SISÄLLYS. Vuosi Taidehistoriaa avoimessa yliopistossa vuonna Inspiroituneesta melankoliasta menetykseen... 9

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SISÄLLYS. Vuosi 2005... 2. Taidehistoriaa avoimessa yliopistossa vuonna 2005... 7. Inspiroituneesta melankoliasta menetykseen... 9"

Transkriptio

1 SISÄLLYS Vuosi Taidehistoriaa avoimessa yliopistossa vuonna Inspiroituneesta melankoliasta menetykseen... 9 Taidekriitikot Sloveniassa...17 Kuvien ilta 12.5: Julkinen taide arvojen välittäjänä Kuvien ilta 1.12: Kanssakäymisiä kokoelma: osallistuvaa taiteentutkimusta Arkkitehtuurin opiskelua Pariisin keväässä Taiteen perässä Venetsian kaduilla Ainejärjestöjen yhteistyö tiivistyy Kuvatukset sateisessa Bilbaossa Porvoon mitalla nautintoja...35 Opinnäytteet Taidehistorian opiskelijat numeroin Tieteellinen toiminta Henkilökunta

2 Turun yliopisto, taidehistoria VUOSI 2005 Kevään 2005 aikana ns. Bolognan prosessin loppuun saattaminen toi muutoksia tutkintoon. Tutkinnonuudistustyö ja sen ristiriitaiset vaatimukset olivat suuri haaste: toisaalta tutkintoja piti keventää ja toisaalta tieteellinen taso säilyttää. Opintoviikot vaihtuivat opintopisteiksi. Tutkintovaatimukset uudistettiin laajentamalla ja syventämällä aineopintoja ja vastaavasti supistamalla perusopintoja ja monipuolistamalla syventäviä opintoja. Syventävien opintojen substanssialueiden laajentumisen symptomiksi tuli erillinen tutkintovaatimusten kohta, joka keskittyy muuttuvien taidekäsitysten historiaan. Painopisteet tutkinnon sisällöissä kuitenkin säilytettiin ennallaan: teorianmuodostuksen ja eri lähestymistapojen hallinnan keskeisyys ja suuntautuminen visuaalisen kulttuurin tutkimukseen. Painopistealueet näkyivät myös opetuksessa ja julkaisutyössä: metodologia, nykytaiteen tutkimus, renessanssin tutkimus, feministinen ja osallistuva taiteentutkimus. Keväisin aloittavaa, koko vuoden jatkuvaa proseminaariryhmää veti lehtori Lars Saari. Assistentti Katve Kaisa Kontturi toimi analyysiharjoitus kurssin ohjaavana opettajana. Oppiaineen pedagogisena harjoittelijana kurssilla oli Kiira Miesmaa (kysymyksessä oli aikuiskoulutukseen erikoistuvan opettajan pedagogisen harjoittelu). Luentoja analyysikurssilla pitivät mm. emerita professori Eeva Maija Viljo, FM Mia Hannula, FM Johanna Frigård. Opiskelijat kirjoittivat harjoitustyön, jota käsiteltiin seminaarissa. Professori Altti Kuusamo luennoi aiheesta Ikonografia ja kuvan kerronnalliset merkitykset. Luentosarja pohti aluksi ikonografian ja myyttien suhdetta ja keskittyi loppuosaltaan ekfrasiksen ja ku 2 van kerronnan problematiikkaan. Kuusamon toiseen kurssiin liittyi harjoitustehtäviä. Harjoituskurssi käsitteli kritiikin käsitteenmuodostusta, kieltä ja kritiikin kirjoittamisen tapoja otsikolla Kritiikin kieli ja käsitteistö retoriikasta semantiikkaan. Helmikuun 9. professori Altti Kuusamo vihittiin virkaansa. Turun yliopiston juhlasalissa, Akatemiatalolla, pidetyn virkaanastujaisluennon aihe Taidehistoria ja teorioiden uutuusarvo liittyi omaksuttujen teorioiden ja lähestymistapojen uusiutuvuuden kysymyksiin ja siihen, millä eri tavoin nykyiset tutkimusnäkökulmat muuttavat kuvaamme visuaalisesta menneisyydestämme. Syksyllä 2005 uusi tutkintojärjestelmä ja opintopisteet otettiin käyttöön vanhojen tutkintovaatimusten ja opintoviikkojen rinnalla. Assistentti Katve Kaisa Kontturi jäi virkavapaalle saatuaan Kordelinin säätiön vuosiapurahan väitöskirjatyölleen. Hänen sijaisekseen valittiin FM Mia Hannula, joka aloitti viranhoidon Syksyn intensiiviproseminaarin vetäjänä toimi assistentti Mia Hannula. Professori Altti Kuusamo piti luentosarjan Italian renessanssin taiteen teemoja ajan humanistisen ajattelun muutosten kontekstissa. Kuusamon toisen luentosarjan Kuva ja havaitsemisen problematiikkaa: Gestalt teorioista jälkistrukturalismiin painopisteet olivat kuvan havaitsemisen käsitteellisissä ehdoissa ja havaitsemisen (lähiluvun) praktiikassa sekä metodihistorian muutoksissa. Lehtori Lars Saari luennoi erikoiskurssiosuuden 1900 luvun taide I. Syventävien opintojen seminaarin vetäjänä toimi Altti Kuusamo. 3

3 Lehtori Lars osallistui oppiaineemme koordinoiman Nord plusverkoston kokoukseen Kööpenhamina yliopistossa. Kysymyksessä oli tapaaminen, jossa Turun yliopiston ja Göteborgin yliopiston kahdenkeskistä verkostoa laajennettiin: Åbo Akademi ja Kööpenhaminan yliopisto liittyivät verkostoon. Keskeiseksi yhteistyömuodoksi päätettiin myös yhteinen opetustoiminta, jonka suunnittelutyö aloitettiin. Vuoden 2005 aikana oppiaineessamme hyväksyttiin yhdeksän pro gradu työtä sekä yksi lisensiaatintyö, FM Pilvi Kalhaman tutkielma Teoksesta tilan vuorovaikutukseen. Vuorovaikutus merkityksenmuodostuksena suomalaisessa 2000 luvun vaihteen kuvataiteessa (helmikuu 2005). Koko laitokselle suunnatun luentosarjan Tekijän paluu koordinoi Kotimaisesta kirjallisuudesta Kaisa Kurikka. Luentosarjan syksyn osuudessa Altti Kuusamo luennoi aiheesta Onko intentioharha vielä voimassa? Jatko opintojen koordinointiryhmän työssä oppiaineemme edustajana oli Mia Hannula. Koordinointiryhmä työskenteli intensiivisesti järjestäen kolme seminaaria: pidetty tapahtuma Huonosti on järjestetty!?? oli keskustelutilaisuus jatkokoulutuksen kehittämistarpeista, pidettiin tieteellisen tekstin taito jatkokoulutustapahtuma ja monografiaseminaari.tutkijaseminaarikäytäntö vahvistui vuoden aikana siten, että kokoontumiset tulivat entistä säännölli simmiksi. Tutkijaseminaareissa kävi luennoimassa myös muutamia vierailevia väitöskirjantekijöitä. FT Tutta Palin aloitti Suomen Akatemian tutkija tohtorin 3 vuotisen vakanssin Apurahatilanne näytti viime vuonna kaikilta osin hyvältä: FL Katve Kaisa Kontturi sai Kordelinin säätiöltä toisen vuoden apurahan, FM Mia Hannula sai Suomen Kulttuurirahastolta toisen vuoden ja FM Taina Kauppinen Kone Oy:n säätiöltä kolmannen vuoden apurahan, FM Johanna Ruohonen sai Taidesäätiö Meritan ja Turun yliopistosäätiön apurahan, FM Marko Gylén Turun yliopiston yliopistosäätiöltä rahoituksen väitöskirjatyön loppuunsaattamiseen ja FM Johanna Frigård sai Emil Aaltosen säätiön apurahan väitöskirjan viimeiseen kirjoitusvaiheeseen. Lisäksi Johanna Ruohonen hyväksyttiin tutkijakoulutettavaksi Taidehistorian valtakunnalliseen tutkijakouluun. Taidehistorian oppiaineen laajemmalle yleisölle suunnattu luentosarja Kuvien ilta vakiintui oppiaineemme käytännöksi tavoittaa laajempi yleisö. Keväällä 2005 esitelmiä oli kaksi. Fil. tri. Tutta Palin luennoi aiheesta Lajihierarkiasta identiteettipolitiikkaan. Muotokuvan tutkimuksen uudet kasvot. Toinen luento järjestettiin : Tutkija Johanna Ruohonen luennoi aiheesta Julkinen taide arvojen välittäjänä. Syksyn kuvien ilta esitteli oppiaineemme uusimpia tutkimustuloksia. Fil. lis. Katve Kaisa Kontturi esitelmöi otsikolla Osallistuvan taiteentutkimuksen teoreettismetodologisista kysymyksistä. Illan teema kytkeytyi Katve Kaisa Kontturin ja Taru Elfvingin toimittaman teoksen Kanssakäymisiä 4 5

4 osallistuvan taiteentutkimuksen askelia (Taidehistoriallisia tutkimuksia 32) julkistamiseen, mikä tapahtui esitelmän jälkeen. Taidehistorian oppiaineen henkilökunnasta ja jatko opiskelijoista julkaisuun kirjoittivat Kontturin ohella Mia Hannula ja Marko Gylén. Teos otettiin oitis perusopintojen tenttivaatimuksiin seuraavaa vuotta varten. Toimistosihteerimme Ritva Virtanen jäi eläkkeelle oltuaan yliopiston palveluksessa 34 vuotta ja taidehistorian oppiaineen toimistosihteerinä 17 vuotta. Hänen tilalleen tuli Sari Miettinen, joka aloitti jo vuoden lopussa sekä taidehistorian että naistutkimuksen oppiaineen toimistosihteerinä. Monet kiitokset työtovereille ja opiskelijoille antoisasta, intensiivisestä ja vaiheikkaasta vuodesta. Altti Kuusamo Taidehistoriaa avoimessa yliopistossa vuonna 2005 Taidehistorian perusopintojen opetuksella on Turun avoimessa yliopistossa jo lähes kaksikymmenvuotiset perinteet, sillä taidehistoriaa on opetettu avoimessa syksystä 1987 lähtien. Turun luentopainotteisten opintojen lisäksi taidehistoriaa on voinut opiskella syksystä 1997 lähtien myös aikuisoppilaitosten opintoryhmissä eri puolilla Suomea. Syksystä 1998 lähtien joitakin opintojaksoja on voinut suorittaa itsenäisinä opintoina ja syksystä 2002 alkaen opetusta on ollut verkossa. Vuosi 2005 jää avoimen yliopiston taidehistorian historiaan erityisen merkittävänä: pitkällinen haave taidehistorian aineopinnoista avoimessa yliopistossa toteutui, kun sivuaineopinnot käynnistyivät syksyllä Kevätlukukaudella 2005 opetusta annettiin Turussa taidehistorian perusopintojen opetussuunnitelman mukaisissa opintojaksoissa. Myös aikuisoppilaitosten ryhmissä (6 ryhmää) jatkuivat syksyllä alkaneet opinnot. Yhdessä opintoryhmässä yhdistettiin tapaamisia ja verkkotyöskentelyä. Syksyllä 2004 alkanut perusopintojen opiskelu verkossa jatkui niin ikään keväällä. Muutama opiskelija opiskeli itsenäisesti osan perusopintoja. Syksyllä 2005 taidehistorian perusopinnot aloitti yhteensä 126 uutta opiskelijaa (lukumäärä laskettu ). Turussa opinnot aloitti 40 opiskelijaa ja viidessä aikuisoppilaitoksessa opiskelijoita oli 43. Verkossa perusopinnot aloitti 43 opiskeli 6 7

