OPINTOMATKAT OPPIMISEN VÄLINEENÄ JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULUN MATKAILU-, RAVITSEMIS- JA TALOUSALAN KOULUTUSYKSIKÖSSÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "OPINTOMATKAT OPPIMISEN VÄLINEENÄ JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULUN MATKAILU-, RAVITSEMIS- JA TALOUSALAN KOULUTUSYKSIKÖSSÄ"

Transkriptio

1 OPINTOMATKAT OPPIMISEN VÄLINEENÄ JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULUN MATKAILU-, RAVITSEMIS- JA TALOUSALAN KOULUTUSYKSIKÖSSÄ Olli-Pekka Surakka Ville Jäderholm Opinnäytetyö Marraskuu 2004 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala

2 JYVÄSKYLÄN KUVAILULEHTI AMMATTIKORKEAKOULU Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Tekijä(t) JÄDERHOLM, Ville SURAKKA, Olli-Pekka Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 69 Luottamuksellisuus Julkaisun kieli suomi Salainen saakka Työn nimi OPINTOMATKAT OPPIMISEN VÄLINEENÄ JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULUN MATKAILU-, RAVITSEMIS- JA TALOUSALAN KOULUTUSYKSIKÖSSÄ Koulutusohjelma Matkailualan koulutusohjelma Työn ohjaaja JUNTTILA, Minna Toimeksiantaja(t) Jyväskylän ammattikorkeakoulu, matkailu-, ravitsemis- ja talousalan koulutusyksikkö Tiivistelmä Työn tarkoituksena oli kehittää opintomatkoja Jyväskylän ammattikorkeakoulun matkailu-, ravitsemisja talousalan koulutusyksikössä (Marata) tutkimalla, miten opintomatkasta saadaan mahdollisimman paljon hyötyä. Työn pohjana olivat kyselyt jotka lähetettiin sähköisesti digium.fi:n internet palvelun kautta 60:lle opintomatkalla olleelle Maratan opiskelijalle ja haastattelut, jotka tehtiin turismin ja ruoka- ja ravintolapalvelun yliopettajille sekä Maratan kansainvälisten asioiden koordinaattorille. Kyselyyn vastasi 39 ihmistä, jolloin vastausprosentiksi saatiin 65 %. Kyselyjen tarkoituksena oli selvittää, mitä opiskelijat haluavat opintomatkalta, ketkä lähtevät opintomatkalle, ja mitkä ovat motiivit opintomatkalle lähtöön. Haastattelujen tarkoituksena oli tutkia opintomatkoja koulun näkökulmasta, mitkä ovat koulun tavoitteet ja tarpeet opintomatkojen suhteen. Haastattelumenetelmäksi valittiin teemahaastattelu, koska saatu tieto on siten syvällisempää. Vastausten perusteella opiskelijat haluavat opintomatkalta tietoa, joka syventää heidän ammatillista osaamistaan. Kuitenkaan oppimista ei pidetty tärkeimpänä opintomatkan motiivina, vaan virkistäytyminen ja uusien ihmisten tapaaminen koettiin tärkeämmiksi. Haastatteluissa tuli ilmi, että tärkeimpiä asioita opintomatkojen kehittämisessä ovat opintomatkan systemaattinen dokumentointi ja matkalta saadun tiedon tehokas levitys. Tulosten perusteella luotiin uusia kehitysideoita opintomatkan tulevaisuutta ajatellen. Jotta opintomatkojen kehittyminen Maratassa olisi mahdollista, toivomme että näitä kehitysideoita voisi soveltaa, kun uusia opintomatkoja ryhdytään suunnittelemaan. Avainsanat (asiasanat) Opintomatkat, raportointi, hyödyntäminen, oppiminen, matkailu, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Muut tiedot

3 JYVÄSKYLÄ POLYTECHNIC School of Tourism and Services Management DESCRIPTION Date Author(s) JÄDERHOLM, Ville SURAKKA, Olli-Pekka Type of Publication Bachelor s thesis Pages Confidential Language Finnish Title Until STUDY TOUR AS AN TOOL FOR LEARNING IN JYVÄSKYLÄ POLYTECHNIC S SCHOOL OF TOURISM AND SERVICES MANAGEMENT Degree Programme Degree Programme in Tourism Tutor JUNTTILA, Minna Assigned by Jyväskylä Polytechnic s School of Tourism and Services Management Abstract The purpose of this research was to develop the idea of study tours as a tool for learning in Jyväskylä Polytechnic s School of Tourism and Services Management. It was done by researching how study tours can be exploited in the most efficient way. The research consists of a survey sent through digium.fi internet service to 60 students who had participated on a study tour and interviews with Principal Lecturer in Tourism, Principal lecturer in Catering and Restaurant Services and the International Coordinator of the school. In total 39 students, that is 65 %, replied to the survey. The purpose of the survey was to study what the students expect from study tours, who participates on a study tour and what are the motives for participating on a study tour. The aim of the interviews was to research study tours from the point of view of the school, to discover the schools aims and needs for study tours. The replies showed that the students expected to find information and knowledge to broaden their professional knowledge. Still learning was not considered the most important motive of participating in study tours, instead recreation and social factors were thought to be more important. The interviews showed that among the schools interests for developing study tours, the most important were the systematic documentation of the tours and the efficient dissemination of the information and knowledge. Based on the results, new development ideas were created for the future study tours. In order to advance the development of study tours, it is wished that these development ideas could be applied in the planning of future study tours. Keywords Study tours, reporting, exploitation, learning, tourism, Jyväskylä Polytechnic

4 1 SISÄLTÖ 1 MATKALLA OPPIMAAN OPINTOMATKA MATKAILUN KENTÄSSÄ Opintomatkan määritelmä Opintomatkailun motivaatiot ja motiivit Työntövoima Henkilökohtaiset motiivit Vetovoima Matkailun trendit ja opintomatkat Matkailijatyypit ja opintomatkat OPINTOMATKAT JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULUN MATKAILU-, RAVITSEMIS- JA TALOUSALAN KOULUTUSYKSIKÖSSÄ Tehdyt opintomatkat Opintomatkojen muutos Opintomatkojen kysyntä ja tarjonta TUTKIMUSMENETELMÄT Tutkimuksen tavoite Tutkimusmenetelmät Kyselyt Haastattelut Tutkimuksen eteneminen...28

5 2 5 OPINTOMATKOJEN HYÖDYNTÄMINEN Opintomatkojen merkitys Jyväskylän ammattikorkeakoulun matkailu-, ravitsemis- ja talous alan koulutusyksikössä Mitä opintomatkoilla pyritään saavuttamaan Ammatillisen tietämyksen syventäminen Matkoilla saadun tiedon levittäminen Kontaktien luominen Uusien näkökulmien löytäminen Opintomatkailun menetelmien tehostaminen Informaation levittämisen vaikeus Opintomatkojen innovatiivinen dokumentointi/raportointi Tekniikan käyttö dokumentoinnissa Kirjallinen raportointi Suullinen esitys Raportointi matkan suunnittelussa KONKREETTISIA KEHITYSEHDOTUKSIA MITÄ MATKALLA OPITTIIN?...51 LÄHTEET...55 LIITTEET...57 Liite 1. Prahan opintomatkan matkaohjelma vuodelta Liite 2. Kroatian opintomatkan matkaohjelma vuodelta Liite 3. Wine & Castronomy Tour in Catalonia-opintomatkan matkaohjelma vuodelta Liite 4. Slovenian opintomatkan matkaohjelma vuodelta Liite 5. Ohjeita opintomatkan raportointiin...64

6 3 Liite 6. Opintomatkan liittäminen matkan hallinta opintojaksoon...65 Liite 7. Opintomatkat Maratassa kyselylomake...65 KUVIOT KUVIO 1. Työntö- ja vetovoimatekijät opintomatkakohteen valinnassa...13 KUVIO 2. Motivaatiotekijöiden merkitys opintomatkalle lähdettäessä KUVIO 3. Kontaktien luominen opintomatkan aikana...37 KUVIO 4. Motivaatiotekijät kontaktin luomisen onnistumisen perusteella...38

