Maallisten ilojen puutarha - materiaalia seksuaalisuudesta päihdeongelmaisten naisten ryhmäkeskustelun tueksi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Maallisten ilojen puutarha - materiaalia seksuaalisuudesta päihdeongelmaisten naisten ryhmäkeskustelun tueksi"

Transkriptio

1 Maallisten ilojen puutarha - materiaalia seksuaalisuudesta päihdeongelmaisten naisten ryhmäkeskustelun tueksi Seksologian perusteet -koulutus Jyväskylän Ammattikorkeakoulu 2007 Kehittämistehtävä Pia Piispanen

2 2 1. NAISTEN PÄIHDERIIPPUVUUS JA SEKSUAALISUUS Näkökulmia naisten päihderiippuvuuteen Naisten erityisyys ja seksuaalisuus KÄSITTEITÄ Seksuaalisuus Seksi Seksuaaliterveys Myyttejä seksuaalisuudesta SEKSUAALISUUDEN PORTAAT VÄESTÖLIITON MALLIN MUKAAN LOOGISET TASOT ELI KOKEMUKSEN NEUROLOGISET TASOT PROSESSIN KUVAUSTA Idean kehittelyä Tavoitteeni Maallisten ilojen puutarha" PELI JA PELAAMINEN KOKEMUKSIA PELAAMISESTA OMAN PROSESSINI ARVIOINTIA...20 KIRJALLISUUS...22

3 3 1. Naisten päihderiippuvuus ja seksuaalisuus Naisten päihderiippuvuus on laajempi asia kuin mitä ensi ajattelemalla tulee mieleen. Pyrin kuvaamaan useita näkökulmia naisten päihderiippuvuudesta ja sen monimuotoisuudesta. Naisten päihteidenkäytön monimuotoisuuteen kiinnitti huomiota Naiserityiset päihdepalvelut -seminaarissa sosiaalija terveysministeriön alkoholiohjelman koordinaattori Marjatta Montonen. Hänen mukaansa julkisuudessa esillä oleva näkökulma naisten päihdeongelmaan on kapeutunut. Naisia käsitellään universaalisti Naisena ja Äitinä. Kuitenkin luettelo olemassa olevista, erilaisista naisista on pitkä. Nainen voi olla vaikkapa sinkku, leski, lesbo, eronnut, nuori, keski-ikäinen, ikääntyvä tai ikääntynyt. Kun suomenkielisessä kirjallisuudessa puhutaan päihteistä ja naisista on useimmiten mainittu alkoholin aiheuttamista ongelmista tai sitten on keskitytty esimerkiksi päihdeäitien problematiikkaan. Vain tietyistä riskiryhmistä puhuttaessa unohdetaan monimuotoisuus, joka liittyy naisten päihdeongelmaan. Tämä aiheuttaa sen, ettei monikaan päihdeongelmainen nainen kykene samaistumaan julkisuudessa olevaan kuvaan päihdeongelmaisesta naisesta. Naisia on monenlaisia. Päihteidenkäyttöä on monenlaista. Jokaisella naisella on oma historiansa ja kehitystarinansa ja tämä tulee huomioida palvelujärjestelmässä. Koska naisia on kovin erilaisia ja samoin tapoja, jolla nainen on tullut riippuvaiseksi päihteistä, on koko naisten päihdeongelmaa lähestyttävä laajemmasta näkökulmasta, mitä Suomessa on tähän saakka lähestytty. (Montonen, 2006) Riippuvuudessa on oikeasti kyse liukumasta tai jatkumosta, jossa esimerkiksi alkuun harmiton alkoholinkäyttö lisääntyy, muuttaa luonnettaan ja muuttuu ongelmalliseksi vähin erin, ei yhdessä yössä. Alkoholin ongelmakäyttöön saattaa liittyä monenlaisia muita ongelmia ja muun muassa monipäihdekäyttöä, esimerkiksi rauhoittavien lääkkeiden ongelmakäyttöä. Suomalaisista huumausaineiden käyttäjistäkin valtaosa käyttää rinnalla myös alkoholia. Henkilöitä, joiden alkoholin ongelmakäyttö on diagnosoitavissa alkoholiriippuvuudeksi on väestössä vain muutama prosentti - lienee miesten joukossa noin 6%, naisten joukossa sitäkin vähemmän. Huomion kohdistaminen yksinomaan päihderiippuvuuteen siis peittää näkyvistä ongelmien monimuotoisuuden ja "ongelmajatkumon", joiden näkyminen taas olisi olennaisen tärkeää, jotta päihteiden ongelmakäyttäjille saataisiin tarjotuksi apua ja tukea varhaisemmassa vaiheessa ja jotta päihteiden ongelmakäytön ehkäisyyn saataisiin kiinnitetyksi nykyistä enemmän huomiota. (Montonen, 2007) 1.1 Näkökulmia naisten päihderiippuvuuteen Päihderiippuvuus on pitkäaikainen sairaus ja riippuvuudesta puhutaan, kun tietty tunnusmerkistö täyttyy. Päihteet ovat mielihyvän tai huumauksen takia nautittuja aineita. Riippuvaiselle tyypillistä on kyvyttömyys säädellä päihteen käyttöä ja elimistön kasvava kyky sietää ainetta sekä vieroitusoireet aineiden käytön loputtua. Päihderiippuvuudelle on tunnusomaista hallitsemattomien päihteenkäyttöjaksojen toistuminen raittiiden jaksojen jälkeen. Ihmisellä on jatkuva halu vähentää päihteenkäyttöä tai epäonnistuneita yrityksiä vähentää tai kontrolloida aineen käyttöä. Eräs tunnusmerkki riippuvuudelle on se, että aineen hankintaan, käyttöön tai aineen vaikutuksista toipumiseen kuluu paljon aikaa. Käyttö alkaa muodostua elämän keskipisteeksi. Tärkeitä harrastuksia

4 4 tai sosiaalisia suhteita lopetetaan aineen käytön takia. Päihteen käyttöä jatketaan, huolimatta niistä kiistattomista sosiaalisista ja terveydellisistä haitoista, joita käytöstä aiheutuu. Esimerkiksi naisten lisääntyneen alkoholinkäytön myötä alkoholin käyttöön liittyvät mielenterveyden häiriöt ovat lisääntyneet. Koska päihderiippuvuus on monien tekijöiden summa, ei pelkästään päihteiden käyttöä tarkastelemalla saada luotettavaa käsitystä kuntoutumisen etenemisestä. Tuloksellisuutta pitäisi arvioida huomioimalla myös muutokset toiminta- ja työkyvyssä sekä elämänlaadussa. (Kansanterveyslaitos, 2006) Arvioiden mukaan Suomessa noin 6% raskaana olevista naisista on päihdeongelmaisia eli alkoholin, huumeiden tai lääkkeiden ongelmakäyttäjiä. Vuosittain tämä tarkoittaa noin lapsen syntymistä päihdeongelmaisille äideille. (Halmesmäki ym 2007) Raskaana olevien naisten huumeiden käyttö jää helposti huomaamatta ja alkoholistiodottajista diagnosoidaan vain joka neljäs. Sikiövauriot ja vahingollinen vaikutus lapsen kehitykseen ovat kiistattomia haittoja naisten alkoholin käytöstä (Sarkola, 2003). Alkoholin käyttö laskee progesteroni- ja estrogeenitasoa ja nostaa testosteronin eli miessukuhormonin tasoa. (Myllyhoitoyhdistys, 2006) Naisten miessukuhormoni- eli testosteronipitoisuus nousi keskimäärin noin 65% alkoholin juomisen jälkeen. Nousu oli alkoholiannoksesta riippumaton ja voimakkainta kuukautiskierron keskivaiheessa. Yhdistelmäehkäisypilleriä käyttävillä naisilla nousu oli keskimäärin noin 270%. Testosteroni oli koholla kunnes alkoholi oli kokonaan poistunut elimistöstä. (Sarkola, 2001). Hormonitasapainon häiriöt ilmenevät kuukautishäiriöinä, hedelmättömyytenä, ennenaikaisina vaihdevuosia sekä rintasyöpä- ja osteoporoosiriskin lisääntymisenä. Testosteronitason nousu saattaa liittyä myös naisten lisääntyneeseen väkivalta- ja seksikäyttäytymiseen. (Myllyhoitoyhdistys, 2006) Väkivaltaista käyttäytymistä ja päihteiden yhteyttä väkivaltaiseen käyttäytymiseen ei ole tutkittu naisilla samassa määrin kuin miehillä, mutta saadut tutkimustulokset osoittavat päihteidenkäytön olevan myös naisilla hyvin keskeinen väkivaltariskiä lisäävä tekijä. Päihteitä käyttävillä naisilla on todettu suuri riski solmia sellaisia suhteita, joissa esiintyy väkivaltaisuutta. Tämä lisää heidän vaaraansa tulla pahoinpidellyiksi, mutta se lisää myös riskiä, että he itse käyttäytyvät väkivaltaisesti. Päihteet lisäävät väkivaltariskiä moninkertaisesti osaksi siksi, että ne heikentävät ihmisen kykyä ymmärtää ja käsitellä ihmissuhteissa esiintyviä ristiriitoja, mutta myös siksi, että päihteiden väärinkäyttäjän elämäntapa sinänsä lisää vaaraa joutua tekemisiin väkivaltaisuuden kanssa. (Weizmann-Henelius, 2007) 1.2. Naisten erityisyys ja seksuaalisuus Naisen riippuvuuksien ja päihdeongelmien kehitykseen liittyy erityispiirteitä, jotka tulisi huomioida varhaisvaiheen ennaltaehkäisyssä, hoidossa ja kuntoutuksessa. (Palojärvi, 2003). Humalaisen naisen status laskee helposti ja nopeammin kuin vastaavassa humalassa olevan miehen. Pahasti päihtynyt nainen mielletään helposti "huonoksi naiseksi", arvottomaksi. Näin hän tulee helpommin seksuaalisesti hyväksikäytetyksi tai joutuu raiskatuksi. (Nissinen, 2007) Päihtyneen ihmisen tajunnantaso on laskenut jolloin seksuaalisen hyväksikäytön mahdollisuus lisääntyy. Päihtyneenä itsensä suojaaminen unohtuu usein. (Heinonen, 2005) Alkoholia käyttävä nainen on alttiimpi henkisen, fyysisen tai seksuaalisen väkivallan kohteeksi joutumiselle, ei-toivotuille raskauksille, tapaturmille ja onnettomuuksille. (Sarkola 2003) Raskauden ja tautien pelko saattaa myös aiheuttaa naisille voimakasta katumusta ja itseinhoa

