Parisuhde. Väestöliitto

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Parisuhde. Väestöliitto 2 2012"

Transkriptio

1 Parisuhde Väestöliitto Uusperheen parisuhde vaatii lujaa tahtoa ja määrättömästi rakkautta Halut jäissä? naisten seksuaalisen halun puute ei ole iästä kiinni Yksin ja yhdessä kun työ tai opiskelu vie erilleen Harvinainen näky: isä osittaisella hoitovapaalla 1

2 Kun käsittämätön tapahtuu Viime aikojen perhesurmat ovat järkyttäneet meitä suomalaisia. Vanhat selitykset eivät enää pure. Kyse ei aina olekaan kouluttamattomasta, alkoholisoituneesta ja työttömästä miehestä vaan ihmisistä, joilla päällisin puolin kaikki näyttää olevan kunnossa. Vaikka suurin osa surmaajista on miehiä, nainenkin voi tappaa koko perheensä. Vaikka on huipputyö, asunto hienossa osoitteessa, kauniit lapset ja puoliso, julkisivun takana voi kyteä perhehelvetti. Toki epätoivoisia tekoja on aina tehty ja viattomia uhreja ollut. Köyhyys ja työttömyys eivät välttämättä johda huonoon parisuhteeseen tai vanhemmuuteen. Eivät myöskään arvostettu työ ja kova palkka takaa perheonnea. Riskit näyttävät kasvaneen molemmissa ääripäissä. Kun käsittämätön tapahtuu, olkoon kyse perhesurmasta, tuntemattoman sivullisen taposta tai koulusurmasta, alamme etsiä syyllistä. Missä oli sosiaalitoimi, kun tällaista pääsi tapahtumaan? Missä oli poliisi, missä lääkäri tai mielenterveystyöntekijä? Yhtä yhteiskunnan osa-aluetta, yksittäisistä työntekijöistä puhumattakaan, on turha syyttää, kun järjestelmä toimii oman logiikkansa mukaan. Olemme jo vuosikymmenien ajan, 90-luvun lamasta alkaen, säästäneet ja virtaviivaistaneet erityisesti julkista sektoria. Yhteiskunta, meidän valitsemamme päättäjät, ovat ajaneet alas yksinkertaisen ja edullisen koteihin tulevan avun. Vielä 80-luvulla kotipalvelua oli suhteellisen helppo saada lapsiperheen avuksi. Nyt siihen tarvitaan todellinen hätätila, eikä apu sittenkään aina irtoa. Kätilö teki kaikkiin koteihin ensi käynnin äidin kotiuduttua synnytyssairaalasta. Ei tarvinnut kuulua riskiryhmään. Pariterapiaan pääsy on toki aina riippunut paikkakunnasta. Vaikka on jo hyvin tiedossa, että on edullisempaa ja tehokkaampaa ehkäistä ongelmien syntymistä ja niiden pahenemista, sittenkin mieluummin odotetaan, kunnes ongelmiin on pakko puuttua. Mikä on ihmisen oma vastuu? Meillä suomalaisilla on syvään juurtunut pärjäämisen eetos. Voisiko ajatella, että parisuhdeongelmiin voisi hakea apua jo siinä vaiheessa, kun asiat ovat vielä korjattavissa? Eihän hammaslääkäriinkään mennä vasta sitten, kun kaikki hampaat ovat tippuneet suusta. Voisimmeko toimia toistemme tukijoina ystävinä, työtovereina ja naapureina? Monesti jo ongelman jakaminen toisen kanssa auttaa. Vain sisustuslehtien kiiltävillä sivuilla eletään täydellistä elämää. Oikeasti jokaisen elämä on rosoista. Autetaan ja armahdetaan siis itseämme ja toisiamme. Tavataan ja halataan toisiamme muuallakin kuin Facebookissa! Päätoimittajalta Helena Hiila-O Brien KUVA Timo Raunio Väestöliitto PÄÄTOIMITTAJA Helena Hiila-O Brien TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Ritva Åberg ULKOASU Pekka Niemi / Rhinoceros Oy TOIMITUSNEUVOSTO Helena Hiila-O Brien (pj) Paula Alkio Anna Kokko Lassi Lainiala Heidi Ruohio Jaana Syrjälä Juulia Ukkonen Ritva Åberg TOIMITUKSEN OSOITE Kalevankatu 16 A PL 849, Helsinki Puh etunimi.sukunimi vaestoliitto.fi pari.perhe vaestoliitto.fi KANSIKUVA Minna Kurjenluoma KUSTANTAJA Väestöliitto ry. TILAAJAPALVELU Tilaukset ja osoitteenmuutokset: Kaarina Rautelin, puh kaarina.rautelin vaestoliitto.fi PAINOS ILMOITUSMYYNTI Katso mediakortti: pari_perhe-lehti/mediatiedot/ ISSN X (Painettu) ISSN (Verkkolehti) Ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Kuudes vuosikerta. Aikakauslehtien Liiton jäsen PAINOPAIKKA Vammalan Kirjapaino Oy Sastamala Painotuote Seuraava Pari&Perhe-lehti ilmestyy Pari&Perhe

3 Parisuhde Parisuhde pyörittää uusperhettä Uusperhe vaatii lujaa tahtoa ja määrättömästi rakkautta. Kun nainen ei halua Seksihalut eivät ole iästä tai parisuhteen kestosta kiinni. Seksuaalisuus säilyy sairastumisesta huolimatta Seksuaalisuus on tärkeä elämänalue sairaanakin. Tahdolla ja taidolla -ohjelmalla tukea pareille Puolison pitkäaikaissairaus asettaa parisuhteen koetukselle. Yksin ja yhdessä kun työ tai opiskelu vie erilleen Miten parisuhde kestää eri osoitteissa asumisen? Monikulttuurinen perhe 16 Mitä piilee kunniaväkivallan taustalla? Mistä tunnistaa kunniaväkivallan uhan nuorella? Perhe Samppa Saarela ottaa aikaa lapsilleen työajan lyhennyksellä Isien pitämä osittainen hoitovapaa on vielä harvinaista. Jäikö lastenhankinta vain aikeeksi? Suuri osa lastenhankintasuunnitelmista jää toteutumatta. Ennalta ehkäisevässä perhetyössä pienetkin teot tärkeitä Perhetyöntekijä Miia Hämäläinen on ollut luomassa lapsiperheiden tarpeita vastaavaa työmuotoa. KUVA Katri Saarela 27 Ajankohtaista Väestöliiton klinikoille REILU-palvelumerkki Tunnus palvelun laadusta ja vastuullisesta liiketoiminnasta. Parisuhde Helena Hiila-O Brien COFACEn varapuheenjohtajaksi Väestöliitto mukana eurooppalaisessa kattojärjestössä. Sosiaalibarometri 2012 Kuntajohtajat vaativat nopeata uudistusta sosiaali- ja terveyspalvelujen rakenteisiin. Vastaamo-palvelu vanhemmuuden ja parisuhteiden tueksi Uudenlainen nettipalvelu laajentui koko pääkaupunkiseudulle. Maailma ja me 28 Jani Toivola näkee Nepalin tulevaisuuden nuorissa Kansanedustaja Jani Toivola vieraili Nepalissa. KUVA työryhmä Anne ja Kari Saaristo, Tarja Sandberg KUVA Tuula Ainasoja Palstat 25 Kolumni: Parisuhdekurssilla Brysselissä Lotta Heiskanen. 30 Uutuudet Julkaisut. 4 Nepalilaisessa yhteiskunnassa tehokas keino tiedon levittämiseen ovat katudraamat, joissa nuoret esittävät opettavaisia tarinoita ympäristö- ja seksuaaliterveysteemoista. KUVA Sini Karusto 3 Pari&Perhe

4 Parisuhde pyöritt Parisuhde Teksti Minna Huuhka Kuva Paula Lehto Eronneella on oikeus rakastaa ja tulla rakastetuksi. Syvät tunteet synnyttävät toiveen uudesta perheestä. Kun mukana on lapsia, syntyy perhe, jossa mikään ei ole kuin ennen. 4 Pari&Perhe

5 K aikki alkoi siitä, kun rakastuimme. Tunne oli valtava. Minulla oli kaksi ja miehelläni kolme lasta. Oli aikamoista touhua sorvata kahden perheen kulttuureja yhteen, muistelee viisivuotiaan uusperheen äiti Anne. Uusperheen perustaminen vaatii lujaa tahtoa ja määrättömästi rakkautta. Kun turkulainen Elina törmäsi tulevaan mieheensä Pauliin tavaratalon levyosastolla, hän ei arvannut jo vuoden päästä olevansa neljän lapsen äitipuoli. Minulla ei ollut kokemusta lapsiperhe-elämästä. Ajattelin kuitenkin, että tämän kortin haluan katsoa, sillä suhteessamme oli heti alusta lähtien jotain aivan ainutlaatuista, Elina kertoo. Uusperheet ovat olleet hyvin yleisiä jo parinkymmenen vuoden ajan. Nykyisin yli 10 prosenttia kaikista alle 18-vuotiaista lapsista elää uusperheessä. Silti julkisuudessa ja internetin palstoilla uusperhe nähdään lähes aina ongelmana. Huomio keskittyy riitoihin ja holhoaviin entisiin puolisoihin ja mustasukkaisiin lapsiin. Aina muistetaan mainita, että uusperheissä erotaan useammin kuin ydinperheissä. Psykoterapeutit Pekka Larkela Suomen Uusperheellisten Liitosta ja Vuokko Malinen Väestöliiton perheklinikalta toivoisivat, että uusperhe nähtäisiin uhkan sijaan mahdollisuutena. Uusperheen parisuhde on monelle ensimmäinen toimiva parisuhde. Silloin biologisten vanhempiensa eron kokenut lapsi saa ensimmäistä kertaa mallin aikuisten toimivasta parisuhteesta. Moni saa lisäksi uusia sisaruksia, Larkela luettelee. Entinen elämä Uusperheessä mennyt elämä kulkee aina mukana. Toisen lapset muistuttavat olemassa olollaan siitä, että rakas mieheni on joskus saanut heidät jonkun toisen kanssa, Anne sanoo. Entiseen elämään kuuluvat myös entiset puolisot. Mitä huonommin ero on käsitelty, sitä enemmän eksä perheessä kummittelee. Larkela on työssään psykoterapeuttina huomannut, että melkein kaikki lasten henkiset ongelmat ovat tavalla tai toisella aikuisten ongelmia, jotka ovat siirtyneet lapsiin. Vaikka ero on kamala paikka lapselle, hän kyllä selviää siitä, kunhan vanhemmat saavat asiat välillään sovittua. Taistosta toiseen Kun uusi perhe muuttaa yhteen, on alku yhtä juhlaa. Ennemmin tai myöhemmin pilvilinna romahtaa. Romanttiselle rakkaudelle jää vähän tilaa, kun perheen pyörittäminen vie molemmilta energiaa. Elinan ja Paulin perhe joutui kokemaan uusperheille tyypillisen täyden rähinän vaiheen, kun perheen jäsenet hakivat omaa paikkaansa. Uusperheen arki yllätti. Minusta tuntui, että olin tullut vieraaksi toisten ihmisten kotiin. Heillä oli omat tapansa ja omat sääntönsä. Heitä oli viisi ja minä olin aivan yksin, Elina kuvailee. Vanhojen tapojen muuttaminen uusiksi ja yhteisiksi on ollut suuri haaste. Siinä minun on pitänyt katsoa peiliin, Pauli kertoo. Elinasta tuntui toisinaan, että häntä savustettiin kohti ulko-ovea. Pauli näki tilanteen aivan eri tavalla. Hänen mielestään lapset hyväksyivät Elinan täysin. Paulilla oli kova työ toimia diplomaattina Elinan ja lastensa välillä. Lasteni isänä voin sanoa, lapseni ihailevat Elinaa vilpittömästi. Mutta Elina ei uskaltanut aluksi ottaa vastaan perheen hyväksyntää. Rähinävaiheessa on tavallista, että biologiset perheenjäsenet muodostavat keskenään omat leirinsä, joissa vaalitaan vanhan kodin perinteitä. Annen perheessä yhteisen sävelen löytymistä harjoiteltiin pitkään. Apua vertaiselta Sekä Elina että Anne ovat saaneet todeta, ettei toisen lapsia voi pakottaa rakastamaan itseään. Lahjonta ja lohdutuspalkinnot eivät auta. Vieraan aikuisen ja lapsen välisen suhteen muovautuminen vaatii kärsivällisyyttä. Lapset koettelevat uutta vanhempaansa moni tavoin, eikä tämä aina tunnu mukavalta. Larkela sanoo, että uusperheessä biologisen vanhemman on määriteltävä lapsille uuden vanhemman paikka. Vanhemmuutta pitää luovuttaa ja vastaanottaa. Myös uusi vanhempi voi viedä lasta harrastuksiin, lukea iltasadun ja huolehtia aamurutiineista. Arjen jakaminen lisää yhteenkuuluvuuden tunnetta. Larkelan ja Malisen mukaan uusperheen ydin on kahden aikuisen parisuhde, jonka hoitamista ei saa unohtaa. Kun suhde toimii, lapset kotiutuvat ja sopeutuvat. Toinen keskeinen selviytymiskeino on ajoittaisen ulkopuolisuuden tunteen sietäminen. Mutta jos joutuu Elinan tavoin asumaan vieraana omassa kodissaan, on aika tehdä jotain. Tärkein apu on vertaistuki. Hyviä neuvoja saa myös perheneuvoloista, perheteraputeilta ja Suomen Uusperheellisten Liitosta. Yhteinen elämä Elina, Pauli ja Anne tietävät kokemuksesta, että uusperheen yhteinen elämä syntyy ajan saatossa. Se näkyy valokuvaalbumien sivuilla ja elää kaikkien perheenjäsenten muistoissa, hyvissä ja huonoissa. Vuokko Malisen mukaan yhteinen juttu on uusperheelle tärkeä. Se voi olla yhteinen lapsi, talo, kesämökki, harrastus, lomamatka tai unelma. Vaikka aluksi oli vaikeaa, en kaipaa elämääni ennen uusperhettä. Olen hyvin kiitollinen saamistani lapsista. Olemme samaa perhettä, eikä kukaan enää kyseenalaista asemaani, Elina sanoo. Kirjallisuutta: Vuokko Malinen ja Pekka Larkela. Parisuhde uusperheen ydin. VL-Markkinointi ää uusperhettä 5 Pari&Perhe

6 Parisuhde Teksti Tiina Kirkas Suomalaisparien seksielämästä puuttuu halua ja hekumaa. Varsinkaan nainen ei syty rakastelemaan. Se on ongelma, sillä ilman läheisyyttä ja intohimoa ei ole parisuhdetta. Kun nainen Tiedetään, että seksuaalisesti aktiivinen pariskunta on keskimäärin onnellisempi ja ylipäätään tyytyväisempi elämään, tutkimusprofessori Osmo Kontula Väestöliiton Väestöntutkimuslaitoksesta sanoo. Äärimmillään seksuaalisen halun puute johtaa uskottomuuteen ja parisuhde-eroihin. Asian tärkeydestä kertoo se, että seksuaali- ja parisuhdeterapioihin on jonoja, Väestöliiton kliininen seksologi Tarja Sandberg lisää. Kontula ja Sandberg ovat vastikään julkaisseet kirjan Halut jäissä? Naisen seksuaalisen halun puute, jossa sata suomalaista naista kuvaa seksuaalisen haluttomuutensa syitä ja seurauksia. Syitä ja selityksiä Alussa meillä oli seksiä ja sen suhteen kaikki meni omalla painollaan, jossain vaiheessa haluamiseni hiipui ja seksistä tuli yhä useammin kiistaa ja mitä enemmän siitä puhuttiin, usein riitojen yhteydessä, sitä vähemmän sitä oli. Harvoin nainen ei ole koskaan halunnut seksiä. Useimmiten kyse onkin halun hiipumisesta, mikä taas ei liity ikään tai parisuhteen kestoon vaan yleensä elämäntilanteeseen. Myös nuori nainen kokee haluttomuutta. Hän on juuri rakentamassa seksuaalista minäkuvaansa, hankkii kokemuksia ja saa palautetta itsestään. Siihen liittyy paljon epävarmuutta, mikä voi aiheuttaa haluttomuutta, Osmo Kontula sanoo. Seksuaalisen itsetunnon heikkous haittaa naista myös myöhemmin elämässä. Etenkin synnytyksen jälkeen nainen saattaa kokea itsensä seksuaalisesti epäkelvoksi. Syitä hän hakee mahdollisista lisäkiloistaan, raskausarvistaan tai muutoin veltostuneesta olemuksestaan. Ulkonäkö tuntuu olevan naiselle tärkeämpää kuin miehelle. Nainen ei aina edes usko, vaikka mies kuinka vakuuttaa, että hän on kaunis ja haluttava. Ajattelutapa näyttää olevan syvällä naisessa. Kontula myöntää, että osittain kyse on naisen kantamasta kulttuuriperimästä. Mies on kautta aikojen saanut ilmaista seksuaalista haluaan naista vapaammin. Halut jäissä? -kirjassa osa naisista kertoo, kuinka seksi kiinnostaa vain lapsentekomielessä. Useimmat naiset kuitenkin selittävät seksihalujensa vähyyttä fyysisellä väsymyksellä: he haluaisivat kyllä rakastella kumppaninsa kanssa, mutta eivät arjessaan jaksa. Aina kotona ei ole edes aikaa ja tilaa lapsivapaalle läheisyydelle. Muiksi haluttomuutensa syiksi kirjan naiset nimeävät sairaudet, lääkkeet ja hormonit. Myös aiemmat traumaattiset kokemukset saavat karttamaan intiimiä kosketusta. Vastaavasti miehen väkivaltaisuus, alkoholismi, mustasukkaisuus tai uskottomuus hyydyttää naisen seksihalut. Nainen ei myöskään jaksa kiinnostua omasta mielestään surkeasta seksistä, Kontula lisää. Seurauksista tekoihin Haluaisin haluta. Haluaisin kokea useammin niitä harvinaisia läheisyyden hetkiä, jolloin palaamme alkuaikojen ihastuksen tunnelmiin ja puhumme toisillemme vielä aamullakin kuin miehelle ja vaimolle ei äidille ja isälle. Haluaisin kokea useammin sen täydellisen rentouden ja hikiset ilot. Ja haluaisin varmistaa, ettei mieheni karkaa. 6 Pari&Perhe

