AMMATTINA TOIMINTATERAPEUTTI MIKSI TOIMINTATERAPIAA?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "AMMATTINA TOIMINTATERAPEUTTI MIKSI TOIMINTATERAPIAA?"

Transkriptio

1 AMMATTINA TOIMINTATERAPEUTTI MIKSI TOIMINTATERAPIAA?

2 AMMATTINA TOIMINTATERAPEUTTI Kannen kuva: Matti Snellman Ammattina toimintaterapeutti Akavan Erityisalojen ammattijulkaisu 1/2010 Osa tämän julkaisun aineistosta on julkaistu aikaisemmin Akavan Erityis alojen Yhteenveto-lehdessä. Akavan Erityisalat ry ja Suomen Toimintaterapeuttiliitto ry Toimitus Akavan Erityisalat Ulkoasu Vesa A. Junttila/Public Design Oy ISBN (nid.) ISBN (pdf) Painopaikka Libris Oy, Helsinki 2010 SISÄLTÖ MIKÄ TOIMINTATERAPEUTTI? Toimintaterapeutti on laillistettu kuntoutusalan ammattilainen. Toimintaterapeutteja koulutetaan seitsemässä ammattikorkeakoulussa. Toimintaterapeutit ovat järjestäytyneet Suomen Toimintaterapeuttiliittoon, joka on Akavan Erityisalojen jäsenyhdistys. 4 TOIMINTATERAPEUTIN PALKASSA EI SAA SÄÄSTÄÄ Toimintaterapeutti on koulutukseen ja työn vaativuuteen nähden alipalkattu ammatti. Toimintaterapeutin työ edellyttää korkean koulutuksen tuomaa osaamista, mutta palkkaus alittaa selkeästi kaikkien palkansaajien keskiansion. Toimintaterapeuteista alkaa olla jo pulaa. Mikäli palkkataso ei kohoa, ala kärsii jatkossa työvoimapulasta ja kansalaisten kuntoutuspalvelut vaarantuvat. 5 TOIMINTATERAPIAN PERUSTEHTÄVÄ Toimintaterapia on kuntoutusta, joka auttaa ihmistä osallistumaan omaan arkeensa toimintakyvyn ongelmista huolimatta. Toimintaterapia parantaa kansalaisten elämänlaatua. Toimintaterapian avulla yhteiskunta hyötyy taloudellisesti, sillä kuntoutuksen avulla voidaan vähentää muun muassa syrjäytymistä, laitosasumista, vajaakuntoisten työllistymistä ja esimerkiksi erityisluokkien tarvetta. 6 MONIPUOLINEN TOIMINTATERAPEUTTI Helsingin kaupungin terveyskeskuksessa työskentelevän toimintaterapeutti Päivi Aron haastattelu. 9 TOIMINTATERAPEUTTI AUTTAA SELVIÄMÄÄN ARJESTA HYKSin nuorisopsykiatrian poliklinikalla työskentelevän toimintaterapeutti Tuija Revon haastattelu. 12 ELÄMÄÄ PALAUTTAMASSA. MITÄ YHTEISTYÖKUMPPANI JA ASIAKAS AJATTELEVAT TOIMINTATERAPIASTA? Neurologi Mika Juhakosken ja käsivammansa vuoksi toimintaterapiaa saaneen Maiju Syrjäläisen haastattelu. 16 OTA YHTEYTTÄ! 9 12

3 MIKÄ TOIMINTATERAPEUTTI? Toimintaterapeutti on laillistettu kuntoutusalan ammattilainen. Toimintaterapeutin ammattinimike on Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valviran valvoma ja sitä voi käyttää vain tutkinnon suorittanut henkilö. Työttömyys ei ole alalle uhka, sillä vain kaksi prosenttia yhdistyksen työssäkäyvistä jäsenistä on työttömänä. Toimintaterapeuteista reilusti yli puolet työskentelee kuntasektorilla, lähinnä erikoissairaanhoidossa ja perusterveydenhuollossa. Kolmannes työskentelee erilaisissa järjestöissä, säätiöissä ja yrityksissä. Toimintaterapeuttikoulutus aloitettiin Suomessa vuonna Nykyisin seitsemästä ammattikorkeakoulusta valmistuu noin sata toimintaterapeuttia vuodessa. Vuonna 1965 perustettu Suomen Toimintaterapeuttiliitto, tuttavallisemmin TOI, on Akavan Erityisalojen vanhimpia jäsenyhdistyksiä. Ensimmäiset jäsenet olivat saaneet koulutuksensa ulkomailla, lähinnä Iso-Britanniassa. Nyt jäseniä on noin Jäseneksi hyväksytään vain Toimintaterapeuttien maailman - järjestön, WFOT:n, tutkintovaatimuksen mukaisen koulutuksen saaneet tai koulutuksessa olevat toimintaterapeutit. Kansainvälinen pätevyys takaa työnsaannin suomalaisille toimintaterapeuteille ulkomailla. TOI järjestää kahden vuoden välein valtakunnalliset täydennys- ja lisäkoulutuspäivät ja julkaisee Toimintaterapeutti-lehteä, joka ilmestyy 4 kertaa vuodessa. TOI valvoo työsuhteisten etuja yhdessä Akavan Erityisalojen lakimiesten ja asiamiesten kanssa. Koska työtehtävät ja työnantajat ovat monipuolistuneet, toimintaterapeutit tarvitsevat yhä enemmän yksilöllistä palkkaneuvontaa ja räätälöityjä työsopimuksia. Kunnat ja kuntayhtymät ulkoistavat terveys- ja sosiaalitoimen palveluja ja tämä näkyy myös toimintaterapiapalveluissa. Itsenäisten ammatinharjoittajien ja yrittäjien määrä on selvästi kasvussa. Leila Mäkelä toiminnanjohtaja Suomen Toimintaterapeuttiliitto AMMATTINA TOIMINTATERAPIA 3

4 TOIMINTATERAPEUTTI LUO HYVINVOINTIA, MUTTA ANSAITSISI ENEMMÄN Toimintaterapia palauttaa ihmisen toimintakyvyn ja luo hyvinvointia. Työ edellyttää korkean koulutuksen tuomaa osaamista. Ammatti on kuitenkin koulutukseen ja työn vaativuuteen nähden pahasti alipalkattu. Toimintaterapia parantaa kansalaisten elämänlaatua, sillä kuntoutus auttaa asiakasta osallistumaan omaan arkeensa toimintakyvyn ongelmista huolimatta. Toimintaterapia tuo myös taloudellista etua yhteiskunnalle, koska kuntoutuksen avulla voidaan vähentää muun muassa syrjäytymistä, laitosasumista, vajaakuntoisten työllistymistä ja esimerkiksi erityisluokkien tarvetta. Toimintaterapeutin asiantuntijuutta on ratkaista asiakkaan arjessa selviytymisen haasteita. Toimintaterapeutin asema ei ole kuitenkaan ole riittävän tunnustettu, ei ainakaan palkkauksellisesti. TOIMINTATERAPEUTIN TYÖ VAATII AKTIIVISUUTTA Toimintaterapeutti on vieläkin vähemmän tunnettu ammatti kuin perinteiset hoitoalan sosiaali- ja terveysalan ammatit.toimintaterapeutin on edelleen perusteltava muille omaa asiantuntemustaan ja tuotava toimintaterapian tuloksellisuutta esille. Toimintaterapeutin työssä on aktiivinen ote; sama aktiivisuus tulee ottaa käyttöön, kun perustellaan ammatin asemaa hoitotyössä ja koko yhteiskunnassa. Toimintaterapeutti on itsenäinen ja yksittäinen asiantuntija, joka on usein mukana moniammatillisessa hoitotiimissä. Rooli on haastava. Myös siinä on pystyttävä perustelemaan oma näkemys asiakkaan hoidosta ja tuotava esille toimintaterapian tuloksellisuus. Toimintaterapia on ennaltaehkäisevää ja kuntouttavaa työtä, joka on yhteiskunnalle edullista verrattuna korjaavaan hoitoon. Vaikutukset ovat mittavat sekä yksilölle että yhteiskunnalle. TOIMINTATERAPEUTIN PALKASSA EI SAA SÄÄSTÄÄ Toimintaterapeutin työssä vaaditaan korkeaa koulutusta. Työn vaativuus ja itsenäisyys edellyttävät nykyistä palkkatasoa korkeampaa palkkaa. Toimintaterapeutin palkkaus alittaa nykyisin selkeästi kaikkien palkansaajien keskiansion. Toimintaterapeuteista alkaa olla jo pulaa. Mikäli palkkataso ei kohoa, ala kärsii jatkossa työvoimapulasta ja kansalaisten kuntoutuspalvelut vaarantuvat. Tämä ei ole yksittäisen asiakkaan eikä yhteiskunnan edun mukaista. Jaakko Korpisaari kuntasektorin asiamies, Akavan Erityisalat 4 AMMATTINA TOIMINTATERAPIA

