Hyvä sisäilma. on monen tekijän summa. Helsingin kaupungin opetusviraston henkilöstölehti

Transkriptio

1 Hyvä sisäilma on monen tekijän summa Helsingin kaupungin opetusviraston henkilöstölehti

2 Hyvät olosuhteet tuottavat hyvän sadon Uusi lukuvuosi käynnistyi runsas kuukausi sitten. Syksy on jo pitkällä. Tänä syksynä luonnon sato on ollut vaihteleva. Mustikoita tuli vähän, mutta omenapuut ovat notkuneet hedelmiä. Hyvät olosuhteet ovat edellytys hyvälle sadolle. Tämä pätee myös koulumaailmassa. Oppimisympäristöllä, sekä fyysisellä että psyykkisellä, on tärkeä merkitys oppilaiden hyvinvoinnille ja oppimiselle. Meillä Helsingissä muutamassa koulussa on käynnistynyt tai käynnistymässä peruskorjaus, jotta koulutilat saadaan asianmukaiseen kuntoon. Jos koulun tilanne on ollut ennakoimaton, tilanteen selvittäminen vie oman aikansa. Yhteistyötä on kehitetty ja kehitetään edelleen tilakeskuksen kanssa. Tärkeä kumppani koulun kuntoon liittyvissä asioissa on ilman muuta koulun rehtori. Rehtori kohtaa koulussa opettajat ja oppilaat sekä huoltajat, joiden erilaisiin kysymyksiin hän joutuu vastaamaan. Opetusviraston asiantuntijat pyrkivät auttamaan rehtoria hänen vaativassa tehtävässään. Koulun kannalta hermostuttavin aika varsinkin yllättävissä tilanteissa on ratkaisun odottaminen. Opetusvirasto on ottanut aktiivisemman roolin tiedottamisessa. Kun koulun kunnosta saadaan lisätietoa, niin siitä tiedotetaan mahdollisimman pikaisesti koululle ja huoltajille. Viime vuosina ovat eniten puhuttaneet ja työllistäneet erilaiset sisäilmaongelmat. Tässä lehdessä käsitellään asiaa monesta eri näkökulmasta. Koulutiloista keskusteltaessa välttyy harvoin tunnepohjaisilta latauksilta. Tämä on toisaalta ymmärrettävää, sillä meidän koulu on tärkeä toimija alueellaan. Keskusteluissa on havaittavissa vahvaa kylä-ajattelua. Meidän alueella eli kylällä pitää olla oma koulu, vaikka alueen lapsista kaikki eivät sitä kävisikään. Alueen asukkaat arvostavat alueen tärkeää palvelua, lähikoulua. Se tarjoaa lapsille ja nuorille laadukasta opetusta päivisin ja iltaisin alueen asukkaille tarjoutuu mahdollisuus monenlaisiin harrastuksiin sen tiloissa. Lähikoulun valinta on huoltajalle hyvä päätös. Oppilaan koulumatka jää lyhyeksi ja oppilaalle jää aikaa harrastamiseen sekä tuttujen kaverien kanssa touhuamiseen. Lähikoulun valintaa voi perustella myös ympäristö- ja terveysnäkökulmasta: Koulumatka hurahtaa kävellen tai pyörällä ja samalla tulee hoidettua osa päivän liikunnasta. Koulu toimintakeskuksena on yksi tulevaisuuden visio, johon suuntaan ollaan menossa. Eri hallintokunnissa kehitetään palveluverkkoa. Yhä tärkeämmäksi on noussut hallintokuntien yhteistyö käyttäjän eli asiakkaan näkökulmasta. Palveluprosesseja halutaan kehittää paremmiksi. Tällöin nousee esille myös nykyisten tilojen monipuolisempi käyttö. Koulujen opetukselta vapautuvia tiloja voisivat eri hallintokunnat käyttää laajemmin. Näin alueen asukkaille tarjottaisiin palveluja fyysisesti lähellä, monelle tutussa ja turvallisessa paikassa. Samalla voisi toteutua myös toinen visio: koulu oppimiskeskuksena. Kaiken ikäisille oppijoille, vauvasta vaariin, voitaisiin tarjota monipuolinen oppimisympäristö, joka innostaa oppimaan yksin ja yhdessä. Outi Salo perusopetuslinjan johtaja Gynnsamma förhållanden ger god skörd Det nya läsåret körde i gång för en dryg månad sedan. Hösten är redan långt hunnen. Naturens skörd har varit omväxlande det var knappt om blåbär, medan äppelträden dignar under frukternas börda. Gynnsamma förhållanden är förutsättningen för en god skörd. Detta gäller också i skolvärlden. Inlärningsmiljön, både den fysiska och den psykiska, spelar en viktig roll för elevernas välmående och inlärning. Här i Helsingfors har man inlett ombyggnadsarbeten i några skolor för att få lokalerna i behörigt skick. Om situationen var oförutsedd, har det tagit sin tid att reda ut situationen. Samarbetet med lokalcentralen har redan utvecklats och förbättringen fortsätter. Rektorn är naturligtvis en viktig partner i ärenden som gäller skolans skick. Rektorn möter såväl lärare och elever som vårdnadshavare, och måste kunna besvara deras frågor. Experterna på utbildningsverket strävar efter att hjälpa rektorn med denna krävande uppgift. För skolorna är det väntan på en lösning som är det mest stressande, inte minst i en oväntad situation. Utbildningsverket har gått in för en aktivare information. Då nya uppgifter om skolornas skick kommer in, meddelas de vidare till skolorna och vårdnadshavarna så snabbt som möjligt. Under de senaste åren är det inomhusluften som skapat mest arbete och diskussion. I detta nummer belyses temat ur olika synvinklar. Diskussionen om skollokalerna är inte sällan känsloladdad. Det kan man förstå, eftersom den lokala skolan, vår skola, är en viktig aktör i sitt område. Diskussionerna präglas av ett kraftigt by-tänkande. Vårt område, alltså vår by, ska ha en egen skola, även om alla barn i området inte ens skulle gå i den. De som bor i området uppskattar den viktiga tjänsten, närskolan. Den erbjuder barn och unga i området högklassig undervisning om dagarna, och invånarna i närområdet möjlighet till fritidsverksamhet i dess lokaler om kvällarna. Det är ett bra beslut av vårdnadshavaren att låta barnet gå i närskolan. Skolvägen är kort och det blir tid över för hobbyer och lek med kompisar. Närskolan är också ekologiskt och hälsomässigt sett ett bra val: Barnet kan gå eller cykla till skolan och samtidigt få en del av dagens motion. Skolan som ett allaktivitetshus är en av de framtidsvisioner som är styr vår verksamhet. I förvaltningarna utvecklas servicenätet. Ur servicemottagarens, alltså kundens synvinkel har samarbetet mellan olika förvaltningar blivit allt viktigare. Man vill förbättra serviceprocesserna. Det innebär också att de nuvarande lokalerna ska användas mer mångsidigt. Lokaler som inte behövs för skolundervisningen kan i högre grad användas av andra förvaltningar. Invånarna kan erbjudas tjänster i närmiljön, i en miljö som för många dessutom är trygg och bekant. Samtidigt skulle man kunna förverkliga också en annan vision: Skolan som inlärningscenter. Människor i alla åldrar erbjuds en mångsidig inlärningsmiljö som inspirerar studier självständigt och i sällskap. Outi Salo Linjedirektör vid linjen för grundläggande utbildning outi salo, kuva pertti nisonen hannes vicrorzon 2

3 Teemana sisäilma lokakuu 2008 KouluHelsinki SkolHelsingfors helsingin kaupungin opetusviraston henkilöstölehti. ilmestyy neljä kertaa vuodessa. verkkolehti löytyy opetusviraston internet-sivuilta: n Julkaisija Helsingin kaupungin opetusvirasto Postiosoite: pl 3000, helsingin kaupunki Käyntiosoite: hämeentie 11 a, helsinki 53 Puhelin (09) Faksi (09) n Päätoimittaja raili tanhuanpää, puh. (09) , paatoimittaja@edu.hel.fi n Toimitusneuvosto inari salonen, liisa huovinen, leila lehto, aulikki kalalahti, liisa kotimäki, hannele Määttä, christer sundqvist, aune lehtola ja paula nuutinen. n Kannen kuva svenska normallyceum. kuva: hannes victorzon n Ulkoasu ja taitto olli turunen tovia Design oy n Painatus uusimaa oy n issn Anna palautetta! Mitä mieltä olet lehdestämme? palaute on tervetullutta! laita sähköpostia osoitteeseen: paatoimittaja@edu.hel.fi sivuilla 4 9 Markku Viinikka ympäristökeskuksesta, Pekka Hapuoja kiinteistöviraston tilakeskuksesta sekä Susanna Sarvanto ja Kaarlo Kontro opetusvirastosta korostavat eri toimijoiden yhteistyötä. remonttikoulussa rehtorin ja kouluisännän tiimityö takaa arjen sujuvuuden. Anneli Rautiainen ja Timo Särkijärvi kertovat kulosaaren tilanteesta. sisäilmaoppisopimuskoulutuksen käyneiden rehtorien kolumni sivulla 11. Vuosaaren lukion logistiikka-opetus sivulla 10 Henkilöstöuutisia sivulla 11 Sakarinmäen ja Östersundomin koulut esittäytyvät sivuilla Skolhelsingfors sidorna Ajankohtaista sivuilla Tapahtumia sivuilla Saksittua sivuilla Paula Sermilä, kehittämisjohtaja, opetusviraston hallinto- ja kehittämiskeskus Palveluverkon uudistaminen etenee yhteistyönä Kaupunki elää ja muuttuu. Niinpä myös tarjottavia palveluita tulee uudistaa väestöja muita muutoksia vastaaviksi. Tilajärjestelyt voivat joko tukea tai estää palvelujen uudistamista. hannes victorzon Kaupungin organisaatiossa on ollut tapana uudisrakentamisalueita lukuun ottamatta että kukin virasto tai laitos suunnittelee itsenäisesti omat palveluverkkonsa ja niiden muutokset. Tällöin palvelutarjonnan kokonaisuus ei välttämättä toteudu asuinalueen tai asukkaan näkökulmasta laadukkaasti. Kaikkien kannalta on edullista, että kaupungin tilat ovat joustavasti kuntalaisten käytettävissä vuodenajasta ja vuorokaudenajasta riippumatta. Kaupunginhallitus on kehottanut virastoja jatkamaan palvelujen vaihtoehtojen kartoittamista ja palveluverkkojen tarkistamista asiakasrakenteen muutoksia vastaavaksi. Lisäksi kaupunginosien asukaslähtöistä toimintaa tulee kehittää hallintokuntien, kolmannen sektorin ja yritysten kumppanuutena. Palvelujen järjestämisessä kehitetään erityisesti ennaltaehkäisevän ja varhaisen tuen toimintatapoja. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin turvaamiseksi parannetaan toimenpiteiden vaikuttavuutta yhteistyössä muiden hallintokuntien kanssa. Kouluja tarkastellaan asukkaille tarkoitettuina tiloina Päättäessään kouluverkon uudistamisen periaatteista opetuslautakunta kehotti opetusvirastoa valmistelemaan ehdotuksia yhdessä muiden palveluntuottajien kanssa. Vuodesta 2009 lähtien palveluverkkoa käsitellään vuosittain opetuslautakunnassa. Ehdotusten tulee edistää monialaista yhteistoimintaa sekä korostaa asukaslähtöisyyttä ja osallisuutta. Samalla tulee etsiä uusia muotoja hallintokuntien yhteistyölle koulurakennuksissa. Kouluja tulee tarkastella kaikille asukkaille tarkoitettuina tiloina: Turvallisina, innostavina, viihtyisinä oppimis- ja toimintaympäristöinä. Uudistustyötä ollaan käynnistämässä opetusvirastossa. Mukaan ovat tulossa ainakin sosiaalivirasto, terveysvirasto, nuorisoasiainkeskus, liikuntavirasto, työväenopistot, kaupunginkirjasto, kaupunginorkesteri, tietokeskus ja tilakeskus. Lisäksi yhteistyötä tullaan tekemään Helsingin kaupunginosayhdistysten liiton, Helkan kanssa. n 3

4 Tiina Sandberg Hyvä sisäilma on työsuojeluasia Homeongelma, yksityiset ja julkiset hometalot, ovat julkisuudessa säännöllisin väliajoin. Viime vuonna mediassa isoa huomiota saivat Laajasalon ala-asteen korjaustyöt, ja oppilaiden siirtäminen Ruoholahteen. Mediamyrskyjen takana on ihan oikea ongelma, joka on paljon monisyisempi kuin pelkkä home. pertti nisonen Kaikki sisäilmaongelmat eivät johdu homeesta. Home on isoin, vaativin ja vaarallisin ongelma, mutta ei suinkaan yleisin. Tavallisesti sisäilman pilaavat tunkkaisuus ja liiallinen lämpö. Miksi ongelma näyttää viime vuosina paisuneen, suorastaan räjähtävän käsiin? Koulurakennusten ikä on varmasti tärkein tekijä. Vanhat ja keski-ikäiset koulut ovat tulleet tiensä päähän teknisesti, esimerkiksi koneellinen ilmas- F Markku Viinikka peräänkuuluttaa vanhaa välituntikäytäntöä. tointi puuttuu monesta koulusta kokonaan. Samoin viemäröinti, lvi-järjestelmä ja sähkösysteemit kaipaavat peruskorjausta, kiinteistöviraston tilakeskuksen kiinteistöpäällikkö Pekka Hapuoja kertoo. Kosteus- ja homeongelmat johtuvat osin myös 60-, 70- ja 80-luvun arkkitehtoonisista ratkaisuista: tasakatoista, räystäiden ja sokkelien puutteesta, ympäristökeskuksen johtava ympäristötarkastaja Markku Viinikka jatkaa. Hyvän sisäilman ohjeet Niin Viinikka kuin opettajien työsuojeluvaltuutettu Kaarlo Kontro opastavat mielellään kouluja sisäilma-asioissa. Arkipäiväisillä, pienillä keinoilla saa- 4

