Maallisten ilojen puutarha - materiaalia seksuaalisuudesta päihdeongelmaisten naisten ryhmäkeskustelun tueksi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Maallisten ilojen puutarha - materiaalia seksuaalisuudesta päihdeongelmaisten naisten ryhmäkeskustelun tueksi"

Transkriptio

1 Maallisten ilojen puutarha - materiaalia seksuaalisuudesta päihdeongelmaisten naisten ryhmäkeskustelun tueksi Seksologian perusteet -koulutus Jyväskylän Ammattikorkeakoulu 2007 Kehittämistehtävä Pia Piispanen

2 2 1. NAISTEN PÄIHDERIIPPUVUUS JA SEKSUAALISUUS Näkökulmia naisten päihderiippuvuuteen Naisten erityisyys ja seksuaalisuus KÄSITTEITÄ Seksuaalisuus Seksi Seksuaaliterveys Myyttejä seksuaalisuudesta SEKSUAALISUUDEN PORTAAT VÄESTÖLIITON MALLIN MUKAAN LOOGISET TASOT ELI KOKEMUKSEN NEUROLOGISET TASOT PROSESSIN KUVAUSTA Idean kehittelyä Tavoitteeni Maallisten ilojen puutarha" PELI JA PELAAMINEN KOKEMUKSIA PELAAMISESTA OMAN PROSESSINI ARVIOINTIA...20 KIRJALLISUUS...22

3 3 1. Naisten päihderiippuvuus ja seksuaalisuus Naisten päihderiippuvuus on laajempi asia kuin mitä ensi ajattelemalla tulee mieleen. Pyrin kuvaamaan useita näkökulmia naisten päihderiippuvuudesta ja sen monimuotoisuudesta. Naisten päihteidenkäytön monimuotoisuuteen kiinnitti huomiota Naiserityiset päihdepalvelut -seminaarissa sosiaalija terveysministeriön alkoholiohjelman koordinaattori Marjatta Montonen. Hänen mukaansa julkisuudessa esillä oleva näkökulma naisten päihdeongelmaan on kapeutunut. Naisia käsitellään universaalisti Naisena ja Äitinä. Kuitenkin luettelo olemassa olevista, erilaisista naisista on pitkä. Nainen voi olla vaikkapa sinkku, leski, lesbo, eronnut, nuori, keski-ikäinen, ikääntyvä tai ikääntynyt. Kun suomenkielisessä kirjallisuudessa puhutaan päihteistä ja naisista on useimmiten mainittu alkoholin aiheuttamista ongelmista tai sitten on keskitytty esimerkiksi päihdeäitien problematiikkaan. Vain tietyistä riskiryhmistä puhuttaessa unohdetaan monimuotoisuus, joka liittyy naisten päihdeongelmaan. Tämä aiheuttaa sen, ettei monikaan päihdeongelmainen nainen kykene samaistumaan julkisuudessa olevaan kuvaan päihdeongelmaisesta naisesta. Naisia on monenlaisia. Päihteidenkäyttöä on monenlaista. Jokaisella naisella on oma historiansa ja kehitystarinansa ja tämä tulee huomioida palvelujärjestelmässä. Koska naisia on kovin erilaisia ja samoin tapoja, jolla nainen on tullut riippuvaiseksi päihteistä, on koko naisten päihdeongelmaa lähestyttävä laajemmasta näkökulmasta, mitä Suomessa on tähän saakka lähestytty. (Montonen, 2006) Riippuvuudessa on oikeasti kyse liukumasta tai jatkumosta, jossa esimerkiksi alkuun harmiton alkoholinkäyttö lisääntyy, muuttaa luonnettaan ja muuttuu ongelmalliseksi vähin erin, ei yhdessä yössä. Alkoholin ongelmakäyttöön saattaa liittyä monenlaisia muita ongelmia ja muun muassa monipäihdekäyttöä, esimerkiksi rauhoittavien lääkkeiden ongelmakäyttöä. Suomalaisista huumausaineiden käyttäjistäkin valtaosa käyttää rinnalla myös alkoholia. Henkilöitä, joiden alkoholin ongelmakäyttö on diagnosoitavissa alkoholiriippuvuudeksi on väestössä vain muutama prosentti - lienee miesten joukossa noin 6%, naisten joukossa sitäkin vähemmän. Huomion kohdistaminen yksinomaan päihderiippuvuuteen siis peittää näkyvistä ongelmien monimuotoisuuden ja "ongelmajatkumon", joiden näkyminen taas olisi olennaisen tärkeää, jotta päihteiden ongelmakäyttäjille saataisiin tarjotuksi apua ja tukea varhaisemmassa vaiheessa ja jotta päihteiden ongelmakäytön ehkäisyyn saataisiin kiinnitetyksi nykyistä enemmän huomiota. (Montonen, 2007) 1.1 Näkökulmia naisten päihderiippuvuuteen Päihderiippuvuus on pitkäaikainen sairaus ja riippuvuudesta puhutaan, kun tietty tunnusmerkistö täyttyy. Päihteet ovat mielihyvän tai huumauksen takia nautittuja aineita. Riippuvaiselle tyypillistä on kyvyttömyys säädellä päihteen käyttöä ja elimistön kasvava kyky sietää ainetta sekä vieroitusoireet aineiden käytön loputtua. Päihderiippuvuudelle on tunnusomaista hallitsemattomien päihteenkäyttöjaksojen toistuminen raittiiden jaksojen jälkeen. Ihmisellä on jatkuva halu vähentää päihteenkäyttöä tai epäonnistuneita yrityksiä vähentää tai kontrolloida aineen käyttöä. Eräs tunnusmerkki riippuvuudelle on se, että aineen hankintaan, käyttöön tai aineen vaikutuksista toipumiseen kuluu paljon aikaa. Käyttö alkaa muodostua elämän keskipisteeksi. Tärkeitä harrastuksia

4 4 tai sosiaalisia suhteita lopetetaan aineen käytön takia. Päihteen käyttöä jatketaan, huolimatta niistä kiistattomista sosiaalisista ja terveydellisistä haitoista, joita käytöstä aiheutuu. Esimerkiksi naisten lisääntyneen alkoholinkäytön myötä alkoholin käyttöön liittyvät mielenterveyden häiriöt ovat lisääntyneet. Koska päihderiippuvuus on monien tekijöiden summa, ei pelkästään päihteiden käyttöä tarkastelemalla saada luotettavaa käsitystä kuntoutumisen etenemisestä. Tuloksellisuutta pitäisi arvioida huomioimalla myös muutokset toiminta- ja työkyvyssä sekä elämänlaadussa. (Kansanterveyslaitos, 2006) Arvioiden mukaan Suomessa noin 6% raskaana olevista naisista on päihdeongelmaisia eli alkoholin, huumeiden tai lääkkeiden ongelmakäyttäjiä. Vuosittain tämä tarkoittaa noin lapsen syntymistä päihdeongelmaisille äideille. (Halmesmäki ym 2007) Raskaana olevien naisten huumeiden käyttö jää helposti huomaamatta ja alkoholistiodottajista diagnosoidaan vain joka neljäs. Sikiövauriot ja vahingollinen vaikutus lapsen kehitykseen ovat kiistattomia haittoja naisten alkoholin käytöstä (Sarkola, 2003). Alkoholin käyttö laskee progesteroni- ja estrogeenitasoa ja nostaa testosteronin eli miessukuhormonin tasoa. (Myllyhoitoyhdistys, 2006) Naisten miessukuhormoni- eli testosteronipitoisuus nousi keskimäärin noin 65% alkoholin juomisen jälkeen. Nousu oli alkoholiannoksesta riippumaton ja voimakkainta kuukautiskierron keskivaiheessa. Yhdistelmäehkäisypilleriä käyttävillä naisilla nousu oli keskimäärin noin 270%. Testosteroni oli koholla kunnes alkoholi oli kokonaan poistunut elimistöstä. (Sarkola, 2001). Hormonitasapainon häiriöt ilmenevät kuukautishäiriöinä, hedelmättömyytenä, ennenaikaisina vaihdevuosia sekä rintasyöpä- ja osteoporoosiriskin lisääntymisenä. Testosteronitason nousu saattaa liittyä myös naisten lisääntyneeseen väkivalta- ja seksikäyttäytymiseen. (Myllyhoitoyhdistys, 2006) Väkivaltaista käyttäytymistä ja päihteiden yhteyttä väkivaltaiseen käyttäytymiseen ei ole tutkittu naisilla samassa määrin kuin miehillä, mutta saadut tutkimustulokset osoittavat päihteidenkäytön olevan myös naisilla hyvin keskeinen väkivaltariskiä lisäävä tekijä. Päihteitä käyttävillä naisilla on todettu suuri riski solmia sellaisia suhteita, joissa esiintyy väkivaltaisuutta. Tämä lisää heidän vaaraansa tulla pahoinpidellyiksi, mutta se lisää myös riskiä, että he itse käyttäytyvät väkivaltaisesti. Päihteet lisäävät väkivaltariskiä moninkertaisesti osaksi siksi, että ne heikentävät ihmisen kykyä ymmärtää ja käsitellä ihmissuhteissa esiintyviä ristiriitoja, mutta myös siksi, että päihteiden väärinkäyttäjän elämäntapa sinänsä lisää vaaraa joutua tekemisiin väkivaltaisuuden kanssa. (Weizmann-Henelius, 2007) 1.2. Naisten erityisyys ja seksuaalisuus Naisen riippuvuuksien ja päihdeongelmien kehitykseen liittyy erityispiirteitä, jotka tulisi huomioida varhaisvaiheen ennaltaehkäisyssä, hoidossa ja kuntoutuksessa. (Palojärvi, 2003). Humalaisen naisen status laskee helposti ja nopeammin kuin vastaavassa humalassa olevan miehen. Pahasti päihtynyt nainen mielletään helposti "huonoksi naiseksi", arvottomaksi. Näin hän tulee helpommin seksuaalisesti hyväksikäytetyksi tai joutuu raiskatuksi. (Nissinen, 2007) Päihtyneen ihmisen tajunnantaso on laskenut jolloin seksuaalisen hyväksikäytön mahdollisuus lisääntyy. Päihtyneenä itsensä suojaaminen unohtuu usein. (Heinonen, 2005) Alkoholia käyttävä nainen on alttiimpi henkisen, fyysisen tai seksuaalisen väkivallan kohteeksi joutumiselle, ei-toivotuille raskauksille, tapaturmille ja onnettomuuksille. (Sarkola 2003) Raskauden ja tautien pelko saattaa myös aiheuttaa naisille voimakasta katumusta ja itseinhoa

