Lentogeofysikaaliset anomaliat geologiset lähtökohdat. Meri-Liisa Airo

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lentogeofysikaaliset anomaliat geologiset lähtökohdat. Meri-Liisa Airo"

Transkriptio

1 Etelä-Suomen yksikkö Q 16.2/2007/ Espoo Lentogeofysikaaliset anomaliat geologiset lähtökohdat Kooste Helsingin yliopiston Kiinteän maan geofysiikan FM-seminaarista Meri-Liisa Airo

2 Tiivistelmä Oheinen raportti on kooste Kiinteän maan geofysiikan FM-seminaarista Lentogeofysikaaliset anomaliat geologiset lähtökohdat, joka pidettiin Helsingin yliopistolla Kumpulassa keväällä Koko Suomen kattavat lentogeofysikaaliset aineistot tarjoavat erinomaisen pohjan monipuoliseen sekä havainnointiin perustuvaan että numeeriseen geo-tutkimukseen. Vaikka GTK:ssa näitä aineistoja on hyödynnetty jo yli 50 vuoden ajan, on niiden tuntemus ja luonteva käyttö geo-alan opiskelijoiden piirissä vähäistä. FM-seminaari pyrki tuomaan opiskelijoille tuntumaa siitä, mihin ja miten lentogeofysikaalisia aineistoja voidaan käyttää ja minkälaisia geologisia piirteitä niiden pohjalta voidaan tulkita. Seminaarikurssilla tutustuttiin lentogeofysiikan ajankohtaisiin tutkimusaiheisiin luentojen ja oppilasseminaarien muodossa. Kurssin suorittamiseen liittyi kirjallisuuteen perustuva sekä kirjallinen että suullinen seminaariesitys valitusta aiheesta. Oppimateriaali koostui alan keskeisistä ja viimeaikaisista painetuista ja verkkojulkaisuista. Seminaariaiheita muokattiin osallistujien aiempien opintojen ja kiinnostuksen mukaisesti. Lentogeofysikaalisista aineistoista magneettinen aineisto on suositussa asemassa monipuolisen sisältönsä ja prosessoitavuutensa ansiosta. Aeromagneettinen aineisto antaa kokonaiskuvan tutkimusalueen kallioperän rakenteiden ja kivilajien vaihtelusta. Siitä voidaan tulkita esimerkiksi kallioperän rikkonaisuutta tai geologisten prosessien vaikutusta kallioperään. Mitattu aeromagneettinen anomalia muodostuu eri tekijöiden vaikutuksesta. Seminaarityössä 1 kuvataan magneettisen anomalian taustalla olevia maapallon sisäistä ja ulkopuolista magneettikenttää, mittausjärjestelmästä johtuvia anomalioita sekä ihmisen toiminnasta johtuvia anomalioita. Geologisten tekijöiden vaikutusta magneettiseen anomaliaan kuvataan seminaarityössä 2. Työhön on koottu magneettisen tulkinnan kannalta tärkeimpiä kivien magneettiseen mineralogiaan ja magneettisiin ominaisuuksiin liittyviä tekijöitä. Lentogeofysiikan aineistojen geologista tulkintaa täydentää magneettisen, sähkömagneettisen ja radiometrisen aineiston yhteiskäyttö. GIS-tulkinnan työkaluina lentogeofysikaalisista aineistoista tuotetaan teemakarttoja erilaisiin sovelluksiin niin geologiseen kartoitukseen ja tutkimukseen kuin esimerkiksi maankäytön suunnitteluun. Aeromagneettisen aineiston prosessointi ja jatkokäsittely antaa lisäarvoa sen tulkittavuuden kannalta. Seminaarityössä 3 on tutustuttiin lentogeofysikaalisten aineistojen integroituun tulkintaan sekä erilaisiin yleisesti käytössä oleviin magneettisen aineiston suodatusmenetelmiin. Lentogeofysiikan perusteella tulkitaan maankamaran ylimmän osan, pintamaiden ja kallioperän ylimmän muutaman kilometrin geofysikaalisten ominaisuuksien vaihtelua. Seismiset menetelmät kuvaavat kallioperää syvemmältä. Seminaarityössä 4 verrattiin seismisen ja aeromagneettisen aineiston tulkintaa sekä yhteisiä petrofysikaalisia tekijöitä.

3 1 Sisällysluettelo 1. Aeromagneettiseen anomaliaan vaikuttavat tekijät Tuija Luhta Geofysiikan seminaari 1_TLuhta.pdf 2. Geologisten tekijöiden vaikutuksesta aeromagneettisiin anomalioihin Marianne Malm Geofysiikan seminaari 2 MMalm.pdf 3. Lentogeofysiikka työkaluna GIS-tulkinnassa Suvi Heinonen Geofysiikan seminaari 3 SHeinonen.pdf 4. Aeromagneettisten ja seismisten aineistojen yhteistulkinta Johanna Keskinen Geofysiikan seminaari 4 JKeskinen.pdf

4 Kuva 1: Geologian tutkimuskeskuksen matalalentomittauskone. Kuvalähde: ( ) Aeromagneettiseen anomaliaan vaikuttavat tekijät Tuija Luhta, 2006 Helsingin Yliopisto, Geofysiikan osasto Kiinteän maan geofysiikan seminaarityö 1

5 Sisällysluettelo 1.Tiivistelmä Johdanto Maapallon sisäinen magneettikenttä Päämagneettikenttä Geodynamo magneettikentän lähteenä Sekulaarimuutos Mittaaminen ja kuvaaminen Päämagneettikenttä aeromagneettisissa mittauksissa Kuoren magneettikenttä Maapallon ulkopuolinen magneettikenttä Maan ulkopuolisen kentän synty ja muoto Ulkopuolisen kentän havainnointi ja huomioiminen mittaustuloksissa Ihmisen aikaansaamat anomaliat Mittausjärjestelmän aiheuttamat anomaliat Yhteenveto Viitteet

6 1. Tiivistelmä Lentokoneesta tehtävät, aeromagneettiset, magneettikentän mittaukset antavat materiaalia maankuoren geofysikaaliseen tutkimukseen. Magneettikentällä on monta osatekijää, joista osa on hyödyllisiä. Osa taas pyritään poistamaan mittaustuloksista, jotta saadaan halutut ilmiöt esille. Magneettikentän osatekijöitä ovat maan ytinmessä syntyvä päämagneettikenttä, maankuoren magneettikenttä, maapallon ulkopuolinen magneettikenttä, ihmisen aiheuttamat magneettiset tekijät ja mittausjärjestelmän aiheuttama magneettisuus. 2. Johdanto Geofyysikko voi tutkia maa ja kallioperää monenlaisten fysikaalisten ilmiöiden avulla. Yksi tärkeimmistä ja parhaiten tunnetuista geofysikaalista ilmiöistä on magneettikenttä. Magneettikenttää voidaan mitata maankamaralla, satelliiteista tai lentomittauksin. Magneettikentän lentomittaukset eli aeromagneettiset mittaukset antavat yksityiskohtaista tietoa magneettikentästä laajoilta alueilta. Suomessa Geologian Tutkimuskeskus on tehnyt geofysikaalisia lentomittauksia 1950 luvulta lähtien. Käytännöllisesti katsoen koko Suomi on kartoitettu kahteen kertaan. Ensin 150m korkeudella ja 400m linjavälein lennettynä ja toisessa vaiheessa 30m korkeudella ja 200m linjavälein. Lennoilla on mitattu maan magneettikenttä, maankamaran sähkömagneettinen kenttä ja luonnon taustasäteily. (Peltoniemi, 2005). Aeromagneettisten mittausten tavoitteena on saada anomaliakarttoja, joita tulkitsemalla voidaan muodostaa kuvaa kallioperästä. Lentokoneesta mitattuun magneettikenttään vaikuttavat useat eri tekijät ja niiden vaikutus on tunnettava, jotta mittaustuloksista saadaan eristettyä kallioperän aiheuttama anomalia. Mitatun magneettikentän muodostavat maapallon sisäinen magneettikenttä mukaanlukien kallioperän aiheuttama magneettikenttä, maapallon ulkopuolinen magneettikenttä, ihmisen toiminnan aiheuttamat magneettikentät ja mittausjärjestelmän aiheuttamat magneettikentät. (Hautaniemi et al., 2005). Seuraavissa kappaleissa käsitellään kutakin näistä osakentistä erikseen. Geomagneettinen kenttä on heikko. Suurimmat arvot ovat noin nt ja niitä mitataan magneettisilla navoilla. Pienimmmät arvot ovat nt:n luokkaa löytyen päiväntasaajalta. Sekä ajan että paikan suhteen keskimääräinen kenttä on yli 99%:sesti peräisin maan ytimestä. Paikallisesti kallioperä tai ihmisen toiminta saattaa kuitenkin aiheuttaa suuriakin magneettikenttiä. Auringon aktiivisuuteen liittyvä lähiavaruuden säätila puolestaan aiheuttaa ajasta riippuvia magneettikenttiä. (Nevanlinna, 2002). 3. Maapallon sisäinen magneettikenttä Luonnollisia magneettikenttiä syntyy maapallolla kolmessa alueessa: maapallon nesteytimen pintakerroksissa noin 2900 km syvyydellä, maapallon kuorikerroksessa alle 50 km syvyydessä ja maapallon lähiavaruudessa. Tässä kappaleessa käsitellään ytimessä syntyvää ns. päämagneettikenttää ja kuoren aiheuttamaa magneettikenttää. Maapallon ulkopuolista magneettikenttää käsitellään seuraavassa kappaleessa. Päämagneettikenttää, 3

7 sekulaarimuutosta ja magneettikentän mittaamista ja kuvaamista käsittelevät luvut on kirjoitettu pääosin Nevanlinnan geomagnetismia käsittelevän julkaisun perusteella. (Nevanlinna, 2002). 3.1 Päämagneettikenttä Geodynamo magneettikentän lähteenä Maan päämagneettikentän tarkkaa syntytapaa ei tunneta. Tällä hetkellä yleisesti hyväksytty selitys on, että maan ytimessä on niin kutsuttu geodynamo, joka ylläpitää magneettikenttää. Kuva 2 :Geodynamo: Ytimen johtavan nesteen liikkeet (siniset, kuprulla olevat osat) venyttävät magneettikentän viivoja. Lopputuloksena on vuorovaikutus, joka ylläpitää m agneettikenttää. ( Julien Aubert). kuvalähde:www.ipgp.jussieu.fr/pages/ php ( ) Maan rautanikkeliytimen sula osa on hyvin sähköä johtavaa ainesta. Ydinaineen virratessa maan magneettikentässä siihen syntyy induktiosähkövirtoja, jotka puolestaan synnyttävät magneettikenttää. Jos ydinneste ei virtaisi, Maan magneettikenttä katoaisi muutamassa kymmenessätuhannessa vuodessa. Maalla on koko historiansa ajan kuitenkin ollut huomattavan vahva magneettikenttä, joten jonkin mekanismin täytyy ylläpitää ydinvirtauksia. 4