5 pertti nisonen piirros anssi keränen daan monesti luokat pysymään raikkaana. Koneellisen ilmastoinnin puute on esimerkiksi selvä ongelma, mutta ei toimenpidelistalla kiireellinen. Teknisten korjausten odotteluun voi mennä useampi vuosi. Vaikka ensiapu ei perusongelmaa ratkaise, se usein helpottaa ihmisten elämää, Viinikka opastaa. Ensiavuksi hän ehdottaa vanhaa välituntikäytäntöä: koululaiset ulos välituntien ajaksi ja luokkaan läpiveto. Tarpeen tullen luokkaa voi tuulettaa kesken oppitunninkin. Kontro muistuttaa niin ikään vanhoista hyvistä käytännöistä: pölyt pois ja ulkovaatteet eteiseen. Siivoamisen tasoa on tiputettu 80- luvun ajoista. Usein halvin keino parantaa sisäilman laatua olisi siivota koulut vanhanaikaiseen tyyliin huolella. Käydessään kouluilla hän yleensä huomauttaa pölyä keräävistä viherkasveista ja viihtyisyyttä tuovista tekstiileistä. Isoissa kukkaruukuissa voi jopa pesiä homesieni, jos oikein huono tuuri on. Nykykouluissa on lisäksi korkealla huonosti siivottavia tasoja, ritilöitä ja putkistoja, joiden päälle kerääntyy pölyä. Arkkitehtien kannattaisi miettiä koulua siivoamisen kannaltakin. Kontro tietää, että pienten parannusten vaikutusta on vaikea seurata. Toisaalta kun keinot ovat lähes ilmaisia, niitä olisi syytä kokeilla aina ensihätään. Ihmiset saattavat kokea nämä neuvot syyllistämiseksi tai luulla, että asiaa ei oteta vakavasti kun ratkaisuksi tarjotaan yksinkertaisia ja halpoja keinoja. Näin ei missään tapauksessa ole. Kun omat konstit eivät enää riitä Iso tai pieni ongelma, sitä ei etukäteen voi tietää. Jokainen ilmoitettu ongelma tutkitaan. Rehtorille, kouluisännälle ja koulun isännöitsijälle tulisi ilmoittaa havaituista epäkohdista tai ongelmista, Kontro opastaa. Rehtori on koulun esimies, joka vie tutkittavan asian eteenpäin kiinteistön kunnosta vastaavalle taholle. Yleensä työsuojeluvaltuutettukin käy tutustumassa tilanteeseen. Me kutsumme paikalle asiantuntijoita tarpeen mukaan: HKR: n kosteusryhmän, työsuojelutarkastajan tai ympäristökeskuksen asiantuntijan, hän jatkaa. Arvio alkaa yleensä aistinvaraisesti, haistellaan ja katsellaan mitä näkyy. Homeen haju on jo sinällään riittävä Kuka on vastuussa? G Pekka Hapuoja toimii kaupungin yhteisen sisäilmatyöryhmän puheenjohtajana. todiste ongelmista. Myös näkyvät vesivauriot johtavat aina toimenpiteisiin. Mikäli mitään ilmiselvää ei havaita, otetaan näytteitä materiaaleista, pinnoista ja ilmasta. Mitataan muun muassa kosteutta ja mikrobeja. Rehtorilla on työsuojeluvastuu opettajista ja oppilaista. Tilakeskuksella on vastuu omistamistaan koulurakennuksista. Opetusvirastolla on vastuu koulun toiminnallisuudesta ja toisaalta vuokralaisen velvollisuudet pitää huolta kiinteistöstä ja ilmoittaa epäkohdista mahdollisimman pian. Ympäristökeskus on terveydensuojeluviranomainen, joka tutkii ja valvoo sisäilmaa ja voi tarvittaessa kehottaa toimenpiteisiin. Monimutkaiselta kuulostava vastuunjako toimii käytännössä hyvänä yhteistyönä ja selkeänä roolijakona. Havaittuja ongelmia ei suinkaan pallotella puolelta toiselle, vaan niistä keskustellaan yhdessä ja kukin hoitaa oman tehtävänsä sovitusti. 5

6 F Susanna Sarvanto toivoo, että koulut muistaisivat ilmoittaa sisäilmaongelmista myös isännöitsijälle. työterveyshuolto on tietämätön yksittäisten ihmisten oireilusta. Vaikka kävisi yksityisellä lääkärillä, olisi hyvä ilmoittaa ongelmista työterveyshuoltoon. Tämä koskee niin opettajia ja muuta henkilökuntaa kuin oppilaitakin. Kouluisännän ja isännöitsijän on hyvä olla mukana tarkastuksissa ja mittauksissa, ovathan he juuri tämän koulun parhaita teknisiä asiantuntijoita. Toivon että koulut muistaisivat aina ilmoittaa sisäilmaongelmista myös isännöitsijälle eikä pelkästään työsuojeluun, opetusviraston tilapalvelupäällikkö Susanna Sarvanto kehottaa. Isännöitsijä ja kouluisäntä tuntevat koulun tekniikan. Sisäilmaongelma saattaa joskus ratketa ilmastointilaitetta säätämällä tai koneita huoltamalla. Viinikka heittää ilmaan ajatuksen, että opettajia voisi perehdyttää talotekniikan alkeisiin, ihan samalla tavalla kuin autokoulussa tutustutaan auton tekniikkaan. Isoja olemassaolevia ongelmia ei tällä tavoin ratkaista tietenkään, hän muistuttaa. Ympäristökeskus toimii terveydensuojeluviranomaisena. Sen tehtäviin kuuluu epäiltyjen terveyshaittojen tutkiminen. Tarvittaessa se voi kehottaa toimenpiteisiin. Hyvin harvoin joudumme antamaan virallista korjausmääräystä. Yleensä teemme vankkaa yhteistyötä omistajatahon eli tilapalvelukeskuksen ja isännöitsijöiden kanssa, Viinikka jatkaa. Rakenteiden purkamista vaativa tutkiminen on aina kiinteistöviraston alaista toimintaa. Mikäli koulun rakenteista löytyy vikoja tai vaurioita, siirretään asia hankesuunnitteluun ja korjausrakennusportaaseen. Prosessi vie aikansa, mutta sisäilmaongelmat on priorisoitu kaupungin korjaushankkeissa. Mikäli koulu on käyttökelvoton, voidaan byrokratian kiemuroita myös suoristaa. Kaikki ongelmat tutkitaan heti. Mitä sen jälkeen tapahtuu, riippuu ensisijaisesti ongelman luonteesta ja sen jälkeen monesta muusta tekijästä. Pienet pertti nisonen korjaukset voidaan hoitaa heti, mutta periaatteena on, että etsimme ongelman perimmäisen syyn ennen kuin korjaamme mitään, Hapuoja sanoo. Priorisointi tapaus kerrallaan Parhaillaan Helsingissä korjataan kolmea koulurakennusta vakavien sisäilmaongelmien vuoksi: Laajasalon ja Kulosaaren ala-asteen kouluja ja Svenska normallyceumia. Terveysongelmat menevät muiden asioiden edelle, mutta muuten korjaustöiden priorisointi tehdään tapaus kerrallaan. Sisäilma-asiat ovat poliittisessa myötätuulessa, joten rahaa korjaustöihin on tarjolla. Silti hankkeet kestävät. Syitä on monia. Näistä isoin väistötilaongelma. Opiskelijat eivät voi siirtyä pihalle tai jäädä kotiin. Parakkejen saatavuus on ollut ongelmallista ja niiden pystyttäminen kestää sekin. Tyhjiä väistötilaksi sopivia kouluja ei ole. Opetusvirastolla on vastuu oppilaista ja opetuksen järjestämisestä, Sarvanto luettelee. Tilakeskuksen suhde opetusvirastoon on periaatteessa normaali vuokranantaja vuokralainen suhde. Käytännössä toimimme tiiviissä yhteistyössä niin opetusviraston kuin ympäristökeskuksenkin kanssa. Käsittääkseni kaikki osapuolet ovat tyytyväisiä yhteistyöhön, Hapuoja selvittää. Haemme erilaisissa asiantuntijakokoonpanoissa parasta yhteistä näkemystä. Kukin tuo oman osaamisensa yhteiseen käyttöön, ja yhdessä sovitaan jatkosuunnitelmista, Sarvanto kiteyttää. Olemme oppineet istumaan saman pöydän ääreen ja ymmärtäneet kuinka tärkeää on jakaa tietoa, Hapuoja lisää. Kontro muistuttaa jokaisen henkilökohtaisesta vastuusta. On tärkeää, että kaikki sisäilmaan liittyvät ongelmat tulevat kirjatuksi ylös. Yllättävän usein pertti nisonen Sisäilmatyöryhmältä on lupa odottaa paljon Toimivista suhteista kielii vajaa vuosi sitten perustettu kaupungin yhteinen sisäilmatyöryhmä. Ryhmään kuuluvat edustajat tilakeskuksesta, kaupungin kolmesta suurimmasta virastosta sosiaalivirasto, tereysvirasto ja opetusvirasto työsuojelusta, ympäristökeskuksesta, henkilöstökeskuksesta ja HKR: stä. Hapuoja toimii ryhmän puheenjohtajana. Ryhmä kokoontuu kohtuullisen tiiviisti ja odotukset ovat isot. Ensimmäisenä tavoitteena ryhmällä on ollut rakentaa toimenpidemalli ja tiedotusstrategia. Keskustelemme kaikesta ajankohtaisesta problematiikasta, esimerkiksi priorisoinnin periaatteista. Myös sisäinen ja ulkoinen viestintä on ollut yksi isoimmista agendoista. Laajasalon tapauksessa viestinnässä oli paljon parannettavaa, Kulosaaren kohdalla olemme onnistuneet jo paljon paremmin, Hapuoja täsmentää. Ihmisillä on oikeus saada tietää, mitä koulussa aiotaan tehdä ja miten se vaikuttaa heidän elämäänsä. Turhaa pelkoa syntyy siitäkin kun ei tiedetä tosiasioita vaan eletään huhujen ja juorujen varassa, Kontro lisää. Sarvanto rummuttaa hänkin tiedon kokoamisen ja jakamisen, yleensäkin yhteistyön nimiin. Yhteinen keskustelu niin asiantuntijoiden kesken kuin perheiden ja asiantuntijoiden välinenkin on äärimmäisen tärkeää. n 6

7 Tiina Sandberg Kulosaaren koulun arki sujuu epävarmuudesta huolimatta Kulosaaren ala-asteen koulussa odotellaan parakkeja pihalle. Väliaikaisena ratkaisuna koulussa on joka luokassa ilmanpuhdistimet, sokkelin saumoja tiivistetty ja pian myös ilmastointikontista puhalletaan käytävälle männynraikasta ilmaa. Koulu toimii normaalisti ja ilma on mittauksien mukaan puhdasta. Huolta ja pelkoa on silti ilmassa. Rehtori Anneli Rautiainen katsoo, että asiantuntijoiden mittauksiin on voitava luottaa. Kesän korjaustöiden ja perusteellisen puhdistuksen jälkeen ilmanlaatu on tutkittu ja puhtaaksi todettu. Väliaikaisuus ja epätietoisuus kuitenkin huolestuttaa häntä. Muuttoaikataulukaan ei ole vielä täsmentynyt. Vaikeinta on ollut sietää keskeneräisyyttä ja odottamista. Lähitulevaisuudessa huolettaa eniten muutto ja siihen liittyvät järjestelyt. Oletan että työrauha palaa kunhan pääsemme parakkeihin. Periaatteessa rehtori on tyytyväinen yhteistyöhön opetusviraston ja tilakeskuksen kanssa. Tukea ja ymmärrystä on löytynyt kun on itse ollut tarpeeksi määrätietoinen. Otin napakasti yhteyttä tilakeskukseen kun henkilökunta alkoi oirehtimaan, vaadin kiirehtimään asioita. Sen jälkeen kun ilmanäytteistä löytyi itiöitä, on toimittu niin nopeasti kuin käsittääkseni on ollut mahdollista. Nopeus on kuitenkin suhteellista. Kaupungin sisäinen päätöksentekoprosessi on ollut Rautiaisen ja kouluisäntä Timo Särkijärven mielestä välillä tuskallisen hidasta. Jos olisi lyhyt pinna, olisin jo hyppinyt seinille moneen otteeseen, Särkijärvi kertoo. Tiedottaminen ja yhteistyö on tärkeää Rehtorin linja on ollut selkeä tiedottamisen suhteen: vanhempia ja opettajia informoidaan mahdollisimman usein ja seikkaperäisesti. Myös keskustelutilaisuuksia on pidetty. Vanhemmat ovat saaneet kuulla asiantuntijoita ja kysellä asioita. Meillä on myös työryhmä, jossa on asiantuntijoiden lisäksi vanhempien edustaja. Ryhmässä pyöritellään ajankohtaisia asioita. Vanhemmat saavat tätä kautta tietoa tilanteesta, mutta tietoa kulkee myös toisinpäin. On tärkeää, että vanhempien huolet ja kysymykset välittyvät asiantuntijaryhmälle. Rehtori ja kouluisäntä ovat kriisin keskellä hioutuneet tiimiksi, joka huolehtii koulun arjen sujuvuudesta. Yhteistyö sujuu kuin ajatus, molemmat kiittelevät. Minun tehtäväni on turvata oppimis- ja työympäristö. Käytännössä tämä tarkoittaa, että olen joka suuntaan yhteydessä. Hankin ja jaan tietoa, Rautiainen täsmentää. Särkijärvi hoitaa käytännön asioita ja seuraa tilannetta päivittäistasolla. Vien esimerkiksi viestiä rakennusmiehiltä opettajille ja päinvastoin. Olen myös yhteydessä isännöitsijään. Kuormittavaa mutta opettavaista Normaaliarjesta ei voi rehtorin tai kouluisännän kannalta puhua. Oppilaiden ja opettajien työrauhan turvaaminen kuormittaa sekä henkisesti että fyysisesti. Ennen päivät sujuivat aika tavalla samanlaisina. Nyt voi tulla mitä vaan vastaan, Särkijärvi selventää. Opettavaista tämä on ollut ja mielenkiintoistakin, sitä ei voi kieltää, vaikka huoli onkin päällimmäisenä tuntemuksista, Rautiainen jatkaa. Molemmat kertovat oppineensa paljon kaupungin päätöksentekojärjestelmästä ja vastuunjaosta. Aluksi oli vaikea ymmärtää, että asioiden pitää mennä niin monen portaan ja päättäjän kautta. Toisaalta asioiden hoitaminen on helpottunut kun on oppinut, mikä kunkin viraston vastuulla on. Koulun hyvä henki on auttanut selviytymään vaikeista ajoista, rehtori kertoo. Seuraan opettajien jaksamista kyllä jatkuvasti. Keskenämme voimme purkaa asioita ja purnatakin, mutta ymmärrämme kyllä että kaikki tahot pyrkivät hoitamaan tehtävänsä mahdollisimman hyvin, hän jatkaa. Selvästi huomaa, että ei yritetä mennä siitä mistä aita on matalin, vaan kaikki tekevät parhaansa, Särkijärvi lisää. Parakeissa kulosaarelaiset tulevat opiskelemaan todennäköisesti kaksi tai kolme vuotta. Vielä on auki, peruskorjataanko talo vai rakennetaanko kokonaan uusi. Meillä on noin sata oppilasta enemmän kuin mihin tilat on mitoitettu. Katsotaan, mitä opetuslautakunta on tilanteesta mieltä, Rautiainen pohtii. Koulu on 60-luvulla rakennettu ja tyypillinen aikansa edustaja. Ilmastointia on puhdistettu useaan kertaan, osa katosta korjattu, salaojitus uusittu. Peruskorjaus oli alunperin suunniteltu vuodelle Mikäli vanha koulu peruskorjataan, uusiksi menee koko talotekniikka. Muun muassa kahden ilmastointilaitteen tilalle tulee kolme entistä tehokkaampaa laitetta. n E G F Rehtori Anneli Rautiainen ja kouluisäntä Timo Särkijärvi ovat kriisin keskellä hioutuneet tiimiksi, joka huolehtii arjen sujuvuudesta. Viereisen sivun kuvassa Kulosaaren ala-asteen koulun oppilaita. kuvat pertti nisonen 7

8 Raili Tanhuanpää Koulutilat käytössä iltaisin ja vapaa-aikana Erja Peltola ja Tarja Kuntamo: Yhteistyö on sujuvuuden avainsana Helsingin koulutilat ovat ahkerassa käytössä iltaisin ja viikonloppuisin. Opetusvirastossa tilavarauksia koskevien asioiden parissa ahkeroi kaksikko Erja Peltola ja Tarja Kuntamo. Yhteistyö on sujuvan toiminnan avainsana, he muistuttavat. Asiakaspalvelu on meille sydämen asia. Tykkäämme ihmisistä. Motivaatio tulee siitä, että työmme on merkittävää, Erja Peltola ja Tarja Kuntamo vakuuttavat iloisesti. Ja merkittävää heidän työnsä taatusti onkin. Kun koulutilojen ilta- ja vapaa-ajankäyttöä koskevat asiat hoituvat sujuvasti, siitä koituu iloa ja hyötyä monille tahoille. Jos taas asiat eivät rullaa suunnitellusti, siitä aiheutuu monenlaista harmia, ja myös kustannuksia. On tärkeää, että koulut muistavat ilmoittaa meille oman tarpeensa käyttää tilojaan iltaisin, Erja ja Tarja painottavat. Tieto ilmoitetaan sähköpostilla kolme viikkoa etukäteen osoitteeseen Koulujen oman tilantarpeen ilmoittaminen on tärkeää siksi, että tilojen käyttäjät eivät tulisi turhaan paikalle odottelemaan peruuntunutta sali- tai muuta vuoroaan. Toinen syy on, että Erjan ja Tarjan täytyy peruuttaa Seurelta varattu iltavahtimestari. Jollei iltavahtimestaria peruuteta ajoissa, ope- tusvirastolle rapsahtaa lasku palvelusta, vaikkei sitä olisikaan käytetty. Web Timmi monipuolinen työkalu Erja Peltola ja Tarja Kuntamo opastavat ja neuvovat asiakkaita koulutilojen ilta- ja vapaa-ajankäytön asioissa työvälineinään puhelin ja tietokone. Tilojen käyttöä hallinnoidaan internetissä olevalla Web Timmi -nimisellä järjestelmällä. piirros anssi keränen 8