5 5 (Myllyhoitoyhdistys, 2006). Runsas päihteiden käyttö vaikuttaa seksuaaliseen halukkuuteen alentavasti, jolloin helposti ajaudutaan parisuhteessa ristiriitatilanteisiin. Koska oma henkinen jaksaminen on alentunut päihderiippuvuuden myötä, niin väkivallan käyttö parisuhteessa on tavallista. Rankka huumeiden käyttö hidastaa myös henkistä, sosiaalista ja emotionaalista kehittymistä ja kasvua, jolloin ihmissuhdeongelmat ovat hyvin tavallisia. Myös suhde prostituutioon ja väkivaltaan on muuttunut. (Heinonen, 2005) Huumeiden aiheuttama riippuvuus voi myös johtaa tilanteeseen, joka altistaa seksin tarjoamiseen vastineeksi rahasta tai huumeista. Silloin vaurioitetaan omaa seksuaalista itsekunnioitusta ja minäkuvaa (Dahl, Hirschovits, 2002). Häpeä ja syyllisyydentunteet liittyvät erityisesti naisten päihdeongelmaan. Siksi naiset pyrkivät salaamaan päihderiippuvuutensa mahdollisimman pitkään ja avun hakeminen viivästyy. Kun nainen viimein hakee apua, on hänen päihderiippuvuutensa yleensä jo hyvinkin pitkällä ja useita vuosia hukattu. Joillakin naisilla esiintyy sosiaalisten tilanteiden pelkoa, joka kapeuttaa sosiaalisia verkostoja. Heillä on useimmiten heikko itsetunto ja alhainen omanarvontunto. Heillä voi olla kokemuksia haavoittavista ihmissuhteista, väkivallasta ja/tai seksuaalisesta ja muusta hyväksikäytöstä. (Myllyhoitoyhdistys, 2006) Päihteiden käyttö vaikuttaa myös naisen fysiologiaan. Hedelmällisyys saattaa alentua, kuukautiset voivat olla epäsäännölliset ja munasarjat kooltaan pienet. Nuorten naisten alkoholismiin liittyvät rinnakkaissairaudet, kuten anoreksia, saattavat olla osallisia seksuaalitoimintojen häiriöön. Naisalkoholistien seksuaalitoiminnot korjautuvat raittiudella, mikäli sairaus ei ole edennyt maksan tai sukurauhasten mitattavien häiriöiden tasolle. (Paakkari, 2006) Päihderiippuvuuteen luisuva ihminen kadottaa pikkuhiljaa realiteettitajunsa. Aiemmin paheksuttu ja vältelty käyttäytyminen ja hyvinkin suuret käyttömäärät muuttuvat normaaleiksi. Hänen sosiaalinen ympäristönsä muuttuu: paljon juova nainen etsii itselleen paljon juovaa seuraa, jotta voisi tuntea oman alkoholinkäyttönsä tavalliseksi. Nainen saattaa myös vetäytyä täydelliseen yksinäisyyteen saadakseen juoda rauhassa ja salaa. Runsaasti alkoholia käyttävä nainen puolustelee juomistaan, saattaen vedota tasa-arvoon ja yleiseen käytäntöön tai vähättelee juomistaan tai jopa ylpeillä hyvällä viinapäällään. Tyypillistä sairastumisen ja kieltämisen etenemisessä on myös se, että nainen tekee päätöksiä ja lupauksia, jotka hän rikkoo kerta toisensa jälkeen. Riippuvuuteen sairastuminen vaikuttaa siis myös arvoihin ja moraaliin. Päihteen vaikutuksen alaisena tehtyjä tekoja joutuu selittelemään itselleen ja läheisilleen. Kun rajat hyvän ja huonon, sallitun ja ei-sallitun toiminnan välillä hämärtyvät, aiemmin sopimaton käyttäytyminen muuttuu sopivaksi. Perheen laiminlyönti, holtittomuus rahaasioissa, humalassa sekoilut ja seksuaaliset lipsahdukset aiheuttavat yleensä voimakasta syyllisyyttä ja häpeää. Kestääkseen näitä tunteita naisen on pakko alkaa valehdella sekä itselleen että ympäristölleen. päihderiippuvainen nainen on usein seksuaalisuutensa suhteen hukassa ja helposti hyväksikäytettävissä (Myllyhoitoyhdistys, 2006). Usein nainen hakee epätoivoisesti toisen ihmisen läheisyyttä ja sen hintana on seksiin suostuminen. Toisen ihmisen nälkä saa suostumaan sellaisiin asioihin, jotka ovat epämiellyttäviä. Uhrin näkökulmasta kirjoittaessaan naistentautien erikoislääkäri, pari- ja seksuaaliterapeutti Pirkko Brusila tuo esiin parisuhteissa esiintyvän seksuaalisen väkivallan yleisyyden. Tutkimuksen mukaan jopa puolet naisista oli joutunut entisessä parisuhteessaan seksuaalisen väkivallan kohteeksi. Koska seksuaalisessa väkivallassa kajotaan ihmisen herkimpään yksityisyyteen, kokee nainen

6 6 itsemääräämisoikeutensa kadonneen ja identiteettinsä sekä itsekunnioituksensa menetetyksi. Ihmisen iän, elämäntilanteen ja psyykkisen rakenteen sekä kulloistenkin voimavarojen mukaiset reaktiot voivat olla erilaisia. Nuoret naiset ovat erityinen riskiryhmä, sillä heiltä puuttuvat sanat ja keinot käsitellä väkivaltakokemuksiaan. Seksuaalista väkivaltaa kokeneilla esiintyy muita enemmän psykosomaattisia oireita, he käyttävät muita enemmän päihteitä, he joutuvat useammin muiden väkivaltatekojen kohteeksi ja alkavat itsekin käyttäytyä väkivaltaisesti. (Brusila, 2006) Kirjallisuudesta en löytänyt viitteitä päihdeongelmaisten naisten homoseksuaalisia kokemuksista tai parisuhteista. Homoseksuaalien naisten päihdeongelmaa on tutkittu. Suomessa vuonna 1999 tehdyn tutkimuksen mukaan noin kuudella prosentilla naisista on ollut hyväilyjä tai seksiä omaa sukupuolta olevan henkilön kanssa. Noin puolet näistä kokemuksista oli saatu vuosia sitten ja vain yhden kumppanin kanssa. Viimeaikaisissa Euroopassa ja Yhdysvalloissa tehdyissä tutkimuksissa on päädytty tuloksiin, joiden mukaan 4-10%:lla väestöstä on homo- ja biseksuaalisia kokemuksia ja pysyvämpi homo- tai bi-seksuaalinen suuntautuminen ja/tai identiteetti on noin 2-5%:lla. (Nissinen, 2006) Täydellinen raittius on harvinaisempaa ja alkoholin käyttö on yleisempää kuin väestössä keskimäärin. Homo- ja biseksuaalisilla naisilla erot keskimääräiseen naisväestöön ovat olleet huomattavia, heidän päihteiden kulutus-tottumuksensa ovat määrällisesti lähellä miesten kulutusta. Lisäksi vähemmistöjen baarikulttuuri suosii päihderiippuvuuden kehittymistä. (Nissinen, 2006) Nissinen toteaa artikkelissaan, että seksuaalisuutta käsitellessä tulee erottaa toisistaan seksuaaliset tunteet ja halut, seksuaaliset teot ja seksuaalinen identiteetti, koska niiden keskinäinen suhde vaihtelee yksilöllisesti (Nissinen, 2006). Mitä kaikkea tulee käsitellä, kun puhutaan seksuaalisuudesta, naisista, jotka ovat päihteiden käyttäjiä, siitä toipumassa ja tekemässä muutosta koko elämässään? Oleellisin apu tulee aidosta kiinnostuksesta ja kuuntelemisesta, myötätuntoisesta läsnäolosta ja välittämisestä (Brusila, 2006). Jos asiakkaalla on runsaasti addiktiivista käyttäytymistä, on hyvä auttaa häntä tunnistamaan ja nimeämään erilaisia tunteitaan ja keskustella siitä, miten asiakas tällä hetkellä määrittelee oman seksuaalisuutensa ja siihen liittyvät ihmissuhteet ja miten hän niitä arvottaa. (Nissinen, 2006) Päihteiden vaikutusten esiintuominen yksilön seksuaalisuuden näkökulmasta voisi olla yksi keino ennaltaehkäistä päihteiden käyttöä. Toinen käyttöä vähentävä asia voisi olla positiivisen nautinnon opettelun korostaminen. Ihminen pystyy tuottamaan sekä toiselle että itselleen erityisen hyvää seksuaalista nautintoa. (Dahl, Hirschovits, 2002)

