OPINTOMATKAT OPPIMISEN VÄLINEENÄ JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULUN MATKAILU-, RAVITSEMIS- JA TALOUSALAN KOULUTUSYKSIKÖSSÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "OPINTOMATKAT OPPIMISEN VÄLINEENÄ JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULUN MATKAILU-, RAVITSEMIS- JA TALOUSALAN KOULUTUSYKSIKÖSSÄ"

Transkriptio

1 OPINTOMATKAT OPPIMISEN VÄLINEENÄ JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULUN MATKAILU-, RAVITSEMIS- JA TALOUSALAN KOULUTUSYKSIKÖSSÄ Olli-Pekka Surakka Ville Jäderholm Opinnäytetyö Marraskuu 2004 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala

2 JYVÄSKYLÄN KUVAILULEHTI AMMATTIKORKEAKOULU Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Tekijä(t) JÄDERHOLM, Ville SURAKKA, Olli-Pekka Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 69 Luottamuksellisuus Julkaisun kieli suomi Salainen saakka Työn nimi OPINTOMATKAT OPPIMISEN VÄLINEENÄ JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULUN MATKAILU-, RAVITSEMIS- JA TALOUSALAN KOULUTUSYKSIKÖSSÄ Koulutusohjelma Matkailualan koulutusohjelma Työn ohjaaja JUNTTILA, Minna Toimeksiantaja(t) Jyväskylän ammattikorkeakoulu, matkailu-, ravitsemis- ja talousalan koulutusyksikkö Tiivistelmä Työn tarkoituksena oli kehittää opintomatkoja Jyväskylän ammattikorkeakoulun matkailu-, ravitsemisja talousalan koulutusyksikössä (Marata) tutkimalla, miten opintomatkasta saadaan mahdollisimman paljon hyötyä. Työn pohjana olivat kyselyt jotka lähetettiin sähköisesti digium.fi:n internet palvelun kautta 60:lle opintomatkalla olleelle Maratan opiskelijalle ja haastattelut, jotka tehtiin turismin ja ruoka- ja ravintolapalvelun yliopettajille sekä Maratan kansainvälisten asioiden koordinaattorille. Kyselyyn vastasi 39 ihmistä, jolloin vastausprosentiksi saatiin 65 %. Kyselyjen tarkoituksena oli selvittää, mitä opiskelijat haluavat opintomatkalta, ketkä lähtevät opintomatkalle, ja mitkä ovat motiivit opintomatkalle lähtöön. Haastattelujen tarkoituksena oli tutkia opintomatkoja koulun näkökulmasta, mitkä ovat koulun tavoitteet ja tarpeet opintomatkojen suhteen. Haastattelumenetelmäksi valittiin teemahaastattelu, koska saatu tieto on siten syvällisempää. Vastausten perusteella opiskelijat haluavat opintomatkalta tietoa, joka syventää heidän ammatillista osaamistaan. Kuitenkaan oppimista ei pidetty tärkeimpänä opintomatkan motiivina, vaan virkistäytyminen ja uusien ihmisten tapaaminen koettiin tärkeämmiksi. Haastatteluissa tuli ilmi, että tärkeimpiä asioita opintomatkojen kehittämisessä ovat opintomatkan systemaattinen dokumentointi ja matkalta saadun tiedon tehokas levitys. Tulosten perusteella luotiin uusia kehitysideoita opintomatkan tulevaisuutta ajatellen. Jotta opintomatkojen kehittyminen Maratassa olisi mahdollista, toivomme että näitä kehitysideoita voisi soveltaa, kun uusia opintomatkoja ryhdytään suunnittelemaan. Avainsanat (asiasanat) Opintomatkat, raportointi, hyödyntäminen, oppiminen, matkailu, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Muut tiedot

3 JYVÄSKYLÄ POLYTECHNIC School of Tourism and Services Management DESCRIPTION Date Author(s) JÄDERHOLM, Ville SURAKKA, Olli-Pekka Type of Publication Bachelor s thesis Pages Confidential Language Finnish Title Until STUDY TOUR AS AN TOOL FOR LEARNING IN JYVÄSKYLÄ POLYTECHNIC S SCHOOL OF TOURISM AND SERVICES MANAGEMENT Degree Programme Degree Programme in Tourism Tutor JUNTTILA, Minna Assigned by Jyväskylä Polytechnic s School of Tourism and Services Management Abstract The purpose of this research was to develop the idea of study tours as a tool for learning in Jyväskylä Polytechnic s School of Tourism and Services Management. It was done by researching how study tours can be exploited in the most efficient way. The research consists of a survey sent through digium.fi internet service to 60 students who had participated on a study tour and interviews with Principal Lecturer in Tourism, Principal lecturer in Catering and Restaurant Services and the International Coordinator of the school. In total 39 students, that is 65 %, replied to the survey. The purpose of the survey was to study what the students expect from study tours, who participates on a study tour and what are the motives for participating on a study tour. The aim of the interviews was to research study tours from the point of view of the school, to discover the schools aims and needs for study tours. The replies showed that the students expected to find information and knowledge to broaden their professional knowledge. Still learning was not considered the most important motive of participating in study tours, instead recreation and social factors were thought to be more important. The interviews showed that among the schools interests for developing study tours, the most important were the systematic documentation of the tours and the efficient dissemination of the information and knowledge. Based on the results, new development ideas were created for the future study tours. In order to advance the development of study tours, it is wished that these development ideas could be applied in the planning of future study tours. Keywords Study tours, reporting, exploitation, learning, tourism, Jyväskylä Polytechnic

4 1 SISÄLTÖ 1 MATKALLA OPPIMAAN OPINTOMATKA MATKAILUN KENTÄSSÄ Opintomatkan määritelmä Opintomatkailun motivaatiot ja motiivit Työntövoima Henkilökohtaiset motiivit Vetovoima Matkailun trendit ja opintomatkat Matkailijatyypit ja opintomatkat OPINTOMATKAT JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULUN MATKAILU-, RAVITSEMIS- JA TALOUSALAN KOULUTUSYKSIKÖSSÄ Tehdyt opintomatkat Opintomatkojen muutos Opintomatkojen kysyntä ja tarjonta TUTKIMUSMENETELMÄT Tutkimuksen tavoite Tutkimusmenetelmät Kyselyt Haastattelut Tutkimuksen eteneminen...28

5 2 5 OPINTOMATKOJEN HYÖDYNTÄMINEN Opintomatkojen merkitys Jyväskylän ammattikorkeakoulun matkailu-, ravitsemis- ja talous alan koulutusyksikössä Mitä opintomatkoilla pyritään saavuttamaan Ammatillisen tietämyksen syventäminen Matkoilla saadun tiedon levittäminen Kontaktien luominen Uusien näkökulmien löytäminen Opintomatkailun menetelmien tehostaminen Informaation levittämisen vaikeus Opintomatkojen innovatiivinen dokumentointi/raportointi Tekniikan käyttö dokumentoinnissa Kirjallinen raportointi Suullinen esitys Raportointi matkan suunnittelussa KONKREETTISIA KEHITYSEHDOTUKSIA MITÄ MATKALLA OPITTIIN?...51 LÄHTEET...55 LIITTEET...57 Liite 1. Prahan opintomatkan matkaohjelma vuodelta Liite 2. Kroatian opintomatkan matkaohjelma vuodelta Liite 3. Wine & Castronomy Tour in Catalonia-opintomatkan matkaohjelma vuodelta Liite 4. Slovenian opintomatkan matkaohjelma vuodelta Liite 5. Ohjeita opintomatkan raportointiin...64

6 3 Liite 6. Opintomatkan liittäminen matkan hallinta opintojaksoon...65 Liite 7. Opintomatkat Maratassa kyselylomake...65 KUVIOT KUVIO 1. Työntö- ja vetovoimatekijät opintomatkakohteen valinnassa...13 KUVIO 2. Motivaatiotekijöiden merkitys opintomatkalle lähdettäessä KUVIO 3. Kontaktien luominen opintomatkan aikana...37 KUVIO 4. Motivaatiotekijät kontaktin luomisen onnistumisen perusteella...38

