SYSMÄ. Vähä Karhusaaren ranta-asemakaavan muutos ja laajennus. Päijänne, Tehinselkä KAAVASELOSTUS

Transkriptio

1 SYSMÄ Päijänne, Tehinselkä Tilat Karhupalsta Sanni-Karhu Eskola Vähä Karhusaaren ranta-asemakaavan muutos ja laajennus KAAVASELOSTUS

2 Tämä kaavaselostus koskee päivättyä Vähä Karhusaaren ranta-asemakaavan muutoksen ja laajennuksen kaavakarttaa. 1 TUNNISTETIEDOT Kaavan nimi: Vähä Karhusaaren ranta-asemakaavan muutos ja laajennus Kunta: Sysmä (781) Tilat: Ranta-asemakaavan muutos koskee tilaa Sanni-Karhu ja osaa tiloista Karhupalsta ja Eskola Rantaasema-kaavan laajennus (uusi kaava) koskee Vähä Karhusaaren voimassa olevasta kaavasta kumoutuneita osia tilojen Karhupalsta ja Eskola alueista. Suunnittelualue sijaitsee Sysmän kunnan länsiosassa, Päijänteen Tehinselän Vähä Karhusaaressa. Pohjoispuoliseen Kähärinsaareen on matkaa maanteitse Sysmän kirkonkylältä n. 15 km. Suunnittelualueelle kuljetaan Suopellon venesatamasta. Suunnittelualue on rakentumaton ja metsätalouskäytössä. Maanomistajat ja kaavan laadituttajat: Karhupalstan RN:o 4:104 ja Eskolan RN:o 4:96 omistaja: Sanni-Karhun RN:o 4:103 omistaja: Tuula Rantanen Sanni Rantanen Seljatie 5 Rantavitikantie 6 as KANGASALA ROVANIEMI Kaavan laatija: Ympäristönsuunnittelu Oy Pirkanmaa Yhteyshenkilöt: Arto Remes ja Piia Tuokko Sibeliuksenkatu 11 B 1, HÄMEENLINNA p (Remes), (Tuokko) etunimi.sukunimi@ymparistonsuunnittelu.fi Ranta-asemakaavan vireille tulosta on kuulutettu Kaavan valmisteluvaiheen aineistot nähtävillä: Kaavaehdotusvaiheen aineistot nähtävillä: xx.xx. xx.xx.2016 Käsittely- ja hyväksymispäivämäärät: Sysmän kunnanhallitus: Sysmän kunnanvaltuusto: Voimaantulo: 2

3 SISÄLLYSLUETTELO 1 TUNNISTETIEDOT TIIVISTELMÄ KAAVAPROSESSIN VAIHEET RANTA-ASEMAKAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS RANTA-ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN LÄHTÖKOHDAT SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA Alueen yleiskuvaus Luonnonympäristö Rakennettu ympäristö Maanomistus SUUNNITTELUTILANNE Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset RANTA-ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SUUNNITTELUN TARVE SUUNNITTELUN KÄYNNISTÄMINEN JA SITÄ KOSKEVAT PÄÄTÖKSET OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ Osalliset Vireille tulo Hallinnollinen käsittely Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettely Viranomaisyhteistyö RANTA-ASEMAKAAVAN JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TAVOITTEET RANTA-ASEMAKAAVAN KUVAUS KAAVAN RAKENNE Mitoitus YMPÄRISTÖN LAATUA KOSKEVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN ALUEVARAUKSET Korttelialueet Maa- ja metsätalousalueet LUONNON MONIMUOTOISUUDEN KANNALTA ERITYISEN TÄRKEÄT ALUEET KULKUYHTEYDET KAAVAN VAIKUTUKSET Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Sosiaaliset vaikutukset Yhdyskuntarakenne Maanomistajien tasapuolinen kohtelu Taloudelliset vaikutukset YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT KAAVAMERKINNÄT RANTA-ASEMAKAAVAN TOTEUTUS LIITTEET 1. Luontoselvitys (Luontoselvitys Kotkansiipi Oy/Petri Parkko) 2. Asemakaavan seurantalomake (tilasto) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 3

4 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Vireille tulovaihe Ranta-asemakaavan muutoksen valmistelu on aloitettu maanomistajien aloitteesta keväällä järjestettiin Hämeen ELY-keskuksessa kaavoituksen alkuvaiheen viranomaisneuvottelu (MRL 77, 66, MRA 26 ). Neuvottelusta on laadittu muistio. Kunta kuulutti kaavan vireille tulosta ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) nähtävillä olosta Lähilehdessä sekä kunnan ilmoitustaululla ja Internet-sivuilla OAS pidettiin yleisesti nähtävillä Naapuritilojen maanomistajia tiedotettiin kirjeitse. OAS:sta ei jätetty yhtään osallisten mielipiteitä. Kaavan muutosta varten tarvittava luontoselvitys on laadittu Sanni-Karhun tilan ja Karhupalsta tilan alueelle kesällä Luontoselvitystä laajennettiin Eskolan tilan alueelle keväällä 2016, ja koko suunnittelualueen käsittävä luontoselvitysraportti valmistui (Luontoselvitys Kotkansiipi Oy/Petri Parkko). Valmisteluvaihe (kaavaluonnos) Ranta-asemakaavan muutoksen ja laajennuksen valmisteluaineisto sekä kaavaluonnos käsitellään kaavoitustoimikunnan kokouksessa, jonka jälkeen Sysmän kunnanhallitus päättää kaavaluonnoksen nähtäville asettamisesta. Kaavaluonnos ja kaavan valmisteluaineisto pidetään yleisesti nähtävillä 30 vrk. Kaavaluonnoksesta pyydetään viranomaisten lausunnot ja osallisilla on mahdollisuus ilmaista kaavaluonnoksesta mielipiteensä Ranta-asemakaava ja ranta-asemakaavan muutos Ranta-asemakaavan muutos koskee Sysmän kunnan länsiosassa sijaitsevaa tilaa Sanni-Karhu ja osaa tiloista Karhupalsta ja Eskola Ranta-asemakaavan laajennus (uusi kaava) koskee Vähä Karhusaaren voimassa olevasta kaavasta kumoutuneita osia tilojen Karhupalsta ja Eskola alueista. Kaavamuutos koskee vuonna 1994 voimaan tulleen ranta-asemakaavan lomaasuntojen kortteleita (RA) 1 ja 4 sekä maa- ja metsätalousaluetta (M). Korttelista 1 jätettiin tuolloin vahvistamatta kaksi RA-tonttia ja korttelista 4 yksi RA-tontti. Voimassa olevassa rantakaavassa on osoitettu nyt muutoksen kohteena olevaan RA-kortteliin 1 kaksi ja kortteliin 4 yksi omarantainen lomarakennuspaikka. Muutoin kaava-alue on osoitettu maa- ja metsätalousalueeksi (M). Vähä Karhusaaren ranta-asemakaavan muutoksella ja laajennuksella muodostuvat loma-asuntojen korttelit 1 ja 4 sekä maa- ja metsätalousaluetta. Alueelle muodostuu yhteensä kuusi omarantaista lomarakennuspaikkaa perustuen Sysmän kunnan Päijänteen rantayleiskaavan muutoksen suunnittelu- ja mitoitusperusteisiin vuodelta Samalla ranta-asemakaava-alueen tonttikohtainen rakennusoikeuden määrä nostetaan 250 k-m 2 / tontti. 2.3 Ranta-asemakaavan toteuttaminen Kaavan mahdollistama rakentaminen toteutuu maanomistajien tarpeiden ja aikataulun mukaan. 4

5 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee Sysmän kunnan länsiosassa, Päijänteen Tehinselän Vähä Karhusaaressa. Vähä Karhusaaren kokonaispinta-ala on n. 23 ha, ja suunnittelualueeseen kuuluu saaren pohjoispuoli, n. 10 ha. Suunnittelualue muodostuu tilojen Karhupalsta RN:o 4-104, Sanni-Karhu RN:o ja Eskola RN:o 4-96 alueista. Alueeseen kuuluvilla tiloilla on yht. n. 920 m Päijänteen rantaviivaa. (Kuvat 1 ja 2.) Kuva 1. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti on esitetty punaisella ympyrällä. Kuva 2. Ranta-asemakaavan suunnittelualueeseen kuuluvat tilat. 5