7 7 2. Käsitteitä 2.1. Seksuaalisuus Seksuaalisuus on jokaisen ihmisen sisäinen ominaisuus syntymästä lähtien, aina kuolemaan saakka. Seksuaalisuus sisältää mm. seksuaalisen kehityksen, biologisen sukupuolen, sosiaalisen sukupuoliidentiteetin ja sen mukaisen roolin, seksuaalisen suuntautumisen, eroottisen mielenkiinnon, nautinnon ja intiimiyden sekä suvun jatkamisen. Seksuaalisuus koetaan ja voidaan ilmaista eri tavoin: ajatuksin, fantasioin, haluin, uskomuksin, asentein, arvoin, käyttäytymisessä, rooleissa ja pari- ja ihmissuhteissa. Vaikka kaikki nämä ulottuvuudet voivat sisältyä seksuaalisuuteen, niitä kaikkia ei aina koeta ja ilmaista. Seksuaalisuus kehittyy portaittain koko elämän ajan. Se myös muuttaa ilmenemistään ja tarkoitustaan elämäkokemuksen ja -tilanteiden mukavaan. Aika, yhteiskunta, historia, kulttuuri, uskonto ja elämänolosuhteet joissa kukin elää, vaikuttavat jokaisen käsitykseen seksuaalisuudesta, myös itsestä tyttönä tai poikana, naisena tai miehenä. (Ilmonen, Nissinen, 2006) Seksuaalisuus on ihmisen elämän perusvireen antava ja kantava voima. Seksuaalisuus on osa ihmisen persoonaa ja siten erottamattomissa muusta elämästä. Seksuaalisuus on sitä, mitä me olemme ja seksi on sitä, mitä teemme. Seksuaalisuus on siten enemmän kuin seksi. Seksi on aikuisten ihmisten leikkiä yhdessä ja itsekseen. Seksiä voi toteuttaa niiden raamien puitteissa, jotka näkemys omasta ja toisen seksuaalisuudesta asettaa. Eheä ja terve seksuaalisuus on ihmisen kyky olla kontaktissa itseensä ja toiseen omana itsenään ilman pelkoja, turhaa häpeää ja syyllisyyttä. Eheää seksuaalisuutta on rakastaa omaa ruumistaan sellaisena kuin se on sekä kunnioittaa sitä hellien ja nautintoa suoden. Tällöin voi kunnioittaa myös toista ihmistä. Eheän seksuaalisuuden omaava ihminen ei käytä toista ihmistä välineenä seksuaalisuutensa ilmentämisessä. Seksuaalisesti eheä ihminen tunnistaa omat tunteensa ja ilmaisee niitä sekä omia perimmäisiä tarpeitaan. Hän säilyttää oman yksilöllisyytensä ja erillisyytensä suhteessa toiseen ja ottaa tarvittaessa, tietoisesti läheisyyttä toiseen ihmiseen. Vain toisistaan erillisten ihmisten välillä voi mahdollistua tyydyttävä, aistillinen, rakastava seksuaalielämä. (Kaartinen, 2006) Seksuaalisuutta voidaan ajatella välineenä, jonka avulla jokaiselle löytyy oma tapa elää ja olla olemassa, ilmaista itseään, ymmärtää elämää, rakastaa. Se on siis osittain näkymätöntä ja osittain näkyvää. Suhtautuminen seksuaalisuuteen on eri aikoina ja eri kulttuureissa ollut hyvinkin erilaista. Seksuaalisuus, seksi ja yhdyntä ovat joillekin hyvin erilaisia käsitteitä, joillekin lähes identtisiä. Joissakin yhteisöissä seksuaalisuuden toteuttaminen on ollut sallittua vain lisääntymistarkoituksessa. Sukupuoliroolien muuttuminen tasa-arvoisempaan suuntaan on voimakkaasti muuttanut käsityksiä seksuaalisuudesta. (Nissinen, 2006) 2.2. Seksi Seksuaalinen toiminta eli seksi voi olla oman seksuaalisuuden esille tuomista, kontaktien hakemista tai sellaista toimintaa, joka tähtää hyvän olon tunteen tai nautinnon saavuttamiseen joko yksin tai vuorovaikutuksessa. Yksin tapahtuvaa seksiä voi olla esimerkiksi haaveilu, fantasiat, eroottisten

8 8 virikkeiden käyttö tai itsetyydytys. Vuorovaikutteista seksiä voi taas olla esimerkiksi flirttailu, kiihotushyväilyt, rakastelu tai yhdyntä. Seksi on siis seksuaalisuuden ilmaisemista käyttäytymisen ja toiminnan kautta sekä tuntein ja ajatuksin. Jokainen ihminen kokee kiihottumista ja nautintoa omalla tavallaan ja siksi jokainen itse määritteleekin omalla tavallaan, mikä on seksiä. (Nissinen, 2006) Joidenkin seksuaalisen toiminnallisuuden muotojen voidaan sanoa olevan yleisesti hyväksyttyjä. Tällaisia ovat mm. mielikuvittelu eli fantasiointi, suutelu, toisen hyväileminen, koskettaminen, hierominen, itsetyydytys ja rakastelu. Lähes kaikki edellä mainitut muuttuvat kuitenkin laittomiksi, moraalittomiksi tai hyvän maun vastaisiksi, jos suostumus toimintaan ei ole molemminpuolinen tai niiden toteuttamispaikka on väärä. Ei on aina ei, parisuhteessa ja seurustellessakin. Edellä mainittujen rajojen puitteissa on mahdollisuus toteuttaa seksuaalista suuntautumistaan eri tavoin. Ihminen voi olla seksuaaliselta identiteetiltään joko hetero-, homo- tai bi-seksuaalinen. Suomen laissa kaikki nämä suuntautumiset ovat sallittuja. Henkilö voi toteuttaa seksuaalisuuttaan monin tavoin, joista joillekin tavoille on kehitetty luokittelua varten nimet, kuten ekshibitionismi tai fetisismi. Useimmille tavoille ei ole kuitenkaan olemassa vakiintunutta määrittelyä. Kaikissa tavoissa tärkeintä on, että kunnioitetaan omaa ja toisen seksuaalista itsemääräämisoikeutta, ts. oikeutta määrätä omasta seksuaalisuudestaan. Mitä minun kanssani saa tehdä ja mitä ei. Jokaisen toiveita pitää kunnioittaa ja kieltoa totella. (Nissinen, 2006) 2.3. Seksuaaliterveys Maailman terveysjärjestön WHO:n (2002) mukaan seksuaaliterveys on seksuaalisuuden terveysalue. Se on fyysisen, emotionaalisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin tila suhteessa seksuaalisuuteen; se ei ole pelkästään sairauden tai vajaatoiminnan poissaoloa. Hyvä seksuaaliterveys edellyttää positiivista ja kunnioittavaa asennetta seksuaalisuuteen ja sisältää halutessaan mahdollisuuden nautinnollisiin ja turvallisiin seksuaalisiin kokemuksiin vapaana pakottamisesta, riistosta ja väkivallasta. Jotta hyvä seksuaaliterveys voidaan saavuttaa ja ylläpitää, tulee kaikkien ihmisten seksuaalioikeuksia kunnioittaa ja suojata. (Ilmonen, Nissinen, 2006) Eräs seksuaaliterveyteen liittyvä käsite on lisääntymisterveys. Lisääntymisterveydellä tarkoitetaan sitä, että hedelmällisyys säilyy mahdollisimman hyvänä, jotta on mahdollisuus saada biologisia lapsia, kun elämäntilanne tuntuu siltä. Hedelmällisyyttä voidaan vaalia mm. ehkäisemällä seksitauteja eli välttämällä riskitilanteita ja käyttämällä kondomia, seulomalla sairauksia ja tauteja sekä hoitamalla mahdolliset löydökset. (Väestöliitto, 2007) 2.4. Myyttejä seksuaalisuudesta Jokainen yhteiskunta elää myyttien maailmassa, ja seksin alueella näitä myyttejä on enemmän kuin monella muulla elämänalueella. Myyttien merkityksen tajuaminen auttaa huomaamaan niiden voimakkaan vaikutuksen. Miehinen ja maskuliininen seksikulttuuri on omaksuttu hyvin alitajuisesti, ja kulttuurin uskomukset, arvot ja asenteet on sisäistetty luetun, kirjoitetun ja nähdyn perusteella. Nykyinen myytistö rapisee edelleen naisten tullessa entistä aktiivisemmiksi aloitteentekijöiksi ja oman

