. Naiset hyvinvointivaltiomallijaotteluissa 3. PERHEMALLIEN MUUTOKSET, NAISTEN TYÖSSÄKÄYNNIN KEHITTYMINEN JA LESKENELÄKKEET TÄNÄ PÄIVÄNÄ 3.1. Perhemallien muutokset 3.2. Naisten työssäkäynnin muutokset 3.3. Lesket ja leskeneläkkeet 2000-luvulla 4. TUTKIMUSTEHTÄVÄ, AINEISTO JA MENETELMÄT 4.1. Aiempi tutkimus 4.2. Tutkimuksen tavoite ja tutkimusaineisto 5. LESKENELÄKEJÄRJESTELMIEN VERTAILU 5.1. Leskeneläkejärjestelmät ja etuudet 5.2. Edunjättäjää koskevat edellytykset Edunjättäjän ikä Edunjättäjän kuuluminen vakuutukseen 5.3. Leskeä koskevat edellytykset Lesken suhde edunjättäjään Avio- tai avoliiton tai rekisteröidyn parisuhteen pituus Lesken ikä Lasten huoltaminen 5.4. Leskeneläkkeen määrä 5.5. Uuden avio- tai avoliiton tai rekisteröidyn parisuhteen vaikutukset 6. YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET LÄHTEET LIITTEET

4 Kuviot Kuvio 1. Avioliittojen määrän muutos vuosina (avioliittojen määrä kyseisenä vuonna suhteessa keskimääräiseen väestöön, määrä tuhansissa henkilöissä) Kuvio 2. Avioerojen määrän muutos vuosina (avioerojen määrä kyseisenä vuonna suhteessa keskimääräiseen väestöön, määrä tuhansissa henkilöissä) Kuvio 3. Avioliiton ulkopuolella syntyneet lapset vuosina (prosenttiosuus kaikista syntyneistä lapsista) Kuvio 4. Naisten työssäkäynnin muutos vuodesta 1965 vuoteen 2006 eräissä OECD maissa (15-64 v., prosenttiosuus saman kohderyhmän koko väestöstä) Kuvio 5. Leskeneläkkeisiin käytetyt julkiset varat vertailumaissa vuosina (prosenttia bruttokansantuotteesta) Kuvio 6. Leskeksi jääneet yli 60-vuotiaat naiset eräissä maissa (prosenttimäärä saman ikäluokan koko väestöstä) Kuvio 7. Leskeksi jääneet yli 60-vuotiaat miehet eräissä maissa (prosenttimäärä saman ikäluokan koko väestöstä) Kuvio 8. Eliniän odote miehillä eräissä Euroopan maissa (vuosia 65 v. täytt. henkilöllä) Kuvio 9. Eliniän odote naisilla eräissä Euroopan maissa (vuosia 65 v. täytt. henkilöllä)

5 Taulukot Taulukko 1. Leskeneläkejärjestelmiä koskevat ensimmäiset lainsäädännöt vertailumaissa Taulukko 2. Vertailumaiden sijoittuminen eri hyvinvointivaltiomalleihin Taulukko 3. Leskeneläkejärjestelmät tutkimuskohteena Taulukko 4. Leskeneläkkeen saamisedellytykset Taulukko 5. Leskeneläkkeiden maksaminen eri eläkejärjestelmistä Taulukko 6.1. Edunjättäjän iän vaikutus leskeneläkeoikeuteen ja eläkkeen määrään Taulukko 6.2. Edunjättäjän vakuutukseen kuuluminen Taulukko 6.3. Leskeneläkkeen saajan suhde edunjättäjään ja eläkkeen saamisen edellytykset Taulukko 6.4. Leskeneläkkeensaajat eri eläkejärjestelmissä Taulukko 6.5. Avioliiton tai vastaavan parisuhteen pituuden vaikutus leskeneläkeoikeuteen ja määrään Taulukko 6.6. Lesken iän vaikutus leskeneläkeoikeuteen ja eläkkeen määrään Taulukko 6.7. Huollettavana olevien lasten vaikutus leskeneläkeoikeuteen ja eläkkeen määrään Taulukko 7. Leskeneläkkeen määräytyminen Taulukko 8. Uuden avio- tai avoliiton tai rekisteröidyn parisuhteen vaikutukset leskeneläkeoikeuteen

6 1 1. JOHDANTO Ei vaimon perintö riitä kuin Tuomaanpäivästä jouluun. - lokalahtelainen sananlasku - Perhe-eläkejärjestelmien tavoitteena on turvata perheenhuoltajan ja puolison kuolemantapauksen aiheuttamia välittömiä vaikutuksia perheen toimeentuloturvaan sekä auttaa perhettä sopeutumaan uusiin, muuttuneisiin olosuhteisiin. Yleistavoitteena on pidetty perheen vähimmäistoimeentulon takaamista sekä saavutetun kulutustason turvaamista. Eläkejärjestelmistä maksetaan tukea kuolleen henkilön leskelle (leskeneläkkeet) ja huoltajansa menettäneelle lapselle (lapsen- ja orvoneläkkeet). Perhe-eläkejärjestelmät ovat syntyneet aikana, jolloin mies on ollut perheen elättäjä ja hänen kuoltuaan naisleski ja alaikäiset lapset ovat jääneet vaille toimeentulon turvaa. Leskeneläkkeet on useissa maissa alun perin kohdennettu naispuolisille leskille ja vielä 1960-luvulla varsin useassa maassa eläkeoikeus leskenosalta oli rajoitettu koskemaan yksinomaan naispuolisia leskiä (Sosiaalipoliittisen ohjelmatoimikunnan mietintö I 1968, 46). Edunjättäjällä (kuollut puoliso) on tarkoitettu nimenomaan miespuolista henkilöä. Sittemmin tasa-arvo on toteutettu leskeneläkkeiden osalta, kaikissa Euroopan maissa leskeneläkkeet maksetaan nykyisin myös miespuoliselle leskelle (MISSOC 2009). Sosiaalipoliittinen ohjelmatoimikunta (1968) linjasi Suomessa perhe-eläkkeiden tehtävät esittäessään yleisen perhe-eläkejärjestelmän luomista seuraavasti: "Perhe-eläkkeiden tehtävänä on ollut eläketapahtuman aiheuttamien taloudellisten muutosten eliminoiminen. Tarkoituksena on ollut turvata leskelle ja orvoille perheenhuoltajan kuoleman jälkeen samat kulutusmahdollisuudet kuin heillä oli perheenhuoltajan eläessä. Koska nämä kulutusmahdollisuudet perheenhuoltajan eläessä olivat lähinnä riippuvaiset aikoinaan perheenhuoltajan ansioista, perheeläkkeet tulevat määriltään ensinnäkin mitoitettavaksi perheenhuoltajan ansioiden mukaan sekä sitten sidottavaksi vastaavien ansioiden kehitykseen. Perheeläkkeiden kohdalla on kuitenkin syytä nähdä tavoitteet kaksiasteisina: ensinnä on kysymys tietystä peruseläketurvasta, toisin sanoen tietyn vähimmäiskulutustason turvaamisesta; kun peruseläketurva on saavutettu, tämän jälkeen on tavoitteena perheenhuoltajan saavuttaman kulutustason turvaaminen perheenhuoltajan kuoleman jälkeen hänen perheelleen. (Sosiaalipoliittisen ohjelmatoimikunnan mietintö I 1968, )" Mietinnössä todetaan myös, että eläketapahtuman jälkeen leskiperhe joutuu monessakin suhteessa uusiin olosuhteisiin, joissa perheen kohdalla muodostuu uusia tarpeita. Näin

7 2 ollen leskiperheiden sosiaalipoliittisen tuen katsottiin tuolloin edellyttävän myös uusien, ei pelkästään eläketapahtumaa edeltävien kulutusmahdollisuuksien turvaaminen. Perhe on niin käsitteenä kuin elämän tosiasiallisena piirinäkin kulttuuriinsa sidottu, mutta samalla ajallisesti muuttuva instituutio (Perhekäsitetyöryhmän muistio 1993, 2). Perhe on yksi merkittävimmistä taloudellisen turvan ja hoivan tuottajista. Perhemuodot ovat kuitenkin muuttuneet länsimaissa kolmen viimeisen vuosikymmenen aikana (Hakovirta 2006, 17). Avioerojen ja myös avioliiton ulkopuolella syntyvien lasten määrä on kasvanut ja avioliittojen määrä laskenut. Leskien osalta merkittävää on myös eliniän odotteen kasvu sekä miehillä että naisilla kaikissa maissa (ks. lisää luku 3). Leskeneläkejärjestelmät ovat kohdentuneet ja kohdentuvat edelleen enemmän alaikäisiä lapsia huoltaville leskille kuin yksinasuville, iäkkäämmille leskille. Yksinasuville leskille on eri maiden leskeneläkejärjestelmissä yleensä asetettu lisäedellytyksiä (esimerkiksi avioliiton kesto, lesken ja edunjättäjän ikä yms.), jotta eläke voidaan myöntää. Alaikäisten lasten huoltaminen on sitä vastoin yksistään riittänyt leskeneläkkeen myöntämiseen. Leskeneläkkeet on myönnetty pääsääntöisesti avioliitossa olevalle leskelle. Avoliitossa olevia leskiä eivät kaikkien maiden järjestelmät kata (ks. alaluku 5.3.1). Ensimmäiset sosiaaliturvajärjestelyt ovat olleet erilaisia yksityisoikeudellisia järjestelyitä, joilla on pyritty ohjaamaan yksityisvarallisuutta yhteiskunnallisesti järkevällä tavalla. Tällaisia ovat myös leskien sosiaaliturvan ensimmäiset järjestelyt 1700-luvun alkupuolelta. Huomenlahjaa on pidetty ensimmäisenä lesken toimeentuloturvan muotona. Huomenlahja, joka alun perin annettiin morsiamelle korvaukseksi neitsyyden menettämisestä, aktualisoitui vasta antajansa kuoleman jälkeen ja määräytyi antajan sosiaalisen aseman mukaan. Kaupunkilaisleski sai huomenlahjan vain, jos liitto oli ollut lapseton. Ero maalaislesken ja kaupunkilaislesken välille tehtiin sen vuoksi, että naimaosat kaupungeissa ja maaseudulla olivat erisuuruiset. Leskellä oli tuolloin myös paremmat oikeudet kuin naimattomalla naisella tai aviovaimolla; leski sai itsenäisesti hallita varojaan. (Tuominen 1988; ks. Lehtiniemi 1985.) Muutamissa Euroopan maissa (mm. Ruotsi-Suomessa) oli ammattikohtaista avustuskassatoimintaa jo ennen 1800-lukua, mutta vasta tuolloin alkoi työalakohtainen eläketurva kehittyä myös leskeneläkkeen osalta. Aikaisemminkin erityisiä ryhmiä varten oli olemassa järjestelmiä. Tällainen oli esimerkiksi Ison-Britannian sotaleskille säädetty