6 3.1.2 Luonnonympäristö Luonnonolot Suunnittelualueelle on laadittu luontoselvitys (Luontoselvitys Kotkansiipi Oy/Petri Parkko), joka on selostuksen liitteenä. Luontoselvityksen maastokäynti tehtiin ensin tilojen RN:o ja osalta , ja suunnittelualueen laajentuessa tilalle RN:o 4-96 selvitystä täydennettiin Luontoselvityksessä on kuvattu suunnittelualuetta seuraavasti: Vähä Karhusaaressa on ollut lampaita 1960-luvulla, mikä näkyy edelleen saaren kasvillisuudessa. Suunnittelualueen etelä-lounaisosassa kasvaa metsälehmuksia ja ajourilla haavan taimia. Alue on metsätyypiltään enimmäkseen mustikkatyypin kangasta, mutta monin paikoin esiintyy myös lehtomaista kangasta. Rannassa kasvaa paikoin vähän tervaleppää, nuorta koivua, mäntyä ja pajuja. Suunnittelualueen itäosassa on mäntyvaltaista kasvatusmetsää (Kuva 3), jonka pohjoispuolella rannan läheisyydessä puuston muodostavat nuoret männyt, koivut ja kuuset. Ylispuusto on hakattu pois. Alue on ravinteisuudeltaan paikoin puolukkatyypin kangasta (Kuva 4). Kuvat 3 ja 4. Suunnittelualueen pohjois-itäosan puustoa ja pohjoiseen avautuvaa rantaa. Tilan RN:o 4-96 puusto on hoitamattomampaa ja paikoin melko järeää. Tilarajojen kulman läheisyydessä on tiheää kuusivaltaista varttunutta kasvatusmetsää lehtomaisella kankaalla, jonka puustona kasvaa noin 40-vuotiasta mäntyä, koivua ja nuorta haapaa sekä metsälehmuksia. Aivan saaren luoteiskulman rantametsän latvuskerroksessa kasvaa n. 30-vuotiasta koivua ja mäntyä (Kuva 5). Luoteisosassa sijaitsevan pienen karukkokallion (Kuva 6) itäpuolinen kasvillisuus muuttuu rehevämmäksi ja lehtomaisemmaksi. Lahopuuta esiintyy kaikkialla niukasti. Kuvat 5 ja 6. Suunnittelualueen länsiosan rantapuustoa ja kallioalue. 6

7 Luonnonsuojelu ja muut arvokkaat luontokohteet Suunnittelualueella tai sen läheisyydessä ei ole suojelualueita tai Natura ohjelmaan kuuluvia alueita. Luontoselvityksen mukaan Vähä Karhusaaren pohjoisosan mahdollisella rakentamisella ei ole heikentävää vaikutusta lähimpään Korpisten luonnonsuojelualueeseen (etäisyyttä 400 m) tai rantojensuojeluohjelmaan kuuluvaan Päijätsalon alueeseen (etäisyyttä 1,3 km). Suunnittelualueen luontoselvityksessä todettiin, että alueen etelä-lounaisosassa kasvaa metsälehmuksia, jotka saattavat täyttää luonnonsuojelulain vaatimukset suojellulle jalopuumetsälle. Luonnonsuojelupäätöksestä riippumatta metsälehmukset on kuitenkin aina syytä jättää kasvamaan. Suunnittelualueen luontoselvityksessä arvioitiin alueen luoteisosaan sijoittuvan poronjäkäläisen karukkokallion olevan mahdollinen metsälain (1996/1093) 10 :n mukainen erityisen tärkeä elinympäristö. Lain mukaisesti, mikäli elinympäristöt ovat luonnontilaisia tai luonnontilaisen kaltaisia sekä ympäristöstään selvästi erottuvia, niitä koskevat hoito- ja käyttötoimenpiteet tulee tehdä elinympäristöjen ominaispiirteet säilyttävällä tavalla. Vähä Karhusaaren keskiosasta, suunnittelualueen rajalta löytyi luontoselvityksen maastokäynnillä rauhoitetun lehtoneidonvaipan fertiili yksilö. Lehtoneidonvaipan kasvupaikka on syytä jättää rakentamisen ulkopuolelle. Lisäksi Vähä Karhusaaressa tai ainakin lähisaarissa pesivät uhanalaisiksi (vaarantunut, VU) arvioidut töyhtötiainen ja hömötiainen. Saaren kaavoituksella ei ole merkittävää heikentävää vaikutusta lajeihin, mutta voimalliset hakkuut voivat hävittää ne saaresta. Maisema Vesistö Virkistys Vähä Karhusaari jää Päijänteen Tehinselän kaukomaisemassa länsipuolisen Iso Karhusaaren taakse piiloon, eikä mahdollinen tuleva Vähä Karhusaaren rakentaminen erotu kovin pitkälle. Rakentamisen maisemavaikutukset kohdistuvat lähinnä pohjoispuolisen Kähärinsaaren suuntaan, jonne on matkaa n m. Vähä Karhusaaren ja Kähärinsaaren välistä kulkee virallinen laivaväylä Sysmän Suopellon venesatamaan. Sysmän kunnan Päijänteen ranta-alueiden osayleiskaavan muutoksen luonto- ja maisemaselvitys kertoo suunnittelualuetta ympäröivästä maisemasta seuraavaa: Alueella vallitsevat avoimet huuhtoutuneet kivikko- ja lohkarerannat. Lyhyitä kalliorantaosuuksia on siellä täällä, mutta maisemallisesti näyttävät rantakalliot puuttuvat. Rannat ovat kaltevia ja kovapohjaisia kivennäismaarantoja. Alueen isoimmat saaret Iso Karhusaari ja Vähä Karhusaari kohoavat parikymmentä metriä vedenpinnasta. Saaret ovat ohuen kivennäismaakerroksen peittämiä ja kallioisia. Metsät ovat lohkareisia, mäntyvaltaisia, kuivaa ja kuivahkoa kangasta. Suunnittelualueen läheisyyteen ei ole osoitettu arvokkaita tai huomionarvoisia rantaalueita Päijänteen ranta-alueiden osayleiskaavan muutoksen luonto- ja maisemaselvityksessä vuonna Suunnittelualue sijaitsee Päijänteen Tehinselän Vähä Karhusaaressa, joka on rannoiltaan kivikkoinen ja omaa hyvin niukasti rantakasvillisuutta. Päijänne on Kymijoen vesistön pääjärvi ja Suomen toiseksi suurin järvi. Päijänteen selkävedet ovat karuja, kirkasvetisiä ja laadultaan erinomaisia. Vesistönä Päijänne tarjoaa erinomaiset virkistyskäyttömahdollisuudet. Suunnittelualueen yleinen virkistyskäyttö perustuu jokamiehenoikeudella tapahtuvaan liikkumiseen. Alueella ei ole todettu olevan erityistä merkitystä yleisen virkistyskäytön kannalta. Vähä Karhusaaren itäkärjessä sijaitseva Sysmän kunnan omistama kiin- 7