5 jaa. Näiden lisäksi 11 opiskelijaa ilmoittautui yksittäisille opintojaksoille. Taidehistorian aineopintoja suorittamaan ilmoittautui 25 opiskelijaa ( ). Avoimen yliopiston taidehistorian opetuksen suunnittelijan näkökulmasta vuosi 2005 oli hyvin kiireistä monenlaisten uusien asioiden suunnittelun ja toteuttamisen aikaa. Alkuvuotta työllistivät erityisesti tutkinnonuudistukseen liittyvät asiat ja tulevien aineopintojen valmistelutyö. Kesän ja syksyn työpäivät täyttyivät ja osin pursuivat yli, muun työn ohella, perusopintojen oppimateriaalien päivittämisestä ja aineopintojen vaatimista järjestelyistä. Tutkinnonuudistusta ja muita kysymyksiä pohdittiin lukuisat kerrat myös oppiainekokouksissa, joihin avoimen suunnittelijalla oli ilo osallistua. Aina yhtä mukavaa on todeta hyvän yhteistyön jatkuneen oppiaineen ja avoimen yliopiston taidehistorian edustajan välillä. Avoimen yliopiston taidehistorian henkilökuntaan kuuluivat vuonna 2005 avoimen yliopiston suunnittelija sekä osa aikainen sihteeri. Perusopintojen opetuksesta vastasivat allekirjoittaneen suunnittelijan lisäksi sivutoiminen tuntiopettaja, joka tuutoroi myös verkko opintoja, sekä kaksi perusopintojen tenttejä ja esseitä vastaanottanutta sivutoimista opettajaa. Toinen opettajista otti vastaan myös aineopintojen ensimmäisiä esseitä ja tenttejä. Aineopinnoissa oli lisäksi toinenkin sivutoiminen opettaja, mutta hänen työnsä alkoi varsinaisesti vuoden 2006 alussa. Eeva Hallikainen 8 Inspiroituneesta melankoliasta menetykseen I. Ajatuspitoisessa Germaine ( madame ) de Staëlin elämäkerrassaan tekijä, J. C. Herold, ihmettelee: On omituista, että rouva de Staël piti melankoliaa niin arvossa, hänhän tavoitteli koko elämänsä ajan onnea. Herold ei nähtävästi ollut tietoinen, että onni ja melankolia eivät sulkeneet toisiaan pois, eivät edes välttämättä romantiikan, Germaine de Staëlin omalla kaudella. de Staël katsoi 1700 luvun lopussa elävänsä melankolian aikakautta. Hän vieläpä tähdensi: Muinaisaikojen ihmiset eivät eläneet melankolian aikakaudessa. de Staël liitti melankolian myös pohjoisuuteen. Pohjoiset kansat kärsivät melankoliasta. Hänen mukaansa pohjolan henki on taipuvampi alakuloiseen mietiskelyyn kuin eteläinen mielenlaatu, niin muodoin vastaanottavampi kristinuskoon nähden. Melankolia, kaipuu, uneksinta, mietiskely edistävät enemmän filosofointia kuin murheeton asioiden hyväksyminen sellaisenaan. Tästä johtuen Pohjolan henki suosii filosofiaa, vapautta, uudistuksia, toimintaa lyhyesti sanoen edistystä. Madame de Stael, joka oli selvästi epätietoinen melankolian välimerellisistä juurista, eli keskimmäistä melankolian kolmes ta suuresta aikakaudesta, renessanssista, romantiikasta ja Freudin ajasta. Oma aikamme on antanut erikoisen mahdolli 9

6 suuden tarkastella aiempia melankolian kausia uudesta perspektiivistä, psyyken tiedostamattoman dynaamisista lähtökohdista. Toisaalta melankolian aatehistoriallisen tarkastelun myötä myös taidehistoriallisessa tutkimuksessa on löytynyt alue, jossa psykoanalyysi ja ikonografia kohtaavat tasavertaisesti. Tämän lisäksi melankolian taidehistoriallinen tutkimus on nostanut melankolian teeman uudelle, voisi sanoa metatasolle, tutkimukselliseksi topokseksi. Siitä tuli Erwin Panofskyn, Raymond Klibanskyn, Fritz Saxlin ja Wittkowerien myötä suosittu teema humanistisessa tutkimusdiskurssissa 1960 luvulta lähtien huipentuen Judith Butlerin melankolia teorioihin. Lähtökohta oli toisaalta Freudissa, ja toisaalta taidehistoriassa. Verraten renessanssia ja nykyaikaa toisiinsa Margot ja Rudolf Wittkower totesivatkin: Oppineet väittelivät kiistanalaisesta melankolian temperamentista yhtä kiihkeästi kuin nykyisin väitellään psykoanalyysistä. Rinnastus on paljon puhuva. Vastaavalla tavalla paljastava oli Avilan Pyhän Teresan lausunto renessanssiajan loppupuolella (1580 luvulla): Kaikkea itsetietoisuutta ja vapautta kutsutaan nykyisin melankoliaksi. Melankolia kehittyi yllättävän nopeasti renessanssin muotisairaudeksi ja kun sanon muotisairaudeksi, se tarkoittaa, että se jo heti syntyessään pyrki olemaan enemmän kuin sairaus. Marsilio Ficinon teos De vita libri tres (1489) oli perustavanlaatuinen uudelleenarvio antiikin melankolia opista. Melankoliahan kuului antiikin ja varhaiskeskiajan neljän temperamentin oppiin, diskurssiin koleerisesta, flegmaattisesta, sangviinisesta ja melankolisesta luonteenpiirteistä, jotka olivat vastaavuussuhteessa neljän eri elementin, vuodenajan, ikäkauden, sisäeritteen jne. kanssa. Aristoteleen mukaan kaikki hen 10 genlahjoiltaan merkittävät miehet olivat melankolikkoja. Aristoteles katsoi, että melankolikot kärsivät mustan sapen liikatuotannosta. Melankolikolla juuri musta sappi saattaa vaihdella kuumasta kylmään. Vieläkin meillä on sanontoja sappi kiehuu ja hapot tulevat suuhun. Ficinon ajatuksissa yhdistyivät Aristoteleen käsitykset melankolikosta uusplatonismiin. Ficinon mukaan Saturnuksen merkeissä syntynyt saa merkittävät sielun kyvyt. Kuitenkin Ficino näki Saturnuksen melankolian planeettana saavan aikaan jyrkkää kaksinaisuutta. Tähän diaboliseen planeettaan liittyi vastakohtien demoni, joka aiheutti sielullista epävakautta. Edelleen Ficino liitti melankoliaan Platonin ajatuksen luovasta kiihkosta, furor poeticus. Puhuttiin myös furor melancholicuksesta, josta tuli synonyymi furor divinukselle (pyhälle kiihkolle joka tähtäsi inspiraatioon). Ficino teki sairaudesta intellektuaalisen hyveen. Ficinolla oli melankolalle myös muita, täsmällisempiä määreitä. Juuri istumatyö tekee henkilöt alttiiksi tälle sairaudelle. Ajattelijoilla fyysisen harjoituksen puute ja aivojen korostunut aktiviteetti tuottavat melankoliaa. Ficino kuitenkin korostaa, että melankolikot ovat sitkeitä ja uutteria. Todellakin keskeistä on melankolisen luonteenlaadun voimakas polaarisuus ( Saturnuksen kaksoisdemoni ), ambivalenttisuus ja epävakaisuus. Eksaltaatio, haltioituminen, ja alakuloisuus vaihtelevat. Melankoliaan liitettiin myös yksinäisyys, vieraantuminen ja eristyminen. Piers Brittonin mukaan 1500 luvun alkupuolella oli olemassa melankolian kolme päästereotyyppiä: 1) Melankolikko kitsaana misantrooppina, sellaisena, joka on vetäytynyt ja sosiaalisesti hieman kyvytön, 2) melankolikko pyhänä erakkona tai kontemplatiivisena munkkina ja ennen kaikkea 3) inspiroitunee 11

7 na, fantastisena ja oppineena intellektuaalisena istumatyöntekijänä. On tietenkin huomioitava, että nämä kolme tyyppiä eivät sulje toisiaan pois. Giorgio Agamben toteaakin: Suuri käänne koko melankolia opissa tuli humanismin myötä. Riippumatta vastauskonpuhdistuksesta 1500 luvun lopussa melankolia innostus vain laajeni. Teoksessaan Anatomy of Melancholy (1621) Robert Burton teki ensimmäisenä melankoliasta verbin: to melancholize. Burton pani myös merkille sen miten sairauden symptomit laajenivat syvämietteisen kielen monitahoiseksi sekasotkuksi: The tower of Babel never yeldeed such confusion of tongues, as this Chaos of melancholy doth variety of Symptoms. II. Ajatus melankoliasta filosofien ja runoilijoiden tautina sai vastakaikua Giorgio Vasarin Taiteilijaelämäkerroissa (1568). On merkillepantavaa, että Vasarin mukaan melankolia yhdisti maalareita oppineisiin. Vasarilla joukko termejä piirittää melankolian käsitteen filosofeja luonnehtinutta oireperhettä. Vasari tuo selvästi esiin sen, että maalari saa vastaansa useita intellektuaalisia haasteita ja tällä tavalla hänen elämänsä on ennen kaikkea aivotyötä. Ja se aiheuttaa melankoliaa. Asia käy ilmi Giovanni A. Soglianin elämäkerrasta. Myös Romano Alberti (1585) kirjoitti, että taiteilijat kuuluvat melankolian heimoon. He pitävät mielensä niin abstraktisena ja irrallaan realiteeteista, että tämän takia he tulevat melankoliseksi, mikä Aristoteleen mukaan merkitsee viisautta ja lahjoja koska melkein kaikki lahjakkaat henkilöt ovat melankolisia. Alberti toteaa edelleen: maalarit joutuvat muodostamaan mnemonisia kuvia (muistikuvia) ja siten kiinnittämään aistimielteen (fantasmi) intellektuaaliseen työskentelyyn. 12 Vasarin elämäkerroissa etenkin 1500 luvun alussa oppinsa saaneet taiteilijat kuten Jacopo Pontormo (uomo fanastico e solitario; malinconico), Domenico Beccafumi (solitario oltremodo), Francesco Salviati (di natura malinconico) sekä Parmigianino (malinconico e strano) olivat melankolikkoja. Sama koski myös hieman vanhempia taiteilijoita kuten Piero di Cosimoa, Amico Asperitinia. Michelangelo oli erikoistapaus. Vaikka hänen kirjeissään usein toistuvat ilmaukset pazzia ja maninconia ja vaikka hän oli selvä melankolian eduskuva aikakaudella, Vasari ei kuitenkaan määritä häntä, ystäväänsä melankolikoksi. Vasarilla muiden taiteilijoiden melankoliaa luonnehtivat myös termit solitario (jollainen Pontormo oli jo nuorena), salvatico (epäsosiaalinen), strano sekä astratto. Kiinnostavaa on, että Vasarin Taiteilijaelämäkerroissa ilmaisut capriccio ja bizarre esiintyvät sekä negatiivisessa että positiivisessa merkityksessä. Kun on kysymys esim. Salviatin tai Romanon maalauksista, capriccolla on positiivinen merkitys. Kun taas kysymys on taiteilijoista, sanalla on hieman kielteinen kaiku. Vaikka Vasari ei asiaa liiemmin korosta, eroa ei voi olla huomaamatta. Vasari luonnehtii useita melankolikoita etenkin termillä strano (outo). Onkin kiinnostavaa, että ilmaus liittyy ennen kaikkea Michelangelon arvioon omasta itsestään. Michelangelo kirjoittaa eräässä runossaan: S io strano, et strane fur le mie figure Diedi in tale stranezza et grazia et arte (Jos minä olin outo ja outoja olivat hahmoni Tämän omituisuuden kautta lahjoitin grazian ja taiteen; [suom. AK]) 13

8 Noel Brannin mukaan melankolia on se hinta, joka piti maksaa, että pääsi tavanomaisen tuolle puolen. Ehkä Michelangelon melankolia osana hänen torjuntakoneistoaan toimi liiankin hyvin. III. Sigmund Freud oli ensimmäinen, joka toi täysin uuden näkökulman tähän, Thomas Walkingtonin (1608) sanoin aistimien makeaan uneen. Freud lähti siitä, että melankoliassa on kysymys menetyksestä. Melankolia on reaktio (varhaisen) rakkauden objektin menetykseen. Melankolia on surullisuutta ilman syytä. Hamletiin viitaten Freud salli melankolialle jotain sen aiemmasta lumoavasta olomuodosta. Freud kirjoittaa hieman tyytymättömyyttä äänessään: menetys on todella tapahtunut huomaamatta mitä on menetetty. Kyseessä on menetys ilman tarkkaa kuvaa menetetystä objektista. Freudin mukaan melankolikon libido vetäytyy egoon eikä suuntaudu toiseen objektiin Ego identifioituu hylättyyn objektiin. Freud korostaa, että objekti menetetään tiedostamattomalla tasolla. Menetys on torjutun vyöhykkeellä. Narsismia hipoen libido vetäytyy objektista egoon. Freudin pyrkimys on paljastaa melankolian merkillinen, kiero ketju. Giorgio Agambenin mukaan melankolia panee etusijalle poissaolon, että haluava fantasia toteutuisi. Hieman epäröiden Agamben jatkaa: melankolia ei niinkään olisi regressiivinen reaktio rakkauden objektin menetykseen kuin fantasmaattinen kyky (tai mahdollisuus) saada jokin epäsopiva objekti näyttämään menetetyltä Agamben puhuu kuitenkin Freudiä läheten tuntemattoman menetyksestä. Tällaista prosessia ehkä va 14 laisee Michelangelo runosäe: Chi m ha tolto a me stesso ( Kuka vei minut itseltäni? suom. Y. Kaijärvi.) IV. On oikeastaan hämmästyttävää, kuinka paljon uusia tulkintoja melankoliasta oma aikamme on pystynyt luomaan (Julia Kristeva, Jean Louis Schefer, Jean Starobinski, Giorgio Agamben, Slavoj Zizek). Uutta ovat myös feministiset näkökulmat melankoliasta, kuten Julia Schiesarin 1500 luvun aineistoon kohdistuvat tutkimukset. Melankolian neljäs antiikin jälkeinen vaihe syntyikin vasta 1990 luvulla, kun Juliana Schiesarin tavoin aletaan korostaa melankolian gendermerkitysriippuvuuksia. Hän toteaa: melankolia ja depressio täytyy nähdä eri tavoin konstituoituina ja määritettyinä kulttuurisessa kentässä sukupuolen (gender) mukaan. Voimme kysyä, mikä on melankolian objekti? Samalla meidän on vastattava, mikä on melankolikon tai depressiivisen ihmisen toimeenpanema korvauksen logiikka? Schiesarin mukaan Ficino korostaa puutteen ja menetyksen merkitystä. Menetyksen käsitteessä on nähdäkseni myös aatehistoriallinen juonteensa. Ficinon uusplatonismi kuvaa Erosta, jonka sisältö on nostalginen mitä suurimmassa määrin: sen tehtävä on palauttaa kadotettu ideaalina vaikkakin tuntemattomana. Schiesarin mukaan homo melancholicus representoi egon taistelua menetettyä objektia kohtaan. Menetyksestä tulee dominantti piirre eikä menetetystä objektista. Schiesari kiteyttää ficinolaisen melankolian ilmaisuun an eros of lack. Jean Louis Schefer on kiinnostavalla tavalla korostanut sitä, miten melankolikko siirtää kehonsa lainausmerkkeihin ja siten sublimoi sen. Melankolikko hylkää oman ruumiinsa ja suhtautuu ruumiiseensa vain enigmana, intellektuaalisena pois 15