7 4 1 MATKALLA OPPIMAAN Matkailulla on aina sanottu olevan kasvatuksellinen merkitys. Kuten kaikille varmasti tuttu sanonta asian ilmaisee, matkailu avartaa. Etenkin nuorelle ihmiselle matkailu tarjoaa mahdollisuuden nähdä maailmaa, oppia uusia asioita, kuten vieraita kulttuureja, elämäntapoja, kieliä, uskontoja sekä mahdollisuuden tutustua erilaisiin kansoihin. Matkailemalla on kautta aikain haettu oppia, kokemuksia, elämyksiä, ja statusta. Matkailun historiassa varsinkin brittiläiselle yläluokalle, erityisesti ylhäisille nuorukaisille perinteeksi muodostuneen Euroopan kierroksen eli Grand Tourin merkitys oli suuri. Grand Tour oli Eurooppalaisten nuorten eräänlaisena opintojen päätöksenä tekemä matka, jonka tarkoitus oli sivistää ja kouluttaa matkaajaa. Joskus matkan varsinainen tarkoitus saattoi kuitenkin jäädä taka-alalle. Opintomatkan perimmäinen merkitys ei ole ajan saatossa juuri muuttunut. Opintomatkoja tehdään edelleenkin paljon, ja niiden merkitys matkailualalle kasvaa jatkuvasti. Opiskelijan kannalta opintomatkan hyödyt voivat olla hyvinkin monisäikeiset. Opintomatkat tuovat mahdollisuuden oppia uusia näkökulmia asioihin ja syventää opiskeluaikana hankittua tietoa. Opintomatkan tarkoitus on myös olla elämyksellinen ja virkistävä, jolloin motivaatio matkan tekoon kasvaa. Opinnäytetyömme aihe on lähtöisin yhteisestä kiinnostuksestamme opintomatkoihin ja niiden kehittämiseen. Molemmilla oli aikaisempaa kokemusta opintomatkoista, ja aiheen kiinnostusta lisäsi se, että sitä ei ole tutkittu kovinkaan paljon. Olimme jo ennen työn aloittamista molemmat olleet mukana kevään 2003 Kroatian opintomatkalla, ja aktiivisesti osallistuneet muun muassa matkan dokumentointiin. Matkasta työstimme markkinointivideon Reflec-

8 5 tions of Croatia. Olimme mukana myös Barcelonasta Jyväskylään tehdyn matkan toteuttamisessa sekä keväällä 2003 että Keväällä 2004 järjestetyssä opintomatkassa Barcelonaan Olli-Pekka Surakka oli mukana myös käytännön järjestelyissä, kuten lentojen varauksessa ja yhteydenpidossa vastaan ottavaan oppilaitokseen. Molemmat olivat myös kiinnostuneita opintomatkojen paremmasta hyödyntämisestä sekä matkoilta saadun tiedon levittämisestä. Tämän työn tarkoituksena on pohtia opintomatkoista saatavia hyötyjä sekä yksittäiselle opiskelijalle että koko Jyväskylän ammattikorkeakoulun matkailu-, ravitsemis- ja talousalan koulutusyksikölle (marata). Työssä tarkastellaan opintomatkojen asemaa matkailun kentässä, opintomatkojen historiaa ja muutosta maratassa, sekä opintomatkojen kysyntää ja tarjontaa. Työn tavoitteena on kehittää opintomatkoja tutkimalla, mikä on opintomatkojen merkitys maratassa, ja miten niitä saadaan hyödynnettyä paremmin. Työssä tarkastellaan lisäksi opintomatkoilta saadun tiedon levitykseen liittyviä tekijöitä ja etsitään uusia näkökulmia opintomatkojen kehittämiseen. Työn pohjaksi tehtiin kyselylomake, joka lähetettiin sähköisessä muodossa 60:lle maratan opiskelijalle. Nämä 60 olivat opiskelijoita, jotka olivat olleet opintomatkalla joko Kroatiassa keväällä 2003, Sloveniassa keväällä 2004 tai Barcelonassa keväällä Kyselyn tuloksia ei käsitellä numeraalisessa muodossa, vaan niitä käytetään tekstin pohjana. Lisäksi haastateltiin kahta maratan yliopettajaa, turismin yliopettaja Esa Arolaa ja ruoka- ja ravintolapalveluiden yliopettajaa Enni Mertasta sekä maratan kansainvälisten asioiden koordinaattoria Minna Junttilaa, koska kirjallinen tieto opintomatkoista on riittämätöntä. Kirjallista tietopohjaa on käytetty pääosin selventämään matkailun trendejä ja matkailutyyppejä ja niiden vaikutusta opintomatkailuun.

9 6 2 OPINTOMATKA MATKAILUN KENTÄSSÄ 2.1 Opintomatkan määritelmä Opintomatkan esimuotona voidaan pitää yläluokan Euroopassa tekemiä Grand Tour -matkoja. Grand Tourin kukoistuskausi oli 1700-luvulla, jolloin Ranskan ja Italian kulttuurikaupunkeihin painottuneen kiertomatkan tekivät brittien ohella monien muidenkin Euroopan maiden varakkaat nuorukaiset. (Selänniemi 2003, 21.) Vaunumatkailun aikakaudella matkalle lähdettiin yleensä kotiopettajan tai jonkun muun tutorin opastuksella, koska Grand Tourilla oli selvä, sivistävä funktio. Traditionaalinen Grand Tour tehtiin suhteellisen nuorena, eräänlaisena opintojen päätöksenä. Grand Tourin sivistystehtävä jäi kuitenkin varsin monesti matkan statusarvon varjoon. Monet englantilaiset nuorukaiset käyttivät matkalla aikansa huvitteluun ja juhlintaan kulttuurin opiskelun sijasta. Matka oli muotia, mikä kannusti virkauraa suunnittelevien nuorten miesten ohella myös yläluokan naisia kulkemaan Grand Tourin sivistäviä polkuja. (Selänniemi 2003, 21.) Opintomatkoja on todella monia erilaisia, joten on tärkeää määritellä myös se opintomatkan muoto, jota kulloinkin tutkitaan. Opintomatka on opintotarkoituksessa suoritettava matka (MOT Suomi 1.0a-sanakirja). Tarkemmin opintomatka voidaan määritellä matkaksi jonka tarkoituksena on: syventää omaa ammatillista tietämystä antaa lisämotivaatiota opiskeluun luoda yhteistyökontakteja (Kangas 1999, 53.)

10 7 Nämä määrittelyt luovat perusrajat, joiden mukaan opintomatkoilla toimitaan, eli opintomatkan tulee jollain tavoin motiiveiltaan, suunnittelultaan ja toteutukseltaan liittyä oppimiseen. Tämä karkea määrittely ei kuitenkaan riitä yksinään kuvaamaan opintomatkaa siinä merkityksessä kuin sitä tarkoitetaan tämän tutkimuksen yhteydessä. Opintomatkojen parissa työskentelevät näkevät opintomatkat usein eri tavalla ja varsinkin matkojen tarkoituksessa on suuria eroja. Tärkeitä asioita, joita aina opintomatkoista puhuttaessa nousee esille, ovat oppiminen, tavoitteellisuus ja yhteistyö. Oppiminen on siis koko opintomatkan perusta ja syy sekä motiivi, jolle sekä osallistuja että lähettävä ja vastaanottava organisaatio koko toiminnan perustavat. Tavoitteellisuudesta puhuttaessa tarkoitetaan sitä, että opintomatkalle on jo ennen lähtöä, suunnitteluvaiheessa, luotava selkeät tavoitteet ja arvot, joita pyritään matkan aikana saavuttamaan. Yhteistyö on elintärkeää opintomatkoille, koska matkustaminen vieraaseen maahan ilman vastaanottavaa organisaatiota on kohtuuttoman vaativa suoritus, ja syö liiaksi resursseja sekä suunnittelu- että toteutusvaiheessa. Yhteistyöllä tarkoitetaan usein myös vaihtokauppaperiaatetta, jonka mukaan vieraillusta maasta pyritään saaman aikaiseksi myös vastavierailuja. Erittäin tärkeätä opintomatkaa suunniteltaessa on ottaa huomioon matkan jälkeinen raportointi ja palaute. Matkan jälkeen suoritettu arviointi, raportointi ja palautteen anto muodostavat huomattavan osan matkasta saatavasta hyödystä varsinkin lähettävän ja vastaanottavan organisaation kannalta. Jälkitoimien avulla saavutettuja tietoja ja taitoja voidaan levittää eteenpäin, ja myös innostusta mahdollisia seuraavia matkoja varten luodaan parhaiten edellisestä onnistuneesta matkasta kertomalla. Työssämme opintomatka on määritelty etukäteen suunniteltuna, tavoitteellisena matkana, joka järjestetään oppimistarkoituksessa, ja joka päättyy onnis-