8 3 sosiaaliturvajärjestelmä, joka oli voimassa 1500-luvun lopulta 1600-luvun lopulle (Hudson 1995). Perhe-eläkejärjestelmiä koskevat lainsäädännöt on säädetty tutkimuksen kohteena olevissa maissa vaihtelevasti eri vuosina 1900-luvun alkupuolelta alkaen. Taulukossa 1 on esitetty se, milloin vertailumaiden ensimmäiset leskelle maksettavia eläkkeitä koskevat lainsäädännöt ovat tulleet voimaan. Taulukko 1. Leskeneläkejärjestelmiä koskevat ensimmäiset lainsäädännöt vertailumaissa Maa Vuosi Eläkejärjestelmä Tanska 1964 Palkansaajien lisäeläkejärjestelmän leskeneläke Kansaneläkejärjestelmän leskeneläke 1955 Iso-Britannia Pakollinen perhe-eläkevakuutus pienituloisille työntekijöille Kansaneläkelain perhe-eläke Ranska 1945 Palkansaajien työeläkejärjestelmän perhe-eläke Italia 1968 Palkansaajien eläkejärjestelmän perhe-eläke Suomi Työeläkejärjestelmän perhe-eläke Kansaneläkejärjestelmän perhe-eläke Lähde: Aarnio & Janhunen 1977, Leskeneläkkeitä sisältyy kattavasti eri maiden eläkejärjestelmiin. Euroopassa EU- ja ETA-maiden sosiaaliturvajärjestelmistä Latvia on ainoa maa, jonka sosiaaliturvajärjestelmään ei sisälly erillistä varsinaista leskeneläkettä. Myös Euroopan maiden ulkopuolisissa maissa leskeneläkkeet esiintyvät laajasti osana varsinaisia omaeläkejärjestelmiä (ks. liite 1). Toisaalta varsinaisten leskeneläkkeiden lisäksi tai sijasta eri maiden sosiaaliturvajärjestelmät sisältävät usein mm. leskelle maksettavia perheavustuksia ja muita etuuksia. Leskeä tuetaan siten taloudellisesti puolison kuoleman jälkeen myös niissä valtioissa, joissa varsinaista leskeneläkejärjestelmää ei ole. Joissakin maissa varsinaisten leskeneläkkeiden sijasta tai lisäksi leski voi saada esimerkiksi vanhuuden tai työkyvyttömyyden perusteella erillisiä eläkkeitä taikka avustuksia. Niissä maissa, joissa ei lapsen- tai orvoneläkejärjestelmiä esiinny ja leskelle jää huollettavakseen alaikäisiä lapsia, maksetaan eloonjääneelle huoltajalle yleensä lisäkorvausta joko leskeneläkejärjestelmästä taikka muusta, esimerkiksi perheetuusjärjestelmästä. (MISSOC 2008.)

9 4 Perhe-eläkejärjestelmien lisäksi useissa Euroopan maissa maksetaan myös hautaus- tai kuolinavustusta, joka on kertaluonteinen etuus ja maksetaan henkilölle, joka huolehtii vainajan hautauksesta (ks. liite 2). Tämän tutkimuksen ulkopuolelle on rajattu perheeläkejärjestelmien sisältämät lapsen- ja orvoneläkkeet, hautausavustukset sekä epävirallisen tai kolmannen sektorin tuottamat tukimuodot leskelle. Myöskään muita kuin eläkejärjestelmien sisältämiä tulonsiirtoja ei tutkita. Mikä on leskeneläkejärjestelmien merkitys tänä päivänä muuttuneiden perhemallien ja yhteiskunnan muutosten myötä? Leskeksi jäädään yhä vanhempana eliniän odotteen kasvaessa eikä leskellä yleensä tällöin ole enää alaikäisiä lapsia huollettavanaan. Perheen toimeentulo turvataan nykyisin yhä useammissa perheissä molempien puolisoiden työtulojen perusteella, kahden elättäjän perhemallin leviäminen Euroopassa on muuttanut vastuita ja velvollisuuksia perheiden sisällä. Naisten työssäkäynnin lisääntymisen myötä naisleskelle kertyneen oman työeläkkeen määrä on kasvanut ja tarve leskeneläkkeeseen ei tällöin ole enää niin suuri. Käsillä olevassa tutkimuksessa haetaan vastausta seuraaviin kysymyksiin: Miten eri maiden leskeneläkejärjestelmät eroavat toisistaan? Kuka katsotaan kunkin maan järjestelmässä leskeksi? Millaisia vaatimuksia eri maiden leskeneläkejärjestelmissä esitetään edunjättäjälle ja leskelle? Onko eri maiden järjestelmissä yhteneväisyyksiä leskeneläkkeiden määrän laskennan suhteen? Miten eri hyvinvointivaltiomallit ja niiden jaottelut pitävät paikkaansa tarkasteltaessa leskeneläkejärjestelmiä? Näiden kysymysten kautta pohditaan sitä, vastaavatko leskeneläkejärjestelmien tavoitteet nykyyhteiskunnassa muuttuneita perhemalleja ja työmarkkinoiden muutoksia eli sitä, ovatko leskeneläkejärjestelmät muuttuneet ajassa sosiaaliturvajärjestelmille asetettavien vaatimusten mukaisesti? Leskeneläkejärjestelmiä ei ole tutkittu kovin paljoa verrattuna muihin eläkejärjestelmiin (mm. vanhuus- ja työkyvyttömyyseläkejärjestelmät). Leskeneläkkeistä on tehty kansallista tutkimusta ja myös kuvailevia selvityksiä. Kansainvälisesti vertailevaa tutkimusta on kuitenkin tehty hyvin vähän. (ks. alaluku 4.1.) Samalla kun muut sosiaaliturvan muodot ovat toistuvasti olleet erilaisten kansainvälisten vertailujen kohteena, ei leskeneläkejärjestelmiin ole tästä näkökulmasta kohdennettu juuri huomiota. Tutkimus mahdollistaa siten eri maiden leskeneläkejärjestelmien

10 5 eroavuuksien ja yhteneväisyyksien vertailun kansainväliselle vertailututkimukselle ominaiseen tapaan. Tässä tutkimuksessa vertaillaan viiden eri Euroopan maan leskeneläkejärjestelmiä. Tutkimuksen kohteena ovat leskeneläkejärjestelmät Tanskassa, Isossa-Britanniassa, Ranskassa, Italiassa ja Suomessa. Kohteena olevat maat on valittu niin, että ne edustavat eri hyvinvointivaltiomalleja. Keskieurooppalaista mallia edustaa Ranska, anglosaksista mallia Iso-Britannia ja pohjoismaista mallia Tanska ja Suomi. Lisäksi tarkastelussa on mukana Italia, joka edustaa eteläeurooppalaista mallia. Tutkimuksen tarkoituksena on löytää vertailevan sosiaalipoliittisen tutkimuksen tradition tavoin eri maiden leskeneläkejärjestelmien eroavuudet ja yhteneväisyydet sekä tarkastella niiden kautta sitä, millaista hyvinvointivaltiomallia kunkin maan leskeneläkejärjestelmä tukee. Vertailutietoa, jota ei ole tarkoitettu itse tutkimuksessa analysoida, on koottu liitteenä oleviin taulukoihin myös muiden kuin vertailussa mukana olevien maiden osalta. Tutkimuksen teoreettisena taustana ja lähtökohtana on hyvinvointivaltiomallijaotteluja käsittelevä aikaisempi tutkimus. Myös perinteisiä mallijaotteluita vastaan esitetty kritiikki ja sen pohjalta syntyneet uudet hyvinvointivaltiomallijaottelut tuodaan esille. Hyvinvointivaltiomallit ja niiden jaottelut käydään läpi lyhyesti luvussa kaksi. Naisten työssäkäynnillä, perhemallien muutoksella, eliniän odotteen kasvulla ja muilla demograafisilla tekijöillä on merkitystä leskeneläkkeitä tarkasteltaessa, näitä käsitellään luvussa kolme. Tutkimuksen neljännessä luvussa esitellään tutkimuksen tavoitteet ja toteutus. Viidennessä luvussa vertaillaan kohteena olevien maiden leskeneläkejärjestelmiä eli esitetään leskeneläkejärjestelmien ns. institutionaalinen tarkastelu sekä eri järjestelmiin liittyvien edellytysten vertailu ja analysointi. Tutkimuksen kuudennessa luvussa kootaan yhteen tutkimuksen tulokset ja esitetään johtopäätökset.

11 6 2. HYVINVOINTIVALTIOMALLIJAOTTELUT JA LESKENELÄKE- JÄRJESTELMÄT 2.1. Hyvinvointivaltiomallien perinteinen jaottelu Hyvinvointivaltioita jaoteltu erilaisiin kategorioihin sen mukaan, millaisia sosiaaliturvajärjestelmiä eri valtioissa yleensä esiintyy. Mallijaotteluiden tarkastelun kohteena ovat olleet muun muassa etuusjärjestelmien luonne, kustannukset, kattavuus ja järjestelmien institutionaalinen rakenne. Mallijaotteluissa on tarkasteltu eri maiden sosiaaliturvajärjestelmien luonteissa olevia eroja ja haettu yhtäläisyyksiä. Leskeneläkejärjestelmiä ei ole aiemmin jaoteltu eri hyvinvointivaltiomallien mukaan. Hyvinvointivaltiomallijaotteluista tunnetuin on Esping-Andersenin jaottelu pohjoismaiseen sosiaalidemokraattiseen, angloamerikkalaiseen markkinaliberalismiin ja keskieurooppalaiseen konservatiiviseen hyvinvointivaltiomalliin (Esping-Andersen 1990). Jaottelu tukee aikaisempaa Richard Titmussin (1974) esittämää kolmijakoa, joka jakaa hyvinvointivaltiot edellä mainittuun kategoriaan. Esping-Andersenin jälkeen on useita muunlaisiakin mallijaotteluita esitetty. Joitakin malleja on pilkottu pienempiin osiin, esimerkkinä tästä mm. liberalistisen mallin jakaminen (Castles & Mitchell 1990). Jaotteluja on myös laajennettu esimerkiksi tuomalla mukaan erillinen perhekeskeinen eteläeurooppalainen malli, "Latin Rim -malli" (Langan & Ostner 1991; Leibfried & Ostner 1991). Esping-Andersenin (1990) jaottelun pohjoismainen sosiaalidemokraattinen malli nojautuu julkisen sektorin vastuuseen sosiaalisen hyvinvoinnin tuottamisessa. Mallia on sen perusteella kuvattu kansainvälisesti ainutlaatuiseksi. Pohjoismaisessa mallissa pyritään aktiivisesti vähentämään markkinoiden vaikutusta yksittäisten kansalaisten hyvinvointiin ja vähentämään myös perheiden vastuuta hyvinvoinnin tuottamisessa ja näin ollen korostamaan suurempaa yksilön vapautta. Hernes (1987) on todennut, että monet feministit pitävät skandinaavista mallia "naisystävällisenä", koska sosiaaliturvajärjestelmät perustuvat korkeaan egalitarismiin. Kaikilla, sukupuoleen katsomatta, on samat mahdollisuudet, oikeudet ja velvollisuudet. Liberaali angloamerikkalainen malli nojautuu pitkälti markkinoihin hyvinvoinnin tuottamisessa ja tukeutuu ainoastaan joissakin tilanteissa (esimerkiksi kansanterveys)