9 Järjestelmä on ollut käytössä muutaman vuoden ja sitä on kehitetty koko ajan. Alkuaikojen ongelmista on vähitellen päästy eroon. Olennainen osa Erjan ja Tarjan työtä on opastaa asiakkaita Web Timmin käytössä. Rekisteröityneitä käyttäjiä järjestelmässä on peräti Heitä ovat kouluisännät, iltavahtimestarit, koulusihteerit ja rehtorit sekä ne tahot, jotka ovat saaneet tiloja käyttöönsä eli esimerkiksi erilaiset järjestöt, musiikkiopistot, työväenopistot, valmennuskeskukset, seminaarien järjestäjät jne. Myös kokoustilojen varaus edellyttää käyttäjäksi rekisteröitymistä. Web Timmissä voi liikkua joko selaajana tai rekisteröityneenä käyttäjänä, Erja Peltola selostaa. Kuka tahansa voi selata Webtimmiä ja nähdä mitä tiloja kouluissa ja oppilaitoksissa on olemassa ja mitkä ovat vapaina. On tärkeää, että yhteistyö eri osapuolten kesken toimii. Kaikissa koulutilojen ilta- ja vapaa-ajan käyttöön liittyvissä asioissa voitte ottaa meihin rohkeasti yhteyttä, Erja Peltola ja Tarja Kuntamo kannustavat. n Tarjolla erilaista tilaa n Helsinkiläiset järjestöt, yhteisöt, yritykset ja yksityiset henkilöt voivat anoa koulujen ja oppilaitosten liikunta-, juhlasali- ja luokkatilojen käyttövuoroja illoiksi ja viikonlopuiksi. Tarjolla noin erilaista tilaa. n Koulutiloja voi anoa myös liikunta- ja kulttuuritapahtumien majoituskäyttöön. n Kausivaraukset haetaan vuosittain, hakuaika on ollut maaliskuussa, mutta siirtynee huhtikuulle. Vapaita vuoroja voi hakea koko ajan. n Tiloja anotaan sähköisen varausjärjestelmän eli Web Timmin kautta. n Opetuslautakunta päättää tilojen hinnoittelusta ja niistä periaatteista, joiden pohjalta tiloja myönnetään. n Koulutilojen ilta- ja vapaa-ajankäyttöasioista löytyy tietoa opetusviraston internet-sivuilta > Palvelut > Koulutilojen käyttö. n Opetusviraston omaa väkeä varten tietoa on myös Skolenetissa: http: //intranet.edu.hel.fi. Ks. Opetusvirasto > Tilapalvelut > Koulutilojen ulkopuolinen käyttö. n Ilta- ja vapaa-ajankäytön puhelinpalveluaika on ma pe klo 9 14, puh. (09) , sähköposti: tilavaraukset@edu.hel.fi H Tarja Kuntamo ja Erja Peltola liikkuvat paljon vapaa-aikanaan, joten koulujen jumppasalit ovat heillekin tuttuja ja tärkeitä paikkoja. Tilojen jakoperusteet 1 Koulun/oppilaitoksen oma toiminta 2 Helsingin kaupungin virastojen ja Helsingin seudun kesäyliopistosäätiön tarvitsemat opetus- ja liikuntatilat 3 Liikuntalautakunnan liikuntatukeen oikeutetut urheiluseurat 4 Liikuntalautakunnan tukea saamattomien rekisteröityjen yhteisöjen järjestämä lasten ja nuorten liikunta- ja kulttuuritoiminta 5 Muut urheiluseurat ja yhteisöt 6 Muut käyttäjät piirros anssi keränen raili tanhuanpää 9

10 F Suuri konttialus (vasemmalla) on lähdössä Rotterdamista hakemaan uutta lastia kaukoidän satamista. Sen tuomat kontit on siirretty pienempiin aluksiin, jotka liikennöivät mm. Suomen satamiin. Juha Venäläinen, Vuosaaren lukio Vuosaaren lukiossa alkoi logistiikan opetus Vuosaaren lukiossa aloitettiin viime lukuvuonna logistiikan opetus. Logistiikka on uusi ja muissa lukioissa tuiki tuntematon oppiaine. Viisi Vuosaaren lukion opettajaa hankki aiheesta perustietoa kauppakorkeakoulun tuotantotalouden kurssilta. Lisää virikkeitä ja ideoita ammennettiin Alankomaihin suuntautuneelta opintomatkalta. Logistiikka-termillä tarkoitetaan suppeassa merkityksessä tavaroiden kuljetusta ja varastointia, mutta sisällöltään se on paljon laajempi. Logistiikan eri osa-alueita ovat jakelu, toiminnanohjaus, kuljetukset, ostotoiminta, toimitusketjun hallinta ja organisaatioiden toiminta. Logistiikka on yrityksille tärkeää, koska sen avulla voidaan saavuttaa huomattavia säästöjä tai kilpailuetua. Uuden sataman läheisyys ja logistiikan merkityksen voimakas kasvu globaalistuvassa maailmassa ovat hyviä perusteluja opetuksen aloittamiselle myös yleissivistävässä koulussa. Vuosaaren lukion logistiikan kursseilla on opiskeltu logistiikan perusteita ja opeteltu myös hyödyntämään Excel-taulukkolaskentaa. Viisi lukion opettajaa kouluttautui hankkimalla perustietoutta logistiikasta Helsingin kauppakorkeakoulun tuotantotalouden kursseilla keväällä 2007 ja Alun epävarmuuden ja hämmennyksen jälkeen logistiikan opetus on alkanut jäsentyä. Opetussuunnitelmat on kertaalleen tehty ja niitä arvioidaan samalla kun kursseja toteutetaan. Oppimateriaalien puute työllistää paljon. Fronter-oppimisympäristö tarjoaa mahdollisuuden tuottaa materiaalia ja asettaa se kurssilaisten saataville. Oppia Rotterdamista ja Alsmeeristä Lisää virikkeitä ja ideoita lähdettiin hakemaan Alankomaihin suuntautuneelta tutustumismatkalta toukokuuta Matkan kohteina olivat maailman suurimpiin satamiin ja logistiikkakeskuksiin kuuluva Rotter- F Aalsmeerin kukkahallissa tuottajilta tulevat miljoonat kukat myydään ja pakataan kuljetettaviksi aina Amerikkaa myöten. kuvat juha venäläinen damin satama sekä Aalsmeerin valtava kukkahuutokauppa Amsterdamin eteläpuolella. Rotterdamin satama on Euroopan suurin ja maailman kuudenneksi suurin konttisatama muun muassa Shanghain, Hongkongin ja Singaporen jälkeen. Satama sijaitsee Euroopan sydämessä liikenteen ja kaupan keskiössä. Maailman suurimmat säiliö- ja konttialukset tuovat tavaraa ja raaka-aineita Aasiasta, Etelä-Amerikasta jne. Lastit puretaan ja jaetaan uudelleen pienempiin aluksiin, jotka kuljettavat tavaran perille joko Itämeren satamiin tai Keski-Euroopan sisämaahan sen tiheän joki- ja kanavaverkoston kautta. Rotterdamin satama on kooltaan jotain aivan muuta kuin Vuosaaren satama. Se on laajuudeltaan yli hehtaaria ja pituudeltaan kymmeniä kilometrejä. Sen kautta kulki vuonna 2007 noin 11 miljoonaa konttia sekä tonnia raakaöljyä. Rotterdamiin on keskittynyt valtavien varastojen, konttivuorten ja säiliöiden lisäksi suurten logistiikkayritysten mahtipontisia pilvenpiirtäjiä. Globaalistumisen ja sen merkityksen todella huomaa myös asiaan vihkiytymätön. Aalsmeer on tunnettu valtaisasta kukkien huutokaupasta. Se sijaitsee aivan Amsterdamin kansainvälisen lentokentän kupeessa ja sitä ympäröivät laajat kasvihuoneista ja kukkapelloista koostuvat tuotantoalueet. Huutokaupassa myydään päivittäin 19 miljoonaa kukkaa ja kaksi miljoonaa muuta kasvia, jotka tulevat yhteensä noin tuottajalta. Kukkia tulee ja menee valtavalla vauhdilla suurissa halleissa puikkelehtivien trukkien ja automaattisten kuljetushihnojen kiskomina. Myynti tapahtuu sekin hämmentävällä nopeudella huutokaupassa, joka poikkeaa meille tutusta menettelystä. Halleissa on yhteensä 13 huutokauppakelloa, joissa asetetaan aloitushinta. Kellon käydessä hinta laskee, ja nopein ostaja voi nappia painamalla tehdä oston. Ostajat ovat tukkukauppojen edustajia. Heidän ostamansa kukkaerät lähtevät sitten matkaan rekoissa ja lentotai laivakonteissa. Osa tuodaan myös Suomeen, missä kukat ovat myynnissä parin päivän kuluessa. Tulevana lukuvuonna Vuosaaren lukiossa tarjotaan lisää logistiikan kursseja. Tavoitteena on luoda yhteistyötä Vuosaaren sataman ja sen alueella toimivien yritysten kanssa. Pyrkimyksenä on myös kehittää uudenlaisia kursseja, joissa voidaan integroida logistiikkaa perinteisiin oppiaineisiin kuten kemiaan, maantieteeseen, matematiikkaan ja tietotekniikkaan. n 10

11 puun ja kuoren välissä Tilakeskus, opetusvirasto, kiinteistövirasto, HKR, projektipäällikkö, arkkitehtitoimistot, ympäristökeskus, urakoitsijat, aliurakoitsijat, rakennustöiden valvoja, pelastuslaitos, työterveyshuolto, työsuojelu, kouluterveydenhuolto, kansanterveyslaitos, opettajat, henkilökunta, vanhemmat, Palmia, opetuslautakunta, kaupunginhallitus, kaupunginvaltuusto, kilpailutus, Eu-direktiivit ja karenssiajat, kaupunginmuseo, rakennusvirasto, LVI, sähköt, KSV, kaupunkikuvaneuvottelukunta, parakit, rakenteet, lukkofirma, rakennuslautakunta Ai niin, ja jossain siellä se oppilaskin! Tällainen viidakko on tullut tutuksi remonttikoulun rehtorille. Aluksi pää on pyörällä: Kuka hoitaa mitäkin? Kuka päättää mistäkin? Miten asiat sujuvat? Mikä on aikataulu? Pitääkö se? Samalla rehtori tuntee olevansa jatkuvasti ikään kuin puun ja kuoren välissä. Tärkeintä on oppilaiden ja henkilökunnan terveellinen ja turvallinen oppimis- ja työskentely-ympäristö. Arjen sujuminen ja vanhempien huolien kuunteleminen sekä niihin vastaaminen ovat rehtorin akuuttia toimintaa. Tiedottamisen tulee sujua, pelkoja ja epäilyksiä kuunnella. Samalla rehtori yrittää itse oppia luottamaan asiantuntijoilta saamaansa tietoon ja kiirehtii jatkuvasti asioiden eteenpäinmenoa. Kasvatustieteilijällä ei ole rakennusalan asiantuntemusta. Miten siis selvitä kaikesta tästä? Auttaako pedagoginen johtajuus vai pitäisikö lähteä vielä insinöörikoulutukseen? Oleellista on koko viidakon tiimin yhteinen toimivuus. Vähitellen ennakkoluulot poistuvat ja kukin jakaa ammatillisen tietonsa toiselle. Vuorovaikutus eri ammattiryhmien välillä on avain asioiden eteenpäin menemiselle. Puolin ja toisin ymmärretään, miksi lapset eivät voi edes väliaikaisesti opiskella ikkunattomassa tilassa. Ja toisaalta voidaan ymmärtää sitäkin, miksi vedet tulevat läpi katosta, vaikka se on joskus korjattukin. Ilmastomuutos on tuonut lämpimät talvet, mutta sekään ei auta, kun lapset eivät pysty kirjoittamaan lapaset kädessä toppatakki päällä. Toiveita saa kertoa ja osa niistä voi jopa toteutuakin. Tunnelin päästä on aina löytynyt valoa pimeimpinäkin hetkinä. Parakkien tulo koulun pihalle on kuin joulu, vaikka vettä ja vessaa ei niissä olekaan. Vähitellen huomaa asioiden etenevän ja arjen sujuvan remontinkin keskellä väistötiloissa poikkeusoloissa. Ilman väljää välituntipihaakin tullaan toimeen. Perinneleikit nousevat uudelleen käyttöön. Opetuksessa liitu, taulu ja oppikirja ovatkin ihan riittäviä, vaikka nettiyhteyksiä tai videoita ei olisikaan. Loppu hyvin, kaikki hyvin toivottavasti. Päällimmäisenä on onnistumisen kokemus siitä, että moniammatillinen yhteistyö voi tässä kaupungissa ja sen byrokratian rattaissa toimia. Unelma entistä toimivammasta 2000-luvun koulurakennuksesta voi sittenkin toteutua. Tiimityö tehdään vain ja ainoastaan oppilasta varten. Loppujen lopuksi, viidakosta huolimatta tärkeintä on aina turvata toimiva ja terveellinen oppimisympäristö, jotta oppimisen into voi toteutua jokaisen lapsen ja nuoren kohdalla. Marianne Ropponen, Vartiokylän ala-asteen koulu Anneli Rautiainen, Kulosaaren ala-asteen koulu Sisäilmaoppisopimuskoulutuksen saaneet rehtorit Rehtorit saman katon alla Helsingin opetusvirastossa on perinteenä, että kaikki rehtorit kokoontuvat uuden lukukauden alkajaisiksi yhteiseen tilaisuuteen opetusviraston juhlasaliin. Tänä vuonna tuo päivä oli torstai 7.8. Aamupäivän ohjelmassa oli opetustoimen johtaja Rauno Jarnilan puheenvuoro ja uusien rehtoreiden esittäytyminen. Mukana tilaisuudessa oli myös opetusministeri Sari Sarkomaa, joka kertoi opetusmaailman asioista koko valtakunnan vinkkelistä. Iltapäivällä perusopetuslinjan, nuoriso- ja aikuiskoulutuslinjan sekä ruotsinkielisen koulutuslinjan rehtorit työskentelivät kukin omissa ryhmissään. Uusia rehtoreita Lukuvuoden alkaessa useassa koulussa on uusi rehtori. Tehtaankadun Perusopetuslinja Linjanjohtaja Outi Salo on palannut virkavapaalta. Marjo Kyllönen puolestaan on virkavapaalla saakka. Marjoa sijaistaa Lassi Kilponen. Opetuskonsultti Katri Kuukan sijaisena on Katarina von Renteln asti. Opetuskonsultti Sari Vahtera toimii uusissa tehtävissä, projektipäällikkönä valtakunnallisessa oppilaanohjauksen laadun kehittämishankkeessa. Saria sijaistaa Tuulia Tikkanen. Tiina Kalliokoski on Tero-hankkeen (tehostettua ja erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetuksen kehittämishanke) projektipäällikkö. Lisää aiheesta sivulla 15. Salin täydeltä uusia opettajia Henkilöuutisia G Jukka Orava. hannes victorzon G Pasi Silander. Nuoriso- ja aikuiskoulutuslinja Mervi Pekkarin nimike on nykyään ohjauspalveluiden päällikkö. Mervin tehtäviin kuuluvat psykologi- ja kuraattoritoiminnan kehittäminen, moniammatillisten ohjauspalveluiden suuntaaminen ja opiskelijaksiotto. Hallinto- ja kehittämiskeskus Mediakeskuksessa, tieto- ja viestintätekniikka opetuksessa -tiimissä on aloittanut kaksi uutta henkilöä, erityissuunnittelijat Jukka Orava ja Pasi Silander. Molempien tehtävänä on tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön täydennyskoulutus ja konsultointi sekä kehittämishankkeet. Pasi Silander vastaa lisäksi myös digitaalisista oppimateriaaleista. ala-asteen rehtorina toimii Marjo Rantanen saakka. Töölön ala-asteen koulun rehtorina toimii Helene Luostarinen ja Suutarilan yläasteen rehtorina Pertti Purhonen. Sockenbacka lågstadieskolan rehtorin tehtäviä hoitaa Munksnäs lågstadieskolan rehtori Mia Förars-Pöytäniemi. Lastenlinnan sairaalakoulun rehtorin tehtävää hoitaa Auroran koulun rehtori Sirpa Lautjärvi. Helsingin luonnontiedelukion uusi rehtori on Timo Hartikka ja Itäkeskuksen lukion uusi rehtori Sirpa Jalkanen. Brändö gymnasiumin uusi rehtori on Kristiina Koli. Alppilan lukion rehtorina saakka toimii Helena Ahola-Höök. Laajasalon lukion rehtorina saakka toimii Silja Siltanen-Muilu. Koillis-Helsingin lukion uusi apulaisrehtori on Juha Salo. Helsingin luonnontiedelukion virka-apulaisrehtorina toimii Marko Paju. Mäkelänrinteen lukion virkaapulaisrehtorina saakka toimii Anne Mäki. Pe r u s o p e t u s l i n j a n u u d e t opettajat ottivat lähtövauhdit koulutielleen perehdyttämistilaisuudessa, joka pidettiin opetusviraston juhlasalissa tiistaina 5.8. Myös ruotsinkielinen koulutuslinja järjesti opettajilleen perehdyttämistilaisuutensa. Toinen, iltapäivän mittainen, uusien opettajien tilaisuus pidettiin maanantaina viraston juhlasalissa, ja se oli suunnattu kaikkien kouluasteiden väelle. Tällöin aiheina olivat muun muassa opettajan oikeudellinen asema sekä salassapito ja tietosuoja. Myös palkkaus, työterveyshuolto, ja työyhteisö-asiat olivat iltapäivän agendalla. G Juha Kouvonen. Jukka Orava on tullut opetusvirastosta lähteneen Essi Ryyminin tilalle. Pasi Silander jatkaa kaupungin muihin tehtäviin siirtyneen Mervi Kukkosen työsarkaa. Cosmos-projektin projektipäällikkönä toimii Timo Suvanto asti. Lisää aiheesta sivulla 21. Tila- ja hankintapalveluiden palvelupäällikkönä aloitti elokuussa uusi henkilö, Juha Kouvonen, tehtäväalueenaan julkiset hankinnat, kilpailuttaminen ja hankintasopimukset. Tieto- ja ennakointipalveluissa aloitti erityissuunnittelijana Risto Loimakoski. Hän vastaa mm. yleissivistävän koulutuksen oppilashallinnon tietojärjestelmien ylläpidosta ja suunnittelusta. 11

