AMMATTINA TOIMINTATERAPEUTTI MIKSI TOIMINTATERAPIAA?
|
|
- Julia Mattila
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 AMMATTINA TOIMINTATERAPEUTTI MIKSI TOIMINTATERAPIAA?
2 AMMATTINA TOIMINTATERAPEUTTI Kannen kuva: Matti Snellman Ammattina toimintaterapeutti Akavan Erityisalojen ammattijulkaisu 1/2010 Osa tämän julkaisun aineistosta on julkaistu aikaisemmin Akavan Erityis alojen Yhteenveto-lehdessä. Akavan Erityisalat ry ja Suomen Toimintaterapeuttiliitto ry Toimitus Akavan Erityisalat Ulkoasu Vesa A. Junttila/Public Design Oy ISBN (nid.) ISBN (pdf) Painopaikka Libris Oy, Helsinki 2010 SISÄLTÖ MIKÄ TOIMINTATERAPEUTTI? Toimintaterapeutti on laillistettu kuntoutusalan ammattilainen. Toimintaterapeutteja koulutetaan seitsemässä ammattikorkeakoulussa. Toimintaterapeutit ovat järjestäytyneet Suomen Toimintaterapeuttiliittoon, joka on Akavan Erityisalojen jäsenyhdistys. 4 TOIMINTATERAPEUTIN PALKASSA EI SAA SÄÄSTÄÄ Toimintaterapeutti on koulutukseen ja työn vaativuuteen nähden alipalkattu ammatti. Toimintaterapeutin työ edellyttää korkean koulutuksen tuomaa osaamista, mutta palkkaus alittaa selkeästi kaikkien palkansaajien keskiansion. Toimintaterapeuteista alkaa olla jo pulaa. Mikäli palkkataso ei kohoa, ala kärsii jatkossa työvoimapulasta ja kansalaisten kuntoutuspalvelut vaarantuvat. 5 TOIMINTATERAPIAN PERUSTEHTÄVÄ Toimintaterapia on kuntoutusta, joka auttaa ihmistä osallistumaan omaan arkeensa toimintakyvyn ongelmista huolimatta. Toimintaterapia parantaa kansalaisten elämänlaatua. Toimintaterapian avulla yhteiskunta hyötyy taloudellisesti, sillä kuntoutuksen avulla voidaan vähentää muun muassa syrjäytymistä, laitosasumista, vajaakuntoisten työllistymistä ja esimerkiksi erityisluokkien tarvetta. 6 MONIPUOLINEN TOIMINTATERAPEUTTI Helsingin kaupungin terveyskeskuksessa työskentelevän toimintaterapeutti Päivi Aron haastattelu. 9 TOIMINTATERAPEUTTI AUTTAA SELVIÄMÄÄN ARJESTA HYKSin nuorisopsykiatrian poliklinikalla työskentelevän toimintaterapeutti Tuija Revon haastattelu. 12 ELÄMÄÄ PALAUTTAMASSA. MITÄ YHTEISTYÖKUMPPANI JA ASIAKAS AJATTELEVAT TOIMINTATERAPIASTA? Neurologi Mika Juhakosken ja käsivammansa vuoksi toimintaterapiaa saaneen Maiju Syrjäläisen haastattelu. 16 OTA YHTEYTTÄ! 9 12
3 MIKÄ TOIMINTATERAPEUTTI? Toimintaterapeutti on laillistettu kuntoutusalan ammattilainen. Toimintaterapeutin ammattinimike on Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valviran valvoma ja sitä voi käyttää vain tutkinnon suorittanut henkilö. Työttömyys ei ole alalle uhka, sillä vain kaksi prosenttia yhdistyksen työssäkäyvistä jäsenistä on työttömänä. Toimintaterapeuteista reilusti yli puolet työskentelee kuntasektorilla, lähinnä erikoissairaanhoidossa ja perusterveydenhuollossa. Kolmannes työskentelee erilaisissa järjestöissä, säätiöissä ja yrityksissä. Toimintaterapeuttikoulutus aloitettiin Suomessa vuonna Nykyisin seitsemästä ammattikorkeakoulusta valmistuu noin sata toimintaterapeuttia vuodessa. Vuonna 1965 perustettu Suomen Toimintaterapeuttiliitto, tuttavallisemmin TOI, on Akavan Erityisalojen vanhimpia jäsenyhdistyksiä. Ensimmäiset jäsenet olivat saaneet koulutuksensa ulkomailla, lähinnä Iso-Britanniassa. Nyt jäseniä on noin Jäseneksi hyväksytään vain Toimintaterapeuttien maailman - järjestön, WFOT:n, tutkintovaatimuksen mukaisen koulutuksen saaneet tai koulutuksessa olevat toimintaterapeutit. Kansainvälinen pätevyys takaa työnsaannin suomalaisille toimintaterapeuteille ulkomailla. TOI järjestää kahden vuoden välein valtakunnalliset täydennys- ja lisäkoulutuspäivät ja julkaisee Toimintaterapeutti-lehteä, joka ilmestyy 4 kertaa vuodessa. TOI valvoo työsuhteisten etuja yhdessä Akavan Erityisalojen lakimiesten ja asiamiesten kanssa. Koska työtehtävät ja työnantajat ovat monipuolistuneet, toimintaterapeutit tarvitsevat yhä enemmän yksilöllistä palkkaneuvontaa ja räätälöityjä työsopimuksia. Kunnat ja kuntayhtymät ulkoistavat terveys- ja sosiaalitoimen palveluja ja tämä näkyy myös toimintaterapiapalveluissa. Itsenäisten ammatinharjoittajien ja yrittäjien määrä on selvästi kasvussa. Leila Mäkelä toiminnanjohtaja Suomen Toimintaterapeuttiliitto AMMATTINA TOIMINTATERAPIA 3
4 TOIMINTATERAPEUTTI LUO HYVINVOINTIA, MUTTA ANSAITSISI ENEMMÄN Toimintaterapia palauttaa ihmisen toimintakyvyn ja luo hyvinvointia. Työ edellyttää korkean koulutuksen tuomaa osaamista. Ammatti on kuitenkin koulutukseen ja työn vaativuuteen nähden pahasti alipalkattu. Toimintaterapia parantaa kansalaisten elämänlaatua, sillä kuntoutus auttaa asiakasta osallistumaan omaan arkeensa toimintakyvyn ongelmista huolimatta. Toimintaterapia tuo myös taloudellista etua yhteiskunnalle, koska kuntoutuksen avulla voidaan vähentää muun muassa syrjäytymistä, laitosasumista, vajaakuntoisten työllistymistä ja esimerkiksi erityisluokkien tarvetta. Toimintaterapeutin asiantuntijuutta on ratkaista asiakkaan arjessa selviytymisen haasteita. Toimintaterapeutin asema ei ole kuitenkaan ole riittävän tunnustettu, ei ainakaan palkkauksellisesti. TOIMINTATERAPEUTIN TYÖ VAATII AKTIIVISUUTTA Toimintaterapeutti on vieläkin vähemmän tunnettu ammatti kuin perinteiset hoitoalan sosiaali- ja terveysalan ammatit.toimintaterapeutin on edelleen perusteltava muille omaa asiantuntemustaan ja tuotava toimintaterapian tuloksellisuutta esille. Toimintaterapeutin työssä on aktiivinen ote; sama aktiivisuus tulee ottaa käyttöön, kun perustellaan ammatin asemaa hoitotyössä ja koko yhteiskunnassa. Toimintaterapeutti on itsenäinen ja yksittäinen asiantuntija, joka on usein mukana moniammatillisessa hoitotiimissä. Rooli on haastava. Myös siinä on pystyttävä perustelemaan oma näkemys asiakkaan hoidosta ja tuotava esille toimintaterapian tuloksellisuus. Toimintaterapia on ennaltaehkäisevää ja kuntouttavaa työtä, joka on yhteiskunnalle edullista verrattuna korjaavaan hoitoon. Vaikutukset ovat mittavat sekä yksilölle että yhteiskunnalle. TOIMINTATERAPEUTIN PALKASSA EI SAA SÄÄSTÄÄ Toimintaterapeutin työssä vaaditaan korkeaa koulutusta. Työn vaativuus ja itsenäisyys edellyttävät nykyistä palkkatasoa korkeampaa palkkaa. Toimintaterapeutin palkkaus alittaa nykyisin selkeästi kaikkien palkansaajien keskiansion. Toimintaterapeuteista alkaa olla jo pulaa. Mikäli palkkataso ei kohoa, ala kärsii jatkossa työvoimapulasta ja kansalaisten kuntoutuspalvelut vaarantuvat. Tämä ei ole yksittäisen asiakkaan eikä yhteiskunnan edun mukaista. Jaakko Korpisaari kuntasektorin asiamies, Akavan Erityisalat 4 AMMATTINA TOIMINTATERAPIA