8 teistö on osoitettu voimassa olevassa ranta-asemakaavassa rantakaistaleen osalta virkistys- ja urheilualueeksi (VU). Länsipuolinen Iso Karhusaari on osoitettu Päijät- Hämeen maakuntakaavassa ja Päijänteen ranta-alueiden osayleiskaavassa suurelta osin virkistysalueeksi. Lisäksi Vähä Karhusaaresta 1,6 km kaakkoon päin sijaitsevat Selkäsaaret kuuluvat Päijänteen kansallispuistoon (KPU040028), johon kuuluu noin 50 rakentamatonta saarta ja luotoa sekä osia asutuista saarista. Kansallispuiston virkistyskäytön kannalta merkittävimmät kohteet ovat suurin saari Kelvenne sekä Pulkkilanharju, jotka sijaitsevat Padasjoen ja Asikkalan kuntien alueilla Rakennettu ympäristö Rakennuskanta ja väestön rakenne Suunnittelualue on rakentumaton. Vähä Karhusaaren lounaisimpaan osaan, tilan RN:o 4-96 eteläpuolelle, on rakentunut yksi lomarakennuspaikka n metrin etäisyydelle kiinteistöjen välisestä rajasta. Läheisillä Päijänteen mantereisilla rannoilla Kähärinsaaressa on runsaasti loma-asuntoja. Palvelut Liikenne Suunnittelualueen peruspalvelut löytyvät Sysmän kirkonkylästä. Alueelta on matkaa kirkonkylälle noin 15 km. Suunnittelualueen pohjoispuoliseen Kähärinsaareen johtaa Töijensalontie. Matkaa kertyy maanteitse Sysmän kirkonkylältä n. 15 km. Suunnittelualueelle kuljetaan Suopellon venesatamasta, joka sijaitsee n. 6 km Sysmän kirkonkylältä länteen. Venesatamasta on vesitse n. 5,5 km matkaa Vähä Karhusaaren suunnittelualueelle. Rakennettu kulttuuriympäristö ja arkeologia Tekninen huolto Ympäristöhäiriöt Suunnittelualue ei kuulu maakunnallisesti tai valtakunnallisesti arvokkaiden rakennettujen kulttuuriympäristöjen alueisiin, eikä alueella sijaitse tunnettuja muinaismuistolailla rauhoitettuja kiinteitä muinaisjäännöksiä. Suunnittelualuetta ei ole liitetty kunnallisen vesihuollon piiriin. Alueen rakennuspaikkojen vesihuolto ja jätevesien käsittely tulee pystyä järjestämään rakennuspaikkakohtaisesti. Alueella ei ole sähköverkkoa. Alueella tai sen lähiympäristössä ei ole merkittäviä ympäristöhäiriöiden lähteitä Maanomistus Karhupalstan tilan RN:o 4:104 ja Eskolan RN:o 4:96 omistaja on Tuula Rantanen, Seljatie 5, KANGASALA Sanni-Karhun tilan RN:o 4:103 omistaja on Sanni Rantanen, Rantavitikantie 6 as. 12, ROVANIEMI 8

9 3.2 Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtioneuvoston päätös valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista tuli lainvoimaiseksi Valtioneuvoston hyväksymät tarkistetut valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat tulleet voimaan Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan alueiden käytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioonottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista. Suunnittelualueeseen ei kohdistu valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden erityistavoitteita. Maakuntakaava Alueella on voimassa Ympäristöministeriön vahvistama Päijät-Hämeen maakuntakaava. Suunnittelualueelle ei kohdistu maakuntakaavavarauksia. Vähä Karhusaaren itäpuolitse kulkee veneväylä ja länsipuolella sijaitsevan Iso Karhusaaren kunnan omistama alue on osoitettu virkistysalueeksi (V 51). (Kuva 7.) Päijät-Hämeen maakuntakaava 2014 laatiminen on vireillä, ja kaavaehdotus on ollut nähtävillä Uudessa maakuntakaavassa ei ole voimassa olevaan maakuntakaavaan verrattuna eriäviä merkintöjä suunnittelualueen osalta. Kuva 7. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta (Päijät-Hämeen liitto). Suunnittelualueen likimääräinen sijainti on esitetty punaisella ympyrällä. Rantayleiskaava Suunnittelualue kuuluu Sysmän kunnanvaltuuston ( 35) hyväksymään Päijänteen ranta-alueiden osayleiskaavan muutoksen alueeseen. Rantaosayleiskaavan muutos on tullut pääosin voimaan kunnanhallituksen päätöksellä ( 179). Kunnanvaltuuston kaavan hyväksymispäätöksestä on tehty kaksi valitusta hallintooikeuteen. Valituksenalaiset kaava-alueen osat on rajattu kaavan voimaantulopäätöksen ulkopuolelle. Rantaosayleiskaavassa on osoitettu suunnittelualueelle voimassa olevaa rantaasemakaavaa kuvaava rajausmerkintä ja ranta-asemakaavan mukaisten uusien lomarakennuspaikkojen (3 kpl) merkinnät. Lääninhallituksen vahvistamatta jättämät rantaasemakaavan osat on osoitettu rantaosayleiskaavassa maa- ja metsätalousalueena (M). (Kuva 8.) 9

10 Kuva 8. Ote voimassa olevasta rantayleiskaavasta. Ranta-asemakaava Alueelle on laadittu vahvistettu ranta-asemakaava. Voimassa olevassa ranta-asemakaavassa on osoitettu vielä toteuttamattomat loma-asuntotontit Karhupalstan, Sanni-Karhun ja Eskolan tilojen alueelle. Lääninhallitus on päätöksellään jättänyt vahvistamatta nykyisen Karhupalstan tilan alueelta kaksi loma-asuntotonttia ja Eskolan tilan alueelta yhden tontin. Vahvistamatta jätetyillä alueilla ei siten ole voimassa olevaa ranta-asemakaavaa. Ranta-asemakaavan mukaisille tonteille saa rakentaa loma-asunnon (100 k-m 2 ), talousrakennuksen ja tarvittaessa erillisen saunan (25 k-m 2 ). Tonttien kokonaiskerrosala on yht. 150 k-m 2 /tontti. Muutoin (lukuun ottamatta vahvistamatta jätettyjä alueita) suunnittelualue on osoitettu maa- ja metsätalousalueeksi (M). (Kuva 9.) Kuva 9. Ote voimassa olevasta ranta-asemakaavasta. Vahvistamatta jätetyt alueet on esitetty punaisilla rukseilla ja tämän kaavamuutoksen suunnittelualue sinisellä rajauksella. Rakennusjärjestys Sysmän kunnan rakennusjärjestys on tullut voimaan

11 Rakennuskiellot Alueella ei ole rakennuskieltoa. Alueelle voidaan rakentaa voimassa olevan rantaasemakaavan mukaisesti. Pohjakartta Ranta-asemakaavan muutos ja laajennus laaditaan 1:2000-mittakaavaiselle hyväksytylle pohjakartalle. Lähiympäristön kaavatilanne ja suunnitelmat Sysmän kunnan Päijänteen ranta-alueet kuuluvat Sysmän kunnanvaltuuston ( 35) hyväksymään Päijänteen ranta-alueiden osayleiskaavan muutoksen alueeseen. Päijänteen ranta-alueille on laadittu lisäksi useita ranta-asemakaavoja. Suunnittelualueen lähistöllä ei ole tällä hetkellä vireillä muita ranta-asemakaavoja. Alueelle laaditut selvitykset ja inventoinnit - Luontoselvitys (Luontoselvitys Kotkansiipi Oy/Petri Parkko). Luontoselvitys on selostuksen liitteenä 1. - Emätilaselvitys/rakennusoikeuslaskelma laaditaan tarvittavassa laajuudessa perustuen Sysmän Päijänteen rantaosayleiskaavan muutoksen suunnittelu- ja mitoitusperusteisiin. 4 RANTA-ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Ranta-asemakaavan muutoksen suunnittelun tarve Ranta-asemakaavan muutokseen ja laajennukseen on ryhdytty Sysmän kunnan hyväksymän ja pääosiltaan voimaan tulleen Päijänteen rantaalueiden osayleiskaavan muutoksen uusien suunnittelu- ja mitoitusperusteiden soveltamiseksi myös Vähä Karhusaaren alueella. Ranta-asemakaavan muutoksen ja laajennuksen tarkoituksena on selvittää suunnittelualueen loma-asuntotonttien määrä perustuen Päijänteen ranta-alueiden osayleiskaavan muutoksen suunnittelu- ja mitoitusperusteisiin. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Ranta-asemakaavan muutoksen valmistelu on aloitettu maanomistajien aloitteesta keväällä Sysmän kunnan kaavoitustoimikunta on käsitellyt kaavahankkeen OAS:n kokouksessaan Sysmän kunnanhallitus käsitteli ranta-asemakaavan muutoksen ja laajennuksen OAS:n kokouksessaan ( 31), ja päätti kaavan vireille tulosta sekä OAS:n nähtäville asettamisesta. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Osallisia ovat 1. Naapuritilojen maanomistajat ja ne joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa 2. Yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään 3. Viranomaiset - Hämeen ELY-keskus, Päijät-Hämeen liitto, Päijät-Hämeen maakuntamuseon arkeologian yksikkö, Päijät-Hämeen pelastuslaitos ja Päijät-Hämeen sosiaalija terveysyhtymän ympäristöterveyskeskus - Sysmän kunnan toimielimet ja hallintokunnat: kaavoitustoimikunta, tekninen lautakunta, teknisen lautakunnan lupajaosto, kunnanhallitus 11