5 5 (Myllyhoitoyhdistys, 2006). Runsas päihteiden käyttö vaikuttaa seksuaaliseen halukkuuteen alentavasti, jolloin helposti ajaudutaan parisuhteessa ristiriitatilanteisiin. Koska oma henkinen jaksaminen on alentunut päihderiippuvuuden myötä, niin väkivallan käyttö parisuhteessa on tavallista. Rankka huumeiden käyttö hidastaa myös henkistä, sosiaalista ja emotionaalista kehittymistä ja kasvua, jolloin ihmissuhdeongelmat ovat hyvin tavallisia. Myös suhde prostituutioon ja väkivaltaan on muuttunut. (Heinonen, 2005) Huumeiden aiheuttama riippuvuus voi myös johtaa tilanteeseen, joka altistaa seksin tarjoamiseen vastineeksi rahasta tai huumeista. Silloin vaurioitetaan omaa seksuaalista itsekunnioitusta ja minäkuvaa (Dahl, Hirschovits, 2002). Häpeä ja syyllisyydentunteet liittyvät erityisesti naisten päihdeongelmaan. Siksi naiset pyrkivät salaamaan päihderiippuvuutensa mahdollisimman pitkään ja avun hakeminen viivästyy. Kun nainen viimein hakee apua, on hänen päihderiippuvuutensa yleensä jo hyvinkin pitkällä ja useita vuosia hukattu. Joillakin naisilla esiintyy sosiaalisten tilanteiden pelkoa, joka kapeuttaa sosiaalisia verkostoja. Heillä on useimmiten heikko itsetunto ja alhainen omanarvontunto. Heillä voi olla kokemuksia haavoittavista ihmissuhteista, väkivallasta ja/tai seksuaalisesta ja muusta hyväksikäytöstä. (Myllyhoitoyhdistys, 2006) Päihteiden käyttö vaikuttaa myös naisen fysiologiaan. Hedelmällisyys saattaa alentua, kuukautiset voivat olla epäsäännölliset ja munasarjat kooltaan pienet. Nuorten naisten alkoholismiin liittyvät rinnakkaissairaudet, kuten anoreksia, saattavat olla osallisia seksuaalitoimintojen häiriöön. Naisalkoholistien seksuaalitoiminnot korjautuvat raittiudella, mikäli sairaus ei ole edennyt maksan tai sukurauhasten mitattavien häiriöiden tasolle. (Paakkari, 2006) Päihderiippuvuuteen luisuva ihminen kadottaa pikkuhiljaa realiteettitajunsa. Aiemmin paheksuttu ja vältelty käyttäytyminen ja hyvinkin suuret käyttömäärät muuttuvat normaaleiksi. Hänen sosiaalinen ympäristönsä muuttuu: paljon juova nainen etsii itselleen paljon juovaa seuraa, jotta voisi tuntea oman alkoholinkäyttönsä tavalliseksi. Nainen saattaa myös vetäytyä täydelliseen yksinäisyyteen saadakseen juoda rauhassa ja salaa. Runsaasti alkoholia käyttävä nainen puolustelee juomistaan, saattaen vedota tasa-arvoon ja yleiseen käytäntöön tai vähättelee juomistaan tai jopa ylpeillä hyvällä viinapäällään. Tyypillistä sairastumisen ja kieltämisen etenemisessä on myös se, että nainen tekee päätöksiä ja lupauksia, jotka hän rikkoo kerta toisensa jälkeen. Riippuvuuteen sairastuminen vaikuttaa siis myös arvoihin ja moraaliin. Päihteen vaikutuksen alaisena tehtyjä tekoja joutuu selittelemään itselleen ja läheisilleen. Kun rajat hyvän ja huonon, sallitun ja ei-sallitun toiminnan välillä hämärtyvät, aiemmin sopimaton käyttäytyminen muuttuu sopivaksi. Perheen laiminlyönti, holtittomuus rahaasioissa, humalassa sekoilut ja seksuaaliset lipsahdukset aiheuttavat yleensä voimakasta syyllisyyttä ja häpeää. Kestääkseen näitä tunteita naisen on pakko alkaa valehdella sekä itselleen että ympäristölleen. päihderiippuvainen nainen on usein seksuaalisuutensa suhteen hukassa ja helposti hyväksikäytettävissä (Myllyhoitoyhdistys, 2006). Usein nainen hakee epätoivoisesti toisen ihmisen läheisyyttä ja sen hintana on seksiin suostuminen. Toisen ihmisen nälkä saa suostumaan sellaisiin asioihin, jotka ovat epämiellyttäviä. Uhrin näkökulmasta kirjoittaessaan naistentautien erikoislääkäri, pari- ja seksuaaliterapeutti Pirkko Brusila tuo esiin parisuhteissa esiintyvän seksuaalisen väkivallan yleisyyden. Tutkimuksen mukaan jopa puolet naisista oli joutunut entisessä parisuhteessaan seksuaalisen väkivallan kohteeksi. Koska seksuaalisessa väkivallassa kajotaan ihmisen herkimpään yksityisyyteen, kokee nainen

6 6 itsemääräämisoikeutensa kadonneen ja identiteettinsä sekä itsekunnioituksensa menetetyksi. Ihmisen iän, elämäntilanteen ja psyykkisen rakenteen sekä kulloistenkin voimavarojen mukaiset reaktiot voivat olla erilaisia. Nuoret naiset ovat erityinen riskiryhmä, sillä heiltä puuttuvat sanat ja keinot käsitellä väkivaltakokemuksiaan. Seksuaalista väkivaltaa kokeneilla esiintyy muita enemmän psykosomaattisia oireita, he käyttävät muita enemmän päihteitä, he joutuvat useammin muiden väkivaltatekojen kohteeksi ja alkavat itsekin käyttäytyä väkivaltaisesti. (Brusila, 2006) Kirjallisuudesta en löytänyt viitteitä päihdeongelmaisten naisten homoseksuaalisia kokemuksista tai parisuhteista. Homoseksuaalien naisten päihdeongelmaa on tutkittu. Suomessa vuonna 1999 tehdyn tutkimuksen mukaan noin kuudella prosentilla naisista on ollut hyväilyjä tai seksiä omaa sukupuolta olevan henkilön kanssa. Noin puolet näistä kokemuksista oli saatu vuosia sitten ja vain yhden kumppanin kanssa. Viimeaikaisissa Euroopassa ja Yhdysvalloissa tehdyissä tutkimuksissa on päädytty tuloksiin, joiden mukaan 4-10%:lla väestöstä on homo- ja biseksuaalisia kokemuksia ja pysyvämpi homo- tai bi-seksuaalinen suuntautuminen ja/tai identiteetti on noin 2-5%:lla. (Nissinen, 2006) Täydellinen raittius on harvinaisempaa ja alkoholin käyttö on yleisempää kuin väestössä keskimäärin. Homo- ja biseksuaalisilla naisilla erot keskimääräiseen naisväestöön ovat olleet huomattavia, heidän päihteiden kulutus-tottumuksensa ovat määrällisesti lähellä miesten kulutusta. Lisäksi vähemmistöjen baarikulttuuri suosii päihderiippuvuuden kehittymistä. (Nissinen, 2006) Nissinen toteaa artikkelissaan, että seksuaalisuutta käsitellessä tulee erottaa toisistaan seksuaaliset tunteet ja halut, seksuaaliset teot ja seksuaalinen identiteetti, koska niiden keskinäinen suhde vaihtelee yksilöllisesti (Nissinen, 2006). Mitä kaikkea tulee käsitellä, kun puhutaan seksuaalisuudesta, naisista, jotka ovat päihteiden käyttäjiä, siitä toipumassa ja tekemässä muutosta koko elämässään? Oleellisin apu tulee aidosta kiinnostuksesta ja kuuntelemisesta, myötätuntoisesta läsnäolosta ja välittämisestä (Brusila, 2006). Jos asiakkaalla on runsaasti addiktiivista käyttäytymistä, on hyvä auttaa häntä tunnistamaan ja nimeämään erilaisia tunteitaan ja keskustella siitä, miten asiakas tällä hetkellä määrittelee oman seksuaalisuutensa ja siihen liittyvät ihmissuhteet ja miten hän niitä arvottaa. (Nissinen, 2006) Päihteiden vaikutusten esiintuominen yksilön seksuaalisuuden näkökulmasta voisi olla yksi keino ennaltaehkäistä päihteiden käyttöä. Toinen käyttöä vähentävä asia voisi olla positiivisen nautinnon opettelun korostaminen. Ihminen pystyy tuottamaan sekä toiselle että itselleen erityisen hyvää seksuaalista nautintoa. (Dahl, Hirschovits, 2002)