5 TOIMINTATERAPIAPALVELUT PALVELUN PERUSTEHTÄVÄ Toimintaterapia on kuntoutusta, joka auttaa ihmistä osallistumaan omaan arkeensa toimintakyvyn ongelmista huolimatta. Toimintaterapian tehtävä on tuottaa palveluja, joilla edistetään yksilön terveyttä ja yhteisön hyvinvointia. PALVELUN HYÖDYT KANSALAISILLE JA YHTEISKUNNALLE Kuntoutuksella voidaan vaikuttaa ennaltaehkäisevästi, ylläpitävästi tai edis - tävästi ihmisen toimintakykyyn. Kuntoutuksen avulla erityistä tukea vaativat ihmiset voivat käyttää normaalipalveluja ja esimerkiksi vanhukset pystyvät asumaan kotonaan pidempään. Kuntoutus parantaa elämänlaatua, mutta myös yhteiskunta hyötyy taloudellisesti, jos kuntoutuksen avulla voidaan vähentää esimerkiksi laitosasumista ja erityisluokkien tarvetta. AJAN HENKI Valitettavasti kunnissa säästetään kuntoutuspalveluissa ja ennaltaehkäisyssä, joilla syrjäytymisvaarassa olevia voitaisiin auttaa pysymään kiinni aktiivisessa elämässä. Nyt tehtävällä työllä pystyttäisiin välttämään isommat ongelmat myöhemmin. Erityistä huolta pitää kantaa pitkäaikaistyöttömistä ja nuorista. Tukipalveluihin tarvitaan myös toimintaterapeuttien osaamista. KORKEAKOULUTETUT AMMATTILAISET Toimintaterapeutti työskentelee erityistyöntekijänä moniammatillisessa tiimissä terapeuttisen toiminnan ja toimintakyvyn asiantuntijana. Korkeakoulutasoisella koulutuksella varmistetaan, että toimintaterapeuttinen osaaminen ja tietotaito ovat sillä tasolla, mitä yksilöllisessä ja asiakaslähtöisessä kuntoutuksessa tarvitaan. AMMATTILAISELLE AMMATTILAISEN PALKKA Moniammatillisessa tiimissä työskentelevän asiantuntijan palkan tulee olla vähintään suomalaisen keskiansion tasolla. Näin ei ole tällä hetkellä. Liian vähän: Toimintaterapeutin keskipalkka euroa/kk = 536 euroa vähemmän kuin palkansaajilla keskimäärin. *) *) Kokonaiskeskiansio ja sen ero kaikkien palkansaajien keskiansioon, joka euroa/kk. Lähde: Kunnallinen työmarkkinalaitos/tilastokeskus, lokakuun 2008 palkat. Nyt tarvitaan vertailevia laskelmia, paljonko maksaa syrjäytynyt nuori suhteessa ennaltaehkäisevään toimintaan ja varhaiseen puuttumiseen. Toiminnanjohtaja Leila Mäkelä, Suomen Toimintaterapeuttiliitto ry AMMATTINA TOIMINTATERAPIA 5

6 Päivi Aro esittelee yksin kertaisen näköistä veto laitetta, jonka avulla sukka sujautetaan jalkaan. KUVAT HEIKKI SAVOLAINEN 6 AMMATTINA TOIMINTATERAPIA

7 TOIMINTATERAPEUTIT Toimintaterapeutti kuntouttaa ihmisiä, joiden kyky selvitä jokapäiväisistä toimista on heikentynyt sairauden, vamman tai ikään - tymisen vuoksi. Tavoitteena on asiakkaan toiminta kyvyn ylläpitäminen tai parantaminen. Kuntoutus on tiimityötä, jossa eri alojen ammattilaiset puhaltavat yhteen hiileen. Toimintaterapeutin tehtävänä on auttaa asiakasta toimimaan mah - dollisimman hyvin kotona, koulussa tai työssä ja selviytymään omatoimisesti arjesta. Keskeinen menetelmä on toiminta, johon asiakas osallistuu, mutta toimintaterapeutti suunnittelee ja valmistaa asiakkaalleen myös arjessa pärjäämistä helpottavia apu - välineitä. Työ on monipuolista. Siihen mahtuu niin kirjallista raporttien laadintaa kuin luovaa ongelmanratkaisuakin. ERÄS TYÖPÄIVÄ Toimintaterapeutti Päivi Aro saapuu työpaikalleen Helsingin kaupungin terveyskeskuksen akuuttisairaalaan yhdeksään mennessä aamulla, juo kupin kahvia ja vaihtaa lyhyesti kuulumisia työkavereiden kanssa. Sen jälkeen hän istahtaa työpisteelleen ja tarkistaa, mitä illan ja yön aikana osastolla on tapahtunut ja millaisia viestejä hoitajat ovat hänelle jättäneet. Tietokoneen ääreltä Aro siirtyy 25 hengen akuuttiosastolle tekemään toimintakyvyn arviointia. Hän saattaa esimerkiksi seurata, miten omatoimisesti kuntoutuja selviytyy suihkussa. Osastolta Aro lähtee usein kotikäynnille yhdessä fysioterapeutin tai sosiaalityöntekijän sekä kuntoutujan kanssa. Hän arvioi ennen kotiuttamispäätöstä kuntoutujan toimintakykyä kotiympäristössä: Miten kuntoutuja selviäisi kotona sairaalasta paluunsa jälkeen, millaisia apuvälineitä hän mahdollisesti tarvitsee ja pitääkö kotiin tehdä muutostöitä. Kotikäynneillä kartoitetaan myös ulkopuolisen avun tarvetta. Työssäni on palkitsevinta se, kun huomaan että kuntoutuja pärjää kotona mahdollisimman itsenäisesti hänelle järjestetyn avun turvin. Monen iäkkään ihmisen toimintakyky palautuu tutussa ympäristössä huomattavasti paremmin kuin sairaalassa. Kotikäyntiin kuluu matkoineen pari tuntia. Siitä kirjoitetaan virallinen lausunto. Työhön kuuluvat myös hoitoneuvottelut ja kuntoutuskokoukset, jossa ovat paikalla toimintaterapeutin lisäksi lääkäri, fysioterapeutti, sosiaalityöntekijä ja kuntoutujan omat hoitajat. Työpäivään mahtuu myös pienapuvälinearviointeja ja yksilöllisten ns. yläraajaortoosien valmistamista. Osa toimintaterapeutin työpäivästä kuluu puhelimessa ja tietokoneella. Aro tekee kuukaudessa noin kotikäyntiä, jotka vaativat kaikki suunnittelua ja aikataulujen järjestelyä. Ennen kotiinlähtöä Aro soittaa kuntoutujien omaisille ja sopii heidän kanssaan asioista. Välillä hän tuuraa kollegoitaan päivystyksessä tai avopuolella. Myös ryhmien ohjaaminen on osa toimintaterapeutin työtä. AMMATTINA TOIMINTATERAPIA 7

8 RAKKAUDESTA TYÖHÖN Rovaniemeltä kotoisin oleva Päivi Aro opiskeli lukion jälkeen urheiluhierojaksi ja liikuntalää ketiedettä avoimessa korkeakoulussa. Suunnitelmissa siinsi työ liikunnan parissa Afrikassa, mutta äiti sai puhuttua tyttärensä ympäri ja tämä ryhtyi opiskelemaan toimintaterapiaa Helsingin ammattikorkeakoulussa päämääränään työ lasten ja nuorten parissa. Kotikäynnit kuuluvat Päivi Aron työhön. Käynneillä arvioidaan, miten kuntoutuja selviää koti oloissa. Toimintaterapiassa yhdistyvät ihmisen fyysi nen, psyykkinen ja sosiaalinen puoli sellaisella tavalla, josta pidän. Lasten ja nuorten psykiatria kiinnostaa minua, vaikka olenkin työskennellyt pääsääntöisesti aikuisten kanssa. Ensimmäinen vakituinen työpaik ka löytyi Pohjois-Pohjanmaalta yksityisestä kuntoutuskeskuksesta. Aro viihtyi työssä hyvin ja nautti työkavereiden seurasta, mutta sinkulle ei löytynyt iltaisin pieneltä paikkakunnalta mielekästä tekemistä, joten hän palasi Helsinkiin. Päivät ovat vaihtelevia ja kiireisiä. Olen tekemisissä inhimil listen asioiden kanssa päivittäin. Kukaan ei tee tätä työtä rahasta, sillä tätä ei jaksa ilman sisäistä liekkiä työhön, Aro vakuuttaa eikä kuulijalle jää epäselväksi, että hänessä se liekki roihuaa täysillä. OPPIMISEN JANO Nykyisen työnantajan palveluksessa Aro on ollut reilun vuoden verran, ja hänet vakinaistettiin huhtikuussa. Opin työssäni koko ajan uutta tekemisen kautta. Saan paljon apua ja vinkkejä kokeneilta kollegoilta. On myös hienoa, miten mielellään monet liiton jäsenet jakavat tietoa ja antavat käytännön neuvoja jäsensivuilla toimivan sähköisen keskustelufoorumin, TOINETin kautta. Haaveissa siintävät jatko-opinnot. Nälkä kasvaa syödessä. En aio vaihtaa ammattia, mutta haluan kehittyä ja oppia lisää kuntoutukseen liittyvistä asioista. Entä kaipaako Lapin tyttö takaisin pohjoisen aavoille tun - tureille? Olen siviilissä aika rauhaton sielu. Viihdyn lähellä lentokenttää, rautatieasemaa ja satamia, vähintään kolme ulkomaanmatkaa vuodessa tekevä Aro kertoo. Hän viihtyy etenkin historiallisissa kaupungeissa. Tänä vuonna Aro on kolunnut jo Berliinin ja Prahan. Marraskuussa on vuorossa Amsterdam. Päivi Aro pelasi nuorena aktiivisesti lentopalloa. Urheiluura katkesi, kun terveys petti, mutta Aro rakastaa kaikkea penkkiurheilua ja nauttii etenkin luonnossa liikkumisesta. Lentopalloilijana hän joutui useamman kerran leikkauspöydälle. Olen opetellut kahdesti kävelemään fysio terapeutin avulla, mutta toimintaterapiassa en ole koskaan ollut. Tiina Komi 8 AMMATTINA TOIMINTATERAPIA