12 4.3.2 Vireille tulo Sysmän kunta kuulutti kaavan vireille tulosta ja OAS:n nähtävillä olosta Lähilehdessä sekä kunnan ilmoitustaululla ja Internet-sivuilla Hallinnollinen käsittely Ajankohta Suunnitteluvaihe Sysmän kunnan kaavoitustoimikunnan kokous: Vähä Karhusaaren ranta-asemakaavan muutoksen ja laajennuksen osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) käsittely Sysmän kunnanhallituksen kokous: Vähä Karhusaaren ranta-asemakaavan muutoksen ja laajennuksen OAS:n käsittely. Päätös kaavan 31 vireille tulosta sekä OAS:n nähtäville asettamisesta Kaavoitustoimikunta käsittelee kaavaluonnoksen sekä kaavan valmisteluaineistot. kh Sysmän kunnanhallitus käsittelee kokouksessaan kaavaluonnoksen sekä muun kaavan valmisteluaineiston ja päättää aineistojen nähtäville asettamisesta Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettely Kaavan vireille tulosta ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman sekä kaavaluonnoksen ja kaavaehdotuksen nähtäville asettamisesta kuulutetaan Lähilehdessä sekä Sysmän kunnan ilmoitustaululla ja Internet-sivuilla. Lisäksi välittömän vaikutusalueen maanomistajille lähetetään tiedostuskirje em. kaavavaiheissa. Ajankohta Suunnitteluvaihe Kuulutus ranta-asemakaavan muutoksen ja laajennuksen vireilletulosta sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävillä olosta Osallistumis- ja arviointisuunnitelma pidettiin yleisesti nähtävillä. - Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ei esitetty mielipiteitä Ranta-asemakaavaluonnos pidetään yleisesti nähtävillä Sysmän kunnan ilmoitustaululla ja Internet-sivuilla. - Osallisilla on mahdollisuus ilmaista aineistosta mielipiteensä Viranomaisyhteistyö Ajankohta Suunnitteluvaihe Kaavoituksen aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu Hämeen ELYkeskuksessa. Neuvottelussa käsiteltiin kaavoituksen lähtökohdat ja tavoitteet sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelma Neuvotteluun osallistuivat Hämeen ELY-keskuksen, Sysmän kunnan, maanomistajien sekä kaavan laatijan edustajat. Neuvotteluun oli kutsuttu myös Päijät-Hämeen liitto ja Päijät-Hämeen maakuntamuseo, jotka lähettivät kommenttinsa neuvotteluun sähköpostilla. Viranomaisilta pyydetään lausunnot kaavaluonnoksesta. 12

13 4.4 Ranta-asemakaavan ja ranta-asemakaavan muutoksen tavoitteet Ranta-asemakaavan muutoksen ja laajennuksen laatimisen tavoitteita ovat: - osoittaa Karhupalstan tilalle kaksi uutta loma-asuntotonttia ja Eskolan tilalle yksi uusi loma-asuntotontti perustuen Sysmän kunnan hyväksymän ja pääosin voimaantulleen Päijänteen rantayleiskaavan muutoksen suunnittelu- ja mitoitusperusteiden ohjausvaikutukseen - osoittaa uusien loma-asuntotonttien tonttikohtaiseksi enimmäiskerrosalaksi 250 k-m 2 ja nostaa alueen ranta-asemakaavan mukaisten loma-asuntotonttien tonttikohtainen enimmäiskerrosala voimassa olevan kaavan 150 k-m 2 :stä 250 k-m 2 :iin Päijänteen rantayleiskaavan muutoksen ohjausvaikutukseen perustuen - suunnitella alueen loma-asuntotonttien sijoittuminen ja rajaukset tarvittaessa kokonaisuutena uudelleen maasto-olosuhteiden mukaan, mutta samalla kuitenkin huomioiden rantayleiskaavan suunnitteluperiaatteet ja maankäyttö- ja rakennuslain vaatimukset esim. yhtenäisten rakentamisesta vapaiden rantojen järjestämisestä Työn alkuvaiheessa selvitetään alueen luonnonympäristön olosuhteet ja mahdolliset erityisarvot huomioidaan ja turvataan kaavamuutoksen yhteydessä. 5 RANTA-ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Ranta-asemakaavan muutos koskee Sysmän kunnan länsiosassa sijaitsevaa tilaa Sanni-Karhu ja osaa tiloista Karhupalsta ja Eskola Ranta-asemakaavan laajennus (uusi kaava) koskee Vähä Karhusaaren voimassa olevasta kaavasta kumoutuneita osia tilojen Karhupalsta ja Eskola alueista. Vähä Karhusaaren ranta-asemakaavan muutoksella ja laajennuksella muodostuvat loma-asuntojen korttelit 1 ja 4 sekä maa- ja metsätalousaluetta. Alueelle muodostuu yhteensä kuusi omarantaista lomarakennuspaikkaa perustuen Sysmän kunnan Päijänteen rantayleiskaavan muutoksen suunnittelu- ja mitoitusperusteisiin. Samalla ranta-asemakaava-alueen tonttikohtainen rakennusoikeuden määrä nostetaan 250 k-m 2 /tontti Mitoitus Lähtökohdat Suunnittelualueen ranta-alueet kuuluvat Sysmän kunnanvaltuuston ( 35) hyväksymän ja voimaan tulleen Päijänteen ranta-alueiden osayleiskaavan muutoksen alueeseen. Rantayleiskaavan suunnittelu- ja mitoitusperusteissa yli 10 ha saaria on käsitelty mitoituksellisesti kuten mannerrantoja. Rantayleiskaavan muutoksessa on käytetty asumiseen hyvin soveltuvilla yli 10 ha:n suuruisilla saarilla mitoitusarvoa 8 rakennuspaikkaa / muunnettu ranta-km, mikäli saarissa ei ole ollut huomioitavia maisema- tai ympäristöarvoja. Suunnittelualueeseen kuuluvat Vähä Karhusaaren ranta-alueet sopivat maastollisesti ja rakennusteknisesti hyvin loma-asutukseen. Vähä Karhusaaren ranta-asemakaavan muutoksen ja laajennuksen luontoselvityksen perusteella suunnittelualueella ei ole maakunnallista tai valtakunnallisia ympäristöarvoja. Alueen paikalliset luonnonympäristön arvot ovat pienialaisia kohteita, joiden huomioiminen ja kaavallinen turvaaminen ei vaadi alhaisemman mitoitusarvon käyttämistä. Alueella ei ole myöskään erityisiä maisema-arvoja. Päijänteen rantaosayleiskaavan muutoksen suunnittelu- ja mitoitusperusteen mukaan Vähä Karhusaaressa on perusteltua käyttää mitoitusarvoa 8 rakennuspaikkaa / muunnettu ranta-km. 13