12 7 julkisen vallan tuottamaan hyvinvointiin. Julkisen vallan myöntämä hyvinvointi kohdistetaan tiukan tarveharkinnan kautta vain tukea erityisesti tarvitseville ja muiden tehtävänä on hankkia halutessaan turvaa yksityisiltä markkinoilta. Liberaali malli johtaa usein epätasa-arvoisuuteen eri yhteiskuntaluokkien välillä. Liberaalin mallin mukaisia maita ovat esimerkiksi Australia, Iso-Britannia sekä Kanada ja USA. Konservatiivinen keskieurooppalainen malli puolestaan nojautuu perinteiseen perheiden tuottamaan hyvinvointiin. Perhettä pidetään yhteiskunnan perusyksikkönä ja perheen toimeentulon katsotaan riippuvan aviomiehen työtulosta (male-bread winner malli). Vaimo puolestaan toteuttaa omaa luonnolliseksi katsottua tehtäväänsä kotona. Sosiaaliturva perustuu työnteolle ja tuottaa parhaimman hyvinvoinnin pitkien työurien myötä. Hyvinvointivaltio ylläpitää statuseroja ja sosiaaliset oikeudet ovat sidoksissa sosiaaliseen asemaan ja luokkaan, mallin mukaiset sosiaaliturvajärjestelmät sisältävätkin usein eri ammattiryhmille tarkoitettuja järjestelmiä (Hellsten 1995, 425). Malli on voimakkaimmillaan Keski- ja Etelä-Euroopan valtioissa. Esping-Andersenin (1990) luoman mallijaottelun hyvinvointivaltiomalleihin on tuotu lisäksi erillinen eteläeurooppalainen malli, koska perinteisen jaottelun ei ole katsottu riittävällä tavalla huomioivan Etelä-Euroopan maiden järjestelmiä ja erityispiirteitä (Langan & Ostner 1991). Eteläeurooppalaisen mallin mukaisessa maassa julkisen vallan tuottama sosiaaliturva on vähäistä eli valtiot käyttävät huomattavan paljon vähemmän rahaa sosiaalimenoihin kuin esimerkiksi pohjoismaissa. (Julkunen 1992, ) Naisten työssäkäymisaste on alhainen (ks. esim. Italian osalta alaluku 3.2. kuvio 5). Mallin mukaisia maita ovat mm. Kreikka, Espanja ja Italia. Uskonnolliset traditiot ovat yhteiskunnan perustana ja työmarkkinat ovat melko erilaiset verrattuna angloamerikkalaisen liberaalin mallin mukaisiin maihin. Valtiot nojaavat vahvaan agrikulttuuriseen perustaan. Sosiaalinen turvallisuus ja huolenpito nojaavat puolestaan perheeseen ja sukuun. (Langan & Ostner 1991, 134.) Esping-Andersenin (1990) ja muiden perinteisten mallien feministinen kritiikki on luonut myös uudenlaisia hyvinvointimallijaotteluja. Mary Langan ja Ilona Ostner (1991) ovat kehittäneet mallijaottelun, joka korostaa naisen asemaa eri hyvinvointivaltiomalleissa. Jane Lewis (1992) on myös tarkastellut mallia edelleen. Mallit kritisoivat perinteisiä mallijaotteluita feministisestä näkökulmasta. Näkökulman mukaan modernit hyvinvointivaltiot ylläpitävät mm. sosiaaliturvan avulla perinteisiä

13 8 ajatuksia miehen ja naisen välisistä rooleista. Sosiaaliturvajärjestelmiä on siten jaoteltu uudella tavalla erityisesti siltä kannalta, millainen asema naisella kussakin sosiaaliturvajärjestelmässä on. Uusia mallijaotteluita löytyy muitakin. Esimerkiksi Walter Korpi (2000) on esitellyt sukupuolirelevantteihin politiikoihin sopivan oman mallijaottelunsa (mallista ks. alaluku 2.2.) Yleensä hyvinvointivaltioiden järjestelmät eivät puhtaasti sisällä kaikkia mallijaotteluiden ominaisuuksia. Katri Hellstenin (1995) mukaan perinteisten mallijaotteluiden kritiikki sekä uudenlaiset jaottelut perustuvat siihen, että mikään hyvinvointivaltio ei reaalimaailmassa sisällä jonkin mallin kaikkia ominaisuuksia, vaan on yleensä yhdistelmä niistä sisältäen samanlaisia elementtejä useista eri malleista. Tämän lisäksi maat eivät sovella johdonmukaisesti samaa periaatetta koko sosiaaliturvajärjestelmäänsä. Perhe-eläkejärjestelmän periaatteet voivat lisäksi olla erilaiset kuin esim. sairausvakuutuksen tai työttömyysvakuutuksen periaatteet. Mallijaottelut eivät näin ollen päde välttämättä loppuun saakka sen kummemmin yksittäisen maan kuin eri maiden sosiaaliturvajärjestelmien eri osien kohdalla. Hellstenin (1995) mukaan mallijaottelut auttavat kuitenkin ymmärtämään sosiaalipolitiikkaa erilaisten näkemysten pohjalta. Esping-Andersen (1999) on myös osaltaan vastannut hyvinvointivaltiomallijaotteluita kohtaan esitettyyn kritiikkiin, hänen mukaansa mallijaottelut auttavat näkemään "metsän puilta" Naiset hyvinvointivaltiomallijaotteluissa Perinteisten hyvinvointivaltiomallijaotteluiden feministinen kritiikki perustuu siihen, että mallijaottelut eivät riittävällä tavalla ota huomioon naisen asemaa yhteiskunnassa ja sitä kautta eri sosiaaliturvajärjestelmissä. Naisten suhteet hyvinvointivaltioon määrittyvät aikaisemmissa, sukupuolisokeissa tutkimuksissa sen mukaan, mikä on naisen rooli perheessä, pikemminkin kuin sen mukaan, mikä hänen statuksensa on yksilönä (Daly 2000). Esimerkiksi Jane Lewis (1992) väittää Esping-Andersenin esittämän jaottelun perustuvan pelkästään miehen ansiotyöhön ja miehen osallistumiseen markkinoille ja hänen mukaansa jaottelu muuttuu täysin, kun mukaan otetaan sukupuolinen näkökulma. Sukupuolitutkimuksen ja erityisesti naistutkimuksen

14 9 edustajat näkevät Euroopan hyvinvointivaltiot jaoteltuna sen perusteella, miten naiset nähdään yhteiskunnassa, vaimoina, työntekijöinä vai molempina. Ilona Ostnerin ja Mary Langanin (1991) luoman hyvinvointivaltiomallijaottelun mukaan eri sosiaaliturvajärjestelmät voidaan jakaa kolmeen eri malliin sen mukaisesti, miten eri sosiaaliturvajärjestelmät ottavat huomioon naisen aseman yhteiskunnassa. Hyvinvointivaltiot jaotellaan kahden elättäjämallin (heikon mieselättämallin), vahvan mieselättäjämallin sekä mukautetun (modified) mieselättäjämallin mukaisiin valtioihin. Lewisin (1992) mukaan Ranska jaotellaan mukautetun mieselättäjämallin mukaiseksi hyvinvointivaltioksi, koska siellä naisten vaatimukset vaimoina ja äiteinä yhdeltä kannalta ja toiselta kannalta palkattuina työntekijöinä tunnustetaan yhtäaikaisesti. Ranskalaisten naisten osallistuminen työmarkkinoille on ollut historiallisesti voimakkaampaa kuin muissa Keski- ja Etelä-Euroopan maissa, naisten työssäkäynti yleistyi Pohjoismaiden tapaan jo ja 1970-luvuilla. Naiset ovat osallistuneet työhön myös kokoaikaisemmin kuin muissa maissa ja tulonjakoa on suunnattu niin perheille, joilla on lapsia kuin myös perheille, joilla niitä ei ole. Myös esikoulujärjestelmä on kehitetty pisimmälle kokopäiväisen päivähoidon suuntaan. (Anttonen & Sointu 2006, 69). Pohjoismaista Ruotsi ja Tanska ovat kaikista kauimpana vahvan mieselättäjän mallista, sosiaaliturvajärjestelmät ovat kahden elättäjämallin mukaisia. Naisia kohdellaan palkattuina työntekijöinä ja tähän on päästy kehittämällä erillisverotusta, vanhempainlomia ja julkista lastenhoitoa. Esimerkiksi Ruotsin sosiaalidemokraattiset hallitukset ovat 1960-luvun lopulta alkaen päättäväisesti suunnanneet sosiaaliturvajärjestelmää kohti kahden elättäjämallin mukaista yhteiskuntaa vetäen naisia kohti palkkatyötä. Pohjoismaissa naisten työssäkäynti on kokoaikaista, mikä on arvioitu johtuvan hyvästä julkisen vallan järjestämästä lasten hoidosta (OECD 2006, 5). Iso-Britanniassa, Saksassa ja Irlannissa on puolestaan vedetty tiukka linja julkisen ja yksityisen hoitotyön välille. Naiset saavat johdettuja oikeuksia joko vaimoina ja leskinä tai palkkatyöläisinä ja äiteinä (milloin mieselättäjää ei ole), mutta ei molempina (Lewis 1997). Maat on sijoitettu vahvan mieselättämallin mukaisiksi maiksi. Osittain maiden luokitukset ovat samat kuin Esping-Andersenin (1990) esittämässä mallissakin, osittain