9 Toimintaterapeutti auttaa selviämään arjesta Toimintaterapeutti tekee asioita nuorten kanssa. Yhdessä tekeminen on vuorovaikutuksen tukena tai sen syntymisen edellytys, Hyksin nuorisopsykiatrian Leppävaaran poliklinikan vastaava toimintaterapeutti Tuija Repo sanoo. VEIKKO SOMERPURO AMMATTINA TOIMINTATERAPIA 9

10 Jos Hyksin nuorisopsykiatrian Leppävaaran poliklinikan vastaava toimintaterapeutti Tuija Repo saisi hyvältä haltijattarelta kolme toivomusta, koulujen oppilashuoltoon saataisiin terveydenhoitajan ja psykologin rinnalle toimintaterapeutti. Meille tulee usein hoitoon sellaisia nuoria, joiden syrjäytyminen ja erilaiset vaikeudet ovat alun alkaen peräisin ala-asteella piiloon jääneistä oppimisvaikeuksista. Kun ongelmiin pystyttäisiin puuttumaan jo ennen kuin epäonnistumisen kierre syvenee koulun ulkopuolellakin, psykiatriseen hoitoonkaan ei olisi yhtä paljon tarvetta kuin nyt, Tuija Repo uskoo. Toimintaterapeuttien osaamista ei kannattaisi väheksyä myöskään nuorisotyön puolella. Siellä he pystyisivät luotaamaan syrjäytymisvaarassa olevia jo ennen ongelmien kasautumista. Toinen toive koskee resursseja. Yhtä nuorta kohden aikaa on turhan vähän. Jokaisen nuoren tilanne kartoitetaan ja hoidetaan huolella, mutta töitä osattaisiin tehdä vieläkin suunnitelmallisemmin ja yksilöllisemmin, jos aikaa olisi enemmän. Nuorissa on potentiaalia. Muutoksen mahdollisuutta pitää vaalia ja antaa sille kunnolla mahdollisuus. Kolmas hyvän haltijattaren toive palauttaisi toimintaterapian yliopisto-opinnoissa pääaineeksi. Tällä hetkellä toimintaterapeutiksi opiskellaan ammattikorkeakoulussa. Tuija Repo on itse opiskellut opintotason toimintaterapeutin tutkinnon ja jatkanut opintojaan Jyväskylän yliopiston liikunnan- ja terveystieteiden laitoksella. Yliopiston aineopinnot ovat ohjanneet tutkimustiedon pariin ja lisänneet ammatillista tietämystä ja myös kriittisyyttä. TYÖNKUVA NÄKYVÄKSI Vuonna 1992 toimintaterapeutiksi valmistunut Repo on aiemmalta koulutukseltaan mielisairaanhoitaja. Ennen nykyistä pestiään nuorisopsykiatriassa hän on tehnyt toimintaterapeutin työtä palovammayksikössä, sotavammasairaalassa neurogeriatrisilla osastoilla ja liikuntavammaisten sekä oppimis- ja kehityshäiriöisten lasten parissa. Laaja-alaisesta koulutuksesta ja työkokemuksesta on hyötyä nykyisessäkin työssä. Vastaavana toimintaterapeuttina Repo on 15 muun toimintaterapeutin ammatillinen esimies. Hänen työajastaan yli puolet menee hallinnollisten asioiden hoitoon ja loput potilastyöhön. Molemmat ovat töinä yhtä mieluisia. Minua kiinnostaa erityisesti toimintaterapeutin työnkuvan kehittäminen. Tavoitteena on, että voisimme lisätä tutkimuksellista otetta nuorisopsykiatrisessa työssä. Tutkimus toisi toimintaterapeutin työn näkyvämmäksi ja selkeyttäisi heidän asemaansa myös ammatillisesti. Toimintaterapeutin arkikokemus on usein nimittäin se, että kaikki hoitoalan toimijat eivät hahmota, mitä mahdollisuuksia toimintaterapialla olisi hoitoketjussa. Tuija Repo näkisi mieluusti, että toimintaterapian metodeja hyödynnettäisiin myös koulujen oppilashuollossa ja nuorisotyössä. Toimintaterapeutille potilaan sairaus tai vamma ei ole merkityksellistä, vaan se, miten konkreettinen arki ja potilaalle tärkeät asiat hoituvat. Me mietimme, miten voisi tehdä toisin, jos jokin asia ei luonnistu? Kuinka vaikkapa liikuntavammaisen lapsen leikkimistä voidaan helpottaa apuvälineillä tai auttaa häntä käymään itsenäisesti vessassa, Tuija Repo sanoo. TOIMINTATERAPEUTTI TULEE ARKEEN Nuoret tulevat Nuorisopsykiatrian poliklinikalle lääkärin tai esimerkiksi kouluterveydenhuollon lähetteellä. Lääkärin, toimintaterapeutin, psykologin, sosiaalityöntekijöiden, sairaanhoitajien, osastonhoitajan ja osastosihteerin tiimi ohjaa nuoret keskimäärin kahden kuukauden mittaiselle tutkimusjaksolle. Tutkimusjakson aikana nuori tapaa ongelmistaan riippuen lääkärin lisäksi esimerkiksi toimintaterapeutin 3 7 kertaa. Monilla on masennusta, koulunkäyntivaikeuksia, syömishäiriöitä tai käytöshäiriötä. Opettajakin voi olla huolis- 10 AMMATTINA TOIMINTATERAPIA

11 VEIKKO SOMERPURO saan nuoren vetäytyvästä käytöksestä tai nuori on syrjäytymisvaarassa, eikä oikein saa otetta mihinkään. Nuoren solmut voivat aueta jo tutkimusjakson aikana, ja nuori pärjää kodin tuen turvin. Toisinaan hoitoa jatketaan niin, että hän käy toimintaterapeutin luona vaikkapa muutamia kertoja viikossa. Vanhempien mukanaolo hoidossa on tärkeää. Toimintaterapeutti voi liikkua nuoren omassa ympäristössä. Teemme asioita yhdessä, käymme vaikka pelaamassa sulkapalloa. Toimintaterapian käytännöistä tietämättömän mielestä voi näyttää siltä, että toimintaterapeutti vain pelaa ja leipoo nuoren kanssa, mutta yhdessä tekemisen tavoite on hoidollinen, arjen hyvinvoinnin parantaminen. Leipominen voi olla nuorelle konkreettisen uuden taidon oppimista. Syömishäiriöinen pääsee puolestaan ylittämään ruokaan liittyvän psyykkisen esteen. Joku nuori voi kokea, ettei ole koskaan onnistunut missään ja saa pellillisestä pullia hienon kokemuksen. TIETO LISÄÄ YMMÄRRYSTÄ Sen verran selkäytimessä toimintaterapeutin ammattiidentiteetti on Tuija Revolla, että osaamista hyödynnetään myös kotona. Espoolainen perheenäiti pitää huolen, että lasten kirjoitusvälineet ovat hyvälaatuisia, eikä läksyjä tehdä huonossa asennossa. Tietämys lapsen kehityksestä tuo pidemmän pinnan. Ymmärrän, miksi lapsi kenties toimii irrationaalisesti, miksi jotkut asiat tuntuvat niin vaikeilta ja miksi lapset kiukuttelevat. En siis usko lasteni hirveästi kärsivän työstäni, Tuija Repo nauraa. Osa ammattitaitoa on myös se, ettei anna vaikeitakaan asioiden valua kotiin. Toimintaterapeutti ottaa kantaakseen osan nuorten asioista ja tarjoaa pärjäämiseen työkaluja. Terapiatyö on äärimmäisen antoisaa ja palkitsevaa. Vaikeitakin kokemuksia eläneet nuoret käyttäytyvät täällä yleensä todella hienosti, Tuija Repo sanoo. Leena Filpus AMMATTINA MUSEOALA 11

12 ASIAKKAAN SILMIN TEKSTI: LEENA FILPUS KUVAT: PAULA MYÖHÄNEN Elämää palauttamassa 12 AMMATTINA TOIMINTATERAPIA Toimintaterapeutin merkitys on CRPS-hermovaurion hoitotiimissä yhtä merkittävä kuin käsikirurgin, neurologi Mika Juhakoski Moision sairaalasta sanoo.