7 ei halua Seksuaalisen halun puute jäytää naisen omanarvontuntoa. Monelle se on myös lisästressi. Nuori nainen ajattelee, että nuoruuteen kuuluu voimakasta halua ja kiihkeää seksiä. Kun sitä ei omassa elämässä ole pienten lasten tai työpaineiden takia, moni kokee stressiä, syyllisyyttä ja myös häpeää, Tarja Sandberg kuvaa. 3 Nainen ei jaksa kiinnostua omasta mielestään surkeasta seksistä, Osmo Kontula kertoo. Myös mies syyllistyy naisen haluttomuudesta. Hän kysyy, miksi ei saa naista haluamaan ja kiihottumaan. Mikä hänessä on vikana? Usein tilanne kärjistyy avoimeksi riitelyksi tai täydelliseksi hiljaisuudeksi. Nainen välttelee kaikin tavoin miehen kosketusta tai myöntyy suoritusseksiin. Hän saattaa myös kehottaa miestä tyydyttämään seksin tarpeensa vieraissa. En ole kuitenkaan koskaan tavannut paria, joka olisi ratkaissut ongelmansa ulkopuolisilla suhteilla. Niihin liittyy kuva Minna Kurjenluoma aina loukkaantumisia ja mustasukkaisuutta, Sandberg huomauttaa. Tärkeintä onkin pysähtyä hetkeen ja tiedostaa tilanne. Ennen kaikkea on puhuttava, keskusteltava ja pyydettävä toiselta tukea. Myös maiseman vaihto ja arjesta irtautuminen kannattavat, vaikka ne vaativatkin lapsiperheissä erityisjärjestelyjä. Vain yhdessäolo luo läheisyyttä, intiimiyttä ja sytykettä seksuaaliselle halulle. Nainen toivoo kumppaniltaan apua kadonneen halunsa etsimisessä. Hän kaipaa myös arvostusta sängyssä ja sen ulkopuolella. Sandberg kehottaa naista huolehtimaan omasta nautinnostaan ja kiihottumisestaan. Nainen voi kosketella itseään, tukeutua eroottiseen materiaaliin ja käyttää seksin apuvälineitä. Myös fantasiat auttavat. Kun osaa olla seksin aikana riittävän itsekäs, pystyy antamaan myös toiselle nautintoa. Usein ikä on naiselle armollinen, Sandberg muistuttaa. Kun on itsensä kanssa sinut, voi helpommin keskittyä hetkeen ja antautua omalle nautinnolleen. Lainaukset kirjasta Osmo Kontula & Tarja Sandberg. Halut jäissä? Naisten seksuaalisen halun puute. Väestöliitto En ole tavannut paria, joka olisi ratkaissut ongelmansa ulkopuolisilla suhteilla, Tarja Sandberg huomauttaa. kuva Tiina Kirkas kuva Ritva Åberg 7 Pari&Perhe

8 Parisuhde Teksti Virve Järvinen Kuva Timo Raunio Seksuaalisuus säilyy sairastumisesta huolimatta Seksi tuskin on ensimmäinen vakavasti sairastuneelle mieleen tuleva asia, mutta toinen se voi jo olla. Siksi siitä pitää puhua. Seksuaalisuus on ihmisen perusvietti: psykofyysinen ominaisuus, joka on läsnä kaikessa tekemisessämme. Se on tärkeä elämänalue, joka säilyy sairastumisesta huolimatta. Seksuaalisuus merkitsee ihmisille erilaisia asioita. Jokainen kokee ja toteuttaa elämäänsä naisena tai miehenä yksilöllisesti. Tämän vuoksi sairastuminen vaikuttaa seksuaalisuuteen meissä eri tavoin, Suomen Syöpäpotilaat ry:n toiminnanjohtaja, seksologi Leena Rosenberg-Ryhänen kertoo. Seksuaalinen avoimuus ja sallivuus ovat lisääntyneet: televisio-ohjelmat pursuvat seksiä ja julkisuudenhenkilöt tilittävät lehtien palstoilla seksielämäänsä. Julkisuus antaa kuvan seksuaalisuudesta nuorten, kauniiden ja terveiden ihmisten asiana. Mielikuva hämmentää sairastunutta ja saa tämän miettimään, onko hän muuttuneen kehonsa tai oireilevan mielensä kanssa enää lainkaan nainen tai mies. Hämmennys on ilmeistä, sillä monesti seksuaalisuus ymmärretään pelkkänä toimintana, seksinä, mutta todellisuudessa se on paljon laajempi käsite. Sillä tarkoitetaan kaikkea läheisyyttä, hellyyttä ja aistillisuutta, mieheyttä ja naiseutta. Se ei katoa, vaikka ihminen diagnoosin saisikin. Tapa osoittaa seksuaalisuutta saattaa muuttua, muttei välttämättä entistä huonompaan suuntaan. Sairastuminen ja seksuaalisuus ovat kumpikin asioita, jotka herättävät suuret tunteet. Kun näistä tunteista keskustellaan avoimesti, parhaimmillaan kumppanin sairastuminen lähentää suhteen osapuolia toisiinsa ja lisää yhteenkuuluvaisuutta. Miehelläni todettiin hiljattain uniapnea ja nyt on ensimmäisiä öitä laite puhissut sänkykamarissamme. En tahdo osata nukkua, koen koneen tulleen elämäämme häiritsemään, ei enää pysty iltaisin keskustelemaan sängyssä, ei suukottelemaan itsekkäästi liki inhoan koko keksintöä! Sairaalassa mies kävi yksin, koen jääneeni ulkopuolelle koko asiassa, vaikka asia kuulunee minunkin elämääni! Mistä apua? Kone on kuitenkin ilmeisen pysyvä asia. Kuinka sopeudun vai muutanko eri huoneeseen? Kelpaanko minä? Sairastumisen ja hoitojen keskellä seksuaalisuus jää usein takavasemmalle, kun voimavarat kuluvat selviämiseen. Sairastuneelle ja tämän kumppanille tulisi kuitenkin tarjota jo sairaalassa mahdollisuus puhumiseen seksuaalineuvojien kanssa, jos he sitä haluavat. Esimerkiksi eturauhas- ja rintasyöpää sairastavat usein haluavat, sillä sairauden eri 8 Pari&Perhe

9 Seksuaalisuudella tarkoitetaan kaikkea läheisyyttä, hellyyttä ja aistillisuutta, mieheyttä ja naiseutta. Se ei katoa, vaikka ihminen diagnoosin saisikin. hoitovaihtoehdot vaikuttavat seksuaalisuuteen eri tavoin. Alun kriisivaiheessa kysymykset ja pelot ovat konkreettisia. Miehet kysyvät monesti omasta kyvykkyydestä, potenssista. Naiset pohtivat sitä, kelpaako sairauden muokkaama muuttunut olemus kumppanille. Pelkään huomista ja tulevaa aikaa. Kestänkö rinnan menetyksen? Miltä tuntuu nähdä leikelty vartalo? Hylkääkö mies minut? Tähän asti hän on ollut minulle tuki ja turva. Olisi kamalaa menettää hänet. Myöhemmin, kun pahin kriisi on ohi ja hoidot alkavat vaikuttaa, pohdinnat tulevat syvemmiksi. Oma minäkuva ja käsitys omasta kehosta sekä oma kelvollisuus mietityttävät, halutkin voivat olla hukassa. Toiminnalliset eli sairauden seksiin vaikuttavat seikat pohdituttavat, samoin sairauden vaikutus parisuhteeseen: sairastunut saattaa kokea muuttuneensa tasaveroisesta kumppanista hoidettavaksi. Olen mies, vähän vanhempi, mutta alle 40 ja mulla on parantumaton sydänsairaus, joka etenee pikkuhiljaa, kunnes joku päivä on edessä siirto, ellen kupsahda sitä ennen. Olen nyt ollut pari vuotta yksikseni, koska en tämän sairauden kanssa pystynyt oikein suhteisiin. Sekä lapse- 9 Pari&Perhe

10 Haluttomuus yhdyntään ei tarkoita sitä, että olisi haluton nauttimaan toisen ihmisen läheisyydestä ja lämmöstä. ni äiti että avoeron jälkeiset pari suhdetta vääristyivät sellaisiksi, missä parempi puolisko muuttui rakastajattaresta tai tyttöystävästä kanaemoiseksi, huolehtivaksi hoitajaksi ja ei semmoinen suhde toimi. Sairauden herättämiä tunteita pystyy purkamaan vain puhumalla ja ensisijaisesti oman kumppanin kanssa. Ellei kumppania ole tai hänestä ei ole tunteiden jakajaksi, kannattaa kääntyä ystävien tai potilasjärjestöjen tai yksityisten ammatinharjoittajien puoleen, Leena Rosenberg-Ryhänen neuvoo. Käänne parempaan Sairaus ei yleensä luo sellaisia vaikeuksia seksuaalisuuteen, joita terveellä ei olisi. Jokainen miettii aika ajoin omaa kelpaamistaan ja jokainen joutuu tilanteisiin, joissa toinen haluaa ja toinen ei. Nyt jos koskaan tarvitaan kumppania kohottamaan sairauden heikentämää itsetuntoa. Ihminen muodostaa käsityksen itsestään pitkälti muilta saamansa palautteen perusteella. Kumppanista on apua minäkuvan totuudenmukaistamisessa. Sairastunut kuvittelee usein itsestään asioita, jotka eivät pidä paikkaansa. Hän voi uskotella itselleen, ettei rajoitteidensa vuoksi kelpaa toiselle. Haluttomuus yhdyntään ei tarkoita sitä, että olisi haluton nauttimaan toisen ihmisen läheisyydestä ja lämmöstä. Kun yhdynnät mahdollisesti jäävät tai kuva Minna Kurjenluoma vähenevät, parit lopettavat usein kaikki hellyydenosoitukset. Haluttomuus menee yleensä ohi. Yhdessä voidaan sopia, että yhdynnät unohdetaan toistaiseksi, hellyyttä ja läheisyyttä ei. Haluttomuudesta huolimatta parisuhteessa tulisi säilyttää fyysinen yhteys. Jos parisuhde jää pelkän henkisen yhteyden varaan, yksi osa-alue puuttuu, ja osapuolet etääntyvät toisistaan. Kun hellyys ja koskettelu jäävät pitkäksi ajaksi, välimatka venyy liikaa ja paluu läheisyyteen ja sukupuolielämään vaikeutuu. Vaikeuksista huolimatta sairaus saattaa vaikuttaa parisuhteen seksuaalisuuteen hyvällä tapaa. Vakava sairaus tuo mieleen menettämisen pelon. Jos se saa osapuolet keskustelemaan tunteista keskenään, se voi joskus olla suhteelle käänne parempaan. Halu kertoa tunteista, lohduttaa ja saada lohdutusta fyysisen kosketuksen avulla voi lisätä jo ehkä unohdettuakin hellyyttä, Leena Rosenberg-Ryhänen kertoo. Kursiivilla kirjoitetut kohdat Pia Kaulio & Leena Rosenberg, Nainen ja rintasyöpä rikottu mutta kokonainen. Minerva Kustannus Oy 2008, ja keskustelut Lähde: Leena Rosenberg, Seksuaalisuus ja syöpä. Suomen Syöpäpotilaat ry:n esite 10 Pari&Perhe

11 Parisuhde Teksti Anne Mahlanen ja Vuokko Malinen Väestöliiton Tahdolla ja taidolla -ohjelma antaa tukea parisuhteelle puolison sairastuessa Kun puoliso sairastuu pitkäaikaissairauteen, pari joutuu kohtaamaan vaativan tilanteen. Kliinisten havaintojen perusteella näyttää usein siltä, ettei tällaisessa tilanteessa saada tukea parisuhteelle, ja vaikeat asiat jäävät käsittelemättä. Väestöliiton Tahdolla ja taidolla -ohjelman ohjaajakoulutukseen kuuluu oman T&T-pariohjelman suunnittelu ja vetäminen: Anne Mahlasen suunnittelemaan ja toteuttamaan ohjelmaan Mikkelin keskussairaalan lääkinnällisen kuntoutuksen yksikössä osallistui kuusi paria. Kokoontumisia oli kolme, yhteensä yhdeksän tuntia. Osallistujista kaksi Väestöliiton psykologien ja psykoterapeuttien kehittämä uusi parisuhdeongelmia ennalta ehkäisevä toimintamalli Toimivan parisuhteen kehrä (Vuokko Malinen, Sinikka Kumpula ja Arto Koskinen) perustuu yhdysvaltalaisen professori John Gottmanin toimivan parisuhteen teoriaan, kanadalaisen professorin Susan Jonsonin tunnekeskeiseen pariterapiaan (EFT), australialaisen professorin Kim Halfordin itsesäätelyteoriaan (PREP-ohjelma) yhdistettynä kehittäjien vuosikymmenien kokemukseen kliinisestä korjaavasta työstä parien kanssa. sairasti alkavaa muistisairautta, yhdellä oli MS-tauti, yksi oli saanut aivoruhjeen, yhdellä oli epilepsia ja yhdellä lievä afasia. Nykyisessä parisuhteessa pariskunnat olivat olleet vuotta. Ohjelman mukaisesti ensimmäisellä kokoontumiskerralla vahvistettiin parisuhteen myönteistä perustaa. Osallistujat muistelivat ensi tapaamista puolisonsa kanssa, sekä hyviä ja kantavia asioita menneisyydestä. Ohjelman perusajatuksena oli harjoitusten tekeminen vain oman kumppanin kanssa. Parit tekivät harjoituksia kahden kesken suljettujen ovien takana. Ensimmäisellä kerralla otettiin esiin myös sairastumisen vaikutus parisuhteeseen. Kaikki osallistujat olivat sitä mieltä, että sairaus oli vaikuttanut kaikkiin elämän osaalueisiin. Toisella kerralla ohjelmassa käsiteltiin ristiriitoja parisuhteessa. Alustuksen jälkeen pariskunnat työstivät jälleen yhdessä oman suhteensa ongelmia, reagointitapojaan ongelmatilanteissa ja erilaisia ristiriitojen käsittelytapoja. Kolmannella kokoontumiskerralla käsiteltiin seksuaalisuutta ihmisen elämänkaaressa. Intiimiys, hellyys ja erotiikan tarve näet muuttuvat elämän aikana. Seksuaalisuudesta saatava mielihyvän tunne on sallittua kuitenkin kaikille elämän loppuun saakka. Kurssi koettiin tarpeelliseksi ja hyödylliseksi. Osallistujat kokivat saaneensa uusia työkaluja toimivamman parisuhteen rakentamiseksi. Monet olivat yllättyneitä puolisonsa tahdosta ja taidosta käsitellä yhteisiä parisuhteen asioita. Tahdolla ja taidolla parisuhdeongelmia ennalta ehkäisevällä ohjelmalla on tutkitusti vaikutusta ja pysyvyyttä (Itä- Suomen yliopisto). Ohjelmaan on osallistunut jo tuhansia suomalaisia pareja eri puolilla Suomea. Ohjaajia on koulutettu tähän mennessä 102 Helsingistä Utsjoelle. Ohjelmaa on toteutettu hyvin monenlaisille pareille: muun muassa kaksikulttuurisille ja lastensuojelun asiakkaille sekä pareille, joista toisella on depressio, ms-tauti, näkövamma, vakava neurologinen sairaus, samoin kriisissä oleville ja adoptiota hakeville pareille. Malli on jatkokehitetty soveltumaan myös uusperheen parisuhteisiin. Toinen kirjoittajista, Anne Mahlanen, osallistui 2011 Väestöliiton Tahdolla ja taidolla parisuhdeongelmia ehkäisevään ohjaajakoulutukseen. 11 Pari&Perhe