7 7 2. Käsitteitä 2.1. Seksuaalisuus Seksuaalisuus on jokaisen ihmisen sisäinen ominaisuus syntymästä lähtien, aina kuolemaan saakka. Seksuaalisuus sisältää mm. seksuaalisen kehityksen, biologisen sukupuolen, sosiaalisen sukupuoliidentiteetin ja sen mukaisen roolin, seksuaalisen suuntautumisen, eroottisen mielenkiinnon, nautinnon ja intiimiyden sekä suvun jatkamisen. Seksuaalisuus koetaan ja voidaan ilmaista eri tavoin: ajatuksin, fantasioin, haluin, uskomuksin, asentein, arvoin, käyttäytymisessä, rooleissa ja pari- ja ihmissuhteissa. Vaikka kaikki nämä ulottuvuudet voivat sisältyä seksuaalisuuteen, niitä kaikkia ei aina koeta ja ilmaista. Seksuaalisuus kehittyy portaittain koko elämän ajan. Se myös muuttaa ilmenemistään ja tarkoitustaan elämäkokemuksen ja -tilanteiden mukavaan. Aika, yhteiskunta, historia, kulttuuri, uskonto ja elämänolosuhteet joissa kukin elää, vaikuttavat jokaisen käsitykseen seksuaalisuudesta, myös itsestä tyttönä tai poikana, naisena tai miehenä. (Ilmonen, Nissinen, 2006) Seksuaalisuus on ihmisen elämän perusvireen antava ja kantava voima. Seksuaalisuus on osa ihmisen persoonaa ja siten erottamattomissa muusta elämästä. Seksuaalisuus on sitä, mitä me olemme ja seksi on sitä, mitä teemme. Seksuaalisuus on siten enemmän kuin seksi. Seksi on aikuisten ihmisten leikkiä yhdessä ja itsekseen. Seksiä voi toteuttaa niiden raamien puitteissa, jotka näkemys omasta ja toisen seksuaalisuudesta asettaa. Eheä ja terve seksuaalisuus on ihmisen kyky olla kontaktissa itseensä ja toiseen omana itsenään ilman pelkoja, turhaa häpeää ja syyllisyyttä. Eheää seksuaalisuutta on rakastaa omaa ruumistaan sellaisena kuin se on sekä kunnioittaa sitä hellien ja nautintoa suoden. Tällöin voi kunnioittaa myös toista ihmistä. Eheän seksuaalisuuden omaava ihminen ei käytä toista ihmistä välineenä seksuaalisuutensa ilmentämisessä. Seksuaalisesti eheä ihminen tunnistaa omat tunteensa ja ilmaisee niitä sekä omia perimmäisiä tarpeitaan. Hän säilyttää oman yksilöllisyytensä ja erillisyytensä suhteessa toiseen ja ottaa tarvittaessa, tietoisesti läheisyyttä toiseen ihmiseen. Vain toisistaan erillisten ihmisten välillä voi mahdollistua tyydyttävä, aistillinen, rakastava seksuaalielämä. (Kaartinen, 2006) Seksuaalisuutta voidaan ajatella välineenä, jonka avulla jokaiselle löytyy oma tapa elää ja olla olemassa, ilmaista itseään, ymmärtää elämää, rakastaa. Se on siis osittain näkymätöntä ja osittain näkyvää. Suhtautuminen seksuaalisuuteen on eri aikoina ja eri kulttuureissa ollut hyvinkin erilaista. Seksuaalisuus, seksi ja yhdyntä ovat joillekin hyvin erilaisia käsitteitä, joillekin lähes identtisiä. Joissakin yhteisöissä seksuaalisuuden toteuttaminen on ollut sallittua vain lisääntymistarkoituksessa. Sukupuoliroolien muuttuminen tasa-arvoisempaan suuntaan on voimakkaasti muuttanut käsityksiä seksuaalisuudesta. (Nissinen, 2006) 2.2. Seksi Seksuaalinen toiminta eli seksi voi olla oman seksuaalisuuden esille tuomista, kontaktien hakemista tai sellaista toimintaa, joka tähtää hyvän olon tunteen tai nautinnon saavuttamiseen joko yksin tai vuorovaikutuksessa. Yksin tapahtuvaa seksiä voi olla esimerkiksi haaveilu, fantasiat, eroottisten

8 8 virikkeiden käyttö tai itsetyydytys. Vuorovaikutteista seksiä voi taas olla esimerkiksi flirttailu, kiihotushyväilyt, rakastelu tai yhdyntä. Seksi on siis seksuaalisuuden ilmaisemista käyttäytymisen ja toiminnan kautta sekä tuntein ja ajatuksin. Jokainen ihminen kokee kiihottumista ja nautintoa omalla tavallaan ja siksi jokainen itse määritteleekin omalla tavallaan, mikä on seksiä. (Nissinen, 2006) Joidenkin seksuaalisen toiminnallisuuden muotojen voidaan sanoa olevan yleisesti hyväksyttyjä. Tällaisia ovat mm. mielikuvittelu eli fantasiointi, suutelu, toisen hyväileminen, koskettaminen, hierominen, itsetyydytys ja rakastelu. Lähes kaikki edellä mainitut muuttuvat kuitenkin laittomiksi, moraalittomiksi tai hyvän maun vastaisiksi, jos suostumus toimintaan ei ole molemminpuolinen tai niiden toteuttamispaikka on väärä. Ei on aina ei, parisuhteessa ja seurustellessakin. Edellä mainittujen rajojen puitteissa on mahdollisuus toteuttaa seksuaalista suuntautumistaan eri tavoin. Ihminen voi olla seksuaaliselta identiteetiltään joko hetero-, homo- tai bi-seksuaalinen. Suomen laissa kaikki nämä suuntautumiset ovat sallittuja. Henkilö voi toteuttaa seksuaalisuuttaan monin tavoin, joista joillekin tavoille on kehitetty luokittelua varten nimet, kuten ekshibitionismi tai fetisismi. Useimmille tavoille ei ole kuitenkaan olemassa vakiintunutta määrittelyä. Kaikissa tavoissa tärkeintä on, että kunnioitetaan omaa ja toisen seksuaalista itsemääräämisoikeutta, ts. oikeutta määrätä omasta seksuaalisuudestaan. Mitä minun kanssani saa tehdä ja mitä ei. Jokaisen toiveita pitää kunnioittaa ja kieltoa totella. (Nissinen, 2006) 2.3. Seksuaaliterveys Maailman terveysjärjestön WHO:n (2002) mukaan seksuaaliterveys on seksuaalisuuden terveysalue. Se on fyysisen, emotionaalisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin tila suhteessa seksuaalisuuteen; se ei ole pelkästään sairauden tai vajaatoiminnan poissaoloa. Hyvä seksuaaliterveys edellyttää positiivista ja kunnioittavaa asennetta seksuaalisuuteen ja sisältää halutessaan mahdollisuuden nautinnollisiin ja turvallisiin seksuaalisiin kokemuksiin vapaana pakottamisesta, riistosta ja väkivallasta. Jotta hyvä seksuaaliterveys voidaan saavuttaa ja ylläpitää, tulee kaikkien ihmisten seksuaalioikeuksia kunnioittaa ja suojata. (Ilmonen, Nissinen, 2006) Eräs seksuaaliterveyteen liittyvä käsite on lisääntymisterveys. Lisääntymisterveydellä tarkoitetaan sitä, että hedelmällisyys säilyy mahdollisimman hyvänä, jotta on mahdollisuus saada biologisia lapsia, kun elämäntilanne tuntuu siltä. Hedelmällisyyttä voidaan vaalia mm. ehkäisemällä seksitauteja eli välttämällä riskitilanteita ja käyttämällä kondomia, seulomalla sairauksia ja tauteja sekä hoitamalla mahdolliset löydökset. (Väestöliitto, 2007) 2.4. Myyttejä seksuaalisuudesta Jokainen yhteiskunta elää myyttien maailmassa, ja seksin alueella näitä myyttejä on enemmän kuin monella muulla elämänalueella. Myyttien merkityksen tajuaminen auttaa huomaamaan niiden voimakkaan vaikutuksen. Miehinen ja maskuliininen seksikulttuuri on omaksuttu hyvin alitajuisesti, ja kulttuurin uskomukset, arvot ja asenteet on sisäistetty luetun, kirjoitetun ja nähdyn perusteella. Nykyinen myytistö rapisee edelleen naisten tullessa entistä aktiivisemmiksi aloitteentekijöiksi ja oman