11 8 tuneeseen raportointiin ja matkalta saatujen tietojen hyödyntämiseen. Lisäksi matka on suunniteltu ja toteutettu yhteistyössä sekä lähtijöiden että lähettävän ja vastaanottavan organisaation kanssa. Tutkimuksessa on hyödynnetty Jyväskylän ammattikorkeakoulussa matkailu-, ravitsemis- ja talousalan koulutusyksikössä(marata) suoritettuja opintomatkoja. 2.2 Opintomatkailun motivaatiot ja motiivit Työntövoima Motivaatioteorioita käytetään yleensä selvitettäessä matkalle lähdön syitä eli työntövoimatekijöitä. Matkailijan motiivit ovat yhteydessä hänen odotuksiinsa, tarpeisiinsa ja haluihinsa. Tarpeet ovat emotionaalisia, henkisiä ja fyysisiä. (Mathieson & Wall 1996, 29.) Fyysisiä tarpeita ovat mm. juominen ja syöminen, turvallisuuden hakeminen, työn tekeminen ansaitakseen elantonsa. Henkisiä tarpeita voivat olla uusien kokemusten hankkimisen tarve, rakkauden tarve, ryhmään kuulumisen tarve sekä status. (Getz 1997, 274.) Järviluoman (1994, 33) artikkelissa Crompton on määritellyt lomamatkustajan seitsemän sosiopsykologista matkustusmotiivia, jotka ovat pako arkiympäristöstä, itsetutkiskelu, itsearviointi, rentoutuminen, statuksen kohottaminen, mahdollisuus käyttäytyä ilman arkiroolien asettamia rajoitteita, perhesiteiden tiivistäminen ja sosiaalisten kontaktien lisääminen. Samaan matkakohteeseen matkustavat ihmiset voivat matkustaa sinne aivan erilaisin motiivein. Yhdet voivat lähteä sinne viettääkseen aikaa perheensä kanssa, toiset taas, koska he haluavat oppia jotain uutta ja kolmannet saadakseen lepoa ja rentoutusta arjen rutiineista. Opiskelijoiden syyt lähteä opintomatkalle tulevat kuitenkin usein näiden syiden ulkopuolelta. Esimerkkeinä lähtemisen syistä voidaan pitää esim. opintomatkan kuulumista opintokokonaisuuteen ja opintoviikkojen hankkimista.

12 9 Tärkeimpänä motivaationa voitaneen silti pitää halua kehittää itseä ja syventää opittuja asioita. Cromptonin matkustusmotiiveista voidaan opiskelijoihin soveltaa esimerkiksi sosiaalisten kontaktien lisäämisen motiivia, sillä joissain tapauksissa opiskelijat voivat lähteä opintomatkalle lisätäkseen keskinäistä ryhmähenkeään. Lisäksi monesti halutaan luoda kontakteja ja tutustua myös kohdemaan saman alan opiskelijoihin. Opintomatkalle lähdön syitä ja opintomatkailijoiden motiiveja tutkittaessa voidaankin lähteä olettamuksesta, että opintomatkailijoihin pätevät pääosin samat motiiveihin liittyvät tekijät kuin muilla matkailijoilla, mutta niiden tärkeys vaihtelee verrattuna muihin matkailijoihin. Opintomatka eroaa normaalista vapaa-ajanmatkasta siten, että sen tärkeimpiä tehtäviä tulisi olla uusien asioiden oppiminen, opittujen asioiden sisäistäminen sekä uusien näkökulm i- en löytäminen jo opituissa asioissa. Näitä tehtäviä voidaan lyhyesti kuvata oppimistehtäviksi, jolloin oletusarvoisesti oppimisen tulisi olla tärkein motiivi opintomatkalle lähdettäessä. Mathieson & Wallin sekä Cromptonin teorioita mukaillen voidaan erottaa neljä selkeästi tärkeintä motiivia opintomatkoille. Fyysisillä tekijöillä tarkoitetaan pääasiassa fyysistä lepoa, tutusta ympäristöstä pois pääsemistä ja myös urheilua ja huvittelua. Kulttuuritekijöillä tarkoitetaan halua tutustua uusiin ja itselle vieraisiin kulttuureihin ja halua oppia niistä Sosiaalisilla tekijöillä tarkoitetaan vanhojen ihmissuhteiden ylläpitoa sekä uusien ihmissuhteiden luomista Oppimistekijöillä tarkoitetaan halua syventää opintoja tai harrastuksia. Oppimistekijöitä voidaan myös kutsua itsensä kehittämistekijöiksi

13 10 Tuskin yhteenkään matkailijaan vaikuttaa ainoastaan yksi tekijä, vaan motivaatio matkustaa syntyy useiden tekijöiden yhteissummana. Koska opintomatkojen tavoitteet liittyvät useimmiten oppimiseen, on erittäin tärkeää, että opintomatkalle lähtijä tiedostaa omat motiivinsa ja on myös tärkeää, että matkalle lähtijöille on selvää jo matkaa suunniteltaessa, millainen matka on kyseessä. Jos esimerkiksi opintomatkalle lähtijän suurimpana motiivina on huvitella mahdollisimman paljon matkan aikana, voi se heikentää koko matkaa ja vaikuttaa osin myös muihin matkailijoihin Henkilökohtaiset motiivit Koska jokainen matkailija on yksilö, vaikuttavat eri tekijät jokaiseen matkailijaan myös eri tavalla. Suurimmat tekijät, jotka määräävät matkailijan motiivit voidaan luokitella seuraavasti: Persoonallisuus o Ulospäin suuntautunut vai arka? o Luottavainen vai varautunut? o Seikkailullinen vai varovainen? Elämäntyyli o Luo kontekstin ostopäätöstä varten. o Muodikkuudesta kiinnostuneiden motiivit poikkeavat ekologisista asioista kiinnostuneiden motiiveista. Aikaisemmat kokemukset matkailusta o Positiiviset ja negatiiviset kokemukset erilaisista matkailutavoista. Menneisyys o Nostalgiset kokemukset, kuten häämatka. Havainnot omista kyvyistä o vahvuuksia ja heikkouksia, kuten varallisuus ja taidot.

14 11 Imago o Miltä halutaan näyttää muiden silmissä? Henkilökohtaiset motiivit muuttuvat ajan myötä, ja niihin voivat vaikuttaa myös erikoiset tapahtumat tai äkillisesti muuttuvat olosuhteet, kuten perheenlisäys, terveyden huonontuminen ja kokemusten karttuminen. (Swarbrook & Horner 1999, 55.) Vetovoima Matkailullinen vetovoima voidaan määritellä yleisesti kaikkien niiden tekijöiden summaksi, jotka tuottavat matkailijoille halua vierailla kohteessa (Aho 1994, 172). Vetovoimatekijät ovat niitä asioita tai ominaisuuksia, joista attraktion eli matkakohteen tai tapahtuman kiinnostavuus muodostuu. Vetovoimatekijöitä voivat olla mm. harrastusmahdollisuudet, hintataso, saavutettavuus, kohteen ainutlaatuisuus ja matkailupalvelut. (Järviluoma 1995, 54; Getz 1997, 322.) Hemmi (1993, 23) jakaa matkailulliset vetovoimatekijät luonnonvetovoimaan, kulttuurivetovoimaan sekä ihmisten tekemiin ja järjestämiin attraktioihin. Vetovoimatekijät ovat paikkaan ja aikakauteen sidottuja. Vetovoimatekijöistä osa on voimassa jonkin aikaa ja tietyissä olosuhteissa. (Vuoristo & Vesterinen 2001, ) Niitä ei siis voida pitää staattisina eli pysyvinä vaan pikemminkin ajassa muuttuvina (Saarinen 1995, 107). Esimerkkinä kohteiden aikasidonnaisuudesta ovat Suomen kansallisromanttiset, klassiset matkailukohteet, jotka eivät enää juuri kiinnosta nykypäivän matkailijoita. Monet kohteista ovat sukupolvien saatossa jääneet unohduksiin ja korvautuneet uudenlaisilla attraktioilla. (Vuoristo & Vesterinen 2001, ) Esimerkiksi nykyajan nuoria ei kiinnosta enää katsella kulttuurihistoriallisia maisemia, vaan heihin vetoavat enemmän toiminnalliset kohteet.