8 Todennäköisimpänä virtausten aiheuttajana pidetään ytimen sisällä tapahtuvaa radioaktiivista hajoamista, jossa vapautuu lämpöenergiaa. Tällöin syntyy konvektiovirtauksia, joissa kuuma ydinaine nousee pinnalle ja jäähtyy ja painuu taas jäähdyttyään syvyyksiin. Maan pyörimisliikkeen aiheuttama Coriolisvoima muuttaa konvektiovirtaukset ytimessä pyörteisiksi. Syntyy suurinpiirtein maan pyörimisakselin suuntaisia, rakenteeltaan käämiä muistuttavia virtauksia, joihin indusoituu sähkövirtaa. Sähkövirta puolestaan synnyttää magneettikentän, joka on saman suuntainen kuin alkuperäinen magneettikenttä. Magneettikenttää synnyttävä geodynamo siis muuntaa mekaanista energiaa magneettiseksi energiaksi. Maan magneettikentän ylläpitämiseen tarvittava teho on noin miljoona megawattia. Maan ytimessä arvellaan olevan muutaman tuhannen kilometrin laajuista pyörrekeskusta. Coriolisvoiman vaikutuksesta syntyvät pyörteet vahvistavat toistensa magneettikenttää ja syntyy keskimäärin dipolikenttää muistuttava magneettikenttä. Pyörrekeskusten sijainti voidaan havaita maan pinnalla laajoina alueina, joissa magneettikentän suunta ja voimakkuus poikkeaa suuresti dipolikentän arvosta. Yksi tällainen alue sijaitsee Siperian alapuolella, ytimen pintakerroksissa. Sen vaikutus huomataan mm. deklinaation muutoksina niin, että vielä Suomessakin kompassineulat osoittavat n. 25 itään magneettisen pohjoisnavan suunnasta Sekulaarimuutos Ytimen virtaukset muuttuvat jatkuvasti ja niinpä maan magneettikenttä muuttuu ajan funktiona. Lyhytaikaisia muutoksia aiheuttaa maapallon ulkopuolinen kenttä, jota käsitellään kappaleessa neljä. Hitaammin tapahtuvaa, ytimestä aiheutuvaa muutosta kutsutaan sekulaarimuutokseksi. Sekä magneettikentän suunta että intensiteetti muuttuvat. Muutoksen nopeus ja suunta vaihtelee. Tällä hetkellä maapallon kokonaiskenttä on heikkenemässä noin kahdenkymmenen nanoteslan vuosivauhtia. Paikallisesti magneettikenttä saattaa kuitenkin jopa vahvistua. Magneettiset navat ovat jatkuvasti liikkeessä ja magneettikentän suunta vaihtelee. Paleomagneettisten tulosten perusteella navat vaeltavat aluella, joka tuottaa pitkän aikavälin napakeskiarvoksi maantieteellisen navan paikan. Tämän hitaamman vaelluksen lisäksi navat liikkuvat päivittäin ellipsinmuotoista rataa, jonka keskipistettä pidetään navan varsinaisena paikkana. Pohjoisnavan tämänhetkinen siirtymisvauhti on noin neljäkymmnetä metriä päivässä pohjoiseen päin (http://antwrp.gsfc.nasa.gov/apod/ap html, ). Suurimpia magneettikentän muutoksia ovat napaisuuden käännökset, joita tapahtuu keskimäärin muutamia miljoonassa vuodessa. Napaisuuden vaihtuessa magneettikentän suunta muuttuu 180. Paleomagneettiset mittaukset ovat osoittaneet, että maapallon magneettikenttä on ollut pääosin dipolaarinen ja keskimäärin pyörimisakselin suuntainen koko historian ajan, mutta sen napaisuus on vaihdellut. Vaihtelulla ei ole mitään säännöllistä aikaväliä. Itse muutos tapahtuu kohtuullisen nopeasti. Sitä edeltää magneettikentän huomattava heikkeneminen, jonka jälkeen napaisuus saattaa vaihtua jopa vain tuhannessa vuodessa. Nykyinen napaisuus on kestänyt noin 0,75 mijoonaa vuotta. Magneettikentän viimeaikainen käyttäytyminen saattaa viitata siihen, että uusi kääntymisprosessi on käynnistynyt. 5

9 3.1.3 Mittaaminen ja kuvaaminen Maan magneettikenttää seurataan jatkuvasti. Säännölliset mittaukset aloitettiin ensimmäisenä Pariisin Observatoriossa vuonna Siitä tähän päivään verkko on laajentunut käsittämään parisataa observatoriota, tuhansia miehittämättömiä tai väliaikaisia mittausasemia ja muutamia satelliitteja. Aluksi kenttä mitattiin käsityönä ja mittauksia saatiin korkeintaan muutamia päivässä. Nykyään mittaukset tehdään automaattisilla magnetometreillä, jotka mittaavat kentän tarvittaessa useita kertoja minuutissa ja noin yhden nanoteslan tarkkuudella. Kentästä mitataan suunta ja intensitetti. Pääkenttä on yli 99%:a keskimääräisestä kokonaiskentästä. Kenttää voidaan kuvata moninapaisten eli multipolisten magneettien avulla. Yksinkertaisin tällainen magneetti on dipoli, jolla on kaksi napaa. 80% geomagneettisesta kentästä voidaan kuvata maan keskipisteeseen sijoitetun, pyörimisakselin suhteen 11 kallistetun dipolin avulla. Moniin geofysikaalisiin laskelmiin dipolimalli on riittävän tarkka. Tarkempi malli saadaan, kun lisätään siihen myös korkeamman asteen multipolimagneetteja. Geofysikaalisissa laskelmissa käytetään yleensä IGRF mallia (International Geomagnetic Reference Field). Se on kansainvälinen geomagneettinen vertailukenttä, joka laaditaan viiden vuoden välein. Uusin malli on julkaistu vuonna Se sisältää multipoleja astelukuun 13 asti. Magneettisten observatorioiden ja satelliittien mittauksia hyväksi käyttäen voidaan kullekin multipolille laskea kertoimet, joita käyttämällä saadaan malli, joka vastaa parhaalla mahdollisella tavalla maan päämagneettikenttää. Mallin kertoimia hyväksi käyttäen voidaan laskea päämagneettikentän arvot halutussa pisteessä, tiettynä ajankohtana Päämagneettikenttä aeromagneettisissa mittauksissa Aeromagneettisissa mittauksissa ei olla kiinnostuneita maan ytimessä syntyvästä magneettikentästä, vaan kuoren aiheuttamasta osuudesta. Pääkentän osuus mittaustuloksista häivytetään poistamalla mittaustuloksesta IGRF mallin antama arvo mittauspaikalle ja ajalle. Suomalaisten mittausten ollessa kyseessä, vertailukenttänä käytetään vuoden 1965 vahvistettua IGRF mallia (Definitive Geomagnetic Reference Field 65). Mittaushetken arvo muutetaan sekulaarimuutoskertoimien avulla vuoden 1965 arvoksi ja siitä poistetaan DGRF kentän arvo. Jäljelle jää alueellinen anomalia, jonka arvo on tyypillisesti 400:sta 800:aan nanoteslaa. (Korhonen, 2005). Kuvassa kolme on vuoden 1965 DGRF kenttä ja magneettinen anomaliakenttä Suomessa. Kuvasta voidaan nähdä DGRF kentän olevan hyvin säännöllinen ja voimakkuudeltaan suuri verrattuna anomaliakenttään, joka on jäänyt jäljelle, kun mittauksista on poistettu DGRF kentän osuus. Alkuperäisissä mittaustuloksissa kuoren aiheuttamat anomaliat hukkuvat vahvan päämagneettikentän alle. 6

10 Kuva 3: DGRF65.0 mallikenttä ja magneettinen anomaliakenttä Suomessa. Kuva on muokattu lähteistä: Hautaniemi et al., 2005, kuva 24 ja liite Kuoren magneettikenttä Maapallon kuorikerroksen magneettiset materiaalit tuovat oman osansa maan magneettikenttään. Keskimäärin kuorikerroksen osuus on alle 1%, mutta paikallisesti kuoren aiheuttama kenttä voi jopa ylittää päämagneettikentän voimakkuuden. (Nevanlinna) Kuorikerrosta syvemmällä maankamarassa magneettisia kenttiä syntyy vasta ytimessä. Kuoren ja ytimen välissä oleva vaippa ei ole sähköisesti johtavaa (ainakaan merkittävässä määrin), joten siinä ei voi syntyä sähkövirrasta johtuvaa magneettikenttää, kuten sulassa ytimessä. Toisaalta vaipan materiaali on niin kuumaa, ettei siinä enää ilmene mineraalien aiheuttamaa magneettisuutta kuten kuoressa, koska magneettisten aineiden Curie piste on ylitetty. Kuoren aiheuttama magneettikenttä on se anomalia, joka aeromagneettista mittauksista halutaan saada esille. Sen avulla voidaan esimerkiksi tulkita kallioperän rakennetta ja koostumusta, etsiä malmeja ja tutkia pohjavesivaroja (Korhonen 2005). Magneettisen anomalian aiheuttavat kallioperässä olevat magneettiset mineraalit. Kuoren magneettikenttään vaikuttaa kaksi osatekijää: indusoitunut magneettikenttä ja remanentti magneettikenttä. Indusoituneen magneettikentän voimakkuus riippuu ulkopuolisen kentän 7

11 (päämagneettikenttä) voimakkuudesta ja kallioperän magnetoituvuudesta, suskeptibiliteetista. Indusoitunut osuus kentästä muuttuu jatkuvasti päämagneettikentän mukana. Remanentti magnetismi on lukkiutunut ferri ja ferromagneettisiin mineraaleihin niiden syntyhetkellä. Myöhemmin remanenttia magnetismia voi syntyä näiden magneettisten mineraalien järjestyessä uudestaan esim. kallioperän rapauduttua hienorakeiseksi ja rapautumistuotteiden sedimentoituessa ja järjestyessä vallitsevan magneettikentän suuntaisiksi. Kallioperän remanentti magnetismi muuttuu geologisten prosessien seurauksena ja kulloinkin vallitsevan magneettikentän mukaan. Se ei kuitenkaan muutu välittömästi päämagneettikentän muuttuessa kuten indusoitunut kenttä(airo, , Korhonen, 2005). Monet kivilajit voidaan tunnistaa niiden antaman magneettisen jäljen perusteella. Kallioperän rakenteet näkyvät magneettisen anomalian raja kohtina ja erilaisina muotoina. Geologiset prosessit muuttavat kivilajeja. Kallioperän historiaa voidaan päätellä siinä tapahtuneiden magneettisten muutosten avulla. Monenlaiset olosuhteet voivat kuitenkin luoda samanlaisen anomalian. Kuoren rakenteen tarkempaan tulkintaan tarvitaan myös muita kuin magneettisia mittaustuloksia. Aeromagneettisten tulosten lisäksi käytetään hyödyksi mm. sähkömagneettisia ja radiometrisiä lentomittaustuloksia, alueen topografiaa, tunnettua geologista rakennetta ja maastomittauksia. Kuoren aiheuttamia anomalioita kutsutaan geologisiksi anomalioiksi. (Airo, ). 4. Maapallon ulkopuolinen magneettikenttä Maapallon magneettikentästä pieni osa, keskimäärin alle 1%, syntyy maapallon ulkopuolella. Tämä ulkopuolinen kenttä syntyy auringon hiukkas ja lyhytaaltosäteilyn ionisoiman ilmakehän sähkövirtauksista. Hetkellisesti ulkoinen kenttä saattaa olla useita prosentteja pysyvän kentän arvosta. Maan magneettikentän lyhytaikaista vaihtelua, joka johtuu maan ulkopuolisesta kentästä, kutsutaan transienttivaihteluksi. Tämä kappale on kirjoitettu pääosin Nevanlinnan geomagnetismista kertovan julkaisun Greenin luoentomonisteen pohjalta (Nevanlinna, 2002, Green, 2006) Maan ulkopuolisen kentän synty ja muoto Kuvassa neljä on kaavakuva maan ulkopuolisesta magneettikentästä. Magnetopaussiksi kutsutaan rajaa, jonka sisäpuolella maan ytimen synnyttämä kenttä on hallitseva ja ulkopuolella taas hallitsee pääasiassa auringosta peräisin oleva planeettainvälinen magneettikenttä. Auringon puolella magnetopaussi painuu aurinkotuulen vaikutuksesta noin 6 10 maan säteen päähän maapallosta. Yöpuolella se venyy pitkäksi magneettiseksi hännäksi, joka ulottuu satojen tai jopa tuhansien maan säteiden päähän. Magnetopaussin sisäpuolelle siis rajautuu maan oma magneettikenttä, joka lähellä maan pintaa muistuttaa pitkälle dipolimagneetin kenttää. Aurinkotuuli koostuu auringosta liikkeelle lähteneistä varatuista hiukkasista, plasmasta. Magneettikenttään joutuneet varatut hiukkaset muuttavat suuntaansa, joten maan oma magneettikenttä pakottaa suurimman osan aurinkotuulesta kiertämään maapallon ohi. Tästä syntyy sähköisiä virtauksia magnetopaussiin. Virtaukset synnyttävät magneettikenttiä, jotka vaikuttavat maan magneettikenttään. 8

