KIELISILTA SUOMEN VIITTOMAKIELEN TULKIT RY

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KIELISILTA SUOMEN VIITTOMAKIELEN TULKIT RY 02 2010"

Transkriptio

1 KIELISILTA SUOMEN VIITTOMAKIELEN TULKIT RY

2 2 Kielisilta issn Julkaisija Suomen Viittomakielen Tulkit ry Toimitus Kielisilta, Suomen Viittomakielen Tulkit ry c/o Halkosaari, Mannerheimintie 94 A 30, Helsinki, puh , Palautusosoite Eveliina Sipilä, Myllykyläntie 14 B 4, Lapua Päätoimittaja Liisa Halkosaari, Toimitussihteeri Ada Trogen, Toimittajat Sanna Ala-Sippola, Terja Hannola, Minttu Laine, Emilia Norppa, Salla Vallius Toimittajien osoitteet ovat muotoa Editori Kaisa Markkula, Kuvankäsittely Kaisa Snellman, Oikoluku Sirpa Lotsari Markkinointi Toimitus, Taitto ja ulkoasu Kairo Graphics Oy Paino Jyväskylän Yliopistopaino, Cygnaeuksenkatu 3, Jyväskylä Paperi G-print 115 g, kansi G-print 150 g Osoitteenmuutokset Kielisilta postitetaan jäsenille Akavan Erityisalojen jäsenrekisteriin ilmoitettuun osoitteeseen. Jos olet AE:n jäsen, tee osoitteen- ja nimenmuutosilmoitus AE:n jäsensihteerille tai jäsenyyssivuilla osoitteessa www. akavanerityisalat.fi. Muut tilaajat voivat tehdä muutosilmoituksen SVT:lle osoitteeseen Aineistopäivä, ilmestymispäivä 3/2010 aineistopäivä 3.9., ilmestyy /2010 aineistopäivä , ilmestyy Kielisilta ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Lehtitilaukset Kestotilaus 28,00 euroa, kappalehinta 9,50 euroa (+postituskulut) Lehdessä esiintyvien yksittäisten kirjoittajien esittämät mielipiteet eivät välttämättä vastaa SVT ry:n virallista kantaa. Kannen kuva TEKIJÄ MAIJA FAGERLUND Olen ammatiltani tekstiilisuunnittelija ja suunnittelen työkseni kuoseja ja kuvioita erilaisiin tarkoituksiin, lähinnä kankaisiin. Useimmiten teen kuoseja suoraan eri yrityksille, mutta teen välillä myös pientä omaa tuotantoa tai suunnittelen jotakin ihan omaksi ilokseni. Puisto-kuosista olen painattanut pienen määrän kangasta, ja tehnyt siitä keittötekstiilejä ja laukkuja myytäväksi Suomessa ja Japanissa. Ideoita Puisto-kuosiin olen saanut luonnosta ja vanhojen Muumi-sarjakuvien tunnelmasta. Yleensäkin saan ideoita luonnosta, kasveista, taiteesta ja vanhoista hienoista kuvituksista ja kankaista. Ystäväni on viittomakielen tulkki, ja sitä kautta Puisto päätyi Kielisillan kanteen. jäsenmaksut 2010 Varsinainen jäsen 1,3 % päätoimen palkasta maksetaan Akavan Erityisaloille. Lisätiedot: Opiskelijajäsen 0 /vuosi. Mikäli työssäoloehto täyttyy, opiskelija maksaa tuloistaan 1,3 % Akavan Erityisaloille. Lisätiedot: Kannatusjäsen Henkilöjäsenet 35 /vuosi. Lasku lähetetään. Yritykset, yhdistykset ja muut yhteisöt 70 /vuosi. Lasku lähetetään.

3 Kielisilta 02/2010 SVT - YHDISTYS ASIALLA 04 Puheenjohtajan palsta Etiikan loputon suo 05 Ajankohtaista SVT:ssä Kuusisataa! 07 Alue-esittely Tiesikkö nää että Oulussa Toimitukselta 3 08 Mikä tekee välittäjän? VIITOTTUJEN KIELTEN TUTKIMUS 10 Mikä on listapoiju? 13 Oppia ikä kaikki Viittomakieli työkielenä 16 Kotuksen pakkohyvästit viittomakielelle Vähemmistökielten tutkimus siirretään yliopistoihin 18 3BatS Perustutkimusta viitotusta kielestä ja sen perusyksiköistä 19 Mistä on ymmärrettävät tekstit tehty? 20 Nordic Seminar eettisten pohdintojen äärellä 23 Mitä kelaat? Vammaisten tulkkauspalvelun suunnittelu täydessä käynnissä 24 Koulutukset Itsensä kehittäminen rikastuttaa 26 Ammatillisesti ajateltuna Sitoudun Tulkkausta kaikilla kielillä 28 Edunvalvonta 29 Opiskelijapalsta Kelaa sitä! 30 Ilmoitustaulu 31 Go efsli Lue minut Siis kuka tää Liddell on? KUVA TURO VIHERMAA Kesä kolkuttelee jo ovella ja hyvä niin. Menneen talven lumimassat ja takkuavat liikenneyhteydet raastoivat ainakin allekirjoittaneen asioimistulkin hermoja. Nyt on kevyempi kulkea. Kevään mittaan on tapahtunut. Maaliskuussa järjestetty viittomakieliseminaari kokosi yhteen tiedonjanoisia ihmisiä. Perjantaipäivän aiheena Jyväskylässä oli viitottujen kielten tutkimus, ja tämän siirsimme pääteemaksi myös kädessäsi olevaan lehteen. Kieleen liittyvän tiedon ohella myös etiikka toimii työmme perustavana lähtökohtana. Huhtikuussa järjestetty Nordic Working Seminar pureutui tähän tulkkauksen alueeseen. Ammattieettiset säännöt on laadittu ammattikunnan toiminnan sääntelemiseksi, mutta onko tulkin toiminta automaattisesti eettistä tai epäeettistä sen mukaan, vastaako se sääntöjä? Onko meillä joustovaraa? Seminaariväki antoi äänensä kuulua, mutta mitä mieltä sinä olet? Kielisillan uudeksi toimitussihteeriksi on valittu Ada Trogen. Nimi saattaa kuulostaa tutulta, onhan Ada toiminut ansiokkaasti myös SVT:n hallituksessa. Tiedossa on siis uusia ideoita, erilaista näkökulmaa ja lisää resursseja teidän lukijoiden iloksi! Toivotamme Adan lämpimästi tervetulleeksi tiimiimme. Kesällä Kielisiltakin virittäytyy lomatunnelmiin. Otetaan lunkisti, sillä syksyllä on varmasti täysi tohina päällä. Terja

4 4 PUHEENJOHTAJAN PALSTA Etiikan loputon suo TEKSTI LIISA HALKOSAARI KUVA S. JOKINEN KUVITUS EEMELI NIEMINEN Kevään Nordic Seminarin palautteissa kommentoitiin, että Kalelan haastattelemat tulkit ja tulkkaus- etiikkaa käsittelevästä tutkimuksesta. aina tätä samaa. En ihmettele palvelun käyttäjät olivat yhtä mieltä siitä, yhtään! SVT:n vuoden teeman, että tulkki toki on vaitiolovelvollinen, mutta Etiikkaa ja edunvalvontaa, mukaisesti etiikkaa käsitellään ja siitä keskustellaan. Tosin moissa tilanteissa työskentelevien tulkkien ehdottomuutta ei nähty tarpeellisena. Sa- se on läsnä kaikkialla ihan ilman teemoitteluakin. Ammattisäännöstön pykälät kolkut- helpottavat tulkkausta. suotaisiin jakavan yleisiä tietoja, mikäli ne televat omaatuntoa, hiertävät takaraivossa Tutkimuksen tulokset vahvistavat epävarmoissa tilanteissa. Joskus olisi kivaa samaa ajatusta, josta on viime vuosina olla ajattelematta niitä ollenkaan. Kuin epämiellyttävä naapuri kunpa emme törmäisi topäivillä: ammattisäännöstömme kaipaa keskusteltu kentällä, Kielisillassa ja opin- rappukäytävässä. päivittämistä. Ja alallamme on huutava pula Tulkki noudattaa ehdotonta vaitiolovelvollisuutta. Jep. Edes asiakkaat mattisäännöstön uusiminen voisi tapahtua. etiikan tutkimuksesta, jonka pohjalta am- eivät ole ehdottomuudesta yhtä mieltä Tutkimus myös vahvistaisi ammattimme ammattisäännöstön kanssa. Tämä käy ilmi professionaalistumista. Kuuloliiton järjestösihteerin, Esa Kalelan Ammattisäännöstön päivittämiseen syksyllä 2010 julkaistavasta tulkkauksen tarvitaan myös yhteistä, avointa keskustelua tulkkien, tulkkikouluttajien ja asiakasryhmien kesken. Tähän sopiva foorumi, tai ainakin paikka, mistä aloittaa, on Tulkkitoiminnan yhteistyöryhmä (TTYR). Yhteistyöryhmä on viimeiset kaksi vuotta keskittynyt vahvasti uuteen tulkkauspalvelulakiin ja sen aiheuttamiin muutoksiin, ehkä seuraava iso urakka voisi olla ammattietiikan uudelleenmuokkaus. Onko esimerkiksi säännöstön viimeinen pykälä roolien erillään pitämisestä jo aikansa elänyt itsestäänselvyys? Tulkki ottaa vastaan toimeksiannon vain, jos hänellä on siihen tarpeellinen pätevyys, ja jossa hän ei ole jäävi. Kalelan tutkimuksessa haastatellut pitivät tärkeänä sitä, että tulkin mahdollinen jääviys tuodaan esille, joko tulkin itsensä tai muun paikallaolijan toimesta. Hallintolain 28 määrittelee virkamiehen esteellisyyttä eli jääviyttä, ja usean tarkan esimerkin jälkeen viimeisenä kohtana on jos luottamus hänen puolueettomuuteensa muusta erityisestä syystä vaarantuu. Mikäli tulkitsemme ammattisäännöstöämme samoilla periaatteilla, jääviyteen riittää, jos läsnäolijat kokevat, etteivät voi luottaa tulkin puolueettomuuteen. Ja se pätevyys sitten. Harva ihan tarkoituksella ottaa liian vaikeita keikkoja vastaan. Mutta mitkä ovat tulkin oikeudet ja velvollisuudet, kun tulkattavan tilanteen vaikeustaso ilmenee vasta paikan päällä? Kuka kehtaa nostaa kädet ja ilmoittaa, ettei ole kykenevä toimimaan tässä tilanteessa tulkkina? Itse en ole kertaakaan tehnyt niin, vaikka jälkeenpäin ajatellen olisi pitänyt. Varsin esimerkillistä. Liisa Halkosaari

5 AJANKOHTAISTA SVT: SSÄ 5 Kuusisataa! TEKSTI LIISA HALKOSAARI KUVA KAISA SNELLMAN Arvatkaas mitä? Yhdistyksemme jäsenmäärä nousi aivan huomaamatta yli seuraavan täyden sadan. Numero vain pisti silmään, kun jäsenvastaavamme tarkisti vielä kerran toimintakertomuksen luvut. Vuoden 2009 lopussa jäseniä oli tasan 600! Tämä numero vaikuttaa muuallekin: kevätkokous evästi hallitusta ylijäämän käyttämisessä, ja päädyimme lahjoittamaan efslin SAF-rahastolle euron per jäsen, eli 600 euroa. Vähävaraisempien Euroopan maiden tulkkitoiminnan kehittymistä voi tukea myös rivitulkki lahjoittamalla pienenkin summan SAF:iin näillä varoilla myös moldovalaisilla ja kosovolaisilla tulkeilla on mahdollisuus osallistua efslin seminaariin. Kalenteri 2011 Ylijäämää kertyi viime vuodelta yli euroa. Syitä tähän ei tuntunut oikein löytyvän rahaan vaan ei käytetty millään sektorilla ihan niin paljon kuin oli suunniteltu, ja lisäksi sitä tuli taas tasaisen nousevaan tahtiin joka kuussa enemmän kuin odotimme. Yksi selvä vaikuttaja oli Nordic Seminar, jolle oli varattu budjetti jo vuoden 2009 talousarviossa, mutta tapahtuma siirtyi käytännön syistä tälle vuodelle. Eli noin euroa ylijäämästä on jo käytetty. Useiden palautteiden perusteella kevätkokous perusti työryhmän, joka ryhtyy suunnittelemaan ylijäämävaroilla Tulkin kalenteria vuodelle Työryhmään kuuluvat Anitta Malmberg, Salla Vallius, Tarja Pauni ja Terhi Kalliomäki. Kalenteri tulee todennäköisesti olemaan jäsenille ilmainen, vaikka moni on ilmaissut halunsa vaikka maksaa siitä. Hillitkää siis ostohalunne, kalenteri postitettaneen taas vuoden viimeisen Kielisillan ohessa. (L)opetusministeriö OPM on saanut uuden nimen, kun kenttä on huolissaan muun muassa Diakin medianomikoulutuksen lopettamisesta. Samalla vaarantuu tulkkikoulutuksen tulevaisuus. Onko pienellä koulutusohjelmalla mahdollisuuksia jäädä yksin pyristelemään Turkuun, vai joutuuko koulutus muuttamaan? Jos, niin mihin? Kenttä pursuilee huhuja, SVT:n hallitus seuraa tilannetta ja seisoo Turun Diakin tulkkikoulutuksen takana. Tulevaisuus huolestuttaa tulkkiopiskelijoita muussakin mielessä käytännössä tulkkauspalvelulaissa määriteltyä tulkin työtä voi tulevaisuudessa tehdä koulutuksen suorittanut ja tulkkirekisterissä oleva tulkki. Eli yhdistelmä tulkkirekisterissä, mutta ei vielä valmistunut harjoittelijastatus, jonka turvin opiskelijat ovat työelämään siirtyneet, poistuu enimmäkseen käytöstä. Tämä on yksi kilpailutuksen tuomista muutoksista, joilla toivottavasti on myös positiivisia vaikutuksia. SVT näkisi ristiriitaisena ajaa harjoittelijastatuksen säilyttämistä, kun kentältä asiakkaiden viesti on, että edes valmistuneiden tulkkien taitotaso ei aina riitä. Lisäksi olemme itse korostaneet prosessin kaikissa vaiheissa tulkkauksen laatua, eikä sitä nosteta aloittamalla tulkkaaminen vuotta aiemmin. Huolensa harjoitteluista ja työnsaannista ovat ilmaisseet myös opiskelijajärjestöt HUMAKO ja O Diako omalla kannanotollaan, jonka voit käydä lukemassa tulkit. netin etusivulta. Toivomme, että yritykset jatkavat harjoittelijoiden ottamista entiseen tapaan, vaikka ensi syksy varmasti on kaikille stressaava ja jopa kaoottinen ajanjakso. Rohkaisemme myös opiskelijoita aktiivisesti itse hankkimaan tulkkauskokemuksia, miettimään ja luomaan motivoivia, asiakkaiden kannalta reiluja ja mielekkäitä tilanteita, joissa voi harjoitella tulkkauksen perustaitoja. Ennen tulkkirekisteriin pääsyä harjoittelu toteutetaan luonnollisesti edelleen ohjattuna. Syksyllä Tampereelle Yhdistyksen syyskokous ja opintopäivät järjestetään Tampereella Suunnitelmissa on jälleen yksi päivä suomalaisella viittomakielellä ja toinen suomeksi. Suomenkielinen päivä pyritään järjestämään yhteistyössä ja yhteisenä Suomen kirjoitustulkit ry:n kanssa. Kevätkokouksessa ehdotettiin aiheeksi muun muassa solidaarisuutta kilpailutuksen vallatessa mieliä: Olisi hyvä pohtia sitä, miten ja missä asioissa eri firmoista tulevat tulkit tekevät yhteistyötä. Jos sinulla on ehdotuksia opintopäivien aiheiksi tai puhujiksi, lähetä niitä hallitukselle, Kun tulkki ei enää riitä SVT on vienyt Tulkkitoiminnan yhteistyöryhmään keskusteltavaksi aiheen, joka tuli