9 siirtämisenä. Ruumis on muutettava kirjoitukseksi. Tällä tavoin melankolikolle suurin ja torjuttavin asia on oma keho. Totuus omasta ruumiista, todellisista merkityksistä, on jossakin kaukana, saavuttamattomissa, astrologisen luku totemismin puolella. Kun ruumis on muuttunut salakirjoitukseksi, sen koodi on löydettävä mahdollisimman kaukaa ja saatava merkitykset aineettomasti lähelle. Melankolia tutkimuksen jatkon kannalta voisi olla syytä puhua 1) lukuruumiista, luvuiksi muutetusta ruumiista, jossa luvut ovat ruumiin korvauksia, ruumiin puolesta olemassa. Mutta myös 2) kadotetusta totuudesta (joka liittyy kadotettuun ja kiistettyyn ruumiiseen) ja lopuksi 3) salakirjoituksesta, joka liittyy ruumiin kiistämiseen embleemisten ratkaisujen keinoin. Kaikki nämä liittyvät yhtä lailla taidehistoriaan: miten keho esittää ei kehoa? Kuten esimerkiksi Cesare Ripan Iconologiassa. Toisaalta nämä seikat liittyvät myös teoriamaniaan: miten teoria kiertää ruumiin. Freud toteaa: melankolian kliinisessä kuvassa tyytymättömyys egoon moraalisin perustein on hänen voimaperäisin piirteensä. Freudin kommentti on mielenkiintoinen ajatellen Michelangelon sonetin osaa l mio riposo son questi disagi. Leponi ovat nämä vaivat, jotka juuri tyytymättömyys on aktivoinut. Altti Kuusamo Taidekriitikot Sloveniassa Kuvataidekriitikoiden kansainvälinen järjestö AICA järjesti 39. vuosikongressinsa Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa syyskuussa Kongressin teema oli Art Theory and Art Criticism in the New Millenium. Mikä on paikan henki? Historiallisesti Slovenia on kuulunut 1300 luvulta asti Habsburgeille aina Itävalta Unkarin vuonna 1918 tapahtuneeseen romahdukseen saakka. Slovenia ei siten niinkään maistu Balkanilta: sen taidehistorialliset ja kulttuuriset esikuvat ovat italialainen barokki ja erityisesti Wien. Ljubljana olikin 1800 luvun puolivälistä lähtien merkittävä pysähdyspaikka Wienin ja Triesten välisellä uudella rautatiellä. Habsburgilaisen perinteen voimasta kertokoon seuraava kasku. Tapahtui tässä vähän ennen jalkapallon MM kisoja, että Habsburg dynastian nykyinen päämies, viimeisen Itävalta Unkarin keisarin vanhin poika Otto von Habsburg huomasi telkkarissa käynnissä olevan jalkapallo ottelun. Ketkä pelaavat?, kysyi Otto. Itävalta ja Unkari, kuului vastaus. Siihen Otto: Mutta ketä vastaan? Sana jugo tarkoittaa etelää ja Jugoslavia siis eteläisten slaavien maata. Sloveniasta tuli osa Jugoslaviaa ensimmäisen maailmansodan jälkeen vaikka liittovaltio aluksi ( ) tunnettiinkin Serbian, Kroatian ja Slovenian kuningaskuntana

10 Slovenia oli entisen Jugoslavian läntisin ja vaurain osa. Maa itsenäistyi Enemmistö sloveeneista on katolisia. Aito Balkan sijaitsee siten idempänä, ortodoksisessa Belgradissa ja Bukarestissa. Ljubljana on rauhallinen ja mittakaavaltaan varsin miellyttävä kaupunki. Maanjäristysten jälkeen rakennettujen art nouveau talojen puolelta Lohikäärmesilta ja kuulun Jože Plecnikin kolmoissilta Tromostovje johtavat yli Ljubljanica joen linnavuoren alapuolella lepäävään pittoreskiin vanhaan kaupunkiin. Tirolilaisen kansanmusiikin vahvana vastalääkkeenä toimi kongressin aikana suomalainen Nightwish, joka heitti AICAnkin piirissä huomioidun hienon keikan sateisessa Ljubljanassa. AICAn kongressin pääpuhujia olivat Irit Rogoff, Amelia Jones ja Viktor Misiano. Rogoff luennoi suvereeniin tyylinsä mutta en tekstin edetessä voinut välttyä déjà vu tunteelta. Ja toden totta Katve Kaisa Kontturin ja Taru Elfvingin Kanssakäymisiä kirjan esipuhehan se siinä oli. Amelia Jones ei ilmestynyt itse paikalle lainkaan ja AICAn puheenjohtaja Henry Meyric Hughes luki hänen tekstinsä. Tämäkin luento kuulosti kovin tutulta: teksti oli muokattu aineopintojen 1900 luvun taiteen erikoiskurssin Duchamp kirjan johdantoluvusta! Tiettyä viihdearvoa irtosi brittiläisestä herrasmiehestä artikuloimassa feministiä positioita etenkin Jonesin tekstin monesti toistaman cunt avainsanan osalta. Näiden kertausten jälkeen olikin positiivinen yllätys, että terävän moskovalaisen Viktor Misianon luento oli ainakin minulle ihan uusi. 18 Taidehistorian oppiaine oli vahvasti edustettuna kongressissa. Altti Kuusamo luennoi Jani Leinosen Turku Shop teoksen pohjalta kitschistä ja campista. Esitelmässäni We Don t Solve Our Problems, We Just Get Bored with Them Reflections on the Role of Theory in Art Criticism or How to See A Mountain as A Mountain pohdiskelin erityisesti omaa, historiallisesti muokkautunutta suhdettani taiteentutkimuksen teorianmuodostukseen. Kuvituksena käytin muun muassa Roi Vaaran mainiota videoteosta Artist s Dilemma sekä auditiivisena kuvana introa AgitPropin esittämästä taistelulaulusta Balladi Ho Tsi Minhistä. Kansainvälisten kongressien merkittävin anti piilee usein esitelmäsalien ulkopuolisessa toiminnassa: keskusteluissa kansainvälisten kollegoiden kanssa, näyttelykäynneissä ja ekskursioissa. Nyt tulivat tutuiksi paitsi Ljubljanan galleriat myös pieni Slovenia lähes laidasta laitaan. Idässä oli Kostanjevican taidemuseoksi muutettu entinen sisterssiläisluostari viinikellareineen, Dobrovossa taas modernit viinitilat ja Adrianmeren subtrooppisen ilmaston rannikolla hieno Piran. AICAn varsinainen vuosikokous järjestettiin välimerellisessä Piranissa. Läheisestä Izolasta matka jatkui vesitasolla Venetsiaan, jossa odotti paitsi hieno biennaali myös museokurssin opiskelijat. Mutta se onkin sitten jo kokonaan toinen tarina. Lars Saari 19

11 Kuvien ilta 12.5 Julkinen taide arvojen välittäjänä Kevään viimeisessä Kuvien illassa käsiteltiin julkisen taiteen arvokysymyksiä. FM Johanna Ruohonen esitteli aihetta väitöskirjatyöhönsä kuuluvan aineiston, pääosin Turun ja Tampereen kaupunkien 1950 ja 1960 luvuilla teettämien monumentaalimaalausten avulla. Esitelmässä käsiteltiin suomalaisen julkisen taiteen traditioita ja monumentaalitaiteelle määriteltyjä kasvatuksellisia ja ympäristön viihtyvyyttä lisääviä tehtäviä. Kuvien illassa esiteltiin turkulaisin ja tamperelaisin esimerkein monumentaalimaalausten kuvamaailmaa, teosten ilmentämiä arvoja ja viestien välittämiseen käytettyjä keinoja sekä sivuttiin julkisen taiteen herättämää arvokeskustelua myös julkisen veistotaiteen esimerkkien avulla. Toisen maailmansodan jälkeisinä vuosikymmeninä teetettiin julkisin varoin runsaasti monumentaalimaalauksia mm. kouluihin sekä muihin julkisiin laitoksiin. Esitelmässä pohdittiin motiiveja teosten teettämiselle sekä arvoja, joita teosten avulla haluttiin viestittää. Teosten aiheet pyrittiin löytämään läheltä kohdeyleisöä ja ne keskittyivät usein työn (erityisesti jälleenrakennustyön) ja leikin kuvauksiin. Myös paikallisuuden merkitys on teoksissa korostunut: ne teetettiin paikallisilla taiteilijoilla, jotka kuvasivat paikallisia aiheita. Esitelmässä käsiteltiin myös nonfiguratiivisen monumentaalimaalauksen viestimiä arvoja ja niiden synnyttämiä uudenlaisia keskusteluja. Johanna Ruohonen 20 Kuvien ilta 1.12 Kanssakäymisiä kokoelma: osallistuvaa taiteentutkimusta Taidehistorian oppiaineessa järjestetty Kuvien ilta toimi samalla Taidehistoriallisia tutkimuksia sarjan osan 32 eli Kanssakäymisiä: osallistuvan taiteentutkimuksen askelia kokoelman julkaisutilaisuutena. Kuvien illan luento osuus, eli allekirjoittaneen puheenvuoro osallistuvasta taiteentutkimuksesta perustui Kanssakäymisiä kirjassa julkaistuun artikkeliin Prosessi, Materia ja muutos. Uusmaterialistista estetiikkaa kentällä. Sen paremmin kirjan kuin luennonkaan tavoite ei ollut antaa osallistuvalle taiteen tutkimukselle tiukkaa sanallista määritelmää. Sen sijaan molemmat tarjosivat käytännön tutkimustyöhön kytkeytyviä esimerkkejä, hahmottelivat osallistuvalle tutkimukselle mahdollisia suuntia ja kokeilivat erilaisia kirjoitustapoja. Ennen kaikkea ne esittivät näkökulmia siihen, millä tavalla tutkimusta voi tehdä, miten tutkimusprosessi tapahtuu. Yhteistä näille avauksille tai askelille, kuten ne kirjan otsikossa nimesimme, oli halu erkaantua tutkimusasetelmasta, jossa asettuvat vastakkain tutkijasubjektin ja hänen kohteensa, tutkimusobjekti. Kuten johdannossa esitimme, osallistuva taiteentutkimus siirtää painon tutkijan ja kohteen paaluista näiden välillä tapahtuvaan vuorovaikutukseen. Taiteen kanssa kirjoittaminen olikin mottomme, kun lähdin Taru Elfvingin kanssa ideoimaan Kanssakäymisiä kokoelmaan johtanutta kirjaprojektia vuonna Ajatus siitä, että 21

12 objektivoiva taiteesta kirjoittaminen tulisi hylätä, oli meille molemmille tuttu Irit Rogoffin uraauurtavista visuaalisen kulttuurin tutkimuksen teksteistä. Tarun työskentely ja opiskelu Rogoffin johtamassa Visual Cultures yksikössä Goldsmiths Collegessa Lontoossa mahdollisti myös sen, että saimme vaivattomasti mukaan kokoelmaamme myös (käännös)artikkelin Rogoffilta. Rogoffia lukuun ottamatta kokoelman kirjoittajat ovat Turun yliopistossa taidehistoriaa opiskelleita taiteentutkijoita. Tämä oli myös yksi lähtökohtamme: esitellä nimenomaan Turussa opiskelleiden tutkimustyötä. Sitä olennaisemmin kokoelman kirjoittajia yhdisti kuitenkin teoreettismetodologinen ote, jota kirjassamme kutsumme osallistuvaksi taiteentutkimukseksi. Vaikka useimmat tutkijoista keskittyvätkin nykytaiteesta kirjoittamiseen, aineistojen yhtenäisyys ei ollut kirjan johtoajatus. Kirjan artikkelit muodostavat teoreettismetodologisesti ja aineistollisesti tarkoitushakuisesti moninaisen kokonaisuuden keskustelukumppanien vaihdellessa kriittisen teorian laidasta toiseen, fenomenologiasta psykoanalyysiin ja narratologiasta uusmaterialismiin ja mikrohistoriaan näitä läpäisevine feministisine polkuineen, sekä muinaisen Egyptin kuvastoista videotaiteeseen, nykymaalaukseen ja 1800 luvulle sieltä taas amerikkalaisen avantgarde elokuvan tähtikuviin. Näiden lomassa polveilee taiteilijaryhmä IC 98 kuvallinen artikkeli, joka avaa taiteen tekemisen ja tutkimisen, käytännön ja teorian kohtaamisiin oman kulmansa. 22 Kirjan julkistaminen osana Kuvien ilta yleisöluentosarjaa kytkeytyi ensi sijassa osallistuvuuden ajatukseen. Halusimme avata kirjan heti myös yliopistoinstituution ulkopuoliselle keskustelulle, vaikka toki kirjan julkaisu osana Taidehistoriallisia tutkimuksia sarjaa kertoo sen pääkohderyhmän, tutkimusyhteisön. Kanssakäymisiä kokoelma osallistuu tällä hetkellä perusopetukseen oppikirjana sekä taidehistoriassa että naistutkimuksessa. Se on tehtävässä, johon sen osaltaan tarkoitimme, mutta yhtä lailla toivomme kokoelman osallistuvan vielä tilanteisiin, joita emme tunne ja joita emme ehkä tarkoittaneetkaan. Sillä, kuten johdannossa summaamme, kokoelma haastaa [ ] ottamaan osaa. Asettumaan valppaaksi sille, mitä emme vielä osaa sanoa tai sanomme kömpelösti, väärinymmärryksiä uhmaten. Loikkimaan tekstiemme aukkoihin, eikä niiden yli. Etsimään omia polkuja kohti kirjoituksessa kohtaavia keskustelukumppaneita. Jatkamaan uusiin suuntiin niistä paikoista, joissa kirjoituksen avaamat liikkeet jäävät väistämättä kesken. Ottamaan vastuun omasta osallisuudestaan. Katve Kaisa Kontturi Kanssakäymisiä kokoelmaan kirjoittivat Taru Elfving, Marko Gylén, Leevi Haapala, Mia Hannula, Ilona Hongisto, Pilvi Kalhama, Katve Kaisa Kontturi, Anna Kortelainen, Irit Rogoff ja taiteilijaryhmä IC 98. Kirjoittajat toimivat tieteellisissä ja taiteellisissa yliopistoissa, näyttelyinstituutioissa sekä vapaan kirjoitus ja kuratointityön parissa. Kokoelmaa myy Tiedekirja 23