15 10 Lewisin mallitus poikkeaa siitä mm. sijoittamalla Ison-Britannian ja Saksan samaan ryhmään. Walteri Korpi (2000) jakaa eri maiden järjestelmät yleisen perhetuen malliin, kahden elättäjän malliin ja markkinaorientoituneeseen malliin. Mallit sisältävät hänen mukaan keskeiset näkökulmat sukupuolirelevantteihin politiikoihin. Korpi asettaa kullekin mallille tietyt edellytykset, indikaattorit, joiden tulee täyttyä, jotta järjestelmä kuuluu kyseiseen malliin. Yleisen perhetuen mallissa edellytetään, että alle 3-vuotiaista lapsista maksetaan rahaetuuksia (lapsilisät yms.), ei-aktiiveille vanhemmille maksetaan perheetuuksia ja että julkinen päivähoito on järjestetty hieman vanhemmille lapsille (3- vuotiaasta kouluikäiseen saakka). Kahden elättäjän mallissa edellytetään, että alle 3- vuotiaille lapsille on järjestetty julkinen päivähoito, äideillä on oikeus palkalliseen äitiyslomaan, isällä palkalliseen isyyslomaan ja julkinen hoiva on järjestetty 65 vuotta täyttäneille henkilöille heidän kotona asumisensa tukemiseksi. Näiden kahden mallin mukaisista edellytyksistä muodostuvat indikaattorit, jotka määrittävät markkinaorientoituneen mallin. Markkinaorientoituneessa mallissa molempien em. mallien indikaattorit ovat alhaisia. Mallin mukaisia maita ovat mm. Iso-Britannia, USA ja Kanada. Hoivapalvelut järjestetään suurelta osin yksityisten palveluntuottajien kautta (USA ja Kanada) taikka sitten perhesuhteiden kautta (esim. Iso-Britannia). Kuten muutkin hyvinvointivaltiomallijaottelut, myös Korven (2000) mallijaottelu on sellainen, että usean maan järjestelmä sisältää piirteitä useista eri malleista pikemmin kuin että järjestelmä täsmällisesti vastaa jotakin yksittäistä mallia. Esimerkiksi Ranska ja Belgia ovat maita, joissa on sekä kahden elättäjämallin mukaisia piirteitä että yleisen perhetuen mallin mukaisia piirteitä ja siten ovat tavallaan näiden kahden mallin mukaisia sekoituksia. Korpi on kuitenkin sijoittanut ne yleisen perhetuen mallin mukaisiksi maiksi. Suomi ja Tanska sijoittuvat Korven jaottelussa puolestaan kahden elättäjämallin mukaisiksi maiksi ja Italia yleisen perhetuen mallin mukaiseksi maaksi. Pohjoismaat on aiemmin kategorisoitu samaan hyvinvointivaltiomalliin. Kuitenkin viime vuosien aikana järjestelmien kehittyminen on varsinkin Tanskan ja Ruotsin osalta kulkenut eri suuntaan kuin muissa pohjoismaissa. Tämä näkyy myös leskeneläkejärjestelmien kehityksessä. Molemmissa maissa leskeneläkkeet on muutettu pitkäaikaisesti maksettavista etuuksista kertaluonteisiksi etuuksiksi. Kuitenkin Korpi ja Palme (2003) sijoittavat Tanskan ja Ruotsin omassa luokituksessaan eri ryhmiin.

16 11 Ostnerin ja Lewisin mallijaottelussa Suomi ja Tanska asetetaan heikon mieselättäjämallin mukaiseksi maaksi. Korpi (2000) asettaa jaottelussaan Suomen ja Tanskan kahden elättäjän mallin mukaiseen kategoriaan korostaen sitä, että molemmilla sukupuolilla on yhtäläiset mahdollisuudet sekä oikeudet ja velvollisuudet, kun tarkastellaan sosiaaliturvajärjestelmiä ja etuusjärjestelmiä sekä mahdollisuuksia hoivatyön ja ansiotyön jakamiseen. Ison-Britannian osalta perinteinen mallijaottelu vie maan liberaaliin malliin korostaen yksityisiä markkinoita sekä yksityisiä vakuutuksia sosiaaliturvaetuuksien saamisessa. Korpi (2000) jaottelee Ison-Britannian markkinaorientoituneeseen malliin, jossa korostetaan yksityisiä palveluntuottajia ja niiden tarjoamien hyvinvointipalvelujen merkitystä. Ranska puolestaan kuuluu konservatiiviseen malliin Esping-Andersenin (1990) jaottelussa, mutta mieselättäjyys -periaate ei välttämättä sovellu täysin sen sosiaaliturvajärjestelmään. Ranskassa myös naisille nimittäin tunnustetaan oikeus saada etuuksia oman työnteon perusteella. Feministisen kritiikin sisältämä mallijaottelu puolestaan ottaa tämän huomioon ja onkin jaotellut maan mukautetun mieselättäjämallin mukaiseksi maaksi. Korpi (2000) puolestaan jaottelee sekä Ranskan että Italian yleisen perhetuen malliin. Mallin mukaisesti maissa on järjestetty perhe-etuuksien maksaminen pienemmistä lapsista mahdollistaen näin ollen toisen vanhemman jäämisen kotiin ja myöhemmin isommille lapsille järjestetään päivähoitoa, jotta kotona olleella vanhemmalla on mahdollisuus palata töihin. Italia kuuluu perinteisessä mallijaottelussa konservatiiviseen malliin ja Leibfriedin ja Ostnerin (1991) jaottelussa välimeren maiden malliin, jossa korostuu mieselättäjyyden periaate. Naiset hoitavat lapsia kotona pitkään, mies puolestaan käy töissä ja tuo leivän pöytään. Sosiaaliturva- ja verojärjestelmät tukevat tätä mallia perhe-etuuksilla tehden naisten töihin paluun työnantajan kannalta kannattamattomaksi. Lapset hoidetaan ja kasvatetaan perheessä samalla kun muukin suku on tiiviisti samassa perheyhteydessä. Linda Hantrais ja Marie-Thérèse Letablier (1996) ovat analysoineet tutkimuksessaan Eurostatin aineiston avulla erilaisia yhteiskunnallisia muutoksia ja niiden vaikutuksia

17 12 erilaisiin perhemalleihin. He esittelevät tilastojen pohjalta kolme erilaista perhemallia Euroopan unionin jäsenmaissa: pohjoismaisen, keskieurooppalaisen sekä eteläeurooppalaisen mallin. Perhemalleja on tyypitelty myös muissa tutkimuksissa eri tavoin (Hantrais & Letablier 1996; ks. lisää Kamermann & Kahn 1978; Harding 1996; Schultheis 1990; Sainsbury 1994; Korpi 1999). Taulukossa 2 on kuvattu tutkimuksen kohteena olevien maiden sijoittuminen eri hyvinvointivaltio- ja ansaitsijamalleihin sekä perhemallikategorioihin. Taulukko 2. Vertailumaiden sijoittuminen eri hyvinvointivaltiomalleihin Ostner, Lewis 1992 Korpi 2000 SUOMI TANSKA ISO-BRITANNIA RANSKA ITALIA Heikko Vahva Mukautettu Vahva mieselättäjämalli mieselättäjämalli mieselättäjämalli mieselättäjämalli Kahden elättäjän malli Markkinaorientoitunut malli Yleisen perhetuen malli Yleisen perhetuen malli Esping- Andersen 1990 Liebfried Ostner 1990 Hantrais Letablier 1996 Pohjoismainen malli Liberaali malli Konservatiivinen malli Pohjoismainen malli Liberaali malli Konservatiivinen malli Pohjoismainen malli Keskieurooppalainen malli Keskieurooppalainen malli Konservatiivinen malli Eteläeurooppalainen (Välimeren maiden) malli Eteläeurooppalainen malli Perhemallien trendit ovat erilaiset eri Euroopan maissa. Yhtä perhemallia on vaikea enää määritellä, lisäksi vaihtelua esiintyy jokaisessa maassa. Perhemallien vaihteluun vaikuttavat väestön ikärakenne, sosioekonominen tilanne, etnisyys, ja geograafiset alkuperät (Hantrais & Letablier 1996).

18 13 3. PERHEMALLIEN MUUTOKSET, NAISTEN TYÖSSÄKÄYNNIN KEHITTYMINEN JA LESKENELÄKKEET TÄNÄ PÄIVÄNÄ Kuten edellä on todettu, leskeneläkejärjestelmät on alun perin luotu tilanteeseen, jossa vahvan mieselättäjämallin mukaisessa yhteiskunnassa kotona lapsia hoitaville vaimoille on myönnetty eläke mieselättäjän kuolintilanteessa. Yhteiskunta on aikojen kuluessa kuitenkin muuttunut. Naisten työssäkäynnin trendit ja perhemallit ovat muuttuneet. Viimeisten kolmenkymmenen vuoden aikana on tapahtunut paljon asiaan vaikuttavia muutoksia. Euroopan talousyhteisö on laajentunut nopeasti, syntyvyyden ehkäisykeinot ovat lisääntyneet ja tulleet kaikkien saataville myös lainsäädännön keinoin. Avoliittojen määrä on kasvanut, avioliittojen määrä on laskenut ja yksinhuoltajaperheiden osuus kaikista lapsiperheistä on kasvanut Euroopan maissa lisäten avioliiton ulkopuolella syntyvien lasten määrää (Hakovirta 2006). Tässä luvussa kuvataan erilaisten perhemallien kehittymistä ja naisten työllisyyden muutoksia Euroopassa. Alaluvussa 3.3. tarkastellaan lisäksi, keitä ovat tämän päivän lesket ja millaisia leskeneläkkeitä maksetaan. Tässä luvussa esitellyt kuviot ulottuvat 1960-luvulta 2000-luvulle saakka. Kuvioiden perusteella analysoidaan erilaisten muutosten vaikutuksia leskeneläkejärjestelmiin Perhemallien muutokset Useat sosiaaliturvajärjestelmät huomioivat avioliiton ja avoliiton eri tavoin. Esimerkiksi leskeneläkejärjestelmissä avioliitossa olleella leskellä on oikeus leskeneläkkeeseen. Sitä vastoin avoliitossa olleelle leskelle harvemmin syntyy oikeutta eläkkeeseen. Avoliittoa ei siten tunnusteta positiivisella tavalla samanarvoiseksi perhesuhteeksi kuin avioliittoa esimerkiksi leskeneläkejärjestelmissä, mutta avoliitto voi vaikuttaa negatiivisesti sosiaaliturvaetuuksiin. (esim. avopuolison tulot vähentävät toisen puolison etuuden määrää). Suomen perhe-eläkejärjestelmää uudistettaessa perhe-eläkekomitea (1987) totesi, ettei leskeneläkejärjestelmiä ole tarkoituksenmukaista laajentaa avoleskiin. Avoliitto perustuu taloudellisilta sidonnaisuuksiltaan henkilöiden vapaaehtoisiin järjestelyihin, eikä yhdessäolon päätyttyä kummallakaan puolisolla ole ilman erillistä sopimusta oikeutta vaatia toiselta puolisolta sellaisia taloudellisia velvoitteita, jotka

19 14 avioliiton perusteella ovat mahdollisia. Puolisoiden taloudellisia siteitä korostava perheeläketurva ei komitean (1987) mukaan soveltunut tuolloin avoliitossa olevien aikuisten henkilöiden taloudelliseksi turvaksi ja lisäksi avoliitto ei ole riittävän selkeästi määriteltävissä, mikä aiheuttaisi ongelmia lesken eläkeoikeuden toteamiseksi. Joissakin Euroopan maissa (esim. Tanska, Unkari, Alankomaat) avoleskillä on oikeus leskeneläkkeeseen (MISSOC 2009). Tanskassa avopuolisoilta edellytetään vähintään kahden vuoden yhteistä asumisaikaa ja avoliiton todentamisen ongelma on ratkaistu sillä, että avopuolisoilta edellytetään ilmoitusta yhdessä asumisesta eläkelaitokseen ennen edunjättäjän kuolemaa (Anttila 2005, 16) Määrä / tuhansia henkilöitä Tanska Iso-Britannia Italia Suomi EU Kuvio 1. Avioliittojen määrän muutos vuosina (avioliittojen määrä kyseisenä vuonna suhteessa keskimääräiseen väestöön, määrä tuhansissa henkilöissä). Ranskan osalta tiedot ovat puutteelliset, joten niitä ei sen vuoksi esitetä kuviossa. Lähde: Eurostat Kuviossa 1 on kuvattu avioliittojen määrän muutosta suhteessa keskimääräiseen väestöön vuodesta 1965 alkaen eräissä Euroopan maissa. Kaikissa maissa on nähtävissä pitkällä ajanjaksolla avioliittojen määrän lasku vaikka tarkastelujaksolla avioliittojen määrä on lähtenyt myös nousuun joissakin maissa (esim. Tanska). Leskeneläkkeen myöntäminen edellyttää, että leski ja edunjättäjä olivat naimisissa edunjättäjän kuollessa. Näin ollen avioliittojen määrän laskun voidaan olettaa johtavan myös leskeneläkkeiden määrän laskuun.