12 Kuva 4: Maan ulkopuolinen magneettikenttä. Lähde:http://ssdoo.gsfc.nasa.gov/education/lectures/magnetosphere/Figure_4.jpg ( ) Jonkin verran hiukkasia pääsee magnetopaussin sisäpuolelle magneettikentän avoimia viivoja pitkin. Avoimet viivat päättyvät napa alueille, joissa nämä hiukkaset aiheuttavat paljon magneettisia häiriöitä. Revontulet syntyvät maan ilmakehään tunkeutuneiden varautuneiden hiukkasten törmäillessä ilmakehän hiukkasiin. Revontuliin liittyy vahvoja magneettisia häiriöitä. Normaali häiriöisyys napa alueilla on nT luokkaa ja magneettikentän mittaus siellä onkin varsin haasteellista. Aurinkotuulen voimakkuus vaihtelee suuresti ja myöskin sen mukana kulkevan magneettikentän suunta. Jos aurinkotuuli on voimakasta ja sen kenttä sattuu olemaan sellaisessa suunnassa, että se pystyy liittymään maan magneettikenttään, on seurauksena magneettinen myrsky. Magneettinen myrsky aiheuttaa voimakkaita magneettisia häiriöitä maan pinnalla. Niiden voimakkuus voi olla jopa 5000nT ja nopeimmat aikamuutokset 10nT/s. Auringon toiminnan vaihteluista riippuvaa maapallon lähiavaruuden ominaisuuksien, ja siten magneettisen häiriöisyyden vaihtelua, kutsutaan avaruussääksi. Noin 50km:n korkeuteen asti maan ilmakehä on käytännöllisesti katsoen elektromagneettinen tyhjiö km:in korkeudella on ionosfääri, jossa auringon ultraviolettisäteily inonisoi hiukkasia. Ionosfäärin hiukkaset liikkuvat maan pyörimisliikkeen 9

13 ja auringon ja kuun vetovoiman vaikutuksesta. Näiden vaikutuksesta ionosfääriin, päiväntasaajan paikkeille, syntyy kaksi aurinkoa kohti kääntynyttä virtausta, joita kutsutaan päiväntasaajan elektrojeteiksi. Elektrojetit aiheuttavat magneettikentän, joka vaikuttaa mitattavaan kenttään maan pinnalla. Elektrojettien vaikutus vaihtelee säännöllisesti leveyspiirin, vuorokauden ja vuodenajan mukaan. Päivittäinen vaihtelu on maksimissaan 50 nt:n luokkaa. Ionosfäärin sähkövirrat indusoivat myös sähkövirtoja maan kuoreen. Nämä virrat puolestaan tuovat oman osansa maan magneettikenttään. 4.2 Ulkopuolisen kentän havainnointi ja huomioiminen mittaustuloksissa Maan ulkopuolista magneettikenttää havainnoidaan jatkuvasti observatoriomittauksin. Pitkän ajan keskiarvona saadaan kunkin aseman magneettisten mittausten normaaliarvot, joihin vertaamalla voidaan määrittää päivittäisen häiriön suuruus. Mittaustuloksista lasketaan erilaisia avaruussään aktiivisuuslukuja. Lisäksi kukin päivä määritellään avaruussään aktiivisuuden mukaan asteikkolla rauhallisesta hirmumyrskyyn. Aeromagneettisia mittauksia kannattaa tehdä vain avaruussään suhteen hiljaisina päivinä. Rauhattomina päivinä kentän häiriöisyys voi vaihdella suuresti pienelläkin alueella, eivätkä mittaustulokset ole luotettavia. Häiriöisyyden sallittu maksimiarvo riippuu halutusta mittaustarkkuudesta. Päivän avaruussää saadaan joltain läheiseltä observatoriolta. Hiljaisinakin päivinä avaruussää aiheuttaa mittaustuloksiin vaikuttavia häiriöitä. Aeromagneettisten mittausten aikaan avaruussään aiheuttamat häiriöt mitataan maa aseman avulla. Asema perustetaan mahdollisimman lähelle tutkittavan alueen keskustaa, magneettisesti häiriöttömälle paikalle. Kun aseman normaali magneettikenttä tunnetaan, voidaan sen mittauslukemista nähdä avaruussään aiheuttama muutos ja tämä voidaan eliminoida lentomittaustuloksista ( Hautaniemi et al., 2005 ) 5. Ihmisen aikaansaamat anomaliat Ihmisen toiminta aiheuttaa häiriöitä aeromagneettisiin mittauksiin. Näitä häiriöitä kutsutaan kulttuurianomalioiksi. Kulttuurianomalia on mikä tahansa osa magneettikenttää, jonka syntyperä ei ole maan ytimessä, kuoressa tai lähiavaruuden magneettikentissä. Asutuilla alueilla kulttuurianomaliat voivat olla huomattavan voimakkaita ja peittää alleen kiinnostuksen kohteena olevien geologisten muodostumien aiheuttamat heikommat signaalit. Kulttuurianomalia on yleensä selvärajainen ja eristynyt voimakkaan anomalian alue. Geologiset anomaliat ovat jatkuvia ja laaja alaisempia. Ihmisen toiminnan vaikutus voidaan poistaa lentämällä tarpeeksi korkealla, mutta silloin häviävät myös pienemmät yksityiskohdat geologisesta anomaliasta. Kulttuurianomalioiden havaitsemiseen ja poistoon on koitettu löytää automaattisia menetelmiä, mutta kulttuurianomalian voimakkuus ja taajuus muistuttavat suuresti pintageologian aiheuttamia anomalioita, joten niitä on vaikea tunnistaa (Cuss, 2003, Airo et al., in prep.). Lisäksi joissain tutkimuksissa saatetaankin haluta säilyttää osa kulttuurianomalioista. Rakennusten ja voimalinjojen aiheuttamalle anomalialle ei liene paljon käyttöä, mutta esimerkiksi maantäyttöalueiden tai kaatopaikkojen aiheuttamat anomaliat voivat olla arvokkaita ympäristötutkimuksessa. Tällä hetkellä ainut luotettavaksi havaittu menetelmä kulttuurianomalioiden käsittelyyn on niiden poistaminen mittaustuloksista käsityönä. Mittauksia tekevässä lentokoneessa on 10

14 videokamera, joka kuvaa lennettyä linjaa. Sen perusteella voidaan tunnistaa anomalian lähteitä. Tämä on kuitenkin hyvin aikaa vievää. Nopeampi menetelmä on tunnistaa anomaliakohteita topografisen kartan avulla. Tarpeeksi tarkalta kartalta löytyvät rakennukset, voimalinjat, maantäyttöalueet, kaivokset ym. anomaliaa aiheuttavat kohteet. Kaikkea ei kuitenkaan kartalta löydy ja sellaisten kohteiden tarkastamisessa videonauhoista on apua. Tarvittaessa voidaan käydä paikan päällä katsomassa, mikä anomaliaa aiheuttaa. Vanhemmista kartoista voi olla apua etsittäessä esimerkiksi vanhoja kaivoksia tai maantäyttöalueita, jotka aiheuttavat anomalioita, mutta jotka on maisemoitu niin hyvin, ettei niitä enää erota luonnosta. (Cuss, 2003) Anomalian korjauksessa vaikeutena on löytää sopiva magneettinen korjaus. Jos kenttää korjataan liikaa tai liian vähän, voidaan hävittää kulttuterianomaliakohteen läheisyydessä oleva geologinen anomalia. Anomaliaa aiheuttavia kohteita ovat mm. maatilat, tehtaat, isot talot, kaatopaikat, kaivosten kuonakasat, kylät ja kaupungit, moottoritiet, junaradat, sähkölinjat, mastot ja isot liikkuvat kohteet kuten maatalousajoneuvot ja rekat. Anomalioiden amplitudi ja frekvenssi vaihtelevat suuresti. Esimerkiksi kahdelta samankokoiselta tilalta tuleva anomalia voi olla aivan eri suuruinen. Kaikenkaikkiaan valitettavasti ei ole olemassa vain yhtä kulttuurianomaliatyyppiä, vaan anomalioita on hyvin erilaisia. (Cuss 2003 ). Kuvissa viisi ja kuusi on esimerkki kulttuurianomalioista. Kulttuurianomaliat ovat uuden tutkimuksen kohteena. Niiden tunnistaminen ja oikea korjaaminen anomaliakartoista on tärkeää aeromagneettisen tiedon geologisen tulkinnan kannalta. Toisaalta kulttuurianomalioita voidaan tulevaisuudessa hyödyntää ympäristötutkimuksessa esim. saastuneiden maa alueiden tunnistamisessa. Kuva 5: Mittausalueen topografinen kartta. Kirjaimilla merkityt kohteet: A = sorakasa, B = jokilaakso, C = päät ie, D = tie, E = kaatopaikka, F = voimalinja. Lähde: Airo et al., in prep. Kuva 3a. Kuva 6:Magneettikenttä. Edelliseen kuvaan vertaamalla huomataan ainakin rakennusten, kaatopaikan ja sorakasan aiheuttavan megneettisia anomalioita.lähde: Airo et al., in prep. Kuva 3c. 6. Mittausjärjestelmän aiheuttamat anomaliat Sekä mittausjärjestelmä että sitä kuljettava lentokone tuovat oman osansa magneettikenttään. Magneettikentän mittauslaitteiden, magnetometrien, vaikutus mittaustuloksiin on huomioitu 11

15 laitetta kehitettäessä ja valmistaja tarjoaa siihen liittyvät tarpeelliset tiedot kalibroinnista ja mittaustarkkuudesta. Nykyisillä mittauslaitteilla päästään 0,001nT tarkkuuteen. Tämän luvun lähteenä on ollut Hautaniemi et al. (2005). Lentokoneen vaikutus johtuu niin itse koneesta kuin sen liikkeistäkin. Koneen aiheuttama anomalia poistetaan parhaalla mahdollisella laitteiston asennuksella ja automaattisin korjausohjelmin. Magnetometrin sijoituksessa ensimmäinen asia on sijoittaa se mahdollisimman kauas magneettisia häiriöitä aiheuttavasta laitteesta, lentokoneesta. Hyväksi havaittuja sijoituspaikkoja ovat koneen siivenkärjet tai pyrstö. Laite on kiinnitettävä mahdollisimman tukevasti, koska kaikki suhteellinen liike koneen ja mittauslaitteen välillä aiheuttaa häiriöitä. Häiriöitä syntyy, koska lentokoneessa on magneettisia materiaaleja, joten magneettisten ainesten määrä minimoidaan. Esimerkiksi magnetometrin kiinnittämiseen käytetyt pultit ovat ei magneettista materiaalia. Koneen muut mittalaitteet voivat aiheuttaa häiriöitä magneettisiin mittauksiin. Esimerkiksi suomalaisissa mittauksissa elektromagneettisen signaalin lähettäjä on sijoitettu magnetometrin viereen. Häiriön poistamiseksi magnetometrin sensorit on sijoitettu Helmholtzin käämien sisään. Täysin ei magneettista mittauslentokonetta ei ole mahdollista rakentaa. (Ei ainakaan järkevään hintaan.) Lentokone on siis edellämainituista toimenpiteistä huolimatta magnetisoitunut kappale, joka liikkuu maan magneettikentässä. Sen synnyttämän magneetttikentän vaikutus mittauksiin riippuu lentosuunnasta, koneen liikkeistä, ajasta ja paikasta. Koneen vaikutus mittaustuloksiin voidaan poistaa automaattisella korjausohjelmalla. Koska häiriö riippuu ajasta ja paikasta, on korjausohjelma kalibroitava kutakin tutkimusta varten uudelleen. Kalibrointi tapahtuu standardikalibrointilentojen avulla, joiden aikana tehdyistä mittauksista selviää tarvittavien korjausten suuruus. 7. Yhteenveto Geomagnetismi on yksi pisimpään tutkittuja geofysiikan osa alueita. Tutkimuksen tuloksena on kehittynyt ymmärrys maan magneettikentästä, sen aiheuttajista, kivien magneettisista ominaisuuksista ja monista muista geomagnetismin osa alueista. Tämä on mahdollistanut magneettisten mittaustulosten soveltavan käytön kallioperän rakennetutkimuksissa, öljyn ja malmienetsinnässä, ympäristötutkimuksessa jne. Näissä tarvitaan yksityiskohtaista mutta kattavaa tietoa geomagneettisesta kentästä. Tätä tietoa voidaaa parhaiten kerätä aeromagneettin mittauksin. Jotta aeromagneettisia mittaustuloksia voidan hyödyntää, on ymmärrettävä kaikki mittaustulokseen vaikuttavat osatekijät. Useasta osatekijästä on hyvinkin paljon tietoa, kuten maan päämagneettikentästä. Nykyinen päämagneettikenttä tunnetaan hyvin, mutta sen syntymekanismissa ja historiassa riittää ratkaisemattomia kysymyksiä. Maankuoren magneettisuutta tutkitaan jatkuvasti ja opitaan entistä paremmin liittämään magneettiset ominaisuudet muihin maankuoren ominaisuuksiin. Maan ulkopuolinen magneettikenttä on nykyisin suuren tieteellisen kiinnostuksen kohteena. Yritämme opetella ennustamaan avaruussäätä kuten tavallista säätä. Ihminen aiheuttaa toimillaan magneettisia ilmiöitä, joiden on pitkään ajateltu lähinnä häiritsevän geomagneettista tutkimusta. Nyt on havaittu, että kulttuurianomalioilla voi olla hyödyllisiä sovelluksia ympäristötieteissä. Lopuksi mainitaan mittausjärjestelmät, joiden kehittyminen on mahdollistanut aeromagneettiset 12