12 Raili Tanhuanpää Sakarinmäessä viihdytään Sipoon liitosalueella sijaitsevat ala-asteet Sakarinmäen koulu ja Östersundom skola ovat toimineet osana Helsingin kouluverkkoa jo tämän lukuvuoden alusta lähtien. Opetusvirasto toivottaa uudet koulut, oppilaat ja henkilökunnan tervetulleiksi! Täällä on kivat opettajat, hyvät ja siistit tilat ja iso piha, kehuvat 5.-luokkalaiset Risto ja Linnea kouluaan Sakarinmäen ala-astetta. Myös toisluokkalaiset Torsti ja Matilda ovat tyytyväisiä kouluunsa. Lapset arvostavat erityisesti koulunsa ja alueen luonnonläheisyyttä. Matkat voi pyöräillä ja talvella vaikkapa hiihtää, jos vain lunta riittää. Itäsalmessa asuva Linnea pyöräileekin päivittäin neljän ja puolen kilometrin pituisen koulumatkansa. Landbossa asuvat Torsti ja Matilda ovat aloittaneet opintiensä uudenkarheassa koulutalossa. Risto ja Linnea sen sijaan ehtivät käydä kaksi ensimmäistä kouluvuottaan parakkirakennuksissa ennen kuin kauan odotettu Sakarinmäen koulukeskus vuonna 2005 valmistui. Palvelut saman katon alta Suomenkielinen Sakarinmäen koulu ja ruotsinkielinen Östersundom skola sekä päiväkoti sijaitsevat vierekkäin, joten tiloja voidaan hyödyntää puolin ja toisin. Yhteisessä käytössä ovat kirjasto, tieto- ja viestintätekniikan tila ja liikuntasali, samoin koulujen urheilukentät. Torstaisin lapset voivat olla välitunneilla molempien koulujen pihoilla. Tilankäytön ohella kouluilla on myös yhteistä toimintaa, kuten päivänavauksia, juhlia, toimintapäiviä ja projekteja. Sakarinmäen koulukeskus onkin varsinainen monen palvelun tavaratalo, joka tyydyttää eri-ikäisen väestön tarpeita aamukuudesta iltamyöhään. Koulujen ja päiväkodin lisäksi siellä toimivat luokkalaisten iltapäiväkerho, lasten ja nuorten kerhotoimintaa tarjoava NANO, seurakunta, työväenopisto ja nuorisotoimi. Sipoon alueliitos toteutuu , ja liitosalueella sijaitsevat kaksi ala-astetta, Sakarinmäen koulu ja Östersundom skola ovat syyslukukauden loppuun asti osa Sipoon kunnan koulutointa. Helsinki on halunnut turvata koulunkäynnin jatkuvuuden 6. luokalta 7. luokalle siirtyville. Niinpä yhteensä noin 45 liitosalueella asuvaa 7.-luokkalaista oppilasta aloitti tänä syksynä koulunkäynnin Helsingissä Vartiokylän yläasteen koulussa ja Botby högstadieskolassa. Helsingin opetusvirasto järjestää näille oppilaille koulukuljetukset. Sakarinmäen koulu osoite: knutersintie 924, itäsalmi oppilasmäärä: 252 henkilökuntamäärä: 19 luokat: 1 6 kuvat raili tanhuanpää Sakarinmäen koulu ja Östers osaksi Helsingin kouluv Toiveena tasavertainen kohtelu Entä miten Sakarinmäen koulussa suhtaudutaan Helsinkiin liittymiseen? Käsittelimme asiaa heti kun se oli vahvistunut, vaikka toki huhuja oli liikkunut jo aiemmin. Helsingiltä meille on tullut tietoa ihan kiitettävästi, rehtori Kaisa Alanne kertoo. Henkilökuntamme suhtautuu aika neutraalisti, sillä enemmistö asuu Helsingissä tai Vantaalla. Kaisa Alanne sanoo, ettei hän tunne kovin hyvin Helsingin kaupunkia, mutta sellainen tuntuma hänellä on, että Helsingin opetusvirastolla on valmiit rakenteet ja kohtalaisen hyvät resurssit esimerkiksi oppilashuoltoon. Myös henkilöstön täydennyskoulutus on hyvin järjestetty. Alanne odottaa heidän saavan infoa myös jatkossa. Toivon, että meitä kohdellaan tasavertaisina muiden Helsingin koulujen kanssa. Alkuun lähtemisessä tarvitsemme varmasti tukea! Henkilökuntaan kuuluu rehtori, 14 opettajaa, kaksi koulunkäyntiavustajaa, koulusihteeri-vahtimestari sekä koko talon eli koulujen ja päivähoidon yhteinen iltavahtimestari. Vahtimestaripalvelua ei ole ulkoistettu kuten Helsingissä, vaan vahtimestari on talon omaa väkeä. Koulussa ollaan tyytyväisiä tähän järjestelyyn ja sen toivotaan voivan jatkua Helsinkiin liittymisen jälkeenkin. Meillä myös päivähoito ja esiopetus ovat tiivis osa kouluyhteisöä. On yhteisiä projekteja, ruokailua, päivänavauksia ja juhlia. Varhaiskasvatus linkittyy siis vahvasti opetustoimeen. Helsingin kanssa on alustavasti neuvoteltu, että tätä systeemiä voitaisiin soveltaa myös jatkossa, Alanne sanoo. Kasvatuskeskeistä koulutuspolitiikkaa 5.b-luokan opettaja Timo Jantunen ei henkilökohtaisesti hyväksy Sipoon alueliitosta. Mutta nyt kun näin on käynyt, hän on sopeutunut asiaan. Vantaan Kuninkaanmäessä asuva Jantunen haluaa jatkaa nykyisessä työssään. Hän opettaa luokkaa, jota hän on luotsannut jo ensiluokalta lähtien. Timo Jantunen on työskennellyt opettajana 25 vuotta. Hänellä on hyvät muistot myös nykyisen Sakarinmäen koulukeskuksen alueella aiemmin sijainneesta parakkikoulusta, joka toimi osana Etelä-Sipoon koulua. Silloin oltiin ihan metsän vieressä ja ulkoiltiin paljon. Jantusella on sellainen tuntuma, että muutosprosessissa heitä on kuunneltu. Sitä hän toivoo myös jatkossa. Helsingin hän arvelee olevan vireä koulutuskaupunki. Toivon Helsingiltä kasvatuskeskeistä koulutuspolitiikkaa ja kasvatus- ja opetusyksiköiden autonomiaa. Kiireettömyyttä ja yhteisyyttä Sakarimäen koulussa arvoina ovat kiireettömyys ja yhteisyyden kokeminen. Nämä arvot on nostettu myös painotusalueiksi toisena vuonna peräkkäin. Uutena painotusalueena on tänä lukuvuonna ilmaisu- ja viestintäkasvatus. Sosiaalisten taitojen opetus on osa äidinkielen opetusta jokaisella vuosiluokalla ja opettajat ovat kouluttautuneet sosiaalisten vuorovaikutustaitojen kehittämiseen. F Matilda, Torsti, Risto ja Linnea pitävät alueen luonnonläheisyydestä. G Sakarinmäen koulun rehtori Kaisa Alanne. G Opettaja Timo Jantunen toivoo Helsingin kuuntelevan heitä myös jatkossa. Koulun henkilökunnalla on säännölliset viikkopalaverit. Lisäksi noin kerran kuussa pidetään niin sanottuja pedagogisia viikkopalavereja, jotka rakentuvat jonkun tietyn aiheen ympärille. Meillä opettajat tekevät paljon yhteissuunnittelua. Parisuunnittelu ja ryhmäsuunnittelu ovat normaali osa opettajien arkipäivää, Kaisa Alanne toteaa. n hannes victorzon 12

13 undom skola erkkoa G Östersumdoms skolas rektor Agneta Lundmark. Östersundom skola adress: knutersvägen 924, Östersundom elevantal: 88 anställda: 12 Årskurser: 1 6 hannes victorzon Oliver Blomqvist Östersundom ny skola med ny rektor En bit in i det som än så länge är Sibbo ligger byn Östersundom. Förutom trävillan på Björkudden, där självaste Topelius hade sin hemvist på gamla dagar, kan byn också stoltsera med det nyaste tillägget till Helsingfors svenska skolnätverk Östersundom skola. Innan man stiger in i den färggranna och moderna skolbyggnaden som delas av Östersundom skola och dess finska medpart Sakarinmäen koulu, går man förbi bollplaner och otaliga lekställningar, där barnen får göra sig av med överloppsenergi innan det följande passet inne i klassrummen inleds. Vår skola satsar medvetet på fysisk fostran, och vi har två idrottsinstruktörer som har hand gymnastikundervisningen, upplyser rektor Agneta Lundmark. Lundmark, som tar emot Skol- Helsingfors i skolans lärarrum, är nykomling i Östersundom skola, och till på köpet den yngsta inom lärarkollegiet. Hon har trätt in i tjänsten vid en tidpunkt då skolan drabbas av stora omvälvningar till följd av inkorporeringen av området med Helsingfors. Helsingfors stad är hon lyckligtvis bekant med sedan tidigare, då hon jobbade som klasslärare i Sockenbacka lågstadieskola. Alltså vet hon något om vad det finns att vänta sig då skolan börjar lyda under Helsingfors: Helsingfors är väldigt stort. På ett möte för rektorer i Sibbos skolor (både finska och svenska) deltar cirka 20 rektorer, medan rektorerna i Helsingfors är över 200 stycken! I Helsingfors är allt också mera organiserat och det finns bra system för allting, anser Lundmark. Nya system Rent förvaltningsmässigt skiljer sig Sibbos och Helsingfors skolsektorer åt. Östersundom skola saknar till exempel en egen läroplan i Sibbo tillämpas en kommunal läroplan, medan läroplanerna i Helsingfors är skolspecifika. I Helsingfors skolor ska det också finnas en direktion, något som Östersundom skola inte har. Lundmark hoppas framför allt på stöd och förståelse från Helsingfors håll: Nyheten om anslutningen togs inte lika positivt emot hos alla, och reformen kan vara ett känsligt ämne för såväl elever som föräldrar. Dessutom har vi delvis andra datasystem än i Helsingfors, och vi vill gärna behålla den personal och de skolmatsarrangemang som vi för närvarande har och är nöjda med. I Helsingfors skolor är det nämligen Palmia som sköter vaktmästartjänsterna och skolmaten, medan Östersundom skola sedan länge har haft egen vaktmästare. Skolmaten sköts i Östersundom av Sodexho. Hittills har svenska linjen vid Helsingfors utbildningsverk ändå enligt Lundmark agerat klanderfritt, och både stödtjänsterna och informationsflödet ger hon berömliga vitsord: I skolan ser man för stunden mer optimistiskt fram mot inlemmandet i huvudstaden, och all den nytta som det kan medföra. Flerspråkig skolmiljö Östersundom skola har ett tätt samarbete med finska Sakarinmäen koulu. Detta vittnar till exempel gemensamma lärarrum, skolgårdar och undervisningslokaler om. Klassrummen är sko- Christian, Camilla, Thomas och Ronja trivs i skolan. Nästan alla nämner gymnastik som sitt favoritämne, men även bildkonst är populärt. Skolan tycker de väl om och de gillar lokalerna, i synnerhet biblioteket och skolgården. Det finns ändå alltid något man kan göra bättre, och de kritiska unga eleverna har några hälsningar till myndigheterna i Helsingfors: Potatisen i skolmåltiderna är inte bra. Den smakar gummi och har ibland mörka klimpar inuti. Och klockan som ringer in oss från rasten hörs inte tillräckligt bra, så man vet inte alltid när rasten har tagit slut. F Från vänster, Christian, Camilla, Thomas och Ronja. lornas egna; gymnastiksalen, slöjdsalen och biblioteket delar de på. De två skolorna har också var sin skolgård med några gemensamma områden (en sandplan och två fotbollsplaner). På torsdagar får eleverna röra sig fritt på varandras skolgårdar. Det finns nog gränser för Sakarinmäkis och Östersundoms skolgårdar men gränserna är inte skarpa, för det har vi inte heller viljat att de ska vara, förklarar Lundmark. I lärarrummet talar kollegorna i de två skolorna både finska och svenska med varandra, och flera av de finskspråkiga lärarna tar tillfället i akt och övar upp sina svenskkunskaper. Ute på skolgården uppmuntras de svenska eleverna att tala svenska, men det är inte alltid möjligt då lek och idrott ofta sker tillsammans med de finska skolkamraterna. Vi har valt att inte köra någon defensiv linje med finlandssvenskheten, och vi har inte heller upplevt att eleverna skulle tala mera finska på rasterna till följd av detta, konstaterar Lundmark. Och under lektionerna pratar alla naturligtvis svenska. Skollördagar, festligheter och temadagar sker i samarbete med den finska skolan, och skolorna har till och med haft internationella gäster på besök för att söka modeller från det lyckade samarbetet mellan de två språkgrupperna. En frisk ostlig bris Helsingfors har all anledning att ta vara på eventuella lärdomar och fungerande modeller som nykomlingen från Sibbo kan bidra med. Goda idéer och färska perspektiv kan tillämpas i de övriga skolorna i huvudstaden. Finns det någon god praxis som Östersundom gärna vill göra reklam för? Skolans Hem & skola-förening är mycket verksam. På föräldramöten är så gott som varje elev representerad av sina vårdnadshavare, berättar Lundmark. Östersundom skola har också ett aktivt samarbete med dagvården. I Sibbo har man nämligen sammanslagit dagvården och skolan administrativt, något som ännu inte har skett i Helsingfors trots att både Esbo och Vanda också har gått in för modellen. I Helsingfors utreds möjligheten för en sådan sammanslagning, och Östersundom skola önskar att få bevara sitt arbetssätt och därigenom framstå som ett positivt resultat av modellen. Utöver alla konkreta framgångar som skolan kan påvisa, kan man inte som besökande låta bli att känna den trevliga atmosfär som råder i den hemtrevliga och prydliga skolan. Jag tycker vi har en bra stämning här i skolan. Vi har det roligt och vi trivs och det är ju något man kan försöka föra vidare, föreslår Lundmark. n 13