9 9 seksuaalisuutensa hallitsijoiksi. Kukaan ei voi tietää seksistä kaikkea ilman harjoittelua: keskiarvoihmisiä ei ole olemassakaan, vaan jokainen nainen (ja mies) on erilainen myös eroottisuudessaan. Mielihyvän lähteet ja toivomukset ovat hyvin henkilökohtaisia ja ne vaihtelevat eri ajankohtina. (Juvakka, Kalkkinen, 1998) Ihmisten mielissä seksuaalisuudesta elää paljon vääristyneitä ajatuksia ja luuloja. Mikä on luvallista? Kysymykseen voit vastata myöntävästi, jos asiat tuntuvat sinusta ja kumppanistasi hyviltä. Kaikki uudet kokeilut ovat kahden aikuisen ihmisen seksisuhteessa luvallisia siihen rajaan asti, kun molemmat haluavat niitä. Absoluuttista totuutta ei ole olemassa, sillä toisessa suhteessa jokin toimii, toisessa ei. Jokainen yksilö ja parisuhde on erilainen, joten seksille on vaikea asettaa rajoja ja normeja. Jokaisen on itse tehtävä matka omaan seksuaalisuuteensa, löydettävä omat rajansa ja tunnistettava omat halunsa ja toiveensa. Asian voisi kiteyttää siten, että molemmille nautinnollinen seksi on luvallista. (emt) Kenenkään ei tulisi tehdä seksin alueella mitään itseään tai toista vastaan. Toisen raju satuttaminen, pakottaminen tai alistaminen seksiin vastentahtoisesti on luvatonta, sillä jokaisella on oikeus omaan kehoonsa ja koskemattomuuteensa. Läheisyyttä ja hyvää seksiä ei voi koskaan vaatia pakolla, eikä sitä pakottamalla voi koskaan myöskään saada. Raiskaus ei ole koskaan seksiä, vaan aina väkivaltaa. Pakottaminen vie kumppaneita kauemmaksi toisistaan ja useamman askeleen päähän toimivasta seksisuhteesta luoden kaksi toisilleen vierasta ihmistä, jotka harrastavat seksiä kuin kuplassa kohtaamatta todellisuudessa koskaan toisiaan. (emt)

10 10 3. Seksuaalisuuden portaat Väestöliiton mallin mukaan Seksuaalisuuden portaat on malli siitä, miten ihmisen seksuaalinen kehitys etenee vaiheittain ja vaiheet voidaan nähdä portaina. Sen ovat kehittäneet seksuaalineuvoja Erja Korteniemi-Poikela ja lääkäri Raisa Cacciatore. Vaiheet kuvataan ensimmäisestä pikkulapsen äitiin tai isään rakastumisesta aina yhdeksänteen, rakastelun portaaseen saakka. Jokaisella portaalla on oma tehtävänsä, haasteensa ja oppinsa. Niitä ovat esimerkiksi se, että nuori oppii ymmärtämään toista ihmistä suhteessa itseensä tai oppia seurustelun pelisääntöjä, ilmaisemaan rakkautta, ja sietämään ja ilmaisemaan pettymyksen tunteita. Opitaan ymmärtämään kiihottuminen normaalina, hyvänä ja terveellisenä asiana. Itsemääräämisoikeuden tulee toteutua ja jos se ei toteudu, on sillä vääjäämättä seurauksia myöhempään elämään. Pahimmillaan se aiheuttaa haluttomuutta, pelkoja, kipuja ja ahdistusta. Siksi on tärkeää osata kieltäytyä, jos ei halua tai jokin asia ei miellytä. Tehtävänä on oppia kääntämään ristiriidat voimavaraksi ja suhdetta syventäviksi tekijöiksi. On myös osattava pohtia eroa mahdollisena ratkaisuna, jos suhde ei tunnu toimivan. Aiemmin portailla on jo opittu, että erosta selviää hengissä. Rohkaistumis-portaan tehtävänä on uskaltautua itse tekemään omat valinnat, päätökset ja kantamaan vastuu omasta elämästään. Vanhempien suojaa ei enää tarvita, sillä omat siivet kantavat jo. Rakasteleminen Mikä tuntuu hyvältä Suudellen Käsi kädessä Tykkään susta Kaverille kerrottu Tuttu salattu Idolirakkaus Äiti/isä - nainen/mies Pikkulapsi/uteliaisuus... Murrosikä - herkistymisvaihe... Varhaisaikuisuus-rohkaistuminen Kuva: Seksuaalisuuden portaat (Cacciatore, Korteniemi-Poikela, 2000) Kehittymistä tapahtuu järjen, tunteen ja biologian tasoilla. Kullekin portaalle kuuluu sille ominaisia tunne- ja toimintatapoja. Useimmiten kehitys etenee portaalta toiselle. Joskus joku porras saattaa kuitenkin jäädä väliin ja joskus jollekin aiemmalle portaalle saatetaan palata. Tärkeintä on se, että jokainen ihminen etenee kehityksessään rauhassa ja omaa tahtiaan. Seksuaalisuuden portaat ovat ideologinen kehittymisprosessi, jonka jokainen askelma on tärkeä. Harvat ihmiset kuitenkaan kulkevat järjestelmällisesti portaalta portaalle. Jos portaita jää huomattava määrä väliin, tarkoittaa se liian aikaista aikuistumista ja aiheuttaa erilaisia, niin välittömiä kuin myös välillisiä seurauksia tulevaisuuteen. Omaa järjellistä ja biologista kehitystä ei voi muuttaa, eikä tunteiden kehittymistä ja hallintaan oppimista voi vauhdittaa, vaan ne tapahtuvat omaa vauhtiaan. Niihin voi kyllä vaikuttaa estävästi ja jopa vahingollisesti. Jos erilaisten kehitysvaiheiden olemassaolo ja tehtävä ymmärretään, viivytään kussakin kehitysvaiheessa riittävän kauan. Tällöin ei ole aihetta myöskään kiiruhtaa eteenpäin. (Korteniemi-Poikela, Cacciatore, 2000)

11 11 Jos useita seksuaalisuuden portaita jää väliin, seurauksena tästä tietämättömyydestä tulee turhien riskien ottamista ja vääränlaisten valintojen tekemistä. Jos lapsi elää toiminnan tasolla biologista, järjellistä ja tunteellista kehitystasoaan ylemmällä portaalla, hän tuntee olonsa oudoksi, sillä hän ei tunne itseään riittävästi kyetäkseen ymmärtämään itseään ja ympäristöään. Tämä aiheuttaa huonoa itsetuntoa, sillä hän ei pysty täyttämään omia tai ympäristön ideaaleja. Tulevaisuuden seurauksina voidaan nähdä huonon itsetuntemuksen hoitamattomuuden seurauksena itsearvostuksen puute. Se ajaa ihmisen erilaiseen riskikäyttäytymiseen: päihteiden käyttöön, syömisen ongelmiin, seksiriskikäyttäytymiseen tai muuhun itseä vahingoittavaan toimintaan. Jos lapsena on ollut huonot tai heikot esikuvat parisuhdetta ajatellen ja/tai esimerkiksi herkistymisvaiheen huono itsetunto estää läheisyyden, ystävyyden ja ennen kaikkea pettymyksistä selviytymisen ja niiden harjoittelun, voi aikuisiän liittoja rasittaa ainainen mustasukkaisuus, kyvyttömyys kestää pettymyksiä ja ääritapauksissa väkivaltainen käyttäytyminen erotilanteessa. Jos ystävyyden ja seurustelun pelisäännöt ovat opettelematta, aiheuttaa se paitsi kyvyttömyyttä tasavertaiseen suhteeseen, myös erilaisia seksuaaliongelmia, kuten kyvyttömyyttä, seksuaalista haluttomuutta, pelkoja, jännittämistä tai suorituspaineita. (emt) Ihmisen voidaan katsoa olevan valmis itsenäiseen elämään, kun järki, tunne ja biologia kohtaavat samalla portaalla. Silloin ihminen osaa kantaa vastuuta itsestään ja on tietoinen itsestään. Silloin valinnat perustuvat tietoon ja erilaiset tunteet osataan hallita. Tässä prosessissa lapsi ja nuori tarvitsee aikuisen ohjeita, tukea ja esimerkillistä läsnäoloa. (emt) Voidaan olettaa, että murrosikäisenä alkanut runsas päihteiden käyttö vaikuttaa seksuaaliseen kasvuun ja kehitykseen. Useampia portaita saattaa jäädä päihteiden käytön takia käymättä läpi. Vuosia jatkuneen päihteiden käytön jälkeen on hyväksi tarkastella seksuaalisuuden portaiden tasoja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin näkökulmasta. Seksuaalisen kehityksen portaat ovat hyödyksi erityisesti naisille, joiden päihteidenkäyttö on vaikuttanut liian nopeasti tapahtuneeseen aikuisten maailmaan astumiseen.