13 Neurologisia toimintahäiriöitä hoidetaan tehokkaimmin moni ammatillisen tiimin voimin. Toiminta terapeutti on kuntoutustiimissä käytännön kuntoutuksen asian tuntijana. Moision sairaalan neurologisen kuntoutusosaston neurologi Mika Juhakoski on syystäkin ylpeä aivoverenkierron häiriöiden hoitoyksiköstään. Etelä-Savon sairaanhoitopiirissä aivohalvauksen saaneilla on koko maan parhaimmat mahdollisuudet päästä oikeaan aikaan oikeanlaiseen hoitoon. Yli 40 prosenttia aivoinfarktin saaneista ohjataan siellä moniammatilliseen kuntoutukseen. Kaikille sairastuneille kuntoutus ei sovi, mutta kuntoutusarvioon on jokaisella sairastuneella oikeus. Mahdollisuudet kuntoutusarvioon ovat kuitenkin hyvin erilaiset eri puolilla maata. Etelä-Savon sairaanhoitopiirin tilanteesta pitää antaa kiitosta poliittisille päättäjille. He ovat ymmärtäneet työmme merkityksen, lähes koko lääkärinuransa vuodesta 1997 lähtien samassa sairaanhoitopiirissä työskennellyt Juhakoski sanoo. Neurologisessa aivoverenkierron häiriöiden hoitoyksikössä tiimiin kuuluu neurologin, neuropsykologin, sairaanhoitajan, sosiaalityöntekijän sekä fysio- ja puheterapeutin lisäksi myös toimintaterapeutti. Tämä on tiimityötä. Kukaan ei tiedä yksin, miten kuntoutus pitäisi hoitaa kunkin potilaan kohdalla. Lääkärin tehtävä on pitää Käypä hoito -suositukset ohjenuoranaan, mutta visioida joskus tavanomaista lennokkaammin. Toimintaterapeutti arvioi potilaan toimintakyvyn. Käytännön kuntouttajana hän on tärkeä linkki tiimin ja potilaan välissä, Juhakoski sanoo. Hyvällä toimintaterapeutilla on Juhakosken mielestä vahva teoreettinen pohja ja kykyä innovatiivisiin ratkaisuihin. Teorioiden vanki ei saa olla. Omat vahvat näkemykset ovat tärkeitä, mutta on silti kyettävä toimimaan tiimin konsensusnäkemyksen mukaan. Potilaan kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että koko hoitotiimi on hitsautunut yhteen ja sitoutunut työhönsä. Se edellyttää, että sama porukka saa tehdä töitä pitkään yhdessä. Parhaimmillaan moniammatillisessa yhteistyössä päästään flow-tilaan. Potilas ratkaisee, miten kuntoutus etenee, mutta toimintaterapeutti on innostaja ja tsemppaaja. KISA AIKAA VASTAAN Aivotutkimus etenee valtavin harppauksin. Kuntoutuskin on neurologian alalla jo nyt varsinaista high techiä, teoreettisesti ja teknisesti haastavaa erikoisosaamista. Tulevaisuudessa pystymme auttamaan aivovaurion saaneita esimerkiksi aivoihin sijoitetuilla elektrodeilla. Tulevaisuuden innovaatiotkaan eivät silti poista oikea - aikai sen kuntoutuksen tarvetta, sillä infarktin jälkeisen hoitoon ja kuntoutukseen pääsyn nopeus on toipumisen kannalta olennaista. Tapauksesta riippuen aikaikkuna on kolmesta tunnista kolmeen viikkoon. Sinä aikana aivojen kyky muovautua uudelleen on suurinta. Aiemmin luultiin, että on sama mitä tehdään, kunhan kuntoutetaan. Nyt tiedetään, että oikeanlainen kuntoutus on tärkeää, sillä aivojen tahtoa on vaikea muuttaa, jos hermoradat ehtivät muovautua väärin. Potilaan ongelmiin pitää päästä kiinni tuoreeltaan, Juhakoski sanoo. KIVUN HINTA Tämä koskee myös muita hermostollisia ongelmia, kuten esimerkiksi CRPS-oireyhtymää, kivulloista hermovauriota, joka saattaa syntyä esimerkiksi käteen vamman seurauksena. Oireyhtymässä kivun ja tuntomuutosten lisäksi tahdosta riippumattomaan hermostoon tulee toimintamuutoksia. Käden toimintakyvyn ongelmiin erikoistuneen toimintaterapeutin merkitys on CRPS-oireyhtymän hoitotiimissä yhtä merkittävä kuin käsikirurgin. Aivoissa on niin sanottuja peilisoluja. Niiden avulla aivoja voidaan huijata korjaamaan vääristynyttä kehonkuvaa, esimerkiksi uskomaan, että terveitä, toimivia käsiä on yhden sijaan kaksi. Toimintaterapeutin ohjaaman peiliterapian avulla kipuja oppii hallitsemaan ja vammautunut käsi saadaan parhaimmillaan jälleen toimintakuntoiseksi. Tässäkin moniammatilliseen kuntoutukseen pääsyn nopeus on tärkeää. Mitä varhaisemmassa vaiheessa kipuun päästään käsiksi, sitä pienemmällä todennäköisyydellä se kroonistuu, Juhakoski sanoo. Inhimillisen kärsimyksen arvoa on vaikea mitata rahassa, mutta kuntoutus näkyy kansakunnan tilinpidossa plusmerkkisenä jo vähäisempinä sairauseläkkeellä jäämisinä. Mitä pitempään ihmiset pystyvät asumaan kotonaan edes tuetusti laitos- hoidon sijaan, sitä edullisemmaksi se tulee yhteiskunnalle. AMMATTINA TOIMINTATERAPIA 13

14 Parhaimmillaan toiminta terapeutti on kanssakulkija ja innostaja, joka jaksaa tsempata silloin, kun omat voimat loppuvat, Maiju Syrjäläinen sanoo. TAKAISIN KOKONAISEKSI R istiinalaisen Maiju Syrjäläisen, 53, kaunisryhtisestä olemuksesta ei uskoisi, että vielä kaksi vuotta sitten hän kulki pahasti selkä kierossa. Syrjäläinen vammautui vuonna 2005 skootterionnettomuudessa, jonka jälkeen hänen työskentelykätensä jäi toimintakyvyttömäksi. Käsi kulki vain mukana ja sai koko kehon vääntymään oikealle. Kyynärpään luita oli koetettu saada ehjäksi useammalla leikkauksella, mutta tilanne ei kohentunut. Kovien kipujen syyksi diagnosoitiin hermovaurio CRPS 2, Complex Regional Pain Syndrome. Käteen ei aluksi kärsinyt koskea edes löysä hihansuu. Syrjäläinen sai kipupoliklinikalta hirmuisia lääkekoktaileja, jotka helpottivat oloa, mutta eivät parantaneet kivun syytä. Kipu hallitsi elämää. Käsi oli tulessa koko ajan ja valvotti. Pahimmillaan kivut olivat niin kovat, että jos joku olisi ehdottanut käden amputointia, olisin suostunut heti. Olin kokonaisvaltaisesti huonossa kunnossa. Vasen käteni oli surkastunut, Syrjäläinen sanoo. ENSIKOSKETUS TOIMINTATERAPIAAN Kolme vuotta onnettomuuden jälkeen mielenterveyskuntoutustyötä tehnyt Syrjäläinen oli jo jäämässä sairauseläkkeelle. Fysioterapiasta huolimatta selkäkin oli mennyt huonoon kuntoon väärän asennon vuoksi. Työterveyslääkäri antoi vielä lähetteen fysiatrian poliklinikalle. En ollut missään vaiheessa kuullut, että voisin käydä neurologisissa tutkimuksissa. Pääsin moniammatilliseen kuntoutuskartoitukseen ja toimintaterapeutin vastaanotolle. Se pelasti elämäni. Syrjäläinen on laskenut, että hänen kättään oli hoitanut siihen mennessä jo 16 lääkäriä, heistä 7 kirurgia. Toimintaterapeutti oli ensimmäinen, joka uskalsi koskea kipeään käteen. Lääkärit olivat hoitaneet kuvia katsomalla. Se oli mullistavaa. Jo ensimmäisellä tapaamiskerralla toimintaterapeutti kysyi asioita, joita kukaan ei ollut kysynyt aiemmin. Olin kokonainen, en pelkkä käsi. Terapeutti kartoitti, mihin kaikkeen vammani vaikuttaa. Hän kysyi esimerkiksi seksuaalisuudesta, ja että pystynkö halaamaan. Tai miltä tuntuu, kun ei voi pitää lapsenlastaan sylissä. TAVOITTEENA TOIMINTAKYKY Syrjäläinen alkoi käydä viikoittain toimintaterapiassa. Kuntoutuksen aluksi hänen arkiaskareitaan, kuten tiskaamista, videoitiin. Vasta nauhoituksia katsoessa hän huomasi itse, kuinka vinossa kulki. En pystynyt heti korjaamaan asentoa, mutta koetin muuttaa sitä normaaliksi edes ajatuksen tasolla. Myös peiliterapia oli tärkeä hoitomuoto. Siinä terveellä kädellä tehdyt harjoitukset näkyvät peilin kautta. Aivot käsittävät vaurioituneen käden liikkuvan ja vähitellen kipeä käsi alkaa huomaamatta tehdä samaa liikettä mukana. Mieheni rakensi minulle peiliterapialaatikon kotiin ja harjoittelin kolmesti päivässä. Karaisuhoidon avulla aloin vähitellen sietää, että käteen koskettiin. Sain myös apua rentoutumisesta. Näin kivut saatiin vähitellen hallintaan ja lääkkeitä voitiin vähentää. 14 AMMATTINA TOIMINTATERAPIA