13 Arkkitehtuurin opiskelua Pariisin keväässä Vaihto opiskeluvuoteni Pariisissa oli niin mahtava kokemus, että siitä voisi kirjoittaa vaikka kirjan. Tässä jutussa kerron käymästäni Histoire des theories architecturales kurssista, jonka kautta tutustuin niin arkkitehtuuriteorioihin kuin erilaiseen taidehistorian opetukseen. Vaihtoyliopistossani taidehistorian opiskelu käsitti myös käytännön kursseja tai sitten teorian ja käytännön yhdistäviä kursseja, joihin tämä arkkitehtuurikurssikin kuului. Kurssin vetäjä oli nuori, asiastaan innostunut arkkitehti. Luentoja oli yhden kerran viikossa ja yksi luento kesti kaksi ja puoli tuntia. Puolentoista tunnin luentoihin tottuneena kaksi ja puoli tuntia arkkitehtuuriteoriaa ranskaksi tuntui alkuun pitkältä. Lisäksi luokassa oli aina hyvin levotonta. Arkkitehti ei välittänyt pitää kuria, ja ranskalaisnuoret juttelivat keskenään niitä näitä koko luennon ajan. Välillä melu yltyi niin kovaksi, ettei arkkitehti ollut kuulla omaa ääntään, jolloin hän yritti hiljentää luokkaa S il vous plait!. Melusta ja vieraan kielen kuuntelemiseen keskittymisestä johtuen olo oli luentojen jälkeen väsynyt ja kotimatka ruuhkaisella metrolla tuntuikin välillä tuskaiselta. 24 Luentojen asiasisältö (ainakin se osa, minkä onnistuin kuulemaan ja ymmärtämään) oli hyvin mielenkiintoista. Kevätlukukaudella käytiin läpi 1900 luvun arkkitehtuurin eurooppalaisia suuntauksia. Arkkitehdin luennoimisen lisäksi kurssin suorittamiseen kuului jokaviikkoisten tehtävien teko, jotka arkkitehti arvosteli. Alkuun jokaisen luennon päätteeksi tuli kirjoittaa pieni mietelmä. Ja koska yliopistossa opiskeltiin, arkkitehti vaati, että mietelmissä ei saanut olla ortografisia virheitä. Samat säännöt pätivät niin ranskalaisiin kuin vaihtoopiskelijoihinkin. Jokaisesta väärästä aksentista, väärästä sanan suvusta tai puuttuvasta kirjaimesta jne. väheni yksi piste. Alkuun oli hyvin vaikea ymmärtää mitä arkkitehti halusi tähän mietelmään kirjoitettavan. Muutamalla alkuluennolla kirjoitin omia mielipiteitäni tai mieleen tulleita asioita luennolla käsitellystä aiheesta, jolloin seuraavalla kerralla arkkitehti palautti tekstini nollapistein, ruksit tekstin päällä ja alla merkintä hors sujet (aiheen ulkopuolelta). Onneksi sain muutamasta ranskalaisnuoresta ystävän vilauttamalla heille sanakirjaani (ranskalaiset eivät aina itsekään ole perillä mikä aksentti minnekin kuuluu..) ja heiltä udeltuani ymmärsin, että arkkitehdin mietelmä tarkoittaa ytimekästä tiivistelmää luennoilla käydyistä asioista. Kun oli onnistunut kirjoittamaan muutaman hyvän mietelmän, sai siirtyä luonnostelemaan seinälle heijastettua luennon aiheeseen 25

14 liittyvää rakennusta. Arkkitehti opetti luonnostelun perusteet: oikeanlaiset välineet, suhteiden mittaamisen ja perspektiivin piirtämisen. Pikkuhiljaa kaikki siirtyivät piirrosten tekemiseen ja kevään edetessä arkkitehti antoi tehtäväksi käydä piirtelemässä Pariisin kaduilla tai erilaisissa arkkitehtuurinäyttelyissä. Tällä tavoin tuli nähtyä paikkoja ja näyttelyitä, joihin ei itse olisi ehkä osannut mennäkään. Kurssi huipentui esseen kirjoittamiseen ja lopputenttiin. Esseen tuli käsitellä vapaavalintaisen rakennuksen arkkitehtuurin efektejä, ja sen tuli sisältää luonnoksia rakennuksesta sekä luonnoksia siitä miltä rakennus näyttäisi, jos sen efektejä muutettaisiin. Tuli miettiä mistä rakennuksen henki syntyy. Itse kirjoitin kotini lähistöllä sijaitsevasta Sorbonnen yliopiston taiteen ja arkkitehtuurin instituutista (Institut d art et d archéologie). Sen tiilikoristeinen, epäsymmetrinen fasadi tarjosi hyvän lähtökohdan efektien muunteluun. Kurssin lopputentti oli monivalintatehtävä, jossa oli 40 kysymystä. Jokainen kysymys näkyi luokan seinällä 30 sekuntia ja siinä ajassa tuli valita A, B tai C vaihtoehto. Tentin aikana arkkitehti kierteli luokassa ja nyppi oppilailta kurssin muistiinpanoja pois. Vaikka kurssin aikana toisinaan meinasi loppua usko mietelmien kirjoittamisen ja luentojen levottoman ilmapiirin takia, suoriuduin kuitenkin ihan hyvin. Sain loppuarvosanaksi très bien ja lisäksi arkkitehti onnitteli minua valtavasta edistyksestä kurssin aikana. Kurssin paras anti oli mielestäni se, että se innoitti lähtemään ulos piirtämään ja tutkimaan arkkitehtuuria. Ilman arkkitehdin kehotuksia en välttämättä olisi hypännyt lähijunaan ja käynyt katsomassa Pariisin eteläpuo 26 Taidehistorian Museot ja arkkitehtuurikohteet kurssin ekskursio Venetsiaan käynnistyi Helsinki Vantaan lenlella sijaitsevaa Le Corbusierin piirtämää Villa Savoyeta, joka on ehdottomasti yksi vaikuttavimmista koskaan näkemistäni rakennuksista. Taidehistorian opiskelu Pariisissa oli siis hyvin erilaista kuin Suomen Turussa. Aivan uuden ulottuvuuden opiskeluun toi mahdollisuus poiketa luennon jälkeen johonkin Pariisin lukuisista museoista katsomaan luennoilla käsiteltyjä teoksia. Varsinkin kun Pariisissa suurin osa museoista on ilmaisia taideopiskelijoille Eeva Poutanen Taiteen perässä Venetsian kaduilla Venetsia on kaupunki, joka herättää sinne menijässä vah voja odotuksia ja kliseisyyteen asti meneviä mielikuvia tunnelmallisista kanaaleista ja niillä hitaasti lipuvista gondoleista. Tämä aikoinaan itsenäinen ja varakas satamakaupunki on yksi Italian, ja ehkä koko Euroopan, tunnetuimmista kaupungeista. Valtavat turistimassat vierailevat siellä joka vuosi. Toisaalta Venetsia ei herätä pelkästään ihastusta, sillä siihen liittyvät myös puheet homeisista vajoavista taloista ja kanaalien pahalle lemuavista vesistä. En siis tiennyt, miten suhtautuisin tähän kaupunkiin ennen kuin menin sinne. 27

15 toasemalta, mistä lähti lento Amsterdamin kautta Venetsiaan Marco Polon lentokentälle. Saavuimme perille illalla, pimeän jo laskeuduttua. Matka lentokentältä hotellille ja kotisaarellemme Lidolle suoritettiin vesibussilla. Vesibussi, eli vaporetto, on paikallinen julkisen liikenteen muoto ja liikkumisen kannalta enemmän kuin tarpeellinen, sillä Venetsia on rakennettu usealle pienelle saarelle. Ensimmäinen kokonainen päivä Venetsiassa alkoi Palazzo Ducalen edestä. Palazzo Ducale, eli Dogen palatsi, oli Venetsian tasavallan tärkein hallinnollinen rakennus. Kirkkaassa auringonpaisteessa kylpevän, noin 600 vuotta vanhan rakennuksen arkkitehtuuri ei tuota pettymystä. Se on kaunis, jopa siro, ja samalla kuitenkin vaikuttava. Aivan Palazzo Ducalen yhteydessä on myös kuuluisa Huokausten silta. Se sai 1800 luvulla romanttisen piirteen rakastavaisten siltana, jonka alitse rakastuneet parit lipuivat gondolilla. Palazzo Ducalen edusta ja läheinen San Marcon aukio kuhisivat turisteja ja turistirihkamaa myyviä kauppiaita. Kamerat räpsyivät tiuhaan tahtiin ihmispaljoudessa, kun innokkaat matkailijat yrittivät ikuistaa valokuviin sekä Huokausten siltaa että San Marcon koristeellista kirkkoa. San Marcon jälkeen siirryimme tyhjemmille sivukaduille ja aloin saamaan kosketusta Venetsian labyrinttimaiseen katuverkostoon, sekä siihen ainutlaatuiseen tunnelmaan, jonka kapeat kadut, vanhat rakennukset, kanaalit ja niitä ylittävät sillat saavat aikaan. Autojen ja liikenteen puuttuminen Venetsian keskustasta saa kaupungin tuntumaan jotenkin mystiseltä. Joskus, varsinkin pimeän tultua, tuntui siltä kuin olisi astunut ajas 28 sa monta sataa vuotta taaksepäin. Tai vastaavasti tuntui siltä kuin olisi liikkunut elokuvan kulisseissa, joiden takaa paljastuu todellinen maailma. Olo oli epätodellinen. Venetsia on taidehistorioitsijan aarreaitta, sillä se on täynnä taidetta. Tosin sieltä ei löydä yhtä tunnettujen renessanssitaiteilijoiden teoksia kuin esimerkiksi Roomasta tai Firenzestä. Kuitenkin Venetsian lukemattomat kirkot ovat täynnä freskoja, joiden tekijöinä ovat olleet muun muassa Tintoretto ja Veronese. Santa Maria Gloriosa dei Frarin katedraalissa voi nähdä Tizianin suuren alttaritaulun Neitsyt Marian taivaaseen ottaminen. Kirkkojen renessanssimaalaukset saivat vastapainoa Venetsian Biennalesta, joka järjestettiin 51. kerran. Biennale tarjosi taiteennälkäiselle runsaan annoksen kansainvälistä nykytaidetta. Ensimmäiseksi tutustuimme Giardinin alueeseen, missä näyttely oli ryhmitelty maittain eri paviljonkeihin. Joukossa oli muun muassa Ranskan palkittu paviljonki. Giardinissa sai kokea oivalluksia, huumoria ja elämyksiä, mutta mitäänsanomattomuuksilta ja kliseiltäkään ei päässyt välttymään. Hieman mielenkiintoisempi näyttelyalue Biennalessa oli Arsenale, josta päällimmäiseksi jäivät mieleen heti sisääntulon läheisyydessä sijainneet Guerilla Girlsien vahvasti poliittiset ja kantaaottavat työt. Valtava, katosta lattiaan ulottuva tamponeista rakennettu kattokruunu ei helposti unohdu. Biennalea oli myös ympäri kaupunkia. Keskikaupungilla sijainnut Luxemburgin vahva videoteos jakoi mielipiteitä ja herätti paljon keskustelua. Siirryimme nykytaiteesta lähinnä modernin taiteen pariin kun kävimme Venetsian Guggenheim museossa. Museo sijaitsi Peggy Guggenheimin kotinakin toimineessa palatsissa. Näytteillä oli Peggyn laajoihin kokoelmiin kuuluneita teoksia, muun muassa Pollockia, Magrittea 29