12 12 4. Loogiset tasot eli kokemuksen neurologiset tasot Robert Dilts (1989) kehitti mallin neurologisista ihmisen kokemisen tasoista. Kaikki kokemamme kokemukset sisältävät elementtejä kaikilta näiltä tasoilta. Henkinen taso viittaa elämää kannatteleviin itseä suurempiin voimiin (tai siihen, ettei henkilö usko niitä olevan olemassa). Tämä taso sisältää myös elämän ja ihmisen olemassaolon tarkoitukseen liittyviä ajatuksia ja filosofioita eli vastauksia kysymyksiin: "Miksi ihminen on olemassa? Mitä elämä on? Mikä on elämän tarkoitus?" Identiteetti viittaa minäkäsitykseen eli ymmärrykseen siitä: "Kuka, mikä ja millainen minä olen?" Lisäksi se sisältää oman elämän missiota koskevia vastauksia kysymykseen: "Miksi minä olen olemassa?" ja yksilön omia perusarvoja koskevia vastauksia kysymykseen: "Mikä on minulle erittäin tärkeää?" Uskomukset ja arvot viittaavat syvälle juurtuneisiin elämänarvoihin ja uskomuksiin itsestä, ihmisistä ja maailmasta yleensä. Kyvyt viittaavat siihen, mitä ihminen osaa ja kykenee tekemään, koska hän omaa näihin toimintoihin ja tällaiseen käyttäytymiseen tarvittavat tiedot ja taidot. Käyttäytyminen ja toiminta viittaavat todellisuudessa tapahtuvaan tai tapahtuneeseen käyttäytymiseen ja toimintaan. Ympäristö viittaa siihen tilanneyhteyteen (kontekstiin, situaatioon), muihin ihmisiin ja ympäristöön, jossa kaikkien muiden tasojen toiminnot tapahtuvat. Neurologisten tasojen sisältö ja toiminta voi kaikkien tasojen osalta olla yhdensuuntaista ja siksi sisäisesti ekologista eli sopusointuista. Tätä pidetään yleensä suotavana. Mikäli tasojen välisten sisältöjen ja toimintojen välillä on vakavia ristiriitoja, saattaa näistä pitkällä tähtäimellä muodostua vakaviakin ongelmia. (Dilts, 1989) Copyright 2004 Elizabeth San Miguel ja Suomen NLP-Yhdistys ry.

13 13 Olen havainnut työssäni loogiset tasot mielekkääksi tavaksi tutkia erilaisiin tavoitteisiin liittyviä tiedostettuja ja tiedostamattomia ajatuksia. Tasojen läpikäyminen tekee näkyvämmäksi tapaa, jolla toimimme ja ajattelemme. Uskon, että käymällä loogiset tasot läpi myös oman seksuaalisuuden suhteen, on mahdollista löytää uusia näkökulmia omaan eheytymiseen ja toipumiseen. Kirjoittaessani ja tutkiessani aihetta huomaan, että seksuaalisuuden portaat ja loogiset tasot yhdistyvät toisiinsa monella tavalla. Jos niitä käsittelee tai edes huomioi toistensa rinnalla, saa uusia näkökulmia seksuaalisuuteen ja sen käsittelyyn ja sitä kautta muutostyöskentelyyn. Seksuaalisuuden portaiden käyttäminen ainoana näkökulmana työskentelyssä aikuisten naisten kanssa on liian kapea näkökulma ja sen takia onkin syytä miettiä aihetta laajemmin. Kuitenkin seksuaalisuuden portaiden tutkiminen ja niistä saatavan tietoisuuden lisääntymisen avulla on mahdollisuus ottaa käyttöön sellaisia tasoja, jota on joko unohtanut tai halunnut kehityksessä ohittaa. Uskon, että käymällä molempia portaita läpi, asiakas saattaa löytää ymmärrystä tämän hetkiseen tilanteeseensa tai omaan historiaansa. Molemmat portaat voidaan nähdä mallina kasvamisesta täyteen seksuaaliseen potentiaaliin. Seksuaalisuuden portaat on suora malli seksuaalisuuden kehittymisestä, Robert Dilstin loogiset tasot taas antaa mahdollisuuden tutkia sitä, miten ihminen käsittelee seksuaalisuuttaan. Yhteisen keskustelun tavoitteeksi voidaan esimerkiksi määritellä vaikkapa seksuaalisuuden tunnistaminen itsessä. Keskustelemalla yhdessä loogisten tasojen kautta, saadaan varmemmin näkyväksi sitä, miten ryhmäläiset seksuaalisuudesta ajattelevat ja sitä kautta toimivat tai minkälaisia merkityksiä he antavat asioille. Uskomusten ja identiteetin tasot ovat tärkeitä tasoja, koska ne määräävät sen, miten hyvin ihminen kykenee käyttämään tarjolla olevat elin- ja toimintamahdollisuudet hyväkseen. Lähes jokaisella ihmisellä on itseä rajoittavia uskomuksia tai identiteettiristiriitoja ja niitä haastamalla voi löytää jotakin uutta itsestään. Seuraava Tuija Matikan luoma meemi, jota olen hänen luvallaan hieman muokannut, saattaa auttaa ymmärtämään loogisia tasoja käytännössä. Kun vauva, sanokaamme häntä vaikka kulkijaksi, hän syntyy tiettyyn perheeseen ja ympäristöön. Askel askeleelta hän liittyy lähipiirin toimintaan, oppii tietoja ja taitoja sekä omaksuu yhteisön arvot. Kasvaessaan kulkija luo itselleen oman identiteetin rajat ja alkaa hahmottaa oman elämänsä missiota eli syvempää tarkoitusta. Kun kulkija sairastuu, hän ei pysty tekemään sitä, mihin aiemmin kykeni. Niinpä kulkija pyrkii kuntouttamaan itsensä takaisin itsekseen. Kulkija yrittää elää kuten ennenkin, mutta elämä ei käytännössä suju kuten ennen. Syntyy valtava turhautuminen. Tuntuu, että koko elämä on mennyt pilalle. Ajan ja kokemusten mittaan identiteetti ja käsitys omista mahdollisuuksista tuntuu hajoavan. Mission syvällinen uudelleen määrittäminen voi olla kokonaan uuden elämän alku. Kulkija miettii elämälleen uuden punaisen langan, elämäntarkoituksen ja -tehtävän, joka hoituu jäljellä olevalla toimintakyvyllä. Kulkija synnyttää uuden identiteetin ja metaforan, uudet asiat tulevat tärkeiksi, myös uutta osaamista tarvitaan, jotta elämäntehtävä tulisi hoidettua. Kun uusi missio on saatu mielikuvan tasolla synnytettyä, sitä testataan käytännössä. Kulkija uudestisyntyy maailmaan esimerkiksi tietäjäksi. Hänellä on ympäristössä apuvälineitä, joiden avulla hän voi toimia lisääntyvien taitojensa mukaan itselleen tärkeiden asioiden eteen. Uusi missio, identiteetti - uusi käsitys omista kyvyistä ja siitä, mikä on tärkeää, mikä on minua ja mikä ei - vahvistuu. (Matikka, 2003) Itse ajattelin tässä pienen tytön kasvua naiseksi. Jossakin vaiheessa tuo tyttö tai nainen sairastuu riippuvuus-nimiseen hengenvaaralliseen sairauteen. Sairaudesta toipuminen on pitkä, koko elämän kestävä prosessi. On tärkeää, että tuo tyttö saa mahdollisuuksia oman itsensä ja tarinansa uudelleen kirjoittamiseen. Tutustuttuani NLP-psykoterapiakoulutuksessa muun muassa narratiivisuuteen, loogisiin tasoihin ja ihmisen omiin merkityksenantoihin eri asioille, olen päätynyt tekemään työtäni

Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi.

Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Kysymys: Kuka voi olla sellainen henkilö, joka täyttää seksuaalinen kaltoinkohtelijan määritelmän? Kysymys: Kenen vastuulla seksuaalinen kaltoinkohtelu on? Kuka vaan. Naapuri, sukulainen, tuttu, tuntematon,

Lisätiedot

Seksuaaliterveys. Semppi-terveyspisteiden kehittämispäivä 28.4.2015 Maria Kurki-Hirvonen

Seksuaaliterveys. Semppi-terveyspisteiden kehittämispäivä 28.4.2015 Maria Kurki-Hirvonen Seksuaaliterveys Semppi-terveyspisteiden kehittämispäivä 28.4.2015 Maria Kurki-Hirvonen Terveydenhoitaja, sairaanhoitaja, seksuaalineuvoja Joensuun kaupunki Eeva Ruutiainen Terveyden edistämisen suunnittelija

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 11.01.2016 Silvennoinen Tiina Seksuaaliterapeutti- ja neuvoja SEKSUAALISUUS - Mitä se on? * Seksuaalisuus liittyy kiinteästi ihmisen

Lisätiedot

Terve ja turvallinen seksuaalisuus nuoruudessa

Terve ja turvallinen seksuaalisuus nuoruudessa Terve ja turvallinen seksuaalisuus nuoruudessa Maaret Kallio Erityisasiantuntija Erityistason seksuaaliterapeutti (NACS), työnohjaaja Seksuaaliterveysklinikka, Väestöliitto Nuorten seksuaaliterveyden osaamiskeskus

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta

Lisätiedot

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Yleistä Alkoholin kokonaiskulutus oli noin 10,1 litraa asukasta kohden vuonna 2012. Yli 90 % suomalaisista

Lisätiedot

Tasa-arvo ja seksuaalisuus kotoutumisen tueksi. Väestöliitto

Tasa-arvo ja seksuaalisuus kotoutumisen tueksi. Väestöliitto Tasa-arvo ja seksuaalisuus kotoutumisen tueksi Väestöliitto 1. Luku Suomen laki, parisuhde ja seksuaalisuus Väestöliitto Sanasto: LAKI JA PARISUHDE Parisuhde Avoliitto Tasa-arvo Seksuaalioikeudet Vaitiolovelvollisuus

Lisätiedot

Poikien seksuaalinen hyväksikäyttö. Rajat ry - www.rajat.fi Heidi Valasti, traumaterapeutti, vaativan erityistason psykoterapeutti,

Poikien seksuaalinen hyväksikäyttö. Rajat ry - www.rajat.fi Heidi Valasti, traumaterapeutti, vaativan erityistason psykoterapeutti, Poikien seksuaalinen hyväksikäyttö Rajat ry www.rajat.fi Heidi Valasti, traumaterapeutti, vaativan erityistason psykoterapeutti, Myyttejä poikien kokemasta seksuaalisesta väkivallasta Myytti I stereotyyppiset

Lisätiedot

LAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA

LAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA LAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA Terveystarkastukset lastenneuvolassa ja kouluterveydenhuollossa -menetelmäkäsikirjassa (2011) todetaan että seksuaaliterveyden edistäminen on tärkeä

Lisätiedot

Rakastatko minua tänäänkin?