20 15 Puolisoiden välinen elatusvelvollisuus vaihtelee eri maissa. Velvollisuus elatukseen saattaa olla lainsäädännöllä asetettu perheenjäsenille ja mahdollisesti myös muille sukulaisille. Esimerkiksi Italiassa perheenjäsenet ovat lainsäädännössä velvoitettuja tukemaan toisiaan taloudellisesti. Keski-Euroopassa puolestaan perheenjäsenillä ja sukulaisilla ei ole niin laajaa velvollisuutta vastata toistensa elatuksesta. Isossa- Britanniassa ja Irlannissa lainsäädännöllisesti ei ole asetettu mitään velvollisuuksia perheenjäsenten hoitamiselle. Pohjoismaissa puolestaan velvollisuus huolehtia hoivan antamisesta on asetettu lainsäädännöllä valtiolle. (Hantrais & Letablier 1996, 59.) Eteläeurooppalainen elatusvastuu perheenjäsenten kesken näkyy myös perheeläkejärjestelmässä. Italian eläkejärjestelmän mukaan leskeneläkettä voidaan maksaa myös muulle lähiomaiselle kuin leskelle ja lapsille (esim. isovanhemmille, lapsenlapsille ja sisaruksille). Tällöin edellytetään yleensä, että muu sukulainen oli taloudellisesti riippuvainen edunjättäjästä. (MISSOC 2009.) Pohjoismaisen sosiaaliturvan individuaalisuus näkyy erityisesti Tanskan, Ruotsin ja Islannin leskeneläkejärjestelmissä. Leskellä on oikeus ainoastaan kertaluonteiseen taikka lyhyen määräajan kestävään leskeneläkkeeseen, koska lesken edellytetään itse turvaavan oman toimeentulonsa muulla tavoin (Islannissa eläke voidaan tosin maksaa alaikäistä lasta huoltavalle leskelle myös pidempään). Suomessa ja Norjassa leskeneläkkeet ovat tarveharkintaisia, eli eläkkeeseen on oikeus vain sellaisella leskellä, joka on taloudellisen tuen tarpeessa. (MISSOC

SUOMEN ELÄKEJÄRJESTELMÄ 2015

SUOMEN ELÄKEJÄRJESTELMÄ 2015 SUOMEN ELÄKEJÄRJESTELMÄ 2015 Suomessa on kaksi toisiaan täydentävää lakisääteistä eläkejärjestelmää: Kansaneläkejärjestelmä Työeläkejärjestelmä. Lisäksi työnantaja tai henkilö itse voi parantaa eläketurvaa

Lisätiedot

Työllisyysaste Pohjoismaissa

Työllisyysaste Pohjoismaissa BoF Online 2008 No. 8 Työllisyysaste Pohjoismaissa Seija Parviainen Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen Pankki Rahapolitiikka-

Lisätiedot

Työtä eri elämänvaiheissa ja ajankäyttö Äidit ja ikääntyvät

Työtä eri elämänvaiheissa ja ajankäyttö Äidit ja ikääntyvät Lehdistötiedote Julkaistavissa 8.1.07 klo.00 Työtä eri elämänvaiheissa ja ajankäyttö Äidit ja ikääntyvät Eurooppalaisten ajankäyttö on samankaltaistumassa, mutta Suomessa pienten lasten vanhemmilla ja

Lisätiedot

Työntekijän vakuutukset

Työntekijän vakuutukset Työntekijän vakuutukset Työntekijän eläketurva Suomessa on kaksi eläkejärjestelmää, jotka täydentävät toisiaan: työeläkelaki ja kansaneläkelaki. Työeläkkeet ansaitaan omalla palkkatyöllä ja yrittämisellä

Lisätiedot

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ulkomaalaiset Suomessa Yliaktuaari, Tilastokeskus Esityksessäni Hieman historiallista näkökulmaa ulkomaalaisuuteen Ulkomaalaiset Suomessa Ulkomaalaisten hedelmällisyys

Lisätiedot

Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti?

Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? MEMO/11/406 Bryssel 16. kesäkuuta 2011 Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? Kun olet lomalla varaudu yllättäviin tilanteisiin! Oletko aikeissa matkustaa toiseen EU-maahan,

Lisätiedot

KUNNALLISEN ELÄKELAITOKSEN LISÄELÄKESÄÄNTÖ

KUNNALLISEN ELÄKELAITOKSEN LISÄELÄKESÄÄNTÖ KUNNALLISEN ELÄKELAITOKSEN LISÄELÄKESÄÄNTÖ Kunnallisen eläkelaitoksen valtuuskunnan kunnallisen eläkelain 8 :n nojalla 29. päivänä marraskuuta 2002, 24. päivänä huhtikuuta 2003, 15. päivänä huhtikuuta

Lisätiedot

SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto

SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA-tutkimusprojekti 1.11.2009-31.12.2011) Professori Pirjo Ståhle Tulevaisuuden tutkimuskeskus,

Lisätiedot

Suomalaisen työpolitiikan linja

Suomalaisen työpolitiikan linja Suomalaisen työpolitiikan linja - Työmarkkinoiden muutostilanne ja haasteet - Suomalaisen työpolitiikan kokonaisuus ja tavoitteet - Suomen työmarkkinareformin lähtökohtia - Hallituksen periaatepäätös Työministeri

Lisätiedot

Tietoisku ulkosuomalaisen sosiaaliturvasta 31.8.2010. Kansaneläke. Päivi Kiviniemi-Bruun 31.8.2010

Tietoisku ulkosuomalaisen sosiaaliturvasta 31.8.2010. Kansaneläke. Päivi Kiviniemi-Bruun 31.8.2010 Tietoisku ulkosuomalaisen sosiaaliturvasta 31.8.2010 Kansaneläke Päivi Kiviniemi-Bruun 31.8.2010 Eläkkeensaajat eläkkeen rakenteen mukaan v. 2008 Eläkkeensaajat Suomessa asuvat Ulkomailla asuvat Yhteensä,

Lisätiedot

MERIMIESTEN PERHE-ELÄKE

MERIMIESTEN PERHE-ELÄKE MERIMIESTEN PERHE-ELÄKE 1 PERHE-ELÄKE Perhe-eläkkeen tarkoitus on turvata omaisten toimeentulo perheenhuoltajan kuoleman jälkeen. Perhe-eläkkeen edunsaaja on henkilö, jolla on oikeus saada perhe-eläkettä

Lisätiedot

Julkisen talouden näkymät Eläketurva. Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009

Julkisen talouden näkymät Eläketurva. Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009 Julkisen talouden näkymät Eläketurva Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009 Julkisen talouden tasapaino pitkällä aikavälillä Julkinen talous ei saa pitkällä aikavälillä

Lisätiedot

Suomalainen perhe. Perheen modernisaatio murroksessa? Mari-Anna Berg Tilastokeskus-päivä 25.1.2012

Suomalainen perhe. Perheen modernisaatio murroksessa? Mari-Anna Berg Tilastokeskus-päivä 25.1.2012 Suomalainen perhe Perheen modernisaatio murroksessa? Mari-Anna Berg Tilastokeskus-päivä 25.1.2012 Erilaisia perhekäsityksiä Familistinen perhekäsitys Juuret 1500-luvulla ja avioliitossa Perheen ja avioliiton

Lisätiedot

Suomalaisen hyvinvoinnin haasteita. Tilastokeskus-päivä 4.11.2008

Suomalaisen hyvinvoinnin haasteita. Tilastokeskus-päivä 4.11.2008 Suomalaisen hyvinvoinnin haasteita Tilastokeskus-päivä 4.11.28 Kaksi näkökulmaa suomalaisen hyvinvoinnin haasteista 1) Väestön ikääntymisen seuraukset :! Talouskasvun hidastuminen, kun työikäinen väestö

Lisätiedot

Kelan elatustukilain mukaiset tehtävät elatustuki lapselle

Kelan elatustukilain mukaiset tehtävät elatustuki lapselle Kelan elatustukilain mukaiset tehtävät elatustuki lapselle Johanna Aholainen 9.10.2014 Kelan tehtävät elatustukiasioissa Elatustuen myöntäminen ja maksaminen asiakkaan hakemuksesta Elatusavun periminen

Lisätiedot

Vanhempainvapaan joustomalli

Vanhempainvapaan joustomalli Vanhempainvapaan joustomalli Väestöliiton ehdotus perhevapaajärjestelmään Vanhempainvapaan kokonaiskesto: Yhteensä 16 kk. Tämä koostuu: Äidin osuudesta: - ennen lapsen syntymää 1 kk - lapsen syntymän jälkeen

Lisätiedot

Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS. naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalta

Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS. naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalta EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta 8.10.2010 2010/0067(CNS) LAUSUNTOLUONNOS naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalta oikeudellisten

Lisätiedot

Naiset Kelan etuuksien saajina. Helena Pesola 5.6.2012

Naiset Kelan etuuksien saajina. Helena Pesola 5.6.2012 Naiset Kelan etuuksien saajina Helena Pesola 5.6.2012 2 Naiset Kelan etuuksien saajina Esityksen sisältö 1. Kelan etuudet ja toimintakulut 1945 2011 2. Naisten ja miesten keskiansiot 3. Lapsiperheiden

Lisätiedot

Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera

Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera Yksityisen sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset ry 17.5.2014 Infotilaisuus Malle Vänninen Yleistä eläkejärjestelmästä Lähde:Eläketurvakeskus Eläkkeen karttuminen

