Toivoisin muutosta suomalaiseen miehiseen kulttuuriin

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Toivoisin muutosta suomalaiseen miehiseen kulttuuriin"

Transkriptio

1 Toivoisin muutosta suomalaiseen miehiseen kulttuuriin Mies- ja isätyön kartoitus Pohjois-Karjalassa -projektin loppuraportti Teksti ja kuvat: TOPI LINJAMA 2014 Pelastakaa Lapset ry Rantakylän ev.lut. seurakunta, Pielisensuun ev.lut. seurakunta 1

2 Sisällys 1. Johdanto Mies- ja isätyön tilanne Pohjois-Karjalassa Keskustelut asiantuntijoiden kanssa Kysely miehille Kyselyn vastaajat Viisitoista väittämää Miehen verkostot Isäksi tulo Isämiesseminaari Jatkosuunnitelmia Yhteenveto projektin tuloksista Taustatyössä käytettyä kirjallisuutta

3 1. Johdanto Millaisia perheeseen ja vanhemmuuteen liittyviä kysymyksiä miesten mielessä pyörii? Millaista näihin liittyvää tukea miehet tarvitsisivat ja haluaisivat? Millaista toimintaa ja tukea on jo tarjolla? Näihin kysymyksiin etsittiin vastausta Euroopan Sosiaalirahaston rahoittamassa vuoden 2014 kestäneessä projektissa Mies- ja isätyön kartoitus Pohjois-Karjalassa. Tähän raporttiin on koottu kartoituksen keskeiset tulokset. Ne ovat vapaasti kaikkien käytettävissä. Tässä raportissa käytetään termiä isämies. Sillä tarkoitetaan miehiä, jotka täyttävät aikuisen miehen paikkaa jonkun lapsen elämässä. Tämä mies ei välttämättä ole biologinen isä, vaan hän voi olla esimerkiksi sijaisisä, isoisä, kummi, eno tai joku muu. Terminä isämies on isää laajempi ja maskuliinisempi. Raportin alussa esitellään mies- ja isätyön tilannetta Pohjois-Karjalassa. Sitten käydään läpi asiantuntijakeskusteluissa esille nousseita teemoja. Keväällä 2014 toteutettu kysely miehille oli kartoituksen ydin, mistä syystä sille annetaan tilaa kaikkiaan viiden luvun verran. Sen jälkeen piipahdetaan Isämiesseminaarissa, joka järjestettiin Joensuussa isänpäivän alla Sitten hahmotellaan tulevaisuutta ja lopussa (s. 15) on yhteenveto, johon kiireinen lukija voi hypätä vaikka suoraan tästä. Otsikko haluaisin muutosta suomalaiseen miehiseen kulttuuriin on poimittu eräältä mieheltä, joka vastasi projektissa toteutettuun kyselyyn. Sitaatti jatkuu: joka on tunteetonta ja teatraalisen jäykkää. Miehiä ei pidetä ihmisinä, vaan miehinä. Toivottavasti kulttuuri muuttuu. Isämiehen voi määritellä vaikkapa mieheksi, joka pitää lasta kädestä kiinni 3

4 2. Mies- ja isätyön tilanne Pohjois-Karjalassa Pohjois-Karjalassa ei juurikaan järjestetä erityisesti isämiehille suunnattua toimintaa. Jotakin kartoituksen aikana kuitenkin löytyi: Esimerkiksi Honkalampisäätiö on järjestänyt ryhmän pojille, joilla on neurologisia pulmia, sekä heidän isilleen. Vanhemmuutta tukevalla Liekku ry:llä on liikunnallinen ryhmä Riekku isille ja lapsille. Nurmeksessa pari aktiivista isää on järjestänyt liikuntailtapäiviä. Joensuun ev.lut. seurakunta on järjestänyt parin vuoden ajan melko säännöllistä toimintaa isille ja heidän lapsilleen, Liperin seurakunnassa toimintaa on ollut noin kerran vuodessa. Myös joitakin isätapahtumia on viime vuosina järjestetty ainakin Joensuussa. Monet miehille suunnatuista ryhmistä ovat ongelmakeskeisiä. Vertaisryhmiä löytyy esimerkiksi eronneille ja väkivaltaa käyttäneille miehille sekä mielenterveyskuntoutujamiehille. Näiden lisäksi on olemassa paljon toimintaa, johon osallistuu miehiä, mutta sitä oli vaikea löytää. Syitä tähän on useita: 1) toiminta on usein epävirallista, 2) sitä järjestävät lukuisat tahot ovat hajallaan, eikä 3) toimintaa ole välttämättä erikseen suunnattu miehille, vaikka se kokoaa yhteen miehiä. Tästä syystä kyselyyn päätettiin sisällyttää kohta, jossa kysyttiin vastaajien osallistumista toimintaan, joka kokoaa yhteen miehiä. 3. Keskustelut asiantuntijoiden kanssa Projektin ensi vaiheessa selvitettiin asiantuntijoiden käsityksiä siitä, millaisten kysymysten kanssa isämiehet painivat. Vuoden 2014 alkupuolella keskusteltiin noin 40 isä- ja miestyön tuntijan kanssa sekä tutustuttiin kirjallisuuteen. Asiantuntijat kautta linjan olivat sitä mieltä, että isämiesten tarpeiden selvittäminen on tärkeää. Mutta etenkin monet tutkijat kuitenkin painottivat, että ei ole aivan yksinkertaista saada selville, millaisia tarpeita kohderyhmällä on. Syyksi tähän arveltiin niin miesten haluttomuutta puhua asioistaan kuin miesten kykyä tunnistaa tarpeitaan. Isätyön ympärille syntyi varsin nopeasti laaja yhteistyötahojen verkosto, mitä voi pitää yhtenä projektin tuloksena. Julkisen sektorin yhteistyötahoja ovat olleet eri kuntien äitiys- ja lastenneuvolat, lastensuojelupalvelut, varhaiskasvatuksen perheohjaus sekä koulutuspalvelut. Järjestöistä mainittakoon Miessakit, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Setlementti Joensuu, Ensi- ja Turvakotien liitto, Honkalampisäätiö ja Lähiötalo VIADIA. Lisäksi yhteistyötahoja ovat olleet monet seurakunnat, Poliisin Nuorisotiimi sekä Pohjois-Karjalan Oikeusaputoimisto. Tutkimuksellista tukea saatiin Karelia Ammattikorkeakoulun lisäksi mm. Itä-Suomen yliopistolta, Jyväskylän yliopiston Varhaiskasvatuksen laitokselta sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta. Muutamat yritykset olivat mukana Jari Sinkkosen yleisöluennon järjestelyissä. Kehittämisryhmän jäsenet ovat kommentoineet projektia sen eri vaiheissa sekä tukeneet projektin etenemistä. Ryhmän jäsenet olivat Merja Korhonen (dosentti, Itä-Suomen yliopisto), Tiina Laatikainen (professori, Itä- Suomen yliopisto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos), Marjatta Partanen (osastonhoitaja, Joensuun neuvolat), Jari Sinkkonen (lastenpsykiatrian dosentti, Pelastakaa Lapset) sekä Timo Tikka (isätyöntekijä, Isyyden Tueksi - hanke, Miessakit ry). 4

5 Asiantuntijakeskusteluissa pohdittiin isäksi tulemisen ja isänä olemisen problematiikkaa. Avauskysymyksenä toimi yleensä tämäntapainen kysymys: Millaisten perheeseen, vanhemmuuteen ja isyyteen liittyvien kysymysten kanssa isämiehet painivat? Esille nousi muutama teema, jotka esitellään seuraavaksi lyhyesti. a) Eroisyys Ero ja sen vaikutukset isyyteen nousivat esille miltei kaikissa keskusteluissa. Eron tullessa ex-mies on usein myös ex-isä 1. Lapsensa menettäessään monet isät menettävät otteen elämään 2. Voisiko miesten elämänhallinta vastaavasti parantua, jos heidän suhteensa lapsiin elpyisi? Moni asiantuntija piti tätä mahdollisena ja esimerkiksi kehittämiskeskus Tyynelän vankila- ja päihdetyön ammattilaisilla on tästä kokemuksia. Lapselle ero merkitsee yleensä lyhytkestoista kriisiä, jonka jälkeen elämä palaa uomiinsa. Valitettavasti yhä useammin lapsi jää kuitenkin vanhempiensa kiistakapulaksi, mistä on lähes poikkeuksetta haittaa lapsen kehitykselle. 3 Väestöliiton mukaan eron neljä keskeisintä tekijää ovat lapsen kannalta nämä: toisen vanhemman poissaolo lapsen jokapäiväisestä elämästä, vaikeutunut lapsi-vanhempi-suhde, taloudellisen tilanteen heikentyminen ja vanhempien keskinäinen riitaisuus 4. b) Parisuhde- ja vanhemmuuden taidot Monilta vanhemmilta näyttää puuttuvan käsitys siitä, mitä vanhemmuus merkitsee. Lapsen sitovuus voi yllättää, samoin parisuhteen kriisit. Vanhemman paikkaa voi olla vaikea löytää. Niitä asioita, joita käsitellään eroseminaareissa, olisi syytä käydä läpi jo silloin, kun parisuhde solmitaan. c) Varhaisen isä-lapsi-suhteen tukeminen Isäidentiteetin kehittymisen kannalta merkittäviä asioita ovat ensimmäinen ultra ja etenkin synnytys. Varhaisen isä-lapsi-suhteen kehittymiselle olisi hyväksi, jos isä voisi olla mukana lapsen elämässä alusta alkaen mahdollisimman paljon. Lapsi hyötyy hyvästä isä-lapsi-suhteesta monin tavoin, mutta siitä on hyötyä myös miehelle itselleen, lapsen äidille ja koko yhteiskunnalle. d) Isän roolit Mielikuva entisten aikojen isästä on se, että hän oli etäinen auktoriteetti, jota toteltiin ja ehkä pelättiinkin. Isä oli töissä kodin ulkopuolella Jos mies menettää erossa lapset, hänen elämänhallintansa ja elätti perheen. Nykyajan isyys näyttäytyy aiempaa monipuolisempana. Isänä olemisen mahdollisuuksia on enemmän, mikä voi aiheuttaa saattaa heikentyä isäksi tulevissa miehissä hämmennystä. Oman isän antama roolimalli ei ehkä toimi nykyoloissa, mutta uutta itselle sopivaa roolia ei välttämättä löydy. e) Perheen ja muun elämän yhteensovittaminen Monet miehet kokevat olonsa hankalaksi perheen ja työelämän vaatimusten ristipaineessa. Usein on arvokysymys, kuinka paljon perhe on valmis tinkimään elintasostaan lapsen syntyessä esimerkiksi erilaisilla työjoustoilla. Arvoihin voidaan vaikuttaa esimerkiksi julkisella keskustelulla ja valtiollisella perhepolitiikalla. Laajem- 1 vrt. esim. Kontula 2013, Korhonen 1999, Sinkkonen 2012b, Väestöliitto