7 4 1 MATKALLA OPPIMAAN Matkailulla on aina sanottu olevan kasvatuksellinen merkitys. Kuten kaikille varmasti tuttu sanonta asian ilmaisee, matkailu avartaa. Etenkin nuorelle ihmiselle matkailu tarjoaa mahdollisuuden nähdä maailmaa, oppia uusia asioita, kuten vieraita kulttuureja, elämäntapoja, kieliä, uskontoja sekä mahdollisuuden tutustua erilaisiin kansoihin. Matkailemalla on kautta aikain haettu oppia, kokemuksia, elämyksiä, ja statusta. Matkailun historiassa varsinkin brittiläiselle yläluokalle, erityisesti ylhäisille nuorukaisille perinteeksi muodostuneen Euroopan kierroksen eli Grand Tourin merkitys oli suuri. Grand Tour oli Eurooppalaisten nuorten eräänlaisena opintojen päätöksenä tekemä matka, jonka tarkoitus oli sivistää ja kouluttaa matkaajaa. Joskus matkan varsinainen tarkoitus saattoi kuitenkin jäädä taka-alalle. Opintomatkan perimmäinen merkitys ei ole ajan saatossa juuri muuttunut. Opintomatkoja tehdään edelleenkin paljon, ja niiden merkitys matkailualalle kasvaa jatkuvasti. Opiskelijan kannalta opintomatkan hyödyt voivat olla hyvinkin monisäikeiset. Opintomatkat tuovat mahdollisuuden oppia uusia näkökulmia asioihin ja syventää opiskeluaikana hankittua tietoa. Opintomatkan tarkoitus on myös olla elämyksellinen ja virkistävä, jolloin motivaatio matkan tekoon kasvaa. Opinnäytetyömme aihe on lähtöisin yhteisestä kiinnostuksestamme opintomatkoihin ja niiden kehittämiseen. Molemmilla oli aikaisempaa kokemusta opintomatkoista, ja aiheen kiinnostusta lisäsi se, että sitä ei ole tutkittu kovinkaan paljon. Olimme jo ennen työn aloittamista molemmat olleet mukana kevään 2003 Kroatian opintomatkalla, ja aktiivisesti osallistuneet muun muassa matkan dokumentointiin. Matkasta työstimme markkinointivideon Reflec-

8 5 tions of Croatia. Olimme mukana myös Barcelonasta Jyväskylään tehdyn matkan toteuttamisessa sekä keväällä 2003 että Keväällä 2004 järjestetyssä opintomatkassa Barcelonaan Olli-Pekka Surakka oli mukana myös käytännön järjestelyissä, kuten lentojen varauksessa ja yhteydenpidossa vastaan ottavaan oppilaitokseen. Molemmat olivat myös kiinnostuneita opintomatkojen paremmasta hyödyntämisestä sekä matkoilta saadun tiedon levittämisestä. Tämän työn tarkoituksena on pohtia opintomatkoista saatavia hyötyjä sekä yksittäiselle opiskelijalle että koko Jyväskylän ammattikorkeakoulun matkailu-, ravitsemis- ja talousalan koulutusyksikölle (marata). Työssä tarkastellaan opintomatkojen asemaa matkailun kentässä, opintomatkojen historiaa ja muutosta maratassa, sekä opintomatkojen kysyntää ja tarjontaa. Työn tavoitteena on kehittää opintomatkoja tutkimalla, mikä on opintomatkojen merkitys maratassa, ja miten niitä saadaan hyödynnettyä paremmin. Työssä tarkastellaan lisäksi opintomatkoilta saadun tiedon levitykseen liittyviä tekijöitä ja etsitään uusia näkökulmia opintomatkojen kehittämiseen. Työn pohjaksi tehtiin kyselylomake, joka lähetettiin sähköisessä muodossa 60:lle maratan opiskelijalle. Nämä 60 olivat opiskelijoita, jotka olivat olleet opintomatkalla joko Kroatiassa keväällä 2003, Sloveniassa keväällä 2004 tai Barcelonassa keväällä Kyselyn tuloksia ei käsitellä numeraalisessa muodossa, vaan niitä käytetään tekstin pohjana. Lisäksi haastateltiin kahta maratan yliopettajaa, turismin yliopettaja Esa Arolaa ja ruoka- ja ravintolapalveluiden yliopettajaa Enni Mertasta sekä maratan kansainvälisten asioiden koordinaattoria Minna Junttilaa, koska kirjallinen tieto opintomatkoista on riittämätöntä. Kirjallista tietopohjaa on käytetty pääosin selventämään matkailun trendejä ja matkailutyyppejä ja niiden vaikutusta opintomatkailuun.

9 6 2 OPINTOMATKA MATKAILUN KENTÄSSÄ 2.1 Opintomatkan määritelmä Opintomatkan esimuotona voidaan pitää yläluokan Euroopassa tekemiä Grand Tour -matkoja. Grand Tourin kukoistuskausi oli 1700-luvulla, jolloin Ranskan ja Italian kulttuurikaupunkeihin painottuneen kiertomatkan tekivät brittien ohella monien muidenkin Euroopan maiden varakkaat nuorukaiset. (Selänniemi 2003, 21.) Vaunumatkailun aikakaudella matkalle lähdettiin yleensä kotiopettajan tai jonkun muun tutorin opastuksella, koska Grand Tourilla oli selvä, sivistävä funktio. Traditionaalinen Grand Tour tehtiin suhteellisen nuorena, eräänlaisena opintojen päätöksenä. Grand Tourin sivistystehtävä jäi kuitenkin varsin monesti matkan statusarvon varjoon. Monet englantilaiset nuorukaiset käyttivät matkalla aikansa huvitteluun ja juhlintaan kulttuurin opiskelun sijasta. Matka oli muotia, mikä kannusti virkauraa suunnittelevien nuorten miesten ohella myös yläluokan naisia kulkemaan Grand Tourin sivistäviä polkuja. (Selänniemi 2003, 21.) Opintomatkoja on todella monia erilaisia, joten on tärkeää määritellä myös se opintomatkan muoto, jota kulloinkin tutkitaan. Opintomatka on opintotarkoituksessa suoritettava matka (MOT Suomi 1.0a-sanakirja). Tarkemmin opintomatka voidaan määritellä matkaksi jonka tarkoituksena on: syventää omaa ammatillista tietämystä antaa lisämotivaatiota opiskeluun luoda yhteistyökontakteja (Kangas 1999, 53.)

10 7 Nämä määrittelyt luovat perusrajat, joiden mukaan opintomatkoilla toimitaan, eli opintomatkan tulee jollain tavoin motiiveiltaan, suunnittelultaan ja toteutukseltaan liittyä oppimiseen. Tämä karkea määrittely ei kuitenkaan riitä yksinään kuvaamaan opintomatkaa siinä merkityksessä kuin sitä tarkoitetaan tämän tutkimuksen yhteydessä. Opintomatkojen parissa työskentelevät näkevät opintomatkat usein eri tavalla ja varsinkin matkojen tarkoituksessa on suuria eroja. Tärkeitä asioita, joita aina opintomatkoista puhuttaessa nousee esille, ovat oppiminen, tavoitteellisuus ja yhteistyö. Oppiminen on siis koko opintomatkan perusta ja syy sekä motiivi, jolle sekä osallistuja että lähettävä ja vastaanottava organisaatio koko toiminnan perustavat. Tavoitteellisuudesta puhuttaessa tarkoitetaan sitä, että opintomatkalle on jo ennen lähtöä, suunnitteluvaiheessa, luotava selkeät tavoitteet ja arvot, joita pyritään matkan aikana saavuttamaan. Yhteistyö on elintärkeää opintomatkoille, koska matkustaminen vieraaseen maahan ilman vastaanottavaa organisaatiota on kohtuuttoman vaativa suoritus, ja syö liiaksi resursseja sekä suunnittelu- että toteutusvaiheessa. Yhteistyöllä tarkoitetaan usein myös vaihtokauppaperiaatetta, jonka mukaan vieraillusta maasta pyritään saaman aikaiseksi myös vastavierailuja. Erittäin tärkeätä opintomatkaa suunniteltaessa on ottaa huomioon matkan jälkeinen raportointi ja palaute. Matkan jälkeen suoritettu arviointi, raportointi ja palautteen anto muodostavat huomattavan osan matkasta saatavasta hyödystä varsinkin lähettävän ja vastaanottavan organisaation kannalta. Jälkitoimien avulla saavutettuja tietoja ja taitoja voidaan levittää eteenpäin, ja myös innostusta mahdollisia seuraavia matkoja varten luodaan parhaiten edellisestä onnistuneesta matkasta kertomalla. Työssämme opintomatka on määritelty etukäteen suunniteltuna, tavoitteellisena matkana, joka järjestetään oppimistarkoituksessa, ja joka päättyy onnis-