9 9 seksuaalisuutensa hallitsijoiksi. Kukaan ei voi tietää seksistä kaikkea ilman harjoittelua: keskiarvoihmisiä ei ole olemassakaan, vaan jokainen nainen (ja mies) on erilainen myös eroottisuudessaan. Mielihyvän lähteet ja toivomukset ovat hyvin henkilökohtaisia ja ne vaihtelevat eri ajankohtina. (Juvakka, Kalkkinen, 1998) Ihmisten mielissä seksuaalisuudesta elää paljon vääristyneitä ajatuksia ja luuloja. Mikä on luvallista? Kysymykseen voit vastata myöntävästi, jos asiat tuntuvat sinusta ja kumppanistasi hyviltä. Kaikki uudet kokeilut ovat kahden aikuisen ihmisen seksisuhteessa luvallisia siihen rajaan asti, kun molemmat haluavat niitä. Absoluuttista totuutta ei ole olemassa, sillä toisessa suhteessa jokin toimii, toisessa ei. Jokainen yksilö ja parisuhde on erilainen, joten seksille on vaikea asettaa rajoja ja normeja. Jokaisen on itse tehtävä matka omaan seksuaalisuuteensa, löydettävä omat rajansa ja tunnistettava omat halunsa ja toiveensa. Asian voisi kiteyttää siten, että molemmille nautinnollinen seksi on luvallista. (emt) Kenenkään ei tulisi tehdä seksin alueella mitään itseään tai toista vastaan. Toisen raju satuttaminen, pakottaminen tai alistaminen seksiin vastentahtoisesti on luvatonta, sillä jokaisella on oikeus omaan kehoonsa ja koskemattomuuteensa. Läheisyyttä ja hyvää seksiä ei voi koskaan vaatia pakolla, eikä sitä pakottamalla voi koskaan myöskään saada. Raiskaus ei ole koskaan seksiä, vaan aina väkivaltaa. Pakottaminen vie kumppaneita kauemmaksi toisistaan ja useamman askeleen päähän toimivasta seksisuhteesta luoden kaksi toisilleen vierasta ihmistä, jotka harrastavat seksiä kuin kuplassa kohtaamatta todellisuudessa koskaan toisiaan. (emt)

10 10 3. Seksuaalisuuden portaat Väestöliiton mallin mukaan Seksuaalisuuden portaat on malli siitä, miten ihmisen seksuaalinen kehitys etenee vaiheittain ja vaiheet voidaan nähdä portaina. Sen ovat kehittäneet seksuaalineuvoja Erja Korteniemi-Poikela ja lääkäri Raisa Cacciatore. Vaiheet kuvataan ensimmäisestä pikkulapsen äitiin tai isään rakastumisesta aina yhdeksänteen, rakastelun portaaseen saakka. Jokaisella portaalla on oma tehtävänsä, haasteensa ja oppinsa. Niitä ovat esimerkiksi se, että nuori oppii ymmärtämään toista ihmistä suhteessa itseensä tai oppia seurustelun pelisääntöjä, ilmaisemaan rakkautta, ja sietämään ja ilmaisemaan pettymyksen tunteita. Opitaan ymmärtämään kiihottuminen normaalina, hyvänä ja terveellisenä asiana. Itsemääräämisoikeuden tulee toteutua ja jos se ei toteudu, on sillä vääjäämättä seurauksia myöhempään elämään. Pahimmillaan se aiheuttaa haluttomuutta, pelkoja, kipuja ja ahdistusta. Siksi on tärkeää osata kieltäytyä, jos ei halua tai jokin asia ei miellytä. Tehtävänä on oppia kääntämään ristiriidat voimavaraksi ja suhdetta syventäviksi tekijöiksi. On myös osattava pohtia eroa mahdollisena ratkaisuna, jos suhde ei tunnu toimivan. Aiemmin portailla on jo opittu, että erosta selviää hengissä. Rohkaistumis-portaan tehtävänä on uskaltautua itse tekemään omat valinnat, päätökset ja kantamaan vastuu omasta elämästään. Vanhempien suojaa ei enää tarvita, sillä omat siivet kantavat jo. Rakasteleminen Mikä tuntuu hyvältä Suudellen Käsi kädessä Tykkään susta Kaverille kerrottu Tuttu salattu Idolirakkaus Äiti/isä - nainen/mies Pikkulapsi/uteliaisuus... Murrosikä - herkistymisvaihe... Varhaisaikuisuus-rohkaistuminen Kuva: Seksuaalisuuden portaat (Cacciatore, Korteniemi-Poikela, 2000) Kehittymistä tapahtuu järjen, tunteen ja biologian tasoilla. Kullekin portaalle kuuluu sille ominaisia tunne- ja toimintatapoja. Useimmiten kehitys etenee portaalta toiselle. Joskus joku porras saattaa kuitenkin jäädä väliin ja joskus jollekin aiemmalle portaalle saatetaan palata. Tärkeintä on se, että jokainen ihminen etenee kehityksessään rauhassa ja omaa tahtiaan. Seksuaalisuuden portaat ovat ideologinen kehittymisprosessi, jonka jokainen askelma on tärkeä. Harvat ihmiset kuitenkaan kulkevat järjestelmällisesti portaalta portaalle. Jos portaita jää huomattava määrä väliin, tarkoittaa se liian aikaista aikuistumista ja aiheuttaa erilaisia, niin välittömiä kuin myös välillisiä seurauksia tulevaisuuteen. Omaa järjellistä ja biologista kehitystä ei voi muuttaa, eikä tunteiden kehittymistä ja hallintaan oppimista voi vauhdittaa, vaan ne tapahtuvat omaa vauhtiaan. Niihin voi kyllä vaikuttaa estävästi ja jopa vahingollisesti. Jos erilaisten kehitysvaiheiden olemassaolo ja tehtävä ymmärretään, viivytään kussakin kehitysvaiheessa riittävän kauan. Tällöin ei ole aihetta myöskään kiiruhtaa eteenpäin. (Korteniemi-Poikela, Cacciatore, 2000)

11 11 Jos useita seksuaalisuuden portaita jää väliin, seurauksena tästä tietämättömyydestä tulee turhien riskien ottamista ja vääränlaisten valintojen tekemistä. Jos lapsi elää toiminnan tasolla biologista, järjellistä ja tunteellista kehitystasoaan ylemmällä portaalla, hän tuntee olonsa oudoksi, sillä hän ei tunne itseään riittävästi kyetäkseen ymmärtämään itseään ja ympäristöään. Tämä aiheuttaa huonoa itsetuntoa, sillä hän ei pysty täyttämään omia tai ympäristön ideaaleja. Tulevaisuuden seurauksina voidaan nähdä huonon itsetuntemuksen hoitamattomuuden seurauksena itsearvostuksen puute. Se ajaa ihmisen erilaiseen riskikäyttäytymiseen: päihteiden käyttöön, syömisen ongelmiin, seksiriskikäyttäytymiseen tai muuhun itseä vahingoittavaan toimintaan. Jos lapsena on ollut huonot tai heikot esikuvat parisuhdetta ajatellen ja/tai esimerkiksi herkistymisvaiheen huono itsetunto estää läheisyyden, ystävyyden ja ennen kaikkea pettymyksistä selviytymisen ja niiden harjoittelun, voi aikuisiän liittoja rasittaa ainainen mustasukkaisuus, kyvyttömyys kestää pettymyksiä ja ääritapauksissa väkivaltainen käyttäytyminen erotilanteessa. Jos ystävyyden ja seurustelun pelisäännöt ovat opettelematta, aiheuttaa se paitsi kyvyttömyyttä tasavertaiseen suhteeseen, myös erilaisia seksuaaliongelmia, kuten kyvyttömyyttä, seksuaalista haluttomuutta, pelkoja, jännittämistä tai suorituspaineita. (emt) Ihmisen voidaan katsoa olevan valmis itsenäiseen elämään, kun järki, tunne ja biologia kohtaavat samalla portaalla. Silloin ihminen osaa kantaa vastuuta itsestään ja on tietoinen itsestään. Silloin valinnat perustuvat tietoon ja erilaiset tunteet osataan hallita. Tässä prosessissa lapsi ja nuori tarvitsee aikuisen ohjeita, tukea ja esimerkillistä läsnäoloa. (emt) Voidaan olettaa, että murrosikäisenä alkanut runsas päihteiden käyttö vaikuttaa seksuaaliseen kasvuun ja kehitykseen. Useampia portaita saattaa jäädä päihteiden käytön takia käymättä läpi. Vuosia jatkuneen päihteiden käytön jälkeen on hyväksi tarkastella seksuaalisuuden portaiden tasoja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin näkökulmasta. Seksuaalisen kehityksen portaat ovat hyödyksi erityisesti naisille, joiden päihteidenkäyttö on vaikuttanut liian nopeasti tapahtuneeseen aikuisten maailmaan astumiseen.