12 Parisuhde Teksti Merja Keronen KuvaT Timo Raunio Ei ole tavatonta, että pariskunta asuu erillään esimerkiksi työn vuoksi. On heitäkin, jotka tietoisesti valitsevat omat asunnot. Kuitenkin tavallisin syy osa-aikaiseen erillään asumiseen on työn tai opiskelun asettamat vaatimukset. Yksin ja yhdessä kun työ tai opiskelu Alati muuttuva työelämä heittää jatkuvasti uusia haasteita. Työn perässä mennään, kun työpaikan saa. Monien työ sisältää lisäksi työkomennuksia muilla paikkakunnilla ja ulkomailla. Läheskään kaikissa tilanteissa puoliso ja perhe eivät matkusta mukana, kun toisen työ tai lasten koulut pitävät heidät kotimaassa. Pariskunnat vailla heimoa Välistä tuntuu, että parisuhteet ovat jatkuvaa suorittamista ja kumppanit ovat lähes uupumusvaarassa. Vuosikausia meitä on kehotettu vaalimaan parisuhdetta, jotta se ei kuihtuisi. Hyvä niin. Jokaiseen liittoon tulee ajan myötä erilaisia hankaluuksia; osa niistä aiheutuu olosuhdetekijöistä, osa kertoo parisuhteen rakenteesta. Olennaisinta on tarttua vaikeuksiin riittävän ajoissa, jotta asiat eivät mutkistu. Miksi ylipäätään parisuhde on tungettu niin täyteen vaatimuksia? Väestöliiton perheklinikan psykologi, pariterapeutti Keijo Markova vastaa: Heimot ympäriltämme ovat hävinneet, kumppanin merkitys on noussut entistä suuremmaksi. Yksikkö oli ennen suku. Nyt yksikkönä saattaa olla kahden hengen heimo. Markovan mainitsemaan yksikköön kuuluu usein lapsi tai lapsia ja uusperheen kohdalla sinun, minun ja meidän lapsia. Entistä useammin on pariskuntia, joilla ei ole lapsia joko tahattomasti tai omavalintaisesti. Joka tapauksessa nämä yhteiskunnan perusyksiköt parit ovat liian usein vailla suvun tukea. Kokemusperäinen tietotaito ja perinteet eivät enää kulje sukupolvissa ja korvaavina kanavina toimivat muun muassa netin keskustelupalstat vaan antavatko ne samanlaista turvaa kuin lähisuku tai ystävät? Suku voi joskus olla se pahin, mutta kuitenkin sukulaiset ovat usein voimavarana hyvässä ja pahassa, ainakin pitkällä aikajänteellä. Paniikin paikka? Vaikka harva myöntää mustasukkaisuuttaan edes itselleen, lienee se yksi keskeisistä syistä estää puolison lähtö toiselle paikkakunnalle tai ulkomaille. Yksinolo saattaa nostaa piilossa olevia 2 Tapani Keronen on palaamassa kotiin yölennolta. Yhteistä aikaa vaimon kanssa on viikko ja edessä on taas seuraavaan kohteeseen lähteminen. Seuraavan kerran Keroset tapaavat juhannuksena, jos vain suinkin. 12 Pari&Perhe

13 vie erilleen Parisuhde voi pysyä läheisenä etäisyydestä huolimatta ja suhde saa parhaimmillaan uusia ulottuvuuksia. pelkoja, turvattomuutta ja hylkäämisen kokemuksia. Samoin parisuhteen selvittämättömät ristiriidat ja vaikkapa koettu uskottomuus voivat palata petetyn mieleen, kun kumppani on kaukana. Haasteiden keskellä puolisoiden keskinäinen avoimuus on tärkeää, samoin kipupisteiden tunnistaminen. Ei ole heikkoutta kertoa puolisolle, mikä mielessä kaihertaa. Kun asiat saavat nimen, niiden käsitteleminenkin helpottuu. Joskus puoliso saattaa kokea, ettei hän pärjää yksinään ja hän takertuu kumppaniin. Yksin jääminen voi olla turvallisuutta horjuttava, paniikinomainen kokemus. Ihminen on siitä mielenkiintoinen, että uusia toimintamalleja on mahdollista oppia. Alun paniikki voikin kääntyä itsenäisyyttä ja itsetuntoa rakentavaksi kokemukseksi. Ripustautujasta tuleekin vahva ja valoisa. Parisuhteen ytimessä on rakkaus eri vaiheineen: Rakkaus ei ole enää mysteerio. Rakkaus on henkiinjäämisen koodi. Mitä turvallisemmin olemme toisiimme sitoutuneet, sitä autonomisempia voimme olla. Tarvitsevuus ei ole heikkoutta tai vajavuutta, josta pitää päästä eroon olemme kaikki toisistamme riippuvaisia, jatkaa Markova. Mustasukkaisuus nähdään tässä valossa siten, että se on merkki sisäisten tai ulkoisten tekijöiden aiheuttamasta turvallisuuden puutteesta suhteen osalta. Jos meillä on turvallinen varmuus omasta suhteestamme, meidän ei tarvitse olla hädissämme ja huolissamme. Poissa silmistä, poissa mielestä Komennukset eivät enää herätä samalla lailla mielikuvia villistä elämästä raskaan työn vastapainona kuin ehkä aiemmin. Kotiin jäävä puoliso voi kuitenkin kuulla kaikenkarvaisia kommentteja, mutta niitä ei pidä kuunnella. Elämässä tapahtuu kaikenlaista yllättävää, mutta etukäteen ei kauhukuvia kannata rakennella. 13 Pari&Perhe

14 2 Tarvitsevuus ei ole heikkoutta tai vajavuutta, josta pitää päästä eroon olemme kaikki toisistamme riippuvaisia, pariterapeutti Keijo Markova sanoo. Eräs nainen oli miehelleen sanonut, että kotiin ei ole tulemista, jos maailmalle lähdet. Arvata saattaa, miten liiton lopulta kävi kaikkien vaiheiden jälkeen se hajosi. Kun toisen arvostaminen ja tilan antaminen eivät onnistu, loppupelissä liitto ajautuu vaikeuksiin. Puolison työn tai mielekkään harrastuksen estäminen ei ole aikuismaista toimintaa. Takertuminen syö parisuhteen energiaa ja johtaa usein valtapeliin. Parisuhteen tasapaino horjuu, kun toinen käskyttää ja toinen alistuu. Jossakin vaiheessa malja täyttyy ja oma tila on haettava, vaikka eroamalla. Keijo Markova esittelee kaksi esimerkkiä: Toinen pari teki töitä yhdessä yhteisessä yrityksessä, mutta heillä ei ollut mitään yhteistä he elivät kumpikin omaa erillistä elämäänsä, vaikka jakoivat aikaa 24 tuntia yhdessä. Toisen parin mies oli puolet työajasta matkalla maailmalla, mutta hän soitti joka ilta ja pari jakoi päivän kuulumiset. Väliin saattoivat perheen teini-ikäiset lapsetkin tulla mukaan puhumaan. Kysymys kuuluu: kummassa suhteessa parin välillä vallitsi lämmin ja läheinen suhde? Silläkö, joka jakoi lähes joka minuutin keskenään vai parilla, joka puolet arkipäivistä saattoi olla fyysisesti jopa eri maissa? In vai out? Parisuhde voi pysyä läheisenä etäisyydestä huolimatta ja suhde saa parhaimmillaan uusia ulottuvuuksia. Kaipuu ja ihon ikävä herättelee tunteita rakastumisvaiheista ja puolison paluun odottaminen on kiehtovaakin. Tietotekniikka antaa suurta helpotusta yhteydenpitoon ja skype on mainio keino keskustella ja nähdä toinen. Entisaikoina kirjettä odotettiin kuukausikaupalla, eikä se aina löytänyt perillekään. KUVA Hanna Ovaskainen Oli vain luotettava, että puoliso tulee kotiin ja toivottavasti vielä ehjänä. Meidän täytyy tietää, onko toinen suhteessa todella in vai out. Jos hän on in, olen turvallisin mielin, voin keskittyä päivän haasteisiin rauhassa. Entä jos viesti olisikin, Olen out tai En ole varma, olenko in vai out se aiheuttaisi mielessä hälytyksen ja huolen mikä on vialla, sanoo Markova. Keskeinen elämän turvatekijä on suhteen turvallisuus. Jos tämä puuttuu, ihmiset joutuvat keskittymään liian paljon tilanteen selvittämiseen. Olihan joku asentanut kumppaninsa tietokoneeseen vakoiluohjelmankin saadakseen selville, mitä ja kenen kanssa tämä viestitti. Tavallisin tapa reagoida turvattomassa suhteessa on mennä tutkimaan kumppanin kännykkää, numeroita ja viestejä. Ja mistä olikaan kyse? Kyse oli siitä, voinko sisäisistä tai ulkoisista syistä johtuen kokea suhteen omaan kumppaniin varmaksi ja turvalliseksi, Markova muistuttaa. Psyykkinen läsnäolo on mahdollista, vaikka toinen olisikin toisella puolella maapalloa, niin kauan kuin meillä on lämmin ja läheinen suhde. Myötä- ja vastamäessä Lämpimässä parisuhteessa kumppania kuunnellaan ja suhteeseen sitoudutaan. Keijo Markovan mukaan hyvälle parisuhteelle on ominaista se, että toisen tuki on paras tapa oman tunne-elämän säätelylle. Hyvä parisuhde säilyy, kun pystymme olemaan tunnetasolla läsnä ja tukemaan toisiamme, kun toinen tukea tarvitsee. Toinen asia on rakkaus ja ihailu: jokainen meistä kaipaa tulevansa rakastetuksi, ihailluksi ja ymmärretyksi ainutlaatuisena omana itsenään. Parisuhde on tahtomista joka ikinen päivä. Voit kertoa mitä ihailet ja arvostat puolisossasi. On myös tärkeää tietää, mitä puolison päivään kuuluu ja miten töissä on mennyt. Tivaaminen ei ole mukavaa, mutta ystävällinen ja aito kysymys tuntuu kumppanista hyvältä. Kesken päivää sähköpostiviesti, tekstiviesti tai pieni puhelu virkistää. Jos toinen ei ehdi jutella, siitä ei ole syytä hermostua. Kiireet ovat kiireitä. Turvallisessa parisuhteessa puoliso pysyy mielessä, vaikka välissä olisikin tuhansittain kilometrejä. 14 Pari&Perhe

15 Joustavuutta ja asioiden jakamista Tapani Keronen soitti töistä jälleen kerran vaimolleen, että työkomennus olisi tulossa. Arvostan sitä, että Tapani kysyy mielipidettäni komennuksista. Hänen työsopimukseensa sisältyvät komennustyöt, miksi estelisin? Meillä ei ole pieniä lapsia ja olosuhteet ovat vakaat, Merja Keronen sanoo. Tapanin mielestä puolisolle on ajoissa kerrottava työmuutoksista. Tiedän etukäteen, että Merja suhtautuu positiivisesti työkomennuksiin. Siitä huolimatta on tärkeää käydä arkisia asioita lävitse ja valmistauduttava henkisesti pitkäänkin eroon. Työ vieraassa maassa vaatii keskittymistä ja kotiasioiden on oltava kunnossa, kertoo Tapani. Meilläkin on ollut ja on pinnaa kiristäviä tilanteita, mikä on purkautunut kurjina viesteinä. Yleensä minä olen se, joka murisen. Myönnän. Onneksi osaamme nopeasti puhua asiat selviksi ja skype on tässä hyvä apu, Merja jatkaa. Tapani sanoo ymmärtävänsä vaimonsa satunnaisen kiukuttelun: Ehkä en tarpeeksi usein sano niitä tärkeitä asioita, joita vaimo ehkä kaipaa. Olen aika perinteinen mies ja suoraviivainen. Työpäivät ovat kiireisiä ja tilanteet muuttuvat, siinä kotijoukotkin voivat hetkellisesti unohtua. Molemmat korostavat joustavaa asennetta ja toisen työn arvostamista. Tapani muistuttaa asioiden jakamisesta matkankin päästä: Säännöllinen asioiden jakaminen on tärkeää, vaikka asiat ovat useimmiten arkisia. Tapanin työssä muuttuvat aikataulut ovat joskus rasittavia, mutta niillehän ei voi mitään. Tässä tilanteessa ei pärjää, jos ei kestä muutoksia niin arjessa kuin loma-ajoissa. Minua kannattelee se, että pääsen taas käymään mieheni työkohteessa ja vietämme siellä yhteistä lomaa. Tapani lisää: Merja tulee aina mielellään käymään komennuskohteissa, jos se vain hänelle on mahdollista. Yritän aina järjestää mukavaa yhdessäoloa ja lomaa. Meilläkin on ollut ja on pinnaa kiristäviä tilanteita, mikä on purkautunut kurjina viesteinä. 15 Pari&Perhe

16 Monikulttuurinen perhe Teksti Mia Hemming KuvaT Timo Raunio Kunniaväkivallan taustalla on usein kotoutumisen epäonnistuminen Nuoret kokevat joskus kunniaväkivallan uhkaa. Kuitenkin niin sen ennaltaehkäisy kuin tilanteen korjaaminenkin ovat mahdollisia Kunniaväkivallan uhkaa kokevien nuorten kohdalla opettajat ovat niitä, jotka voivat tilanteen ensimmäisten joukossa havaita. Jos opettaja epäilee, että vanhemmat esimerkiksi kontrolloivat liiaksi lastaan, hänen on puhuttava tilanteesta ensiksi nuoren kanssa. Nuoret tarvitsevat tukea, jotta he pystyisivät keskustelemaan tilanteesta vanhempiensa kanssa. Heitä olisi autettava perustelemaan käyttäytymistään tai valintojaan järkevästi vanhemmille, asiantuntija Rebwar Karimi Ihmisoikeusliiton Kitke!-hankkeesta ehdottaa. Jos nuori oireilee tilannetta mielenterveydellisillä häiriöillä, hänen pitäisi saada mahdollisimman nopeasti ammattiapua. Väestöliiton monikulttuurisen osaamiskeskuksen asiantuntija Mina Zandkarimi on samoilla linjoilla: huolestuneiden opettajien on kysyttävä nuorelta, onko syytä huoleen. Jos oppilaalla on hyvät suhteet opettajaan, hän saattaa hyvinkin uskaltaa avautua tilanteestaan. Opettajan on otettava yhteyttä myös vanhempiin, vaikka yhdessä koulukuraattorin kanssa. Opettajan olisi hyvä tehdä kotikäyntejä, jotta hän näkisi nuoren kotona vallitsevat olosuhteet ja aistisi tunnelmaa, Zandkarimi muistuttaa. Erilaisuuden kokemus voi olla hälytysmerkki Kunniaan liittyviä ristiriitoja on esiintynyt esimerkiksi Afganistanista, Iranista, Irakista ja Turkista muuttaneiden keskuudessa. Kulttuuritaustan lisäksi oireilevalla nuorella voi epäillä kunniaväkivaltaa, jos muutos nuoren käyttäytymisessä on raju. Nuori voi olla sisäänpäin kääntynyt ja levoton. Opettajan huolen saattaa herättää myös, jos nuori tuo esiin eri tavoin erilaisuuden kokemustaan, Mina Zandkarimi kertoo. Rebwar Karimi lisää hälytysmerkkeihin oireilevan nuoren lisääntyneet poissaolot koulusta tai liikuntatunneilta. Myös pitkään jatkunut mielialan lasku ja itsetuhoiset ajatukset on syytä ottaa vakavasti. Nuori voi lisäksi kertoa lähestyvästä matkasta vanhempiensa kotimaahan itselleen vastentahtoisena matkana. Joskus taustalla on piilevä kunniakonflikti, Karimi sanoo. Vahingolliset rajoitukset Karimin mielestä nuorelle on vahingollista, jos vanhemmat esimerkiksi tarpeettomasti rajoittavat tyttärensä pukeutumista. Tai jos vanhemmat kieltävät tytärtään lähtemästä uimaan yhdessä muun luokan kanssa. Tällaiset rajoitukset estävät nuoren persoonallisuuden luontevan kasvun ja kehityksen. Ne vievät ilon elämästä ja pahentavat mahdollisesti jo olemassa olevaa yksinäisyyttä. Karimi muistuttaa, että konfliktin estämiseksi tytöt ryhtyvät monesti itse kontrolloimaan itseään ennen vanhempiaan. Yhtä lailla myös silloin nuoren kasvu ja kehitys estyy. Rajoituksilla pyritään estämään perheen kunnian kyseenalaistuminen. Kyseenalaistumiseen riittää esimerkiksi nuoren liikkuminen sellaisissa piireissä, joissa käyttäytyminen vanhempien mielestä on normien vastaista. Tai jos nuori jää kiinni paheksuntaa herättävistä sukupuolen tai seksuaalisuuden ilmauksista. Nuoret ovat tällöin loukanneet sukupuoleen tai seksuaalisuuteen liittyvällä käyttäytymisellään yhteisön kunniaa. Patriarkaalisissa yhteisöissä voi esiintyä kunniakonflikteja, jos läheisten ihmisten välillä on sukupuolimoraalista ristiriitaisia näkemyksiä. Tavallisesti konfliktit ovat eri sukupolvien välisiä tai eri sukupuolten, kuten aviopuolisoiden, välisiä, Karimi tiivistää. 16 Pari&Perhe