Lisätiedot

Osa-aikatyö ja talous

Osa-aikatyö ja talous Osa-aikatyö ja talous Eri ehdot naisille ja miehille Pohjoismaissa NIKK:n tietolehtinen Namn på kapitlet 1 NIKK:n tietolehtinen Osa-aikatyö ja talous Eri ehdot naisille ja miehille Pohjoismaissa Naiset

Lisätiedot

Ulkomainen työvoima teknologiateollisuudessa. Teknologiateollisuus ry:n ja Metallityöväen Liitto ry:n opas yrityksille ja niiden työntekijöille

Ulkomainen työvoima teknologiateollisuudessa. Teknologiateollisuus ry:n ja Metallityöväen Liitto ry:n opas yrityksille ja niiden työntekijöille Ulkomainen työvoima teknologiateollisuudessa Teknologiateollisuus ry:n ja Metallityöväen Liitto ry:n opas yrityksille ja niiden työntekijöille 1 Teknologiateollisuus ry ja Metallityöväen Liitto ry ISBN

Lisätiedot

Yrittäjyys. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI

Yrittäjyys. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI Yrittäjyys Konsultit 2HPO 1 Jos saisi valita yrittäjä- ja palkansaajauran välillä Liettua Kiina USA Kreikka Latvia Bulgaria Italia Ranska Irlanti EU-27 Viro Espanja Iso-Britannia Alankomaat Belgia Saksa

Lisätiedot

Sosiaaliturva ja elämänvaiheet. Sosiaaliturva esimerkkihenkilöiden elämänvaiheissa Aino, Perttu ja Viivi

Sosiaaliturva ja elämänvaiheet. Sosiaaliturva esimerkkihenkilöiden elämänvaiheissa Aino, Perttu ja Viivi Sosiaaliturva ja elämänvaiheet Sosiaaliturva esimerkkihenkilöiden elämänvaiheissa Aino, Perttu ja Viivi Sosiaaliturva esimerkkihenkilöiden elämänvaiheissa Aino, Perttu ja Viivi Jotkut epäilevät, etteivät

Lisätiedot

ALKOHOLIN OSTAMINEN ALAIKÄISILLE VÄKIVALTANA

ALKOHOLIN OSTAMINEN ALAIKÄISILLE VÄKIVALTANA Tiedosta hyvinvointia 1 ALKOHOLIN OSTAMINEN ALAIKÄISILLE VÄKIVALTANA Salme Ahlström Tutkimusprofessori Alkoholi- ja huumetutkimus STAKES Päihdetiedotusseminaari "Päihteet ja väkivalta" Finnish-German Media

Lisätiedot

Mela-turvaa omaiselle

Mela-turvaa omaiselle Mela-turvaa omaiselle Vakuuttavaa hyvinvointia Mela Maatalousyrittäjän Mela-turva Mela eli Maatalousyrittäjien eläkelaitos tukee suomalaisen maatalousyrittäjän ja apurahansaajan hyvinvointia elämän eri

Lisätiedot

Irlannin tilanne. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010

Irlannin tilanne. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010 Irlannin tilanne Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010 Irlanti pyysi lainaa rahoitusmarkkinoidensa vakauttamiseksi Irlannin hallitus pyysi eilen Euroopan rahoitusvakausjärjestelyjen

Lisätiedot

Avioehto. Marica Twerin/Maatalouslinja

Avioehto. Marica Twerin/Maatalouslinja Avioehto Marica Twerin/Maatalouslinja Avio-oikeus Avioliiton solmimisella ei ole vaikutusta puolisoiden omistusoikeuteen. Yhteisesti hankittu omaisuus tai yhteisesti taatut velat ovat yhteisiä. Avio-oikeudella

Lisätiedot

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014 Niin sanottu kestävyysvaje Olli Savela, yliaktuaari 26.4.214 1 Mikä kestävyysvaje on? Kestävyysvaje kertoo, paljonko julkista taloutta olisi tasapainotettava keskipitkällä aikavälillä, jotta velkaantuminen

Lisätiedot

Ensimmäisen lapsen hankinta - Vertaileva tutkimus vanhemmuuteen siirtymisen muodosista

Ensimmäisen lapsen hankinta - Vertaileva tutkimus vanhemmuuteen siirtymisen muodosista Ensimmäisen lapsen hankinta - Vertaileva tutkimus vanhemmuuteen siirtymisen muodosista Katja Forssén & Veli-Matti Ritakallio Sosiaalipolitiikan laitos Perheiden muuttuvat elinolot kirjan julkaisuseminaari

Lisätiedot

Miten jaksamme työelämässä?

Miten jaksamme työelämässä? Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi

Lisätiedot

PIDEMPÄÄN TYÖELÄMÄSSÄ HARMAANTUVASSA SUOMESSA. Erkki Pekkarinen

PIDEMPÄÄN TYÖELÄMÄSSÄ HARMAANTUVASSA SUOMESSA. Erkki Pekkarinen PIDEMPÄÄN TYÖELÄMÄSSÄ HARMAANTUVASSA SUOMESSA Erkki Pekkarinen Varma on keskinäinen ja itsenäinen Varma on keskinäinen eli asiakkaidensa omistama yhtiö Päätösvaltaa Varmassa käyttävät kaikki, jotka maksavat

Lisätiedot

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Suvi Heikkinen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu NaisUrat-hanke Työn ja yksityiselämän tasapaino 6.5.2014 Väitöskirjatutkimus Pyrkimyksenä on selvittää

Lisätiedot

Toimeentulotuen Kela-siirto

Toimeentulotuen Kela-siirto Toimeentulotuen Kela-siirto Pasi Moisio Sosiaalipolitiikan tutkimusyksikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Sosiaaliturvan uudistukset -seminaari Sosiaalipoliittinen yhdistys 3.2.2015 Tieteiden talo

Lisätiedot

Eläkeuudistus 2017. Pääkohdat. Eläketurvakeskus 12/2014

Eläkeuudistus 2017. Pääkohdat. Eläketurvakeskus 12/2014 Eläkeuudistus 2017 Pääkohdat Eläketurvakeskus 12/2014 Mihin eläkeuudistuksella pyritään? Riittävät eläkkeet: eläkkeiden taso uhkaa heikentyä voimakkaan elinaikakertoimen takia, jos työurat eivät pitene

Lisätiedot

Lasten ja lapsiperheiden toimeentulo Suomessa ja Euroopassa. Lasten ja lapsiperheiden elinolot -seminaari 26.2.2014 Kaisa-Mari Okkonen

Lasten ja lapsiperheiden toimeentulo Suomessa ja Euroopassa. Lasten ja lapsiperheiden elinolot -seminaari 26.2.2014 Kaisa-Mari Okkonen Lasten ja lapsiperheiden toimeentulo Suomessa ja Euroopassa Lasten ja lapsiperheiden elinolot -seminaari 26.2.2014 Kaisa-Mari Okkonen Tarkastelussa Lasten ja lapsiperheiden tulot, pienituloisuus ja koettu

Lisätiedot

Naiset ja miehet Kelan asiakkaina Viekö haikara tasa-arvon?

Naiset ja miehet Kelan asiakkaina Viekö haikara tasa-arvon? Naiset ja miehet Kelan asiakkaina Viekö haikara tasa-arvon? Ulla Hämäläinen Kelan tutkimusosasto 5.6.2012 Tässä esityksessä Esittelen lapsen saannin vaikutusta puolisoiden väliseen tulonjakoon perheen

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT. 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen

HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT. 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen 1 MITÄ HYVINVOINTI ON? Perustarpeet: ravinto, asunto Terveys: toimintakyky, mahdollisuus hyvään hoitoon

Lisätiedot

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015 15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille

Lisätiedot

Kuuleeko kukaan yksinelävää köyhää?

Kuuleeko kukaan yksinelävää köyhää? Kuuleeko kukaan yksinelävää köyhää? Kuka kuuntelee köyhää? - keskustelusarja Helsinki, 10.12.2008 Peruspalveluministeri Paula Risikko Tulevaisuuden haasteita, ongelmia Tuloerot Terveyserot Kulutuserot

Lisätiedot

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2014

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2014 Kansainvälinen palkkaverovertailu 214 Selvityksessä yhteensä 18 maata Euroopasta Alankomaat Belgia Britannia Espanja Italia Itävalta Norja Ranska Saksa Sveitsi Tanska Viro Euroopan ulkopuolelta Australia

Lisätiedot

Uudet eläkkeensaajat Helsingissä 2010

Uudet eläkkeensaajat Helsingissä 2010 Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 43 2011 Uudet eläkkeensaajat Helsingissä 2010 Helsingissä siirtyi eläkkeelle vuoden 2010 aikana 7 296 henkeä. Eläkkeelle siirtyi 17 prosenttia enemmän helsinkiläisiä

Lisätiedot

Töihin ulkomaille - lähetetyt työntekijät

Töihin ulkomaille - lähetetyt työntekijät Töihin ulkomaille - lähetetyt työntekijät Marika Peltoniemi 31.8.2010 Eläketurvakeskus KOULUTTAA EU/ETA-maat ja Sveitsi 2 EU:n sosiaaliturva-asetukset 883/2004 ja 987/2009: EU: Belgia, Bulgaria, Espanja,

Lisätiedot

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2011

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2011 Kansainvälinen palkkaverovertailu 11 Tutkimuksessa yhteensä 18 maata Euroopasta Alankomaat Belgia Britannia Espanja Italia Itävalta Norja Ranska Ruotsi Saksa Sveitsi Tanska Viro Euroopan ulkopuolelta Australia

Lisätiedot

Perhepalikat uusiksi

Perhepalikat uusiksi Perhepalikat uusiksi 1. 2. 3. 4. 5. Joustavoittaa perhevapaita Helpottaa perheen ja työn yhteensovittamista Kannustaa isiä perhevapaille Kohtelee perheitä tasapuolisesti Ei lisää kustannuksia 1. Joustavoittaa

Lisätiedot

Tietoa merimiesten sosiaaliturvasta ja sairausvakuutuksesta

Tietoa merimiesten sosiaaliturvasta ja sairausvakuutuksesta Tietoa merimiesten sosiaaliturvasta ja sairausvakuutuksesta Sisällys Yleistä..........................................1 Lippusääntö..................................1 Merimiehiin sovellettava EU-lainsäädäntö.......1

Lisätiedot

AINEISTOKOKEEN AINEISTO

AINEISTOKOKEEN AINEISTO TAMPEREEN YLIOPISTO YHTEISKUNTATIETEELLINEN TIEDEKUNTA Aineisto palautetaan vastauspapereiden kanssa. Aineistoon voi tehdä alleviivauksia ja muita merkintöjä tarpeen mukaan. Aineistopaperiin ei merkitä