11 8 tuneeseen raportointiin ja matkalta saatujen tietojen hyödyntämiseen. Lisäksi matka on suunniteltu ja toteutettu yhteistyössä sekä lähtijöiden että lähettävän ja vastaanottavan organisaation kanssa. Tutkimuksessa on hyödynnetty Jyväskylän ammattikorkeakoulussa matkailu-, ravitsemis- ja talousalan koulutusyksikössä(marata) suoritettuja opintomatkoja. 2.2 Opintomatkailun motivaatiot ja motiivit Työntövoima Motivaatioteorioita käytetään yleensä selvitettäessä matkalle lähdön syitä eli työntövoimatekijöitä. Matkailijan motiivit ovat yhteydessä hänen odotuksiinsa, tarpeisiinsa ja haluihinsa. Tarpeet ovat emotionaalisia, henkisiä ja fyysisiä. (Mathieson & Wall 1996, 29.) Fyysisiä tarpeita ovat mm. juominen ja syöminen, turvallisuuden hakeminen, työn tekeminen ansaitakseen elantonsa. Henkisiä tarpeita voivat olla uusien kokemusten hankkimisen tarve, rakkauden tarve, ryhmään kuulumisen tarve sekä status. (Getz 1997, 274.) Järviluoman (1994, 33) artikkelissa Crompton on määritellyt lomamatkustajan seitsemän sosiopsykologista matkustusmotiivia, jotka ovat pako arkiympäristöstä, itsetutkiskelu, itsearviointi, rentoutuminen, statuksen kohottaminen, mahdollisuus käyttäytyä ilman arkiroolien asettamia rajoitteita, perhesiteiden tiivistäminen ja sosiaalisten kontaktien lisääminen. Samaan matkakohteeseen matkustavat ihmiset voivat matkustaa sinne aivan erilaisin motiivein. Yhdet voivat lähteä sinne viettääkseen aikaa perheensä kanssa, toiset taas, koska he haluavat oppia jotain uutta ja kolmannet saadakseen lepoa ja rentoutusta arjen rutiineista. Opiskelijoiden syyt lähteä opintomatkalle tulevat kuitenkin usein näiden syiden ulkopuolelta. Esimerkkeinä lähtemisen syistä voidaan pitää esim. opintomatkan kuulumista opintokokonaisuuteen ja opintoviikkojen hankkimista.

12 9 Tärkeimpänä motivaationa voitaneen silti pitää halua kehittää itseä ja syventää opittuja asioita. Cromptonin matkustusmotiiveista voidaan opiskelijoihin soveltaa esimerkiksi sosiaalisten kontaktien lisäämisen motiivia, sillä joissain tapauksissa opiskelijat voivat lähteä opintomatkalle lisätäkseen keskinäistä ryhmähenkeään. Lisäksi monesti halutaan luoda kontakteja ja tutustua myös kohdemaan saman alan opiskelijoihin. Opintomatkalle lähdön syitä ja opintomatkailijoiden motiiveja tutkittaessa voidaankin lähteä olettamuksesta, että opintomatkailijoihin pätevät pääosin samat motiiveihin liittyvät tekijät kuin muilla matkailijoilla, mutta niiden tärkeys vaihtelee verrattuna muihin matkailijoihin. Opintomatka eroaa normaalista vapaa-ajanmatkasta siten, että sen tärkeimpiä tehtäviä tulisi olla uusien asioiden oppiminen, opittujen asioiden sisäistäminen sekä uusien näkökulm i- en löytäminen jo opituissa asioissa. Näitä tehtäviä voidaan lyhyesti kuvata oppimistehtäviksi, jolloin oletusarvoisesti oppimisen tulisi olla tärkein motiivi opintomatkalle lähdettäessä. Mathieson & Wallin sekä Cromptonin teorioita mukaillen voidaan erottaa neljä selkeästi tärkeintä motiivia opintomatkoille. Fyysisillä tekijöillä tarkoitetaan pääasiassa fyysistä lepoa, tutusta ympäristöstä pois pääsemistä ja myös urheilua ja huvittelua. Kulttuuritekijöillä tarkoitetaan halua tutustua uusiin ja itselle vieraisiin kulttuureihin ja halua oppia niistä Sosiaalisilla tekijöillä tarkoitetaan vanhojen ihmissuhteiden ylläpitoa sekä uusien ihmissuhteiden luomista Oppimistekijöillä tarkoitetaan halua syventää opintoja tai harrastuksia. Oppimistekijöitä voidaan myös kutsua itsensä kehittämistekijöiksi

13 10 Tuskin yhteenkään matkailijaan vaikuttaa ainoastaan yksi tekijä, vaan motivaatio matkustaa syntyy useiden tekijöiden yhteissummana. Koska opintomatkojen tavoitteet liittyvät useimmiten oppimiseen, on erittäin tärkeää, että opintomatkalle lähtijä tiedostaa omat motiivinsa ja on myös tärkeää, että matkalle lähtijöille on selvää jo matkaa suunniteltaessa, millainen matka on kyseessä. Jos esimerkiksi opintomatkalle lähtijän suurimpana motiivina on huvitella mahdollisimman paljon matkan aikana, voi se heikentää koko matkaa ja vaikuttaa osin myös muihin matkailijoihin Henkilökohtaiset motiivit Koska jokainen matkailija on yksilö, vaikuttavat eri tekijät jokaiseen matkailijaan myös eri tavalla. Suurimmat tekijät, jotka määräävät matkailijan motiivit voidaan luokitella seuraavasti: Persoonallisuus o Ulospäin suuntautunut vai arka? o Luottavainen vai varautunut? o Seikkailullinen vai varovainen? Elämäntyyli o Luo kontekstin ostopäätöstä varten. o Muodikkuudesta kiinnostuneiden motiivit poikkeavat ekologisista asioista kiinnostuneiden motiiveista. Aikaisemmat kokemukset matkailusta o Positiiviset ja negatiiviset kokemukset erilaisista matkailutavoista. Menneisyys o Nostalgiset kokemukset, kuten häämatka. Havainnot omista kyvyistä o vahvuuksia ja heikkouksia, kuten varallisuus ja taidot.

14 11 Imago o Miltä halutaan näyttää muiden silmissä? Henkilökohtaiset motiivit muuttuvat ajan myötä, ja niihin voivat vaikuttaa myös erikoiset tapahtumat tai äkillisesti muuttuvat olosuhteet, kuten perheenlisäys, terveyden huonontuminen ja kokemusten karttuminen. (Swarbrook & Horner 1999, 55.) Vetovoima Matkailullinen vetovoima voidaan määritellä yleisesti kaikkien niiden tekijöiden summaksi, jotka tuottavat matkailijoille halua vierailla kohteessa (Aho 1994, 172). Vetovoimatekijät ovat niitä asioita tai ominaisuuksia, joista attraktion eli matkakohteen tai tapahtuman kiinnostavuus muodostuu. Vetovoimatekijöitä voivat olla mm. harrastusmahdollisuudet, hintataso, saavutettavuus, kohteen ainutlaatuisuus ja matkailupalvelut. (Järviluoma 1995, 54; Getz 1997, 322.) Hemmi (1993, 23) jakaa matkailulliset vetovoimatekijät luonnonvetovoimaan, kulttuurivetovoimaan sekä ihmisten tekemiin ja järjestämiin attraktioihin. Vetovoimatekijät ovat paikkaan ja aikakauteen sidottuja. Vetovoimatekijöistä osa on voimassa jonkin aikaa ja tietyissä olosuhteissa. (Vuoristo & Vesterinen 2001, ) Niitä ei siis voida pitää staattisina eli pysyvinä vaan pikemminkin ajassa muuttuvina (Saarinen 1995, 107). Esimerkkinä kohteiden aikasidonnaisuudesta ovat Suomen kansallisromanttiset, klassiset matkailukohteet, jotka eivät enää juuri kiinnosta nykypäivän matkailijoita. Monet kohteista ovat sukupolvien saatossa jääneet unohduksiin ja korvautuneet uudenlaisilla attraktioilla. (Vuoristo & Vesterinen 2001, ) Esimerkiksi nykyajan nuoria ei kiinnosta enää katsella kulttuurihistoriallisia maisemia, vaan heihin vetoavat enemmän toiminnalliset kohteet.