17 Sekä uhria että tekijää on autettava Nuoret, opettajat, puolisot, sukulaiset, viranomaiset voivat hakea apua esimerkiksi Rebwar Karimin edustamasta Kitkehankkeesta kunniakonfliktitilanteissa. Hankkeessa pyritään kitkemään pois positiivisella ja kunnioittavalla tavalla haitallisia perinteitä kaikkien asianosaisten kanssa tehtävällä yhteistyöllä. Kunniakonfliktin mahdollista alullepanijaa on tuettava irrottamaan kokemuksensa kunniallisuudestaan läheisensä seksuaalisesta käyttäytymisestä. Hän tarvitsee myös paljon tukea tehdäkseen sellaisia ratkaisuja, jotka poikkeavat yhteisönsä normeista. Tilanteeseen puuttujilla täytyy olla tarjolla välineitä, joilla henkilö voi selvitä arvoristiriitatilanteesta, Karimi korostaa. Karimi mainitsee vielä, että Ihmisoikeusliitossa pyritään eroon kunniaväkivalta-käsitteestä. Käsite vääristää ilmiön liian kapeaksi. Ihmisoikeusliiton lisäksi myös Väestöliiton monikulttuurisesta osaamiskeskuksesta saa tietoa, ohjausta ja tukea kasvatukseen ja perheen hyvinvointiin. Kontaktien puute ylläpitää ennakkoluuloja Kontaktien puute valtaväestön jäseniin ylläpitää ennakkoluuloja ja pelkoja ja siten myös eristäytymistä. Entisessä kotimaassa perheen tyttöjen elämä saattaa olla ollut vapaampaa, sillä sen kulttuuri oli vanhemmille tuttu. Pelokas ja epäluuloinen vanhempi voi Suomessa ajatella, että ei halua menettää lapsiaan tälle turmelevalle yhteis- Rajoituksilla pyritään estämään perheen kunnian kyseenalaistaminen. kunnalle. Vanhemmat eivät myöskään halua syrjäytyä omasta yhteisöstään lastensa käyttäytymisen tähden, Zandkarimi selostaa. Vanhemmat eivät välttämättä tiedä, mitä kahviloissa tapahtuu eivätkä he ole koskaan olleet kotibileissä. Heillä saattaa nousta niistä vain kauheita uhkakuvia mieleen. Olen usein kuullut myös nuorten toivovan, että heidän vanhemmilleen toistuvasti kerrottaisiin suomalaisesta yhteiskunnasta ja vallitsevasta kulttuurista. 4 Rebwar Karimi kertoo, että patriarkaalisissa yhteisöissä seksuaalisia ilmauksia saa esiintyä ainoastaan heteroparin avioliitossa. Kaikki muut ilmaukset kyseenalaistavat perheen tai suvun kunniaa. 4 Mina Zandkarimi muistuttaa, että jotkut patriarkaalisesta kulttuurista tulevat perheet ovat kyenneet kyseenalaistamaan kulttuurinsa vanhoja perinteitä. Mutta toisissa perheissä erityisesti tyttöjen itseilmaisun ja käyttäytymisen rajoittaminen on jokapäiväistä. 17 Pari&Perhe

18 Perhe Teksti Noora Hynynen Kuva Katri Saarela Samppa Saarela ottaa aikaa lapsilleen työajan lyhennyksellä Missä te ootte, tuuttekste pian, soittelee seitsemänvuotias Siiri isälleen, jos työpäivä on venähtänyt tavanomaista pidemmäksi. Siiri on jo ehtinyt tottua siihen, että pitkähköstä työmatkasta huolimatta Samppa-isä on kotona jo alkuillasta. Neljävuotias Saanakin on onnellinen, kun isä hakee hänet päiväkodista hyvissä ajoin. Järvenpääläinen ohjelmistoalalla oleva Samppa Saarela on ollut osittaisella hoitovapaalla vuoden ajan. Myös hänen vaimonsa tekee osa-aikatyötä. Päätös kuusituntisesta työpäivästä syntyi lasten ehdoilla. Tuntui ikävältä, kun Saana haettiin päiväkodista viimeisten joukossa. Isien pitämä osittainen hoitovapaa on Suomessa vielä harvinainen. Määrä on kuitenkin kasvanut vuosikymmenen aikana samoin kuin isien pitämien perhevapaiden määrä. Poliittisessa keskustelussa isien pitämiltä perhevapailta odotetaan paljon: läheistä isä-lapsisuhdetta ja työelämän tasa-arvon kasvattamista. Lastenhoitoa monella tavalla Miksi isät sitten päättävät vähentää työmääräänsä ja olla enemmän kotona? Noora Hynynen on selvittänyt sosiaalialan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyössään isien kokemuksia osittaisesta hoitovapaasta ja osa-aikatyöstä. Selvitys on tehty yhteistyössä Väestöliiton kanssa. Tulokset olivat rohkaisevia isä-lapsisuhteen ja perheen sisäisen työnjaon kannalta: perheissä voidaan jakaa lastenhoitovastuuta uskomattoman monella tavalla isien, äitien, isovanhempien, lastenhoitajien ja päivähoidon välillä. Isille kaikkein tärkeintä oli saada viettää aikaa lastensa kanssa. Monelle olennaista oli, että lasten päivähoitoviikko kevenee tai kotihoito mahdollistuu. Isät myös aktiivisesti tarttuivat tilaisuuteen, joka mahdollisti heille työviikon keventymisen, oman ajan lisääntymisen tai mahdollisuuden olla enemmän kotona. Isät kokivat, että osittainen hoitovapaa oli lähentänyt heitä lastensa kanssa. Toisaalta ratkaisu auttoi monessa tapauksessa ylläpitämään kokoaikaisen kotonaolon aikana luotua suhdetta lapseen. Samppa Saarela pohtii osittaisen hoitovapaan hyötyjä ja hankaluuksia: Rahaa tulee vähemmän, mutta asioita täytyy laittaa tärkeysjärjestykseen. Tässä selvityksessä osittaisen hoitovapaan taloudelliset vaikutukset perheeseen eivät näyttäytyneet kynnyskysymyksenä. Suurin osa vastaajista ja heidän puolisoistaan olikin korkeakoulutettuja. On tutkittu, että niissä perheissä, joissa lasketaan perhevapaiden todelli- sia kustannuksia, molemmat vanhemmat useammin myös pitävät niitä. Sen lisäksi, että molemmat vanhemmat muodostavat kiinteän suhteen lapsiinsa myös kotitöiden jako tasa-arvoistuu. Työaikaansa lyhentävät isät tekevät kertomansa perusteella keskivertoisää enemmän kotitöitä. Aineiston isät tekivät äitejäkin enemmän kotitöitä, jos äidit tekivät täyttä työviikkoa. Tällä voi olla aiempien tutkimusten mukaan vaikutusta parisuhdetyytyväisyyteen. Haaste ja mahdollisuus Osittainen hoitovapaa on työelämälle haaste ja mahdollisuus. Samppa Saarela on kokenut, että työnantaja suhtautuu hyvin siihen, että työn ulkopuolella on muutakin elämää. Lapsimyönteinen suhtautuminen näkyy siinäkin, että samalla työpaikalla useampi isä on osittaisella hoitovapaalla. On tutkittu, että hyvä olo perheessä heijastuu työsuorituksiin ja työelämässä viihtyminen perheeseen. Hynysen selvityksessä isien kokemukset työelämästä olivat ristiriitaisia. Toisaalta sekä esimiehet että työkaverit suhtautuivat työajan lyhentämiseen enimmäkseen positiivisesti. Ja toisaalta taas isillä oli vahva kokemus töiden kasautumisesta, koska työtehtävät eivät vähentyneet samassa suhteessa kuin työhön käytetty aika. Useat tässä selvityksessä esille nousseet työelämän hyvät käytännöt riippuvat esimiehen työskentelystä, kuten töiden ja- 18 Pari&Perhe

19 Kuudessa tunnissa ehtii hyvin tehdä töitä, kertoo Samppa Saarela, joka töiden jälkeen rientää ensimmäisellä luokalla olevan Siirin ja päiväkodissa olevan Saanan luo. osta tiimissä ja niiden aikataulutuksesta ja poissaolijan sijaisuuksien hallinnasta. Suomalaisten mielestä yksi parhaista tavoista parantaa lapsiperheiden asemaa on kehittää osa-aikatyön mahdollisuuksia. Isien kokemusten mukaan tämä kannattaisi. Pallon voi heittää työelämälle, jossa käytäntöjä pitäisi kehittää osa-aikatyötä mahdollistaviksi. Myös perhepoliittisiin tukiin tarvitaan joustavuutta. Päivähoidossa oloaikaan sidottujen hoitomaksujen ja osittaisen hoitorahan joustava porrastus voisi olla yksi keino. Haaste kuuluu jokaiselle pikkulapsiperheelle, kun päätetään, kuka jää perhevapaalle. Jos vanhemmilla on suunnilleen samanlaiset tulot, lapsen hoitaminen kotona molempien vanhempien tehdessä osa-aikatyötä, on verotuksellisesti paljon kannattavampaa kuin toisen erikoistuminen kotiin ja toisen ansaitsemiseen. Tähän aineistoon kuului 39 isää, joiden keski-ikä oli 35,7 vuotta. Heillä oli keskimäärin 2,1 lasta. Lähes kaikilla vastaajista oli alle kouluikäisiä lapsia ja ensimmäistä tai toista luokkaa käyviä oli 18 prosentilla. Isien osittaisen hoitovapaan tai osa-aikatyöjakson kesto oli tavallisimmin 5 6 kuukautta. 18 prosentilla oli kokemusta useammasta jaksosta. Lähteet Noora Hynynen. Isät osittaisella hoitovapaalla ja osa-aikatyössä Näkökulmina isien kokemukset työ- ja perhe-elämästä. Sosionomi (YAMK) Opinnäytetyö Metropolia Ammattikorkeakoulu. Theseus-tietokannassa 19 Pari&Perhe

20 Perhe Teksti Lassi Lainiala Kuva Foto-Kare Lastenhankinta-aikeen toteuttaminen ei ole yksinkertaista Milloin on lapsen aika? Millä perusteella lapsenhankinnan päätös tehdään? Suuri osa lastenhankintasuunnitelmista jää eri syistä toteutumatta. Väestöliiton Toiveesta toteutukseen -tutkimusprojekti kartoitti lastenhankinta-aikeen toteuttamiseen liittyviä tekijöitä. Tutkimus oli luonteeltaan seurantatutkimus, joka perustuu Väestöliiton perhebarometriin Milloin on lapsen aika? -lastenhankinnan toiveet ja esteet. Vuonna 2008 tutkimusluvan antaneiden ihmisten lastenhankintaa seurattiin väestörekisteritiedoilla, jotka yhdistettiin alkuperäiseen aineistoon vuonna Tutkimuksessa tarkasteltiin perheellistymistä ja siihen yhteydessä olevia syitä. Vastaajat olivat kyselyhetkellä lapsettomia tai heillä oli vain yksi lapsi. Aikaisemman tutkimuksen perusteella tiedetään, että suurin syy sille miksi lastenhankintaa ei pidetä ajankohtaisena, on sopivan kumppanin puute. Lisäksi esimerkiksi työhön tai opiskeluun liittyvät syyt aiheuttavat lastenhankinnan lykkäämistä. Toiveesta toteutukseen -tutkimuksesta selviää, että lastenhankinta-aikeella on suuri merkitys toteutuneeseen lastenhankintaan. Kärjistäen: ne, jotka eivät aikoneet hankkia lapsia, eivät niitä saaneet. Lisäksi ne, jotka olivat omasta lastenhankinnastaan epävarmoja, saivat lapsia pienemmällä todennäköisyydellä kuin ne, jotka halusivat lapsen. Lastenhankintasuunnitelmat eivät usein toteudu Kuitenkin suuri osa ihmisten lastenhankintasuunnitelmista jäi toteutumatta. Tulosten mukaan tätä selittävät erityisesti ikä, perheen talouteen liittyvät tekijät, huono parisuhde tai kumppanin kielteinen asennoituminen lastenhankintaa kohtaan. Mikäli lastenhankintaa lykätään ja lykätään, tulevat biologiset tosiasiat jossain vaiheessa vastaan. Todennäköisyys vanhemmaksi tulemiseen pienenee. Perheen tulotasolla näyttää olevan vaikutusta erityisesti ensimmäisen lapsen syntymän todennäköisyyteen. Tutkimus toteutettiin vuonna 2008, jolloin alkoi voimakas talouskriisi. Suomi ei varsinaisesti ollut kyseisen kriisin ytimessä, 20 Pari&Perhe

21 mutta negatiivinen uutisointi talouskehityksestä ja epävarmat tulevaisuudennäkymät vaikuttivat varmasti ihmisten lastenhankintasuunnitelmiin. Yleisesti talouden ja lastenhankinnan yhteys menee niin, että kun taloudessa menee hyvin, lapsia hankitaan enemmän, ja päinvastoin. Talouden kriisit iskevät noin 1 3 vuoden viiveellä erityisesti perheellistymisen alkuvaiheisiin, eli liittojen solmimiseen ja ensimmäisen tai toisen lapsen hankintaan. Aiottu ja toteutunut lastenhankinta: Lasta kahden vuoden sisällä aikovat ja ainakin yhden lapsen saaneiden 0- ja 1-lapsisten vastaajien osuudet (%). Lapsi syntynyt ,5 % 44,1 % 68,6 % 68,7 % Mies 0 lasta Nainen 0 lasta Mies 1 lapsi Nainen 1 lapsi Parisuhdetyytyväisyys ja lastenhankinta Monissa tutkimuksissa on osoitettu, että vakaa ja onnellinen parisuhde on otollinen tila ensimmäisen ja sitä seuraavien lasten hankinnalle. Toisaalta muutamat tutkijat myös väittävät, että pariskunnat, joiden yhteenkuuluvuuden tunne on heikko tai jotka ovat parisuhteessaan onnettomia, saattavat käyttää lastenhankintaa strategiana lisätä yhteenkuuluvuuden tunnetta ja näin vähentää epävarmuutta parisuhteessaan. Erilaiset näkemykset johtuvat pitkälti siitä, ettei ole mitään yleistä vakiintunutta tapaa mitata parisuhteen laadun vaikutuksia eri asioihin. Jos tarkastellaan pelkästään parisuhdetyytyväisyyden keskiarvoa, saadaan miltei poikkeuksetta tulokseksi, että parisuhteeseensa tyytyväiset hankkivat lapsia todennäköisemmin kuin tyytymättömät. Pintaa hieman raaputtaessa käy kuitenkin ilmi se, että myös onnettomissa parisuhteissa hankitaan lapsia. Yhtä yksinkertaista vastausta parisuhteen laadun vaikutuksesta lastenhankintaan ei liene olemassa. Usein puhutaan siitä, että parisuhdetyytyväisyys heikkenee lapsen synnyttyä. Monimutkaiseksi tilanteen tekee se, että lapsen synnyttyä parisuhteeseen on tullut uusi osa, jolloin parisuhdetyytyväisyyden mittaaminen samalla mittarilla muuttuu ongelmalliseksi. Tässä tutkimuksessa pyrittiin mittaamaan parisuhteen laatua ennen mahdollista lapsen syntymää ja pohtia miten parisuhdetyytyväisyys ennusti toteutuneita syntymiä. Tutkimuksessa kyselyhetkellä lapsettomilla miehillä ja yksilapsisilla naisilla parisuhteen laadulla näytti olevan vaikutusta lastenhankintaan: mitä paremmaksi parisuhde koettiin, sitä todennäköisemmin päädyttiin hankkimaan lapsia. Lapsettomien naisten ja yksilapsisten miesten kohdalla ei hyvä parisuhde sen sijaan lisännyt todennäköisyyttä lasten syntymiin. Yksi yhteinen nimittäjä näille kaikille ryhmille kuitenkin löytyi. Mikäli vastaaja oli pohtinut eroa puolisostaan, rajoitti hän myös lastenhankintaansa. Toisin sanoen lapsella ei onneksi yleisesti yritetä korjata kriisissä olevaa parisuhdetta. Näin hankit lapsia Kuinka tämän tutkimuksen tulokset voisi sitten pelkistää parilla lauseella näin hankit lapsia -ohjeeksi: Jos olet nainen ja suunnittelet ensimmäistä lastasi, pidä huoli siitä, että perheenne talous on riittävän hyvässä kunnossa ja että miehesi on tyytyväinen parisuhteeseenne. Silloin saatte todennäköisesti lapsia. Jos olet nainen ja suunnittelet toista lasta, pidä huoli siitä, että nautit parisuhteestasi ja miehesi haluaa toisen lapsen. Silloin saatte todennäköisesti lapsia. Kirjoittaja on Väestöliiton Väestöntutkimuslaitoksen perhetutkija. Taloudellisen taantuman yhteys lastenhankintaan: Teoria mahdollisista vaikutuksista. Taantuma Tulojen pieneneminen, työttömyys, työsuhteen epävarmuus Taloudellinen epävarmuus, kuluttajien luottamus Opiskelevien määrän kasvu Lastenhankinnan vaihtoehtoiskustannukset, lasten arvo Joita säätelee: Sukupuoli Ikä Parisuhdetyyppi Lasten lukumäärä ja ikä Koulutus, tulot Kulttuuriset tekijät Asuinkustannukset ja luoton/ lainojen saamisen vaikeutuminen Poliittiset toimet, institutionaaliset järjestelyt Lastenhankintapäätös Muutokset syntyvyydessä Seksuaalikasvatuksen, ehkäisyn ja aborttien saatavuus 21 Pari&Perhe

22 Perhe Teksti ja KuvaT Tuula Ainasoja Ennalta ehkäisevässä perhetyössä pienilläkin teoilla saa paljon aikaan Perheen on hyvä saada mahdollisimman nopeasti apua, kun ongelmat vasta orastavat. Ennalta ehkäisevästä perhetyöstä on saatu Janakkalassa niin hyviä hedelmiä, että kahden vuoden kokeilusta tehdään vakinaista toimintaa. 22 Pari&Perhe

23 Lapsiperheen arjessa tulee usein esiin monenlaisia pulmia, jotka voivat tietyissä oloissa paisua ongelmavyyhdiksi. Vanhempien kireät välit murrosikäisen kanssa saattavat muuttua mykkäkouluksi tai rajojen asettamisen vaikeus voi tehdä elämästä leikki-ikäisen kanssa yhtä taistelua. Tai jos vanhempi ei osaa hakea ajoissa apua päihdeongelmiinsa, perheen lapset alkavat ehkä oireilla päiväkodissa ja koulussa. Janakkalassa perheen ei tarvitse sinnitellä kriisin kypsymiseen asti, vaan ongelmien ilmetessä niihin on mahdollista saada pikaisesti apua. Kun perheneuvolan palveluja supistettiin muutama vuosi sitten, kunnan sosiaalityön johtaja Anna Roinevirta kaipasi tilalle korvaavaa matalan kynnyksen palvelua lapsiperheille. Kunnan sosiaalitoimi on ostanut kahden viime vuoden aikana ennalta ehkäisevän perhetyön työparitoimintaa. Palvelun tuottaa Kanta-Hämeen perhetyö ry, joka on Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistys. Ennalta ehkäisevä perhetyön malli on kehitetty yhdistyksessä intensiivisen, pitkäkestoisen Alvari-perhetyön rinnalle. Käytännössä tehtävää on hoitanut yhdistyksen palkkaama perhetyön työpari. Perheet ovat ottaneet tämän ennalta ehkäisevän työmuodon todella hyvin vastaan. Vaikka toiminta on lyhytkestoista ja nopeatempoista, se saattaa kantaa perhettä pitkällekin eteenpäin, sanoo ennalta ehkäisevässä perhetyössä toimiva perhetyöntekijä Miia Hämäläinen. Kotiympäristössä keskustelu sujuu Lähdimme Janakkalassa liikkeelle asiakasperheiden tarpeiden pohjalta. Moniammatillinen yhteistyö on muotoutunut ja kehittynyt työparin työn edetessä ja kokemukset ovat olleet erittäin hyviä, sanoo Kanta-Hämeen perhetyön vastaava Alvari-perhetyöntekijä Satu Ahvonen. Ennalta ehkäisevän toiminnan ykkösvahvuus on nopea apu. Ensimmäisen yhteydenoton jälkeen työpari tapaa perheen jopa muutaman päivän päästä tai viimeistään kahden viikon sisällä. Luottamus työparin ja perheen välille syntyy usein yllättävänkin nopeasti. Monelle näyttää olevan helpottavaa se, ettei tarvitse tehdä lähtöä johonkin virastoon, vaan tulemme kotiin, Miia Hämäläinen sanoo. Työpari käy viitisen kertaa kunkin perheen luona ja jakautuu tarpeen mukaan lasten ja aikuisten pariin. Työparina meillä on tarvittaessa hyvä mahdollisuus siihen, että toinen voi keskittyä aikuisten kanssa keskusteluun ja toinen voi olla lasten kanssa vaikka toisessa huoneessa leikkimässä tai tekemässä jotain työtä heidän kanssaan. Mia Hämäläinen huomauttaa, että ilman järjestelyä pikkulapsiperheessä ei välttämättä sitä hetkeä tule, että vanhempi voisi rauhassa keskustella toisen aikuisen kanssa. Pienin askelin eteenpäin Janakkalan ennalta ehkäisevän perhetyön ovi on kaikille avoin eikä perheiden ongelmien tarvitse olla maata mullistavia. Työpariin voivat ottaa yhteyttä kaikki perheet, joissa tunnetaan tarvetta keskustella perhettä kuormittavista tilanteista, tai jos vanhemmat ovat esimerkiksi epävarmoja omista kasvatustoimistaan. Perheistä otetaan usein omatoimisesti yhteyttä, mutta myös neuvolat, koulut ja sosiaalitoimi ohjaavat perheitä ennalta ehkäisevän perhetyön asiakkaiksi. Esimerkiksi lastenvalvoja voi pyytää Miia Hämäläistä ottamaan perheeseen yhteyttä, jos tämä on antanut siihen luvan. Tilanteet perheissä ovat hyvin moninaisia, on kriisiytyneitä eroperheitä tai uupuneita pikkulapsiperheitä. Voimme mennä auttamaan myös murrosikäisten asioissa perheenjäsenten väliin. Ennalta ehkäisevä perhetyö on Hämäläisen mukaan hyvin palkitsevaa. Hänestä on hienoa seurata kuinka perhe ottaa pieniä askeleita eteenpäin. Joskus positiivista kehitystä voi näkyä jo silloin, kun työskentelemme perheessä. Lapsille on asetettu tarkoituksenmukaisia rajoja, tai on pidetty aiemmin perheen kanssa sovituista asioista kiinni. 1 Perhetyön vastaava Alvari-perhetyöntekijä Satu Ahvonen (vas.) ja perhetyöntekijä Miia Hämäläinen ovat innostuneita ennalta ehkäisevästä työtavasta, jonka he ovat voineet luoda vastaamaan lapsiperheiden tarpeita. Janakkalan kunta on ostanut kahden viime vuoden aikana ennalta ehkäisevää perhetyötä Kanta-Hämeen perhetyöyhdistykseltä. 23 Pari&Perhe

24 Oikeaan aikaan Satu Ahvonen korostaa, että edellytykset hyvien tulosten saamiseksi luodaan ennen muuta sillä, että työparin avustuksella perhe saa oikea-aikaista ja perheen sen hetkiseen tilanteeseen nähden oikeata palvelua. Ennalta ehkäisevä työparitoimintamme on osoittanut, että pienilläkin teoilla voi saada hyvin paljon aikaan, Satu Ahvonen sanoo. Perhetyön työpari on tarvittaessa hieman pitkään matkassa mukana, jos esimerkiksi jatkotoimenpiteeseen pääsy kestää pitempään. Mutta aina ei muita tukitoimia tarvita. Perheitä ei välttämättä tarvitse ohjata mihinkään. Kuitenkin useimmiten ainakin yhdelle perheen jäsenelle neuvotaan, mihin tämä voisi olla yhteydessä ongelman läpikäymiseksi tai jonkin perhettä kuormittavan asian hoitamiseksi. Satu Ahvonen ja Miia Hämäläinen ovat iloisia siitä, että ennalta ehkäisevä perhetyö jatkuu Janakkalassa, vaikka kunta ei sitä jatkossa enää osta Kanta-Hämeen perhetyö ry:ltä. Kaksi vuotta sitten aloitetusta perhetyöpalvelusta on saatu Anna Roinevirran mukaan niin hyvää palautetta asiakkailta ja yhteistyökumppaneilta, että toiminta aiotaan vakinaistaa kunnan omaksi palveluksi. Ennalta ehkäisevää perhetyötä ei voi mitenkään lopettaa kesken. Työpari on luonut hyviä yhteistyötapoja eri toimijoiden kanssa mutta myös eri toimijoiden ja asiakkaiden kesken. Varhaisella tuella vahvistetaan ensisijaisesti perheiden omia voimavaroja selviytyä haastavista tilanteista. Apua kamppailuun murrosikäisen kanssa 1 Joskus perhe pääsee ongelman yli, kun joku ulkopuolinen tarttuu asioihin. Jo pelkkä ongelman sanoittaminen perheelle voi olla tärkeää, jotta se pääsee ehkä omin voimin eteenpäin. Sirpa K.* tunsi itsensä avuttomaksi, kun yhteiselo murrosikäisen tyttären kanssa kärjistyi yhä riitaisemmaksi ja tyttö vaikutti välillä jopa hysteeriseltä. Minusta tuntui, että en pärjää tyttären kanssa enää ollenkaan, kun tilanne muuttui jatkuvaksi huutamiseksi. Sitten hän siirtyi vaatehuoneeseen pariksi päiväksi pelaamaan tietsikkaa eikä puhunut minulle mitään. Onneksi syömässä hän sentään kävi, Sirpa huokaisee. Neuvottomuutensa keskellä Sirpalle muistui mieleen paikallislehdessä ollut juttu ennalta ehkäisevästä perhetyöstä. Hän etsi lisätietoja Janakkalan kunnan nettisivuilta ja otti sitten sähköpostitse yhteyttä kyseiseen tahoon. Jo seuraavana päivänä perhetyöntekijä soitti ja sopi tapaamisen perheen kanssa. Työpari tapasi ensimmäisellä kerralla koko perheen, isän, äidin ja 13-vuotiaan tyttären. Sirpa kiittelee ennalta ehkäisevää työmuotoa: hänestä luottamus työntekijää kohtaan kehittyy kotioloissa paremmin kuin steriilissä virastoympäristössä. Kun kaverit kyselevät Olin ollut jo aiemmin yhteydessä kunnan nuorisopsykologiin, mutta eihän murrosikäistä voi viedä väkisin mihinkään. Eikä koulukuraattorin luo meneminenkään tunnu nuoresta hyvältä vaihtoehdolta, kun kaverit alkavat ehkä kysellä. Perhetyöntekijä Miia Hämäläinen on tavannut perheen tytärtä muutaman kerran kahden kesken. Sirpan mukaan Emma*-tytär on kokenut keskustelut perhetyöntekijän kanssa hyvänä ja positiivisena asiana. Vanhempien lailla myös Emma näkee nyt asioita vähän toiseltakin kantilta. Minulle tuli heti ensi tapaamisen jälkeen rauhallisempi ja levollisempi olo. Ei tarvitse enää yksin pähkäillä jumissa ollutta tilannetta. Parasta on ehkä ollut se, että olen saanut vahvistusta omille ajatuksilleni. Sirpa arvelee, että moni muukin yhden lapsen vanhempi tuntee olonsa epävarmaksi, kun ei ole aikaisempaa kokemusta murrosikäisten kanssa. Nyt Sirpasta tuntuu, että viimeisten puolentoista vuoden aikana solmiutunut vyyhti alkaa vähitellen selvitä. Vielä on edessä ainakin yksi tyttären ja perhetyöntekijän tapaaminen, jonka jälkeen mietitään yhdessä mahdollisten jatkotoimien tarvetta. *nimi muutettu 24 Pari&Perhe

25 KUVa Minna Kurjenluoma Kolumni Lotta Heiskanen kirjoittaja on Väestöliiton parisuhdekeskuksen psykologi Parisuhdekurssilla Brysselissä Vierailimme reilu kuukausi sitten kollegani, Heli Vaarasen, kanssa keväisessä Brysselissä pitämässä parisuhdekurssia. Merimieskirkon järjestämälle kurssille osallistui toistakymmentä ulkosuomalaista paria. Kurssi perustui tunnekeskeisen pariterapian menetelmiin. Päivän ohjelma koostui harjoituksista, keskusteluista ja luennoista. Kaikki parit olivat kaksikulttuurisia useimmat työn tai rakkauden maailmalle kutsumia. Brysselissä ulkomaalaisten osuus asukkaista on suuri, joka kolmas on ulkomaalainen. Ajankohtaista Useimmat kurssilaiset kertoivat tavoitteenaan, että tahtovat oppia kommunikoimaan paremmin. Toivottiin avaimia suomalaispuolison ymmärtämiseen. Vuorovaikutustutkijat ovat todenneet, että hyvässäkin suhteessa vuorovaikutuksesta 70 prosenttia menee ohi vaikka osapuolet kommunikoivat tutulla äidinkielellään. Suhteen katkoksissa loukkaantuminen on herkässä, vaikka ohittamiset ovat ennemmin sääntö kuin poikkeus. Kun puolisot puhuvat eri kieltä ja katsovat asioita kumpikin oman kulttuurinsa vinkkelistä, katkosten mahdollisuus lisääntyy roimasti. Suomalaisten tasainen puheensorina ja vähäeleinen ruumiinkieli koetaan vilkkaamissa kulttuureissa välinpitämättömyytenä. Rehellisyyden ja tylyyden raja on joskus hiuksenhieno. Rauhalliseen menoon tottuneempi kaihtaa pursuavaa tunneilmaisua. Kohteliaisuus toisaalla on toisaalla tungettelevuutta. Ei ole helppo sanoa, mihin kulttuurin vaikutus loppuu ja mistä persoona alkaa. Myös kotimaiset parit tuskailevat, kun puoliso ei tunnu ymmärtävän ja kuulevan. Tuntuu kuin puhuisimme eri kieltä, on monen suomalaisparin kokemus. Samankaltaisten kesken on helpompi erehtyä luulemaan toista samanlaiseksi. Väestöliiton klinikoille reilu-palvelumerkki Väestöliiton klinikoille on myönnetty uusi, syyskuussa 2011 rekisteröity REILU-palvelumerkki osoituksena palvelun laadusta ja vastuullisesta liiketoiminnasta. Ne tarjoavat ainoana lapsettomuusklinikkana Suomessa tätä tunnusta kantavaa palvelua. REILU-palvelu on sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti vastuullista, asiakaslähtöistä ja laadukasta. Korkealaatuisen järjestöpohjaisen kotimaisen palveluntuotannon kehittäminen on tärkeä vastapaino ulkomaisten sijoittajien omistamille terveydenhuollon yrityksille. Virheellinen kuvitelma toisen samanlaisuudesta johtaa siihen, ettei puoliso koe tulevansa ymmärretyksi. Vieras kulttuuri piirtää näkyvämmäksi toisen erilaisuuden. Sanotaan, että ulkomaalainen puoliso on paras kielenopettaja. Ehkä hän on myös paras opastaja kulttuurisiin oletuksiin, joita olemme taipuvaisia pitämään itsestäänselvyyksinä? Toisen kulttuurin kohtaaminen pakottaa tutustumaan paremmin itseensä ja näkemään omat tapansa uusin silmin. Yleispätevät parisuhdeneuvot kääntyvät turhan yksinkertaistavaksi kohtaamattomuudeksi tai vaatimuksiksi. Aapinen suomalaiseen sielunelämään voisi auttaa ymmärtämään kulttuuria, mutta puolison ymmärtämisessä stereotypioista voi tulla myös este. Paras yksittäinen neuvo kommunikaation parantamiseksi on mielestäni tämä: yritä virittäytyä toisen maailmaan ja suhtautua siihen hyväntahtoisesti. Toinen on ainutkertainen itsensä ja yhtä aikaa kulttuurin edustaja. Ohittamisia ja väärinymmärryksiä sattuu jatkuvasti. Tunnekeskeisen pariterapian kehittäjän Susan Johnsonin mielestä keskeistä on huomioida tilanteet ja löytää toisen luokse uudestaan. Kun voi olla varma, että on olemassa toisen mielessä, ei tunne jäävänsä yksin. Väestöliiton klinikat Oy on Väestöliitto ry:n omistama lapsettomuuden tutkimukseen ja hoitoon keskittynyt puhtaasti suomalainen yritys, jonka toiminnan tuotto tukee Väestöliiton yhteiskunnallista vaikuttamistyötä. Lapsettomuus voi koskettaa hyvin monimuotoisia perheitä. Väestöliiton klinikat kohtaavat kaikki asiakkaan perhemuodosta, sukupuoli-identiteetistä tai seksuaalisesta suuntautumisesta riippumatta. 25 Pari&Perhe