6 6 AJANKOHTAISTA SVT: SSÄ alunperin pirkanmaalaisten tulkkien aloitteesta keskusteluun: Mitä tulisi tehdä, kun pelkkä tulkkaus ei riitä. Alueen tulkit perustivat työryhmän, joka keskusteli aiheesta ja pyrki löytämään ratkaisuja tilanteisiin, joissa tulkit ovat hankalassa välikädessä he näkevät, että asiakas tarvitsisi tilanteeseen jonkun muun kuin tulkin, mutta eivät voi vaitiolovelvollisuuden vuoksi asiasta kenellekään mainita. Pirkanmaalaisten työryhmä kirjasi muun muassa esimerkin: Vanhus on lääkärin vastaanotolla. Tilanne näyttää sujuvan hyvin, asiakas nyökkäilee ja vaikuttaa ymmärtävän asian. Tilanteen jälkeen vanhus kääntyy tulkin puoleen ja kyselee lääkkeen nimeä ja annostusohjeita. Tulkki suosittelee varmistamaan asian lääkäriltä, mutta asiakas lähteekin suoraa kotiin. Mikäli henkilö käy säännöllisesti itse hoitamassa asioitaan tulkin välityksellä, saattaa lähipiirille tulla virheellinen kuva aktiiviselta vaikuttavan omaisensa kunnosta. Muistisairaudesta kärsivä henkilö saattaa käydä hoitamassa yhtä ja samaa asiaa useampaan otteeseen. Tulkeilla oli myös huoli siitä, miten ikääntyvä viittomakielinen vanhus kommunikoi lastensa kanssa jos yhteisenä kielenä toimii jonkinlainen kotikieli, jääkö tilanteen heikkeneminen huomaamatta? Kevätkokouksen jatkokokous järjestetään klo Helsingissä, osoitteessa Malminraitti 17 A, 3. krs. Kokouksessa käsitellään kevätkokouksessa kesken jääneet asiat, eli tilintarkastajien lausunto ja vastuuvapauden myöntäminen tilivelvollisille. Eihän mennyt koulutus sivu suun? Akavan Erityisalojen koulutustarjonta ja paikallistapahtumat pyörivät myös kesällä. Heinäkuussa on kainuulaisille tiedossa vierailu Kuopion asuntomessuille, Etelä-Savon alueen jäsenet pääsevät Repoveden kansallispuistoon retkeilemään ja Pohjois-Savossa harrastetaan rivitanssia. Mukaan pääset helposti ilmoittautumalla sähköisesti. Klikkaa -sivun yläreunasta tekstiä Jäsenkirjautuminen. Kirjautumiseen tarvitset jäsennumerosi (löytyy jäsenkortista) ja syntymäaikasi, joka toimii salasanana ensimmäisellä kerralla. Valitse listalta tilaisuus, johon haluat osallistua and you re in! Saatko Kielisillan vaikka ei pitäisi? Yhdistyksestä erotaan lähettämällä kirjallinen ilmoitus hallitukselle tai puheenjohtajalle. Voit tehdä sen sähköpostitse, Jäsenmaksujen maksamatta jättäminen ei ole eroilmoitus. Tosin siitä voidaan erottaa.

7 ALUE- ESITTELY 7 Tiesikkö nää, että Oulussa... TEKSTI PÄIVI GRANÖ & LAURA SIVONEN KUVAT LAURA SIVONEN liikuntakeskuksen maastoissa. Reippaan metsälenkin päätteeksi nautimme auringon paisteesta ja nuotiomakkarasta. Kirpeä aurinkoinen keli sai ajatuksemme siirtymään jo tulevaan kesään ja seuraavaan tapaamiseemme. Alkukesälle olemmekin jo suunnitelleet tyylipäivää. Asiantuntijaluennon ja henkilökohtaisen asuste-, väri- ja meikkiopastuksen siivittäminä olemme entistäkin tyylikkäämpinä niin hevostallissa, pilkillä kuin kynttiläkutsuilla. Tulkkitapaamisissa virkistyy niin keho, mieli kuin tyylikin! Tulkkitapaamisessa hymy oli herkässä kirpeästä pakkasesta huolimatta Kelan kynnyksellä Kela on tuonut muutoksia kaupunkiimme jo nyt. Oulun kaupungin tulkkikeskuksen tulkit siirtyivät Sign Linen työntekijöiksi alkaen. Oulun kaupungin tulkkikeskuksessa työskentelee tällä hetkellä tulkkivälittäjä. Yhteistyö Oulun alueen tulkkipalvelun tarjoajien, Viittomakielialan Osuuskunta Vian ja Sign Linen, kesken jatkuu kuitenkin käytännössä entisellään. Toisiimme törmäämme kaupungin kaduilla pyöräillessä, mutta aiempaa enemmän saamme tehdä myös paritulkkausta niin asioimis- kuin opiskelutulkkauksissakin. Uusvanhojen tulkkiparien kanssa työskentely tuo mukanaan virkistävää vaihtelua ja uusia näkökulmia. Pakkasta uhmaten Arkisen aherruksen ohessa olemme Oulussa päässeet nauttimaan toiminnallisesta ja piristävästä tulkkitapaamisesta. Me pohjoisen naiset virkistyimme aurinkoisena talvipäivänä ulkoliikunnan merkeissä. Pieni, mutta sitäkin sisukkaampi porukkamme painoi pipon syvälle päähän, uhmasi -27 asteen pakkasta ja lumikenkäili Virpiniemen Pohjois-Pohjanmaan alueen yhdyshenkilöt Päivi (vas.) ja Laura (oik.)

8 8 Mikä tekee välittäjän? TEKSTI MINTTU LAINE KUVA KAISA SNELLMAN Tulkkaustilauksia ovat viime aikoihin asti välittäneet 20 kunnallista ja 14 yksityistä tulkkikeskusta tai välitystä sekä Humakin opetustulkkikeskus (www.tulkit.net, viitattu ). Tulkkauspalvelun uusjaon myötä välitysalueita keskuksineen tullee olemaan viisi. Välityksen kilpailutuksen päätökset tehdään toukokuussa. Yhteinen toiveemme on, että välityksessä hyväksi koetut käytännöt jatkuvat ja kehittyvät edelleen. Näin varmistettaisiin hyvä asiakaspalvelu ja joustava työskentely tulkeille. Sen toteutuminen edellyttää välityksestä vastaavilta ja siinä työskenteleviltä monipuolista ammattitaitoa, kykyä toimia uudistuvassa ympäristössä ja aktiivista, kaikki mahdollisuudet ennakoivaa työotetta sekä tehokkaita tiedonhankinta- ja välitystapoja. Välittäjän ominaisuuksia esitellään tässä Tulkkitoiminnan yhteistyöryhmän tekemän koosteen perusteella. Kiinnostavaa on tässä esitetyn lisäksi pohtia, minkä tasoinen tietotaito ja ominaisuudet ovat välittäjälle välttämättömiä ja mitkä piirteistä tekevät välittäjästä poikkeuksellisen etevän. Välitystoiminnan uudistuminen tuonee työnkuvaan myös muutoksia, mitä toimitus on kiinnostunut seuraamaan. Tarkennuksia ja täydennyksiä välittäjän ominaisuuksiin sekä ajatuksia välitystoiminnan uudistuksesta voi esittää toimitukselle: Sisällöllinen tietotaito» Välittäjä tuntee tulkkauskentän vuosien kokemuksen perusteella ja päivittää tietojaan jatkuvasti. Kenttätuntemusta pidetään yllä esimerkiksi tekemällä asioimistulkkauksia ja seuraamalla aktiivisesti alan tapahtumia ja uusia suuntauksia sekä osallistumalla koulutuksiin.» Välittäjä ymmärtää koko tilauksen kulun sen vastaanottamisesta laskutukseen asti. Näin tilauksen vastaanottamisvaiheessa tulee kysyttyä tilaajalta kaikki tarvittavat laskutustiedot ja kustannuspaikkajaot.» Välittäjä hahmottaa hyvin, millaisia taitoja tulkeilla yleensä on tai ei ole ja osaa olennaisissa kohdissa käyttää tietojaan. Välittäjä kykenee tarvittaessa ohjaamaan uutena tilanteeseen menevää tulkkia. Hän hahmottaa erilaisten asiakastilanteiden suuret kokonaisuudet ja tunnistaa samalla kunkin tilanteen sujumisen kannalta olennaiset yksityiskohdat.» Välittäjä tuntee asiakasryhmät ja niiden erityispiirteet. Hän tuntee kuurojen kulttuurin hyvällä tasolla.» Välittäjä hallitsee suomalaisen viittomakielen hyvällä tasolla. Tilaukset voivat tulla suomalaisella viittomakielellä tai suomen kielellä, jossa on vahvaa, ymmärtämiseen vaikuttavaa interferenssiä viittomakielestä.» Välittäjällä on kyky välittää hyvin sekä töitä tulkeille että tulkkeja asiakkaille. Tulkille välitetään kohtuullisia töitä kohtuullisella aikataululla. Välittäjä edistää laadukkaan tulkkauksen toteutumista.» Välittäjä tietää, mitä tulkkaus tarkoittaa, ymmärtää tulkkausprosessin vaativuuden ja hahmottaa tulkin roolin erilaisissa tilanteissa.» Välittäjä hahmottaa kokonaisuuksia eli ymmärtää, mitkä ja miten asiat vaikuttavat toisiinsa. Hän huomioi esimerkiksi seminaaria välittäessään tulkkien sen viikon muut työt ja tarvittaessa muuttaa niitä.

9 9 Tekniset ja ongelmanratkaisutaidot» Välittäjä tuntee laajasti toiminta-alueen julkisia ja muita asiointipaikkoja, hahmottaa viranomaisverkostoja ja asioiden etenemistä eri prosesseissa.» Välittäjällä on toimialueen maantieteellistä tuntemusta.» Välittäjä kykenee priorisoimaan, ellei ohjeistusta ole olemassa, ja käyttämään tervettä maalaisjärkeä.» Välittäjä on tarkka eikä tee toistuvasti virheitä päivämäärissä, kellonajoissa tai muissa asioissa. Välittäjä ei myöskään oleta, vaan tarkistaa epäselvät seikat asiakkaalta ja tulkilta.» Välittäjän pitää ymmärtää puutteellista ja virheellistä suomen kieltä, sekä kirjoitettua että puhuttua. Pitää osata luoda selkokielistä suomea.» Välityksessä työskentelevä pystyy harvoin itse vaikuttamaan työpäivänsä kulkuun. Jokin päivä on kaaos ja seuraava päivä hiljainen. Työ edellyttää organisointi-, keskittymis- ja paineensietokykyä.» Välittäjällä on hyvät atk-taidot.» Välittäjä osaa tulkita työlainsäädännön ja tulkkausalaan sovellettavan työehtosopimuksen ja voimassa olevien suositusten sisältöä siinä määrin, että tulkkien työajoista, -oloista ja -määristä tulee kohtuulliset ja lainmukaiset. Yhteistyötaidot» Välittäjällä on hyvät ja monipuoliset viestintä- ja asiakaspalvelutaidot.» Välittäjä toimii vahvasti yhteistyössä palvelun tilaajan eli Kelan, palveluntuottajien, yksittäisten tulkkien sekä palvelun käyttäjien kanssa. Kaikki edellä mainitut ovat välittäjän tasavertaisia asiakkaita.» Välittäjällä on tärkeä rooli yhtenä palvelutuottajien keskinäisen yhteistyön rakentajana. Säännölliset tapaamiset välityskeskuksien ja palveluntuottajien välillä auttavat luomaan yhteiset pelisäännöt, jotka heijastuvat asiakkaille ja tulkeille hyvänä palveluna ja selkeinä työsääntöinä. Alueelliset erot tulevat tekemään välitystyöstäkin vaihtelevaa, jolloin alueelliset tuottajatapaamiset ovat tarpeen.» Välittäjä pystyy arvioimaan ja ennakoimaan tulkkauksen tarvetta, tulkkaukseen vaikuttavia tekijöitä ja pyrkii vaikuttamaan niihin tarvittaessa ja välittämään tiedon järjestäjille, päättäjille ja toteuttajille.» Välittäjä ei vain suorita töitä pois omista käsistä vaan kantaa vastuuta valinnoistaan. Välittäjää sitovat kilpailutussopimukset, jopa sanktioin.» Välittäjän tulee ymmärtää ja hallita koko kilpailutuskuvio.