6 massa mielessä kysymys ei ole vain perheen ja työn, vaan perheen ja kaiken muun elämän yhteensovittamisesta. Kysymys tiivistyy lopulta siihen, kuinka mies voi ja haluaa käyttää aikansa. Perhebarometriin vastanneiden alle 3-vuotiaiden lasten isien mukaan ongelmallisinta isyydessä on nimenomaan työn ja perheen yhteensovittaminen 5. Työn ja perheen yhteensovittaminen kytkeytyy eroihin, sillä erojen taustalla usein on työn ja perheen yhteensovittamisen ongelmia Kysely miehille Kartoitushankkeen toisena vaiheena oli kyselyn laatiminen miehille. Helmi-maaliskuussa työstetyssä kyselyssä oli sekä strukturoituja että avoimia kysymyksiä, joiden teemat nousivat asiantuntijakeskusteluista. Avoimet kysymykset jättivät tilaa vastaajan omalle puheelle. Ajatuksena oli, että niiden kautta saattaisi nousta esille seikkoja, joita asiantuntijat eivät ole huomanneet tai pitäneet tärkeinä. Kyselyyn saatiin palautetta kahdeksalta asiantuntijalta, minkä lisäksi sitä testattiin kuudella isämiehellä ennen kuin se huhtikuun alussa pantiin levitykseen. Kyselyä levitettiin sekä paperisena että sähköisenä. Joensuussa kysely levisi esimerkiksi päiväkotien, Lähiötalon, Kansalaistalon, varhaiskasvatuksen perheohjaajien, kasvatus- ja perheneuvolan, sekä Pelastakaa Lasten ja seurakunnan työntekijöiden kautta. Paperiseen kyselyyn Perheentalolla vastasi noin 40 miestä. 5. Kyselyn vastaajat Vastauksia saatiin määräaikaan kesäkuun puoliväliin mennessä 169. Miesten halukkuus vastata kyselyyn viittaa siihen, että asiantuntijoiden lisäksi myös miehet itse pitävät tärkeänä vanhemmuuteen ja perheeseen liittyvien kysymysten pohtimista. Vastaajista 163 ilmoitti postinumeronsa. Näistä 134 eli vastaajista vähintään 79 % oli pohjoiskarjalaisia. Heistä valtaosa oli joensuulaisia, mutta yli 40 pohjoiskarjalaista vastaajaa oli paikannettavissa vuoden 2004 Joensuun kaupungin rajojen ulkopuolelle. Vastaajien syntymävuodet vaihtelivat vuosien 1952 ja 1993 välillä, 55 % heistä oli vuotiaita. Vastaajista 84 % oli biologisia isiä. Uusperheen isiä oli 8 %. Joukkoon mahtui myös muutama sijaisperheen ja tukiperheen isä, mutta vain yksi isoisä. Työelämästatukseltaan palkansaajia oli 64 %, yrittäjiä 10 %. Työttömiä oli 7 %, koti-isiä 3 % ja eläkeläisiä 1 %. Vastaajista 45 %:lla oli toisen asteen tutkinto, 46 %:lla korkea-asteen. Peruskoulupohjalta vastaavia oli 6 %. Lapsia vastaajilla oli yhteensä yli 350. Suurin joukko olivat vuonna 2012 syntyneet lapset. Isistä yhden, kahden ja kolmen lapsen isät muodostivat suurimmat ryhmät, mutta vastaajissa oli myös isojen perheiden isiä, jopa yksi kahdeksan lapsen isä. Keskimäärin vastaajilla oli 2,2 alaikäistä lasta. Vastaajista 41 jätti yhteystietonsa mahdollista myöhempää tutkimusta varten. 5 Paajanen 2006, Koskela

7 6. Viisitoista väittämää Kysymys 1 sisälsi viisitoista väittämää: 1. hallitsen lapsiperheen arkeen liittyvät käytännön asiat 2. haluaisin viettää enemmän aikaa lasteni kanssa 3. voisin tinkiä elintasostani, jotta saisin olla enemmän perheeni kanssa 4. on ainakin yksi ihminen, jonka puoleen voin kääntyä, tapahtuipa minulle mitä hyvänsä 5. lähipiirissäni on ainakin yksi mies, jonka kanssa voin keskustella oikeastaan kaikesta 6. tiedän, mistä voin hakea apua ero- tai perheväkivaltatilanteessa 7. haluaisin tutustua muihin samassa elämäntilanteessa oleviin ihmisiin 8. voisin osallistua vanhempainryhmään, jossa jaetaan kokemuksia isänä olemisesta 9. lapsuudenkotini oli turvallinen ja minusta pidettiin hyvää huolta 10. haluan olla isänä aivan toisenlainen kuin oma isäni 11. minä ja puolisoni viihdymme yleensä hyvin toistemme seurassa 12. puolisoni ei aina ymmärrä, kuinka paljon teen perheen eteen 13. kun tulen kotiin, lakkaan ajattelemasta työ- tai opiskeluasioita 14. minun on usein vaikea keskittyä työhöni tai opintoihini kotiasioiden vuoksi 15. tunnen laiminlyöväni kotiasioita työn, opiskelun tai harrastusteni vuoksi Vastausten yhteenveto näkyy seuraavassa kaaviossa. 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Pitää täysin paikkansa Pitää jokseenkin paikkansa Ei pidä juurikaan paikkaansa Ei pidä lainkaan paikkaansa En osaa sanoa /Ei koske minua Toisista väittämistä irtosi informaatiota vähemmän, toisista enemmän. Seuraavassa käydään läpi jälkimmäiseen ryhmään kuuluvia vastauksia. Väittämä 3 voisin tinkiä elintasostani, jotta saisin olla enemmän perheeni kanssa asetti vastakkain kaksi arvoa, elintason ja perheen. Kahden kolmasosan mielestä väite piti täysin tai jokseenkin paikkansa. Vastaajista 40 (24 %) sanoi, että väittämä 3 ei pidä juurikaan tai lainkaan paikkaansa. Nämä vastaajat eivät olleet yhtä kiinnostuneita olemaan lasten kanssa, mutta puolison kanssa he viihtyivät yhtä hyvin kuin ne, jotka voisivat tinkiä elintasostaan. Tämän ryhmän avoimissa vastauksissa taloushuolet eivät korostuneet. Väittämät 4 ja 5 muodostavat parin. Nelosen mukaan on ainakin yksi ihminen, jonka puoleen voin kääntyä, tapahtuipa minulle mitä hyvänsä. Sisällöllisesti melko lähellä tätä on viides väittämä lähipiirissäni on ainakin yksi mies, jonka kanssa voin keskustella oikeastaan kaikesta. Erotuksena on lähinnä se, että jälkimmäisessä määritellään läheisen ihmisen sukupuoli. 7

8 Nelosväittämän kanssa täysin samaa mieltä oli 75 % vastaajista, täysin eri mieltä vain 2 %. Vitosväittämän kanssa täysin samaa mieltä olevien osuus oli 40 % ja täysin eri mieltä olevien osuus oli 11 %. Tämän ja kakkoskysymyksen (ks. luku 7) vastausten perusteella voidaan päätellä, että monella miehellä on läheinen ihminen, jonka kanssa hän voi keskustella perheeseen ja vanhemmuuteen liittyvistä asioista, mutta usein tämä henkilö on oma puoliso. Jos parisuhde ajautuu kriisiin, mies voi jäädä kovin yksin. Väittämän 6 tiedän, mistä voin hakea apua ero- tai perheväkivaltatilanteessa kanssa täysin tai jokseenkin samaa mieltä sanoi olevansa 62 % vastaajista. Täysin tai jokseenkin eri mieltä oli lähes kolmannes, 31 % vastaajista. Voi olla, että tietämättömiä ovat usein ne, joilla ongelmia ei ole. Voi kuitenkin olla myös niin, että kaikki apua tarvitsevatkaan miehet eivät tiedä, mistä sitä saa. Väittämä 7 haluaisin tutustua muihin samassa elämäntilanteessa oleviin ihmisiin piti 16 %:n mielestä täysin ja 36 %:n mielestä jokseenkin paikkansa. Isämiehet haluaisivat tutustua toisiin isämiehiin ja perheisiin, kuten projektin alussa oletettiin. Väittämään 8 voisin osallistua vanhempainryhmään, jossa jaetaan kokemuksia isänä olemisesta kuusitoista vastaajaa (10 %) vastasi pitää täysin paikkansa ja 53 (32 %) pitää jokseenkin paikkansa. Isämiesten vanhempainryhmälle näyttäisi siis olevan jonkin verran kysyntää. Mitään valtavirtaa tällaiset ryhmät eivät kuitenkaan ole, etenkin jos oletetaan, että jo kyselyyn vastanneet ovat keskimääräistä kiinnostuneempia isäteemasta. Väittämä 10 haluan olla isänä aivan toisenlainen kuin oma isäni jakoi vastaajat. 40 %:n mielestä väittämä ei pitänyt lainkaan tai juurikaan paikkaansa, 55 %:n mielestä se piti täysin tai jokseenkin paikkansa. Enemmistö vastaajista haluaisi olla isänä toisenlainen kuin oma isä. Monille miehille oma isä ei ole tarjonnut itselle sopivaa isän mallia. Seuraavassa taulukossa vastaajat on jaettu neljään ryhmään sen mukaan, mitä he ovat vastanneet väittämään haluan olla isänä aivan toisenlainen kuin oma isäni (ylin rivi). Suluissa oleva luku vastauksen jälkeen kertoo, kuinka suuri osa vastaajista on valinnut kunkin vaihtoehdon. Seuraavien rivien prosenttiluvut puolestaan kertovat, kuinka moni vastaaja kustakin ryhmästä sanoi väittämän pitävän täysin tai jokseenkin paikkansa. Haluan olla isänä aivan toisenlainen kuin oma isäni Haluaisin viettää enemmän aikaa lasteni kanssa Haluaisin tutustua muihin samassa elämäntilanteessa oleviin ihmisiin Voisin osallistua vanhempainryhmään, jossa jaetaan kokemuksia isänä olemisesta Lapsuudenkotini oli turvallinen ja minusta pidettiin hyvää huolta Pitää täysin paikkansa (22 %) Pitää jokseenkin paikkansa (33 %) Ei pidä juurikaan paikkaansa (24 %) 57 % 42 % 38 % 41 % 63 % 56 % 44 % 33 % 55 % 47 % 30 % 23 % 68 % 89 % 93 % 96 % Ei pidä lainkaan paikkaansa (16 %) 8