15 Toimintaterapia antoi Maiju Syrjäläiselle mahdollisuuden uuteen elämään. Kuntoutuksen alussa asetettiin tavoitteeksi, että Syrjäläinen pystyisi selviytymään arjessa oikein työottein. Vasen käsi ei tulisi milloinkaan ennalleen, mutta kuntoutuksella toivottiin sen haittaavan oikeaa puolta mahdollisimman vähän. Vajaan puolen vuoden kuntoutuksen jälkeen Syrjäläinen oli jo niin hyvässä kunnossa, että meni työkokeiluun. Siinä vaiheessa todettiin, että yksikätisellä ei ollut paluuta vanhaan työhön. Nyt Syrjäläinen on opiskellut puolitoista vuotta Mik ke lin ammattikorkeakoulussa uuteen ammattiin sosio no miksi. ELÄMÄ OMIIN KÄSIIN Vaikka toimintaterapia on päättynyt, vasen käsi on jatkanut kuntoutumista. Teen peiliterapiaharjoituksia yhä viikoittain. Kipuja on yhä, mutta kipulääkkeitä on minimaalisesti verrattuna parin vuoden takaiseen. Vasen käsi on nyt hyvä apukäsi, olen jopa pystynyt ajamaan skootterilla, Syrjäläinen sanoo. Syrjäläinen uskoo, että toimintaterapia antoi hänelle elämässä uuden mahdollisuuden. Potilasta ei saa ulkoistaa omasta hoidostaan. Oli upeaa saada rinnalleen kanssakulkija, joka jaksoi motivoida ja uskoa voimavaroihini silloinkin, kun itsellä oli huonompi hetki. En osaa sanoin kuvailla, miten kiitollinen olen toimintaterapiasta. Kuinkahan hyvässä kunnossa Syrjäläinen olisi, jos oikeanlainen hoito olisi aloitettu heti onnettomuuden jälkeen, eikä vasta kolmen vuoden kuluttua kipujen kroonistuttua? Menneeseen on turha takertua. Toivottavasti kokemukseni auttavat muita pääsemään oikeaan hoitoon nopeammin. Asiani ovat nyt todella hyvin, minulla on paljon suunnitelmia. Ehkä osaan myös tulevassa työssäni kannustaa muita paremmin, kun tiedän minkälaisen avun olen itse saanut. AMMATTINA TOIMINTATERAPIA 15

16 LISÄTIETOJA Kuntasektorin asiamies Jaakko Korpisaari Akavan Erityisalat ry p Toiminnanjohtaja Leila Mäkelä Suomen Toimintaterapeutti liitto ry p

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 Lähihoitajan tutkinto, suuntautuminen kuntoutukseen Kyky itsenäiseen ja aktiiviseen työskentelyyn Omaa hyvät

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA Kotka 29.9.2015 Anni Pentti Ikäihmisten kuntoutus = Geriatrinen kuntoutus Laaja-alaista, kokonaisvaltaista kuntoutusta Ymmärretään ihmisen normaali ikääntyminen

Lisätiedot

ELÄMÄÄ AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖN JÄLKEEN

ELÄMÄÄ AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖN JÄLKEEN ELÄMÄÄ AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖN JÄLKEEN OMAISYHTEISTYÖN SEMINAARI JOENSUU 30.1.2013 Helvi Janhunen, Projektipäällikkö Etelä-Savon Sairaanhoitopiiri Altti-projekti AIVOHALVAUS - tiedä, tunnista, kuntoudu

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta projektijohtaja Jorma Teittinen, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, Palvelurakenneselvityksen loppuseminaari,

Lisätiedot

MALMIN TERVEYDENHUOLTOALUE KY

MALMIN TERVEYDENHUOLTOALUE KY MALMIN TERVEYDENHUOLTOALUE KY PSYKIATRIA: Mielenterveystoimisto; aikuistenlasten ja nuorten vastaanotto, syömishäiriöpoliklinikka, sivuvastaanotto Uudessakaarlepyyssä Päiväosasto ja yöpymismoduli Psykiatrinen

Lisätiedot

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa. 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa. 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kotikuntoutus (EKSOTE)

Lisätiedot

Hoitajan urapolku. Sairaanhoitaja Noora, 28v. Allergia- ja astmahoitaja. Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v. Vastaava hoitaja Kristiina, 42v

Hoitajan urapolku. Sairaanhoitaja Noora, 28v. Allergia- ja astmahoitaja. Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v. Vastaava hoitaja Kristiina, 42v Sairaanhoitajaopiskelija Terhi, 21v Sairaanhoitaja Noora, 28v Allergia- ja astmahoitaja Kirsi, 34v Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v Vastaava hoitaja Kristiina, 42v Laatupäällikkö Teija, 50v Yksikönjohtaja

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 14 LAUSUNTO TOIVOMUSPONNESTA LASTEN OPPIMISVAIKEUKSIEN VARHAISESTA TUNNISTAMISESTA JA TUKI- JA KUNTOUTUSPALVELUJEN JÄRJESTÄMISESTÄ Terke 2009-2636 Esityslistan asia

Lisätiedot

CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN KUNTOUTUSSUUNNITELMIEN KEHITTÄMINEN

CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN KUNTOUTUSSUUNNITELMIEN KEHITTÄMINEN CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN KUNTOUTUSSUUNNITELMIEN KEHITTÄMINEN CP-vammaisten aikuisten kuntoutusprosessi ja toimintakäytäntö Heidi Huttunen 22.9.2010 Invalidiliitto ry " Suomen CP-liitto ry 1 KUNTOUTUKSEN

Lisätiedot

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014 Kelan työhönvalmennus Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014 Kela tukee työllistymisessä ja opiskelussa Ammatillinen kuntoutusselvitys (2015) Työkokeilu (2015)

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti Kuntoutumisen tukeminen Sivu 1(10) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja: tunnistaa

Lisätiedot

PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA

PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA Kunnalla on terveydenhuoltolain (L1326/2010:29 ) mukainen velvollisuus järjestää potilaan sairaanhoitoon liittyvä lääkinnällinen kuntoutus. Lääkinnälliseen

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 26.5.15

Anna-Maija Koivusalo 26.5.15 Anna-Maija Koivusalo 26.5.15 Kivuton sairaala projekti vuonna 214 Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin yhdeksännen kerran syksyllä 214 pääosin Euroopan kipuviikolla (viikko 42). Mukana

Lisätiedot

Seinäjoen terveyskeskus etsii terveydenhuollon osaajia. Oletko se sinä?

Seinäjoen terveyskeskus etsii terveydenhuollon osaajia. Oletko se sinä? Seinäjoen terveyskeskus etsii terveydenhuollon osaajia Oletko se sinä? Meillä on töitä! Hyvä terveydenhuollon ammattilainen, me haluaisimme juuri sinut töihin osaavaan joukkoomme Seinäjoen terveyskeskukseen.

Lisätiedot

Jatko-opintoja psykologiasta kiinnostuneille

Jatko-opintoja psykologiasta kiinnostuneille Jatko-opintoja psykologiasta kiinnostuneille Opiskeluvaihtoehtoja yliopistossa (n.5v.) ja ammattikorkeakoulussa (n. 3,5v.) Yliopistossa keskitytään enemmän teoriaan, amk:ssa käytäntöön mm. erilaisten työelämäprojektien

Lisätiedot

Kuntouttava työote Rovaniemellä

Kuntouttava työote Rovaniemellä Kuntouttava työote Rovaniemellä Kuntoutumista edistäviä elementtejä Moniammatillinen tiimityöskentely Koko henkilöstö on sitoutunut moniammatilliseen, tavoitteelliseen toimintamalliin Ikäihmisen kuntoutumismahdollisuus

Lisätiedot

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 19.9.2013 Pirjo Nevalainen

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 19.9.2013 Pirjo Nevalainen VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi 19.9.2013 Pirjo Nevalainen Mitä Oulu Virta-hankkeessa tehtiin Hankkeen aikana kehitettiin moniportainen toimintamalli työttömien työ- ja toimintakyvyn

Lisätiedot

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa.

