Impulsseja. Lapsiystävälliseen yhteiskuntaan. Nyt. Lokakuu Tuomas Kurttila

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Impulsseja. Lapsiystävälliseen yhteiskuntaan. Nyt. Lokakuu 2012. Tuomas Kurttila"

Transkriptio

1 Impulsseja Lokakuu 2012 Tuomas Kurttila Lapsiystävälliseen yhteiskuntaan. Nyt. Suomen on palattava vahvaan perhepolitiikkaan. Oleellista perhepolitiikassa on tunnistaa syrjäytymisriskissä olevat ja tarjota erityistä tukea näissä elämäntilanteissa, lisätä tukea lapsen varhaiseen kehitysvaiheeseen ja tukea vanhempien kasvatusvastuuta. Samalla tarvitaan perhekäsitteen laajentamista eli perheiden monimuotoisuuden tunnustamista - käytännöissä ja lainsäädännössä. Perhepolitiikan ytimeen on nostettava työelämän kehittäminen. Kyse on yhtäältä lapsiperheiden köyhyyteen puuttumisesta ja toisaalta kasvatusvastuun tukemisesta, kun työelämän paineet vievät aikaa perheeltä. Työelämään tarvitaan lapsiystävällisiä ratkaisuja ja joustoja. Myös työmarkkinaratkaisuissa pitäisi tehdä lapsivaikutusten arviointi. Suomen on laitettava piste 1990-luvun laman käynnistämälle pahoinvointikierteelle. Perheiden ja lasten pahoinvointiin - ja yhteiskunnallisten kustannusten kasvuun - voidaan puuttua palaamalla hyvinvointipolitiikkaan eli tukemaan perheiden arkea ja jaksamista. Kyse on palveluista, joita joko on tai ei ole.

2 Johdanto Maamme väestöstä 41 prosenttia elää lapsiperheessä. 1 Perhepolitiikalla tarkoitetaan yhteiskunnan päätöksiä, joilla vaikutetaan tämän väestöryhmän hyvinvointiin ja arkeen. Kyse on silti meistä kaikista. Jokainen aikuinen on ollut lapsi. Jokaisen ihmisen elämä rakentuu sille perustalle, joka lapsuudessa muotoutuu. Tämän takia perhepolitiikassa ei ole kyse vain tietystä rajatusta joukosta ihmisiä, vaan meistä kaikista. Oleellista on tunnistaa, että perhepolitiikka on verrattain uusi alue yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. Globaalipolitiikassa lapset, nuoret ja perheet ovat vasta tekemässä tuloaan politiikan keskiöön. Viime vuosisadalla määriteltiin lasten yleismaailmalliset oikeudet, kuluvalla vuosisadalla ne täytyy toteuttaa. Suomessa alku oli hyvä aina 1980-luvun loppuun saakka. Tosiasia on, että 1990-luvun lama jatkuu edelleen monilta osin perhepolitiikan sisällöissä. Tämä selviää, kun tarkastellaan lapsille ja perheille suunnattujen menojen osuutta kaikista sosiaalimenoista. Vuonna 1995 lapsille ja perheille suunnattu osuus sosiaalimenoista oli 13 prosenttia, vuonna 2009 tiputtiin jo 10,8 prosenttiin. 2 Samaan aikaan lapsiperheiden köyhyys on kasvanut jyrkästi. Kuvio 1: Perhe ja lapset -pääryhmän osuus sosiaalimenoista , prosenttia Lähde: THL, Sosiaalimenot ja rahoitus 2009 Perhepolitiikka on yhteiskunnallista päätöksentekoa. Se on kamppailulaji. Vastavoimia on lopulta kaksi. Välinpitämättömyys toisistamme. Ja ymmärtämättömyys lapsuuden merkityksestä ihmiselämän ratkaisevana elämänvaiheena. Lopulta perhepolitiikka on hyvän elämän edellytysten luontia jokaiselle ihmiselle. Siksi sitä tukemaan tarvitaan jokainen kansalainen ja yhteiskunnan toimija. Ehkä siksi perhepolitiikan oikea nimi olisikin lapsipolitiikka. Kyse on aina lasten hyvinvoinnista, johon voidaan välillisesti vaikuttaa muun muassa tukemalla van- 1 Perheet 2010, Suomen virallinen tilasto, Tilastokeskus Sosiaalimenot ja rahoitus 2009, Suomen virallinen tilasto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Tilastoraportti 8/

3 hempien parisuhdetta tai yksinhuoltajan taloudellista selviämistä. Nyt pitäydymme kuitenkin puhumaan tuttavallisemmin perhepolitiikasta. Suomi on risteyskohdassa. Maamme perhepolitiikan voi siis sanoa kehittyneen voimakkaasti aina 1990-luvun lamaan asti. Laman seuraukset ovat olleet kohtalokkaan suuret. Hyvä kehitys taittui, mikä inhimillisesti tarkasteltuna tarkoitti tuhansille perheille ja lapsille heikompaa hyvinvointia. Pieni vertailu 1990-luvun alun ja vuoden 2010 osalta 3 : - lastensuojelun avohuollon asiakkaiden määrä yli kaksinkertaistui, - huostaan otettujen nuorten osuus kasvoi yli 150 prosenttia, - psykiatrisessa laitoshoidossa olevien nuorten osuus kasvoi yli 150 prosenttia, - erityisopetuksessa olevien koululaisten osuus kasvoi noin 100 prosenttia. Yhteiskunnan päätökset vaikuttavat ihmisten elämään. Väärä säästö on huomisen velkaa. Tämä näkyy karulla tavalla kunnissa, jotka leikkasivat 1990-luvun laman aikana eniten kouluterveydenhuollosta. Nämä samat kunnat käyttivät luvun alussa lasten ja nuorten psykiatrisen sairaanhoidon palveluja enemmän kuin muut kunnat. 4 Säästöt kääntyivät myöhemmin kuluiksi. Ja todellisten ihmisten tappioksi ja pahoinvoinniksi. Vastuuttomuuden jäljet ovat karut. Tänään, vuonna 2012, olemme tilanteessa, jossa kohtaamme vanhan kertyneen pahoinvointilaskun toimeentuloasiakkuuksina ja periytyvänä sukupolvisena syrjäytymisenä. Samaan aikaan perhepolitiikka kohtaa uusia vaatimuksia, jotka rakentuvat ihmisten odotuksille hyvästä arjesta ja toisaalta yhteiskunnan tarpeesta vahvistaa huoltosuhdettamme. Vaihtoehtoja meillä on kaksi. Joko ihmisten ja yhteiskunnan odotukset perhepolitiikasta ajautuvat kohtaamattomuuden tilaan ja loputtomaan keskinäiseen ohipuhumiseen tai niiden välille syntyy silta, jossa yhdistetään molemmat näkökulmat sekä yksittäisen ihmisen että yhteiskunnan. Oleellista perhepolitiikassa on: - tunnistaa syrjäytymisriskissä olevat ja tarjota erityistä tukea näissä elämäntilanteissa - lisätä tukea lapsen varhaiseen kehitysvaiheeseen - tukea vanhempien kasvatusvastuuta Perhepolitiikan onnistumisen tärkeimpiä mittareita on vanhempien kokema luottamus selviämiseen perhearjesta ja nuorten aikuisten kokema luottamus perheen perustamiseen. Nykyisellään suurin huoli pienten lasten vanhemmilla on jaksa- 3 Minna Salmi, Jukka Mäkelä, Marja-Leena Perälä, Laura Kestilä: Lapsi kasvaa kunnassa Miten kunta voi tukea lasten hyvinvointia ja vähentää syrjäytymisen riskejä. Päätösten tueksi 1/2012. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) 2012, s Ibid s.5. 3