12 12 4. Loogiset tasot eli kokemuksen neurologiset tasot Robert Dilts (1989) kehitti mallin neurologisista ihmisen kokemisen tasoista. Kaikki kokemamme kokemukset sisältävät elementtejä kaikilta näiltä tasoilta. Henkinen taso viittaa elämää kannatteleviin itseä suurempiin voimiin (tai siihen, ettei henkilö usko niitä olevan olemassa). Tämä taso sisältää myös elämän ja ihmisen olemassaolon tarkoitukseen liittyviä ajatuksia ja filosofioita eli vastauksia kysymyksiin: "Miksi ihminen on olemassa? Mitä elämä on? Mikä on elämän tarkoitus?" Identiteetti viittaa minäkäsitykseen eli ymmärrykseen siitä: "Kuka, mikä ja millainen minä olen?" Lisäksi se sisältää oman elämän missiota koskevia vastauksia kysymykseen: "Miksi minä olen olemassa?" ja yksilön omia perusarvoja koskevia vastauksia kysymykseen: "Mikä on minulle erittäin tärkeää?" Uskomukset ja arvot viittaavat syvälle juurtuneisiin elämänarvoihin ja uskomuksiin itsestä, ihmisistä ja maailmasta yleensä. Kyvyt viittaavat siihen, mitä ihminen osaa ja kykenee tekemään, koska hän omaa näihin toimintoihin ja tällaiseen käyttäytymiseen tarvittavat tiedot ja taidot. Käyttäytyminen ja toiminta viittaavat todellisuudessa tapahtuvaan tai tapahtuneeseen käyttäytymiseen ja toimintaan. Ympäristö viittaa siihen tilanneyhteyteen (kontekstiin, situaatioon), muihin ihmisiin ja ympäristöön, jossa kaikkien muiden tasojen toiminnot tapahtuvat. Neurologisten tasojen sisältö ja toiminta voi kaikkien tasojen osalta olla yhdensuuntaista ja siksi sisäisesti ekologista eli sopusointuista. Tätä pidetään yleensä suotavana. Mikäli tasojen välisten sisältöjen ja toimintojen välillä on vakavia ristiriitoja, saattaa näistä pitkällä tähtäimellä muodostua vakaviakin ongelmia. (Dilts, 1989) Copyright 2004 Elizabeth San Miguel ja Suomen NLP-Yhdistys ry.

13 13 Olen havainnut työssäni loogiset tasot mielekkääksi tavaksi tutkia erilaisiin tavoitteisiin liittyviä tiedostettuja ja tiedostamattomia ajatuksia. Tasojen läpikäyminen tekee näkyvämmäksi tapaa, jolla toimimme ja ajattelemme. Uskon, että käymällä loogiset tasot läpi myös oman seksuaalisuuden suhteen, on mahdollista löytää uusia näkökulmia omaan eheytymiseen ja toipumiseen. Kirjoittaessani ja tutkiessani aihetta huomaan, että seksuaalisuuden portaat ja loogiset tasot yhdistyvät toisiinsa monella tavalla. Jos niitä käsittelee tai edes huomioi toistensa rinnalla, saa uusia näkökulmia seksuaalisuuteen ja sen käsittelyyn ja sitä kautta muutostyöskentelyyn. Seksuaalisuuden portaiden käyttäminen ainoana näkökulmana työskentelyssä aikuisten naisten kanssa on liian kapea näkökulma ja sen takia onkin syytä miettiä aihetta laajemmin. Kuitenkin seksuaalisuuden portaiden tutkiminen ja niistä saatavan tietoisuuden lisääntymisen avulla on mahdollisuus ottaa käyttöön sellaisia tasoja, jota on joko unohtanut tai halunnut kehityksessä ohittaa. Uskon, että käymällä molempia portaita läpi, asiakas saattaa löytää ymmärrystä tämän hetkiseen tilanteeseensa tai omaan historiaansa. Molemmat portaat voidaan nähdä mallina kasvamisesta täyteen seksuaaliseen potentiaaliin. Seksuaalisuuden portaat on suora malli seksuaalisuuden kehittymisestä, Robert Dilstin loogiset tasot taas antaa mahdollisuuden tutkia sitä, miten ihminen käsittelee seksuaalisuuttaan. Yhteisen keskustelun tavoitteeksi voidaan esimerkiksi määritellä vaikkapa seksuaalisuuden tunnistaminen itsessä. Keskustelemalla yhdessä loogisten tasojen kautta, saadaan varmemmin näkyväksi sitä, miten ryhmäläiset seksuaalisuudesta ajattelevat ja sitä kautta toimivat tai minkälaisia merkityksiä he antavat asioille. Uskomusten ja identiteetin tasot ovat tärkeitä tasoja, koska ne määräävät sen, miten hyvin ihminen kykenee käyttämään tarjolla olevat elin- ja toimintamahdollisuudet hyväkseen. Lähes jokaisella ihmisellä on itseä rajoittavia uskomuksia tai identiteettiristiriitoja ja niitä haastamalla voi löytää jotakin uutta itsestään. Seuraava Tuija Matikan luoma meemi, jota olen hänen luvallaan hieman muokannut, saattaa auttaa ymmärtämään loogisia tasoja käytännössä. Kun vauva, sanokaamme häntä vaikka kulkijaksi, hän syntyy tiettyyn perheeseen ja ympäristöön. Askel askeleelta hän liittyy lähipiirin toimintaan, oppii tietoja ja taitoja sekä omaksuu yhteisön arvot. Kasvaessaan kulkija luo itselleen oman identiteetin rajat ja alkaa hahmottaa oman elämänsä missiota eli syvempää tarkoitusta. Kun kulkija sairastuu, hän ei pysty tekemään sitä, mihin aiemmin kykeni. Niinpä kulkija pyrkii kuntouttamaan itsensä takaisin itsekseen. Kulkija yrittää elää kuten ennenkin, mutta elämä ei käytännössä suju kuten ennen. Syntyy valtava turhautuminen. Tuntuu, että koko elämä on mennyt pilalle. Ajan ja kokemusten mittaan identiteetti ja käsitys omista mahdollisuuksista tuntuu hajoavan. Mission syvällinen uudelleen määrittäminen voi olla kokonaan uuden elämän alku. Kulkija miettii elämälleen uuden punaisen langan, elämäntarkoituksen ja -tehtävän, joka hoituu jäljellä olevalla toimintakyvyllä. Kulkija synnyttää uuden identiteetin ja metaforan, uudet asiat tulevat tärkeiksi, myös uutta osaamista tarvitaan, jotta elämäntehtävä tulisi hoidettua. Kun uusi missio on saatu mielikuvan tasolla synnytettyä, sitä testataan käytännössä. Kulkija uudestisyntyy maailmaan esimerkiksi tietäjäksi. Hänellä on ympäristössä apuvälineitä, joiden avulla hän voi toimia lisääntyvien taitojensa mukaan itselleen tärkeiden asioiden eteen. Uusi missio, identiteetti - uusi käsitys omista kyvyistä ja siitä, mikä on tärkeää, mikä on minua ja mikä ei - vahvistuu. (Matikka, 2003) Itse ajattelin tässä pienen tytön kasvua naiseksi. Jossakin vaiheessa tuo tyttö tai nainen sairastuu riippuvuus-nimiseen hengenvaaralliseen sairauteen. Sairaudesta toipuminen on pitkä, koko elämän kestävä prosessi. On tärkeää, että tuo tyttö saa mahdollisuuksia oman itsensä ja tarinansa uudelleen kirjoittamiseen. Tutustuttuani NLP-psykoterapiakoulutuksessa muun muassa narratiivisuuteen, loogisiin tasoihin ja ihmisen omiin merkityksenantoihin eri asioille, olen päätynyt tekemään työtäni

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti 2012-2016 Teksti ja kansainvälisten seksuaalioikeuksien (World Association for Sexual Health, WAS 2014)

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 11.01.2016 Silvennoinen Tiina Seksuaaliterapeutti- ja neuvoja SEKSUAALISUUS - Mitä se on? * Seksuaalisuus liittyy kiinteästi ihmisen

Lisätiedot

Miten kirkon tehtävästä käsin tuetaan tyttöjen identiteettiä ja kasvua?

Miten kirkon tehtävästä käsin tuetaan tyttöjen identiteettiä ja kasvua? Miten kirkon tehtävästä käsin tuetaan tyttöjen identiteettiä ja kasvua? Ja miksi niin tulee tehdä? 15.10.2012 TT, pari- ja seksuaaliterapeutti Heli Pruuki Millaista sinulle on olla nainen? Mitä arvostat

Lisätiedot

Mies ja seksuaalisuus

Mies ja seksuaalisuus Mies ja seksuaalisuus Kun syntyy poikana on Kela-kortissa miehen henkilötunnus. Onko hän mies? Millaista on olla mies? Miehen keho eli vartalo Kehon kehittyminen miehen kehoksi alkaa, kun pojan vartalo

Lisätiedot

Tasa-arvo ja seksuaalisuus kotoutumisen tueksi. Väestöliitto

Tasa-arvo ja seksuaalisuus kotoutumisen tueksi. Väestöliitto Tasa-arvo ja seksuaalisuus kotoutumisen tueksi Väestöliitto 1. Luku Suomen laki, parisuhde ja seksuaalisuus Väestöliitto Sanasto: LAKI JA PARISUHDE Parisuhde Avoliitto Tasa-arvo Seksuaalioikeudet Vaitiolovelvollisuus

Lisätiedot

Nainen ja seksuaalisuus

Nainen ja seksuaalisuus Nainen ja seksuaalisuus Kun syntyy tyttönä on Kela-kortissa naisen henkilötunnus. Onko hän nainen? Millaista on olla nainen? Naisen keho Kun tytöstä tulee nainen, naiseus näkyy monella tavalla. Ulospäin

