SISÄLLYS. Vuosi Taidehistoriaa avoimessa yliopistossa vuonna Inspiroituneesta melankoliasta menetykseen... 9

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SISÄLLYS. Vuosi 2005... 2. Taidehistoriaa avoimessa yliopistossa vuonna 2005... 7. Inspiroituneesta melankoliasta menetykseen... 9"

Transkriptio

1 SISÄLLYS Vuosi Taidehistoriaa avoimessa yliopistossa vuonna Inspiroituneesta melankoliasta menetykseen... 9 Taidekriitikot Sloveniassa...17 Kuvien ilta 12.5: Julkinen taide arvojen välittäjänä Kuvien ilta 1.12: Kanssakäymisiä kokoelma: osallistuvaa taiteentutkimusta Arkkitehtuurin opiskelua Pariisin keväässä Taiteen perässä Venetsian kaduilla Ainejärjestöjen yhteistyö tiivistyy Kuvatukset sateisessa Bilbaossa Porvoon mitalla nautintoja...35 Opinnäytteet Taidehistorian opiskelijat numeroin Tieteellinen toiminta Henkilökunta

2 Turun yliopisto, taidehistoria VUOSI 2005 Kevään 2005 aikana ns. Bolognan prosessin loppuun saattaminen toi muutoksia tutkintoon. Tutkinnonuudistustyö ja sen ristiriitaiset vaatimukset olivat suuri haaste: toisaalta tutkintoja piti keventää ja toisaalta tieteellinen taso säilyttää. Opintoviikot vaihtuivat opintopisteiksi. Tutkintovaatimukset uudistettiin laajentamalla ja syventämällä aineopintoja ja vastaavasti supistamalla perusopintoja ja monipuolistamalla syventäviä opintoja. Syventävien opintojen substanssialueiden laajentumisen symptomiksi tuli erillinen tutkintovaatimusten kohta, joka keskittyy muuttuvien taidekäsitysten historiaan. Painopisteet tutkinnon sisällöissä kuitenkin säilytettiin ennallaan: teorianmuodostuksen ja eri lähestymistapojen hallinnan keskeisyys ja suuntautuminen visuaalisen kulttuurin tutkimukseen. Painopistealueet näkyivät myös opetuksessa ja julkaisutyössä: metodologia, nykytaiteen tutkimus, renessanssin tutkimus, feministinen ja osallistuva taiteentutkimus. Keväisin aloittavaa, koko vuoden jatkuvaa proseminaariryhmää veti lehtori Lars Saari. Assistentti Katve Kaisa Kontturi toimi analyysiharjoitus kurssin ohjaavana opettajana. Oppiaineen pedagogisena harjoittelijana kurssilla oli Kiira Miesmaa (kysymyksessä oli aikuiskoulutukseen erikoistuvan opettajan pedagogisen harjoittelu). Luentoja analyysikurssilla pitivät mm. emerita professori Eeva Maija Viljo, FM Mia Hannula, FM Johanna Frigård. Opiskelijat kirjoittivat harjoitustyön, jota käsiteltiin seminaarissa. Professori Altti Kuusamo luennoi aiheesta Ikonografia ja kuvan kerronnalliset merkitykset. Luentosarja pohti aluksi ikonografian ja myyttien suhdetta ja keskittyi loppuosaltaan ekfrasiksen ja ku 2 van kerronnan problematiikkaan. Kuusamon toiseen kurssiin liittyi harjoitustehtäviä. Harjoituskurssi käsitteli kritiikin käsitteenmuodostusta, kieltä ja kritiikin kirjoittamisen tapoja otsikolla Kritiikin kieli ja käsitteistö retoriikasta semantiikkaan. Helmikuun 9. professori Altti Kuusamo vihittiin virkaansa. Turun yliopiston juhlasalissa, Akatemiatalolla, pidetyn virkaanastujaisluennon aihe Taidehistoria ja teorioiden uutuusarvo liittyi omaksuttujen teorioiden ja lähestymistapojen uusiutuvuuden kysymyksiin ja siihen, millä eri tavoin nykyiset tutkimusnäkökulmat muuttavat kuvaamme visuaalisesta menneisyydestämme. Syksyllä 2005 uusi tutkintojärjestelmä ja opintopisteet otettiin käyttöön vanhojen tutkintovaatimusten ja opintoviikkojen rinnalla. Assistentti Katve Kaisa Kontturi jäi virkavapaalle saatuaan Kordelinin säätiön vuosiapurahan väitöskirjatyölleen. Hänen sijaisekseen valittiin FM Mia Hannula, joka aloitti viranhoidon Syksyn intensiiviproseminaarin vetäjänä toimi assistentti Mia Hannula. Professori Altti Kuusamo piti luentosarjan Italian renessanssin taiteen teemoja ajan humanistisen ajattelun muutosten kontekstissa. Kuusamon toisen luentosarjan Kuva ja havaitsemisen problematiikkaa: Gestalt teorioista jälkistrukturalismiin painopisteet olivat kuvan havaitsemisen käsitteellisissä ehdoissa ja havaitsemisen (lähiluvun) praktiikassa sekä metodihistorian muutoksissa. Lehtori Lars Saari luennoi erikoiskurssiosuuden 1900 luvun taide I. Syventävien opintojen seminaarin vetäjänä toimi Altti Kuusamo. 3

3 Lehtori Lars osallistui oppiaineemme koordinoiman Nord plusverkoston kokoukseen Kööpenhamina yliopistossa. Kysymyksessä oli tapaaminen, jossa Turun yliopiston ja Göteborgin yliopiston kahdenkeskistä verkostoa laajennettiin: Åbo Akademi ja Kööpenhaminan yliopisto liittyivät verkostoon. Keskeiseksi yhteistyömuodoksi päätettiin myös yhteinen opetustoiminta, jonka suunnittelutyö aloitettiin. Vuoden 2005 aikana oppiaineessamme hyväksyttiin yhdeksän pro gradu työtä sekä yksi lisensiaatintyö, FM Pilvi Kalhaman tutkielma Teoksesta tilan vuorovaikutukseen. Vuorovaikutus merkityksenmuodostuksena suomalaisessa 2000 luvun vaihteen kuvataiteessa (helmikuu 2005). Koko laitokselle suunnatun luentosarjan Tekijän paluu koordinoi Kotimaisesta kirjallisuudesta Kaisa Kurikka. Luentosarjan syksyn osuudessa Altti Kuusamo luennoi aiheesta Onko intentioharha vielä voimassa? Jatko opintojen koordinointiryhmän työssä oppiaineemme edustajana oli Mia Hannula. Koordinointiryhmä työskenteli intensiivisesti järjestäen kolme seminaaria: pidetty tapahtuma Huonosti on järjestetty!?? oli keskustelutilaisuus jatkokoulutuksen kehittämistarpeista, pidettiin tieteellisen tekstin taito jatkokoulutustapahtuma ja monografiaseminaari.tutkijaseminaarikäytäntö vahvistui vuoden aikana siten, että kokoontumiset tulivat entistä säännölli simmiksi. Tutkijaseminaareissa kävi luennoimassa myös muutamia vierailevia väitöskirjantekijöitä. FT Tutta Palin aloitti Suomen Akatemian tutkija tohtorin 3 vuotisen vakanssin Apurahatilanne näytti viime vuonna kaikilta osin hyvältä: FL Katve Kaisa Kontturi sai Kordelinin säätiöltä toisen vuoden apurahan, FM Mia Hannula sai Suomen Kulttuurirahastolta toisen vuoden ja FM Taina Kauppinen Kone Oy:n säätiöltä kolmannen vuoden apurahan, FM Johanna Ruohonen sai Taidesäätiö Meritan ja Turun yliopistosäätiön apurahan, FM Marko Gylén Turun yliopiston yliopistosäätiöltä rahoituksen väitöskirjatyön loppuunsaattamiseen ja FM Johanna Frigård sai Emil Aaltosen säätiön apurahan väitöskirjan viimeiseen kirjoitusvaiheeseen. Lisäksi Johanna Ruohonen hyväksyttiin tutkijakoulutettavaksi Taidehistorian valtakunnalliseen tutkijakouluun. Taidehistorian oppiaineen laajemmalle yleisölle suunnattu luentosarja Kuvien ilta vakiintui oppiaineemme käytännöksi tavoittaa laajempi yleisö. Keväällä 2005 esitelmiä oli kaksi. Fil. tri. Tutta Palin luennoi aiheesta Lajihierarkiasta identiteettipolitiikkaan. Muotokuvan tutkimuksen uudet kasvot. Toinen luento järjestettiin : Tutkija Johanna Ruohonen luennoi aiheesta Julkinen taide arvojen välittäjänä. Syksyn kuvien ilta esitteli oppiaineemme uusimpia tutkimustuloksia. Fil. lis. Katve Kaisa Kontturi esitelmöi otsikolla Osallistuvan taiteentutkimuksen teoreettismetodologisista kysymyksistä. Illan teema kytkeytyi Katve Kaisa Kontturin ja Taru Elfvingin toimittaman teoksen Kanssakäymisiä 4 5

4 osallistuvan taiteentutkimuksen askelia (Taidehistoriallisia tutkimuksia 32) julkistamiseen, mikä tapahtui esitelmän jälkeen. Taidehistorian oppiaineen henkilökunnasta ja jatko opiskelijoista julkaisuun kirjoittivat Kontturin ohella Mia Hannula ja Marko Gylén. Teos otettiin oitis perusopintojen tenttivaatimuksiin seuraavaa vuotta varten. Toimistosihteerimme Ritva Virtanen jäi eläkkeelle oltuaan yliopiston palveluksessa 34 vuotta ja taidehistorian oppiaineen toimistosihteerinä 17 vuotta. Hänen tilalleen tuli Sari Miettinen, joka aloitti jo vuoden lopussa sekä taidehistorian että naistutkimuksen oppiaineen toimistosihteerinä. Monet kiitokset työtovereille ja opiskelijoille antoisasta, intensiivisestä ja vaiheikkaasta vuodesta. Altti Kuusamo Taidehistoriaa avoimessa yliopistossa vuonna 2005 Taidehistorian perusopintojen opetuksella on Turun avoimessa yliopistossa jo lähes kaksikymmenvuotiset perinteet, sillä taidehistoriaa on opetettu avoimessa syksystä 1987 lähtien. Turun luentopainotteisten opintojen lisäksi taidehistoriaa on voinut opiskella syksystä 1997 lähtien myös aikuisoppilaitosten opintoryhmissä eri puolilla Suomea. Syksystä 1998 lähtien joitakin opintojaksoja on voinut suorittaa itsenäisinä opintoina ja syksystä 2002 alkaen opetusta on ollut verkossa. Vuosi 2005 jää avoimen yliopiston taidehistorian historiaan erityisen merkittävänä: pitkällinen haave taidehistorian aineopinnoista avoimessa yliopistossa toteutui, kun sivuaineopinnot käynnistyivät syksyllä Kevätlukukaudella 2005 opetusta annettiin Turussa taidehistorian perusopintojen opetussuunnitelman mukaisissa opintojaksoissa. Myös aikuisoppilaitosten ryhmissä (6 ryhmää) jatkuivat syksyllä alkaneet opinnot. Yhdessä opintoryhmässä yhdistettiin tapaamisia ja verkkotyöskentelyä. Syksyllä 2004 alkanut perusopintojen opiskelu verkossa jatkui niin ikään keväällä. Muutama opiskelija opiskeli itsenäisesti osan perusopintoja. Syksyllä 2005 taidehistorian perusopinnot aloitti yhteensä 126 uutta opiskelijaa (lukumäärä laskettu ). Turussa opinnot aloitti 40 opiskelijaa ja viidessä aikuisoppilaitoksessa opiskelijoita oli 43. Verkossa perusopinnot aloitti 43 opiskeli 6 7

5 jaa. Näiden lisäksi 11 opiskelijaa ilmoittautui yksittäisille opintojaksoille. Taidehistorian aineopintoja suorittamaan ilmoittautui 25 opiskelijaa ( ). Avoimen yliopiston taidehistorian opetuksen suunnittelijan näkökulmasta vuosi 2005 oli hyvin kiireistä monenlaisten uusien asioiden suunnittelun ja toteuttamisen aikaa. Alkuvuotta työllistivät erityisesti tutkinnonuudistukseen liittyvät asiat ja tulevien aineopintojen valmistelutyö. Kesän ja syksyn työpäivät täyttyivät ja osin pursuivat yli, muun työn ohella, perusopintojen oppimateriaalien päivittämisestä ja aineopintojen vaatimista järjestelyistä. Tutkinnonuudistusta ja muita kysymyksiä pohdittiin lukuisat kerrat myös oppiainekokouksissa, joihin avoimen suunnittelijalla oli ilo osallistua. Aina yhtä mukavaa on todeta hyvän yhteistyön jatkuneen oppiaineen ja avoimen yliopiston taidehistorian edustajan välillä. Avoimen yliopiston taidehistorian henkilökuntaan kuuluivat vuonna 2005 avoimen yliopiston suunnittelija sekä osa aikainen sihteeri. Perusopintojen opetuksesta vastasivat allekirjoittaneen suunnittelijan lisäksi sivutoiminen tuntiopettaja, joka tuutoroi myös verkko opintoja, sekä kaksi perusopintojen tenttejä ja esseitä vastaanottanutta sivutoimista opettajaa. Toinen opettajista otti vastaan myös aineopintojen ensimmäisiä esseitä ja tenttejä. Aineopinnoissa oli lisäksi toinenkin sivutoiminen opettaja, mutta hänen työnsä alkoi varsinaisesti vuoden 2006 alussa. Eeva Hallikainen 8 Inspiroituneesta melankoliasta menetykseen I. Ajatuspitoisessa Germaine ( madame ) de Staëlin elämäkerrassaan tekijä, J. C. Herold, ihmettelee: On omituista, että rouva de Staël piti melankoliaa niin arvossa, hänhän tavoitteli koko elämänsä ajan onnea. Herold ei nähtävästi ollut tietoinen, että onni ja melankolia eivät sulkeneet toisiaan pois, eivät edes välttämättä romantiikan, Germaine de Staëlin omalla kaudella. de Staël katsoi 1700 luvun lopussa elävänsä melankolian aikakautta. Hän vieläpä tähdensi: Muinaisaikojen ihmiset eivät eläneet melankolian aikakaudessa. de Staël liitti melankolian myös pohjoisuuteen. Pohjoiset kansat kärsivät melankoliasta. Hänen mukaansa pohjolan henki on taipuvampi alakuloiseen mietiskelyyn kuin eteläinen mielenlaatu, niin muodoin vastaanottavampi kristinuskoon nähden. Melankolia, kaipuu, uneksinta, mietiskely edistävät enemmän filosofointia kuin murheeton asioiden hyväksyminen sellaisenaan. Tästä johtuen Pohjolan henki suosii filosofiaa, vapautta, uudistuksia, toimintaa lyhyesti sanoen edistystä. Madame de Stael, joka oli selvästi epätietoinen melankolian välimerellisistä juurista, eli keskimmäistä melankolian kolmes ta suuresta aikakaudesta, renessanssista, romantiikasta ja Freudin ajasta. Oma aikamme on antanut erikoisen mahdolli 9