10 10 VIITOTTUJEN KIELTEN TUTKIMUS Mikä on listapoiju? TEKSTI KAROLIINA VARSIO Tässä pro gradu -tutkielmaani pohjaavassa artikkelissa esittelen yhden suomalaisessa viittomakielessäkin esiintyvän manuaalisen simultaanisen rakenteen listapoijut. Kerron lyhyesti listapoijujen fonologisesta muodosta ja erilaisista merkityksistä. Viitotuille kielille ominainen piirre on simultaanisuus. Itse viittomat rakentuvat samanaikaisesti tuotettavista rakenneosista. Simultaanisuus näkyy fonologian lisäksi myös muilla kielen tasoilla. Käsillä tuotettavien viittomien kanssa samanaikaisesti viittoja voi esimerkiksi pudistaa päätään ilmaistakseen negaatiota. (Rissanen 1985: ) Pro gradu -tutkielmani keskittyi manuaalisiin simultaanisiin rakenteisiin. Niissä molemmat kädet tuottavat samanaikaisesti erilliset kielelliset ilmaukset. Huomioni näissä rakenteissa oli erityisesti ei-dominoivan käden roolissa. Amerikkalaisen viittomakielen tutkija Scott K. Liddell (2003) on tutkinut eidominoivan käden roolia manuaalisissa simultaanisissa rakenteissa ja nimittää näitä ei-dominoivassa kädessä ilmeneviä rakenteita poijuiksi (buoys). Voidaan ajatella, että poiju linkittää jo todetun asian tulevaan. Poijurakenteissa ei-dominoiva käsi jää paikoilleen ja dominoiva käsi jatkaa viittomista. Perehdyin tutkielmassani erilaisiin poijurakenteisiin suomalaisessa viittomakielessä ja esittelen tässä artikkelissa näistä yhden. Listapoijujen muoto Listapoijut tuotetaan ei-dominoivalla kädellä ja ne muistuttavat muodoltaan numeraaleja YKSI, KAKSI, KOLME, NELJÄ ja VIISI. Ne eroavat numeraaleista kuitenkin seuraavilla tavoilla. Listapoijut tuotetaan numeraaleja alempana neutraalitilassa. Numeraalit ja listapoijut eroavat lisäksi käden orientaation suhteen. Numeraaleissa ojentuneet sormet osoittavat ylöspäin, kun listapoijuissa ojentuneet sormet ovat suuntautuneet yläviistoon tai sivulle. Numeraalit ja listapoijut eroavat toisistaan myös pragmaattisesti ja semanttisesti. Koska listapoijut tuotetaan ei-dominoivalla kädellä, ne voivat jäädä viittomatilaan dominoivan käden jatkaessa viittomista. Numeraalit, jotka tuotetaan puolestaan dominoivalla kädellä, korvautuvat seuraavaksi tuotetulla viittomalla. Listapoijuissa ojentuneet sormet kantavat niille annettuja merkityksiä ja kuvaavat tietyn mittaisia listoja asioista tai selventävät tekstiä, kun taas numeraalit ilmaisevat numeerisia arvoja. (Liddell 2003: 221.) Aineistoni listapoijut noudattivat muodoltaan samoja pääperiaatteita kuin amerikkalaisen (Liddell 2003), norjalaisen ja ruotsalaisen (Liddell, Vogt-Svendsen & Bergman 2007, Nilsson 2007) viittomakielen listapoijut. Muutamia eroavuuksiakin löytyi. Aineistoni viittoja tuotti listapoijuja kahdella eri käsimuodolla: alkaen sekä peukalosta että etusormesta. Lisäksi listapoijujen orientaatiossa oli vaihtelevuutta. Ojentuneet sormet osoittivat sekä pystysuoraan, yläviistoon että vaakasuoraan. Aineiston perusteella on mahdotonta sanoa, onko orientaation eroilla semanttista merkitystä vai johtuuko ero ainoastaan artikulaatiosta. Listapoijujen rakentuminen Listapoijuissa jokainen ojentunut sormi saa sille annetun merkityksen. Listapoijuja voidaan luoda eri tavoin. Viittoja voi kertoa heti, minkä mittaisesta listasta on kyse ja antaa tämän jälkeen jokaiselle ojentuneelle sormelle merkityksen. Tällä tavalla luotua listaa kutsutaan kiinteäksi listaksi (single fixed-lenght list). (Liddell, Vogt-Svendsen & Bergman 2007: ) Esimerkki kiinteän listapoijun käytöstä on tilanne, jossa viittoja esittelee lapsensa. Hän kertoo ensin, montako lasta hänellä on, jonka jälkeen kertoo tarkempia määritteitä jokaisesta lapsesta, esimerkiksi heidän sukupuolensa ja ikänsä. Määrittely tapahtuu niin, että viittoja joko koskettaa ojentunutta sormea ensin ja kertoo sormea edustavan lapsen ominaisuuksista tai hän voi koskettaa sormea määrittelyn jälkeen tai sekä ennen että jälkeen. Näin jokainen ojentunut sormi edustaa tämän jälkeen tiettyä lasta. Listapoiju voidaan luoda myös kohde kerrallaan, jolloin kyse on sekventiaalisesta listasta (sequentially built list). Tällöin listapoijun muodostavat sormet ojentuvat vuorotellen ja saavat merkityksen ennen seuraavan sormen ojentumista. (Liddell, Vogt-Svendsen & Bergman 2007: ) Esimerkissä 1 on nähtävissä yksi aineistoni sekventiaalisesti luoduista kahden kohteen mittaisista listoista. Esimerkissä viittoja koskettaa ojentunutta ei-dominoivan käden etusormea ja antaa tälle merkityksen. Näin muodostunut YKSI-LISTA pysyy viittomatilassa kahden dominoivan käden viittoman ajan. Tämän jälkeen viittoja esittelee toisen asian, jonka hän paikantaa ei-dominoivan käden ojentuneeseen keskisormeen koskettamalla sormenpäätä. Tämä KAKSI-LISTA pysyy viittomatilassa kolmen dominoivan käden viittoman ajan. Sekä Liddell (2003: 224) että Liddell, Vogt-Svendsen & Bergman (2007: 194) toteavat, että viittoja voi tiputtaa listapoijun kaksikätisen viittoman tieltä ja palauttaa listapoijun kaksikätisen viittoman jälkeen viittomatilaan. Heidän mukaansa viittoja

11 VIITOTTUJEN KIELTEN TUTKIMUS 11 Esimerkki 1. Suomalaisen viittomakielen kahden kohteen mittainen lista KOSKETUS-S1 HYVÄ ASIA KOSKETUS-S2 YKSI-LISTA-etusormi KAKSI-LISTA EHKÄ AINA HYVÄ mk:ei Käännös: [Se, että olemme toisillemme tuttuja] on toisaalta on hyvä asia. Toisaalta se ei ole ehkä aina hyvä asia. voi myös viittoa kaksikätisiä viittomia siten, että listapoiju on osa kaksikätistä viittomaa. Listapoiju voi toimia myös viittoman artikulaatiopaikkana. Esimerkki 1 havainnollistaa nämä molemmat tapaukset. Kuten edellä todettiin, viittoja on luonut YKSI-LISTAN, joka pysyy viittomatilassa kahden dominoivan käden viittoman (HYVÄ ja ASIA) ajan. Viittoma ASIA on kaksikätinen viittoma, jonka perusmuodossa dominoivan käden syrjä koskettaa kaksi kertaa ei-dominoivan käden B-käsimuotoista kättä (ks. Suvi artikkeli 85 ASIA). Esimerkissä 1 ei-dominoivan käden YKSI-LISTA toimii kuitenkin tämän viittoman artikulaatiopaikkana. KAKSI- LISTA pysyy viittomatilassa puolestaan kolmen dominoivan käden tuottaman viittoman EHKÄ, AINA ja HYVÄ ajan, joista viittoma EHKÄ (ks. Suvi artikkeli 709 EHKÄ) on kaksikätinen viittoma. Perusmuodossa EHKÄ-viittoma tuotetaan siten, että molemmat G-käsimuotoiset kädet ovat aktiivisia ja molempien käsien ranteet kiertyvät edestakaisin tuottaen vuoroliikkeen. Esimerkissä 1 viittoja tuottaa EHKÄ-viittoman siten, että ei-dominoiva käsi säilyttää KAKSI-LISTAn mukaisen käsimuodon ja dominoiva käsi ottaa viittoman perusmuodon mukaisen G- käsimuodon. Artikulaatiopaikan ja liikkeen suhteen molemmat kädet noudattavat EHKÄ-viittoman perusmuotoa.

12 12 VIITOTTUJEN KIELTEN TUTKIMUS Listapoijujen tehtävä Liddell ei ole ensimmäinen tutkija, joka on käsitellyt ei-dominoivan käden roolia manuaalisissa simultaanisissa rakenteissa. Esimerkiksi quebeciläistä viittomakieltä tutkineet Pinsonneault ja Lelièvre (1997) viittaavat samaan rakenteeseen kuin listapoijut puhuessaan sormenpääluettelosta (fingertip enumeration). He ovat keskittyneet tutkimuksessaan pohtimaan eidominoivassa kädessä ilmenevän luettelon merkitystä. Pinsonneaultin ja Lelièvren (1997: ) mukaan sormenpääluettelon tehtävänä on luoda visuaalisesti havaittava viittauskohde ja mahdollistaa anaforisten viittausten tekeminen. Anaforisilla viittauksilla tarkoitetaan sitä, että paikannettuaan kohteen ei-dominoivan käden sormenpäähän viittoja voi viitata kohteeseen koskettamalla tai osoittamalla kyseistä sormenpäätä, eikä hänen tarvitse viittoa koko kohdetta uudelleen. Jos pohditaan anaforista viittausta lasten esittely -esimerkin avulla, viittoja voisi palata kertomaan esikoisensa uudesta harrastuksesta ainoastaan koskettamalla ei-dominoivan käden etusormea. Tämä kosketus linkittää uuteen asiaan eli harrastukseen kaiken sen tiedon, jonka viitoja on aiemmin antanut tälle sormenpäälle: esimerkiksi esikoinen, tyttö, 15-vuotias. Viittojan ei siis tarvitse uudelleen kertoa kenen harrastuksesta puhutaan. Aineistoni listapoijuilla näyttäisi olevan viittausten mahdollistamisen lisäksi myös toinen tehtävä, johon itse asiassa australialaista viittomakieltä tutkineet Johnston & Schembri (2007) viittaavat. Listapoijujen käyttö näyttäisi olevan yksi tapa lisätä viittomakielisen tekstin koheesiota. Tällöin listapoijuun ei tehdä viittauksia eikä listapoiju palaa viittomatilaan enää uudelleen. Tutkimusaineistossani listapoijujen tehtävistä juuri tämä korostui. Tutkimusaineistonani oli viittomakielinen puhe, mikä saattoi myös tekstityyppinä vaikuttaa listapoijujen määrään ja niiden käyttöön tekstin koheesion lisääjänä. Viittoja esitteli puheen varrella asioita, joihin hän ei enää palannut myöhemmin. Hän käytti listapoijuja paikoitellen samaan tapaan kuin viittomaa SEURAAVA. Listapoijujen käyttö tekstuaalisena keinona on melko ilmeinen. Lopuksi Mikä siis on listapoiju? Listapoiju on eidominoivalla kädellä tuotettava numeraalilta näyttävä viittoma. Listapoijun tehtävänä on muistuttaa vastaanottajaa meneillään olevasta keskustelunaiheesta, jonka viittoja on paikantanut viittomatilassa näkyvään listapoijuun. Viittoja saattaa viitata listapoijuun paikantamiinsa asioihin myöhemmin, tai listapoiju voi toimia ainoastaan tekstin jäsentäjänä ja koheesion tuojana. Ei-dominoivan käden roolia suomalaisen viittomakielen manuaalisissa simultaanisissa rakenteissa ei ole varsinaisesti aiemmin tutkittu. Käyttääpä rakenteista sitten Liddellin mukaista terminologiaa tai jotain muuta, ainakin seuraavia asioita olisi mielenkiintoista tutkia jatkossa: Kuinka pitkät listapoijut ovat mahdollisia suomalaisessa viittomakielessä? Onko aina kyse listapoijusta vai voiko numeraaleja tuottaa samanaikaisesti dominoivan käden kanssa? Mikä on viittausväli eli kuinka pitkän matkan päästä voidaan vielä viitata aiemmin luotuun listapoijuun? Suosiiko tietty tekstityyppi tai kielen rekisteri listapoijujen käyttöä? Lähteet» JOHNSTON, TREVOR & SCHEMBRI, ADAM An introduction to sign language linguistics. Cambridge: Cambridge University Press.» LIDDELL, SCOTT K Grammar, Gesture and Meaning in American Sign Language. Cambridge: Cambridge University Press.» LIDDELL, SCOTT, VOGT-SVENDSEN, MARIT & BERGMAN, BRITA A Crosslinguistic comparison of buoys. Evidence from American, Norwegian and Swedish Sign Language. - Vermeerbergen, M., Leeson, L., Crasborn, O. (toim.), Simultaneity in Signed Languages. s Amsterdam: John Benjamins Publishing Co.» NILSSON, ANNA-LENA The non-dominant hand in a SSL discourse. - Vermeerbergen, M., Leeson, L., Crasborn, O. (toim.), Simultaneity in Signed Languages. s Amsterdam: John Benjamins Publishing Co.» PINSONNEAULT, DOMINIQUE & LE- LIÈVRE, LINDA Enumeration in LSQ (Québec Sign Language): The Use of Fingertip Loci. - Ahlgren, I., Bergman B., & Brennan, Mary (toim.), Perspectives on Sign Language Structure. Papers from the Fifth International Symposium on Sign Language Research. s Durham: International Sign Language Association.» RISSANEN, TERHI Suomalaisen viittomakielen perusrakenne. Helsingin yliopiston yleisen kielitieteen laitoksen julkaisuja No.12. Helsinki: Yliopistopaino.» SUVI = Suvi Suomalaisen viittomakielen verkkosanakirja. Kuurojen Liitto ry Verkkojulkaisu: VARSIO, KAROLIINA Kuvaus suomalaisen viittomakielen poijurakenteista. Pro gradu -tutkielma. Suomalainen viittomakieli, Kielten laitos, Jyväskylän yliopisto.

13 VIITOTTUJEN KIELTEN TUTKIMUS 13 Oppia ikä kaikki viittomakieli työkielenä TEKSTI KARIN HOYER KUVA COLIN ALLEN Kuuro projektiassistentti Valmira Avdullaj (oik.) saa Karin Hoyerilta neuvoja kuulevien tulkkiopiskelijoiden kielenarviointiin. oppiminen. Ensin oli opittava albanialaista ja pian myös kosovolaista viittomakieltä, sillä työtehtäväni laajentuivat myös naapurivaltioon. Koska työkavereita ja yhteistyökumppaneita on ollut eri puolilta maailmaa, myös kansainvälinen viittominen on tullut tutuksi. Olen jälleen kerran löytänyt itseni tutusta tilanteesta, jossa ympärilläni viitotaan enkä pysy perässä. Mieleeni on elävästi tullut tunnelmia Porvoon kuurojen yhdistykseltä tulkkikoulutusajoilta, jolloin me tulkkiopiskelijat emme osanneet juuri muuta kuin sormittaa nimemme. Tuntui usein kiusaannuttavalta jäädä passiivisesti tuijottamaan kuurojen välisiä keskusteluja. Nyt moni asia on toisin. Olen itselleni armollisempi, eikä minua valtaa huonommuuden tunne puutteellisen kielitaitoni takia. Uskallan viittoa toistamiseen: En Monet meistä viittomakielialalla toimivista ammattilaisista eivät ole äidinkieleltään viittomakielisiä. Tällöin korostuu tarve ei ainoastaan ylläpitää vaan jatkuvasti kehittää kielitaitoamme ja syventää tietoamme viitotuista kielistä. Myös minulle kouluttajana ja tutkijana viitottujen kielten parissa tämä on olennainen osa ammattirooliani. Suorittaessani kielitieteen jatko-opintoja olen ehtinyt pohtia omaa oppimistani ja työntekoa. Kysymyksiä on paljon vastauksia vähemmän. Onko viittomakielen tutkimus ylipäätään tärkeää, ja jos on, miksi? Millainen on viitotun kielen aito olemus? Miten lähelle meidän ei-äidinkielisten on mahdollista päästä äidinkielentasoista viittomakielen hallintaa ja kielen tuntemusta? Miten pääsen eroon puheesta päässäni, joka häiritsee viitotun kielen idiomaattista tuottamista? Haluan jakaa kokemuksiani siitä, mitä uusien viittomakielten oppiminen on tuonut mukanaan, millaisia kieliin liittyviä havaintoja olen tehnyt jatko-opintojeni parissa ja miten tämä oppiminen on vahvistanut kielenkäyttöäni ja rooliani kielen ammattilaisena. Lähtöpisteessä jälleen, mutta uusin eväin Minulle tarjoutui noin kahdeksan vuotta sitten tilaisuus olla mukana käynnistämässä Kuurojen Liiton kehitysyhteistyöhankkeen viittomakielityötä Albaniassa, ja tartuin haasteeseen. Haasteita onkin riittänyt, suurimpana kahden uuden viittomakielen Karin Hoyer Yleisen kielitieteen jatko-opiskelija Helsingin yliopisto Kiinnostukseni viitottuihin kieliin heräsi jo teini-iässä kansalaisopiston kurssilla, mutta viittomaan opin vasta aikuisena tulkkikoulutuksen myötä. Valmistuttuani tulkiksi 17 vuotta sitten olen jatkanut kouluttautumista kielitieteen alalla. Viime vuosina olen toiminut sekä kotimaassa että Balkanilla viitottujen kielten koulutus-, tutkimus- ja asiantuntijatehtävissä. Nyt suoritan kielitieteen jatko-opintoja Helsingin yliopistossa.

14 14 VIITOTTUJEN KIELTEN TUTKIMUS KUVA SUSAN EMERSON ymmärrä, voitko viittoa uudestaan? Ja huomaan ymmärtäväni kerta kerralta vähän enemmän. Hyödynnän kaiken olemassa olevan viittomakielisen repertuaarini, koska tiedän, että kommunikointi on tärkeämpää kuin kielellisesti oikeaoppinen muoto. Jokainen tietää, että ainoa tapa oppia kieltä on käyttää sitä, varsinkin kun on kyse kielistä, joista ei ole olemassa minkäänlaista tutkimustietoa tai muodollista opetusta sitähän olimme juuri tulleet käynnistämään. Koska en osaa myöskään maiden puhuttua kieltä albaniaa, en pysty käyttämään sitä oikopolkuna viitottuun ilmaisuun. Tämä osoittautuukin varsin hedelmälliseksi lähtökohdaksi aidon viittomakielisen ilmaisun lähelle pääsemiseksi. En kärsi häiritsevästä puheesta päässäni, jota yritän kääntää viitotulle kielelle, vaan viitottu kieli on itsenäisenä suoraan käytössäni. Muutkin tekijät, kuten balkanilaiselle kulttuurille ominainen runsas eleiden ja ilmeiden käyttö, ovat suotuisia uusien viittomakielten oppimiselle. Ennen kaikkea minulla on loistavia kuuroja kielimalleja, joita hyödynnän täysillä. Tärkein heistä Colin Allen on Karinin kollega ja tärkeä kielimalli, jolta Karin on oppinut paljon. on ollut kollegani Colin Allen, kuuron perhetaustan omaava australialainen kuuro, joka on kanssani samassa tilanteessa oppimassa uusia viittomakieliä. Hänen ansiostaan olen oivaltanut, ettei vika aina välttämättä ole minussa, jos en ymmärrä kuurojen viittomista. Ongelma saattaa olla siinäkin, että kuuro on oppinut viittomaan vasta nuoruus- tai aikuisiässä eikä hallitse kielioppia äidinkielisen veroisesti. Jos Colin ei monen toiston jälkeenkään saa tarinasta selvää, kuka sanoi mitä ja kenelle, hän järjestää neljä tuolia ja pyytää kuuroa näyttelemään asiansa. Kun kieliopilliset viittausstrategiat eivät ole hallussa, on helpompi viitata tarinan eri ihmisiin osoittamalla fyysisessä tilassa olevia tuoleja. Luovaa ongelmanratkaisua parhaimmillaan! Vieraiden viittomakielten oppiminen tuo oivalluksia kotimaisista Kansainvälinen viittominen on haastavaa johtuen sen rajoittuneesta leksikosta. Se pakottaa purkamaan kiinteitä fraaseja ja tuttuja käsitteitä osiin, koska niille ei ole olemassa vakiintunutta viittomaa. Tässäkin Colin on kansainvälisen kokemuksensa ansiosta todella taitava. Itse en monikielisyydestäni huolimatta ole tottunut liikkumaan tasolla, jolla joudun pohtimaan kielten käsitteet auki. Miten esimerkiksi ilmaista kansainvälisesti viittoen selvittää tai ottaa selvää kontekstissa, joka liittyy sanan merkityksen selvittämiseen vieraan sanan tullessa vastaan? Minun vielä pohtiessa ilmaisua Colin on jo taikonut sen eteeni: Kun vieraaseen sanaan törmää ensimmäistä kertaa sanomalehdessä tai TV:n tekstityksessä, siihen yleensä reagoi vain ohittamalla sen. Toisella kerralla ehkä kysyy vieruskaverilta, tietääkö hän, mitä sana tarkoittaa. Viimeistään, kun tuntematon sana tulee vastaan kolmannen kerran, vaivautuu kaivamaan sanakirjan esille tai katsomaan netistä. Olen äimänä Colinin selityksestä; näinhän minunkin prosessini yleensä etenee törmätessäni vieraaseen sanaan! Itse vain en pysty helposti tiedostamaan prosessia saati pukemaan sitä viittomiksi. Kansainvälinen viittominen vaatiikin irtautumaan puhutun kielen leksikkopohjaisista ratkaisuista ja siirtymään kielettömälle ylätasolle eli käsitetasolle, jotta merkityssisällöt voidaan konstruoida uudelleen ja sen jälkeen kielentää. Onko näillä kokemuksilla sitten ollut mitään relevanssia näkemykseeni kotimaisista viittomakielistä? Vaikuttavatko oppimani asiat suomenruotsalaisen ja suomalaisen viittomakielen taitooni? Väitän, että vaikuttavat. Ainakin olen saanut perustavanlaatuisen oivalluksen siitä, etteivät yksittäiset viittomat ole kommunikaatiossa ymmärryksen kannalta pääroolissa. Ratkaisevaa on kielen spatiaalinen morfosyntaksi eli se, miten viittomia modifioidaan ja lauseita muodostetaan. Väärilläkin viittomilla kommunikointi sujuu, kun taas väärällä tai puutteellisella kieliopilla huomattavasti huonommin. Uuden viittomakielen oppiminen auttaa siis löytämään samat lainalaisuudet tutustakin viittomakielestä. Korpustutkimuksella kohti idiomaattista kielenkäyttöä Jotkin menneen vuoden opintoihin liittyvät tapahtumat ovat saaneet pohdintani viittomakielistä ja viittomakielisistä luovasti liikkeelle. Helsingin yliopistolla vieraili vuosi sitten helmikuussa saksalainen luennoitsija, englannin kielen professori Dirk Siepmann, Osnabrückin yliopistosta. Hän esitteli uutta kirjaansa Writing in English: A Guide for Advanced Learners, joka oli syntynyt tutkimuksen tuloksena yhteistyössä muiden tutkijoiden kanssa. Siepmann pohti aluksi kysymystä, tarvitseeko ei-äidinkielisen kirjoittaman englannin olla täysin idiomaattista. Jos kuitenkin ei-äidinkielinen näkee tarpeelliseksi oppia kirjoittamaan englantia mahdollisimman hyvin, nykyaikainen korpuksiin

15 VIITOTTUJEN KIELTEN TUTKIMUS 15 KUVA FLORJAN ROJBA Albanialaiset tulkkiopiskelijat opiskelevat tulevaa työkieltään. Toinen ajatuksia herätellyt tapahtuma on varsin tuore. Amsterdamin yliopiston professori Olga Fischer luennoi viime maaliskuussa Helsingin yliopistolla aiheesta The Iconicity of Reduplication. Reduplikaatio tarkoittaa leksikaalisella tasolla sanan tai sanan osan toistamista, ja sitä käytetään eri kielissä muun muassa ilmaisemaan monikkoa tai intensifikaatiota. Fisher totesi, että leksikossa tapahtuva tämäntapainen reduplikaatio nähdään yleisesti ikonisena ilmiönä, kun taas reduplikaation vähemmän läpinäkyvissä tapauksissa ikonisuutta ei haluta nähdä. Hän kuitenkin itse näki ikonisuuden olevan kaiken reduplikaation yhteisenä alkulähteenä, myös silloin, kun se on ajan saatossa muuttunut vähemmän läpinäkyväksi. Fisher perusteli väitettään käyttäen evidenssinä muun muassa viitottuja kieliä, joista löytyy enemmän ja vähemmän läpinäkyviä reduplikaation muotoja. Vaikkei olisi ollut erityisen kiinnostunut reduplikaatio-ilmiöstä sinänsä, oli erittäin ilahduttavaa nähdä konkreettinen esimerkki siitä, miten amerikkalaisten ja australialaisten viittomakielten tutkijoiden tutkimustuloksilla on ollut relevanssia myös puhuttujen kielten näkökulmasta. Viitottujen kielten tutkimus on konkreettisesti hyödyksi kielitieteelle laajemminkin ja nostaa samalla viittomakielten statusta. Tutkimustieto viitotuista kielistä leviää näin pikkuhiljaa myös puhuttujen kielten tutkijoiden keskuuteen, ja siten myös yleinen keskustelunavauskysymys Eikö viittomakieli olekin kansainvälistä? jää toivottavasti vähitellen historiaan. Koen itseni etuoikeutetuksi, kun olen päässyt tutustumaan viittomakielten kiehtovaan maailmaan ja saan siitä leipäni. Mutta ei oikeuksia ilman velvollisuuksia itseään on jatkuvasti kehitettävä ja oltava avoin uudelle tiedolle. perustuva tutkimus tarjoaa siihen aivan uudenlaisia mahdollisuuksia. Kieli koostuu konstruktioista, ja kielen tuottaminen on isompien palikoiden kuin vain yksittäisten sanojen kanssa pelaamista. Äidinkielinen ja ei-äidinkielinen yhdistelee näitä palikoita eri tavoin. Analysoimalla äidinkielisten ja ei-äidinkielisten kirjoittamia autenttisia englanninkielisiä tekstejä tutkijat saivat tietoa näitä kahta kirjoittajaryhmää erottavista piirteistä. Ei-äidinkielisen englantia luonnehtii usein harvempien konstruktioiden käyttö, tiettyjen konstruktioiden tai sanojen liiallinen käyttö sekä äidinkielen interferenssistä johtuvat virheet. Siepmann totesi, että maailma on täynnä oppaita englannin kielen oppimiseen, mutta tällainen empiirinen korpustutkimus antaa konkreettista neuvoa siitä, miten englantia kirjoitetaan mahdollisimman idiomaattisella tavalla. Jäin luennon jälkeen miettimään, miten viittomakielten tutkimus Suomessakin kaipaa kipeästi aitoon kieliaineistoon perustuvaa tutkimusta. Näin äidinkielisten idiomaattista ilmaisua saataisiin dokumentoitua ja kuvattua myös meille ei-äidinkielisille opittavaksi. Viitottujen kielten tutkimus palvelee kielitiedettä laajemminkin Osallistuin viime joulukuussa kansainväliseen nelipäiväiseen SIGN4-konferenssiin New Delhissä. Konferenssin aiheet olivat viittomakielten lingvistiikka sekä Deaf Studies. Osallistujia oli 20 eri maasta, ja suuri enemmistö sekä konferenssin järjestäjistä, esitelmän pitäjistä että osallistujista oli kuuroja. Erityistä konferenssissa oli se, ettei puhuttua kieltä käytetty lainkaan. Niinpä minäkin viitoin abstraktini ja pidin esitelmäni Dictionary Work on Undocumented Sign Languages kansainvälisesti viittoen. Konferenssin toteutus edusti aitoa tasavertaisuutta, koska kukaan osallistujista ei jäänyt tulkkauksen varaan. Kuulevana tutkijana tunsin olevani tervetullut osallistumaan viittomakieliseen konferenssiin edellyttäen tietysti tietyntasoista kielitaitoa. Konferenssi edusti sitä aitoa yhteistyötä kuurojen ja kuulevien välillä, jota Pirkko Selin- Grönlund ja Virpi Thurén peräänkuuluttivat tärkeässä puheenvuorossaan Kenelle viittomakieli kuuluu? Kielisillan edellisessä numerossa (Kielisilta 1/2010).