16 mittaukset. Tulevaisuuden laitekehitys pienentää virheitä mittauksissa ja luo mahdollisesti aivan uusia tapoja mitata maan magnettisuutta ja sen myötä uusia soveltamistapoja. 8. Viitteet Airo M L Petrofysiikan peruskurssin luentomoniste. Helsingin yliopisto, Fysikaalisten tieteiden laitos, Geofysiikan osasto. ( Ei julkaistu. ) Airo M L Regional Interpretation of Aerophysical Data: Extracting Compositional and Structural Features. In Airo, M L.(ed.) Aerogeophysics in Finland : Methods, System Characteristics and Applications. Geological Survey of Finland, Special Paper 39, Airo, Elminen, Mertanen, Niemelä, Pajunen, Wasenius, Wennerstöm. ( in prep. ) Aerophysical approach to ductile and brittle structures in the densely populated urban Helsinki Area, southern Finland. Geological Survey of Finland, Special Paper. Cuss R.J Manual approaches to the removal of cultural noise from high resolution aeromagnetic data acquired over highly developed areas. First Break, volume 21, Green J.L. The Magnetosphere Hautaniemi et al The Three In One Aerophysical Concept of GTK in In Airo, M L.(ed.) Aerogeophysics in Finland : Methods, System Characteristics and Applications. Geological Survey of Finland, Special Paper 39, Korhonen J.V Airborne Magnetic Method: Special Features and Review on Applications. In Airo, M L.(ed.) Aerogeophysics in Finland : Methods, System Characteristics and Applications. Geological Survey of Finland, Special Paper 39, Nevanlinna H Perustietoa Geomagnetismista. Ilmatieteen laitos, Geofysikaalisia julkaisuja 53 Peltoniemi M Airborne Geophysics in Finland in Perspective. In Airo, M L.(ed.) Aerogeophysics in Finland : Methods, System Characteristics and Applications. Geological Survey of Finland, Special Paper 39,

17 Geologisten tekijöiden vaikutuksesta aeromagneettisiin anomalioihin Marianne Malm Kiinteän maan geofysiikan FM-seminaari, kevät 2006 Tiivistelmä Kivilajien magneettisiin ominaisuuksiin vaikuttavat primääriset ja sekundääriset tekijät. Primäärisiä tekijöitä ovat olosuhteet ennen magman kiteytymistä (tärkeimpänä magman rautapitoisuus) ja sekundäärisiä kiteytymisen jälkeiset tapahtumat (esimerkiksi metamorfoosi ja deformaatio). Magneettisista mineraaleista tärkein on magnetiitti, joka aiheuttaa suurimman osan aeromagneettisten karttojen anomalioista. Kartoilta on mahdollista tunnistaa tutkittavan alueen geologisia muodostumia ja kivilajeja anomalioiden perusteella. Esimerkiksi Pohjois-Suomesta on pystytty tunnistamaan murrosvyöhykkeitä ja granitoidikomplekseja lentomittausten ja alueen petrofysikaalisen aineiston perusteella.

18 Johdanto Geofysikaalisilla lentomittauksilla saadaan helposti kartoitettua kerralla suuriakin alueita ja mitattua samanaikaisesti maa- ja kallioperän magneettisia, radiometrisiä ja elektromagneettisia ominaisuuksia. Magneettisilla mittauksilla voidaan tunnistaa erilaisia geologisia muodostumia magneettisten anomalioiden perusteella. Kun magneettisten mittausten tulokset yhdistetään esimerkiksi painovoimamittausten tuloksiin, voidaan entistä paremmin selvittää tutkittavan alueen geologiaa muun muassa kivilajikoostumuksen ja deformaatiohistorian osalta. Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) kalustolla suoritetut korkean resoluution lentomittaukset kattavat koko Suomen 200 metrin linjavälillä. Kiinnostavilta alueilta on tehty myös tarkempia kartoituksia tiheämmällä mittauspistevälillä. Suomalaista aerogeofysikaalista osaamista on viety myös ulkomaille, esimerkiksi Tansaniassa on suoritettu lentomittauksia GTK:n kalustolla. Tämän seminaariesitelmän tarkoituksena on valottaa mitkä tekijät vaikuttavat kivien magneettisuuteen ja kuinka lentomittausten perusteella saatuja magneettisia karttoja voidaan tulkita. Magneettiset mineraalit ja kivet Tärkeimpiä magneettisia mineraaleja ovat magnetiitti (Fe 3 O 4 ), magneettikiisu (Fe 1-x S), hematiitti (α-fe 2 O 3 ), ilmeniitti (FeTiO 3 ), titanohematiitti (Fe 2 O 3 -FeTiO 3 ) ja maghemiitti (γ-fe 2 O 3 ), joista magnetiitti on ylivoimaisesti merkittävin. Magneettiset kartat kuvaavatkin lähinnä kallioperän magnetiittipitoisuutta. Pienemmässä mittakaavassa tehtävissä tutkimuksissa muidenkin magneettisten mineraalien (esimerkiksi magneettikiisun) osuus tulee tärkeämmäksi. Kaikki edellä mainitut mineraalit voidaan sijoittaa Fe-Ti-O kolmioon magneettikiisua 2

19 lukuun ottamatta (Kuva 1). Tämän ternäärisen systeemin päätejäseninä ovat wüstiitti (FeO), hematiitti ja maghemiitti (Fe 2 O 3 ) ja rutiili (TiO 2 ). Kuva 1. FeO Fe 2 O 3 TiO 2 ternäärinen systeemi, johon on merkitty ilmeniitti-hematiitti sarja (A) ja titanomagnetiittisarja (B). Nuolet ilmaisevat hapettumisen suuntaa. Kuva on mukailtu Schönin (2004) oppikirjasta. Magneettisten mineraalien aiheuttamat anomaliat johtuvat joko korkeista suskeptibiliteettiarvoista (k) tai voimakkaasta remanenssista (NRM). Magnetiitilla ja magneettikiisulla havaitaan merkittävimmät suskeptibiliteetit, kun taas hematiitilla, ilmeniitillä ja titanohematiitilla arvot ovat huomattavasti pienempiä (Airo, 2005b). Remanenssi puolestaan on huomattavinta magneettikiisulla ja hematiitilla. Puhtaalla magnetiitilla ei yleensä havaita merkittävää remanenssia, ellei se ole hyvin hienorakeista. Karkearakeisella magnetiitilla suskeptibiliteetti puolestaan on suurempi kuin hienorakeisella (Grant, 1985). Kivilajien magneettiset ominaisuudet riippuvat monista tekijöistä, joita käsitellään tuonnempana. Yleisesti voidaan todeta, että suskeptibiliteettiin vaikuttavat merkittävimmin kivilajin magnetiittipitoisuus, mineraalien raekoko ja lämpötila. Suskeptibiliteetti kasvaa kaikkien edellä mainittujen tekijöiden kasvaessa, ja lämpötilan suhteen sen maksimiarvo saavutetaan juuri ennen Curie-pistettä. Magmakivillä ja metamorfisilla kivillä suskeptibiliteettiarvot ovat suurempia kuin sedimenttikivillä (Taulukko 1). 3

20 Taulukko 1. Kivilajien suskeptibiliteettiarvoja (Peltoniemi, 1988). kivilaji k x 10-5 SI Magmakivet graniitti gabro diabaasi basaltti Metamorfiset kivet gneissi amfiboliitti serpentiniitti Sedimenttikivet hiekkakivi 3-90 Geologisten prosessien vaikutus kivien magneettisuuteen Geologiset prosessit voidaan kivien magneettisuuden kannalta jakaa primäärisiin ja sekundäärisiin prosesseihin. Primäärisillä prosesseilla tarkoitetaan magman kiteytymisen yhteydessä tapahtuvaa raudan jakautumista eri mineraalien kesken. Kivien perusmassa on itsessään paramagneettista, mutta voimakkaiden suskeptibiliteettiarvojen takana ovat yleensä ferri-, ferro- ja antiferromagneettiset mineraalit. Magneettisten mineraalien syntyyn vaikuttavat muun muassa magman rautapitoisuus, geokemiallinen ympäristö sekä kiteytymisympäristö. Fysikaalisesti merkittäviä tekijöitä ovat kiteytymislämpötila ja hapen saatavuus. Happea tarvitaan, jotta ulvöspinelli voi hapettua magnetiitiksi ja ilmeniitiksi seuraavan reaktion mukaan (Grant, 1985): 3 Fe 2 TiO 4 + ½ O 2 3 FeTiO 3 + Fe 3 O 4 (1) ulvöspinelli ilmeniitti magnetiitti Myös jäähtymisnopeus vaikuttaa kiven magneettisuuteen. Hitaammin jäähtyneissä mafisissa intruusioissa on havaittu enemmän magnetiittia kuin nopeammin jäähtyneissä basalttisissa laavoissa (Grant, 1985). 4

Maankamaran kartoitus lentogeofysikaalisin menetelmin

Maankamaran kartoitus lentogeofysikaalisin menetelmin Maankamaran kartoitus lentogeofysikaalisin menetelmin Kaukokartoituspäivät 9.11.2007 Hanna Leväniemi, Taija Huotari, Ilkka Suppala Sisältö Aerogeofysikaaliset mittaukset yleisesti GTK:n lentomittaukset

Lisätiedot

1.1 Magneettinen vuorovaikutus

1.1 Magneettinen vuorovaikutus 1.1 Magneettinen vuorovaikutus Magneettien välillä on niiden asennosta riippuen veto-, hylkimis- ja vääntövaikutuksia. Magneettinen vuorovaikutus on etävuorovaikutus Magneeti pohjoiseen kääntyvää päätä

Lisätiedot

8a. Kestomagneetti, magneettikenttä

8a. Kestomagneetti, magneettikenttä Nimi: LK: SÄHKÖ-OPPI 8. Kestomagneetti, magneettikenttä (molemmat mopit) Tarmo Partanen 8a. Kestomagneetti, magneettikenttä Tee aluksi testi eli ympyröi alla olevista kysymyksistä 1-8 oikeaksi arvaamasi

Lisätiedot

RATKAISUT: 19. Magneettikenttä

RATKAISUT: 19. Magneettikenttä Physica 9 1. painos 1(6) : 19.1 a) Magneettivuo määritellään kaavalla Φ =, jossa on magneettikenttää vastaan kohtisuorassa olevan pinnan pinta-ala ja on magneettikentän magneettivuon tiheys, joka läpäisee

Lisätiedot

4. TAATA I ALUEEN AEROGEOFYSIKAALISET OMINAISUUDET

4. TAATA I ALUEEN AEROGEOFYSIKAALISET OMINAISUUDET 4. TAATA I ALUEEN AEROGEOFYSIKAALISET OMINAISUUDET Hilkka Arkimaa ja Meri-Liisa Airo 4.1 Aerogeofysikaalinen aineisto TAATA-hankkeen tutkimusalueelta on käytettävissä GTK:n ns. matalalentogeofysiikka,

Lisätiedot

RAPORTTI 2 (5) 060/3234 O~/JJE, UMV/1987. J Eeronheimo, U Vihreäpuu/LAP 17.3.1987 SISALLYSLUETTELO