14 Rantasuunnittelun emätila Päijänteen ranta-alueiden osayleiskaavan muutoksessa emätilan rajaamisajankohtana on käytetty ajankohtaa (tai ajankohtaa ). Kaavamuutoksen kohteena olevat tilat ovat muodostuneet rantasuunnittelun emätilasta LOPPERI RN:o (rek.pvm ). Sama emätila (LOPPERI) ulottuu Vähä Karhusaaren etelärannan kiinteistöjen lisäksi mm. Ylä-Vehkajärvelle. Näiden samaan emätilaan kuuluvien ranta-alueiden rakennusoikeudet on kuitenkin ratkaistu Pohjois-Sysmän ranta- ja kyläyleiskaavassa ko. kaavan suunnittelu- ja mitoitusperusteiden mukaisesti. Tämän ranta-asemakaavan muutoksen alueeseen kuuluvaa osaa Lopperin emätilan alueesta (tilat Sanni-Karhu 4-103, Karhupalsta ja Eskola 4-96) voidaankin käsitellä omana rantamitoituskokonaisuutena, kunhan huomioidaan, ettei kaavalla käytetä samaan emätilaan Vähä Karhusaaressa kuuluvien tilojen 4-82 ja 4-90 rantarakennusoikeuksia. Rantaviivan pituudet ja muunto Lopperin emätilan suunnittelualueen osalle kuuluu Päijänteen Tehinselän rantaviivaa yhteensä 0,92 km ja muunnettua mitoitusrantaviivaa 0,84 km. Muunnetun rantaviivan pituus on saatu noudattaen Päijänteen ranta-alueiden osayleiskaavan muutoksen muuntotapaa seuraavasti: Mitoituksen perusteena oleva mitoitusrantaviiva (= muunnettu rantaviiva) mitataan 1 : mittakaavaiselta maastokartalta. Mitoitusrantaviiva mitataan 50 metrin murtoviivaa käyttäen. Tällä menettelyllä rannan pienmuodoista sekä osa erittäin kapeista niemistä ja lahdista karsiutuu pois. Näistä ei siten muodostu mitoitusrantaviivaa yhtä paljon kuin suorasta rantaviivasta. Mitoitusrantaviivan laskennassa käytetään seuraavia muunnoskertoimia: - niemen, kannaksen tai saaren leveys alle 50 m, niemien ja kannasten osalla mitoitusrantaviivaan lasketaan kantaosa - niemen, kannaksen tai saaren leveys m, kerroin 0,6 x mitoitusrantaviiva m leveä lahti tai salmi, kerroin 0,6 x mitoitusrantaviiva Päijänteen rantaosayleiskaavan muutoksen suunnittelu- ja mitoitusperusteiden mukainen rakennusoikeus Päijänteen rantaosayleiskaavan muutoksen suunnittelu- ja mitoitusperusteen mukainen Lopperin emätilan rakennusoikeus suunnittelualueella on yhteensä 0,84 muunnettu ranta-km X 8 rakennuspaikkaa / muunnettu ranta-km = 6,72 = 7 rakennuspaikkaa. Ranta-asemakaavan muutoksen ja laajennuksen rakennusoikeus Ranta-asemakaavan muutoksella ja laajennuksella on osoitettu yhteensä 6 omarantaista loma-asuntotonttia. Kaavalla on osoitettu yksi rakennuspaikka vähemmän kuin mitä rantayleiskaavan suunnittelu- ja mitoitusperuste mahdollistaisi. Ranta-asemakaavan muutoksen ja laajennuksen mitoitus Ranta-asemakaavan muutoksen ja laajennuksen toteutuessa alueelle tulee yhteensä kuusi omarantaista loma-asuntotonttia. Rakennuspaikkojen määrä lisääntyy voimassa olevan kaavan kolmesta loma-asuntotontista kuuteen tonttiin. Suunnittelualueen rantarakentamisen keskimääräiseksi mitoitukseksi tulee kaavamuutoksen ja laajennuksen toteutuessa 6,5 rakennusyksikköä / todellinen ranta-km ja 7,1 rakennusyksikköä / muunnettu ranta-km. Rakennusoikeuden määrä (kerrosala) Voimassa olevassa ranta-asemakaavassa on osoitettu vielä toteuttamattomat lomaasuntotontit Karhupalstan, Sanni-Karhun ja Eskolan tilojen alueelle. (yht. 150 k-m 2 / 14

15 tontti). Voimassa olevan kaavan RA-kortteleiden kokonaisrakennusoikeus on siten 450 k-m 2. Muutoin (lukuun ottamatta vahvistamatta jääneitä alueita) suunnittelualue on osoitettu maa- ja metsätalousalueeksi. Sysmän kunnan rakennusjärjestyksen mukainen kokonaiskerrosala saa olla enimmillään 7 % rakennuspaikan pinta-alasta ja rakennuspaikan vähimmäisrakennusoikeus 150 k-m 2. Myös Päijänteen rantayleiskaavan muutoksen tonttikohtainen rakennusoikeuden määrä on 7 % rakennuspaikan pinta-alasta, kuitenkin enintään 500 k-m 2. Ranta-asemakaavamuutoksella muodostuvat tontit ovat pinta-alaltaan n m 2. Kaavalla ja kaavan muutoksella on osoitettu yhteensä kuusi omarantaista lomaasunnon tonttia. Kaavamuutoksella ei ole tavoiteltu Päijänteen rantayleiskaavan muutoksen mukaista tonttikohtaista enimmäiskerrosalaa. Tonttikohtaiseksi rakennusoikeudeksi on osoitettu saariolosuhteet huomioiden tarkoituksenmukaisen ja kohtuullinen rakennusoikeuden määrä 250 k-m 2 /tontti. Kaavan muutos- ja laajennusalueen kokonaisrakennusoikeuden määrä nousee 1050 k-m 2 ja koko kaava-alueen rakennusoikeuden määräksi tulee 1500 k-m Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Kaavassa osoitetuilla rakentamisalueilla ei ole erityisiä luonnonympäristön, maiseman tai rakennetun ympäristön arvoja. Kaavassa on huomioitu luontoselvityksessä esille tulleet pienialaiset arvokkaat luontokohteet osoittamalla ne luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeiksi alueiksi tai kohteiksi (luo, luo-1 ja luo-2). Haja-asutusalueen rakennuspaikkojen talousjätevesien käsittelyvaatimukset määritellään kaavan laatimisajankohtana Valtioneuvoston asetuksessa 209/2011. Jätevesien käsittelyn on vähennettävä ympäristöön joutuvaa kuormitusta (orgaaninen aines, kokonaisfosfori ja kokonaistyppi) asetuksen vaatima määrä eli asetus määrittää talousjätevesien puhdistustasolle raja-arvot. Kun kaavalla osoitettujen rakennuspaikkojen jätevesien käsittely hoidetaan asetuksen säädösten mukaisesti, niin kaavan mukaisen rakentamisen toteutuminen ei vaikuta haitallisesti ympäristöön tai Tehinselän vedenlaatuun. Kaavan toteutumisella ei ole merkittävää vaikutusta suunnittelualueen tai sen vaikutusalueen ympäristön nykytilaan. 5.3 Aluevaraukset Korttelialueet Vähä Karhusaaren ranta-asemakaavan muutoksella ja laajennuksella muodostuvat loma-asuntojen korttelit 1 ja 4, joihin muodostuu yhteensä kuusi omarantaista lomarakennuspaikkaa. RA-korttelialueiden pinta-ala on yhteensä n. 3,77 ha. Rakennuspaikkojen sijoittamisessa on huomioitu mm. kaavan luontoselvitys, maaston ominaispiirteet sekä rannan sopivuus rakentamiseen. Kortteleiden rakennuspaikkojen sijainti on pääpiirteissään vanhan ranta-asemakaavan mukainen, mutta kaavamuutoksella on pyritty tiivistämään rakentamisalueita, ja näin on pystytty järjestämään enemmän yhtenäistä rakentamisesta vapaata rantaa, verrattuna vanhaan osittain lääninhallituksen päätöksellä kumoutuneeseen kaavaratkaisuun. Loma-asuntojen korttelialueen 1 (RA) neljä omarantaista loma-asuntotonttia sijaitsevat Vähä Karhusaaren pohjoisrannalla. Tonttien rajauksissa on hyödynnetty saaren rannan muotoa ja maastoa siten, että kaikki tontit suuntautuvat toiminnallisesti siten, että tonttien rannan käytöstä aiheutuisi mahdollisimman vähän häiriötä naapuritonteille. Tonttien rajaus ei noudata vanhan kaavan mukaisesti muodostetun nykyisen Sanni- 15

16 Karhun tilan kiinteistörajoja. Kullekin korttelin 1 loma-asuntotontille on osoitettu rakennusoikeutta 250 k-m². Loma-asuntojen korttelialueen 4 (RA) kaksi omarantaista rakennuspaikkaa sijaitsevat vanhan kaavan mukaisesti saaren länsiosassa. Korttelin 4 tontin 1 rajausta on täsmennetty voimassa olevaan kaavaan verrattuna huomioiden korttelin pohjoispuolinen jyrkkäpiirteinen karukkokallio. Korttelin 4 tontin 2 eteläosaan on osoitettu luonnonmukaisena säilytettävää aluetta. Merkinnän tarkoituksena on ohjata tontin rakentamista siten, että mahdollinen häiriövaikutus eteläpuolisen naapuritilan vanhan rakennuspaikan suuntaan olisi mahdollisimman vähäinen. Kullekin korttelin 4 lomaasuntotontille on osoitettu rakennusoikeutta 250 k-m². RA-tonttien pinta-alat (m²): kortteli 1 tontti tontti tontti tontti yht kortteli 4 tontti tontti yht RA-korttelialueiden tontteja koskevat kaavamääräykset: Kaavamääräysten mukaisesti kullekin tontille saa sijoittaa yhden loma-asunnon ja vierasmajan sekä tarpeelliset sauna- ja talousrakennukset. Rakennusten yhteenlaskettu lukumäärä saa olla enintään viisi. Loma-asunnon, vierasmajan ja talousrakennusten etäisyys keskiveden mukaisesta rantaviivasta tulee olla vähintään 25m. Erillisen, kerrosalaltaan enintään 25m²:n suuruisen ja harjakorkeudeltaan lattiapinnasta mitattuna enintään 3,5 m olevan saunarakennuksen saa sijoittaa kaavassa osoitetun rakennusalan ulkopuolelle, kuitenkin vähintään 10 m etäisyydelle rantaviivasta. Kerrosalaltaan yli 25m²:n suuruiset ja harjakorkeudeltaan yli 3,5 m olevat saunarakennukset tulee sijoittaa kaavassa osoitetulle rakennusalalle vähintään 25 etäisyydelle rantaviivasta. Kullekin tontille saa rakentaa enintään kerrosluvun I u 1/2 mukaisen loma-asunnon. Roomalainen numero osoittaa rakennusten, rakennuksen tai sen osan suurimman sallitun kerrosluvun. Murtoluku roomalaisen numeron jäljessä osoittaa, kuinka suuren osan rakennuksen suurimman kerroksen alasta saa ullakon tasolla käyttää kerrosalaan laskettavaksi tilaksi. Alueelle rakennettavien rakennusten, rakenteiden ja laitureiden tulee olla muodoiltaan, materiaaleiltaan ja väreiltään luontoon ja ympäristöön soveltuvia. RA-tonttien rakentamaton osa on säilytettävä luonnonmukaisena ja rakennusten ja rannan välissä on säilytettävä suojapuusto. Rakennusten alimman lattiatason tulee olla vähintään 1 metri vesistön ylävesirajaa (Päijänne +79,41m) korkeammalla. Rakentamisen yhteydessä tulee varautua radonhaitan torjuntaan Sysmän kunnan kulloinkin voimassa olevan rakennusjärjestyksen mukaisesti. RA-alueiden vesihuolto on järjestettävä kulloinkin voimassa olevan lainsäädännön ja Sysmän kunnan määräysten mukaisesti. 16

17 5.3.2 Maa- ja metsätalousalueet Voimassa olevassa ranta-asemakaavassa on osoitettu suunnittelualueelle yht. 5,476 ha maa- ja metsätalousaluetta (M). Pääosa kaavan muutos- ja laajennusalueesta (64,2 %) on osoitettu maa- ja metsätalousalueeksi (M). M-alueiden pinta-ala on n. 6,76 ha. 5.4 Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeät alueet Vähä Karhusaaren keskiosasta, läheltä suunnittelualueen rajaa löytyi luontoselvityksen maastokäynnillä rauhoitetun lehtoneidonvaipan fertiili yksilö, jonka esiintymisalue on osoitettu kaavan M-alueelle kohdemerkinnällä (luo). Kaavalla määrätään, että luo- alueella kasvava rauhoitettu kasvilaji tulee säilyttää. Alueella ei saa suorittaa kaivamis-, louhimis-, tasoittamis- tai täyttämistoimenpiteitä. Metsänhoitotoimenpiteiden ajoituksessa ja toteutuksessa on varmistettava rauhoitetun kasvilajin säilyminen. Luontoselvityksessä metsälehmuksien vuoksi arvokkaana alueena esille tuotu korttelialueen 4 itäpuolelle sijoittuva alue on osoitettu kaavan M-alueelle luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeän alueen viivamerkinnällä (luo-1). Korttelista 4 n. 70 metriä koilliseen kasvaa pienempi metsälehmusten rykelmä, joka on osoitettu kaavan M-alueelle kohdemerkinnällä (luo-1). Kaavalla määrätään, että luo-1- merkinnöillä osoitetuilla alueilla kasvavat runkomaiset lehmukset tulee säilyttää. Luontoselvityksessä mahdolliseksi metsälain (1996/1093) 10 :n mukaiseksi erityisen tärkeäksi elinympäristöksi arvioitu karukkokallio sijaitsee korttelin 4 pohjoispuolella. Alue on osoitettu kaavan M-alueelle luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeän alueen viivamerkinnällä (luo-2). Kaavalla määrätään, että luo-2- alueen puusto tulee säilyttää ja että alueella ei saa suorittaa kaivamis-, louhimis-, tasoittamis- tai täyttämistoimenpiteitä. 5.5 Kulkuyhteydet Kaava-alueella kuljetaan Suopellon venesatamasta, joka sijaitsee n. 6 km Sysmän kirkonkylältä länteen. Venesatamasta on vesitse n. 5,5 km matkaa Vähä Karhusaaren rakennuspaikoille. 5.6 Kaavan vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Suunnittelualue on rakentumaton. Vähä Karhusaaressa sijaitsee yksi vanha rakentunut lomarakennuspaikka naapuritilan alueella. Suunnittelualueen läheisyydessä ei ole arvokkaita rakennetun ympäristön kohteita. Kaavamuutoksella ja laajennuksella osoitetut uudet RA-tontit sijoittuvat voimassa olevan ranta-asemakaavan lomarakennuspaikkojen viereen, ja alueen länsiosassa myös naapuritilan rakentuneen lomarakennuspaikan läheisyyteen. Naapuritilan vanha rakennuspaikka on huomioitu osoittamalla korttelin 4 tontin 2 eteläosaan luonnonmukaisena säilytettävän alueen osan kaavamerkintä. Kaavalla määrätään, että ko. alueen osan puusto tulee säilyttää, eikä alueelle saa sijoittaa rakennuksia, rakenteita tai laitureita. Näin on pyritty varmistamaan, ettei korttelin 4 tontin 2 rakentamisesta ja tontin käytöstä aiheudu merkittävää häiriötä eteläpuolisen tilan vanhalle rakennuspaikalle. Muut lähimmät vanhat rakennuspaikat sijaitsevat Kähärinsaaressa, jonne on matkaa Vähä Karhusaaren pohjoisosan rakennuspaikoilta n m. Etäisyys ja kaavalla osoite- 17

18 tun uuden rakentamisen käyttötarkoitus (tavanomaisia loma-asuntotontteja) huomioiden voidaan arvioida, että kaavamuutoksesta ei aiheudu merkittävää vaikutusta Kähärinsaaren vanhoille rakennuspaikoille. Myöskään Kähärinsaaren vanhojen rakennuspaikkojen käytöstä ei aiheudu merkittävää häiriötä Vähä Karhusaaren rakennuspaikoille. Kokonaisuutena kaavan toteutumisella ei ole merkittävää vaikutusta rakennettuihin ympäristöihin Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Suunnittelualue on pääosin talousmetsänä hoidettua rakentumatonta metsätalousmaata. Alueen luonnonolot on selvitetty kaavan muutosta ja laajennusta varten laaditussa luontoselvityksessä. Suunnittelualueella tai sen läheisyydessä ei ole suojelualueita tai Natura ohjelmaan kuuluvia alueita. Kaavassa on huomioitu luontoselvityksessä arvokkaiksi luontokohteiksi esitetyt alueet osoittamalla ko. alueet luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeiksi alueiksi tai kohteiksi (luo, luo-1 ja luo-2). Valtioneuvoston asetus 209/2011 määrittelee haja-asutusalueen rakennuspaikkojen talousjätevesien käsittelyvaatimukset. Jätevesien käsittelyn on vähennettävä ympäristöön joutuvaa kuormitusta (orgaaninen aines, kokonaisfosfori ja kokonaistyppi) asetuksen vaatima määrä eli nykyisin ympäristön kannalta kestävälle talousjätevesien puhdistustasolle on olemassa raja-arvot. Kaavalla osoitettujen lomarakennuspaikkojen rakentuminen ei vaikuta merkittävästi Päijänteen Tehinselän vedenlaatuun. Kokonaisuutena arvioiden kaavamuutoksella / kaavalla edistetään alueen paikallisten luonnonympäristön arvojen säilymistä eikä kaavan rakentamisalueiden toteutumisella ole merkittävää vaikutusta suunnittelualueen tai sen läheisten ranta-alueiden luonnonympäristöön tai maisemaan eikä Päijänteen vesistön tilaan Sosiaaliset vaikutukset Kaavamuutoksesta ja laajennuksesta ei aiheudu erityisiä vaikutuksia Vähä Karhusaaren ja lähiympäristön rantojen asukkaiden elinoloihin ja elinympäristöihin. Sosiaaliset vaikutukset ovat samankaltaisia, mutta suppeammalle alueelle kohdistuvia, kuin vastaavilla suunnittelu- ja mitoitusperusteilla laaditun Paijänteen rantayleiskaavan muutoksen vaikutukset ovat Yhdyskuntarakenne Kokonaisuutena rakennuspaikkojen sijoittamisessa on yhdyskuntarakenteellisesti tukeuduttu Vähä Karhusaaren lounaisosan vanhan rakennuspaikan sijaintiin sekä vanhan kaavan maankäyttöratkaisuun. Kaavamuutoksessa on huomioitu myös riittävien yhtenäisten rakentamisesta vapaiden rannanosien säilyminen. Ranta-asemakaavan muutoksen ja laajennuksen kaavaratkaisu on rakentamisalueiden laajuuden ja rantaa varaavan vaikutuksen osalta merkittävästi tiiviimpi verrattuna osittain kumoutuneeseen alkuperäiseen kaavaratkaisuun. Kortteleiden 1 ja 4 väliin jää 370 metriä pitkä yhtenäinen jokamiehenoikeudella tapahtuvaan liikkumisen käyttökelpoinen rakentamisesta vapaa rannanosa. Kaavalla varataan rakentamisalueeksi n. 44,6 % kaava-alueen kokonaisrantaviivasta ja n. 55,4 % kaava-alueen kokonaisrantaviivasta jää rakentamisesta vapaaksi maa- ja metsätalousalueeksi. Aluetta ei ole liitetty kunnallisen vesihuollon piiriin, vaan rakennuspaikkojen vesihuolto ja jätevesien käsittely tulee pystyä järjestämään rakennuspaikkakohtaisesti. 18

19 5.6.5 Maanomistajien tasapuolinen kohtelu Vähä Karhusaaren ranta-asemakaavan muutoksen ja laajennuksen rakennuspaikkojen lukumäärän määrityksessä on huomioitu Sysmän kunnan Päijänteen rantayleiskaavan muutoksen suunnittelu- ja mitoitusperusteet, mikä turvaa maanomistajien tasapuolinen kohtelun. Ranta-asemakaavan muutoksessa ja laajennuksessa on huomioitu myös samaan emätilaan kuuluvat Vähä Karhusaaren eteläpuolen tilat eikä tällä kaavalla ole käytetty näiden tilojen rantarakennusoikeuksia. Kaavamuutoksella turvataan maanomistajien tasapuolinen kohtelu myös suunnittelualueen tilojen omistajien osalta eikä kaavamuutoksella vaaranneta miltään osin emätilojen ja maanomistajien tasapuolisen kohtelun periaatteita. Arvioidaan, että tällä ranta-asemakaavan muutoksella ja laajennuksella ei vaikeuteta Päijänteen ranta-alueiden muiden maanomistajien mahdollisuuksia hyödyntää rantaalueitaan vastaavalla tavalla ominaisuuksiltaan samankaltaisissa olosuhteissa Taloudelliset vaikutukset Ranta-alueiden rakennusoikeuden määrittäminen ranta-asemakaavalla jäsentää ja turvaa rantoihin liittyvät taloudelliset arvot. Ranta-asemakaavan muutoksen / rantaasemakaavan voidaan arvioida nostavan alueen kiinteistöjen arvoa. 5.5 Ympäristön häiriötekijät Alueella ei ole mitään erityisiä kaavan toteutumiseen vaikuttavia häiriötekijöitä eikä kaavan muutoksella synny tällaisia häiriötekijöitä. 5.6 Kaavamerkinnät 19

20 6 RANTA-ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Ranta-asemakaavan muutos voidaan toteuttaa kaavan voimaan tulon jälkeen maanomistajan tarpeiden ja aikataulun mukaan. Kaavan rakentamisalueiden toteutumista valvoo kunnan rakennusvalvontaviranomainen. Asemakaava-alueella ei saa suorittaa ilman lupaa (toimenpiderajoitus) maisemaa muuttavaa maanrakennustyötä, puiden kaatamista tai muuta näihin verrattavaa toimenpidettä (MRL 128 ). Maisematyöluvan ratkaisee kunnan rakennusvalvontaviranomainen tai kunnan määräämä muu viranomainen. Hämeenlinnassa Ympäristönsuunnittelu Oy Pirkanmaa Arto Remes maanmittausinsinööri (AMK) Piia Tuokko ympäristösuunnittelija (ylempi AMK) 20

21 LIITE Sysmän Vähä Karhusaaren luontoselvitys Petri Parkko

22 Sysmän Vähä Karhusaaren luontoselvitys 1. Taustoja Sysmän Vähä Karhusaaren pohjoisreunaan, tilalle 4:103 ollaan kaavoittamassa neljää mökkitonttia. Kaava-alueeseen otettiin keväällä 2016 mukaan myös tila 4:96. Molemmilta tiloilta ja niiden lähituntumasta tarvittiin tiedot merkittävistä ja kaavassa huomioitavista luontoarvoista. Kartta 1. Kaavoitettavat tilat ovat 4:96 ja 4: Menetelmät ja aineisto Luontokartoittaja (eat) Petri Parkko teki maastokäynnin saareen , jolloin selvitys koski tilaa 4:104. Vuonna 2016 kaavoitettava alue laajeni koskien myös saaren länsiosan tilaa 4:96, joka tutkittiin

23 Sysmän Vähä Karhusaaren luontoselvitys Alueet kuljettiin maastossa jalkaisin läpi selvittäen arvokkaita elinympäristöjä (luonnonsuojelulain, vesilain ja soveltaen metsälain suojelemat kohteet, uhanalaiset luontotyypit sekä muut arvokkaat elinympäristöt) sekä uhanalaislajiston ja direktiivilajien esiintymiä ja niiden esiintymisen todennäköisyyttä. Maastokäynnillä havainnoitiin myös saaren ja sitä ympäröivän vesialueen linnustoa. Luonnonsuojelualueita ja rantojensuojeluohjelmaan kuuluvia alueita koskevat tiedot saatiin Ympäristöhallinnon OIVA-järjestelmästä. Tuula ja Janne Rantanen toimittivat alueen kaavakartan sekä Metsänhoitoyhdistyksen saaren pohjoisosaa koskevan kuviokartan. Lintujen uhanalaisuus raportissa on uusimman 2015 mietinnön (Tiainen ym. 2016) mukainen. Kartan 2 pohjakartta saatiin Maanmittauslaitoksen avoimesta Maastotietokannasta: 3. Alueen luonnon yleiskuvaus Vähä Karhusaari on karun ja kirkasvetisen selkäveden ympäröimä kivikkoinen saari, jonka rannoilla on hyvin niukasti kasvillisuutta: enimmäkseen harvaa vesiruovikkoa, suurin osa rannoista on täysin kasvittomia. Saaressa on ollut lampaita 1960-luvulla, mikä näkyy edelleen saaren kasvillisuudessa. Molemmilla tiloilla kasvaa metsälehmuksia ja ajourilla haavan taimia. Kenttäkerroksessa kasvaa kämmeköistä siellä täällä valkolehdokkeja (Platanthera bifolia), kesällä 2014 yksi kukkiva lehtoneidonvaippa (Epipactis helleborine) (kuva 1) sekä vähän yövilkkaa (Goodyera repens) (kuva 2). Rehevimmiltä paikoilta löytyy myös oravanmarjaa, ahomansikkaa, kieloa, metsävirnaa sekä vähän aitovirnaa. Maitohorsma kasvaa avoimilla paikoilla niukkana ja myös kanervaa esiintyy pienialaisesti. Tutkitut alueet ovat metsätyypiltään enimmäkseen mustikkatyypin kangasta, mutta monin paikoin esiintyy myös lehtomaista kangasta. Rannassa kasvaa paikoin vähän tervaleppää, nuorta koivua, mäntyä ja pajuja. Aivan saaren luoteiskulman rantametsän latvuskerroksessa kasvaa n. 30-vuotiasta koivua ja mäntyä mustikkatyypin kankaalla. Pensaskerroksessa on jonkin verran katajaa ja kenttäkerroksessa mustikkaa, puolukkaa ja vanamoa sekä harvakseltaan kangasmaitikkaa. Sammalet ovat metsäsammalia. 3

24 Sysmän Vähä Karhusaaren luontoselvitys Kuva 1 (vas). Lehtoneidonvaipan kukkinut verso. Kuva 2 (oik). Yövilkka ilmentää metsän sammalpeitteen häiriötöntä jatkuvuutta Petri Parkko Luoteisosan pienen karukkokallion itäpuolella kasvillisuus muuttuu rehevämmäksi ja lehtomaiseksi: puustona kasvaa istutettua kuusta ja kenttäkerroksessa muun muassa paljon metsäkastikkaa, vuohenputkea, metsäkurjenpolvea sekä vähän sudenmarjaa ja valkolehdokkia. Ajourissa kasvaa vadelmaa ja paikoin sananjalkaa. Tilojen 4:96 ja 4:104 kulmassa on nuorta sekametsää, jonka puustona kasvaa mäntyä, kuusta, koivua ja haapaa. Kenttäkerroksessa kasvaa paljon metsäkastikkaa. 4

25 Sysmän Vähä Karhusaaren luontoselvitys Kuva 3. Saaren pohjoisosan metsät ovat pääosin nuoria kasvatusmetsiä Petri Parkko Tilan itäosassa on mäntyvaltaista kasvatusmetsää, jonka pohjoispuolella rannan läheisyydessä puuston muodostavat nuoret männyt, koivut ja kuuset. Ylispuusto on hakattu pois. Alue on ravinteisuudeltaan paikoin puolukkatyypin, mutta enimmäkseen, etenkin rannan tuntumassa, mustikkatyypin kangasta. Variksenmarja kasvaa kenttäkerroksessa melko runsaana. Osa itäosan mäntyvaltaisesta kasvatusmetsästä on harventamatonta. Tilalla 4:104 on paikoin myös vähän varttuneempaa kuusivaltaista metsää. Tilalla 4:96 ei ole tehty pitkään aikaan metsänhoitotöitä ja puusto on paikoin melko järeää. Tilarajojen kulman läheisyydessä on tiheää kuusivaltaista varttunutta kasvatusmetsää lehtomaisella kankaalla, jonka puustona kasvaa noin 40-vuotiasta mäntyä, koivua ja nuorta haapaa sekä metsälehmuksia. Lahopuuta esiintyy kaikkialla niukasti. Karukkokallion kaakkoispuolella puusto on varttuneempaa: muutama suuri kuusi ja vanhoja mäntyjä. Kallion tuntumassa kasvaa myös yksi suuri raita, jonka läheisyydessä kenttäkerroksen kasvillisuus on rehevämpää: aitovirnaa, paljon oravanmarjaa, lillukkaa, metsäkastikkaa ja vähän valkolehdokkia. Kallioaluetta reunustava puusto on muuten mäntyvaltaista (myös koivua ja vähän kuusta) ja pensaskerroksessa kasvaa katajaa. 5

26 Sysmän Vähä Karhusaaren luontoselvitys Kuva 4. Vähän varttuneempaa puustoa ja rehevämpää kenttäkerroksen kasvillisuutta kaavoitettavan alueen eteläosassa Petri Parkko Kallion eteläpuolella rannan läheisyydessä on varttunutta kasvatusmetsää: kuusta, mäntyä, koivua ja haapaa sekä alikasvoksena pihlajaa. Mustikkatyypin kankaalla kasvaa paljon marjovaa mustikkaa sekä vähän nuokkutalvikkia, riidenliekoa ja vanamoa. Lehtokasvia sudenmarjaa (Paris quadrifolia) löytyy niukkoina kasvustoina muutamasta paikasta. Saaressa on muutama suurempi muurahaiskeko. 4. Merkittävät luontoarvot Metsälehmuksen Tilia cordata kasvupaikat (kartta 2) Tilalla 4:104 kasvaa seitsemän runkomaista (rinnankorkeusläpimitta yli 7 cm) metsälehmusta (kohde 1, metsälehmusten kasvupaikka tähtimerkin alla), joista kuusi on todennäköisesti samaa kloonia. Suurin lehmuksista on läpimitaltaan noin 15 cm. Saaresta löytyi myös muutama lehmuksen taimi. Tilalta 4:96 löytyi yhteensä 14 runkomaista lehmusta (kohde 2, metsälehmusten kasvupaikat merkitty tähdillä), joista suurin osa on samaa kloonia. Paikalta on aikoinaan kaadettu lehmuksia. Naapuritilan puolella kasvaa lisäksi lähekkäin 3 suurta lehmusta (kohde 3). Runkomaisten lehmusten lisäksi saaressa kasvaa siellä täällä taimia. 6

27 Sysmän Vähä Karhusaaren luontoselvitys Kuva 5. Suurin osa Vähä Karhusaaren metsälehmuksista on samaa kloonia Petri Parkko Lehtoneidonvaipan Epipactis helleborine kasvupaikka (kartta 2, kohde 4, kasvupaikka merkitty tähdellä) Lehtoneidonvaippa on luonnonsuojeluasetuksella rauhoitettu laji. Koordinaateista ETRS-TM35FIN :419417, aivan kaavoitettavan alueen kulmasta löytyi heinäkuun 2014 maastokäynnillä yksi fertiili yksilö (kuva 1). 7

28 Sysmän Vähä Karhusaaren luontoselvitys Kartta 2. Vähä Karhusaaren luontokohteita: metsälehmuksen kasvupaikat 1 3, lehtoneidonvaipan kasvupaikka (4) ja karukkokallio (5). Karukkokallio (kartta 2, kohde 5) Tilalla 4:96 on pieni järveen viettävä jäkäläkallio, jolla kasvaa kitukasvuisia mäntyjä (kuva 6). Kalliolla kasvavat poronjäkäliköt ovat kulumattomia. Kenttäkerroksen kasvillisuus on niukkaa: paikoin kasvaa vähän puolukkaa. Kallioalueen perhoslajistoon kuuluu kangasperhonen (Callophrys rubi) (kuva 7). Karukkokallio on metsälain 10 suojeltuja kohteita. 8