4 minen. 5 Tähän tunteeseen vaikuttamisessa ratkaisevaa on yhteiskunnan tarjoama tuki ja turva sekä vanhempien odotukset omasta arjesta. Toivoa on. Erityisesti toivoa antavat nuoren sukupolven halu yhdistää inhimillinen työelämä hyvinvoivaan perhearkeen ja isien odotus vahvemmasta roolista perheen hoivavastuun kantajina. Toivoa antaa myös yhteiskunnan tarve pitää jokainen kansalainen kiinni hyvinvoinnissa. Pahoinvointi yksinkertaisesti maksaa enemmän. Hyvinvointi puolestaan kasvaa perheistä. Hyvinvointipolitiikan kulmakivi on mahdollisimman hyvä lapsuus. Suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan tarina ei saa olla ohi. Politiikalla vaikutetaan perheiden arkeen. Tämä vaatii tahtoa valtiolta, kunnilta ja meiltä kaikilta suomalaisilta. Jokainen on perheestä Vuoden 2010 lopulla Suomessa oli noin lapsiperhettä. 6 Yksikään niistä ei ole samanlainen. Jokaisella on oma tarinansa. Omat ilot ja surut. Omat odotukset, toiveet ja epäonnistumiset. Jokaisella suvulla on luurankonsa ja pokaalinsa. Silti ajattelemme perheistä kovin yksiniittisesti. Ainakin meillä on kuva, millainen on hyvä perhe. Se kuva on erityisesti vanhemmilla itsellään. Sitä kuvaa kannamme mukanamme. Olen ilokseni saanut tutustua moniin erilaisiin perheisiin. Ollessani virkamiehenä opetusministeriössä yksi parhaita opettajiani oli hieno, tavallinen isä Juha Jämsä, joka elää arkeaan kahden isän lapsiperheessä. Luonnos valtioneuvoston lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelmaksi oli lausuntovaiheessa, kun Juha soitti ja kohteliaasti ryhtyi avaamaan näkökulmaa perhesensitiivisyyteen. Tämä oli hyvää oppia. Kun myöhemmin olen tavannut monimuotoisten perheiden edustajia, herkkyys on syventynyt. Suomi on ollut vahvasti yhtenäiskulttuuri. Se on ymmärrettävää pienelle kansakunnalle, joka elää maapallon pohjoisella laidalla ja puhuu kieltä, jota kukaan muu ei ymmärrä. Nyt 2000-luvulla perheiden hyvinvoinnin ja nähdyksi tulemisen kysymys liittyy suurelta osin siihen, onko ihmisellä mahdollisuus olla se, joka hän on. Luovuus ja onni syntyy mahdollisuudesta olla se ihminen, joksi kukin on syntynyt. Ymmärrettävää toki on, että edelleen niin sanotut ydinperheet eli avioparin ja lapsia sisältävän perheen muodostavat noin 61 prosenttia kaikista perheistä. Avoparista ja lapsista muodostuvia perheitä on 18 prosenttia, äidistä ja lapsista rakentuvia perheitä 18 prosenttia sekä isä ja lapsia -perheitä noin 3 prosenttia. 5 Merja-Liisa Perälä, Anne Salonen, Nina Halme, Sirpa Nykänen: Miten lasten ja perheiden palvelut vastaavat tarpeita? Vanhempien näkökulma. Raportti 36/2011, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) 2011, s Perheet 2010, Tilastokeskus

5 Rekisteröidystä parisuhteesta ja lapsista muodostuvia perheitä on noin 300. Uusperheitä oli vuoden 2010 lopussa Lukuja merkityksellisempää on suhtautumisemme perheeseen riippumatta sen koostumuksesta. Ajassamme ei ole liikaa rakkautta. Ja lapsi ei valitse vanhempiaan. Siksi meidän on lähimmäisinä ja toisaalta yhteiskuntana tunnistettava, tunnustettava ja hyväksyttävä täysivaltaisina toimijoina jokainen perhe riippumatta siitä, onko perheessä yksi huoltaja, kaksi isää, kaksi äitiä, mies ja nainen, eronneet tai karanneet. Vielä näin ei tapahdu. Monissa kohdin esimerkiksi adoptioperheet ja monikkoperheet 8 joutuvat vääntämään tarpeitaan rautalangasta. Usein turhaan. Monen suomalaisen on vaikea hyväksyä muuta kuin ydinperhettä. Nuorista 44 prosenttia ajattelee, että on väärin harrastaa seksiä samaa sukupuolta olevan ihmisen kanssa. 9 Emme voi koskaan olla kaikista asioista samaa mieltä. Mutta yhdessä asiassa meidän on taisteltava etenkin omien ennakkoluulojemme kanssa. Kaiken ytimeen on asetettava lapsi. Tukemalla lapsen ympärillä olevia aikuisia me kannattelemme pienintä ja tärkeintä meistä. Tästä emme voi olla eri mieltä. Lapsi ei valitse vanhempiaan. Suomeen tarvitaan perhe- ja avioliittolainsäädäntö, joka ei erottele perheitä. Ihmiskunnalla on ollut kuljettavanaan tähän pitkä tie. Mutta tämä ei riitä. Myös toimintatavoissamme on päästävä ymmärrykseen monimuotoisista perheistä. Etenkin varhaiskasvattajien eli päivähoidon ammattilaisten ja perusopetuksen opettajien valmiuksia on tuettava. Surullista on kuulla, että vuodesta toiseen isätön lapsi värkkää isänpäiväkorttia. Äiditön lapsi kiikuttaa kutsua äitienpäiväjuhlaan. Samoin vanhemmille on avattava silmiä tunnistamaan perheiden erilaisuutta. Ylipäänsä meidän olisi opittava tuntemaan toisemme paremmin. Kouluikäisten lasten vanhemmista vajaa puolet kertoo tuntevansa oman lapsen kavereiden vanhemmat, yläkouluissa luku tippuu jo noin 24 prosenttiin. 10 Mitä et tunne, sitä pelkäät. Mitä pelkäät, sitä kartat. Mitä kartat, siitä puhut helposti pahaa. Kyse on myös pienistä asioista, jotka kuitenkin palautuvat kasvatuksen ammattilaisten osaamiseen. Viime vuosina olen pitänyt melkoisen määrän vanhempainiltoja. Vaikka koko koulun vanhempainillat ovat aina hieman suureellisia luentoja, eikä niissä lähituntumaan helposti pääse, huomaan yhden asian toistuvan. Sama toistuu luokka- ja ryhmäkohtaisissa tilanteissa. 7 Perheet 2010, Tilastokeskus Uusperheessä on vähintään yksi alle 18-vuotias vain toisen vanhemman lapsi. 8 Monikkoperheellä tarkoitetaan perhettä, johon syntyy tai on syntynyt useampi kuin yksi lapsi kerralla, toisin sanoen kaksoset, kolmoset tai neloset, ks. esim. 9 Sami Myllyniemi: Nuorisobarometri Teoksessa: Terhi-Anna Wilska (toim.) Uskon asia. Nuorisobarometri Nuorisoasiainneuvottelukunta, julkaisuja 34, s Tuija Metso (toim.): Vanhempien Barometri Peruskoululaisten vanhempien näkemyksiä kouluhyvinvoinnista. Suomen Vanhempainliitto 2011, s