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

Julkiset hyvinvointimenot

Julkiset hyvinvointimenot Julkiset hyvinvointimenot Talouden Rakenteet 211 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Kotitalouksien tulonsiirrot ja hyvinvointipalvelut 199 9, miljardia euroa vuoden 9 hinnoin Mrd. euroa 7 Tulonsiirrot

Lisätiedot

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi TYÖOLOJEN KEHITYS Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi % Palkansaajien koulutusrakenne Työolotutkimukset 1977-2013 100 90 10 13 14 20

Lisätiedot

VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS RYHMÄHENKIVAKUUTUSTA VASTAAVASTA EDUSTA

VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS RYHMÄHENKIVAKUUTUSTA VASTAAVASTA EDUSTA VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS RYHMÄHENKIVAKUUTUSTA VASTAAVASTA EDUSTA 1 Edun sisältö 2 Edunjättäjä Valtion palveluksessa olleen henkilön kuoltua maksetaan ryhmähenkivakuutusta vastaavaa etua tämän sopimuksen

Lisätiedot

Keskimääräinen kokonaiseläke (oma eläke) euroa/kk toteutunut

Keskimääräinen kokonaiseläke (oma eläke) euroa/kk toteutunut Talousesitys 40. Eläkkeet S e l v i t y s o s a : Luvun menot aiheutuvat valtion osuuksista eläkejärjestelmien sekä osuudesta maatalousyrittäjien ja apurahansaajien tapaturmavakuutuksen ja sairauspäivärahan

Lisätiedot

Työeläketurva. VR-Yhtymä Oy 4.11.2010. Marjukka Matikainen Eläkepalvelut

Työeläketurva. VR-Yhtymä Oy 4.11.2010. Marjukka Matikainen Eläkepalvelut Työeläketurva VR-Yhtymä Oy 4.11.2010 Marjukka Matikainen Eläkepalvelut Työeläke muodostuu monesta palasta Eläketurva 2 Eläkkeen pohjana työansio Eläke kertyy vuosiansiosta ikää vastaavalla karttumisprosentilla

Lisätiedot

Työmarkkinat, sukupuoli

Työmarkkinat, sukupuoli Työmarkkinat, maahanmuuttajuus ja sukupuoli VTT Annika Forsander Eurooppalaisen maahanmuuton II maailmansodan jälkeiset vaiheet... Toisen maailmansodan jälkeen alkoi eurooppalaisen muuttoliikkeen ensimmäinen

Lisätiedot

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2013

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2013 Kansainvälinen palkkaverovertailu 13 Selvityksessä yhteensä 18 maata Euroopasta Alankomaat Belgia Britannia Espanja Italia Itävalta Norja Ranska Saksa Sveitsi Tanska Viro Euroopan ulkopuolelta Australia

Lisätiedot

PUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA

PUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA 012 Peruste #1 2 2015 väki ja valta PUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA Puoluejäsenyyksien määrä vaihtelee suuresti Euroopan maissa. Vaihtelusta huolimatta luvut ovat

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro Heikki Räisäsen esitykseen Aktiivisen työvoimapolitiikan uudistukset Ruotsi-Suomi vertailussa

Kommenttipuheenvuoro Heikki Räisäsen esitykseen Aktiivisen työvoimapolitiikan uudistukset Ruotsi-Suomi vertailussa Kommenttipuheenvuoro Heikki Räisäsen esitykseen Aktiivisen työvoimapolitiikan uudistukset Ruotsi-Suomi vertailussa Kari Hämäläinen Työllisyysoppia Ruotsin mallista seminaari, 11.3.2013 Valtion taloudellinen

Lisätiedot

ZA4883. Flash Eurobarometer 247 (Family life and the needs of an ageing population) Country Specific Questionnaire Finland

ZA4883. Flash Eurobarometer 247 (Family life and the needs of an ageing population) Country Specific Questionnaire Finland ZA4883 Flash Eurobarometer 247 (Family life and the needs of an ageing population) Country Specific Questionnaire Finland 2008 EUROBAROMETER ON FAMILIES, AND ADAPTING TO THE NEEDS OF AN AGEING POPULATION

Lisätiedot

Venäläistaustaiset naiset Suomessa: sukupuoliroolit ja perhe. Pirjo Pöllänen Itä-Suomen yliopisto Karjalan tutkimuslaitos & yhteiskuntapolitiikka

Venäläistaustaiset naiset Suomessa: sukupuoliroolit ja perhe. Pirjo Pöllänen Itä-Suomen yliopisto Karjalan tutkimuslaitos & yhteiskuntapolitiikka Venäläistaustaiset naiset Suomessa: sukupuoliroolit ja perhe Pirjo Pöllänen Itä-Suomen yliopisto Karjalan tutkimuslaitos & yhteiskuntapolitiikka Venäläiset maahanmuuttajat Suomessa Venäläisiä maahanmuuttajia

Lisätiedot

Maatalousyrittäjien eläkevakuutus

Maatalousyrittäjien eläkevakuutus Maatalousyrittäjien eläkevakuutus Eläkkeen tulisi olla vakuutusajasta sidonnainen eläkkeelle jäännistä seuraavan tulonmenetyksen korvaus. Koska vakuutusmaksuihin vaikuttavat ansiotulot voivat vaihdella

Lisätiedot

Mitä eläkeuudistuksesta seuraa? Työeläkepäivä 13.11.2014 Jukka Rantala

Mitä eläkeuudistuksesta seuraa? Työeläkepäivä 13.11.2014 Jukka Rantala Mitä eläkeuudistuksesta seuraa? Työeläkepäivä 13.11.2014 Jukka Rantala Eläkeratkaisu: 65-vuotiaana eläkkeelle pääsevä mies ei halua isänsä kohtaloa, joka kuoli puoli vuotta ennen odotettua eläkeratkaisua.

Lisätiedot

Kuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät?

Kuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät? Kuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät? OP -kiinteistökeskusten 60-vuotisjuhlaseminaari 9.8.2006 Pentti Hakkarainen, johtokunnan jäsen, Suomen Pankki Asuntomarkkinoilla vahvoja kansallisia

Lisätiedot

Eläkkeen hakeminen ulkomailta/ulkomaille

Eläkkeen hakeminen ulkomailta/ulkomaille Eläkkeen hakeminen ulkomailta/ulkomaille Kelan kesätilaisuus 31.8.2010 ETK/ Ulla Käyhkö Eläketurvakeskus KOULUTTAA Eläkkeen hakeminen ulkomailta Suomessa asuva eläkkeenhakija 2 Eläketurvakeskus välittää

Lisätiedot

Oikeus opintotukeen ulkomailla tai Suomessa tapahtuviin opintoihin

Oikeus opintotukeen ulkomailla tai Suomessa tapahtuviin opintoihin Oikeus opintotukeen ulkomailla tai Suomessa tapahtuviin opintoihin Lainsäädäntö ja ohjeistus Opintotukilaki Opintotukiasetus Kotikuntalaki Hallintolaki Ulkomaalaislaki Kelan ohjeet Oikeuskäytäntö 2 Opintotuen

Lisätiedot

VÄESTÖLIITON LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSEEN LAIKSI LASTEN HOIDON TUISTA

VÄESTÖLIITON LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSEEN LAIKSI LASTEN HOIDON TUISTA STM:n järjestämä kuulemistilaisuus 4.11.2014 VÄESTÖLIITON LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSEEN LAIKSI LASTEN HOIDON TUISTA Hallituksen esityksessä laista lasten hoidon tuista ehdotetaan mm. seuraavia muutoksia

Lisätiedot

tilastoja Työikäiset eläkkeensaajat Helsingissä Työikäiset eläkkeensaajat yleisimmin eläkkeellä työkyvyttömyyden vuoksi

tilastoja Työikäiset eläkkeensaajat Helsingissä Työikäiset eläkkeensaajat yleisimmin eläkkeellä työkyvyttömyyden vuoksi HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS tilastoja 2010 5 Työikäiset eläkkeensaajat Helsingissä Työikäisten pääasiallisena toimeentulon lähteenä ovat ansiotulot. Kuitenkin pieni, mutta kasvava joukko työikäisiä

Lisätiedot

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä?

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja . Ranskan edellinen presidentti Nicolas Sarkozy on julistanut eurokriisin voitetuksi jo 2012

Lisätiedot

Aikuisuuden muuttuvat ehdot

Aikuisuuden muuttuvat ehdot Aikuisuuden muuttuvat ehdot Sukupolvien väliset suhteet -STYR-seminaari 12.3.2012 Hanna Sutela 12.3.2012 Tausta Aikuisuuteen siirtyminen asteittainen prosessi: muutto vanhempien luota, opiskelu, työmarkkinoille

Lisätiedot

Kotitöiden tasa-arvoon on vielä matkaa. Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos

Kotitöiden tasa-arvoon on vielä matkaa. Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos Kotitöiden tasa-arvoon on vielä matkaa Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos Luennon aiheita Miksi työnjako perheessä ei muutu vai muuttuuko? Isän työt, äidin työt Onko tasa-arvolla väliä:

Lisätiedot

Työaika Suomessa ja muissa maissa. Joulukuu 2010 Työmarkkinasektori EK

Työaika Suomessa ja muissa maissa. Joulukuu 2010 Työmarkkinasektori EK Työaika Suomessa ja muissa maissa Joulukuu 2010 EK Säännöllisen vuosityöajan pituus 1910-2010 Teollisuuden työntekijät päivätyössä 3000 2800 2600 2400 2200 Tuntia vuodessa Vuosityöajan pituus: vuonna 1920

Lisätiedot

15.6.2010. Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen

15.6.2010. Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen Keski-Karjalan sosiaali- ja terveyslautakunta 22.6.2010 98, liite Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen Kansanterveyslaki 22 127,63 Kiireellinen

Lisätiedot

Terveydenhuollon rahoitusmuodot ja rahoittajaosapuolet

Terveydenhuollon rahoitusmuodot ja rahoittajaosapuolet Terveydenhuollon rahoitusjärjestelmät - meillä ja muualla Markku Pekurinen Osastojohtaja - Palvelujärjestelmäosasto Terveydenhuollon rahoitusmuodot ja rahoittajaosapuolet Varsinainen rahoittaja Rahoitustapa

Lisätiedot

EU:n sosiaaliturvajärjestelmien uudistus ja pohjoismaiset sopimukset

EU:n sosiaaliturvajärjestelmien uudistus ja pohjoismaiset sopimukset EU:n sosiaaliturvajärjestelmien uudistus ja pohjoismaiset sopimukset Miten EU:n sosiaaliturvasopimus vaikuttaa Pohjoismaiden välillä liikkuviin? Heli Mäkipää, edunvalvontavastaava Pohjola-Norden/ Suomi

Lisätiedot

04/2014 TIIVISTELMÄ. Näkökulmia perhe-eläkkeen kehittämistarpeisiin. Marjukka Hietaniemi ja Suvi Ritola (toim.) ELÄKETURVAKESKUKSEN RAPORTTEJA