Lisätiedot

SENSO PROJEKTI. Taustaa

SENSO PROJEKTI. Taustaa SENSO PROJEKTI Taustaa Mistä tarve muutokseen? 1. asukas/asiakas tulee tietoiseksi oikeuksistaan (seksuaalioikeudet) ja kokee, että hänen oikeutensa eivät toteudu ja vaatii muutosta. 2. henkilökunnassa

Lisätiedot

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Tunteita seurustelua ja muuta suhdetoimintaa

Tunteita seurustelua ja muuta suhdetoimintaa Tunteita seurustelua ja muuta suhdetoimintaa Seksuaalisuus: On ominaisuus, joka on jokaisella ihmisellä syntymästä lähtien muuttuu koko elämän ajan kasvun, kehityksen sekä ikääntymisen mukana koska seksuaalisuus

Lisätiedot

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin

Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin Uhrin auttamisen lähtökohtana on aina empaattinen ja asiallinen kohtaaminen. Kuuntele ja usko siihen, mitä uhri kertoo. On

Lisätiedot

Tytöksi ja pojaksi kasvaminen. Seksuaaliterveysopas päiväkoti-ikäisten lasten vanhemmille ja lasten kanssa työskenteleville

Tytöksi ja pojaksi kasvaminen. Seksuaaliterveysopas päiväkoti-ikäisten lasten vanhemmille ja lasten kanssa työskenteleville Tytöksi ja pojaksi kasvaminen Seksuaaliterveysopas päiväkoti-ikäisten lasten vanhemmille ja lasten kanssa työskenteleville Opinnäytetyö, Mikkelin ammattikorkeakoulu 2011 Esipuhe Olemme kaksi sosionomiopiskelijaa

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

MAUSTE-hanke Maahanmuuttajien näkemyksiä seksuaaliterveydestä ja turvataidoista

MAUSTE-hanke Maahanmuuttajien näkemyksiä seksuaaliterveydestä ja turvataidoista MAUSTE-hanke 2015-2016 Maahanmuuttajien näkemyksiä seksuaaliterveydestä ja turvataidoista Haastattelun tarkoitus Saada tietoa maahanmuuttajien seksuaaliterveydestä,seksuaaliohjauksen ja neuvonnan tarpeista,

Lisätiedot

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,

Lisätiedot

Myönteisen muistelun kortit. Suomen Mielenterveysseura

Myönteisen muistelun kortit. Suomen Mielenterveysseura Myönteisen muistelun kortit Muistelulla voidaan vahvistaa ja lisätä ikäihmisten mielen hyvinvointia. Myönteisen muistelun korteilla vahvistetaan hyvää oloa tarinoimalla mukavista muistoista, selviytymistaidoista,

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS

Lisätiedot

Isät turvallisuuden tekijänä

Isät turvallisuuden tekijänä Isät turvallisuuden tekijänä Mitä on väkivalta Väkivalta on fyysisen voiman tai vallan tahallista käyttöä tai sillä uhkaamista, joka kohdistuu ihmiseen itseensä, toiseen ihmiseen tai ihmisryhmään tai yhteisöön

Lisätiedot

Maailman aids-päivä Veera Leppänen suunnittelija, terveydenhoitaja Hiv-tukikeskus

Maailman aids-päivä Veera Leppänen suunnittelija, terveydenhoitaja Hiv-tukikeskus Maailman aids-päivä 1.12.2015 Veera Leppänen suunnittelija, terveydenhoitaja Hiv-tukikeskus Maailman aids-päivä Maailman Terveysjärjestö WHO julisti vuonna 1988 Maailman aidspäivän 1. joulukuuta vietettäväksi

Lisätiedot

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio.

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. SYNNYTYSKESKUSTELU Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. Synnytyskeskustelu käydään lapsivuodeosastoilla ennen perheen kotiutumista ja tähän hetkeen on

Lisätiedot

Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta

Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta 30-60 minuuttia valmentajan aikaa, ja Harjoituslomake ja kynä noin 1-2 viikkoa oman työn tarkkailuun. Tavoitteet Harjoite on kokonaisvaltainen

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

Ehyeksi aikuiseksi osa 3. 12 askelta Ehyempään aikuisuuteen - Opas Kristus-keskeisen parantumisen tielle, 1996

Ehyeksi aikuiseksi osa 3. 12 askelta Ehyempään aikuisuuteen - Opas Kristus-keskeisen parantumisen tielle, 1996 12 askelta Ehyempään aikuisuuteen - Opas Kristus-keskeisen parantumisen tielle, 1996 Saarnaajan kirjasta (4:9-12) voidaan lukea Kristus-keskeisen kumppanuuden periaate: Kaksin on parempi kuin yksin, sillä

Lisätiedot

Seksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö

Seksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö Seksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö Seksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö tarkoittavat toisen ihmisen kiusaamista ja satuttamista seksuaalisesti. Seksuaalinen kiusaaminen kohdistuu intiimeihin eli

Lisätiedot

Sukupuolisuus ja seksuaalisuus

Sukupuolisuus ja seksuaalisuus Seksuaalioikeudet Seksuaalisuuden myytti Sukupuolisuus ja seksuaalisuus ovat normaali ja olennainen osa ihmisen elämää. Ne kuuluvat jokaisen elämään niihin liittyvine haluineen, toiveineen, mielikuvineen

Lisätiedot

Miten mielenterveyttä vahvistetaan?

Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Psyykkisestä, sosiaalisesta ja fyysisestä kunnosta ja hyvinvoinnista huolehtiminen. Arjen rytmitys. Kuormitus ei ohita voimavaroja. Rasitus vs. lepo. Monipuolinen ravinto

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016 K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 28.1.2016 Työpajan lähtökohdat Jokaisella on mahdollisuus lisätä työhönsä terapeuttisia elementtejä kysyä ja kyseenalaistaa

Lisätiedot

KEHO ON LEIKKI - kirjan rakenne. Susanne Ingman-Friberg kätilö YAMK projektikoordinaattori

KEHO ON LEIKKI - kirjan rakenne. Susanne Ingman-Friberg kätilö YAMK projektikoordinaattori KEHO ON LEIKKI - kirjan rakenne Susanne Ingman-Friberg kätilö YAMK projektikoordinaattori OSA 1 Tutkimus Mitä on lapsen seksuaalisuus Väestöliitossa tehty LASEKE-tutkimus Ammattilaisten ajatuksia lasten

Lisätiedot

HARJOITTELUN ENNAKKOTEHTÄVÄ

HARJOITTELUN ENNAKKOTEHTÄVÄ HARJOITTELUN ENNAKKOTEHTÄVÄ --Raporttisi perehtymisestä harjoittelupaikkaasi-- Voit myös kerätä muuta tietoa harjoittelupaikastasi! ENNAKKOTETEHTÄVÄ: 1. Perehtyminen harjoittelupaikkaan 2. Organisaatio,

Lisätiedot

Nuorten (15-17 vuotta) seurusteluväkivalta. Katriina Bildjuschkin, asiantuntija Suvi Nipuli, projektikoordinaattori

Nuorten (15-17 vuotta) seurusteluväkivalta. Katriina Bildjuschkin, asiantuntija Suvi Nipuli, projektikoordinaattori Nuorten (15-17 vuotta) seurusteluväkivalta Katriina Bildjuschkin, asiantuntija Suvi Nipuli, projektikoordinaattori Seksuaalisuus Seksuaalisuus on keskeinen osa ihmisyyttä kaikissa elämän vaiheissa, ja

Lisätiedot

Seksuaalisuus ja hyvinvointi

Seksuaalisuus ja hyvinvointi Seksuaalisuus ja hyvinvointi 2016 Kehonkuvan muutos Sairaus muuttaa minäkuvaa ja omaa kehokuvaa, vaikka muutos ei ole aina ulospäin näkyvä keho muuttuu hoitojen ja toimenpiteiden myötä leikkausarpi, tuntopuutokset,

Lisätiedot

MAUSTE PROJEKTI KATAJA RY. Kouluttaja Helka Silventoinen Pari-ja Seksuaaliterapeutti Kulttuuritulkki

MAUSTE PROJEKTI KATAJA RY. Kouluttaja Helka Silventoinen Pari-ja Seksuaaliterapeutti Kulttuuritulkki MAUSTE PROJEKTI KATAJA RY Kouluttaja Helka Silventoinen Pari-ja Seksuaaliterapeutti Kulttuuritulkki Monikulttuurisuus ja ihmissuhteet Ihmissuhteisiin ja parisuhteeseen liittyviä kysymyksiä on hyvä ottaa

Lisätiedot

Oma käyttäytyminen eri tilanteissa ja eri ihmisten kanssa

Oma käyttäytyminen eri tilanteissa ja eri ihmisten kanssa Oma käyttäytyminen eri tilanteissa ja eri ihmisten kanssa Ihminen käyttäytyy eri paikoissa eri tavalla. Olet varmasti huomannut, että julkisissa paikoissa käyttäydytään eri tavalla kuin yksityisissä paikoissa.

Lisätiedot

, Onneksi on omaishoitaja. Mistä voimia arkeen?