9 Voidaan huomata seuraavaa: isät, jotka haluaisivat olla toisenlaisia kuin omat isänsä, sanoivat muita useammin, että he haluavat a) viettää enemmän aikaa lastensa kanssa, b) tutustua muihin samassa elämäntilanteessa oleviin ihmisiin sekä c) osallistua vanhempainryhmään, jossa jaetaan kokemuksia isänä olemisesta. Taulukon alin rivi on huomionarvoinen. Lapsuuden turvattomuus ja halu olla erilainen kuin oma isä näyttävät liittyvän toisiinsa. Vastauksista ei käy ilmi, liittykö turvattomuus ja huolenpidon puute suoraan isään. Välillisesti vastaukset kuitenkin kiertyvät isään: isä ei ole kyennyt luomaan kotiin olosuhteita, joissa on turvallista ja pidetään huolta. Hyvän isän ominaisuuksiin liitetään usein turvallisuuden luominen 7. Oman isän rooli ei tunnu toimivalta, mutta monet miehet löytävät oman tapansa olla isä. Väestöliiton Perhebarometrin väittämään en tiedä, millainen isä minun pitäisi olla yli 80 % vastasi olevansa täysin tai osittain eri mieltä. 8 Väittämät 13, 14 ja 15 muodostavat ryhmän. Väittämän 13 kun tulen kotiin, lakkaan ajattelemasta työ- tai opiskeluasioita vastaukset jakautuivat suunnilleen tasan. Joka toisella työ- tai opiskeluasiat seuraavat kotiin. Väittämän 14 minun on usein vaikea keskittyä työhöni tai opintoihini kotiasioiden vuoksi vastaukset olivat selkeämmät: 70 % oli täysin tai jokseenkin eri mieltä väittämän kanssa. Väittämään 15 tunnen laiminlyöväni kotiasioita työn, opiskelun tai harrastusteni vuoksi 59 % vastasi täysin tai jokseenkin eri mieltä. Tunne kotiasioiden laiminlyönnistä on yleistä, sillä 36 % sanoi olevansa täysin tai jokseenkin samaa mieltä väittämän kanssa. 7. Miehen verkostot Kysymyksessä 2 kysyttiin, keiden kanssa miehet ovat keskustelleet vanhempana olemisesta. Eniten oli keskusteltu puolison kanssa, toisena tuli ystävä, kolmantena oma tai puolison äiti tai isä. Seuraavaksi eniten on keskusteltu tuttavan ja sisaruksen tai muun sukulaisen kanssa. Muista vaihtoehdoista eniten osumia saivat kunnan työntekijä sekä terapeutti. Eniten tukea kysymyksissä, jotka koskevat vanhempana olemista (kysymys 3), on saatu puolisolta. Toisena tulevat vaihtoehdot ystävä tai tuttava sekä sukulainen. Nettisivut sekä kirjat, lehdet tai luennot mainitaan myös melko usein. Kuusi vastaajaa kertoo jääneensä ilman tukea. Tuloksia voi verrata Turun yliopiston Hyvän kasvun avaimet -tutkimuksen aineistosta nouseviin tuloksiin. Läheisverkosto oli tutkimuksen mukaan vauvaperheiden ensisijainen tuki. Miehet eivät mielellään hakeutuneet virallisen tuen piiriin. Sen sijaan keskustelua toisten isien kanssa kaivattiin. 9 Miesten ja naisten keskustelukulttuureissa on eroja. Parisuhteesta naiset keskustelevat paljon ystäviensä ja sukulaistensa kanssa myös silloin, kun suhteen ristiriidat ovat vähäisiä. Miehet prosessoivat parisuhteen ongelmia enemmän itsekseen ja jakavat ongelmansa vasta sitten, kun ne tuntuvat ylivoimaisilta. 10 Vastaajista 63 (37 %) kertoi kuluneen puolen vuoden aikana osallistuneensa toimintaan, jossa on ollut pääasiassa miehiä (kysymys 4). Heistä puolet on ollut mukana urheiluharrastuksessa. Järjestäjien kirjo on suuri. Yhdistysten, seurojen ja järjestöjen järjestämään toimintaan osallistui 30 vastaajaa. Vastaajista 20 sanoo toiminnan olleen itse järjestettyä, seitsemällä vastaajalla toiminta on kytkeytynyt työpaikkaan. Vain kolme vastaajaa kertoi osallistuneensa isä-lapsi-toimintaan. 7 ks. esim. Sinkkonen 2012a. 8 Paajanen 2006, Lähteenmäki & Neitola Kontula 2013,

10 Kysymykseen neljä myönteisesti ja kielteisesti vastanneiden profiilit poikkesivat hieman toisistaan. Seuraavassa taulukossa vastaajat on jaettu kahteen ryhmään sen mukaan, ovatko he osallistuneet toimintaan. Näiden ryhmien vastauksia tarkastellaan suhteessa joihinkin väittämiin. Prosenttiluvut kertovat, kuinka moni ryhmän vastaaja vastasi väittämän pitävän täysin tai jokseenkin paikkansa. Osallistunut kuluneen puolen vuoden aikana toimintaan, jossa mukana pääasiassa miehiä (kysymys 4) Lähipiirissäni on ainakin yksi mies, jonka kanssa voin keskustella oikeastaan kaikesta Haluaisin tutustua muihin samassa elämäntilanteessa oleviin ihmisiin Tunnen laiminlyöväni kotiasioitani työn, opiskelun tai harrastusteni vuoksi Kyllä (37 %) Ei (60 %) 81 % 65 % 44 % 57 % 35 % 36 % Toimintaan osallistuneilla on useammin lähipiirissään mies, jonka kanssa voi keskustella oikeastaan kaikesta. Heidän halukkuutensa tutustua samassa elämäntilanteessa oleviin ihmisiin on pienempi kuin miehillä, jotka eivät olleet osallistuneet toimintaan. Miesten juttuihin osallistuminen ei tämän aineiston perusteella näytä vaikuttavan tunteeseen kotiasioiden laiminlyönnistä. Kysymyksessä viisi udeltiin, mitä vastaajat tekevät mielellään lastensa kanssa. Yleisimmin lapsen kanssa leikittiin, ulkoiltiin, puuhattiin arkisia asioita ja ihan vain oltiin. Kysymyksessä kuusi muotoiltiin sama lapsen näkökulmasta: mitä lapsesi toivoo sinun tekevän hänen kanssaan. Kaikki eivät olleet ajatelleet asiaa tältä kannalta. En ole itse asiassa kysynyt.? Uskoisin, että aika samoja asioita mitä teemmekin. Eräs vastaaja teki kyselyyn vastatessaan pikaisen gallupkierroksen lapsille ja he vastasivat näin: leikkis kauppaa, juoksis meidän kanssa, pelais hippaa. Hyvin moni vastaaja tiedosti lapsen toivovan lähinnä sitä, että isä on läsnä ja hänen kanssaan. Tekemisen sisältö näyttää olevan toissijaista, kunhan isä vain on lapsen kanssa. 8. Isäksi tulo Kysymykseen muistele aikaa, jolloin tulit isäksi (kysymys 7) vastasi peräti 143 miestä. Miehet kertoivat yllättyneensä, kuinka paljon elämä arki, ajankäyttö, puolison mielialat, yöunien väheneminen muuttuu lapsen syntymän myötä. Toisaalta oli myös niitä, jotka yllättyivät, kuinka luonnollisesti kaikki tapahtui. Muutama vastaaja viittasi elämän rauhoittumiseen ja omaan henkiseen kasvuun. Vastauksista voi lukea, että isäksi tuleminen on miehen elämän tapahtumista suurimpia, ellei suurin. Siihen liittyy ylpeyttä, ennen kokemattomia rakkaudentunteita, kiitollisuutta, merkityksellisyyttä, ainutlaatuisuutta, suojelunhalua. Täysin varaukseton molemmin suuntainen rakkaus oli hienoin tunne mitä voi kuvitella, kuvaili kyselyyn vastannut kolmen lapsen isä. Vastaukset mursivat jälleen kerran myytin siitä, että miehet eivät puhu tunteistaan. Miehet kohtasivat myös vähemmän myönteisiä yllätyksiä. Kymmenen vuotta sitten isäksi tullut vastaaja tiivisti tilanteen kahtalaisuuden näin: Isäksi tuleminen oli hienoin elämys tähän mennessä, mutta samalla hartioille putosi 20 kg säkki eli vastuu. Toinen vastaaja kuvasi lapsen syntymän jälkeistä ulkopuolisuuden tunnettaan: 10

11 Koin, että jäin täysin yksin ja ulkopuoliseksi äidin ja lapsen vahvan siteen vuoksi. Vastaajista miltei joka kymmenes sanoi yllättyneensä siitä, kuinka paljon ajankäyttö muuttui lapsen syntymän myötä. Moni vastaaja toivoi, että olisi saanut lapsen syntymän jälkeen enemmän tukea. Tuen tarve kohdistuu mm. vanhempana olemisen taitoihin sekä konkreettiseen lapsenhoitoon. Olisimme kaivanneet kotiapua, kun vaimo oli huonossa kunnossa synnytyksen jälkeen, kuvaili yksi kyselyyn vastanneista. Toinen kertoi, että olisin halunnut paljon enemmän apua ja tukea lapsen hoitoon liittyvissä asioissa. Myös toisten isien näkökulmia ja vertaistukea olisi kaivattu. Vertaisten puuttumista kuvaa riipaisevasti eräs isä: Välillä tunsin kauheita asioita sisälläni, joita en voinut kertoa kenellekään, koska en kokenut kenenkään ymmärtävän asiaa oikein. Toinen vastaaja kertoo, että minut yllätti se, kuinka kiivaasti ensimmäisen lapsen synnyttyä aloin käydä läpi omaa lapsuuttani. Ilonaiheista (kysymys 8) yleisimmin mainittiin lapset (114 mainintaa). Perhe, terveys ja yleinen tilanne mainittiin kukin noin 25 kertaa. Tämän hetken huolenaiheista (kysymys 9) useimmin mainittiin talous (56 mainintaa). Toiseksi useimmin huolenaiheet liittyivät lapsiin (34 mainintaa). Seuraavaksi yleisimpiä olivat terveyteen tai jaksamiseen, ajankäyttöön sekä parisuhteeseen liittyvät huolet. Vastaukset vahvistavat havaintoa, että miehellä on usein taloudellinen vastuu perheestä, mutta he eivät ole pelkästään elättäjiä. 20 vastaajaa ilmoitti, ettei huolia ole. Vastauksien perusteella perheiden tilanteet ovat hyvin erilaisia. Toisilla huolia ei ole lainkaan, kun taas joillekin näyttää kertyneen ongelmia kasapäin. Eräs vastaaja kuvasi perheensä tämänhetkisiä huolenaiheita näin: Lapsen diabetes, ADHD, psyk.[iatriset?] ongelmat. Oma ja vaimon masennus. Taloudelliset asiat. Parisuhteessa ongelmia taas. Mikäli julkinen sektori yhä leikkaa neuvola- ja kodinhoitopalveluita, polarisoituminen kiihtyy. 9. Isämiesseminaari Kartoitushankkeen kolmantena vaiheena oli seminaarin järjestäminen ammattilaisille, jotka kohtaavat työssään miehiä ja isiä. Keskiviikkona järjestetty Isämiesseminaari toteutettiin yhteistyössä Karelia Ammattikorkeakoulun kanssa. Karelia Ammattikorkeakoulu tarjosi tilat ja kaksi opiskelijaa järjestämisavuksi, isätyön kartoitushanke huolehti tilaisuuden sisällöstä. Lähinnä sähköpostilistojen kautta markkinoituun tilaisuuteen osallistui 130 henkilöä. Näistä vain seitsemän oli miehiä, mikä kertoo sosiaali- ja terveysalan naisvaltaisuudesta. Nelituntisen seminaarin alkupuolella kuultiin kolme puheenvuoroa. Projektityöntekijä Topi Linjama tarkasteli puheenvuorossaan kartoitustyönsä tuloksia. Miessakit ry:n isätyöntekijä Timo Tikka puhui Isyyden tueksi - hankkeessa vuosina tehdystä isätyöstä. Tutkija Petteri Eerola Jyväskylän yliopiston Perhetutkimuksen keskuksesta puhui isän vastuusta. Näiden jälkeen oli vajaan puolen tunnin yleisökeskustelu aiheesta kuinka voisin huomioida isämiehet paremmin työssäni, jossa sivuttiin muun muassa opettajan mahdollisuuksia huomioida isät työssään sekä eroperheen lasten vuoroviikkoasumista. Seminaarin pääpuhujana oli lastenpsykiatri Jari Sinkkonen, jonka esitys käsitteli lapsen merkitystä isälle ja isän merkitystä lapselle. Sinkkonen puhui mm. vanhempien ja lapsen muodostamasta kolmiosta. Tällainen kolmenkeskeisyys helpottaa lapsen sisäisen mielikuvamaailman rakentumista ja ehkäisee vihamielisten ja sadomasokististen suhteiden syntyä. Hyvään isyyteen liittyy hänen mukaansa läsnäolo, sitoutuneisuus, huolenpito, 11