26 Ajankohtaista Helena Hiila-O Brien COFACEn varapuheenjohtajaksi Väestöliiton toimitusjohtaja Helena Hiila- O Brien jatkaa COFACEn varapuheenjohtajana. COFACE (Confederation of Family Organisations in the European Union) on eurooppalaisten perhejärjestöjen kattojärjestö. COFACEN tehtävänä on edistää perhepolitiikka Euroopassa ja se painottaa perheulottuvuuden läpileikkaavuutta kaikessa eurooppalaisessa politiikassa, päätöksenteossa, aloitteissa ja lainsäädännössä. COFACElla on 50 jäsenjärjestöä Euroopassa ja viisi työryhmää, jotka koostuvat jäsenjärjestöjensä asiantuntijoista. Työryhmien aiheina on mm. perhe- ja sosiaalipolitiikka, vammaisasiat, kuluttaja-asiat, julkinen terveydenhuolto ja kestävä kehitys, koulutus- ja tietotekniikka. COFACE pohjaa toimintansa arvoihin, jotka ovat syrjinnän estäminen, moniarvoisuus, tasa-arvo ja demokratia. COFACE tekee yhteistyötä muiden eurooppalaisten perhejärjestöjen kanssa edistääkseen muiden muassa työ- ja perhe-elämän tasapainottamista ja lasten hyvinvointia, sekä sukupolvien ja sukupuolten välistä tasa-arvoa. Samoin se edistää solidaarisuutta ja maahanmuuttajaperheiden hyvinvointia sekä vammaisten ja muiden apua tarvitsevien oikeuksia. Se myös tiedottaa aktiivisesti muutoksista Euroopan unionissa. Väestöliitto on ollut COFACEn jäsenjärjestö sen perustamisesta (v. 1958) lähtien. Liitolla on ollut edustaja COFACEn hallituksessa monien vuosikymmenten ajan. Lisäksi Väestöliitolla on asiantuntijaedustaja neljässä COFACEn työryhmässä. Toimitusjohtaja Hiila-O Brien edustaa COFACEa tarkkailijana toukokuisessa YK:n kansainvälisen perheiden päivän seminaarissa New Yorkissa. COFACE on saanut myös uuden puheenjohtajan ja johtajan: puheenjohtajaksi on valittu Anne-Mie Drieskens ja johtajaksi Agnes Uherezky juuri suunnitteilla olevan kansainvälisen työn ja perheen yhdistämisen vuoden 2014 alla, Manifesto for the 2014 European Year of Reconciling Work and Family Life. Sosiaalibarometri 2012: sosiaali- ja terveyspalvelujen rakenteet uudistettava nopeasti KUVA Ritva Åberg Sosiaali- ja terveyspalvelujen rakenteet on uudistettava nopeasti, mutta vapaaehtoispohjalta, arvioi enemmistö kuntien sosiaalija terveysjohtajista Suomen sosiaali ja terveys ry:n julkaisemassa Sosiaalibarometrissa Vastaajina oli yli 400 sosiaali- ja terveystoimen sekä Kelan johtajaa eri puolilta Suomea. Sekä kunta- että sosiaali- ja terveyspalvelurakenteen nopea uudistaminen saa tukea erityisesti väestöltään suurilta alueilta. Uudistuksia vastustetaan etenkin pienissä kunnissa, vaikka niillä on muita enemmän pulmia resurssien riittävyydessä ja palvelujen turvaamisessa. Sosiaali- ja terveysjohdon yleisin arvio on, että peruspalvelujen järjestämiseen riittäisi hieman nykyistä suurempi väestöpohja eli asukasta. Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen ja rahoitus on uudistettava tiiviisti yhdessä kuntarakenteen kanssa. On muistettava, että kunta on hyvinvointitehtäväänsä varten eivätkä pelkät karttaharjoitukset riitä, johtaja Riitta Särkelä Suomen sosiaali ja terveys ry:stä (Soste) toteaa. Lainvastaista alibudjetointia Sosten pääsihteeri Vertti Kiukas pitää sosiaalibarometrin huolestuttavimpina tuloksina sitä, että 28 prosenttia terveyspalveluista ja 21 prosenttia sosiaalitoimesta tietoisesti alibudjetoi menonsa. Sosiaalitoimessa ilmiö on hieman KUVA Timo Raunio 1 Helena Hiila-O Brien (yläkuva) vaikuttaa eurooppalaisten perhejärjestöjen kattojärjestössä. Agnes Uherezky on COFACEn uusi johtaja. vähentynyt, mutta terveyspalveluissa lisääntynyt. Sosiaalitoimessa alibudjetointi vaikuttaa eniten lastensuojeluun, vammaispalveluihin ja kehitysvammahuoltoon sekä toimeentulotukeen. Terveyspalveluissa vaikutukset näkyvät eniten henkilöstön palkkaamisessa ja sijaisten hankkimisessa, erikoissairaanhoidossa sekä vastaanottotoiminnassa. Alibudjetointi on lain vastaista, Kiukas huomautti. Lainsäädäntömme lähtee siitä, että kuntien on järjestettävä palvelut tarvetta vastaavasti. Jos budjettiin tietoisesti varataan liian vähän rahaa, toimitaan lainvastaisesti. Silloin tehdään perusturvarikos. Siitä ei kuitenkaan tällä hetkellä rangaista. Lisää: 26 Pari&Perhe

27 Ajankohtaista Väestöliitto tutkii epävarmaa perheellistymistä Väestöliitto on aloittamassa uuden tutkimushankkeen Epävarma perheellistyminen. Tutkimus koskee nuorten perheellistymistä kolmessa maanosassa: Pohjois-Euroopassa (Suomi), Etelä-Aasiassa (Intia) ja Itäisessä Aasiassa (Kiina ja Taiwan). Kansainvälinen tutkijaryhmä selvittää naisten ja miesten liittoihin ja lastenhankintaan liittyviä toiveita ja suunnitelmia eri sosiaaliluokissa. Hanke liittyy keskeiseen globaaliin väestökeskusteluun, joka koskettaa myös kansallisia toimijoita. YK:n tuoreimpien väestöennusteiden mukaan maailman syntyvyyden oletetaan kehittyvän kohti 1,98 lasta naista kohden vuonna Yleinen tutkimuskysymys on, paljonko edellä mainittujen maiden väestönkehitys todella olisi menossa perheellistymisen kannalta yhdenmukaisempaan suuntaan, kuten YK:n ennusteet olettavat. Hankkeessa tutkitaan perheellistymisen kynnyksellä olevia nuoria (Intiassa vuotiaita, Kiinassa vuotiaita ja Suomessa vuotiaita). Hanketta rahoittaa Koneen Säätiö vuosina Tervetuloa ihmepäiville WANHAAN SATAMAAN Vastaamo-palvelu tukee vanhemmuutta, parisuhdetta ja nuorten elämänhallintaa Pääkaupunkiseudulla toimintansa aloittanut nettipohjainen Vastaamopalvelu on uudenlaista tukea perheille ja nuorille. Kuntien ja Väestöliiton yhteishanke täydentää kuntien palveluita ja vähentää kuormitusta esimerkiksi neuvoloissa. Palvelussa on helppoa tunnistaa erilaisia kipupisteitä ja voimistumassa olevia suuntauksia. Näin voidaan suunnitella varhaisen tuen toimenpiteitä. Nyt palvelussa näkyvät esimerkiksi vanhempien kuormittuminen ja uupumus. Vuoteen 2013 asti kestävän pilotin aikana Espoossa, Helsingissä ja Vantaalla jaetaan tukea tarvitseville neuvontaseteliä. Palvelusetelin saaneet voivat kysyä Väestöliiton asiantuntijoilta vastauksia kysymyksiinsä parisuhteesta, vanhemmuudesta ja elämänhallinnasta osoitteessa KUVA Rhinoceros Oy Odotus&Vauva-tapahtuma kertoo kaiken, mitä tuoreet ja tulevat vanhemmat haluavat tietää pienestä ihmeestään ja sen ympärillä pyörivästä maailmasta. Pääyhteistyökumppanit: Pari&Perhe Päämedia: 27 Järjestäjä: Pari&Perhe

28 Maailma ja me Kehitys ja hyvinvointi Teksti ja KuvaT Sini Karusto Jani Toivola näkee Nepalin Kansanedustaja ja eduskunnan väestö- ja kehitysryhmän puheenjohtaja Jani Toivola vieraili maaliskuussa Nepalissa, jossa Väestöliitto ja WWF toteuttavat yhteistä kehityshanketta. Toivola on jo pitkään ollut kiinnostunut kehityskysymyksistä, mutta vasta kansanedustajana hän löysi kanavan, jonka kautta vaikuttaa tärkeiksi pitämiinsä asioihin. Projektia toteutetaan eteläisessä Nepalissa Terain alueella, missä seitsemän prosentin vuosivauhdilla kasvava väestö on riippuvainen koko ajan kiivaammin hupenevista luonnonvaroista. Väestöliiton ja WWF:n projektissa yhdistyvät sekä väestö- että ympäristökysymykset. Tarkoituksena on edistää kestävää luonnonvarojen käyttöä ja seksuaaliterveyttä ja -oikeuksia. 4 Jani Toivola vaikuttui Sumitra Paudelin, Bardian osaston nuorisokoordinaattorin halusta toimia yhteisönsä hyväksi. Nuoret voimavarana Projektissa toimii lähes 2000 vapaaehtoista nepalilaista nuorta, jotka saavat koulutusta ympäristön suojelemiseen ja seksuaaliterveyden edistämiseen. Nuoret myös levittävät tietoa eteenpäin omissa yhteisöissään. Projektin paikalliset kumppanit, Nepalin perhesuunnittelujärjestö ja WWF Nepal, ovat rakentaneet nuorten monitoimikeskuksia, joiden myötä nuorille on avautunut areena keskustella heitä askarruttavista kysymyksistä ja toimia konkreettisesti sekä oman että yhteisönsä hyvinvoinnin edistämiseksi. Väestöliiton ja WWF:n yhteistyöprojekteissa tapaamani nepalilaisnuoret tekivät lähtemättömän vaikutuksen rohkeudellaan ja palollaan, Toivola ylistää. Erityisen paljon tapasin nuoria tyttöjä, jotka olivat omissa kylissään selkeitä muutoksen moottoreita ja kehityksen suunnannäyttäjiä. Vaatii suurta rohkeutta haastaa yhteiskunnan vanhat ja juurtuneet toimintamallit ja tarjota tilalle uutta. Ujoista itseään peittelevistä ihmisistä oli tullut avoimia ja rohkeita. Toivola oli myös vaikuttunut järjestöjen välisestä yhteistyöstä ja kokonaisvaltaisesta kehityksestä: Sosiaalisten ja ympäristökysymysten yhdistäminen vaikutti erittäin hedelmälliseltä. Projektien toimintamallit olivat huikeita ja osan voisi ottaa käyttöön Suomessakin. Koko kyläyhteisö oli tavoitettu. Näitä asioita ei voi enää eristää toisistaan tai asettaa vastakkain Nepalissa nähdään asioiden väistämätön yhteys toisiinsa. Toivon ja uskon, että tämäntyyppinen yhteistyö kasvaa. Kehityskysymysten äärellä Oman työni ankkureita ovat ihmisoikeudet ja tasa-arvo. Väestöja kehityskysymykset ovat aina kiinnostaneet minua, mutta kansalaisena oli vaikea löytää konkreettisia kanavia omalle toiminnalle tai pääsyä laajemman tiedon ja ajatustenvaihdon lähteille. Kun kansanedustajana minulle avautui luonteva mahdollisuus näiden asioiden ajamiseen väestö- ja kehitysryhmässä, tartuin siihen heti. 28 Pari&Perhe

29 tulevaisuuden nuorissa 4 Projektissa tuetaan liikkuvia klinikoita, jotka vievät lääkkeitä ja lääkäripalveluita kaukaisimpien kylien asukkaille. Näen kehitys- ja väestökysymysten pohtimisen kansainvälisellä tasolla myös erittäin hedelmälliseksi, kun pohditaan Suomen ongelmia, esimerkiksi nuorten syrjäytymistä ja sen ehkäisyä. Kuinka vahvasti suomalaiselle nuorelle välittyy viesti turvallisesta seksistä tai oikeudesta päättää omasta Tämä on Nepal kehostaan? Tai oikeudesta päättää itse omasta seksuaalisuudestaan ja seksuaalisesta identiteetistään? Ja mikä tärkeintä, miten pystymme yhteiskuntana välittämään nuorille sen ajatuksen, että kaikki, mikä nuoresta esille nousee, on sallittua ja hyväksyttyä. Poliittista yhteistyötä Yhteisötason edistyksellisestä ilmapiiristä huolimatta Nepalin poliittinen tilanne saa Toivolan pohtimaan maan silmiinpistäviä kehi- Fakta Nepal on yksi maailman köyhimmistä ja vähiten kehittyneistä valtioista. Maassa käytiin vuosina sisällissotaa, jossa kuoli yli ihmistä. Vastapuolina olivat maolaiskommunistit ja Nepalin hallitus. Sisällissodan seurauksena maa luopui vuonna 2008 monarkiasta. Uuden perustuslain odotetaan valmistuvan vuonna Jani Toivola kävi tutustumassa projektissa rakennettuihin biokaasuvoimaloihin, joiden käytöllä on positiivisia vaikutuksia sekä ympäristön tilaan että naisten ja tyttöjen terveyteen. tysongelmia, jotka vaatisivat poliittisen tason yhteistyötä. Nepal on poliittisesti edelleen epävakaassa tilassa. Parlamentissa on tällä hetkellä 601 kansanedustajaa ja lähes 30 puoluetta. Näin monen tahon yhteistyö ja yhteisten toimintalinjojen luominen tuntuu erittäin haasteelliselta. Tapasin erittäin voimakkaita naiskansanedustajia ja lakiin on kirjattu kiintiö naisille, mutta samaan aikaan osa naiskansanedustajista ei vielä valituksi tullessaan osannut lukea ja kirjoittaa. Suurin haaste nähdäkse- ni on kirjattujen lakien toimeenpano. Esimerkiksi lapsiorjuus on laissa kielletty, mutta sitä tapahtuu edelleen käytännössä. Maanomistajuus ja kastittomien asema ovat myös suuria ongelmia. Nepalin perustuslakia valmistellaan, mutta ajankohtaa on jouduttu jo siirtämään useamman kerran. Mielenkiintoista oli, että Nepalissa oltiin erittäin perehtyneitä Suomen perustuslakiin ja siinä nähtiin paljon hyvää. Maassa on vielä paljon ratkaisemattomia kysymyksiä ja ristiriitoja: Yksi suurimmista kysymyksistä on kaikkein köyhimpien aseman parantaminen. Iso osa tästä joukosta on naisia. Väestöliiton ja WWF:n hanketta Nepalissa rahoittaa Suomen ulkoministeriö. 29 Pari&Perhe