14 Oliver Blomqvist Nyttigt om inomhusluft Inomhusluften i skolorna har varit på tapeten på sista tiden, inte minst för att omfattande reparationsarbeten på grund av fuktoch mögelskador pågår i flera skolor. Just nu renoveras tre skolor i Helsingfors på grund av allvarliga inomhusluftsproblem: Laajasalon ala-asteen koulu och Kulosaaren ala-asteen koulu och Svenska normallyceums skolbyggnad på Unionsgatan. ritning anssi keränen Men fastän mögelskadorna är de allvarligaste luftbovarna finns det andra mycket vardagligare hot mot god inomhusluft: dålig ventilation, damm och smuts. Dessa kan förebyggas med enkla medel ifall man känner till hur skolans ventilation fungerar. Olika skolor har olika slags ventilationssystem, och det gäller för de anställda att hålla koll på vilka slags anläggningar de egna undervisningslokalerna har. Det finns tre typer: självdragsventilation, mekanisk frånluftstyrd ventilation, och mekanisk tilloch frånluftstyrd ventilation. Bakom de besvärliga begreppen döljer sig tre rätt simpla principer: Självdragsventilationen betyder att ingen mekanik styr det att den gamla luften forslas ut och den friska luften in. Luftväxlingen sker så att varm luft svävar uppåt och försvinner ut via ventilationskanaler, medan kall och frisk luft strömmar in nedifrån på grund av det undertryck som skapas när den varma luften strömmar ut. Med andra ord är det tyngdkraften som sätter igång ventilationsprocessen. Mekanisk frånluftstyrd ventilation betyder att luftströmmen ut ur lokalen är mekanisk. Luftströmmen in i rummet sker på grund av undertryck. Mekanisk till- och frånluftstyrd ventilation i sin tur betyder att både luftströmmen in och ut är mekanisk. Alltså både suger och blåser ventilation ssystemet luft ut ur och in i rummet. I Helsingfors skolor finns det av alla tre typer, och beroende på systemet är det olika åtgärder som krävs för att säkra en god inomhusluft. Nedan följer en del tips för bättre luftkvalitet: n Vädring: I lokaler som är försedda med självdragsventilation eller frånluftstyrd ventilation är det nödvändigt att vädra rummet genom att öppna fönstren under rasten. Du effektiverar luftväxlingen genom att skapa korsdrag hannes victorzon håll alltså både fönstren och dörren öppna! Det skadar inte heller att vädra i lokaler med mekanisk till- och frånluftstyrd ventilation, det rubbar inte mekanismen att vädra för hand. n Se till att ventilerna är öppna. Om ventilerna i lokaler med mekanisk tilloch frånluftstyrd ventilation är blockerade, kommer luften att sippra in ur golvspringor, vilket gör att damm- och smutspartiklar sprids i rummet. n Håll eleverna ute ur klassrummet under rasten. På så sätt hinner lokalen vädras och ventileras bättre. n Om du misstänker att ventilationen inte fungerar, kan du utföra ett test. Tryck ett pappersark mot frånluftsventilen. Håller inte sugkraften arket fast vid ventilen, bör du anmäla felet till skolvärden. n I lokaler med mekanisk ventilation ska du inte själv gå och mixtra med ventilerna, eftersom alla justeringar också kan inverka på luftväxlingen i de övriga klassrummen. Om du upptäcker ett problem ska du kontakta skolvärden. n Under varma årstider är luftväxlingen i lokaler med självdragsventilation inte lika effektiv, eftersom temperaturskillnaderna mellan inomhus- och utomhusluften är små. Detta innebär att du måste öppna fönstren oftare. n Ju flera föremål det finns i klassrummet, desto mera damm uppstår det. Om det till exempel finns fåtöljer, kuddar, mattor, krukväxter eller höga hyllor i klassrummet, blir det svårare att rengöra lokalen omsorgsfullt, vilket har dålig inverkan på inneluften. Var alltså sparsam med inredningen! n Ytterplagg ska lämnas utanför, eftersom de hämtar med sig smuts och fukt in i klassrummet. Då egna åtgärder inte räcker till Då man upptäcker ett fel som man inte kan fixa själv, måste flera olika instanser stegvis hämtas in för att sätta bollen i rörelse. Det första steget för den enskilda anställda som har stött på problemet är att informera rektorn, skolvärden och skolans disponent om problemet. De känner till skolbyggnaden, och kan eventuellt åtgärda bristen med en ett smärre ingrepp i hustekniken, om problemet inte är av det allvarliga slaget. Om en fukt- eller mögelskada misstänks, vänder sig skolans ansvarspersoner först till byggnadskontoret som sedan skickar sakkunniga för att göra en lägesbedömning. På byggnadskontoret är det avdelningen Livscykeltjänster för fastigheter, som sköter undersökningar som har med fukt- och mögelskador att göra. Om problemet har en skadlig verkan på de anställdas hälsa kommer också arbetarskyddsfullmäktige på plats för att granska det anmälda problemet. När det sedan gäller att bedöma eventuella hälsorisker för dem som vistas i lokalerna, är det Miljöcentralen som ska kontaktas. Med andra ord bär Miljöcentralen ansvaret för arbetshälsoärenden som har med skadade lokaler att göra. Miljöcentralen kan också vid behov utfärda en saneringsorder. Om skadorna är så allvarliga att de kräver ingrepp i huset är Fastighetskontoret det ämbetsverk som bedömer om skadan föranleder rivningsarbeten. Lokalcentralen, som hyr ut lokalerna till Helsingfors olika förvaltningar, inleder därefter själva reparationsarbetet. Man kan alltså tala om en snöbollseffekt där flera och flera aktörer efter hand blir inblandade i processen för att lokalerna åter ska kunna göras funktionsdugliga. Arbetsfördelningen bygger på en ansvarsfördelning. Rektorn bär ansvar för lärarna och eleverna. Utbildningsverket sörjer för att skolorna är funktionsdugliga, och har som hyresgäst en anmälningsplikt ifall det finns brister i fastigheterna. Lokalcentralen svarar för de skolbyggnader som den äger och hyr ut. Miljöcentralen är myndigheten som ska slå larm ifall arbetsmiljöerna är hälsovådliga. n Notiser Nytt på rektorsfronten Brändö gymnasium har inlett det nya läsåret med nya rektorn Kristiina Koli. Munksnäs lågstadieskolas rektor Mia Förars-Pöytäniemi fungerar också som rektor för Sockenbacka lågstadieskola. Daghem och skola En arbetsgrupp har fått i uppdrag att utreda frågan om en administrativ sammanslagning av den svenska dagvården och utbildningen. Utredningen och förslag till organisationsförändringen görs under hösten för att verkställas tidigast från början av år

15 Erityisopetusta kehitetään Tero-hankkeessa timo hentinen timo hentinen ortodox lärare on the road I Helsingfors finns 51 elever i grundskolan och gymnasiet som läser ortodox religion på svenska. Dessa undervisas av en lärare som pendlar mellan 15 olika arbetsplatser i veckan och har ansvar över undervisningen i 23 skolor. Två andra ortodoxa religionslärare sköter den svenskspråkiga undervisningen i de andra kommunerna inom huvudstadsregionen med kranskommuner, Borgå i öst och Ekenäs i väst. Jari Mustonen har arbetat som lärare i ortodox religion i 22 år. Som bäst har han haft hand om Helsingfors, Vanda och Borgå på samma gång, men för stunden är det bara skolorna i Helsingfors och Borgå som han besöker. Under en typisk arbetsdag besöker Jari fyra skolor. Han strävar efter att köra i en radie, till exempel öst till väst eller nord till syd. Då kan sträckan en dag vara Blomängen Degerö Brändö Kronohagen och en annan Sockenbacka Munksnäs Cygnaeus Brändö. Att till exempel dela upp arbetsdagarna enligt skoldistrikt fungerar inte riktigt med mitt arbetsschema, eftersom jag då vore tvungen att köra omkring i cirklar. Dessutom är jag i praktiken tvungen att besöka varje skola två gånger per vecka, eftersom en del skolor inte vill ha dubbellektioner i religion. Det är alltså lättare för mig att strukturera mina arbetsdagar med radier, som skär genom flera skoldistrikt i en enda riktning, förklarar Jari. Jari kör cirka 270 km i veckan under sina arbetsresor, alltså inte väldigt MaYa lintu mycket. Det är ändå frågan om körning i huvudstaden och i rusningstrafik, vilket gör att det ofta tar lång tid och går åt mycket bensin per kilometer. Tiden för resorna mellan skolor ersätts med 2,5 h/vecka, vilket enligt Jari ändå inte motsvarar den verkliga tiden som går åt till resorna. Reseersättningen är 0,44 /km för lärare som använder egen bil. Detta täcker bensinkostnaderna, och lämnar lite över för service av bilen till följd av det slitage som körningen medför. Tillägget är ändå ingenting man vinner på. Tidigare hade Helsingfors stad ett rusningstillägg för de lärare som var tvungna att resa i rusningstid, men detta tillägg har numera slopats. Det finns ändå ortodoxa lärare i Lappland och Tammerforstrakten som kör upp till 800 km per vecka, alltså kunde det vara mycket värre, berättar Jari. Situationen må vara jobbig för lärarna som undervisar i ortodox religion i svenska skolor, men det finns inte så mycket man kan göra för att avhjälpa situationen. Om alternativet är att alla eleverna samlas i en enda skola för att få religionsundervisning, kör Jari hellre till de olika skolorna själv, så att unga barn slipper att röra sig ensamma på stan. Så länge han själv har möjlighet att påverka undervisningstiderna, lyckas det honom att ordna rimliga arbetsscheman. Det viktiga är att samarbetet med rektorerna fungerar. Det är de som gör upp läsordningarna, och de som ser till att arbetsschemat blir hållbart för oss som reser mellan olika skolor. Ju mera jag som lärare själv får påverka tidpunkterna för mina lektioner, desto bättre. Ingen arbetstagare vill ju göra situationen svårare för sig själv, eller hur? Oliver Blomqvist raili tanhuanpää Helsingissä on polkaistu käyntiin hanke nimeltä Tero. Se tarkoittaa tehostettua ja erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetuksen kehittämistä. Rahoitusta on saatu opetusministeriöltä vuosille Kaikkiaan opetusministeriö on myöntänyt rahoitusta 233 kunnalle. Tehostetun ja erityisen tuen kehittäminen on osa opetusministeriön KELPO-hankkeita, joiden tavoitteena on perusopetuksen laadun parantaminen. KEL- PO-lyhenne muodostuu sanoista kehittäminen (KE), laatu (L) ja perusopetus (PO). Helsingissä tarkoituksena on kehittää opetuksen ja oppilaan ohjauksen rakenteita siirtämällä oppimisen ja hyvinvoinnin tukipalvelujen painopistettä erityisopetuksesta yleisopetukseen, ennalta ehkäisevään ja varhaiseen tukeen. Lähtökohtina ovat lähikouluperiaate ja perusopetuksen yhtenäisyys. Kohderyhmänä ovat kaikki esi-, perus- ja lisäopetuksen oppilaat. Syksyn aikana valitaan muutamia kouluja piloteiksi. Pilottikoulujen tehtävänä on kehittää ja mallintaa tehostetun ja erityisen tuen menetelmiä sekä välineitä koko kaupungin käyttöön. Tero-hanke on kaksivuotinen, ajalla Hankkeen projektipäällikkönä työskentelee Tiina Kalliokoski. Ohjaus- ja koordinaatioryhmä Kehittämistyön tukena toimivat ohjaus- ja koordinaatioryhmät, joiden kokoonpanot on rakennettu moniammatillisiksi ja hallintokuntien välisiksi. Ohjausryhmän tehtävänä on sopia hallintokuntien yhteisistä strategisista tavoitteista sekä seurata ja ohjata kehittämistoiminnan etenemistä. Ohjausryhmään kuuluvat linjanjohtaja Outi Salo (puheenjohtaja), vs. opetuspäällikkö Lassi Kilponen, projektipäällikkö Tiina Kalliokoski, varhaiskasvatuspäällikkö Hannele Lakkavaara, perhepalvelujenjohtaja Raili Metsälä, ammatinvalintapsykologi Moira Jaakola, nuorisoasiainkeskuksen toimistopäällikkö Martti Poteri, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon päällikkö Hanna Viitala ja erityisopetuksen suunnittelija Tom Andersson (sihteeri). Koordinaatioryhmän tehtävänä on toimia kehittämishankkeen suunnittelun ja toteutuksen yhteistyöryhmänä. Koordinaatioryhmään kuuluu 14 jäsentä eri hallintokunnista. Puheenjohtajana toimii vs. opetuspäällikkö Lassi Kilponen, muina jäseninä on projektipäällikkö Tiina Kalliokoski, erityisopetuksen suunnittelija Tom Andersson, monikulttuurisen opetuksen opetuskonsultti Katarina von Renteln, pedagoginen yhdyshenkilö Irene Härkönen, rehtori Anna Hirvonen, alueellinen erityisopettaja Heidi Koivisto, vastaava psykologi Merja Helin, koululaisten iltapäivätoiminnan erityissuunnittelija Leena Palve, sairaala- ja erityiskoulujen edustaja rehtori Sirpa Lautjärvi, päivähoidon kehittämiskonsultti Pasi Brandt, vs. perheneuvolan johtaja Hanne Kalmari, terveydenhoitaja Pia Männikkö ja Haaga-Kaarelan nuorisotyöyksikön toiminnanjohtaja Katri Kairimo. Kehittämistoiminnan projektipäällikkönä työskentelee Tiina Kalliokoski. Tiina Kalliokoski projektipäällikkö Opetusvirasto puh. ( 9) gsm tiina.kalliokoski@edu.hel.fi G Tero-hankkeen projektipäällikkö Tiina Kalliokoski tekee tiivistä yhteistyötä hallinnon muiden asiantuntijoiden ja kentän kanssa. 15