Rakastatko minua tänäänkin? Rakastatko minua tänäänkin? Aivoverenkiertohäiriöt ja seksuaalisuus Aivoverenkiertohäiriöt ja seksuaalisuus Lukijalle 3 Aivoverenkiertohäiriöt 4 Seksuaalisuuden monet ulottuvuudet 5 Aivoverenkiertohäiriön

Lisätiedot

Lapsi tarvitsee tietoa kehitysvammaisuudestaan! Miksi on tärkeä puhua lapselle hänen kehitysvammastaan

Lapsi tarvitsee tietoa kehitysvammaisuudestaan! Miksi on tärkeä puhua lapselle hänen kehitysvammastaan Lapsi tarvitsee tietoa kehitysvammaisuudestaan! Miksi on tärkeä puhua lapselle hänen kehitysvammastaan kuva: kuvakori Lapsi tarvitsee tietoa kehitysvammaisuudestaan! Miksi on tärkeää puhua lapselle hänen

Lisätiedot

IHMISSUHTEET JA SEKSUAALISUUS. Terveystieto Anne Partala

IHMISSUHTEET JA SEKSUAALISUUS. Terveystieto Anne Partala IHMISSUHTEET JA SEKSUAALISUUS Terveystieto Anne Partala Ihmissuhteet Elämään kuuluvat erilaiset ihmissuhteet perhe, sukulaiset ystävät, tuttavat seurustelu, avo-/avioliitto työ-, opiskelu- ja harrastuskaverit

Lisätiedot

Vauva näkyvissä! Suvi Laru, Perheverkko. 18.11.2013 Suvi Laru, laillistettu psykologi

Vauva näkyvissä! Suvi Laru, Perheverkko. 18.11.2013 Suvi Laru, laillistettu psykologi Vauva näkyvissä! Suvi Laru, Perheverkko Suvi Laru, laillistettu psykologi Onneksi olkoon! Hip hei hurraa! Matka vanhemmuuteen alkamassa. Raskaus koskettaa koko kehoa, mieltä, naiseutta, mieheyttä, ihmissuhteita

Lisätiedot

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentelyn tavoite Turvallisuustyö isän käsittää tässä neljän eri aihealuetta: riskien arviointi, riskien hallinta, vastuu ja yhteistyö Tunteiden tunnistaminen

Lisätiedot

Poikien ja nuorten miesten moninaisuus mitä aito kohtaaminen edellyttää?

Poikien ja nuorten miesten moninaisuus mitä aito kohtaaminen edellyttää? Poikien ja nuorten miesten moninaisuus mitä aito kohtaaminen edellyttää? #Ainutlaatuinen- seminaari Antti Ervasti Erityistason seksuaaliterapeutti (NACS) Erityistason perheterapeutti Psykoterapeutti (ET,

Lisätiedot

Sateenkaarinuorten hyvinvointi ja huolenaiheet

Sateenkaarinuorten hyvinvointi ja huolenaiheet Sateenkaarinuorten hyvinvointi ja huolenaiheet Riikka Taavetti facebook.com/hyvinvoivasateenkaarinuori Hyvinvoiva sateenkaarinuori -tutkimus - 2013: kyselytutkimus ja raportti - yli 2500 vastaajaa, yli

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mielenterveys voimavarana Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mitä mielenterveys tarkoittaa Mielen terveys vs. mielen sairaus? Mielen kokemus hyvinvoinnista ja tasapainosta Sisäisiä,

Lisätiedot

SEKSUAALIKASVATUS VARHAISKASVATUKSESSA

SEKSUAALIKASVATUS VARHAISKASVATUKSESSA Seksuaalisuus on suuri ja kiehtova aihe. Sen voi nähdä miten vain ja monin eri tavoin, jokainen omalla tavallaan. Seksuaalisuus on sateenkaaren kaikkien Lasten tunne- ja turvataidot verkostofoorumi värien

Lisätiedot

Seksi ja Seurustelu Sanasto

Seksi ja Seurustelu Sanasto Seksi ja Seurustelu Sanasto Sisältö Ystävyys ja seurustelu 3 Kehonosat 4 Seksuaalisuus 6 Seksi ja itsetyydytys 8 Turvallinen seksi ja ehkäisy 10 Seksuaalinen hyväksikäyttö 12 2 Ystävyys ja seurustelu Poikakaveri

Lisätiedot

TYTTÖ- JA POIKAPROGGIKSET - KOKEMUKSIA ELÄVÄST STÄ. Sainio Pia-Christine

TYTTÖ- JA POIKAPROGGIKSET - KOKEMUKSIA ELÄVÄST STÄ. Sainio Pia-Christine TYTTÖ- JA POIKAPROGGIKSET - KOKEMUKSIA ELÄVÄST STÄ KOULUELÄMÄST STÄ Sainio Pia-Christine Lähtökohdat projektin käytännön kehittymiselle: Uusi työntekijä, odotukset korkealla Tyttöjen raju päihteiden käyttö

Lisätiedot

PIA PUU OKSANEN, TOIMINNANJOHTAJA PIA.OKSANEN@NAISTENLINJA.FI

PIA PUU OKSANEN, TOIMINNANJOHTAJA PIA.OKSANEN@NAISTENLINJA.FI PIA PUU OKSANEN, TOIMINNANJOHTAJA PIA.OKSANEN@NAISTENLINJA.FI Oulun kaupunki on myöntänyt Naisten Linjalle järjestöjen toiminta-avustusta vuosina 2012 ja 2013, molempina vuosina tuhat euroa. Helsingin

Lisätiedot

Tunteita seurustelua ja muuta suhdetoimintaa

Tunteita seurustelua ja muuta suhdetoimintaa Tunteita seurustelua ja muuta suhdetoimintaa Seksuaalisuus: On ominaisuus, joka on jokaisella ihmisellä syntymästä lähtien muuttuu koko elämän ajan kasvun, kehityksen sekä ikääntymisen mukana koska seksuaalisuus

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014 Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille Henry ry 21.10.2014 Kuka minä olen? Heikki Syrjämäki Tampereen perheasiain neuvottelukeskus http://www.tampereenseurakunnat.fi/perheneuvonta http://www.city.fi/blogit/suhdeklinikka

Lisätiedot

Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020 Tunne ja Turvataitojen kannalta

Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020 Tunne ja Turvataitojen kannalta Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020 Tunne ja Turvataitojen kannalta Katriina Bildjuschkin Seksuaalikasvatuksen asiantuntija, Seksuaali- ja lisääntymisterveysyksikkö

Lisätiedot

Tahdolla ja taidolla Levin työnohjauspäivät 20.-21.02.2014 Sinikka Kumpula

Tahdolla ja taidolla Levin työnohjauspäivät 20.-21.02.2014 Sinikka Kumpula Tahdolla ja taidolla Levin työnohjauspäivät 20.-21.02.2014 Sinikka Kumpula Muutoksia Osmo Kontula seksuaalisuudessa suhteessa Alkuvaiheen suvaitsevaisuus ja into vähenee vähitellen, koska kumppanin kanssa

Lisätiedot

Vertaisryhmätoiminta rahapeliongelman hoidossa

Vertaisryhmätoiminta rahapeliongelman hoidossa Vertaisryhmätoiminta rahapeliongelman hoidossa Pienet pohjalaiset päihde- ja mielenterveyspäivät IX 16-17.11.2015 Catarina Forsström & Jouni Saarelainen Pelirajat on Mitä olemme oppineet? VERTAISOHJAAJAT

Lisätiedot

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 1. Yleistä Pidä kiinni-projektista, Talvikista ja Tuuliasta 2. Äiti ja perhe päihdekuntoutuksessa

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

Keskeiset ongelmat narsistisessa häriössä

Keskeiset ongelmat narsistisessa häriössä Keskeiset ongelmat narsistisessa häriössä kun lapsi omalla olemassaolollaan tuottaa vanhemmilleen iloa ja tyydytystä kun lapsi tulee hyväksytyksi, ymmärretyksi ja rakastetuksi omana itsenään kun lapsen

Lisätiedot

VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu

VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu NELJÄ TUULTA KESKUUDESSAMME Päihdeongelmat Noin 2800 ihmistä kuoli vuonna 2012 päihteiden

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LASTENOHJAAJIEN NEUVOTTELUPÄIVÄT 15.- 16.9.2011, Lahti Jouko Vesala (lähteinä Bent Falk, Pirjo Tuhkasaari, Jukka Mäkelä, Soili Poijula) Johdanto Lapsi/ nuori kehittyy vuorovaikutuksessa

Lisätiedot

Sisällys. Seksuaalisuuden ulottuvuudet... 17 Varhaisen vuorovaikutuksen merkitys seksuaalisuudelle... 18

Sisällys. Seksuaalisuuden ulottuvuudet... 17 Varhaisen vuorovaikutuksen merkitys seksuaalisuudelle... 18 Sisällys Esipuhe... 11 OSA I SEKSUAALITERAPIAN LÄHTÖKOHDAT.... 15 Seksuaalisuus... 17 Seksuaalisuuden ulottuvuudet... 17 Varhaisen vuorovaikutuksen merkitys seksuaalisuudelle.... 18 Turvallinen kiintymyssuhde....