12 lasten sosiaalisen ja tiedollisen kehityksen tukeminen, yhteistyö muiden lasta hoitavien aikuisten kanssa, terveet elämäntavat sekä aineellinen ja taloudellinen osallistuminen. Tukevasti tieteelliselle pohjalle rakentunutta esitystään Sinkkonen elävöitti monilla omasta työstään ja tavallisesta elämästä nousevilla esimerkeillä. Seminaarin kylkiäisinä Jari Sinkkonen piti tiistaina yleisöluennon Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampuksen päärakennuksen 600-paikkaisessa juhlasalissa. Luennon otsikko oli sama kuin seminaarissa. Sali oli melkein viimeistä paikkaa myöten täysi. Nimilistan mukaan paikalla oli ainakin 200 miestä ja 341 naista, mutta arviolta myöhässä tullutta tai aikaisessa lähtenyttä ei kirjoittanut nimeään listaan. Luennoitsija itsekin ihmetteli yleisöryntäystä ja aloitti luennon sanomalla: Hyvää iltaa, järkyttävän suuri yleisö. Yleisöluennon järjestämisessä olivat mukana Jokiväri Oy, Konevuokraamo Vatupassi, Joensuun Kourutuote, Lumon Oy ja Iippo Oy sekä muutamia muita tahoja. Sekä seminaari sekä Jari Sinkkosen yleisöluento onnistuivat hyvin. Yli kuudensadan ihmisen tavoittamista isäteeman äärelle parin päivän sisällä voinee pitää jo itsessään merkittävänä asiana. Epäilemättä tärkein yleisöä vetänyt tekijä oli Sinkkosen persoona. Sen sijaan pohjoiskarjalaista mediaa kiinnosti Sinkkosta enemmän se, millaista isätyötä maakunnassa tehdään. Esimerkiksi YLE kirjoitti tästä jutun isänpäivän jälkeen. Seminaarin jälkeen osallistujille lähetettiin sähköinen palautelomake. Osallistujista 52 % palautti lomakkeen. Vastaajien mielestä Pohjois- Karjalaan tarvittaisiin isä-lapsitoimintaa (18 mainintaa), isänäkökulmaa perhevalmennuksiin ja neuvolaan (15) sekä isäryhmiä (13). Isäryhmien formaateiksi esitettiin mm. saunailtoja, joissa olisi mukana yksi ammattihenkilö. Erityisinä kohderyhminä mainittiin etäisät, uusperheiden isät ja sijaisisät. Toimintaa toivottiin myös maakuntaan, ei ainoastaan Joensuuhun. Keväällä 2014 Joensuussa kokeillusta perhevalmennuksen isätyöstä (ks. luku 10a) vastaajat antoivat Jari Sinkkonen veti Joensuun Carelia-salin täyteen kuulijoita. Kuva Reija Kontkanen hyvää palautetta. Tätä työtä toivottiin jatkettavan. Miehille esitettiin omaa neuvolakäyntiä, jolla hän tapaisi maallikkomiehen. Yhtenä vaihtoehtona esitettiin Perheentalolle kerran kuussa järjestettävää iltaa miehille, jotka odottavat ensimmäistä lastaan. Moni piti tärkeänä sitä, että isätyöntekijä on mies. Vastaajat toivoivat monenlaisiin teemoihin liittyvää koulutusta. Vastauksissa mainittiin mm. miesten synnytyspelko, isien masennus, vieraannuttaminen, huoltajuusriidat, isien jaksaminen. Vastauksista voi päätellä, että monet sosiaali- ja terveysalan naistyöntekijät haluaisivat lisää tietoa miesten kohtaamisesta ja miehen näkökulmasta perheasioihin. Luennoitsijoista erityisesti Jari Sinkkosen ilmiömäisen lupsakka tapa kertoa asioita esimerkkien kautta sai kiitosta. Eräs opiskelija kiitti Sinkkosta, joka yhdellä luennolla kumosi kaiken, mitä meille sosionomiopiskelijoille on opetettu aiheesta. Tilaisuuden järjestelyihin oltiin pääosin tyytyväisiä. Iltapäivän mittaista, varsin tiivistä seminaaria pidettiin onnistuneena konseptina ja tämäntapaisia tilaisuuksia toivottiin lisää. 12

13 10. Jatkosuunnitelmia Miesten vanhemmuutta ja heidän sitoutumistaan lapsiinsa kannattaa tukea. Se hyödyttää monin tavoin paitsi lasta, myös miestä itseään, lapsen äitiä ja yhteiskuntaa. 11 Seuraavassa ehdotetaan muutamia toimenpiteitä, jotka voisivat tukea tätä päämäärää. Kolme ensimmäistä on laitettu jalalle jo kartoitusprojektin aikana. a) Isätyöntekijä perhevalmennuksessa Keväällä 2014 projektin työntekijä teki toisen isätyöntekijän kanssa Miessakit ry:n kustantamana Joensuussa toistakymmentä käyntiä neuvolan perhevalmennuksiin. Siellä puhuttiin isyydestä, isäksi tulemisesta, parisuhteesta ja lapsenhoidosta. Vastaanotto oli hyvä, minkä rohkaisemana työstettiin perhevalmennuksen malli, jossa olisi mukana isätyöntekijä. Perhevalmennuksen malli sai hyvän vastaanoton neuvoloissa ja ilmeisesti työ jatkuu muodossa tai toisessa. Perhevalmennus on näköalapaikka oraalla olevaan isyyteen. Kokemusten perusteella voidaan sanoa, että miehet sanoittavat odotukseen liittyvää hämmennystään helpommin toiselle isälle kuin neuvolan tädille. Isätutkija Jouko Huttusen mukaan varhaisen vuorovaikutuksen syntyminen isän ja lapset välillä on äärimmäisen tärkeää. Jos isän ja lapsen välillä on hyvä suhde, sitä on helpompi ylläpitää myös muuttuneissa oloissa, esimerkiksi eron jälkeen. 12 Neuvolajärjestelmä ei nykyisellään näytä vastaavan isien tarpeisiin kovin hyvin. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kyselyn mukaan sosiaalialan ammattilaiset eivät tiedä, millaista tukea isät kaipaavat. He myös kokivat, etteivät isät oikein ota kuuleviin korviin heidän ohjeitaan. 13 Miehiä varsinkin äitiysneuvolassa käynti saattaa turhauttaa ja he kenties tuntevat itsensä ulkopuolisiksi. Tällaista palautetta eräs mies antoi perhevalmennuksen isätyöstä keväältä 2014: Enemmän saisi olla tämäntyylistä toimintaa, kun neuvolakäynneistä ei saa oikein mitään irti. Perhevalmennuksen isätyötä kannattaisi ehdottomasti jatkaa ja laajentaa. Perhetyöntekijä Jani Myllyaho ehdottaa yhtä selkeästi isyyteen painottuvaa tapaamiskertaa, jolloin aiheesta alustaisi ammattilainen tai tavallinen perheenisä 14. Myös muita tapoja isänäkökulman esille tuomiseen voisi kokeilla. b) Isämies-lapsi-illat Eräs Karelia Ammattikorkeakoulun opiskelija hankki opinnäytetyönsä aineiston järjestämällä Joensuussa syksyllä 2014 isämies-lapsi-iltoja. Ohjelmassa oli sieniretki, koottavien rakentamista, lautapelejä ja retki kasvitieteelliseen puutarhaan. Sieniretki herätti mielenkiintoa sen verran paljon, että se uusittiin sukupuolineutraalina. Lautapeli-ilta järjestettiin loppujen lopuksi kolme kertaa, joista viimeisellä kerralla keskityttiin shakkiin paikallisen shakkikerhon oppaan johdolla. Tavoitteena oli rakentaa mahdollisimman helposti lähestyttävää toimintaa. Tämä tarkoitti sitä, että a) toimintaan ei tarvinnut ilmoittautua ennakkoon, b) siihen ei tarvinnut sitoutua eikä 11 ks. esim. Mykkänen & Eerola Huttunen Lipasti 2013, Perhevalmennuksen käsikirja 2007, Isien ja lasten sieniretkellä paistettiin lampaankääpää