6 Vanhemmat eivät kerro itsestään oikein mitään. Isä tai äiti ei ole oma subjektinsa, vaan lapsensa edustaja. Hei, olen Niinan äiti., Moi, olen Eeron isukki. Kuulen tämän aivan liian usein. Vanhemmuus on myös suojakuori, jonka taakse on helppo jäädä. Samalla ihmettelemme, miksi vanhemmat tuntevat toisensa niin heikosti. Ultra Bran sanoin, eihän voi tuntea ihmistä, joka ei kerro itsestään mitään. Tästä me lähdemme liikkeelle, kun uudistamme päiväkotien ja koulujen vanhempainillat toiminnallisiksi sekä keskinäistä luottamusta ja tuntemista vahvistaviksi. Hei, olen Sirpa, olen töissä tuolla kirjastolla siistijänä. Kotoisin olen Ilomantsista, mutta muuttanut vasta Koreankadulle. Niin ja olen tuon Susannan äiti. Tai siis äitipuoli. Eero, joka on kakkosella, on ensimmäisestä avioliitostani. Näyttää tuottavan vaikeuksia hyväksyä täydestä sydämestä monimuotoiset perheet. Tässä yhteiskunnan on näytettävä suuntaa. Kasvatuskumppanuutta ja aikaa kasvattaa Suomalaisten ajankäytön kohteet ovat muuttuneet nopeasti. Kun vielä luvun lopulla suomalainen mies halusi käyttää enemmän vapaa-aikaansa kalastukseen, metsästykseen ja remontointiin, ovat nämä kohteet muuttuneet luvun vaihteeseen tultaessa perheeseen, puoliseen ja lapsiin. 11 Samaan aikaan naiset valtaavat yhteiskuntaa. Ensimmäinen nainen pääministerinä, ensimmäinen nainen presidenttinä, ensimmäinen nainen valtiovarainministerinä, ensimmäinen nainen piispana ovat tulleet todeksi 2000-luvulla. Naiset valtaavat yliopistot. Yritys- ja elinkeinoelämässä kehitys on hitaampaa, mutta vääjäämättä tapahtumassa. Elämme isyyden ja naisten vuosisataa. Yhtä aikaa. Eli miehet hoivavastuuseen, naiset yhteiskuntaan. Mikään ei näyttäydy enää toki joko-tai-asetelmana. On löydettävä yhteiskunnan rakenteita ja ilmapiiriä, jossa sekä miehille että naisille hoiva- ja työelämävastuut ovat mahdollisia. Se on myös lapsen etu. Olemme vielä alussa. Tämän olen kokenut itse viedessäni lapsiani terveyspalveluihin. Kokemukset ovat olleet hämmentäviä. Tositarinoita Kalliosta, kaupungin terveyskeskuksesta suuhygienistin vastaanotolta. Arkinen iltapäivä, joka ei unohdu koskaan. Toivottavasti. Missä äiti on? Tällä kysymyksellä alkaa lapseni hammastarkastus. Vastaan, että töissä. Sitten päästäänkin jo asiaan. Kuinka usein äiti pesee lapsen hampaat? Vastaan, että molemmat pesemme, aamuin illoin. Kaksi kertaa päivässä. Koen, että jostain syystä vastaukseni ei tyydytä. Tai itse asiassa vastaaja. Kohtaamisemme päättyy kuin finaalisoitto: Ja tässä äidille kotiin luettavaa. 11 Minna Ylikännö: Isien ajankäytöstä: uuden isyyden hidas esiinmarssi. Yhteiskuntapolitiikka 2009; 74 (2), s

7 Isät kokevat tulevansa ohipuhutuiksi. He ovat shakkipelin lähettinappuloita naisten perinteisesti hallitsemilla kasvatuksen areenoilla. Eikä kysy ole miehistä ja isistä, kyse on etenkin naisista ja heille annettavasta roolista. Todellisuudessa suuhygienisti motkotti minulle, koska vaimoni, lasten äiti ei ollut paikalla. Hän ei olisi saanut olla töissä. Minä en olisi saanut olla terveyskeskuksessa. Kokemukseni ei ole ainutkertainen. Samaa viestiä tulee nuorilta isiltä muun muassa neuvolasta. Vaikka puhummekin jo perheneuvoloista, usein meitä tervehtii kyltti äitiysneuvola. Siitä on vaikea tunnistaa itseään isänä. Perheet tarvitsevat kasvatuskumppanuutta. Tätä tarvitaan sekä palveluissa että jokaiselta meistä ihmisinä. Ihan siellä arjessa. Neuvoloissa, päiväkodeissa ja kouluissa vuorovaikutusta vanhempien kanssa on syvennettävä. On oltava aikaa, halua ja osaamista kohdata kaikki perheet ja vanhemmat muistaen, että perheet ovat erilaisia. Kohtaamalla vanhempien kysymykset ja tarpeet voidaan auttaa heitä kantamaan kasvatusvastuunsa. Tämä vaatii uutta henkeä muun muassa kodin ja koulun yhteistyöhön sekä vanhempainiltojen järjestämiseen. Yhdestä on erityinen pula. Ajasta. Ongelma kertautuu ja siirtyy nopeasti seuraavalle kohteelle. Perusopetuksen viimeisillä luokilla olevat oppilaat yhdistävät kouluarkensa hyvin voimakkaasti kiireeseen, kellotauluun. 12 Opettajat kokevat, että heidän työnsä on mennyt monilta osin liialliseen byrokratiaan ja paperityöhön. Tällöin tingitään ensimmäisenä muun muassa perheitä kontaktoivasta työstä. Vanhemmatkin kokevat, että kodin ja koulun yhteistyön suurimpia esteitä on opettajien aikapula. Kiire vaivaa kotejakin. Noin 40 prosenttia neuvolaikäisten lasten vanhemmista arvioi perheen yhteisen ajan riittämättömäksi 13. Kouluterveyskyselyssä lukion ja ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoista yli 60 prosenttia sanoo, ettei perhe syö yhteisiä aterioita 14. Yhteisen ruokapöydän jakamisessa perheen kesken sijoitumme heikosti OECD-maiden vertailussa 15. Jokin arjessa on suoraan sanottuna pielessä. Perheiden ajankäyttötutkimus osoittaa, että perheet ovat kovilla. Työelämään on kylläkin saatu joustoa, mutta työaikajoustoa näyttää olevan eniten siellä, missä työpäivillä on reippaimmin pituutta. Eli nykyisellään jousto näyttää tarkoittavan ensisijaisesti pitkiä työpäiviä. 16 Olin puhumassa Lauttasaaren seurakunnan tilaisuudessa Helsingissä. Aiheena oli lepopäivä. Yleisöstä puheenvuoron pyysi 90-vuotias nainen, joka kertoi muistoja menneistä. Ehtookellojen soidessa liina laitettiin pöytään, keitettiin kahvit ja katettiin pyhäkupit pöytään. Sitten vain odoteltiin vieraita, joita yleensä saapui. 12 Perusopetus 2020 yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja tuntijako. Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2010:1, s Lapset ja nuoret terveiksi ja hyvinvoiviksi. Lasten ja nuorten terveyden ja hyvinvoinnin neuvottelukunnan toimenpide-ehdotukset. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2010:26, s Society at a Glance 2009, OECD Social Indicators, s. 29: 16 Anneli Miettinen, Anna Rotkirch: Yhteistä aikaa etsimässä Lapsiperheiden ajankäyttö 2000-luvulla. Perhebarometri Väestöliitto, Väestöntutkimuslaitos Katsauksia E 42/2012, s.25. 7

8 Arkemme on muuttunut. Kiinnostavaksi asian tekee se, että taustalla ovat myös yhteiskunnan päätökset. Työelämän paineet ja ylipäänsä ajatus yhteiskunnasta avoimena 24/7-paikkana. Se, että työelämässä kokoukset päättyisivät klo 15, helpottaisi monen vanhemman ehtimistä kotiin ajallaan. Ja tarvitseeko yhteiskunnan olla aina auki? Olisiko aika kunnioittaa taas lepopäivää? Kulttuurilliset muutokset ovat lopulta niitä vaativimpia. Olen silti toiveikas. Kyse ei ole niinkään pahan tahdon selättämisestä, vaan hyvään hoksauttamisesta. Pienellä puhetavan ja näkökulman tarkistuksella suuhygienisti olisi voinut muuttaa tilanteen toiseksi. Koulussa vanhempainillat voidaan toteuttaa samalla ajalla ja rahalla toisin. Muutama esimerkki. Minulta kysytään usein, miksi nämä tietyt vanhemmat eivät ole koskaan vanhempainilloissa. Pyydän aina tarkentamaan, kenestä vanhemmista on kyse. Luuppi osoittaa maahanmuuttajiin, yksinhuoltajiin, työelämän kiireissä oleviin. Siis ihan tavallisiin vanhempiin. Lopulta osallistumisen ja yhteisöön kuulumisen esteet ovat verrattain yksinkertaisia. Yksinhuoltaja ei pääse paikalle, koska lastenhoito asettaa omat vaatimuksensa. Tämän takia vanhempainilloissa pitäisi olla lapsiparkki. Samalla isätkin pääsisivät useammin mukaan. Ja muutakin on. Koulun vanhempainillat olisi mahdollista haluttaessa toimittaa esimerkiksi skypen välityksellä niillekin vanhemmille, jotka sattuvat olemaan samaan aikaan matkoilla tai muutoin tavoittamattomissa. Kyse on siis tavastamme toimia ja tehdä. Halustamme luoda vuorovaikutusta ja kasvatuskumppanuutta. Meidän on muutettava suomalainen kasvatuskulttuuri yksin kasvattamisesta kasvatuskumppanuudeksi. Tämä koskee myös kasvatuksen ammattilaisten välisiä suhteita. Ne eivät ole riittävässä kunnossa. Olin pitämässä vanhempainiltaa jollain suunnalla Pohjanmaata. Kun rehtori esitteli koulun henkilökuntaa, hän pysähtyi erityisesti yhden työtekijän kohdalla. Tämä oli nuorisotyöntekijä. Rehellinen rehtori kertoi, että nuorisotyöntekijän tuleminen osaksi koulun henkilökuntaa ei ollut alkuun helppoa. Asia herätti kummastusta ja paikkaa opettajainhuoneessa piti etsiä. Mutta nyt rehtori kertoi, että tästä työntekijästä koulu ei halua luopua koskaan. Nuorisotyöntekijä oli tuonut osaamista ja aikaa kohdata lapsia ja nuoria sekä heidän arkisia murheitaan. Koulun työrauhaankin nuorisotyöntekijällä näytti olleen myönteinen vaikutus. Kasvatuskumppanuutta tarvitaan koti- ja ammattikasvatuksen kesken sekä eri ammattiryhmien välille. Kyse on myös johtamisesta. Esimerkiksi nuorisotyön paikka tulisi olla yhä enemmän koulujen arjessa, jossa voimme tavoittaa koko ikäluokan. Lienee siis selvää, että lasten, nuorten ja perheiden kanssa työskentelevien ammattilaisten valmiuksia kasvatuskumppanuuteen on vahvistettava henkilöstön koulutuksesta, työolosuhteista ja työajasta huolehtimalla. 8