15 12 Matkailijan oma toiminta kohteessa määrää sen, kuinka vetovoimainen kohde on eli onko kohde hänelle aktiivinen vai passiivinen (Vuoristo & Vesterinen 2001, 11 15). Esimerkiksi, kun matkailija itse osallistuu matkailuelämyksen saavuttamiseen, kuten koskenlaskuun, hänen toimintansa on aktiivista. Jos hän tyytyy pelkästään ihailemaan näköalaa kosken rannalla, on hän passiivinen matkailija. Matkakohteen vetovoimaisuus heijastaa henkilön tuntemuksia, käsityksiä ja mielipiteitä siitä, minkälainen on matkakohteen kyky tyydyttää hänen tiettyjä lomanviettoon liittyviä tarpeitaan. Mitä paremmin henkilö uskoo kohteen va s- taavan hänen lomanviettotarpeitaan, sitä vetovoimaisempi kohde hänen mielestään on ja sitä todennäköisemmin hän taloudellisten, ajallisten ym. reunaehtojen rajoissa valitsee sen lomakohteekseen. (Järviluoma 1995, 54.) Erilaisiin ihmisiin vetoavat siis eri vetovoimatekijät. Vetovoimatekijät voivat olla myös negatiivisia eli ne vaikuttavat matkustajien matkustuspäätöksiin. Negatiiviset vetovoimatekijät saavat matkustajan pohtimaan toisen kohteen valitsemista. (Järviluoma 1994, 41.) Painavia syitä vaihtaa matkakohde toiseen ovat mm. sota, luonnon katastrofit ja kohteen poliittinen ilmapiiri. Opintomatkakohteen negatiivisia vetovoimatekijöitä voivat olla esimerkiksi kohteen turvallisuusriskit sekä kohteen kallis hinta, koska opiskelijoilla ei yleensä ole mahdollisuutta käyttää matkaan yhtä paljon rahaa kuin muilla matkailijoilla.

16 13 KUVIO 1. Työntö- ja vetovoimatekijät opintomatkakohteen valinnassa (mukaillen Järviluoma 1994, 43). 2.3 Matkailun trendit ja opintomatkat 2000-luvulla turismi on ajautunut kriisiin. Syyskuun 11. päivän terroristiiskut, Afganistanin ja Irakin sodat ovat kaikki tehneet tuhojaan turismille. Samalla turismi on ollut suuressa muutoksessa. Halpalentoyhtiöt ovat tuoneet kilpailua Euroopan lentoliikenteeseen ja myös turistien vaatimustaso ja tietä-

17 14 mys ovat kasvaneet suunnattomasti massaturismin huippuajoista. Kuinka paljon muutokset ovat vaikuttaneet opintomatkailuun, ja kuinka herkkä opintomatkailu yleensä on muutoksille ja trendeille? Opintomatkojen tarjonta ja kysyntä on kasvanut Maratassa 2000-luvulla, matkailun kriiseistä huolimatta. Tästä voidaan päätellä, ettei opintomatkailu ole yhtä herkkä muutoksille kuin esimerkiksi normaali lomamatkailu. Turvallisuustekijät ovat varmasti yhtä tärkeitä myös opintomatkaajille, mutta varsinkin maratassa, jossa koulutetaan myös tulevia matkailun ammattilaisia ja tietoa ja taitoa asioista on keskivertoa enemmän, on heillä myös uskallusta ja todellista tietoa uhkakuvista joita normaalituristilla ei välttämättä ole. Tästä kertoo esimerkiksi Kroatiaan keväällä 2003 tehty opintomatka. Monilla ihmisillä on vielä hyvässä muistissa Jugoslavian hajoaminen, ja sen jälkeiset sodat ja jälkiselvitykset, joista johtuen Kroatiasta on jäänyt monille kuva vielä hieman turvattomana matkakohteena. Kesäksi 2003 monet valmismatkajärjestäjät ottivat Kroatian ensimmäistä kertaa matkakohteekseen, joten maratasta tehty opintomatka, jota alettiin suunnitella jo syksyllä 2002, kulki aivan kehityksen aallon harjalla. Edellisestä esimerkistä voidaan myös huomata, että opintomatkojen suunnittelussa on myös mahdollista seurata tuoreimpia trendejä. Trendien seuraaminen riippuu pitkälti myös opintomatkan tavoitteista ja opinnoista, joihin se liitetään. Kyse on suuresti näkökulmasta joka opintomatkalle valitaan, esimerkiksi Alimentaria-messuille lähdettäessä näkökulmaksi olisi voitu valita alan uusimpiin trendeihin tutustuminen, tai vaihtoehtoisesti olisi voitu valita tutustuminen perinteiseen ruokakulttuuriin Kataloniassa.

18 15 Teknologia näyttelee tällä hetkellä suurta roolia matkailutoiminnassa. Internet on luonut aivan uusia tapoja suunnitella ja toteuttaa matkoja, ja tämä on asettanut perinteiset matkatoimistot kovan paikan eteen. Internet vaikuttaa myös opintomatkoihin ja on varmasti ollut yksi suurimmista tekijöistä opintomatkailun suosion kasvuun. On helppo hakea tietoa matkakohteista ja ennen kaikkea matkajärjestelyt on huomattavasti helpompi suorittaa, koska tietoja yhteistyökumppaneiden kanssa voidaan vaihtaa reaaliajassa esimerkiksi sähköpostin välityksellä. Myös majoitusten ja kuljetusten varaaminen on helppoa internetin välityksellä. Matkailussa trendit vaihtuvat jatkuvasti, mutta opintomatkailu itsessään ei ole kovin herkkä trendien vaihteluille. Opintomatkat toki kehittyvät koko ajan, ja myös niissä seurataan trendejä, mutta perusajatukseltaan opintomatkan ydin säilyy koko ajan samana. Opintomatkoille voidaan ottaa erilaisia teemoja, tai opintomatka voidaan tehdä kohteeseen joka seuraa sen hetkisiä trendejä, mutta opintomatkasta itsestään tuskin tulee koskaan pelkästään ajan trendejä seuraava matkailun muoto. Enemmänkin haluaisimme pitää opintomatkaa jopa eräänlaisena edelläkävijänä, jossa pyritään toteuttamaan nykytrendien lisäksi myös tulevaisuuden trendejä, jolloin opintomatkoilla toteutetaan kestävän matkailun periaatteita ja muita uudempia, suurille massoille tuntemattomia trendejä. 2.4 Matkailijatyypit ja opintomatkat Matkailijatyyppien tutkinnassa on pyritty luomaan tyypillisiä matkaajia heidän matkailutapansa perusteella. Määritelmiä on monenlaisia, ja määritelmiä luotaessa on pyritty lisäämään edellisiin jotain uutta, tai luomaan kokonaan uusi tapa tai näkökulma tarkastella asiaa. Opintomatkoja käsiteltäessä voidaan olettaa niihin osallistuvien pääosin edustavan tietynlaista matkailijatyyppiä. Matkailijatyyppi riippuu tietysti pitkälle siitä minkä tyylisestä opin-

19 16 tomatkasta on kysymys ja voidaan jopa kuvitella opintomatkailijaa omana matkailijatyyppinään. Yhtenä tärkeimmistä matkailijatyyppien tutkijoista ja teorioiden luojista voidaan pitää Erik Cohenia, joka loi vuonna 1972 nelihaaraisen asteikon, jolla matkailijatyyppiä määriteltiin. Sen mukaan matkailijat jaettiin organisoituihin massaturisteihin, yksilöllisiin massaturisteihin, seikkailijoihin ja ajelehtijoihin, sen mukaan, miten aktiivisesti he osallistuivat matkansa toteutukseen ja kuinka paljon he sekoittuivat paikalliseen väestöön. Hän täydensi tätä mallia vuonna 1979 jakamalla matkailijat viiteen osaan sen mukaan, minkälaisia kokemuksia he olivat etsimässä. Sen mukaan matkailijat jaettiin seuraavasti: Virkistysmatkailija, pääpaino fyysisellä virkistäytymisellä Ajanvietematkailija, matkailu keino päästä eroon arkielämästä Elämysmatkailija, halu kokea uusia autenttisia kokemuksia Kokemusmatkailija, halu olla kontaktissa paikallisten ihmisten kanssa Olemusmatkailija, haluaa sulautua täysin matkakohteen elämään ja kulttuuriin (Swarbrook & Horner 1999, ) Matkailijatyyppinä opintomatkailija ei sovi suoraan mihinkään edellisestä vaan on vahva sekoitus kaikkia näitä tyyppejä. Opintomatkan luonteen vuoksi opintomatkan tavoitteet ovat usein monipuoliset ja lisäksi varsinaisiin matkan tavoitteisiin lisätään matkailijan omat halut ja odotukset matkalta. Siksi Cohenin malli ei tarjoa varsinaista matkailijatyyppiä, joka täyttäisi ne odotukset, jotka opintomatkaajalla yleensä on. Matkailijatyyppijakoja ja -teorioita on todella monia, mutta oikeastaan mikään muukaan löytämämme tutkimus tai teoria ei tarjoa matkailijatyyppiä, joka suoranaisesti kuvaisi opintomatkailijaa. Tämä johtuu todennäköisesti siitä,