, Onneksi on omaishoitaja. Mistä voimia arkeen? 17.4.2012, Onneksi on omaishoitaja Mistä voimia arkeen? Teemat joita käsittelen Voimia vapaa-ajasta Voimia itsestä Voimia läheisistä Luvan antaminen itselle Omaishoitajan hyvinvointi Omaishoitajan on tärkeää

Lisätiedot

Elämä turvalliseksi. seksuaaliterveyden edistämisen teemapäivä Myllypuron 8-luokan oppilaille

Elämä turvalliseksi. seksuaaliterveyden edistämisen teemapäivä Myllypuron 8-luokan oppilaille Elämä turvalliseksi seksuaaliterveyden edistämisen teemapäivä Myllypuron 8-luokan oppilaille Innovaatioprojektin toteuttajina toimivat jouluna 2014 valmistuvat Metropolia Ammattikorkeakoulun terveydenhoitajaopiskelijat.

Lisätiedot

TURVATAIDOILLA KOHTI SUKUPUOLTEN TASA-ARVOA. Jussi Aaltonen Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan juhlaseminaari, Säätytalo,

TURVATAIDOILLA KOHTI SUKUPUOLTEN TASA-ARVOA. Jussi Aaltonen Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan juhlaseminaari, Säätytalo, TURVATAIDOILLA KOHTI SUKUPUOLTEN TASA-ARVOA Jussi Aaltonen Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan juhlaseminaari, Säätytalo, 14.11.2012 Lähtökohdat Naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisen ohjelman toimenpidekirjaus

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Suomen Ensihoitoalan Liitto ry. Kevätopintopäivät Savonlinna 8.42016 Seksuaalinen väkivalta

Suomen Ensihoitoalan Liitto ry. Kevätopintopäivät Savonlinna 8.42016 Seksuaalinen väkivalta Suomen Ensihoitoalan Liitto ry Kevätopintopäivät Savonlinna 8.42016 Seksuaalinen väkivalta Seksuaalisuus Seksuaalisuus on olennainen osa ihmisyyttä koko elämänsä ajan. Siihen kuuluvat seksuaalinen kehitys,

Lisätiedot

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen?

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta perheessä ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja & Erika Niemi

Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja & Erika Niemi Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria Elina Kataja & Erika Niemi Mitä osallisuus tarkoittaa? Kohtaamista, kunnioittavaa vuorovaikutusta, äänen antamista, mielipiteiden

Lisätiedot

Sisällys. Seksuaalisuuden ulottuvuudet... 17 Varhaisen vuorovaikutuksen merkitys seksuaalisuudelle... 18

Sisällys. Seksuaalisuuden ulottuvuudet... 17 Varhaisen vuorovaikutuksen merkitys seksuaalisuudelle... 18 Sisällys Esipuhe... 11 OSA I SEKSUAALITERAPIAN LÄHTÖKOHDAT.... 15 Seksuaalisuus... 17 Seksuaalisuuden ulottuvuudet... 17 Varhaisen vuorovaikutuksen merkitys seksuaalisuudelle.... 18 Turvallinen kiintymyssuhde....

Lisätiedot

Seksuaalikasvatus, poikien ja miesten sekä ikäihmisten seksuaaliterveys

Seksuaalikasvatus, poikien ja miesten sekä ikäihmisten seksuaaliterveys Seksuaalikasvatus, poikien ja miesten sekä ikäihmisten seksuaaliterveys Katriina Bildjuschkin Asiantuntija, KM, Kätilö, Seksuaalipedagogi (NACS) Katriina Bildjuschkin 1 Seksuaali- ja lisääntymisterveys

Lisätiedot

Liisa Välilä Kataja Parisuhdekeskus ry www.perheenparhaaksi.fi

Liisa Välilä Kataja Parisuhdekeskus ry www.perheenparhaaksi.fi Liisa Välilä Kataja Parisuhdekeskus ry www.perheenparhaaksi.fi PARISUHTEEN JA PERHEEN HYVINVOINTI Parisuhde on kahden ihmisen välinen tila, joka syntyy yhteisestä sopimuksesta ja jota molemmat tai jompikumpi

Lisätiedot

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on kokonaisuudessaan tarkoitettu välineeksi silloin

Lisätiedot

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen

Lisätiedot

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan.

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Tunteet voivat olla miellyttäviä tai epämiellyttäviä ja ne muuttuvat ja vaihtuvat.

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

Haastava käyttäytyminen

Haastava käyttäytyminen Haastava käyttäytyminen psykologi Ewa Male Mäntsälä 2014 Mitä tarkoitetaan haastavalla käyttäytymisellä? käyttäytyminen, joka poikkeaa huomattavasti ympäröivän yhteiskunnan kulttuurisidonnaisista käyttäytymismalleista

Lisätiedot

* sanaton viestintä kehon kautta. perheessä * koulutus ja ammattiidentiteetti. * opitut mallit ajatella, tuntea ja toimia

* sanaton viestintä kehon kautta. perheessä * koulutus ja ammattiidentiteetti. * opitut mallit ajatella, tuntea ja toimia KOULUTTAJAN VUOROVAIKUTUSTAIDOT/ PALOTARUS 2010- suurleiri /T.Laurén Persoonallisuus (Tony Dunderfelt, 2009): FYYSINEN MINÄ SOSIAALINEN MINÄ * suhde omaan kehoon * sanaton viestintä kehon kautta * asema

Lisätiedot

Isän kohtaamisen periaatteita

Isän kohtaamisen periaatteita TOIMIVAT KÄYTÄNNÖT Isän kohtaamisen periaatteita Isä määrittelee itse avun tarpeensa Voimavarakeskeisyys Sukupuolisensitiivisyys Ennaltaehkäisevyys Matala kynnys Dialogisuus Nopeasti yhteys myös isään,

Lisätiedot

Alkoholi. Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia.

Alkoholi. Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia. Alkoholi Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia. 1 Sisältö 3 4 8 9 11 12 14 Lukijalle Mitä alkoholi on? Alkoholi vaikuttaa ihmisiin eri tavalla Erilaisia tapoja käyttää alkoholia Alkoholi

Lisätiedot

Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2. 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella

Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2. 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella Miehen kohtaamiseen vaikuttavat tekijät työntekijä tiedot, taidot ammatillinen viitekehys/oma

Lisätiedot

Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa?

Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa? Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa? Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön päätösseminaari 30.10.2009 Mirva Makkonen 1 Miksi osallisuus?

Lisätiedot

Toimiva työyhteisö DEMO

Toimiva työyhteisö DEMO Toimiva työyhteisö DEMO 7.9.6 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Toimiva työyhteisö DEMO Sivu / 8 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Toimiva työyhteisö raportti muodostuu kahdesta osa alueesta:

Lisätiedot

Löydä oma tarinasi - ryhmät nuorten mielen tukena Camilla Djupsund

Löydä oma tarinasi - ryhmät nuorten mielen tukena Camilla Djupsund Löydä oma tarinasi - ryhmät nuorten mielen tukena Camilla Djupsund Halusin saada keinoja ymmärtää itseäni ja jäsentää elämääni. Olen matkalla näiden asioiden löytämisessä. Kurssilta sain voimaa matkalleni

Lisätiedot

Helsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö 9.5.2016

Helsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö 9.5.2016 Helsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö 9.5.2016 Helsingin Tyttöjen Talo Arvot ja työn lähtökohta Tasa-arvo Moninaisuuden arvostaminen Ihmisen

Lisätiedot

Tunnistaminen ja kohtaaminen

Tunnistaminen ja kohtaaminen Ari Terävä 23.11.2016 Tunnistaminen ja kohtaaminen Päihdetyön asiantuntijakoulutus Point Collage Addiktio ja riippuvuus Pidetään usein synonyymeinä, mutta... Addiktio on mielle- ja motivaatiojärjestelmän

Lisätiedot

Lapsen ja vanhempien tuen tarpeen arviointi

Lapsen ja vanhempien tuen tarpeen arviointi 1.4.2016 ja vanhempien tuen tarpeen arviointi Hyvä asiakas! Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa on käytössä yhdenmukainen arviointimalli, jonka avulla arvioidaan yhdessä lapsen ja vanhempien kanssa

Lisätiedot

Työkykyiset ja työelämätaitoiset nuoret. -(työ)hyvinvointia ja (työ)pahoinvointia

Työkykyiset ja työelämätaitoiset nuoret. -(työ)hyvinvointia ja (työ)pahoinvointia Työkykyiset ja työelämätaitoiset nuoret -(työ)hyvinvointia ja (työ)pahoinvointia erityisasiantuntija Anne Salmi, Työterveyslaitos Nuorten suhde työelämään - ne vakiintuneet teesit Nuorten työuria tulee

Lisätiedot

OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Oman työn tavoitteellinen suunnittelu ja toteuttaminen sosiaalisista

Lisätiedot

Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus

Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus e Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus Suomen laki Suomen lainsäädännön perusperiaatteet kuuluvat kotoutuvan henkilön yleisinformaation tarpeeseen. Valitettavan usein informaatio

Lisätiedot

VANHEMPIEN JA LASTEN KANSSA TYÖSKENTELY PERHEVÄKIVALTATILANTEESSA

VANHEMPIEN JA LASTEN KANSSA TYÖSKENTELY PERHEVÄKIVALTATILANTEESSA VANHEMPIEN JA LASTEN KANSSA TYÖSKENTELY PERHEVÄKIVALTATILANTEESSA Lähisuhdeväkivaltaa työssään kohtaavien verkostofoorumi Kuopio 16.8.2012 Laaksamo Elli-Maija Sosiaalityöntekijä,VE-perheterapeutti Sanoittamisesta