16 ja Kleetä. Palatsin sisäpihalla sijaitsi myös Peggyn hauta. Viimeinen annos taidetta Venetsiassa oli Lucian Freudin näyttely Museo Correrissa San Marcon aukion laidalla. Sigmund Freudin lapsenlapsen näyttely ei jättänyt kylmäksi. Myös Freudin töiden kohdalla tunteet vaihtelivat ihastuksesta inhotukseen. Freudin taiturimainen siveltimenkäyttö teki hänen maalaustensa hahmoista lähes lihaa ja verta. Liha, ehkä paremmin sanottuna ihmisen iho ja sen muutokset ja poimut olivat hänen teoksissaan vahvasti esillä. Kun matkustimme viimeisen kerran vaporetolla pitkin öistä Canal grandea kohti bussiasemaa ja lentokenttää, olo oli yhä epätodellinen. Samalla iski myös haikeus, sillä oli taas aika astua arkeen ja todelliseen maailmaan kanaalien ja siltojen varjoista. Niina Lahtinen Ainejärjestöjen yhteistyö tiivistyy Ainejärjestön näkökulmasta katsottuna professorin viran täyttö syksyllä 2004 rauhoitti paljon oppiaineen tilannetta. Tiivisti hakuprosessia seuranneella Kuvatuksen hallituksella oli vihdoinkin mahdollisuus ottaa vastaan uusia haasteita. Vuoden 2005 aikana Kuvatus suuntasi kiinnostuksensa suhteiden luomiseen muihin opiskelijajärjestöihin. Monella tapaa kulunutta vuotta voikin luonnehtia vakiintumisen ajaksi. Oppiaineen suurimpana muutoksena oli assis 30 tentti Katve Kaisa Kontturin siirtyminen virkavapaalle. Muutos tapahtui kuitenkin opiskelijoiden kannalta hyvin pehmeästi, sillä tehtävän otti vastaan oppiaineessa tutkijana toimiva Mia Hannula. Kevätlukukaudella ainejärjestön toiminta noudatti perinteitä. Lumettomasta laskiaisesta huolimatta Vartiovuorelle kivuttiin liukureiden ja pulkkien kanssa. Vappua vietettiin liilan värisen boolin ääressä. Ulkomaanekskursio paikaksi valittiin Pohjois Espanjassa sijaitseva Bilbao, jossa vietettiin viisi sateista mutta mielenkiintoista päivää huhtikuussa. Paljon ponnisteluja vaatinut retki onnistui erinomaisesti, eikä tulevaisuudessakaan kannata pelätä pitemmälle suuntautuvien matkojen järjestämistä. Lisäksi toukokuussa Kuvatus oli mukana järjestämässä Museot ja arkkitehtuuri kohteet kurssin kanssa opintomatkaa Porin seudulle. Retkeen kuului muun muassa tutustuminen Alvar Aallon suunnittelemaan Villa Maireaan ja Porin taidemuseoon. Muun toiminnan ohella keväällä ilmestyi myös Kuvastin lehti. Keväällä 2005 Kuvatus sai takaisin kauan kaipaamansa galleriatilan. TYY tarjosi ainejärjestölle galleriaa kirjastostaan, jossa ensimmäinen näyttely pidettiin maalis huhtikuun vaihteessa. Kyseessä oli Timo Raunion Pieni Metsä ja vähän muutakin valokuvanäyttely. Myöhemmin keväällä töitään esitteli Mikko Malila. Syksyllä vuorossa olivat Johanna Viitasen maalaukset ja Ennisofia Salmelan pastellityöt. Galleriatilan saaminen palautti Kuvatuksen vanhan toimintaulottuvuuden, jota ehdittiin evakossa ollessa kipeästi kaivata. Ainejärjestöön palasi säväys omaan alaan suuntautuvaa toimintaa. 31

17 Syksyn avaus järjestettiin lokakuun alussa edellisvuoden tapaan. Opiskelijoiden ja henkilökunnan yhteisellä tapahtumalla on hyvät mahdollisuudet jäädä jokavuotiseksi perinteeksi. Kastajaiset uusille opiskelijoille, vuosijuhla ja pikkujoulut järjestettiin myös vanhojen tapojen mukaan. Syksyn kotimaanekskursio suuntautui idylliseen Porvooseen. Historiallista oli, että Kuvastin lehti ilmestyi myös syksyllä. Lehden julkaiseminen kahdesti vuodessa päätettiinkin ottaa pysyväksi ponnistuksen kohteeksi. Humanistisen tiedekunnan ainejärjestöt kokoontuivatkin pitkän pöydän ääreen pohtimaan yhteisen kattojärjestön perustamista. Illat vaihtuivat öihin kokousten venyessä 22. ainejärjestön laatiessa toimintakuvaa ja sääntöjä. Lopulta, , pidettiin uuden järjestön perustamiskokous. Humanitaksen (Turun yliopiston humanistisen tiedekunnan opiskelijoiden edunvalvontajärjestö Humanitas) tarkoituksena on tulevien vuosien aikana vakiinnuttaa asemansa ja olla Turun yliopiston humanistiopiskelijoiden asialla. Vuoden 2005 tapahtumat noudattivat melko tarkasti edellisiä vuosia ja perinteitä. Uuden osa alueen toimintaansa Kuvatus sai muiden ainejärjestöjen tiivistyneen yhteistyön myötä. Jo kevään ja kesän aikana heräsi ajatus taiteentutkimuksen laitoksen ainejärjestöjen (Hurma, Kuvatus, Muusa, Prometheus ja Tritonus) yhteistyöstä. Ajatukselle saatiin vahvistus 8. syyskuuta järjestetyssä kokouksessa, jossa perustettiin Taite toimikunta. Tarkoituksena oli tiivistää yhteistyötä kerran kuussa tapahtuvien kokousten myötä. Lisäksi tavoitteeksi nostettiin tapahtumien järjestäminen sekä syksyisin että keväisin. Taitteen ensimmäistä puolta vuotta voi hyvällä omalla tunnolla kutsua vilkkaaksi. Säännölliset kokoukset, tutustuminen jokaiseen ainejärjestöön ja yhteiset kiinnostuksen kohteet herättivät monia ideoita uusista toimintamuodoista. Syksyn tiivistyneen yhteistyön tuloksena syntyivät Taite iltamat joulukuussa. Onnistunut ja hyvin organisoitu tapahtuma keräsi yhteen elävää taidetta, eläviä ihmisiä. Taitteen vapaamuotoinen toimikunta jatkaa työtään vuoden 2006 aikana. Syksyllä nousivat esiin myös monenlaiset opiskelijoiden edunvalvontaan liittyvät kysymykset. TYY:n ehdotuksesta kaikki 32 Suhteet oppiaineeseen paranivat ja lähenivät entisestään kuluneen vuoden aikana. Kuvatuksen edustajan osallistuminen henkilökunnan oppiainekokouksiin jatkui edellisvuosien tapaan. Suurin ja työllistävin haaste oli tutkinnonuudistustyö, jonka suunnitteluun puheenjohtaja osallistui säännöllisesti. Sekä Kuvatus, Taite että Humanitas seuraavat aktiivisesti tutkinnonuudistusta ja sen tuomia muutoksia opiskelijan näkökulmasta. Tiivistyneen yhteistyön voi siis sanoa tapahtuneen parhaimpaan mahdolliseen aikaan yliopiston käydessä läpi lähivuosien suurinta muutostaan. Kaksivuotisen puheenjohtajuuteni lähentyessä loppua olo oli uupunut ja haikea. Uusien toimikuntien ja järjestöjen perustaminen tarkoittaa aina lisääntyviä kokouksia omien voimavarojen pysyessä samoina. Yhä enemmän verkostoituvassa yliopistoelämässä on tärkeätä myös muistaa kenen asialla toimii: olen pyrkinyt parhaani mukaan ajamaan juuri Kuvatuksen etua. Kaiken kaikkiaan toiminta Kuvatuksessa on ollut minulle mielenkiintoinen seikkailu yliopistomaailman syövereihin. Vuonna 2006 työni jatkuu uusien haasteiden merkeissä Humanitaksen taloudenhoitajana. 33

18 Haluan tässä myös kiittää asialleen uskollisia ja energisiä Kuvatus hallituslaisia. Jaana Hakkarainen, Lena Kingelin, Viivi Koljonen, Niina Lahtinen, Kirsi Mattila, Selina Mattinen, Katriina Meller, Jenni Meskus, Elina Räty, Anu Taivalkoski, Hannele Teräs ja Satu Torvinen ilman teitä kahden vuoden työ olisi ollut mahdoton. Kiira Miesmaa Kuvatukset sateisessa Bilbaossa Keväällä 2005 valitsimme Kuvatuksen perinteisen kevät ekskursion kohteeksi Bilbaon Pohjois Espanjassa. Kuvatus ekskursiolaisia oli tällä kertaa ennätyksellisen paljon, sillä suuntasimme Espanjaan seitsemäntoista hengen voimin. Lensimme Espanjaan Saksan kautta, jossa vietimme yhden illan tutustuen paikalliseen olutkulttuuriin. Majapaikkamme sijaitsi Bilbaon vanhassa kaupungissa, jonne saavuimme pienien sattumusten jälkeen. Heti ensimmäisestä päivästä lähtien huomasimme että toiveemme Espanjan auringosta oli turha, sillä melkein koko ajan satoi vettä tai 34 vaan täydeltä. Bilbaon kaupunki on arkkitehtuuriltaan kiinnostava sekoitus vanhempaa ja todella modernia rakennustyyliä teollisuuskaupungin tyyliin. Retkemme päätarkoituksena oli nähdä Guggenheim museo, joka oli vaikuttava niin arkkitehtuuriltaan kuin myös kokoelmiensa puolesta. Museon laaja Yves Kleinnäyttely oli hyvin koottu ja ehkä yksi matkan kohokohdista. Vierailimme myös muutamassa muussa museossa, jotka olivat hyvin perinteisiä eivätkä kovinkaan mieleenpainuvia sisällöltään Guggenheimin jälkeen. Neljän päivän ekskuilun jälkeen suuntasimme takaisin Suomeen monta kokemusta ja sattumusta rikkaampina. Vaikka säät eivät Kuvatuslaisia tällä kertaa suosinetkaan, oli retki silti kaikin puolin onnistunut. Anu Taivalkoski Elämyksiä Porvoon mitalla Suomen toiseksi vanhin kaupunki Porvoo lumoaa siellä kävijän helposti ainutlaatuisella, lämminhenkisellä charmillaan. Punaiset, jokea vierustavat makasiinit, vanhan kaupungin värikylläiset rakennukset, keskiaikainen kivikirkko ja Engelin empire kaupunginosa antavat Porvoolle kaupunkina hyvin persoonallisen ja monipuolisen ilmeen. Visuaalisesti inspiroivassa Porvoossa ovat viihtyneet useat taiteilijapersoonallisuudet ja Porvoo on tullut ikuistetuksi myös lukuisiin taideteoksiin. Eikä ihme, sillä Porvoossa riittää visuaalisia elämyksiä kirjaimellisesti Porvoon mitalla. 35

19 Kuvatuksen jokavuotinen kotimaan ekskursio suuntautui 14. lokakuuta syksyisen värikkääseen Porvooseen. Ekskursioelämykset aloitettiin kävelykierroksella aamuauringon valossa kylpevässä vanhassa kaupungissa pirteän ja ammattitaitoisen oppaamme, Kirsti Sundin johdolla. Kirstin tarinat Porvoon historiasta ja kaupungissa asustelleista värikkäistä persoonallisuuksista elävöittivät kaupunkia antaen samalla kaupungin rakennuksille moniulotteiset, elämänmakuiset kasvot. Haltioituneita huokauksia kuului kävelykierroksen aikana useita ja kamerat räpsyivät ikuistaen aamuun heräilevän vanhan Porvoon kauneutta. Galleria Vanha Kappalaisentalo tarjosi päivän ensimmäiset taidenautinnot porvoolaisen taiteilijan, Åke Hellmannin aiheiltaan monipuolisten teosten äärellä. Kappalaisen talon jälkeen taidenautintoja jatkettiin Vanhalla Raatihuoneella sijaitsevassa Historiallisessa museossa, missä oli esillä Porvoon oman pojan, Ville Vallgrenin herkän elegantteja teoksia. Vallgrenin veistosten soljuvalinjainen, koskettava muotokieli oli esteettisyydessään miltei hypnoottisen pysäyttävää. kirkon vieressä sijaitseva pieni puinen kirkko, joka oli rakennettu suomenkielistä rahvasta varten. Kirkoissa konkretisoitui selkeästi suomen ja ruotsinkielisen väestön erilaiset yhteiskunnalliset asemat. Tuomiokirkosta matka jatkui kohti luonnonkaunista Haikkoa, missä innokkaat taiteenharrastajat pääsivät tutustumaan Albert Edelfeltin punaiseen ateljeemökkiin. Oli vaikea kuvitella, että tuottelias taiteilijakosmopoliitti oli luonut osan tunnetuimmista töistään tuossa yksinkertaisuudessaan varsin vaatimattomalta vaikuttavassa ateljeemökissä. Porvoo valikoitui ekskursio kohteeksi pitkälti taidehistoriallisista, mutta jossain määrin myös kulinaristisista syistä. Porvoossa sijaitseva maankuulu 1870 luvulla perustettu perheyritys, Brunbergin makeistehdas, veti Kuvatuslaisia puoleensa monipuolisen kulttuuritarjonnan ohella. Porvoo osoittautuikin mitä mainioimmaksi kotimaan retkikohteeksi ja siellä olisi saanut helposti kulumaan vielä päivän jos toisenkin. Satu Torvinen Jokin aika sitten kovia kokenut Porvoon tuomiokirkko oli pelkistetyssä kauneudessaan ainutlaatuinen elämys, mutta kenties vielä enemmän kiinnostusta herätti varsinaisen tuomio 36 37