5 TOIMINTATERAPIAPALVELUT PALVELUN PERUSTEHTÄVÄ Toimintaterapia on kuntoutusta, joka auttaa ihmistä osallistumaan omaan arkeensa toimintakyvyn ongelmista huolimatta. Toimintaterapian tehtävä on tuottaa palveluja, joilla edistetään yksilön terveyttä ja yhteisön hyvinvointia. PALVELUN HYÖDYT KANSALAISILLE JA YHTEISKUNNALLE Kuntoutuksella voidaan vaikuttaa ennaltaehkäisevästi, ylläpitävästi tai edis - tävästi ihmisen toimintakykyyn. Kuntoutuksen avulla erityistä tukea vaativat ihmiset voivat käyttää normaalipalveluja ja esimerkiksi vanhukset pystyvät asumaan kotonaan pidempään. Kuntoutus parantaa elämänlaatua, mutta myös yhteiskunta hyötyy taloudellisesti, jos kuntoutuksen avulla voidaan vähentää esimerkiksi laitosasumista ja erityisluokkien tarvetta. AJAN HENKI Valitettavasti kunnissa säästetään kuntoutuspalveluissa ja ennaltaehkäisyssä, joilla syrjäytymisvaarassa olevia voitaisiin auttaa pysymään kiinni aktiivisessa elämässä. Nyt tehtävällä työllä pystyttäisiin välttämään isommat ongelmat myöhemmin. Erityistä huolta pitää kantaa pitkäaikaistyöttömistä ja nuorista. Tukipalveluihin tarvitaan myös toimintaterapeuttien osaamista. KORKEAKOULUTETUT AMMATTILAISET Toimintaterapeutti työskentelee erityistyöntekijänä moniammatillisessa tiimissä terapeuttisen toiminnan ja toimintakyvyn asiantuntijana. Korkeakoulutasoisella koulutuksella varmistetaan, että toimintaterapeuttinen osaaminen ja tietotaito ovat sillä tasolla, mitä yksilöllisessä ja asiakaslähtöisessä kuntoutuksessa tarvitaan. AMMATTILAISELLE AMMATTILAISEN PALKKA Moniammatillisessa tiimissä työskentelevän asiantuntijan palkan tulee olla vähintään suomalaisen keskiansion tasolla. Näin ei ole tällä hetkellä. Liian vähän: Toimintaterapeutin keskipalkka euroa/kk = 536 euroa vähemmän kuin palkansaajilla keskimäärin. *) *) Kokonaiskeskiansio ja sen ero kaikkien palkansaajien keskiansioon, joka euroa/kk. Lähde: Kunnallinen työmarkkinalaitos/tilastokeskus, lokakuun 2008 palkat. Nyt tarvitaan vertailevia laskelmia, paljonko maksaa syrjäytynyt nuori suhteessa ennaltaehkäisevään toimintaan ja varhaiseen puuttumiseen. Toiminnanjohtaja Leila Mäkelä, Suomen Toimintaterapeuttiliitto ry AMMATTINA TOIMINTATERAPIA 5
6 Päivi Aro esittelee yksin kertaisen näköistä veto laitetta, jonka avulla sukka sujautetaan jalkaan. KUVAT HEIKKI SAVOLAINEN 6 AMMATTINA TOIMINTATERAPIA
7 TOIMINTATERAPEUTIT Toimintaterapeutti kuntouttaa ihmisiä, joiden kyky selvitä jokapäiväisistä toimista on heikentynyt sairauden, vamman tai ikään - tymisen vuoksi. Tavoitteena on asiakkaan toiminta kyvyn ylläpitäminen tai parantaminen. Kuntoutus on tiimityötä, jossa eri alojen ammattilaiset puhaltavat yhteen hiileen. Toimintaterapeutin tehtävänä on auttaa asiakasta toimimaan mah - dollisimman hyvin kotona, koulussa tai työssä ja selviytymään omatoimisesti arjesta. Keskeinen menetelmä on toiminta, johon asiakas osallistuu, mutta toimintaterapeutti suunnittelee ja valmistaa asiakkaalleen myös arjessa pärjäämistä helpottavia apu - välineitä. Työ on monipuolista. Siihen mahtuu niin kirjallista raporttien laadintaa kuin luovaa ongelmanratkaisuakin. ERÄS TYÖPÄIVÄ Toimintaterapeutti Päivi Aro saapuu työpaikalleen Helsingin kaupungin terveyskeskuksen akuuttisairaalaan yhdeksään mennessä aamulla, juo kupin kahvia ja vaihtaa lyhyesti kuulumisia työkavereiden kanssa. Sen jälkeen hän istahtaa työpisteelleen ja tarkistaa, mitä illan ja yön aikana osastolla on tapahtunut ja millaisia viestejä hoitajat ovat hänelle jättäneet. Tietokoneen ääreltä Aro siirtyy 25 hengen akuuttiosastolle tekemään toimintakyvyn arviointia. Hän saattaa esimerkiksi seurata, miten omatoimisesti kuntoutuja selviytyy suihkussa. Osastolta Aro lähtee usein kotikäynnille yhdessä fysioterapeutin tai sosiaalityöntekijän sekä kuntoutujan kanssa. Hän arvioi ennen kotiuttamispäätöstä kuntoutujan toimintakykyä kotiympäristössä: Miten kuntoutuja selviäisi kotona sairaalasta paluunsa jälkeen, millaisia apuvälineitä hän mahdollisesti tarvitsee ja pitääkö kotiin tehdä muutostöitä. Kotikäynneillä kartoitetaan myös ulkopuolisen avun tarvetta. Työssäni on palkitsevinta se, kun huomaan että kuntoutuja pärjää kotona mahdollisimman itsenäisesti hänelle järjestetyn avun turvin. Monen iäkkään ihmisen toimintakyky palautuu tutussa ympäristössä huomattavasti paremmin kuin sairaalassa. Kotikäyntiin kuluu matkoineen pari tuntia. Siitä kirjoitetaan virallinen lausunto. Työhön kuuluvat myös hoitoneuvottelut ja kuntoutuskokoukset, jossa ovat paikalla toimintaterapeutin lisäksi lääkäri, fysioterapeutti, sosiaalityöntekijä ja kuntoutujan omat hoitajat. Työpäivään mahtuu myös pienapuvälinearviointeja ja yksilöllisten ns. yläraajaortoosien valmistamista. Osa toimintaterapeutin työpäivästä kuluu puhelimessa ja tietokoneella. Aro tekee kuukaudessa noin kotikäyntiä, jotka vaativat kaikki suunnittelua ja aikataulujen järjestelyä. Ennen kotiinlähtöä Aro soittaa kuntoutujien omaisille ja sopii heidän kanssaan asioista. Välillä hän tuuraa kollegoitaan päivystyksessä tai avopuolella. Myös ryhmien ohjaaminen on osa toimintaterapeutin työtä. AMMATTINA TOIMINTATERAPIA 7
8 RAKKAUDESTA TYÖHÖN Rovaniemeltä kotoisin oleva Päivi Aro opiskeli lukion jälkeen urheiluhierojaksi ja liikuntalää ketiedettä avoimessa korkeakoulussa. Suunnitelmissa siinsi työ liikunnan parissa Afrikassa, mutta äiti sai puhuttua tyttärensä ympäri ja tämä ryhtyi opiskelemaan toimintaterapiaa Helsingin ammattikorkeakoulussa päämääränään työ lasten ja nuorten parissa. Kotikäynnit kuuluvat Päivi Aron työhön. Käynneillä arvioidaan, miten kuntoutuja selviää koti oloissa. Toimintaterapiassa yhdistyvät ihmisen fyysi nen, psyykkinen ja sosiaalinen puoli sellaisella tavalla, josta pidän. Lasten ja nuorten psykiatria kiinnostaa minua, vaikka olenkin työskennellyt pääsääntöisesti aikuisten kanssa. Ensimmäinen vakituinen työpaik ka löytyi Pohjois-Pohjanmaalta yksityisestä kuntoutuskeskuksesta. Aro viihtyi työssä hyvin ja nautti työkavereiden seurasta, mutta sinkulle ei löytynyt iltaisin pieneltä paikkakunnalta mielekästä tekemistä, joten hän palasi Helsinkiin. Päivät ovat vaihtelevia ja kiireisiä. Olen tekemisissä inhimil listen asioiden kanssa päivittäin. Kukaan ei tee tätä työtä rahasta, sillä tätä ei jaksa ilman sisäistä liekkiä työhön, Aro vakuuttaa eikä kuulijalle jää epäselväksi, että hänessä se liekki roihuaa täysillä. OPPIMISEN JANO Nykyisen työnantajan palveluksessa Aro on ollut reilun vuoden verran, ja hänet vakinaistettiin huhtikuussa. Opin työssäni koko ajan uutta tekemisen kautta. Saan paljon apua ja vinkkejä kokeneilta kollegoilta. On myös hienoa, miten mielellään monet liiton jäsenet jakavat tietoa ja antavat käytännön neuvoja jäsensivuilla toimivan sähköisen keskustelufoorumin, TOINETin kautta. Haaveissa siintävät jatko-opinnot. Nälkä kasvaa syödessä. En aio vaihtaa ammattia, mutta haluan kehittyä ja oppia lisää kuntoutukseen liittyvistä asioista. Entä kaipaako Lapin tyttö takaisin pohjoisen aavoille tun - tureille? Olen siviilissä aika rauhaton sielu. Viihdyn lähellä lentokenttää, rautatieasemaa ja satamia, vähintään kolme ulkomaanmatkaa vuodessa tekevä Aro kertoo. Hän viihtyy etenkin historiallisissa kaupungeissa. Tänä vuonna Aro on kolunnut jo Berliinin ja Prahan. Marraskuussa on vuorossa Amsterdam. Päivi Aro pelasi nuorena aktiivisesti lentopalloa. Urheiluura katkesi, kun terveys petti, mutta Aro rakastaa kaikkea penkkiurheilua ja nauttii etenkin luonnossa liikkumisesta. Lentopalloilijana hän joutui useamman kerran leikkauspöydälle. Olen opetellut kahdesti kävelemään fysio terapeutin avulla, mutta toimintaterapiassa en ole koskaan ollut. Tiina Komi 8 AMMATTINA TOIMINTATERAPIA