14 c) siitä tarvinnut maksaa. Isämies-lapsi-iltoihin osallistui yhteensä 26 aikuista ja 42 lasta. Palaute toiminnasta oli myönteistä. c) Miestyötä tekevien tapaamiset Pohjois-Karjalassa isä- ja miestyötä tekevillä ei ole olemassa verkostoa. Keväälle suunniteltu vapaamuotoinen saunailta sai hyvän vastaanoton, mutta illan osallistujamäärä jäi neljään lähinnä aikataulusyistä. Syksylle järjestettiin uusi tapaaminen, jossa oli mukana seitsemän miestä. Tapaamisen tarkoituksena oli saada isäteemasta kiinnostuneita saman pöydän ääreen. Tapaamisessa pohdittiin mm. isä-lapsi-työn, isäryhmien ja isätutkimuksen teemoja. Omien kokemusten jakaminen näytti olevan miehille tärkeää. Lokakuun lopulla oli Itä-Suomen miestyön foorumi Varkaudessa. Kahdesti vuodessa järjestetyt tapaamiset ovat toimivia verkostoitumisen paikkoja. Viime vuosina niissä ei ole ollut joensuulaisia, mutta nyt yhteyttä on viritelty uudelleen. Paikalla oli 26 henkeä, heistä kolme Joensuusta. Varkauden päivän teemana oli isätyö. Topi Linjama kertoi mies- ja isätoiminnan kartoituksen tuloksista, minkä jälkeen teemaa pohdittiin ryhmissä viidestä eri näkökulmasta. *** Kolmelle edellä kuvatulle toiminnolle on selvästi ollut kysyntää ja tarvetta. Näiden lisäksi esitetään kolme muuta toimenpidettä. d) Isämiesten ryhmät Isäkyselyn perusteella monia miehiä kiinnostaisi jakaa kokemuksiaan isänä olemisesta toisten isämiesten kanssa. Ryhmätoiminnan luominen ei välttämättä ole helppoa, sillä tämäntapaiselle toiminnalle ei ole olemassa valmista traditiota. Isyys ei yhdistä miehiä samassa määrin kuin äitiys naisia. Miehiä voisi tavoittaa perhevalmennuksien ja isä-lapsi-toiminnan kautta. Ryhmien tavoitteena voisi olla miesten isä-identiteetin vahvistaminen, vanhemmuuden taitojen kehittäminen ja vertaistuki ja niitä voisivat järjestää eri tahot erilaisin painotuksin. Ryhmien olisi hyvä olla miesten vetämiä, mutta vetäjän ei välttämättä tarvitse olla sosiaalialan ammattilainen. Ryhmä kannattaisi paketoida toiminnaksi: miehet menevät mieluummin esimerkiksi nuotiolle tai saunomaan kuin juttelemaan, vaikka miehet menevätkin nuotiolle tai saunomaan siksi, että he saavat keskustella. Ryhmien ei tarvitsisi olla virallisia tai ylhäältä ohjattuja. Ne voisivat syntyä hyvinkin erilaisista lähtökohdista ja tarpeista. Yhdeksi esimerkiksi isäryhmästä voi ottaa miestyöntekijöiden tapaamisen, jota kuvattiin edellä. Isäryhmät voisivat koota yhteen erityisryhmiä, kuten sijaisisiä, uusperheen isiä tai etäisiä. Marraskuussa 2014 PePPi-hanke (Vapaaehtoiset voimavarana sijaisperheiden tukemisessa) järjesti sijaisisille saunaillan Ylioppilaskunnan tiloihin, johon projektin työntekijä osallistui isätyöntekijän roolissa. Keskustelua riitti neljäksi tunniksi. Tulevaisuudessa kokoontumisia on tarkoitus järjestää 2-3 kertaa vuodessa. Näihin iltoihin voisi jatkossa tulla mukaan myös sellaisia, jotka ovat kiinnostuneita sijaisvanhempana toimimisesta. e) Isäpuheen arkipäiväistäminen Sekä asiantuntijakeskusteluiden että isäkyselyn perusteella voidaan sanoa, että monelta mieheltä puuttuu malli siitä, kuinka isänä ollaan. Miehellä ei välttämättä ole mallia eikä tilaisuuksia käsitellä isäksi tuloa ja isänä kasvamista. Isäpuhe tulisi arkipäiväistää ja miehen isänä olemisen pohdinnan tulisi olla normaalia. Tällaista puhetta voitaisiin opetella ja tuottaa esimerkiksi miesten ryhmissä, mutta sitä voitaisiin kerryttää tuomalla isämiesten ääni kuuluville julkisuudessa. 14

15 f) Työelämäyhteistyö perheen ja muun elämän yhteensovittamiseksi Väestöliiton Perhebarometrin mukaan miltei kaikki nuoret isät ovat sitä mieltä, että isän kuuluu hoitaa lastaan paljon jo vauvana 15. Toisaalta vastuu kodin ja lastenhoidosta on yhä selvästi äideillä ja miehet ovat naisia useammin pikkulapsiperheen leiväntuojia. Perheen yhteensovittaminen muuhun elämään, etenkin työelämään, tuo monille miehille haasteita. Sitoutuminen vauvaperheen arkeen muuttaa ajankäyttöä. Lisäksi se voi muuttaa sosiaalisia suhteita, sillä aiemmille ihmissuhteille ei ole niin paljon aikaa eivätkä ne välttämättä enää kiinnosta entiseen tapaan. Muutokset kodinhoidon tukeen (hallituksen esityksen mukaan kodinhoidon tuki jaetaan puoliksi molemmille vanhemmille alkaen) lisännevät miesten osallistumista perheen arkeen. Tätä kehitystä tulisi tukea vaikuttamalla yleiseen ilmapiiriin siten, että miesten jäämistä kotiin pidettäisiin normaalina asiana. Yhtenä vipuna tässä muutoksessa voisivat olla työpaikat ja työnantajat. Eräs isämiesseminaariin osallistunut kysyi palautteessa, että voisiko työpaikoilla käydä puhumassa isän merkityksestä lapselle. Antaisiko tämä rohkeutta isille puhua enemmän isyyden merkityksestä, hän pohti. Joensuussa yritysyhteistyö on lähtenyt lupaavasti käyntiin. 11. Yhteenveto projektin tuloksista Pohjois-Karjalan mies- ja isätyö on varsin hajallaan ja sitä on vähän. Intoa mies- ja isätyön kehittämistä kohtaan on, mutta työala kaipaa koordinointia. Harvaan asutulla seudulla, missä resursseja on vähän, on erityisen tärkeää koota taito ja tieto yhteen, jotta eri puolilla ei tehdä samoja asioita. Miestyötä tekevien verkosto olisi erinomainen työkalu mies- ja isätyön kehittämiseen ja siitä tiedottamiseen. Isäksi tulo on miehen elämän suurimpia tapahtumia. Siihen nähden miestä tuetaan tässä tilanteessa yllättävän vähän. Isäksi tulevat tarvitsisivat tukea niin isäidentiteetin rakentamisessa kuin käytännön lastenhoidossa. Näihin tarpeisiin voitaisiin osaltaan vastata kehittämällä perhevalmennusta sisällöllisesti ja toimintatavoiltaan sellaiseksi, että se tavoittaisi ja hyödyttäisi myös isiä. Isoja askeleita kohti tätä tavoitetta olisivat isätyöntekijän palkkaaminen neuvolaan sekä neuvolan työntekijöiden kouluttaminen. Asiantuntijakeskusteluissa korostui eron problematiikka: ex-mies on usein myös ex-isä. Eron kohdanneille on hyvä ja tarpeen järjestää eroryhmiä ja muuta tukea. Näitä voi olla perusteltua kohdentaa nimenomaan miehille. Toiseksi olisi tarkasteltava eron prosessia: Onko siinä jotakin sellaista, joka asettaa äidin ja isän eriarvoiseen asemaan? Kohdellaanko äitiä ja isää tasapuolisesti esimerkiksi silloin, kun sosiaalitoimi huoltajuuskiistassa antaa oikeudelle olosuhdelausunnon? Kolmanneksi olisi tarkasteltava eroon johtavaa prosessia, jotta voitaisiin välttyä kevein perustein otetuilta eroilta. Varhaisen isä-lapsi-suhteen tukeminen saattaisi ennaltaehkäistä eroja ja vähentää erosta aiheutuvia ongelmia. Kysymys kodinhoitajista nousi esille useissa asiantuntijakeskusteluissa. Siihen viittasivat muutamat kyselyyn vastanneet miehetkin. Yleistä perheiden hyvinvointia lisäisi paljon se, että heillä olisi tarpeen tullen mahdollisuus helposti turvautua kodinhoitajan apuun. Kynnys hakea apua lastensuojelun kautta on korkea, mikä johtunee pääasiassa lastensuojelun imago-ongelmista. Vuonna 2015 voimaan tuleva sosiaalihuoltolaki muuttaa kenties painopistettä korjaavasta työstä ennaltaehkäisevään. 15 Paajanen 2006,

16 Kyselyn perusteella isämiehet haluaisivat tutustua toisiin samassa elämäntilanteessa oleviin isämiehiin. Kävi myös ilmi, että monilla miehillä on hatarat sosiaaliset verkostot. Näitä tavoitteita voisi edistää isä-lapsitoiminnan avulla. Parhaimmillaan toiminta voisi tukea ja syventää isän ja lapsen suhdetta ja sen avulla voidaan myös vastata isyyden määrällisyyden ongelmaan. Hyvin järjestetyn toiminnan avulla isät voivat saada uusia ystäviä, lisätä itsetuntemustaan ja rakentaa identiteettiään vanhempana. Samalla lapsen äidille järjestyy omaa aikaa. Myös ei-ongelma-lähtöisille isämiesten ryhmille näyttää olevan kysyntää. Äitiryhmien konseptia ei kannata kopioida isäryhmiin sellaisenaan. Isäryhmiä kannattaa kenties markkinoida toiminta edellä esimerkkinä saunaillat vaikka keskustelu olisikin niiden tärkein sisältö. Perhevalmennus ja kodinhoitoapu ovat kuntasektorin heiniä. Isä-lapsi-toiminta ja isäryhmät puolestaan sopisivat luontevasti kolmannen sektorin toimijoille. 12. Taustatyössä käytettyä kirjallisuutta Hellstén, Sari & Salonen, Santtu (2011): Havaintoja isien kohtaamisesta sosiaali- ja terveyspalveluissa. Ensija turvakotien liiton työpapereita 4. Ensi- ja turvakotien liitto. Huttunen, Jouko (2001): Isänä olemisen uudet suunnat. PS-Kustannus. Jämsä, Juha & Kalliomaa, Susa (toim.)(2010): Isyyden kielletyt tunteet. Väestöliitto. Kontula, Osmo (2013): Yhdessä vai erikseen? Tutkimus suomalaisten parisuhteiden vahvuuksista, ristiriidoista ja erojen syistä. Perhebarometri Väestöntutkimuslaitos Katsauksia E 47/2013. Korhonen, Merja (1999): Isyyden muutos. Keski-ikäisten miesten lapsuuskokemukset ja oma vanhemmuus. Joensuun yliopiston yhteiskuntatieteellisiä julkaisuja no 39. Joensuun yliopisto. Koskela, Jari (2012): Avioero suomalaisen miehen kokemana. Ero ja erosta toipuminen prosessina. Publications of the University of Eastern Finland. Lipasti, Roope (2014): Isäsilmää peliin. Miten kohdata isä ammattityössä? Artikkeli Isä-lehdessä, joka on Mannerheimin Lastensuojeluliiton isä-hankkeen tiedotuslehti. Lähteenmäki, Marko & Neitola, Marita (2014): Isien tukiverkostot vauvaperheissä. Teoksessa Isän kokemus (toim. Eerola, Petteri & Mykkänen, Johanna). Gaudeamus. Mykkänen, Johanna (2013): Isyyteensä sitoutuminen lisää perheen hyvinvointia. Artikkeli lehdessä Isänä työelämässä, s Lahden ammattikorkeakoulun julkaisuja, sarja C, osa 147. Mykkänen, Johanna & Eerola, Petteri (2014): Sitoutuminen ja vastuu isyyden alussa. Teoksessa Isän kokemus (toim. Eerola, Petteri & Mykkänen, Johanna). Gaudeamus. Paajanen, Pirjo (2006): Päivisin leiväntuoja, iltaisin hoiva-isä. Alle 3-vuotiaiden esikoislasten isien näkemyksiä ja kokemuksia isyydestä. Perhebarometri Väestöntutkimuslaitos Katsauksia E 24/2006. Väestöliitto. 16