Lisätiedot

Kuraattorityön helmet ja helvetit

Kuraattorityön helmet ja helvetit Kuraattorityön helmet ja helvetit Vuokatti 8.10.2010 Katariina Ylä-Rautio-Vaittinen katariina.yla-rautio@sci.fi Nykyajan nuoret rakastavat ylellisyyttä. Heillä on huonot tavat, he pilkkaavat auktoriteetteja

Lisätiedot

LUENTO TUETUSTA PÄÄTÖKSENTEOSTA JA ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDESTA. Satu Rautiainen, YTL Mikkeli / Kuopio

LUENTO TUETUSTA PÄÄTÖKSENTEOSTA JA ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDESTA. Satu Rautiainen, YTL Mikkeli / Kuopio LUENTO TUETUSTA PÄÄTÖKSENTEOSTA JA ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDESTA Satu Rautiainen, YTL Mikkeli 05.10. / Kuopio 11.10. Luentoni perustuu lisensiaatintutkimukseeni Itsemääräämisoikeus vammaisten henkilöiden kokemana

Lisätiedot

Tehtävät. Elämänpolku opettaa. Selviytymistyylejä on monia. 114 ole oman elämäsi tähti

Tehtävät. Elämänpolku opettaa. Selviytymistyylejä on monia. 114 ole oman elämäsi tähti Tehtävät 1 Elämänpolku opettaa A. Miten olet selvinnyt vaikeista hetkistä elämässäsi? Voit palata tarkastelemaan ensimmäisessä luvussa piirtämääsi elämänjanaa ja pohtia tehtävää sen avulla. B. Kirjoita

Lisätiedot

Pohdittavaa harjoituksenvetäjälle: Jotta harjoituksen tekeminen olisi mahdollista, vetäjän on oltava avoin ja osoitettava nuorille, että kaikkien

Pohdittavaa harjoituksenvetäjälle: Jotta harjoituksen tekeminen olisi mahdollista, vetäjän on oltava avoin ja osoitettava nuorille, että kaikkien Mitä seksi on? Tavoite: Harjoituksen tavoitteena on laajentaa näkemystä siitä, mitä seksi on. Monille seksi on yhtä kuin vaginaalinen yhdyntä/emätinseksi. Reilu seksi projektissa seksillä tarkoitetaan

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Miesten kokema väkivalta

Miesten kokema väkivalta Miesten kokema väkivalta Lahden ensi- ja turvakoti ry; Jussi-työ 1 * Suomessa on toteutettu yksi tutkimus, jossa on tarkasteltu erikseen ja erityisesti miehiin kohdistunutta väkivaltaa (Heiskanen ja Ruuskanen

Lisätiedot

Seksuaalikasvatus Poikien ja miesten seksuaali- ja lisääntymisterveys

Seksuaalikasvatus Poikien ja miesten seksuaali- ja lisääntymisterveys Seksuaalikasvatus Poikien ja miesten seksuaali- ja lisääntymisterveys Katriina Bildjuschkin Seksuaalikasvatuksen asiantuntija, Seksuaali- ja lisääntymisterveysyksikkö Seksuaali- ja lisääntymisterveys Seksuaali-

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

Minäpätevyyden tunnetta kohottamaan!

Minäpätevyyden tunnetta kohottamaan! Minäpätevyyden tunnetta kohottamaan! Miten tarkastelemme oppimisvaikeutta? 1. Medikaalinen tarkastelukulma Esim. luki vaikeuden lääketieteelliset piirteet: hahmotus, muisti, silmänliikkeet, aivopuoliskojen

Lisätiedot

Kriisityö. Loppuseminaari Maire Toijanen.

Kriisityö. Loppuseminaari Maire Toijanen. Kriisityö Loppuseminaari 9.12.2015 Maire Toijanen www.seksuaalivakivalta.fi Väkivalta on kriisi Seksuaalisen väkivallan kokemus aiheuttaa aina kriisin uhrille ja tämän läheisille Ammattilaisen tehtävä

Lisätiedot

Omat rajat ja turvaohjeet

Omat rajat ja turvaohjeet Omat rajat ja turvaohjeet Jokaisella ihmisellä on oikeus omaan kehoonsa. Se tarkoittaa, että myös sinä päätät itse, kuka saa koskettaa sinua. Sinä saat myös päättää, mihin paikkoihin toinen ihminen saa

Lisätiedot

TUNTEIDEN TUNNISTAMINEN

TUNTEIDEN TUNNISTAMINEN TUNTEIDEN TUNNISTAMINEN Tunteiden päävärit ilo suru pelko suuttumus Ilon tunnesanat: levollinen hilpeä rento riemastunut turvallinen luottavainen hellä kiitollinen ilahtunut tyyni lohdutettu innostunut

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena Perustettu 1988 Toiminta alkanut vertaisryhmäperiaatteella Tällä hetkellä 13 työntekijää RAY:n tuella Omaisten tuki ja neuvonta: Neljä työntekijää Lapsiperhetyö

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk 9.12 Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

LEIKKIKOONTI. Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat

LEIKKIKOONTI. Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat LEIKKIKOONTI Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat 21.5.2014 ESITYKSEN JÄSENTELY 1. Leikin filosofisia lähtökohtia 2. Leikki ja oppiminen 3. Leikki ja didaktiikka 4. Leikki ja pedagogiikka 5. Leikin

Lisätiedot

Naturalistinen ihmiskäsitys

Naturalistinen ihmiskäsitys IHMISKÄSITYKSET Naturalistinen ihmiskäsitys Ihminen on olento, joka ei poikkea kovin paljon eläimistä: ajattelulle ja toiminnalle on olemassa aina jokin syy, joka voidaan saada selville. Ihminen ei ole

Lisätiedot

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy Eväitä yhteistoimintaan Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy 3.10.2008 Modernistinen haave Arvovapaa, objektiivinen tieto - luonnonlaki Tarkkailla,tutkia ja löytää syy-seuraussuhteet

Lisätiedot

Monimuotoiset työyhteisöt yrityksen kilpailukykytekijänä teemailta 29.10.2015 Järvenpää

Monimuotoiset työyhteisöt yrityksen kilpailukykytekijänä teemailta 29.10.2015 Järvenpää Monimuotoiset työyhteisöt yrityksen kilpailukykytekijänä teemailta 29.10.2015 Järvenpää Mitä toivon saavani teemaillasta itselleni ja omaan työhöni? (etukäteiskysymys) Avoimin mielin : ) Ajankohtaiskatsauksen

Lisätiedot

FcJazzC14 Mentaalisesti vahvana. kesän peleihin. Markku Gardin 1.4.2014

FcJazzC14 Mentaalisesti vahvana. kesän peleihin. Markku Gardin 1.4.2014 FcJazzC14 Mentaalisesti vahvana kesän peleihin Markku Gardin 1.4.2014 Mentaalitarinoita "Peliä edeltävänä iltana makaan vuoteessani ja kuvittelen mielessäni, kuinka teen maalin ja kuinka pelaan hyvin.

Lisätiedot

Seksuaalisuus. osana kokonaisvaltaista hoitotyötä. Haija Kankkunen Terveydenhoitaja (Yamk), seksuaalineuvoja 22.3.2016

Seksuaalisuus. osana kokonaisvaltaista hoitotyötä. Haija Kankkunen Terveydenhoitaja (Yamk), seksuaalineuvoja 22.3.2016 Seksuaalisuus osana kokonaisvaltaista hoitotyötä Haija Kankkunen Terveydenhoitaja (Yamk), seksuaalineuvoja 22.3.2016 Hoitotyössä seksuaalisuuden huomioon ottaminen jää usein muiden terveyteen ja hyvinvointiin

Lisätiedot

2. Milloin psykiatrinen hoitotahto on pätevä? 3. Milloin psykiatrisesta hoitotahdosta voi poiketa?

2. Milloin psykiatrinen hoitotahto on pätevä? 3. Milloin psykiatrisesta hoitotahdosta voi poiketa? Psykiatrinen hoitotahto 30.8.2016 Saatteeksi Psykiatrinen hoitotahto on kehitetty vahvistamaan henkilön itsemääräämisoikeutta tilanteissa, joissa hän ei itse kykene osallistumaan hoitoaan koskevaan päätöksentekoon.

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

Perhe on paljon enemmän kuin siitä kerrotut tarinat

Perhe on paljon enemmän kuin siitä kerrotut tarinat Perhe on paljon enemmän kuin siitä kerrotut tarinat 3 arviointi- ja vastaanotto-osastoa: Keltapirtti, Sinipirtti, Punapirtti, perhekuntoutusosasto Perhepirtti, Perheasema sekä Koiviston perhekoti Osastoilla

Lisätiedot

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Tytti Solantaus 2016 1 I LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELUUN VALMISTAUTUMINEN 1. Lapset puheeksi keskustelun tarkoitus Lapset puheeksi keskustelun pyrkimyksenä on

Lisätiedot

Tietokilpailu 3 Seksuaalirikoksen tunnistaminen ja avun hakemisen tärkeys

Tietokilpailu 3 Seksuaalirikoksen tunnistaminen ja avun hakemisen tärkeys Tietokilpailu 3 Seksuaalirikoksen tunnistaminen ja avun hakemisen tärkeys Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä seksuaalirikoksiin ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää pienryhmissä

Lisätiedot