9 Toimintaterapeutti auttaa selviämään arjesta Toimintaterapeutti tekee asioita nuorten kanssa. Yhdessä tekeminen on vuorovaikutuksen tukena tai sen syntymisen edellytys, Hyksin nuorisopsykiatrian Leppävaaran poliklinikan vastaava toimintaterapeutti Tuija Repo sanoo. VEIKKO SOMERPURO AMMATTINA TOIMINTATERAPIA 9
10 Jos Hyksin nuorisopsykiatrian Leppävaaran poliklinikan vastaava toimintaterapeutti Tuija Repo saisi hyvältä haltijattarelta kolme toivomusta, koulujen oppilashuoltoon saataisiin terveydenhoitajan ja psykologin rinnalle toimintaterapeutti. Meille tulee usein hoitoon sellaisia nuoria, joiden syrjäytyminen ja erilaiset vaikeudet ovat alun alkaen peräisin ala-asteella piiloon jääneistä oppimisvaikeuksista. Kun ongelmiin pystyttäisiin puuttumaan jo ennen kuin epäonnistumisen kierre syvenee koulun ulkopuolellakin, psykiatriseen hoitoonkaan ei olisi yhtä paljon tarvetta kuin nyt, Tuija Repo uskoo. Toimintaterapeuttien osaamista ei kannattaisi väheksyä myöskään nuorisotyön puolella. Siellä he pystyisivät luotaamaan syrjäytymisvaarassa olevia jo ennen ongelmien kasautumista. Toinen toive koskee resursseja. Yhtä nuorta kohden aikaa on turhan vähän. Jokaisen nuoren tilanne kartoitetaan ja hoidetaan huolella, mutta töitä osattaisiin tehdä vieläkin suunnitelmallisemmin ja yksilöllisemmin, jos aikaa olisi enemmän. Nuorissa on potentiaalia. Muutoksen mahdollisuutta pitää vaalia ja antaa sille kunnolla mahdollisuus. Kolmas hyvän haltijattaren toive palauttaisi toimintaterapian yliopisto-opinnoissa pääaineeksi. Tällä hetkellä toimintaterapeutiksi opiskellaan ammattikorkeakoulussa. Tuija Repo on itse opiskellut opintotason toimintaterapeutin tutkinnon ja jatkanut opintojaan Jyväskylän yliopiston liikunnan- ja terveystieteiden laitoksella. Yliopiston aineopinnot ovat ohjanneet tutkimustiedon pariin ja lisänneet ammatillista tietämystä ja myös kriittisyyttä. TYÖNKUVA NÄKYVÄKSI Vuonna 1992 toimintaterapeutiksi valmistunut Repo on aiemmalta koulutukseltaan mielisairaanhoitaja. Ennen nykyistä pestiään nuorisopsykiatriassa hän on tehnyt toimintaterapeutin työtä palovammayksikössä, sotavammasairaalassa neurogeriatrisilla osastoilla ja liikuntavammaisten sekä oppimis- ja kehityshäiriöisten lasten parissa. Laaja-alaisesta koulutuksesta ja työkokemuksesta on hyötyä nykyisessäkin työssä. Vastaavana toimintaterapeuttina Repo on 15 muun toimintaterapeutin ammatillinen esimies. Hänen työajastaan yli puolet menee hallinnollisten asioiden hoitoon ja loput potilastyöhön. Molemmat ovat töinä yhtä mieluisia. Minua kiinnostaa erityisesti toimintaterapeutin työnkuvan kehittäminen. Tavoitteena on, että voisimme lisätä tutkimuksellista otetta nuorisopsykiatrisessa työssä. Tutkimus toisi toimintaterapeutin työn näkyvämmäksi ja selkeyttäisi heidän asemaansa myös ammatillisesti. Toimintaterapeutin arkikokemus on usein nimittäin se, että kaikki hoitoalan toimijat eivät hahmota, mitä mahdollisuuksia toimintaterapialla olisi hoitoketjussa. Tuija Repo näkisi mieluusti, että toimintaterapian metodeja hyödynnettäisiin myös koulujen oppilashuollossa ja nuorisotyössä. Toimintaterapeutille potilaan sairaus tai vamma ei ole merkityksellistä, vaan se, miten konkreettinen arki ja potilaalle tärkeät asiat hoituvat. Me mietimme, miten voisi tehdä toisin, jos jokin asia ei luonnistu? Kuinka vaikkapa liikuntavammaisen lapsen leikkimistä voidaan helpottaa apuvälineillä tai auttaa häntä käymään itsenäisesti vessassa, Tuija Repo sanoo. TOIMINTATERAPEUTTI TULEE ARKEEN Nuoret tulevat Nuorisopsykiatrian poliklinikalle lääkärin tai esimerkiksi kouluterveydenhuollon lähetteellä. Lääkärin, toimintaterapeutin, psykologin, sosiaalityöntekijöiden, sairaanhoitajien, osastonhoitajan ja osastosihteerin tiimi ohjaa nuoret keskimäärin kahden kuukauden mittaiselle tutkimusjaksolle. Tutkimusjakson aikana nuori tapaa ongelmistaan riippuen lääkärin lisäksi esimerkiksi toimintaterapeutin 3 7 kertaa. Monilla on masennusta, koulunkäyntivaikeuksia, syömishäiriöitä tai käytöshäiriötä. Opettajakin voi olla huolis- 10 AMMATTINA TOIMINTATERAPIA
11 VEIKKO SOMERPURO saan nuoren vetäytyvästä käytöksestä tai nuori on syrjäytymisvaarassa, eikä oikein saa otetta mihinkään. Nuoren solmut voivat aueta jo tutkimusjakson aikana, ja nuori pärjää kodin tuen turvin. Toisinaan hoitoa jatketaan niin, että hän käy toimintaterapeutin luona vaikkapa muutamia kertoja viikossa. Vanhempien mukanaolo hoidossa on tärkeää. Toimintaterapeutti voi liikkua nuoren omassa ympäristössä. Teemme asioita yhdessä, käymme vaikka pelaamassa sulkapalloa. Toimintaterapian käytännöistä tietämättömän mielestä voi näyttää siltä, että toimintaterapeutti vain pelaa ja leipoo nuoren kanssa, mutta yhdessä tekemisen tavoite on hoidollinen, arjen hyvinvoinnin parantaminen. Leipominen voi olla nuorelle konkreettisen uuden taidon oppimista. Syömishäiriöinen pääsee puolestaan ylittämään ruokaan liittyvän psyykkisen esteen. Joku nuori voi kokea, ettei ole koskaan onnistunut missään ja saa pellillisestä pullia hienon kokemuksen. TIETO LISÄÄ YMMÄRRYSTÄ Sen verran selkäytimessä toimintaterapeutin ammattiidentiteetti on Tuija Revolla, että osaamista hyödynnetään myös kotona. Espoolainen perheenäiti pitää huolen, että lasten kirjoitusvälineet ovat hyvälaatuisia, eikä läksyjä tehdä huonossa asennossa. Tietämys lapsen kehityksestä tuo pidemmän pinnan. Ymmärrän, miksi lapsi kenties toimii irrationaalisesti, miksi jotkut asiat tuntuvat niin vaikeilta ja miksi lapset kiukuttelevat. En siis usko lasteni hirveästi kärsivän työstäni, Tuija Repo nauraa. Osa ammattitaitoa on myös se, ettei anna vaikeitakaan asioiden valua kotiin. Toimintaterapeutti ottaa kantaakseen osan nuorten asioista ja tarjoaa pärjäämiseen työkaluja. Terapiatyö on äärimmäisen antoisaa ja palkitsevaa. Vaikeitakin kokemuksia eläneet nuoret käyttäytyvät täällä yleensä todella hienosti, Tuija Repo sanoo. Leena Filpus AMMATTINA MUSEOALA 11
12 ASIAKKAAN SILMIN TEKSTI: LEENA FILPUS KUVAT: PAULA MYÖHÄNEN Elämää palauttamassa 12 AMMATTINA TOIMINTATERAPIA Toimintaterapeutin merkitys on CRPS-hermovaurion hoitotiimissä yhtä merkittävä kuin käsikirurgin, neurologi Mika Juhakoski Moision sairaalasta sanoo.