15 12 Matkailijan oma toiminta kohteessa määrää sen, kuinka vetovoimainen kohde on eli onko kohde hänelle aktiivinen vai passiivinen (Vuoristo & Vesterinen 2001, 11 15). Esimerkiksi, kun matkailija itse osallistuu matkailuelämyksen saavuttamiseen, kuten koskenlaskuun, hänen toimintansa on aktiivista. Jos hän tyytyy pelkästään ihailemaan näköalaa kosken rannalla, on hän passiivinen matkailija. Matkakohteen vetovoimaisuus heijastaa henkilön tuntemuksia, käsityksiä ja mielipiteitä siitä, minkälainen on matkakohteen kyky tyydyttää hänen tiettyjä lomanviettoon liittyviä tarpeitaan. Mitä paremmin henkilö uskoo kohteen va s- taavan hänen lomanviettotarpeitaan, sitä vetovoimaisempi kohde hänen mielestään on ja sitä todennäköisemmin hän taloudellisten, ajallisten ym. reunaehtojen rajoissa valitsee sen lomakohteekseen. (Järviluoma 1995, 54.) Erilaisiin ihmisiin vetoavat siis eri vetovoimatekijät. Vetovoimatekijät voivat olla myös negatiivisia eli ne vaikuttavat matkustajien matkustuspäätöksiin. Negatiiviset vetovoimatekijät saavat matkustajan pohtimaan toisen kohteen valitsemista. (Järviluoma 1994, 41.) Painavia syitä vaihtaa matkakohde toiseen ovat mm. sota, luonnon katastrofit ja kohteen poliittinen ilmapiiri. Opintomatkakohteen negatiivisia vetovoimatekijöitä voivat olla esimerkiksi kohteen turvallisuusriskit sekä kohteen kallis hinta, koska opiskelijoilla ei yleensä ole mahdollisuutta käyttää matkaan yhtä paljon rahaa kuin muilla matkailijoilla.

16 13 KUVIO 1. Työntö- ja vetovoimatekijät opintomatkakohteen valinnassa (mukaillen Järviluoma 1994, 43). 2.3 Matkailun trendit ja opintomatkat 2000-luvulla turismi on ajautunut kriisiin. Syyskuun 11. päivän terroristiiskut, Afganistanin ja Irakin sodat ovat kaikki tehneet tuhojaan turismille. Samalla turismi on ollut suuressa muutoksessa. Halpalentoyhtiöt ovat tuoneet kilpailua Euroopan lentoliikenteeseen ja myös turistien vaatimustaso ja tietä-

17 14 mys ovat kasvaneet suunnattomasti massaturismin huippuajoista. Kuinka paljon muutokset ovat vaikuttaneet opintomatkailuun, ja kuinka herkkä opintomatkailu yleensä on muutoksille ja trendeille? Opintomatkojen tarjonta ja kysyntä on kasvanut Maratassa 2000-luvulla, matkailun kriiseistä huolimatta. Tästä voidaan päätellä, ettei opintomatkailu ole yhtä herkkä muutoksille kuin esimerkiksi normaali lomamatkailu. Turvallisuustekijät ovat varmasti yhtä tärkeitä myös opintomatkaajille, mutta varsinkin maratassa, jossa koulutetaan myös tulevia matkailun ammattilaisia ja tietoa ja taitoa asioista on keskivertoa enemmän, on heillä myös uskallusta ja todellista tietoa uhkakuvista joita normaalituristilla ei välttämättä ole. Tästä kertoo esimerkiksi Kroatiaan keväällä 2003 tehty opintomatka. Monilla ihmisillä on vielä hyvässä muistissa Jugoslavian hajoaminen, ja sen jälkeiset sodat ja jälkiselvitykset, joista johtuen Kroatiasta on jäänyt monille kuva vielä hieman turvattomana matkakohteena. Kesäksi 2003 monet valmismatkajärjestäjät ottivat Kroatian ensimmäistä kertaa matkakohteekseen, joten maratasta tehty opintomatka, jota alettiin suunnitella jo syksyllä 2002, kulki aivan kehityksen aallon harjalla. Edellisestä esimerkistä voidaan myös huomata, että opintomatkojen suunnittelussa on myös mahdollista seurata tuoreimpia trendejä. Trendien seuraaminen riippuu pitkälti myös opintomatkan tavoitteista ja opinnoista, joihin se liitetään. Kyse on suuresti näkökulmasta joka opintomatkalle valitaan, esimerkiksi Alimentaria-messuille lähdettäessä näkökulmaksi olisi voitu valita alan uusimpiin trendeihin tutustuminen, tai vaihtoehtoisesti olisi voitu valita tutustuminen perinteiseen ruokakulttuuriin Kataloniassa.

18 15 Teknologia näyttelee tällä hetkellä suurta roolia matkailutoiminnassa. Internet on luonut aivan uusia tapoja suunnitella ja toteuttaa matkoja, ja tämä on asettanut perinteiset matkatoimistot kovan paikan eteen. Internet vaikuttaa myös opintomatkoihin ja on varmasti ollut yksi suurimmista tekijöistä opintomatkailun suosion kasvuun. On helppo hakea tietoa matkakohteista ja ennen kaikkea matkajärjestelyt on huomattavasti helpompi suorittaa, koska tietoja yhteistyökumppaneiden kanssa voidaan vaihtaa reaaliajassa esimerkiksi sähköpostin välityksellä. Myös majoitusten ja kuljetusten varaaminen on helppoa internetin välityksellä. Matkailussa trendit vaihtuvat jatkuvasti, mutta opintomatkailu itsessään ei ole kovin herkkä trendien vaihteluille. Opintomatkat toki kehittyvät koko ajan, ja myös niissä seurataan trendejä, mutta perusajatukseltaan opintomatkan ydin säilyy koko ajan samana. Opintomatkoille voidaan ottaa erilaisia teemoja, tai opintomatka voidaan tehdä kohteeseen joka seuraa sen hetkisiä trendejä, mutta opintomatkasta itsestään tuskin tulee koskaan pelkästään ajan trendejä seuraava matkailun muoto. Enemmänkin haluaisimme pitää opintomatkaa jopa eräänlaisena edelläkävijänä, jossa pyritään toteuttamaan nykytrendien lisäksi myös tulevaisuuden trendejä, jolloin opintomatkoilla toteutetaan kestävän matkailun periaatteita ja muita uudempia, suurille massoille tuntemattomia trendejä. 2.4 Matkailijatyypit ja opintomatkat Matkailijatyyppien tutkinnassa on pyritty luomaan tyypillisiä matkaajia heidän matkailutapansa perusteella. Määritelmiä on monenlaisia, ja määritelmiä luotaessa on pyritty lisäämään edellisiin jotain uutta, tai luomaan kokonaan uusi tapa tai näkökulma tarkastella asiaa. Opintomatkoja käsiteltäessä voidaan olettaa niihin osallistuvien pääosin edustavan tietynlaista matkailijatyyppiä. Matkailijatyyppi riippuu tietysti pitkälle siitä minkä tyylisestä opin-

19 16 tomatkasta on kysymys ja voidaan jopa kuvitella opintomatkailijaa omana matkailijatyyppinään. Yhtenä tärkeimmistä matkailijatyyppien tutkijoista ja teorioiden luojista voidaan pitää Erik Cohenia, joka loi vuonna 1972 nelihaaraisen asteikon, jolla matkailijatyyppiä määriteltiin. Sen mukaan matkailijat jaettiin organisoituihin massaturisteihin, yksilöllisiin massaturisteihin, seikkailijoihin ja ajelehtijoihin, sen mukaan, miten aktiivisesti he osallistuivat matkansa toteutukseen ja kuinka paljon he sekoittuivat paikalliseen väestöön. Hän täydensi tätä mallia vuonna 1979 jakamalla matkailijat viiteen osaan sen mukaan, minkälaisia kokemuksia he olivat etsimässä. Sen mukaan matkailijat jaettiin seuraavasti: Virkistysmatkailija, pääpaino fyysisellä virkistäytymisellä Ajanvietematkailija, matkailu keino päästä eroon arkielämästä Elämysmatkailija, halu kokea uusia autenttisia kokemuksia Kokemusmatkailija, halu olla kontaktissa paikallisten ihmisten kanssa Olemusmatkailija, haluaa sulautua täysin matkakohteen elämään ja kulttuuriin (Swarbrook & Horner 1999, ) Matkailijatyyppinä opintomatkailija ei sovi suoraan mihinkään edellisestä vaan on vahva sekoitus kaikkia näitä tyyppejä. Opintomatkan luonteen vuoksi opintomatkan tavoitteet ovat usein monipuoliset ja lisäksi varsinaisiin matkan tavoitteisiin lisätään matkailijan omat halut ja odotukset matkalta. Siksi Cohenin malli ei tarjoa varsinaista matkailijatyyppiä, joka täyttäisi ne odotukset, jotka opintomatkaajalla yleensä on. Matkailijatyyppijakoja ja -teorioita on todella monia, mutta oikeastaan mikään muukaan löytämämme tutkimus tai teoria ei tarjoa matkailijatyyppiä, joka suoranaisesti kuvaisi opintomatkailijaa. Tämä johtuu todennäköisesti siitä,