20 17 että opintomatkailijat ovat matkailijajoukkona vielä pieni, vaikkakin kasvava ryhmä. Tärkeitä asioita joiden mukaan matkailijoita yleensä jaetaan, ovat: Mitä kokemuksia matkalta halutaan? Kuinka paljon matkailija on tekemisissä paikallisväestön ja kulttuurin kanssa? Mitkä ovat tärkeimmät motiivit matkustamiselle? Kuinka paljon rahaa on käytettävissä? Matkustetaanko yhdessä muiden turistien kanssa vai etsitäänkö omaa rauhaa? Kokemuksien suhteen opintomatkalaisia on hyvin vaikea määritellä, koska monet samassakin ryhmässä haluavat kokea eri asioita. Yhdistävänä tekijänä on oletettavasti lähes aina halu tutustua paikalliseen kulttuuriin ja halua oppia ja kehittää itseään. Opintomatkailijat ovat yleensä melko paljon tekemisissä paikallisen väestön ja kulttuurin kanssa johtuen jo siitä seikasta, että matka järjestetään yhteistyössä vastaanottavan organisaation kanssa, ja sen vuoksi matkaan tulee aina paikallista näkemystä. Usein matkoilla myös tutustutaan paikallisten oppilaitosten opiskelijoihin, ja heidän kanssaan vietetään myös vapaa-aikaa. Opintomatkaajan tärkein motiivi tulisi olla oppiminen. Ainoastaan siten voidaan opintomatka toteuttaa mielekkäästi niin, että siitä on hyötyä sekä osallistujalle että lähettävälle ja vastaanottavalle organisaatiolle. Opintomatkaajien budjetti on usein kohtuullisen pieni, ja se lisääntyy sen mukaan miten paljon matkaajat onnistuvat saamaan yhteistyökumppaneita, jotka avustavat matkan taloudellisessa puolessa. Tämä on kuitenkin usein melko hankalaa ja vaatii

21 18 ryhmältä hyvää organisoitumiskykyä ja halua panostaa resurssejaan rahankeruuseen. Opintomatkat suoritetaan ryhmänä, joten he liikkuvat useimmiten isommissa porukoissa. Kuitenkin opintomatkojen kohteet ja matkustusajankohdat ovat usein poikkeavia verrattaessa niitä normaaleihin turistimatkoihin. Tästä johtuen opintomatkailijat eivät välttämättä sekoitu juurikaan muihin matkailijoihin vaan enemmänkin paikallisväestöön. 3 OPINTOMATKAT JYVÄSKYLÄN AMMATTIKOR- KEAKOULUN MATKAILU-, RAVITSEMIS- JA TALO- USALAN KOULUTUSYKSIKÖSSÄ 3.1 Tehdyt opintomatkat Maratassa tehtyjä opintomatkoja on dokumentoitu erittäin vähän, ja niistä on yleisesti ottaen hyvin vähän informaatiota saatavilla. Tässä luvussa pyritään kuitenkin käymään maratassa tehtyjä opintomatkoja läpi pintapuolisesti, mihin ne ovat suuntautuneet, ja miten ne on järjestetty. Maratassa tehtiin ensimmäinen varsinainen opintomatka vuonna 1998, jolloin toteutettiin yhdessä OK-matkojen kanssa opintomatka Prahaan. Matkailun koulutusohjelmassa muita opintomatkoja ovat olleet toinen Prahan matka vuonna 2000, joka tehtiin myös yhteistyössä OK-matkojen kanssa, sekä Kroatian matka vuonna 2003 ja Slovenia vuonna Palvelujen tuottamisen ja johtamisen koulutusohjelman ensimmäinen opintomatka tehtiin vuonna 2004 Barcelonaan. Prahan matkoista ensimmäinen, vuonna 1998 tehty matka, oli OK-matkoilta hankittu valmis matkapaketti, jonka suunnitteluun opiskelijat eivät juuri osa l-

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu

Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu Tavoitteet Taustalla tarve saada kattava arvio haasteen onnistumisesta Tukee alkanutta strategiatyötä Arviointia lähestytään prosessiarvioinnin kautta pyritään

Lisätiedot

Osaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta. Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011

Osaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta. Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011 Osaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011 Taustaa Laurea-ammattikorkeakoulun opiskelijat ovat osallistuneet

Lisätiedot

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi Kuvailulehti Tekijä(t) Rautiainen, Joonas Työn nimi Korkotuetun vuokratalon kannattavuus Ammattilaisten mietteitä Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 52 Päivämäärä 03.08.2015 Julkaisun kieli Suomi Verkkojulkaisulupa

Lisätiedot

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6.

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6. OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat Raportti 1.6.2010 Mittarityöryhmä Jorma Honkanen Heikki Likitalo Tuula Peura TeWa LiKu TeKu

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

Aalto-yliopiston taideteollisen korkeakoulun uusien opiskelijoiden (syksyllä 2011 aloittaneet) tulokysely

Aalto-yliopiston taideteollisen korkeakoulun uusien opiskelijoiden (syksyllä 2011 aloittaneet) tulokysely Aalto-yliopiston taideteollisen korkeakoulun uusien opiskelijoiden (syksyllä 2011 aloittaneet) tulokysely Tutkimusraportin tiivistelmä Sara Rönkkönen Opinto- ja opiskelijapalvelut (OOP) Aalto-yliopiston

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Kansainvälisen opinnäytetyöryhmän ohjaus kokemuksia ja havaintoja. Outi Kivirinta Rovaniemen ammattikorkeakoulu

Kansainvälisen opinnäytetyöryhmän ohjaus kokemuksia ja havaintoja. Outi Kivirinta Rovaniemen ammattikorkeakoulu Kansainvälisen opinnäytetyöryhmän ohjaus kokemuksia ja havaintoja Outi Kivirinta Rovaniemen ammattikorkeakoulu Thesis Support Group for RAMK s EDP students Taustaa: Opinnäytetyö oli havaittu tulpaksi valmistumiselle

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen

Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen 26.1.2014 Joulukuussa 2013 toteutetun kyselyn tulokset Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen hyödyntämistä ja tietohallintoa koskeva kysely Tomi Dahlberg Karri Vainio Sisältö 1. Kysely, sen toteutus,

Lisätiedot

KAMU - Kaveriohjausta maahanmuuttajille

KAMU - Kaveriohjausta maahanmuuttajille KAMU - Kaveriohjausta maahanmuuttajille Vapaaehtoistoiminnan harjoittelu - oppimisen arviointilomake sosionomiopiskelijoille Lomake täytetään vapaaehtoistoiminnan harjoittelun (4. Harjoittelu) lopuksi

Lisätiedot

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi 1 Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOJEN HARJOITTELU OPISKELIJAN SILMIN "Harjoittelun tavoitteena

Lisätiedot

RAPORTTI. Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013. Siru Korkala

RAPORTTI. Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013. Siru Korkala RAPORTTI Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013 Siru Korkala Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013 CIMOn kysely oppilaitoksille

Lisätiedot

Yritysyhteistyötutkimus 2014. Julkinen yhteenveto tutkimusraportista

Yritysyhteistyötutkimus 2014. Julkinen yhteenveto tutkimusraportista Yritysyhteistyötutkimus 2014 Julkinen yhteenveto tutkimusraportista 25.6.2014 Anne Mähönen Yleistä tutkimuksesta Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää alueen yritysten käsityksiä oppilaitosten tarjoamista

Lisätiedot

Uusi ohjausosaaminen ja oma ohjaustyö osana kokonaisuutta - HOPS ja kehityskeskustelut

Uusi ohjausosaaminen ja oma ohjaustyö osana kokonaisuutta - HOPS ja kehityskeskustelut Uusi ohjausosaaminen ja oma ohjaustyö osana kokonaisuutta - HOPS ja kehityskeskustelut TÄNÄÄN 2.10. Henna/Irma Yhteisestä prosessista Missä kehyksessä opetuutori ohjaa? Mikä merkitys HOPS/kehityskeskusteluilla

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

1. TERVEYS, HYVINVOINTI JA MATKAILU 7 Terveys ja hyvinvointi matkailun historiassa 7 Terveys ja matkailu 16 Hyvinvointi ja matkailu 26