Lisätiedot

Turvataitokasvatuksella turvaa lapsen elämään täydennyskoulutus (5 op)

Turvataitokasvatuksella turvaa lapsen elämään täydennyskoulutus (5 op) Turvataitokasvatuksella turvaa lapsen elämään täydennyskoulutus (5 op) Toivotamme Sinut lämpimästi tervetulleeksi opiskelemaan Turvataitokasvatuksella turvaa lapsen elämään -täydennyskoulutukseen. Koulutuksen

Lisätiedot

SUKUPUOLEN MONINAISUUS PERHEESSÄ JA LASTEN TARPEET. Maarit Huuska

SUKUPUOLEN MONINAISUUS PERHEESSÄ JA LASTEN TARPEET. Maarit Huuska SUKUPUOLEN MONINAISUUS PERHEESSÄ JA LASTEN TARPEET Maarit Huuska 1. LAPSET 2. VANHEMMAT SUKUPUOLEN MONINAISUUS ON Osa ihmisyyttä. Osa luontoa. Tunnettu kaikissa kulttuureissa. Kuuluu Suomen historiaan.

Lisätiedot

Nuorten (15-17 vuotta) seurusteluväkivalta. Katriina Bildjuschkin, asiantuntija Suvi Nipuli, projektikoordinaattori

Nuorten (15-17 vuotta) seurusteluväkivalta. Katriina Bildjuschkin, asiantuntija Suvi Nipuli, projektikoordinaattori Nuorten (15-17 vuotta) seurusteluväkivalta Katriina Bildjuschkin, asiantuntija Suvi Nipuli, projektikoordinaattori Seksuaalisuus Seksuaalisuus on keskeinen osa ihmisyyttä kaikissa elämän vaiheissa, ja

Lisätiedot

Liite 2. Saate. Sairaanhoitaja. Arvoisa Työterveyshoitaja,

Liite 2. Saate. Sairaanhoitaja. Arvoisa Työterveyshoitaja, Liite 2. Saate Arvoisa Työterveyshoitaja, Olemme hoitotyön opiskelijoita Lahden Ammattikorkeakoulusta täydentämässä aiempaa opistoasteen tutkintoa AMK- tasoiseksi. Opinnäytetyömme aiheena on Seksuaaliterveyden

Lisätiedot

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO VANHEMPAINILTA Valintojen stoori -menetelmän läpi käyneiden oppilaiden huoltajille järjestetään Valintojen stoori - viikon aikana vanhempainilta, jossa heillä on mahdollisuus tutustua Valintojen stooriin

Lisätiedot

Sinusta tulee isä! - Isäksi kasvamista tukemassa

Sinusta tulee isä! - Isäksi kasvamista tukemassa Sinusta tulee isä! - Isäksi kasvamista tukemassa Tieto isäksi tulemisesta voi olla iloinen, hämmentävä, odotettu tai pelottava. Ajatus itsestä isänä konkretisoituu miehelle hitaasti mutta varmasti, kun

Lisätiedot

Moninaisuus avain ikääntyneiden hoidon laadun kehittämiseen

Moninaisuus avain ikääntyneiden hoidon laadun kehittämiseen Moninaisuus avain ikääntyneiden hoidon laadun kehittämiseen ARVOKAS VANHUUS:MONINAISUUS NÄKYVÄKSI SEMINAARI 5.11.201, HELSINKI KÄÄNNÖS PUHEEVUOROSTA FRÉDÉRIC LAUSCHER, DIRECTOR OF THE BOARD ASSOCIATION

Lisätiedot

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSKYSELY

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSKYSELY TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSKYSELY 1. Sukupuoli nmlkj Nainen nmlkj Mies nmlkj Ei yksiselitteisesti määriteltävissä 2. Ikä nmlkj alle 31 vuotta nmlkj 31 40 vuotta nmlkj 41 0 vuotta nmlkj yli 0 vuotta 3.

Lisätiedot

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE Tieto isäksi tulemisesta Isän ja vauvan välinen suhde saa alkunsa jo silloin kun pariskunta suunnittelee vauvaa ja viimeistään silloin kun isä saa tiedon

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat?

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat? Raskauden alussa mielen täyttävät raskauden fyysiset muutokset ja ajatukset itse raskaudesta tunteellisuus huoli lapsen menettämisestä stressaantuminen väsymys Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,

Lisätiedot

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Ajoissa liikkeelle reseptejä ehkäisevään työhön 12.6.2012 Iisalmi Mika Ketonen eroperhetyöntekijä, Eroperheen kahden kodin lapset projekti, Lahden ensi- ja turvakoti

Lisätiedot

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi Varhaisella vuorovaikutuksella tarkoitetaan kaikkea lapsen ja vanhempien yhdessä olemista, kokemista ja

Lisätiedot

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunneklinikka Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunnekehoterapia on luontaishoitomenetelmä, joka on kehittynyt erilaisten luontaishoitomenetelmien yhdistämisestä yhdeksi hoitomuodoksi.

Lisätiedot

LASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä

LASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä LASTEN OIKEUDET Setan Transtukipiste Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä >> SUKUPUOLEN MONINAISUUS ON JOIDENKIN LASTEN OMINAISUUS Joskus lapsi haluaa olla välillä poika ja välillä tyttö.

Lisätiedot

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa.

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa. Kuvat ClipArt Yrittäjyyskasvatus oppimisen perustana -ohjevihkonen on tarkoitettu yleissivistävän opettajankoulutuksen opiskelijoiden ja ohjaajien käyttöön. Materiaali on mahdollista saada myös PowerPoint

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma

Varhaiskasvatussuunnitelma Varhaiskasvatussuunnitelma Nuolialan päiväkoti on Pirkkalan suurin, 126- paikkainen päiväkoti. Nuolialan päiväkoti sijaitsee osoitteessa Killonvainiontie 2. Toiminta päiväkodilla alkoi 2.1.2009 avoimilla

Lisätiedot

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06 Leikki interventiona Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa Eira Suhonen 6.6.06 Erityispedagogiikka Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Interventio laaja-alainen systemaattinen

Lisätiedot

Näkökulmia kuntoutumiseen. Jari Koskisuu 2007

Näkökulmia kuntoutumiseen. Jari Koskisuu 2007 Näkökulmia kuntoutumiseen Jari Koskisuu 2007 Mielenterveyskuntoutuksen tehtävistä Kehittää kuntoutumisvalmiutta Tukea kuntoutumistavoitteiden saavuttamisessa Tukea yksilöllisen kuntoutumisen prosessin

Lisätiedot

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus Paha tapa pystytään hoitamaan parantumaton; miten hoidetaan? pystytään muuttamaan muuttumaton; miten hoidetaan? Miten tietoinen olen 1. omista asenteistani?

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään

Lisätiedot

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo Puolueettomuus Vapaaehtoistoiminnassa toimitaan tasapuolisesti kaikkien edun mukaisesti. Vapaaehtoinen ei asetu kenenkään puolelle vaan pyrkii toimimaan yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Mahdollisissa

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

Asiantuntijahoitaja, seksuaali- ja paripsykoterapeutti Sirkka Näsänen

Asiantuntijahoitaja, seksuaali- ja paripsykoterapeutti Sirkka Näsänen Asiantuntijahoitaja, seksuaali- ja paripsykoterapeutti Sirkka Näsänen Erottamaton osa ihmisyyttä ja jokaisen ihmisen perusoikeus Se on miehenä, naisena tai jonakin muuna olemista omalla tavalla tai tyylillä

Lisätiedot

Eron jälkeinen isyys. Ilmo Saneri isätyöntekijä Isyyden Tueksi hanke

Eron jälkeinen isyys. Ilmo Saneri isätyöntekijä Isyyden Tueksi hanke Eron jälkeinen isyys Ilmo Saneri isätyöntekijä Isyyden Tueksi hanke Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi Miessakit ry miehiä tukevaa hyvinvointityötä

Lisätiedot

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

Myönteisen muistelun kortit. Suomen Mielenterveysseura

Myönteisen muistelun kortit. Suomen Mielenterveysseura Myönteisen muistelun kortit Muistelulla voidaan vahvistaa ja lisätä ikäihmisten mielen hyvinvointia. Myönteisen muistelun korteilla vahvistetaan hyvää oloa tarinoimalla mukavista muistoista, selviytymistaidoista,

Lisätiedot

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alue Janakkalan neuvola Lapsi 4 vuotta Arvoisat vanhemmat Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan terveydenhoitajalle / 201 klo. Käynti on osa