20 17 että opintomatkailijat ovat matkailijajoukkona vielä pieni, vaikkakin kasvava ryhmä. Tärkeitä asioita joiden mukaan matkailijoita yleensä jaetaan, ovat: Mitä kokemuksia matkalta halutaan? Kuinka paljon matkailija on tekemisissä paikallisväestön ja kulttuurin kanssa? Mitkä ovat tärkeimmät motiivit matkustamiselle? Kuinka paljon rahaa on käytettävissä? Matkustetaanko yhdessä muiden turistien kanssa vai etsitäänkö omaa rauhaa? Kokemuksien suhteen opintomatkalaisia on hyvin vaikea määritellä, koska monet samassakin ryhmässä haluavat kokea eri asioita. Yhdistävänä tekijänä on oletettavasti lähes aina halu tutustua paikalliseen kulttuuriin ja halua oppia ja kehittää itseään. Opintomatkailijat ovat yleensä melko paljon tekemisissä paikallisen väestön ja kulttuurin kanssa johtuen jo siitä seikasta, että matka järjestetään yhteistyössä vastaanottavan organisaation kanssa, ja sen vuoksi matkaan tulee aina paikallista näkemystä. Usein matkoilla myös tutustutaan paikallisten oppilaitosten opiskelijoihin, ja heidän kanssaan vietetään myös vapaa-aikaa. Opintomatkaajan tärkein motiivi tulisi olla oppiminen. Ainoastaan siten voidaan opintomatka toteuttaa mielekkäästi niin, että siitä on hyötyä sekä osallistujalle että lähettävälle ja vastaanottavalle organisaatiolle. Opintomatkaajien budjetti on usein kohtuullisen pieni, ja se lisääntyy sen mukaan miten paljon matkaajat onnistuvat saamaan yhteistyökumppaneita, jotka avustavat matkan taloudellisessa puolessa. Tämä on kuitenkin usein melko hankalaa ja vaatii

21 18 ryhmältä hyvää organisoitumiskykyä ja halua panostaa resurssejaan rahankeruuseen. Opintomatkat suoritetaan ryhmänä, joten he liikkuvat useimmiten isommissa porukoissa. Kuitenkin opintomatkojen kohteet ja matkustusajankohdat ovat usein poikkeavia verrattaessa niitä normaaleihin turistimatkoihin. Tästä johtuen opintomatkailijat eivät välttämättä sekoitu juurikaan muihin matkailijoihin vaan enemmänkin paikallisväestöön. 3 OPINTOMATKAT JYVÄSKYLÄN AMMATTIKOR- KEAKOULUN MATKAILU-, RAVITSEMIS- JA TALO- USALAN KOULUTUSYKSIKÖSSÄ 3.1 Tehdyt opintomatkat Maratassa tehtyjä opintomatkoja on dokumentoitu erittäin vähän, ja niistä on yleisesti ottaen hyvin vähän informaatiota saatavilla. Tässä luvussa pyritään kuitenkin käymään maratassa tehtyjä opintomatkoja läpi pintapuolisesti, mihin ne ovat suuntautuneet, ja miten ne on järjestetty. Maratassa tehtiin ensimmäinen varsinainen opintomatka vuonna 1998, jolloin toteutettiin yhdessä OK-matkojen kanssa opintomatka Prahaan. Matkailun koulutusohjelmassa muita opintomatkoja ovat olleet toinen Prahan matka vuonna 2000, joka tehtiin myös yhteistyössä OK-matkojen kanssa, sekä Kroatian matka vuonna 2003 ja Slovenia vuonna Palvelujen tuottamisen ja johtamisen koulutusohjelman ensimmäinen opintomatka tehtiin vuonna 2004 Barcelonaan. Prahan matkoista ensimmäinen, vuonna 1998 tehty matka, oli OK-matkoilta hankittu valmis matkapaketti, jonka suunnitteluun opiskelijat eivät juuri osa l-

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi Kuvailulehti Tekijä(t) Rautiainen, Joonas Työn nimi Korkotuetun vuokratalon kannattavuus Ammattilaisten mietteitä Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 52 Päivämäärä 03.08.2015 Julkaisun kieli Suomi Verkkojulkaisulupa

Lisätiedot

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6.

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6. OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat Raportti 1.6.2010 Mittarityöryhmä Jorma Honkanen Heikki Likitalo Tuula Peura TeWa LiKu TeKu

Lisätiedot

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen Futurex Helmikuu 2011 Tuire Palonen Missio! Korkea-asteen täydennyskoulutuksen tehtävänä on yhdessä työympäristöjen oman toiminnan kanssa pitää huolta siitä että koulutus, tutkimus ja työelämässä hankittu

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.4.2012

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.4.2012 Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat ammattiopistoissa, ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa opiskelevat nuoret.

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi 1 Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOJEN HARJOITTELU OPISKELIJAN SILMIN "Harjoittelun tavoitteena

Lisätiedot

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin

Lisätiedot

KAMU - Kaveriohjausta maahanmuuttajille

KAMU - Kaveriohjausta maahanmuuttajille KAMU - Kaveriohjausta maahanmuuttajille Vapaaehtoistoiminnan harjoittelu - oppimisen arviointilomake sosionomiopiskelijoille Lomake täytetään vapaaehtoistoiminnan harjoittelun (4. Harjoittelu) lopuksi

Lisätiedot

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista YTM, suunnittelija Sanna Lähteinen Sosnet, Valtakunnallinen

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Matkailu. Ge 2 Yhteinen maailma Syksy Ascea, Italia. Kuva: Mikko Kiuttu

Matkailu. Ge 2 Yhteinen maailma Syksy Ascea, Italia. Kuva: Mikko Kiuttu Matkailu Ge 2 Yhteinen maailma Syksy 2016 Ascea, Italia. Kuva: Mikko Kiuttu Matkailumaantiede Onko matkailu tieteenala vai tutkimuskohde? Monitieteellisyys ja ulottuvuus hidastavat teoreettisen tiedon

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan opinnollistaminen. Verkkovirta-seminaari Tampereella 18.4.2016 Mai Salmenkangas, Metropolia

Vapaaehtoistoiminnan opinnollistaminen. Verkkovirta-seminaari Tampereella 18.4.2016 Mai Salmenkangas, Metropolia Vapaaehtoistoiminnan opinnollistaminen Verkkovirta-seminaari Tampereella 18.4.2016 Mai Salmenkangas, Metropolia Metropolian osahanke: Vapaaehtoistoiminnan opinnollistaminen Hankehakemuksessa luvattua:

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2011 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2011 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA

YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA 1 Itä-Suomen virtuaaliyliopisto YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 23 SAADUSTA PALAUTTEESTA Henkilöstökoulutushankkeessa järjestettiin Verkko-opetuksen perusteet (VOP)

Lisätiedot

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina 2005-2007 valmistuneille TAUSTATIEDOT 1) Sukupuoli nmlkj mies nmlkj nainen 2) Opintojen aloitusvuosi 3) Valmistumisvuosi 4) Millä perusteella valitsit opiskelupaikkasi?