1. TERVEYS, HYVINVOINTI JA MATKAILU 7 Terveys ja hyvinvointi matkailun historiassa 7 Terveys ja matkailu 16 Hyvinvointi ja matkailu 26 SISÄLTÖ 1. TERVEYS, HYVINVOINTI JA MATKAILU 7 Terveys ja hyvinvointi matkailun historiassa 7 Terveys ja matkailu 16 Hyvinvointi ja matkailu 26 2. WELLNESS TAPA AJATELLA, ELÄÄ JA MATKUSTAA 39 Wellness terveysmatkailun

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lapin alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Rovaniemellä ja Kemi-Torniossa opiskelevat nuoret. Vastaajat

Lisätiedot

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ Studentum.fi:n tutkimus koulutukseen hakeutumisesta keväällä 2013 TIETOA TUTKIMUKSESTA Studentum.fi Studentum.fi aloitti toimintansa vuoden

Lisätiedot

BtoB-markkinoinnin tutkimus

BtoB-markkinoinnin tutkimus BtoB-markkinoinnin tutkimus Tiivistelmä tutkimustuloksista Anna-Mari West 19.6.2008 Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää markkinointipäättäjien

Lisätiedot

Aiemmilta kumppanuushankkeilta opittua

Aiemmilta kumppanuushankkeilta opittua Leonardo da Vinci: Aloituskoulutus kumppanuushankkeille Helsinki 6.9.2013 Aiemmilta kumppanuushankkeilta opittua Hankkeissa mukana hyvin erilaisia ja tasoisia toimijoita todelliset intressit hankkeeseen

Lisätiedot

Sustainability in Tourism -osahanke

Sustainability in Tourism -osahanke 25.3.2013 Päivi Lappalainen Matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskus Osaprojektin tavoitteet Osaprojektin tavoitteena oli työpajojen ja tilaisuuksien kautta koota yritysten näkemyksiä ja tarvetta vastuullisen

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

INTENSIIVIKURSSIN HYÖDYT KORKEAKOULULLE

INTENSIIVIKURSSIN HYÖDYT KORKEAKOULULLE LEVÓN-INSTITUUTTI INTENSIIVIKURSSIN HYÖDYT KORKEAKOULULLE Miia Mäntylä 22.5.2012 Selvityksen taustaa ja menetelmiä CIMOn tilauksesta Toteutettiin 11/2011 3/2012 Toteuttajana Vaasan yliopisto, Levón-instituutti

Lisätiedot

Ajankohtaista markkinoilta

Ajankohtaista markkinoilta Ajankohtaista markkinoilta Senior Tourism Consultant Sanna Tuononen 1.5.2013 31.10.2013 31.10.2013 Sisältö Mitkä seikat ovat vaikuttaneet kuluneen kauden tuloksiin, erityisesti Suomen kannalta? Mitkä ovat

Lisätiedot

Tulevaisuusverstas. Toiminnallinen tehtävä

Tulevaisuusverstas. Toiminnallinen tehtävä Toiminnallinen tehtävä Tulevaisuusverstas Tulevaisuusverstaassa pohditaan omaa roolia ja toimintaa kestävän kehityksen edistämisessä. Lisäksi tavoitteena on oppia tulevaisuusajattelua: ymmärtää, että nykyiset

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista YTM, suunnittelija Sanna Lähteinen Sosnet, Valtakunnallinen

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2013 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Ulkomaille työssäoppimaan! Lybeckerin KV-top info

Ulkomaille työssäoppimaan! Lybeckerin KV-top info Ulkomaille työssäoppimaan! Lybeckerin KV-top info Työssäoppimisesta Kaikkiin ammatillisiin tutkintoihin sisaltyy vähintaan 20 opintoviikkoa työssaoppimista. Työpaikoilla, aidossa työympäristössa tapahtuva

Lisätiedot

Ajankohtaista markkinoilta Marraskuu 2014. Markkinointiedustaja Jukka-Paco Halonen

Ajankohtaista markkinoilta Marraskuu 2014. Markkinointiedustaja Jukka-Paco Halonen Ajankohtaista markkinoilta Marraskuu 2014 Markkinointiedustaja Jukka-Paco Halonen 3.11.2014 Sisältö Mitkä seikat ovat vaikuttaneet kuluneen kauden tuloksiin, erityisesti Suomen kannalta? Mitkä ovat näkymät

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.4.2012

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.4.2012 Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat ammattiopistoissa, ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa opiskelevat nuoret.

Lisätiedot

Kuusio konseptikuvaukset askelia tehokkaampaan oppimiseen. oulun seudun ammattikorkeakoulu :: oamk.fi

Kuusio konseptikuvaukset askelia tehokkaampaan oppimiseen. oulun seudun ammattikorkeakoulu :: oamk.fi Kuusio konseptikuvaukset askelia tehokkaampaan oppimiseen oulun seudun ammattikorkeakoulu :: oamk.fi Konsepti 1: Oman osaamisen arviointi Tommi Inkilä, Lucia Jakobsson, Minna Karukka, pekka silven, Heidi

Lisätiedot

Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot

Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot Jarmo Alarinta, SEAMK Matti Väänänen, Turun AMK Jussi Horelli, HAMK, Miksi työelämä on projekteja, joiden kautta prosesseja ja osaamista kehitetään

Lisätiedot

Kokemuksia SEUMS intensiiviohjelmasta

Kokemuksia SEUMS intensiiviohjelmasta Kokemuksia SEUMS intensiiviohjelmasta Anna-Katriina Salmikangas, LitT Koordinaattori Liikuntatieteiden laitos S-posti: salmik@sport.jyu.fi https://www.jyu.fi/sport/en/study/programmes/seums The Intensive

Lisätiedot

OSAAVA KANSALAISOPISTON TUNTIOPETTAJA OPPIMISYMPÄRISTÖÄ RAKENTAMASSA

OSAAVA KANSALAISOPISTON TUNTIOPETTAJA OPPIMISYMPÄRISTÖÄ RAKENTAMASSA OSAAVA KANSALAISOPISTON TUNTIOPETTAJA OPPIMISYMPÄRISTÖÄ RAKENTAMASSA SVV-seminaari Tampere 18.-19.1.2013 Päivi Majoinen! TUTKIMUKSELLISET LÄHTÖKOHDAT Kansalaisopistoissa paljon tuntiopettajia, jopa 80

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan opinnollistaminen. Verkkovirta-seminaari Tampereella 18.4.2016 Mai Salmenkangas, Metropolia

Vapaaehtoistoiminnan opinnollistaminen. Verkkovirta-seminaari Tampereella 18.4.2016 Mai Salmenkangas, Metropolia Vapaaehtoistoiminnan opinnollistaminen Verkkovirta-seminaari Tampereella 18.4.2016 Mai Salmenkangas, Metropolia Metropolian osahanke: Vapaaehtoistoiminnan opinnollistaminen Hankehakemuksessa luvattua:

Lisätiedot

ERASMUS KOULUISSA 12.9.2013. Stefano De Luca Eurooppalainen Suomi ry

ERASMUS KOULUISSA 12.9.2013. Stefano De Luca Eurooppalainen Suomi ry ERASMUS KOULUISSA Eurooppalainen Vapaaehtoispalvelu - EVS volunteers 18-30 v. nuori tulee Suomeen vapaaehtoispalveluun suomalaiselle yleishyödyllisille organisaatioille (esim. järjestöjä, kunnallisia toimijoita,

Lisätiedot

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010 1 28.6.2010 Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010 Sisällys 1. Selvityksen tarkoitus s. 1 2. Selvityksen toteuttaminen s. 1 3. Selvityksen tulokset s. 2 3.1 Velkaantumisen

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

Arkioppimisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Arkioppimisen tunnistaminen ja tunnustaminen Arkioppimisen tunnistaminen ja tunnustaminen Eurooppalainen opintopolku verkosto http://eurooppalainenopintopolku.fi/index.php Leonardo kesäpäivät 2014 3.6.2014 Anne Mari Behm Savonlinnan ammatti ja aikuisopisto

Lisätiedot

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin Asiakaspalvelukysely 2012 Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Osallistu kyselyyn ja vaikuta Jyväskylän kaupungin asiakaspalvelun kehittämiseen!