6 suuden tarkastella aiempia melankolian kausia uudesta perspektiivistä, psyyken tiedostamattoman dynaamisista lähtökohdista. Toisaalta melankolian aatehistoriallisen tarkastelun myötä myös taidehistoriallisessa tutkimuksessa on löytynyt alue, jossa psykoanalyysi ja ikonografia kohtaavat tasavertaisesti. Tämän lisäksi melankolian taidehistoriallinen tutkimus on nostanut melankolian teeman uudelle, voisi sanoa metatasolle, tutkimukselliseksi topokseksi. Siitä tuli Erwin Panofskyn, Raymond Klibanskyn, Fritz Saxlin ja Wittkowerien myötä suosittu teema humanistisessa tutkimusdiskurssissa 1960 luvulta lähtien huipentuen Judith Butlerin melankolia teorioihin. Lähtökohta oli toisaalta Freudissa, ja toisaalta taidehistoriassa. Verraten renessanssia ja nykyaikaa toisiinsa Margot ja Rudolf Wittkower totesivatkin: Oppineet väittelivät kiistanalaisesta melankolian temperamentista yhtä kiihkeästi kuin nykyisin väitellään psykoanalyysistä. Rinnastus on paljon puhuva. Vastaavalla tavalla paljastava oli Avilan Pyhän Teresan lausunto renessanssiajan loppupuolella (1580 luvulla): Kaikkea itsetietoisuutta ja vapautta kutsutaan nykyisin melankoliaksi. Melankolia kehittyi yllättävän nopeasti renessanssin muotisairaudeksi ja kun sanon muotisairaudeksi, se tarkoittaa, että se jo heti syntyessään pyrki olemaan enemmän kuin sairaus. Marsilio Ficinon teos De vita libri tres (1489) oli perustavanlaatuinen uudelleenarvio antiikin melankolia opista. Melankoliahan kuului antiikin ja varhaiskeskiajan neljän temperamentin oppiin, diskurssiin koleerisesta, flegmaattisesta, sangviinisesta ja melankolisesta luonteenpiirteistä, jotka olivat vastaavuussuhteessa neljän eri elementin, vuodenajan, ikäkauden, sisäeritteen jne. kanssa. Aristoteleen mukaan kaikki hen 10 genlahjoiltaan merkittävät miehet olivat melankolikkoja. Aristoteles katsoi, että melankolikot kärsivät mustan sapen liikatuotannosta. Melankolikolla juuri musta sappi saattaa vaihdella kuumasta kylmään. Vieläkin meillä on sanontoja sappi kiehuu ja hapot tulevat suuhun. Ficinon ajatuksissa yhdistyivät Aristoteleen käsitykset melankolikosta uusplatonismiin. Ficinon mukaan Saturnuksen merkeissä syntynyt saa merkittävät sielun kyvyt. Kuitenkin Ficino näki Saturnuksen melankolian planeettana saavan aikaan jyrkkää kaksinaisuutta. Tähän diaboliseen planeettaan liittyi vastakohtien demoni, joka aiheutti sielullista epävakautta. Edelleen Ficino liitti melankoliaan Platonin ajatuksen luovasta kiihkosta, furor poeticus. Puhuttiin myös furor melancholicuksesta, josta tuli synonyymi furor divinukselle (pyhälle kiihkolle joka tähtäsi inspiraatioon). Ficino teki sairaudesta intellektuaalisen hyveen. Ficinolla oli melankolalle myös muita, täsmällisempiä määreitä. Juuri istumatyö tekee henkilöt alttiiksi tälle sairaudelle. Ajattelijoilla fyysisen harjoituksen puute ja aivojen korostunut aktiviteetti tuottavat melankoliaa. Ficino kuitenkin korostaa, että melankolikot ovat sitkeitä ja uutteria. Todellakin keskeistä on melankolisen luonteenlaadun voimakas polaarisuus ( Saturnuksen kaksoisdemoni ), ambivalenttisuus ja epävakaisuus. Eksaltaatio, haltioituminen, ja alakuloisuus vaihtelevat. Melankoliaan liitettiin myös yksinäisyys, vieraantuminen ja eristyminen. Piers Brittonin mukaan 1500 luvun alkupuolella oli olemassa melankolian kolme päästereotyyppiä: 1) Melankolikko kitsaana misantrooppina, sellaisena, joka on vetäytynyt ja sosiaalisesti hieman kyvytön, 2) melankolikko pyhänä erakkona tai kontemplatiivisena munkkina ja ennen kaikkea 3) inspiroitunee 11

7 na, fantastisena ja oppineena intellektuaalisena istumatyöntekijänä. On tietenkin huomioitava, että nämä kolme tyyppiä eivät sulje toisiaan pois. Giorgio Agamben toteaakin: Suuri käänne koko melankolia opissa tuli humanismin myötä. Riippumatta vastauskonpuhdistuksesta 1500 luvun lopussa melankolia innostus vain laajeni. Teoksessaan Anatomy of Melancholy (1621) Robert Burton teki ensimmäisenä melankoliasta verbin: to melancholize. Burton pani myös merkille sen miten sairauden symptomit laajenivat syvämietteisen kielen monitahoiseksi sekasotkuksi: The tower of Babel never yeldeed such confusion of tongues, as this Chaos of melancholy doth variety of Symptoms. II. Ajatus melankoliasta filosofien ja runoilijoiden tautina sai vastakaikua Giorgio Vasarin Taiteilijaelämäkerroissa (1568). On merkillepantavaa, että Vasarin mukaan melankolia yhdisti maalareita oppineisiin. Vasarilla joukko termejä piirittää melankolian käsitteen filosofeja luonnehtinutta oireperhettä. Vasari tuo selvästi esiin sen, että maalari saa vastaansa useita intellektuaalisia haasteita ja tällä tavalla hänen elämänsä on ennen kaikkea aivotyötä. Ja se aiheuttaa melankoliaa. Asia käy ilmi Giovanni A. Soglianin elämäkerrasta. Myös Romano Alberti (1585) kirjoitti, että taiteilijat kuuluvat melankolian heimoon. He pitävät mielensä niin abstraktisena ja irrallaan realiteeteista, että tämän takia he tulevat melankoliseksi, mikä Aristoteleen mukaan merkitsee viisautta ja lahjoja koska melkein kaikki lahjakkaat henkilöt ovat melankolisia. Alberti toteaa edelleen: maalarit joutuvat muodostamaan mnemonisia kuvia (muistikuvia) ja siten kiinnittämään aistimielteen (fantasmi) intellektuaaliseen työskentelyyn. 12 Vasarin elämäkerroissa etenkin 1500 luvun alussa oppinsa saaneet taiteilijat kuten Jacopo Pontormo (uomo fanastico e solitario; malinconico), Domenico Beccafumi (solitario oltremodo), Francesco Salviati (di natura malinconico) sekä Parmigianino (malinconico e strano) olivat melankolikkoja. Sama koski myös hieman vanhempia taiteilijoita kuten Piero di Cosimoa, Amico Asperitinia. Michelangelo oli erikoistapaus. Vaikka hänen kirjeissään usein toistuvat ilmaukset pazzia ja maninconia ja vaikka hän oli selvä melankolian eduskuva aikakaudella, Vasari ei kuitenkaan määritä häntä, ystäväänsä melankolikoksi. Vasarilla muiden taiteilijoiden melankoliaa luonnehtivat myös termit solitario (jollainen Pontormo oli jo nuorena), salvatico (epäsosiaalinen), strano sekä astratto. Kiinnostavaa on, että Vasarin Taiteilijaelämäkerroissa ilmaisut capriccio ja bizarre esiintyvät sekä negatiivisessa että positiivisessa merkityksessä. Kun on kysymys esim. Salviatin tai Romanon maalauksista, capriccolla on positiivinen merkitys. Kun taas kysymys on taiteilijoista, sanalla on hieman kielteinen kaiku. Vaikka Vasari ei asiaa liiemmin korosta, eroa ei voi olla huomaamatta. Vasari luonnehtii useita melankolikoita etenkin termillä strano (outo). Onkin kiinnostavaa, että ilmaus liittyy ennen kaikkea Michelangelon arvioon omasta itsestään. Michelangelo kirjoittaa eräässä runossaan: S io strano, et strane fur le mie figure Diedi in tale stranezza et grazia et arte (Jos minä olin outo ja outoja olivat hahmoni Tämän omituisuuden kautta lahjoitin grazian ja taiteen; [suom. AK]) 13

8 Noel Brannin mukaan melankolia on se hinta, joka piti maksaa, että pääsi tavanomaisen tuolle puolen. Ehkä Michelangelon melankolia osana hänen torjuntakoneistoaan toimi liiankin hyvin. III. Sigmund Freud oli ensimmäinen, joka toi täysin uuden näkökulman tähän, Thomas Walkingtonin (1608) sanoin aistimien makeaan uneen. Freud lähti siitä, että melankoliassa on kysymys menetyksestä. Melankolia on reaktio (varhaisen) rakkauden objektin menetykseen. Melankolia on surullisuutta ilman syytä. Hamletiin viitaten Freud salli melankolialle jotain sen aiemmasta lumoavasta olomuodosta. Freud kirjoittaa hieman tyytymättömyyttä äänessään: menetys on todella tapahtunut huomaamatta mitä on menetetty. Kyseessä on menetys ilman tarkkaa kuvaa menetetystä objektista. Freudin mukaan melankolikon libido vetäytyy egoon eikä suuntaudu toiseen objektiin Ego identifioituu hylättyyn objektiin. Freud korostaa, että objekti menetetään tiedostamattomalla tasolla. Menetys on torjutun vyöhykkeellä. Narsismia hipoen libido vetäytyy objektista egoon. Freudin pyrkimys on paljastaa melankolian merkillinen, kiero ketju. Giorgio Agambenin mukaan melankolia panee etusijalle poissaolon, että haluava fantasia toteutuisi. Hieman epäröiden Agamben jatkaa: melankolia ei niinkään olisi regressiivinen reaktio rakkauden objektin menetykseen kuin fantasmaattinen kyky (tai mahdollisuus) saada jokin epäsopiva objekti näyttämään menetetyltä Agamben puhuu kuitenkin Freudiä läheten tuntemattoman menetyksestä. Tällaista prosessia ehkä va 14 laisee Michelangelo runosäe: Chi m ha tolto a me stesso ( Kuka vei minut itseltäni? suom. Y. Kaijärvi.) IV. On oikeastaan hämmästyttävää, kuinka paljon uusia tulkintoja melankoliasta oma aikamme on pystynyt luomaan (Julia Kristeva, Jean Louis Schefer, Jean Starobinski, Giorgio Agamben, Slavoj Zizek). Uutta ovat myös feministiset näkökulmat melankoliasta, kuten Julia Schiesarin 1500 luvun aineistoon kohdistuvat tutkimukset. Melankolian neljäs antiikin jälkeinen vaihe syntyikin vasta 1990 luvulla, kun Juliana Schiesarin tavoin aletaan korostaa melankolian gendermerkitysriippuvuuksia. Hän toteaa: melankolia ja depressio täytyy nähdä eri tavoin konstituoituina ja määritettyinä kulttuurisessa kentässä sukupuolen (gender) mukaan. Voimme kysyä, mikä on melankolian objekti? Samalla meidän on vastattava, mikä on melankolikon tai depressiivisen ihmisen toimeenpanema korvauksen logiikka? Schiesarin mukaan Ficino korostaa puutteen ja menetyksen merkitystä. Menetyksen käsitteessä on nähdäkseni myös aatehistoriallinen juonteensa. Ficinon uusplatonismi kuvaa Erosta, jonka sisältö on nostalginen mitä suurimmassa määrin: sen tehtävä on palauttaa kadotettu ideaalina vaikkakin tuntemattomana. Schiesarin mukaan homo melancholicus representoi egon taistelua menetettyä objektia kohtaan. Menetyksestä tulee dominantti piirre eikä menetetystä objektista. Schiesari kiteyttää ficinolaisen melankolian ilmaisuun an eros of lack. Jean Louis Schefer on kiinnostavalla tavalla korostanut sitä, miten melankolikko siirtää kehonsa lainausmerkkeihin ja siten sublimoi sen. Melankolikko hylkää oman ruumiinsa ja suhtautuu ruumiiseensa vain enigmana, intellektuaalisena pois 15