13 Neurologisia toimintahäiriöitä hoidetaan tehokkaimmin moni ammatillisen tiimin voimin. Toiminta terapeutti on kuntoutustiimissä käytännön kuntoutuksen asian tuntijana. Moision sairaalan neurologisen kuntoutusosaston neurologi Mika Juhakoski on syystäkin ylpeä aivoverenkierron häiriöiden hoitoyksiköstään. Etelä-Savon sairaanhoitopiirissä aivohalvauksen saaneilla on koko maan parhaimmat mahdollisuudet päästä oikeaan aikaan oikeanlaiseen hoitoon. Yli 40 prosenttia aivoinfarktin saaneista ohjataan siellä moniammatilliseen kuntoutukseen. Kaikille sairastuneille kuntoutus ei sovi, mutta kuntoutusarvioon on jokaisella sairastuneella oikeus. Mahdollisuudet kuntoutusarvioon ovat kuitenkin hyvin erilaiset eri puolilla maata. Etelä-Savon sairaanhoitopiirin tilanteesta pitää antaa kiitosta poliittisille päättäjille. He ovat ymmärtäneet työmme merkityksen, lähes koko lääkärinuransa vuodesta 1997 lähtien samassa sairaanhoitopiirissä työskennellyt Juhakoski sanoo. Neurologisessa aivoverenkierron häiriöiden hoitoyksikössä tiimiin kuuluu neurologin, neuropsykologin, sairaanhoitajan, sosiaalityöntekijän sekä fysio- ja puheterapeutin lisäksi myös toimintaterapeutti. Tämä on tiimityötä. Kukaan ei tiedä yksin, miten kuntoutus pitäisi hoitaa kunkin potilaan kohdalla. Lääkärin tehtävä on pitää Käypä hoito -suositukset ohjenuoranaan, mutta visioida joskus tavanomaista lennokkaammin. Toimintaterapeutti arvioi potilaan toimintakyvyn. Käytännön kuntouttajana hän on tärkeä linkki tiimin ja potilaan välissä, Juhakoski sanoo. Hyvällä toimintaterapeutilla on Juhakosken mielestä vahva teoreettinen pohja ja kykyä innovatiivisiin ratkaisuihin. Teorioiden vanki ei saa olla. Omat vahvat näkemykset ovat tärkeitä, mutta on silti kyettävä toimimaan tiimin konsensusnäkemyksen mukaan. Potilaan kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että koko hoitotiimi on hitsautunut yhteen ja sitoutunut työhönsä. Se edellyttää, että sama porukka saa tehdä töitä pitkään yhdessä. Parhaimmillaan moniammatillisessa yhteistyössä päästään flow-tilaan. Potilas ratkaisee, miten kuntoutus etenee, mutta toimintaterapeutti on innostaja ja tsemppaaja. KISA AIKAA VASTAAN Aivotutkimus etenee valtavin harppauksin. Kuntoutuskin on neurologian alalla jo nyt varsinaista high techiä, teoreettisesti ja teknisesti haastavaa erikoisosaamista. Tulevaisuudessa pystymme auttamaan aivovaurion saaneita esimerkiksi aivoihin sijoitetuilla elektrodeilla. Tulevaisuuden innovaatiotkaan eivät silti poista oikea - aikai sen kuntoutuksen tarvetta, sillä infarktin jälkeisen hoitoon ja kuntoutukseen pääsyn nopeus on toipumisen kannalta olennaista. Tapauksesta riippuen aikaikkuna on kolmesta tunnista kolmeen viikkoon. Sinä aikana aivojen kyky muovautua uudelleen on suurinta. Aiemmin luultiin, että on sama mitä tehdään, kunhan kuntoutetaan. Nyt tiedetään, että oikeanlainen kuntoutus on tärkeää, sillä aivojen tahtoa on vaikea muuttaa, jos hermoradat ehtivät muovautua väärin. Potilaan ongelmiin pitää päästä kiinni tuoreeltaan, Juhakoski sanoo. KIVUN HINTA Tämä koskee myös muita hermostollisia ongelmia, kuten esimerkiksi CRPS-oireyhtymää, kivulloista hermovauriota, joka saattaa syntyä esimerkiksi käteen vamman seurauksena. Oireyhtymässä kivun ja tuntomuutosten lisäksi tahdosta riippumattomaan hermostoon tulee toimintamuutoksia. Käden toimintakyvyn ongelmiin erikoistuneen toimintaterapeutin merkitys on CRPS-oireyhtymän hoitotiimissä yhtä merkittävä kuin käsikirurgin. Aivoissa on niin sanottuja peilisoluja. Niiden avulla aivoja voidaan huijata korjaamaan vääristynyttä kehonkuvaa, esimerkiksi uskomaan, että terveitä, toimivia käsiä on yhden sijaan kaksi. Toimintaterapeutin ohjaaman peiliterapian avulla kipuja oppii hallitsemaan ja vammautunut käsi saadaan parhaimmillaan jälleen toimintakuntoiseksi. Tässäkin moniammatilliseen kuntoutukseen pääsyn nopeus on tärkeää. Mitä varhaisemmassa vaiheessa kipuun päästään käsiksi, sitä pienemmällä todennäköisyydellä se kroonistuu, Juhakoski sanoo. Inhimillisen kärsimyksen arvoa on vaikea mitata rahassa, mutta kuntoutus näkyy kansakunnan tilinpidossa plusmerkkisenä jo vähäisempinä sairauseläkkeellä jäämisinä. Mitä pitempään ihmiset pystyvät asumaan kotonaan edes tuetusti laitos- hoidon sijaan, sitä edullisemmaksi se tulee yhteiskunnalle. AMMATTINA TOIMINTATERAPIA 13
14 Parhaimmillaan toiminta terapeutti on kanssakulkija ja innostaja, joka jaksaa tsempata silloin, kun omat voimat loppuvat, Maiju Syrjäläinen sanoo. TAKAISIN KOKONAISEKSI R istiinalaisen Maiju Syrjäläisen, 53, kaunisryhtisestä olemuksesta ei uskoisi, että vielä kaksi vuotta sitten hän kulki pahasti selkä kierossa. Syrjäläinen vammautui vuonna 2005 skootterionnettomuudessa, jonka jälkeen hänen työskentelykätensä jäi toimintakyvyttömäksi. Käsi kulki vain mukana ja sai koko kehon vääntymään oikealle. Kyynärpään luita oli koetettu saada ehjäksi useammalla leikkauksella, mutta tilanne ei kohentunut. Kovien kipujen syyksi diagnosoitiin hermovaurio CRPS 2, Complex Regional Pain Syndrome. Käteen ei aluksi kärsinyt koskea edes löysä hihansuu. Syrjäläinen sai kipupoliklinikalta hirmuisia lääkekoktaileja, jotka helpottivat oloa, mutta eivät parantaneet kivun syytä. Kipu hallitsi elämää. Käsi oli tulessa koko ajan ja valvotti. Pahimmillaan kivut olivat niin kovat, että jos joku olisi ehdottanut käden amputointia, olisin suostunut heti. Olin kokonaisvaltaisesti huonossa kunnossa. Vasen käteni oli surkastunut, Syrjäläinen sanoo. ENSIKOSKETUS TOIMINTATERAPIAAN Kolme vuotta onnettomuuden jälkeen mielenterveyskuntoutustyötä tehnyt Syrjäläinen oli jo jäämässä sairauseläkkeelle. Fysioterapiasta huolimatta selkäkin oli mennyt huonoon kuntoon väärän asennon vuoksi. Työterveyslääkäri antoi vielä lähetteen fysiatrian poliklinikalle. En ollut missään vaiheessa kuullut, että voisin käydä neurologisissa tutkimuksissa. Pääsin moniammatilliseen kuntoutuskartoitukseen ja toimintaterapeutin vastaanotolle. Se pelasti elämäni. Syrjäläinen on laskenut, että hänen kättään oli hoitanut siihen mennessä jo 16 lääkäriä, heistä 7 kirurgia. Toimintaterapeutti oli ensimmäinen, joka uskalsi koskea kipeään käteen. Lääkärit olivat hoitaneet kuvia katsomalla. Se oli mullistavaa. Jo ensimmäisellä tapaamiskerralla toimintaterapeutti kysyi asioita, joita kukaan ei ollut kysynyt aiemmin. Olin kokonainen, en pelkkä käsi. Terapeutti kartoitti, mihin kaikkeen vammani vaikuttaa. Hän kysyi esimerkiksi seksuaalisuudesta, ja että pystynkö halaamaan. Tai miltä tuntuu, kun ei voi pitää lapsenlastaan sylissä. TAVOITTEENA TOIMINTAKYKY Syrjäläinen alkoi käydä viikoittain toimintaterapiassa. Kuntoutuksen aluksi hänen arkiaskareitaan, kuten tiskaamista, videoitiin. Vasta nauhoituksia katsoessa hän huomasi itse, kuinka vinossa kulki. En pystynyt heti korjaamaan asentoa, mutta koetin muuttaa sitä normaaliksi edes ajatuksen tasolla. Myös peiliterapia oli tärkeä hoitomuoto. Siinä terveellä kädellä tehdyt harjoitukset näkyvät peilin kautta. Aivot käsittävät vaurioituneen käden liikkuvan ja vähitellen kipeä käsi alkaa huomaamatta tehdä samaa liikettä mukana. Mieheni rakensi minulle peiliterapialaatikon kotiin ja harjoittelin kolmesti päivässä. Karaisuhoidon avulla aloin vähitellen sietää, että käteen koskettiin. Sain myös apua rentoutumisesta. Näin kivut saatiin vähitellen hallintaan ja lääkkeitä voitiin vähentää. 14 AMMATTINA TOIMINTATERAPIA
15 Toimintaterapia antoi Maiju Syrjäläiselle mahdollisuuden uuteen elämään. Kuntoutuksen alussa asetettiin tavoitteeksi, että Syrjäläinen pystyisi selviytymään arjessa oikein työottein. Vasen käsi ei tulisi milloinkaan ennalleen, mutta kuntoutuksella toivottiin sen haittaavan oikeaa puolta mahdollisimman vähän. Vajaan puolen vuoden kuntoutuksen jälkeen Syrjäläinen oli jo niin hyvässä kunnossa, että meni työkokeiluun. Siinä vaiheessa todettiin, että yksikätisellä ei ollut paluuta vanhaan työhön. Nyt Syrjäläinen on opiskellut puolitoista vuotta Mik ke lin ammattikorkeakoulussa uuteen ammattiin sosio no miksi. ELÄMÄ OMIIN KÄSIIN Vaikka toimintaterapia on päättynyt, vasen käsi on jatkanut kuntoutumista. Teen peiliterapiaharjoituksia yhä viikoittain. Kipuja on yhä, mutta kipulääkkeitä on minimaalisesti verrattuna parin vuoden takaiseen. Vasen käsi on nyt hyvä apukäsi, olen jopa pystynyt ajamaan skootterilla, Syrjäläinen sanoo. Syrjäläinen uskoo, että toimintaterapia antoi hänelle elämässä uuden mahdollisuuden. Potilasta ei saa ulkoistaa omasta hoidostaan. Oli upeaa saada rinnalleen kanssakulkija, joka jaksoi motivoida ja uskoa voimavaroihini silloinkin, kun itsellä oli huonompi hetki. En osaa sanoin kuvailla, miten kiitollinen olen toimintaterapiasta. Kuinkahan hyvässä kunnossa Syrjäläinen olisi, jos oikeanlainen hoito olisi aloitettu heti onnettomuuden jälkeen, eikä vasta kolmen vuoden kuluttua kipujen kroonistuttua? Menneeseen on turha takertua. Toivottavasti kokemukseni auttavat muita pääsemään oikeaan hoitoon nopeammin. Asiani ovat nyt todella hyvin, minulla on paljon suunnitelmia. Ehkä osaan myös tulevassa työssäni kannustaa muita paremmin, kun tiedän minkälaisen avun olen itse saanut. AMMATTINA TOIMINTATERAPIA 15
16 LISÄTIETOJA Kuntasektorin asiamies Jaakko Korpisaari Akavan Erityisalat ry p Toiminnanjohtaja Leila Mäkelä Suomen Toimintaterapeutti liitto ry p
KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013
KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 Lähihoitajan tutkinto, suuntautuminen kuntoutukseen Kyky itsenäiseen ja aktiiviseen työskentelyyn Omaa hyvät
LisätiedotAsiantuntijuus kuntoutuksessa. Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Ammatillisen kuntoutuksen päivät
Asiantuntijuus kuntoutuksessa Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Ammatillisen kuntoutuksen päivät 30.11.2010 Onko asiantuntijuus TE-toimistossa rapautunut (ammatillisen kuntoutuksen osalta) Vajaakuntoisen
LisätiedotAVH-POTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN
AVH-POTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN Ihmisen käsitys muuttuneesta tilanteesta muodostuu nopeasti ja on melko pysyvää. Hallinnan tunteen saavuttaminen ennustaa masennuksen vähäisyyttä, kuntoutumista, parempaa
LisätiedotSelkoesite. Kiinni työelämään. te-palvelut.fi
Selkoesite Kiinni työelämään te-palvelut.fi Kiinni työelämään Etsitkö työpaikkaa? Haluatko vaihtaa työpaikkaa? Mietitkö, mitä taitoja sinun pitää opetella, jotta saat kiinnostavan työpaikan? Haluatko perustaa
LisätiedotELÄMÄÄ AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖN JÄLKEEN
ELÄMÄÄ AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖN JÄLKEEN OMAISYHTEISTYÖN SEMINAARI JOENSUU 30.1.2013 Helvi Janhunen, Projektipäällikkö Etelä-Savon Sairaanhoitopiiri Altti-projekti AIVOHALVAUS - tiedä, tunnista, kuntoudu
LisätiedotTsemppaaminen intohimona
Vetrea Tsemppi Eläköön elämä! Me Vetreassa uskomme, että jokaisella ihmisellä on oikeus ja vapaus nauttia elämästä kaikissa elämänsä vaiheissa. Vetrea Tsemppi on aktiivisen ja turvatun elämän mahdollistava
LisätiedotIKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti
IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA Kotka 29.9.2015 Anni Pentti Ikäihmisten kuntoutus = Geriatrinen kuntoutus Laaja-alaista, kokonaisvaltaista kuntoutusta Ymmärretään ihmisen normaali ikääntyminen
LisätiedotP. Tervonen 11/ 2018
P. Tervonen 11/ 2018 Olen 50 vuotias puhdistuspalvelualan kouluttaja Minun tyttäreni on sairastunut psyykkisesti, hänen ikänsä on 14 v Minulla on mies ja kaksi muuta lasta, toinen heistä on muualla opiskelemassa
LisätiedotMISSÄ OLET TÖISSÄ? MINKÄLAINEN ON SINUN TAVALLINEN TYÖPÄIVÄ?
1 Kpl 3 MISSÄ OLET TÖISSÄ? MINKÄLAINEN ON SINUN TAVALLINEN TYÖPÄIVÄ? Rinaldo: Minun ammatti on kokki. Olen työssä ravintolassa... sen nimi on Omena. Minulla on vuorotyö. Omenassa teen usein iltavuoroa.
LisätiedotPöytyän terveyskeskuksen osasto
PÖYTYÄN KANSANTERVEYSTYÖN KUNTAYHTYMÄ Pöytyän terveyskeskuksen osasto TIETOA POTILAAN OMAISELLE Osasto Yläneentie 1 21870 RIIHIKOSKI Puh: 02 4864 1300 Pöytyän terveyskeskuksen osaston tehtävänä on: Antaa
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta
Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta projektijohtaja Jorma Teittinen, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, Palvelurakenneselvityksen loppuseminaari,
LisätiedotKOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa. 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava
KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kotikuntoutus (EKSOTE)
LisätiedotHoitajan urapolku. Sairaanhoitaja Noora, 28v. Allergia- ja astmahoitaja. Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v. Vastaava hoitaja Kristiina, 42v
Sairaanhoitajaopiskelija Terhi, 21v Sairaanhoitaja Noora, 28v Allergia- ja astmahoitaja Kirsi, 34v Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v Vastaava hoitaja Kristiina, 42v Laatupäällikkö Teija, 50v Yksikönjohtaja
LisätiedotPoliklinikat kuntoutus- ja aivovammapoliklinikka neurokirurgian poliklinikka neurologian poliklinikat (Turku, Salo, Loimaa, Uusikaupunki)
Osastot AVH-valvonta Tyks kuntoutusosasto neurokirurgian osasto neurologian osasto Poliklinikat kuntoutus- ja aivovammapoliklinikka neurokirurgian poliklinikka neurologian poliklinikat (Turku, Salo, Loimaa,
LisätiedotToimintaterapeutit Vähimmäispalkkasuositus
Toimintaterapeutit Vähimmäispalkkasuositus 1.5.2018 31.3.2020 Suomen Toimintaterapeuttiliitto ry Finlands Ergoterapeutförbund rf Suomen Toimintaterapeuttiliitto ry on laatinut tämän vähimmäispalkkasuosituksen
LisätiedotVerkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen
Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön
LisätiedotAnitta Mikkola Kuntoutuksen kehittäjätyöntekijä SenioriKaste hanke, POSKE
Anitta Mikkola Kuntoutuksen kehittäjätyöntekijä SenioriKaste hanke, POSKE 7.5.2015 Kotihoidon toimintakykyä edistävällä työotteella hidastetaan vanhusten riippuvuutta ja siirtymistä laitoshoitoon Yhteiskehittely:
LisätiedotKelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014
Kelan työhönvalmennus Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014 Kela tukee työllistymisessä ja opiskelussa Ammatillinen kuntoutusselvitys (2015) Työkokeilu (2015)
LisätiedotSelkoesite. Kiinni työelämään. te-palvelut.fi
Selkoesite Kiinni työelämään te-palvelut.fi Kiinni työelämään Etsitkö työpaikkaa? Haluatko vaihtaa työpaikkaa? Mietitkö, mitä taitoja sinun pitää opetella, jotta saat kiinnostavan työpaikan? Haluatko perustaa
LisätiedotHELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010
HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 14 LAUSUNTO TOIVOMUSPONNESTA LASTEN OPPIMISVAIKEUKSIEN VARHAISESTA TUNNISTAMISESTA JA TUKI- JA KUNTOUTUSPALVELUJEN JÄRJESTÄMISESTÄ Terke 2009-2636 Esityslistan asia
LisätiedotMoniammatillinen yhteistyö kuntoutusosastolla
Moniammatillinen yhteistyö kuntoutusosastolla Sairaanhoitaja Jenni Koskinen Fysioterapeutti Kati Peltomäki Tyks Kuntoutusosasto Kaskenlinna 13.3.2017 VSSHP/Aivoviikko Moniammatillisuus Kuntoutuja/potilas
LisätiedotKirsi Jaakkola YAMK, TERVEYDEN EDISTÄMINEN
Kirsi Jaakkola YAMK, TERVEYDEN EDISTÄMINEN Kuntouttavassa hoitotyössä kuntouttavaa toimintaa suoritetaan osana potilaan perushoidollisia tilanteita. Tavoitteena on tunnistaa ja ehkäistä myös kuntoutumista
LisätiedotCP-VAMMAISTEN AIKUISTEN KUNTOUTUSSUUNNITELMIEN KEHITTÄMINEN
CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN KUNTOUTUSSUUNNITELMIEN KEHITTÄMINEN CP-vammaisten aikuisten kuntoutusprosessi ja toimintakäytäntö Heidi Huttunen 22.9.2010 Invalidiliitto ry " Suomen CP-liitto ry 1 KUNTOUTUKSEN
LisätiedotMALMIN TERVEYDENHUOLTOALUE KY
MALMIN TERVEYDENHUOLTOALUE KY PSYKIATRIA: Mielenterveystoimisto; aikuistenlasten ja nuorten vastaanotto, syömishäiriöpoliklinikka, sivuvastaanotto Uudessakaarlepyyssä Päiväosasto ja yöpymismoduli Psykiatrinen
LisätiedotAIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni
AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni Ihmisen hyvinvointi on kokonaisuus, jossa on eri osa-alueita. Tämä mittari auttaa sinua hahmottamaan, mitä asioita hyvinvointiisi kuuluu. Osa-alueet:
LisätiedotKotiutuskäytännöt Kokemäellä
Kotiutuskäytännöt Kokemäellä Kotihoidon näkökulmia kotiutukseen Kokemäen nykytilanteesta Vuonna 2013 alkuvuodesta ollut viimeksi tk sairaalassa pitkäaikaisia potilaita Tk sairaalassa keskim. 10 kokemäkeläistä
LisätiedotOsaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa.
1 Sosiaali- ja terveysalan tutkintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille OSAAMISEN TUNNISTAMINEN LÄHIHOITAJAN AMMATTITAITO - perustuu Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja 2010 ammatillisen
LisätiedotLappeenrannan kaupungin Etsivä Nuorisotyö. Ohjausryhmä
Lappeenrannan kaupungin Etsivä Nuorisotyö Ohjausryhmä 13.12.2016 ETSIVÄN TYÖN TIIMI ETSIVÄ NUORISOTYÖNTEKIJÄT: Minna Jäkkilä Harry Kiianen OHJAAMO NUORISOTYÖNTEKIJÄT: Jonna Huttunen Saila Melto Tukee niitä
LisätiedotDepression tuloksekas vuorovaikutuksellinen hoito ja ongelmien ennaltaehkäisy työterveyshuollossa Mehiläisen toimintamalli
Depression tuloksekas vuorovaikutuksellinen hoito ja ongelmien ennaltaehkäisy työterveyshuollossa Mehiläisen toimintamalli Aku Kopakkala johtava psykologi Masennus on sairaus, joka tappaa aivosoluja -
LisätiedotVIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 19.9.2013 Pirjo Nevalainen
VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi 19.9.2013 Pirjo Nevalainen Mitä Oulu Virta-hankkeessa tehtiin Hankkeen aikana kehitettiin moniportainen toimintamalli työttömien työ- ja toimintakyvyn
LisätiedotMiksi kuntoutusta pitää suunnitella?
Perusterveydenhuollon kuntoutussuunnitelman perusteet ja kuntoutussuunnitelmaopas Koulutuspäivä 17.9.2010 Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Miia Palo Ylilääkäri, avovastaanottotoiminta, Rovaniemen kaupunki
LisätiedotTyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti
Kuntoutumisen tukeminen Sivu 1(10) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja: tunnistaa
LisätiedotEWA-HYVINVOINTIPROFIILIEN YHTEENVETO VUOTIAIDEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT KOTIKÄYNNIT
EWA-HYVINVOINTIPROFIILIEN YHTEENVETO 2017-75-VUOTIAIDEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT KOTIKÄYNNIT Sisällysluettelo Kuva-, kuvio- ja taulukkoluettelo... 3 1 JOHDANTO... 4 2 TOIMINTAKYKY... 6 2.1 Itsenäisyys...
LisätiedotLASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ
1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN
LisätiedotKUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ
1 KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ KUNTOUTUMISEN TUKEMISEN TUTKINNON OSASSA / NÄYTÖN
LisätiedotAVH-POTILAAN JATKOHOIDON SUUNNITTELU JA TOTEUTUS
AVH-POTILAAN JATKOHOIDON SUUNNITTELU JA TOTEUTUS Avh-potilaista joka toiselle jää pysyvä haitta, puolelle heistä vaikea-asteinen. Toisaalta joka neljäs toipuu oireettomaksi, yli puolet omatoimisiksi ja
LisätiedotSeinäjoen terveyskeskus etsii terveydenhuollon osaajia. Oletko se sinä?
Seinäjoen terveyskeskus etsii terveydenhuollon osaajia Oletko se sinä? Meillä on töitä! Hyvä terveydenhuollon ammattilainen, me haluaisimme juuri sinut töihin osaavaan joukkoomme Seinäjoen terveyskeskukseen.
LisätiedotMiten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta?
Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta? Keski-Pohjanmaan keskussairaalan nuorisopsykiatrian yksikkö Psykologi Jaakko Hakulinen & sosiaalityöntekijä Riitta Pellinen 1 Nuorisopsykiatrian yksiköstä
LisätiedotKOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava
KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa 20.10.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kotikuntoutus (EKSOTE)
LisätiedotHenkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma (Hensu) Ja täydentävä aineisto näyttötutkinnoissa
Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma (Hensu) Ja täydentävä aineisto näyttötutkinnoissa 1 Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma / Hensu Tutkinnon osan suorittaja kuvaa etukäteen,
LisätiedotOikeat palvelut oikeaan aikaan
Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä
LisätiedotAuttaminen intohimona
Vetrea Kuntoutus Eläköön elämä! Me Vetreassa uskomme, että jokaisella ihmisellä on oikeus ja vapaus nauttia elämästä kaikissa elämänsä vaiheissa. Vetrea Kuntoutus on aktiivisen ja turvatun elämän mahdollistava
LisätiedotEsperi Care Anna meidän auttaa
Esperi Care Anna meidän auttaa Esperi palvelee, kasvaa ja kehittää. Valtakunnallinen Esperi Care -konserni tarjoaa kuntouttavia asumispalveluja ikääntyneille, mielenterveyskuntoutujille ja vammaispalvelun
LisätiedotOhjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta. 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja
Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja 1 SAP-SAS, mitä se on? SAP (Selvitys, Arviointi, Palveluohjaus)
LisätiedotHanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja
Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Lääkärin rooli toimintakykyä tukevan ja edistävän työn korostamisessa Kunnon Hoitaja koulutus kaipaa tuekseen laajan organisaation tuen
LisätiedotJonnan tarina. Keväällä 2007
Sairastui syömishäiriöön 19-vuotiaana, 2006 Hoitosuhde kotikaupunkinsa nuorisopsykiatriseen poliklinikkaan jo ennen syömishäiriötä ahdistuksen takia Nyt 26-vuotias - Nuorisopsykiatrian poliklinikalla syömishäiriötä
LisätiedotKuntoutuksen ja koulun yhteistyö. Tarja Keltto/Vamlas 2017
Kuntoutuksen ja koulun yhteistyö Tarja Keltto/Vamlas 2017 Webropol kysely kuntoutuksen ammattilaisille Avoinna 14.- 30.11.2016 ja sitä jatkettiin tammikuun 2017 ajan Vastauksia yhteensä 181 N Prosentti
LisätiedotAnna-Maija Koivusalo 26.5.15
Anna-Maija Koivusalo 26.5.15 Kivuton sairaala projekti vuonna 214 Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin yhdeksännen kerran syksyllä 214 pääosin Euroopan kipuviikolla (viikko 42). Mukana
LisätiedotLiikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?
Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen
LisätiedotYhteistyö nuorisopsykiatrian kanssa Eksoten alueella. nuorisopsykiatrian
Yhteistyö nuorisopsykiatrian kanssa Eksoten alueella Riitta Aalto psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislää ääkäri, psykoterapeutti 5.10.2012 Nuorisopsykiatrian yksikkö nyt Sihti 13-23v max 5 käyntik
LisätiedotAlkukartoitus Opiskeluvalmiudet
Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet Päivämäärä.. Oppilaitos.. Nimi.. Tehtävä 1 Millainen kielenoppija sinä olet? Merkitse rastilla (x) lauseet, jotka kertovat sinun tyylistäsi oppia ja käyttää kieltä. 1. Muistan
LisätiedotAMMATILLISELLA KOULUTUKSELLA
AMMATILLISELLA KOULUTUKSELLA OPISKELUPAIKAN VALINTA ON ISO PÄÄTÖS, MUTTA LOPPUELÄMÄÄSI SE EI LUKITSE. UNELMA-AMMATIIN VOI PÄÄTYÄ MONTAA ERI REITTIÄ JA MINKÄ IKÄISENÄ TAHANSA. KATSO ARMANIN TARINA TÄSTÄ
LisätiedotKuntoutusjärjestelmän kokonaisuudistus
Kuntoutusjärjestelmän kokonaisuudistus SARI M I ET T I NEN PÄÄSIHTEER I, KUNTOUTUKSEN UUDISTA M I SKOMITEA Työn lähtökohdat /komitean asettamispäätös * Kuntoutusjärjestelmä on hajanainen ja kuntoutuksen
LisätiedotJatko-opintoja psykologiasta kiinnostuneille
Jatko-opintoja psykologiasta kiinnostuneille Opiskeluvaihtoehtoja yliopistossa (n.5v.) ja ammattikorkeakoulussa (n. 3,5v.) Yliopistossa keskitytään enemmän teoriaan, amk:ssa käytäntöön mm. erilaisten työelämäprojektien
LisätiedotKelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen
Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen
LisätiedotKuntouttava työote Rovaniemellä
Kuntouttava työote Rovaniemellä Kuntoutumista edistäviä elementtejä Moniammatillinen tiimityöskentely Koko henkilöstö on sitoutunut moniammatilliseen, tavoitteelliseen toimintamalliin Ikäihmisen kuntoutumismahdollisuus
LisätiedotKoulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi
Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa Sivistystoimi Sisällysluettelo Oppilashuolto lapsen koulunkäyntiä tukemassa... 3 Koulukuraattoreiden ja koulupsykologien tarjoama tuki... 4 Koulukuraattori...
LisätiedotOhjaava opettaja -osaajamerkki
Ohjaava opettaja -osaajamerkki Osaajamerkkikuvake Kriteerit Ohjaava opettaja -osaamismerkki koostuu seitsemästä osaamismerkistä. Saavutettuasi osaamismerkkien taitotasot saat Ohjaava opettaja -osaajamerkin.
LisätiedotNäyttötutkinnon suorittaminen, sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Näyttötutkinnon suorittaminen 2008
, sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 1 1 Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot Sinä voit osoittaa eli näyttää ammattitaitosi, kun teet näyttötutkinnon. Näyttötutkinnon jälkeen voit saada tutkintotodistuksen,
LisätiedotHyvinvoinnin johtaminen työn muutoksessa. Kuntoutuspäällikkö Anna Troberg Espoon sairaala
Hyvinvoinnin johtaminen työn muutoksessa Kuntoutuspäällikkö Anna Troberg Espoon sairaala Espoon sairaala kotoa kotiin Ikääntyneiden kotona asumisen tukipalvelu Turvallisesti kotona Arvoa asiakkaalle ja
LisätiedotLasten kuntoutuksen muodot perhekeskuksessa
Lasten kuntoutuksen muodot perhekeskuksessa Työryhmä: Virpi Aromaa, kuntoutusyksikön päällikkö Vantaa Tuija Arvo, fysioterapian ylihoitaja Helsinki Outi Ekebom, toimintaterapeutti Helsinki Helena Kara,
LisätiedotPALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA
PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA Kunnalla on terveydenhuoltolain (L1326/2010:29 ) mukainen velvollisuus järjestää potilaan sairaanhoitoon liittyvä lääkinnällinen kuntoutus. Lääkinnälliseen
LisätiedotValtakunnalliset lastensuojelupäivät. #lastensuojelupäivät2018 #tasavertainenarki
Valtakunnalliset lastensuojelupäivät #lastensuojelupäivät2018 #tasavertainenarki ErinOmainen-hanke Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Kuulit sä meitä? - Erityislapsiperheiden moninaiset
Lisätiedot#tulevaisuudenpeloton. Opiskelijakyselyn tulokset Huhtikuu 2018
#tulevaisuudenpeloton Opiskelijakyselyn tulokset Huhtikuu 2018 Opiskelijakyselyn tulokset Taustatiedot Kysely toteutettiin ajalla 20.3.-8.4.2018 Vastaajia 2055 Lähes 70 % kyselyyn vastanneista oli naisia
LisätiedotNuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008
Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008 EPSHP/aikuispsykiatria TUKE 1242 Projektityöntekijänä Tiina Leppinen Psyk. sh., NLP-Master, Kuntoutuksen ohjaaja amk Hankkeen taustaa Nuorten aikuisten
LisätiedotSuomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi
Suomalainen työelämätietous Pikku-koto kurssi Työelämätietoutta - Suomalaisia pidetään ahkerasti työtä tekevänä kansana. - Erityisen haluttuja työntekijöitä tulee Pohjanmaalta. - Nykyisin Suomessa on paljon
LisätiedotMinun arkeni. - tehtäväkirja
Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi
LisätiedotLapsen arki arvoon! Salla Sipari
Lapsen arki arvoon! Salla Sipari 13.3.2013 Tulokulmia dialogiin Lapsen oppiminen Kasvatusta ja kuntoutusta yhdessä Kuntouttava arki arki kuntouttavaksi Kehittäjäkumppanuus 13.3.2013 Salla Sipari 2 Miksi
LisätiedotPorin Perusturvan Mobiilitoiminnasta ja kotiuttamisesta
Porin Perusturvan Mobiilitoiminnasta ja kotiuttamisesta YL Katriina Lähteenmäki Yleislääketieteen ja Akuuttilääketieteen el Ensihoitolääketieteen erityispätevyys Päivystyslääketieteen erityispätevyys mobiilitoiminnan
Lisätiedot2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille
...talking to You! 2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille Invalidiliiton Lahden kuntoutuskeskus Kuntoutusta 16-24 vuotiaille nuorille siistii olla kimpassa Nuoruudessa tunne-elämä, fyysiset ominaisuudet ja
LisätiedotNuorten osallisuus, työelämävalmiudet ja hyvinvointi -kyselytutkimuksen tuloksia
Nuorten osallisuus, työelämävalmiudet ja hyvinvointi -kyselytutkimuksen tuloksia Nuoren hyvä arki rakentuu monesta tekijästä, kuten hyvistä ihmissuhteista, voimavaroja tukevista harrastuksista, yhteenkuuluvuuden
LisätiedotOppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten
Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä
LisätiedotMika Vuori. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen
Mika Vuori Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen KKI-päivät/ Laatua liikunnan palveluketjuun 18.3.2015 Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen ydinprosessin palvelutilaukset (Tilinpäätösennuste 2014) ennaltaehkäisevät
LisätiedotPHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa
PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa Jukka Puustinen Oyl, neurologi Kuntoutustutkimusyksikkö, PHSOTEY KTY Kuntoutustutkimus Puheterapia Neuropsykologinen kuntoutus Vammaispoliklinikka
Lisätiedotvelut Kotipal Vetrea
Vetrea Kotipalvelut Eläköön elämä! Me Vetreassa uskomme, että jokaisella ihmisellä on oikeus ja vapaus nauttia arjesta kaikissa elämänsä vaiheissa. Vetrea tarjoaa apua arjen rutiineihin niin lapsiperheille,
LisätiedotEDURO-SÄÄTIÖN NUORTEN PALVELUT JA NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS. 6.10.2015 Tanja Raappana
EDURO-SÄÄTIÖN NUORTEN PALVELUT JA NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS 6.10.2015 Tanja Raappana Eduro-säätiö Toiminnan ohjaus Työ- ja toimintakyvynarvionninp alvelut Kuntoutuksen palvelut Osaamisen vahvistamisen
LisätiedotTyöpaikkavalmentaja koulutusmateriaali. LIITE 1.1 Mikä työpaikkavalmentaja
Työpaikkavalmentaja koulutusmateriaali LIITE 1.1 Mikä työpaikkavalmentaja Mikä on työpaikkavalmentaja? Sirpa Paukkeri-Reyes, Silta työhön projekti (STM) 2014 Työpaikkavalmentaja? Kun työpaikalle tulee
LisätiedotSOTE rajapinnat nuorisopsykiatrialta katsoen. Juha T. Karvonen Vs.oyl. Nuoriso- ja yleissairaalapsykiatrian vastuualue OYS
SOTE rajapinnat nuorisopsykiatrialta katsoen Juha T. Karvonen Vs.oyl. Nuoriso- ja yleissairaalapsykiatrian vastuualue OYS 18.2.2016 Juha T. Karvonen, vs.oyl 2 Miten hoitoprosesseihin liittyy yhteistyö
LisätiedotAjanhallinta ja suunnitelmallinen opiskelu
Ajanhallinta ja suunnitelmallinen opiskelu Tavoitteista Ajankäytöstä Suunnitelmallisuudesta 4.10.2013 esitys tulee http://teemailtapaivat.wikispaces.com Aika http://www.locksleynet.com/wp-content/uploads/2010/07/24-hour-clock.jpg
LisätiedotTehyn. avain- sanat. päättäjille
Tehyn avain- sanat päättäjille Sosiaali- ja terveydenhuollon asiat ovat isoja ja monimutkaisia kokonaisuuksia. Myös niitä koskevia muutoksia voi olla vaikea hahmottaa. Siksi Tehy listaa päättäjille viisi
LisätiedotTyöpaikkaosaamisen kehittämisen malli monikulttuurisille työpaikoille
Työpaikkaosaamisen kehittämisen malli monikulttuurisille työpaikoille Mitä on osaaminen ja osaamisen kehittäminen työssä? Työpaikoilla eletään jatkuvassa muutoksessa. Asiakkaiden tarpeet muuttuvat ja työpaikalla
LisätiedotINFO. Varautuminen1.1.2016 voimaantulevaan. lääkinnällisen kuntoutuksen lainmuutokseen
INFO Varautuminen1.1.2016 voimaantulevaan vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen lainmuutokseen Kehittämispäällikkö Juhani Rinne Lakimies Lyyti Harju Pääsuunnittelija Riikka Peltonen Asiantuntijalääkäri
LisätiedotVYYHTI. Kehittämistoiminnan prosessin kuvaus. Nykykäytäntöjen kartoittaminen Swot analyysin avulla
VYYHTI alle kouluikäisten ja alakouluikäisten kuntoutustyöryhmä Lapualla Kehittämistoiminnan prosessin kuvaus Nykykäytäntöjen kartoittaminen Swot analyysin avulla Nykykäytäntöjen kartoittaminen Swot analyysin
LisätiedotAnne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen
Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen Selvittää lasten perheiden ja terapeuttien välistä yhteistyötä ja arjen voimavaroja Tuleeko perhe kuulluksi ja huomioidaanko vanhempien mielipiteitä
LisätiedotAmmattiosaston nuorisovastaavan käsikirja
Ammattiosaston nuorisovastaavan käsikirja Ammattiosaston tehtävä ja tarkoitus 1. Koota palvelu- ja niitä lähellä olevilla aloilla työskenteleviä jäseniksi 2. Toimia palkka- ja työehtojen parantamiseksi
LisätiedotJaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt
Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 54 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): 5/9 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on. Reilu
LisätiedotJaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt
Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 60 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): Reilu 3/7 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on.
LisätiedotSEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli
SEISKALUOKKA Itsetuntemus ja sukupuoli Tavoite ja toteutus Tunnin tavoitteena on, että oppilaat pohtivat sukupuolen vaikutusta kykyjensä ja mielenkiinnon kohteidensa muotoutumisessa. Tarkastelun kohteena
LisätiedotPohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto
Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto NUORTEN KOULUTUKSEN VALMISTUVIEN OPISKELIJOIDEN PALAUTE kevät 2017 Vastausprosentti: 83,8 % I Työ, työnhaku ja työllistyminen Mikä seuraavista vaihtoehdoista kuvaa
LisätiedotTyönjaon merkitys fysioterapeutille
Työnjaon merkitys fysioterapeutille Tutkimus tutuksi tapaaminen 29.5.2015: Terveydenhuollon ammattien työnjaon johtamisen vaikutus työn mielekkyyteen ja tuottavuuteen Heli Kangas UEF // University of Eastern
LisätiedotKelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit
Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Asiantuntija- ja keskustelutilaisuus narkolepsialasten vanhemmille ja aikuispotilaille 4.2.2011 Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren,
LisätiedotDialogin missiona on parempi työelämä
VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla
Lisätiedotveta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot
Jag vill veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Tämä esite on tarkoitettu nuorille, joilla on suojatut henkilötiedot. Sen ovat laatineet yhdessä Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)
LisätiedotAMURI 2 Hoitajat Kanslia
AMURI 2 Hoitajat 044 7758 020 Kanslia 044 7758 019 TERVETULOA KUNTOUTUMAAN! Tammenlehväkeskuksen osasto AMURI 2 on 28-paikkainen kuntoutusosasto. Osa huoneista on kahden hengen ja osa yhden hengen huoneita.
LisätiedotMikä on ammatillinen tutkinto?
Mikä on ammatillinen tutkinto? Tässä oppaassa on kerrottu lyhyesti ja selkeästi, mitä ammatillinen tutkinto tarkoittaa. Kainuun ammattiopisto Opintie 3, 87100 Kajaani p. (08) 61 651 www.kao.fi Mikä on
LisätiedotSalvan kuntoutus FYSIOTERAPIA JA TOIMINTATERAPIA
Salvan kuntoutus FYSIOTERAPIA JA TOIMINTATERAPIA Anu Kannari Vs. vastaava fysioterapeutti 044 7213 355 Ilolankatu 6 24240 SALO www.salva.fi s FYSIOTERAPIA Tarjoamme ajanmukaiset tilat ja välineet kuntoutukseen
LisätiedotHUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT
HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT
LisätiedotPirkanmaan Erikoiskuntoutus Oy Itsenäisyydenkatu 2 33100 Tampere puh. 03-31260300
Kelan aivohalvauspotilaiden (65-75- vuotiaat) tehostetun kädenkäytön kuntoutuksen ja painokevennetyn kävelykuntoutuksen kehittämishanke vuosina 2008-2011 Pirkanmaan Erikoiskuntoutus Oy Itsenäisyydenkatu
LisätiedotEsityksemme sisältö ja tarkoitus:
Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Lyhyt esittely Vantaan Nuorten turvatalon sekä Vantaan kaupungin Viertolan vastaanottokodin toiminnasta. Osoittaa, että ennakoivaan, ennaltaehkäisevään lastensuojelutyöhön
LisätiedotVUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE
VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN
Lisätiedot