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille Kysely Europassin käyttäjille Kyselyn tuloksia Kyselyllä haluttiin tietoa Europass-fi nettisivustolla kävijöistä: siitä, miten vastaajat käyttävät Europassia, mitä mieltä he ovat Europassista ja Europassin

Lisätiedot

Tutkimushavaintoja kahdesta virtuaaliympäristöstä

Tutkimushavaintoja kahdesta virtuaaliympäristöstä Tutkimushavaintoja kahdesta virtuaaliympäristöstä Haasteita ja mahdollisuuksia uusiin toimintatapoihin 8.2.2008 Eija Korpelainen ja Meri Jalonen TKK, Työpsykologian ja johtamisen laboratorio Esityksen

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

TAKAISIN SATEESEEN Onnistunut palaaminen oman koulutusohjelman opintoihin kv-vaihdon jälkeen. Janne Hopeela Riitta Vihuri

TAKAISIN SATEESEEN Onnistunut palaaminen oman koulutusohjelman opintoihin kv-vaihdon jälkeen. Janne Hopeela Riitta Vihuri TAKAISIN SATEESEEN Onnistunut palaaminen oman koulutusohjelman opintoihin kv-vaihdon jälkeen Janne Hopeela Riitta Vihuri Taustaa Oma ja opiskelijoiden kokemus siitä, että vaihdon jälkeen oman koulutusohjelman

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013

Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013 Erikoistumiskoulutus työelämän kasvun näkökulmasta Ultraäänikoulutuksen arviointi ja kehittäminen KASVATUSTIETEIDEN AINEOPINNOT PROSEMINAARI Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013 Tutkimuksen

Lisätiedot

Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29)

Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29) Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29) Opetusharjoittelun aikana opettajaopiskelija osoittaa ammattipedagogisissa opinnoissa hankkimaansa osaamista. Tavoitteena on,

Lisätiedot

Kehittämiskysely 2012. Tulokset

Kehittämiskysely 2012. Tulokset Kehittämiskysely 2012 Tulokset Tausta Kehittämiskysely toteutettiin eteläpohjalaisissa kaluste- ja asumisteollisuuden yrityksissä loka-marraskuussa 2012 Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa kohderyhmään

Lisätiedot

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat Savon ammattija aikuisopistossa sekä Savonia ammattikorkeakoulussa opiskelevat

Lisätiedot

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin

Lisätiedot

Vapaaehtoiskysely - HelsinkiMissio. Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos/mittaritiimi Harri Laihonen, FT

Vapaaehtoiskysely - HelsinkiMissio. Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos/mittaritiimi Harri Laihonen, FT Vapaaehtoiskysely - HelsinkiMissio Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos/mittaritiimi Harri Laihonen, FT Esityksen sisältö 1. Aineeton pääoma 2. Miksi vapaaehtoiskysely?

Lisätiedot

Baletti - Kysely huoltajille 2015

Baletti - Kysely huoltajille 2015 Baletti - Kysely huoltajille 2015 Yleistä Huoltajakysely lähetettiin kaikille baletin oppilaiden vanhemmille eli yht. 74 henkilölle. Vastauksia saatiin 23.Vastausprosentti oli 31,1, joka on huomattavasti

Lisätiedot

IDEOITA VERKOSTOITUMISEN MALLEIKSI

IDEOITA VERKOSTOITUMISEN MALLEIKSI IDEOITA VERKOSTOITUMISEN MALLEIKSI Mallinnokset kuvaavat OPH:ssa 20.5.2011 järjestetyssä koordinaattoreiden ja opetusneuvosten tapaamisessa esiteltyjä erilaisia mahdollisia malleja kansainvälisen toiminnan

Lisätiedot

Näkökulmia ja haasteita Venäjäliiketoimintaympäristössä. Живи и учись. Век живи - век учись

Näkökulmia ja haasteita Venäjäliiketoimintaympäristössä. Живи и учись. Век живи - век учись Valtakunnalliset ammattikorkeakoulujen liiketalouden koulutusalan kehittämispäivät 7. 8.11.2012 Näkökulmia ja haasteita Venäjäliiketoimintaympäristössä Живи и учись. Век живи - век учись Mitä on Venäjä-osaaminen?

Lisätiedot

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen 1 Taustamuuttujat Enemmistö vastaajista muodostui pienemmistä yrityksistä ja yksinyrittäjistä. Vastaajista suurin ryhmä koostuu

Lisätiedot

CoCreat -Enabling Creative Collaboration through Supporting Technlogies. Essi Vuopala, LET

CoCreat -Enabling Creative Collaboration through Supporting Technlogies. Essi Vuopala, LET CoCreat -Enabling Creative Collaboration through Supporting Technlogies Projektin tausta ja tarve Oppivan yhteiskunnan toimintaympäristöille on tyypillistä muuttuvuus ja kompleksisuus aktiivinen toiminta

Lisätiedot

Kansainvälisen matkailun trendejä Suomen näkökulmasta

Kansainvälisen matkailun trendejä Suomen näkökulmasta Pohjois-Savon matkailun tulevaisuus seminaari 26.01.2010, TahkoSpa, Nilsiä Kansainvälisen matkailun trendejä Suomen näkökulmasta MEGATRENDEJÄ Yeoman, Ian (2008). Tomorrow s Tourist. Scenarios and Trends.

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Etelä-Suomen työpajojen ALU-STARTTI 27.1.2016 Sovari tuottaa laadullista vaikutustietoa

Lisätiedot

Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista?

Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista? Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista? Kirjaston tehtävä Sivistys Innoitus Kirjaston tavoitteet Palvelu, jolla on merkitystä ja jota käytetään

Lisätiedot

KYSELY AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN OPISKELIJOILLE TYÖSSÄOPPIMISESTA

KYSELY AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN OPISKELIJOILLE TYÖSSÄOPPIMISESTA KYSELY AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN OPISKELIJOILLE TYÖSSÄOPPIMISESTA Hyvä vastaaja! Kysely on osa kartoitustyötä, jolla keräämme tietoa työssäoppimisesta toisen asteen ammatillisen perustutkinnon opiskelijoilta.

Lisätiedot

CADDIES asukaskyselyn tulokset

CADDIES asukaskyselyn tulokset CADDIES asukaskyselyn tulokset Kysely toteutettiin 27.4.-17.5.2009 Kyselyyn vastattiin Internet-pohjaisella lomakkeella osoitteessa http://kaupunginosat.net/asukaskysely tai paperilomakkeella Arabianrannan,

Lisätiedot

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Puutekniikan koulutusohjelma Toukokuu 2009 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Yksikkö Aika Ylivieska

Lisätiedot

ChiNet. Ammatillista yhteistyötä Kiinassa ja Suomessa. Aino-Reetta Väänänen Kansainvälisten asioiden koordinaattori Suomen Liikemiesten Kauppaopisto

ChiNet. Ammatillista yhteistyötä Kiinassa ja Suomessa. Aino-Reetta Väänänen Kansainvälisten asioiden koordinaattori Suomen Liikemiesten Kauppaopisto ChiNet Ammatillista yhteistyötä Kiinassa ja Suomessa Aino-Reetta Väänänen Kansainvälisten asioiden koordinaattori Suomen Liikemiesten Kauppaopisto ChiNet-verkosto Ammatillisten oppilaitosten Chinet-verkosto

Lisätiedot

Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1)

Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1) Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1) Mitä on oppimaan oppiminen? Kirjoita 3-5 sanaa, jotka sinulle tulevat mieleen käsitteestä. Vertailkaa sanoja ryhmässä. Montako samaa sanaa esiintyy? 1 Oppimaan oppiminen

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti

Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti Opiskelijoiden kokemuksia oppimisesta ITK 2010 seminaari; Hämeenlinna Soile Bergström Opintojakson esittely

Lisätiedot

Centria ammattikorkeakoulu www.centria.fi

Centria ammattikorkeakoulu www.centria.fi Hankkeen tiedot Projektin nimi: Keskipohjalainen koulutusväylä Kohdealue: Kokkolan ja Kaustisen seudut Päättymisaika: 6/2014 Toteuttaja: Centria ammattikorkeakoulu Osatoteuttajat: Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä

Lisätiedot

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2011

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2011 1 Sisällys 1. Selvityksen tarkoitus s. 1 2. Selvityksen toteuttaminen s. 1 3. Selvityksen tulokset s. 2 3.1 Velkaantumisen taustalla olevien syiden kehittyminen s. 2 3.2 Nuorten velkaantumisen taustalla

Lisätiedot

Ajankohtaista markkinoilta

Ajankohtaista markkinoilta Ajankohtaista markkinoilta Senior Tourism Consultant Sanna Tuononen 1.10.2012 30.5.2013 10.6.2013 Puolivuotisraportti / Ranska SISÄLTÖ Mitkä seikat ovat vaikuttaneet kuluneen kauden tuloksiin, erityisesti