RAPORTTI 2 (5) 060/3234 O~/JJE, UMV/1987. J Eeronheimo, U Vihreäpuu/LAP 17.3.1987 SISALLYSLUETTELO J Eeronheimo, U Vihreäpuu/LAP 17.3.1987 RAPORTTI 2 (5) 060/3234 O~/JJE, UMV/1987 SISALLYSLUETTELO LIITELUETTELO Lähtötiedot Naytteenotto ja kustannukset Näytteiden käsittely Tulokset kohteittain 4.1 Heinikkolehto

Lisätiedot

FYSIIKAN LABORATORIOTYÖT 2 MAGNEETTIKENTTÄTYÖ

FYSIIKAN LABORATORIOTYÖT 2 MAGNEETTIKENTTÄTYÖ FYSIIKAN LABORATORIOTYÖT 2 MAGNEETTIKENTTÄTYÖ MIKKO LAINE 2. kesäkuuta 2015 1. Johdanto Tässä työssä määritämme Maan magneettikentän komponentit, laskemme totaalikentän voimakkuuden ja monitoroimme magnetometrin

Lisätiedot

Geofysiikan laboratoriopalvelut Geologian tutkimuskeskuksessa

Geofysiikan laboratoriopalvelut Geologian tutkimuskeskuksessa Geofysiikan laboratoriopalvelut Geologian tutkimuskeskuksessa Meri Liisa Airo, Liisa Kivekäs, Tuula Laine, Matti Leino, Satu Mertanen, Heikki Säävuori ja Satu Vuoriainen Geologian tutkimuskeskus Abstract

Lisätiedot

25.6.2015. Mynämäen kaivon geoenergiatutkimukset 2010-2014

25.6.2015. Mynämäen kaivon geoenergiatutkimukset 2010-2014 25.6.2015 Mynämäen kaivon geoenergiatutkimukset 20102014 Geologian tutkimuskeskus 1 TUTKIMUSALUE Tutkimusalue sijaitsee Kivistönmäen teollisuusalueella Mynämäellä 8tien vieressä. Kohteen osoite on Kivistöntie

Lisätiedot

Kullaan Levanpellon alueella vuosina 1997-1999 suoritetut kultatutkimukset.

Kullaan Levanpellon alueella vuosina 1997-1999 suoritetut kultatutkimukset. GEOLOGIAN TUTKIMCJSKESKUS Tekij at Rosenberg Petri KUVAILULEHTI Päivämäärä 13.1.2000 Raportin laji Ml 911 14312000/ 711 0 tutkimusraportti 1 Raportin nimi Toimeksiantaja Geologian tutkimuskeskus Kullaan

Lisätiedot

PEHMEIKKÖJEN PAKSUUSTULKINNAT JA OMINAISVASTUSMITTAUKSET

PEHMEIKKÖJEN PAKSUUSTULKINNAT JA OMINAISVASTUSMITTAUKSET 1 (8) PEHMEIKKÖJEN PAKSUUSTULKINNAT JA OMINAISVASTUSMITTAUKSET Säävuori Maaperän rakennettavuuden kannalta oleellisia tekijöitä ovat mm maaperän kantavuus, maanpinnan kaltevuus sekä kantavan pohjan syvyys

Lisätiedot

IP-luotaus Someron Satulinmäen kulta-aiheella

IP-luotaus Someron Satulinmäen kulta-aiheella Etelä-Suomen yksikkö 12.12.2006 Q18.4/2006/1 Espoo IP-luotaus Someron Satulinmäen kulta-aiheella Heikki Vanhala (Pohjakartta Maanmittauslaitos, lupa nro 13/MYY/06) 1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI

Lisätiedot

MAAN MAGNEETTIKENTÄN IHMEELLISYYKSIÄ: NAPAISUUSKÄÄNNÖKSET

MAAN MAGNEETTIKENTÄN IHMEELLISYYKSIÄ: NAPAISUUSKÄÄNNÖKSET MAAN MAGNEETTIKENTÄN IHMEELLISYYKSIÄ: NAPAISUUSKÄÄNNÖKSET Heikki Nevanlinna, Geofysiikan dos. (Ilmatieteen laitos, eläk.) URSA 9.4.2013 ESITELMÄKALVOT: Tämän esitelmän PowerPoint-kalvot on saatavilla ja

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/4522/-89/1/10 Kuusamo Ollinsuo Heikki Pankka 17.8.1989 1 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

Lisätiedot

Maapallon magneettisen peruskentän aikavaihtelujen ääriarvoja

Maapallon magneettisen peruskentän aikavaihtelujen ääriarvoja Maapallon magneettisen peruskentän aikavaihtelujen ääriarvoja Heikki Nevanlinna Ilmatieteen laitos, Avaruus ja yläilmakehä heikki.nevanlinna@fmi.fi Abstract. A brief review is given about the geomagnetic

Lisätiedot

Aurinko. Tähtitieteen peruskurssi

Aurinko. Tähtitieteen peruskurssi Aurinko K E S K E I S E T K Ä S I T T E E T : A T M O S F Ä Ä R I, F O T O S F Ä Ä R I, K R O M O S F Ä Ä R I J A K O R O N A G R A N U L A A T I O J A A U R I N G O N P I L K U T P R O T U B E R A N S

Lisätiedot

On maamme köyhä ja siksi jää (kirjoitti Runeberg), miksi siis edes etsiä malmeja täältä? Kullan esiintymisestä meillä ja maailmalla

On maamme köyhä ja siksi jää (kirjoitti Runeberg), miksi siis edes etsiä malmeja täältä? Kullan esiintymisestä meillä ja maailmalla On maamme köyhä ja siksi jää (kirjoitti Runeberg), miksi siis edes etsiä malmeja täältä? Kullan esiintymisestä meillä ja maailmalla Tutkimusmenetelmistä GTK:n roolista ja tutkimuksista Lapissa Mikä on

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄSSÄ VALTAUSALUEELLA VUOMANMUKKA 1, KAIV.REK N:O 3605/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA 1983-84 sekä 1988

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄSSÄ VALTAUSALUEELLA VUOMANMUKKA 1, KAIV.REK N:O 3605/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA 1983-84 sekä 1988 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2741/-89/1/60 Kittilä Vuomanmukka Kari Pääkkönen 26.9.1989 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄSSÄ VALTAUSALUEELLA VUOMANMUKKA 1, KAIV.REK N:O 3605/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKANNIEMI 1 KAIV.REK. N:O 4532 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKANNIEMI 1 KAIV.REK. N:O 4532 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M06/4611/-93/1/10 Kuusamo Sarkanniemi Heikki Pankka 29.12.1993 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKANNIEMI 1 KAIV.REK. N:O 4532

Lisätiedot

Sähköstatiikka ja magnetismi

Sähköstatiikka ja magnetismi Sähköstatiikka ja magnetismi Johdatus magnetismiin Antti Haarto 19.11.2012 Magneettikenttä Sähkövaraus aiheuttaa ympärilleen sähkökentän Liikkuva sähkövaraus saa aikaan ympärilleen myös magneettikentän

Lisätiedot

Kallioperän ruhjevyöhykkeet Nuuksiossa ja. ja lähiympäristössä

Kallioperän ruhjevyöhykkeet Nuuksiossa ja. ja lähiympäristössä Geologian Päivä Nuuksio 14.9.2013 Kallioperän ruhjevyöhykkeet Nuuksiossa ja lähiympäristössä Teemu Lindqvist Pietari Skyttä HY Geologia Taustakuva: Copyright Pietari Skyttä 1 Kallioperä koostuu mekaanisilta

Lisätiedot

2 tutkittu alue n. 3 km

2 tutkittu alue n. 3 km Outokumpu Oy Malminetsintä Radiometrinen haravointi Korsnäs Heikki Wennervirta 10.1 e-14e201962 Työn tarkoitus Työstä sovittiin käyntini yhteydessa Korsnäsin kaivoksella 17.10,-19,10.1961 liitteenä olevan

Lisätiedot

M 19/2723/-76/1/10 Koskee: 2723 2732. Muonio H. Appelqvist GEOLOGISEN TUTKIMUSLAITOKSEN URAANITUTKIMUKSET KITTILÄSSÄ JA MUONIOSSA V.

M 19/2723/-76/1/10 Koskee: 2723 2732. Muonio H. Appelqvist GEOLOGISEN TUTKIMUSLAITOKSEN URAANITUTKIMUKSET KITTILÄSSÄ JA MUONIOSSA V. M 19/2723/-76/1/10 Koskee: 2723 2732 Muonio H. Appelqvist GEOLOGISEN TUTKIMUSLAITOKSEN URAANITUTKIMUKSET KITTILÄSSÄ JA MUONIOSSA V. 1975 Geologinen tutkimuslaitos suoritti kesällä 1975 uraanitutkimuksia

Lisätiedot

Magneettikenttä. Liikkuva sähkövaraus saa aikaan ympärilleen sähkökentän lisäksi myös magneettikentän

Magneettikenttä. Liikkuva sähkövaraus saa aikaan ympärilleen sähkökentän lisäksi myös magneettikentän 3. MAGNEETTIKENTTÄ Magneettikenttä Liikkuva sähkövaraus saa aikaan ympärilleen sähkökentän lisäksi myös magneettikentän Havaittuja magneettisia perusilmiöitä: Riippumatta magneetin muodosta, sillä on aina

Lisätiedot

Kojemeteorologia. Sami Haapanala syksy 2013. Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto

Kojemeteorologia. Sami Haapanala syksy 2013. Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto Kojemeteorologia Sami Haapanala syksy 2013 Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto Kojemeteorologia, 3 op 9 luentoa, 3 laskuharjoitukset ja vierailu mittausasemalle Tentti Oppikirjana Rinne & Haapanala:

Lisätiedot

M 19/1823/-75/1/10 Enontekiö, Kilpisjärvi Olavi Auranen 1975-10-30. Selostus malmitutkimuksista Enontekiön Kilpisjärvellä v. 1974

M 19/1823/-75/1/10 Enontekiö, Kilpisjärvi Olavi Auranen 1975-10-30. Selostus malmitutkimuksista Enontekiön Kilpisjärvellä v. 1974 M 19/1823/-75/1/10 Enontekiö, Kilpisjärvi Olavi Auranen 1975-10-30 Selostus malmitutkimuksista Enontekiön Kilpisjärvellä v. 1974 Syksyllä 1973 lähetti rajajääkäri Urho Kalevi Mäkinen geologisen tutkimuslaitoksen

Lisätiedot

J.J. Nervanderin tieteellisistä saavutuksista

J.J. Nervanderin tieteellisistä saavutuksista Heikki Nevanlinna J.J. Nervanderin tieteellisistä saavutuksista Ilmatieteen laitos on J.J. Nervanderin perustaman magneettinen observatorion jälkeläinen, missä geomagneettinen ja meteorologinen havainto-

Lisätiedot

PAIMION KORVENALAN ALUEELLA VUOSINA 1996-1998 SUORITETUT KULTATUTKIMUKSET.

PAIMION KORVENALAN ALUEELLA VUOSINA 1996-1998 SUORITETUT KULTATUTKIMUKSET. RAPORTTITIEDOSTO N:O 4403 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Etelä-Suomen aluetoimisto Kallioperä ja raaka-aineet M19/2021/2000/1/10 PAIMIO Korvenala Petri Rosenberg 20.1.2000 PAIMION KORVENALAN ALUEELLA VUOSINA

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUOLAJÄRVI 1, 2 JA 3, KAIVOSREKISTERI NROT 3082/1, 3331/1 ja 2 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUOLAJÄRVI 1, 2 JA 3, KAIVOSREKISTERI NROT 3082/1, 3331/1 ja 2 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3712/-85/1/10 Kittilä Tepsa Antero Karvinen 29.11.1985 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUOLAJÄRVI 1, 2 JA 3, KAIVOSREKISTERI NROT 3082/1, 3331/1 ja 2

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ROVANIEMEN MAALAISKUNNASSA VALTAUSALUEILLA ROSVOHOTU 1-2 KAIV.REK.NRO 4465 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ROVANIEMEN MAALAISKUNNASSA VALTAUSALUEILLA ROSVOHOTU 1-2 KAIV.REK.NRO 4465 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M 06/2633/-91/1/10 Rovaniemen maalaiskunta Rosvohotu Seppo Rossi 29.11.1991 1 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ROVANIEMEN MAALAISKUNNASSA VALTAUSALUEILLA ROSVOHOTU

Lisätiedot

Viipurin pamaus! Suomalaisen supertulivuoren anatomiaa

Viipurin pamaus! Suomalaisen supertulivuoren anatomiaa Viipurin pamaus! Suomalaisen supertulivuoren anatomiaa Iänmäärityksiä ja isotooppigeokemiaa Aku Heinonen, FT Geotieteiden ja maantieteen laitos Helsingin yliopisto Suomalaisen Tiedeakatemian Nuorten tutkijoiden

Lisätiedot

33 SOLENOIDIN JA TOROIDIN MAGNEETTIKENTTÄ

33 SOLENOIDIN JA TOROIDIN MAGNEETTIKENTTÄ TYÖOHJE 14.7.2010 JMK, TSU 33 SOLENOIDIN JA TOROIDIN MAGNEETTIKENTTÄ Laitteisto: Kuva 1. Kytkentä solenoidin ja toroidin magneettikenttien mittausta varten. Käytä samaa digitaalista jännitemittaria molempien

Lisätiedot

Pohjajarven vuosilustoisten sedimenttien paleomagneettinen tutkimus: Paleosekulaarivaihtelu Suomessa viimeisten 3200 vuoden aikana

Pohjajarven vuosilustoisten sedimenttien paleomagneettinen tutkimus: Paleosekulaarivaihtelu Suomessa viimeisten 3200 vuoden aikana Raportti Q29.119612 Timo J. Saarinen Geofysiikan osasto Gtk Pohjajarven vuosilustoisten sedimenttien paleomagneettinen tutkimus: Paleosekulaarivaihtelu Suomessa viimeisten 3200 vuoden aikana Paleomagnetic

Lisätiedot

Jännite, virran voimakkuus ja teho

Jännite, virran voimakkuus ja teho Jukka Kinkamo, OH2JIN oh2jin@oh3ac.fi +358 44 965 2689 Jännite, virran voimakkuus ja teho Jännite eli potentiaaliero mitataan impedanssin yli esiintyvän jännitehäviön avulla. Koska käytännön radioamatöörin

Lisätiedot

Suolikon kairaukset Muuramessa 2014

Suolikon kairaukset Muuramessa 2014 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Yksikkö Kuopio 93/2015 Suolikon kairaukset Muuramessa 2014 Esa Heilimo ja Sami Niemi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 93/2015 Kuvailulehti Documentation page Sisällysluettelo 1 Kohteen

Lisätiedot

PIKAOPAS 1. Kellotaulun kulma säädetään sijainnin leveys- asteen mukaiseksi.

PIKAOPAS 1. Kellotaulun kulma säädetään sijainnin leveys- asteen mukaiseksi. Käyttöohje PIKAOPAS 1. Kellotaulun kulma säädetään sijainnin leveysasteen mukaiseksi. Kellossa olevat kaupungit auttavat alkuun, tarkempi leveysasteluku löytyy sijaintisi koordinaateista. 2. Kello asetetaan

Lisätiedot

Kosstone project Vuolukivi Kainuussa ja raja-alueen Karjalassa Tutkimustulosten arviointi

Kosstone project Vuolukivi Kainuussa ja raja-alueen Karjalassa Tutkimustulosten arviointi TEHDYT TUTKIMUKSET / GTK Neljä maastotutkimusretkeä 24-25.05.04 Tutustuminen tutkimusalueeseen 10-11.06.04 Ensimmäisen maastokartoituksen ja geofysiikan mittausten tulosten arviointi. Suunnittelua seuraavaa

Lisätiedot

Valokuva: Aalto-yliopistokiinteistöt Otaniemen geoenergiapotentiaali

Valokuva: Aalto-yliopistokiinteistöt Otaniemen geoenergiapotentiaali Valokuva: Aalto-yliopistokiinteistöt Otaniemen geoenergiapotentiaali Energianhallinta Aallon kampuksilla tilaisuus Helsinki 25.3.2015 Nina Leppäharju, Geologian tutkimuskeskus (GTK) Esityksen sisältö 1.

Lisätiedot

5i!40 i. $,#] s! LL 9 S0. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto Työraportti. VLF-R-mittaus Kouvervaarasta

5i!40 i. $,#] s! LL 9 S0. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto Työraportti. VLF-R-mittaus Kouvervaarasta Q 19/4522/2000/1 KUUSAMO Pertti Turunen 16.6.2000 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto Työraportti @ 60 Li 9 S0 5i!40 i 1 rd $,#] s! LL 10' 0 50 100 150 X (m) 200 20 30 40 VLF-R-mittaus

Lisätiedot

VAASAN YLIOPISTO TEKNILLINEN TIEDEKUNTA SÄHKÖTEKNIIKKA. Lauri Karppi j82095. SATE.2010 Dynaaminen kenttäteoria DIPOLIRYHMÄANTENNI.

VAASAN YLIOPISTO TEKNILLINEN TIEDEKUNTA SÄHKÖTEKNIIKKA. Lauri Karppi j82095. SATE.2010 Dynaaminen kenttäteoria DIPOLIRYHMÄANTENNI. VAASAN YLIOPISTO TEKNILLINEN TIEDEKUNTA SÄHKÖTEKNIIKKA Oskari Uitto i78966 Lauri Karppi j82095 SATE.2010 Dynaaminen kenttäteoria DIPOLIRYHMÄANTENNI Sivumäärä: 14 Jätetty tarkastettavaksi: 25.02.2008 Työn

Lisätiedot

Suomen geoenergiavarannot. Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK asmo.huusko@gtk.fi

Suomen geoenergiavarannot. Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK asmo.huusko@gtk.fi Suomen geoenergiavarannot Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK asmo.huusko@gtk.fi 1 Mitä geoenergia on? Geoenergialla tarkoitetaan yleisellä tasolla kaikkea maaja kallioperästä sekä vesistöistä saatavaa

Lisätiedot

Geoenergian (maa- ja kalliolämpö) hyödyntäminen rakennusten ja yhdyskuntien energiahuollossa sekä huomioiminen kaavoituksessa

Geoenergian (maa- ja kalliolämpö) hyödyntäminen rakennusten ja yhdyskuntien energiahuollossa sekä huomioiminen kaavoituksessa Geoenergian (maa- ja kalliolämpö) hyödyntäminen rakennusten ja yhdyskuntien energiahuollossa sekä huomioiminen kaavoituksessa Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK asmo.huusko@gtk.fi Kuntamarkkinat

Lisätiedot

Kaivostoiminnan kehittäminen ja ympäristö

Kaivostoiminnan kehittäminen ja ympäristö Kaivostoiminnan kehittäminen ja ympäristö Pohjois-Suomessa Risto Pietilä Geologian tutkimuskeskus GTK:n toiminta-alueet ja profiilit GTK on alueellinen toimija, jolla on vahva yhteys alueiden suunnitteluun

Lisätiedot

Vesijärven vedenlaadun alueellinen kartoitus 21.5.2013

Vesijärven vedenlaadun alueellinen kartoitus 21.5.2013 Vesijärven vedenlaadun alueellinen kartoitus 21.5.2013 Antti Lindfors ja Ari Laukkanen Luode Consulting Oy 13.6.2013 LUODE CONSULTING OY, SANDFALLINTIE 85, 21600 PARAINEN 2 Johdanto Tässä raportissa käsitellään

Lisätiedot

FYSA220/1 (FYS222/1) HALLIN ILMIÖ

FYSA220/1 (FYS222/1) HALLIN ILMIÖ FYSA220/1 (FYS222/1) HALLIN ILMIÖ Työssä perehdytään johteissa ja tässä tapauksessa erityisesti puolijohteissa esiintyvään Hallin ilmiöön, sekä määritetään sitä karakterisoivat Hallin vakio, varaustiheys

Lisätiedot

Magneettikentät. Haarto & Karhunen. www.turkuamk.fi

Magneettikentät. Haarto & Karhunen. www.turkuamk.fi Magneettikentät Haarto & Karhunen Magneettikenttä Sähkövaraus aiheuttaa ympärilleen sähkökentän Liikkuva sähkövaraus saa aikaan ympärilleen myös magneettikentän Magneettikenttä aiheuttaa voiman liikkuvaan

Lisätiedot

Tutkimustyöselostus Kuhmo Siivikkovaara (8055/3), Niemenkylä (8055/4)

Tutkimustyöselostus Kuhmo Siivikkovaara (8055/3), Niemenkylä (8055/4) 15.10.2014 ALTONA MINING LTD/KUHMO METALS OY Kuhmo Siivikkovaara (8055/3), Niemenkylä (8055/4) Sanna Juurela KUHMO METALS OY (Y-tunnus 1925450-2) Kaivostie 9, FIN-83700 Polvijärvi, FINLAND Tel. +358 10

Lisätiedot

1. Sisäsyntyinen magneettikenttä (Internal Geomagnetic Field)

1. Sisäsyntyinen magneettikenttä (Internal Geomagnetic Field) 72 3. MAAPALLON MAGNEETTIKENTÄN PALLOHARMONINEN ESITYSMUOTO 3.1 Magneettikentän lähteet MAAPALLON MAGNEETTIKENTÄN LÄHTEET 1. Sisäsyntyinen magneettikenttä (Internal Geomagnetic Field) * Geomagneettinen

Lisätiedot

RAUTARALLI RASTIT PELIOHJEET KIVIVISA. Tervetuloa pelaamaan Heurekan Maan alle -näyttelyyn!

RAUTARALLI RASTIT PELIOHJEET KIVIVISA. Tervetuloa pelaamaan Heurekan Maan alle -näyttelyyn! RAUTARALLI Tervetuloa pelaamaan Heurekan Maan alle -näyttelyyn! Rautarallissa sinun tehtävänäsi on etsiä näyttelystä geologiaa, kaivostoimintaa ja maanalaisia tiloja koskevia tiedon rautaisannoksia. Niitä

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JOROISTEN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA TUOHI- LAHTI 1, KAIV.REK.NRO 4183/1, SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JOROISTEN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA TUOHI- LAHTI 1, KAIV.REK.NRO 4183/1, SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3232/-93/1/10 - Joroinen Tuohilahti Olavi Kontoniemi 30.11.1993 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JOROISTEN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA TUOHI- LAHTI 1, KAIV.REK.NRO 4183/1, SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Väli-Suomen aluetoimisto M06/3241/1-98/2/10 LEPPÄVIRTA Heimonvuori 1, 2,3. Jari Mäkinen, Heikki Forss 15.12.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Väli-Suomen aluetoimisto M06/3241/1-98/2/10 LEPPÄVIRTA Heimonvuori 1, 2,3. Jari Mäkinen, Heikki Forss 15.12. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Väli-Suomen aluetoimisto M06/3241/1-98/2/10 LEPPÄVIRTA Heimonvuori 1, 2,3 Jari Mäkinen, Heikki Forss 15.12.1998 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS LEPPÄVIRRAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA HEIMONVUORI

Lisätiedot

saatu inuodostumasta indikaatiota. Maavastusmittauksen käyttö pohjavesi- ja kalliopinnan syvyysmaarityksiin perustuu eri maalajien

saatu inuodostumasta indikaatiota. Maavastusmittauksen käyttö pohjavesi- ja kalliopinnan syvyysmaarityksiin perustuu eri maalajien Kesällä 1976 löydettiin geologisen kartoituksen yhteyclessa blerijarven kirkonkylän lähistöltä pieni metaperidotiitti rnuo~ostuma, josta saatfin montuttanalla.nc'iyte. Näyte oli siinä maärin lu-- paava,

Lisätiedot

Keski-Suomen mineraalipotentiaali - hankkeen kairaukset Hankasalmen Janholanjoella 2014 Ahven Marjaana, Aimo Ruotsalainen

Keski-Suomen mineraalipotentiaali - hankkeen kairaukset Hankasalmen Janholanjoella 2014 Ahven Marjaana, Aimo Ruotsalainen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Yksikkö Kuopio 63/2014 Keski-Suomen mineraalipotentiaali - hankkeen kairaukset Hankasalmen Janholanjoella 2014 Ahven Marjaana, Aimo Ruotsalainen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GEOLOGIAN

Lisätiedot

Jarmo Lahtinen 30.4.2001 Julkinen. OKME/Outokumpu 1 kpl

Jarmo Lahtinen 30.4.2001 Julkinen. OKME/Outokumpu 1 kpl 1 (7) Jakelu Kauppa- ja teollisuusministeriö 2 kpl OKME/Outokumpu 1 kpl Tutkimustyöselostus Koveron arkeeisella vihreäkivivyöhykkeellä valtauksilla Mönni 1 5, Kovero 1 2 ja Kuusilampi vuosina 1998 1999

Lisätiedot

RAPORTTEJA RAPPORTER REPORTS 2009:1 GEOMAGNETISMIN ABC-KIRJA

RAPORTTEJA RAPPORTER REPORTS 2009:1 GEOMAGNETISMIN ABC-KIRJA RAPORTTEJA RAPPORTER REPORTS 2009:1 GEOMAGNETISMIN ABC-KIRJA Heikki Nevanlinna RAPORTTEJA RAPPORTER REPORTS 2009:1 GEOMAGNETISMIN ABC-KIRJA Heikki Nevanlinna Ilmatieteen laitos Meteorologiska Institutet

Lisätiedot

Kojemeteorologia. Sami Haapanala syksy 2013. Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto

Kojemeteorologia. Sami Haapanala syksy 2013. Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto Kojemeteorologia Sami Haapanala syksy 2013 Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto Mittalaitteiden staattiset ominaisuudet Mittalaitteita kuvaavat tunnusluvut voidaan jakaa kahteen luokkaan Staattisiin

Lisätiedot

Seismiset luotaukset Jyväskylän m1k:n ja Toivakan kunnan alueella syksyllä 1991. Paikka Karttalehti Luotauslinjoja Sijantikuva Tulokset.

Seismiset luotaukset Jyväskylän m1k:n ja Toivakan kunnan alueella syksyllä 1991. Paikka Karttalehti Luotauslinjoja Sijantikuva Tulokset. 4"-&.#&.4. - ARIIISTOKAPPALE a ---pppp ~1913211/94/4/23 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Koskee: 3211 09 Väli-Suomen aluetoimisto 3212 08 Ty öraporiii 3212 09 Jwäskvlän mk Toivakka H. Forss 19.11.1991 Seismiset

Lisätiedot

4. SUOMEN JA SKANDINAVIAN MAGNEETTISISTA MALLEISTA JA KARTOISTA

4. SUOMEN JA SKANDINAVIAN MAGNEETTISISTA MALLEISTA JA KARTOISTA 117 4. SUOMEN JA SKANDINAVIAN MAGNEETTISISTA MALLEISTA JA KARTOISTA Edellisessä luvussa käsiteltiin globaalista laajuutta olevaa magneettikenttää ja sen kuvaamista palloharmoniseen analyysin avulla multipolimallina.

Lisätiedot

SULFIDIMALMINETSINTÄÄ PARKANON MUSTAJÄRVELLÄ ja ALKKIASSA v. 1988-1992 ja 2000

SULFIDIMALMINETSINTÄÄ PARKANON MUSTAJÄRVELLÄ ja ALKKIASSA v. 1988-1992 ja 2000 GEOLOGIAN TUTKIMUSLAITOS M19/2212/-93/10/1 Parkano Mustajärvi, Alkkia Niilo Kärkkäinen, Juhani Alanen 30.4.2000 RAPORTTITIEDOSTO N:O 4492 SULFIDIMALMINETSINTÄÄ PARKANON MUSTAJÄRVELLÄ ja ALKKIASSA v. 1988-1992

Lisätiedot

Polar Mining Oy/Outokumpu 1 kpl

Polar Mining Oy/Outokumpu 1 kpl Tutkimustyöselostus 1 (5) Jakelu Kauppa- ja teollisuusministeriö 2 kpl Polar Mining Oy/Outokumpu 1 kpl Tutkimustyöselostus Suomussalmen Sääskeläissuon Likosuon alueella valtauksilla Sääskeläissuo 1 2 (kaiv.

Lisätiedot

kipinäpurkauksena, josta salama on esimerkki.

kipinäpurkauksena, josta salama on esimerkki. Sähkö 25 Esineet saavat sähkövarauksen hankauksessa kipinäpurkauksena, josta salama on esimerkki. Hankauksessa esineet voivat varautua sähköisesti. Varaukset syntyvät, koska hankauksessa kappaleesta siirtyy

Lisätiedot

Geofysikaalisia tutkimuksia Soklissa vuosina 2009-2015

Geofysikaalisia tutkimuksia Soklissa vuosina 2009-2015 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Geofysiikan sovellukset Rovaniemi 19.1.2016 3/2016 Geofysikaalisia tutkimuksia Soklissa vuosina 2009-2015 Pertti Turunen Soklin magneettinen anomalia pintakuviona ja painovoima-anomalia

Lisätiedot

Mittausjärjestelmän kalibrointi ja mittausepävarmuus

Mittausjärjestelmän kalibrointi ja mittausepävarmuus Mittausjärjestelmän kalibrointi ja mittausepävarmuus Kalibrointi kalibroinnin merkitys kansainvälinen ja kansallinen mittanormaalijärjestelmä kalibroinnin määritelmä mittausjärjestelmän kalibrointivaihtoehdot

Lisätiedot

GEOLOGAN TUTKIMUSKESKUS giiy-93/2/1 0 KI U Jarmo Nikande r 6.10.199 3

GEOLOGAN TUTKIMUSKESKUS giiy-93/2/1 0 KI U Jarmo Nikande r 6.10.199 3 GEOLOGAN TUTKIMUSKESKUS giiy-93/2/1 0 KI U Jarmo Nikande r 6.10.199 3 SINKKI- JA KULTAMALMITUTKIMUKSISTA KIURUVEDEN HANHISUOLLA, JOUTOKANKAALLA JA KULTAVUORELLA, KTL 3323 03, SEKÄ PYLHY- LÄNAHOLLA, KTL

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja ilmastomallit

Ilmastonmuutos ja ilmastomallit Ilmastonmuutos ja ilmastomallit Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston Fysikaalisten tieteiden laitos FORS-iltapäiväseminaari 2.6.2005 Esityksen sisältö Peruskäsitteitä: luonnollinen kasvihuoneilmiö kasvihuoneilmiön

Lisätiedot

VAASAN YLIOPISTO TEKNILLINEN TIEDEKUNTA SÄHKÖTEKNIIKKA. Jouko Esko n85748 Juho Jaakkola n86633. Dynaaminen Kenttäteoria GENERAATTORI.

VAASAN YLIOPISTO TEKNILLINEN TIEDEKUNTA SÄHKÖTEKNIIKKA. Jouko Esko n85748 Juho Jaakkola n86633. Dynaaminen Kenttäteoria GENERAATTORI. VAASAN YLIOPISTO TEKNILLINEN TIEDEKUNTA SÄHKÖTEKNIIKKA Jouko Esko n85748 Juho Jaakkola n86633 Dynaaminen Kenttäteoria GENERAATTORI Sivumäärä: 10 Jätetty tarkastettavaksi: 06.03.2008 Työn tarkastaja Maarit

Lisätiedot

Kapasitiivinen ja induktiivinen kytkeytyminen

Kapasitiivinen ja induktiivinen kytkeytyminen Kapasitiivinen ja induktiivinen kytkeytyminen EMC - Kaapelointi ja kytkeytyminen Kaapelointi merkittävä EMC-ominaisuuksien kannalta yleensä pituudeltaan suurin elektroniikan osa > toimii helposti antennina

Lisätiedot

Pehmeä magneettiset materiaalit

Pehmeä magneettiset materiaalit Pehmeä magneettiset materiaalit Timo Santa-Nokki Pehmeä magneettiset materiaalit Johdanto Mittaukset Materiaalit Rauta-pii seokset Rauta-nikkeli seokset Rauta-koboltti seokset Amorfiset materiaalit Nanomateriaalit

Lisätiedot

Sampomuunnos, kallistuneen lähettimen vaikutuksen poistaminen Matti Oksama

Sampomuunnos, kallistuneen lähettimen vaikutuksen poistaminen Matti Oksama ESY Q16.2/2006/4 28.11.2006 Espoo Sampomuunnos, kallistuneen lähettimen vaikutuksen poistaminen Matti Oksama GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI 28.11.2006 Tekijät Matti Oksama Raportin laji Tutkimusraportti

Lisätiedot

1) Maan muodon selvittäminen. 2) Leveys- ja pituuspiirit. 3) Mittaaminen

1) Maan muodon selvittäminen. 2) Leveys- ja pituuspiirit. 3) Mittaaminen 1) Maan muodon selvittäminen Nykyään on helppo sanoa, että maa on pallon muotoinen olet todennäköisesti itsekin nähnyt kuvia maasta avaruudesta kuvattuna. Mutta onko maapallomme täydellinen pallo? Tutki

Lisätiedot

PAMPALON KULTAKAIVOKSEN LASKEUMAMITTAUKSET 2012. Mittausaika: 13.6. - 9.10.2011. Hattuvaara, Ilomantsi

PAMPALON KULTAKAIVOKSEN LASKEUMAMITTAUKSET 2012. Mittausaika: 13.6. - 9.10.2011. Hattuvaara, Ilomantsi Mittausraportti_1196 /2012/OP 1(10) Tilaaja: Endomines Oy Henna Mutanen Käsittelijä: Symo Oy Olli Pärjälä 010 666 7818 olli.parjala@symo.fi PAMPALON KULTAKAIVOKSEN LASKEUMAMITTAUKSET 2012 Mittausaika:

Lisätiedot

Polar Mining Oy/Outokumpu 1 kpl

Polar Mining Oy/Outokumpu 1 kpl Tutkimustyöselostus 1 (5) Jarmo Lahtinen 25.1.2008 Jakelu Kauppa- ja teollisuusministeriö 2 kpl Polar Mining Oy/Outokumpu 1 kpl Tutkimustyöselostus Kuhmon Hautalehdon valtausalueella Hautalehto 3 (kaiv.

Lisätiedot

Sosiaalisten verkostojen data

Sosiaalisten verkostojen data Sosiaalisten verkostojen data Hypermedian jatko-opintoseminaari 2008-09 2. luento - 17.10.2008 Antti Kortemaa, TTY/Hlab Wasserman, S. & Faust, K.: Social Network Analysis. Methods and Applications. 1 Mitä

Lisätiedot

Sähkö ja magnetismi 2

Sähkö ja magnetismi 2 Kokeellista fysiikkaa luokanopettajille Ari Hämäläinen kevät 2005 Sähkö ja magnetismi 2 Sähkövirran magneettinen vaikutus, sähkövirran suunta Tanskalainen H.C. Ørsted teki v. 1820 fysiikan luennolla seuraavanlaisen

Lisätiedot

KESTOMAGNEETTI VAASAN YLIOPISTO TEKNILLINEN TIEDEKUNTA SÄHKÖTEKNIIKKA. Jani Vitikka p87434 Hannu Tiitinen p87432. Dynaaminen kenttäteoria SATE2010

KESTOMAGNEETTI VAASAN YLIOPISTO TEKNILLINEN TIEDEKUNTA SÄHKÖTEKNIIKKA. Jani Vitikka p87434 Hannu Tiitinen p87432. Dynaaminen kenttäteoria SATE2010 VAASAN YLIOPISTO TEKNILLINEN TIEDEKUNTA SÄHKÖTEKNIIKKA Jani Vitikka p87434 Hannu Tiitinen p87432 Dynaaminen kenttäteoria SATE2010 KESTOMAGNEETTI Sivumäärä: 10 Jätetty tarkastettavaksi: 16.1.2008 Työn tarkastaja

Lisätiedot

TUTKIMUSRAPORTTI Lintuvaara

TUTKIMUSRAPORTTI Lintuvaara TUTKIMUSRAPORTTI Lintuvaara Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY) Vesihuolto 16.12.2014 Jukka Sandelin HSY Raportti Opastinsilta 6 A, 00520 Helsinki 1. TAUSTAA Helsingin seudun ympäristöpalvelut / vesihuolto