Lisätiedot

Stratox Oy 12.9.2007 Heikki Nummelin

Stratox Oy 12.9.2007 Heikki Nummelin Stratox Oy 12.9.2007 Heikki Nummelin www.stratox.fi Aarrekartta on erinomainen työkalu kun haluat suunnitella omaa elämääsi ja tavoitteitasi. Tässä ohjeessa monivuotinen kumppanini Markku Jokila on kuvannut

Lisätiedot

Isät turvallisuuden tekijänä

Isät turvallisuuden tekijänä Isät turvallisuuden tekijänä Mitä on väkivalta Väkivalta on fyysisen voiman tai vallan tahallista käyttöä tai sillä uhkaamista, joka kohdistuu ihmiseen itseensä, toiseen ihmiseen tai ihmisryhmään tai yhteisöön

Lisätiedot

1. Asiakkaan status. nmlkj asiakas on väkivallan uhri. väkivaltaa tai elänyt väkivaltaisessa ilmapiirissä.)

1. Asiakkaan status. nmlkj asiakas on väkivallan uhri. väkivaltaa tai elänyt väkivaltaisessa ilmapiirissä.) Stakestieto Lintulahdenkuja 4, PL 220, 00531 HELSINKI VÄKIVALTATAPAUKSESTA TALLENNETTAVAT TIEDOT Lomakkeen täyttöohjeet löytyvät täältä (pdf, 73 kt). Avaa tyhjä lomake tästä (pdf, 46 kt). 1. Asiakkaan

Lisätiedot

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN PÄIHDEPÄIVÄT 11.10.2011 TAMPERE Annikka Taitto 1 A-KLINIKKASAATIÖ LAPSI JA VANHEMPIEN ALKOHOLINKÄYTTÖ OPAS VARHAISKASVATUKSEN TYÖNTEKIJÖILLE Maritta

Lisätiedot

KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI

KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI VTT/ Sosiologi Hanna Vilkka Opetusmenetelmät ja opetuksen arviointi -seminaari/ Turun kesäyliopisto 11.12.2010 RAKENTEISTA TOIMIJAAN Oma kasvu merkityksissä,

Lisätiedot

Alueelliset nuorisotyöpäivät 6.8.2014 Peräpohjolan Opistolla

Alueelliset nuorisotyöpäivät 6.8.2014 Peräpohjolan Opistolla Alueelliset nuorisotyöpäivät 6.8.2014 Peräpohjolan Opistolla Seksuaalisuus työpaja Nina Mömmö-Koskiniemi KM, kasvatuspsykologi, Auktorisoitu seksuaaliterapeutti ja ET Psykoterapeutti www.sileatkivet.fi

Lisätiedot

MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015

MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015 MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015 Käsiteltäviä näkökulmia Mitä muutos on? Mitä ihmiselle muutoksessa tapahtuu? Työkaluja muutoksessa kipuilevan tukemiseen. Muutos Tilanteen tai

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10.

Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10. Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10.2014 Tuetusti päätöksentekoon- projekti Projektin toiminta-aika:

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

TURVATAITOJA NUORILLE

TURVATAITOJA NUORILLE TURVATAITOJA NUORILLE Opas sukupuolisen häirinnän ja seksuaalisen väkivallan ehkäisyyn Jussi Aaltonen Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät, Kalastajatorppa, 30.11.2012 Lähtökohdat

Lisätiedot

Löydä oma tarinasi - ryhmät nuorten mielen tukena Camilla Djupsund

Löydä oma tarinasi - ryhmät nuorten mielen tukena Camilla Djupsund Löydä oma tarinasi - ryhmät nuorten mielen tukena Camilla Djupsund Halusin saada keinoja ymmärtää itseäni ja jäsentää elämääni. Olen matkalla näiden asioiden löytämisessä. Kurssilta sain voimaa matkalleni

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

Alkoholi. Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia.

Alkoholi. Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia. Alkoholi Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia. 1 Sisältö 3 4 8 9 11 12 14 Lukijalle Mitä alkoholi on? Alkoholi vaikuttaa ihmisiin eri tavalla Erilaisia tapoja käyttää alkoholia Alkoholi

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Hyvinvoiva oppilaitos - Tietoa ja hyviä käytänteitä opetukseen Mielenterveys voimavarana Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning Yhteistyössä: Mielen hyvinvoinnin opettajakoulutukset, SMS Mielen terveys

Lisätiedot

TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA

TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA Ulla ja Eero Koskinen Alustus 4.4.2009 SISÄLTÖ Käytökseni lähtökohdat Parisuhteen ja avioliiton kehitysvaiheet Toimivan parisuhteen lähtökohtia Ongelmat avioliitossa Parisuhdesoppa

Lisätiedot

Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan

Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan Diacor terveyspalvelut Oy Terveyspalvelujen suomalainen suunnannäyttäjä Työterveyttä suurille ja pienille asiakkaille Yli 4000 sopimusasiakasta, joissa

Lisätiedot

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo 1 Edistää lapsen kasvu-, kehitys ja oppimisedellytyksiä Vahvistaa lapsen

Lisätiedot

Neljä pöydänjalkaa elämän tasapainoilua. Anja Saloheimo, pari- ja seksuaaliterapeutti, FK Perheverkko

Neljä pöydänjalkaa elämän tasapainoilua. Anja Saloheimo, pari- ja seksuaaliterapeutti, FK Perheverkko Neljä pöydänjalkaa elämän tasapainoilua Anja Saloheimo, pari- ja seksuaaliterapeutti, FK Perheverkko 21.8.2013 Neljän pöydänjalan malli o Minä itse o Parisuhde o Kodin ulkopuolinen elämä o Vanhemmuus Mutta

Lisätiedot

Hyvinvointia Maakuntaan VIII 21.1.2015. Alkoholinkäyttö puheeksi hyvinvoinnin edistämiseksi Heli Heimala

Hyvinvointia Maakuntaan VIII 21.1.2015. Alkoholinkäyttö puheeksi hyvinvoinnin edistämiseksi Heli Heimala Hyvinvointia Maakuntaan VIII 21.1.2015 Alkoholinkäyttö puheeksi hyvinvoinnin edistämiseksi Heli Heimala Taustaa Hyvinvointiaatteen peruskivi on uskomus, että kun ihmisen perustarpeet tyydytetään ja hänelle

Lisätiedot

Suomen Ensihoitoalan Liitto ry. Kevätopintopäivät Savonlinna 8.42016 Seksuaalinen väkivalta

Suomen Ensihoitoalan Liitto ry. Kevätopintopäivät Savonlinna 8.42016 Seksuaalinen väkivalta Suomen Ensihoitoalan Liitto ry Kevätopintopäivät Savonlinna 8.42016 Seksuaalinen väkivalta Seksuaalisuus Seksuaalisuus on olennainen osa ihmisyyttä koko elämänsä ajan. Siihen kuuluvat seksuaalinen kehitys,

Lisätiedot

Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020

Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020 Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020 Katriina Bildjuschkin Seksuaalikasvatuksen asiantuntija, Seksuaali- ja lisääntymisterveysyksikkö Seksuaalisuus on Erottamaton

Lisätiedot

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk 9.12 Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

Seksuaalisuus. osana kokonaisvaltaista hoitotyötä. Haija Kankkunen Terveydenhoitaja (Yamk), seksuaalineuvoja 22.3.2016

Seksuaalisuus. osana kokonaisvaltaista hoitotyötä. Haija Kankkunen Terveydenhoitaja (Yamk), seksuaalineuvoja 22.3.2016 Seksuaalisuus osana kokonaisvaltaista hoitotyötä Haija Kankkunen Terveydenhoitaja (Yamk), seksuaalineuvoja 22.3.2016 Hoitotyössä seksuaalisuuden huomioon ottaminen jää usein muiden terveyteen ja hyvinvointiin

Lisätiedot

Anu Mällinen Kätilö (YAMK), Seksuaaliterapeutti (NACS), Seksuaaliterveyden asiantuntija (NACS) 2.9.2013, Tampere

Anu Mällinen Kätilö (YAMK), Seksuaaliterapeutti (NACS), Seksuaaliterveyden asiantuntija (NACS) 2.9.2013, Tampere Anu Mällinen Kätilö (YAMK), Seksuaaliterapeutti (NACS), Seksuaaliterveyden asiantuntija (NACS) 2.9.2013, Tampere Olennainen osa ihmisyyttä koko elämän ajan (perustarve) Seksuaalisuus on ihmisen synnynnäinen

Lisätiedot

Nettikasvattajan. käsikirja

Nettikasvattajan. käsikirja Nettikasvattajan käsikirja 5+1 ohjetta kasvattajalle 1 Ole positiivinen. Osallistu lapsen nettiarkeen kuten harrastuksiin tai koulukuulumisiin. Kuuntele, keskustele, opi! Pelastakaa Lapset ry:n nettiturvallisuustyön

Lisätiedot

Lapsuus ja nuoruus. jatkuu. sairastumisen. jälkeenkin! Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson

Lapsuus ja nuoruus. jatkuu. sairastumisen. jälkeenkin! Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson Lapsuus ja nuoruus jatkuu sairastumisen Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson jälkeenkin! Vanhempana emme voi suojata kaikilta vastoinkäymisiltä, mutta voimme tukea heitä eri kehitysvaiheissa löytämään

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Kukkapellon päiväkoti sijaitsee Tampereen eteläisellä alueella kauniin Arboretumin puutarhan välittömässä läheisyydessä. Päiväkoti on perustettu

Lisätiedot