17 Peitsalo, Peter (2008): Miesryhmät teoista sanoihin. Miessakit. Perhevalmennuksen käsikirja (2007). Helsingin Lapaset-perheverkoston projektitiimi. Verkkojulkaisu Pernu, Simo & Pohjola, Mikko (2011): Ero ja isyys. Opas eroperheiden kanssa työskenteleville. Lahden ammattikorkeakoulu. Osoitteessa oskenteleville.pdf?sequence=1 Sinkkonen, Jari (2012a): Isäksi ensi kertaa. WSOY. Sinkkonen, Jari (2012b): Mitä lapsi tarvitsee hyvään kasvuun. WSOY. Väestöliitto (2013): Lapset ja ero. Verkkojulkaisu https://www.perheaikaa.fi/jutut/lapsiperheessa/elamankriisit/lapset-ja-ero/ Luettu

ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012

ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012 3. lokakuuta 2012 Miessakit ry ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012 Isätyöntekijä Ilmo Saneri Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi

Lisätiedot

ALKAVAN ISYYDEN TUKEMINEN HELSINKI 24.9.2015

ALKAVAN ISYYDEN TUKEMINEN HELSINKI 24.9.2015 ALKAVAN ISYYDEN TUKEMINEN HELSINKI 24.9.2015 Ilmo Saneri Isätyöntekijä työnohjaaja Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi Miessakit ry miehiä tukevaa

Lisätiedot

NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA

NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA Neuvolan perhetyö Kaarinassa Vuonna 2014 neuvolan perhetyö on vakiinnuttanut paikkansa osana ennaltaehkäisevää palvelujärjestelmää. Neuvolan perhetyössä toimii kaksi perheohjaajaa

Lisätiedot

Raskausajan tuen polku

Raskausajan tuen polku Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Hyvinvointia lapsiperheille TUKEVAlla yhteistyöllä - seminaari 11.2.2010 Oulu, terveydenhoitaja, Koskelan neuvola Lähtökohta

Lisätiedot

KOKEMUKSIA ISÄRYHM RYHMÄN INTEGROIMISESTA OSAKSI PERHEVALMENNUSTA MÄNTSM

KOKEMUKSIA ISÄRYHM RYHMÄN INTEGROIMISESTA OSAKSI PERHEVALMENNUSTA MÄNTSM 10. maaliskuuta 2009 Miessakit ry KOKEMUKSIA ISÄRYHM RYHMÄN INTEGROIMISESTA OSAKSI PERHEVALMENNUSTA MÄNTSM NTSÄLÄSSÄ Ilmo Saneri Isyyden tueksi hanke Jarna Elomaa Neuvolatoiminnan vastaava Mäntsälä Annankatu

Lisätiedot

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki Siskot-ryhmän taustaa Siskot -projekti on Mannerheimin Lastensuojeluliiton

Lisätiedot

ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI

ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI 17. huhtikuuta 2013 Miessakit ry ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI Isätyöntekijä Ilmo Saneri Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi MIKSI?

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2014 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Sinusta tulee isä! - Isäksi kasvamista tukemassa

Sinusta tulee isä! - Isäksi kasvamista tukemassa Sinusta tulee isä! - Isäksi kasvamista tukemassa Tieto isäksi tulemisesta voi olla iloinen, hämmentävä, odotettu tai pelottava. Ajatus itsestä isänä konkretisoituu miehelle hitaasti mutta varmasti, kun

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2015 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Alle kouluikäisten lasten ja heidän vanhempiensa hyvinvointi

Alle kouluikäisten lasten ja heidän vanhempiensa hyvinvointi Alle kouluikäisten lasten ja heidän vanhempiensa hyvinvointi Valtakunnalliset neuvolapäivät, Helsinki 21..214 Johanna Lammi-Taskula 3..214 Esityksen nimi / Tekijä 1 Lammi-Taskula Johanna, Karvonen Sakari

Lisätiedot

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Kyselyllä haluttiin tietoa Millainen toiminta kiinnostaa

Lisätiedot

Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla

Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla Imatra 10.10.2012 Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla Liisa Ollikainen Espoo Yleistietoa Espoosta www.espoo.fi Suomen toiseksi suurin kaupunki Pinta-ala, 528 km², asukkaita >250

Lisätiedot

Toiminta-ajatus. Perhetyö tukee lapsiperheitä erilaisissa elämäntilanteissa ja vahvistaa perheen omia voimavaroja

Toiminta-ajatus. Perhetyö tukee lapsiperheitä erilaisissa elämäntilanteissa ja vahvistaa perheen omia voimavaroja Toiminta-ajatus Lapsiperhetyö on perheille annettavaa tukea, joka perustuu perheen ja muiden yhteistyötahojen kanssa laadittavaan hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Perhetyö on lastensuojelun avohuollon toimenpide.

Lisätiedot

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE Tieto isäksi tulemisesta Isän ja vauvan välinen suhde saa alkunsa jo silloin kun pariskunta suunnittelee vauvaa ja viimeistään silloin kun isä saa tiedon

Lisätiedot

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Perhepalvelukeskus, Korkalonkatu 4, 96100 Rovaniemi Kuva: Pekka Ojaniemi Palveluja perheille Avoin päiväkoti Avoimen päiväkodin toiminta on tarkoitettu alle kouluikäisille

Lisätiedot

Miehen kohtaaminen asiakastyössä Asiakastyö miehen näkökulmasta. 11.02.2016 Osa 4/5 Jari Harju ja Petteri Huhtamella Miestyön keskus

Miehen kohtaaminen asiakastyössä Asiakastyö miehen näkökulmasta. 11.02.2016 Osa 4/5 Jari Harju ja Petteri Huhtamella Miestyön keskus Miehen kohtaaminen asiakastyössä Asiakastyö miehen näkökulmasta 11.02.2016 Osa 4/5 Jari Harju ja Petteri Huhtamella Miestyön keskus Miestyö Työtä, jonka kohteena ja lähtökohtana on mies itse. Miehille

Lisätiedot

Ryhmän perustamisen taustalla on perhepalveluiden työntekijöiden kokema palveluaukko isän kohtaamisessa.

Ryhmän perustamisen taustalla on perhepalveluiden työntekijöiden kokema palveluaukko isän kohtaamisessa. Isän paikka -vertaisryhmä (Päivitetty: 26.1.2009 14:18) Aihealue: lapset, nuoret, perheet varhaiskasvatus Tyyppi: ehkäisevä toiminta varhainen tuki ja puuttuminen Syntynyt osana: kehittämishanketta Hyvä

Lisätiedot

Metsänhoitoyhdistysväen hyvinvointi ja hallittu muutos hanke. Etelä-Suomen ja Länsi-Suomen metsänomistajain liitot

Metsänhoitoyhdistysväen hyvinvointi ja hallittu muutos hanke. Etelä-Suomen ja Länsi-Suomen metsänomistajain liitot Metsänhoitoyhdistysväen hyvinvointi ja hallittu muutos hanke Etelä-Suomen ja Länsi-Suomen metsänomistajain liitot Metsänhoitoyhdistysväen hyvinvointi ja Tavoitteet: hallittu muutos -hanke 1. Toimihenkilöiden

Lisätiedot

Eron jälkeinen isyys. Ilmo Saneri isätyöntekijä Isyyden Tueksi hanke

Eron jälkeinen isyys. Ilmo Saneri isätyöntekijä Isyyden Tueksi hanke Eron jälkeinen isyys Ilmo Saneri isätyöntekijä Isyyden Tueksi hanke Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi Miessakit ry miehiä tukevaa hyvinvointityötä

Lisätiedot

Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2. 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella

Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2. 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella Miehen kohtaamiseen vaikuttavat tekijät työntekijä tiedot, taidot ammatillinen viitekehys/oma

Lisätiedot

Mitä kuuluu isä? Isäseminaari 5.3 2009 Mirjam Kalland

Mitä kuuluu isä? Isäseminaari 5.3 2009 Mirjam Kalland Mitä kuuluu isä? Isäseminaari 5.3 2009 Mirjam Kalland Teoreettinen lähtökohta Raskausaikana vanhemman varhaiset, tiedostamattomat, esi-verbaaliset kokemukset aktivoituvat ja vaikuttavat mielikuviin vauvasta

Lisätiedot

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Ajoissa liikkeelle reseptejä ehkäisevään työhön 12.6.2012 Iisalmi Mika Ketonen eroperhetyöntekijä, Eroperheen kahden kodin lapset projekti, Lahden ensi- ja turvakoti

Lisätiedot

Monitoimijainen perhevalmennus

Monitoimijainen perhevalmennus Monitoimijainen perhevalmennus Ulla Lindqvist Projektipäällikkö, VTL, KM Tukevasti alkuun, vahvasti kasvuun hanke ulla.j.lindqvist@hel.fi Monitoimijainen perhevalmennus on esimerkki Perhekeskus toiminnasta,

Lisätiedot

TURUN YLIOPISTO. Raportti Opetuksen kehittäminen ja tuki Harjoittelija Anna Vuolle PEDA-FORUM-PÄIVÄT TURUSSA 21-22.5.2008

TURUN YLIOPISTO. Raportti Opetuksen kehittäminen ja tuki Harjoittelija Anna Vuolle PEDA-FORUM-PÄIVÄT TURUSSA 21-22.5.2008 TURUN YLIOPISTO Raportti Opetuksen kehittäminen ja tuki Harjoittelija Anna Vuolle PEDA-FORUM-PÄIVÄT TURUSSA 21-22.5.8 Peda-forumin valtakunnalliset opetuksen kehittämispäivät järjestettiin tänä keväänä

Lisätiedot

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015 15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille

Lisätiedot

MITÄ SUOMESSA ON MENEILLÄÄN EROAUTTAMISESSA JÄRJESTÖNÄKÖKULMASTA

MITÄ SUOMESSA ON MENEILLÄÄN EROAUTTAMISESSA JÄRJESTÖNÄKÖKULMASTA MITÄ SUOMESSA ON MENEILLÄÄN EROAUTTAMISESSA JÄRJESTÖNÄKÖKULMASTA JUSSI PULLI KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ ENSI- JA TURVAKOTIEN LIITTO / NEUVOKESKUS EROFOORUMI 21.11.2012 Jos klikkaa internetistä (Google) olen eroamassa?