20 Opinnäytteet 2005 Lisensiaatin tutkielma Kalhama, Pilvi: Teoksesta tilan vuorovaikutukseen. Vuorovaikutus merkityksenmuodostuksena suomalaisessa 2000 luvun vaihteen kuvataiteessa. Pro gradu tutkielmat Hanhilammi, Jenni: Siiveniskuja hämärässä. Ihmisen suhde luontoon Jussi Heikkilän käsitetaiteessa. Ijäs, Minna: Käyntikorttikuvan ruumiillinen subjekti. Esittäytymisen tapoja lukujen valokuvamuotokuvissa. Juhani, Elina: Taidekeskus Retretti. Monumentti vai rituaali? Lahtinen, Satu: Amerikkaa ja Undergroundia. Intermediaalinen poptaide 1960 ja 70 lukujen Suomessa. Leppänen, Nina: Paina Pirkko! Moderni, teollinen painokangas ja vuodet Finlaysonin Forssan ateljeessa. Muti, Henna: Turun Puolalanpuisto kaupunkitaiteellisena kokonaisuutena. Rakennuskannan kerrostuneisuus ja puisto rakennusympäristönä. Nokkala, Liisa Maija: Rakennussuojelu asemakaavoituksen avulla. Perusparantamisen vaikutus ja säilyttävän asemakaavan arvojen ja tavoitteiden toteutuminen Forssan Kalliomäessä. Taidehistorian opiskelijat HAKENEET PÄÄSYKOKEISSA OLLEET HYVÄKSYTYT ALOITUSPAIKAT Räsänen, Anni: Tilauksesta tehokasta. Arkkitehti Aarne Ehojoen suunnittelemisen rakennusten synty ja säilyminen Turun Yliopistonmäen rinteessä. Stahl, Kai: Rajoja rikkomassa urbaanin elämän representaatiot Viron naistaiteilijoiden tuotannossa 1920 luvulla

LT /FT tutkinto. Tutkinnon rakenne

LT /FT tutkinto. Tutkinnon rakenne LT /FT tutkinto Tutkinnon rakenne Lääketieteellisessä tiedekunnassa voi suorittaa seuraavat jatkotutkinnot: lääketieteen tohtori (LT) filosofian tohtori (FT) ja filosofian lisensiaatti (FL) (lääketieteellisen

Lisätiedot

Korvaavuustaulukot Valtio-oppi

Korvaavuustaulukot Valtio-oppi Korvaavuustaulukot Valtio-oppi Uuteen tutkintorakenteeseen vaihtava opiskelija Perusopinnot POLPOP00 Politiikan tutkimuksen perusopinnot POLPOP01 Kansainvälisen politiikan johdantokurssi * POLPOP02 Valtio-opin

Lisätiedot

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8. Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.2014 10:31:45 2014 TULOKSET N=18, vastausprosentti keskimäärin 60,

Lisätiedot

Jyväskylän yliopisto Humanistinen tiedekunta

Jyväskylän yliopisto Humanistinen tiedekunta Jyväskylän yliopisto Humanistinen tiedekunta 24.3.2015 Lukuvuoden 2015 2016 työsuunnitelmat YKSITYISKOHTAINEN OHJE SoleTM:n lomakepohja on käytettävissä 30.3.2015. Numerointi vastaa SoleTM:n lomakkeen

Lisätiedot

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Sunny Beach on upea rantalomakohde Mustanmeren rannikolla Bulgariassa. Kohde sijaitsee 30 kilometrin päässä Burgasista pohjoiseen. Sunny Beachin

Lisätiedot

Onnistuuko verkkokurssilla, häh?

Onnistuuko verkkokurssilla, häh? Onnistuuko verkkokurssilla, häh? Draama opetusmenetelmänä ja tuloksena kansainvälinen tieteellinen artikkeli Pentti Haddington, Helsingin yliopisto, Tutkijakollegium Oulun yliopisto, Kielikeskus Kehittämishanke

Lisätiedot

KUVATAIDE VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet

KUVATAIDE VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet KUVATAIDE VL.7-9 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Visuaalinen havaitseminen ja ajattelu T1 kannustaa oppilasta havainnoimaan, taidetta, ympäristöä ja muuta visuaalista kulttuuria moniaistisesti ja käyttämään

Lisätiedot

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Minä rupesin hakemaan toppipaikkaa muutama kuukautta ennen kun tulin Sloveniaan. Minulla on kavereita, jotka työskentelee mediassa ja niiden kautta

Lisätiedot

Opinto-oikeus Taidehistorian opiskeluoikeus on kaikilla läsnä olevaksi ilmoittautuneilla yliopiston opiskelijoilla.

Opinto-oikeus Taidehistorian opiskeluoikeus on kaikilla läsnä olevaksi ilmoittautuneilla yliopiston opiskelijoilla. Taidehistoria Osoite: Taidehistoria, PL 1000, 90014 Oulun yliopisto Puhelin: 029 448 3313 (opintotoimisto), 029 448 3334 (lehtori) Sähköposti: paivi.kynkaanniemi@oulu.fi (opintotoimisto), jorma.mikola@oulu.fi

Lisätiedot

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina 2005-2007 valmistuneille TAUSTATIEDOT 1) Sukupuoli nmlkj mies nmlkj nainen 2) Opintojen aloitusvuosi 3) Valmistumisvuosi 4) Millä perusteella valitsit opiskelupaikkasi?

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Pelkistetty ilmaus Alakategoria Yläkategoria Potilaille suunnattuja taidekokemuksia. potilaiden hyvinvointia lisääviä kokemuksia

Pelkistetty ilmaus Alakategoria Yläkategoria Potilaille suunnattuja taidekokemuksia. potilaiden hyvinvointia lisääviä kokemuksia LIITE 3 1(5) Odotuksia taidehankkeesta Potilaille suunnattuja taide potilaiden lisääviä odotuksia Potilaille sopivaa kattogalleriaa Uutta sisältöä potilaiden elämään Virkistystä potilaille Taide-elämyksiä

Lisätiedot

Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus

Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus 7.3.2011 17.4.2011 Joni Kärki ja Mikko Lehtola Matka alkoi Oulaisten rautatieasemalta sunnuntaina 16.3. Juna oli yöjuna, ja sen oli tarkoitus lähteä matkaan

Lisätiedot

Oulaisten ammattiopisto Liiketalouden yksikkö 2007 RAPORTTI KANSAINVÄLISELTÄ TYÖELÄMÄJAKSOLTA. Veszprém, Unkari. Aika 18.3. 12.4.

Oulaisten ammattiopisto Liiketalouden yksikkö 2007 RAPORTTI KANSAINVÄLISELTÄ TYÖELÄMÄJAKSOLTA. Veszprém, Unkari. Aika 18.3. 12.4. 1 Mervi Matinlauri Oulaisten ammattiopisto Liiketalouden yksikkö RAPORTTI 2007 RAPORTTI KANSAINVÄLISELTÄ TYÖELÄMÄJAKSOLTA Paikka Veszprém, Unkari Aika 18.3. 12.4.2007 1. Taustatyö ja kohteen kuvaus Tavoitteenani

Lisätiedot

Taide ja kulttuuri, valinnainen. Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1)

Taide ja kulttuuri, valinnainen. Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1) Kuvaukset 1 (6) Taide ja kulttuuri, valinnainen Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1) Tavoitteet Opiskelija kehittää luovuuttaan, yhteistyökykyään ja viestintätaitojaan rohkaistuu ilmaisemaan itseään itseilmaisun

Lisätiedot

LAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI. 6.9.2010, Muistiinpanot

LAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI. 6.9.2010, Muistiinpanot LAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI 6.9.2010, Muistiinpanot Tampereen yliopisto Tutkivan teatterityön keskus Ylös Ammattiteattereiden yleisötyön kehittäminen Anna-Mari Tuovinen 24.11.2010 Lahden

Lisätiedot

Pakolaisuus-kurssi Andrew Bowo ja Lassi Taskinen

Pakolaisuus-kurssi Andrew Bowo ja Lassi Taskinen Pakolaisuus-kurssi Andrew Bowo ja Lassi Taskinen Alppilan lukio on järjestänyt yhdessä Espoonlahden ja Kauhavan lukioiden sekä Europaschule Langerwehen kanssa yhdessä Opetushallituksen osin tukeman kurssin

Lisätiedot

8 Kide 5 2010. Laura Junka-Aikio

8 Kide 5 2010. Laura Junka-Aikio 8 Kide 5 2010 Laura Junka-Aikio Millä alalla liikutaan, kun sopraano kirjoittaa laulusta yhteiskuntatieteellisen väitöskirjan, politiikantutkija tekee käsitteellisen lyhytelokuvan ja mediataiteilija muuttaa

Lisätiedot

HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty punaisella

HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty punaisella Jyväskylän yliopisto 28.4.2016 Humanistinen tiedekunta 31.12.2016 asti Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta 1.1.2017 alkaen HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty

Lisätiedot

Timo Martikainen ICT, Varia. Matka Kiinassa

Timo Martikainen ICT, Varia. Matka Kiinassa Matka Kiinassa Reissu lähti liikkeelle 30.10.2016 Helsinki Vantaa -lentokentältä. Mukaan lähti 7 opiskelijaa ja ensimmäiseksi 1,5 viikoksi kolme opettajaa: Jarno, Arttu ja Heimo. Kaikkia vähän jännitti,

Lisätiedot

Työssäoppimassa Tanskassa

Työssäoppimassa Tanskassa Työssäoppimassa Tanskassa Taustatietoja kohteesta: Herning- kaupunki sijaitsee Tanskassa Keski- Jyllannissa. Herningissä asukkaita on noin. 45 890. Soglimt koostuu yhteensä 50 hoitopaikasta. Soglimtissa

Lisätiedot

Virpi Hämäläinen, Hanna Maula, Kimmo Suominen DIGIAJAN STRATEGIA

Virpi Hämäläinen, Hanna Maula, Kimmo Suominen DIGIAJAN STRATEGIA Virpi Hämäläinen, Hanna Maula, Kimmo Suominen DIGIAJAN STRATEGIA Copyright 2016 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kansi: Janne Harju Taitto: Maria Mitrunen 978-952-14-2494-6 978-952-14-2495-3 (sähkökirja)

Lisätiedot

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? kaunis pimeä viileä rauhallinen raikas virkistävä ikävä Viihdyn täällä. ruma valoisa lämmin levoton tunkkainen unettava kiinnostava Haluan pois täältä! CC Kirsi

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011

VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011 VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011 Hyvä Sanoma ry järjesti virkistyspäivän Nivalassa helluntaiseurakunnan tiloissa. Se oli tarkoitettu erikoisesti diakonia työntekijöille sekä evankelistoille ja mukana

Lisätiedot

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi Akuliinan tarina Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi muuten kerennyt kouluun. Oli matikan

Lisätiedot

Virva Viljanen, varapuheenjohtaja Ilona Häsänen Timo Kovala Mikko Mononen Matti Vähä-Heikkilä Kukka-Maaria Wessman

Virva Viljanen, varapuheenjohtaja Ilona Häsänen Timo Kovala Mikko Mononen Matti Vähä-Heikkilä Kukka-Maaria Wessman Sivu 1/6 Pöytäkirja Aika: 12. kesäkuuta 2014 klo 9.15 Paikka: Läsnä jäsenet: Läsnä muut: Turku-sali, Yo-talo A, Rehtorinpellonkatu 4 Turku Jussi Nieminen, puheenjohtaja Virva Viljanen, varapuheenjohtaja

Lisätiedot

Kasvatustieteiden laitoksen hyvä käytänne

Kasvatustieteiden laitoksen hyvä käytänne Kasvatustieteiden laitoksen hyvä käytänne Opiskelijoiden osallistaminen laitoksen toimintaan Lehtori Elina Oksanen, opiskelijat Elina Liinamaa ja Amélie Martikainen Kasvatustieteiden laitos (laitosten

Lisätiedot

KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA

KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA Kutsu KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA Kutsu kuulemaan niitä julkisia esitelmiä, jotka Oulun yliopiston nimitetyt professorit pitävät Linnanmaalla Yliopistokatu 9 (KTK122), 10. toukokuuta 2016 klo 12.15 alkaen.

Lisätiedot

TUTKINTORAKENNE ja TUTKINTOVAATIMUKSET AHOT ja KAIKENLAISTA MUUTA MERKILLISTÄ HARJOITTELU JA OPETUSOHJELMA. Reija Satokangas FT, yliopistonlehtori

TUTKINTORAKENNE ja TUTKINTOVAATIMUKSET AHOT ja KAIKENLAISTA MUUTA MERKILLISTÄ HARJOITTELU JA OPETUSOHJELMA. Reija Satokangas FT, yliopistonlehtori TUTKINTORAKENNE ja TUTKINTOVAATIMUKSET AHOT ja KAIKENLAISTA MUUTA MERKILLISTÄ HARJOITTELU JA OPETUSOHJELMA Reija Satokangas FT, yliopistonlehtori 1 TUTKINTOJEN KOOSTAMINEN HUK (KAAVIOT MANUAALISSA) (SUORITUSAIKA

Lisätiedot

PROFESSORILUENTO. Professori Leila Koivunen. Humanistinen tiedekunta. Yleinen historia

PROFESSORILUENTO. Professori Leila Koivunen. Humanistinen tiedekunta. Yleinen historia PROFESSORILUENTO Professori Leila Koivunen Yleinen historia Humanistinen tiedekunta 16.12.2015 Professori Leila Koivunen pitää professoriluentonsa Educariumin Edu 1 -salissa, Assistentinkatu 5 16. joulukuuta

Lisätiedot

Asuntopolitiikan tutkimus ja julkinen keskustelu

Asuntopolitiikan tutkimus ja julkinen keskustelu Asuntopolitiikan tutkimus ja julkinen keskustelu ASU-vuosiseminaari, Lahti 23.-24.10.2014 Asuntopolitiikka muutoksessa konsortio Hanna Kettunen (sekä Tuula Laukkanen ja Christer Bengs) Konsortion hankkeiden

Lisätiedot

Venäjän Kontupohjan ja Petroskoin vierailu ja kirjastoseminaari 12.-16.5.