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa. 1 Sosiaali- ja terveysalan tutkintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille OSAAMISEN TUNNISTAMINEN LÄHIHOITAJAN AMMATTITAITO - perustuu Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja 2010 ammatillisen

Lisätiedot

Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008

Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008 Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008 EPSHP/aikuispsykiatria TUKE 1242 Projektityöntekijänä Tiina Leppinen Psyk. sh., NLP-Master, Kuntoutuksen ohjaaja amk Hankkeen taustaa Nuorten aikuisten

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ KUNTOUTUMISEN TUKEMISEN TUTKINNON OSASSA / NÄYTÖN

Lisätiedot

PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa

PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa Jukka Puustinen Oyl, neurologi Kuntoutustutkimusyksikkö, PHSOTEY KTY Kuntoutustutkimus Puheterapia Neuropsykologinen kuntoutus Vammaispoliklinikka

Lisätiedot

Pirkanmaan Erikoiskuntoutus Oy Itsenäisyydenkatu 2 33100 Tampere puh. 03-31260300

Pirkanmaan Erikoiskuntoutus Oy Itsenäisyydenkatu 2 33100 Tampere puh. 03-31260300 Kelan aivohalvauspotilaiden (65-75- vuotiaat) tehostetun kädenkäytön kuntoutuksen ja painokevennetyn kävelykuntoutuksen kehittämishanke vuosina 2008-2011 Pirkanmaan Erikoiskuntoutus Oy Itsenäisyydenkatu

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja

Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Lääkärin rooli toimintakykyä tukevan ja edistävän työn korostamisessa Kunnon Hoitaja koulutus kaipaa tuekseen laajan organisaation tuen

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 2.3.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 2.3.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2010 1 59 LAUSUNTO KAHDESTA VANHUSTEN KUNTOUTUSPALVELUJEN KOKONAISUUTTA KOSKEVASTA TOIVOMUSPONNESTA Terke 2009-2185 Esityslistan asia TJA/15 TJA Terveyslautakunta päätti

Lisätiedot

Työpaikkavalmentaja koulutusmateriaali. LIITE 1.1 Mikä työpaikkavalmentaja

Työpaikkavalmentaja koulutusmateriaali. LIITE 1.1 Mikä työpaikkavalmentaja Työpaikkavalmentaja koulutusmateriaali LIITE 1.1 Mikä työpaikkavalmentaja Mikä on työpaikkavalmentaja? Sirpa Paukkeri-Reyes, Silta työhön projekti (STM) 2014 Työpaikkavalmentaja? Kun työpaikalle tulee

Lisätiedot

Depression tuloksekas vuorovaikutuksellinen hoito ja ongelmien ennaltaehkäisy työterveyshuollossa Mehiläisen toimintamalli

Depression tuloksekas vuorovaikutuksellinen hoito ja ongelmien ennaltaehkäisy työterveyshuollossa Mehiläisen toimintamalli Depression tuloksekas vuorovaikutuksellinen hoito ja ongelmien ennaltaehkäisy työterveyshuollossa Mehiläisen toimintamalli Aku Kopakkala johtava psykologi Masennus on sairaus, joka tappaa aivosoluja -

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen

Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen Selvittää lasten perheiden ja terapeuttien välistä yhteistyötä ja arjen voimavaroja Tuleeko perhe kuulluksi ja huomioidaanko vanhempien mielipiteitä

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

EDURO-SÄÄTIÖN NUORTEN PALVELUT JA NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS. 6.10.2015 Tanja Raappana

EDURO-SÄÄTIÖN NUORTEN PALVELUT JA NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS. 6.10.2015 Tanja Raappana EDURO-SÄÄTIÖN NUORTEN PALVELUT JA NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS 6.10.2015 Tanja Raappana Eduro-säätiö Toiminnan ohjaus Työ- ja toimintakyvynarvionninp alvelut Kuntoutuksen palvelut Osaamisen vahvistamisen

Lisätiedot

MS liitto 17.1.2013. Arja Toivomäki, avokuntoutuspäällikkö, Avokuntoutus Aksoni. MS liiton kuntoutuspalvelut. Maskun neurologinen kuntoutuskeskus

MS liitto 17.1.2013. Arja Toivomäki, avokuntoutuspäällikkö, Avokuntoutus Aksoni. MS liiton kuntoutuspalvelut. Maskun neurologinen kuntoutuskeskus MS liiton kuntoutuspalvelut Arja Toivomäki, avokuntoutuspäällikkö, Avokuntoutus Aksoni MS liiton kuntoutuspalvelut Maskun neurologinen kuntoutuskeskus Avokuntoutus Aksoni Valtakunnallinen laitoskuntoutus

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella?

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Perusterveydenhuollon kuntoutussuunnitelman perusteet ja kuntoutussuunnitelmaopas Koulutuspäivä 17.9.2010 Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Miia Palo Ylilääkäri, avovastaanottotoiminta, Rovaniemen kaupunki

Lisätiedot

Aikuisten reuman kuntouttava hoito Kruunupuistossa, esitys Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus yhteistyökokouksissa johtava ylilääkäri Matti

Aikuisten reuman kuntouttava hoito Kruunupuistossa, esitys Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus yhteistyökokouksissa johtava ylilääkäri Matti Aikuisten reuman kuntouttava hoito Kruunupuistossa, esitys Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus yhteistyökokouksissa johtava ylilääkäri Matti Nykänen Kruunupuisto Punkaharjun kuntoutuskeskus toimii Duodecim-seuran

Lisätiedot

Psykiatrisen potilaan fyysisen hyvinvoinnin edistäminen Kellokosken sairaalalla ja Hyvinkään sairaanhoitoalueenpoliklinikoilla

Psykiatrisen potilaan fyysisen hyvinvoinnin edistäminen Kellokosken sairaalalla ja Hyvinkään sairaanhoitoalueenpoliklinikoilla Psykiatrisen potilaan fyysisen hyvinvoinnin edistäminen Kellokosken sairaalalla ja Hyvinkään sairaanhoitoalueenpoliklinikoilla liikunnanohjaaja, Miska Arminen lääkäri, Saana Eskelinen mielenterveyshoitaja,

Lisätiedot

Kokonaisvaltaiseen työ- ja toimintakyvyn arviointiin perehdyttävä koulutus yleislääketieteeseen erikoistuville terveyskeskuslääkäreille

Kokonaisvaltaiseen työ- ja toimintakyvyn arviointiin perehdyttävä koulutus yleislääketieteeseen erikoistuville terveyskeskuslääkäreille Kokonaisvaltaiseen työ- toimintakyvyn arviointiin perehdyttävä koulutus yleislääketieteeseen erikoistuville terveyskeskuslääkäreille Timo H Pehkonen ll, fysiatrian erikoislääkäri ylilääkäri, KUntoutuspalvelut/Oulun

Lisätiedot

Pia Vähäkangas Katriina Niemelä Anja Noro

Pia Vähäkangas Katriina Niemelä Anja Noro Lähijohtaja toiminnan kehittäjänä ja hoidon laadun turvaajana IKÄIHMISEN KUNTOUTUMISTA EDISTÄVÄN TOIMINNAN JOHTAMINEN koti- ja ympärivuorokautisessa hoidossa Pia Vähäkangas Katriina Niemelä Anja Noro Kirjan

Lisätiedot

Yhteistyö nuorisopsykiatrian kanssa Eksoten alueella. nuorisopsykiatrian

Yhteistyö nuorisopsykiatrian kanssa Eksoten alueella. nuorisopsykiatrian Yhteistyö nuorisopsykiatrian kanssa Eksoten alueella Riitta Aalto psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislää ääkäri, psykoterapeutti 5.10.2012 Nuorisopsykiatrian yksikkö nyt Sihti 13-23v max 5 käyntik

Lisätiedot

Millainen on minun liikuntapolkuni? NEUROLIIKKUJA PAIKALLISTASOLLA

Millainen on minun liikuntapolkuni? NEUROLIIKKUJA PAIKALLISTASOLLA Millainen on minun liikuntapolkuni? NEUROLIIKKUJA PAIKALLISTASOLLA Konsultointi- ja kehittämisprojekti 2013 2015 Liikunta kuuluu kaikille myös neurologista sairautta sairastavalle Liikunnan on todettu

Lisätiedot

Jonnan tarina. Keväällä 2007

Jonnan tarina. Keväällä 2007 Sairastui syömishäiriöön 19-vuotiaana, 2006 Hoitosuhde kotikaupunkinsa nuorisopsykiatriseen poliklinikkaan jo ennen syömishäiriötä ahdistuksen takia Nyt 26-vuotias - Nuorisopsykiatrian poliklinikalla syömishäiriötä

Lisätiedot

Kuntouttavan hoitotyön vahvistaminen ja tarkoituksellisen arjen luominen Kivelän monipuolisessa palvelukeskuksessa

Kuntouttavan hoitotyön vahvistaminen ja tarkoituksellisen arjen luominen Kivelän monipuolisessa palvelukeskuksessa Kuntouttavan hoitotyön vahvistaminen ja tarkoituksellisen arjen luominen Kivelän monipuolisessa palvelukeskuksessa Sisältö Kivelän monipuolinen palvelukeskus Kuntouttavan hoitotyön vahvistaminen Tarkoituksellisen

Lisätiedot

Mika Vuori. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen

Mika Vuori. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen Mika Vuori Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen KKI-päivät/ Laatua liikunnan palveluketjuun 18.3.2015 Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen ydinprosessin palvelutilaukset (Tilinpäätösennuste 2014) ennaltaehkäisevät