9 siirtämisenä. Ruumis on muutettava kirjoitukseksi. Tällä tavoin melankolikolle suurin ja torjuttavin asia on oma keho. Totuus omasta ruumiista, todellisista merkityksistä, on jossakin kaukana, saavuttamattomissa, astrologisen luku totemismin puolella. Kun ruumis on muuttunut salakirjoitukseksi, sen koodi on löydettävä mahdollisimman kaukaa ja saatava merkitykset aineettomasti lähelle. Melankolia tutkimuksen jatkon kannalta voisi olla syytä puhua 1) lukuruumiista, luvuiksi muutetusta ruumiista, jossa luvut ovat ruumiin korvauksia, ruumiin puolesta olemassa. Mutta myös 2) kadotetusta totuudesta (joka liittyy kadotettuun ja kiistettyyn ruumiiseen) ja lopuksi 3) salakirjoituksesta, joka liittyy ruumiin kiistämiseen embleemisten ratkaisujen keinoin. Kaikki nämä liittyvät yhtä lailla taidehistoriaan: miten keho esittää ei kehoa? Kuten esimerkiksi Cesare Ripan Iconologiassa. Toisaalta nämä seikat liittyvät myös teoriamaniaan: miten teoria kiertää ruumiin. Freud toteaa: melankolian kliinisessä kuvassa tyytymättömyys egoon moraalisin perustein on hänen voimaperäisin piirteensä. Freudin kommentti on mielenkiintoinen ajatellen Michelangelon sonetin osaa l mio riposo son questi disagi. Leponi ovat nämä vaivat, jotka juuri tyytymättömyys on aktivoinut. Altti Kuusamo Taidekriitikot Sloveniassa Kuvataidekriitikoiden kansainvälinen järjestö AICA järjesti 39. vuosikongressinsa Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa syyskuussa Kongressin teema oli Art Theory and Art Criticism in the New Millenium. Mikä on paikan henki? Historiallisesti Slovenia on kuulunut 1300 luvulta asti Habsburgeille aina Itävalta Unkarin vuonna 1918 tapahtuneeseen romahdukseen saakka. Slovenia ei siten niinkään maistu Balkanilta: sen taidehistorialliset ja kulttuuriset esikuvat ovat italialainen barokki ja erityisesti Wien. Ljubljana olikin 1800 luvun puolivälistä lähtien merkittävä pysähdyspaikka Wienin ja Triesten välisellä uudella rautatiellä. Habsburgilaisen perinteen voimasta kertokoon seuraava kasku. Tapahtui tässä vähän ennen jalkapallon MM kisoja, että Habsburg dynastian nykyinen päämies, viimeisen Itävalta Unkarin keisarin vanhin poika Otto von Habsburg huomasi telkkarissa käynnissä olevan jalkapallo ottelun. Ketkä pelaavat?, kysyi Otto. Itävalta ja Unkari, kuului vastaus. Siihen Otto: Mutta ketä vastaan? Sana jugo tarkoittaa etelää ja Jugoslavia siis eteläisten slaavien maata. Sloveniasta tuli osa Jugoslaviaa ensimmäisen maailmansodan jälkeen vaikka liittovaltio aluksi ( ) tunnettiinkin Serbian, Kroatian ja Slovenian kuningaskuntana

10 Slovenia oli entisen Jugoslavian läntisin ja vaurain osa. Maa itsenäistyi Enemmistö sloveeneista on katolisia. Aito Balkan sijaitsee siten idempänä, ortodoksisessa Belgradissa ja Bukarestissa. Ljubljana on rauhallinen ja mittakaavaltaan varsin miellyttävä kaupunki. Maanjäristysten jälkeen rakennettujen art nouveau talojen puolelta Lohikäärmesilta ja kuulun Jože Plecnikin kolmoissilta Tromostovje johtavat yli Ljubljanica joen linnavuoren alapuolella lepäävään pittoreskiin vanhaan kaupunkiin. Tirolilaisen kansanmusiikin vahvana vastalääkkeenä toimi kongressin aikana suomalainen Nightwish, joka heitti AICAnkin piirissä huomioidun hienon keikan sateisessa Ljubljanassa. AICAn kongressin pääpuhujia olivat Irit Rogoff, Amelia Jones ja Viktor Misiano. Rogoff luennoi suvereeniin tyylinsä mutta en tekstin edetessä voinut välttyä déjà vu tunteelta. Ja toden totta Katve Kaisa Kontturin ja Taru Elfvingin Kanssakäymisiä kirjan esipuhehan se siinä oli. Amelia Jones ei ilmestynyt itse paikalle lainkaan ja AICAn puheenjohtaja Henry Meyric Hughes luki hänen tekstinsä. Tämäkin luento kuulosti kovin tutulta: teksti oli muokattu aineopintojen 1900 luvun taiteen erikoiskurssin Duchamp kirjan johdantoluvusta! Tiettyä viihdearvoa irtosi brittiläisestä herrasmiehestä artikuloimassa feministiä positioita etenkin Jonesin tekstin monesti toistaman cunt avainsanan osalta. Näiden kertausten jälkeen olikin positiivinen yllätys, että terävän moskovalaisen Viktor Misianon luento oli ainakin minulle ihan uusi. 18 Taidehistorian oppiaine oli vahvasti edustettuna kongressissa. Altti Kuusamo luennoi Jani Leinosen Turku Shop teoksen pohjalta kitschistä ja campista. Esitelmässäni We Don t Solve Our Problems, We Just Get Bored with Them Reflections on the Role of Theory in Art Criticism or How to See A Mountain as A Mountain pohdiskelin erityisesti omaa, historiallisesti muokkautunutta suhdettani taiteentutkimuksen teorianmuodostukseen. Kuvituksena käytin muun muassa Roi Vaaran mainiota videoteosta Artist s Dilemma sekä auditiivisena kuvana introa AgitPropin esittämästä taistelulaulusta Balladi Ho Tsi Minhistä. Kansainvälisten kongressien merkittävin anti piilee usein esitelmäsalien ulkopuolisessa toiminnassa: keskusteluissa kansainvälisten kollegoiden kanssa, näyttelykäynneissä ja ekskursioissa. Nyt tulivat tutuiksi paitsi Ljubljanan galleriat myös pieni Slovenia lähes laidasta laitaan. Idässä oli Kostanjevican taidemuseoksi muutettu entinen sisterssiläisluostari viinikellareineen, Dobrovossa taas modernit viinitilat ja Adrianmeren subtrooppisen ilmaston rannikolla hieno Piran. AICAn varsinainen vuosikokous järjestettiin välimerellisessä Piranissa. Läheisestä Izolasta matka jatkui vesitasolla Venetsiaan, jossa odotti paitsi hieno biennaali myös museokurssin opiskelijat. Mutta se onkin sitten jo kokonaan toinen tarina. Lars Saari 19

11 Kuvien ilta 12.5 Julkinen taide arvojen välittäjänä Kevään viimeisessä Kuvien illassa käsiteltiin julkisen taiteen arvokysymyksiä. FM Johanna Ruohonen esitteli aihetta väitöskirjatyöhönsä kuuluvan aineiston, pääosin Turun ja Tampereen kaupunkien 1950 ja 1960 luvuilla teettämien monumentaalimaalausten avulla. Esitelmässä käsiteltiin suomalaisen julkisen taiteen traditioita ja monumentaalitaiteelle määriteltyjä kasvatuksellisia ja ympäristön viihtyvyyttä lisääviä tehtäviä. Kuvien illassa esiteltiin turkulaisin ja tamperelaisin esimerkein monumentaalimaalausten kuvamaailmaa, teosten ilmentämiä arvoja ja viestien välittämiseen käytettyjä keinoja sekä sivuttiin julkisen taiteen herättämää arvokeskustelua myös julkisen veistotaiteen esimerkkien avulla. Toisen maailmansodan jälkeisinä vuosikymmeninä teetettiin julkisin varoin runsaasti monumentaalimaalauksia mm. kouluihin sekä muihin julkisiin laitoksiin. Esitelmässä pohdittiin motiiveja teosten teettämiselle sekä arvoja, joita teosten avulla haluttiin viestittää. Teosten aiheet pyrittiin löytämään läheltä kohdeyleisöä ja ne keskittyivät usein työn (erityisesti jälleenrakennustyön) ja leikin kuvauksiin. Myös paikallisuuden merkitys on teoksissa korostunut: ne teetettiin paikallisilla taiteilijoilla, jotka kuvasivat paikallisia aiheita. Esitelmässä käsiteltiin myös nonfiguratiivisen monumentaalimaalauksen viestimiä arvoja ja niiden synnyttämiä uudenlaisia keskusteluja. Johanna Ruohonen 20 Kuvien ilta 1.12 Kanssakäymisiä kokoelma: osallistuvaa taiteentutkimusta Taidehistorian oppiaineessa järjestetty Kuvien ilta toimi samalla Taidehistoriallisia tutkimuksia sarjan osan 32 eli Kanssakäymisiä: osallistuvan taiteentutkimuksen askelia kokoelman julkaisutilaisuutena. Kuvien illan luento osuus, eli allekirjoittaneen puheenvuoro osallistuvasta taiteentutkimuksesta perustui Kanssakäymisiä kirjassa julkaistuun artikkeliin Prosessi, Materia ja muutos. Uusmaterialistista estetiikkaa kentällä. Sen paremmin kirjan kuin luennonkaan tavoite ei ollut antaa osallistuvalle taiteen tutkimukselle tiukkaa sanallista määritelmää. Sen sijaan molemmat tarjosivat käytännön tutkimustyöhön kytkeytyviä esimerkkejä, hahmottelivat osallistuvalle tutkimukselle mahdollisia suuntia ja kokeilivat erilaisia kirjoitustapoja. Ennen kaikkea ne esittivät näkökulmia siihen, millä tavalla tutkimusta voi tehdä, miten tutkimusprosessi tapahtuu. Yhteistä näille avauksille tai askelille, kuten ne kirjan otsikossa nimesimme, oli halu erkaantua tutkimusasetelmasta, jossa asettuvat vastakkain tutkijasubjektin ja hänen kohteensa, tutkimusobjekti. Kuten johdannossa esitimme, osallistuva taiteentutkimus siirtää painon tutkijan ja kohteen paaluista näiden välillä tapahtuvaan vuorovaikutukseen. Taiteen kanssa kirjoittaminen olikin mottomme, kun lähdin Taru Elfvingin kanssa ideoimaan Kanssakäymisiä kokoelmaan johtanutta kirjaprojektia vuonna Ajatus siitä, että 21

12 objektivoiva taiteesta kirjoittaminen tulisi hylätä, oli meille molemmille tuttu Irit Rogoffin uraauurtavista visuaalisen kulttuurin tutkimuksen teksteistä. Tarun työskentely ja opiskelu Rogoffin johtamassa Visual Cultures yksikössä Goldsmiths Collegessa Lontoossa mahdollisti myös sen, että saimme vaivattomasti mukaan kokoelmaamme myös (käännös)artikkelin Rogoffilta. Rogoffia lukuun ottamatta kokoelman kirjoittajat ovat Turun yliopistossa taidehistoriaa opiskelleita taiteentutkijoita. Tämä oli myös yksi lähtökohtamme: esitellä nimenomaan Turussa opiskelleiden tutkimustyötä. Sitä olennaisemmin kokoelman kirjoittajia yhdisti kuitenkin teoreettismetodologinen ote, jota kirjassamme kutsumme osallistuvaksi taiteentutkimukseksi. Vaikka useimmat tutkijoista keskittyvätkin nykytaiteesta kirjoittamiseen, aineistojen yhtenäisyys ei ollut kirjan johtoajatus. Kirjan artikkelit muodostavat teoreettismetodologisesti ja aineistollisesti tarkoitushakuisesti moninaisen kokonaisuuden keskustelukumppanien vaihdellessa kriittisen teorian laidasta toiseen, fenomenologiasta psykoanalyysiin ja narratologiasta uusmaterialismiin ja mikrohistoriaan näitä läpäisevine feministisine polkuineen, sekä muinaisen Egyptin kuvastoista videotaiteeseen, nykymaalaukseen ja 1800 luvulle sieltä taas amerikkalaisen avantgarde elokuvan tähtikuviin. Näiden lomassa polveilee taiteilijaryhmä IC 98 kuvallinen artikkeli, joka avaa taiteen tekemisen ja tutkimisen, käytännön ja teorian kohtaamisiin oman kulmansa. 22 Kirjan julkistaminen osana Kuvien ilta yleisöluentosarjaa kytkeytyi ensi sijassa osallistuvuuden ajatukseen. Halusimme avata kirjan heti myös yliopistoinstituution ulkopuoliselle keskustelulle, vaikka toki kirjan julkaisu osana Taidehistoriallisia tutkimuksia sarjaa kertoo sen pääkohderyhmän, tutkimusyhteisön. Kanssakäymisiä kokoelma osallistuu tällä hetkellä perusopetukseen oppikirjana sekä taidehistoriassa että naistutkimuksessa. Se on tehtävässä, johon sen osaltaan tarkoitimme, mutta yhtä lailla toivomme kokoelman osallistuvan vielä tilanteisiin, joita emme tunne ja joita emme ehkä tarkoittaneetkaan. Sillä, kuten johdannossa summaamme, kokoelma haastaa [ ] ottamaan osaa. Asettumaan valppaaksi sille, mitä emme vielä osaa sanoa tai sanomme kömpelösti, väärinymmärryksiä uhmaten. Loikkimaan tekstiemme aukkoihin, eikä niiden yli. Etsimään omia polkuja kohti kirjoituksessa kohtaavia keskustelukumppaneita. Jatkamaan uusiin suuntiin niistä paikoista, joissa kirjoituksen avaamat liikkeet jäävät väistämättä kesken. Ottamaan vastuun omasta osallisuudestaan. Katve Kaisa Kontturi Kanssakäymisiä kokoelmaan kirjoittivat Taru Elfving, Marko Gylén, Leevi Haapala, Mia Hannula, Ilona Hongisto, Pilvi Kalhama, Katve Kaisa Kontturi, Anna Kortelainen, Irit Rogoff ja taiteilijaryhmä IC 98. Kirjoittajat toimivat tieteellisissä ja taiteellisissa yliopistoissa, näyttelyinstituutioissa sekä vapaan kirjoitus ja kuratointityön parissa. Kokoelmaa myy Tiedekirja 23