Lisätiedot

IT-PÄÄTTÄJÄBAROMETRI 2016 ATEA FINLAND OY

IT-PÄÄTTÄJÄBAROMETRI 2016 ATEA FINLAND OY IT-PÄÄTTÄJÄBAROMETRI 2016 ATEA FINLAND OY It-päättäjäbarometri 2016 Atean it-päättäjäbarometri toteutettiin kuudetta kertaa huhtikuun 2016 aikana sähköisenä kyselylomakkeena. Kyselyyn vastasi määräaikaan

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Alustavia tuloksia HYVÄ hankkeen arvioinnista HYVÄ- hankkeen neuvottelukunta 18.2.2011, Toni Riipinen Arviointityön luonteesta Arviointityön

Lisätiedot

AMMATILLISET PERUSTUTKINNOT Huippu-urheiluväylä

AMMATILLISET PERUSTUTKINNOT Huippu-urheiluväylä Suunnitelman laadinta Pvm 15/2 2013 Rakenteen tarkistus Pvm 21/3 2013 Muodollinen tarkistus Pvm 28/3 2013 Suunnitelman hyväksyntä Pvm 17/4 2013 Hyväksytty toisen asteen koulutuslautakunnan jaostossa Pvm

Lisätiedot

OPALA ja LÄHTÖKYSELY 2009 Savonia-ammattikorkeakoulu. Liiketoiminta- ja kulttuurialan osaamisalue Amk-tutkinto-opiskelijat. Raportti 14.6.

OPALA ja LÄHTÖKYSELY 2009 Savonia-ammattikorkeakoulu. Liiketoiminta- ja kulttuurialan osaamisalue Amk-tutkinto-opiskelijat. Raportti 14.6. OPALA ja LÄHTÖKYSELY 2009 Savonia-ammattikorkeakoulu Liiketoiminta- ja kulttuurialan osaamisalue Amk-tutkinto-opiskelijat Raportti 14.6.2010 Heikki Likitalo, Liiketalous, Kuopio Sisällysluettelo 1. Kyselyn

Lisätiedot

Urheilulukioiden seuranta: vertailua vuosilta 2006 ja 2011. Jari Lämsä Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus

Urheilulukioiden seuranta: vertailua vuosilta 2006 ja 2011. Jari Lämsä Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Urheilulukioiden seuranta: vertailua vuosilta 2006 ja 2011 Jari Lämsä Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Seuranta Valtakunnallisesti urheiluoppilaitosten toimintaa on koordinoinut seurantaryhmä,

Lisätiedot

Merlin Systems Oy. Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi. Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007

Merlin Systems Oy. Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi. Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007 Merlin Systems Oy Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007 Merlinin palvelujen toimittaminen ja Asiakasratkaisuyksikön tehtäväkenttä Merlin Asiakasratkaisut

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lahden alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Lahdessa opiskelevat nuoret. Vastaajat opiskelevat ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia

Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia ESDAN-hanke,yhteenvetoKestäväkehitysTampereenyliopistonopetuksessatyöpajoista. AiraksinenHannajaRaatikainenSaana1.8.2012 Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 1 KYSELY VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 KYSELYN 2/2007 YHTEENVETO Kyselyn kohdejoukko Kysely kohdistettiin II-asteen vanhustyön opettajille

Lisätiedot

Sisustuskoulutuksen vaikuttavuus kyselytutkimuksen tuloksia

Sisustuskoulutuksen vaikuttavuus kyselytutkimuksen tuloksia Sisustuskoulutuksen vaikuttavuus kyselytutkimuksen tuloksia AJK-Jatkokoulutuksen sisustuskoulutuksesta vuosina 2006-2009 valmistuneille järjestettiin verkkokyselytutkimus syksyllä 2009. Tutkimuksen tavoitteena

Lisätiedot

Pienin askelin snadein stepein -väline oman työn kehittämiseen arjessa

Pienin askelin snadein stepein -väline oman työn kehittämiseen arjessa Pienin askelin snadein stepein -väline oman työn kehittämiseen arjessa jatkuvan parantamisen toimintatapa Virpi Mattila ..Työssä tarvitaan monenlaista osaamista.. AMMATILLINEN OSAAMINEN -ammatilliset tiedot

Lisätiedot

OSALLISENA METROPOLISSA DRAAMAN JA SOVELTAVAN TEATTERIN MENETELMIEN MAHDOLLISUUDET

OSALLISENA METROPOLISSA DRAAMAN JA SOVELTAVAN TEATTERIN MENETELMIEN MAHDOLLISUUDET OSALLISENA METROPOLISSA DRAAMAN JA SOVELTAVAN TEATTERIN MENETELMIEN MAHDOLLISUUDET Yli vuoden kansalaisnavigoinnin jälkeen on hyvä koota yhteen tähänastisia kokemuksia draaman ja soveltavan teatterin mahdollisuuksista.

Lisätiedot

Yritysyhteistyötutkimus 2014. Yhteenveto yhtymähallituksen kokoukseen 19.8.2014

Yritysyhteistyötutkimus 2014. Yhteenveto yhtymähallituksen kokoukseen 19.8.2014 Yritysyhteistyötutkimus 2014 Yhteenveto yhtymähallituksen kokoukseen 19.8.2014 25.6.2014 Anne Mähönen Yleistä tutkimuksesta Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää alueen yritysten käsityksiä oppilaitosten

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Tampereen seudun kyselyn kohderyhmänä olivat paikalliset yliopistossa, ammattikorkeakoulussa ja ammattiopistossa

Lisätiedot

KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT

KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT Opiskelijan nimi Maija-Kerttu Sarvas Sähköpostiosoite maikku@iki.f Opiskelumuoto 1 vuosi Helsinki Tehtävä (merkitse myös suoritusvaihtoehto A tai B) KAS 3A osa II Tehtävän

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Työvoiman hankintakanavat palveluyrityksissä Kesäkuu 2000 Mikko Martikainen 1 Taustaa kyselylle Tämän selvityksen tulokset ovat osa Palvelutyönantajien jäsenyrityksille marraskuussa 1999 lähetettyä kyselyä,

Lisätiedot

Ammatillisesta kasvusta uraohjaukseen

Ammatillisesta kasvusta uraohjaukseen Ammatillisesta kasvusta uraohjaukseen Kaakkois-Suomen ELO seminaari 26.3.2015 Lehtori, opinto-ohjaaja Jaakko Janhunen Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Opiskelijan ohjaus uudistuu Kyamkissa Periaatteena

Lisätiedot

MARKO SAARINEN marko.saarinen@solita.fi 040 740 1711. Solita Oy esittäytyy 30.1.2014

MARKO SAARINEN marko.saarinen@solita.fi 040 740 1711. Solita Oy esittäytyy 30.1.2014 MARKO SAARINEN marko.saarinen@solita.fi 040 740 1711 Solita Oy esittäytyy 30.1.2014 Seuraavat 15 20 minuuttia Me Digitalisoituminen Elämys Matkaopas Matkailun neuvontapalvelut tulevaisuudessa Aloituspalaveri

Lisätiedot

Selvitys Joensuun lentosaavutettavuudesta

Selvitys Joensuun lentosaavutettavuudesta Selvitys Joensuun lentosaavutettavuudesta 2 JOHDANTO JA YHTEENVETO Korkeatasoinen ja toimiva lentoliikenne on merkittävä osa alueiden kilpailukykyä. Tämän vuoksi Pohjois- Karjalan maakuntaliitto osallistuu

Lisätiedot

Tutkimus nuorten tulevaisuuden suunnitelmista TIIVISTELMÄ PÄÄRAPORTISTA

Tutkimus nuorten tulevaisuuden suunnitelmista TIIVISTELMÄ PÄÄRAPORTISTA 2014 Tutkimus nuorten tulevaisuuden suunnitelmista TIIVISTELMÄ PÄÄRAPORTISTA Kun koulu loppuu -tutkimuksen toteutus Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää yläkoululaisten ja lukiolaisten tulevaisuuden suunnitelmia,

Lisätiedot

Kokemuksia asiantuntijaliikkuvuushankkeista Leonardo-ohjelman tiedotustilaisuus CIMOssa 25.9.2012 Marja Seppälä, kv-päällikkö

Kokemuksia asiantuntijaliikkuvuushankkeista Leonardo-ohjelman tiedotustilaisuus CIMOssa 25.9.2012 Marja Seppälä, kv-päällikkö Kokemuksia asiantuntijaliikkuvuushankkeista Leonardo-ohjelman tiedotustilaisuus CIMOssa 25.9.2012 Marja Seppälä, kv-päällikkö Kotkan - Haminan seudun koulutuskuntayhtymä Etelä-Kymenlaakson ammattiopisto

Lisätiedot