04/2014 TIIVISTELMÄ. Näkökulmia perhe-eläkkeen kehittämistarpeisiin. Marjukka Hietaniemi ja Suvi Ritola (toim.) ELÄKETURVAKESKUKSEN RAPORTTEJA 04/2014 ELÄKETURVAKESKUKSEN RAPORTTEJA TIIVISTELMÄ Marjukka Hietaniemi ja Suvi Ritola (toim.) Näkökulmia perhe-eläkkeen kehittämistarpeisiin Raportti perustuu Eläketurvakeskuksen maaliskuussa 2014 järjestämän

Lisätiedot

KOHTI MAHDOLLISUUKSIEN SOSIAALITURVAA. Sosiaaliturvan kokonaisuudistus SATA

KOHTI MAHDOLLISUUKSIEN SOSIAALITURVAA. Sosiaaliturvan kokonaisuudistus SATA KOHTI MAHDOLLISUUKSIEN SOSIAALITURVAA Sosiaaliturvan kokonaisuudistus SATA Sosiaaliturvauudistus Hallitus on ryhtynyt suomalaisen sosiaaliturvan uudistamiseen. Sosiaaliturvauudistuksen (SATA) tavoitteena

Lisätiedot

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Eduskunnan työelämä- ja tasaarvovaliokunnan kuuleminen 19.11.2015 klo 12.15 Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Vuorotteluvapaasijaisena

Lisätiedot

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT)

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Kansantalouden kehityskuva Talouden rakenteet 211 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Suomen talous vuonna 21 euroalueen keskimääräiseen verrattuna Euroalue Suomi Työttömyys, % 12 1 8 6 4 Julkisen

Lisätiedot

Työhön ja työnhakuun ulkomaille. Leena Ikonen, Kela 27.8.2013

Työhön ja työnhakuun ulkomaille. Leena Ikonen, Kela 27.8.2013 Työhön ja työnhakuun ulkomaille Leena Ikonen, Kela 27.8.2013 Vakuuttaminen Suomessa asuvat ovat vakuutettuja Kelan hoitaman sosiaaliturvan osalta, jos Henkilöllä on täällä varsinainen asunto ja koti ja

Lisätiedot

LINDORFFIN ASIAKKAIDEN HENKILÖKUVA VUOSINA 2001 JA 2010 Tutkimusraportti 25.5.2010

LINDORFFIN ASIAKKAIDEN HENKILÖKUVA VUOSINA 2001 JA 2010 Tutkimusraportti 25.5.2010 1/12 Perinnässä olevien suomalaisten henkilöprofiili 2001 ja 2010 KENELLÄ SUOMESSA ON MAKSUJEN KANSSA VAIKEUKSIA? 1. TUTKIMUS Lindorff Oy:n Tilastokeskukselta tilaaman tarkastelun tarkoituksena on selvittää,

Lisätiedot

Perusoikeuksien lainsäädännöllinen polku

Perusoikeuksien lainsäädännöllinen polku Perusoikeuksien lainsäädännöllinen polku Välttämätön toimeentulo ja huolenpito on subjektiivinen oikeus Perustoimeentulon on oltava kattava eikä väliinputoajia saa olla Etuustasoa ei ole määritelty rahamääräisesti

Lisätiedot

Työurien pidentämiselle ei ole vaihtoehtoa. Kokonaisarvio ajankohtaisesta tilanteesta. Lakiasiainjohtaja Lasse Laatunen

Työurien pidentämiselle ei ole vaihtoehtoa. Kokonaisarvio ajankohtaisesta tilanteesta. Lakiasiainjohtaja Lasse Laatunen Työurien pidentämiselle ei ole vaihtoehtoa. Kokonaisarvio ajankohtaisesta tilanteesta Lakiasiainjohtaja Lasse Laatunen Viimeaikaiset työuria pidentävät ratkaisut 1. Vuoden 2005 työeläkeuudistus Eläkeansainnan

Lisätiedot

HE 165/2004 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 165/2004 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 165/2004 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työntekijäin eläkemaksun ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun huomioon ottamisesta eräissä päivärahoissa ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä

Lisätiedot

Ulkomaalaisten perheiden määrä kasvaa, osuus yhä pieni

Ulkomaalaisten perheiden määrä kasvaa, osuus yhä pieni Väestö 00 Perheet 009 Vuosikatsaus Ulkomaalaisten perheiden määrä kasvaa, osuus yhä pieni Tilastokeskuksen perhetilaston mukaan vuonna 009 Suomessa oli 60 500 perhettä, joissa vähintään toinen puolisoista

Lisätiedot

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Mika Tuononen Suomalaisten koulutustaso on korkea vai onko näin sittenkään? Korkeakoulutuksen laajuudesta ja mahdollisesta ylimitoituksesta on keskusteltu

Lisätiedot

Eläkeläisen kuuluminen Suomen sosiaaliturvaan. Leena Ikonen, Kela 27.8.2013

Eläkeläisen kuuluminen Suomen sosiaaliturvaan. Leena Ikonen, Kela 27.8.2013 Eläkeläisen kuuluminen Suomen sosiaaliturvaan Leena Ikonen, Kela 27.8.2013 Lakiperusta Kansallinen lainsäädäntö Laki asumiseen perustuvan sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta (1573/1993)= soveltamisalalaki

Lisätiedot

Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen

Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Matti Sarvimäki (yhdessä Laura Ansalan, Essi Eerolan, Kari Hämäläisen, Ulla Hämäläisen, Hanna Pesolan ja Marja Riihelän kanssa) Viesti Maahanmuutto voi parantaa

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 80 % Suomi 75 70 65 60 EU-15 Suomi (kansallinen) 55 50 80 82 84 86 88 90 92 94 96 98 00 02 9.9.2002/SAK /TL Lähde: European Commission;

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 8 % Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 75 7 Suomi 65 6 55 5 45 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 16.5.23/SAK /TL Lähde: European Commission 2 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15 15

Lisätiedot

Rajat ylittävä sosiaaliturva. Essi Rentola Suunnittelupäällikkö 4.12.2013

Rajat ylittävä sosiaaliturva. Essi Rentola Suunnittelupäällikkö 4.12.2013 Rajat ylittävä sosiaaliturva Essi Rentola Suunnittelupäällikkö 4.12.2013 Kansaneläke Työttömyyskassat Perheetuudet Kela Työttömyys Työtapaturmaja ammattitautietuudet Terveydenhoito huolto Sairaus- ja äitiysetuudet

Lisätiedot

Perheen yhteistä aikaa etsimässä. Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos

Perheen yhteistä aikaa etsimässä. Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos Perheen yhteistä aikaa etsimässä Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos Luennon aiheita Viekö työ kaikki mehut: onko vanhemmilla enää nykyisin aikaa lapsilleen? Kouluikäisten yksinolo Ulos

Lisätiedot

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan:

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan: 3.3.1 Miten eri maissa lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia edistävät palvelut tuotetaan eri hallintokuntien kuten sosiaali-, terveys- ja koulutoimen yhteistyöllä? Koko: 100 000 Aikajänne: 3/2016

Lisätiedot

EK:n elinkeinopäivä 15.9.2005

EK:n elinkeinopäivä 15.9.2005 EK:n elinkeinopäivä 15.9.2005 Eläkejärjestelmä uudistuu -haaste työyhteisön johtamiselle Kari Puro Eläkeuudistuksen päätavoitteet työeläkejärjestelmän taloudellisen kantokyvyn varmistaminen eliniän pidetessä

Lisätiedot

Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n verolinjaukset 2006 21.3.2006

Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n verolinjaukset 2006 21.3.2006 Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n verolinjaukset 2006 Kuvio 1. Markkinatasapaino ennen verotusta Hinta Hinta ennen veroa Kuluttajan ylijäämä Tuottajan ylijäämä Tarjonta Kysyntä 2 Tuotanto ennen veroa Määrä

Lisätiedot

2. Työmarkkinoiden käytettävissä oleminen työttömyysturvaetujen edellytyksenä

2. Työmarkkinoiden käytettävissä oleminen työttömyysturvaetujen edellytyksenä Sosiaaliturvaoikeus Valinnainen kurssi 19.9.2013 2. Työmarkkinoiden käytettävissä oleminen työttömyysturvaetujen edellytyksenä 3. Mitä tarkoittaa ennakollinen ja jälkikäteinen oikeusturva toimeentuloturvajärjestelmässä?

Lisätiedot

PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN?

PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN? PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN? Jouni Välijärvi, professori Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto EDUCA 2014 Helsinki 25.1.2014 30.1.2014 Suomalaisnuorten osaaminen

Lisätiedot

Työstä työeläkettä! DIA 1. Suomalainen sosiaalivakuutus. Opettajan tietopaketti. Sosiaalivakuutus

Työstä työeläkettä! DIA 1. Suomalainen sosiaalivakuutus. Opettajan tietopaketti. Sosiaalivakuutus Työstä työeläkettä! Opettajan tietopaketti DIA 1. Suomalainen sosiaalivakuutus Suomalainen sosiaaliturva muodostuu sosiaalivakuutuksesta, yleisistä terveys- ja sosiaalipalveluista sekä sosiaalihuollosta.

Lisätiedot

HYVINVOINNIN RAHOITTAMINEN

HYVINVOINNIN RAHOITTAMINEN HYVINVOINNIN RAHOITTAMINEN Talous tutuksi -koulutus Syksy 2014 Piritta Poikonen Asiantuntija 1 HENKILÖRISKIT UHKAAVAT HYVINVOINTIA Tapaturma Työttömyys Työkyvyttömyys Sairastuminen Puolison tai huoltajan

Lisätiedot

Eläkejärjestelmän rakenne. 3. Pilari

Eläkejärjestelmän rakenne. 3. Pilari Eläkejärjestelmän rakenne Yksilölliset eläkevakuuutukset 3. Pilari Lisäeläketurva (työnantajan järjestämä) 2. Pilari Lakisääteinen työeläke Kansaneläke 1. Pilari ETK/ET 08.02 Saavutetun toimeentulon tason

Lisätiedot

Miehet, työelämä ä ja tasa-arvo

Miehet, työelämä ä ja tasa-arvo Miehet, työelämä ä ja tasa-arvo Tasa-arvoaamiainen arvoaamiainen 19.3.2014 Erikoistutkija Tapio Bergholm (kiitokset Antti Saloniemi, Pekka Myrskylä, Noora Järnefelt, Lasse Tarkiainen, Tiina Pensola et

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa. Helmikuu 2015

Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa. Helmikuu 2015 Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa Helmikuu 2015 Sisältö 1. Elintarvikkeiden verotus Suomessa 2. Ruoan hintataso ja sen kehitys Suomessa Tausta Työn on laatinut Päivittäistavarakauppa ry:n

Lisätiedot