13 Arkkitehtuurin opiskelua Pariisin keväässä Vaihto opiskeluvuoteni Pariisissa oli niin mahtava kokemus, että siitä voisi kirjoittaa vaikka kirjan. Tässä jutussa kerron käymästäni Histoire des theories architecturales kurssista, jonka kautta tutustuin niin arkkitehtuuriteorioihin kuin erilaiseen taidehistorian opetukseen. Vaihtoyliopistossani taidehistorian opiskelu käsitti myös käytännön kursseja tai sitten teorian ja käytännön yhdistäviä kursseja, joihin tämä arkkitehtuurikurssikin kuului. Kurssin vetäjä oli nuori, asiastaan innostunut arkkitehti. Luentoja oli yhden kerran viikossa ja yksi luento kesti kaksi ja puoli tuntia. Puolentoista tunnin luentoihin tottuneena kaksi ja puoli tuntia arkkitehtuuriteoriaa ranskaksi tuntui alkuun pitkältä. Lisäksi luokassa oli aina hyvin levotonta. Arkkitehti ei välittänyt pitää kuria, ja ranskalaisnuoret juttelivat keskenään niitä näitä koko luennon ajan. Välillä melu yltyi niin kovaksi, ettei arkkitehti ollut kuulla omaa ääntään, jolloin hän yritti hiljentää luokkaa S il vous plait!. Melusta ja vieraan kielen kuuntelemiseen keskittymisestä johtuen olo oli luentojen jälkeen väsynyt ja kotimatka ruuhkaisella metrolla tuntuikin välillä tuskaiselta. 24 Luentojen asiasisältö (ainakin se osa, minkä onnistuin kuulemaan ja ymmärtämään) oli hyvin mielenkiintoista. Kevätlukukaudella käytiin läpi 1900 luvun arkkitehtuurin eurooppalaisia suuntauksia. Arkkitehdin luennoimisen lisäksi kurssin suorittamiseen kuului jokaviikkoisten tehtävien teko, jotka arkkitehti arvosteli. Alkuun jokaisen luennon päätteeksi tuli kirjoittaa pieni mietelmä. Ja koska yliopistossa opiskeltiin, arkkitehti vaati, että mietelmissä ei saanut olla ortografisia virheitä. Samat säännöt pätivät niin ranskalaisiin kuin vaihtoopiskelijoihinkin. Jokaisesta väärästä aksentista, väärästä sanan suvusta tai puuttuvasta kirjaimesta jne. väheni yksi piste. Alkuun oli hyvin vaikea ymmärtää mitä arkkitehti halusi tähän mietelmään kirjoitettavan. Muutamalla alkuluennolla kirjoitin omia mielipiteitäni tai mieleen tulleita asioita luennolla käsitellystä aiheesta, jolloin seuraavalla kerralla arkkitehti palautti tekstini nollapistein, ruksit tekstin päällä ja alla merkintä hors sujet (aiheen ulkopuolelta). Onneksi sain muutamasta ranskalaisnuoresta ystävän vilauttamalla heille sanakirjaani (ranskalaiset eivät aina itsekään ole perillä mikä aksentti minnekin kuuluu..) ja heiltä udeltuani ymmärsin, että arkkitehdin mietelmä tarkoittaa ytimekästä tiivistelmää luennoilla käydyistä asioista. Kun oli onnistunut kirjoittamaan muutaman hyvän mietelmän, sai siirtyä luonnostelemaan seinälle heijastettua luennon aiheeseen 25

14 liittyvää rakennusta. Arkkitehti opetti luonnostelun perusteet: oikeanlaiset välineet, suhteiden mittaamisen ja perspektiivin piirtämisen. Pikkuhiljaa kaikki siirtyivät piirrosten tekemiseen ja kevään edetessä arkkitehti antoi tehtäväksi käydä piirtelemässä Pariisin kaduilla tai erilaisissa arkkitehtuurinäyttelyissä. Tällä tavoin tuli nähtyä paikkoja ja näyttelyitä, joihin ei itse olisi ehkä osannut mennäkään. Kurssi huipentui esseen kirjoittamiseen ja lopputenttiin. Esseen tuli käsitellä vapaavalintaisen rakennuksen arkkitehtuurin efektejä, ja sen tuli sisältää luonnoksia rakennuksesta sekä luonnoksia siitä miltä rakennus näyttäisi, jos sen efektejä muutettaisiin. Tuli miettiä mistä rakennuksen henki syntyy. Itse kirjoitin kotini lähistöllä sijaitsevasta Sorbonnen yliopiston taiteen ja arkkitehtuurin instituutista (Institut d art et d archéologie). Sen tiilikoristeinen, epäsymmetrinen fasadi tarjosi hyvän lähtökohdan efektien muunteluun. Kurssin lopputentti oli monivalintatehtävä, jossa oli 40 kysymystä. Jokainen kysymys näkyi luokan seinällä 30 sekuntia ja siinä ajassa tuli valita A, B tai C vaihtoehto. Tentin aikana arkkitehti kierteli luokassa ja nyppi oppilailta kurssin muistiinpanoja pois. Vaikka kurssin aikana toisinaan meinasi loppua usko mietelmien kirjoittamisen ja luentojen levottoman ilmapiirin takia, suoriuduin kuitenkin ihan hyvin. Sain loppuarvosanaksi très bien ja lisäksi arkkitehti onnitteli minua valtavasta edistyksestä kurssin aikana. Kurssin paras anti oli mielestäni se, että se innoitti lähtemään ulos piirtämään ja tutkimaan arkkitehtuuria. Ilman arkkitehdin kehotuksia en välttämättä olisi hypännyt lähijunaan ja käynyt katsomassa Pariisin eteläpuo 26 Taidehistorian Museot ja arkkitehtuurikohteet kurssin ekskursio Venetsiaan käynnistyi Helsinki Vantaan lenlella sijaitsevaa Le Corbusierin piirtämää Villa Savoyeta, joka on ehdottomasti yksi vaikuttavimmista koskaan näkemistäni rakennuksista. Taidehistorian opiskelu Pariisissa oli siis hyvin erilaista kuin Suomen Turussa. Aivan uuden ulottuvuuden opiskeluun toi mahdollisuus poiketa luennon jälkeen johonkin Pariisin lukuisista museoista katsomaan luennoilla käsiteltyjä teoksia. Varsinkin kun Pariisissa suurin osa museoista on ilmaisia taideopiskelijoille Eeva Poutanen Taiteen perässä Venetsian kaduilla Venetsia on kaupunki, joka herättää sinne menijässä vah voja odotuksia ja kliseisyyteen asti meneviä mielikuvia tunnelmallisista kanaaleista ja niillä hitaasti lipuvista gondoleista. Tämä aikoinaan itsenäinen ja varakas satamakaupunki on yksi Italian, ja ehkä koko Euroopan, tunnetuimmista kaupungeista. Valtavat turistimassat vierailevat siellä joka vuosi. Toisaalta Venetsia ei herätä pelkästään ihastusta, sillä siihen liittyvät myös puheet homeisista vajoavista taloista ja kanaalien pahalle lemuavista vesistä. En siis tiennyt, miten suhtautuisin tähän kaupunkiin ennen kuin menin sinne. 27

15 toasemalta, mistä lähti lento Amsterdamin kautta Venetsiaan Marco Polon lentokentälle. Saavuimme perille illalla, pimeän jo laskeuduttua. Matka lentokentältä hotellille ja kotisaarellemme Lidolle suoritettiin vesibussilla. Vesibussi, eli vaporetto, on paikallinen julkisen liikenteen muoto ja liikkumisen kannalta enemmän kuin tarpeellinen, sillä Venetsia on rakennettu usealle pienelle saarelle. Ensimmäinen kokonainen päivä Venetsiassa alkoi Palazzo Ducalen edestä. Palazzo Ducale, eli Dogen palatsi, oli Venetsian tasavallan tärkein hallinnollinen rakennus. Kirkkaassa auringonpaisteessa kylpevän, noin 600 vuotta vanhan rakennuksen arkkitehtuuri ei tuota pettymystä. Se on kaunis, jopa siro, ja samalla kuitenkin vaikuttava. Aivan Palazzo Ducalen yhteydessä on myös kuuluisa Huokausten silta. Se sai 1800 luvulla romanttisen piirteen rakastavaisten siltana, jonka alitse rakastuneet parit lipuivat gondolilla. Palazzo Ducalen edusta ja läheinen San Marcon aukio kuhisivat turisteja ja turistirihkamaa myyviä kauppiaita. Kamerat räpsyivät tiuhaan tahtiin ihmispaljoudessa, kun innokkaat matkailijat yrittivät ikuistaa valokuviin sekä Huokausten siltaa että San Marcon koristeellista kirkkoa. San Marcon jälkeen siirryimme tyhjemmille sivukaduille ja aloin saamaan kosketusta Venetsian labyrinttimaiseen katuverkostoon, sekä siihen ainutlaatuiseen tunnelmaan, jonka kapeat kadut, vanhat rakennukset, kanaalit ja niitä ylittävät sillat saavat aikaan. Autojen ja liikenteen puuttuminen Venetsian keskustasta saa kaupungin tuntumaan jotenkin mystiseltä. Joskus, varsinkin pimeän tultua, tuntui siltä kuin olisi astunut ajas 28 sa monta sataa vuotta taaksepäin. Tai vastaavasti tuntui siltä kuin olisi liikkunut elokuvan kulisseissa, joiden takaa paljastuu todellinen maailma. Olo oli epätodellinen. Venetsia on taidehistorioitsijan aarreaitta, sillä se on täynnä taidetta. Tosin sieltä ei löydä yhtä tunnettujen renessanssitaiteilijoiden teoksia kuin esimerkiksi Roomasta tai Firenzestä. Kuitenkin Venetsian lukemattomat kirkot ovat täynnä freskoja, joiden tekijöinä ovat olleet muun muassa Tintoretto ja Veronese. Santa Maria Gloriosa dei Frarin katedraalissa voi nähdä Tizianin suuren alttaritaulun Neitsyt Marian taivaaseen ottaminen. Kirkkojen renessanssimaalaukset saivat vastapainoa Venetsian Biennalesta, joka järjestettiin 51. kerran. Biennale tarjosi taiteennälkäiselle runsaan annoksen kansainvälistä nykytaidetta. Ensimmäiseksi tutustuimme Giardinin alueeseen, missä näyttely oli ryhmitelty maittain eri paviljonkeihin. Joukossa oli muun muassa Ranskan palkittu paviljonki. Giardinissa sai kokea oivalluksia, huumoria ja elämyksiä, mutta mitäänsanomattomuuksilta ja kliseiltäkään ei päässyt välttymään. Hieman mielenkiintoisempi näyttelyalue Biennalessa oli Arsenale, josta päällimmäiseksi jäivät mieleen heti sisääntulon läheisyydessä sijainneet Guerilla Girlsien vahvasti poliittiset ja kantaaottavat työt. Valtava, katosta lattiaan ulottuva tamponeista rakennettu kattokruunu ei helposti unohdu. Biennalea oli myös ympäri kaupunkia. Keskikaupungilla sijainnut Luxemburgin vahva videoteos jakoi mielipiteitä ja herätti paljon keskustelua. Siirryimme nykytaiteesta lähinnä modernin taiteen pariin kun kävimme Venetsian Guggenheim museossa. Museo sijaitsi Peggy Guggenheimin kotinakin toimineessa palatsissa. Näytteillä oli Peggyn laajoihin kokoelmiin kuuluneita teoksia, muun muassa Pollockia, Magrittea 29