Venäjän Kontupohjan ja Petroskoin vierailu ja kirjastoseminaari 12.-16.5. 2013 Venäjän Kontupohjan ja Petroskoin vierailu ja kirjastoseminaari 12.-16.5. Liisa BenHenia, Eija Kämäräinen, Pirkko Lindberg, Raija Seppänen, Ari Koistinen, Jarkko Oinonen AVI ELY 10.6.2013 Lähiyhteistyön

Lisätiedot

HAM on Helsingin kokoinen taidemuseo

HAM on Helsingin kokoinen taidemuseo Tiedote 19.5.2015 Helsingin taidemuseo uudistuu HAM on Helsingin kokoinen taidemuseo Helsingin taidemuseo HAM avaa uudistuneet tilansa Tennispalatsissa 25.9.2015. Avajaisnäyttelyt sisältävät helsinkiläisten

Lisätiedot

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Urapalvelut/ Susan Blomberg Yliopisto tukee opiskelijoidensa työharjoittelua myöntämällä harjoittelutukea tutkintoon sisällytettävään

Lisätiedot

KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT

KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT Opiskelijan nimi Maija-Kerttu Sarvas Sähköpostiosoite maikku@iki.f Opiskelumuoto 1 vuosi Helsinki Tehtävä (merkitse myös suoritusvaihtoehto A tai B) KAS 3A osa II Tehtävän

Lisätiedot

Esa Saarinen Filosofia ja systeemiajattelu. Aalto-yliopisto Teknillinen korkeakoulu kevät 2010

Esa Saarinen Filosofia ja systeemiajattelu. Aalto-yliopisto Teknillinen korkeakoulu kevät 2010 Esa Saarinen Filosofia ja systeemiajattelu Aalto-yliopisto Teknillinen korkeakoulu kevät 2010 Filosofia ja systeemiajattelu (3 op, L) Mat-2.1197/TU-53.1150 3.2. Noste 17.2. Mindset 24.2. Kasvu. Vieraana

Lisätiedot

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet 9.2.3. Englanti Koulussamme aloitetaan A1 kielen (englanti) opiskelu kolmannelta luokalta. Jos oppilas on valinnut omassa koulussaan jonkin toisen kielen, opiskelu tapahtuu oman koulun opetussuunnitelman

Lisätiedot

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista YTM, suunnittelija Sanna Lähteinen Sosnet, Valtakunnallinen

Lisätiedot

TU-A Itsensä tunteminen ja johtaminen Tervetuloa kurssille!

TU-A Itsensä tunteminen ja johtaminen Tervetuloa kurssille! TU-A1140 - Itsensä tunteminen ja johtaminen Tervetuloa kurssille! Kurssin avaus 7.1. 2016 Eerikki Mäki eerikki.maki@aalto.fi Opiskelijapalautetta vuoden 2015 kurssista Kurssi poikkesi todella paljon verrattuna

Lisätiedot

OPINTONSA ALOITTANEIDEN VASTAAVUUDET OPETUSSUUNNITELMAAN. Opetussuunnitelman muutokset näkyvät vahvennetulla fontilla.

OPINTONSA ALOITTANEIDEN VASTAAVUUDET OPETUSSUUNNITELMAAN. Opetussuunnitelman muutokset näkyvät vahvennetulla fontilla. 1 VARHAISERITYISOPETUKSEN KOULUTUS (VEO) (Opetussuunnitelma 2009-2010) OPINTONSA 2005-2008 ALOITTANEIDEN VASTAAVUUDET 2009-2010 OPETUSSUUNNITELMAAN. Opetussuunnitelman 2009-2010 muutokset näkyvät vahvennetulla

Lisätiedot

RAPORTTI TUUTOROINNIN PALAUTEKYSELYSTÄ 2010 Helena Collin

RAPORTTI TUUTOROINNIN PALAUTEKYSELYSTÄ 2010 Helena Collin RAPORTTI TUUTOROINNIN PALAUTEKYSELYSTÄ 2010 Helena Collin Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Miksi tuutoriksi hakeuduttiin?... 4 3. Tuutorin tehtävien arvioiminen... 5 4. Väittämien toteutuminen... 7 5. Miten

Lisätiedot

Esityslistaa muokattiin. Ops-asiat lisättiin kohtaan 6. Tämän jälkeen esityslista hyväksyttiin.

Esityslistaa muokattiin. Ops-asiat lisättiin kohtaan 6. Tämän jälkeen esityslista hyväksyttiin. Nefa-Jyväskylä Ry. Esityslista Historian ja etnologian laitos 6/2014 Historica PL 35 40014 Jyväskylän yliopisto nefa-hallitus@lists.jyu.fi 7.5.2014 Hallituksen kokous Aika: 7.5.2014 Klo 16.00 Paikka: Yliopiston

Lisätiedot

TUTKIMUSMATKA-PALVELUMALLIN KIRJALLISET OHJEET: Slogan: Äärettömyydestä maapallon ytimeen

TUTKIMUSMATKA-PALVELUMALLIN KIRJALLISET OHJEET: Slogan: Äärettömyydestä maapallon ytimeen TUTKIMUSMATKA-PALVELUMALLIN KIRJALLISET OHJEET: Slogan: Äärettömyydestä maapallon ytimeen Esittelyteksti (mainostyylinen): Koskaan ihminen ei ole tiennyt niin paljon kuin nyt. Mutta huomenna tiedämme taas

Lisätiedot

SAKSA HOCHSCHULE OFFENBURG. Heikki Lauronen kevät-kesä 2010

SAKSA HOCHSCHULE OFFENBURG. Heikki Lauronen kevät-kesä 2010 SAKSA HOCHSCHULE OFFENBURG Heikki Lauronen kevät-kesä 2010 Valmistelut Hochschule Offenburg Offenburg Gengenbach Asuminen Opiskelut Yhteydenpito kotimaahan Vapaa-aika Mietteitä vaihdosta Kuvia reissusta

Lisätiedot

Kiveen. hakattu 2/2013. Aleksis Kiven peruskoulu

Kiveen. hakattu 2/2013. Aleksis Kiven peruskoulu Kiveen hakattu 2/2013 Aleksis Kiven peruskoulu Sisällysluettelo Pääkirjoitus Minun proggikseni 3 Proggislogokilpailu 2013 5 Sarjakuvia 6 Koulu alkoi ja musiikki soi 10 Koululehti sai nimen 12 Lomatoivoituksia

Lisätiedot

SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA

SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA Tapani Takalo Lapin korkeakoulukirjasto, yliopisto, taide 17.11.2011 1. Johdanto Lapin yliopiston taidekirjastossa on selvitetty taidekirjaston kokoelmiin

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot

Pykälä ry:n opintovaliokunnan kokous 3/05

Pykälä ry:n opintovaliokunnan kokous 3/05 Pykälä ry:n opintovaliokunnan kokous 3/05 Keskiviikko 23.2. klo 18.00 Oppimiskeskus Alexandria, ryhmätyötila 333 Läsnäolijat: Suvi Knaapila, puheenjohtaja Risto Sandvik, varapuheenjohtaja VilleKomulainen,vanhempi

Lisätiedot

Syysmatka Montenegroon 3-11.10.2014

Syysmatka Montenegroon 3-11.10.2014 Syysmatka Montenegroon 3-11.10.2014 Vaasan Retkeilijät ry:n 30 hengen iloinen joukko Tuomo Perkiön johdolla teki ikimuistoisen matkan Montenegroon (Crna Gora) jota voidaan kutsua Välimeren helmeksi. Montenegro

Lisätiedot

Moniammatillinen tiimityön valmennus, Mikkelin ammattikorkeakoulun oppimisympäristössä

Moniammatillinen tiimityön valmennus, Mikkelin ammattikorkeakoulun oppimisympäristössä Moniammatillinen tiimityön valmennus, Mikkelin ammattikorkeakoulun oppimisympäristössä Etelä-Savon RAMPE osahankkeessa toteutettiin moniammatillisen tiimityön valmennusta simulaatio oppimisympäristössä

Lisätiedot

PORVOON MUSEON OPETUSPALVELUT 2016

PORVOON MUSEON OPETUSPALVELUT 2016 PORVOON MUSEON OPETUSPALVELUT 2016 TERVETULOA KONKKARONKKAAN! Porvoon museon työpajatoiminta keväällä 2016 Holmin talon alakerrassa avautui maaliskuussa 2014 kokeellinen työpajatila - KONKKARONKKA. Uusissa

Lisätiedot

Martti Raevaara 24.5.2007 Virta III. OPETUSSUUNNITELMA lukuvuosille 2007-2010. Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelma Virta@ -koulutus (TaM)

Martti Raevaara 24.5.2007 Virta III. OPETUSSUUNNITELMA lukuvuosille 2007-2010. Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelma Virta@ -koulutus (TaM) Martti Raevaara 24.5.2007 Virta III OPETUSSUUNNITELMA lukuvuosille 2007-2010 Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelma Virta@ -koulutus (TaM) Virt@ -koulutuksen opinnot johtavat taiteen maisterin tutkintoon

Lisätiedot

2 Opintojen kesto ja laajuus

2 Opintojen kesto ja laajuus Wienin yliopisto Fennistiikan BA- opintojen tutkintovaatimukset (epävirallinen, lyhennetty suomennos) Alkuperäiset saksankieliset tutkintovaatimukset on julkaistu Wienin yliopiston ilmoituslehdessä (Mitteilungsblatt

Lisätiedot

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin

Lisätiedot

Esitutkimus. Asiakastyöpajat

Esitutkimus. Asiakastyöpajat Suomen käsityön museo selvitti syksyllä 2013 nuorten aikuisten museoissa käymättömyyden syitä ja kehitti palvelumuotoilukoulutuksen avulla omaa toimintaansa vastaamaan paremmin heidän tarpeitaan. Lopputuloksena

Lisätiedot

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,

Lisätiedot

Kevään 2010 fysiikan valtakunnallinen koe

Kevään 2010 fysiikan valtakunnallinen koe 120 Kevään 2010 fysiikan valtakunnallinen koe 107 114 100 87 93 Oppilasmäärä 80 60 40 20 0 3 5 7 14 20 30 20 30 36 33 56 39 67 48 69 77 76 56 65 35 25 10 9,75 9,5 9,25 9 8,75 8,5 8,25 8 7,75 7,5 7,25 7

Lisätiedot

Työssäoppimisjakso. Terhi Tiilikka ARTE 13 (tekstiili) Kobe, Japani 1.11.2014-4.1.2015

Työssäoppimisjakso. Terhi Tiilikka ARTE 13 (tekstiili) Kobe, Japani 1.11.2014-4.1.2015 Työssäoppimisjakso Terhi Tiilikka ARTE 13 (tekstiili) Kobe, Japani 1.11.2014-4.1.2015 Kobe? Kobe - yksi Japanin suurkaupungeista (~1,6 milj. asukasta) ja tärkeä satamakaupunki, joka sijaitsee Hyogon prefektuurissa

Lisätiedot

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,

Lisätiedot

Kulttuuriperintöopetukseen ohjaaminen. Kokemuksia Rauman normaalikoulusta Outi Kokkonen Kirsi Urmson Liisa Hollming Mervi Palviainen

Kulttuuriperintöopetukseen ohjaaminen. Kokemuksia Rauman normaalikoulusta Outi Kokkonen Kirsi Urmson Liisa Hollming Mervi Palviainen Kulttuuriperintöopetukseen ohjaaminen Kokemuksia Rauman normaalikoulusta Outi Kokkonen Kirsi Urmson Liisa Hollming Mervi Palviainen 28.11.2005 Kulttuuriperintöopetus Rauman normaalikoulussa Teoreettinen

Lisätiedot

Taidetta Turun taidemuseossa

Taidetta Turun taidemuseossa Taidetta Turun taidemuseossa Turun taidemuseon toimintaa ylläpitää Konstföreningen i Åbo - Turun Taideyhdistys ry. Vuonna 1891 toimintansa aloittanut Taideyhdistys on perustettu edistämään taiteen harrastusta,

Lisätiedot

Mitä on moderni fysiikka?