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia Tulevaisuuden osaaminen Ennakointikyselyn alustavia tuloksia 19.3.2010 Teemat Tulevaisuuden taidot ja osaaminen Tulevaisuuden osaamisen vahvistaminen koulutusjärjestelmässä Tieto- ja viestintätekniikan

Lisätiedot

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 Nuori Yrittäjyys Yrittäjyyttä, työelämätaitoja, taloudenhallintaa 7-25- vuotiaille nuorille tekemällä oppien 55 000 oppijaa 2013-14 YES verkosto (17:lla alueella)

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Etelä-Suomen työpajojen ALU-STARTTI 27.1.2016 Sovari tuottaa laadullista vaikutustietoa

Lisätiedot

Selvitys Joensuun lentosaavutettavuudesta

Selvitys Joensuun lentosaavutettavuudesta Selvitys Joensuun lentosaavutettavuudesta 2 JOHDANTO JA YHTEENVETO Korkeatasoinen ja toimiva lentoliikenne on merkittävä osa alueiden kilpailukykyä. Tämän vuoksi Pohjois- Karjalan maakuntaliitto osallistuu

Lisätiedot

Yleistä kanditutkielmista

Yleistä kanditutkielmista Aineenopettajankoulutuksen opinnäytteet Leena Hiltunen 21.1.2009 Yleistä kanditutkielmista Tyypillisesti teoreettisia kirjallisuusanalyysejä, joissa luodaan taustaa ja viitekehystä tietylle aiheelle Pääsääntöisesti

Lisätiedot

Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29)

Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29) Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29) Opetusharjoittelun aikana opettajaopiskelija osoittaa ammattipedagogisissa opinnoissa hankkimaansa osaamista. Tavoitteena on,

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta

Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta 30-60 minuuttia valmentajan aikaa, ja Harjoituslomake ja kynä noin 1-2 viikkoa oman työn tarkkailuun. Tavoitteet Harjoite on kokonaisvaltainen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus code name 1 2 3 sum YAKJA16XPROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 45 YAKJA16XYKJ05-1000 Toimintaympäristön muutoksiin varautuminen

Lisätiedot

TAPAHTUMAKARTOITUS 2013

TAPAHTUMAKARTOITUS 2013 TAPAHTUMAKARTOITUS 2013 Tapahtumia Pohjois-Karjalaan hanke 2010-2013 Anna Jetsu Projektikoordinaattori 25.1.2013 1 Tapahtumakartoitus Tapahtumakartoitus toteutettiin 18.12.2012-8.1.2013 Survey Monkey kyselyn

Lisätiedot

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14 Global Mindedness kysely Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere 13.5. May- 14 Mistä olikaan kyse? GM mittaa, kuinka vastaajat suhtautuvat erilaisen kohtaamiseen ja muuttuuko

Lisätiedot

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 1 KYSELY VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 KYSELYN 2/2007 YHTEENVETO Kyselyn kohdejoukko Kysely kohdistettiin II-asteen vanhustyön opettajille

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

Yritysyhteistyötutkimus 2014. Yhteenveto yhtymähallituksen kokoukseen 19.8.2014

Yritysyhteistyötutkimus 2014. Yhteenveto yhtymähallituksen kokoukseen 19.8.2014 Yritysyhteistyötutkimus 2014 Yhteenveto yhtymähallituksen kokoukseen 19.8.2014 25.6.2014 Anne Mähönen Yleistä tutkimuksesta Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää alueen yritysten käsityksiä oppilaitosten

Lisätiedot

Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1)

Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1) Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1) Mitä on oppimaan oppiminen? Kirjoita 3-5 sanaa, jotka sinulle tulevat mieleen käsitteestä. Vertailkaa sanoja ryhmässä. Montako samaa sanaa esiintyy? 1 Oppimaan oppiminen

Lisätiedot

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen 1. Taustatiedot Raportoitavan Osaava-kehittämishankkeen nimi/nimet Osaava hanke Opetuksella tulevaisuuteen Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio

Lisätiedot

POM2STN/TS, Savelainen Sannimaari & Sällinen Suvi Käsityön jaksosuunnitelma

POM2STN/TS, Savelainen Sannimaari & Sällinen Suvi Käsityön jaksosuunnitelma POM2STN/TS, Savelainen Sannimaari & Sällinen Suvi Käsityön jaksosuunnitelma Jakson päämääränä on kranssin suunnitteleminen ja valmistaminen pehmeitä ja kovia materiaaleja yhdistäen. Jakso on suunnattu

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa.

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Päivähoidon laatukriteerit Hakeminen Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Henkilökunta tuntee päivähoitoyksikkönsä

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen 1 Taustamuuttujat Enemmistö vastaajista muodostui pienemmistä yrityksistä ja yksinyrittäjistä. Vastaajista suurin ryhmä koostuu

Lisätiedot

Tutkija Satu-Mari Jansson, TAIKA II -hanke Liite 4

Tutkija Satu-Mari Jansson, TAIKA II -hanke Liite 4 Tutkija Satu-Mari Jansson, TAIKA II -hanke Liite 4 ESIMIESKYSELY 1. Perustietoja TAIKA II-hankkeen alku- ja loppukartoituskyselyn tarkoituksena oli kerätä tietoa projektiin osallistuneiden työyhteisöjen

Lisätiedot

Teoriasta käytäntöön- Ongelmalähtöinen oppiminen verkossa

Teoriasta käytäntöön- Ongelmalähtöinen oppiminen verkossa Teoriasta käytäntöön- Ongelmalähtöinen oppiminen verkossa TieVie (5 ov) 24.9.2004 Minna Pesonen, Kasvatustieteiden tiedekunta Oulun yliopisto Mistä kaikki alkoi? Idea PBL:n soveltamisesta syntyi Ongelmalähtöisen

Lisätiedot

ISOverstaan virtuaaliluokka hanke, arviointitutkimus

ISOverstaan virtuaaliluokka hanke, arviointitutkimus ISOverstaan virtuaaliluokka hanke, arviointitutkimus Raportti kyselystä Kuopion klassillisen lukion oppituntitallenteita lukuvuonna 2007 2008 käyttäneille opiskelijoille (huhtikuu 2008) (Diat liitteenä

Lisätiedot

Global Mindedness -kysely

Global Mindedness -kysely Global Mindedness -kysely Kuinka korkeakouluopiskelijat suhtautuvat erilaisen kohtaamiseen ja muuttuuko suhtautuminen ulkomaanjakson aikana? Tuloksia syksyn 2015 aineistosta CIMO, Irma Garam, joulukuu

Lisätiedot

Vertaisarvioijien hakulomake

Vertaisarvioijien hakulomake - kansallinen ja kansainvälinen vertaisarviointi Henkilötiedot Titteli Etunimi Valokuva: Sukunimi Sukupuoli: Nainen Mies Syntymäaika: Kansallisuus: Osoite: Puhelinnumero: E-mail: Vertaisarvioinnin kannalta

Lisätiedot

Turengin yhteiskoulussa tarjoamme oppilaille uudenlaiset valmiudet menestyä tulevaisuudessa: uskallamme kokeilla ja ottaa riskejä.

Turengin yhteiskoulussa tarjoamme oppilaille uudenlaiset valmiudet menestyä tulevaisuudessa: uskallamme kokeilla ja ottaa riskejä. Turengin yhteiskoulussa tarjoamme oppilaille uudenlaiset valmiudet menestyä tulevaisuudessa: uskallamme kokeilla ja ottaa riskejä. Monipuoliset oppimisympäristöt ja -menetelmät, oppimisen ilo ja koulutettu

Lisätiedot

Fysioterapeuttiopiskelijan arviointipassi

Fysioterapeuttiopiskelijan arviointipassi Fysioterapeuttiopiskelijan arviointipassi Sisällysluettelo JOHDANTO OSAAMISEN KEHITTYMINEN ARVIOINNIT: JAMKin yhteiset osaamiset Sosiaali- ja terveysalan yhteiset osaamiset Fysioterapian ammattikohtaiset

Lisätiedot

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Urapalvelut/ Susan Blomberg Yliopisto tukee opiskelijoidensa työharjoittelua myöntämällä harjoittelutukea tutkintoon sisällytettävään

Lisätiedot

OSAAMISKARTOITUS 1 (7) Monialakoulutus Etelä-Pohjanmaa v. 2009-2011 hakeutumisen vaiheeseen

OSAAMISKARTOITUS 1 (7) Monialakoulutus Etelä-Pohjanmaa v. 2009-2011 hakeutumisen vaiheeseen 1. TYÖNHAKIJAN PERUSTIEDOT OSAAMISKARTOITUS 1 (7) Työnhakijan nimi Sosiaaliturvatunnus Lähiosoite Postinumero Sähköpostiosoite 2. AIKAISEMPI KOULUTUS Postitoimipaikka puh. gsm Pohjakoulutus, suoritusvuosi

Lisätiedot

KYSELY AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN OPISKELIJOILLE TYÖSSÄOPPIMISESTA

KYSELY AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN OPISKELIJOILLE TYÖSSÄOPPIMISESTA KYSELY AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN OPISKELIJOILLE TYÖSSÄOPPIMISESTA Hyvä vastaaja! Kysely on osa kartoitustyötä, jolla keräämme tietoa työssäoppimisesta toisen asteen ammatillisen perustutkinnon opiskelijoilta.

Lisätiedot

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Satu Hekkala Johdanto Tämä artikkeli kertoo Oulun Diakoniaopiston opinto-ohjaussuunnitelman kehittämistyöstä ja esittelee lyhyesti opinto-ohjaussuunnitelman

Lisätiedot

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta virtu.fi sähköiset palvelut lappilaisille Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Käyttäjien osallistuminen suunnitteluprosessiin

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutuksen esittely

Oppisopimuskoulutuksen esittely Oppisopimuskoulutuksen esittely Jyväskylän oppisopimuskeskus Oppisopimuskoulutus on työpaikalla käytännön työssä toteutettavaa ammatillista koulutusta, jota täydennetään oppilaitoksessa järjestettävillä

Lisätiedot

KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT

KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT Opiskelijan nimi Maija-Kerttu Sarvas Sähköpostiosoite maikku@iki.f Opiskelumuoto 1 vuosi Helsinki Tehtävä (merkitse myös suoritusvaihtoehto A tai B) KAS 3A osa II Tehtävän

Lisätiedot

NextMakers-kasvuyritysbarometri. Julkaistu Microsoft Fluxissa

NextMakers-kasvuyritysbarometri. Julkaistu Microsoft Fluxissa NextMakers-kasvuyritysbarometri Julkaistu 9.2.2017 Microsoft Fluxissa NextMakers-kasvuyritysbarometri 1/2017 NextMakers-barometri käsittelee kasvuyrityksille kiinnostavia, ajankohtaisia aiheita. Ensimmäisen

Lisätiedot

AMO prosessin osallistuneiden näkemys ihanneprosessista

AMO prosessin osallistuneiden näkemys ihanneprosessista AMO prosessin osallistuneiden näkemys ihanneprosessista Ninni Saarinen, Annika Kangas & Heli Saarikoski Oulu 13.-14.3. Metsävarojen käytön laitos, Metsäntutkimuslaitos Q menetelmä Menetelmän idea on tutkia

Lisätiedot

JUPINAVIIKOT SYKSY 2014

JUPINAVIIKOT SYKSY 2014 JUPINAVIIKOT SYKSY 2014 Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Matkailu- ja ravitsemisala Julkinen Paavo Nisula Opiskelijakunta JAMKO 2 SISÄLLYSLUETTELO Johdanto... 3 Palautteiden tiivistelmä... 4 5. Mitä

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

AMMATILLISET PERUSTUTKINNOT Huippu-urheiluväylä

AMMATILLISET PERUSTUTKINNOT Huippu-urheiluväylä Suunnitelman laadinta Pvm 15/2 2013 Rakenteen tarkistus Pvm 21/3 2013 Muodollinen tarkistus Pvm 28/3 2013 Suunnitelman hyväksyntä Pvm 17/4 2013 Hyväksytty toisen asteen koulutuslautakunnan jaostossa Pvm

Lisätiedot

OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET

OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET 2013 2020 Kansainvälinen Oulun Eteläinen Vuonna 2020 Alueen koulutus- ja tutkimusorganisaatiot muodostavat kansainvälisesti

Lisätiedot

Kansainvälisen matkailun trendejä Suomen näkökulmasta

Kansainvälisen matkailun trendejä Suomen näkökulmasta Pohjois-Savon matkailun tulevaisuus seminaari 26.01.2010, TahkoSpa, Nilsiä Kansainvälisen matkailun trendejä Suomen näkökulmasta MEGATRENDEJÄ Yeoman, Ian (2008). Tomorrow s Tourist. Scenarios and Trends.

Lisätiedot

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa.

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa. Vertaisarviointikriteerit Arviointialue: Kansainvälisyystoiminta ja strategia versio 1.0./13.9.2016 Kansainvälisen toiminnan suunnittelu 1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen

Lisätiedot

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Informaatiotutkimuksen yhdistyksen seminaari 13.11.2015 Hanna Lahtinen Sisältö 1. Taustaa 2. Tutkimuksen

Lisätiedot

Valttien palaute. Väliraportti AKSELI MAKKONEN

Valttien palaute. Väliraportti AKSELI MAKKONEN Valttien palaute Väliraportti 26.11.2016 AKSELI MAKKONEN 146 vastausta 23.11.2016 mennessä Suurin osa opiskelijoita Millä alalla toimit tai opiskelet? Muu kasvatusala Hoitoala Muu, mikä? Liikunta ja vapaa-aika

Lisätiedot

Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset

Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset Työssäoppimisen valmistelu ja suunnittelu Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset ver 21.11.2013 Taustamuuttujina opiskelijatiedoissa ovat mm. tutkinnon nimi, työssäoppimispaikan nimi, suoritetaanko

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

IT-PÄÄTTÄJÄBAROMETRI 2016 ATEA FINLAND OY

IT-PÄÄTTÄJÄBAROMETRI 2016 ATEA FINLAND OY IT-PÄÄTTÄJÄBAROMETRI 2016 ATEA FINLAND OY It-päättäjäbarometri 2016 Atean it-päättäjäbarometri toteutettiin kuudetta kertaa huhtikuun 2016 aikana sähköisenä kyselylomakkeena. Kyselyyn vastasi määräaikaan

Lisätiedot

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ FSD2387 GERONTOLOGINEN SOSIAALITYÖ: HAASTATTELUAINEISTO 2000 FSD2387 GERONTOLOGICAL SOCIAL WORK: INTERVIEWS 2000 Tämä dokumentti on osa yllä mainittua Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua

Lisätiedot

JUPINAVIIKOT KEVÄT 2014

JUPINAVIIKOT KEVÄT 2014 JUPINAVIIKOT KEVÄT 2014 Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Sosiaali- ja terveysala Julkinen Paavo Nisula Opiskelijakunta JAMKO SISÄLLYS Johdanto... 3 Palautteiden tiivistelmä... 4 5. Mitä mieltä olet

Lisätiedot

Aalto-yliopiston Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun uusien opiskelijoiden tulokyselyraportti Syksyllä-2012 aloittaneet uudet opiskelijat

Aalto-yliopiston Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun uusien opiskelijoiden tulokyselyraportti Syksyllä-2012 aloittaneet uudet opiskelijat Aalto-yliopiston Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun uusien opiskelijoiden tulokyselyraportti Syksyllä-2012 aloittaneet uudet opiskelijat Tiivistelmä Linda Witick/OOP 22.1.2013 Sisällysluettelo 1. Johdanto

Lisätiedot

KYSELY DEGREE PROGRAMME IN SOCIAL SERVICES -ALUMNEILLE (DSS-alumni survey 2015)

KYSELY DEGREE PROGRAMME IN SOCIAL SERVICES -ALUMNEILLE (DSS-alumni survey 2015) KYSELY DEGREE PROGRAMME IN SOCIAL SERVICES -ALUMNEILLE (DSS-alumni survey 2015) Maija Kalm-Akubardia, Diakonia-ammattikorkeakoulu Maija.kalm-akubardia@diak.fi DSS-alumnikysely luotiin ensisijaisesti selvittämään

Lisätiedot

Työhaastattelu näin onnistut haastattelussa Tervetuloa! Työnhakuveturi 11.3.2015 Satu Myller ja Nina Juhava

Työhaastattelu näin onnistut haastattelussa Tervetuloa! Työnhakuveturi 11.3.2015 Satu Myller ja Nina Juhava Työhaastattelu näin onnistut haastattelussa Tervetuloa! Työnhakuveturi 11.3.2015 Satu Myller ja Nina Juhava 10-12 asiantuntijaluentoa vuosittain 1 000 osallistujaa Teemoina mm. työnhaun uudet tuulet, työnantajien

Lisätiedot

HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA

HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA 1 (6) HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA Tohtoriopintojen opetussuunnitelma löytyy tiedekunnan jatko-opinto-oppaasta: www.utu.fi/fi/yksikot/edu/tutkimus/tohtorikoulutus/opinnot/opinto-opas/sivut/home.aspx

Lisätiedot

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa.