16 ja Kleetä. Palatsin sisäpihalla sijaitsi myös Peggyn hauta. Viimeinen annos taidetta Venetsiassa oli Lucian Freudin näyttely Museo Correrissa San Marcon aukion laidalla. Sigmund Freudin lapsenlapsen näyttely ei jättänyt kylmäksi. Myös Freudin töiden kohdalla tunteet vaihtelivat ihastuksesta inhotukseen. Freudin taiturimainen siveltimenkäyttö teki hänen maalaustensa hahmoista lähes lihaa ja verta. Liha, ehkä paremmin sanottuna ihmisen iho ja sen muutokset ja poimut olivat hänen teoksissaan vahvasti esillä. Kun matkustimme viimeisen kerran vaporetolla pitkin öistä Canal grandea kohti bussiasemaa ja lentokenttää, olo oli yhä epätodellinen. Samalla iski myös haikeus, sillä oli taas aika astua arkeen ja todelliseen maailmaan kanaalien ja siltojen varjoista. Niina Lahtinen Ainejärjestöjen yhteistyö tiivistyy Ainejärjestön näkökulmasta katsottuna professorin viran täyttö syksyllä 2004 rauhoitti paljon oppiaineen tilannetta. Tiivisti hakuprosessia seuranneella Kuvatuksen hallituksella oli vihdoinkin mahdollisuus ottaa vastaan uusia haasteita. Vuoden 2005 aikana Kuvatus suuntasi kiinnostuksensa suhteiden luomiseen muihin opiskelijajärjestöihin. Monella tapaa kulunutta vuotta voikin luonnehtia vakiintumisen ajaksi. Oppiaineen suurimpana muutoksena oli assis 30 tentti Katve Kaisa Kontturin siirtyminen virkavapaalle. Muutos tapahtui kuitenkin opiskelijoiden kannalta hyvin pehmeästi, sillä tehtävän otti vastaan oppiaineessa tutkijana toimiva Mia Hannula. Kevätlukukaudella ainejärjestön toiminta noudatti perinteitä. Lumettomasta laskiaisesta huolimatta Vartiovuorelle kivuttiin liukureiden ja pulkkien kanssa. Vappua vietettiin liilan värisen boolin ääressä. Ulkomaanekskursio paikaksi valittiin Pohjois Espanjassa sijaitseva Bilbao, jossa vietettiin viisi sateista mutta mielenkiintoista päivää huhtikuussa. Paljon ponnisteluja vaatinut retki onnistui erinomaisesti, eikä tulevaisuudessakaan kannata pelätä pitemmälle suuntautuvien matkojen järjestämistä. Lisäksi toukokuussa Kuvatus oli mukana järjestämässä Museot ja arkkitehtuuri kohteet kurssin kanssa opintomatkaa Porin seudulle. Retkeen kuului muun muassa tutustuminen Alvar Aallon suunnittelemaan Villa Maireaan ja Porin taidemuseoon. Muun toiminnan ohella keväällä ilmestyi myös Kuvastin lehti. Keväällä 2005 Kuvatus sai takaisin kauan kaipaamansa galleriatilan. TYY tarjosi ainejärjestölle galleriaa kirjastostaan, jossa ensimmäinen näyttely pidettiin maalis huhtikuun vaihteessa. Kyseessä oli Timo Raunion Pieni Metsä ja vähän muutakin valokuvanäyttely. Myöhemmin keväällä töitään esitteli Mikko Malila. Syksyllä vuorossa olivat Johanna Viitasen maalaukset ja Ennisofia Salmelan pastellityöt. Galleriatilan saaminen palautti Kuvatuksen vanhan toimintaulottuvuuden, jota ehdittiin evakossa ollessa kipeästi kaivata. Ainejärjestöön palasi säväys omaan alaan suuntautuvaa toimintaa. 31

17 Syksyn avaus järjestettiin lokakuun alussa edellisvuoden tapaan. Opiskelijoiden ja henkilökunnan yhteisellä tapahtumalla on hyvät mahdollisuudet jäädä jokavuotiseksi perinteeksi. Kastajaiset uusille opiskelijoille, vuosijuhla ja pikkujoulut järjestettiin myös vanhojen tapojen mukaan. Syksyn kotimaanekskursio suuntautui idylliseen Porvooseen. Historiallista oli, että Kuvastin lehti ilmestyi myös syksyllä. Lehden julkaiseminen kahdesti vuodessa päätettiinkin ottaa pysyväksi ponnistuksen kohteeksi. Humanistisen tiedekunnan ainejärjestöt kokoontuivatkin pitkän pöydän ääreen pohtimaan yhteisen kattojärjestön perustamista. Illat vaihtuivat öihin kokousten venyessä 22. ainejärjestön laatiessa toimintakuvaa ja sääntöjä. Lopulta, , pidettiin uuden järjestön perustamiskokous. Humanitaksen (Turun yliopiston humanistisen tiedekunnan opiskelijoiden edunvalvontajärjestö Humanitas) tarkoituksena on tulevien vuosien aikana vakiinnuttaa asemansa ja olla Turun yliopiston humanistiopiskelijoiden asialla. Vuoden 2005 tapahtumat noudattivat melko tarkasti edellisiä vuosia ja perinteitä. Uuden osa alueen toimintaansa Kuvatus sai muiden ainejärjestöjen tiivistyneen yhteistyön myötä. Jo kevään ja kesän aikana heräsi ajatus taiteentutkimuksen laitoksen ainejärjestöjen (Hurma, Kuvatus, Muusa, Prometheus ja Tritonus) yhteistyöstä. Ajatukselle saatiin vahvistus 8. syyskuuta järjestetyssä kokouksessa, jossa perustettiin Taite toimikunta. Tarkoituksena oli tiivistää yhteistyötä kerran kuussa tapahtuvien kokousten myötä. Lisäksi tavoitteeksi nostettiin tapahtumien järjestäminen sekä syksyisin että keväisin. Taitteen ensimmäistä puolta vuotta voi hyvällä omalla tunnolla kutsua vilkkaaksi. Säännölliset kokoukset, tutustuminen jokaiseen ainejärjestöön ja yhteiset kiinnostuksen kohteet herättivät monia ideoita uusista toimintamuodoista. Syksyn tiivistyneen yhteistyön tuloksena syntyivät Taite iltamat joulukuussa. Onnistunut ja hyvin organisoitu tapahtuma keräsi yhteen elävää taidetta, eläviä ihmisiä. Taitteen vapaamuotoinen toimikunta jatkaa työtään vuoden 2006 aikana. Syksyllä nousivat esiin myös monenlaiset opiskelijoiden edunvalvontaan liittyvät kysymykset. TYY:n ehdotuksesta kaikki 32 Suhteet oppiaineeseen paranivat ja lähenivät entisestään kuluneen vuoden aikana. Kuvatuksen edustajan osallistuminen henkilökunnan oppiainekokouksiin jatkui edellisvuosien tapaan. Suurin ja työllistävin haaste oli tutkinnonuudistustyö, jonka suunnitteluun puheenjohtaja osallistui säännöllisesti. Sekä Kuvatus, Taite että Humanitas seuraavat aktiivisesti tutkinnonuudistusta ja sen tuomia muutoksia opiskelijan näkökulmasta. Tiivistyneen yhteistyön voi siis sanoa tapahtuneen parhaimpaan mahdolliseen aikaan yliopiston käydessä läpi lähivuosien suurinta muutostaan. Kaksivuotisen puheenjohtajuuteni lähentyessä loppua olo oli uupunut ja haikea. Uusien toimikuntien ja järjestöjen perustaminen tarkoittaa aina lisääntyviä kokouksia omien voimavarojen pysyessä samoina. Yhä enemmän verkostoituvassa yliopistoelämässä on tärkeätä myös muistaa kenen asialla toimii: olen pyrkinyt parhaani mukaan ajamaan juuri Kuvatuksen etua. Kaiken kaikkiaan toiminta Kuvatuksessa on ollut minulle mielenkiintoinen seikkailu yliopistomaailman syövereihin. Vuonna 2006 työni jatkuu uusien haasteiden merkeissä Humanitaksen taloudenhoitajana. 33

18 Haluan tässä myös kiittää asialleen uskollisia ja energisiä Kuvatus hallituslaisia. Jaana Hakkarainen, Lena Kingelin, Viivi Koljonen, Niina Lahtinen, Kirsi Mattila, Selina Mattinen, Katriina Meller, Jenni Meskus, Elina Räty, Anu Taivalkoski, Hannele Teräs ja Satu Torvinen ilman teitä kahden vuoden työ olisi ollut mahdoton. Kiira Miesmaa Kuvatukset sateisessa Bilbaossa Keväällä 2005 valitsimme Kuvatuksen perinteisen kevät ekskursion kohteeksi Bilbaon Pohjois Espanjassa. Kuvatus ekskursiolaisia oli tällä kertaa ennätyksellisen paljon, sillä suuntasimme Espanjaan seitsemäntoista hengen voimin. Lensimme Espanjaan Saksan kautta, jossa vietimme yhden illan tutustuen paikalliseen olutkulttuuriin. Majapaikkamme sijaitsi Bilbaon vanhassa kaupungissa, jonne saavuimme pienien sattumusten jälkeen. Heti ensimmäisestä päivästä lähtien huomasimme että toiveemme Espanjan auringosta oli turha, sillä melkein koko ajan satoi vettä tai 34 vaan täydeltä. Bilbaon kaupunki on arkkitehtuuriltaan kiinnostava sekoitus vanhempaa ja todella modernia rakennustyyliä teollisuuskaupungin tyyliin. Retkemme päätarkoituksena oli nähdä Guggenheim museo, joka oli vaikuttava niin arkkitehtuuriltaan kuin myös kokoelmiensa puolesta. Museon laaja Yves Kleinnäyttely oli hyvin koottu ja ehkä yksi matkan kohokohdista. Vierailimme myös muutamassa muussa museossa, jotka olivat hyvin perinteisiä eivätkä kovinkaan mieleenpainuvia sisällöltään Guggenheimin jälkeen. Neljän päivän ekskuilun jälkeen suuntasimme takaisin Suomeen monta kokemusta ja sattumusta rikkaampina. Vaikka säät eivät Kuvatuslaisia tällä kertaa suosinetkaan, oli retki silti kaikin puolin onnistunut. Anu Taivalkoski Elämyksiä Porvoon mitalla Suomen toiseksi vanhin kaupunki Porvoo lumoaa siellä kävijän helposti ainutlaatuisella, lämminhenkisellä charmillaan. Punaiset, jokea vierustavat makasiinit, vanhan kaupungin värikylläiset rakennukset, keskiaikainen kivikirkko ja Engelin empire kaupunginosa antavat Porvoolle kaupunkina hyvin persoonallisen ja monipuolisen ilmeen. Visuaalisesti inspiroivassa Porvoossa ovat viihtyneet useat taiteilijapersoonallisuudet ja Porvoo on tullut ikuistetuksi myös lukuisiin taideteoksiin. Eikä ihme, sillä Porvoossa riittää visuaalisia elämyksiä kirjaimellisesti Porvoon mitalla. 35

19 Kuvatuksen jokavuotinen kotimaan ekskursio suuntautui 14. lokakuuta syksyisen värikkääseen Porvooseen. Ekskursioelämykset aloitettiin kävelykierroksella aamuauringon valossa kylpevässä vanhassa kaupungissa pirteän ja ammattitaitoisen oppaamme, Kirsti Sundin johdolla. Kirstin tarinat Porvoon historiasta ja kaupungissa asustelleista värikkäistä persoonallisuuksista elävöittivät kaupunkia antaen samalla kaupungin rakennuksille moniulotteiset, elämänmakuiset kasvot. Haltioituneita huokauksia kuului kävelykierroksen aikana useita ja kamerat räpsyivät ikuistaen aamuun heräilevän vanhan Porvoon kauneutta. Galleria Vanha Kappalaisentalo tarjosi päivän ensimmäiset taidenautinnot porvoolaisen taiteilijan, Åke Hellmannin aiheiltaan monipuolisten teosten äärellä. Kappalaisen talon jälkeen taidenautintoja jatkettiin Vanhalla Raatihuoneella sijaitsevassa Historiallisessa museossa, missä oli esillä Porvoon oman pojan, Ville Vallgrenin herkän elegantteja teoksia. Vallgrenin veistosten soljuvalinjainen, koskettava muotokieli oli esteettisyydessään miltei hypnoottisen pysäyttävää. kirkon vieressä sijaitseva pieni puinen kirkko, joka oli rakennettu suomenkielistä rahvasta varten. Kirkoissa konkretisoitui selkeästi suomen ja ruotsinkielisen väestön erilaiset yhteiskunnalliset asemat. Tuomiokirkosta matka jatkui kohti luonnonkaunista Haikkoa, missä innokkaat taiteenharrastajat pääsivät tutustumaan Albert Edelfeltin punaiseen ateljeemökkiin. Oli vaikea kuvitella, että tuottelias taiteilijakosmopoliitti oli luonut osan tunnetuimmista töistään tuossa yksinkertaisuudessaan varsin vaatimattomalta vaikuttavassa ateljeemökissä. Porvoo valikoitui ekskursio kohteeksi pitkälti taidehistoriallisista, mutta jossain määrin myös kulinaristisista syistä. Porvoossa sijaitseva maankuulu 1870 luvulla perustettu perheyritys, Brunbergin makeistehdas, veti Kuvatuslaisia puoleensa monipuolisen kulttuuritarjonnan ohella. Porvoo osoittautuikin mitä mainioimmaksi kotimaan retkikohteeksi ja siellä olisi saanut helposti kulumaan vielä päivän jos toisenkin. Satu Torvinen Jokin aika sitten kovia kokenut Porvoon tuomiokirkko oli pelkistetyssä kauneudessaan ainutlaatuinen elämys, mutta kenties vielä enemmän kiinnostusta herätti varsinaisen tuomio 36 37

20 Opinnäytteet 2005 Lisensiaatin tutkielma Kalhama, Pilvi: Teoksesta tilan vuorovaikutukseen. Vuorovaikutus merkityksenmuodostuksena suomalaisessa 2000 luvun vaihteen kuvataiteessa. Pro gradu tutkielmat Hanhilammi, Jenni: Siiveniskuja hämärässä. Ihmisen suhde luontoon Jussi Heikkilän käsitetaiteessa. Ijäs, Minna: Käyntikorttikuvan ruumiillinen subjekti. Esittäytymisen tapoja lukujen valokuvamuotokuvissa. Juhani, Elina: Taidekeskus Retretti. Monumentti vai rituaali? Lahtinen, Satu: Amerikkaa ja Undergroundia. Intermediaalinen poptaide 1960 ja 70 lukujen Suomessa. Leppänen, Nina: Paina Pirkko! Moderni, teollinen painokangas ja vuodet Finlaysonin Forssan ateljeessa. Muti, Henna: Turun Puolalanpuisto kaupunkitaiteellisena kokonaisuutena. Rakennuskannan kerrostuneisuus ja puisto rakennusympäristönä. Nokkala, Liisa Maija: Rakennussuojelu asemakaavoituksen avulla. Perusparantamisen vaikutus ja säilyttävän asemakaavan arvojen ja tavoitteiden toteutuminen Forssan Kalliomäessä. Taidehistorian opiskelijat HAKENEET PÄÄSYKOKEISSA OLLEET HYVÄKSYTYT ALOITUSPAIKAT Räsänen, Anni: Tilauksesta tehokasta. Arkkitehti Aarne Ehojoen suunnittelemisen rakennusten synty ja säilyminen Turun Yliopistonmäen rinteessä. Stahl, Kai: Rajoja rikkomassa urbaanin elämän representaatiot Viron naistaiteilijoiden tuotannossa 1920 luvulla

Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita

Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita Tapiolan lukiossa Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita kursseja mielenkiintonsa mukaan vapaassa

Lisätiedot

Opintojaksot Perusopinnot 25 op Aineopinnot 35 op Opintojaksot 687600P Johdatus taidehistoriaan (5op) Laajuus Opetuskieli Ajoitus Osaamistavoitteet

Opintojaksot Perusopinnot 25 op Aineopinnot 35 op Opintojaksot 687600P Johdatus taidehistoriaan (5op) Laajuus Opetuskieli Ajoitus Osaamistavoitteet Opintojaksot Perusopinnot 25 op 687600P Johdatus taidehistoriaan 5 op 687601P Taidehistorian peruskurssi 13 op 687602P Kotimaan ekskursio 3 op 687603P Valinnaiset opinnot 4 op Aineopinnot 35 op 687604A

Lisätiedot

Matkaraportti: Italia

Matkaraportti: Italia Matkaraportti: Italia Noora Heikkonen Vietimme Italiassa neljä viikkoa ja viisi päivää. Tässä ajassa ehdimme tutustua sekä asuinkaupunkiimme Padovaan että muihinkin Pohjois- Italian tunnetuimpiin kaupunkeihin.

Lisätiedot

Matkaraportti liittyen CIMAM konferenssiin Rio de Janeirossa

Matkaraportti liittyen CIMAM konferenssiin Rio de Janeirossa Matkaraportti liittyen CIMAM konferenssiin Rio de Janeirossa Osallistuin CIMAMin konferenssiin 12.-14.8.2013 Rio de Janeirossa sekä sen yhteydessä järjestettyyn postkonferenssiin 15.-16.8. Postkonferenssi

Lisätiedot

Raportti TESP 2013 kurssista Sendaissa Elektroniikan ja sähkötekniikan koulutusohjelma Olli Törmänen, olli.tormanen@aalto.fi, 07.10.

Raportti TESP 2013 kurssista Sendaissa Elektroniikan ja sähkötekniikan koulutusohjelma Olli Törmänen, olli.tormanen@aalto.fi, 07.10. Raportti TESP 2013 kurssista Sendaissa Elektroniikan ja sähkötekniikan koulutusohjelma Olli Törmänen, olli.tormanen@aalto.fi, 07.10.2013 Osallistuin Tohokun yliopiston järjestämälle TESP-kurssille (Tohoku

Lisätiedot

Vaihto-opiskelu Eindhoven Syksy 2007. Matti Talala& Jarkko Jakkula

Vaihto-opiskelu Eindhoven Syksy 2007. Matti Talala& Jarkko Jakkula Vaihto-opiskelu Eindhoven Syksy 2007 Matti Talala& Jarkko Jakkula MIKSI? Hollannin menestyneet kamppailu-urheilijat saivat meidän kiinnostuksen heräämään Eindhovenia kohtaan. Olisihan se hienoa mennä opiskelijavaihtoon

Lisätiedot

Opinto-oikeus Taidehistorian opiskeluoikeus on kaikilla läsnä olevaksi ilmoittautuneilla yliopiston opiskelijoilla.

Opinto-oikeus Taidehistorian opiskeluoikeus on kaikilla läsnä olevaksi ilmoittautuneilla yliopiston opiskelijoilla. Taidehistoria Osoite: Taidehistoria, PL 1000, 90014 Oulun yliopisto Puhelin: 029 448 3313 (opintotoimisto), 029 448 3334 (lehtori) Sähköposti: paivi.kynkaanniemi@oulu.fi (opintotoimisto), jorma.mikola@oulu.fi

Lisätiedot

Sukuseuran matka Pietariin 13 16.5.2010

Sukuseuran matka Pietariin 13 16.5.2010 Sukuseuran matka Pietariin 13 16.5.2010 Ohessa olemme pyrkineet heijastamaan joitakin tapahtumia ja tunnelmia sukuseuran matkasta. Lyhyellä matkakertomuksellamme tahdomme jakaa hauskan ja antoisan matkamme

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Taide-elämyksiä Berliinissä

Taide-elämyksiä Berliinissä Taide-elämyksiä Berliinissä Pääsin käymään kesäkuussa 2015 Berliinin taidemuseossa Gemäldegalleriessa historian opettaja Veli- Matti Ojalaisen opastamana. Taidemuseosta löytyy maailman suurin kokoelma

Lisätiedot

IADS-VAIHTO INTIASSA KESÄLLÄ 2015

IADS-VAIHTO INTIASSA KESÄLLÄ 2015 IADS-VAIHTO INTIASSA KESÄLLÄ 2015 Kevättalvella 2015 aloitimme vaihto-opiskelupaikan hakuprosessin valmistelun. Pohdimme perusteellisesti mihin maahan haluamme matkustaa ja missä maassa voisimme oppia

Lisätiedot

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.

Lisätiedot

NUORET LAKIMIEHET RY UNGA JURISTER RF (NULA) PÖYTÄKIRJA 5/2007 HALLITUKSEN KOKOUS 20.6.2007

NUORET LAKIMIEHET RY UNGA JURISTER RF (NULA) PÖYTÄKIRJA 5/2007 HALLITUKSEN KOKOUS 20.6.2007 1(6) Aika 13.6.2007 Paikka Läsnä Asianajotoimisto Fredman & Månsson Mikko Salo, hallituksen puheenjohtaja Une Tyynilä, pääsihteeri Matti Hietanen, hallituksen jäsen Jan Hjelt, hallituksen jäsen Salla Korhonen,

Lisätiedot

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Sunny Beach on upea rantalomakohde Mustanmeren rannikolla Bulgariassa. Kohde sijaitsee 30 kilometrin päässä Burgasista pohjoiseen. Sunny Beachin

Lisätiedot

Taide ja kulttuuri, valinnainen. Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1)

Taide ja kulttuuri, valinnainen. Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1) Kuvaukset 1 (6) Taide ja kulttuuri, valinnainen Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1) Tavoitteet Opiskelija kehittää luovuuttaan, yhteistyökykyään ja viestintätaitojaan rohkaistuu ilmaisemaan itseään itseilmaisun

Lisätiedot

8 Kide 5 2010. Laura Junka-Aikio

8 Kide 5 2010. Laura Junka-Aikio 8 Kide 5 2010 Laura Junka-Aikio Millä alalla liikutaan, kun sopraano kirjoittaa laulusta yhteiskuntatieteellisen väitöskirjan, politiikantutkija tekee käsitteellisen lyhytelokuvan ja mediataiteilija muuttaa

Lisätiedot

HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty punaisella

HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty punaisella Jyväskylän yliopisto 28.4.2016 Humanistinen tiedekunta 31.12.2016 asti Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta 1.1.2017 alkaen HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty

Lisätiedot

Pentti Haddington Oulun yliopisto englantilainen filologia. Anna Marin OAMK, liiketalouden yksikkö; Oulun yliopisto, UniOGS

Pentti Haddington Oulun yliopisto englantilainen filologia. Anna Marin OAMK, liiketalouden yksikkö; Oulun yliopisto, UniOGS Draaman käy*ö pedagogisena menetelmänä vieraiden kielten yliopisto- opetuksessa: Tutkimuspohjainen opetus, draama ja =eteellisen ar=kkelin kirjoi*aminen Pentti Haddington Oulun yliopisto englantilainen

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

TUTKINTORAKENNE ja TUTKINTOVAATIMUKSET AHOT ja KAIKENLAISTA MUUTA MERKILLISTÄ HARJOITTELU JA OPETUSOHJELMA. Reija Satokangas FT, yliopistonlehtori

TUTKINTORAKENNE ja TUTKINTOVAATIMUKSET AHOT ja KAIKENLAISTA MUUTA MERKILLISTÄ HARJOITTELU JA OPETUSOHJELMA. Reija Satokangas FT, yliopistonlehtori TUTKINTORAKENNE ja TUTKINTOVAATIMUKSET AHOT ja KAIKENLAISTA MUUTA MERKILLISTÄ HARJOITTELU JA OPETUSOHJELMA Reija Satokangas FT, yliopistonlehtori 1 TUTKINTOJEN KOOSTAMINEN HUK (KAAVIOT MANUAALISSA) (SUORITUSAIKA

Lisätiedot

Syyslukukauden 2012 opintotarjonta

Syyslukukauden 2012 opintotarjonta Syyslukukauden 2012 opintotarjonta ELOKUVA JA TELEVISIO Elokuvan ja median historia 5 op MUOTOILU Taiteen ja kulttuurin historia 3 op MUSIIKKI Musiikin historia 5 op VIESTINTÄ Taidehistoria 5 op Viestintä

Lisätiedot

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8. Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.2014 10:31:45 2014 TULOKSET N=18, vastausprosentti keskimäärin 60,

Lisätiedot

HAM on Helsingin kokoinen taidemuseo

HAM on Helsingin kokoinen taidemuseo Tiedote 19.5.2015 Helsingin taidemuseo uudistuu HAM on Helsingin kokoinen taidemuseo Helsingin taidemuseo HAM avaa uudistuneet tilansa Tennispalatsissa 25.9.2015. Avajaisnäyttelyt sisältävät helsinkiläisten

Lisätiedot

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Minä rupesin hakemaan toppipaikkaa muutama kuukautta ennen kun tulin Sloveniaan. Minulla on kavereita, jotka työskentelee mediassa ja niiden kautta

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

PROFESSORILUENTO. Professori Leila Koivunen. Humanistinen tiedekunta. Yleinen historia

PROFESSORILUENTO. Professori Leila Koivunen. Humanistinen tiedekunta. Yleinen historia PROFESSORILUENTO Professori Leila Koivunen Yleinen historia Humanistinen tiedekunta 16.12.2015 Professori Leila Koivunen pitää professoriluentonsa Educariumin Edu 1 -salissa, Assistentinkatu 5 16. joulukuuta

Lisätiedot

Krav Maga leiri Kroatiassa, 3-10.09.2011

Krav Maga leiri Kroatiassa, 3-10.09.2011 Krav Maga leiri Kroatiassa, 3-10.09.2011 Krav Maga Ry Turku ja Sunnea Oy järjestivat harjoitusleirin Kroatiassa syyskuussa 2011. Matkakohteena oli historiallinen Trogir. lensivät Norwegianilla ja myöhemmin

Lisätiedot

Oulaisten ammattiopisto Liiketalouden yksikkö 2007 RAPORTTI KANSAINVÄLISELTÄ TYÖELÄMÄJAKSOLTA. Veszprém, Unkari. Aika 18.3. 12.4.

Oulaisten ammattiopisto Liiketalouden yksikkö 2007 RAPORTTI KANSAINVÄLISELTÄ TYÖELÄMÄJAKSOLTA. Veszprém, Unkari. Aika 18.3. 12.4. 1 Mervi Matinlauri Oulaisten ammattiopisto Liiketalouden yksikkö RAPORTTI 2007 RAPORTTI KANSAINVÄLISELTÄ TYÖELÄMÄJAKSOLTA Paikka Veszprém, Unkari Aika 18.3. 12.4.2007 1. Taustatyö ja kohteen kuvaus Tavoitteenani

Lisätiedot

Opiskelukykyä tukeva kurssi eläinlääketieteilijöille

Opiskelukykyä tukeva kurssi eläinlääketieteilijöille Opiskelukykyä tukeva kurssi eläinlääketieteilijöille Mirja Ruohoniemi, pedagoginen yliopistonlehtori, Eläinlääketieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto Riitta Salomäki, osastonhoitaja, YTHS Idea Eläinlääketieteellisen

Lisätiedot

Virva Viljanen, varapuheenjohtaja Ilona Häsänen Timo Kovala Mikko Mononen Matti Vähä-Heikkilä Kukka-Maaria Wessman

Virva Viljanen, varapuheenjohtaja Ilona Häsänen Timo Kovala Mikko Mononen Matti Vähä-Heikkilä Kukka-Maaria Wessman Sivu 1/6 Pöytäkirja Aika: 12. kesäkuuta 2014 klo 9.15 Paikka: Läsnä jäsenet: Läsnä muut: Turku-sali, Yo-talo A, Rehtorinpellonkatu 4 Turku Jussi Nieminen, puheenjohtaja Virva Viljanen, varapuheenjohtaja

Lisätiedot

Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus

Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus 7.3.2011 17.4.2011 Joni Kärki ja Mikko Lehtola Matka alkoi Oulaisten rautatieasemalta sunnuntaina 16.3. Juna oli yöjuna, ja sen oli tarkoitus lähteä matkaan

Lisätiedot

Papu-sammakko seikkailee ympäri Suomea ja opettaa viittomia

Papu-sammakko seikkailee ympäri Suomea ja opettaa viittomia Papu-sammakko seikkailee ympäri Suomea ja opettaa viittomia Papu-sammakko on Kehitysvammaliiton hanke, jossa leikkimielinen pehmohahmo vie eteenpäin tärkeitä viestintä- ja tunneasioita. Sammakko matkustaa

Lisätiedot

TEKSTI: ANU VIROLAINEN, KUVAT: LAURA SILLANPÄÄ. Sukupuu. Vinkkejä opettajalle. Karjalainen Nuorisoliitto

TEKSTI: ANU VIROLAINEN, KUVAT: LAURA SILLANPÄÄ. Sukupuu. Vinkkejä opettajalle. Karjalainen Nuorisoliitto TEKSTI: ANU VIROLAINEN, KUVAT: LAURA SILLANPÄÄ Sukupuu Vinkkejä opettajalle Karjalainen Nuorisoliitto TEKIJÄN TERVEISET Ensin oli idea Karjalaisesta Vauvakirjasta, jonka toteutuksen halusin ja sain vastuulleni

Lisätiedot

KASVATUSTIETEIDEN (YLEINEN JA AIKUISKASVATUSTIEDE) PERUSOPINTOJEN 25 OP OPINTOPOLUT LUKUVUONNA 2015-2016 AVOIMESSA YLIOPISTOSSA VERKKO-OPETUS

KASVATUSTIETEIDEN (YLEINEN JA AIKUISKASVATUSTIEDE) PERUSOPINTOJEN 25 OP OPINTOPOLUT LUKUVUONNA 2015-2016 AVOIMESSA YLIOPISTOSSA VERKKO-OPETUS KASVATUSTIETEIDEN (YLEINEN JA AIKUISKASVATUSTIEDE) PERUSOPINTOJEN 25 OP OPINTOPOLUT LUKUVUONNA 2015- AVOIMESSA YLIOPISTOSSA VERKKO-OPETUS Kasvatustieteiden (yleinen ja aikuiskasvatustiede) perusopinnot

Lisätiedot

Opinnoista Osaajaksi hankkeessa aikaansaatua:

Opinnoista Osaajaksi hankkeessa aikaansaatua: Opinnoista Osaajaksi hankkeessa aikaansaatua: Varhaiskasvatuksen pilotin tulokset ja oppilaitosyhteistyön tulevaisuus 9.2.2012 PKS-KOKO Riikka Heloma, työvoimasuunnittelija, Sosiaalivirasto, Helsingin

Lisätiedot

HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA HOPS SAKSAN KIELI JA KULTTUURI

HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA HOPS SAKSAN KIELI JA KULTTUURI HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA HOPS SAKSAN KIELI JA KULTTUURI Nimi: Opiskelijanumero: Sähköpostiosoite: Pääaine: Puh: Yo-tutkinnon suoritusvuosi: Sivuaine(et): Ylioppilastutkinnon jälkeen / ennen saksan

Lisätiedot

LAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI. 6.9.2010, Muistiinpanot

LAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI. 6.9.2010, Muistiinpanot LAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI 6.9.2010, Muistiinpanot Tampereen yliopisto Tutkivan teatterityön keskus Ylös Ammattiteattereiden yleisötyön kehittäminen Anna-Mari Tuovinen 24.11.2010 Lahden

Lisätiedot

Asuntopolitiikan tutkimus ja julkinen keskustelu

Asuntopolitiikan tutkimus ja julkinen keskustelu Asuntopolitiikan tutkimus ja julkinen keskustelu ASU-vuosiseminaari, Lahti 23.-24.10.2014 Asuntopolitiikka muutoksessa konsortio Hanna Kettunen (sekä Tuula Laukkanen ja Christer Bengs) Konsortion hankkeiden

Lisätiedot

Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast

Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast KUOLEMAN KUNNIAKSI Pekka Ervast Oskar Merikanto Teoksen taustaa Tukholman kongressi 1913 ja Oskar Merikanto. Kuten lukijamme tietävät, pidetään ensi kesänä Tukholmassa

Lisätiedot

Brasil - Sempre em meu coração!

Brasil - Sempre em meu coração! Brasil - Sempre em meu coração! (Always in my heart) Pakokauhu valtasi mieleni, enhän tiennyt mitään tuosta tuntemattomasta latinomaasta. Ainoat mieleeni kumpuavat ajatukset olivat Rio de Janeiro, pienempääkin

Lisätiedot

PORVOON MUSEON OPETUSPALVELUT 2016

PORVOON MUSEON OPETUSPALVELUT 2016 PORVOON MUSEON OPETUSPALVELUT 2016 TERVETULOA KONKKARONKKAAN! Porvoon museon työpajatoiminta keväällä 2016 Holmin talon alakerrassa avautui maaliskuussa 2014 kokeellinen työpajatila - KONKKARONKKA. Uusissa

Lisätiedot

Martti Raevaara 24.5.2007 Virta III. OPETUSSUUNNITELMA lukuvuosille 2007-2010. Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelma Virta@ -koulutus (TaM)

Martti Raevaara 24.5.2007 Virta III. OPETUSSUUNNITELMA lukuvuosille 2007-2010. Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelma Virta@ -koulutus (TaM) Martti Raevaara 24.5.2007 Virta III OPETUSSUUNNITELMA lukuvuosille 2007-2010 Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelma Virta@ -koulutus (TaM) Virt@ -koulutuksen opinnot johtavat taiteen maisterin tutkintoon

Lisätiedot

Opiskele skandinavistiikkaa keskellä Ruotsia

Opiskele skandinavistiikkaa keskellä Ruotsia Opiskele skandinavistiikkaa keskellä Ruotsia Tule opiskelemaan ruotsin kieltä ja kulttuuria Ruotsin Västeråsiin! Oletko kiinnostunut ruotsin kielen opiskelusta? Haluatko saada tietoa ruotsalaisesta yhteiskunnasta

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus Maanpuolustuskorkeakoulusta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2008 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty puolustusministeriön esittelystä, säädetään Maanpuolustuskorkeakoulusta

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Allan Kardecin opin ystävät ry - Yhdistyksen päämäärät ja toimintatavat

Allan Kardecin opin ystävät ry - Yhdistyksen päämäärät ja toimintatavat Allan Kardecin opin ystävät ry - Yhdistyksen päämäärät ja toimintatavat Lisätietoja Yhdistys kunnioittaa kaikkia uskontoja ja oppeja sekä arvostaa kaikkia hyvän harjoittamisen yrityksiä. Yhdistyksen toiminta

Lisätiedot

Pykälä ry:n opintovaliokunnan kokous 3/05

Pykälä ry:n opintovaliokunnan kokous 3/05 Pykälä ry:n opintovaliokunnan kokous 3/05 Keskiviikko 23.2. klo 18.00 Oppimiskeskus Alexandria, ryhmätyötila 333 Läsnäolijat: Suvi Knaapila, puheenjohtaja Risto Sandvik, varapuheenjohtaja VilleKomulainen,vanhempi

Lisätiedot

Räjäytetään taidemarkkinat! Seminaaritehtävien avainlöydökset: esimerkkejä ja yhteenvetoa keskusteluista

Räjäytetään taidemarkkinat! Seminaaritehtävien avainlöydökset: esimerkkejä ja yhteenvetoa keskusteluista Räjäytetään taidemarkkinat! Seminaaritehtävien avainlöydökset: esimerkkejä ja yhteenvetoa keskusteluista ? Miten saada tavalliset suomalaiset ostamaan arvokkaampia teoksia kuin nykyään? Kerro entistä paremmin

Lisätiedot

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme Kiinaraportti Sain kuulla lähdöstäni Kiinaan 3 viikkoa ennen matkan alkua ja siinä ajassa en ehtinyt edes alkaa jännittää koko matkaa. Meitä oli reissussa 4 muuta opiskelijaa lisäkseni. Shanghaihin saavuttua

Lisätiedot

ENGLANNIN OPPIAINEEN INFO

ENGLANNIN OPPIAINEEN INFO ENGLANNIN OPPIAINEEN INFO kaikille englannin opiskelijoille to 21.4.2016 klo 16.00 Paikalla englannin oppiaineen pääedustaja professori Paula Kalaja, yliopistonopettaja Jaana Toomar ja amanuenssi Anna-Maria

Lisätiedot

Ajankohtaiset Kokoelmapoistohankkeet 23.9.2015

Ajankohtaiset Kokoelmapoistohankkeet 23.9.2015 Ajankohtaiset Kokoelmapoistohankkeet 23.9.2015 Emilia Västi, hankekoordinaattori Kokoelmapoistojen hyvät käytännöt -hanke (2014-2015) Kokoelmapoistojen yhteiset käytännöt -hanke (2015 2016) 1 Pikakysely

Lisätiedot

ASKOLAN KUVATAIDEKOULU

ASKOLAN KUVATAIDEKOULU Vanhemmille ASKOLAN KUVATAIDEKOULU Askolan kuvataidekoulu on perustettu vuonna 1992. Koulun ylläpitäjänä toimii Askolan kuvataidekoulun kannatusyhdistys ry. Koulu on antanut taiteen perusopetusta syksystä

Lisätiedot

OPISKELUTYÖN MITOITUS Opetuksen suunnittelun työväline, jolla arvioidaan opiskelijan työmäärää suhteessa 1 PERUSTIEDOT

OPISKELUTYÖN MITOITUS Opetuksen suunnittelun työväline, jolla arvioidaan opiskelijan työmäärää suhteessa 1 PERUSTIEDOT OPISKELUTYÖN MITOITUS Opetuksen suunnittelun työväline, jolla arvioidaan opiskelijan työmäärää suhteessa 1 PERUSTIEDOT Tiedekunta Laitos Yksikkö Taso (kandidaatti, maisteri, jatkoopinnot) Moduuli Kurssikoodi

Lisätiedot

Galactor and the Codebreakers: - oppimispeli online maailman sudenkuopista

Galactor and the Codebreakers: - oppimispeli online maailman sudenkuopista Galactor and the Codebreakers: - oppimispeli online maailman sudenkuopista Eija Kuoppa-aho Opettaja Alajärven kaupunki Taina Mäntylä Ylitarkastaja Kuluttajavirasto Millainen peli on kyseessä? Kuluttajaviranomaisten

Lisätiedot

Kandidaatintyöprosessi Sähköenergiatekniikan laitoksella

Kandidaatintyöprosessi Sähköenergiatekniikan laitoksella kn 5.2.2009 Kandidaatintyöprosessi Sähköenergiatekniikan laitoksella Tiedoksi kandidaatintöiden ohjaajille: Valmistautuminen kandityön tekemiseen, esitietovaatimukset: Kandidaatintyö voidaan aloittaa tyypillisesti

Lisätiedot

Fysiikan historia Luento 2

Fysiikan historia Luento 2 Fysiikan historia Luento 2 Ibn al- Haytham (Alhazen), ensimmäinen tiedemies Keskiajan tiede Kiinnostus =iloso=iaa ja luonnontiedettä kohtaan alkoi laantua Rooman vallan kasvaessa Osa vanhasta tiedosta

Lisätiedot

2 Opintojen kesto ja laajuus

2 Opintojen kesto ja laajuus Wienin yliopisto Fennistiikan BA- opintojen tutkintovaatimukset (epävirallinen, lyhennetty suomennos) Alkuperäiset saksankieliset tutkintovaatimukset on julkaistu Wienin yliopiston ilmoituslehdessä (Mitteilungsblatt

Lisätiedot

Laurea-Ammattikorkeakoulu Laurea Järvenpää. HYVÄ VANHUUS JA RUOKA Studia Generalia Luennon palautteet

Laurea-Ammattikorkeakoulu Laurea Järvenpää. HYVÄ VANHUUS JA RUOKA Studia Generalia Luennon palautteet Laurea-Ammattikorkeakoulu Laurea Järvenpää HYVÄ VANHUUS JA RUOKA Studia Generalia Luennon palautteet Perttu Niitynpää Jari Martikainen 1.3.7 Selostus Oheisessa raportissa on viimekertaisen Studia Generalia

Lisätiedot

Jukka-Pekka Levy. Kettukin vuoden taiteilija 2011

Jukka-Pekka Levy. Kettukin vuoden taiteilija 2011 Jukka-Pekka Levy Kettukin vuoden taiteilija 2011 AURINKOPOIKA Galleria ARX, Hämeenlinna 22.3. 21.4.2011 Puupiirroskollaasi Jukka-Pekka Levy - Aurinkopoika Kehitysvammaisten taiteilijoiden tuki ry Taitto:

Lisätiedot

Pimeän Kuva kaunokirjallisuutta lääketieteen opetuksessa. Tampere 9.5.2007

Pimeän Kuva kaunokirjallisuutta lääketieteen opetuksessa. Tampere 9.5.2007 Pimeän Kuva kaunokirjallisuutta lääketieteen opetuksessa Irma Virjo Yleislääketieteen professori Tampereen yliopisto, Lääketieteen laitos Hanna-Mari Alanen Ylilääkäri, Hatanpään puistosairaala, psykogeriatria

Lisätiedot

Viestiseinä ideoita vuorovaikutuksen lisäämiseen ja opetuksen monipuolistamiseen luennoilla

Viestiseinä ideoita vuorovaikutuksen lisäämiseen ja opetuksen monipuolistamiseen luennoilla Viestiseinä ideoita vuorovaikutuksen lisäämiseen ja opetuksen monipuolistamiseen luennoilla Anette Lundström & Emma Kostiainen, Agora Center, Jyväskylän yliopisto 1 Viestiseinä on virtuaalinen viestintäväline,

Lisätiedot

Council Meting Portugal 5.11-10.11.2013

Council Meting Portugal 5.11-10.11.2013 Council Meting Portugal 5.11-10.11.2013 Lappeenrannasta osallistui Council Meetingiin tänä vuonna kahden delegaatin lisäksi ennätyksellisesti viisi henkilöä. Lappeenranta oli siis hyvin edustettuna. Lähdimme

Lisätiedot

Studia Generalia syksy 2011 AINEEN ARVOITUS. Tervetuloa!

Studia Generalia syksy 2011 AINEEN ARVOITUS. Tervetuloa! Studia Generalia syksy 2011 AINEEN ARVOITUS Tervetuloa! 10.11.2011 1 Onko koko todellisuus ainetta? 10.11.2011 2 Todellisuus on se, mikä on totta. Että jos vaikka uskoo, että mörköjä on olemassa, niin

Lisätiedot

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista YTM, suunnittelija Sanna Lähteinen Sosnet, Valtakunnallinen

Lisätiedot

Aika/Datum Month and year Kesäkuu 2012

Aika/Datum Month and year Kesäkuu 2012 Tiedekunta/Osasto Fakultet/Sektion Faculty Laitos/Institution Department Filosofian, historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos Humanistinen tiedekunta Tekijä/Författare Author Veera Lahtinen

Lisätiedot

Seoulin kansainvälinen kesäkoulu 2010 25.6-4.8

Seoulin kansainvälinen kesäkoulu 2010 25.6-4.8 Seoulin kansainvälinen kesäkoulu 2010 25.6-4.8 Väkiluku 48,5 miljoonaa Pinta-ala 99 313 km 2 Kieli Korea Valuutta Won Aikavyöhyke GMT +8 Pääkaupunki Seoul Presidentti Lee Myung-bak Etelä-Korea University

Lisätiedot

Kissaihmisten oma kahvila!

Kissaihmisten oma kahvila! Kissaihmisten oma kahvila! Teksti ja kuvat: Annika Pitkänen Jo ulkopuolelta voi huomata, ettei tamperelainen Purnauskis ole mikä tahansa kahvila. Ikkunalaudalla istuu kissa katselemassa uteliaana ohikulkevia

Lisätiedot

KANDIVAIHEEN OPISKELIJAINFO

KANDIVAIHEEN OPISKELIJAINFO 1 KANDIVAIHEEN OPISKELIJAINFO HOPS 2 TUTKINTORAKENNE TUTKINTOVAATIMUKSET OPETUSOHJELMA KAIKENLAISTA KÄTEVÄÄ Reija Satokangas FT, yliopistonlehtori RS 2012 2 Tutkintojen koostaminen HuK (kaaviot Manuaalissa)

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI 1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista

Lisätiedot

Ota suunta Lahden ammattikorkeakouluun!

Ota suunta Lahden ammattikorkeakouluun! Ota suunta Lahden ammattikorkeakouluun! Lahden ammattikorkeakoulu Muotoiluinstituutti Uusi valokuva -erikoistumisopinnot Opinto-opas 2006-2007 UUSI VALOKUVA -ERIKOISTUMISOPINNOT 30 OP Erikoistumisopinnot

Lisätiedot

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet 9.2.3. Englanti Koulussamme aloitetaan A1 kielen (englanti) opiskelu kolmannelta luokalta. Jos oppilas on valinnut omassa koulussaan jonkin toisen kielen, opiskelu tapahtuu oman koulun opetussuunnitelman

Lisätiedot

Venäjän Kontupohjan ja Petroskoin vierailu ja kirjastoseminaari 12.-16.5.

Venäjän Kontupohjan ja Petroskoin vierailu ja kirjastoseminaari 12.-16.5. 2013 Venäjän Kontupohjan ja Petroskoin vierailu ja kirjastoseminaari 12.-16.5. Liisa BenHenia, Eija Kämäräinen, Pirkko Lindberg, Raija Seppänen, Ari Koistinen, Jarkko Oinonen AVI ELY 10.6.2013 Lähiyhteistyön

Lisätiedot

Aaltoa kulttuurimatkaillen. Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI

Aaltoa kulttuurimatkaillen. Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI Aaltoa kulttuurimatkaillen Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI Alvar Aalto Seinäjoella Seinäjoki on Etelä-Pohjanmaan maakunnan keskus ja yksi Suomen voimakkaimmin kasvavista kaupunkikeskuksista.

Lisätiedot

KESKUSTELEVA PSYKOLOGIA

KESKUSTELEVA PSYKOLOGIA KESKUSTELEVA PSYKOLOGIA Tulevaisuuden Ystävät ry Framtidens Vänner rf Tulevaisuuden Ystävät ry. - Framtidens Vänner rf. c/o Ismo Järvinen Kustaankatu 8 a A 23 00500 Helsinki Puh. (09) 773 2217 s-posti:

Lisätiedot

Kuvataiteesta kirjoittaminen ja Wikipedia

Kuvataiteesta kirjoittaminen ja Wikipedia Kuvataiteesta kirjoittaminen ja Wikipedia Heikki Kastemaa Wikiathlon, Kiasma 28.3.2015 Viisi pilaria Wikipedian käytännöt perustuvat tietosanakirjan, neutraalin näkökulman, vapaan aineiston, toisten käyttäjien

Lisätiedot

PERUSTUTKINTOJA KOSKEVAT OHJEET KULTTUURITUOTANNON JA MAISEMANTUTKIMUKSEN KOULUTUSOHJELMASSA

PERUSTUTKINTOJA KOSKEVAT OHJEET KULTTUURITUOTANNON JA MAISEMANTUTKIMUKSEN KOULUTUSOHJELMASSA PERUSTUTKINTOJA KOSKEVAT OHJEET KULTTUURITUOTANNON JA MAISEMANTUTKIMUKSEN KOULUTUSOHJELMASSA LV 2013 2014 1 Sisällysluettelo OPISKELU KULTTUURITUOTANNON JA MAISEMANTUTKIMUKSEN KOULUTUSOHJELMASSA... 3 KOULUTUSOHJELMAN

Lisätiedot

Monimuotoinen etäopetus - laatua ja saatavuutta etäisyyksistä välittämättä. Kolibri-hanke Kuntamarkkinat 10.9.2015

Monimuotoinen etäopetus - laatua ja saatavuutta etäisyyksistä välittämättä. Kolibri-hanke Kuntamarkkinat 10.9.2015 Monimuotoinen etäopetus - laatua ja saatavuutta etäisyyksistä välittämättä Kolibri-hanke Kuntamarkkinat 10.9.2015 Etäopetuksen määritelmät Etäopetus tarkoittaa opetusta, jossa oppilas ja opettaja ovat

Lisätiedot

KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT

KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT Opiskelijan nimi Maija-Kerttu Sarvas Sähköpostiosoite maikku@iki.f Opiskelumuoto 1 vuosi Helsinki Tehtävä (merkitse myös suoritusvaihtoehto A tai B) KAS 3A osa II Tehtävän

Lisätiedot

VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011

VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011 VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011 Hyvä Sanoma ry järjesti virkistyspäivän Nivalassa helluntaiseurakunnan tiloissa. Se oli tarkoitettu erikoisesti diakonia työntekijöille sekä evankelistoille ja mukana

Lisätiedot

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN Pertti Alasuutari Lyhyt kuvaus Monografia koostuu kolmesta pääosasta: 1. Johdantoluku 2. Sisältöluvut 3. Päätäntäluku Lyhyt kuvaus Yksittäinen luku koostuu kolmesta osasta

Lisätiedot

PERUSTUTKINTOJA KOSKEVAT OHJEET KULTTUURITUOTANNON JA MAISEMANTUTKIMUKSEN KOULUTUSOHJELMASSA

PERUSTUTKINTOJA KOSKEVAT OHJEET KULTTUURITUOTANNON JA MAISEMANTUTKIMUKSEN KOULUTUSOHJELMASSA PERUSTUTKINTOJA KOSKEVAT OHJEET KULTTUURITUOTANNON JA MAISEMANTUTKIMUKSEN KOULUTUSOHJELMASSA LV 2013 2014 1 Sisällysluettelo OPISKELU KULTTUURITUOTANNON JA MAISEMANTUTKIMUKSEN KOULUTUSOHJELMASSA... 3 KOULUTUSOHJELMAN

Lisätiedot

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10. Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.2013 MYRSKY-HANKE mahdollistaa nuorille suunnattuja, nuorten omia voimavaroja

Lisätiedot

Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille.

Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan (PWR1) Valitaan

Lisätiedot

KIELI-, KÄÄNNÖS- JA KIRJALLISUUSTIETEIDEN YKSIKKÖ Orientoivat opinnot, syksy 2011. Tampereen yliopiston organisaatio

KIELI-, KÄÄNNÖS- JA KIRJALLISUUSTIETEIDEN YKSIKKÖ Orientoivat opinnot, syksy 2011. Tampereen yliopiston organisaatio 1 Tampereen yliopiston organisaatio 2 Tieteenalayksiköt (9 kpl) Biolääketieteellisen teknologian yksikkö Informaatiotieteiden yksikkö Johtamiskorkeakoulu Kasvatustieteiden yksikkö Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto NUORTEN KOULUTUKSEN ENSIMMÄISEN VUODEN OPISKELIJOIDEN PALAUTE Huhtikuu 2015 Vastausprosentti: 49,9 % Vertailuryhmä: Kaikki koulutusalat kaikki oppilaitokset Lukuvuoden

Lisätiedot

Taiteiden ja kulttuurin tutkimuksen laitoksen valintakokeet 2015

Taiteiden ja kulttuurin tutkimuksen laitoksen valintakokeet 2015 Jyväskylän yliopisto Humanistinen tiedekunta Taiteiden ja kulttuurin tutkimuksen laitoksen valintakokeet 2015 taidehistoria ja taidekasvatus Muistitko sulkea puhelimesi? käännä koepaperi vasta kun siihen

Lisätiedot

Työssäoppimassa Tanskassa

Työssäoppimassa Tanskassa Työssäoppimassa Tanskassa Taustatietoja kohteesta: Herning- kaupunki sijaitsee Tanskassa Keski- Jyllannissa. Herningissä asukkaita on noin. 45 890. Soglimt koostuu yhteensä 50 hoitopaikasta. Soglimtissa

Lisätiedot

MAANTIETEEN TUTKINTO-OHJELMA

MAANTIETEEN TUTKINTO-OHJELMA 1 MAANTIETEEN TUTKINTO-OHJELMA Lokakuu 2015 2 OULUN YLIOPISTO Perustettu 1958 9 tiedekuntaa 16 000 opiskelijaa 3 000 työntekijää Suomen suurimpia ja monitieteisimpiä yliopistoja Maailman pohjoisin maantieteen

Lisätiedot

Lukioiden ilmiöt. Euroopan unioni 1. jakso. Kurssien suorittaminen ilmiöinä

Lukioiden ilmiöt. Euroopan unioni 1. jakso. Kurssien suorittaminen ilmiöinä Lukioiden ilmiöt Euroopan unioni 1. jakso Euroopan unioni on 28 jäsenvaltiosta ja lukuisista toimielimistä koostuva yhteisö, jonka toiminnassa riittää setvittävää niin poliittisille vaikuttajille, talouden

Lisätiedot

Moniammatillinen tiimityön valmennus, Mikkelin ammattikorkeakoulun oppimisympäristössä

Moniammatillinen tiimityön valmennus, Mikkelin ammattikorkeakoulun oppimisympäristössä Moniammatillinen tiimityön valmennus, Mikkelin ammattikorkeakoulun oppimisympäristössä Etelä-Savon RAMPE osahankkeessa toteutettiin moniammatillisen tiimityön valmennusta simulaatio oppimisympäristössä

Lisätiedot

Kerrottu ja koettu Turku Turun yliopisto mukana kulttuuripääkaupunkivuodessa

Kerrottu ja koettu Turku Turun yliopisto mukana kulttuuripääkaupunkivuodessa Kerrottu ja koettu Turku Turun yliopisto mukana kulttuuripääkaupunkivuodessa FM Maija Mäki / maikar@utu.fi Coccyx ry 6.8.2011 Turun yliopisto osana kulttuuripääkaupunkivuotta Ohjelmarungossa yliopiston

Lisätiedot

HOPS ja opintojen suunnittelu

HOPS ja opintojen suunnittelu HOPS ja opintojen suunnittelu Hanna-Mari Kivinen, 8.12.2010 Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta, Fysiikan laitos Mikä ihmeen HOPS? HOPS eli Henkilökohtainen OPintoSuunnitelma HOPS kuuluu 1.8.2005

Lisätiedot

Lasten luovuuden rohkaisu ja tarinallisuuden merkitys siinä kuvataideopettajan silmin

Lasten luovuuden rohkaisu ja tarinallisuuden merkitys siinä kuvataideopettajan silmin Lasten luovuuden rohkaisu ja tarinallisuuden merkitys siinä kuvataideopettajan silmin Vattumadon talo päiväkotiprojekti eskareille Valoveistos ja Varjoteatteri Merja Isomaa-James, Tuija Mettinen LÄHTÖTILANNE

Lisätiedot

Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011

Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 } Pedagogiset näkökulmat taito opettaa, koulutuspolitiikan ymmärrys, itsevarmuuden kasvu opettajana } Palkkaan liittyvät näkökulmat Pätevä opettaja saa yleensä

Lisätiedot

Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen

Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen Dosentti Mikko Ketola Kirkkohistorian laitos Workshop tohtorikurssilla toukokuussa 2008 Teologinen tiedekunta Workshopin sisältö Miksi kirjoittaa

Lisätiedot

Tutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa

Tutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa Tutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa Sosnetin kevätseminaari, Jyväskylä 2014 Marjo Romakkaniemi, yliopistonlehtori Sanna Väyrynen, professori (ma.) Alustuksen rakenne Tarkastelemme tutkimusperusteista

Lisätiedot

Kieliä Jyväskylän yliopistossa

Kieliä Jyväskylän yliopistossa ieliä Jyväskylässä Kieliä Jyväskylän yliopistossa Pääainevalikoimaamme kuuluvat seuraavat kielet: englanti ranska ( romaaninen filologia ) ruotsi saksa suomi suomalainen viittomakieli venäjä Sivuaineena

Lisätiedot

Kolmannen luokan luokkalehti

Kolmannen luokan luokkalehti Kolmasluokkalainen 5 Pääkirjoitus 6 Sähkökatkos koulussa 8 Lumiluola 10 Erityisopettajan haastattelu 12 Rehtorin haastattelu 14 Maalivahti Miikka Kiprusoff 16 Kuviskerho 18 3. luokan sarjakuvia 3 Kolmasluokkalainen

Lisätiedot