16 pertti nisonen Get SMART eli ammattitaidon aakkosia oppimassa Heltecin autoalan opettajatiimin kehittämässä mallissa hyödynnetään vanhaa viisautta tekemällä oppii. Jokainen opiskelija etenee omaa tahtiaan. Teoria saa merkityksen käytännön ratkaisujen kautta. SMART-tietoutta SMART on Heltechin autoalan opettajatiimin kehittämä malli, jossa pääpaino on työssä oppimisella. SMART-opiskelijoita on kahta tyyppiä: Kaksoistutkintoa suorittavia ja ylioppilastutkinnon jo suorittaneita opiskelijoita. Jälkimmäisessä ryhmässä voi myös olla aiemmin jonkun perustutkinnon suorittaneita opiskelijoita. Kaksoistutkinto suoritetaan kolmessa vuodessa. Ylioppilaspohjaisen ryhmän opiskelijat valmistuvat kahdessa vuodessa. Yhteensä opiskelijoita on vuosittain noin SMART-mallin mukainen autoalan perustutkinto sisältää 4 opintoviikkoa opiskelua oppilaitoksessa ja 8 opintoviikkoa työssä oppimista Koko tutkinto on laajuudeltaan 12 opintoviikkoa. Johtokunta on vanhempien tärkeä vaikutuskanava. Myös oppilaat ja opiskelijat saavat äänensä kuuluviin johtokunnan kautta. Johtokuntien tehtävät määritellään opetustoimen johtosäännössä. Johtokunta mm. hyväksyy koulun tai oppilaitoksen järjestyssäännöt ja hyväksyy koulun tai oppilaitoksen talousarvion käyttösuunnitelman. Lisäksi johtokunta tekee opetuslauta- Hei Maria! Miks sä oot antanut itelles nelosen tästä? Kyllä sä musta nelosta parempi oot! On käynnissä autoalan opiskelijoiden itsearviointitilaisuus Heltechin Haagan yksikössä. Neljän SMARTopettajan tiimiin kuuluva Matti Alanko ei hyväksy toista vuottaan opiskelevan Marian itsekriittistä arviota omista taidoistaan. Koko ryhmä istuu pyöreiden pöytien ääressä ja käy kohta kohdalta läpi oman ammatillisen osaamisensa arviointia. Opettajien työpöydät sijaitsevat myös luokassa ja he avustavat opiskelijoita tarvittaessa arvioinnin kimuranteimmissa osioissa. Luokassa on rento tunnelma. Ei tasaisia pulpettirivejä. Muiden kanssa saa ja tulee keskustella. Viitata ei tarvitse, välttämättä. Omaa tahtia ammattilaiseksi Luokan ilmapiiri kuvastaa hyvin Haagan opettajien kehittämän SMARTkoulutusmallin tavoitetta: pois perinteinen koulumainen oppiminen ja tilalle ammattiin oppimista parhaiten tukeva malli. Jokainen opiskelija etenee omaa tahtiaan, eikä opinnoissa edistyminen ole sidottu jaksotukseen. Alanko kertoo, kuinka SMARTmalli käytännössä toimii. Meidän hommassa jaksojen rajat on häivytetty. Oppilaat opiskelee koko ajan kaikkia ammatillisia aineita. Nämä kaverit, jotka syksyllä tulee, opettelee tässä meillä puoli vuotta autoalan perustaitoja. Katotaan, että saadaan se 2 opintoviikkoa ja sen jälkeen yritetään laittaa niitä kavereita työssä oppimaan yrityksiin. Ja idea on se, että heti kun kaverilla on meidän mielestä riittävät valmiudet työssä oppimiseen, me laitetaan se sinne. F Smart-opiskelijat arvioivat omia taitojaan yhdessä opettaja Heikki Silanderin kanssa. SMARTissa lähdetään liikkeelle opiskelijan omista taidoista ja tavoitteista. Jos perusasiat ovat hallussa, opinnoissa voi edetä hyvinkin nopeasti. Ensimmäinen kaveri lähti maanantaina eli se oli ollut kolme viikkoa koululla. Me ei kyllä myöskään oleteta, että opiskelija osaa mitään. Mutta saa osata. Ja jokaisella on oikeasti henkilökohtainen opetussuunnitelma. SMART-opiskelijoilla on monenlaisia opintotaustoja. Autoasentajaksi opiskeleva Jari Wallius on aiemmin suorittanut ylioppilastutkinnon. Pari vuotta olin töissä lukion jälkeen ja sitten aloin miettii, että vois jotain muuta koulutusta hankkii. Automaalariksi aikova Timo Korpiniemi on koulutukseltaan kokki. Mulla on aikasempi autoalan perustutkinto pohjalla. Valmistun vähän aikasemmin kun muut. Aktiivisia vanhempia toivotaan mukaan koulujen johtokuntiin Helsingin kaupungin kouluihin ja ammatillisiin oppilaitoksiin valitaan vuosiksi uudet johtokunnat. Kouluissa järjestetään syksyn aikana huoltajien kokoukset, joissa nimetään ehdokkaat johtokuntiin. Opetuslautakunnan suomen- ja ruotsinkielisen jaosto valitsevat uudet johtokunnat helmikuussa kunnan suomen- tai ruotsinkieliselle jaostolle esityksen opetussuunnitelmasta ja muista opetuksen järjestämiseen liittyvistä koulu- tai oppilaitoskohtaisista suunnitelmista. Johtokunta hyväksyy vuosittain peruskoulun, lukion tai aikuislukion opetussuunnitelmaan perustuvan toimintasuunnitelman koulun vuotuisia työaikoja lukuun ottamatta. Johtokunta ottaa virkaan opettajat ja tuntiopet- sanna kurttila Vahvasti kiinni työelämään Kaikkiaan 12 opintoviikon laajuisesta autoalan perustutkinnosta 8 omistetaan työssä oppimiselle. Taustalla on vanha viisaus tekemällä oppii, joka kiteyttää hyvin SMART-filosofian. Varsinaisia teoriatunteja näillä opiskelijoilla ei ole siitä puhutaan, kun opiskelijalle tulee työn lomassa pulmatilanne. Käytännön ratkaisun kautta teoria saa merkityksen. Alangon mukaan tärkeimpiä ovat kokonaisuudet, eivät yksittäisten teoriakokeiden arvosanat. Jos me nyt katotaan, mitä ne kaverit täällä tekee: osa purkaa moottoria, osa purkaa jousitusta, osa asentaa jarruja eli ne tekee eri asioita. Ja sen mukaan jokaiselle tulee ne arvioinnit siinä tahdissa, kun ne asiat on omaksuttu. Arviointi perustuu näyttöihin ja kun ne ihan oikeesti työpaikassa näyttää, mitä ne osaa. Ei siihen, että mitä ne teoriatunnilla jostain kokeesta saa. Opettajilla on vahvat linkit pääkaupunkiseudun yrityksiin ja he ohjaavat työpaikan edustajia muun muassa opiskelijoiden arviointityössä. Pitkien työelämäjaksojen aikana opiskelijat saavat mahdollisuuden erikoistua juuri kyseisen yrityksen töihin ja he mitä todennäköisimmin työllistyvät opintojensa aikaiseen työpaikkaan. Korpiniemi on ollut Veholla vuoden vaihteesta. Kesänkin oon ollut töissä ja nyt jatkan siellä. Tarkoitus ois työllistyy sinne valmistumisen jälkeen. Ohjausta, ei opetusta SMART-ope on enemmän ammattiin valmentaja kuin opettaja sanan perinteisessä merkityksessä. Hän ei näytä tai kerro, miten työ tulee tehdä, vaan ohjaa opiskelijaa etsimään itse vastaukset kysymyksiin. Ja Smart-opiskelijahan taitaa itsenäisen tiedonhaun. Nää kaverit pääsee työpaikoillaan usein opastamaan niitä vakituisia työntekijöitä tiedonhaussa. Alanko heittää. Oma-aloitteisuus ja itsenäisyys heijastuvat myös opiskelijan arvioinnissa, johon osallistuu kolme tahoa: opettaja, työpaikan ohjaaja sekä tietysti itse opiskelija. Arvioinnista keskustellaan ja tuloksia analysoidaan. Alanko valottaa arvioinnin taustoja. Perinteisesti yritetään etsiä, että missä se oppilas on tehnyt väärin. Me taas yritetään etsiä se, mitä se on tehny oikein. Oppilas alleviivaa paperista sen, mitä osaa. Sitten me katotaan sitä paperia. Siinä voi olla yksi tai useampikin oppilas, kun me täällä luokassa käydään läpi näitä arviointeja. Se on jatkuvaa keskustelua. Miettikää, että minun pitäisi vielä oppia, jotta saisin tästä vitosen? Alanko opastaa SMART-porukkaa, joka arvioi omaa suoritustaan. Kiitettävät taidot ovat se, mihin tähdätään ja hyvin SMART-tiimi on siinä onnistunutkin. Ehkä kuitenkin vielä tärkeämpiä asioita ovat omatoimisuus, kriittisyys ja kyky oman ammattitaidon jatkuvaan kehittämiseen, jotka kuuluvat jokaisen todellisen ammattilaisen ominaisuuksiin. Näihin SMART-opiskelijat ovat saaneet Haagasta hyvät eväät. Sanna Kurttila tajat peruskouluissa, lukioissa ja aikuislukioissa. Johtokunta koostuu pääasiassa vanhemmista. Myös opettajilla ja muulla henkilöstöllä sekä määrätyin edellytyksin myös oppilailla ja opiskelijoilla on edustajansa johtokunnassa. Ammatillisissa oppilaitoksissa johtokunnissa on lisäksi mukana työelämän edustajia. Helsingin opetusvirasto toivoo, että oppilaiden ja opiskelijoiden vanhemmat kiinnostuisivat johtokuntatyöstä ja osallistuisivat aktiivisesti loka marraskuussa järjestettäviin huoltajien kokouksiin. Johtokuntien toivotaan edustavan mahdollisimman monipuolisesti oppilaiden ja opiskelijoiden vanhempia. On toivottavaa, että johtokunnissa on tasaisesti naisia ja miehiä sekä monipuolisesti eri väestöryhmien edustajia. Lisää tietoa johtokuntavaaleista ja peruskoulujen ja lukioiden huoltajien kokouksista saa kouluista ja oppilaitoksista. Kokouksiin voivat osallistua myös vanhemmat, joiden lapsi ei vielä ole koulussa tai oppilaitoksessa, mutta on todennäköisesti aloittamassa opintonsa siellä seuraavaan neljän vuoden aikana. Tarkempaa tietoa johtokuntavaaleista saa myös opetusviraston kotisivuilta osoitteesta > Osallistu ja vaikuta > Koulujen johtokunnat. 16

17 Tervetuloa Next Gate -messuille Tuunaa oma talenttisi, avaa ovi tulevaisuuteen, kehottaa Next Gate -messujen juliste. Messuille tosiaan kannattaa mennä katsomaan, mitä kaikkea peruskoulun jälkeen voi opiskella. Sieltä voi ura urjeta. Next Gate -messuilla Wanhassa Satamassa esittäytyvät Helsingin ammatilliset oppilaitokset Helpa, Hesote, Heltech ja Prakticum, kaupungin lukiot ja oppisopimustoimisto. Messut ovat avoinna tiistaina kello 9 18, keskiviikkona kello ja torstaina kello Tiistaina mukaan kutsutaan myös vanhempia. He voivat vierailla messuilla iltapäivällä. Opettajien Teatteripörssistä edullisia lippuja Helsingin kaupunginteatteri on perustanut opettajien Teatteripörssin. Teatteripörssissä on erikoistarjouksia näytelmistä, joihin opettajat voivat varata luokilleen lippuja erikoishintaan. Valvovat opettajat saavat lippunsa henkilökuntahintaan eli 3 6 euroa/lippu. Helsingin Kaupunginteatteri haluaa tarjota helsinkiläisille koululaisille ja opiskelijoille mahdollisuuden tutustua laajaan teatteritarjontaansa monipuolisesti ja edullisesti. Teatterin ohjelmistosta löytyy runsaasti vaihtoehtoja tukemaan vaikkapa äidinkielen, historian, ruotsin, ilmaisutaidon tai musiikin opiskelua. Joka kuukauden 15. päivä julkaistaan Yleisötyö-sivustolla fi/yleisotyo seuraavan kuukauden erikoistarjoukset näytelmistä, joihin Messut järjestää Helsingin opetusvirasto. Koulutusopas Ammatillinen koulutus ja lukiot Ammattillinen koulutus ja lukiot -opas valmistuu Next Gate 2 8 -tapahtumaan Tapahtumassa opasta jaetaan yhteistyökumppaneille. Opas jaetaan kouluille viikkojen aikana. Oppaassa esitellään Helsingin lukuvuoden ammatillisten oppilaitosten ja lukioiden koulutustarjonta. Oppaan kohderyhmä on peruskoulunsa päättävät 9- ja 1 -luokkalaiset sekä heidän vanhempansa. opettajat voivat varata luokilleen lippuja erikoishintaan. Vaihtoehdoista voi valita mieleisensä ja varaukset tehdään lippumyymälään, numeroon Varatessa tulee mainita Teatteripörssi. Teatteripörssin tarjoukset ovat huomattavasti normaaleja opiskelijahintoja edullisemmat ja koskevat helsinkiläisiä koululaisia ja opiskelijoita. Valvovat opettajat saavat lippunsa henkilökuntahintaan. Teatteripörssi-linkin avaamiseen tarvitaan käyttäjätunnus ja salasana, jotka opettajat voivat pyytää sähköpostitse yleisötyövastaava Mirja Neuvoselta, mirja. neuvonen@hkt.fi. Samalla Kaupunginteatteri kokoaa rekisterin teatterista kiinnostuneista opettajista, joita voidaan lähestyä myös muiden mielenkiintoisten yhteistyöprojektien tiimoilta. Viestissä pyydetään mainitsemaan seuraavat tiedot: nimi, puhelinnumero, koulun nimi, opetettavat aineet ja opetettavat luokka-asteet. Helsingin eurooppalainen koulu aloitti Helsingin eurooppalainen koulu (ESH) aloitti toimintansa Alkuvaiheessa se on tarkoitettu Suomessa sijaitsevien EU: n toimielinten, lähinnä kemikaaliviraston, lapsille. Koulu toimii nyt Ratakadulla, mutta saa uudet tilat Bulevardilta 2010, jolloin myös toimintaa on tarkoitus laajentaa. Helsingin eurooppalainen koulu (ESH) noudattaa pääosin Eurooppa-koulujen opetussuunnitelmia. Opetus jakaantuu kaksivuotiseen esikouluun (4 5-vuotiaat), viisivuotiseen alakouluun (6 1 -vuotiaat) ja seitsemänvuotiseen yläkoulu-lukioon. Eurooppalaisen koulun koulupäivät ovat pidempiä ja viikkotuntimäärä on suurempi verrattuna suomalaiseen kouluun, esimerkiksi matematiikan ja kielten oppitunteja on enemmän. Tavoitteena on, että koulussa voi tulevaisuudessa suorittaa päättötutkintona European Baccalaureate (EB) -tutkinnon, joka antaa yleisen korkeakoulukelpoisuuden kaikissa jäsenmaissa. Koulun opetus jakaantuu kieliosastoihin: suomenkieliseen, englanninkieliseen ja ranskankieliseen. Ensimmäisenä toimintavuonna koulussa on oppilaita englannin- ja ranskankielisissä osastoissa esikoulussa, alakoulussa ja yläkoulu-lukion kahdella ensimmäisellä luokalla. O petuslautakunnan suomenkielinen jaosto hyväksyi uuden peruskoulujen kieliohjelman, joka astuu voimaan lukuvuoden alusta. Siinä päätettiin myös, missä kouluissa annetaan vieras- ja kaksikielistä opetusta. Uutta on venäjän ja espanjan kielissä aloitettava kaksikielinen opetus ensi syksynä. Espanjaa voi opiskella myös A-kielenä 1.luokalta alkaen. Espanjaa opettava koulu on vielä avoin. Vieras- tai kaksikielinen opetus alkaa jo 1. luokalta ja molempiin on soveltuvuuskoe. Vieraskielinen opetus n Kulosaaren yhteiskoulu: englanti Koulun rahoituksesta vastaa Suomen valtio, mutta kouluruokailu, oppikirjat ja muut materiaalit ovat maksullisia. Euroopan Komissio on luvannut taloudellista avustusta koulun toimintaan. Koulu järjestää iltapäivätoimintaa koulupäivien jälkeen klo 18: aan saakka. Iltapäivätoiminta on vanhempien kustantamaa. Helsingin eurooppalainen koulu toimii aluksi Helsingin yliopiston tiloissa Normaalilyseon rakennuksessa Ratakadulla. Oman koulurakennuksen koulu saa Bulevardilta vuonna 2 1, kun numerossa 18 sijaitsevan vanhan koulurakennuksen remontti valmistuu. Silloin toimintaa on tarkoitus laajentaa ja kouluun voivat hakea myös muut kuin EU: n toimielinten työntekijöiden lapset. Lapsia eri puolilta Eurooppaa Helsingin eurooppalaisessa koulussa aloitti syksyllä opintonsa noin kolmekymmentä lasta eri puolilta Euroop- Kaksikielinen opetus laajenee Helsingissä ensi lukuvuonna n Maunulan ala-asteen koulu: englanti n Maunulan yhteiskoulu: englanti n Ressun peruskoulu: englanti (IB/ PYP/MYP*). Koululla on International Baccalaureat -status. * PYP = Primary Years -ohjelma luokilla 1 4, MYP = Middle Years -ohjelma luokilla 5 9. Kaksikielinen opetus n Helsingin Uusi yhteiskoulu: suomi englanti n Kulosaaren ala-asteen koulu: suomi englanti n Kulosaaren yhteiskoulu: suomi englanti F Helsingin eurooppalaisen koulun esikoulun ja alakoulun opettajat Meghan Smith (vas.), Quitterie Ruokonen, Sarah Radcliffe ja Scott Jeanneret. paa. Kouluun on palkattu viisi päätoimista opettajaa. Oman äidinkielen opetus merkitsee lisäksi usean sivutoimisen opettajan palkkaamista, sillä oppilaat edustavat jo nyt kolmeatoista eri kansallisuutta ja kymmentä eri äidinkieltä. Koulun oppilasmäärä kasvaa kuluvan lukuvuoden aikana sitä mukaa kun Kemikaalivirasto palkkaa lisää työntekijöitä. Amerikkalainen Meghan Smith opettaa yhdistettyä englanninkielistä ryhmää (luokat 1 ja 2) ja kehuu koulun yhteishenkeä niin opettajien kuin oppilaidenkin keskuudessa: On virkistävää tehdä työtä ammattilaisten kanssa, jotka tulevat erilaisista kulttuureista erilaisine näkemyksineen, mutta joilla kaikilla kuitenkin on yhteinen monikulttuurinen visio. Koulun alkuvaiheessa työ vaatii tavallista enemmän luovuutta ja joustavuutta, ja vaikka eri kielisten välillä syntyy joskus väärinymmärryksiä, niistä selvitään sulassa sovussa. Suomalainen Elina Panttila opettaa äidinkieltä, suomea vieraana kielenä sekä suomea kolmantena kielenä oppilaille, jotka ovat iältään 4 13-vuotiaita. Eri-ikäisten oppilaiden opettaminen on haaste, ja tunnit vaativat minulta paljon etukäteissuunnittelua. Pienimmille opetan yleisimpiä suomen kielen ilmauksia, leikkisanastoa ja aakkosia, vanhempien oppilaiden kanssa opettelemme mm. kaupoissa asiointia, lehtitekstien lukemista, itsestä kertomista, ääntämistä ja kielioppia. Kaiken ikäisille oppilaille pyrin kertomaan suomalaisesta kulttuurista ja suomalaisista tavoista. On myös mukava kuulla oppilaiden kertomuksia heidän omista kotimaistaan ja kulttuureistaan. Lisätietoja: n Meilahden ala-asteen koulu: suomi kiina (mandariinikiina). Kiina A-kielenä 1. luokalta alkaen. n Meilahden yläasteen koulu: suomi kiina (mandariinikiina) n Roihuvuoren ala-asteen koulu: suomi viro n Töölön ala-asteen koulu: suomi englanti (kaksikielisyyteen tähtäävä) n Myllypuron ala-asteen koulu: suomi venäjä Näiden lisäksi Helsingissä toimii kolme kielikoulua, jotka ovat Helsingin ranskalais-suomalainen koulu, Helsingin Saksalainen koulu ja Suomalais-venäläinen koulu. 17

18 Tutkimusten kautta koulutien alkuun Helsingin opetustoimessa on selvitetty, miten kouluvalmiustutkimuksissa olleiden lasten ensimmäinen luokka on lähtenyt käyntiin. Selvitys toteutettiin perusopetuslinjan ja ruotsinkielisen linjan koulupsykologien tekemänä laajana kyselynä, joka oli osa koulupsykologien ja -kuraattorien tulospalkkiohanketta vuonna Kouluvalmiustutkimukset ovat varsinkin keväisin keskeinen osa koulupsykologin työtä. Tutkimuksia tekevät myös muun muassa terveyskeskuspsykologit, perheneuvolapsykologit sekä Lasten ja nuorten sairaala. Kyselytutkimus sisälsi psykologin, opettajan, oppilaan vanhempien sekä lapsen oman arvion koulunkäynnin sujumisesta. Tutkimus toteutettiin psykologien tekeminä strukturoituina haastatteluina, joita kertyi yhteensä 1 7 kpl. Yli 4 prosenttia kyselyssä mukana olleista oppilaista opiskeli nyt yleisopetuksen luokalla ilman erityisopetuspäätöstä, erityis- tai starttiluokalla oli noin neljännes lapsista. Kouluvalmiustutkimukset Helsingissä Kouluvalmiustutkimuksia tehdään pääosin kevätlukukausien aikana. Yksilölliseen kouluvalmiustutkimukseen päädytään usein oppimisessa ja kehityksessä havaittujen pulmien vuoksi. Vaikeudet on saatettu havaita esikouluvuoden aikana, mutta usein jo aiemmin. Oppimisongelmien lisäksi lapsia tutkitaan myös selkeiden käyttäytymisen tai tunne-elämän ongelmien perusteella. Lapset seulotaan kouluvalmiustutkimuksiin esikouluryhmistä. Aloitteentekijänä on yleensä päivähoito tai huoltajat. Osassa päiväkoteja käytetään nk. Turun ryhmäkartoitusta, jonka perusteella lapsia seulotaan yksilöllisiin tutkimuksiin. Koulussa tehtyä työtä arvostetaan Tutkimuksen tuloksista ilmeni, että valtaosa, noin 8 prosenttia, vastanneista vanhemmista muisteli kouluvalmiustutkimusta erittäin hyvällä mielellä ja koki tulleensa kuulluiksi ja kohdatuiksi myönteisessä hengessä. Kokonaisvaltaisen kielteisesti tutkimusta muistelevat vanhemmat olivat hyvin harvinaisia yksittäistapauksia. Osittaisia pettymyksiä oli useimmin aiheuttanut yhdessä kaavaillun ratkaisun toteutumatta jääminen kielteisen erityisopetuspäätöksen vuoksi tai muiden koulun alkua koskevien suunnitelmien toteutumattomuus tiedonkulun ongelmien takia. Noin kaksi kolmasosaa sekä opettajista että vanhemmista koki lapsen Tutkimuksen tekee koulussa, terveydenhuollossa tai perheneuvolassa työskentelevä psykologi. Koulupsykologit tutkivat ne lapset, joilla ei ole aiempaa kontaktia psykologiin. Kouluvalmiustutkimukseen kuuluu vanhempien, päivähoidon ja mahdollisten muiden tahojen haastattelut, lapsen yksilötapaamiset sekä palautteen antaminen. Psykologi tekee suosituksen, jonka perusteella vanhemmat voivat hakea lapselleen erityisopetus- tai lykkäyspäätöstä. Koulunsa aloittavista lapsista noin 13 % on käynyt kouluvalmiustutkimuksessa. Hieman alle 4 % tutkimuksista on tehnyt koulupsykologi. käyvän koulua nyt itselleen sopivassa paikassa. Vain kymmenesosa opettajista piti ratkaisua epäonnistuneena, ja vain prosentti vanhemmista oli lapsen kokonaistilanteeseen tyytymättömiä. Kiinnostavaa oli huomata, että vanhemmat arvioivat lapsen oppimista ja ryhmässä selviytymistä myönteisemmin kuin opettajat. Osittain tämä kertonee siitä, että kotoa käsin lapsen todellisia koulunkäyntivaikeuksia on vaikeampi arvioida. Tämän voi myös olettaa kuvastavan vanhempien luottamusta kouluun. Pääosa lapsista viihtyy koulussa Psykologit selvittivät myös kouluvalmiustutkittujen lasten omia kokemuksia koulunkäynnistä. Viihtymistä arvioitiin esittämällä lapselle erilaisia väittämiä, joista hän sai esittää saman- tai erimielisyytensä. Pääosa lapsista kertoi tuolloin ekaluokan marraskuussa viihtyvänsä koulussa hyvin. Valtaosa (86 %) lapsista koki saavansa hyvin apua opettajalta sitä tarvitessaan, ja lähes yhtä moni piti opettajaa mukavana sekä oli saanut kavereita koulusta. Soraääniä aiheuttivat lähinnä läksyt, jotka eivät enää marraskuun pimeillä aina innostaneet. Yli puolet lapsista tosin piti läksyjä kivoina, mutta 16 % ilmoitti, ettei pidä niistä. Samoin kouluruoka jakoi lasten mielipiteitä, vaikkakin yli 6 % lapsista arvioi sen olevan hyvää. Lasten vastauksista kuvastui kaikkinensa turvallinen luottamus perusasioihin. Yhteistyö ja tiedonkulku tärkeitä Suurin osa opettajista koki saaneensa tarvitsemansa lasta koskevan tiedon jo koulun alkaessa. Jonkin verran jäätiin kaipaamaan lisää kouluvalmiustutkimuksen antamaa tietoa. Eniten tietoa esimerkiksi päiväkotien kautta opettajat olivat saaneet lapsen oppimisesta, ja lähes yhtä paljon kave- Ympäristömerkki luovutettiin Kumpulan koulukasvitarhan näyttelyn avajaisten yhteydessä maanantaina 1.9. Sen luovuttivat WWF: n (Maailman luonnonsäätiön) Green Officen päällikkö Helka Julkunen ja WWF: n pääsihteeri Timo Tanninen. Viraston puolesta merkin vastaanottivat kehittämisjohtaja Paula Sermilä ja talousjohtaja Harri Pirkkalainen. Green Office on Suomen WWF: n kehittämä ympäristöohjelma ja palvelukonsepti, joka on tehty nimenomaan toimistojen tarpeisiin. Ympäristömerkin käyttö edellyttää muun muassa paperin säästöä, lajittelun ja kierrätyksen tehostamista, energian ja veden sääs- risuhteista. Perheestä opettajat olivat saaneet tietoa melko vähän. Psykologien omia kommentteja oli esitetty siitä, otettiinko kouluvalmiustutkimuksessa kaikki näkökohdat huomioon. Useimmiten näin arvioitiin olevan, ja yleensä puutteet arvioitiin vain pieniksi. Noin kolmanneksen puutteellista huomioimista koskevista kommenteista voitiin ajatella liittyvän yhteistyöhön ja kommunikaatioon. Esimerkkejä näistä olivat puuttuva tieto aiemmista tutkimuksista, vähäinen tiedonkulku koulun sisällä, ja liian vähäinen yhteistyö ulkopuolisen tutkivan tahon kanssa. Tarvittavan tiedon siirtymisen ja salassapitovelvollisuuden yhdistäminen on toisinaan haasteellista, vaikka näiden asioiden ei tarvitsekaan olla keskenään ristiriidassa tehtäessä avointa yhteistyötä vanhempien kanssa. Omat Opetusviraston hallinnolle Green Office -ympäristömerkki Helsingin koulut ja oppilaitokset toimivat ympäristön hyväksi jo monin tavoin, ja nyt myös viraston hallinto on ryhdistäytynyt. Opetusviraston Hämeentie 11: ssa sijaitseva pääkonttori on saanut Suomen WWF: n Green Office -ympäristömerkin. kuvat raili tanhuanpää F Timo Tanninen, Helka Julkunen, Paula Sermilä ja Harri Pirkkalainen ympäristömerkin luovutustilaisuudessa raili tanhuanpää haasteensa tiedonkululle asettavat myös muun muassa henkilövaihdokset ja viime hetken muutokset lasten koulunkäyntijärjestelyissä vaikkapa muuttojen vuoksi. Tässä selvityksessä on pyritty löytämään yleisiä suuntaviivoja kouluvalmiustutkimusten luonteesta ja onnistumisesta, vaikka luonnollisesti tilanteet ovat niin vaihtelevia, ettei mitään yleispäteviä ohjenuoria voida tehdä tulevaisuuden varalle. Riittävä, luvallinen ja yhdessä sovittu tiedonkulku, kuulluksi tuleminen, yhteiset neuvottelut sekä kaikkien osapuolten realistinen käsitys tukimuodoista ovat kuitenkin tässä esiin nousseita tärkeitä onnistuneen tutkimuksen elementtejä. Inka Harpf Koulupsykologi, opetusviraston perusopetuslinja G Syyskuun ajan opetusviraston näyttelytilassa oli esillä koulukasvitarhojen puutarhatonttunäyttely. töä, materiaalin kulutuksen vähentämistä, henkilöstön ympäristötietoisuuden lisäämistä, ympäristöseikkojen huomioon ottamista hankinnoissa ja yhteiskuntavastuullista toimintaa. Aloitimme järjestelmän rakentamisen vuonna 2 7 ja viime kesäkuussa tehdyssä tarkastuksessa meidän todettiin täyttävän ympäristömerkin kriteerit. Esimerkiksi paperinkulutusta onnistuimme vähentämään viime vuonna peräti 21 prosenttia vuoden 2 6 tasosta, kertoo opetusviraston erityissuunnittelija Seppo Manner. Green Office -toiminta opetusvirastossa jatkuu edelleen. Ympäristömerkki ei säily voimassa automaattisesti, vaan se lunastetaan uudelleen kolmen vuoden päästä tehtävässä uusintatarkastuksessa. Opetusvirastoon on nimetty jokaiseen kerrokseen ekotukihenkilöt, jotka auttavat työntekijöitä päivittäisissä ympäristötoimissa. Myös luonnontiedelukion talossa (os. Mäkelänkatu 84) sijaitseva mediakeskus on mukana viraston hallinnon Green Office -toiminnassa. 18

19 olli korhonen Tulevaisuustiski tarjosi tietoa koulutuksesta Helsingin opetusvirasto ja henkilöstökeskus järjesti viime elokuussa kolmatta kertaa Lasipalatsiin nuorten ohjauspisteen, Tulevaisuustiskin. Se palveli arkisin klo tarjoten neuvoa ja ohjausta ilman toiseen asteen koulutuspaikkaa jääneille helsinkiläisille nuorille. Kokemus osoittaa, että tämäntyyppiselle toiminnalle on tarvetta. Tulevaisuustiskillä päivystäjinä toimivat oppilaitosten opinto-ohjaajat sekä opetusviraston asiantuntijat. Tulevaisuustiskillä kävi 1 7 nuorta. Puolet asiakkaista oli keväällä peruskoulunsa päättäneitä tai kymppiluokan käyneitä. Toinen puoli oli lukion tai ammatillisen koulutuksen käyneitä tai opintonsa keskeyttäneitä nuoria. Tyttöjä ja poikia oli miltei saman verran. Peruskoulunsa keväällä päättäneistä nuorista 23 antoi yhteystietonsa myöhempää yhteydenottoa varten. Heiltä kerätään syyskuun lopussa seurantatiedot koulutukseen tai työhön pääsystä. Sähköisen yhteishaun aikataulusta johtuen päivystäjien työskentelytapa Tulevaisuustiskillä oli erilainen edellisiin vuosiin verrattuna. Oppilaitoksista ei saanut tietoja mahdollisesti vapaina olevista paikoista, koska täydennyshaun valintaprosessi oli kesken. Tästä seurasi se, että koulutusvaihtoehtoja etsittiin yhteishaun ulkopuolelta. Näitä olivat esimerkiksi kymppiluokat, ammattistartit, aikuislukiot, avoin yliopisto tai kansanopistot. Yhtenä vaihtoehtona tarjottiin myös nuorten työpajatoimintaa. Tulevaisuustiskin puhelinneuvonta oli avoinna kesäkuussa heti yhteisvalintatietojen tultua julki. Puheluita kertyi neljän päivän aikana 33. Soittajista suurin osa oli äitejä, jotka olivat huolissaan, kun nuo- ri ei ollut saanut haluamaansa lukiopaikkaa. Tulevaisuustiskillä opastettiin 22 soittajaa puhelimitse. Kolmen toimintavuoden perusteella voidaan todeta, että Tulevaisuustiskin tyyppiselle palvelulle on Helsingissä tarvetta. Osa nuorista tarvitsee omien koulutusvalintojen etsintään ohjausta pitkin matkaa erityisesti nivelvaiheissa. Tulevaisuustiskin asiakasmäärä on kuitenkin laskeva, joten on syytä pohtia, miten palvelua voidaan parantaa ja miten tavoitetaan ne nuoret, jotka eivät itse aktiivisesti tule Lasipalatsiin. Onko Lasipalatsi paikkana enää tarpeeksi vetovoimainen vai pitäisikö Tulevaisuustiski-piste olla jatkossa katutasolla esimerkiksi Kampissa ja/tai Itäkeskuksessa. Toinen pohdittava asia on verkossa tapahtuva neuvonta- ja ohjaustyö. Kiitos kaikille Tulevaisuustiskin päivystäjille. Ensi vuonna uusin tuulin! Ulla Juhanko Kaisaniemessä tempaistiin liikenneturvallisuuden puolesta V altakunnallista liikenneturvallisuusviikkoa vietettiin syyskuuta. Viikon teemana oli turvallinen koulumatka. Siihen liittyvää tapahtumapäivää vietettiin Kaisaniemen ala-asteen koulussa ja sen lähialueella 1.9. Teemaa käsiteltiin koulussa viikon aikana myös oppitunneilla. Kuka on vuoden paras koululaisajoneuvon kuljettaja? Opetushallitus järjestää liikennekasvatuksen yhteistyöverkoston kanssa lukuvuoden aikana kilpailun parhaasta koululaisajoneuvonkuljettajasta. Kilpailulla halutaan korostaa ammattikuljettajan tärkeää merkitystä oppilaiden kasvattajana ja mallina liikennekäyttäytymisessä. Yhteistyöverkosto toivoo, että koulut tekevät ehdotuksen yhdestä ammattikuljettajasta. Parasta kuljettajaa valittaessa toivotaan kiinnitettävän huomiota muun muassa kuljettajan palve- lualttiuteen, turvallisuuskysymysten huomioon ottamiseen, esimerkilliseen kasvattajan rooliin, yhteistyökykyyn ja liikennekäyttäytymiseen. Lisäksi koulujen toivotaan esittävän myös jonkin muun vapaan perustelun sille, miksi juuri kyseinen kuljettaja tulisi valita. Esitykset parhaasta kuljettajasta tulee lähettää Opetushallitukseen opetusneuvos Eero K. Niemelle mennessä osoitteella: Opetushallitus opetusneuvos Eero K. Niemi PL 38 (Hakaniemenranta 6) 53 HELSINKI tai sähköpostilla eerok.niemi@oph.fi Lisätietoja Eero K. Niemeltä, puh Esiraati tekee alustavan esityksen yhteistyöverkostolle, joka lopullisesti valitsee parhaan kuljettajan. Paras koululaisajoneuvonkuljettaja ja esityksen tehnyt koulu tai oppilaitos palkitaan vuoden 2 9 liikenneturvallisuusviikon avajaisissa piirros anssi keränen Kouluterveyskyselyn tulokset osoittavat: Nuorten päihteiden käyttö ei enää vähene pääkaupunkiseudulla Valtakunnallisen kouluterveyskyselyn tulokset pääkaupunkiseudulla noudattavat koko maan linjaa. Kun peruskoulun yläluokkalaisten ja lukiolaisten päivittäinen tupakointi, kuukausittainen humalaan juominen ja huumeiden kokeilu ovat aiempina vuosina vähentyneet, on tämä kehitys nyt pysähtynyt. Pääkaupunkiseudun kunnissa yläluokkalaisista 14 %, lukiolaisista 12 % ja ammattiin opiskelevista 38 % tupakoi päivittäin. Todella humalaan kuukausittain itsensä juo yläluokkalaisista 18 %, lukiolaisista 3 % ja ammattiin opiskelevista 42 %. Raittiiden osuuden lisääntyminen on pysähtynyt. Yläluokkalaisista 36 %, lukiolaisista 37 % ja ammattiin opiskelevista 4 % ilmoitti jonkun läheisen ihmisen käyttävän liikaa alkoholia ja siitä aiheutuneen haittoja tai ongelmia nuoren elämään. Huumeita on ainakin kerran kokeillut yläluokkalaisista 9 %, lukiolaisista 18 % ja ammattiin opiskelevista 28 %. Nuoret kokevat mielestään aiempaa enemmän fyysistä uhkaa Peruskoulun 8.- ja 9.-luokkalaisten vanhemmista 43 % ei aina tiedä, missä nuoret viettävät iltojaan viikonloppuisin. Oman ilmoituksensa mukaan nuoret ovat tehneet aiempaa yleisemmin toistuvia rikkeitä ja kohdan- neet fyysistä uhkaa vuoden aikana. Toistuvat rikkeet, fyysinen uhka, koulusta lintsaaminen ja opiskeluvaikeudet ovat päivittäin tupakoivilla, todella humalaan itsensä kuukausittain juovilla ja huumeita kokeilleilla nuorilla muita nuoria yleisempiä. Kouluterveyskyselyssä kysyttiin nyt ensimmäistä kertaa myös nuorten kokemasta seksuaalisesta väkivallasta ja kaltoinkohtelusta. Nuorilta kysyttiin sekä sitä, ovatko he itse joutuneet seksuaalisesti kaltoin kohdelluiksi että sitä, ovatko he itse kohdelleet kaltoin muita. Tytöistä jopa 12 % ja pojista jopa 5 % ilmoitti olleensa vastentahtoisesti yhdynnässä. Kumppania oli painostanut yhdyntään tytöistä jopa 4 % ja pojista jopa 5 %. Luvut vaihtelevat ikäryhmittäin ja koulutusmuodoittain. Kaksi kolmesta nuoresta pääkaupunkiseudulla koki terveystiedon opetuksen lisänneen taitoja ja valmiuksia huolehtia terveydestä. Seksuaaliterveyden osalta tietämyksessä oli kuitenkin edelleen puutteita. Kaikilla nuorilla ei ollut riittävästi tietoa sukupuolitaudeista suojautumisesta ja raskaaksi tulemisesta. Kouluterveyskyselyssä mukana nuorta Kouluterveyskysely tuottaa tietoa lasten ja nuorten elin- ja kouluoloista, terveydestä, terveystottumuksista, terveysosaamisesta sekä oppilas- ja opiskelijahuollosta. Opettajan ohjaamaan luokkakyselyyn vastaavat peruskoulujen 8. ja 9. luokkien oppilaat sekä lukioiden 1. ja 2. vuosikurssien opiskelijat. Vuonna 2 8 kysely toteutettiin myös ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuosikursseilla. Kouluterveyskyselyn kysymykset koskevat sekä kouluaikaa että vapaaaikaa. Tiedot kerätään valtakunnallisesti vertailukelpoisella menetelmällä samoissa kunnissa joka toinen vuosi. Kyselyä on toteutettu Helsingissä vuodesta 1996 alkaen. Kattavasti kyselyllä on saatu tietoa pääkaupunkiseudun kunnista vuodesta 2 alkaen. Tämän vuoden huhtikuussa kyselyyn osallistui Helsingissä, Espoossa, Vantaalla ja Kauniaisissa yläluokkalaista, lukiolaista ja ammattiin opiskelevaa. Vastaajien yläikäraja ammatillisessa koulutuksessa oli 2,5 vuotta. Kyselyn tuloksia hyödynnetään palvelujen kehittämisessä Kouluterveyskysely tuottaa pääkaupunkiseudun kunnille tärkeää tietoa, jota hyödynnetään mm. oppilashuollon ja kouluterveyshuollon kehittämisessä sekä henkilöstön täydennyskoulutuksessa. Kunnissa valmistellaan parhaillaan lastensuojelulain edellyttämiä lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmia. Kouluterveyskysely tuottaa tietoa myös tähän työhön. Kouluterveys-aiheesta on juttua myös tämän lehden takasivulla, jossa Kouluhelsinkiläisiä-palstan henkilönä esitellään kouluterveydenhoitaja Eva Autio. 19

20 Verkko-oppimisen kehittäjät esittelivät jälleen hyviä käytäntöjä Lintsi-ilta veti väkeä sadekuuroista huolimatta piirros anssi keränen Helsingin opetusvirasto järjesti tänä syksynä jo neljännen kerran verkko-oppimisen kehittämiseen liittyvän seminaarin, jossa kuultiin pioneerien kokemuksia ja palkittiin hyvin tehdystä työstä. Jo perinteeksi muodostunut verkko-oppimisen Hyvien käytänteiden levitysseminaari pidettiin tänä vuonna 8.1. Heltecin Käpylän koulutusyksikön auditoriossa. Tilaisuudessa kuultiin erilaisista verkkooppimisen käytännöistä ja samalla myös kehittäjille annettiin tunnustusta hyvin tehdystä työstä. Kuulijat saivat nopean yleiskuvan verkko-oppimisen mahdollisuuksista, ja toivottavasti myös mahdollisimman moni löysi ideoita omaan työhönsä sovellettavaksi. Tilaisuudessa kuultiin seuraavista hankkeista: Palkintojen saajat ja palkitsemisen perusteet Lukion oppilaiden huoneet Fronterissa Annukka Kosonen ja Tarja Tolvanen, Alppilan lukio sekä Tarja Väntti ja Matti Kuosmanen, Kuvataidelukio Kahden lukion kehittäjäopettajat työskentelivät yhteisöllisesti luodessaan Fronteriin Lukion opiskelijan huonetta. Yhteistyön tuloksena syntyivät Alppilan ja Kuvataidelukioiden opiskelijoiden huoneet, joiden kautta opiskelijoilla on pääsy oman lukionsa keskeiseen tiedotukseen ja opiskelun tukipalveluihin. Lukion opiskelijan huone Fronterissa tarjoaa myös muille kouluille ja oppilaitoksille erinomaisen mallin sisäisen tiedotuksen ja opetuksen resurssien tuomisesta kootusti lähelle opiskelijaa kanavan, jonka nuoret luontevalla tavalla ottavat käyttönsä. Fronterin käyttö Hiidenkiven peruskoulussa Hiidenkiven peruskoulu, rehtori Kirsi Kaarela ja opettaja Ilppo Kivivuori Hiidenkiven peruskoulu aloitti Fronter-käyttöönotossa jo keväällä 2 6. Koulu on edennyt käytössä pienin askelin, mutta määrätietoisesti. Opetuksessa oppimisympäristön käyttö on levinnyt tasaisesti eri oppiaineisiin. Fronter oppimisympäristö on koulussa käytössä esimerkillisesti yhteisöllisen työskentelyn ja tiedotuksen välineenä. Opettajille suunnattu tiedotus on toteutunut ns. Teeruusuhuoneissa ja oppilaiden ohjaukseen on omat OPO-huoneet niin opettajille kuin oppilaillekin. Koulun rakennuksesta löytyvät myös tiimimäistä työskentelyä tukevat tieto- ja ympäristö- tiimien huoneet. Erityisopetuksen ainekoordinointi Annu Lius, Toivolan koulu Annu Luis on aloittanut raikkaalla otteella eritysopetuksen digitaalisten oppimateriaalien kartoittamisen ja jakamisen Fronterin välityksellä. Annun luotsaama erityisopettajien verkosto on luomassa Fronteriin keskustelun ja materiaalien välityksen kanavaa, jota jokainen helsinkiläinen erityisopettaja voi käyttää oman opetuksensa tukena. Tämän lisäksi Annu on ollut kouluttamassa Allu-luetun ymmärtämisen testin digitalisoidun version käyttämistä Fronterin kautta. Eri oppimateriaalien hyödyntäminen opetuksessa Pekka Viiliäinen, Maatullin ala-asteen koulu Maatullin ala-asteen koulun opettaja Pekka Viiliäinen on ottanut Fronter oppimisympäristön käyttöön koulussaan sekä yhteisöllisesti että opetuksen tueksi. Käytössä on huomioitu niin opettajat, vanhemmat kuin oppilaatkin. Koulun Fronterrakennuksesta löytyvät mm. opettajien käyttöön suunnattu tietoturvahuone ja oppilaskunnan verkkolehti Pöllöposti. Opetuksen huoneissa eri oppiaineissa Pekka Viiliäinen on käyttänyt monipuolisesti digitaalista oppimateriaalia ja verkosta löytyviä linkkejä. Hän on ollut mukana myös Allu-lukutestin, luetun ymmärtämisen osion luomisessa Fronter-oppimisympäristöön. Työturvallisuusprojekti Pertti Laaksonen, Helsingin tekniikan alan oppilaitos Pertti Laaksonen on esimerkillään kannustanut yksikkönsä opettajia ja opiskelijoita Fronter-oppimisympäristön käyttäjiksi. Hän on toiminut aktiivisesti modernin oppisisällön tuomisessa opiskelijoiden ja kollegoiden ulottuville Fronterin välityksellä. Tähän tarkoitukseen luodussa työturvallisuushuoneessa opiskelijat pääsevät mielenkiintoisella tavalla uusimman työturvallisuustiedon äärelle ja voivat kerrata sekä testata omaa osaamistaan. Vår- och sommarrummet närmiljön och naturen bekant för elever Teo Eklund, Degerö lågstadieskola Teo Eklund från degerö ls, har på ett inspirerande sätt hämtat in naturen och närmiljön till Fronter. Teos vårrum baserar sig på frivillighet och eleverna är främst inne på rummet utom lektionstid. Trots detta har eleverna gjort 1 -tals inloggningar i rummet. Rummet bygger på interaktivitet, observationer och möjligheter till att undersöka och experimentera närmiljön. Rummet har uppdaterats kontinuerligt, vilket gjort att elevernas intresse har bibehållits. En fin grej är att observationsdagböcker och en del av det övriga materialet kan återanvändas i framtiden och kan utgöra grunden till många intressanta frågeställningar. Rummet stöder således även undersökande lärande på ett förtjänstfullt sätt. Perusopetuslain mukaisen koululaisten iltapäivätoiminnan tiedottaminen Sami Eriksson, opetusvirasto Sami Eriksson on käyttänyt Fronter-oppimisympäristöä ansiokkaasti koululaisten iltapäivätoiminnan koordinoinnin tukena kymmenissä helsinkiläisissä toimipisteissä. Samin luotsaamana lukuisat koululaisten iltapäivätoiminnan yhteistyökumppanit, järjestöt ja koulujen IP-koordinaattorit sekä rehtorit eri puolilla Helsinkiä ovat saaneet ajantasaisen tiedon ja vuorovaikutuskanavan Fronter-oppimisympäristön kautta. Kolmas kerta toden sanoo. Opetusviraston henkilökunnan ja heidän perheenjäsentensä yhteisestä Linnanmäki-illasta on tullut perinne. Tilaisuus järjestettiin jo kolmatta kertaa ja seuraavastakin Lintsi-illasta on jo sovittu. Tämänkertainen Linnnanmäki-ilta pidettiin keskiviikkona 3.9. Apulaiskaupunginjohtaja Tuula Haatainen ja opetustoimen johtaja Rauno Jarnila toivottivat kaikki tervetulleiksi klo 17, jonka jälkeen laitteet ja vempaimet olivat maksutta käytössä kolmen tunnin ajan. Kahdella edellisellä kerralla ilta on ollut aurinkoinen ja leppeä, mutta nyt kauniiden säiden putki katkesi. Vettä satoi ajoittain, mutta onneksi sää oli melko lämmin, joten pienet sadekuurot eivät tahtia haitanneet. Seuraava Linnanmäki-ilta on keskiviikkona Lukijakysely lehdestämme Mitä mieltä olet Kouluhelsinki-Skolhelsingfors-lehdestä? Voit kertoa mielipiteesi vastaamalla lukijakyselyyn. Se tehdään tämän syksyn aikana viikolla 43 sähköisesti, Digium-kyselynä. Asiasta tiedotetaan opetusviraston intranetissa eli Skolenetissa: http: //intranet.edu.hel.fi Vastaajien kesken arvotaan palkintoja. kuvat raili tanhuanpää 20