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. LUKU 4 YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN TOIMINTAKULTTUURI 4.5 Paikallisesti päätettävät asiat Toimintakulttuuri

Lisätiedot

Yleistä OPE-linjan kanditutkielmista

Yleistä OPE-linjan kanditutkielmista Aineenopettajankoulutuksen opinnäytteet Leena Hiltunen 10.9.2009 Yleistä OPE-linjan kanditutkielmista Tyypillisesti teoreettisia kirjallisuusanalyysejä, joissa luodaan taustaa ja viitekehystä tietylle

Lisätiedot

Vertaisarvioinnin osaamisen lisääminen LaStrada-verkostossa

Vertaisarvioinnin osaamisen lisääminen LaStrada-verkostossa Vertaisarvioinnin osaamisen lisääminen LaStrada-verkostossa Kuinka tavoitteemme täyttyi laatustrategian toimeenpanon hankkeen aikana Miksi vertaisarviointia Yhtenä hankkeen tavoitteena oli lisätä LaStradaverkoston

Lisätiedot

KOULUTUSOHJELMA JA TUTKINTONIMIKE: Artesaani TUTKINNON OSA: Toteuttamisen suunnittelu LAAJUUS: 10 ov TUTKINNON OSAN AMMATTITAITOVAATIMUKSET

KOULUTUSOHJELMA JA TUTKINTONIMIKE: Artesaani TUTKINNON OSA: Toteuttamisen suunnittelu LAAJUUS: 10 ov TUTKINNON OSAN AMMATTITAITOVAATIMUKSET TUTKINTO: Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto KOULUTUSOHJELMA JA TUTKINTONIMIKE: Artesaani TUTKINNON OSA: Toteuttamisen suunnittelu LAAJUUS: 10 ov TUTKINNON OSAN AMMATTITAITOVAATIMUKSET TUTKINNON

Lisätiedot

Vasu2017. Järvenpään kaupungin varhaiskasvatussuunnitelmaprojekti

Vasu2017. Järvenpään kaupungin varhaiskasvatussuunnitelmaprojekti Vasu2017 Järvenpään kaupungin varhaiskasvatussuunnitelmaprojekti Mervi Tuominen 29.11.2016 Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet Yhdenmukaisuus esiopetussuunnitelman ja perusopetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ. Petri Haltia Osataan!-seminaari

OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ. Petri Haltia Osataan!-seminaari OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ Petri Haltia Osataan!-seminaari 27.9.2012 KESU 2011-2016: KORKEAKOULUJEN AIKUISKOULUTUKSELLA LAAJENNETAAN JA PÄIVITETÄÄN OSAAMISTA Lähtökohtia Lähes kolmasosalla korkeakouluihin

Lisätiedot

Tvt:n opetuskäytön koulutuksen ja tuen suunnittelu opetushenkilökunnalle Esimerkki TieVie-koulutuksessa tehdystä kehittämishankkeesta

Tvt:n opetuskäytön koulutuksen ja tuen suunnittelu opetushenkilökunnalle Esimerkki TieVie-koulutuksessa tehdystä kehittämishankkeesta Tvt:n opetuskäytön koulutuksen ja tuen suunnittelu opetushenkilökunnalle Esimerkki TieVie-koulutuksessa tehdystä kehittämishankkeesta Niina Oikarinen niina.oikarinen@oulu.fi Alustuksen aiheet Kehittämishanke

Lisätiedot

Kuinka turvaat työllisyytesi?

Kuinka turvaat työllisyytesi? Kuinka turvaat työllisyytesi? Ida Mielityinen Akava Työurat ja osaaminen koetuksella 20.9.2016 Esimerkkejä tulevaisuuden ammateista ihmisten keinotekoisten kehonosien valmistajat nano-teknikot, geneettisten

Lisätiedot

AHOT-OPAS TOISELLE ASTEELLE

AHOT-OPAS TOISELLE ASTEELLE AHOT-OPAS TOISELLE ASTEELLE Sisällys AIKAISEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN (AHOT)... 3 Mitä on AHOT?... 3 Millaisesta osaamisesta AHOTointia voi hakea?... 4 Osaamisen osoittaminen,

Lisätiedot

Valtakunnallinen Työnjohtokoulutuskokeilu. Raporttien yhteenveto vuodelta 2011

Valtakunnallinen Työnjohtokoulutuskokeilu. Raporttien yhteenveto vuodelta 2011 Valtakunnallinen Työnjohtokoulutuskokeilu Raporttien yhteenveto vuodelta 2011 Verkostotapaaminen 19.4.2012 Seurantatietoja Aloittaneet, valmistuneet ja keskeyttäneet opiskelijat koulutusaloittain 300 259

Lisätiedot

KILTA 2011 2014 Kilpailukykyä ja laatua ammatilliseen koulutukseen huippuosaamisella

KILTA 2011 2014 Kilpailukykyä ja laatua ammatilliseen koulutukseen huippuosaamisella KILTA 2011 2014 Kilpailukykyä ja laatua ammatilliseen koulutukseen huippuosaamisella Laatua kaikille, omat polut huippuosaajille! Miten vastata lahjakkaiden ja motivoituneiden nuorten tarpeisiin? Miten

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Juho Tiili, Markus Aho, Jarkko Peltonen ja Päivi Viitaharju n koulutusyksikössä opetusta toteutetaan siten, että saman opintokokonaisuuden opintojaksot

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8. Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.2014 10:31:45 2014 TULOKSET N=18, vastausprosentti keskimäärin 60,

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä Viestinnän pääosasto KANSALAISMIELIPITEEN SEURANNAN YKSIKKÖ Bryssel, 15/10/2008 ILMASTONMUUTOS Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

Lisätiedot

RAPORTTI TUUTOROINNIN PALAUTEKYSELYSTÄ 2010 Helena Collin

RAPORTTI TUUTOROINNIN PALAUTEKYSELYSTÄ 2010 Helena Collin RAPORTTI TUUTOROINNIN PALAUTEKYSELYSTÄ 2010 Helena Collin Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Miksi tuutoriksi hakeuduttiin?... 4 3. Tuutorin tehtävien arvioiminen... 5 4. Väittämien toteutuminen... 7 5. Miten

Lisätiedot

JUPINAVIIKOT SYKSY 2014

JUPINAVIIKOT SYKSY 2014 JUPINAVIIKOT SYKSY 2014 Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Liiketalouden ala Julkinen Janne Parri Opiskelijakunta JAMKO SISÄLLYS 10TUJohdantoU10T... 3 10TUPalautteiden tiivistelmäu10t... 4 10TU5. Mitä

Lisätiedot

Kotoutuminen työelämään tutustumalla Turvapaikanhakijoiden osaamisen kartoittaminen ja nopean työllistymisen pilottiprojektin tuloksia

Kotoutuminen työelämään tutustumalla Turvapaikanhakijoiden osaamisen kartoittaminen ja nopean työllistymisen pilottiprojektin tuloksia Punainen Risti, Varsinais-Suomen piiri Kotoutuminen työelämään tutustumalla Turvapaikanhakijoiden osaamisen kartoittaminen ja nopean työllistymisen pilottiprojektin tuloksia 2.2.2016 Satakunnan alueellinen

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA

SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA 1 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kansainvälisen toiminnan arvot ja visio... 3 3. Kansainvälisen toiminnan Strategiset tavoitteet... 3 4. Kansainvälinen toiminta... 5 4.1 Kansainvälisen toiminnan

Lisätiedot

Kotunet. - julkaisuja 1. Kehitysvammaliiton jäsenkysely: toiminnalla jäsenten kannatus. Leena Matikka. Sisältö. Julkaisija

Kotunet. - julkaisuja 1. Kehitysvammaliiton jäsenkysely: toiminnalla jäsenten kannatus. Leena Matikka. Sisältö. Julkaisija Kotunet - julkaisuja 1 Sisältö Kehitysvammaliiton monipuolisella toiminnalla jäsenten kannatus 2 Kyselyn toteutus 2 Vastausten edustavuus 3 Vastanneiden henkilöiden kuvailu 4 Tulokset 4 Leena Matikka Kehitysvammaliiton

Lisätiedot

Aloituskysely 2016 tulokset

Aloituskysely 2016 tulokset Perustutkintokoulutus VALMA-koulutus Vastaajia 474, vastausprosentti 80 % Aloituskyselyn toteutus syksyllä 2016 Aloituskysely toteutettiin Luovissa syyskuussa. Kyselyyn kohderyhmänä olivat syksyllä 2016

Lisätiedot