9 Suurimpana aikapoliittisena kysymyksenä on kuitenkin perhepolitiikan ja perusopetuksen nivoutuminen toisiinsa. Suomessa lapset ovat OECD-vertailussa keskimääräistä lyhyempää päivää koulussa. Samaisessa vertailujoukossa heidän vanhempansa ovat keskimääräistä pidempää päivää töissä. Yhtälö ei ole toivottava. Koulun opetuksellista tuntimäärää ei ole tarvetta suurestikaan lisätä, mutta 1.- ja 2.-luokkalaisille suunnattu ilta- ja aamupäivä sekä koulujen kerhotoiminta tulisi laajentaa koskemaan lakisääteisenä kaikkia alakoulun oppilaita. Vähävaraisten perheiden harrastamisen kannalta tämä loisi yhden väylän mahdollistaa jokaiselle lapselle harrastus. Perheystävälliseen työelämään Perheiden arjessa työn ja perhe-elämän paremmasta yhteensovittamisesta haaveilee moni. Arki on kuitenkin vielä monilta osin kovaa. Hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen yhteisiä ponnistuksia vaaditaan lainsäädännön saamiseksi kuntoon. Työpaikoille kaivataan avointa ilmapiiriä näiden teemojen käsittelyyn. Kun liian moni isä ja äiti vaikenee työn ja perheen yhteensovittamisen vaikeuksista, kärsijä on lapsi. Yhdessä vanhempainillassa sain vastattavaksi kovan kysymyksen. Teenkö väärin, mikäli ilmoitan itseni kipeäksi ja jään hoitamaan kovassa kuumeessa ja oksennustaudissa olevaa 10-vuotiastani? Olen yksinhuoltajaäiti. Rohkea kysyjä, vaikka lopussa kyyneleet olivat tulleet jo silmiin. Vastasin, että olet vastuullinen vanhempi. Jokainen tekisi sydämellään saman valinnan jäädä kotiin. Jätin sanomatta, että valehtelu työnantajalle ei toki ole suotavaa ja velvollisuus töihin menoon olisi. Kysyjä ei ollut ongelma, vaan lainsäädäntömme, joka tästä äidistä tuntui kohtuuttomalta ja kovalta erityisesti lapsen näkökulmasta. Työsopimuslakimme mukaan 10-vuotias selviää jo yksin kotona. Häntä ei tilapäinen hoitovapaa enää koske. Vanhempainillassa kysymyksen esittänyt äiti ei voinut tätä ymmärtää. Äiti oli oikeassa, laki väärässä. Hankala asetelma. Työelämän kehittäminen on perhepolitiikan tärkeimpiä osa-alueita. Sen merkitys vain kasvaa pyrkiessämme lisäämään entisestään vanhempien osuutta työmarkkinoilla. Mikäli tässä tilanteessa työelämän perheystävällisyys ei ota harppauksia eteenpäin, perheiden työelämästä johtuva arjen paine syvenee. Kannattaa muistaa, että alle 18-vuotiaiden lasten vanhempien työllisyysaste oli 83,1 % vuonna Tarvitsemme maailman parasta työelämää. Esimerkiksi tilapäisen hoitovapaan, josta minulta vanhempainillassa kysyttiin, laajentaminen koskemaan alle 13- vuotiaita olisi tärkeä linjaus. Tällä hetkellä asiassa on pyritty etenemään alakohtaisten työehtosopimusten kautta, mutta tulokset ovat olleet heikot. Työnantajat eivät lämpene. Toisaalta asia jää hoitamatta miesvaltaisemmissa neuvottelupöy- 17 Vastaavaan aikuisikäryhmään kuuluvilla henkilöillä, joilla ei ollut alle 18-vuotiaita lapsia, työllisyysaste oli 75,2 %. Vertailu koskee vuotiaita. Tilastokeskus, Työvoimatutkimus

10 dissä, joissa tunnutaan ehkä sanattomastikin ajatella, etteivät nämä oikeastaan meille kuulu. Siksi lainsäädännön uudistaminen on perheystävällisessä työelämäkulttuurissa tärkeää. Esimerkiksi tässä tapauksessa muutos on tehtävä hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen yhteistyöllä suoraan työsopimuslakiin. Palkansaajaliikkeen on vaikutettava sopimusyhteiskunnan ja sen neuvottelujärjestelmän lisäksi lainsäädännöllä ja siihen kohdistuvin tavoittein. Perheiden aseman parantaminen ei voi jäädä työnantajien asettamaan pattitilanteeseen. Perheystävälliseen työelämään siirtymisen esteenä on enemmän ajattelemattomuutta ja tietämättömyyttä kuin suoranaista ilkeyttä. Perhepolitiikan sosiaalipuolella kehitetään myönteisesti lainsäädäntöä, joka ottaa yhä paremmin huomioon vanhemmat esimerkiksi kouluterveydenhuollon piirissä. Kuitenkaan työelämän kehittämisen puolella näitä muutoksia ei osata ottaa huomioon. Muutaman vuoden ajan vanhemmat on pitänyt kutsua mukaan niin sanottuun laajaan perhekohtaiseen terveystarkastukseen, kun lapsi on koulussa vuosiluokilla 1, 5 ja 8. Vanhempien halusta osallistua saattoi alkuun olla epäilyksiä, mutta monissa kunnissa vanhempien on havaittu kokevan nämä kohtaamiset tärkeinä ja toivottavina. Tämä ei yllätä. Lapsen asiat kiinnostavat vanhempia, isät mukaan lukien, enemmän kuin koskaan ennen. Mutta yleensä esimerkiksi edellä mainitut terveystarkastukset järjestetään työpäivän aikana, jolloin vanhempien pitäisi pystyä irrottautumaan hetkeksi töistä. Ongelma on meillä valitettavan klassinen. Työelämän puolella uudistusta ei ole tunnistettu, eikä sosiaalipuolen toimijat ole osanneet informoida tällaisesta muutoksesta työpaikkoja. Ylipäänsä työpaikkoja informoidaan mistään perheiden arkeen vaikuttavista asioista vähäisesti. Tällöin on epätodennäköisempää, että onnellisesti perhearjen taakseen jättänyt 55-vuotias esimies, painosanalla mies, tunnistaisi yksinhuoltajaäidin arkea. Tavoitteeksi on asetettava, että näihin laajoihin perhekohtaisiin terveystarkastuksiin ja muihin kasvatuskumppanuutta vahvistaviin tapaamisiin neuvoloissa, päiväkodeissa ja peruskoulussa vanhemmat voivat osallistua työajalla. Sen tulisi olla oikeus ja velvollisuus. Työelämän kehittämisen ja perheiden arjen välille tarvitaan siltaa. Kaikissa työelämän päätöksissä tulisi arvioida, millaisia vaikutuksia näillä on lapsiin ja perheisiin. Työelämän on myös seurattava aktiivisesti sosiaalipuolen kehittymistä ja otettava huomioon sieltä tulevat tarpeet. Nyt kuilu on olemassa. Kertaalleen rautalangasta vääntäen; vanhempia ei saada työpäivän aikana perhekohtaisiin terveystarkastuksiin, mikäli työelämä ei tätä tarvetta näe. Ratkaisevaa on, että työmarkkinajärjestöt tulevat aktiivisiksi toimijoiksi lapsivaikutusten arvioinnissa. Tämä on tarpeen, jottei koulu- ja sosiaalipuolen lainsäädännön kehittäminen kulkisi omia latujaan kaukana isien ja äitien työelämäarjesta. 10

11 Yhdeksi oleelliseksi kysymykseksi nousee, kuka ottaa kopin ja kehittämisroolin perheystävällisestä työelämästä. Näen suuret mahdollisuudet joskus kritisoidussa työsuojeluhallinnossamme. Se pitäisi ripeästi muuttaa perinteisestä valvojasta konsultoivaksi kehittäjäksi, joka edistää perheystävällisen työelämäkulttuurin syntyä ja vakiinnuttamista. Työ tiellä pitää Suomessa lapsiköyhyys on kolminkertaistunut vuodesta Vaikka akateemista keskustelua voidaankin käydä suhteellisen köyhyyden merkityksestä, tosiasia on, että perheissä on köyhyyttä luvun laman aikana lapsiperheiden tulonsiirtoja ja muuta yhteiskunnan tukea leikattiin voimakkaasti. Tänä päivänä meillä on noin köyhyydessä elävää lasta. Heidän perheistään noin puolessa köyhyyden taustatekijä on vanhempien työttömyys. Kuvio 2: Lapsiväestön ja koko väestön pienituloisuusaste , prosenttia Pienituloisuusrajana on 60 % kotitalouksien käytettävissä olevien ekvivalenttien tulojen mediaanista Lähde: Tilastokeskus, Tulonjakotilasto 2010, pienituloisuus Erityisen haavoittuvassa asemassa ovat yksinhuoltajaperheet, joissa pienituloisuusaste on lähes kolminkertainen kahden vanhemman perheisiin verrattuna. Sattumaa tämä ei ole luvun laman myötä verotuksesta poistettiin lapsivähennykset. Nykyisellään verotus kohtelee samoin on ihmisellä huollettavia tai ei. Aiemmin oli toisin. Toisaalta toimeentulotukea myönnettäessä lapsikorotus löytyy. Yksinhuoltajille tämä aiheuttaa pahimmillaan tuloloukkua. Yhteiskuntamme ei ole looginen. Politiikka ei ole loogista. Sattumanvaraisuus sanelee enemmän kuin arvaisikaan. Viime vuosina on ollut pohdintaa perheverotuksen paluusta. Puolisoiden tulot laskettaisiin yhteen, mistä saadaan veroprosenttia. Perheverotus ei kuitenkaan ole oikea suunta. Yksinhuoltajien tilannetta tämä ei helpottaisi tehokkaasti. Vaarana lisäksi on, että perheverotuksen suurin hyöty tulee perheille, joissa toinen vanhemmista on suurituloinen ja toinen jää kotiin. Tarkennus, äiti jää kotiin. Muistettava samalla on, että perheverotus ei hyödynnä yksinhuoltajaa tai perhei- 11

12 tä, joissa molemmat huoltajat ovat pienituloisia. 18 Perheverotus on tue lapsiköyhyyden vähentämistä. Vaihtoehtoja löytyy. Kotihoidontuesta on käyty polveilevaa joko-tai-keskustelu. Kotihoidontukea tarvitaan. Kunnille se on kuntalisien kera erittäin kilpailukykyinen päivähoidon järjestämiseen verrattuna. Mutta siihen liittyvät ongelmatkin on kohdattava. Pahimmillaan kotihoidontuki on äidille loukku ja heikentää mahdollisuuksia siirtyä joustavasti työhön 19. Näin tapahtuu korostetusti heikoimmassa työmarkkina-asemassa oleville eli naisille, joiden koulutustausta on vaatimaton ja työkokemusta vähän. Tärkeää on ottaa opiksi Ruotsin tavasta lisätä osaaikatyön tekemistä eli yhdistää todellisuudessa työ ja perhe samaan elämään. Kotihoidontukea on kehitettävä muuttamalla se joustavammaksi. Pohtia kannattaa, mikäli tuesta rakennettaisiin vahvasti osa-aikainen ja se ulotettaisiin alle 7- vuotiaisiin, mikä lapsen hyvinvoinnin kannalta olisi myönteistä. Käytännössä tämä mahdollistaisi vanhempien siirtymisen työhön ja pitäisi kuitenkin päiväkotipäivät mahdollisimman lyhyinä. Samalla kaikissa kunnissa pitäisi siirtyä tuntiperusteiseen päivähoitomaksujen laskutukseen sekä varmistaa päivähoidon laatu ja monipuolisuus ottaen huomioon etenkin vuorohoidon tarpeet. Tällä hetkellä päivähoidon ryhmäkoot eivät ole kunnossa. Normi henkilöstön mitoituksesta lapsimäärään suhteutettuna ei toteudu nykyisellään 2/3 päiväkodista. 20 Päivähoidon laadun on parannuttava halutessamme lisätä vanhempien osallistumista työelämään. Lapsiköyhyys on suurinta juuri alle kouluikäisten lasten perheissä. Paras lääke köyhyyden nujertamiseen on työ. Tukea varhain Suomessa on rakenteellista syrjäyttämistä. Lasten pahoinvoinnista jaksetaan huolestua yhä laajemmin, mutta vielä ei jakseta keskittyä toimiin, joilla ongelmat voidaan ehkäistä. Kymmeniä vuosia lapsi- ja perheasioiden asiantuntijat ovat korostaneet varhaislapsuuden merkitystä ihmisen kaikelle myöhemmälle kehitykselle. Kuuroille korville. Itsekin olen istunut kymmenet työryhmät ja seminaarit. Kaikki taidamme tietää, mitä pitäisi tehdä, mutta päätökset puuttuvat. Samaan aikaa suuri määrä lapsia menettää mahdollisuuden inhimillisesti katsoen hyvään elämään. Yhteiskunta menettää potentiaalia rakentaa tätä maata ja yhteiskuntaa. Odotellessa kannattaa 18 Anita Haataja, Elina Pylkkänen: Verotus ja sukupuolten välinen tasa-arvo. Kirjassa: Antti Alaja (toim.) Oikeudenmukainen verotus mistä rahat yhteiseen hyvinvointiin? Kalevi Sorsa -säätiön julkaisuja 2/2009, s Saija Kalenius, Esa Suominen: Kotihoitoloukku? Kalevi Sorsa -säätiön Impulsseja-sarja, kesäkuu 2012, s Lapset ja nuoret terveiksi ja hyvinvoiviksi. Lasten ja nuorten terveyden ja hyvinvoinnin neuvottelukunnan toimenpide-ehdotukset. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2010:26, s

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 1 (5) 17.10.2011 Opetus- ja kulttuuriministeriölle LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 Suomen Vanhempainliitto esittää kunnioittavasti pyydettynä

Lisätiedot

Ajankohtaista päihdepolitiikasta. Kristiina Hannula 24.3.2012

Ajankohtaista päihdepolitiikasta. Kristiina Hannula 24.3.2012 Ajankohtaista päihdepolitiikasta Kristiina Hannula 24.3.2012 2 Kansanterveysjärjestöjen ja alkoholielinkeinon suhde Terveyden edistämisen keskuksen Päihde-ja mielenterveysfoorumin nimeämä työryhmä pohti

Lisätiedot

Vanhempainvapaan joustomalli

Vanhempainvapaan joustomalli Vanhempainvapaan joustomalli Väestöliiton ehdotus perhevapaajärjestelmään Vanhempainvapaan kokonaiskesto: Yhteensä 16 kk. Tämä koostuu: Äidin osuudesta: - ennen lapsen syntymää 1 kk - lapsen syntymän jälkeen

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

Lapsuuden olosuhteet avainasemassa myöhemmässä hyvinvoinnissa

Lapsuuden olosuhteet avainasemassa myöhemmässä hyvinvoinnissa Lapsuuden olosuhteet avainasemassa myöhemmässä hyvinvoinnissa Reija Paananen, FT, tutkija Lasten ja nuorten hyvinvointi ja terveys yksikkö, THL Oulu (Paananen & Gissler: Kansallinen syntymäkohortti 1987

Lisätiedot

Mitä riskejä otamme, jos emme kehitä palveluita?

Mitä riskejä otamme, jos emme kehitä palveluita? Mitä riskejä otamme, jos emme kehitä palveluita? Katsaus lasten ja nuorten hyvinvoinnin tilaan Reija Paananen, FT, Erikoistutkija, THL 3.10.2014 1 Yksilö kasvaa osana yhteisöjä, syrjäytymisen tai pärjäämisen

Lisätiedot

YHDEN VANHEMMAN PERHEIDEN KÖYHYYS TILASTOINA

YHDEN VANHEMMAN PERHEIDEN KÖYHYYS TILASTOINA YHDEN VANHEMMAN PERHEIDEN KÖYHYYS TILASTOINA Puheenjohtaja, tekniikan tohtori Eija Tuominen Toiminnanjohtaja, valtiotieteiden maisteri Heljä Sairisalo Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry Kuka kuuntelee

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

Kotitöiden tasa-arvoon on vielä matkaa. Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos

Kotitöiden tasa-arvoon on vielä matkaa. Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos Kotitöiden tasa-arvoon on vielä matkaa Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos Luennon aiheita Miksi työnjako perheessä ei muutu vai muuttuuko? Isän työt, äidin työt Onko tasa-arvolla väliä:

Lisätiedot

ALKAVAN ISYYDEN TUKEMINEN HELSINKI 24.9.2015

ALKAVAN ISYYDEN TUKEMINEN HELSINKI 24.9.2015 ALKAVAN ISYYDEN TUKEMINEN HELSINKI 24.9.2015 Ilmo Saneri Isätyöntekijä työnohjaaja Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi Miessakit ry miehiä tukevaa

Lisätiedot

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012

ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012 3. lokakuuta 2012 Miessakit ry ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012 Isätyöntekijä Ilmo Saneri Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi

Lisätiedot

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.

Lisätiedot

Vanhempien tuen tarpeet ja ylisukupolvisten ongelmien katkaiseminen. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Lapset, nuoret ja perheet -osasto

Vanhempien tuen tarpeet ja ylisukupolvisten ongelmien katkaiseminen. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Lapset, nuoret ja perheet -osasto Vanhempien tuen tarpeet ja ylisukupolvisten ongelmien katkaiseminen Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Lapset, nuoret ja perheet -osasto 1 Geenit + Ympäristö = Myöhempi terveys ja hyvinvointi Geenit Koulutus

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma

Varhaiskasvatussuunnitelma Varhaiskasvatussuunnitelma Nuolialan päiväkoti on Pirkkalan suurin, 126- paikkainen päiväkoti. Nuolialan päiväkoti sijaitsee osoitteessa Killonvainiontie 2. Toiminta päiväkodilla alkoi 2.1.2009 avoimilla

Lisätiedot

Koppi arjesta ehkäisevä työ lapsiperhepalveluissa Matinkylän projekti. Parisuhteen tukeminen ja eroauttaminen lapsiperheissä -korityöskentely

Koppi arjesta ehkäisevä työ lapsiperhepalveluissa Matinkylän projekti. Parisuhteen tukeminen ja eroauttaminen lapsiperheissä -korityöskentely Koppi arjesta ehkäisevä työ lapsiperhepalveluissa Matinkylän projekti Parisuhteen tukeminen ja eroauttaminen lapsiperheissä -korityöskentely Marjatta Karhuvaara Perheasioiden yksikön esimies Korin koordinaattori

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Terveys, hyvinvointi ja tuen tarve sekä avun saaminen ja palvelut kysely (THL) Ensimmäinen kysely 5. luokkalaisten kysely oppilaille

Lisätiedot

Lasten ja Nuorten ohjelma

Lasten ja Nuorten ohjelma Lasten ja Nuorten ohjelma RVS LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN RYHMIEN VÄLISEN SOPIMUKSEN OHJELMALLE ASETTAMAT TAVOITTEET Panostetaan lapsiperheiden koti- ja perhepalveluihin. Tavoitteena on saada lasten

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9. Monikkoperheet kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.2014 Monikkoraskauksien lukumäärät Tilasto vuonna 2012 794

Lisätiedot

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 1 Esityksen rakenne 1. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien

Lisätiedot

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN PÄIHDEPÄIVÄT 11.10.2011 TAMPERE Annikka Taitto 1 A-KLINIKKASAATIÖ LAPSI JA VANHEMPIEN ALKOHOLINKÄYTTÖ OPAS VARHAISKASVATUKSEN TYÖNTEKIJÖILLE Maritta

Lisätiedot

KASVATUSKUMPPANUUS KODIN JA PÄIVÄHOIDON VÄLILLÄ

KASVATUSKUMPPANUUS KODIN JA PÄIVÄHOIDON VÄLILLÄ Mäntyharju 22.3.2012 Varhaiskasvatuksen vanhempainilta KASVATUSKUMPPANUUS KODIN JA PÄIVÄHOIDON VÄLILLÄ Lapsen parhaaksi sujuvaan yhteistyöhön Mitä kasku antaa Lapselle Perheelle Hoitohenkilöstölle Tilaisuuden

Lisätiedot

Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille

Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille 1. Vastaajan tiedot / Taustamuuttujaosio Vastaajaa koskeva tieto 1.1. sukupuoli mies nainen 1.2. ikä alle 20 vuotta 20 30 vuotta 31 40 vuotta yli 40 vuotta 1.3.

Lisätiedot

Erikoistutkija, YTT Lapset, nuoret ja perheet yksikkö. 8.3.2016 Onko laman lapsista opittu mitään/ Ristikari

Erikoistutkija, YTT Lapset, nuoret ja perheet yksikkö. 8.3.2016 Onko laman lapsista opittu mitään/ Ristikari Onko laman lapsista opittu mitään? Tiina Ristikari Erikoistutkija, YTT Lapset, nuoret ja perheet yksikkö 8.3.2016 Onko laman lapsista opittu mitään/ Ristikari 1 Seuranta vuonna 1987 syntyneistä Aineistona

Lisätiedot

Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain

Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain Monikulttuuriset parisuhteet entistä arkipäiväisempiä Tilastojen valossa lisääntyvät jatkuvasti Parin haku kansainvälistyy Globalisaatiokehityksen vaikuttaa

Lisätiedot

LAUSUNTO PERUSOPETUKSEN YLEISTEN VALTAKUNNALLISTEN TAVOITTEIDEN SEKÄ PERUSOPE- TUKSEN TUNTIJAON UUDISTAMISTA VALMISTELLEEN TYÖRYHMÄN EHDOTUKSISTA

LAUSUNTO PERUSOPETUKSEN YLEISTEN VALTAKUNNALLISTEN TAVOITTEIDEN SEKÄ PERUSOPE- TUKSEN TUNTIJAON UUDISTAMISTA VALMISTELLEEN TYÖRYHMÄN EHDOTUKSISTA 1 (5) 27.8.2010 Opetusministeriölle LAUSUNTO PERUSOPETUKSEN YLEISTEN VALTAKUNNALLISTEN TAVOITTEIDEN SEKÄ PERUSOPE- TUKSEN TUNTIJAON UUDISTAMISTA VALMISTELLEEN TYÖRYHMÄN EHDOTUKSISTA Suomen Vanhempainliitto

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN.

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN. Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN Tuomo Lähdeniemi Aamu- ja iltapäivätoiminnan Osallistujia 4 469 seuranta 2012 Ohjaajat

Lisätiedot

Lasten huoltajuudesta eron jälkeen. Osmo Kontula Tutkimusprofessori

Lasten huoltajuudesta eron jälkeen. Osmo Kontula Tutkimusprofessori Lasten huoltajuudesta eron jälkeen Osmo Kontula Tutkimusprofessori Osmo Kontula 16.5.214 Tutkimuksen aineisto Vuonna 25 avo- tai avioliiton solmineet: Lkm % Otos 1. Naimisissa olevat suomenkieliset 726

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

Perheen yhteistä aikaa etsimässä. Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos

Perheen yhteistä aikaa etsimässä. Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos Perheen yhteistä aikaa etsimässä Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos Luennon aiheita Viekö työ kaikki mehut: onko vanhemmilla enää nykyisin aikaa lapsilleen? Kouluikäisten yksinolo Ulos

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry Perhetalo Heideken Sepänkatu 3 20700 Turku p. 02 273 6000 info.varsinais-suomi@mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Lisätiedot

Yhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen?

Yhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? Yhteistyövanhemmuus Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? On tärkeää, että lapsi saa varmuuden siitä, että molemmat vanhemmat säilyvät hänen elämässään. Toisen vanhemman puuttuessa lapsen elämästä on

Lisätiedot

Mitä on suorittamatta jääneiden opintojen taustalla?

Mitä on suorittamatta jääneiden opintojen taustalla? Mitä on suorittamatta jääneiden opintojen taustalla? Johanna Korkeamäki Tutkija, VTM 1.12.2014 1 Opintojen keskeyttäminen Opinnot keskeytti viiden vuoden seurannassa 15 % lukion aloittaneista ja joka neljäs

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

Nuorten työnhakijoiden hyvinvointi. Tiina Ristikari, Erikoistutkija, YTT Lapset, nuoret, perheet- yksikkö Hyvinvointiosasto

Nuorten työnhakijoiden hyvinvointi. Tiina Ristikari, Erikoistutkija, YTT Lapset, nuoret, perheet- yksikkö Hyvinvointiosasto Nuorten työnhakijoiden hyvinvointi Tiina Ristikari, Erikoistutkija, YTT Lapset, nuoret, perheet- yksikkö Hyvinvointiosasto 20.4.2016 Tiina Ristikari 1 Taustaa Nuorten syrjäytyminen noussut voimakkaasti

Lisätiedot

Lasten näkökulma perheen hyvinvointiin

Lasten näkökulma perheen hyvinvointiin Lasten näkökulma perheen hyvinvointiin 15.5.2014 Väestöliiton hallituksen puheenjohtaja 1 Miten Suomen 1.1 miljoonaa lasta voivat? Miten lasten ihmisoikeudet toteutuvat? Lasten hyvinvoinnin ulottuvuudet

Lisätiedot

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE Tieto isäksi tulemisesta Isän ja vauvan välinen suhde saa alkunsa jo silloin kun pariskunta suunnittelee vauvaa ja viimeistään silloin kun isä saa tiedon

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän

Lisätiedot

Sinusta tulee isä! - Isäksi kasvamista tukemassa

Sinusta tulee isä! - Isäksi kasvamista tukemassa Sinusta tulee isä! - Isäksi kasvamista tukemassa Tieto isäksi tulemisesta voi olla iloinen, hämmentävä, odotettu tai pelottava. Ajatus itsestä isänä konkretisoituu miehelle hitaasti mutta varmasti, kun

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Isyyttä arjessa ja ihanteissa. KT Johanna Mykkänen & FM Ilana Aalto

Isyyttä arjessa ja ihanteissa. KT Johanna Mykkänen & FM Ilana Aalto Isyyttä arjessa ja ihanteissa KT Johanna Mykkänen & FM Ilana Aalto Mitä on tehty ja miksi? Tilannekatsaus tämän hetken isyyden tutkimuksen sisältöihin ja menetelmiin Tarkoituksena vastata kysymyksiin mitä

Lisätiedot

KOKEMUKSIA ISÄRYHM RYHMÄN INTEGROIMISESTA OSAKSI PERHEVALMENNUSTA MÄNTSM

KOKEMUKSIA ISÄRYHM RYHMÄN INTEGROIMISESTA OSAKSI PERHEVALMENNUSTA MÄNTSM 10. maaliskuuta 2009 Miessakit ry KOKEMUKSIA ISÄRYHM RYHMÄN INTEGROIMISESTA OSAKSI PERHEVALMENNUSTA MÄNTSM NTSÄLÄSSÄ Ilmo Saneri Isyyden tueksi hanke Jarna Elomaa Neuvolatoiminnan vastaava Mäntsälä Annankatu

Lisätiedot

Alle kouluikäisten lasten ja heidän vanhempiensa hyvinvointi

Alle kouluikäisten lasten ja heidän vanhempiensa hyvinvointi Alle kouluikäisten lasten ja heidän vanhempiensa hyvinvointi Valtakunnalliset neuvolapäivät, Helsinki 21..214 Johanna Lammi-Taskula 3..214 Esityksen nimi / Tekijä 1 Lammi-Taskula Johanna, Karvonen Sakari

Lisätiedot

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Ajoissa liikkeelle reseptejä ehkäisevään työhön 12.6.2012 Iisalmi Mika Ketonen eroperhetyöntekijä, Eroperheen kahden kodin lapset projekti, Lahden ensi- ja turvakoti

Lisätiedot

Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku.

Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku. Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku. KT Merja Paksuniemi Verkostotutkija Siirtolaisuusinstituutti Yliopistonlehtori Lapin yliopisto Lapsuuden

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Kun pienen lapsen äiti ja isä ottavat lapsen syliin ja painavat häntä lähelle sydäntään, he antavat hänelle rakkautta ja huolenpitoa. Tällä

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n Lukio-hankkeen tekemässä selvityksessä Lukiolaiset ja päihteet laadullinen selvitys opiskelijoiden ja opettajien näkemyksistä

Lisätiedot

Foorumin teema Kansallisen lasten ja nuorten tapaturmien ehkäisyn ohjelman näkökulmasta

Foorumin teema Kansallisen lasten ja nuorten tapaturmien ehkäisyn ohjelman näkökulmasta Foorumin teema Kansallisen lasten ja nuorten tapaturmien ehkäisyn ohjelman näkökulmasta 13.9.2012 II Lasten ja nuorten tapaturmien ehkäisyn foorumi, Säätytalo Tutkija Jaana Markkula, Tapaturmien ehkäisyn

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa. opetusneuvos Aki Tornberg

Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa. opetusneuvos Aki Tornberg Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa opetusneuvos Aki Tornberg Varhaiskasvatus Varhaiskasvatuksen ja päivähoitopalvelujen lainsäädännön valmistelu, hallinto ja ohjaus siirretään sosiaali- ja terveysministeriöstä

Lisätiedot

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Projektipäällikkö Heli Niemi heli.niemi@ely-keskus.fi p. 040-672 2330 Lapin ELY-keskus, Heli Niemi 10.11.2011 1 Esityksen tarkoitus Virittäytymistä yhteiseen työskentelyyn

Lisätiedot

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015 15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille

Lisätiedot

Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä. Liperin kunta

Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä. Liperin kunta Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä Liperin kunta Asukasluku: asukkaita 12 286 (tammikuu 2012) Taajamat: Liperi, Viinijärvi, Ylämylly Lapsia päivähoidossa yht. n. 600 lasta Päiväkodit:

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta

Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta Toivomme, että PRIDE-valmennuksen ensimmäinen tapaaminen vastasi odotuksiasi ja rohkaistuit jatkamaan pohdintojasi. PRIDE-kotitehtävien

Lisätiedot

Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus!

Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Onneksi olkoon odottava isä! Missä olit kun kuulit että sinusta tulee isä? Mitä toiveita / odotuksia / haaveita / pelkoja sinulla on lapseen liittyen? Millainen

Lisätiedot

Ehkäisevä työ kustannuksia säästävänä investointina. Jukka Mäkelä lastenpsykiatri, kehittämispäällikkö Lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikkö

Ehkäisevä työ kustannuksia säästävänä investointina. Jukka Mäkelä lastenpsykiatri, kehittämispäällikkö Lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikkö Ehkäisevä työ kustannuksia säästävänä investointina Jukka Mäkelä lastenpsykiatri, kehittämispäällikkö Lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikkö Taloudellinen ja sosiaalinen vauraus Taloudellinen vauraus:

Lisätiedot

VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN

VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN VARHAISESTA TUESTA 28.9.2011 1 Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, lastenpsykoterapeutti ja theraplay-terapeutti kehittämispäällikkö, THL, lasten, nuorten ja perheiden osasto KEHITYKSEN

Lisätiedot

Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa

Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa Kotkan perusopetuksen pajapäivä, 10.10.2015 Tuija Metso Suomen Vanhempainliitto Vanhempainyhdistysten yhteistyöjärjestö noin 1350

Lisätiedot

Lasten ja nuorten hyvinvointi Suomessa. Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, Kehittämispäällikkö, Lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikkö, THL

Lasten ja nuorten hyvinvointi Suomessa. Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, Kehittämispäällikkö, Lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikkö, THL Lasten ja nuorten hyvinvointi Suomessa Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, Kehittämispäällikkö, Lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikkö, THL Nykyisen tilanteen kestämättömyys Vähintään 65 000 nuorta vaarassa

Lisätiedot

Pienten lasten kerho Tiukuset

Pienten lasten kerho Tiukuset Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri

Lisätiedot

www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. LENITA KANSANEDUSTAJA TOIVAKKA

www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. LENITA KANSANEDUSTAJA TOIVAKKA www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. KANSANEDUSTAJA LENITA TOIVAKKA www.lenitatoivakka.fi Teen enkä meinaa! Jo ensimmäisellä kansanedustajakaudella olen kovalla työllä ja asioihin perehtymällä saavuttanut

Lisätiedot

Vaikuttamistoiminta vanhempainyhdistyksissä

Vaikuttamistoiminta vanhempainyhdistyksissä RAPORTTI 1/6 Vaikuttamistoiminta vanhempainyhdistyksissä Vanhempainyhdistyksissä tehdään monenlaista vaikuttamistyötä lasten koulu- ja päiväkotiympäristön ja ilmapiirin parantamiseksi. Oman koulun lisäksi

Lisätiedot

Rakenteellinen sosiaalityö

Rakenteellinen sosiaalityö Rakenteellinen sosiaalityö Seinäjoen pilotti Riitta Suojanen ja Anu Hirvelä 21.4.2015 Yhteistutkimusta ja tiedon tuotantoa Rakenteellinen sosiaalityö on vaikuttamista yhdessä asiakkaan kanssa Muodostettiin

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI 1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista

Lisätiedot

Raskausajan tuen polku

Raskausajan tuen polku Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Hyvinvointia lapsiperheille TUKEVAlla yhteistyöllä - seminaari 11.2.2010 Oulu, terveydenhoitaja, Koskelan neuvola Lähtökohta

Lisätiedot

Hallituksen kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma: Maahanmuuttajat kuntiin, koulutukseen ja työhön

Hallituksen kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma: Maahanmuuttajat kuntiin, koulutukseen ja työhön Hallituksen kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma: Maahanmuuttajat kuntiin, koulutukseen ja työhön 3.5.2016 oikeus- ja työministeri Jari Lindström opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti Preventiimi pähkinänkuoressa OKM:n rahoittama, Humakin hallinnoima, yksi valtakunnallisista

Lisätiedot

Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta

Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen - tukea suunnitelmatyöhön Työkokous 6.10.2009 Pekka Ojaniemi Lastensuojelun suunnitelma

Lisätiedot

Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta

Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta 1.10.2012 Koulun ja lastensuojelun yhteistyö -seminaari Sannakaisa Koskinen Pistarit 1. Peruste oleskeluluvan myöntämiselle

Lisätiedot

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 Työpaja: Eri-ikäisten johtaminen ja työkaarityökalu mitä uutta? Työpajan tavoitteet:

Lisätiedot

Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL.

Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL. Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL. Miten lähisuhdeväkivallan puheeksi ottaminen näkyy ohjeistuksessa THL:n ja Helsingin yliopiston

Lisätiedot

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon!

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Pirkanmaan ympäristökasvatuspäivä 2.6.2015 Päivi Ikola Aluejohtaja Uutta vai vanhaa? 2.6.2015 Päivi Ikola Perusopetuksen

Lisätiedot

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivän esitys RAY-kiertueella Satakunnassa 25.2.2015 Janne Jalava, RAY, seurantapäällikkö, dosentti

Lisätiedot

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Tutkija Heli Niemi Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden seudullinen kehittäminen

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA PÄIVÄKOTI MAJAKKA VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA Majakan päiväkoti on pieni kodinomainen päiväkoti Nurmijärven kirkonkylässä, Punamullantie 12. Päiväkodissamme on kaksi ryhmää: Simpukat ja Meritähdet. Henkilökunta:

Lisätiedot

Mielen hyvinvointi projekti 2009-2011

Mielen hyvinvointi projekti 2009-2011 Mielen hyvinvointi projekti 2009-2011 - Itsearvioinnin tueksi opiskelijalle Selviytymistaidot Avunhakutaidot Tunnetaidot Oma tukiverkko Erilaisuus voimavarana Sosiaaliset taidot Mielenterveys arjessani

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti

Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti Miten avioero satuttaisi osapuolia mahdollisimman vähän? Belgiassa Lowenin ja Gentin yliopistoissa on

Lisätiedot

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Toiminnanjohtaja Marita Ruohonen Suomen Mielenterveysseura 5.2.2008 Marita Ruohonen 1 Lapset, nuoret ja perheet Hallituksen politiikkaohjelma

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Tasa-arvoa terveyteen

Tasa-arvoa terveyteen Tasa-arvoa terveyteen Perusterveydenhoito tarvitsee lisää voimavaroja. Sosialidemokraattien tavoitteena on satsaaminen terveyteen ennen kuin sairaudet syntyvät. Terveydellisten haittojen ennaltaehkäisyn

Lisätiedot

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Romanioppilaiden määrä ja opetuksen vastuutahot kunnassa 3 2. Romanioppilaan kohtaaminen 4 3. Suvaitsevaisuuden ja hyvien

Lisätiedot

Enemmän otetta. toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Enemmän otetta -toiminta

Enemmän otetta. toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Enemmän otetta -toiminta Enemmän otetta toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve Enemmän otetta -toiminta Enemmän otetta - toimintaa järjestetään perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Toiminnan

Lisätiedot

NUORET HELSINGISSÄ 2011 TUTKIMUS

NUORET HELSINGISSÄ 2011 TUTKIMUS NUORET HELSINGISSÄ 2011 TUTKIMUS Nuoret Helsingissä 2011 -tutkimus on Helsingin kaupungin tietokeskuksen, opetusviraston ja nuorisoasiainkeskuksen yhteishanke. Tutkimuksella tuotetaan tietoa nuorten vapaa-ajasta

Lisätiedot

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa Luottamus SISÄLTÖ Perusluottamus syntyy Vastavuoroinen kiintymyssuhde Pieni on suurta Lapsi luottaa luonnostaan Lapsen luottamuksen peruspilarit arjessa Lapsen itseluottamus vahvistuu Luottamuksen huoneentaulu

Lisätiedot

Naiset ja miehet Kelan asiakkaina Viekö haikara tasa-arvon?

Naiset ja miehet Kelan asiakkaina Viekö haikara tasa-arvon? Naiset ja miehet Kelan asiakkaina Viekö haikara tasa-arvon? Ulla Hämäläinen Kelan tutkimusosasto 5.6.2012 Tässä esityksessä Esittelen lapsen saannin vaikutusta puolisoiden väliseen tulonjakoon perheen

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

TAIKURI VERTAISRYHMÄT

TAIKURI VERTAISRYHMÄT TAIKURI VERTAISRYHMÄT C LAPSILLE JOIDEN VANHEMMAT OVAT ERONNEET Erofoorumi 3.11.15 Tina Hav erinen Suom en Kasv atus- ja perheneuvontaliitto Kenelle ja miksi? Alakouluikäisille kahden kodin lapsille joiden

Lisätiedot

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentelyn tavoite Turvallisuustyö isän käsittää tässä neljän eri aihealuetta: riskien arviointi, riskien hallinta, vastuu ja yhteistyö Tunteiden tunnistaminen

Lisätiedot

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO VANHEMPAINILTA Valintojen stoori -menetelmän läpi käyneiden oppilaiden huoltajille järjestetään Valintojen stoori - viikon aikana vanhempainilta, jossa heillä on mahdollisuus tutustua Valintojen stooriin

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena Elina Palola, STM Syrjäytymisen ehkäisy aloitetaan usein liian myöhään Raskaita lastensuojelutoimia joudutaan tekemään aivan liikaa: ongelmiin

Lisätiedot