Lisätiedot

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat Savon ammattija aikuisopistossa sekä Savonia ammattikorkeakoulussa opiskelevat

Lisätiedot

Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä. Liperin kunta

Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä. Liperin kunta Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä Liperin kunta Asukasluku: asukkaita 12 286 (tammikuu 2012) Taajamat: Liperi, Viinijärvi, Ylämylly Lapsia päivähoidossa yht. n. 600 lasta Päiväkodit:

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Perhevapaalta työelämään - Terveiset Tampereen varhaiskasvatuksesta

Perhevapaalta työelämään - Terveiset Tampereen varhaiskasvatuksesta Perhevapaalta työelämään - Terveiset Tampereen varhaiskasvatuksesta Sari Salomaa-Niemi ohjaajien haastattelun kautta Ohjaajien ajatuksia Tampereella päivähoitovetoista ylilääkäri Tuire Sannisto kuuluu

Lisätiedot

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat?

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat? Raskauden alussa mielen täyttävät raskauden fyysiset muutokset ja ajatukset itse raskaudesta tunteellisuus huoli lapsen menettämisestä stressaantuminen väsymys Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset Ry Yhdistyksen hallitus OMA Hoivapalvelu Oy:n hallitus Toiminnanjohtaja

Lisätiedot

Isyyttä arjessa ja ihanteissa. KT Johanna Mykkänen & FM Ilana Aalto

Isyyttä arjessa ja ihanteissa. KT Johanna Mykkänen & FM Ilana Aalto Isyyttä arjessa ja ihanteissa KT Johanna Mykkänen & FM Ilana Aalto Mitä on tehty ja miksi? Tilannekatsaus tämän hetken isyyden tutkimuksen sisältöihin ja menetelmiin Tarkoituksena vastata kysymyksiin mitä

Lisätiedot

ONNEKSI OLKOON, TEILLE TULEE VAUVA

ONNEKSI OLKOON, TEILLE TULEE VAUVA Sinusta tulee isä! ONNEKSI OLKOON, TEILLE TULEE VAUVA Isä on lapselle tärkeä ja isyys on elämänmittainen tehtävä. Isät osallistuvat aikaisempaa enemmän perheen arkeen ja lastensa elämään. Isien vastuualueet

Lisätiedot

Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti

Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti Miten avioero satuttaisi osapuolia mahdollisimman vähän? Belgiassa Lowenin ja Gentin yliopistoissa on

Lisätiedot

Pääotsikko PERHEEN TUKEMINEN ÄITIYSNEUVOLASSA. RASKAUDEN AIKANA Alaotsikko 29.2.2012

Pääotsikko PERHEEN TUKEMINEN ÄITIYSNEUVOLASSA. RASKAUDEN AIKANA Alaotsikko 29.2.2012 1 PERHEEN TUKEMINEN ÄITIYSNEUVOLASSA Pääotsikko RASKAUDEN AIKANA Alaotsikko 29.2.2012 Marita Väätäinen, terveydenhoitaja Esittelijä Oulun kaupunki Koskelan neuvola 2 Laaja terveystarkastus äitiysneuvolassa

Lisätiedot

Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus!

Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Onneksi olkoon odottava isä! Missä olit kun kuulit että sinusta tulee isä? Mitä toiveita / odotuksia / haaveita / pelkoja sinulla on lapseen liittyen? Millainen

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Haastattelukysely 12.9.2011 Lanun aukiolla SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS VERSO 11. marraskuuta 2011 Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

Isyyden kielletyt tunteet

Isyyden kielletyt tunteet Isyyden kielletyt tunteet Mitä isät vastasivat kyselyymme? Anja Saloheimo 1.3.2013 Kuvat: Osmo Penna Ensin äidit, sitten isät Äidin kielletyt tunteet herätti kysymyksen: entä isät? Kesällä 2009 käynnistettiin

Lisätiedot

Vanhempainryhmä osana polikliinisen luokan toimintaa. Laura Kortesoja Kalliomaan koulu

Vanhempainryhmä osana polikliinisen luokan toimintaa. Laura Kortesoja Kalliomaan koulu Vanhempainryhmä osana polikliinisen luokan toimintaa Laura Kortesoja Kalliomaan koulu Polikliininen luokka aloitti toimintansa syksyllä 2008 oppilaspaikkoja 8 opetuksesta vastaa pääosin polikliinisen luokan

Lisätiedot

22.10.2014 M.Andersson

22.10.2014 M.Andersson 1 Kommenttipuheenvuoro: Reflektiivinen työote Mll:n seminaari Helsinki Maarit Andersson, kehittämispäällikkö Ensi- ja turvakotien liitto 2 Aluksi Vallitseva yhteiskunnallinen tilanne, kuntien taloudellinen

Lisätiedot

Miten tukea lasta vanhempien erossa

Miten tukea lasta vanhempien erossa Miten tukea lasta vanhempien erossa Kokemuksia eroperheiden kanssa työskentelystä erityisesti lapsen näkökulma huomioiden. Työmenetelminä mm. vertaisryhmät ja asiakastapaamiset. Eroperheen kahden kodin

Lisätiedot

KOHTUVAUVAN ÄÄNI Matkalla vanhemmuuteen

KOHTUVAUVAN ÄÄNI Matkalla vanhemmuuteen KOHTUVAUVAN ÄÄNI Matkalla vanhemmuuteen 0 Hyvät tulevat vanhemmat, Raskaus ja vanhemmaksi tulo on yksi merkittävimpiä elämän siirtymävaiheita. Tulevan uuden roolin omaksuminen on molemmilla vanhemmilla

Lisätiedot

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivän esitys RAY-kiertueella Satakunnassa 25.2.2015 Janne Jalava, RAY, seurantapäällikkö, dosentti

Lisätiedot

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhempien Akatemia toimivia kasvatuskäytäntöjä vanhemmuuden tueksi Toteuttaja Nuorten Ystävät ry RAY:n tuella Vuosille

Lisätiedot

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Perheiden hyvinvoinnin merkitys lapselle MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Marita Viertonen toiminnanjohtaja marita.viertonen@mll.fi p. 044 299 0541 MLL on kaikille avoin poliittisesti

Lisätiedot

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry Mitä perhehoito on? Perhehoitolaki 1.4.2015 Ympäri- tai osavuorokautisen hoivan ja muun huolenpidon

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry Perhetalo Heideken Sepänkatu 3 20700 Turku p. 02 273 6000 info.varsinais-suomi@mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Lisätiedot

Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille

Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille 1. Vastaajan tiedot / Taustamuuttujaosio Vastaajaa koskeva tieto 1.1. sukupuoli mies nainen 1.2. ikä alle 20 vuotta 20 30 vuotta 31 40 vuotta yli 40 vuotta 1.3.

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

MIESTYÖ. Miestyön keskus

MIESTYÖ. Miestyön keskus MIESTYÖ Miestyön keskus Miestyö on työtä, jonka kohteena ja lähtökohtana on mies itse Miksi mies tarvitsee apua? Muutokset perhesysteemeissä ja vanhemmuudessa haastavat miehiä aikaisempaan verrattuna uudella

Lisätiedot

OSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS

OSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS OSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS OSALLISUUDEN JA YHTEISÖLLISYYDEN VAHVISTAMINEN JA TUKEMINEN RYHMÄMUOTOISILLA TOIMINNOILLA v AVOIMET RYHMÄTOIMINNOT Avoin päiväkoti ja alueelliset perheryhmät Isä lapsi toiminta

Lisätiedot

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Tutkija Jouni Puumalainen 20.01.2015 27.1.2015 1 Selvityksen toteuttaminen - Sähköinen kysely - Neljässä maassa: Suomi, Norja, Ruotsi, Islanti

Lisätiedot

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentelyn tavoite Turvallisuustyö isän käsittää tässä neljän eri aihealuetta: riskien arviointi, riskien hallinta, vastuu ja yhteistyö Tunteiden tunnistaminen

Lisätiedot

Ketään ei saa jättää yksin Voikukkia- verkostohankkeessa vahvistamme vanhempien hyvinvointia ja vanhemmuutta lapsen huostaanoton jälkeen

Ketään ei saa jättää yksin Voikukkia- verkostohankkeessa vahvistamme vanhempien hyvinvointia ja vanhemmuutta lapsen huostaanoton jälkeen Ketään ei saa jättää yksin Voikukkia- verkostohankkeessa vahvistamme vanhempien hyvinvointia ja vanhemmuutta lapsen huostaanoton jälkeen VOIKUKKIA 2014 Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto ja Sininauhaliitto

Lisätiedot

Sukupuolijakauma. Työllisyys KOULUTUSPALAUTTEET. Sukupuoli. Työllisyys

Sukupuolijakauma. Työllisyys KOULUTUSPALAUTTEET. Sukupuoli. Työllisyys KOULUTUSPALAUTTEET Koulutus Osallistujia Palautteita Elintapamuutokseen sitoutuminen 2.8.215 48 25 Miestyön abc 1.9.215 62 4 Syömishäiriöt 19.11.215 94 49 Poikatyö 14.1.216 5 9 Ikääntyneen ravitsemushoito

Lisätiedot

VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN

VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN VARHAISESTA TUESTA 28.9.2011 1 Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, lastenpsykoterapeutti ja theraplay-terapeutti kehittämispäällikkö, THL, lasten, nuorten ja perheiden osasto KEHITYKSEN

Lisätiedot

Lapsen hyvä arki- hankkeen rakenne

Lapsen hyvä arki- hankkeen rakenne Lapsen hyvä arki- hankkeen rakenne PaKaste Pohjois-Pohjanmaa Lapsen hyvä arki Kallion kehittämistiimi Selänteen kehittämistiimi Kuusamo-Posio- Taivalkoski kehittämistiimi Varhaiskasvatuksen työryhmä Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Liite 2 KYSELYN YHTEENVETO. Aineiston keruu ja analyysi

Liite 2 KYSELYN YHTEENVETO. Aineiston keruu ja analyysi KYSELYN YHTEENVETO Aineiston keruu ja analyysi Yhteenvedossa on käytetty Laadukas Saattohoito käsikirjaa koskevia arviointilomakkeita, joiden vastaukset saatiin Muuttolintu ry:n Hyvä päätös elämälle projektissa

Lisätiedot

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 1 Perhetyö Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 10.10.2012 Hanna Hirvonen, lastentarhanopettaja 2 MIKÄ ON PERHEIDEN VILLIINA? Ylikartanon päiväkodin avoimia varhaiskasvatuspalveluja tarjoava ryhmä

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

OSALLISUUDEN JA KIINTYMYSSUHTEEN VAHVISTAMINEN NEUVOLATYÖSSÄ

OSALLISUUDEN JA KIINTYMYSSUHTEEN VAHVISTAMINEN NEUVOLATYÖSSÄ HYVINVOIVA LAPSI JA NUORI, KASTE II, TURKU Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå OSALLISUUDEN JA KIINTYMYSSUHTEEN VAHVISTAMINEN NEUVOLATYÖSSÄ OSALLISUUDEN JA KIINTYMYSSUHTEEN VAHVISTAMINEN NEUVOLATYÖSSÄ

Lisätiedot

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 1. Yleistä Pidä kiinni-projektista, Talvikista ja Tuuliasta 2. Äiti ja perhe päihdekuntoutuksessa

Lisätiedot

Sustainability in Tourism -osahanke

Sustainability in Tourism -osahanke 25.3.2013 Päivi Lappalainen Matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskus Osaprojektin tavoitteet Osaprojektin tavoitteena oli työpajojen ja tilaisuuksien kautta koota yritysten näkemyksiä ja tarvetta vastuullisen

Lisätiedot

RAKKAUDELLE SÄÄNNÖT? NUORTEN AIKUISTEN SELITYKSIÄ AVIO- JA AVOEROILLE JA NIIDEN SEURAUKSILLE

RAKKAUDELLE SÄÄNNÖT? NUORTEN AIKUISTEN SELITYKSIÄ AVIO- JA AVOEROILLE JA NIIDEN SEURAUKSILLE RAKKAUDELLE SÄÄNNÖT? NUORTEN AIKUISTEN SELITYKSIÄ AVIO- JA AVOEROILLE JA NIIDEN SEURAUKSILLE Anne Valkeapää Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämispäivät, Seinäjoki ESITYKSEN ETENEMINEN Tutkimustyön

Lisätiedot

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin Asiakaspalvelukysely 2012 Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Osallistu kyselyyn ja vaikuta Jyväskylän kaupungin asiakaspalvelun kehittämiseen!