Lisätiedot

TOIMINTA OSASTOILLA ENNEN TURO-PROJEKTIA

TOIMINTA OSASTOILLA ENNEN TURO-PROJEKTIA TURO-PROJEKTI TOIMINTA OSASTOILLA ENNEN TURO-PROJEKTIA Potilaita hoidettiin enemmän/ pidempään vuoteessa. Tehtiin enemmän potilaan puolesta asioita. Apuvälineitä oli jonkin verran, mutta Niitä ei osattu

Lisätiedot

Sädehoitoon tulevalle

Sädehoitoon tulevalle Sädehoitoon tulevalle Satakunnan sairaanhoitopiiri Sädehoitoyksikkö Päivitys 10//2015 Päivittäjä MM, mi Tämä opas on selkokielinen. Saat siitä tietoa helposti ja nopeasti. Ohjeen laatinut: Satakunnan sairaanhoitopiiri,

Lisätiedot

INFO. Varautuminen1.1.2016 voimaantulevaan. lääkinnällisen kuntoutuksen lainmuutokseen

INFO. Varautuminen1.1.2016 voimaantulevaan. lääkinnällisen kuntoutuksen lainmuutokseen INFO Varautuminen1.1.2016 voimaantulevaan vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen lainmuutokseen Kehittämispäällikkö Juhani Rinne Lakimies Lyyti Harju Pääsuunnittelija Riikka Peltonen Asiantuntijalääkäri

Lisätiedot

Kyl määki yhres koto Ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen 22.9.2014 Hannu Heikkilä Ylilääkäri, Fysiatria ja

Kyl määki yhres koto Ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen 22.9.2014 Hannu Heikkilä Ylilääkäri, Fysiatria ja Kyl määki yhres koto Ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen 22.9.2014 Hannu Heikkilä Ylilääkäri, Fysiatria ja Kuntoutus SATSHP Monialainen kuntoutusselvitys teemat Kuntoutusosaamiseen

Lisätiedot

Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma (Hensu) Ja täydentävä aineisto näyttötutkinnoissa

Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma (Hensu) Ja täydentävä aineisto näyttötutkinnoissa Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma (Hensu) Ja täydentävä aineisto näyttötutkinnoissa 1 Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma / Hensu Tutkinnon osan suorittaja kuvaa etukäteen,

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09

Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09 MAHIS TYÖHÖN Kiinni työelämässä -seminaari Työllistymisen tuet ja palvelut Sari Honkonen ja Arja Pitkänen 11.11.09 1 TYÖLLISTYMISTÄ EDELTÄVÄT PALVELUT Työssäoppiminen on oppilaitoksen järjestämää työpaikalla

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1 ASIAKKAAKSI TULEMINEN Päivätoimintaan tullaan palvelutarpeenarvioinnin kautta, jolloin kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan selviytyminen päivittäiseistä

Lisätiedot

Moniammatillinen kipuselvitys

Moniammatillinen kipuselvitys Moniammatillinen kipuselvitys 1 Tutkimus- ja kuntoutuspalvelut Kuntoutus suunnitellaan yksilöllisesti Kuntoutuksen tavoite on parantaa oireen- ja elämänhallintaa. Tavoitteet määritellään yhteistyössä kuntoutujan

Lisätiedot

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Selvitys 1 (5) Sosiaali- ja terveyskeskus Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana Toiminnan taustaa ja käsitteen määrittelyä: Mielenterveyskuntoutuja tarkoittaa

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä, Järviseudun sairaalan toimipisteessä on kaksi psykiatrista

Lisätiedot

VEIJOLLA ON LASTENREUMA

VEIJOLLA ON LASTENREUMA VEIJOLLA ON LASTENREUMA T ässä on Veijo ja hänen äitinsä. Veijo on 4-vuotias, tavallinen poika. Veijo sairastaa lastenreumaa. Lastenreuma tarkoittaa sitä, että nivelet ovat kipeät ja tulehtuneet. Nivelet

Lisätiedot

Nuorten tukeminen on Kelan strateginen painopiste. Liisa Hyssälä Pääjohtaja Kela

Nuorten tukeminen on Kelan strateginen painopiste. Liisa Hyssälä Pääjohtaja Kela Nuorten tukeminen on Kelan strateginen painopiste Liisa Hyssälä Pääjohtaja Kela Kelan rooli nuorisotakuun toimeenpanossa Sidosryhmien (ELY-keskukset, TE-toimistot, kunnat) ja Kelan vakuutuspiirien odotukset

Lisätiedot

Kiljavan Sairaala - Toimintakykyä kuntoutuksella

Kiljavan Sairaala - Toimintakykyä kuntoutuksella Kiljavan Sairaala - Toimintakykyä kuntoutuksella Kiljavan Sairaala Alueellinen kuntoutussairaala Sijaitsee Nurmijärvellä Sisältönä vaativa moniammatillinen kuntoutus ja hoito Tavoitteena kuntouttaa potilaat

Lisätiedot

FYSIOTERAPIA JA TOIMINTA

FYSIOTERAPIA JA TOIMINTA 2015 SALVAN KUNTOUTUS FYSIOTERAPIA JA TOIMINTATERAPIA Ilo liikkua! Uudelleen toimintaan! Tervetuloa fysioterapiaan ja toimintaterapiaan Ilolansaloon! SALVAN FYSIOTERAPIA ILOLA Palvelukeskus Ilolansalo

Lisätiedot

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kuntoutus Kartanonväessä Hyvään hoitoon kuuluu aina kuntoutus Huonokuntoisellakin avuttomalla vanhuksella

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

GERONOMI (AMK) Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto. Kokonaisvaltaisesti ikääntyvän tukena. Laaja-alaisen vanhustyön osaaja

GERONOMI (AMK) Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto. Kokonaisvaltaisesti ikääntyvän tukena. Laaja-alaisen vanhustyön osaaja GERONOMI (AMK) Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto Kokonaisvaltaisesti ikääntyvän tukena Laaja-alaisen vanhustyön osaaja Suomen Geronomiliitto ry:n tavoitteet ja tehtävät Vahvistamme geronomien

Lisätiedot

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Asiantuntija- ja keskustelutilaisuus narkolepsialasten vanhemmille ja aikuispotilaille 4.2.2011 Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren,

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA

RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA Versio 13.0 Käytetään kaikkien akuuttiin aivohalvaukseen 1.1.2013 tai sen jälkeen sairastuneiden rekisteröintiin. RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA Nämä tiedot täyttää aivohalvausosaston hoitohenkilöstö

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2013

Lisätiedot

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012 Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012 Hankkeen tarve Idea hankkeeseen lähti yrittäjäjärjestöiltä -hanke Huoli yksinyrittäjien ja mikroyritysten henkilöstön jaksamisesta ja toimintaedellytysten turvaamisesta

Lisätiedot

Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta. 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja

Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta. 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja 1 SAP-SAS, mitä se on? SAP (Selvitys, Arviointi, Palveluohjaus)

Lisätiedot

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ennaltaehkäisevä kuntoutus toimintakyvyn hiipuessa Akuuttiin sairastumiseen liittyvä kuntoutus OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TIEDONKULKU RAKENTEET Riskitekijöiden

Lisätiedot

PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI

PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI Asiakasohjauspäällikkö Kaisa Taimi Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen/ Tilaajaryhmä/ Tampereen kaupunki LAKI IKÄÄNTYNEEN VÄESTÖN TOIMINTAKYVYN TUKEMISESTA SEKÄ

Lisätiedot

VYYHTI. Kehittämistoiminnan prosessin kuvaus. Nykykäytäntöjen kartoittaminen Swot analyysin avulla

VYYHTI. Kehittämistoiminnan prosessin kuvaus. Nykykäytäntöjen kartoittaminen Swot analyysin avulla VYYHTI alle kouluikäisten ja alakouluikäisten kuntoutustyöryhmä Lapualla Kehittämistoiminnan prosessin kuvaus Nykykäytäntöjen kartoittaminen Swot analyysin avulla Nykykäytäntöjen kartoittaminen Swot analyysin

Lisätiedot

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KANSANELÄKELAITOS Terveysosasto Kuntoutusryhmä KELAN AVO JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KUNTOUTUSTARVESELVITYKSEN PALVELULINJA Voimassa 1.1.2011 alkaen SISÄLLYS Sivu I YLEISET PERIAATTEET Kuntoutustarveselvitys...1

Lisätiedot

TYÖUUPUNEEN KUNTOUTUS KANNATTAA 8.5.2014. Kuntoutuserikoislääkäri Virpi Vartiainen Psykofyysisen fysioterapian fysioterapeutti Tiina Salo

TYÖUUPUNEEN KUNTOUTUS KANNATTAA 8.5.2014. Kuntoutuserikoislääkäri Virpi Vartiainen Psykofyysisen fysioterapian fysioterapeutti Tiina Salo TYÖUUPUNEEN KUNTOUTUS KANNATTAA 8.5.2014 Kuntoutuserikoislääkäri Virpi Vartiainen Psykofyysisen fysioterapian fysioterapeutti Tiina Salo Mistä on työuupuneiden kuntoutuksessa kysymys? Kenelle sopii? Miten

Lisätiedot

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa Sivistystoimi Sisällysluettelo Oppilashuolto lapsen koulunkäyntiä tukemassa... 3 Koulukuraattoreiden ja koulupsykologien tarjoama tuki... 4 Koulukuraattori...