30 Uutuudet Vuosikirja 2011 Ja hyvä elää Toim. Paula Alkio ja Ritva Åberg Väestöliiton vuosikirja 2011 Ja hyvä elää Väestöliiton vuosikirja vuodelta 2011 on ilmestynyt. Vuosikirjassa esitellään vuoden keskeisiä tapahtumia ja toimintaa sekä Väestöliiton toimintaympäristöä. Vuosi 2011 oli Väestöliiton 70-vuotisjuhlavuosi otsikolla Ja hyvä elää. Kirjassa kerrotaan historian lisäksi Väestöliiton nykyisyydestä ja tulevaisuuden näkymistä. Kirja raportoi muiden muassa, miten Väestöliitto edisti perheiden hyvinvointia vanhemmuutta ja parisuhdetta tukemalla. Perhebarometrin ja muiden tutkimusten avulla saatiin uutta kosketuspintaa perheiden elämäntilanteisiin. Uudet julkaisut ja parisuhdepelit tuotettiin eri-ikäisten parisuhteiden tueksi. Suomeen muuttaneiden kotoutumista edistettiin mm. tietopaketilla Perheet muuttoliikkeessä ja Sitran tuella käynnistetyllä naisten mentoriverkostolla, Womentolla. Väestöliiton vuosikirja 2011 Ja hyvä elää. Paula Alkio ja Ritva Åberg (toim.). Väestöliitto Tilaukset Väestöliiton nettikaupasta Hinta 20 + toimituskulut. Kallistuva talo auttaa käsittelemään vanhempien riitoja lapsen kanssa Parisuhdeväkivalta, mutta myös vanhempien riitely lasten läsnä ollessa, on erityisen haitallista lasten psyykkiselle hyvinvoinnille. Monet vanhemmat ajattelevat, etteivät lapset huomaa riitoja tai kuormitu niistä. Lapsilla on kuitenkin isot korvat ja he aistivat tarkasti perheen ilmapiirin. On tärkeää että lapsen kanssa käsitellään perheen tilannetta. Kallistuva talo -kirjan avulla vanhempien on helpompi ottaa lasten kanssa puheeksi omat riitansa. Kirja voi myös motivoida vanhempia itseään hakemaan apua parisuhdeongelmiin. Kallistuva talo. Teksti ja kuvitus psykologi Anna Salmi. Väestöliitto/Perheverkko Tilaukset Väestöliiton nettikaupasta Hinta 15 +toimituskulut. varaan. Kun uust säännöt ja rajat, kentelystä on, että levat helposti, että yksinomaan heistä. an epänormaaleja, n painivat samojen at suhteet. Niistä liitto lähtee suotuiuusperheessä tutun usparia muotoutua nostamaan hänet ssä. Näin tilaa jää rosessi ja vanhemparilla ja -perheellä aria ja perhettä keän oman paikkansa uusi mahdollisuus, än heitä kohtaaville odin paikka PARISUHDE UUSPERHEEN YDIN Vuokko Malinen ja Pekka Larkela PARISUHDE UUSPERHEEN YDIN Vuokko Malinen ja Pekka Larkela Parisuhdetta tukevia julkaisuja Vauva näkyvissä, OHOI! Väestöliiton Perheverkon toimittama tunnepäiväkirja on tuhti tietopaketti raskauden vaiheista ja niihin liittyvistä tunnehaasteista. Riikka Riihonen. Hinta 20 + toimituskulut. Halut jäissä? Naisten seksuaalisen halun puute. Kirjassa annetaan ääni noin sadalle suomalaiselle naiselle, jotka kirjoituksissaan kuvaavat seksuaalisen halun puutetta ja sen syitä. Osmo Kontula ja Tarja Sandberg. Hinta 24 + toimituskulut. Parisuhde uusperheen ydin. Kirjassa tarkastellaan uusparisuhteen muotoutumista ja suhteen rakentumiseen vaikuttavia tekijöitä. Vuokko Malinen ja Pekka Larkela. Hinta 26 + toimituskulut. Kosketuksen kaipuu kypsän iän seksuaalisuudesta. Kirja avaa uusia näkökulmia kypsän iän seksuaalisuuteen. Hinta 24 + toimituskulut. Samarakas parisuhdepeli. Tarkoituksena on mm. opettaa vuorovaikutustaitoja. Hinta 25 + toimituskulut. I Love Leikki eroottinen peli. Tarkoituksena on edistää myönteistä seksuaalisuutta. Hinta 25 + toimituskulut. Kaikki julkaisut Väestöliiton nettikaupasta 30 Pari&Perhe

31 Naiset mentoroinnilla yhteisiin tavoitteisiin Naisten mentoriverkosto WOMENTO on julkaissut mentorointioppaan Naiset mentoroinnilla yhteisiin tavoitteisiin. Oppaassa kuvataan maahan muuttaneiden naisten kotoutumishaasteita sekä esitellään uudenlaisen, vapaaehtoisuuteen pohjaavan WOMEN- TO-projektin toiminta-ajatusta, päämääriä ja toimintatapoja. Kokemukset perustuvat Väestöliitossa Sitran rahoituksella vuosina toteutettuun maahanmuuttajanaisten mentoriverkosto WOMENTOn pilottihankkeeseen. Opas on tarkoitettu kaikille, jotka ovat kiinnostuneet Suomeen muuttaneiden naisten aseman kehittämisestä ja työllistymisestä tai ovat muuten kiinnostuneet mentoroinnista. Naiset mentoroinnilla yhteisiin tavoitteisiin. Stina Fågel, Minna Säävälä ja Ulla Salonen. Väestöliiton Väestöntutkimuslaitos Tilaukset Väestöliiton nettikaupasta Hinta 10 + toimituskulut. Uutuudet Turvataitokortilla ohjeita pelottavaan tilanteeseen Väestöliiton seksuaaliterveysklinikka on tuottanut turvataitokortteja jaettavaksi nuorille esimerkiksi seksuaali- tai tunnetaitokasvatuksen yhteydessä. Korttien avulla voi käydä keskustelua nuorten oikeuksista ja pohtia, miten jokainen omalta osaltaan voi vaikuttaa oikeuksien toteutumiseen. Turvaohjeessa on annettu yksinkertainen toimintaohje epämiellyttävään tai pelottavaan tilanteeseen. On tärkeää, että turvaohjeista käytäisiin keskustelua esimerkiksi, niin että pohdittaisiin erilaisia tilanteita, joissa turvaohjeita voisi käytännössä toteuttaa. Kortit toimivat keskustelun avauksena. Niitä voivat hyödyntää sekä ammattilaiset että lasten ja nuorten vanhemmat. Suomeksi, ruotsiksi, englanniksi ja venäjäksi julkaistut kortit ovat maksuttomia. Tilaukset: Väestöliiton seksuaaliterveysklinikka, Taru Pirttiaho tai Safety instructions If the situation feels unpleasant or frightening: Say no! Leave the situation inform a trustworthy adult I have the right! to enjoy life to decline when something feels suspicious to request and receive help from an adult when I feel bad to feel involved to refuse and leave the situation when someone intends to cause harm to protect and defend myself and my body TurvaOhjeet_Englanti.indd :08:05 TurvaOhjeet_Englanti.indd :08:06 Ilmoita Pari&Perhe-lehdessä Ilmoittaminen Pari&Perhe-lehdessä kannattaa. Tavoitat lehden kautta laajan joukon sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia. Katso mediakortti Tilaa Pari&Perhe-lehti Pari&Perhe ilmestyy 4 kertaa vuodessa. Tilaan Pari&Perhe-lehden alkaen / 2012 Kestotilaus, laskutusjakso 12 kk 30 Määräaikaistilaus (12 kk) 33 Itselleni Lahjaksi Irtisanon tilaukseni päättymään maksetun jakson loppuun. Tilauksen maksaja / Vanha osoite Lahjatilauksen saaja / Uusi osoite / 2012 alkaen Sukunimi Etunimi Sukunimi Etunimi Vastaanottaja maksaa postimaksun Väestöliitto ry Tunnus Vastauslähetys Jakeluosoite Jakeluosoite Postinumero Postitoimipaikka Postinumero Postitoimipaikka Puhelin Päiväys ja allekirjoitus 31 Käytä palvelukorttia, kun tilaat lehden ilmoitat osoitteen- tai nimenmuutoksen peruutat tilauksesi Pari&Perhe

32 32 väestöliiton kotisisar on lapsiperheiden oma kotipalvelu tilaukset puhelimitse toimimme pääkaupunkiseudulla ja sen ympäristökunnissa. katso lisää Sisarilta sujuvat: lastenhoito kotityöt arjen neuvot ja niksit perinteinen perhetyö

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 11.01.2016 Silvennoinen Tiina Seksuaaliterapeutti- ja neuvoja SEKSUAALISUUS - Mitä se on? * Seksuaalisuus liittyy kiinteästi ihmisen

Lisätiedot

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.

Lisätiedot

Liisa Välilä Kataja Parisuhdekeskus ry www.perheenparhaaksi.fi

Liisa Välilä Kataja Parisuhdekeskus ry www.perheenparhaaksi.fi Liisa Välilä Kataja Parisuhdekeskus ry www.perheenparhaaksi.fi PARISUHTEEN JA PERHEEN HYVINVOINTI Parisuhde on kahden ihmisen välinen tila, joka syntyy yhteisestä sopimuksesta ja jota molemmat tai jompikumpi

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Odotusaika. Hyvät vanhemmat

Odotusaika. Hyvät vanhemmat Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhtstoiminta-alue Janakkalan neuvola Odotusaika Hyvät vanhemmat Lapsen odotus ja syntyminen ovat suuria ilonaihta. Ne tuovat kuitenkin myös uusia haastta perheelämään

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Pirpana ry:n koulutuspäivä Kuntatalo 13.5.2013 Riitta Mykkänen-Hänninen kouluttaja, työnohjaaja Samanaikaiset ryhmäprosessit Vanhempia

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. Liite 8 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. VN1 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista, jollaiseen

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti 2012-2016 Teksti ja kansainvälisten seksuaalioikeuksien (World Association for Sexual Health, WAS 2014)

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

Nainen ja seksuaalisuus

Nainen ja seksuaalisuus Nainen ja seksuaalisuus Kun syntyy tyttönä on Kela-kortissa naisen henkilötunnus. Onko hän nainen? Millaista on olla nainen? Naisen keho Kun tytöstä tulee nainen, naiseus näkyy monella tavalla. Ulospäin

Lisätiedot

Toivon tietoa sairaudestani

Toivon tietoa sairaudestani Liite 4 LY1 Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan yläasteella olevan nuoren kyselylomake 1. Hyvä kurssilainen! Olet osallistumassa narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssille.

Lisätiedot

MAUSTE PROJEKTI KATAJA RY. Kouluttaja Helka Silventoinen Pari-ja Seksuaaliterapeutti Kulttuuritulkki

MAUSTE PROJEKTI KATAJA RY. Kouluttaja Helka Silventoinen Pari-ja Seksuaaliterapeutti Kulttuuritulkki MAUSTE PROJEKTI KATAJA RY Kouluttaja Helka Silventoinen Pari-ja Seksuaaliterapeutti Kulttuuritulkki Monikulttuurisuus ja ihmissuhteet Ihmissuhteisiin ja parisuhteeseen liittyviä kysymyksiä on hyvä ottaa

Lisätiedot

Venäläis-suomalainen parisuhde

Venäläis-suomalainen parisuhde Venäläis-suomalainen parisuhde Kotipuu Maailma pienenee. Monikulttuuriset parisuhteet entistä arkipäiväisempiä Tilastojen valossa lisääntyvät jatkuvasti Parin haku kansainvälistyy Globalisaatiokehityksen

Lisätiedot

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen

Lisätiedot

MAUSTE-hanke Maahanmuuttajien näkemyksiä seksuaaliterveydestä ja turvataidoista

MAUSTE-hanke Maahanmuuttajien näkemyksiä seksuaaliterveydestä ja turvataidoista MAUSTE-hanke 2015-2016 Maahanmuuttajien näkemyksiä seksuaaliterveydestä ja turvataidoista Haastattelun tarkoitus Saada tietoa maahanmuuttajien seksuaaliterveydestä,seksuaaliohjauksen ja neuvonnan tarpeista,

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA MITÄ VOIMME TEHDÄ? VIRANOMAISYHTEISTYÖN PARANTAMINEN, KOSKA: SELVITYS PERHE- JA LAPSENSURMIEN TAUSTOISTA VUOSILTA 2003-2012: YKSI SELVITYKSESSÄ HAVAITTU SELKEÄ

Lisätiedot

Oma käyttäytyminen eri tilanteissa ja eri ihmisten kanssa

Oma käyttäytyminen eri tilanteissa ja eri ihmisten kanssa Oma käyttäytyminen eri tilanteissa ja eri ihmisten kanssa Ihminen käyttäytyy eri paikoissa eri tavalla. Olet varmasti huomannut, että julkisissa paikoissa käyttäydytään eri tavalla kuin yksityisissä paikoissa.

Lisätiedot

Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli Helena Hiila-O Brien

Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli Helena Hiila-O Brien Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli 25.9.2012 Helena Hiila-O Brien KUKA LASTA KASVATTAA JA MITÄ VARTEN Lapsi työvoimana Lapsi rakentamassa kansakunnan tulevaisuutta Lapsi jatkamaan sukua

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Mummot, muksut ja kaikki muut

Mummot, muksut ja kaikki muut Mummot, muksut ja kaikki muut Keitä perheeseen kuuluu? Mikä on perheessä pyhää? Perhekerho- ja pikkulapsityön neuvottelupäivät 17.-18.3.2011 Meillä siihen kuuluu meidän lisäksi mun vanhemmat ja sisarukset,

Lisätiedot

Pienten lasten vanhempien parisuhteen tukeminen. Lotta Heiskanen, PsL, psykoterapian erikoispsykologi, psykoterapeutti

Pienten lasten vanhempien parisuhteen tukeminen. Lotta Heiskanen, PsL, psykoterapian erikoispsykologi, psykoterapeutti Pienten lasten vanhempien parisuhteen tukeminen Lotta Heiskanen, PsL, psykoterapian erikoispsykologi, psykoterapeutti Miksi tukea parisuhdetta? Parisuhdetyytyväisyydellä suuri merkitys vanhemman hyvinvointiin

Lisätiedot

Raskausajan tuen polku

Raskausajan tuen polku 1 Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Valtakunnalliset neuvolapäivät 3-4.11.2010 Helsinki Marita Väätäinen, terveydenhoitaja Koskelan neuvola 2 Taustaa TUKEVA 1-hankepilotointi

Lisätiedot

Uusparisuhteen vaiheet tietoa ja työkaluja uusparisuhteen vahvistamiseksi LIITTO RY

Uusparisuhteen vaiheet tietoa ja työkaluja uusparisuhteen vahvistamiseksi LIITTO RY Uusparisuhteen vaiheet tietoa ja työkaluja uusparisuhteen vahvistamiseksi FM, UUSPERHENEUVOJA KIRSI BROSTRÖM, SUOMEN UUSPERHEIDEN LIITTO RY Uusperheen määrittelyä uusperheellä tarkoitetaan perhettä, jossa

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio HelsinkiMissio HelsinkiMissio on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton sosiaalialan järjestö, joka toimii

Lisätiedot

JOS ET SINÄ, NIIN KUKA?

JOS ET SINÄ, NIIN KUKA? JOS ET SINÄ, NIIN KUKA? Aina, kun haluat asioiden muuttuvan parempaan suuntaan, sinun on otettava ohjat omiin käsiisi. Kun päätät, että olet omien valintojesi arvoinen, voit ottaa vastuun omasta elämästäsi

Lisätiedot

LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT

LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT 2014 LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT Lapsiperheen elämään sisältyy monenlaisia ilonaiheita, mutta välillä arki voi olla melko rankkaa. Vanhemmat voivat hyötyä siitä, että he joskus pysähtyvät pohtimaan elämäänsä

Lisätiedot

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio.