16 16 V IITOTTUJEN KIELTEN TUTKIMUS Kotuksen pakkohyvästit viittomakielelle Vähemmistökielten tutkimus siirretään yliopistoihin Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Kotus) ja Kuurojen Liitto ovat tehneet yhteistyötä jo yli 20 vuotta viittomakielen tutkimuksessa ja sanakirjatyössä, ja vuodesta 1997 myös kielenhuollossa. Vuoden 2012 alusta lähtien tähän yhteistyöhön on kuitenkin tulossa muutoksia, sillä Kotuksen vähemmistökielten tutkijoiden on tarkoitus tuolloin siirtyä yliopistojen työntekijöiksi ja Kotukseen ovat jäämässä vain näiden kielten lautakunnat. TEKSTI LEENA SAVOLAINEN KUVITUS KAISA SNELLMAN Kotuksessa edustettuja vähemmistökieliä ovat tällä hetkellä kahden viittomakielemme lisäksi pohjois-, koltan- ja inarinsaame, suomen romanikieli ja karjalan kieli, jolla ei kuitenkaan ole kielilautakuntaa. Lautakuntatyön ohella Kotuksen on tarkoitus vuoden 2012 jälkeen edelleen kantaa vastuuta vähemmistökieliä koskevasta kielipolitiikasta yhdessä muiden viranomaisten ja tahojen kanssa. Esitetyt muutokset on laatinut vuonna 2009 työskennellyt Kotus-työryhmä ja ne ollaan toteuttamassa pitkälti mietinnössä esitetyn mukaisesti (Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2010:1). Kotuksesta siirretään eri yliopistoihin yhteensä 11 tutkijaa, ja kukin siirto koskee sekä tiettyä tointa että sitä hoitavaa henkilöä. Opetusministeriö takaa tutkijan vastaanottavalle yliopistolle korvamerkityn rahoituksen tästä aiheutuvien kulujen kattamiseksi. Vähemmistökielten osaston työntekijöiden lisäksi siirto koskee kahta suomen kielen perustutkimuksen tointa, kahta suomalaisugrilaisten kielten tutkimustointa sekä suomalais-ugrilaisten kielten kirjastoa hoitavaa henkilöä. Viittomakielen tutkijan sijoituspaikkana Jyväskylän ja Helsingin yliopistojen rinnalle on nostettu myös Kuurojen Liitto, mutta näiden tahojen kanssa ei ole vielä ryhdytty neuvottelemaan. Viittomakielen keskus ei liene todennäköinen sijoituspaikka, koska Jyväskylän yliopisto on Kotus-työryhmän esitystä koskevassa lausunnossaan selkeästi ilmaissut, ettei viittomakielen sanakirjatyö ja kielenhuolto ole sen profiilin mukaista. Jyväskylän yliopisto olisi halukas vastaanottamaan tutkijan, joka tekisi viittomakielen perustutkimusta ja kielen käytön tutkimusta, mutta siirrossa on tarkoitus säilyttää tutkijan nykyinen toimenkuva eli sanakirjatyö, kielenhuolto ja kielipoliittinen asiantuntijatyö. Siirron pääsyynä valtionhallinnon tuottavuusohjelma Pääsyynä vähemmistökielten siirtoon Kotuksesta yliopistoihin on valtionhallinnon Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Kotus) Kotus on valtion tutkimuslaitos, jolla on lakiin ja asetukseen vuonna 1996 kirjattu tehtävä huolehtia suomalaisen viittomakielen tutkimuksesta ja huollosta (591/1996 ja 758/1996). Kotuksessa lain on tulkittu koskevan myös suomenruotsalaista viittomakieltä vuodesta 2005 lähtien, jolloin kielen käyttäjät määrittivät sen olevan oma kielensä. tuottavuusohjelma, joka Kotuksen kohdalla oli alunperin toteutumassa siten, että vuoden 2015 loppuun mennessä työntekijöiden määrä olisi vähentynyt noin 100:sta noin 75:een. Toteutuessaan nämä vähennykset olisivat vaarantaneet kansalliskieltemme suomen ja ruotsin kielenhuollon ja sanakirjatyön, sillä ne ovat lähes yksinomaan Kotuksen työn varassa. Tuottavuusohjelman lisäksi Kotustyöryhmä otti huomioon muun muassa

17 V IITOTTUJEN KIELTEN TUTKIMUS 17 Kotuksen organisaatio alueellistamisnäkökohdat ja sektoritutkimuksen rakenteiden uudistamisen, joka pitää sisällään myös perustutkimuksen siirron yliopistoihin. Eri vaihtoehtoja punnittaessa Kotus-työryhmä päätti, että vähemmistökielten tutkimus siirretään Kotuksesta muualle osana pyrkimystä turvata suomen ja ruotsin kielenhuolto ja sanakirjatyö. Velvoite tutkia viittomakieltä heikkenee Viittomakielen tutkimuksen, opetuksen, tulkkikoulutuksen ja kielenkäyttäjien edunvalvonnan piirissä uutista ei ole otettu ilolla vastaan. Kun tutkijan toimi siirretään pois Kotuksesta, myös säädöstekstejä muutetaan. Tavoitteena on ilmeisesti jättää tekstiin pelkkä velvoite huoltaa viittomakieliämme, ja tämäkin voi kutistua pelkäksi velvoitteeksi pitää yllä viittomakielen lautakunnan toimintaa. Valppautta ja aktiivisuutta siis vaaditaan viittomakielisten edunvalvonnassa, kun säädöksiä ryhdytään muuttamaan. Kotus-työryhmän mietinnössä oletetaan, että jatkossa jotkin muut tahot kantavat vastuun kaikesta kielenhuoltoon liittyvästä tutkimus- ja selvitystyöstä. Mitähän nuo tahot ovat? Yhden tutkijan resurssilla ei ole tietenkään tähänkään asti kovin syvällistä kielenhuoltoa tukevaa tutkimusta voitu tehdä. Olemme kuitenkin perustavanlaatuisen ongelman edessä, jos Kotusta koskevasta laista poistetaan velvoite tutkia viittomakieltä ilman, että tutkimusvelvoite samalla osoitettaisiin lain tasolla jollekin muulle taholle. Jyväskylän yliopistolla on opetusministeriön myöntämä viittomakielen tutkimuksen ja opetuksen erityistehtävä. Se ei kuitenkaan velvoita yliopistoa tutkimuksen tekemiseen samalla tavoin kuin laki velvoittaa Kotusta. Ongelmaksi muodostuu myös tutkijan vapaus. Kotuksessa tutkimus linjataan kielenkäyttäjien ja tutkijayhteisön tarpeiden mukaisesti, kun yliopistoissa tutkijalla on pitkälti vapaus itse määritellä tutkimuksensa kohde. Valtio ei siis voi velvoittaa esimerkiksi Jyväskylän Viittomakielen keskusta tekemään tutkimusta, joka tukisi kielenhuoltoa tai sanakirjatyötä. Lähteet:» Asetus kotimaisten kielten tutkimuskeskuksesta 758/1996.» Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen tehtävät. Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2010:1. Saatavissa: OPM/Julkaisut/2010/Kotuksen_tehtavat.html?lang=fi» Laki kotimaisten kielten tutkimuskeskuksesta 591/1996.» Lausunnot opetusministeriön asettaman Kotuksen tehtävää ja toimintarakennetta selvittäneen työryhmän esityksistä (OPM 2010:1). Saatavissa Valtioneuvoston hankerekisteristä, Haresta: iid= Kirjoittaja toimii tutkijana Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksessa ja sihteerinä viittomakielen lautakunnassa.

18 18 V IITOTTUJEN KIELTEN TUTKIMUS 3BatS Perustutkimusta viitotusta kielestä ja sen perusyksiköistä TEKSTI TOMMI JANTUNEN Suomen Akatemia myönsi vuoden 2009 lopulla rahoituksen kolmivuotiselle ( ) viitotun kielen perustutkimusprojektille, joka käyttää ytimekkäästi nimeä 3BatS. Lyhenne juontuu projektin englanninkielisestä nimestä Signs, Syllables, and Sentences A Critical Investigation into the Foundations of (Finnish) Sign Language Research from the Perspective of Three Linguistic Sequential Basic Units. Englanninkielinen nimi suomentuu muotoon 'Viittoma, tavu ja lause Viitotun kielen tutkimusperiaatteiden kriittinen tarkastelu kolmen kielitieteen sekventiaalisen perusyksikön näkökulmasta suomalaisessa viittomakielessä'. Projektin vastuullinen johtaja ja tutkija on FT Tommi Jantunen Jyväskylän yliopistosta. Projektin lähtökohta on viitotun kielen modernia tutkimusta sen alkuhetkistä alkaen hallinnut oletus, jonka mukaan viitottu kieli vertautuu perusrakenteensa puolesta puhuttuun kieleen, ja että puhutun ja kirjoitetun kielen tutkimuksen puolella identifioidut yksiköt ja kehitetyt käsitteet ovat olemassa ja käyttökelpoisia myös viitotussa kielessä. Projekti kyseenalaistaa tämän niin kutsutun oral-compatibility view'n tarkastelemalla kriittisesti ja suomalaisen viittomakielen näkökulmasta tiettyjä viittomaan, tavuun ja lauseeseen, eli kolmeen kielentutkimuksen keskeiseen sekventiaaliseen perusyksikköön liittyviä ennakko-oletuksia. Nämä ennakko-oletukset ovat: viittoma on puhutun kielen sanaa vastaava fonologis kieliopillis semanttinen yksikkö; tavu rakentuu viitotussa kielessä puhutun kielen tavun tapaan yhdestä sonoriteettimaksimista, joka on viittoman sisäistä leksikaalista fonologista liikettä vastaava signaalin osa; ja lause on syntaktisen jäsentymisen perusyksikkö myös viitotussa kielessä. Tutkimusprojektilla on kolme päätavoitetta: (1) testata ennakkoluulottomasti ja kokeellis-aineistopohjaisesti edellä mainittujen ennakko-oletusten pätevyyttä suomalaisen viittomakielen näkökulmasta; (2) selvittää, mitä vaikutuksia tällaisen tarkastelun kautta hahmottuvalla näkökulmalla on viitottua kieltä koskevalle tutkimukselle; ja (3) tuottaa lisää tietoa suomalaisen viittomakielen peruskieliopista, etenkin syntaksista, joka yhä on monelta osin kartoittamaton. Tutkimuksen pääaineisto koostuu julkisesti saatavilla olevasta Suomalaisen viittomakielen perussanakirjan korpuksesta (ks. Suvi) ja Kuurojen Liitto ry:n julkaisemista videotiedotteista ja verkkojulkaisuista. Metodiikaltaan tutkimus hyödyntää sekä perinteisiä (viitotun) kielentutkimuksen havainto- ja aineistonkäsittelymenetelmiä että spesifimpejä kokeellisia menetelmiä. Jälkimmäisistä innovatiivisimmat liittyvät videolla näkyvien viittomaliikkeiden automaattiseen sisältöpohjaiseen analyysiin. Projektin potentiaalinen tieteellinen vaikuttavuus perustuu siihen, että tutkimuksessa testataan kriittisesti viitotun kielen nykytutkimuksen perusolettamuksia. Käytännöllisemmällä tasolla ja yhteiskunnallisemman vaikuttavuuden näkökulmasta projekti luo poikkikieliopillisen luonteensa johdosta pohjaa myös myöhemmälle suomalaisen viittomakielen referenssikieliopin laadinnalle. Tällaista kielioppia voidaan hyödyntää suoraan kielenopetuksessa. Lisätietoa projektista ja sen tuotoksista, muun muassa tutkimusartikkeleita, on saatavilla verkosta projektin kotisivuilta osoitteessa

19 V IITOTTUJEN KIELTEN TUTKIMUS 19 Mistä on ymmärrettävät tekstit tehty? TEKSTI RIITTA VIVOLIN-KARÉN KUVA SANNI KOSTIAINEN Verkosta löytyy jo jonkin verran tiedotteita myös viittomakielellä. Monet tekstit koetaan kuitenkin vaikeasti ymmärrettäviksi. Mikä teksteissä oikein mättää? Viittomakielisiä verkkotekstejä syntyy joko kuvaamalla live-tilanne, esimerkiksi luento, tai kääntämällä suomenkielinen teksti viittomakielelle. Lukijoiden esittämä kritiikki kohdistuu pääsääntöisesti käännösteksteihin, ne koetaan vaikeasti ymmärrettäviksi. Selvitin tänä keväänä valmistuneessa pro gradu -tutkielmassani lukijoiden näkökulmaa viittomakielisiin verkkoteksteihin. Tutkimusaineistoni sisälsi sekä verkosta poimittuja viittomakielisiä tekstejä että tätä tutkimusta varten laadittuja tekstejä. Kaikki tekstit edustivat mielestäni kielelliseltä rakenteeltaan hyvin tyypillistä viittomakielistä käännöstekstien tekstityyppiä. Samaa tekstityyppiä näkee usein myös simultaanitulkkauksen tuotoksena, joten tulokset ovat sovellettavissa myös simultaanitulkkaukseen. Haastattelin viittä kuuroa ja pyysin heitä nimeämään tutkimusaineistostani helpoimmin ja vaikeimmin ymmärrettävät tekstit sekä kertomaan valintaperusteet. Haastattelujen jälkeen analysoin kaikki tekstit. Tutkin, esiintyykö niissä sellaisia kielen rakenteen osia, joista Liddell (2003) käyttää nimityksiä sijaisuus (surrogates), merkki (tokens), poiju (buoys) ja reaali- tai mentaalitila (real space, mental space). Lopuksi vertasin haastattelujen ja analysoinnin tuloksia toisiinsa ja tutkin, onko mainituilla kielen rakenteen osilla vaikutusta siihen, millainen teksti koetaan helpoksi tai vaikeaksi ymmärtää. Tulosten perusteella näyttää selkeästi siltä, että viittomakielinen käännösteksti koetaan helpommaksi ymmärtää, mikäli viittoja käyttää sijaisuutta. Liddellin sijaisuus tarkoittaa jossain määrin samaa, kuin mistä olemme perinteisesti käyttäneet nimitystä roolinvaihto. Viittojan tulee käännösvaiheessa päättää, mistä näkökulmasta hän tekstin tuottaa. Tällä on vaikutusta siihen, mitä sijaisuuksia hän tekstissä käyttää. Tekstin on mahdollista pysyä helposti ymmärrettävänä myös ilman sijaisuuden käyttöä, tällöin tekstissä tulee kiinnittää erityistä huomiota merkkien käyttöön. Liddellin merkki tarkoittaa jossain määrin samaa kuin mistä olemme perinteisesti käyttäneet nimitystä tilankäyttö tai paikantaminen. Käyttäessään poijuja viittojan tulee huolehtia siitä, miten hän johdattaa lukijansa poijun merkitykseen. Vääränlainen johdatus saa lukijan tekemään poijusta ja sen myötä tekstistä virhetulkinnan. Ilmiölle, jota Liddell kutsuu poijuksi, ei ole Suomessa vakiintunutta termiä. Kaikissa käytetyissä teksteissä käytettiin mentaalitilaa, joten tilan vaikutusta ymmärrettävyyteen ei voitu tutkia. Käsitteet sijaisuus, merkki, poiju ja tila aukeavat täysin vasta perehtymällä Liddellin teokseen. Niillä ei ole täysin yhdenmukaista vastinetta suomalaisen viittomakielen tutkimusperinteessä. Tutkielman tulokset voidaan karkeasti tiivistää seuraavasti:» Tekstissä tulee pääsääntöisesti käyttää sijaisuutta tai sijaisuuksia.» Tekstin kuvaamista asioista ja esineistä kerrotaan merkkien ja poijujen avulla siten, että merkeillä ja poijuilla on tekstin sisällä ajallinen jatkumo, eli että niihin viitataan myöhemmin tekstissä.» Mikäli viittoja ulkoistaa itsensä tekstin ulkopuolelle, kärsii tekstin ymmärrettävyys merkittävästi; tuotos ei ole silloin viitottua suomea eikä viittomakieltä. Lähteet» LIDDELL, SCOTT. (2003) Grammar, Gesture, and Meaning in American Sign Language. Cambridge: Cambridge University Press.» VIVOLIN-KARÉN, RIITTA (2010) Pidättehän huolta, että se on ymmärrettävää viittomakieltä. Lukijan näkökulma viittomakielisiin verkkoteksteihin. Pro gradu -tutkielma. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto / Kielten laitos.

20 20 Nordic Seminar eettisten pohdintojen äärellä Turussa järjestettiin pohjoismainen tulkkien etiikkaa pohtiva Nordic Seminar. Moni ilmoittautuneista oli ilmeisesti jo kotona aloittanut eettisen pohdinnan: Tullako, vai eikö tulla?, sillä peräti kolmasosa jätti saapumatta paikalle. Myös Islannin tuhkapilvet estivät kymmenkunnan tulkin lennot, ja sairastapaus aiheutti muutoksia luennoitsijoiden riveihin. Antoisa seminaari saatiin kuitenkin aikaiseksi ja keskustelua riitti. TEKSTI JOHANNA PAKKALA KUVAT JANNE RISSANEN Seminaarin ensimmäinen luennoija oli brittiläinen viittomakielen tulkki Zane Hema, joka on myös efslin rahastonhoitaja ja WASLIn sihteeri. Hänen luentoaan In Pursuit of Quality A Journey of Ethic Proportions seurasimme Skypen välityksellä Lontoosta. Heman mukaan pyrkimys laatuun on pitkä tapahtumaketju, jota värittävät monimutkaiset eettiset kysymykset. Hema otti esille Pollardin & Deanin huomion siitä, että eettisessä ajattelussa on siirrytty deontologisesta eli tiukasti sääntöihin perustuvasta velvollisuusetiikasta teleologiseen eli päämäärää korostavaan ajattelumalliin. Nykyään ymmärretään tulkin osallisuus ja vaikutus viestintätilanteeseen. Lisäksi tiukoista eettisistä säännöistä on siirrytty inhimillisempiin ohjenuoriin, jotka suojaavat asiakkaiden oikeuksia ja pitävät yllä tulkkien ammatillista tasoa. Viikonlopun aikana kävikin ilmi, että Tanskassa ja Ruotsissa tulkkien eettiset ohjeet ovat jo vuosia toimineet lähinnä ohjenuorina, ja että tulkkausta koskeva tiedonvaihto on tulkkien kesken normaali käytäntö, josta myös asiakkaat ovat tietoisia. Seminaariyleisö seurasi valkokankaalta Zane Hemaa - mies itse kun ei päässyt Skype-yhteyttä lähemmäs tuhkapilvien takia. Sivullisesta osalliseksi tilanteessa läsnä olevan tausta ja odotukset Toinen seminaaripäivä alkoi Kuurojen tilanteesta vaikuttavat sen kulkuun. Liiton viittomakieliyksikön päällikkö Pirkko Selin-Grönlund toi esille Bereiterin Selin-Grönlundin luennolla Knowing me, (2002) tiedon kuusiosaisen jaottelumallin. knowing you it s the best I can do. Selin- Sen mukaan jokaisen yksilön tietämys ja Grönlund jatkoi osuvasti Heman aloittamaa keskustelua siitä, että tulkki on osa tuvat kuudesta eri osa-alueesta, jotka vies- taito sekä tieto ja ymmärrys asioista koos- interaktiivista prosessia. Jokaisen tulkkaustintätilanteessa korottuvat aina viestijöiden

Aika keskiviikko 1.4.2009, klo 10.00 15.00 Paikka Valkea talo, 3 krs., Kuurojen Liiton pieni neuvotteluhuone A3.43

Aika keskiviikko 1.4.2009, klo 10.00 15.00 Paikka Valkea talo, 3 krs., Kuurojen Liiton pieni neuvotteluhuone A3.43 Kotimaisten kielten tutkimuskeskus Vähemmistökielten osasto PÖYTÄKIRJA Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen viittomakielen lautakunnan 38. kokouksesta 1.4.2009. Pöytäkirjan käänsi viittomakielelle ja

Lisätiedot

Puheenjohtaja totesi kokouksen laillisesti koollekutsutuksi ja päätäntävaltaiseksi.

Puheenjohtaja totesi kokouksen laillisesti koollekutsutuksi ja päätäntävaltaiseksi. PÖYTÄKIRJA Kotimaisten kielten keskuksen viittomakielen lautakunnan 49. kokouksesta 11.3.2013. Pöytäkirjan käänsi suomalaiselle viittomakielelle ja viittoi Pia Taalas. Kotimaisten kielten keskus Kielenhuolto-osasto

Lisätiedot

Kuuloliiton kokoushuone A4.17, Valkea talo, Ilkantie 4, 00400 Helsinki.

Kuuloliiton kokoushuone A4.17, Valkea talo, Ilkantie 4, 00400 Helsinki. 1 TULKKITOIMINNAN YHTEISTYÖRYHMÄ Pöytäkirja1/2012 Aika 6.2.2012 klo 10 16 Paikka Läsnä Poissa Tulkit Kuuloliiton kokoushuone A4.17, Valkea talo, Ilkantie 4, 00400 Helsinki. Laurén Sirpa (puheenjohtaja),

Lisätiedot

SUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN LAUTAKUNNAN TOINEN KOKOUS 18.8.1997

SUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN LAUTAKUNNAN TOINEN KOKOUS 18.8.1997 1 PÖYTÄKIRJA SUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN LAUTAKUNNAN TOINEN KOKOUS 18.8.1997 Aika maanantai 18.8.1997 kello 15.00 18.10 Paikka Kuurojen Liiton suuri neuvotteluhuone A3.44 Läsnä Petri Engman Markku Jokinen,

Lisätiedot

Matti Räsänen ja tulkit olivat paikalla pykälien 1 5 ja osittain myös pykälän 6 käsittelyn aikana.

Matti Räsänen ja tulkit olivat paikalla pykälien 1 5 ja osittain myös pykälän 6 käsittelyn aikana. PÖYTÄKIRJA Kotimaisten kielten keskuksen viittomakielen lautakunnan 48. kokouksesta 20.11.2012. Pöytäkirjan käänsi suomalaiselle viittomakielelle ja viittoi Päivi Mäntylä. Kotimaisten kielten keskus Kielenhuolto-osasto

Lisätiedot

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Urapalvelut/ Susan Blomberg Yliopisto tukee opiskelijoidensa työharjoittelua myöntämällä harjoittelutukea tutkintoon sisällytettävään

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Eväspussi. Onko lähipiirissä esiintynyt hitautta tai vaikeutta lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa? Millaista?

Eväspussi. Onko lähipiirissä esiintynyt hitautta tai vaikeutta lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa? Millaista? Liite Pienten Kielireppuun. Eväspussi Oman äidinkielen vahva hallinta tukee kaikkea oppimista. Tämän vuoksi keskustelemme kielten kehityksestä aina varhaiskasvatuskeskustelun yhteydessä. Kopio Kielirepusta

Lisätiedot

Kielenhuolto ja sen tarvitsema tutkimus muuttuvassa yhteiskunnassa. Salli Kankaanpää AFinLAn syyssymposiumi

Kielenhuolto ja sen tarvitsema tutkimus muuttuvassa yhteiskunnassa. Salli Kankaanpää AFinLAn syyssymposiumi Kielenhuolto ja sen tarvitsema tutkimus muuttuvassa yhteiskunnassa Salli Kankaanpää AFinLAn syyssymposiumi 14.11.2015 Sisällys 1) Suomen kielen huolto Kotuksen tehtävänä 2) Kielenhuollon toimintaympäristö

Lisätiedot

Pohdittavaa harjoituksenvetäjälle: Jotta harjoituksen tekeminen olisi mahdollista, vetäjän on oltava avoin ja osoitettava nuorille, että kaikkien

Pohdittavaa harjoituksenvetäjälle: Jotta harjoituksen tekeminen olisi mahdollista, vetäjän on oltava avoin ja osoitettava nuorille, että kaikkien Mitä seksi on? Tavoite: Harjoituksen tavoitteena on laajentaa näkemystä siitä, mitä seksi on. Monille seksi on yhtä kuin vaginaalinen yhdyntä/emätinseksi. Reilu seksi projektissa seksillä tarkoitetaan

Lisätiedot

Juliet-ohjelma: monipuolisia osaajia alaluokkien englannin opetukseen

Juliet-ohjelma: monipuolisia osaajia alaluokkien englannin opetukseen Juliet-ohjelma: monipuolisia osaajia alaluokkien englannin opetukseen Marja-Kaisa Pihko, Virpi Bursiewicz Varhennettua kielenopetusta, kielisuihkuttelua, CLIL-opetusta Alakoulun luokkien 1 6 vieraiden

Lisätiedot

Koulutusohjelman vastuunhenkilön hyväksyntä nimen selvennys, virka-asema / arvo

Koulutusohjelman vastuunhenkilön hyväksyntä nimen selvennys, virka-asema / arvo Oulun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Terveystieteiden laitos PRO GRADU-TUTKIELMAN ARVIOINTILOMAKE Tutkielman tekijä(t): Tutkielman nimi: Pääaine: Tutkielman ohjaaja(t): Tutkielman arviointi Tutkielman

Lisätiedot

T3 ohjata oppilasta havaitsemaan kieliä yhdistäviä ja erottavia ilmiöitä sekä tukea oppilaan kielellisen uteliaisuuden ja päättelykyvyn kehittymistä

T3 ohjata oppilasta havaitsemaan kieliä yhdistäviä ja erottavia ilmiöitä sekä tukea oppilaan kielellisen uteliaisuuden ja päättelykyvyn kehittymistä A2-VENÄJÄ vl.4-6 4.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen T1 ohjata oppilasta havaitsemaan lähiympäristön ja maailman kielellinen ja kulttuurinen runsaus sekä

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi OPAS- TUSTA Työpaikoille Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi MITÄ OVAT AMMATTI- OSAAMISEN NÄYTÖT koulutuksen järjestäjän ja työelämän yhdessä suunnittelemia, toteuttamia ja arvioimia työtehtäviä työssäoppimispaikassa

Lisätiedot

TIEDOTUSOPIN VALINTAKOE

TIEDOTUSOPIN VALINTAKOE TAMPEREEN YLIOPISTO TIEDOTUSOPIN VALINTAKOE 12.6.2006 Tiedotusopin valintakoe koostuu neljästä tehtäväkokonaisuudesta. Valintakokeesta voi saada yhteensä 60 pistettä. Kokeen eri osat tuottavat pisteitä

Lisätiedot

Vieraan kielen B1-oppimäärän opetuksen tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 6

Vieraan kielen B1-oppimäärän opetuksen tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 6 B1- RUOTSI VL.6-9 6.LUOKKA T1 auttaa oppilasta jäsentämään käsitystään kaikkien osaamiensa kielten keskinäisestä suhteesta T2 auttaa oppilasta hahmottamaan opiskeltavan kielen asemaa maailmassa ja sen

Lisätiedot

KUTSUMUS TAUSTATIETOA KUTSUMUKSESTA

KUTSUMUS TAUSTATIETOA KUTSUMUKSESTA Andreas-raamatturyhmämateriaali I/03 Kansan Raamattuseuran nuorisotyö Kaisaniemenkatu 8, III krs 00170 HELSINKI nuorisotyö@karas-sana.fi 09/681 55 830 KUTSUMUS Tämän materiaalin sisältö tarkastelee kutsumusta

Lisätiedot

VIITTOMAKIELILAKI JA SEN SEURANTA. Johanna Suurpää Johtaja Demokratia-, kieli- ja perusoikeusasioiden yksikkö OM

VIITTOMAKIELILAKI JA SEN SEURANTA. Johanna Suurpää Johtaja Demokratia-, kieli- ja perusoikeusasioiden yksikkö OM VIITTOMAKIELILAKI JA SEN SEURANTA Johanna Suurpää Johtaja Demokratia-, kieli- ja perusoikeusasioiden yksikkö OM 1 Kielelliset oikeudet ovat perusoikeuksia Perustuslain 17 :n 3 momentti: Saamelaisilla alkuperäiskansana

Lisätiedot

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Reserviläisliitto - Reservistförbundet ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Reserviläisliitto - Reservistförbundet ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. Vantaa, 23.1.2016 ESITYS RESERVILÄISLIITON SÄÄNTÖJEN MUUTOKSESTA NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMINTA-ALUE 1 Yhdistyksen nimi on Reserviläisliitto - Reservistförbundet ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Lisätiedot

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet VIITTOMAKIELI JA KIRJALLISUUS Äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineen tehtävä, oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet, ohjaus, eriyttäminen ja tuki sekä oppimisen arviointi koskevat myös

Lisätiedot

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Sinut ry:n lehti 2014 Testaa tietosi Sinuista Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Mikä tää on? Hyppysissäsi oleva lehti on sijaisperheiden nuorille suunnattu Sinutlehti. Suomen Sijaiskotinuorten

Lisätiedot

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / 24.4. muistio Parasta ja hyödyllistä hankkeessa on ollut Tapaamiset. On tutustuttu toisiimme ja eri kaupunkien matkailutiloihin. Muiden tekemisen peilaaminen omaan toimintaan

Lisätiedot

Tulkkitoiminnan yhteistyöryhmä Pöytäkirja 8/2013

Tulkkitoiminnan yhteistyöryhmä Pöytäkirja 8/2013 Tulkkitoiminnan yhteistyöryhmä Pöytäkirja 8/2013 Aika: 25.11.2013 klo 10.00-15.35 Paikka: Kuuloliiton iso neuvotteluhuone A4.17, Valkea talo, Ilkantie 4, 00400 Helsinki Osallistujat: Sirpa Laurén (puheenjohtaja),

Lisätiedot

SUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN LAUTAKUNNAN 31. KOKOUS 25.9.2006

SUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN LAUTAKUNNAN 31. KOKOUS 25.9.2006 PÖYTÄKIRJA Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen suomalaisen lautakunnan 31. kokouksesta 25.9.2006. Pöytäkirjan käänsi viittomakielelle ja viittoi Pia Taalas. SUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN LAUTAKUNNAN 31.

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

Tavoite Opiskelija osaa käyttää englannin kielen rakenteita, hallitsee kielen perusilmaukset ja ymmärtää opiskelijan arkielämään liittyvää kieltä

Tavoite Opiskelija osaa käyttää englannin kielen rakenteita, hallitsee kielen perusilmaukset ja ymmärtää opiskelijan arkielämään liittyvää kieltä Kuvaukset 1 (6) Englanti, Back to basics, 1 ov (YV3EN1) Tavoite osaa käyttää englannin kielen rakenteita, hallitsee kielen perusilmaukset ja ymmärtää opiskelijan arkielämään liittyvää kieltä Teemat ja

Lisätiedot

TVT-opintojen starttaus "Hermossa" syksy 2015 johanna.kainulainenjyu.fi

TVT-opintojen starttaus Hermossa syksy 2015 johanna.kainulainenjyu.fi TVT-opintojen starttaus "Hermossa" syksy 2015 johanna.kainulainenjyu.fi PLE = personal learning environment henkilökohtainen oppimisen ympäristö, joka yhdistää teknologian, pedagogiikan, oppimisen ja ihmiset

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma

Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma 1/6 TAMPEREEN YLIOPISTO Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma Tehtävä Tehtävän ala

Lisätiedot

Teoksen portfolion edellyttää osallistumista välipalavereihin ja päättötyönäyttelyyn sekä oman päättötyösi esittelyn

Teoksen portfolion edellyttää osallistumista välipalavereihin ja päättötyönäyttelyyn sekä oman päättötyösi esittelyn PÄÄTTÖTYÖOPAS SISÄLLYSLUETTELO Mikä on päättötyö... 1 Päättötyö ja päättötodistus... 2 Milloin päättötyön voi suorittaa... 3 Miten päättötyö suoritetaan... 4 Portfolio... 5 Näitä asioita voisit portfoliossasi

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

liittyä liittoon kuulua yhdistykseen Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133

liittyä liittoon kuulua yhdistykseen Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133 Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133 Ammattina hyvinvointi Tiedotuslehti Lehden toimitus: Levikki: Kohderyhmä: Merja Patokoski Vesa Vento 200 kpl Opetustoimen henkilöstö, pois lukien

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

SPL Keski-Suomen piirin viestintäsuunnitelma

SPL Keski-Suomen piirin viestintäsuunnitelma SPL Keski-Suomen piirin viestintäsuunnitelma Piirihallituksen hyväksymä _16._2_.2004 Taustaa Tässä viestintäsuunnitelmassa kuvataan SPL Keski-Suomen piirin tiedottamisen menettelyt. Yhdistyksen säännöissä

Lisätiedot

Tutkimusyksikön johtajan/tutkinto-ohjelman vastuunhenkilön hyväksyntä

Tutkimusyksikön johtajan/tutkinto-ohjelman vastuunhenkilön hyväksyntä Oulun yliopisto Hoitotieteen ja terveyshallintotieteen tutkimusyksikkö PRO GRADU-TUTKIELMAN ARVIOINTILOMAKE Tutkielman tekijä(t): Tutkielman nimi: Pääaine: Tutkielman ohjaaja(t): Tutkielman arviointi Tutkielman

Lisätiedot

4 Yhdistyksen jäsenen on suoritettava vuosittain yhdistyksen syyskokouksen määräämä jäsenmaksu.

4 Yhdistyksen jäsenen on suoritettava vuosittain yhdistyksen syyskokouksen määräämä jäsenmaksu. Ehdotus sääntömuutoksiksi Suomen Internet-yhdistyksen kevätkokoukselle 2006. Alla on ehdotus uusiksi säännöiksi, jotka toimitetaan yhdistysrekisteriin hyväksyttäviksi, mikäli yhdistyksen kevätkokous päättää

Lisätiedot

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen 2 JOHDANTO Tämä opas on tarkoitettu työpaikkaohjaajille, jotka ohjaavat opiskelijoita työelämässä. Opas sisältää tietoa ohjaajana toimimisesta. Oppaassa käsitellään

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on Uudenmaan Noutajakoirayhdistys - UMN ry, ruotsiksi Nylands Retrieverförbund NRF rf ja sen kotipaikka on Helsinki.

Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on Uudenmaan Noutajakoirayhdistys - UMN ry, ruotsiksi Nylands Retrieverförbund NRF rf ja sen kotipaikka on Helsinki. 1 Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on Uudenmaan Noutajakoirayhdistys - UMN ry, ruotsiksi Nylands Retrieverförbund NRF rf ja sen kotipaikka on Helsinki. 2 Toiminnan tarkoitus Yhdistys toimii Helsingin

Lisätiedot

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta 7.9. ja 7.10. 2015 Timo Tapola Opintopsykologi Aalto-yliopisto LES Student services Yhteystieto: timo.tapola@aalto.fi Opiskelukyky http://www.opiskelukyky.fi/video-opiskelukyvysta/

Lisätiedot

Yhdistyksen säännöt. 1 Nimi, kotipaikka ja toimialue Yhdistyksen nimi on Eläkeliiton Hämeen yhdistys ry. Yhdistyksen kotipaikka on Hämeen kunta.

Yhdistyksen säännöt. 1 Nimi, kotipaikka ja toimialue Yhdistyksen nimi on Eläkeliiton Hämeen yhdistys ry. Yhdistyksen kotipaikka on Hämeen kunta. ELÄKELIITON HÄMEEN YHDISTYS ry Yhdistyksen säännöt 1 Nimi, kotipaikka ja toimialue Yhdistyksen nimi on Eläkeliiton Hämeen yhdistys ry. Yhdistyksen kotipaikka on Hämeen kunta. 2 Tarkoitus Yhdistyksen tarkoituksena

Lisätiedot

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kansi, ulkoasu ja kuvitus: Maria Mitrunen 978-952-14-2411-3 978-952-14-2412-0

Lisätiedot

Maaseudun uusi aika -yhdistyksen jäsenkirje 1/2016

Maaseudun uusi aika -yhdistyksen jäsenkirje 1/2016 Maaseudun uusi aika -yhdistyksen jäsenkirje 1/2016 23.3.2016 Keväinen tervehdys kaikille MUAn jäsenille! Kevät keikkuen tulevi ja niin myös Mua-yhdistyksen keväinen jäsenkirje. Tässä kirjeessä on tietoa

Lisätiedot

Kuuloliiton iso neuvotteluhuone A4.17, Valkea talo, Ilkantie 4, 00400 Helsinki

Kuuloliiton iso neuvotteluhuone A4.17, Valkea talo, Ilkantie 4, 00400 Helsinki Tulkkitoiminnan yhteistyöryhmä Pöytäkirja 6/2013 Aika: 2.9.2013 klo 10-16 Paikka: Osallistujat: Poissa Tulkit Kuuloliiton iso neuvotteluhuone A4.17, Valkea talo, Ilkantie 4, 00400 Helsinki Sirpa Laurén

Lisätiedot

Käännöstieteen ja tulkkauksen opiskelusta Suomessa

Käännöstieteen ja tulkkauksen opiskelusta Suomessa SKTL / Opo-päivä 13.11.2015 Käännöstieteen ja tulkkauksen opiskelusta Suomessa Leena Salmi Turun yliopisto leena.salmi@utu.fi SKTL / Opo-päivä 13.11.2015 Miksi opiskella kääntämistä ja tulkkausta? käännösala

Lisätiedot

Aino Kääriäinen Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto

Aino Kääriäinen Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 30.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 1 2 1 Asiakirjojen kirjoittamisesta? Asiakkaiden tekemisten kirjoittamisesta? Työntekijöiden näkemysten kirjoittamisesta? Työskentelyn dokumentoinnista?

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. TUOTENEUVONTA TUNE 15 osp

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. TUOTENEUVONTA TUNE 15 osp Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 TUOTENEUVONTA TUNE 15 osp Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Tuoteneuvonta, 15 osp Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja o suunnittelee

Lisätiedot

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus 10ov Oikeaa työssäoppimista 4ov Teoriaopiskelua työelämässä 6 ov 1. Työprosessin hallinta tarvitseville lapsille

Lisätiedot

A. YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA, KIELET, TARKOITUS JA TOIMINTAMUOTO

A. YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA, KIELET, TARKOITUS JA TOIMINTAMUOTO POHJOLA-NORDENIN NUORISOLIITTO RY:N SÄÄNNÖT hyväksytty 1.4.1995 kevätkokouksessa Lappeenrannassa muutettu 31.10.1998 syyskokouksessa Helsingissä muutettu 3.4.2009 kevätkokouksessa Helsingissä muutettu

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 1. Tavoitteet Suomen Potilasliitto ry, Finlands Patientförbund rf, on vuonna 1970 potilaiden perustama valtakunnallinen potilaiden etujen ja oikeuksien ajaja.

Lisätiedot

Puhutun ja kirjoitetun rajalla

Puhutun ja kirjoitetun rajalla Puhutun ja kirjoitetun rajalla Tommi Nieminen Jyväskylän yliopisto Laura Karttunen Tampereen yliopisto AFinLAn syyssymposiumi Helsingissä 14. 15.11.2008 Lähtökohtia 1: Anekdotaaliset Daniel Hirst Nordic

Lisätiedot

Esitys 1, Helsingin Kuurojen Yhdistys Helsingfors Dövas Förening ry ja Vantaan Kuurot ry Kuurojen työttömyyttä koskeva kampanja

Esitys 1, Helsingin Kuurojen Yhdistys Helsingfors Dövas Förening ry ja Vantaan Kuurot ry Kuurojen työttömyyttä koskeva kampanja Esitys 1, Helsingin Kuurojen Yhdistys Helsingfors Dövas Förening ry ja Vantaan Kuurot ry Kuurojen työttömyyttä koskeva kampanja Helsingin Kuurojenyhdistys ry esittää näkyvää kampanjaa, työnantajien kuuroja

Lisätiedot

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA ASIAOSAAMISEEN KESKITTYMINEN ON VÄÄRÄ FOKUS. ETSI ASENNETTA. Uuden työntekijän sopeutuminen uusiin tehtäviin voi viedä jopa

Lisätiedot

Suunnittele ja toteuta lukuhetki!

Suunnittele ja toteuta lukuhetki! Minä luen sinulle -kampanja (2017) Suunnittele ja toteuta lukuhetki! Tietoa ja vinkkejä oppilaitoksille ja vammais- ja vanhustyön yksiköille Hyvä lukija, Selkokieli - yhteinen kieli tämä pieni opas tarjoaa

Lisätiedot

Wikipedian voima. Liikutu tiedosta Wifi: käyttäjätunnus: ttalo Salasana: ac9z6d

Wikipedian voima. Liikutu tiedosta Wifi: käyttäjätunnus: ttalo Salasana: ac9z6d Wikipedian voima Liikutu tiedosta 3.6.2016 Wifi: käyttäjätunnus: ttalo Salasana: ac9z6d Don t like Wikipedia? Change it. Neljä tärkeää kohderyhmää, jotka hakevat tietoa Wikipediasta Päättäjät ja virkamiehet

Lisätiedot

Kuva: Mika Perkiömäki

Kuva: Mika Perkiömäki Tule opiskelemaan kanssamme venäjää Tampereen yliopiston Venäjän kielen, kulttuurin ja kääntämisen tutkinto-ohjelmaan! http://www.uta.fi/ltl/ven/index.html Kuva: Mika Perkiömäki Venäjän kielen tutkinto-ohjelma

Lisätiedot

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet 9.2.3. Englanti Koulussamme aloitetaan A1 kielen (englanti) opiskelu kolmannelta luokalta. Jos oppilas on valinnut omassa koulussaan jonkin toisen kielen, opiskelu tapahtuu oman koulun opetussuunnitelman

Lisätiedot

Kulttuuritaidot Oppilas oppii tuntemaan Ranskaa ja ranskankielisiä alueita ranskankielisille kulttuureille ominaisia tapoja ja kohteliaisuussääntöjä

Kulttuuritaidot Oppilas oppii tuntemaan Ranskaa ja ranskankielisiä alueita ranskankielisille kulttuureille ominaisia tapoja ja kohteliaisuussääntöjä Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 B2 RANSKA VUOSILUOKKA: 8 VUOSIVIIKKOTUNTEJA: 2 Tavoitteet ymmärtämään erittäin selkeästi puhuttuja tai kirjoitettuja lyhyitä viestejä viestintää tavallisimmissa arkielämän

Lisätiedot

MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY. Yhdistyksen säännöt

MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY. Yhdistyksen säännöt MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY Yhdistyksen säännöt Säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Maanmittauslaitoksen tekniset MATE ry, josta näissä säännöissä käytetään nimitystä liitto. Sen kotipaikka on Helsingin

Lisätiedot

FT Henna Makkonen-Craig Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen foorumi 2. 3.8.2011

FT Henna Makkonen-Craig Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen foorumi 2. 3.8.2011 FT Henna Makkonen-Craig Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen foorumi 2. 3.8.2011 Esityksen rakenne Johdannoksi Tekstilajin eli genren määrittelyä Millaisin eri tavoin tekstilajia voidaan tutkia? Millaisista

Lisätiedot

EI MIKÄÄN NÄISTÄ. KUVITETTU MINI-MENTAL STATE EXAMINATION Ohjeet viimeisellä sivulla. 1. Mikä vuosi nyt on? 2. Mikä vuodenaika nyt on?