Lisätiedot

KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA. Varhainen havaitseminen ja tukeminen

KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA. Varhainen havaitseminen ja tukeminen KUNTOUTUSOHJAAJA OMAISHOITOPERHEEN TUKENA Varhainen havaitseminen ja tukeminen Ihminen tarvitsee toista» Mutta me pohojalaaset... OMAISHOIDON TUKEMISEN ALKUTAIVAL v. 2009 alkoi "Yhdessä tehden- Ajoissa

Lisätiedot

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ?

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? THM M Mustajoki Sairaanhoitajan käsikirjan päätoimittaja - MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? M Mustajoki 290506 1 Miksi? Kaikilla potilas(!) ja sairaanhoitaja - sama tieto Perustelut

Lisätiedot

Kotiutuksessa huomioitavia asioita

Kotiutuksessa huomioitavia asioita Kotiutuksessa huomioitavia asioita Sujuvampaa hoitoa lonkkamurtumapotilaalle 4.2.2015 Maarit Virtanen Turun kaupunki Hyvinvointitoimiala Akuutti ortopedinen kuntoutusosasto Onnistunut kotiutus Onnistuneet

Lisätiedot

KRIISIPALVELUT. Keski-Suomen vammaispalvelusäätiö

KRIISIPALVELUT. Keski-Suomen vammaispalvelusäätiö KRIISIPALVELUT Keski-Suomen vammaispalvelusäätiö Theresa Sinkkonen 28.3.2012 KESKI-SUOMEN VAMMAISPALVELUSÄÄTIÖN KRIISIPALVELU Kriisipalvelu on tarkoitettu henkilölle, joka tarvitsee välitöntä ympärivuorokautisesti

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2011 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 1.3.2011

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2011 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 1.3.2011 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2011 1 73 8.2.2011 pöydälle pantu asia LAUSUNTO ALOITTEESTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSTA KOTIUTETTAVIEN JATKOHOIDON JÄRJESTÄMISESTÄ Terke 2010-3092 Esityslistan asia TJA/8 TJA

Lisätiedot

HYVINVOINTIA JA ELÄMÄNLAATUA ORTON. - Ihminen on luotu liikkumaan - Anne Ranta, kuntoutuspäällikkö Kirsi Tolvanen, palvelupäällikkö

HYVINVOINTIA JA ELÄMÄNLAATUA ORTON. - Ihminen on luotu liikkumaan - Anne Ranta, kuntoutuspäällikkö Kirsi Tolvanen, palvelupäällikkö HYVINVOINTIA JA ELÄMÄNLAATUA ORTON - Ihminen on luotu liikkumaan - Anne Ranta, kuntoutuspäällikkö Kirsi Tolvanen, palvelupäällikkö Hyvinvoinnin huippuosaaja Suomalainen terveyden ja hyvinvoinnin ainutlaatuinen

Lisätiedot

Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana. 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke

Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana. 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke asiakastapaaminen kestää ehkä 30-60 min x 2/ vuosi // miten

Lisätiedot

Miten hoidon onnistumista mitataan? Syömishäiriöpäivät 2015. Marjo Sandvik Psykiatrinen sairaanhoitaja Toiminnanjohtaja Syömishäiriöklinikka

Miten hoidon onnistumista mitataan? Syömishäiriöpäivät 2015. Marjo Sandvik Psykiatrinen sairaanhoitaja Toiminnanjohtaja Syömishäiriöklinikka Miten hoidon onnistumista mitataan? Syömishäiriöpäivät 2015 Marjo Sandvik Psykiatrinen sairaanhoitaja Toiminnanjohtaja Syömishäiriöklinikka Hoitosuunnitelma Hoidon aloituksessa tapahtunut moniammatillinen

Lisätiedot

Kelan tukema ja järjestämä työikäisten kuntoutus. Marja-Liisa Kauhanen Ylilääkäri

Kelan tukema ja järjestämä työikäisten kuntoutus. Marja-Liisa Kauhanen Ylilääkäri Kelan tukema ja järjestämä työikäisten kuntoutus Marja-Liisa Kauhanen Ylilääkäri Yleistä Kelan työikäisten kuntoutuksesta Kuntoutukseen hakeutuminen Hoitavan lääkärin laatima B-lausunto tai vastaava, jossa

Lisätiedot

Sisällys LUKIJALLE... 11. PERHEHOITO ENNEN JA NYT... 15 Jari Ketola Hoidon historiaa...15

Sisällys LUKIJALLE... 11. PERHEHOITO ENNEN JA NYT... 15 Jari Ketola Hoidon historiaa...15 Sisällys LUKIJALLE... 11 PERHEHOITO ENNEN JA NYT... 15 Jari Ketola Hoidon historiaa...15 Elätehoito, ruotuhoito ja vaivaistalot... 15 Perhehoito ja lastenkodit... 16 Perhehoitajalaki... 17 Perhehoito nykyisin...

Lisätiedot

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER Työtä lähellä ihmistä SuPer Lähi- ja perushoitajan oma liitto Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer on Suomen suurin sosiaali- ja terveydenhuoltoalan toisen

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä Järviseudun sairaalassa toimii 16-paikkainen psykiatrinen

Lisätiedot

TERAPIAAN HAKEUTUMINEN

TERAPIAAN HAKEUTUMINEN TERAPIAAN HAKEUTUMINEN Kelan kustantamaan kuntoutuspsykoterapiaan hakeutumisesta sekä mahdollisista etuuksista terapiakustannuksia koskien MTKL Tietopalvelu Propelli, kuntoutusneuvoja Milla Ristolainen

Lisätiedot

CASE LASTEN JA NUORTEN ERITYISOHJAAJAN AMMATTITUTKINTO. Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy Paula Helakari ja Marja Keväjärvi 10.2.2015

CASE LASTEN JA NUORTEN ERITYISOHJAAJAN AMMATTITUTKINTO. Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy Paula Helakari ja Marja Keväjärvi 10.2.2015 CASE LASTEN JA NUORTEN ERITYISOHJAAJAN AMMATTITUTKINTO Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy Paula Helakari ja Marja Keväjärvi 10.2.2015 KOULUTTAJAN MERKITYS Tiedän omaavani taidot, joita ohjaamiseen tarvitaan

Lisätiedot

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ FSD2605 CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN ELÄMÄNHALLINTA 2008-2010 FSD2605 WELL-BEING OF ADULTS WITH CEREBRAL PALSY 2008-2010 Tämä dokumentti on osa yllä mainittua Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua

Lisätiedot

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä Työn kaari kuntoon Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä 2 Keva tukee työssä jatkamista työkyvyn heikentyessä Jos sinulla on sairaus, jonka vuoksi työkykysi on uhattuna, Kevan tukema ammatillinen

Lisätiedot

KUNTOUTSUSPALVELUIDEN PALVELUTUOTANTOTYÖRYHMÄN YHTEENVETO VUODEN 2014 TIEDOISTA

KUNTOUTSUSPALVELUIDEN PALVELUTUOTANTOTYÖRYHMÄN YHTEENVETO VUODEN 2014 TIEDOISTA KUNTOUTSUSPALVELUIDEN PALVELUTUOTANTOTYÖRYHMÄN YHTEENVETO VUODEN 2014 TIEDOISTA 1 BUDJETTI Kokkola ja Kruunupyy KPKS ESH, Kokkkola kuntoutusyksikvanhuspalvelut kö KPKS ESH piirin ulkop hoito KPKS ESH muut

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Kätilö (AMK) Opintojen kesto nuorisokoulutuksessa on 4,5 vuotta ja laajuus

Lisätiedot

Kuntoutuskysely lääkäreille Yhteenveto tuloksista. Maaliskuu 2013

Kuntoutuskysely lääkäreille Yhteenveto tuloksista. Maaliskuu 2013 Kuntoutuskysely lääkäreille Yhteenveto tuloksista Maaliskuu 2013 Kuntoutuskysely lääkäreille Toteuttajat Suomen Lääkäriliitto, Kuntoutussäätiö ja Avire-yhtiöt Vastausaika 19.-28.3.2013 Vastauksia 2 226

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen 5.11.2015

Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen 5.11.2015 Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen 5.11.2015 Miksi? Miten? Mitä? Tilanne 2014 Työnhakijoiden määrän vaihtelu Osa viihtyy ja pysyy kotihoidossa

Lisätiedot

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN ETELÄ-KYMENLAAKSON AMMATTIOPISTO Palvelualojen toimipiste Takojantie 1, 48220 KOTKA Puh. 010 395 9000 Fax. 010 395 9010 S-posti:etunimi.sukunimi@ekami.fi www.ekami.fi SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO,

Lisätiedot

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen?

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Työnantaja Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Jos vastasit kyllä, niin tule mukaan hankkeeseen, josta saat työkaluja toimivan henkilöstöpolitiikan

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 23.3.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 23.3.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/2010 1 83 2.3.2010 pöydälle pantu asia LAUSUNTO KAHDESTA VANHUSTEN KUNTOUTUSPALVELUJEN KOKONAISUUTTA KOSKEVASTA TOIVOMUSPONNESTA Terke 2009-2185 Esityslistan asia TJA/12

Lisätiedot