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. SYNNYTYSKESKUSTELU Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. Synnytyskeskustelu käydään lapsivuodeosastoilla ennen perheen kotiutumista ja tähän hetkeen on

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? o 3 kertaa viikossa tai useammin o 1 3 kertaa viikossa o 1 3 kertaa kuukaudessa o Harvemmin

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys 7.4.2016 Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio Mitä yksinäisyys on? THL:n mukaan jopa 400 000 ihmistä Suomessa kärsii yksinäisyydestä. Suomalaisista joka

Lisätiedot

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen?

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta perheessä ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1 3 kertaa viikossa tai useammin 2 1-3 kertaa viikossa 3 1-3 kertaa kuukaudessa

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,

Lisätiedot

Millainen maailmani pitäisi olla?

Millainen maailmani pitäisi olla? Millainen maailmani pitäisi olla? Luomme itsellemme huomaamattamme paineita keräämällä mieleen asioita joiden pitäisi olla toisin kuin ne ovat. Tällä aiheutamme itsellemme paitsi tyytymättömyyttä mutta

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

Mies ja seksuaalisuus

Mies ja seksuaalisuus Mies ja seksuaalisuus Kun syntyy poikana on Kela-kortissa miehen henkilötunnus. Onko hän mies? Millaista on olla mies? Miehen keho eli vartalo Kehon kehittyminen miehen kehoksi alkaa, kun pojan vartalo

Lisätiedot

Miten kirkon tehtävästä käsin tuetaan tyttöjen identiteettiä ja kasvua?

Miten kirkon tehtävästä käsin tuetaan tyttöjen identiteettiä ja kasvua? Miten kirkon tehtävästä käsin tuetaan tyttöjen identiteettiä ja kasvua? Ja miksi niin tulee tehdä? 15.10.2012 TT, pari- ja seksuaaliterapeutti Heli Pruuki Millaista sinulle on olla nainen? Mitä arvostat

Lisätiedot

Ajatuksia sateenkaariperheiden läheiselle

Ajatuksia sateenkaariperheiden läheiselle 15.4.2014 Ajatuksia sateenkaariperheiden läheiselle Tiia Aarnipuu, koulutussuunnittelija tiia.aarnipuu@sateenkaariperheet.fi Mitkä sateenkaariperheet? Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvien ihmisten

Lisätiedot

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy Eväitä yhteistoimintaan Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy 3.10.2008 Modernistinen haave Arvovapaa, objektiivinen tieto - luonnonlaki Tarkkailla,tutkia ja löytää syy-seuraussuhteet

Lisätiedot

ADHD-HÄIRIÖN LAPSEEN AIHEUTTAMIEN VAIKUTUSTEN YMMÄRTÄMINEN

ADHD-HÄIRIÖN LAPSEEN AIHEUTTAMIEN VAIKUTUSTEN YMMÄRTÄMINEN ADHD-HÄIRIÖN LAPSEEN AIHEUTTAMIEN VAIKUTUSTEN YMMÄRTÄMINEN Tämä luku käsittelee perheensisäisiä ongelmia perheissä, joissa on ADHD-lapsi. Mukana on kappaleita, joissa käsitellään häiriön ymmärtämistä lapsen

Lisätiedot

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen - Toimiva lapsi&perhe menetelmäkoulutus syksy 06 kevät 07 Beardsleen perheinterventio, lapset

Lisätiedot

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 7.6.2012 Tausta Kuusi haastateltavaa, joista viisi osallistui keskusteluun jollain tasolla Ikähaarukka 70-83 vuotiaita Aktiivisia ikäihmisiä, käyvät säännöllisesti ikäihmisille suunnatuissa toiminnoissa

Lisätiedot

ITSENÄISTYVILLE NUORILLE

ITSENÄISTYVILLE NUORILLE JO ITSENÄISTYNEILTÄ- ITSENÄISTYVILLE NUORILLE Talla.... vihkolla haluamme jakaa kokemuksiamme teille. Omilleen-toiminnan kokemusasiantuntijaryhmä on suunnitellut vihkon sisällön. Ryhmään on osallistunut

Lisätiedot

Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin

Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin Uhrin auttamisen lähtökohtana on aina empaattinen ja asiallinen kohtaaminen. Kuuntele ja usko siihen, mitä uhri kertoo. On

Lisätiedot

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Sidonnaisuudet Tutkija, Oulun yliopisto, PPSHP Psykoterapiakouluttaja,

Lisätiedot

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 60 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): Reilu 3/7 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on.

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

SINKUT LOMALLA: Joka neljäs sinkku lähtisi sokkotreffilomalle tuntemattoman kanssa

SINKUT LOMALLA: Joka neljäs sinkku lähtisi sokkotreffilomalle tuntemattoman kanssa Veikkaus toteutti matka-aiheisen kyselytutkimuksen ajalla 7.4. 15.4.2016 Kyselyyn vastasi 1 033 henkilöä Veikkauksen 1,8 miljoonasta kanta-asiakkaasta Yli tuhat asiakasta on kattava otos Veikkauksen kanta-asiakkaista.

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle MINÄ MUUTAN Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle Kirsi Timonen, projektityöntekijä Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2010-2012 MINÄ MUUTAN Olet suuren muutoksen edessä. Uuteen kotiin

Lisätiedot

KUN NUORI KOKEE SEKSUAALISTA VÄKIVALTAA. Opas vanhemmille ja huoltajille

KUN NUORI KOKEE SEKSUAALISTA VÄKIVALTAA. Opas vanhemmille ja huoltajille KUN NUORI KOKEE SEKSUAALISTA VÄKIVALTAA Opas vanhemmille ja huoltajille SISÄLLYS Mitä on seksuaalinen väkivalta? s. 3 Miksi seksuaalista väkivaltakokemusta pitää käsitellä? s. 4 Miten nuori oireilee? s.

Lisätiedot

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. KUUNTELEMINEN 1. Katso henkilöä, joka puhuu 2. Mieti, mitä hän sanoo 3. Odota omaa vuoroasi 4. Sano, mitä haluat sanoa 2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. Tervehdi 2. Jutustele 3. Päättele, kuunteleeko toinen

Lisätiedot

T A Q. Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Traumatic Antecedents Questionnaire. Copyright: Bessel A. van der Kolk. Suomennos: Kimmo Absetz

T A Q. Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Traumatic Antecedents Questionnaire. Copyright: Bessel A. van der Kolk. Suomennos: Kimmo Absetz T A Q Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Traumatic Antecedents Questionnaire Copyright: Bessel A. van der Kolk. Suomennos: Kimmo Absetz Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Nimi: Päivämäärä:

Lisätiedot

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi Ovet Omaishoitajavalmennus Keinoja omaishoitajan tukemiseksi Minäkö omaishoitaja? Omaishoitotilanteen varhainen tunnistaminen on hoitajan ja hoidettavan etu: antaa omaiselle mahdollisuuden jäsentää tilannetta,

Lisätiedot

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Sinut ry:n lehti 2014 Testaa tietosi Sinuista Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Mikä tää on? Hyppysissäsi oleva lehti on sijaisperheiden nuorille suunnattu Sinutlehti. Suomen Sijaiskotinuorten

Lisätiedot

Tytöksi ja pojaksi kasvaminen. Seksuaaliterveysopas päiväkoti-ikäisten lasten vanhemmille ja lasten kanssa työskenteleville

Tytöksi ja pojaksi kasvaminen. Seksuaaliterveysopas päiväkoti-ikäisten lasten vanhemmille ja lasten kanssa työskenteleville Tytöksi ja pojaksi kasvaminen Seksuaaliterveysopas päiväkoti-ikäisten lasten vanhemmille ja lasten kanssa työskenteleville Opinnäytetyö, Mikkelin ammattikorkeakoulu 2011 Esipuhe Olemme kaksi sosionomiopiskelijaa

Lisätiedot

T U I J A H E L L S T E N

T U I J A H E L L S T E N TRAUMAATTINEN KRIISI T U I J A H E L L S T E N 16.3.2016 1 ELÄMÄNTILANTEITA Stressi ristiriitaisia vaatimuksia reaktiot yksilöllisiä Kehityskriisi elämänkulkuun kuuluvia muutosvaiheita useimmiten sujuvat

Lisätiedot

LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET. Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä

LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET. Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä Psykologia 7 KAMA Tutkimus toteutettiin: 4.10.2016-18.11.2016 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1.1 Mitä ovat ulkonäköpaineet?

Lisätiedot

ONNELLISEMPI PARISUHDE RAKKAUDEN HUIKEAT MAHDOLLISUUDET ESPOO, TAPIOLASALI

ONNELLISEMPI PARISUHDE RAKKAUDEN HUIKEAT MAHDOLLISUUDET ESPOO, TAPIOLASALI ONNELLISEMPI PARISUHDE RAKKAUDEN HUIKEAT MAHDOLLISUUDET ESPOO, TAPIOLASALI 8.11.2016 PARISUHTEEN MUUTTUMINEN Aikaisemmin parisuhteet olivat lähes väistämättömiä ihmisten toimeentulonkin kannalta. Nykyisissä

Lisätiedot

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Taulukkoraportti Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Tässä taulukkoraportissa verrataan kaupan esimiesten ja myymälätyöntekijöiden työn voimavaroja, vaatimuksia ja hyvinvointia. Kysely toteutettiin

Lisätiedot

Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 32 alaikäisyksikössä vuoden 2016 aikana. Vastaajia oli noin 610.

Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 32 alaikäisyksikössä vuoden 2016 aikana. Vastaajia oli noin 610. YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö ALAIKÄISYKSIKÖIDEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! MLL:n Uudenmaan piiri Asemapäällikönkatu 12 C 00520 Helsinki Tel. +358 44 0470 407 uudenmaan.piiri@mll.fi uudenmaanpiiri.mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin

Lisätiedot

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011 Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja llä 11 Vanhempien palautteet Marja Leena Nurmela Tukeva/Rovaseutu Tietoa lasten eroryhmästä Lasten eroryhmät kokoontuivat 7

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on kokonaisuudessaan tarkoitettu välineeksi silloin

Lisätiedot

Tunteita seurustelua ja muuta suhdetoimintaa

Tunteita seurustelua ja muuta suhdetoimintaa Tunteita seurustelua ja muuta suhdetoimintaa Seksuaalisuus: On ominaisuus, joka on jokaisella ihmisellä syntymästä lähtien muuttuu koko elämän ajan kasvun, kehityksen sekä ikääntymisen mukana koska seksuaalisuus

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 54 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): 5/9 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on. Reilu

Lisätiedot

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN PUHUMISEN HARJOITUSTESTI Tehtävä 1 KERTOMINEN Kerro, mitä teet, kun sinua jännittää. Sinulla on kaksi minuuttia aikaa miettiä, mitä sanot ja 1,5 minuuttia aikaa puhua. Aloita puhuminen, kun kuulet kehotuksen

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista Valitse kohde. 1 (13) 28.3.2014 Kysely kotona asuvien 15-35 -vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista A. Taustatiedot Syntymävuosi? Sukupuoli? nainen mies Äidinkieli? suomi ruotsi muu Postinumero?

Lisätiedot

Pohdittavaa apilaperheille

Pohdittavaa apilaperheille 14.2.2014 Pohdittavaa apilaperheille Pohdittavaa ja sovittavaa ennen lapsen syntymää Perheaikaa.fi luento 14.2.2014 Apilaperheitä, ystäväperheitä, vanhemmuuskumppaneita Kun vanhemmuutta jaetaan (muutenkin

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN Lapsen oikeus perhesuhteisiin Perhe ja perhesuhteiden ylläpitäminen ovat tärkeitä mm. lapsen itsetunnon, identiteetin ja kulttuurisen yhteenkuuluvuuden

Lisätiedot

Lapsen ja kasvattajan välinen suhde:

Lapsen ja kasvattajan välinen suhde: Lapsen ja kasvattajan välinen suhde: Turvallinen päivähoidon aloitus ja oma hoitajuus -kehittäjäverkosto Tikkalan päiväkodissa 4.2.2010 Paula Korkalainen Pienet päivähoidossa huoli riittävästä turvallisuuden

Lisätiedot

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 1 Esityksen rakenne 1. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien

Lisätiedot

Jokainen haastattelija muotoilee pyynnön omaan suuhunsa sopivaksi sisällön pysyessä kuitenkin samana.

Jokainen haastattelija muotoilee pyynnön omaan suuhunsa sopivaksi sisällön pysyessä kuitenkin samana. Muistatko? hanke Kysymykset yksilöhaastatteluun Alkulämmittelynä toimivat jokaisen haastattelun alussa täytettävän perustietolomakkeen kysymykset (nimi, syntymäaika ja paikka, osoite jne.). Haastattelun

Lisätiedot

KEHO ON LEIKKI - kirjan rakenne. Susanne Ingman-Friberg kätilö YAMK projektikoordinaattori

KEHO ON LEIKKI - kirjan rakenne. Susanne Ingman-Friberg kätilö YAMK projektikoordinaattori KEHO ON LEIKKI - kirjan rakenne Susanne Ingman-Friberg kätilö YAMK projektikoordinaattori OSA 1 Tutkimus Mitä on lapsen seksuaalisuus Väestöliitossa tehty LASEKE-tutkimus Ammattilaisten ajatuksia lasten

Lisätiedot

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan.

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Tunteet voivat olla miellyttäviä tai epämiellyttäviä ja ne muuttuvat ja vaihtuvat.

Lisätiedot

Tampereen omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. Etelä-Pohjanmaan omaisneuvonta, n=21.

Tampereen omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. Etelä-Pohjanmaan omaisneuvonta, n=21. Aineistot en omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. n omaisneuvonta, n=21. Yhteensä 312 omaisen vastaukset Yleistä vastaajista Keski-ikä 52-57 vuotta, Sopimusvuoren aineisto

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA 24.2.2015 Salo Katri Inkinen, erityisperhetyöntekijä, Tl&p-menetelmäkouluttaja Lausteen perhekuntoutuskeskus, Vaalan Perheyksikkö, Turku MITEN KOULUTUSTA

Lisätiedot

Sinä olet kuin Miina, koska...

Sinä olet kuin Miina, koska... Sinä olet kuin Miina, koska... Autat ihmisiä. Teet parhaasi. Toimit rohkeasti. Kannat vastuuta. Puolustat heikompia. Tarkkailet maailmaa. Opettelet uusia asioita. Ryhdyt työhön reippaasti. Teet jotain

Lisätiedot

Koulu. Koetko koulunkäynnin mielekkäänä ja tarpeellisena? Kyllä Joskus Ei. Missä aineissa olet hyvä?

Koulu. Koetko koulunkäynnin mielekkäänä ja tarpeellisena? Kyllä Joskus Ei. Missä aineissa olet hyvä? Koulu ja työ - ohje Koulunkäyntiin liittyen tärkeää on selvittää sekä motivaatio käydä koulua, mutta myös mahdolliset pulmat tai oppimisvaikeudet. Mikäli koulut on jo käyty, niin työelämään liittyen on

Lisätiedot

Tehtävät. stressiin liittyvät tehtävät 1 5. Minun stressini. Stressin monet puolet

Tehtävät. stressiin liittyvät tehtävät 1 5. Minun stressini. Stressin monet puolet Tehtävät 1 Minun stressini stressiin liittyvät tehtävät 15 A. Mikä sinua stressaa? Voit ajatella, mitkä asiat tämänhetkisessä arjessasi, elämäntilanteessasi tai vaikkapa yksittäisissä tilanteissa aiheuttavat

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Raahen kaupunki 30.3.2015 Varhaiskasvatuspalvelut LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Lapsen nimi Syntymäaika / 20 Hoitopaikka Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) on huoltajien

Lisätiedot

Pohdittavaa harjoituksenvetäjälle: Jotta harjoituksen tekeminen olisi mahdollista, vetäjän on oltava avoin ja osoitettava nuorille, että kaikkien

Pohdittavaa harjoituksenvetäjälle: Jotta harjoituksen tekeminen olisi mahdollista, vetäjän on oltava avoin ja osoitettava nuorille, että kaikkien Mitä seksi on? Tavoite: Harjoituksen tavoitteena on laajentaa näkemystä siitä, mitä seksi on. Monille seksi on yhtä kuin vaginaalinen yhdyntä/emätinseksi. Reilu seksi projektissa seksillä tarkoitetaan

Lisätiedot

KALAJOEN TERVEYSKESKUS NEUVOLA

KALAJOEN TERVEYSKESKUS NEUVOLA KALAJOEN TERVEYSKESKUS NEUVOLA 1 LAPSEN NIMI: OSOITE: HETU: PUHELIN: LAPSEN HUOLTAJAT: LAPSI ASUU: vanhempien luona äidin luona isän luona muualla, missä: PERHEEN MUUT LAPSET (Nimet ja syntymävuosi): MUUT

Lisätiedot