EI MIKÄÄN NÄISTÄ. KUVITETTU MINI-MENTAL STATE EXAMINATION Ohjeet viimeisellä sivulla. 1. Mikä vuosi nyt on? 2. Mikä vuodenaika nyt on? POTILAS: SYNTYMÄAIKA: TUTKIJA: PÄIVÄMÄÄRÄ: 1. Mikä vuosi nyt on? 2000 2017 2020 1917 EI MIKÄÄN NÄISTÄ 2. Mikä vuodenaika nyt on? KEVÄT KESÄ SYKSY TALVI 3. Monesko päivä tänään on? 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10

Lisätiedot

YTYn tarkoituksena on valvoa ja edistää jäsentensä yhteisiä etuja työelämässä ja yhteiskunnassa.

YTYn tarkoituksena on valvoa ja edistää jäsentensä yhteisiä etuja työelämässä ja yhteiskunnassa. Säännöt 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Yksityisalojen Esimiehet ja Asiantuntijat YTY ry, ruotsiksi Privatsektorns Chefer och Specialister, josta myöhemmin näissä säännöissä käytetään lyhennettä

Lisätiedot

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS TURUN AIKUISKOULUTUSKESKUS Kärsämäentie 11, 20360 Turku puh. 0207 129 200 fax 0207 129 209 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA NÄYTTÖTUTKINTO AMMATTITAIDON ARVIOINTI KASVUN TUKEMINEN JA

Lisätiedot

Valmistautuminen ja strategiat: tulkkaukseen valmistautuminen ja tulkkausstrategioiden suunnittelu. Osallistava tulkkaus.

Valmistautuminen ja strategiat: tulkkaukseen valmistautuminen ja tulkkausstrategioiden suunnittelu. Osallistava tulkkaus. 1 2 3 Valmistautuminen ja strategiat: tulkkaukseen valmistautuminen ja tulkkausstrategioiden suunnittelu. Osallistava tulkkaus. Tulkit osana organisaatiota: tulkit yliopiston henkilökuntaa, motivaatio

Lisätiedot

Kielet sähköistävät. Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta

Kielet sähköistävät. Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta Sähköä ilmassa IX valtakunnalliset lukiopäivät 12.- 12.11.2013 Kielet sähköistävät Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta Suomi

Lisätiedot

Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS

Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen 15.9.2014 I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS I NÄKÖKULMIA Hyvä tutkimussuunnitelma Antaa riittävästi tietoa, jotta ehdotettu tutkimus voidaan arvioida. Osoittaa,

Lisätiedot

Muutokset tai lisäykset alleviivattu. Poistot yliviivattu. Yhdistyksen säännöt. 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka

Muutokset tai lisäykset alleviivattu. Poistot yliviivattu. Yhdistyksen säännöt. 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Muutokset tai lisäykset alleviivattu. Poistot yliviivattu. Yhdistyksen säännöt 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Helsingin yliopiston jatko-opiskelijat ry, ruotsiksi Doktorander vid

Lisätiedot

Esityslistaa muokattiin. Ops-asiat lisättiin kohtaan 6. Tämän jälkeen esityslista hyväksyttiin.

Esityslistaa muokattiin. Ops-asiat lisättiin kohtaan 6. Tämän jälkeen esityslista hyväksyttiin. Nefa-Jyväskylä Ry. Esityslista Historian ja etnologian laitos 6/2014 Historica PL 35 40014 Jyväskylän yliopisto nefa-hallitus@lists.jyu.fi 7.5.2014 Hallituksen kokous Aika: 7.5.2014 Klo 16.00 Paikka: Yliopiston

Lisätiedot

Monikielisessä viittovassa perheessä kielet täydentävät toisiaan

Monikielisessä viittovassa perheessä kielet täydentävät toisiaan Monikielisessä viittovassa perheessä kielet täydentävät toisiaan Mari Lindholm & Maritta Tarvonen-Jarva Suomessa viittomakieli on noin 5000 kuuron äidinkieli. Lisäksi on monia kuulevia lapsia, joiden vanhemmista

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

Ympäristötieteiden Opiskelijat MYY ry Säännöt

Ympäristötieteiden Opiskelijat MYY ry Säännöt Ympäristötieteiden Opiskelijat MYY ry Säännöt 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Ympäristötieteiden Opiskelijat MYY ry, ruotsiksi Miljöstuderande MYY rf ja englanniksi The Association

Lisätiedot

Ote teoksesta: Jantunen, Tommi (2003). Johdatus suomalaisen viittomakielen rakenteeseen. Helsinki: Finn Lectura.

Ote teoksesta: Jantunen, Tommi (2003). Johdatus suomalaisen viittomakielen rakenteeseen. Helsinki: Finn Lectura. Ote teoksesta: Jantunen, Tommi (2003). Johdatus suomalaisen viittomakielen rakenteeseen. Helsinki: Finn Lectura. 6.4 Polysynteesi Polysynteesi tarkoittaa yleisesti uuden lekseemin muodostamista sulauttamalla

Lisätiedot

Kuukauden kuvat kerhon galleriaan 1.4.2016 lähtien kuukaudenkuvaajan kuvagalleria on siirretty uudelle palvelimelle osoitteeseen:

Kuukauden kuvat kerhon galleriaan 1.4.2016 lähtien kuukaudenkuvaajan kuvagalleria on siirretty uudelle palvelimelle osoitteeseen: Kuukauden kuvat kerhon galleriaan 1.4.2016 lähtien kuukaudenkuvaajan kuvagalleria on siirretty uudelle palvelimelle osoitteeseen: http://www.kamera73.fi/kuukaudenkuvaaja Kukin seuran jäsen voi laittaa

Lisätiedot

2. Toiminnan perustana ovat liikunnan eettiset arvot ja urheilun reilun pelin periaatteet sekä dopingaineiden käytön vastustaminen.

2. Toiminnan perustana ovat liikunnan eettiset arvot ja urheilun reilun pelin periaatteet sekä dopingaineiden käytön vastustaminen. SUOMEN PALLOLIITON KAAKKOIS-SUOMEN PIIRI RY:n SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi 1. Yhdistyksen nimi on Suomen Palloliiton Kaakkois-Suomen piiri ry ja sen kotipaikka on Lappeenranta 2. Näissä säännöissä yhdistystä

Lisätiedot

1 Yhdistyksen nimi on Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry, De Högre Tjänstemännen YTN rf, josta myöhemmin näissä säännöissä käytetään lyhennettä YTN.

1 Yhdistyksen nimi on Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry, De Högre Tjänstemännen YTN rf, josta myöhemmin näissä säännöissä käytetään lyhennettä YTN. YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY SÄÄNNÖT 1 Rek.n:ro 138.504 (27.5.2014) Nimi ja kotipaikka 1 Yhdistyksen nimi on Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry, De Högre Tjänstemännen YTN rf, josta myöhemmin näissä säännöissä

Lisätiedot

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat 1(8) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Asiakaspalvelu 30 osp Tavoitteet: Opiskelija osaa toimia käytännön asiakaspalvelutehtävissä ja osoittaa ammattitaitonsa palvelutilanteessa,

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

Inarijärvi-yhdistys ry:n säännöt

Inarijärvi-yhdistys ry:n säännöt Inarijärvi-yhdistys ry:n säännöt 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Inarijärvi-yhdistys ry ja sen kotipaikka on Inarin kunta. Yhdistyksen toiminta-alue käsittää Inarin, Utsjoen ja Sodankylän

Lisätiedot

Kauppakamari voi lisäksi hoitaa muita sille määrättyjä julkisia tehtäviä.

Kauppakamari voi lisäksi hoitaa muita sille määrättyjä julkisia tehtäviä. OULUN KAUPPAKAMARIN SÄÄNNÖT 1 Kauppakamarin nimi ja kotipaikka Oulun kauppakamari toimii kauppakamarilaissa tarkoitettuna kauppakamarina Keskuskauppakamarin sille määräämällä toiminta-alueella kotipaikkanaan

Lisätiedot

OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN

OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN 1 2 Muutokset, jotka koskevat kaikkia perustutkintoja Kaikkien ammatillisten perustutkintojen opetussuunnitelman ja näyttötutkinnon perusteiden kohtaa 3.1.2.1 Toinen

Lisätiedot

PUHUMINEN Harjoit- Osaa KUULLUN YMMÄRTÄMINEN Harjoit-Osaa. pvm pvm pvm pvm TAITOTASO A1 Suppea viestintä kaikkien tutuimmissa tilanteissa

PUHUMINEN Harjoit- Osaa KUULLUN YMMÄRTÄMINEN Harjoit-Osaa. pvm pvm pvm pvm TAITOTASO A1 Suppea viestintä kaikkien tutuimmissa tilanteissa PIENTEN KIELIREPPU SUOMEN KIELEN OPPIMISEN SEURANTA VARHAISKASVATUKSESSA JA ALKUOPETUKSESSA (sovellus eurooppalaisesta viitekehyksestä) Lapsen nimi : Päiväkoti/koulu: Lomakkeen täyttäjä: PUHUMINEN Harjoit-

Lisätiedot

Kahvilapalvelut 15 osp. Ammattitaitovaatimukset. Opiskelija

Kahvilapalvelut 15 osp. Ammattitaitovaatimukset. Opiskelija Kahvilapalvelut 15 osp Ammattitaitovaatimukset kunnostaa asiakas- ja työtiloja tuotteita ja huolehtii niiden laadusta käyttää ja puhdistaa kahvilan suosittelee, myy ja tarjoilee kahvilan ruoka- ja juomatuotteita

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa KUN LUKEMINEN ON HANKALAA Helena Sorsa Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet Lukivaikeus dysleksia fonologinen häiriö: henkilö ei kykene muuttamaan lukemaansa puheeksi näkee sanat, mutta ei löydä äänneasua

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Helsingin terveyskeskus poliklinikka Puheterapeutit: K. Laaksonen, E. Nykänen, R. Osara, L. Piirto, K. Pirkola, A. Suvela, T. Tauriainen ja T. Vaara PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Lapsi oppii puheen tavallisissa

Lisätiedot

TYÖKALUJA YHDISTYSTEN VIESTINTÄÄN Eija Eloranta Turun yliopiston Brahea-keskus

TYÖKALUJA YHDISTYSTEN VIESTINTÄÄN Eija Eloranta Turun yliopiston Brahea-keskus TYÖKALUJA YHDISTYSTEN VIESTINTÄÄN 14.4.2016 Eija Eloranta Turun yliopiston Brahea-keskus Viestintämme vaikuttaa suoraan siihen miten toimintamme nähdään, miten se kiinnostaa, herättää halun tulla mukaan!

Lisätiedot

TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet:

TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet: TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet: alan vaativissa tehtävissä. Hän hallitsee alan työt ja työtehtäväkokonaisuudet sekä laajan materiaalivalikoiman.

Lisätiedot

Tehtävät. ravintoon liittyvät tehtävät 1 4. Opiskelijaelämä ja ruokailu. Oma ruokarytmini. Minkä haluaisin olevan toisin? Oletko tunnesyöjä?

Tehtävät. ravintoon liittyvät tehtävät 1 4. Opiskelijaelämä ja ruokailu. Oma ruokarytmini. Minkä haluaisin olevan toisin? Oletko tunnesyöjä? Tehtävät 1 ravintoon liittyvät tehtävät 1 4 Opiskelijaelämä ja ruokailu Pohdi, miten ruokailusi on muuttunut opintojen aloittamisen jälkeen. 2 Oma ruokarytmini Millainen on oma ruokarytmisi? Oletko huomannut

Lisätiedot

1(9) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Tuoteneuvonta 15 osp Tavoitteet:

1(9) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Tuoteneuvonta 15 osp Tavoitteet: 1(9) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Tuoteneuvonta 15 osp Tavoitteet: Opiskelija suunnittelee ja valmistelee tuoteneuvottelutilanteita. Opiskelija neuvoo asiakkaita tuotteiden

Lisätiedot

KUNTO Muutoksen seurantakysely

KUNTO Muutoksen seurantakysely KUNTO Muutoksen seurantakysely Muutoksen seurantakyselyn tavoitteena on auttaa organisaation johtoa seuraamaan muutosprosessia ja arvioimaan sen vaikutuksia. Kysely tarjoaa henkilöstölle mahdollisuuden

Lisätiedot

Kandityön kirjoittaminen. Opinnäyteseminaari

Kandityön kirjoittaminen. Opinnäyteseminaari Kandityön kirjoittaminen Opinnäyteseminaari Lue ja kirjoita Ajatukset eivät kasva tyhjästä. Ruoki niitä lukemalla ja kirjoittamalla lukemastasi. Älä luota muistiisi Merkitse alusta asti muistiinpanoihin

Lisätiedot

SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA

SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA Tapani Takalo Lapin korkeakoulukirjasto, yliopisto, taide 17.11.2011 1. Johdanto Lapin yliopiston taidekirjastossa on selvitetty taidekirjaston kokoelmiin

Lisätiedot

Aseman koulun valinnaiset aineet lukuvuonna

Aseman koulun valinnaiset aineet lukuvuonna Aseman koulun valinnaiset aineet lukuvuonna 2016-2017 Piirros Mika Kolehmainen Aseman koulun valinnaisuudesta info-tilaisuus 4.-5. lkn huoltajille ja oppilaille 6.4 klo 18 valinnat tehdään huoltajan WILMAssa

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE

VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE Joulukuu 2015 Mira Matilainen LÄHTÖKOHDAT Kohderyhmät: Rahoittajat, tutkijakollegat, muut sosiaalisen median tutkimuksesta ja hankkeesta kiinnostuneet

Lisätiedot

SÄÄNNÖT YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA JA TARKOITUS. 1 Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on SUOMEN SÄVELTÄJÄT r.y.

SÄÄNNÖT YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA JA TARKOITUS. 1 Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on SUOMEN SÄVELTÄJÄT r.y. SÄÄNNÖT YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA JA TARKOITUS 1 Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on SUOMEN SÄVELTÄJÄT r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka Yhdistyksen kotipaikka on Helsingin kaupunki. 3 Yhdistyksen tarkoitus

Lisätiedot