Mitä on moderni fysiikka? F2k-laboratorio Fysiikka 2000 luvulle Toiminnassa vuodesta 2011 Modernin fysiikan töitä pääasiassa lukiolaisille opettajan ja ohjaajan opastuksella Noin 40 ryhmää/vuosi Myös opeopiskelijoiden koulutusta

Lisätiedot

Fysiikan historia Luento 2

Fysiikan historia Luento 2 Fysiikan historia Luento 2 Ibn al- Haytham (Alhazen), ensimmäinen tiedemies Keskiajan tiede Kiinnostus =iloso=iaa ja luonnontiedettä kohtaan alkoi laantua Rooman vallan kasvaessa Osa vanhasta tiedosta

Lisätiedot

Varjomaailma sarjakuvan ja verkkosivuston vastaanotto. Tuuli Erkko Varjomaailma hankkeen loppuseminaari 12.5.2008

Varjomaailma sarjakuvan ja verkkosivuston vastaanotto. Tuuli Erkko Varjomaailma hankkeen loppuseminaari 12.5.2008 Varjomaailma sarjakuvan ja verkkosivuston vastaanotto Tuuli Erkko Varjomaailma hankkeen loppuseminaari 12.5.2008 Varjomaailma sarjakuva Sarjakuvaa jaettiin 70 000 kappaletta yli 1000 kouluun, koko Suomen

Lisätiedot

ENGLANNIN OPPIAINEEN INFO

ENGLANNIN OPPIAINEEN INFO ENGLANNIN OPPIAINEEN INFO kaikille englannin opiskelijoille to 21.4.2016 klo 16.00 Paikalla englannin oppiaineen pääedustaja professori Paula Kalaja, yliopistonopettaja Jaana Toomar ja amanuenssi Anna-Maria

Lisätiedot

苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015

苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015 苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015 Hei kaikille lukijoille. Olen Tytti Teivonen, matkailualan opiskelija Luksiasta. Olin työssäoppimassa Suzhoussa Kiinassa hotellissa kaksi kuukautta. Hotelli, jossa olin, on

Lisätiedot

Numeeriset arviot. Opintojaksolla vallinnut ilmapiiri loi hyvät puitteet oppimiselle. Saavutin opintojaksolle määritellyt osaamistavoitteet

Numeeriset arviot. Opintojaksolla vallinnut ilmapiiri loi hyvät puitteet oppimiselle. Saavutin opintojaksolle määritellyt osaamistavoitteet Tämä asiakirja sisältää opiskelijoiden antaman palautteen opettajan Metropoliassa vuoteen 2014 mennessä opettamista kursseista. Palautteet on kerätty Metropolian anonyymin sähköisen palautejärjestelmän

Lisätiedot

Opiskelijan motivaation rakentuminen ja ylläpitäminen virtuaaliympäristössä

Opiskelijan motivaation rakentuminen ja ylläpitäminen virtuaaliympäristössä Opiskelijan motivaation rakentuminen ja ylläpitäminen virtuaaliympäristössä Esimerkkinä Palvelujen markkinointi kurssin verkkototeutus Virpi Näsänen 16.11.2016 Lähtökohtatilanne Sovimme Aalto-yliopiston

Lisätiedot

Kalevala-projekti 2012-2013

Kalevala-projekti 2012-2013 Kalevala-projekti 2012-2013 Turun Normaalikoulu 4B Jarno Nieminen, Henna Laaksonen, Riikka Haavisto, Jutta Digert Kalevala-projekti toteutettiin syksyn 2012 aikana, osana Turun yliopiston opettajankoulutuslaitoksen

Lisätiedot

Toteutus Kurssilla keskustellaan, tehdään harjoituksia ja ryhmätöitä, tavataan erimaalaisia ihmisiä ja tehdään vierailuja.

Toteutus Kurssilla keskustellaan, tehdään harjoituksia ja ryhmätöitä, tavataan erimaalaisia ihmisiä ja tehdään vierailuja. Kuvaukset 1 (5) Kulttuurien tuntemus Kun kulttuurit kohtaavat, 1 ov (YV13KT2) oppii viestimään eri maista tulevien ihmisten kanssa oppii ymmärtämään, mistä kulttuuri- viestintäerot johtuvat kuinka eri

Lisätiedot

Eira Paunu ~ Optima Magistra Vitae

Eira Paunu ~ Optima Magistra Vitae Eira Paunu ~ Optima Magistra Vitae Toimituskunta Lassi Karivalo Pirjo-Liisa Sillgren Merja Karivalo Tanja Nieminen Jyväskylä 2014 Jyväskylän Nuorten Naisten Kristillinen Yhdistys ry, 2014 Toimituskunta:

Lisätiedot

KANSALAISOPISTO TARJOAA TIETOA, TAITOA JA ELÄMYKSIÄ!

KANSALAISOPISTO TARJOAA TIETOA, TAITOA JA ELÄMYKSIÄ! ILOA VÄREISTÄ JA LUONNOSTA Päivämäärät 8.3.-7.6.2017 Kellonaika keskiviikkoisin klo 10.00-14.15 Piritan grafiikan luokka, Hämeentie 34 (Vanha valkoinen kaksikerroksinen kivitalo City-marketin vieressä).

Lisätiedot

Ohjausta opintielle yhteisöllisesti Rehjan saaressa. OpinTorin teemaryhmä Yhteisöllisyys oppimisen tukena Oulun yliopisto 14.5.

Ohjausta opintielle yhteisöllisesti Rehjan saaressa. OpinTorin teemaryhmä Yhteisöllisyys oppimisen tukena Oulun yliopisto 14.5. Ohjausta opintielle yhteisöllisesti Rehjan saaressa OpinTorin teemaryhmä Yhteisöllisyys oppimisen tukena Oulun yliopisto 14.5.2008 Anna Launonen Opintojen aloitus Rehjassa Osa opintojaksoa: Opiskelu ja

Lisätiedot

Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto Eero Pirttijärvi. Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä

Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto Eero Pirttijärvi. Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto 22.11.2006 Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä Laajennan puheenvuoroani käsittämään Päihkeestä tehtyjä tutkimuksia. Kommentoin aluksi Päihkeestä viime

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi Lukuvuosi - Yksikkö Esiopetusryhmän nimi Esiopetusryhmän henkilöstö Lukuvuoden painotusalueet Esioppilaiden määrä Tyttöjä Poikia LUKUVUODEN TYÖAJAT Syyslukukausi / 20 - / 20 Syysloma / 20 - / 20 Joululoma

Lisätiedot

KANDIVAIHEEN OPISKELIJAINFO

KANDIVAIHEEN OPISKELIJAINFO 1 KANDIVAIHEEN OPISKELIJAINFO HOPS 2 TUTKINTORAKENNE TUTKINTOVAATIMUKSET OPETUSOHJELMA KAIKENLAISTA KÄTEVÄÄ Reija Satokangas FT, yliopistonlehtori RS 2012 2 Tutkintojen koostaminen HuK (kaaviot Manuaalissa)

Lisätiedot

Osaamisperustaisen opetussuunnitelman ABC , Futurex -seminaari Mika Saranpää / HH AOKK

Osaamisperustaisen opetussuunnitelman ABC , Futurex -seminaari Mika Saranpää / HH AOKK Osaamisperustaisen opetussuunnitelman ABC 11.10.2011, Futurex -seminaari Mika Saranpää / HH AOKK Oppisopimustyyppisen täydennyskoulutuksen kaksi vaihtoehtoa: hegeliläinen ja marksilainen Toisaalta, Gilles

Lisätiedot

RAPORTTI TYÖELÄMÄJAKSOLTA 1.1.-28.2.2011

RAPORTTI TYÖELÄMÄJAKSOLTA 1.1.-28.2.2011 1 RAPORTTI TYÖELÄMÄJAKSOLTA 1.1.-28.2.2011 Peruspalvelukuntayhtymä Kallio / Pirttirannan päiväkoti Peruspalvelukuntayhtymä Kallio / Peltopuiston päiväkoti Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymä Oulaisten

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Kieliä Jyväskylän yliopistossa

Kieliä Jyväskylän yliopistossa ieliä Jyväskylässä Kieliä Jyväskylän yliopistossa Pääainevalikoimaamme kuuluvat seuraavat kielet: englanti ranska ( romaaninen filologia ) ruotsi saksa suomi suomalainen viittomakieli venäjä Sivuaineena

Lisätiedot

lehtipajaan! Oppilaan aineisto

lehtipajaan! Oppilaan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Oppilaan aineisto OSA 1: Tietoa sanomalehdestä Mikä on lehtipaja? Tässä lehtipajassa opit tekemään uutisia Luokkanne on Aamulehti junior -lehden toimitus it Saat oman ammatin ja

Lisätiedot

OPINNÄYTE OJENNUKSEEN. Se on vaan gradu!

OPINNÄYTE OJENNUKSEEN. Se on vaan gradu! OPINNÄYTE OJENNUKSEEN Se on vaan gradu! 5.10.2011 Jaana O. Liimatainen Päivän ohjelma 15.15-17 Teemat: Opinnäytetyöprosessi Meininkiä tekemiseen esitys löytyy: valmistu.net http://teemailtapaivat.wikispaces.com

Lisätiedot

Tyhjän tilan hallintaa

Tyhjän tilan hallintaa Teoksesta Vieraana pohjoisen valossa. 2009. Rovaniemi: Lapin yliopisto. Toimitus: Olli Tiuraniemi ja Marjo Laukkanen Kuvatoimitus: Pirjo Puurunen Graafinen suunnittelu: Annika Hanhivaara Tyhjän tilan hallintaa

Lisätiedot

Jyväskylä Valon kaupunki 22.9.2012

Jyväskylä Valon kaupunki 22.9.2012 Jyväskylä Valon kaupunki 22.9.2012 Alvar Aallon jalanjäljillä Lähdimme Kirstin kanssa kahden tutustumaan junakyydillä Jyväskylän elämään, maisemiin ja ihmisiin. Jyväskylä on minulle nuoruudestani tuttu

Lisätiedot

HELENA AAVARINNE, THT, KASV.LIS. HOITOTIETEELLISEN KOULUTUKSEN JA TUTKIMUSTOIMINNAN ALKUVAIHEITA OULUN YLIOPISTOSSA

HELENA AAVARINNE, THT, KASV.LIS. HOITOTIETEELLISEN KOULUTUKSEN JA TUTKIMUSTOIMINNAN ALKUVAIHEITA OULUN YLIOPISTOSSA HELENA AAVARINNE, THT, KASV.LIS. HOITOTIETEELLISEN KOULUTUKSEN JA TUTKIMUSTOIMINNAN ALKUVAIHEITA OULUN YLIOPISTOSSA TAUSTAA JA VALMISTELUTYÖTÄ KOULUTUKSEN ALOITTAMISEKSI Kansainvälinen yhteistyö Ulkomailta

Lisätiedot

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Kaivostoimintaa FAMCON:n Suomen kaivoksilla johtanut Jakob Wilson oli syntymänimeltään Jaakko Sjöberg ja lähtöisin pohjanmaalta, Kalajoelta (syntynyt 7.10.1846). Hänen

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

Lapin yliopisto Yhteiskuntatieteiden tiedekunta MATKAILUTUTKIMUKSEN VALINTAKOE 9.6.2011. Valintakoekirja:

Lapin yliopisto Yhteiskuntatieteiden tiedekunta MATKAILUTUTKIMUKSEN VALINTAKOE 9.6.2011. Valintakoekirja: Lapin yliopisto MATKAILUTUTKIMUKSEN VALINTAKOE 9.6.2011 Valintakoekirja: Kostiainen, Ahtola, Koivunen, Korpela & Syrjämaa: Matkailijan ihmeellinen maailma. Matkailun historia vanhalta ajalta omaan aikaamme.

Lisätiedot

Tutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa

Tutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa Tutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa Sosnetin kevätseminaari, Jyväskylä 2014 Marjo Romakkaniemi, yliopistonlehtori Sanna Väyrynen, professori (ma.) Alustuksen rakenne Tarkastelemme tutkimusperusteista

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

Kirjallisuus 2 op Suoritus: Tentti (luennot ja kirjallisuus) ke klo salissa HU207.

Kirjallisuus 2 op Suoritus: Tentti (luennot ja kirjallisuus) ke klo salissa HU207. Saamelainen kulttuuri 25.5.09 SYKSYN 2009 OHJELMA I periodi 24. 8. 16. 10. ja II periodi 26. 10. 18.12.2009 Viikolla 43 eli 19.- 23.10.2009 ei ole luentoja. PERUSOPINNOT 683371P Johdatus saamelaiseen kulttuuriin

Lisätiedot

Työssäoppiminen Saksan Rietbergissä

Työssäoppiminen Saksan Rietbergissä Työssäoppiminen Saksan Rietbergissä 6.10. 14.11.2014 Sisustusrakennusalan opiskelijat Anne Kinnunen ja Johanna Laukkanen Piippolan ammatti- ja kulttuuriopisto Ajatuksena oli lähteä työharjoittelujakson

Lisätiedot

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / 24.4. muistio Parasta ja hyödyllistä hankkeessa on ollut Tapaamiset. On tutustuttu toisiimme ja eri kaupunkien matkailutiloihin. Muiden tekemisen peilaaminen omaan toimintaan

Lisätiedot

"KORKI" Näyttelyvaihto Ars-Häme, Hämeenlinna/ PskovART, Pihkova

KORKI Näyttelyvaihto Ars-Häme, Hämeenlinna/ PskovART, Pihkova "KORKI" Näyttelyvaihto Ars-Häme, Hämeenlinna/ PskovART, Pihkova 2014-2015 "Dom na Nabereznoi"- PskovArt yhdistyksen galleria ja ateljeetilat Pihkovassa Riitta Kopra ja Pilvi Ojala osallistuivat Ars-Häme

Lisätiedot

Shanghai OPINTOMATKA, SÄHKÖALA

Shanghai OPINTOMATKA, SÄHKÖALA Shanghai OPINTOMATKA, SÄHKÖALA Niklas Sillander Luksia Marraskuu, 2015 Matkaan mars! Laukku on pakattu ja kaikki tarvittava varmistettu moneen kertaan olevan mukana joten nyt vain odotellaan kyytiä lentokentälle,

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot