KIELISILTA SUOMEN VIITTOMAKIELEN TULKIT RY

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KIELISILTA SUOMEN VIITTOMAKIELEN TULKIT RY 02 2010"

Transkriptio

1 KIELISILTA SUOMEN VIITTOMAKIELEN TULKIT RY

2 2 Kielisilta issn Julkaisija Suomen Viittomakielen Tulkit ry Toimitus Kielisilta, Suomen Viittomakielen Tulkit ry c/o Halkosaari, Mannerheimintie 94 A 30, Helsinki, puh , Palautusosoite Eveliina Sipilä, Myllykyläntie 14 B 4, Lapua Päätoimittaja Liisa Halkosaari, Toimitussihteeri Ada Trogen, Toimittajat Sanna Ala-Sippola, Terja Hannola, Minttu Laine, Emilia Norppa, Salla Vallius Toimittajien osoitteet ovat muotoa Editori Kaisa Markkula, Kuvankäsittely Kaisa Snellman, Oikoluku Sirpa Lotsari Markkinointi Toimitus, Taitto ja ulkoasu Kairo Graphics Oy Paino Jyväskylän Yliopistopaino, Cygnaeuksenkatu 3, Jyväskylä Paperi G-print 115 g, kansi G-print 150 g Osoitteenmuutokset Kielisilta postitetaan jäsenille Akavan Erityisalojen jäsenrekisteriin ilmoitettuun osoitteeseen. Jos olet AE:n jäsen, tee osoitteen- ja nimenmuutosilmoitus AE:n jäsensihteerille tai jäsenyyssivuilla osoitteessa www. akavanerityisalat.fi. Muut tilaajat voivat tehdä muutosilmoituksen SVT:lle osoitteeseen Aineistopäivä, ilmestymispäivä 3/2010 aineistopäivä 3.9., ilmestyy /2010 aineistopäivä , ilmestyy Kielisilta ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Lehtitilaukset Kestotilaus 28,00 euroa, kappalehinta 9,50 euroa (+postituskulut) Lehdessä esiintyvien yksittäisten kirjoittajien esittämät mielipiteet eivät välttämättä vastaa SVT ry:n virallista kantaa. Kannen kuva TEKIJÄ MAIJA FAGERLUND Olen ammatiltani tekstiilisuunnittelija ja suunnittelen työkseni kuoseja ja kuvioita erilaisiin tarkoituksiin, lähinnä kankaisiin. Useimmiten teen kuoseja suoraan eri yrityksille, mutta teen välillä myös pientä omaa tuotantoa tai suunnittelen jotakin ihan omaksi ilokseni. Puisto-kuosista olen painattanut pienen määrän kangasta, ja tehnyt siitä keittötekstiilejä ja laukkuja myytäväksi Suomessa ja Japanissa. Ideoita Puisto-kuosiin olen saanut luonnosta ja vanhojen Muumi-sarjakuvien tunnelmasta. Yleensäkin saan ideoita luonnosta, kasveista, taiteesta ja vanhoista hienoista kuvituksista ja kankaista. Ystäväni on viittomakielen tulkki, ja sitä kautta Puisto päätyi Kielisillan kanteen. jäsenmaksut 2010 Varsinainen jäsen 1,3 % päätoimen palkasta maksetaan Akavan Erityisaloille. Lisätiedot: Opiskelijajäsen 0 /vuosi. Mikäli työssäoloehto täyttyy, opiskelija maksaa tuloistaan 1,3 % Akavan Erityisaloille. Lisätiedot: Kannatusjäsen Henkilöjäsenet 35 /vuosi. Lasku lähetetään. Yritykset, yhdistykset ja muut yhteisöt 70 /vuosi. Lasku lähetetään.

3 Kielisilta 02/2010 SVT - YHDISTYS ASIALLA 04 Puheenjohtajan palsta Etiikan loputon suo 05 Ajankohtaista SVT:ssä Kuusisataa! 07 Alue-esittely Tiesikkö nää että Oulussa Toimitukselta 3 08 Mikä tekee välittäjän? VIITOTTUJEN KIELTEN TUTKIMUS 10 Mikä on listapoiju? 13 Oppia ikä kaikki Viittomakieli työkielenä 16 Kotuksen pakkohyvästit viittomakielelle Vähemmistökielten tutkimus siirretään yliopistoihin 18 3BatS Perustutkimusta viitotusta kielestä ja sen perusyksiköistä 19 Mistä on ymmärrettävät tekstit tehty? 20 Nordic Seminar eettisten pohdintojen äärellä 23 Mitä kelaat? Vammaisten tulkkauspalvelun suunnittelu täydessä käynnissä 24 Koulutukset Itsensä kehittäminen rikastuttaa 26 Ammatillisesti ajateltuna Sitoudun Tulkkausta kaikilla kielillä 28 Edunvalvonta 29 Opiskelijapalsta Kelaa sitä! 30 Ilmoitustaulu 31 Go efsli Lue minut Siis kuka tää Liddell on? KUVA TURO VIHERMAA Kesä kolkuttelee jo ovella ja hyvä niin. Menneen talven lumimassat ja takkuavat liikenneyhteydet raastoivat ainakin allekirjoittaneen asioimistulkin hermoja. Nyt on kevyempi kulkea. Kevään mittaan on tapahtunut. Maaliskuussa järjestetty viittomakieliseminaari kokosi yhteen tiedonjanoisia ihmisiä. Perjantaipäivän aiheena Jyväskylässä oli viitottujen kielten tutkimus, ja tämän siirsimme pääteemaksi myös kädessäsi olevaan lehteen. Kieleen liittyvän tiedon ohella myös etiikka toimii työmme perustavana lähtökohtana. Huhtikuussa järjestetty Nordic Working Seminar pureutui tähän tulkkauksen alueeseen. Ammattieettiset säännöt on laadittu ammattikunnan toiminnan sääntelemiseksi, mutta onko tulkin toiminta automaattisesti eettistä tai epäeettistä sen mukaan, vastaako se sääntöjä? Onko meillä joustovaraa? Seminaariväki antoi äänensä kuulua, mutta mitä mieltä sinä olet? Kielisillan uudeksi toimitussihteeriksi on valittu Ada Trogen. Nimi saattaa kuulostaa tutulta, onhan Ada toiminut ansiokkaasti myös SVT:n hallituksessa. Tiedossa on siis uusia ideoita, erilaista näkökulmaa ja lisää resursseja teidän lukijoiden iloksi! Toivotamme Adan lämpimästi tervetulleeksi tiimiimme. Kesällä Kielisiltakin virittäytyy lomatunnelmiin. Otetaan lunkisti, sillä syksyllä on varmasti täysi tohina päällä. Terja

4 4 PUHEENJOHTAJAN PALSTA Etiikan loputon suo TEKSTI LIISA HALKOSAARI KUVA S. JOKINEN KUVITUS EEMELI NIEMINEN Kevään Nordic Seminarin palautteissa kommentoitiin, että Kalelan haastattelemat tulkit ja tulkkaus- etiikkaa käsittelevästä tutkimuksesta. aina tätä samaa. En ihmettele palvelun käyttäjät olivat yhtä mieltä siitä, yhtään! SVT:n vuoden teeman, että tulkki toki on vaitiolovelvollinen, mutta Etiikkaa ja edunvalvontaa, mukaisesti etiikkaa käsitellään ja siitä keskustellaan. Tosin moissa tilanteissa työskentelevien tulkkien ehdottomuutta ei nähty tarpeellisena. Sa- se on läsnä kaikkialla ihan ilman teemoitteluakin. Ammattisäännöstön pykälät kolkut- helpottavat tulkkausta. suotaisiin jakavan yleisiä tietoja, mikäli ne televat omaatuntoa, hiertävät takaraivossa Tutkimuksen tulokset vahvistavat epävarmoissa tilanteissa. Joskus olisi kivaa samaa ajatusta, josta on viime vuosina olla ajattelematta niitä ollenkaan. Kuin epämiellyttävä naapuri kunpa emme törmäisi topäivillä: ammattisäännöstömme kaipaa keskusteltu kentällä, Kielisillassa ja opin- rappukäytävässä. päivittämistä. Ja alallamme on huutava pula Tulkki noudattaa ehdotonta vaitiolovelvollisuutta. Jep. Edes asiakkaat mattisäännöstön uusiminen voisi tapahtua. etiikan tutkimuksesta, jonka pohjalta am- eivät ole ehdottomuudesta yhtä mieltä Tutkimus myös vahvistaisi ammattimme ammattisäännöstön kanssa. Tämä käy ilmi professionaalistumista. Kuuloliiton järjestösihteerin, Esa Kalelan Ammattisäännöstön päivittämiseen syksyllä 2010 julkaistavasta tulkkauksen tarvitaan myös yhteistä, avointa keskustelua tulkkien, tulkkikouluttajien ja asiakasryhmien kesken. Tähän sopiva foorumi, tai ainakin paikka, mistä aloittaa, on Tulkkitoiminnan yhteistyöryhmä (TTYR). Yhteistyöryhmä on viimeiset kaksi vuotta keskittynyt vahvasti uuteen tulkkauspalvelulakiin ja sen aiheuttamiin muutoksiin, ehkä seuraava iso urakka voisi olla ammattietiikan uudelleenmuokkaus. Onko esimerkiksi säännöstön viimeinen pykälä roolien erillään pitämisestä jo aikansa elänyt itsestäänselvyys? Tulkki ottaa vastaan toimeksiannon vain, jos hänellä on siihen tarpeellinen pätevyys, ja jossa hän ei ole jäävi. Kalelan tutkimuksessa haastatellut pitivät tärkeänä sitä, että tulkin mahdollinen jääviys tuodaan esille, joko tulkin itsensä tai muun paikallaolijan toimesta. Hallintolain 28 määrittelee virkamiehen esteellisyyttä eli jääviyttä, ja usean tarkan esimerkin jälkeen viimeisenä kohtana on jos luottamus hänen puolueettomuuteensa muusta erityisestä syystä vaarantuu. Mikäli tulkitsemme ammattisäännöstöämme samoilla periaatteilla, jääviyteen riittää, jos läsnäolijat kokevat, etteivät voi luottaa tulkin puolueettomuuteen. Ja se pätevyys sitten. Harva ihan tarkoituksella ottaa liian vaikeita keikkoja vastaan. Mutta mitkä ovat tulkin oikeudet ja velvollisuudet, kun tulkattavan tilanteen vaikeustaso ilmenee vasta paikan päällä? Kuka kehtaa nostaa kädet ja ilmoittaa, ettei ole kykenevä toimimaan tässä tilanteessa tulkkina? Itse en ole kertaakaan tehnyt niin, vaikka jälkeenpäin ajatellen olisi pitänyt. Varsin esimerkillistä. Liisa Halkosaari

5 AJANKOHTAISTA SVT: SSÄ 5 Kuusisataa! TEKSTI LIISA HALKOSAARI KUVA KAISA SNELLMAN Arvatkaas mitä? Yhdistyksemme jäsenmäärä nousi aivan huomaamatta yli seuraavan täyden sadan. Numero vain pisti silmään, kun jäsenvastaavamme tarkisti vielä kerran toimintakertomuksen luvut. Vuoden 2009 lopussa jäseniä oli tasan 600! Tämä numero vaikuttaa muuallekin: kevätkokous evästi hallitusta ylijäämän käyttämisessä, ja päädyimme lahjoittamaan efslin SAF-rahastolle euron per jäsen, eli 600 euroa. Vähävaraisempien Euroopan maiden tulkkitoiminnan kehittymistä voi tukea myös rivitulkki lahjoittamalla pienenkin summan SAF:iin näillä varoilla myös moldovalaisilla ja kosovolaisilla tulkeilla on mahdollisuus osallistua efslin seminaariin. Kalenteri 2011 Ylijäämää kertyi viime vuodelta yli euroa. Syitä tähän ei tuntunut oikein löytyvän rahaan vaan ei käytetty millään sektorilla ihan niin paljon kuin oli suunniteltu, ja lisäksi sitä tuli taas tasaisen nousevaan tahtiin joka kuussa enemmän kuin odotimme. Yksi selvä vaikuttaja oli Nordic Seminar, jolle oli varattu budjetti jo vuoden 2009 talousarviossa, mutta tapahtuma siirtyi käytännön syistä tälle vuodelle. Eli noin euroa ylijäämästä on jo käytetty. Useiden palautteiden perusteella kevätkokous perusti työryhmän, joka ryhtyy suunnittelemaan ylijäämävaroilla Tulkin kalenteria vuodelle Työryhmään kuuluvat Anitta Malmberg, Salla Vallius, Tarja Pauni ja Terhi Kalliomäki. Kalenteri tulee todennäköisesti olemaan jäsenille ilmainen, vaikka moni on ilmaissut halunsa vaikka maksaa siitä. Hillitkää siis ostohalunne, kalenteri postitettaneen taas vuoden viimeisen Kielisillan ohessa. (L)opetusministeriö OPM on saanut uuden nimen, kun kenttä on huolissaan muun muassa Diakin medianomikoulutuksen lopettamisesta. Samalla vaarantuu tulkkikoulutuksen tulevaisuus. Onko pienellä koulutusohjelmalla mahdollisuuksia jäädä yksin pyristelemään Turkuun, vai joutuuko koulutus muuttamaan? Jos, niin mihin? Kenttä pursuilee huhuja, SVT:n hallitus seuraa tilannetta ja seisoo Turun Diakin tulkkikoulutuksen takana. Tulevaisuus huolestuttaa tulkkiopiskelijoita muussakin mielessä käytännössä tulkkauspalvelulaissa määriteltyä tulkin työtä voi tulevaisuudessa tehdä koulutuksen suorittanut ja tulkkirekisterissä oleva tulkki. Eli yhdistelmä tulkkirekisterissä, mutta ei vielä valmistunut harjoittelijastatus, jonka turvin opiskelijat ovat työelämään siirtyneet, poistuu enimmäkseen käytöstä. Tämä on yksi kilpailutuksen tuomista muutoksista, joilla toivottavasti on myös positiivisia vaikutuksia. SVT näkisi ristiriitaisena ajaa harjoittelijastatuksen säilyttämistä, kun kentältä asiakkaiden viesti on, että edes valmistuneiden tulkkien taitotaso ei aina riitä. Lisäksi olemme itse korostaneet prosessin kaikissa vaiheissa tulkkauksen laatua, eikä sitä nosteta aloittamalla tulkkaaminen vuotta aiemmin. Huolensa harjoitteluista ja työnsaannista ovat ilmaisseet myös opiskelijajärjestöt HUMAKO ja O Diako omalla kannanotollaan, jonka voit käydä lukemassa tulkit. netin etusivulta. Toivomme, että yritykset jatkavat harjoittelijoiden ottamista entiseen tapaan, vaikka ensi syksy varmasti on kaikille stressaava ja jopa kaoottinen ajanjakso. Rohkaisemme myös opiskelijoita aktiivisesti itse hankkimaan tulkkauskokemuksia, miettimään ja luomaan motivoivia, asiakkaiden kannalta reiluja ja mielekkäitä tilanteita, joissa voi harjoitella tulkkauksen perustaitoja. Ennen tulkkirekisteriin pääsyä harjoittelu toteutetaan luonnollisesti edelleen ohjattuna. Syksyllä Tampereelle Yhdistyksen syyskokous ja opintopäivät järjestetään Tampereella Suunnitelmissa on jälleen yksi päivä suomalaisella viittomakielellä ja toinen suomeksi. Suomenkielinen päivä pyritään järjestämään yhteistyössä ja yhteisenä Suomen kirjoitustulkit ry:n kanssa. Kevätkokouksessa ehdotettiin aiheeksi muun muassa solidaarisuutta kilpailutuksen vallatessa mieliä: Olisi hyvä pohtia sitä, miten ja missä asioissa eri firmoista tulevat tulkit tekevät yhteistyötä. Jos sinulla on ehdotuksia opintopäivien aiheiksi tai puhujiksi, lähetä niitä hallitukselle, Kun tulkki ei enää riitä SVT on vienyt Tulkkitoiminnan yhteistyöryhmään keskusteltavaksi aiheen, joka tuli

6 6 AJANKOHTAISTA SVT: SSÄ alunperin pirkanmaalaisten tulkkien aloitteesta keskusteluun: Mitä tulisi tehdä, kun pelkkä tulkkaus ei riitä. Alueen tulkit perustivat työryhmän, joka keskusteli aiheesta ja pyrki löytämään ratkaisuja tilanteisiin, joissa tulkit ovat hankalassa välikädessä he näkevät, että asiakas tarvitsisi tilanteeseen jonkun muun kuin tulkin, mutta eivät voi vaitiolovelvollisuuden vuoksi asiasta kenellekään mainita. Pirkanmaalaisten työryhmä kirjasi muun muassa esimerkin: Vanhus on lääkärin vastaanotolla. Tilanne näyttää sujuvan hyvin, asiakas nyökkäilee ja vaikuttaa ymmärtävän asian. Tilanteen jälkeen vanhus kääntyy tulkin puoleen ja kyselee lääkkeen nimeä ja annostusohjeita. Tulkki suosittelee varmistamaan asian lääkäriltä, mutta asiakas lähteekin suoraa kotiin. Mikäli henkilö käy säännöllisesti itse hoitamassa asioitaan tulkin välityksellä, saattaa lähipiirille tulla virheellinen kuva aktiiviselta vaikuttavan omaisensa kunnosta. Muistisairaudesta kärsivä henkilö saattaa käydä hoitamassa yhtä ja samaa asiaa useampaan otteeseen. Tulkeilla oli myös huoli siitä, miten ikääntyvä viittomakielinen vanhus kommunikoi lastensa kanssa jos yhteisenä kielenä toimii jonkinlainen kotikieli, jääkö tilanteen heikkeneminen huomaamatta? Kevätkokouksen jatkokokous järjestetään klo Helsingissä, osoitteessa Malminraitti 17 A, 3. krs. Kokouksessa käsitellään kevätkokouksessa kesken jääneet asiat, eli tilintarkastajien lausunto ja vastuuvapauden myöntäminen tilivelvollisille. Eihän mennyt koulutus sivu suun? Akavan Erityisalojen koulutustarjonta ja paikallistapahtumat pyörivät myös kesällä. Heinäkuussa on kainuulaisille tiedossa vierailu Kuopion asuntomessuille, Etelä-Savon alueen jäsenet pääsevät Repoveden kansallispuistoon retkeilemään ja Pohjois-Savossa harrastetaan rivitanssia. Mukaan pääset helposti ilmoittautumalla sähköisesti. Klikkaa -sivun yläreunasta tekstiä Jäsenkirjautuminen. Kirjautumiseen tarvitset jäsennumerosi (löytyy jäsenkortista) ja syntymäaikasi, joka toimii salasanana ensimmäisellä kerralla. Valitse listalta tilaisuus, johon haluat osallistua and you re in! Saatko Kielisillan vaikka ei pitäisi? Yhdistyksestä erotaan lähettämällä kirjallinen ilmoitus hallitukselle tai puheenjohtajalle. Voit tehdä sen sähköpostitse, Jäsenmaksujen maksamatta jättäminen ei ole eroilmoitus. Tosin siitä voidaan erottaa.

7 ALUE- ESITTELY 7 Tiesikkö nää, että Oulussa... TEKSTI PÄIVI GRANÖ & LAURA SIVONEN KUVAT LAURA SIVONEN liikuntakeskuksen maastoissa. Reippaan metsälenkin päätteeksi nautimme auringon paisteesta ja nuotiomakkarasta. Kirpeä aurinkoinen keli sai ajatuksemme siirtymään jo tulevaan kesään ja seuraavaan tapaamiseemme. Alkukesälle olemmekin jo suunnitelleet tyylipäivää. Asiantuntijaluennon ja henkilökohtaisen asuste-, väri- ja meikkiopastuksen siivittäminä olemme entistäkin tyylikkäämpinä niin hevostallissa, pilkillä kuin kynttiläkutsuilla. Tulkkitapaamisissa virkistyy niin keho, mieli kuin tyylikin! Tulkkitapaamisessa hymy oli herkässä kirpeästä pakkasesta huolimatta Kelan kynnyksellä Kela on tuonut muutoksia kaupunkiimme jo nyt. Oulun kaupungin tulkkikeskuksen tulkit siirtyivät Sign Linen työntekijöiksi alkaen. Oulun kaupungin tulkkikeskuksessa työskentelee tällä hetkellä tulkkivälittäjä. Yhteistyö Oulun alueen tulkkipalvelun tarjoajien, Viittomakielialan Osuuskunta Vian ja Sign Linen, kesken jatkuu kuitenkin käytännössä entisellään. Toisiimme törmäämme kaupungin kaduilla pyöräillessä, mutta aiempaa enemmän saamme tehdä myös paritulkkausta niin asioimis- kuin opiskelutulkkauksissakin. Uusvanhojen tulkkiparien kanssa työskentely tuo mukanaan virkistävää vaihtelua ja uusia näkökulmia. Pakkasta uhmaten Arkisen aherruksen ohessa olemme Oulussa päässeet nauttimaan toiminnallisesta ja piristävästä tulkkitapaamisesta. Me pohjoisen naiset virkistyimme aurinkoisena talvipäivänä ulkoliikunnan merkeissä. Pieni, mutta sitäkin sisukkaampi porukkamme painoi pipon syvälle päähän, uhmasi -27 asteen pakkasta ja lumikenkäili Virpiniemen Pohjois-Pohjanmaan alueen yhdyshenkilöt Päivi (vas.) ja Laura (oik.)

8 8 Mikä tekee välittäjän? TEKSTI MINTTU LAINE KUVA KAISA SNELLMAN Tulkkaustilauksia ovat viime aikoihin asti välittäneet 20 kunnallista ja 14 yksityistä tulkkikeskusta tai välitystä sekä Humakin opetustulkkikeskus (www.tulkit.net, viitattu ). Tulkkauspalvelun uusjaon myötä välitysalueita keskuksineen tullee olemaan viisi. Välityksen kilpailutuksen päätökset tehdään toukokuussa. Yhteinen toiveemme on, että välityksessä hyväksi koetut käytännöt jatkuvat ja kehittyvät edelleen. Näin varmistettaisiin hyvä asiakaspalvelu ja joustava työskentely tulkeille. Sen toteutuminen edellyttää välityksestä vastaavilta ja siinä työskenteleviltä monipuolista ammattitaitoa, kykyä toimia uudistuvassa ympäristössä ja aktiivista, kaikki mahdollisuudet ennakoivaa työotetta sekä tehokkaita tiedonhankinta- ja välitystapoja. Välittäjän ominaisuuksia esitellään tässä Tulkkitoiminnan yhteistyöryhmän tekemän koosteen perusteella. Kiinnostavaa on tässä esitetyn lisäksi pohtia, minkä tasoinen tietotaito ja ominaisuudet ovat välittäjälle välttämättömiä ja mitkä piirteistä tekevät välittäjästä poikkeuksellisen etevän. Välitystoiminnan uudistuminen tuonee työnkuvaan myös muutoksia, mitä toimitus on kiinnostunut seuraamaan. Tarkennuksia ja täydennyksiä välittäjän ominaisuuksiin sekä ajatuksia välitystoiminnan uudistuksesta voi esittää toimitukselle: Sisällöllinen tietotaito» Välittäjä tuntee tulkkauskentän vuosien kokemuksen perusteella ja päivittää tietojaan jatkuvasti. Kenttätuntemusta pidetään yllä esimerkiksi tekemällä asioimistulkkauksia ja seuraamalla aktiivisesti alan tapahtumia ja uusia suuntauksia sekä osallistumalla koulutuksiin.» Välittäjä ymmärtää koko tilauksen kulun sen vastaanottamisesta laskutukseen asti. Näin tilauksen vastaanottamisvaiheessa tulee kysyttyä tilaajalta kaikki tarvittavat laskutustiedot ja kustannuspaikkajaot.» Välittäjä hahmottaa hyvin, millaisia taitoja tulkeilla yleensä on tai ei ole ja osaa olennaisissa kohdissa käyttää tietojaan. Välittäjä kykenee tarvittaessa ohjaamaan uutena tilanteeseen menevää tulkkia. Hän hahmottaa erilaisten asiakastilanteiden suuret kokonaisuudet ja tunnistaa samalla kunkin tilanteen sujumisen kannalta olennaiset yksityiskohdat.» Välittäjä tuntee asiakasryhmät ja niiden erityispiirteet. Hän tuntee kuurojen kulttuurin hyvällä tasolla.» Välittäjä hallitsee suomalaisen viittomakielen hyvällä tasolla. Tilaukset voivat tulla suomalaisella viittomakielellä tai suomen kielellä, jossa on vahvaa, ymmärtämiseen vaikuttavaa interferenssiä viittomakielestä.» Välittäjällä on kyky välittää hyvin sekä töitä tulkeille että tulkkeja asiakkaille. Tulkille välitetään kohtuullisia töitä kohtuullisella aikataululla. Välittäjä edistää laadukkaan tulkkauksen toteutumista.» Välittäjä tietää, mitä tulkkaus tarkoittaa, ymmärtää tulkkausprosessin vaativuuden ja hahmottaa tulkin roolin erilaisissa tilanteissa.» Välittäjä hahmottaa kokonaisuuksia eli ymmärtää, mitkä ja miten asiat vaikuttavat toisiinsa. Hän huomioi esimerkiksi seminaaria välittäessään tulkkien sen viikon muut työt ja tarvittaessa muuttaa niitä.

9 9 Tekniset ja ongelmanratkaisutaidot» Välittäjä tuntee laajasti toiminta-alueen julkisia ja muita asiointipaikkoja, hahmottaa viranomaisverkostoja ja asioiden etenemistä eri prosesseissa.» Välittäjällä on toimialueen maantieteellistä tuntemusta.» Välittäjä kykenee priorisoimaan, ellei ohjeistusta ole olemassa, ja käyttämään tervettä maalaisjärkeä.» Välittäjä on tarkka eikä tee toistuvasti virheitä päivämäärissä, kellonajoissa tai muissa asioissa. Välittäjä ei myöskään oleta, vaan tarkistaa epäselvät seikat asiakkaalta ja tulkilta.» Välittäjän pitää ymmärtää puutteellista ja virheellistä suomen kieltä, sekä kirjoitettua että puhuttua. Pitää osata luoda selkokielistä suomea.» Välityksessä työskentelevä pystyy harvoin itse vaikuttamaan työpäivänsä kulkuun. Jokin päivä on kaaos ja seuraava päivä hiljainen. Työ edellyttää organisointi-, keskittymis- ja paineensietokykyä.» Välittäjällä on hyvät atk-taidot.» Välittäjä osaa tulkita työlainsäädännön ja tulkkausalaan sovellettavan työehtosopimuksen ja voimassa olevien suositusten sisältöä siinä määrin, että tulkkien työajoista, -oloista ja -määristä tulee kohtuulliset ja lainmukaiset. Yhteistyötaidot» Välittäjällä on hyvät ja monipuoliset viestintä- ja asiakaspalvelutaidot.» Välittäjä toimii vahvasti yhteistyössä palvelun tilaajan eli Kelan, palveluntuottajien, yksittäisten tulkkien sekä palvelun käyttäjien kanssa. Kaikki edellä mainitut ovat välittäjän tasavertaisia asiakkaita.» Välittäjällä on tärkeä rooli yhtenä palvelutuottajien keskinäisen yhteistyön rakentajana. Säännölliset tapaamiset välityskeskuksien ja palveluntuottajien välillä auttavat luomaan yhteiset pelisäännöt, jotka heijastuvat asiakkaille ja tulkeille hyvänä palveluna ja selkeinä työsääntöinä. Alueelliset erot tulevat tekemään välitystyöstäkin vaihtelevaa, jolloin alueelliset tuottajatapaamiset ovat tarpeen.» Välittäjä pystyy arvioimaan ja ennakoimaan tulkkauksen tarvetta, tulkkaukseen vaikuttavia tekijöitä ja pyrkii vaikuttamaan niihin tarvittaessa ja välittämään tiedon järjestäjille, päättäjille ja toteuttajille.» Välittäjä ei vain suorita töitä pois omista käsistä vaan kantaa vastuuta valinnoistaan. Välittäjää sitovat kilpailutussopimukset, jopa sanktioin.» Välittäjän tulee ymmärtää ja hallita koko kilpailutuskuvio.

10 10 VIITOTTUJEN KIELTEN TUTKIMUS Mikä on listapoiju? TEKSTI KAROLIINA VARSIO Tässä pro gradu -tutkielmaani pohjaavassa artikkelissa esittelen yhden suomalaisessa viittomakielessäkin esiintyvän manuaalisen simultaanisen rakenteen listapoijut. Kerron lyhyesti listapoijujen fonologisesta muodosta ja erilaisista merkityksistä. Viitotuille kielille ominainen piirre on simultaanisuus. Itse viittomat rakentuvat samanaikaisesti tuotettavista rakenneosista. Simultaanisuus näkyy fonologian lisäksi myös muilla kielen tasoilla. Käsillä tuotettavien viittomien kanssa samanaikaisesti viittoja voi esimerkiksi pudistaa päätään ilmaistakseen negaatiota. (Rissanen 1985: ) Pro gradu -tutkielmani keskittyi manuaalisiin simultaanisiin rakenteisiin. Niissä molemmat kädet tuottavat samanaikaisesti erilliset kielelliset ilmaukset. Huomioni näissä rakenteissa oli erityisesti ei-dominoivan käden roolissa. Amerikkalaisen viittomakielen tutkija Scott K. Liddell (2003) on tutkinut eidominoivan käden roolia manuaalisissa simultaanisissa rakenteissa ja nimittää näitä ei-dominoivassa kädessä ilmeneviä rakenteita poijuiksi (buoys). Voidaan ajatella, että poiju linkittää jo todetun asian tulevaan. Poijurakenteissa ei-dominoiva käsi jää paikoilleen ja dominoiva käsi jatkaa viittomista. Perehdyin tutkielmassani erilaisiin poijurakenteisiin suomalaisessa viittomakielessä ja esittelen tässä artikkelissa näistä yhden. Listapoijujen muoto Listapoijut tuotetaan ei-dominoivalla kädellä ja ne muistuttavat muodoltaan numeraaleja YKSI, KAKSI, KOLME, NELJÄ ja VIISI. Ne eroavat numeraaleista kuitenkin seuraavilla tavoilla. Listapoijut tuotetaan numeraaleja alempana neutraalitilassa. Numeraalit ja listapoijut eroavat lisäksi käden orientaation suhteen. Numeraaleissa ojentuneet sormet osoittavat ylöspäin, kun listapoijuissa ojentuneet sormet ovat suuntautuneet yläviistoon tai sivulle. Numeraalit ja listapoijut eroavat toisistaan myös pragmaattisesti ja semanttisesti. Koska listapoijut tuotetaan ei-dominoivalla kädellä, ne voivat jäädä viittomatilaan dominoivan käden jatkaessa viittomista. Numeraalit, jotka tuotetaan puolestaan dominoivalla kädellä, korvautuvat seuraavaksi tuotetulla viittomalla. Listapoijuissa ojentuneet sormet kantavat niille annettuja merkityksiä ja kuvaavat tietyn mittaisia listoja asioista tai selventävät tekstiä, kun taas numeraalit ilmaisevat numeerisia arvoja. (Liddell 2003: 221.) Aineistoni listapoijut noudattivat muodoltaan samoja pääperiaatteita kuin amerikkalaisen (Liddell 2003), norjalaisen ja ruotsalaisen (Liddell, Vogt-Svendsen & Bergman 2007, Nilsson 2007) viittomakielen listapoijut. Muutamia eroavuuksiakin löytyi. Aineistoni viittoja tuotti listapoijuja kahdella eri käsimuodolla: alkaen sekä peukalosta että etusormesta. Lisäksi listapoijujen orientaatiossa oli vaihtelevuutta. Ojentuneet sormet osoittivat sekä pystysuoraan, yläviistoon että vaakasuoraan. Aineiston perusteella on mahdotonta sanoa, onko orientaation eroilla semanttista merkitystä vai johtuuko ero ainoastaan artikulaatiosta. Listapoijujen rakentuminen Listapoijuissa jokainen ojentunut sormi saa sille annetun merkityksen. Listapoijuja voidaan luoda eri tavoin. Viittoja voi kertoa heti, minkä mittaisesta listasta on kyse ja antaa tämän jälkeen jokaiselle ojentuneelle sormelle merkityksen. Tällä tavalla luotua listaa kutsutaan kiinteäksi listaksi (single fixed-lenght list). (Liddell, Vogt-Svendsen & Bergman 2007: ) Esimerkki kiinteän listapoijun käytöstä on tilanne, jossa viittoja esittelee lapsensa. Hän kertoo ensin, montako lasta hänellä on, jonka jälkeen kertoo tarkempia määritteitä jokaisesta lapsesta, esimerkiksi heidän sukupuolensa ja ikänsä. Määrittely tapahtuu niin, että viittoja joko koskettaa ojentunutta sormea ensin ja kertoo sormea edustavan lapsen ominaisuuksista tai hän voi koskettaa sormea määrittelyn jälkeen tai sekä ennen että jälkeen. Näin jokainen ojentunut sormi edustaa tämän jälkeen tiettyä lasta. Listapoiju voidaan luoda myös kohde kerrallaan, jolloin kyse on sekventiaalisesta listasta (sequentially built list). Tällöin listapoijun muodostavat sormet ojentuvat vuorotellen ja saavat merkityksen ennen seuraavan sormen ojentumista. (Liddell, Vogt-Svendsen & Bergman 2007: ) Esimerkissä 1 on nähtävissä yksi aineistoni sekventiaalisesti luoduista kahden kohteen mittaisista listoista. Esimerkissä viittoja koskettaa ojentunutta ei-dominoivan käden etusormea ja antaa tälle merkityksen. Näin muodostunut YKSI-LISTA pysyy viittomatilassa kahden dominoivan käden viittoman ajan. Tämän jälkeen viittoja esittelee toisen asian, jonka hän paikantaa ei-dominoivan käden ojentuneeseen keskisormeen koskettamalla sormenpäätä. Tämä KAKSI-LISTA pysyy viittomatilassa kolmen dominoivan käden viittoman ajan. Sekä Liddell (2003: 224) että Liddell, Vogt-Svendsen & Bergman (2007: 194) toteavat, että viittoja voi tiputtaa listapoijun kaksikätisen viittoman tieltä ja palauttaa listapoijun kaksikätisen viittoman jälkeen viittomatilaan. Heidän mukaansa viittoja

11 VIITOTTUJEN KIELTEN TUTKIMUS 11 Esimerkki 1. Suomalaisen viittomakielen kahden kohteen mittainen lista KOSKETUS-S1 HYVÄ ASIA KOSKETUS-S2 YKSI-LISTA-etusormi KAKSI-LISTA EHKÄ AINA HYVÄ mk:ei Käännös: [Se, että olemme toisillemme tuttuja] on toisaalta on hyvä asia. Toisaalta se ei ole ehkä aina hyvä asia. voi myös viittoa kaksikätisiä viittomia siten, että listapoiju on osa kaksikätistä viittomaa. Listapoiju voi toimia myös viittoman artikulaatiopaikkana. Esimerkki 1 havainnollistaa nämä molemmat tapaukset. Kuten edellä todettiin, viittoja on luonut YKSI-LISTAN, joka pysyy viittomatilassa kahden dominoivan käden viittoman (HYVÄ ja ASIA) ajan. Viittoma ASIA on kaksikätinen viittoma, jonka perusmuodossa dominoivan käden syrjä koskettaa kaksi kertaa ei-dominoivan käden B-käsimuotoista kättä (ks. Suvi artikkeli 85 ASIA). Esimerkissä 1 ei-dominoivan käden YKSI-LISTA toimii kuitenkin tämän viittoman artikulaatiopaikkana. KAKSI- LISTA pysyy viittomatilassa puolestaan kolmen dominoivan käden tuottaman viittoman EHKÄ, AINA ja HYVÄ ajan, joista viittoma EHKÄ (ks. Suvi artikkeli 709 EHKÄ) on kaksikätinen viittoma. Perusmuodossa EHKÄ-viittoma tuotetaan siten, että molemmat G-käsimuotoiset kädet ovat aktiivisia ja molempien käsien ranteet kiertyvät edestakaisin tuottaen vuoroliikkeen. Esimerkissä 1 viittoja tuottaa EHKÄ-viittoman siten, että ei-dominoiva käsi säilyttää KAKSI-LISTAn mukaisen käsimuodon ja dominoiva käsi ottaa viittoman perusmuodon mukaisen G- käsimuodon. Artikulaatiopaikan ja liikkeen suhteen molemmat kädet noudattavat EHKÄ-viittoman perusmuotoa.

12 12 VIITOTTUJEN KIELTEN TUTKIMUS Listapoijujen tehtävä Liddell ei ole ensimmäinen tutkija, joka on käsitellyt ei-dominoivan käden roolia manuaalisissa simultaanisissa rakenteissa. Esimerkiksi quebeciläistä viittomakieltä tutkineet Pinsonneault ja Lelièvre (1997) viittaavat samaan rakenteeseen kuin listapoijut puhuessaan sormenpääluettelosta (fingertip enumeration). He ovat keskittyneet tutkimuksessaan pohtimaan eidominoivassa kädessä ilmenevän luettelon merkitystä. Pinsonneaultin ja Lelièvren (1997: ) mukaan sormenpääluettelon tehtävänä on luoda visuaalisesti havaittava viittauskohde ja mahdollistaa anaforisten viittausten tekeminen. Anaforisilla viittauksilla tarkoitetaan sitä, että paikannettuaan kohteen ei-dominoivan käden sormenpäähän viittoja voi viitata kohteeseen koskettamalla tai osoittamalla kyseistä sormenpäätä, eikä hänen tarvitse viittoa koko kohdetta uudelleen. Jos pohditaan anaforista viittausta lasten esittely -esimerkin avulla, viittoja voisi palata kertomaan esikoisensa uudesta harrastuksesta ainoastaan koskettamalla ei-dominoivan käden etusormea. Tämä kosketus linkittää uuteen asiaan eli harrastukseen kaiken sen tiedon, jonka viitoja on aiemmin antanut tälle sormenpäälle: esimerkiksi esikoinen, tyttö, 15-vuotias. Viittojan ei siis tarvitse uudelleen kertoa kenen harrastuksesta puhutaan. Aineistoni listapoijuilla näyttäisi olevan viittausten mahdollistamisen lisäksi myös toinen tehtävä, johon itse asiassa australialaista viittomakieltä tutkineet Johnston & Schembri (2007) viittaavat. Listapoijujen käyttö näyttäisi olevan yksi tapa lisätä viittomakielisen tekstin koheesiota. Tällöin listapoijuun ei tehdä viittauksia eikä listapoiju palaa viittomatilaan enää uudelleen. Tutkimusaineistossani listapoijujen tehtävistä juuri tämä korostui. Tutkimusaineistonani oli viittomakielinen puhe, mikä saattoi myös tekstityyppinä vaikuttaa listapoijujen määrään ja niiden käyttöön tekstin koheesion lisääjänä. Viittoja esitteli puheen varrella asioita, joihin hän ei enää palannut myöhemmin. Hän käytti listapoijuja paikoitellen samaan tapaan kuin viittomaa SEURAAVA. Listapoijujen käyttö tekstuaalisena keinona on melko ilmeinen. Lopuksi Mikä siis on listapoiju? Listapoiju on eidominoivalla kädellä tuotettava numeraalilta näyttävä viittoma. Listapoijun tehtävänä on muistuttaa vastaanottajaa meneillään olevasta keskustelunaiheesta, jonka viittoja on paikantanut viittomatilassa näkyvään listapoijuun. Viittoja saattaa viitata listapoijuun paikantamiinsa asioihin myöhemmin, tai listapoiju voi toimia ainoastaan tekstin jäsentäjänä ja koheesion tuojana. Ei-dominoivan käden roolia suomalaisen viittomakielen manuaalisissa simultaanisissa rakenteissa ei ole varsinaisesti aiemmin tutkittu. Käyttääpä rakenteista sitten Liddellin mukaista terminologiaa tai jotain muuta, ainakin seuraavia asioita olisi mielenkiintoista tutkia jatkossa: Kuinka pitkät listapoijut ovat mahdollisia suomalaisessa viittomakielessä? Onko aina kyse listapoijusta vai voiko numeraaleja tuottaa samanaikaisesti dominoivan käden kanssa? Mikä on viittausväli eli kuinka pitkän matkan päästä voidaan vielä viitata aiemmin luotuun listapoijuun? Suosiiko tietty tekstityyppi tai kielen rekisteri listapoijujen käyttöä? Lähteet» JOHNSTON, TREVOR & SCHEMBRI, ADAM An introduction to sign language linguistics. Cambridge: Cambridge University Press.» LIDDELL, SCOTT K Grammar, Gesture and Meaning in American Sign Language. Cambridge: Cambridge University Press.» LIDDELL, SCOTT, VOGT-SVENDSEN, MARIT & BERGMAN, BRITA A Crosslinguistic comparison of buoys. Evidence from American, Norwegian and Swedish Sign Language. - Vermeerbergen, M., Leeson, L., Crasborn, O. (toim.), Simultaneity in Signed Languages. s Amsterdam: John Benjamins Publishing Co.» NILSSON, ANNA-LENA The non-dominant hand in a SSL discourse. - Vermeerbergen, M., Leeson, L., Crasborn, O. (toim.), Simultaneity in Signed Languages. s Amsterdam: John Benjamins Publishing Co.» PINSONNEAULT, DOMINIQUE & LE- LIÈVRE, LINDA Enumeration in LSQ (Québec Sign Language): The Use of Fingertip Loci. - Ahlgren, I., Bergman B., & Brennan, Mary (toim.), Perspectives on Sign Language Structure. Papers from the Fifth International Symposium on Sign Language Research. s Durham: International Sign Language Association.» RISSANEN, TERHI Suomalaisen viittomakielen perusrakenne. Helsingin yliopiston yleisen kielitieteen laitoksen julkaisuja No.12. Helsinki: Yliopistopaino.» SUVI = Suvi Suomalaisen viittomakielen verkkosanakirja. Kuurojen Liitto ry Verkkojulkaisu: VARSIO, KAROLIINA Kuvaus suomalaisen viittomakielen poijurakenteista. Pro gradu -tutkielma. Suomalainen viittomakieli, Kielten laitos, Jyväskylän yliopisto.

13 VIITOTTUJEN KIELTEN TUTKIMUS 13 Oppia ikä kaikki viittomakieli työkielenä TEKSTI KARIN HOYER KUVA COLIN ALLEN Kuuro projektiassistentti Valmira Avdullaj (oik.) saa Karin Hoyerilta neuvoja kuulevien tulkkiopiskelijoiden kielenarviointiin. oppiminen. Ensin oli opittava albanialaista ja pian myös kosovolaista viittomakieltä, sillä työtehtäväni laajentuivat myös naapurivaltioon. Koska työkavereita ja yhteistyökumppaneita on ollut eri puolilta maailmaa, myös kansainvälinen viittominen on tullut tutuksi. Olen jälleen kerran löytänyt itseni tutusta tilanteesta, jossa ympärilläni viitotaan enkä pysy perässä. Mieleeni on elävästi tullut tunnelmia Porvoon kuurojen yhdistykseltä tulkkikoulutusajoilta, jolloin me tulkkiopiskelijat emme osanneet juuri muuta kuin sormittaa nimemme. Tuntui usein kiusaannuttavalta jäädä passiivisesti tuijottamaan kuurojen välisiä keskusteluja. Nyt moni asia on toisin. Olen itselleni armollisempi, eikä minua valtaa huonommuuden tunne puutteellisen kielitaitoni takia. Uskallan viittoa toistamiseen: En Monet meistä viittomakielialalla toimivista ammattilaisista eivät ole äidinkieleltään viittomakielisiä. Tällöin korostuu tarve ei ainoastaan ylläpitää vaan jatkuvasti kehittää kielitaitoamme ja syventää tietoamme viitotuista kielistä. Myös minulle kouluttajana ja tutkijana viitottujen kielten parissa tämä on olennainen osa ammattirooliani. Suorittaessani kielitieteen jatko-opintoja olen ehtinyt pohtia omaa oppimistani ja työntekoa. Kysymyksiä on paljon vastauksia vähemmän. Onko viittomakielen tutkimus ylipäätään tärkeää, ja jos on, miksi? Millainen on viitotun kielen aito olemus? Miten lähelle meidän ei-äidinkielisten on mahdollista päästä äidinkielentasoista viittomakielen hallintaa ja kielen tuntemusta? Miten pääsen eroon puheesta päässäni, joka häiritsee viitotun kielen idiomaattista tuottamista? Haluan jakaa kokemuksiani siitä, mitä uusien viittomakielten oppiminen on tuonut mukanaan, millaisia kieliin liittyviä havaintoja olen tehnyt jatko-opintojeni parissa ja miten tämä oppiminen on vahvistanut kielenkäyttöäni ja rooliani kielen ammattilaisena. Lähtöpisteessä jälleen, mutta uusin eväin Minulle tarjoutui noin kahdeksan vuotta sitten tilaisuus olla mukana käynnistämässä Kuurojen Liiton kehitysyhteistyöhankkeen viittomakielityötä Albaniassa, ja tartuin haasteeseen. Haasteita onkin riittänyt, suurimpana kahden uuden viittomakielen Karin Hoyer Yleisen kielitieteen jatko-opiskelija Helsingin yliopisto Kiinnostukseni viitottuihin kieliin heräsi jo teini-iässä kansalaisopiston kurssilla, mutta viittomaan opin vasta aikuisena tulkkikoulutuksen myötä. Valmistuttuani tulkiksi 17 vuotta sitten olen jatkanut kouluttautumista kielitieteen alalla. Viime vuosina olen toiminut sekä kotimaassa että Balkanilla viitottujen kielten koulutus-, tutkimus- ja asiantuntijatehtävissä. Nyt suoritan kielitieteen jatko-opintoja Helsingin yliopistossa.

14 14 VIITOTTUJEN KIELTEN TUTKIMUS KUVA SUSAN EMERSON ymmärrä, voitko viittoa uudestaan? Ja huomaan ymmärtäväni kerta kerralta vähän enemmän. Hyödynnän kaiken olemassa olevan viittomakielisen repertuaarini, koska tiedän, että kommunikointi on tärkeämpää kuin kielellisesti oikeaoppinen muoto. Jokainen tietää, että ainoa tapa oppia kieltä on käyttää sitä, varsinkin kun on kyse kielistä, joista ei ole olemassa minkäänlaista tutkimustietoa tai muodollista opetusta sitähän olimme juuri tulleet käynnistämään. Koska en osaa myöskään maiden puhuttua kieltä albaniaa, en pysty käyttämään sitä oikopolkuna viitottuun ilmaisuun. Tämä osoittautuukin varsin hedelmälliseksi lähtökohdaksi aidon viittomakielisen ilmaisun lähelle pääsemiseksi. En kärsi häiritsevästä puheesta päässäni, jota yritän kääntää viitotulle kielelle, vaan viitottu kieli on itsenäisenä suoraan käytössäni. Muutkin tekijät, kuten balkanilaiselle kulttuurille ominainen runsas eleiden ja ilmeiden käyttö, ovat suotuisia uusien viittomakielten oppimiselle. Ennen kaikkea minulla on loistavia kuuroja kielimalleja, joita hyödynnän täysillä. Tärkein heistä Colin Allen on Karinin kollega ja tärkeä kielimalli, jolta Karin on oppinut paljon. on ollut kollegani Colin Allen, kuuron perhetaustan omaava australialainen kuuro, joka on kanssani samassa tilanteessa oppimassa uusia viittomakieliä. Hänen ansiostaan olen oivaltanut, ettei vika aina välttämättä ole minussa, jos en ymmärrä kuurojen viittomista. Ongelma saattaa olla siinäkin, että kuuro on oppinut viittomaan vasta nuoruus- tai aikuisiässä eikä hallitse kielioppia äidinkielisen veroisesti. Jos Colin ei monen toiston jälkeenkään saa tarinasta selvää, kuka sanoi mitä ja kenelle, hän järjestää neljä tuolia ja pyytää kuuroa näyttelemään asiansa. Kun kieliopilliset viittausstrategiat eivät ole hallussa, on helpompi viitata tarinan eri ihmisiin osoittamalla fyysisessä tilassa olevia tuoleja. Luovaa ongelmanratkaisua parhaimmillaan! Vieraiden viittomakielten oppiminen tuo oivalluksia kotimaisista Kansainvälinen viittominen on haastavaa johtuen sen rajoittuneesta leksikosta. Se pakottaa purkamaan kiinteitä fraaseja ja tuttuja käsitteitä osiin, koska niille ei ole olemassa vakiintunutta viittomaa. Tässäkin Colin on kansainvälisen kokemuksensa ansiosta todella taitava. Itse en monikielisyydestäni huolimatta ole tottunut liikkumaan tasolla, jolla joudun pohtimaan kielten käsitteet auki. Miten esimerkiksi ilmaista kansainvälisesti viittoen selvittää tai ottaa selvää kontekstissa, joka liittyy sanan merkityksen selvittämiseen vieraan sanan tullessa vastaan? Minun vielä pohtiessa ilmaisua Colin on jo taikonut sen eteeni: Kun vieraaseen sanaan törmää ensimmäistä kertaa sanomalehdessä tai TV:n tekstityksessä, siihen yleensä reagoi vain ohittamalla sen. Toisella kerralla ehkä kysyy vieruskaverilta, tietääkö hän, mitä sana tarkoittaa. Viimeistään, kun tuntematon sana tulee vastaan kolmannen kerran, vaivautuu kaivamaan sanakirjan esille tai katsomaan netistä. Olen äimänä Colinin selityksestä; näinhän minunkin prosessini yleensä etenee törmätessäni vieraaseen sanaan! Itse vain en pysty helposti tiedostamaan prosessia saati pukemaan sitä viittomiksi. Kansainvälinen viittominen vaatiikin irtautumaan puhutun kielen leksikkopohjaisista ratkaisuista ja siirtymään kielettömälle ylätasolle eli käsitetasolle, jotta merkityssisällöt voidaan konstruoida uudelleen ja sen jälkeen kielentää. Onko näillä kokemuksilla sitten ollut mitään relevanssia näkemykseeni kotimaisista viittomakielistä? Vaikuttavatko oppimani asiat suomenruotsalaisen ja suomalaisen viittomakielen taitooni? Väitän, että vaikuttavat. Ainakin olen saanut perustavanlaatuisen oivalluksen siitä, etteivät yksittäiset viittomat ole kommunikaatiossa ymmärryksen kannalta pääroolissa. Ratkaisevaa on kielen spatiaalinen morfosyntaksi eli se, miten viittomia modifioidaan ja lauseita muodostetaan. Väärilläkin viittomilla kommunikointi sujuu, kun taas väärällä tai puutteellisella kieliopilla huomattavasti huonommin. Uuden viittomakielen oppiminen auttaa siis löytämään samat lainalaisuudet tutustakin viittomakielestä. Korpustutkimuksella kohti idiomaattista kielenkäyttöä Jotkin menneen vuoden opintoihin liittyvät tapahtumat ovat saaneet pohdintani viittomakielistä ja viittomakielisistä luovasti liikkeelle. Helsingin yliopistolla vieraili vuosi sitten helmikuussa saksalainen luennoitsija, englannin kielen professori Dirk Siepmann, Osnabrückin yliopistosta. Hän esitteli uutta kirjaansa Writing in English: A Guide for Advanced Learners, joka oli syntynyt tutkimuksen tuloksena yhteistyössä muiden tutkijoiden kanssa. Siepmann pohti aluksi kysymystä, tarvitseeko ei-äidinkielisen kirjoittaman englannin olla täysin idiomaattista. Jos kuitenkin ei-äidinkielinen näkee tarpeelliseksi oppia kirjoittamaan englantia mahdollisimman hyvin, nykyaikainen korpuksiin

15 VIITOTTUJEN KIELTEN TUTKIMUS 15 KUVA FLORJAN ROJBA Albanialaiset tulkkiopiskelijat opiskelevat tulevaa työkieltään. Toinen ajatuksia herätellyt tapahtuma on varsin tuore. Amsterdamin yliopiston professori Olga Fischer luennoi viime maaliskuussa Helsingin yliopistolla aiheesta The Iconicity of Reduplication. Reduplikaatio tarkoittaa leksikaalisella tasolla sanan tai sanan osan toistamista, ja sitä käytetään eri kielissä muun muassa ilmaisemaan monikkoa tai intensifikaatiota. Fisher totesi, että leksikossa tapahtuva tämäntapainen reduplikaatio nähdään yleisesti ikonisena ilmiönä, kun taas reduplikaation vähemmän läpinäkyvissä tapauksissa ikonisuutta ei haluta nähdä. Hän kuitenkin itse näki ikonisuuden olevan kaiken reduplikaation yhteisenä alkulähteenä, myös silloin, kun se on ajan saatossa muuttunut vähemmän läpinäkyväksi. Fisher perusteli väitettään käyttäen evidenssinä muun muassa viitottuja kieliä, joista löytyy enemmän ja vähemmän läpinäkyviä reduplikaation muotoja. Vaikkei olisi ollut erityisen kiinnostunut reduplikaatio-ilmiöstä sinänsä, oli erittäin ilahduttavaa nähdä konkreettinen esimerkki siitä, miten amerikkalaisten ja australialaisten viittomakielten tutkijoiden tutkimustuloksilla on ollut relevanssia myös puhuttujen kielten näkökulmasta. Viitottujen kielten tutkimus on konkreettisesti hyödyksi kielitieteelle laajemminkin ja nostaa samalla viittomakielten statusta. Tutkimustieto viitotuista kielistä leviää näin pikkuhiljaa myös puhuttujen kielten tutkijoiden keskuuteen, ja siten myös yleinen keskustelunavauskysymys Eikö viittomakieli olekin kansainvälistä? jää toivottavasti vähitellen historiaan. Koen itseni etuoikeutetuksi, kun olen päässyt tutustumaan viittomakielten kiehtovaan maailmaan ja saan siitä leipäni. Mutta ei oikeuksia ilman velvollisuuksia itseään on jatkuvasti kehitettävä ja oltava avoin uudelle tiedolle. perustuva tutkimus tarjoaa siihen aivan uudenlaisia mahdollisuuksia. Kieli koostuu konstruktioista, ja kielen tuottaminen on isompien palikoiden kuin vain yksittäisten sanojen kanssa pelaamista. Äidinkielinen ja ei-äidinkielinen yhdistelee näitä palikoita eri tavoin. Analysoimalla äidinkielisten ja ei-äidinkielisten kirjoittamia autenttisia englanninkielisiä tekstejä tutkijat saivat tietoa näitä kahta kirjoittajaryhmää erottavista piirteistä. Ei-äidinkielisen englantia luonnehtii usein harvempien konstruktioiden käyttö, tiettyjen konstruktioiden tai sanojen liiallinen käyttö sekä äidinkielen interferenssistä johtuvat virheet. Siepmann totesi, että maailma on täynnä oppaita englannin kielen oppimiseen, mutta tällainen empiirinen korpustutkimus antaa konkreettista neuvoa siitä, miten englantia kirjoitetaan mahdollisimman idiomaattisella tavalla. Jäin luennon jälkeen miettimään, miten viittomakielten tutkimus Suomessakin kaipaa kipeästi aitoon kieliaineistoon perustuvaa tutkimusta. Näin äidinkielisten idiomaattista ilmaisua saataisiin dokumentoitua ja kuvattua myös meille ei-äidinkielisille opittavaksi. Viitottujen kielten tutkimus palvelee kielitiedettä laajemminkin Osallistuin viime joulukuussa kansainväliseen nelipäiväiseen SIGN4-konferenssiin New Delhissä. Konferenssin aiheet olivat viittomakielten lingvistiikka sekä Deaf Studies. Osallistujia oli 20 eri maasta, ja suuri enemmistö sekä konferenssin järjestäjistä, esitelmän pitäjistä että osallistujista oli kuuroja. Erityistä konferenssissa oli se, ettei puhuttua kieltä käytetty lainkaan. Niinpä minäkin viitoin abstraktini ja pidin esitelmäni Dictionary Work on Undocumented Sign Languages kansainvälisesti viittoen. Konferenssin toteutus edusti aitoa tasavertaisuutta, koska kukaan osallistujista ei jäänyt tulkkauksen varaan. Kuulevana tutkijana tunsin olevani tervetullut osallistumaan viittomakieliseen konferenssiin edellyttäen tietysti tietyntasoista kielitaitoa. Konferenssi edusti sitä aitoa yhteistyötä kuurojen ja kuulevien välillä, jota Pirkko Selin- Grönlund ja Virpi Thurén peräänkuuluttivat tärkeässä puheenvuorossaan Kenelle viittomakieli kuuluu? Kielisillan edellisessä numerossa (Kielisilta 1/2010).

16 16 V IITOTTUJEN KIELTEN TUTKIMUS Kotuksen pakkohyvästit viittomakielelle Vähemmistökielten tutkimus siirretään yliopistoihin Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Kotus) ja Kuurojen Liitto ovat tehneet yhteistyötä jo yli 20 vuotta viittomakielen tutkimuksessa ja sanakirjatyössä, ja vuodesta 1997 myös kielenhuollossa. Vuoden 2012 alusta lähtien tähän yhteistyöhön on kuitenkin tulossa muutoksia, sillä Kotuksen vähemmistökielten tutkijoiden on tarkoitus tuolloin siirtyä yliopistojen työntekijöiksi ja Kotukseen ovat jäämässä vain näiden kielten lautakunnat. TEKSTI LEENA SAVOLAINEN KUVITUS KAISA SNELLMAN Kotuksessa edustettuja vähemmistökieliä ovat tällä hetkellä kahden viittomakielemme lisäksi pohjois-, koltan- ja inarinsaame, suomen romanikieli ja karjalan kieli, jolla ei kuitenkaan ole kielilautakuntaa. Lautakuntatyön ohella Kotuksen on tarkoitus vuoden 2012 jälkeen edelleen kantaa vastuuta vähemmistökieliä koskevasta kielipolitiikasta yhdessä muiden viranomaisten ja tahojen kanssa. Esitetyt muutokset on laatinut vuonna 2009 työskennellyt Kotus-työryhmä ja ne ollaan toteuttamassa pitkälti mietinnössä esitetyn mukaisesti (Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2010:1). Kotuksesta siirretään eri yliopistoihin yhteensä 11 tutkijaa, ja kukin siirto koskee sekä tiettyä tointa että sitä hoitavaa henkilöä. Opetusministeriö takaa tutkijan vastaanottavalle yliopistolle korvamerkityn rahoituksen tästä aiheutuvien kulujen kattamiseksi. Vähemmistökielten osaston työntekijöiden lisäksi siirto koskee kahta suomen kielen perustutkimuksen tointa, kahta suomalaisugrilaisten kielten tutkimustointa sekä suomalais-ugrilaisten kielten kirjastoa hoitavaa henkilöä. Viittomakielen tutkijan sijoituspaikkana Jyväskylän ja Helsingin yliopistojen rinnalle on nostettu myös Kuurojen Liitto, mutta näiden tahojen kanssa ei ole vielä ryhdytty neuvottelemaan. Viittomakielen keskus ei liene todennäköinen sijoituspaikka, koska Jyväskylän yliopisto on Kotus-työryhmän esitystä koskevassa lausunnossaan selkeästi ilmaissut, ettei viittomakielen sanakirjatyö ja kielenhuolto ole sen profiilin mukaista. Jyväskylän yliopisto olisi halukas vastaanottamaan tutkijan, joka tekisi viittomakielen perustutkimusta ja kielen käytön tutkimusta, mutta siirrossa on tarkoitus säilyttää tutkijan nykyinen toimenkuva eli sanakirjatyö, kielenhuolto ja kielipoliittinen asiantuntijatyö. Siirron pääsyynä valtionhallinnon tuottavuusohjelma Pääsyynä vähemmistökielten siirtoon Kotuksesta yliopistoihin on valtionhallinnon Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Kotus) Kotus on valtion tutkimuslaitos, jolla on lakiin ja asetukseen vuonna 1996 kirjattu tehtävä huolehtia suomalaisen viittomakielen tutkimuksesta ja huollosta (591/1996 ja 758/1996). Kotuksessa lain on tulkittu koskevan myös suomenruotsalaista viittomakieltä vuodesta 2005 lähtien, jolloin kielen käyttäjät määrittivät sen olevan oma kielensä. tuottavuusohjelma, joka Kotuksen kohdalla oli alunperin toteutumassa siten, että vuoden 2015 loppuun mennessä työntekijöiden määrä olisi vähentynyt noin 100:sta noin 75:een. Toteutuessaan nämä vähennykset olisivat vaarantaneet kansalliskieltemme suomen ja ruotsin kielenhuollon ja sanakirjatyön, sillä ne ovat lähes yksinomaan Kotuksen työn varassa. Tuottavuusohjelman lisäksi Kotustyöryhmä otti huomioon muun muassa

17 V IITOTTUJEN KIELTEN TUTKIMUS 17 Kotuksen organisaatio alueellistamisnäkökohdat ja sektoritutkimuksen rakenteiden uudistamisen, joka pitää sisällään myös perustutkimuksen siirron yliopistoihin. Eri vaihtoehtoja punnittaessa Kotus-työryhmä päätti, että vähemmistökielten tutkimus siirretään Kotuksesta muualle osana pyrkimystä turvata suomen ja ruotsin kielenhuolto ja sanakirjatyö. Velvoite tutkia viittomakieltä heikkenee Viittomakielen tutkimuksen, opetuksen, tulkkikoulutuksen ja kielenkäyttäjien edunvalvonnan piirissä uutista ei ole otettu ilolla vastaan. Kun tutkijan toimi siirretään pois Kotuksesta, myös säädöstekstejä muutetaan. Tavoitteena on ilmeisesti jättää tekstiin pelkkä velvoite huoltaa viittomakieliämme, ja tämäkin voi kutistua pelkäksi velvoitteeksi pitää yllä viittomakielen lautakunnan toimintaa. Valppautta ja aktiivisuutta siis vaaditaan viittomakielisten edunvalvonnassa, kun säädöksiä ryhdytään muuttamaan. Kotus-työryhmän mietinnössä oletetaan, että jatkossa jotkin muut tahot kantavat vastuun kaikesta kielenhuoltoon liittyvästä tutkimus- ja selvitystyöstä. Mitähän nuo tahot ovat? Yhden tutkijan resurssilla ei ole tietenkään tähänkään asti kovin syvällistä kielenhuoltoa tukevaa tutkimusta voitu tehdä. Olemme kuitenkin perustavanlaatuisen ongelman edessä, jos Kotusta koskevasta laista poistetaan velvoite tutkia viittomakieltä ilman, että tutkimusvelvoite samalla osoitettaisiin lain tasolla jollekin muulle taholle. Jyväskylän yliopistolla on opetusministeriön myöntämä viittomakielen tutkimuksen ja opetuksen erityistehtävä. Se ei kuitenkaan velvoita yliopistoa tutkimuksen tekemiseen samalla tavoin kuin laki velvoittaa Kotusta. Ongelmaksi muodostuu myös tutkijan vapaus. Kotuksessa tutkimus linjataan kielenkäyttäjien ja tutkijayhteisön tarpeiden mukaisesti, kun yliopistoissa tutkijalla on pitkälti vapaus itse määritellä tutkimuksensa kohde. Valtio ei siis voi velvoittaa esimerkiksi Jyväskylän Viittomakielen keskusta tekemään tutkimusta, joka tukisi kielenhuoltoa tai sanakirjatyötä. Lähteet:» Asetus kotimaisten kielten tutkimuskeskuksesta 758/1996.» Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen tehtävät. Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2010:1. Saatavissa: OPM/Julkaisut/2010/Kotuksen_tehtavat.html?lang=fi» Laki kotimaisten kielten tutkimuskeskuksesta 591/1996.» Lausunnot opetusministeriön asettaman Kotuksen tehtävää ja toimintarakennetta selvittäneen työryhmän esityksistä (OPM 2010:1). Saatavissa Valtioneuvoston hankerekisteristä, Haresta: iid= Kirjoittaja toimii tutkijana Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksessa ja sihteerinä viittomakielen lautakunnassa.

18 18 V IITOTTUJEN KIELTEN TUTKIMUS 3BatS Perustutkimusta viitotusta kielestä ja sen perusyksiköistä TEKSTI TOMMI JANTUNEN Suomen Akatemia myönsi vuoden 2009 lopulla rahoituksen kolmivuotiselle ( ) viitotun kielen perustutkimusprojektille, joka käyttää ytimekkäästi nimeä 3BatS. Lyhenne juontuu projektin englanninkielisestä nimestä Signs, Syllables, and Sentences A Critical Investigation into the Foundations of (Finnish) Sign Language Research from the Perspective of Three Linguistic Sequential Basic Units. Englanninkielinen nimi suomentuu muotoon 'Viittoma, tavu ja lause Viitotun kielen tutkimusperiaatteiden kriittinen tarkastelu kolmen kielitieteen sekventiaalisen perusyksikön näkökulmasta suomalaisessa viittomakielessä'. Projektin vastuullinen johtaja ja tutkija on FT Tommi Jantunen Jyväskylän yliopistosta. Projektin lähtökohta on viitotun kielen modernia tutkimusta sen alkuhetkistä alkaen hallinnut oletus, jonka mukaan viitottu kieli vertautuu perusrakenteensa puolesta puhuttuun kieleen, ja että puhutun ja kirjoitetun kielen tutkimuksen puolella identifioidut yksiköt ja kehitetyt käsitteet ovat olemassa ja käyttökelpoisia myös viitotussa kielessä. Projekti kyseenalaistaa tämän niin kutsutun oral-compatibility view'n tarkastelemalla kriittisesti ja suomalaisen viittomakielen näkökulmasta tiettyjä viittomaan, tavuun ja lauseeseen, eli kolmeen kielentutkimuksen keskeiseen sekventiaaliseen perusyksikköön liittyviä ennakko-oletuksia. Nämä ennakko-oletukset ovat: viittoma on puhutun kielen sanaa vastaava fonologis kieliopillis semanttinen yksikkö; tavu rakentuu viitotussa kielessä puhutun kielen tavun tapaan yhdestä sonoriteettimaksimista, joka on viittoman sisäistä leksikaalista fonologista liikettä vastaava signaalin osa; ja lause on syntaktisen jäsentymisen perusyksikkö myös viitotussa kielessä. Tutkimusprojektilla on kolme päätavoitetta: (1) testata ennakkoluulottomasti ja kokeellis-aineistopohjaisesti edellä mainittujen ennakko-oletusten pätevyyttä suomalaisen viittomakielen näkökulmasta; (2) selvittää, mitä vaikutuksia tällaisen tarkastelun kautta hahmottuvalla näkökulmalla on viitottua kieltä koskevalle tutkimukselle; ja (3) tuottaa lisää tietoa suomalaisen viittomakielen peruskieliopista, etenkin syntaksista, joka yhä on monelta osin kartoittamaton. Tutkimuksen pääaineisto koostuu julkisesti saatavilla olevasta Suomalaisen viittomakielen perussanakirjan korpuksesta (ks. Suvi) ja Kuurojen Liitto ry:n julkaisemista videotiedotteista ja verkkojulkaisuista. Metodiikaltaan tutkimus hyödyntää sekä perinteisiä (viitotun) kielentutkimuksen havainto- ja aineistonkäsittelymenetelmiä että spesifimpejä kokeellisia menetelmiä. Jälkimmäisistä innovatiivisimmat liittyvät videolla näkyvien viittomaliikkeiden automaattiseen sisältöpohjaiseen analyysiin. Projektin potentiaalinen tieteellinen vaikuttavuus perustuu siihen, että tutkimuksessa testataan kriittisesti viitotun kielen nykytutkimuksen perusolettamuksia. Käytännöllisemmällä tasolla ja yhteiskunnallisemman vaikuttavuuden näkökulmasta projekti luo poikkikieliopillisen luonteensa johdosta pohjaa myös myöhemmälle suomalaisen viittomakielen referenssikieliopin laadinnalle. Tällaista kielioppia voidaan hyödyntää suoraan kielenopetuksessa. Lisätietoa projektista ja sen tuotoksista, muun muassa tutkimusartikkeleita, on saatavilla verkosta projektin kotisivuilta osoitteessa

19 V IITOTTUJEN KIELTEN TUTKIMUS 19 Mistä on ymmärrettävät tekstit tehty? TEKSTI RIITTA VIVOLIN-KARÉN KUVA SANNI KOSTIAINEN Verkosta löytyy jo jonkin verran tiedotteita myös viittomakielellä. Monet tekstit koetaan kuitenkin vaikeasti ymmärrettäviksi. Mikä teksteissä oikein mättää? Viittomakielisiä verkkotekstejä syntyy joko kuvaamalla live-tilanne, esimerkiksi luento, tai kääntämällä suomenkielinen teksti viittomakielelle. Lukijoiden esittämä kritiikki kohdistuu pääsääntöisesti käännösteksteihin, ne koetaan vaikeasti ymmärrettäviksi. Selvitin tänä keväänä valmistuneessa pro gradu -tutkielmassani lukijoiden näkökulmaa viittomakielisiin verkkoteksteihin. Tutkimusaineistoni sisälsi sekä verkosta poimittuja viittomakielisiä tekstejä että tätä tutkimusta varten laadittuja tekstejä. Kaikki tekstit edustivat mielestäni kielelliseltä rakenteeltaan hyvin tyypillistä viittomakielistä käännöstekstien tekstityyppiä. Samaa tekstityyppiä näkee usein myös simultaanitulkkauksen tuotoksena, joten tulokset ovat sovellettavissa myös simultaanitulkkaukseen. Haastattelin viittä kuuroa ja pyysin heitä nimeämään tutkimusaineistostani helpoimmin ja vaikeimmin ymmärrettävät tekstit sekä kertomaan valintaperusteet. Haastattelujen jälkeen analysoin kaikki tekstit. Tutkin, esiintyykö niissä sellaisia kielen rakenteen osia, joista Liddell (2003) käyttää nimityksiä sijaisuus (surrogates), merkki (tokens), poiju (buoys) ja reaali- tai mentaalitila (real space, mental space). Lopuksi vertasin haastattelujen ja analysoinnin tuloksia toisiinsa ja tutkin, onko mainituilla kielen rakenteen osilla vaikutusta siihen, millainen teksti koetaan helpoksi tai vaikeaksi ymmärtää. Tulosten perusteella näyttää selkeästi siltä, että viittomakielinen käännösteksti koetaan helpommaksi ymmärtää, mikäli viittoja käyttää sijaisuutta. Liddellin sijaisuus tarkoittaa jossain määrin samaa, kuin mistä olemme perinteisesti käyttäneet nimitystä roolinvaihto. Viittojan tulee käännösvaiheessa päättää, mistä näkökulmasta hän tekstin tuottaa. Tällä on vaikutusta siihen, mitä sijaisuuksia hän tekstissä käyttää. Tekstin on mahdollista pysyä helposti ymmärrettävänä myös ilman sijaisuuden käyttöä, tällöin tekstissä tulee kiinnittää erityistä huomiota merkkien käyttöön. Liddellin merkki tarkoittaa jossain määrin samaa kuin mistä olemme perinteisesti käyttäneet nimitystä tilankäyttö tai paikantaminen. Käyttäessään poijuja viittojan tulee huolehtia siitä, miten hän johdattaa lukijansa poijun merkitykseen. Vääränlainen johdatus saa lukijan tekemään poijusta ja sen myötä tekstistä virhetulkinnan. Ilmiölle, jota Liddell kutsuu poijuksi, ei ole Suomessa vakiintunutta termiä. Kaikissa käytetyissä teksteissä käytettiin mentaalitilaa, joten tilan vaikutusta ymmärrettävyyteen ei voitu tutkia. Käsitteet sijaisuus, merkki, poiju ja tila aukeavat täysin vasta perehtymällä Liddellin teokseen. Niillä ei ole täysin yhdenmukaista vastinetta suomalaisen viittomakielen tutkimusperinteessä. Tutkielman tulokset voidaan karkeasti tiivistää seuraavasti:» Tekstissä tulee pääsääntöisesti käyttää sijaisuutta tai sijaisuuksia.» Tekstin kuvaamista asioista ja esineistä kerrotaan merkkien ja poijujen avulla siten, että merkeillä ja poijuilla on tekstin sisällä ajallinen jatkumo, eli että niihin viitataan myöhemmin tekstissä.» Mikäli viittoja ulkoistaa itsensä tekstin ulkopuolelle, kärsii tekstin ymmärrettävyys merkittävästi; tuotos ei ole silloin viitottua suomea eikä viittomakieltä. Lähteet» LIDDELL, SCOTT. (2003) Grammar, Gesture, and Meaning in American Sign Language. Cambridge: Cambridge University Press.» VIVOLIN-KARÉN, RIITTA (2010) Pidättehän huolta, että se on ymmärrettävää viittomakieltä. Lukijan näkökulma viittomakielisiin verkkoteksteihin. Pro gradu -tutkielma. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto / Kielten laitos.

20 20 Nordic Seminar eettisten pohdintojen äärellä Turussa järjestettiin pohjoismainen tulkkien etiikkaa pohtiva Nordic Seminar. Moni ilmoittautuneista oli ilmeisesti jo kotona aloittanut eettisen pohdinnan: Tullako, vai eikö tulla?, sillä peräti kolmasosa jätti saapumatta paikalle. Myös Islannin tuhkapilvet estivät kymmenkunnan tulkin lennot, ja sairastapaus aiheutti muutoksia luennoitsijoiden riveihin. Antoisa seminaari saatiin kuitenkin aikaiseksi ja keskustelua riitti. TEKSTI JOHANNA PAKKALA KUVAT JANNE RISSANEN Seminaarin ensimmäinen luennoija oli brittiläinen viittomakielen tulkki Zane Hema, joka on myös efslin rahastonhoitaja ja WASLIn sihteeri. Hänen luentoaan In Pursuit of Quality A Journey of Ethic Proportions seurasimme Skypen välityksellä Lontoosta. Heman mukaan pyrkimys laatuun on pitkä tapahtumaketju, jota värittävät monimutkaiset eettiset kysymykset. Hema otti esille Pollardin & Deanin huomion siitä, että eettisessä ajattelussa on siirrytty deontologisesta eli tiukasti sääntöihin perustuvasta velvollisuusetiikasta teleologiseen eli päämäärää korostavaan ajattelumalliin. Nykyään ymmärretään tulkin osallisuus ja vaikutus viestintätilanteeseen. Lisäksi tiukoista eettisistä säännöistä on siirrytty inhimillisempiin ohjenuoriin, jotka suojaavat asiakkaiden oikeuksia ja pitävät yllä tulkkien ammatillista tasoa. Viikonlopun aikana kävikin ilmi, että Tanskassa ja Ruotsissa tulkkien eettiset ohjeet ovat jo vuosia toimineet lähinnä ohjenuorina, ja että tulkkausta koskeva tiedonvaihto on tulkkien kesken normaali käytäntö, josta myös asiakkaat ovat tietoisia. Seminaariyleisö seurasi valkokankaalta Zane Hemaa - mies itse kun ei päässyt Skype-yhteyttä lähemmäs tuhkapilvien takia. Sivullisesta osalliseksi tilanteessa läsnä olevan tausta ja odotukset Toinen seminaaripäivä alkoi Kuurojen tilanteesta vaikuttavat sen kulkuun. Liiton viittomakieliyksikön päällikkö Pirkko Selin-Grönlund toi esille Bereiterin Selin-Grönlundin luennolla Knowing me, (2002) tiedon kuusiosaisen jaottelumallin. knowing you it s the best I can do. Selin- Sen mukaan jokaisen yksilön tietämys ja Grönlund jatkoi osuvasti Heman aloittamaa keskustelua siitä, että tulkki on osa tuvat kuudesta eri osa-alueesta, jotka vies- taito sekä tieto ja ymmärrys asioista koos- interaktiivista prosessia. Jokaisen tulkkaustintätilanteessa korottuvat aina viestijöiden

Aika keskiviikko 1.4.2009, klo 10.00 15.00 Paikka Valkea talo, 3 krs., Kuurojen Liiton pieni neuvotteluhuone A3.43

Aika keskiviikko 1.4.2009, klo 10.00 15.00 Paikka Valkea talo, 3 krs., Kuurojen Liiton pieni neuvotteluhuone A3.43 Kotimaisten kielten tutkimuskeskus Vähemmistökielten osasto PÖYTÄKIRJA Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen viittomakielen lautakunnan 38. kokouksesta 1.4.2009. Pöytäkirjan käänsi viittomakielelle ja

Lisätiedot

Puheenjohtaja totesi kokouksen laillisesti koollekutsutuksi ja päätäntävaltaiseksi.

Puheenjohtaja totesi kokouksen laillisesti koollekutsutuksi ja päätäntävaltaiseksi. PÖYTÄKIRJA Kotimaisten kielten keskuksen viittomakielen lautakunnan 49. kokouksesta 11.3.2013. Pöytäkirjan käänsi suomalaiselle viittomakielelle ja viittoi Pia Taalas. Kotimaisten kielten keskus Kielenhuolto-osasto

Lisätiedot

Kuuloliiton kokoushuone A4.17, Valkea talo, Ilkantie 4, 00400 Helsinki.

Kuuloliiton kokoushuone A4.17, Valkea talo, Ilkantie 4, 00400 Helsinki. 1 TULKKITOIMINNAN YHTEISTYÖRYHMÄ Pöytäkirja1/2012 Aika 6.2.2012 klo 10 16 Paikka Läsnä Poissa Tulkit Kuuloliiton kokoushuone A4.17, Valkea talo, Ilkantie 4, 00400 Helsinki. Laurén Sirpa (puheenjohtaja),

Lisätiedot

SUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN LAUTAKUNNAN TOINEN KOKOUS 18.8.1997

SUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN LAUTAKUNNAN TOINEN KOKOUS 18.8.1997 1 PÖYTÄKIRJA SUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN LAUTAKUNNAN TOINEN KOKOUS 18.8.1997 Aika maanantai 18.8.1997 kello 15.00 18.10 Paikka Kuurojen Liiton suuri neuvotteluhuone A3.44 Läsnä Petri Engman Markku Jokinen,

Lisätiedot

Matti Räsänen ja tulkit olivat paikalla pykälien 1 5 ja osittain myös pykälän 6 käsittelyn aikana.

Matti Räsänen ja tulkit olivat paikalla pykälien 1 5 ja osittain myös pykälän 6 käsittelyn aikana. PÖYTÄKIRJA Kotimaisten kielten keskuksen viittomakielen lautakunnan 48. kokouksesta 20.11.2012. Pöytäkirjan käänsi suomalaiselle viittomakielelle ja viittoi Päivi Mäntylä. Kotimaisten kielten keskus Kielenhuolto-osasto

Lisätiedot

MIKSI TUKIVIITTOMAT?

MIKSI TUKIVIITTOMAT? MITKÄ TUKIVIITTOMAT? Tukiviittomilla tarkoitetaan viittomamerkkien käyttämistä puhutun kielen rinnalla, siten että lauseen avainsanat viitotaan. Tukiviittomien tarkoituksena on tukea ja edistää puhutun

Lisätiedot

VIITTOMAKIELEN LAUTAKUNNAN 41. KOKOUS 23.11.2010

VIITTOMAKIELEN LAUTAKUNNAN 41. KOKOUS 23.11.2010 Kotimaisten kielten tutkimuskeskus Vähemmistökielten osasto VIITTOMAKIELEN LAUTAKUNNAN 41. KOKOUS 23.11.2010 Aika tiistai 23.11.2010, klo 12.45 16.05 Paikka Kotus, 4. krs., neuvotteluhuone Neliö, Vuorikatu

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Tulkkauspalvelut maahanmuuttajille

Tulkkauspalvelut maahanmuuttajille Maahanmuuttopalvelut Toukokuu 2013 Tulkkauspalvelut maahanmuuttajille Ohjeita maahanmuuttajille ja viranomaisille SELKOESITE Tekstit Sara Vainikka, Konsernipalvelut / Viestintä Tuija Väyrynen, Maahanmuuttopalvelut

Lisätiedot

Tulkkauspalvelut maahanmuuttajille

Tulkkauspalvelut maahanmuuttajille Maahanmuuttopalvelut Maaliskuu 2012 Tulkkauspalvelut maahanmuuttajille Ohjeita maahanmuuttajille ja viranomaisille SELKOESITE Tekstit Sara Vainikka / Viestintä Tuija Väyrynen / Maahanmuuttopalvelut Taitto:

Lisätiedot

LAUSUNTO VIITTOMAKIELTÄ KOSKEVISTA KIELIOLOISTA. Keskustelua viittomakielisten tekstien ja palvelujen laadusta

LAUSUNTO VIITTOMAKIELTÄ KOSKEVISTA KIELIOLOISTA. Keskustelua viittomakielisten tekstien ja palvelujen laadusta 1 Kotimaisten kielten keskus Viittomakielen lautakunta Oikeusministeriö Demokratia-, kieli- ja perusoikeusasioiden yksikkö PL 25 00023 VALTIONEUVOSTO 12.12.2012 LAUSUNTO VIITTOMAKIELTÄ KOSKEVISTA KIELIOLOISTA

Lisätiedot

SUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN LAUTAKUNNAN 31. KOKOUS 25.9.2006

SUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN LAUTAKUNNAN 31. KOKOUS 25.9.2006 PÖYTÄKIRJA Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen suomalaisen lautakunnan 31. kokouksesta 25.9.2006. Pöytäkirjan käänsi viittomakielelle ja viittoi Pia Taalas. SUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN LAUTAKUNNAN 31.

Lisätiedot

Koulutuksen saatavuus omalla kielellä viittomakielisen yhteisön näkökulma

Koulutuksen saatavuus omalla kielellä viittomakielisen yhteisön näkökulma Koulutuksen saatavuus omalla kielellä viittomakielisen yhteisön näkökulma Kieliparlamentti 27.3.2013 Vähemmistöjen kielikoulutus Tieteiden talo, Helsinki Markku Jokinen Toiminnanjohtaja Kuurojen Liitto

Lisätiedot

SUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN LAUTAKUNNAN KOKOUS 9.6.1997

SUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN LAUTAKUNNAN KOKOUS 9.6.1997 1 PÖYTÄKIRJA SUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN LAUTAKUNNAN KOKOUS 9.6.1997 Aika torstai 9.6.1997 kello 12.00-16.00 Paikka Kuurojen Liiton suuri neuvotteluhuone A3.44 Läsnä Poissa Petri Engman Markku Jokinen,

Lisätiedot

Terveysosasto. Vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelu Kelan järjestettäväksi 1.9.2010

Terveysosasto. Vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelu Kelan järjestettäväksi 1.9.2010 Vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelu Kelan järjestettäväksi 1.9.2010 Järjestämisvastuun siirto Kelaan Kyseessä on hallinnollinen siirto Asiakkaan oikeus tulkkauspalveluun säilyy pääosin entisellään Siirron

Lisätiedot

Kuuloliiton iso neuvotteluhuone A4.17, Valkea talo, Ilkantie 4, 00400 Helsinki

Kuuloliiton iso neuvotteluhuone A4.17, Valkea talo, Ilkantie 4, 00400 Helsinki Tulkkitoiminnan yhteistyöryhmä Pöytäkirja 6/2013 Aika: 2.9.2013 klo 10-16 Paikka: Osallistujat: Poissa Tulkit Kuuloliiton iso neuvotteluhuone A4.17, Valkea talo, Ilkantie 4, 00400 Helsinki Sirpa Laurén

Lisätiedot

SÄÄNNÖT. Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän opiskelijayhdistys ry. Nimi ja kotipaikka

SÄÄNNÖT. Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän opiskelijayhdistys ry. Nimi ja kotipaikka SÄÄNNÖT Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän opiskelijayhdistys ry 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän opiskelijayhdistys ry ja sitä kutsutaan näissä säännöissä yhdistykseksi.

Lisätiedot

Tulkkitoiminnan yhteistyöryhmä Pöytäkirja 8/2013

Tulkkitoiminnan yhteistyöryhmä Pöytäkirja 8/2013 Tulkkitoiminnan yhteistyöryhmä Pöytäkirja 8/2013 Aika: 25.11.2013 klo 10.00-15.35 Paikka: Kuuloliiton iso neuvotteluhuone A4.17, Valkea talo, Ilkantie 4, 00400 Helsinki Osallistujat: Sirpa Laurén (puheenjohtaja),

Lisätiedot

Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10.

Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10. Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10.2014 Tuetusti päätöksentekoon- projekti Projektin toiminta-aika:

Lisätiedot

Kielten oppiminen ja muuttuva maailma

Kielten oppiminen ja muuttuva maailma Kielten oppiminen ja muuttuva maailma Tarja Nikula (Soveltavan kielentutkimuksen keskus) Anne Pitkänen-Huhta (Kielten laitos) Peppi Taalas (Kielikeskus) Esityksen rakenne Muuttuvan maailman seuraamuksia

Lisätiedot

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Lakia sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista kutsutaan lyhyesti asiakaslaiksi.

Lisätiedot

ROMANIKIELEN KIELIPOLIITTINEN OHJELMA. Jouko Lindstedt Romanikielen lautakunta 28.9.2010

ROMANIKIELEN KIELIPOLIITTINEN OHJELMA. Jouko Lindstedt Romanikielen lautakunta 28.9.2010 ROMANIKIELEN KIELIPOLIITTINEN OHJELMA Jouko Lindstedt Romanikielen lautakunta 28.9.2010 Romanikielen kielipoliittinen ohjelma hyväksytty Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen yhteydessä toimivan Romanikielen

Lisätiedot

Juliet-ohjelma: monipuolisia osaajia alaluokkien englannin opetukseen

Juliet-ohjelma: monipuolisia osaajia alaluokkien englannin opetukseen Juliet-ohjelma: monipuolisia osaajia alaluokkien englannin opetukseen Marja-Kaisa Pihko, Virpi Bursiewicz Varhennettua kielenopetusta, kielisuihkuttelua, CLIL-opetusta Alakoulun luokkien 1 6 vieraiden

Lisätiedot

Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston vieraiden kielten opetusta verkossa ja integroituna ammattiaineisiin. Johanna Venäläinen

Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston vieraiden kielten opetusta verkossa ja integroituna ammattiaineisiin. Johanna Venäläinen Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston vieraiden kielten opetusta verkossa ja integroituna ammattiaineisiin Johanna Venäläinen Kenelle ja miksi? Lähtökohtana ja tavoitteena on - tarjota opiskelijoille vaihtoehtoinen

Lisätiedot

TYÖELÄMÄVALMIUTENI kompetensseja tällä hetkellä

TYÖELÄMÄVALMIUTENI kompetensseja tällä hetkellä TYÖELÄMÄVALMIUTENI Tämä tehtävän avulla voit tarkastella omia vahvuuksiasi ja se on ensisijaisesti tarkoitettu sinulle, jolla on jo kokemusta työelämästä. Tavoitteena on, että saat apua ammatilliseen suunnitteluun

Lisätiedot

Ote teoksesta: Jantunen, Tommi (2003). Johdatus suomalaisen viittomakielen rakenteeseen. Helsinki: Finn Lectura.