Lisätiedot

RAPORTTI KITTILÄN PETÄJÄSELÄSSÄ TEHDYISTÄ KULTATUTKIMUKSISTA VUOSINA 1986-87

RAPORTTI KITTILÄN PETÄJÄSELÄSSÄ TEHDYISTÄ KULTATUTKIMUKSISTA VUOSINA 1986-87 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M19/3721/-93/1/10 KITTILÄ PETÄJÄSELKÄ Veikko Keinänen 4.5.1993 RAPORTTI KITTILÄN PETÄJÄSELÄSSÄ TEHDYISTÄ KULTATUTKIMUKSISTA VUOSINA 1986-87 Johdanto

Lisätiedot

Geofysiikka maa ja kallioperätutkimuksissa sovelluksia maankuoren suurrakenteista ympäristönsuojeluun

Geofysiikka maa ja kallioperätutkimuksissa sovelluksia maankuoren suurrakenteista ympäristönsuojeluun Geofysiikka maa ja kallioperätutkimuksissa sovelluksia maankuoren suurrakenteista ympäristönsuojeluun H. Vanhala Geologian tutkimuskeskus (GTK), heikki.vanhala@gtk.fi Abstract This paper discusses near

Lisätiedot

Geofysikaaliset menetelmät Arkeologiassa

Geofysikaaliset menetelmät Arkeologiassa 1 Astrock Oy Arto Julkunen Kaikutie 1, PL 101 99600 Sodankylä www.astrock.com email: arto.julkunen@astrock.com Geofysikaaliset menetelmät Arkeologiassa Useimmissa kuvissa viitataan kirjan 'Peltoniemi,

Lisätiedot

Satelliittipaikannus

Satelliittipaikannus Kolme maailmalaajuista järjestelmää 1. GPS (USAn puolustusministeriö) Täydessä laajuudessaan toiminnassa v. 1994. http://www.navcen.uscg.gov/gps/default.htm 2. GLONASS (Venäjän hallitus) Ilmeisesti 11

Lisätiedot

Suojeleva Aurinko: Aurinko ja kosmiset säteet IHY 2007-2009

Suojeleva Aurinko: Aurinko ja kosmiset säteet IHY 2007-2009 Suojeleva Aurinko: Aurinko ja kosmiset säteet IHY 2007-2009 Eino Valtonen Avaruustutkimuslaboratorio, Fysiikan ja tähtitieteen laitos, Turun yliopisto Eino.Valtonen@utu.fi 2 Kosminen säde? 3 4 5 Historia

Lisätiedot

Etunimi. Sukunimi. Oppimistavoite: ymmärtää, kuinka positiiviset ja negatiiviset magneettiset navat tuottavat työntö- ja vetovoimaa.

Etunimi. Sukunimi. Oppimistavoite: ymmärtää, kuinka positiiviset ja negatiiviset magneettiset navat tuottavat työntö- ja vetovoimaa. 1 Magneettiset navat Oppimistavoite: ymmärtää, kuinka positiiviset ja negatiiviset magneettiset navat tuottavat työntö- ja vetovoimaa. 1. Nimeä viisi esinettä, joihin magneetti kiinnittyy. 2. Mitä magneetin

Lisätiedot

KULTATUTKIMUKSET SUODENNIEMEN PAISKALLION ALUEELLA VUOSINA 1997-1999.

KULTATUTKIMUKSET SUODENNIEMEN PAISKALLION ALUEELLA VUOSINA 1997-1999. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Etelä-Suomen aluetoimisto Kallioperä ja raaka-aineet M19/2121/2000/ 1 /10 SUODENNIEMI Paiskallio RAPORTTITIEDOSTO N:O 4404 Petri Rosenberg 18.2.2000 KULTATUTKIMUKSET SUODENNIEMEN

Lisätiedot

Geologian tutkimuskeskus Q 19/2041/2006/1 20.11.2006 Espoo JÄTEKASOJEN PAINUMAHAVAINTOJA ÄMMÄSSUON JÄTTEENKÄSITTELYKESKUKSESSA 1999-2006.

Geologian tutkimuskeskus Q 19/2041/2006/1 20.11.2006 Espoo JÄTEKASOJEN PAINUMAHAVAINTOJA ÄMMÄSSUON JÄTTEENKÄSITTELYKESKUKSESSA 1999-2006. Geologian tutkimuskeskus Q 19/2041/2006/1 20.11.2006 Espoo JÄTEKASOJEN PAINUMAHAVAINTOJA ÄMMÄSSUON JÄTTEENKÄSITTELYKESKUKSESSA 1999-2006 Seppo Elo - 2 - GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tekijät Seppo Elo KUVAILULEHTI

Lisätiedot

Petri Rosenberg 17.3.2000

Petri Rosenberg 17.3.2000 RAPORTTITIEDOSTO N:O 4405 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Etelä-Suomen aluetoimisto Kallioperä ja raaka-aineet M19/2123/2000/ 2 /10 LEMPÄÄLÄ Kalliojärvi Petri Rosenberg 17.3.2000 KULTATUTKIMUKSET LEMPÄÄLÄN KALLIOJÄRVEN

Lisätiedot

FERROMAGNEETTISET MATERIAALIT

FERROMAGNEETTISET MATERIAALIT FERROMAGNEETTISET MATERIAALIT MAGNEETTITEKNOLOGIAKESKUS Harri Kankaanpää DIAMAGNETISMI Vesi, elohopea, kulta, vismutti,... Magneettinen suskeptibiliteetti negatiivinen: 10-9...10-4 (µ r 1) Heikentää/hylkii

Lisätiedot

MALMITUTKIMUKSET KEITELEEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA PELTOMÄKI 1. (kaiv. rek N:o 3574/1), RÄSYSUO 1 (kaiv. rek. N:o 3574/2) JA

MALMITUTKIMUKSET KEITELEEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA PELTOMÄKI 1. (kaiv. rek N:o 3574/1), RÄSYSUO 1 (kaiv. rek. N:o 3574/2) JA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3312/-87/1/10 KEITELE Kangasjärvi Jarmo Nikander 8.12.1287 MALMITUTKIMUKSET KEITELEEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA PELTOMÄKI 1 (kaiv. rek N:o 3574/1), RÄSYSUO 1 (kaiv. rek. N:o

Lisätiedot

Aineen magneettinen luonne mpötilan vaikutus magnetoitumaan

Aineen magneettinen luonne mpötilan vaikutus magnetoitumaan Aineen magneettinen luonne ja lämpl mpötilan vaikutus magnetoitumaan Jaana Knuuti-Lehtinen 3.4.2009 2.4.20092009 1 Johdanto Magnetoitumisilmiö Mistä johtuu? Mitä magnetoitumisessa tapahtuu? Magneettiset

Lisätiedot

Magnetismi Mitä tiedämme magnetismista?

Magnetismi Mitä tiedämme magnetismista? Magnetismi Mitä tiedämme magnetismista? 1. Magneettista monopolia ei ole. 2. Sähkövirta aiheuttaa magneettikentän. 3. Magneettikenttä kohdistaa voiman johtimeen, jossa kulkee sähkövirta. Magnetismi Miten

Lisätiedot

Lentomittaukset Joutsenossa 2008 Maija Kurimo, Hanna Leväniemi ja Meri-Liisa Airo

Lentomittaukset Joutsenossa 2008 Maija Kurimo, Hanna Leväniemi ja Meri-Liisa Airo Etelä-Suomen yksikkö Q18/2009/23 15.7.2009 Espoo Lentomittaukset Joutsenossa 2008 Maija Kurimo, Hanna Leväniemi ja Meri-Liisa Airo Lentomittaukset Joutsenossa 2008 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI

Lisätiedot

ENY-C2001 Termodynamiikka ja lämmönsiirto TERVETULOA!

ENY-C2001 Termodynamiikka ja lämmönsiirto TERVETULOA! ENY-C2001 Termodynamiikka ja lämmönsiirto TERVETULOA! Luento 14.9.2015 / T. Paloposki / v. 03 Tämän päivän ohjelma: Aineen tilan kuvaaminen pt-piirroksella ja muilla piirroksilla, faasimuutokset Käsitteitä

Lisätiedot

Muita tyyppejä. Bender Rengas Fokusoitu Pino (Stack) Mittaustekniikka

Muita tyyppejä. Bender Rengas Fokusoitu Pino (Stack) Mittaustekniikka Muita tyyppejä Bender Rengas Fokusoitu Pino (Stack) 132 Eri piezomateriaalien käyttökohteita www.ferroperm.com 133 Lämpötilan mittaaminen Termopari Halpa, laaja lämpötila-alue Resistanssin muutos Vastusanturit

Lisätiedot

Talvivaara hyödyntää sivutuotteena saatavan uraanin

Talvivaara hyödyntää sivutuotteena saatavan uraanin Uraani talteen Talvivaara hyödyntää sivutuotteena saatavan uraanin Talvivaaran alueella esiintyy luonnonuraania pieninä pitoisuuksina Luonnonuraani ei säteile merkittävästi - alueen taustasäteily ei poikkea

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Raportti 1 (7) Länsi-Suomen yksikkö Herukka Oulu (1162057) Kokkola Annu Martinkauppi ja Petri Hakala 27.8.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Raportti 1 (7) Länsi-Suomen yksikkö Herukka Oulu (1162057) Kokkola Annu Martinkauppi ja Petri Hakala 27.8. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Raportti 1 (7) Länsi-Suomen yksikkö Herukka Oulu (1162057) Kokkola Annu Martinkauppi ja Petri Hakala TULOKSIA GEOFYSIKAALISISTA PAIKKATUTKIMUKSISTA OULUN HERUKAN SALEN TUTKIMUSKOHTEESSA

Lisätiedot

Riistapäivät 2015 Markus Melin Itä Suomen Yliopisto Metsätieteiden osasto markus.melin@uef.fi

Riistapäivät 2015 Markus Melin Itä Suomen Yliopisto Metsätieteiden osasto markus.melin@uef.fi Riistapäivät 2015 Markus Melin Itä Suomen Yliopisto Metsätieteiden osasto markus.melin@uef.fi Laserkeilaus pähkinänkuoressa Aktiivista kaukokartoitusta, joka tuottaa 3D aineistoa (vrt. satelliitti- ja

Lisätiedot

Projektisuunnitelma ja johdanto AS-0.3200 Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt Paula Sirén

Projektisuunnitelma ja johdanto AS-0.3200 Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt Paula Sirén Projektisuunnitelma ja johdanto AS-0.3200 Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt Paula Sirén Sonifikaatio Menetelmä Sovelluksia Mahdollisuuksia Ongelmia Sonifikaatiosovellus: NIR-spektroskopia kariesmittauksissa

Lisätiedot

Kuva 1. Kairauskohteiden - 3 -

Kuva 1. Kairauskohteiden - 3 - Kuva 1. Kairauskohteiden - 3 - 4 Vuoden 1981 aikana mitattiin sähköisesti ja magneettisesti 33 km 2 alue karttalehdellä 3432.12, lisäksi tihennettiin sähköistä ja magneettista mittausta Haapaselän ja Vehmasmäen

Lisätiedot

Mitä on huomioitava kaasupäästöjen virtausmittauksissa

Mitä on huomioitava kaasupäästöjen virtausmittauksissa Mitä on huomioitava kaasupäästöjen virtausmittauksissa Luotettavuutta päästökauppaan liittyviin mittauksiin 21.8.2006 Paula Juuti 2 Kaupattavien päästöjen määrittäminen Toistaiseksi CO2-päästömäärät perustuvat

Lisätiedot

Energiakaivojen mitoitukseen vaikuttavat tekijät

Energiakaivojen mitoitukseen vaikuttavat tekijät Energiakaivojen mitoitukseen vaikuttavat tekijät Nina Leppäharju FM, geofyysikko Suomen Lämpöpumppuyhdistyksen 15-vuotisjuhlaseminaari 30.10.2014 Kokoushotelli Sofia, Helsinki SULPU:n energiakaivojen mitoitustyöryhmä

Lisätiedot

HALLIN ILMIÖ 1. TUTKITTAVAN ILMIÖN TEORIAA

HALLIN ILMIÖ 1. TUTKITTAVAN ILMIÖN TEORIAA 1 ALLIN ILMIÖ MOTIVOINTI allin ilmiötyössä tarkastellaan johteen varauksenkuljettajiin liittyviä suureita Työssä nähdään kuinka all-kiteeseen generoituu all-jännite allin ilmiön tutkimiseen soveltuvalla

Lisätiedot