Lisätiedot

Laajat terveystarkastukset (Valtioneuvoston asetus 380/2009)

Laajat terveystarkastukset (Valtioneuvoston asetus 380/2009) Laajojen terveystarkastusten tunnuspiirteitä Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 9.11.2010 1 Laajat terveystarkastukset (Valtioneuvoston asetus 380/2009) Koko perheen hyvinvoinnin arviointi

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

1. Seuraava kuvaus on lyhennetty lastensuojelun asiakirjoista. Lue kuvaus ja vastaa sitä koskevaan kysymykseen.

1. Seuraava kuvaus on lyhennetty lastensuojelun asiakirjoista. Lue kuvaus ja vastaa sitä koskevaan kysymykseen. FINLAND: 1. Seuraava kuvaus on lyhennetty lastensuojelun asiakirjoista. Lue kuvaus ja vastaa sitä koskevaan kysymykseen. Pentti, 2-vuotias poika Pentti syntyi seitsemän viikkoa etuajassa ja vietti neljä

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN.

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN. Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN Tuomo Lähdeniemi Aamu- ja iltapäivätoiminnan Osallistujia 4 469 seuranta 2012 Ohjaajat

Lisätiedot

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014 Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille Henry ry 21.10.2014 Kuka minä olen? Heikki Syrjämäki Tampereen perheasiain neuvottelukeskus http://www.tampereenseurakunnat.fi/perheneuvonta http://www.city.fi/blogit/suhdeklinikka

Lisätiedot

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Tutkija Heli Niemi Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden seudullinen kehittäminen

Lisätiedot

Odotusaika. Hyvät vanhemmat

Odotusaika. Hyvät vanhemmat Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhtstoiminta-alue Janakkalan neuvola Odotusaika Hyvät vanhemmat Lapsen odotus ja syntyminen ovat suuria ilonaihta. Ne tuovat kuitenkin myös uusia haastta perheelämään

Lisätiedot

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Valmistaudu kyselyyn vinkkilista esimiehelle vinkkilista työyhteisölle Valmistaudu kyselyyn - vinkkilista esimiehelle Missä tilaisuudessa/palaverissa työyhteisönne

Lisätiedot

Isän kohtaamisen periaatteita

Isän kohtaamisen periaatteita TOIMIVAT KÄYTÄNNÖT Isän kohtaamisen periaatteita Isä määrittelee itse avun tarpeensa Voimavarakeskeisyys Sukupuolisensitiivisyys Ennaltaehkäisevyys Matala kynnys Dialogisuus Nopeasti yhteys myös isään,

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Asiakaskysely. Porin kaupunginkirjasto Satakunnan maakuntakirjasto

Asiakaskysely. Porin kaupunginkirjasto Satakunnan maakuntakirjasto 2010 Asiakaskysely Porin kaupunginkirjasto Satakunnan maakuntakirjasto 1. Kyselyn toteutus ja osallistujat Porin kaupunginkirjasto tekee joka vuosi asiakaskyselyn, jolla mitataan kirjastopalvelujen laatua

Lisätiedot

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille Kysely Europassin käyttäjille Kyselyn tuloksia Kyselyllä haluttiin tietoa Europass-fi nettisivustolla kävijöistä: siitä, miten vastaajat käyttävät Europassia, mitä mieltä he ovat Europassista ja Europassin

Lisätiedot

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9. Monikkoperheet kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.2014 Monikkoraskauksien lukumäärät Tilasto vuonna 2012 794

Lisätiedot

Vertaistuki miesten hyvinvoinnin edistäjänä: Hyvä mehtäkaveri - toimintamalli

Vertaistuki miesten hyvinvoinnin edistäjänä: Hyvä mehtäkaveri - toimintamalli Vertaistuki miesten hyvinvoinnin edistäjänä: Hyvä mehtäkaveri - toimintamalli Asko Keski-Nisula Hyvä mehtäkaveri työryhmän jäsen Kainuun alueellisen riistaneuvoston puheenjohtaja 22.1.2015 A s k o K e

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 Terveydenhoitajan näkökulma sosiaalihuoltolakiin JOENSUUSTA Perustettu vuonna 1848, 284 asukasta Asukkaita 1.1.2015 75 041 Syntyvyys v 2014 768 lasta Asukastiheys

Lisätiedot

Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille. Johanna Syrjänen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry 19.2.2014 1

Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille. Johanna Syrjänen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry 19.2.2014 1 Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille 19.2.2014 1 Linkki-toiminta Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n Murkkuneuvola hanke (RAY-rahoitus 2011-2015) Tavoitteet: 1. 12-18 vuotiaiden lasten

Lisätiedot

CADDIES asukaskyselyn tulokset

CADDIES asukaskyselyn tulokset CADDIES asukaskyselyn tulokset Kysely toteutettiin 27.4.-17.5.2009 Kyselyyn vastattiin Internet-pohjaisella lomakkeella osoitteessa http://kaupunginosat.net/asukaskysely tai paperilomakkeella Arabianrannan,

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry. Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu. Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry. Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu. Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Yhdistyksen hallitus Toiminnankoordinaattori OMA Hoivapalvelu Oy:n

Lisätiedot

VAIETTU KRIISI UNOHDETTU KRIISI - Tehokasta tukea huostaanoton kokeneille vanhemmille VOIKUKKIA-vertaistukiryhmistä

VAIETTU KRIISI UNOHDETTU KRIISI - Tehokasta tukea huostaanoton kokeneille vanhemmille VOIKUKKIA-vertaistukiryhmistä Valtakunnalliset sijaishuollon päivät Vaasa, 5.10.2011 VAIETTU KRIISI UNOHDETTU KRIISI - Tehokasta tukea huostaanoton kokeneille vanhemmille VOIKUKKIA-vertaistukiryhmistä Huostaanoton jälkeenkin vanhemmuus

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan haasteet tämän päivän Suomessa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen järjestöfoorumi 5.12.2006 Joensuu

Vapaaehtoistoiminnan haasteet tämän päivän Suomessa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen järjestöfoorumi 5.12.2006 Joensuu Vapaaehtoistoiminnan haasteet tämän päivän Suomessa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen järjestöfoorumi 5.12.2006 Joensuu Henrietta Grönlund, TM, tutkija Helsingin yliopisto henrietta.gronlund@helsinki.fi

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Seinäjoen raportissa käsitellään sekä Tamperelaisten että Seinäjokelaisten nuorten vastauksia.

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lahden alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Lahdessa opiskelevat nuoret. Vastaajat opiskelevat ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

Vahvuutta vanhemmuuteen seminaari Anne Viinikka Folkhälsan auditorio 29.9.2011. Vanhempien ja ohjaajien kokemuksia perheryhmistä

Vahvuutta vanhemmuuteen seminaari Anne Viinikka Folkhälsan auditorio 29.9.2011. Vanhempien ja ohjaajien kokemuksia perheryhmistä Vahvuutta vanhemmuuteen seminaari Anne Viinikka Folkhälsan auditorio 29.9.2011 Vanhempien ja ohjaajien kokemuksia perheryhmistä Voiko näillä eväillä vanhemmaksi ryhtyä? Itsekin kun olen vajaa, kaipaan

Lisätiedot

Hyvinvoinnin peruspalvelut tasavertaisen vanhemmuuden tukena Rovaniemi 22.9.09. Jouko Huttunen Kasvatustieteiden laitos skylän n yliopisto

Hyvinvoinnin peruspalvelut tasavertaisen vanhemmuuden tukena Rovaniemi 22.9.09. Jouko Huttunen Kasvatustieteiden laitos skylän n yliopisto Hyvinvoinnin peruspalvelut tasavertaisen vanhemmuuden tukena Rovaniemi 22.9.09 Jouko Huttunen Kasvatustieteiden laitos Jyväskyl skylän n yliopisto Esityksen teemat I. Vanhemman oikeudet ja velvollisuudet

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä! Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä! Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä! Perhevapaalta työelämään paluun tukeminen - vertaisryhmätoiminnalla Pia Pulkkinen, tutkija, VTM Salla Toppinen-Tanner, tiimipäällikkö, PsT Synnyttäjät Lapsia syntyy vuosittain noin

Lisätiedot

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet JÄHMETYN JÄÄDYN Mihin olemme menossa? Miten tähän on tultu? OLET TÄSSÄ. Kalle Hamm, 2008 Mitä nyt tapahtuu?

Lisätiedot

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi Tulokset kyselystä -potilasversioiden kehittämiseksi Tiina Tala, Mari Honkanen, Kirsi Tarnanen, Raija Sipilä 30.9.2015 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sisältö 1 Kyselyn tavoite... 3 2 Kyselyn vastaajat...

Lisätiedot

SINKUT LOMALLA: Joka neljäs sinkku lähtisi sokkotreffilomalle tuntemattoman kanssa

SINKUT LOMALLA: Joka neljäs sinkku lähtisi sokkotreffilomalle tuntemattoman kanssa Veikkaus toteutti matka-aiheisen kyselytutkimuksen ajalla 7.4. 15.4.2016 Kyselyyn vastasi 1 033 henkilöä Veikkauksen 1,8 miljoonasta kanta-asiakkaasta Yli tuhat asiakasta on kattava otos Veikkauksen kanta-asiakkaista.

Lisätiedot

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II Painopistealueittain teksti hankehakemuksesta KONKREETTISET TOIMENPITEET Etelä-Savo Keski-Suomi Ehkäisevän työn kehittäminen Sijaishuollon kehittäminen 1. ei toteudu 2. toteutunut 3. toteutunut hyvin 1.

Lisätiedot