Ote teoksesta: Jantunen, Tommi (2003). Johdatus suomalaisen viittomakielen rakenteeseen. Helsinki: Finn Lectura. Ote teoksesta: Jantunen, Tommi (2003). Johdatus suomalaisen viittomakielen rakenteeseen. Helsinki: Finn Lectura. 6.4 Polysynteesi Polysynteesi tarkoittaa yleisesti uuden lekseemin muodostamista sulauttamalla

Lisätiedot

SUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN LAUTAKUNNAN 29. KOKOUS 19.12.2005

SUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN LAUTAKUNNAN 29. KOKOUS 19.12.2005 PÖYTÄKIRJA Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen suomalaisen viittomakielen lautakunnan 29. kokouksesta 19.12.2005, pöytäkirjan käänsi viittomakielelle ja viittoi Pia Taalas 27.11.2006. SUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN

Lisätiedot

LAATUKÄSIKIRJA. www.tulkkauspalvelut.fi

LAATUKÄSIKIRJA. www.tulkkauspalvelut.fi LAATUKÄSIKIRJA 2015 www.tulkkauspalvelut.fi SISÄLLYSLUETTELO Tulkkauspalvelun esittely 2 Toiminnan kuvaus 3 Tulkkimme & kielet 4 Laatu ja laadun mittaaminen 5 Yhteystiedot 6 TULKKAUSPALVELUN ESITTELY Oulan

Lisätiedot

Esitys 1, Helsingin Kuurojen Yhdistys Helsingfors Dövas Förening ry ja Vantaan Kuurot ry Kuurojen työttömyyttä koskeva kampanja

Esitys 1, Helsingin Kuurojen Yhdistys Helsingfors Dövas Förening ry ja Vantaan Kuurot ry Kuurojen työttömyyttä koskeva kampanja Esitys 1, Helsingin Kuurojen Yhdistys Helsingfors Dövas Förening ry ja Vantaan Kuurot ry Kuurojen työttömyyttä koskeva kampanja Helsingin Kuurojenyhdistys ry esittää näkyvää kampanjaa, työnantajien kuuroja

Lisätiedot

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen 28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen Monikulttuurinen työpaikka? Mitä se merkitsee? Onko työyhteisömme valmis siihen? Olenko minä esimiehenä valmis siihen?

Lisätiedot

15.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto

15.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 15.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 1 2 Asiakirjojen kirjoittamisesta? Asiakkaiden tekemisten kirjoittamisesta? Työntekijöiden näkemysten kirjoittamisesta? Työskentelyn dokumentoinnista?

Lisätiedot

Aika perjantai 25.3.2011, klo 10.25 15.30 Paikka Valkea talo, 3 krs., Kuurojen Liiton suuri neuvotteluhuone A3.44

Aika perjantai 25.3.2011, klo 10.25 15.30 Paikka Valkea talo, 3 krs., Kuurojen Liiton suuri neuvotteluhuone A3.44 PÖYTÄKIRJA Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen viittomakielen lautakunnan 42. kokouksesta 25.3.2011. Pöytäkirjan käänsi suomalaiselle viittomakielelle ja viittoi Pia Taalas. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus

Lisätiedot

SUOMEN CIDESCO ry SÄÄNNÖT. 1 Yhdistyksen nimi on Suomen CIDESCO ry ja sen kotipaikka on Helsinki.

SUOMEN CIDESCO ry SÄÄNNÖT. 1 Yhdistyksen nimi on Suomen CIDESCO ry ja sen kotipaikka on Helsinki. SUOMEN CIDESCO ry 1 SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Suomen CIDESCO ry ja sen kotipaikka on Helsinki. 2 Yhdistyksen tarkoituksena on toimia Suomessa kosmetologin ammatin edistämiseksi, valvoa alalla toimivien

Lisätiedot

AAC -menetelmien sovellus kehitysvammahuoltoon. Kirsi Vainio 24.3.2011

AAC -menetelmien sovellus kehitysvammahuoltoon. Kirsi Vainio 24.3.2011 AAC -menetelmien sovellus kehitysvammahuoltoon Kirsi Vainio 24.3.2011 1 Kommunikointi Tarkoittaa niitä keinoja joilla ihminen on yhteydessä toisiin Merkittävä tekijä ihmisen persoonallisuuden muodostumisessa

Lisätiedot

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN Pertti Alasuutari Lyhyt kuvaus Monografia koostuu kolmesta pääosasta: 1. Johdantoluku 2. Sisältöluvut 3. Päätäntäluku Lyhyt kuvaus Yksittäinen luku koostuu kolmesta osasta

Lisätiedot

ALAN ASIANTUNTI- JATEHTÄVISSÄ TOIMIMINEN, KE- HITTÄMINEN JA ONGELMANRAT- KAISU - perustella asiantuntijatehtävissä. toimiessaan tekemiään

ALAN ASIANTUNTI- JATEHTÄVISSÄ TOIMIMINEN, KE- HITTÄMINEN JA ONGELMANRAT- KAISU - perustella asiantuntijatehtävissä. toimiessaan tekemiään ALKUVAIHEEN MINEN MISALUEET Tasot ALAN TEORIOIDEN, KÄSITTEIDEN, ME- NETELMIEN JA PE- RIAATTEIDEN MINEN 5 - käyttää keskeisiä teorioita, käsitteitä ja menetelmiä johdonmukaisesti erilaisissa - kirjoittaa

Lisätiedot

Design yrityksen viestintäfunktiona

Design yrityksen viestintäfunktiona Design yrityksen viestintäfunktiona Hanna Päivärinta VTM Pro gradun esittely Tutkimuksen taustaa Design on ollut pitkään puhutteleva ilmiö Designia tuntuu olevan kaikkialla Helsinki World Design Capital

Lisätiedot

Käännöstieteen ja tulkkauksen opiskelusta Suomessa

Käännöstieteen ja tulkkauksen opiskelusta Suomessa SKTL / Opo-päivä 13.11.2015 Käännöstieteen ja tulkkauksen opiskelusta Suomessa Leena Salmi Turun yliopisto leena.salmi@utu.fi SKTL / Opo-päivä 13.11.2015 Miksi opiskella kääntämistä ja tulkkausta? käännösala

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

SUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN LAUTAKUNNAN 19. KOKOUS 24.11.2001

SUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN LAUTAKUNNAN 19. KOKOUS 24.11.2001 PÖYTÄKIRJA Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen suomalaisen viittomakielen lautakunnan 19. kokouksesta 24.11.2001. Viitottu pöytäkirja on käännetty tästä suomenkielisestä pöytäkirjasta. Viitotun pöytäkirjan

Lisätiedot

VOIKO KIRJASTON JA TIETOPALVELUN VAIKUTUS NÄKYÄ PAREMMIN ORGANISAATION ARJESSA?

VOIKO KIRJASTON JA TIETOPALVELUN VAIKUTUS NÄKYÄ PAREMMIN ORGANISAATION ARJESSA? VOIKO KIRJASTON JA TIETOPALVELUN VAIKUTUS NÄKYÄ PAREMMIN ORGANISAATION ARJESSA? YKN Viestinnänsuunnittelija, Kirjastot.fi Kuka? Viestinnänsuunnittelija Kirjastot.fi Kirjastojen välistä viestintää, kirjastoille

Lisätiedot

Puhevammaisten tulkkipalvelut seminaari

Puhevammaisten tulkkipalvelut seminaari Puhevammaisten tulkkipalvelut seminaari Jyväskylän ammattikorkeakoulu 4.12.2007 klo. 12-16 projektipäällikkö Pirkko Jääskeläinen Puhevammaisten tulkkipalvelun oikeus! Kuka on puhevammainen? Miten tulkkipalvelua

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Pohjois-Savo ry TOIMINTASUUNNITELMA 2010. Edunvalvonta

Sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Pohjois-Savo ry TOIMINTASUUNNITELMA 2010. Edunvalvonta Sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Pohjois-Savo ry TOIMINTASUUNNITELMA 2010 Edunvalvonta Talentia Pohjois-Savo ry:n hallitus kokoontuu vuonna 2010 vähintään viisi kertaa. Hallitus pyritään muodostamaan

Lisätiedot

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Lähtökohtia Tavoitteena asiakkaan osallisuuden lisääminen. Asiakkaan kokemusmaailmaa tulee rikastuttaa tarjoamalla riittävästi elämyksiä ja kokemuksia. Konkreettisten

Lisätiedot

Omakanta on kansalaisille tarkoitettu verkkopalvelu

Omakanta on kansalaisille tarkoitettu verkkopalvelu Omakanta portti omiin terveystietoihisi Omakanta on kansalaisille tarkoitettu verkkopalvelu näet omat hoitotietosi ja sähköiset reseptisi voit itse päättää, miten terveystietojasi käytetään terveystietosi

Lisätiedot

VIRVATULIKYSELY 12-13-VUOTIAILLE, kevät 2013

VIRVATULIKYSELY 12-13-VUOTIAILLE, kevät 2013 VIRVATULIKYSELY 12-13-VUOTIAILLE, kevät 2013 1. Perustiedot a) Ikä 12 vuotta 67 % 6 13 vuotta 33 % 3 b) Kuinka monetta vuotta olet oppilaana kuvataidekoulussa? 1. vuotta 22 % 2 3. vuotta 11 % 1 4. vuotta

Lisätiedot

Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma

Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma 1/6 TAMPEREEN YLIOPISTO Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma Tehtävä Tehtävän ala

Lisätiedot

Berlitzin taitotaso 1 CEF-taso A 1

Berlitzin taitotaso 1 CEF-taso A 1 t Berlitzin taitotaso 1 CEF-taso A 1 Ymmärtää ja osaa käyttää tuttuja, jokapäiväisiä ilmauksia ja yksinkertaisia lauseita. Osaa esitellä itsensä ja kysyä muilta perustietoja kuten asuinpaikkaa, vointia

Lisätiedot

Erasmus+ Online Linguistic Support

Erasmus+ Online Linguistic Support Erasmus+ Online Linguistic Support Näin hyödynnät Erasmus+ -kokemuksesi! Erasmus+ avartaa ja voi muuttaa koko elämän Erasmus+ tähtää taitojen kartuttamiseen ja työllistyvyyden lisäämiseen sekä koulutuksen,

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

SuLVI Yhdessä pärjäämme paremmin Pelisäännöt kuntoon

SuLVI Yhdessä pärjäämme paremmin Pelisäännöt kuntoon Pelisäännöt kuntoon SuLVIn toimiston työnjako ota rohkeasti yhteyttä! Operatiivinen johto, yhteydenpito sidosryhmiin, hanke-edustus: toiminnanjohtaja Tiina Strand tiina.strand@sulvi.fi, 040 505 5445 Nettisivupäivitykset,

Lisätiedot

Puhevammaisten tulkin erikoisammattitutkinto. Pirjo Viinikainen, kouluttaja, Jyväskylän aikuisopisto

Puhevammaisten tulkin erikoisammattitutkinto. Pirjo Viinikainen, kouluttaja, Jyväskylän aikuisopisto Puhevammaisten tulkin erikoisammattitutkinto Näyttötutkinnon tutkinnon perusteet 2006 Taustaa 1990-luvulla AAC-lis lisäkoulutusta 2001 puhevammaisten tulkkipalvelun erikoisammattitutkinnon perusteet Toteutus

Lisätiedot

ISSN 0784-2503 1/2007. 100. Monirunkovenelehti. Otteita vuosien varrelta. proaprojekti etenee

ISSN 0784-2503 1/2007. 100. Monirunkovenelehti. Otteita vuosien varrelta. proaprojekti etenee ISSN 0784-2503 6 1/2007 Kaikkien aikojen 100. Otteita vuosien varrelta proaprojekti etenee Martin Hildebrand PUHEENJOHTAJAN P A L S T A Monirunkovenelehdellä alkaa olla ikää. Käsissänne on lehtemme tasan

Lisätiedot

Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi

Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi 1. Milloin lapsenne otti ensiaskeleensa? 2. Minkä ikäisenä lapsenne sanoi ensisanansa? Esimerkkejä ensisanoista (käännöksineen):

Lisätiedot

KUTSUMUS TAUSTATIETOA KUTSUMUKSESTA

KUTSUMUS TAUSTATIETOA KUTSUMUKSESTA Andreas-raamatturyhmämateriaali I/03 Kansan Raamattuseuran nuorisotyö Kaisaniemenkatu 8, III krs 00170 HELSINKI nuorisotyö@karas-sana.fi 09/681 55 830 KUTSUMUS Tämän materiaalin sisältö tarkastelee kutsumusta

Lisätiedot

RANSKAN KIELI B2 RANSKAN KIELI B2 8 LUOKKA

RANSKAN KIELI B2 RANSKAN KIELI B2 8 LUOKKA RANSKAN KIELI B2 Opetuksen tavoitteena on totuttaa oppilas viestimään ranskan kielellä suppeasti konkreettisissa arkipäivän tilanteissa erityisesti suullisesti. Opetuksessa korostetaan oikeiden ääntämistottumusten

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Reserviläisliitto - Reservistförbundet ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Reserviläisliitto - Reservistförbundet ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. Vantaa, 23.1.2016 ESITYS RESERVILÄISLIITON SÄÄNTÖJEN MUUTOKSESTA NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMINTA-ALUE 1 Yhdistyksen nimi on Reserviläisliitto - Reservistförbundet ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Lisätiedot

Treffit mönkään? Ääntämisen opetuksesta ja sen tärkeydestä. FT Elina Tergujeff, Jyväskylän yliopisto elina.tergujeff@jyu.fi

Treffit mönkään? Ääntämisen opetuksesta ja sen tärkeydestä. FT Elina Tergujeff, Jyväskylän yliopisto elina.tergujeff@jyu.fi Treffit mönkään? Ääntämisen opetuksesta ja sen tärkeydestä FT Elina Tergujeff, Jyväskylän yliopisto elina.tergujeff@jyu.fi Kuka Elina Tergujeff? englannin ja ruotsin opettaja filosofian tohtori, soveltava

Lisätiedot

Ajanhallinta ja suunnitelmallinen opiskelu

Ajanhallinta ja suunnitelmallinen opiskelu Ajanhallinta ja suunnitelmallinen opiskelu Tavoitteista Ajankäytöstä Suunnitelmallisuudesta 4.10.2013 esitys tulee http://teemailtapaivat.wikispaces.com Aika http://www.locksleynet.com/wp-content/uploads/2010/07/24-hour-clock.jpg

Lisätiedot

Verkkojulkaisun hallinta 1 ov VirtuaaliKYLÄssä?

Verkkojulkaisun hallinta 1 ov VirtuaaliKYLÄssä? Verkkojulkaisun hallinta 1 ov VirtuaaliKYLÄssä? TAVOITTEET: Alaansa liittyvien tekstien keskeisten käsitteiden, olennaisen sisällön ja tarkoituksen ymmärtäminen Tiedonhankinta eri tavoilla eri lähteistä

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

SUOMEN GOLFKENTÄNHOITAJIEN YHDISTYS FINNISH GREENKEEPERS ASSOCIATION RY

SUOMEN GOLFKENTÄNHOITAJIEN YHDISTYS FINNISH GREENKEEPERS ASSOCIATION RY Hallituksen sääntömuutosehdotus kevätkokoukseen 2012 7 Jäsenmaksut Yhdistyksen syyskokous päättää jäsenmaksuista hallituksen esityksen perusteella. A-, B- ja C-jäsenillä sekä kannatusjäsenillä voi olla

Lisätiedot

Osallisuuden kehittämistä VKK-Metron tutkimuspäiväkodeissa

Osallisuuden kehittämistä VKK-Metron tutkimuspäiväkodeissa Osallisuuden kehittämistä VKK-Metron tutkimuspäiväkodeissa Lapsen kuuleminen Minun ihannepäiväkodissani lasten ajatuksia kuullaan seuraavalla tavalla: Lapsi saisi kertoa omat toiveet, ne otettaisiin huomioon.

Lisätiedot

Lingon & Blåbär. pähkinänkuoressa

Lingon & Blåbär. pähkinänkuoressa Lingon & Blåbär pähkinänkuoressa Lingon & Blåbär pähkinänkuoressa Lingon & Blåbär (L&B) on tarjonnut ruotsalaista suunnittelua olevia laadukkaita vaatteita koko perheelle vuodesta 1996 lähtien. Tänä päivänä

Lisätiedot

VIITTOMAKIELI TOMAKIELI P PEL ELAST ASTAA AA!

VIITTOMAKIELI TOMAKIELI P PEL ELAST ASTAA AA! VIITTOMAKIELI TOMAKIELI P PEL ELAST ASTAA AA! 1 Ulkona on kaunis ilma. Noah herää. Häntä eivät herätä auringonsäteet vaan herätyskello, joka vilkuttaa valoa ja tärisee. Noah on kuuro ja siksi hänen herätyskellonsa

Lisätiedot

FT Henna Makkonen-Craig Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen foorumi 2. 3.8.2011

FT Henna Makkonen-Craig Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen foorumi 2. 3.8.2011 FT Henna Makkonen-Craig Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen foorumi 2. 3.8.2011 Esityksen rakenne Johdannoksi Tekstilajin eli genren määrittelyä Millaisin eri tavoin tekstilajia voidaan tutkia? Millaisista

Lisätiedot

OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA

OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA Hyvät harjoittelunohjaajat, Åbo Akademin psykologian ja logopedian laitos (IPL) työskentelee projektin parissa, jonka tavoitteena

Lisätiedot

Teoksen portfolion edellyttää osallistumista välipalavereihin ja päättötyönäyttelyyn sekä oman päättötyösi esittelyn

Teoksen portfolion edellyttää osallistumista välipalavereihin ja päättötyönäyttelyyn sekä oman päättötyösi esittelyn PÄÄTTÖTYÖOPAS SISÄLLYSLUETTELO Mikä on päättötyö... 1 Päättötyö ja päättötodistus... 2 Milloin päättötyön voi suorittaa... 3 Miten päättötyö suoritetaan... 4 Portfolio... 5 Näitä asioita voisit portfoliossasi

Lisätiedot

Vaatiiko subjektius subjektin? Sosiaalinen konstruktionismi kielentutkimuksessa ja kielenhuollossa

Vaatiiko subjektius subjektin? Sosiaalinen konstruktionismi kielentutkimuksessa ja kielenhuollossa Vaatiiko subjektius subjektin? Sosiaalinen konstruktionismi kielentutkimuksessa ja kielenhuollossa Ulla Tiililä Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ulla.tiilila@kotus.fi Kielitieteen päivät Helsingissä

Lisätiedot

AINA KANNATTAA YRITTÄÄ

AINA KANNATTAA YRITTÄÄ AINA KANNATTAA YRITTÄÄ www.yrittajat.fi futureimagebank.com futureimagebank.com futureimagebank.com AINA KANNATTAA YRITTÄÄ ohjeita esityksen pitäjälle futureimagebank.com futureimagebank.com futureimagebank.com

Lisätiedot

Kieli ja työelämä Marjut Johansson & Riitta Pyykkö

Kieli ja työelämä Marjut Johansson & Riitta Pyykkö Kieli ja työelämä Marjut Johansson & Riitta Pyykkö Kieliparlamentti, Helsinki Missä, missä se kieli (työelämässä) on? Työn murros työpaikat ovat vähentyneet alkutuotannossa ja teollisuudessa niiden määrä

Lisätiedot

Mauno Rahikainen 2009-09-29

Mauno Rahikainen 2009-09-29 SISÄLTÖ - Alustus - Tutustutaan toisiimme - Omat odotukset (mitä minä haluan tietää) - Vaalivaliokunnan tehtävät (sääntöjen vaatimat) - Miksi vaalivaliokunta on tärkein vaikuttaja järjestöissä? - Järjestön

Lisätiedot

Alberta Language Environment Questionnaire (ALEQ)

Alberta Language Environment Questionnaire (ALEQ) Alberta Language Environment Questionnaire (ALEQ) Lapsen nimi Koodi Lapsen syntymäaika Lapsen sukupuoli Haastattelun päivämäärä Haastattelun tekijä Tulkin tarve kyllä ei Tulkki Äidin kieli Isän kieli Vanhempien

Lisätiedot

Tule opiskelemaan venäjää! Tampereen yliopiston Venäjän kielen, kulttuurin ja kääntämisen tutkinto-ohjelma

Tule opiskelemaan venäjää! Tampereen yliopiston Venäjän kielen, kulttuurin ja kääntämisen tutkinto-ohjelma Tule opiskelemaan venäjää! Tampereen yliopiston Venäjän kielen, kulttuurin ja kääntämisen tutkinto-ohjelma 1 Venäjän kielen tutkinto-ohjelma Tampereella Kiinnostaako sinua kielten ja kulttuurien välinen

Lisätiedot

EMPON OMAKOTIYHDISTYS RY

EMPON OMAKOTIYHDISTYS RY 1 EMPON OMAKOTIYHDISTYS RY Hyväksytty yhdistyksen syyskokouksessa 25.11.2004 ja kevätkokouksessa 10.2.2005. Merkitty Patentti- ja rekisterihallituksen yhdistysrekisteriin 5.5.2006. 1 Nimi, kotipaikka ja

Lisätiedot

1 Yhdistyksen nimi on Pohjois-Suomen Työterveyslääkärit, ruotsiksi Företagsläkarna i Norra Finland. 3 Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys:

1 Yhdistyksen nimi on Pohjois-Suomen Työterveyslääkärit, ruotsiksi Företagsläkarna i Norra Finland. 3 Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys: POHJOIS-SUOMEN TYÖTERVEYSLÄÄKÄRIT r.y. FÖRETAGSLÄKARNA I NORRA FINLAND r.f. SÄÄNNÖT Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Tarkoitus 1 Yhdistyksen nimi on Pohjois-Suomen Työterveyslääkärit, ruotsiksi Företagsläkarna

Lisätiedot

Suomen kielen Osaamispyörä -työkalu

Suomen kielen Osaamispyörä -työkalu Suomen kielen Osaamispyörä -työkalu Tavoitteet Kohderyhmät Käyttö Suomen kielen Osaamispyörän tavoitteena on tehdä näkyväksi maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden suomen kielen osaamista. Osaamispyörä

Lisätiedot

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, Merkonomi

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, Merkonomi LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, Merkonomi Tutkinnon osa Asiakaspalvelu Tarkastele työtehtävistä suoriutumista seuraavista näkökulmasta. Arvioi tutkinnon suorittajan ammattitaitoa / osaamista liiketalouden

Lisätiedot

TULKKITYÖSKENTELY MAAHANMUUTTAJA- PERHEIDEN KANSSA. Mohsen Tavassoli Suunnittelija Helsingin seudun asioimistulkkikeskus

TULKKITYÖSKENTELY MAAHANMUUTTAJA- PERHEIDEN KANSSA. Mohsen Tavassoli Suunnittelija Helsingin seudun asioimistulkkikeskus TULKKITYÖSKENTELY MAAHANMUUTTAJA- PERHEIDEN KANSSA Mohsen Tavassoli Suunnittelija Helsingin seudun asioimistulkkikeskus HELSINGIN SEUDUN ASIOIMISTULKKIKESKUS Perustettu vuonna 1995 Vantaan, Helsingin,

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

Yhdistyksen säännöt. 1 Nimi, kotipaikka ja toimialue Yhdistyksen nimi on Eläkeliiton Hämeen yhdistys ry. Yhdistyksen kotipaikka on Hämeen kunta.

Yhdistyksen säännöt. 1 Nimi, kotipaikka ja toimialue Yhdistyksen nimi on Eläkeliiton Hämeen yhdistys ry. Yhdistyksen kotipaikka on Hämeen kunta. ELÄKELIITON HÄMEEN YHDISTYS ry Yhdistyksen säännöt 1 Nimi, kotipaikka ja toimialue Yhdistyksen nimi on Eläkeliiton Hämeen yhdistys ry. Yhdistyksen kotipaikka on Hämeen kunta. 2 Tarkoitus Yhdistyksen tarkoituksena

Lisätiedot

ASIAKAS- TYYTYVÄISYYS- TUTKIMUS 2014

ASIAKAS- TYYTYVÄISYYS- TUTKIMUS 2014 KUNNON TYÖMIEHIÄ» WWW.BRIKO.FI 1 ASIAKAS- TYYTYVÄISYYS- TUTKIMUS 2014 ASIAKKAAT ARVIOIVAT BRIKON PARHAAKSI RAKENNUSALAN HENKILÖSTÖVUOKRAAJAKSI JO TOISENA VUONNA PERÄKKÄIN Lue, mitä mieltä asiakkaat olivat

Lisätiedot

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus 10ov Oikeaa työssäoppimista 4ov Teoriaopiskelua työelämässä 6 ov 1. Työprosessin hallinta tarvitseville lapsille

Lisätiedot

Map-tiedote. Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet

Map-tiedote. Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet Map-tiedote Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet Mitä tämä vihko sisältää? 1. Map Minun asumisen polkuni -toimintamalli 5 2. Map-selkokuvat 7 3. Suunnittelen omaa elämääni 9 4. Asuntotoiveeni

Lisätiedot

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013 LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013 Talouspalvelut tutkinnon osa (TAPA) MÄÄRÄYS 20/011/2013 AMMATILLISEN PERUSTUTKINNON PERUSTEET mercuria.fi Talouspalvelut Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai

Lisätiedot

Koululaisten oma yhteiskunta

Koululaisten oma yhteiskunta Koululaisten oma yhteiskunta Yrityskylä on peruskoulun kuudensille luokille suunnattu yhteiskunnan, työelämän ja yrittäjyyden opintokokonaisuus. Yrityskylä-opintokokonaisuus sisältää opettajien koulutuksen,

Lisätiedot

Kielen hallitseminen on muutakin kuin sanojen osaamista MODERSMÅLSCENTRUM I LUND LUNDIN ÄIDINKIELIKESKUS

Kielen hallitseminen on muutakin kuin sanojen osaamista MODERSMÅLSCENTRUM I LUND LUNDIN ÄIDINKIELIKESKUS Kielen hallitseminen on muutakin kuin sanojen osaamista MODERSMÅLSCENTRUM I LUND LUNDIN ÄIDINKIELIKESKUS Äidinkieli oppimisen perusta ja yhdysside Monella Lundin kunnan nuorella on muu äidinkieli kuin

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on Uudenmaan Noutajakoirayhdistys - UMN ry, ruotsiksi Nylands Retrieverförbund NRF rf ja sen kotipaikka on Helsinki.

Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on Uudenmaan Noutajakoirayhdistys - UMN ry, ruotsiksi Nylands Retrieverförbund NRF rf ja sen kotipaikka on Helsinki. 1 Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on Uudenmaan Noutajakoirayhdistys - UMN ry, ruotsiksi Nylands Retrieverförbund NRF rf ja sen kotipaikka on Helsinki. 2 Toiminnan tarkoitus Yhdistys toimii Helsingin

Lisätiedot

Laki vammaisten henkilöiden tulkkauspalveluista 133/210

Laki vammaisten henkilöiden tulkkauspalveluista 133/210 Laki vammaisten henkilöiden tulkkauspalveluista 133/210 Tämän lain tarkoituksena on edistää vammaisen henkilön mahdollisuuksia toimia yhdenvertaisena yhteiskunnan jäsenenä. Määritelmä Tulkkaus ja etätulkkaus

Lisätiedot

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet 9.2.3. Englanti Koulussamme aloitetaan A1 kielen (englanti) opiskelu kolmannelta luokalta. Jos oppilas on valinnut omassa koulussaan jonkin toisen kielen, opiskelu tapahtuu oman koulun opetussuunnitelman

Lisätiedot

Kielenhuoltoa kun alettiin tekemään. Riitta Eronen Tukholma 10.4.2015

Kielenhuoltoa kun alettiin tekemään. Riitta Eronen Tukholma 10.4.2015 Kielenhuoltoa kun alettiin tekemään Riitta Eronen Tukholma 10.4.2015 KOTUS Sanakirjaosasto Kielenhuolto-osasto Ruotsin kielen osasto Kielitoimisto? Kielenhuolto, nimistönhuolto, nykykielen sanakirjan toimitus

Lisätiedot

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013 LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013 Tuoteneuvonta tutkinnon osa (TUNE) MÄÄRÄYS 20/011/2013 AMMATILLISEN PERUSTUTKINNON PERUSTEET mercuria.fi Tuoteneuvonta Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai

Lisätiedot

SUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN LAUTAKUNTAA ENNAKOIVAN TYÖRYHMÄN KOKOUS

SUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN LAUTAKUNTAA ENNAKOIVAN TYÖRYHMÄN KOKOUS MUISTIO 1 SUOMALAISEN VIITTOMAKIELEN LAUTAKUNTAA ENNAKOIVAN TYÖRYHMÄN KOKOUS Aika torstai 13.3.1997 kello 17.15 19.30 Paikka Kuurojen Liiton suuri neuvotteluhuone A3.44 Läsnä Tulkit Kaisa Engman Petri

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Huippuosaajana toimiminen, 15 osp (vain ammatillisessa peruskoulutuksessa) Ammattitaitovaatimukset

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen Muuton tuki ja yhteisöllisyys Pirjo Valtonen Muutto ja muutos Muutto ja muutos ovat isoja asioita, joissa koetaan epävarmuutta. Omalta mukavuusalueelta poistuminen on ahdistavaa. Muutos tuo aina haasteita

Lisätiedot

HALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI 2014-2016

HALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI 2014-2016 HALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI 2014-2016 1. Johdanto Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto - SAMOK ry edustaa lähes 140 000 ammattikorkeakouluopiskelijaa. Vuonna 2013 SAMOKilla

Lisätiedot

Hallintotieteellisen alan kieliopinnot

Hallintotieteellisen alan kieliopinnot Hallintotieteellisen alan kieliopinnot 26.8.2015 Susanna Mäenpää Kielipalvelutkielten opetusta kaikille tiedekunnille Suunnittelee ja toteuttaa tutkintoon vaadittavat kotimaisten ja vieraiden kielten opinnot

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot